Aihe: Euroopan unionin tarkistettu ehdotus palvelujen tarjonnasta Dohan neuvotteluissa – luonnollisten henkilöiden liikkuvuus
Euroopan unionin tarkistettu ehdotus palvelujen tarjonnasta Dohan neuvotteluissa tarjoaa lisämahdollisuuksia "erittäin pätevien luonnollisten henkilöiden" tai "palvelun tarjoajien" liikkumiselle. Sen mukaan kolmansien maiden henkilöillä olisi mahdollisuus matkustaa Euroopan unioniin ja tarjota palveluja rajoitettuna aikana.
Voiko neuvosto määritellä selvemmin termin "erittäin pätevät luonnolliset henkilöt" tai "palvelun tarjoajat" ja mikä on neuvoston kanta tärkeimpiin vaikutuksiin, joka tällä saattaa olla kehitysmaiden ja vähiten kehittyneiden maiden ammatillisille sektoreille?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) On ilo olla täällä jälleen kerran vastaamassa neuvostolle osoitettuihin kysymyksiin. Nähtäväksi jää, onko tämä ilo myös parlamentin jäsenille.
Jäsen Karimin kysymykseen vastaan, että dynaaminen palvelusektori on olennaisen tärkeä minkä tahansa modernin talouden menestymisen kannalta. Yksikään kehittynyt maa tai kehitysmaa ei selviä ilman sitä. Tästä syystä meidän on pyrittävä saamaan aikaan kunnianhimoinen palveluja koskeva sopimus Dohan kehitysohjelmaa koskevissa neuvotteluissa.
Euroopan unionin muutettu palveluja koskeva tarjous, joka esitettiin Genevessä kesäkuun alussa, sisältää useita uusia sitoumuksia, kuten "neljättä muotoa" koskevat sitoumukset, joiden ansiosta henkilöt voivat matkustaa Euroopan unioniin tarjoamaan palveluja lyhytaikaisesti. Näiden sitoumusten ehtojen mukaan kolmansien maiden yritykset, joilla on sopimus palvelujen tarjoamisesta 21 tärkeällä yksilöidyllä alalla, voivat lähettää ammattitaitoisia työntekijöitä Euroopan unioniin enintään kuudeksi kuukaudeksi kerrallaan tarjoamaan näitä palveluja.
Kuten jäsen Karimin kysymyksessä korostetaan, Euroopan unioniin tulevien sopimussuhteisten palveluntarjoajien, jotka haluavat tarjota tietyillä yksilöidyillä talouden aloilla palvelua, josta on tehty vilpittömässä mielessä palvelusopimus, on näissä tapauksissa oltava päteviä henkilöitä. Pätevä tarkoittaa sitä, että heillä on korkeakoulututkinto tai vastaava koulutus sekä tarvittava ammattitaito palvelujen tarjoamiseksi Euroopan unionissa. Heillä on lisäksi oltava vähintään kolmen vuoden ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla kuuden vuoden ammatillinen kokemus. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan työoloja ja minimipalkkaa koskevia Euroopan unionin ja kyseisen jäsenvaltion sopimuksia sekä työehtosopimuksia. Euroopan unionin jäsenvaltiot voivat lisäksi edelleen evätä sellaisten henkilöiden maahanpääsyn, jotka ovat turvallisuusuhka tai joiden katsotaan mahdollisesti väärinkäyttävän mahdollisuutta maahanpääsyyn.
Sajjad Karim (ALDE).–(EN) Neuvoston puheenjohtaja voi olla varma siitä, että parlamenttimme on aivan yhtä mielissään siitä, että hän on jälleen täällä tänään. Aikooko neuvosto jollain tavoin edistää säännönmukaista kansainvälistä työvoiman liikkumista ja vuorostaan kehottaa EU:n jäsenvaltioita luomaan mekanismeja ja tarjoamaan kannustimia, joiden ansiosta kehitysmaista ja vähiten kehittyneistä maista kotoisin olevien palvelujen tarjoajien ammattitaitoa ja kokemusta voitaisiin hyödyntää kehitysmaissa alueilla, joilla ei ole riittävästi palveluja?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Kiitän kysymyksen laatijaa Karimia hänen ystävällisistä sanoistaan ja toivon, että hänen luottamuksensa minuun vahvistuu hetki hetkeltä. Totean hänen esittämästään yleisemmästä kysymyksestä, että EU:n ja Intian huippukokous on parhaillaan käynnissä nyt, kun tapaamme täällä parlamentissa. Etu-Intian niemimaa on eräs alueista, joilla pätevän ulkomaisen työvoiman liikkumisen on jo huomattu hyödyttävän kaikkia osapuolia.
Minulla on ollut mahdollisuus matkustaa Bangaloreen ja tavata useita palvelujen tarjoajia, jotka hyötyvät näistä ehdotuksista. Intialaiset ovat kertoneet minulle, että paikallisten työntekijöiden väliaikaisesta työskentelystä joko Euroopan unionissa tai Yhdysvalloissa on ollut todellista molemminpuolista hyötyä. Esimerkiksi Silicon Valleyssä ammattitaitoisilla ohjelmistoinsinööreillä, jotka ovat opiskelleet joko Yhdysvalloissa tai Intiassa, on mahdollisuus saada työkokemusta Yhdysvalloista ja tämän jälkeen joko jäädä sinne ja jatkaa kaupallisten yhteyksien kehittämistä Yhdysvaltojen ja Intian välillä tai palata Intiaan ja perustaa siellä yrityksiä, jotka puolestaan ryhtyvät liiketoimintaan Yhdysvaltojen kaltaisten teollisuusmaiden kanssa. Voin siis vakuuttaa, että tämä on huomattavasti laajempi aihe kuin neljättä muotoa koskevaan kysymykseen antamani vastaus antaa odottaa.
Tämä aihe herättää paljon keskustelua eikä ainoastaan siksi, että näin voidaan luoda läheisiä kauppayhteyksiä vähemmän kehittyneiden maiden ja Euroopan unionin välillä. Uskon, että tästä voivat saada todellista hyötyä sekä ne maat, jotka lähettävät työntekijöitään, että Euroopan unioni, joka hyötyy heidän pätevyydestään ja ammattitaidostaan.
Puhemies. – Minäkin olen erittäin tyytyväinen siihen, että neuvoston puheenjohtaja on tänään läsnä. Haluan kuitenkin huomauttaa hänelle, ettemme ole Westminsterissä. Voisiko hän odottaa puheenvuoron myöntämistä, jotta tulkkaus ehditään tehdä kaikille kielille? Tämä ei todellakaan ole Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin kyselytunti. Ehkä jonakin päivänä Euroopan unionissa puhutaan ainoastaan yhtä kieltä, mutta tällä hetkellä kaikille läsnäolijoille on annettava aikaa kuulla vastauksenne ja esitetyt kysymykset. Jäsen Rübigillä on lisäkysymys.
Paul Rübig (PPE-DE).– (DE) Haluaisin kuulla, liittyykö neljättä muotoa koskeviin sitoumuksiin turvallisuusriski, jota arvioidaan tulevaisuudessa yhdenmukaisten standardien perusteella. Voiko neuvosto määritellä, mitä tarkoitetaan turvallisuusriskillä?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä ohjeistuksestanne. En todellakaan haluaisi haastaa riitaa täällä parlamentissa väittämällä, että Euroopan unionissa pitäisi olla ainoastaan yksi kieli. Moninaisuutemme on monin eri tavoin ollut vahvuutemme viime vuosina.
Kysymyksen esittäjä otti esille turvallisuusasian, ja meidän on luonnollisesti pohdittava, onko meillä erityisiä strategisia intressejä. Tämä ei liity ainoastaan työvoimaan ja yksittäisiin työntekijöihin vaan käsittää laajempia aiheita.
Ennen tämänpäiväistä vierailuani parlamentissa luin tietoverkkovakoilua koskevista huolenaiheista; tämä vakoiluhan on valitettavasti yksi nykymaailman erityispiirteistä. Meidän on tarkkaan pohdittava jäsenen esille ottamia turvallisuuskysymyksiä sisäisten keskustelujemme lisäksi myös laajemmin.
Puhemies. – Yhteisestä kielestä jatkaakseni olennaisin kysymys onkin, mikä tämä yhteinen kieli olisi. Jätetään tämä aihe nyt sikseen. Jäsen Martinilla on lisäkysymys.
David Martin (PSE).–(EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, suhtaudun myönteisesti neljännen muodon sitoumuksia koskeviin ehdotuksiinne. Voisiko neuvosto kehottaa komissiota luomaan EU:n laajuisen tietokannan, johon EU:n ulkopuolisilla yrityksillä ja mailla olisi pääsy ja jonka avulla ne voisivat määritellä mahdolliset pätevyyden puutteensa ja mahdollisuutensa tarjota palvelujaan? Tällaisesta tietokannasta hyötyisivät yhtä lailla köyhemmät kehitysmaat kuin nekin maat, joilla on jo hyvät tiedot siitä, mitä EU:ssa tapahtuu.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, olen kysymyksen esittäjän lailla syntyjäni skotlantilainen. En nyt kuitenkaan ryhdy kuvailemaan skotlantilaisten ja ranskalaisten välillä jo useita vuosisatoja vallinneita läheisiä suhteita vaan vastaan esitettyyn kysymykseen.
Välitän mieluusti komissiolle tämän minulle tänä iltapäivänä esitetyn näkemyksen tällaisen tietokannan hyödyistä.
Esimerkiksi Intian kauppaministerin kanssa aiemmin käymissäni keskusteluissa minulle painotettiin sitä, kuinka tärkeää neljännen muodon sitoumuksissa on edetä pikaisesti osana laajempaa Dohan neuvottelukierrosta.
Kysymys kuuluu, onko Euroopan unionin toimielimillä hallussaan ajantasaisin tieto jatkuvasti muuttuvista kauppamahdollisuuksista tällä nopeasti muuttuvalla kaupan alalla. Sitoudun kuitenkin mieluusti esittämään tämän ehdotuksen edelleen komissiolle.
Puhemies. – Seuraavana on
Sarah Ludfordin kysymys nro 2 (H-0566/05). Kysymyksen laatijan sijaisena on Bill Newton Dunn.
Aihe: Tietosuoja
Tukeeko Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus sitä ajatusta, että EU:ssa tarvitaan kolmannessa pilarissa tietosuojaa koskevat lainsäädäntöpuitteet henkilöiden yksityisyyden suojaamiseksi esimerkiksi tarkoitusta koskevin rajoituksin, kun tiedustelu- ja poliisiviranomaiset saavat tietoja rajojen yli, vai katsooko hallitus, että 25 jäsenvaltion kansalliset järjestelmät ovat riittäviä, kuten sisäministeri on todennut (parlamentin ylähuoneen Euroopan unionin käsittelevän valiokunnan viides raportti istuntokautena 2004–2005 "After Madrid: the EU's response to terrorism", sivut 128–141)?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Puheenjohtajavaltio odottaa, että komissio esittää ehdotuksensa puitepäätökseksi kolmannen pilarin tietosuojaa koskevista säännöistä. Heti, kun tämä ehdotus esitetään virallisesti, puheenjohtajavaltio varmistaa, että siitä keskustellaan asianomaisessa neuvoston kokoonpanossa ja että se toimitetaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 39 artiklan mukaisesti Euroopan parlamentille.
Bill Newton Dunn (ALDE), laatijan sijainen.–(EN) Vastauksenne on käsittämätön, sillä se ei liity kysymykseen millään lailla. Tiedämme kaikki, että ehdotus esitetään ja tiedämme kaikki, että neuvosto ja parlamentti keskustelevat siitä, joten ette kertonut meille mitään uutta.
Jos voisitte lukea kysymyksen, huomaisitte, että teiltä kysyttiin itse asiassa sitä, antaako hallitus tukensa EU:n laajuiselle järjestelmälle vai 25 kansalliselle järjestelmälle, kuten eräs hallituksenne ministereistä ehdotti viime vuonna Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneessa. Kuinka on? Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Blair kertoi tälle parlamentille puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan esittelyn yhteydessä, että hän on innokas Euroopan puolestapuhuja. Hän ei kuitenkaan maininnut tästä sanallakaan omassa kotimaassaan. Onko tämä kaksinaamaisuutta, kun täällä sanotaan yhtä ja kotimaassa toista? Kertokaa meille totuus!
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Haluan kiittää jäsentä tästä hänelle niin luonteenomaisella viehkeydellä esitetystä kysymyksestä. Kyse ei ole kaksinaamaisuudesta vaan yksinkertaisesti siitä – toivon, että hän innokkaana eurooppalaisena arvostaa tätä huomautusta – että arvostan nykyistä asemaani, johon ei kuulu ajaa Yhdistyneen kuningaskunnan asioita vaan edustaa sen sijaan Euroopan unionin puheenjohtajavaltion kantaa.
Agnes Schierhuber (PPE-DE).– (DE) Olen samaa mieltä jäsen Newton Dunnin kanssa. Minäkin olen pettynyt neuvoston puheenjohtajan juuri antamaan niin sanottuun vastaukseen. Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta on hyvin tietoinen siitä, kuinka vaikeaa järjestäytyneen rikollisuuden torjunta on. Tästä syystä odotamme vakavissamme, että asialle tehdään vihdoin jotain. Rikollisuudestahan on tullut maailmanlaajuista, joten kansainvälisen terrorismin ja rikollisuuden torjunnan on myös oltava sellaista.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Minulle on esitetty kaksi merkittävää kysymystä lisäkysymyksissä. Ensimmäisessä tiedusteltiin, olenko lukenut kysymyksen. Voi vakuuttaa, että olen, ja siinä nimenomaisesti ja selvästi tiedustellaan, "tukeeko Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus sitä ajatusta, että EU:ssa tarvitaan kolmannessa pilarissa tietosuojaa koskevat lainsäädäntöpuitteet?" Tätä seikkaa kysymyksessä käsitellään yksityiskohtaisesti.
Toistan selkeyden vuoksi, että nykyiseen tehtävääni kuuluu täyttää velvollisuuteni puheenjohtajavaltion puolesta sen sijaan, että esittäisin Yhdistyneen kuningaskunnan kantoja. Ei olisi tämän parlamentin edun mukaista, jos toimisin toisin.
Olen kuitenkin sitä mieltä, että kaikki täällä istuntosalissa tänä aamuna olleet, joilla oli mahdollisuus kuulla Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministerin puhuvan puheenjohtajavaltion puolesta tietosuojatoimista, saivat selkeän käsityksen siitä, kuinka tärkeänä pidämme tietosuojatoimilla aikaansaatavaa palvelua ja sitä, että tarvitaan kansainvälinen lähestymistapa, jonka mukaan käsitellään sekä ihmisten salakuljetusta ja järjestäytynyttä rikollisuutta että kansainvälisen terrorismin kasvavaa uhkaa.
Puhemies. – Seuraavana on
Chris Daviesin kysymys nro 3 (H-0567/05):
Aihe: Läpinäkyvyys ja avoimuus
Milloin neuvosto aikoo äänestää työjärjestyksensä muuttamisesta niin, että neuvoston kokoukset tehdään yleisölle avoimiksi sen neuvotellessa lainsäädäntöesityksistä?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri totesi 23. kesäkuuta 2005 täällä parlamentissa, että puheenjohtajavaltion mielestä neuvoston työskentelyn avoimuutta on perusteltua lisätä, mutta siitä meidän on keskusteltava kaikkien jäsenvaltioiden kanssa. Puheenjohtajavaltio ei ole vielä esittänyt virallista ehdotusta. Pohdimme edelleen toimenpiteitä ja kuulemme osapuolia aikanaan, sillä arvoisat parlamentin jäsenet ovat varmasti kanssani samaa mieltä siitä, ettei puheenjohtajavaltio pysty tähän yksin.
Chris Davies (ALDE).–(EN) Tuo ei ollut lainkaan huonompi vastaus. Voin taata, että olemme siihen edes hieman tyytyväisiä.
Onko puheenjohtajavaltio sitä mieltä, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus palaa noin neljän kuukauden jälkeen tänne ja yrittää korostaa Euroopan unionin puheenjohtajuuskautensa saavutuksiaan? Onko neuvoston puheenjohtaja sitä mieltä, että olisi melkoinen saavutus, jos puheenjohtajavaltio saisi kaudellaan lisättyä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja kansallisten parlamenttien valtuuksia asettaa ministerit vastuuseen?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Kiitän kysymyksen esittäjää alkuperäistä vastaustani koskevista ystävällisistä sanoista. Syvennän vastaustani. Kuten totesin, pääministerimme ilmoitti Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kannan, ja neuvoston toiminnan avoimuuden lisäämiselle katsotaan olevan vankat perusteet. Tässä on kuitenkin vielä paljon tehtävää pääasiassa siksi, että on löydettävä tasapaino sen välillä, mitkä ovat Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen ja useiden muiden jäsenvaltioiden mielestäni ymmärrettävät tavoitteet ja toiveet. On myös otettava huomioon Eurooppa-neuvoston kesäkuinen päätös siitä, että mietintätauko oli välttämätön Alankomaissa ja Ranskassa pidettyjen kansanäänestysten ratkaisevien tulosten johdosta.
Kuten totesin, en pyri tukahduttamaan keskustelua, jota epäilemättäkin käydään The Timesin eilisen artikkelin johdosta. Annan tässä vastauksen, jota on pidettävä väliaikaisena, kunnes päätetään, mikä on paras tapa edetä.
Justas Vincas Paleckis (PSE).–(EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, ymmärrän, että aihe on arkaluonteinen ja että päätös on tehtävä yksimielisesti, mutta mikä on muiden jäsenvaltioiden kanta neuvostossa? Ehkä jotkin niistä ovat samaa mieltä siitä, että julkisia kokouksia olisi mahdollista järjestää joissakin erityistapauksissa.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Kiitän tästä lisäkysymyksestä. On hyvä, että aiheen myönnetään olevan arkaluonteinen. Kysymyksessä viitattiin siihen, että neuvoston jäsenet saattavat olla erimielisiä siitä, kuinka pitkälle ja kuinka nopeasti voimme edetä. Onkin asianmukaista, että puheenjohtajavaltiona ymmärrämme asian olevan näin ja ymmärrämme aiheen tärkeyden, kuten se niin vuolaasti esitettiin The Timesissa aiemmin tällä viikolla. Meidän on tässä vaiheessa toimittava yhteistyössä sen sijaan, että antaisimme yksipuolisia julistuksia. Ymmärrämme vastuumme, ja olisi kaikkien edun vastaista, jos erimielisyydestä tulisi tämän keskustelun ominaispiirre, jos meillä kuitenkin on mahdollisuus edetä yhdessä.
Catherine Stihler (PSE). – (EN) Haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta tähän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä koskevaan kysymykseen. On kuitenkin toinenkin kysymys, joka koskee Strasbourgia. Olemme ainoa parlamentti maailmassa, joka ei itse saa päättää, missä se kokoontuu. Voiko neuvoston puheenjohtaja kommentoida sitä, aikooko neuvosto pohtia, voisimmeko kokoontua ainoastaan Brysselissä niin, ettei meidän tarvitsisi matkustaa Strasbourgiin?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) En ole varma, onko Euroopan parlamentin sijaintia koskeva kysymys yhtä merkittävä kiistakysymys kuin ehdotus siitä, että Euroopan unionissa pitäisi olla ainoastaan yksi kieli. Todettakoon nyt, että vastaan tähän kysymykseen hyvin varoen.
Eräs konservatiivikollegani esitti minulle hyvin samanlaisen kysymyksen alahuoneen istunnossa. Hän tiedusteli, olisimmeko halukkaita harkitsemaan Euroopan parlamentin sijaintia koskevaa tehokkaampaa toimintatapaa pääministerimme täällä parlamentissa pitämän puheen perusteella niin, että se olisi ensimmäinen askel EU:n tulevasta rahoituksesta neuvoteltaessa. Minua on jo kerran syytetty kysymykseen vastaamatta jättämisestä. Voin vakuuttaa, etten vastannut tähän kysymykseen alahuoneessakaan.
Mielestäni voidaan sanoa, että asiasta on keskusteltu jo pitkään ja että jäsenvaltioiden hallitusten kanta on ollut hyvinkin selvä jo jonkin aikaa. Minun on kuitenkin todettava, että otan kysymyksen esittäjän perustelut huomioon. Hän ei todellakaan ole ainoa Euroopan parlamentin jäsen, joka on ponnekkaasti esittänyt asian minulle tällä vierailullani.
Puhemies. – Tämä on varmasti totta. Voimme keskustella EU:n virallisten kielten määrästä, mutta perussopimuksista on käsittääkseni ainoastaan yksi versio. Näin ollen kukin meistä elää asian kanssa kansalaisuudesta riippumatta.
Puhemies. – Kysymys nro 4 on peruttu.
Seuraavana on Dimitrios Papadimoulisin kysymys nro 5 (H-0575/05):
Aihe: Gülin patriarkaattia ja Halkin teologista koulua koskevat lausunnot
Turkin ulkoministeri Abdullah Gül on turkkilaiselle lehdistölle antamissaan lausunnoissa (27.6.2005) suoraan torjunut mahdollisuuden, että Turkin hallitus tunnustaisi patriarkaatin ekumeenisen luonteen ja toisaalta tehnyt selväksi, että Halkin teologista koulua koskevaa kysymystä tutkitaan Turkin voimassaolevan lainsäädäntökehyksen pohjalta, mikä tarkoittaa sitä, ettei koulua tulla saattamaan uudelleen toimintaan.
Ottaen huomioon Eurooppa-neuvoston joulukuussa 2004 tekemät päätelmät ja komission joulukuussa 2004 antamat tiedonannot, jotka koskevat Turkin edistymistä ja joihin sisältyy nimenomainen viittaus ei-islamilaisten yhteisöjen uskonnollisiin oikeuksiin, kysyn neuvostolta: Mikä on neuvoston reaktio Gülin lausuntoihin?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) En ole vielä lukenut ulkoministeri Gülin lausuntoa kokonaisuudessaan, mutta toukokuussa 2003 hyväksytyn tarkistetun liittymiskumppanuussopimuksen nojalla Turkin on vahvistettava muiden kuin islaminuskoisten uskonnollisten yhteisöjen toimintaedellytykset, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden käytäntöjen mukaiset.
Kuten Euroopan komissio kuitenkin totesi vuoden 2004 määräaikaiskertomuksessaan, muut kuin islaminuskoiset yhteisöt, kuten ekumeeninen patriarkaatti, kohtaavat edelleen vaikeuksia toiminnassaan. Vielä on ratkaistava merkittäviä ongelmia, jotka liittyvät erityisesti muiden kuin muslimiyhteisöjen oikeusasemaan, omaisuuden rekisteröintiin ja papiston koulutukseen. Uutta lainsäädäntöä, jolla nämä ongelmat saadaan poistettua, valmistellaan vielä.
Säätiöitä koskevaa lakiluonnosta käsitellään parhaillaan Turkin parlamentissa. Turkin viranomaiset ovat pyytäneet ja saaneet komissiolta lausuntoja lakiluonnoksesta, ja unioni uskoo, että komission lausunnot otetaan täysipainoisesti huomioon.
Kuten arvoisa parlamentin jäsen hyvin tietää, 16. ja 17. joulukuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tarkasteli, täyttääkö Turkki riittävän hyvin Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, jotta jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa, ja totesi selvästi, että unioni seuraa jatkossakin tarkkaan poliittisten uudistusten etenemistä Turkissa. Voin vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että neuvosto tekee näin.
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL).–(EL) Arvoisa puhemies, minuun tekee erittäin ikävän vaikutuksen se, että puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta kieltäytyy kommentoimasta Abdullah Gülin jo kuukausia sitten antamaa lausuntoa, jossa hän kieltäytyy tunnustamasta ekumeenisen patriarkaatin ja Halkin teologisen koulun toiminnan jatkamisen.
Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kun otetaan huomioon, että niin Euroopan parlamentti kuin komissio ja kaikki kirkotkin ovat selvästi yksimielisiä asiasta, kysynkin teiltä suoraan:
Onko tämä Turkin johdon jatkuva kieltäytyminen osoitus peräytymisestä Kööpenhaminan kriteereistä, kyllä vai ei? Olkaa hyvä ja antakaa vihdoin selkeä vastaus.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Totean kaikella kunnioituksella, että valitsen itse sanani käsitellessäni tätä erittäin tärkeätä mutta myös hyvin kiistanalaista kysymystä. Mielestäni on perusteltua kiinnittää huomiota Euroopan parlamentin selkeästi ilmaisemaan kantaan Turkin jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta sekä Eurooppa-neuvostossa tehtyyn päätökseen. On lisäksi muistettava, että neuvoston pysyvät jäsenet keskustelevat parhaillaan liittymisneuvottelujen aloittamisesta, jonka pitäisi tapahtua 3. lokakuuta, mikäli prosessissa päätetään edetä.
Turkin jäsenyys on ymmärrettävä laajemmassa yhteydessä, jonka komissio on esittänyt Kööpenhaminan kriteerien lisäksi laajemmista liittymiskriteereistä. Vastikään Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidetyssä epävirallisessa ulkoministeritapaamisessa (Gymnich-tapaaminen) komission jäsen Rehn teki selväksi, että laajentumisen yhteydessä on otettava huomioon kolme perusperiaatetta: ensimmäinen on vakauttaminen, toinen ehtojen täyttyminen ja kolmas vuoropuhelu.
Haluan todeta Turkista, että ehtojen täyttymisestä vallitsee täysi yhteisymmärrys, kuten yritin vastauksessani kertoa. Jäsenyysneuvottelujen aloittaminen ei merkitsisi prosessin päättymistä vaan huomattavasti pidemmän prosessin alkua. Kuten kysymyksestä käy ilmi, tarkoituksena ei ole määritellä yhden tai useamman henkilön yksittäisiä lausuntoja vaan pitää yllä ehtojen täyttymistä koskevaa tärkeää ja tarkkaa prosessia. Ehtojen täyttymistä edellytetään kaikilta Euroopan unionin jäseneksi tulevaisuudessa pyrkivältä valtiolta, ja niitä on sovellettava myös kaikkiin hakijavaltioihin. Kun otetaan huomioon, kuinka suurta mielenkiintoa tämä asia herättää, luotan siihen, että Turkki käy tämän prosessin läpi tulevina viikkoina, kuukausina ja jopa vuosina.
Michl Ebner (PPE-DE).–(DE) Arvoisa puhemies, haluan kysyä neuvoston puheenjohtajalta, onko Turkissa vallitseva uskonnonvapaus eurooppalaisten ihmisoikeusstandardien mukainen?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Ihmisoikeusstandardimme on vahvistettu osana Kööpenhaminan kriteereitä. Tässä mielessä ne velvoitteet, jotka kaikkien hakijavaltioiden on täytettävä, on määritelty objektiivisesti ja toivottavasti myös parlamentin mielestä riippumattomasti. Näin ollen on tärkeää, että komissio ja muut tahot voivat edelleen jatkaa tiukkaa arviointiprosessia, mutta olen kuitenkin tietoinen tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaisten ja parlamentin edustajien vahvoista tunteista. Tästä syystä meidän on jatkettava riippumatonta prosessia, kun pyrimme etenemään tämän asian käsittelyssä.
Agnes Schierhuber (PPE-DE).–(DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, minäkin haluan esittää kysymyksen tästä asiasta. Viime vuoden aikana olemme havainneet, että Turkissa tapahtuu edelleen vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja erityisesti naisten oikeuksien loukkauksia. Tästä syystä vaadin, että neuvoston puheenjohtaja vastaa siihen, onko puheenjohtajavaltio valmis tulevaisuudessa keskustelemaan täysjäsenyyden lisäksi myös muunlaisesta liittymisestä tai assosiaatiosta, esimerkiksi etuoikeutetusta kumppanuudesta.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Olen täysin tietoinen joidenkin parlamentin jäsenten pitkäaikaisesta kiinnostuksesta Turkin jäsenyyttä koskeviin asioihin ja jäsenyyteen liittyvistä huolenaiheista. Kunnioitan heidän näkemyksiään, mutta haluan kohteliaasti muistuttaa heitä parlamentin ja Eurooppa-neuvoston tekemästä päätöksestä aloittaa liittymisneuvottelut 3. lokakuuta ottaen luonnollisesti huomioon parhaillaan tehtävän työn.
Totean esille otetuista kysymyksistä seuraavaa. Ensinnäkin naisten oikeuksien osalta toukokuussa hyväksyttiin merkittävä määrä perustuslakimuutoksia, joilla lujitetaan naisten ja miesten tasa-arvoa. Naisten oikeuksia on lujitettu merkittävästi uudessa rikoslaissa niin, että siitä on poistettu lievennykset kunniamurhiin syyllistyneiden tuomioihin ja kumottu pykälä, jonka nojalla raiskaajat saattoivat välttää vankilatuomion, jos he menivät naimisiin uhrin kanssa.
Käsittääkseni Turkin parlamentti on luvannut perustaa 15-jäsenisen komission tutkimaan Turkissa tapahtuvia kunniamurhia, niiden syitä ja mahdollisia ehkäisykeinoja. Tämä asia saa varmasti laajaa kannatusta ja hyväksyntää parlamentin jäsenten keskuudessa.
Kysymyksen taustalla olevasta uskonnollisia vähemmistöjä koskevasta laajemmasta aiheesta totean, että on muistettava, että Istanbulissa toimivan Syyrian ortodoksikirkon johtaja on todennut, että yhdenmukaistamiseen pyrkivien Euroopan unionin uudistusten ansiosta Syyrian ortodoksiyhteisön on nyt helpompi järjestää jumalanpalveluksia ja asenteet yhteisöä kohtaan ovat muuttuneet viime kuukausien aikana.
Puhemies. – Seuraavana on
Bernd Posseltin kysymys nro 6 (H-0576/05):
Aihe: Kroatian liittymisvalmistelut
Miten neuvoston puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta arvioi Kroatian EU-jäsenyyden valmistelun tämänhetkistä tilannetta, millaisia toimia on tarkoitus toteuttaa jatkossa ja millaista aikataulua noudatetaan?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Neuvosto arvostaa kiinnostusta, jota arvoisat parlamentin jäsenet ovat osoittaneet Kroatian liittymisvalmisteluja kohtaan. Neuvosto toisti 13. kesäkuuta 2005 pitämässään kokouksessa jatkotoimista, että Kroatian liittymisneuvottelujen aloittamisesta päättävä hallitustenvälinen konferenssi kutsutaan koolle yhteisestä sopimuksesta heti, kun neuvosto on varmistanut, että Kroatia tekee täysimääräistä yhteistyötä entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, on perustettu korkean tason työryhmä, jonka nimenomaisena tavoitteena on tutkia, mitä toimia Kroatia on toteuttanut ja mitä sen on vielä toteutettava, jotta yhteistyö kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa on täydellistä. Työryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä kansainvälisen rikostuomioistuimen ja Kroatian viranomaisten kanssa.
Kroatia on esittänyt tätä asiaa koskevan toimintasuunnitelman. Kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjä Carla del Ponte lähetti 7. kesäkuuta 2005 puheenjohtajavaltiolle kirjeen, jossa hän totesi, että kun Kroatia panee toimintasuunnitelman täytäntöön, se toiminee pian täydessä yhteistyössä kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa, mutta että tarvitaan lisää aikaa sen päättämiseen, johtavatko nämä toimet todelliseen tulokseen.
Bernd Posselt (PPE-DE).– (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, en kysynyt teiltä, mitä tapahtui touko- tai kesäkuussa, sillä tiedän sen jo. Kysyin teiltä, miten puheenjohtajavaltio aikoo toimia seuraavina viikkoina. Ensinnäkin, järjestetäänkö toinen yleisten asioiden neuvoston kokous ennen 3. lokakuuta, jotta siinä voitaisiin käsitellä Kroatian liittymisneuvottelujen alkamista? Toiseksi, kuinka neuvosto aikoo pitää demokraattisesti valitun Euroopan parlamentin ajan tasalla työryhmän toiminnasta? Onko tämä työryhmä toiminnassa lainkaan vai onko sen ainoana tarkoituksena estää liittymisneuvottelut?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja.(EN) Yritän päättää edelliseen vastaukseeni sisältyneen selvityksen ja vastata arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksiin.
Neuvosto pani kesäkuisessa kokouksessaan tyytyväisenä merkille tämän uuden elimen eli työryhmän ja kehotti Kroatiaa jatkamaan oikeansuuntaisia toimiaan. Neuvosto sitoutuikin jatkamaan asian tutkimista heinäkuussa. Se käsitteli asiaa puheenjohtajavaltio Yhdistyneen kuningaskunnan johdolla 18. heinäkuuta pidetyssä kokouksessaan, joka järjestettiin viikko työryhmän kokouksen jälkeen. Kuluvalla viikolla pidetyssä epävirallisessa ulkoministeritapaamisessa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoasiainministeri Jack Straw sitoutui pyytämään lisäselvitystä kansainvälisen rikostuomioistuimen pääsyyttäjältä. Työryhmä kokoontuu uudelleen syyskuussa tuon selvityksen perusteella.
En pysty tässä vaiheessa ennakoimaan työryhmässä tehtäviä päätelmiä. Neuvosto keskustelee asiasta kuitenkin jatkossa työryhmän päätelmien perusteella.
Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Kun vertaillaan Turkin jäsenyysedellytyksiä Kroatialle määritettyihin edellytyksiin, kohdellaanko näitä kahta valtiota mielestänne yhtäläisesti? On täysin väärin määrittää Kroatialle yksittäinen edellytys ja näin lykätä neuvotteluja. Kun otetaan huomioon Turkin kanssa nyt ilmenevät ongelmat sen ihmisoikeustilanteen ja sen menneisyyden yhteydessä, on tämä vaatimus valtava vääryys. Minä todellakin pyydän teitä noudattamaan Euroopan unionin sääntöjä ja soveltamaan niitä yhtäläisesti molempiin valtioihin.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kaikella kunnioituksella kysyjää kohtaan minusta kysymyksen ensimmäisen ja toisen osan välinen yhteys on kummallinen, koska voin vakuuttaa hänelle, että neuvosto pyrkii vilpittömästi noudattamaan sääntöjä, ja juuri näin me pyrimme tekemään myös Kroatian tapauksessa.
Vaikka tiedostan, että parlamentin kanta on jakautunut Kroatian liittymisen osalta, varmasti vain harvat meistä kiistävät sen, että kansainvälisen oikeusjärjestyksen noudattaminen on yksi Euroopan unionin periaatteista. Tämän vuoksi on tärkeää, että Kroatian tunnustetaan noudattaneen kansainvälistä oikeutta ja selkeitä kansainvälisen oikeuden mukaisia velvoitteitaan kansainvälisen rikostuomioistuimen osalta, ei pelkästään unionin etujen vuoksi vaan myös yleisemmin kaikkien meidän etujen vuoksi, sillä toivomme kansainvälistä oikeutta noudatettavan yleisesti Länsi-Balkanin alueella. On myös tärkeää, ettemme kriittisenä ajankohtana yleisesti vetäydy hyvin selkeästä kannastamme, joka koskee askeleita, jotka Kroatian on otettava.
Puheenjohtajavaltio Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavana ministerinä minusta on outoa, että kysymyksissä viitataan epäsuorasti siihen, että Yhdistynyt kuningaskunta jotenkin vastustaisi Kroatian kaltaisen valtion liittymistä, ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan pitkäaikaisen sitoutumisen laajentumiseen sekä vakaan käsityksemme, jonka mukaan Kroatian on kyettävä liittymään Euroopan unioniin asianmukaisesti. Ainoana vaatimuksena on yksinkertaisesti se, että Kroatian on noudatettava kansainvälisen rikostuomioistuimen asettamia kansainvälisiä velvoitteitaan. Tämän vuoksi haluan tänään korostaa, että pallo on nyt Kroatian hallituksella, ja toivon parhaillaan tehtävän työryhmän työn osalta Kroatiassa tapahtuvan edistymistä, joka mahdollistaa liittymisen edistymisen vauhdikkaasti.
David Martin (PSE).–(EN) Olen hyvin kiitollinen neuvoston puheenjohtajan viimeisestä vastauksesta. Kroatian ei tietenkään pidä aloittaa neuvotteluja EU:n kanssa ennen kuin se täyttää kansainvälisen rikostuomioistuimen asettamat edellytykset. Myöntääkö hän kuitenkin, että tämä on vain yksi tarpeellinen eikä sellaisenaan riittävä edellytys ja että Kroatian on myös käsiteltävä Krajinan serbien kysymystä ja muita merkittäviä seikkoja ennen kuin voimme aloittaa sen kanssa yksityiskohtaiset liittymisneuvottelut?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kuten olen tämän kyselytunnin aikana aiemmissa vastauksissani pyrkinyt esittämään, kaikille Euroopan unionin jäsenyyttä tavoitteleville ehdokasvaltioille on asetettu objektiiviset kriteerit. Niitä sovelletaan yhtä lailla Kroatiaan kuin kaikkiin muihinkin Euroopan unionin mahdollisiin jäsenvaltioihin. Korostan kuitenkin, että tässä nimenomaisessa asiassa, johon on kiinnitetty niin paljon huomiota, Kroatian velvoitteet ovat hyvin selkeät, ja selkeä on myös Kroatialle tarjoutuva mahdollisuus, jos se täyttää kansainvälisen rikostuomioistuimen asettamat velvoitteet.
Michl Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, parlamentin työjärjestyksen 166 artiklan 2 kohdan mukaan "työjärjestyspuheenvuoroa koskeva pyyntö on etusijalla kaikkiin muihin puheenvuoropyyntöihin nähden." Puheenvuoroa koskeva pyyntöni on siis täysin perusteltu.
Puheenvuoroa koskeva pyyntöni perustuu 109 artiklan (kyselytunti) 4 kohtaan, jossa viitataan liitteeseen II. Liitteen II otsakkeen "Lisäkysymykset" 4 kohdassa todetaan seuraavasti: "Jäsen voi vastauksen saatuaan esittää kysymystä koskevan lisäkysymyksen. Jäsen voi esittää kaksi lisäkysymystä". Minulla on myös italiankielinen toisinto, jossa todetaan samaa.
Jos virkailija, joka on toistuvasti elehtinyt minulle, ettei minulla ole mahdollisuutta esittää toista lisäkysymystä, tarkistaa kyseisen kohdan toimivaltaisten viranomaisten kanssa, hän ymmärtää, että minulla on todellakin oikeus esittää kysymys nykyisen työjärjestyksen nojalla, jos puheenjohtaja niin päättää liitteen II 6 a kohdan mukaisesti.
Puhemies. – Itse asiassa annamme toimivaltaisten yksiköiden tulkita tämän seikan.
Minä puolestani joka tapauksessa ymmärrän kyselytuntia koskevan työjärjestyksen liitteen siten, että lisäkysymysten osalta on yleisesti suositeltavaa, että puhemies sallii yhden lisäkysymyksen kysymyksen esittäjältä ja yhden tai enintään kaksi lisäkysymystä jäseniltä, jotka mieluiten kuuluvat samaan poliittiseen ryhmään ja/tai edustavat toista jäsenvaltiota kuin kysymyksen esittäjä. Minusta vaikuttaa siltä, että jos tulkitsemme suositusta yhä väljemmin, muutamme syvällisesti kyselytunnin henkeä, sillä sen on suunniteltu etenevän tietyllä tempolla ja mahdollistavan erittäin monien kysymysten esittämisen. Ei ole kyse siitä, että jäsenten annettaisiin niin halutessaan käydä yleistä poliittista keskustelua. Otetaanpa esimerkiksi Kroatia. Täällä saattaa olla 15 tai 20 jäsentä, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä Kroatiasta, mikä johtaisi siihen, ettei muiden parlamentin jäsenten kysymyksiä voitaisi esittää. Sääntö on laadittu tällaisen välttämiseksi.
Jäsen Ebner, olette sanonut sanottavanne. Kysymys on toimitettu toimivaltaisille yksiköille. Saatte virallisen vastauksen. Katson kuitenkin, että kyselytunnin tarkoitus on hyvin selvä.
Puhemies. –
Kysymyksen nro 7 esittäjä Claude Moraes (H-0579/05)
Aihe: EUROPOLin avoimuus
EUROPOLille on nimitetty uusi johtaja, joka esiintyi varmasti EP:n kansanedustajien edessä kansalaisvapauksien valiokunnassa kesäkuussa 2005, ja EP:n kansanedustajat vierailivat onnistuneesti EUROPOLin päämajassa huhtikuussa 2005. Voiko neuvosto tämän perusteella antaa yksityiskohtaista tietoa siitä, miten se suhtautuu EUROPOLin ja EU:n toimielinten väliseen tulevaan yhteistyön?
Katsooko neuvosto, että nykyiset EUROPOLin ja EU:n toimielinten kesken sovitut vastuujärjestelyt ovat täysin avoimet?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Puheenjohtajavaltio oli tyytyväinen Europolin uuden johtajan Max-Peter Ratzelin onnistuneeseen tapaamiseen Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan kanssa kesäkuussa. Työskentelemme sekä Euroopan parlamentin että Europolin kanssa parantaaksemme tietojenvaihtoa kahden toimielimen välillä.
Puheenjohtajavaltio on täysin sitoutunut tekemään vastuuvelvollisuusjärjestelmästä mahdollisimman avoimen. Kuten parlamentin jäsenet varmasti tietävät, jäsenvaltiot rahoittavat Europolia suoraan ja se on suoraan vastuussa jäsenvaltioille sekä Europolin hallintoneuvoston että ministerineuvoston kautta. Puheenjohtajavaltio kuitenkin toivoo, että johtaja Ratzel palaa pian Euroopan parlamenttiin käymään jatkokeskusteluja.
Claude Moraes (PSE).–(EN) Toisin kuin jäsen Newton Dunn aiemmin, olen iloinen vastauksesta ja tyytyväinen siihen. Voisiko neuvoston puheenjohtaja vahvistaa tai korostaa sitä, mitä Charles Clarke on muutaman viime päivän aikana sanonut, että voidaksemme puuttua terrorismiin ja rajat ylittävään rikollisuuteen – mikä on vaikeampi tehtävä, kuin miltä se kansalaisista aluksi vaikuttaa – meidän on pyrittävä tukemaan Europolia toimimaan koko potentiaalillaan ja mahdollisimman avoimesti sääntöjen mukaan, uuden direktiivin mukaan – jonka totesitte perustellusti olevan tehokas ja hyvä lisä Europoliin – jotta voimme puuttua terrorismiin sen juurilla sekä järjestäytyneeseen rikollisuuteen?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kiitän kysymyksen esittäjän kauniista sanoista ja voin ilokseni antaa vahvistuksen kysymykseen, jonka hän esitti Charles Clarken puheenvuorosta aiemmin tänään täällä parlamentissa.
Jos minun pitäisi määrittää yksi ala, jolla olen asiasta täysin samaa mieltä sisäministerin kanssa, kyseessä on juuri hänen toteamuksensa, jonka mukaan entistä suuremmalla yhteistyöllä, ei eristäytymällä toisistamme, voimme Euroopan unionissa yhdessä vastata tähän todellakin valtioiden rajat ylittävään haasteeseen, ei pelkästään ihmiskauppaan tai huumekauppaan, vaan myös järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin.
Sisäministerin tänään täällä parlamentissa esittämä kanta on Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen – ja näin ollen myös puheenjohtajavaltion – vankka näkemys, jonka mukaan vain tehokkaalla yhteistyöllä, jota edelleen tuemme Europolissa, pystymme hyödyntämään kaikkien Euroopan täytäntöönpanoviranomaisten mahdollisuuksia, sillä pyrimme yhdessä vastaamaan niiden uhkien haasteeseen, joita olen kuvannut vastauksessani.
Puhemies. –
Kysymyksen nro 8 esittäjä Sahra Wagenknecht (H-0584/05)
Aihe: Puolisotilaallisen henkilöstön rankaisemattomuutta koskeva laki Kolumbiassa
Kolumbian hallitus on saanut maan parlamentin hyväksymään puolisotilaallisten ryhmien lähellä olevien kansanedustajien äänekkäästi tukeman lain, joka takaa kyseisten ryhmien jäsenille rankaisemattomuuden ja joka auttaa myös pahamaineisia huumekauppiaita välttämään oikeuden eteen joutumisen.
YK:n ihmisoikeusvaltuutetun edustaja Kolumbiassa ja kaikki ihmisoikeuksia puolustavat järjestöt ovat arvostelleet voimakkaasti kyseistä lakia. EU, erityisesti Iso-Britannia, oli tehnyt selväksi Cartagenassa, että sen Kolumbialle myöntämän tuen jatkumisen ehtona on, että kyseinen demobilisaatio tapahtuu laillisessa järjestyksessä.
Millaisen asenteen neuvosto aikoo omaksua Kolumbian hallitusta kohtaan tämän tehtyä kyseisen päätöksen, jolla suositaan rikoksiin ihmisyyttä vastaan syyllistyneitä ja haitataan vakavasti uhrien oikeuksia, totuutta, oikeudenmukaisuutta ja hyvitystä koskevien vaatimusten toteutumista?
Aikooko neuvosto jatkaa poliisiyhteistyön kehittämistä sellaisen maan kanssa, joka tekee kyseisenlaisia palveluksia terroristeille ja pahamaineisille huumekauppiaille?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu on tiedottanut neuvostolle alustavista reaktioista oikeutta ja rauhaa koskevaan lakiin. Ihmisoikeusvaltuutettu kiinnitti huomiota lain puutteisiin, kuten rankaisemattomuuteen, säännöksiin vakavien rikosten tutkimuksista sekä uhreille kuuluviin korvauksiin ja hyvityksiin.
Euroopan unionin valtuuskuntien päälliköt saivat tehtäväkseen laatia syyskuuksi huolellisen analyysin kyseisestä lainsäädännöstä sekä suosituksen Euroopan unionin toimintatavoiksi ottaen huomioon joulukuussa 2004 annetut neuvoston päätelmät valmistellakseen neuvoston perusteellista ja laaja-alaista arviota tilanteesta. Tässä yhteydessä he toteuttavat laajan kuulemisen, joka kattaa niin hallituksen, kansalaisyhteiskunnan, 24:n ryhmän kuin Yhdistyneet Kansakunnat.
Mitä tulee poliisiyhteistyöhön, neuvosto on vakuuttunut, että poliisien kouluttaminen Kolumbiassa Euroopan unionin arvojen ja normien mukaisesti on omiaan edistämään turvallisuutta ja ihmisoikeuksien entistä laajempaa noudattamista.
Vittorio Agnoletto (GUE/NGL), laatijan sijainen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minusta vastaus vaikuttaa hyvin epämääräiseltä ja sillä lykätään päätöksenteko epämääräiseen tulevaisuuteen.
Kyseessä on laki, joka käytännössä vakinaistaa puolisotilaallisen henkilöstön ja tarjoaa järjestäytyneille rikollisille ja huumekauppiaille mahdollisuuden liittyä puolisotilaalliseen henkilöstöön ja hyödyntää näin uutta lakia. Myös Amnesty International on kritisoinut tiukasti lakia ja todennut, ettei demilitarisointi ja kotiuttaminen todellisuudessa ole toteutunut.
Pyydän tämän vuoksi hyvin täsmällistä vastausta rahoitusta koskevaan kysymykseen: aikooko Euroopan unioni edelleen rahoittaa tällaista hanketta, jolla pyritään virallisesti joukkojen kotiuttamiseen, mutta todellisuudessa tarjotaan tukea puolisotilaallisille joukoille?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kuuntelin tarkkaan kysyjän lisäkysymyksen. Ehdotan kunnioittavasti, että jos hän on huolissaan ja haluaa perusteellisen vastauksen, tämä osoittaa oikeaksi sen, mihin pyrimme, kun pyysimme EU:n valtuuskuntien johtajia laatimaan hyvin yksityiskohtaisen lausunnon siitä, mitä Euroopan unionin päätöksentekomenettelyssä olisi syytä tietää.
On tietenkin kyse siitä, että unioni on sitoutunut auttamaan Kolumbiaa ratkaisemaan sisäisen aseellisen selkkauksen, laittoman huumekaupan ja ihmisoikeusrikkomuksien toisiinsa liittyvät ongelmat, joista kysyjä on perustellusti huolissaan. Joulukuussa annetuissa neuvoston päätelmissä korostettiin asianmukaisen oikeuskehyksen luomisen merkitystä, jotta voidaan käsitellä totuutta, oikeutta ja hyvityksiä kyseisen aseellisen selkkauksen uhreille.
Toistan kuitenkin sen, mitä totesin alkuperäisessä vastauksessani, että ottaen huomioon tarpeet ja kysyjän esittämien seikkojen vakavuuden vastuullamme on varmistaa, että päätöksemme perustuvat tarkkaan analyysiin Kolumbian tämänhetkisestä todellisesta tilanteesta.
José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE).–(ES) Arvoisa puhemies, haluan kysyä neuvoston puheenjohtajalta onko hän samaa mieltä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan unionin ministerineuvoston pääsihteerin Javier Solanan lausunnoista, joissa tuetaan Kolumbian presidentti Uriben pyrkimyksiä, ja uskooko hän, että järkyttäviin rikoksiin syyllistyneiden, kuten puolisotilaallisten joukkojen, aseista luopuminen on hyvä vai paha uutinen. Haluan myös tietää, katsooko hän, että Kolumbian parlamentin kaltaisen demokraattisesti valitun elimen päätös voisi olla laiton.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja . (EN) Ymmärrän, että Euroopan unioni voisi osallistua virallisemmin kannattamalla oikeaan aikaan poliittisesti meneillään olevaa rauhanprosessia, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi. Tämä voi kuitenkin tapahtua vasta kun Kolumbian hallitus on luonut laaja-alaisen oikeuskehyksen. Tilanne ei ole muuttunut, ja unioni tutkii parhaillaan huolellisesti Kolumbian uuttaa lainsäädäntöä, oikeutta ja rauhaa koskevaa lakia, joka hyväksyttiin kesäkuun lopussa, punnitakseen täyttyvätkö edellytykset nyt.
James Hugh Allister (NI).–(EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kun kyseessä on suvereeni hallitus, eikö ole aina tärkeää, toisin kuin kysyjän mielestä, säilyttää aina tasapaino? Onko neuvosto tätä koskien jo keskustellut ja tehnyt päätöksiä sen häpeällisen tosiseikan johdosta, että kolme tuomittua kansainvälistä terroristia, jotka pakoilevat oikeutta Kolumbiassa, ovat saaneet turvapaikan Euroopan unionin jäsenvaltiossa, Irlannin tasavallassa? Hyväksyykö neuvosto tilanteen, ja jos se ei sitä hyväksy, mitä toimia ehdotetaan?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen vastatessani kysyjille tämän iltapäivän aikana tehnyt selväksi eron niiden asioiden välillä, joihin voidaan kohtuudella odottaa vastausta puheenjohtajavaltiolta, ja niiden asioiden välillä, jotka puolestaan kuuluvat yksittäisten jäsenvaltioiden hallituksille.
Tapaus, johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa, niin kutsuttu Kolumbia kolme, on Irlannin hallituksen ja Kolumbian hallituksen välinen asia. Irlannin viranomaisten tehtävänä on käsitellä mahdollista Kolumbian hallituksen luovuttamispyyntöä, jos näin päätetään, mutta asia kuuluu Irlannin viranomaisille. Tämän vuoksi katson, etten voi tässä vaiheessa sanoa muuta.
Puhemies. –
Kysymyksen nro 9 esittäjä Struan Stevenson (H-0589/05)
Aihe: Postipalvelut ja sääntelyn epäsymmetria
Sisältyykö puheenjohtajavaltio Ison-Britannian ensisijaisiin tavoitteisiin pyrkimys varmistaa sääntely-ympäristön yhtäläiset kilpailuedellytykset koko EU:n alueella postipalvelujen kaltaisilla aloilla lisääntyvän sääntelyn epäsymmetrian poistamiseksi? Kun otetaan huomioon, että kansallisten sääntelyviranomaisten riippumattomuudessa ja tehokkuudessa on suuria eroja, mihin toimiin puheenjohtajavaltio on suunnitellut ryhtyvänsä sen varmistamiseksi, että brittiläiset yritykset, jotka toimivat tiukkojen kansallisten sääntelyjärjestelmien alaisina, eivät ole epäedullisessa asemassa niihin kilpailijoihin verrattuna, jotka hinnoittelun ja tulostavoitteiden suhteen nauttivat paljon suuremmasta vapaudesta kotimarkkinoillaan?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Sääntelyviranomaisten välinen entistä parempi viestintä ja yhteistyö on tärkeää sisämarkkinoiden sulavalle toiminnalle. Hiljattain antamassaan raportissa postipalveludirektiivin soveltamisesta komissio ehdotti yhteistyön lisäämistä ja todellakin myös vertailuanalyysia kansallisten sääntelyviranomaisten kesken, joko kahdenkeskisesti tai postipalveludirektiiviä käsittelevässä komiteassa, alalla kenties vielä jäljellä olevien säännöttömyyden ratkaisemiseksi.
Vertailuanalyysien lisäksi meidän olisi tarkasteltava myös Solve-it -järjestelyn kaltaisia aloitteita. Tällaisissa aloitteissa rohkaistaan sääntelyviranomaisia kommunikoimaan suoraan keskenään ongelmien ratkaisemiseksi.
Meidän on myös huolehdittava siitä, että nykyistä lainsäädäntöä tarkastellaan, jotta nähdään onko sillä saavutettu perustavoitteet. Televiestintä- ja energia-asioiden neuvosto käsittelee joulukuun istunnossaan komission täytäntöönpanoraportteja näillä aloilla.
Struan Stevenson (PPE-DE).–(EN) Parlamentissa on niin paljon skotteja, että jos valitsemme yhteisen kielen, se voisi nähdäkseni olla skotin kieli.
Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta, ja hän vastasi tietyllä tavalla jo lisäkysymykseenikin. Hän vaikuttaa olevan samaa mieltä kanssani siitä, että tällä hetkellä tilanne ei ole tasapuolinen, mikä aiheuttaa epäsymmetriaa. Mitä konkreettisia ehdotuksia neuvosto siis suunnittelee parantaakseen kansallisten sääntelyviranomaisten välistä koordinointia varmistaakseen, että todella saadaan aikaan aidosti vapaat ja tasapuoliset sisämarkkinat kaikille toimijoille?
Puhemies. – Hyvä Stevenson, en tiedä, käännetäänkö meillä skotin kielestä, mutta todennäköisesti joudumme käyttämään toista Yhdistyneessä kuningaskunnassa puhuttua kieltä, jota monet täällä käyttävät.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen viimeksi nähnyt näin paljon skotteja koolla todennäköisesti Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksessa, mutta rohkeuteni ei varmasti riitä tällaisen ehdotuksen tekemiseen Lontoossa.
Arvoisan parlamentin jäsenen esittämä seikka on asia, josta minulla on jonkin verran omakohtaista kokemusta, koska olen toiminut Yhdistyneen kuningaskunnan postipalveluista vastavana ministerinä kauppa- ja teollisuusministeriössä. Olin tuolloin tietoinen kysyjän esittämästä huolesta. Voin vakuuttaa teille, että asiasta ollaan tietoisia, paitsi puheenjohtajavaltiossa, myös jäsenvaltioissa.
Mitä tulee konkreettisiin kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötoimiin, toistan sen, mitä sanoin aiemmassa vastauksessani. Postidirektiivin soveltamisessa ja erityisesti komission julkistamassa raportissa komissio suositteli voimakkaasti kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyön lisäämistä, ja annamme tälle kaiken tukemme. On saatava aikaan tasapaino komission alalla tarjoaman rakentavan näkemyksen sekä kansallisten sääntelyviranomaisten entistä tiiviimmän osallistumisen välillä, mikä on varmasti niiden yhteisten etujen mukaista, jotta voidaan taata tasapuoliset toimintaedellytykset.
Gary Titley (PSE).–(EN) Onko neuvoston puheenjohtaja samaa mieltä kanssani siitä, että ongelman syynä on osittain se, että eri valtiot toteuttavat vapauttamista eri tahdissa? Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapauttaminen on pian täysin toteutunut, kuten myös Saksassa ja Alankomaissa, ja tämä tarkoittaa, että 60 prosenttia markkinoista on vapautettu. Komission tuleva raportti viimeisistä vaiheista kohti täydellistä vapauttamista vuonna 2009 onkin näin ollen ratkaiseva tekijä, jossa käsitellään sääntelyviranomaisia, markkinoille pääsyä sekä varattujen ja muiden kuin varattujen palvelujen erilaista alv-kohtelua, joka on hyvin herkkä ala, jota on tarkasteltava huolellisesti.
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen yhtä mieltä arvoisan parlamentin jäsenen esittämistä seikoista. Voin vakuuttaa teille, että toimiessani postipalveludirektiivistä vastaavana Yhdistyneen kuningaskunnan ministerinä, nämä olivat asioita, joista sain selvästi kuulla viestintäalan työntekijöiden liitolta, saati sitten Royal Maililta ja muilta. Olen siis tietoinen huolista joita on esitetty useissa jäsenvaltioissa toteutuneesta markkinoiden suhteellisesta vapauttamisesta sekä myöskin markkinoiden avoimuudesta tällä hetkellä.
Mitä tulee erityisesti arvonlisäveroon ja sääntelyn epäsymmetriaan, komissio on ehdottanut tätä koskevan alv-direktiivin tarkistusta. Neuvosto ei ole vielä päässyt sopimukseen ehdotuksesta ja se on ymmärtänyt, että komissio tutkii parhaillaan tapoja, joilla voidaan saavuttaa yhteinen tulkinta nykyisestä kehyksestä. Näiltä osin odotamme työn tuloksia.
Puhemies. –
Kysymyksen Nro 10 esittäjä Liam Aylward (H-0590/05)
Aihe: Zimbabwen tilannekatsaus
Kymmenen ihmisoikeuksia ja -vapauksia käsittelevää YK:n erityisasiantuntijaa ilmaisi hiljattain laatimassaan julkilausumassa huolensa Zimbabwessa tapahtuneista laajoista pakkohäädöistä ja näiden yhteydessä esiintyneistä ihmisoikeusrikkomuksista. Lisäksi he nostivat esiin häädöistä seuranneet kielteiset vaikutukset veden ja ruuan jakeluun, koulutukseen ja terveydenhuoltoon sekä HIV:n/AIDSin hoitoon.
Voiko neuvosto toimittaa ajan tasalla olevan katsauksen Zimbabwen tilanteesta YK:n erityislähettilään ja samalla YK:n asuinyhteisökeskuksen pääjohtajan Anna Tibaijukan maahan tekemän pidennetyn vierailun jälkeen?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Neuvoston vastuulle ei kuulu raportoida tilanteesta Yhdistyneiden Kansakuntien erityislähettilään tiettyyn valtioon kohdistuvan vierailun jälkeen. Olen kuullut luotettavista lähteistä, että YK:n erityislähettiläs Anna Kajumulon raportti on saatavilla Yhdistyneiden Kansakuntien tavanomaisista lähteistä.
Neuvoston vuosittaisessa raportissa Euroopan parlamentille YUTP:n pääkohdista ja valinnoista neuvosto luonnollisesti raportoi tilanteesta kyseisessä valtiossa.
Liam Aylward (UEN).–(EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, on täysin häpeällistä, että jopa 700 000 ihmistä on häädetty kodeistaan ja heidän talonsa ja yrityksensä on tuhottu täysin. Käsittääkseni verivarastot ovat lähes ehtyneet. Yhdistyneet Kansakunnat organisoi kansainvälistä vetoomusta humanitaarisen ja muun avun saamiseksi. Kansainvälisellä yhteisöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä yhteistyötä näiden onnettomien ihmisten auttamiseksi. Eikö ole pöyristyttävää, että selvän tyrannin ja tämän kumppaneiden johtama järjestelmä voi jatkaa valtion ja kansan hävittämistä ilman rangaistusta?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen täysin samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa ja pahoittelen kyseisen hallituksen toimia sekä kansan köyhtymistä kyseisessä valtiossa pitkään jatkuneen sortovallan seurauksena. Euroopan unioni kehottaa edelleen Zimbabven hallitusta tekemään yhteistyötä kansainvälisissä avustustoimissa, jotka valitettavasti ovat osoittautuneet tarpeellisiksi, sekä sallimaan humanitaarisen avun jakamisen ilman poliittista puuttumista asiaan. Euroopan unioni painostaa valtion hallintoa myös sanktioin. Zimbabven demokraattinen oppositio ja kansalaisjärjestöt tukevat sanktioita, jotka osoittavat, että Euroopan unioni pyrkii määrätietoisesti tulemaan kuulluksi ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota koskevissa asioissa.
Pahoittelen tilannetta ja toivon sen pian muuttuvan. Odotan tämän vuoksi mielenkiinnolla Yhdistyneiden Kansakuntien erityislähettilään laatimaa raporttia.
Puhemies. –
Kysymyksen nro 11 esittäjä Brian Crowley (H-0592/05)
Myanmarin viranomaiset vapauttivat hiljattain 249 poliittista "vankia" ympäri maata. Heidän joukossaan oli tiettävästi kaksi tunnettua journalistia ja yhä pidätettynä olevan kansallisen demokratialiiton (NLD) johtajan Aung San Suu Kyin avustaja, mitä on pantava tyytyväisenä merkille.
Onko neuvosto samaa mieltä siitä, että Myanmarin viranomaisten olisi poistettava jäljellä olevat poliittisia johtajia koskevat pakotteet ja aloitettava poliittinen vuoropuhelu kaikkien osapuolten kanssa?
Aikooko neuvosto kehottaa Myanmarin sotilashallintoa poistamaan kaikki demokratialiikkeen johtajaa ja Nobelin rauhanpalkinnon voittajaa Aung San Suu Kyitä koskevat pakotteet ja lopettamaan ensimmäiseksi hänen kotiarestinsa?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Euroopan unioni korosti, että arvoisan parlamentin jäsenen mainitsema poliittisten vankien vapauttaminen oli toivottu edistysaskel kohti kansallista sovittelua Burmassa. Euroopan unioni on toistuvasti vaatinut Aung San Suu Kyin vapauttamista, viimeksi 17. kesäkuuta hänen 60-vuotispäivänsä alla. Euroopan unioni toivoi tuolloin, että tämä olisi hänen viimeinen vangittuna viettämänsä syntymäpäivä, ja kehotti rauhan ja kehityksen neuvostoa (SPDC) vapauttamaan hänet, U Tin Oon sekä muut poliittiset vangit välittömästi.
Euroopan unioni on sitoutunut tukemaan kansalliseen sovintoon, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja demokratiaan tähtäävää prosessia Burmassa ja vaatii edelleen SPDC:tä ryhtymään aitoon vuoropuheluun NLD:n ja muiden etnisten ryhmien edustajien kanssa rauhanomaisten poliittisten ratkaisujen löytämiseksi. Euroopan unioni tukee Aung San Suu Kyin tavoin lähestymistapaa, jossa Burman pitkään jatkuneet poliittiset ongelmat ratkaistaan vuoropuhelulla ja ilman väkivaltaa. Unioni odottaa myös kaikkien poliittisten vankien välitöntä ja ehdotonta vapauttamista, jotta kaikki yhteiskunnalliset ja poliittiset voimat voivat osallistua sovitteluprosessiin.
Euroopan unioni on tuonut julki edellä esitetyt huolensa Burman johtajille useaan otteeseen, viimeksi Kiotossa 6. toukokuuta ASEANin ministerikokouksen yhteydessä järjestetyssä tapaamisessa. Tapaamisen yhteydessä Euroopan unioni luovutti luettelon poliittisista vangeista, joiden vapauttamista vaadittiin kiireellisistä humanitaarisista syistä. Unioni toi julki huolensa Burman tilanteesta myös EU-ASEANin ministerikokouksessa ja ARF:n ministeritapaamisessa 28. ja 29. heinäkuuta Laosissa.
Brian Crowley (UEN).–(EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan ja tiedosta, että toimia on toteutettu ja asioita sanottu ääneen. Onko arvoisa ministeri tietoinen siitä, että Indonesian ulkoministeri on hiljattain puuttunut asiaan näkyvällä tavalla ja aikoo esitellä asian YK:n yleiskokouksessa myöhemmin tänä vuonna? Voinko pyytää neuvostoa ja erityisesti neuvoston puheenjohtajaa tukemaan Indonesian ulkoministeriä, jotta varmistetaan kaikkien poliittisten vankien ja erityisesti Aung San Suu Kyin vapauttaminen?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen vilpittömän kiitollinen arvoisalle parlamentin jäsenelle hänen esittämästään kysymyksestä ja kunnioitan hänen pitkään jatkunutta paneutumistaan asiaan.
Olin ennen Eurooppa-ministerin tehtäviin siirtymistäni itse vastuussa Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeriössä Etelä-Aasiasta ja Kaakkois-Aasiasta ja minulla oli tähän kysymykseen liittyen mahdollisuus tavata itse ASEAN-lähettiläät Lontoossa. Korostin heille suoraan muiden Aasian valtioiden ratkaisevaa asemaa siinä, että kyseinen hallinto ymmärtää täysin kansainvälisen asenteen voiman.
Euroopan unioni jatkaa tietenkin tukeaan niin kansainvälisille kuin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen pyrkimyksille painostaa hallintoa jatkamaan kansallisen sovittelun prosessia, jota me kaikki toivomme, sekä ottamaan pikaisesti huomioon syvän huolemme poliittisten vankien perusteettomasta vapaudenriistosta.
Puhemies. – Kysymyksen nro 12 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0594/05)
Aihe: Raiskaus sota-aseena
YK:n apulaispääsihteerin Jan Egelandin mukaan eräs avustusjärjestö on hoitanut Darfurissa neljän kuukauden aikana 500:ttä seksuaalisen väkivallan uhria, ja luku on vain murto-osa Sudanin Darfurin maakunnassa esiintyneistä tapauksista. Lisäksi Egeland on kertonut, että kyseisellä alueella elävien naisten ja lasten raiskaukset ja pahoinpitelyt ovat olleet järjestelmällisiä.
Yhtyykö neuvosto näkemykseen, että Sudanin viranomaiset ovat sulkeneet silmänsä näiltä julmuuksilta ja että kansainvälisen yhteisön on tehostettava pikaisesti toimiaan, jotta voidaan suojella viattomia siviilejä tällaiselta raakalaismaiselta käytökseltä ja lopettaa Sudanissa vallitseva rankaisemattomuuden kulttuuri?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Neuvosto on eri yhteyksissä tuominnut Darfurissa tapahtuneet valtavat ihmisoikeusrikkomukset, myös naisten järjestelmällisen raiskauksen, ja vaatinut teoista kaikilla tasoilla vastuussa olevia vastuuseen ihmisoikeusrikkomuksista ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomisesta.
Euroopan unioni kannatti voimakkaasti kansainvälisen tutkimuskomission perustamista Darfuriin tutkimaan ihmisoikeusrikkomuksia ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden rikkomista. Tutkimuskomissio totesi, että hallituksen joukot ja aseistetut joukot syyllistyivät umpimähkäisiin hyökkäyksiin, myös raiskauksiin ja muuhun seksuaaliseen väkivaltaan, kaikkialla Darfurissa laaja-alaisesti ja järjestelmällisesti. Komission toteamukset toimitettiin kansainväliselle rikostuomioistuimelle.
EU on osoittanut yli 150 miljoonaa euroa Sudanin humanitaariseen ohjelmaan. Tähän kuuluu myös rahoitus suojeluun ja seksuaalisen väkivallan uhrien hoitoon osallistuville Yhdistyneiden Kansakuntien virastoille ja kansalaisjärjestöille Darfurissa. Euroopan unioni on osoittanut myös 92 miljoonaa euroa Afrikan rauhanrahastosta Afrikan unionin Sudanin lähetystölle. Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin viimeisimmässä raportissa todetaan, että Afrikan unionin ja sen joukkojen läsnäolosta seurasi välittömästi niin seksuaalisen kuin sukupuoleen perustuvan väkivallan ja muiden ihmisoikeusrikkomusten väheneminen.
Neuvosto suhtautui 23. toukokuuta 2005 antamissaan päätelmissään myönteisesti päätöslauselmaan, jonka YK:n ihmisoikeustoimikunta antoi Sudanin ihmisoikeustilanteesta 61. istunnossaan. Päätöslauselmassa ilmaistaan syvä huoli Darfurin ihmisoikeustilanteesta, myös sukupuoleen perustuvasta väkivallasta, tuomitaan naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen väkivalta ja kehotetaan kaikkia konfliktin osapuolia suojelemaan naisia ja tyttöjä seksuaaliselta ja muulta väkivallalta. Neuvosto kehotti Sudanin hallitusta panemaan täytäntöön kaikki päätöslauselmassa esitetyt suositukset.
Ihmisoikeusasioita, myös seksuaalista väkivaltaa, käsitellään jatkuvasti Sudanin hallituksen kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa. Viimeksi näin tehtiin kesäkuussa, Euroopan unionin troikan esiintulossa Khartumissa. Kyse oli kahden Médecins Sans Frontières -järjestön henkilöstöön kuuluvan pidätys, kun näitä syytettiin väärän tiedon levittämisestä Darfurin seksuaalisesta väkivallasta.
Seán Ó Neachtain (UEN).–(EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta ja tiedoista. Toivon hänen kuitenkin olevan kanssani yhtä mieltä siitä, että Darfurissa tapahtuvat kauheudet edellyttävät lisähuomiota, sillä 180 000 ihmistä on kuollut kahdessa vuodessa ja yli kaksi miljoonaa on ajettu kodeistaan. Eikö neuvoston puheenjohtaja ole samaa mieltä siitä, että kansainvälisen yhteisön, Euroopan unioni mukaan luettuna, on tehtävä enemmän, sillä tämä on jatkunut aivan liian kauan?
Douglas Alexander,neuvoston puheenjohtaja. (EN) Ottaen huomioon valtiossa tapahtuneiden julmuuksien laajuuden, toivotaan luonnollisesti pikaista toimintaa. On selvää, että rikoksiin syyllistyneiden koskemattomuutta ei hyväksytä, vaan niistä vastuussa olevat on saatava oikeuden eteen pikaisesti. Tämän vuoksi Euroopan unioni kannatti voimakkaasti Darfurin asian saattamista kansainvälisen rikostuomioistuimen ratkaistavaksi, ja se oli nähdäkseni merkittävä edistysaskel kaipaamassamme kehityksessä.
Olemme myös tehneet selväksi, että kaikkien osapuolten on tehtävä yhteistyötä rikostuomioistuimen kanssa. Syyttäjä katsoi jo 6. kesäkuuta, että hänellä on riittävästi näyttöä tehtyjen rikosten laajuudesta ja luonteesta voidakseen toimivaltansa mukaisesti aloittaa virallisen tutkimuksen, ja hän teki päätöksensä itsenäisesti. Vaikka tiedostankin voimakkaan tarpeen tehdä asialle jotain pikaisesti, meidän on kunnioitettava sitä, että tuomioistuimessa on meneillään tutkintavaihe. Tuomioistuin tarvitsee kansainvälisen yhteisön tukea, ja tämä koskee myös Euroopan unionia, jos toivomme sen voivan täyttää turvallisuusneuvostolta saamansa tehtävän.
Voin vakuuttaa kysyjälle, että olen tietoinen nopeaa ratkaisua koskevasta toiveesta, mutta luotan siihen, että asia etenee kansainvälisen rikostuomioistuimen kautta. Voin vakuuttaa, että tuemme jatkuvasti kansainvälistä rikostuomioistuinta sen pyrkimyksissä varmistaa, ettei kukaan voi syyllistyä tällaisiin kauheisiin rikoksiin rankaisematta.