Trakatellisin mietintö A6-0030/2006

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Komissio on esittänyt yhteisön toimintaohjelmaa terveyden ja kuluttajansuojelun alalla yhdistämällä näiden alojen kaksi aikaisempaa ohjelmaa lähtökohtanaan se, että näin valjastettaisiin kummankin ohjelman energiat. Komissio ei kuitenkaan ota huomioon, että näiden kahden ohjelman tavoitteet, strategiat ja välineet ovat päällekkäisiä.

Kesäkuun 30. päivänä 2005 puheenjohtajakokous päätti kuitenkin jakaa tämän ohjelman jälleen kahteen osaan. Näin ollen tässä mietinnössä viitataan ainoastaan terveyden alan ohjelmaan, joka oli laajuudeltaan joka tapauksessa rajallinen ja jonka rahoitus oli vähäistä.

Mikään ei ole tietenkään tärkeämpää kuin terveys, ja sen suojeleminen on poikkeuksetta kaikkien etu. Tätä taustaa vasten mietinnöllä, joka meillä on tänään edessämme täällä parlamentissa, laajennetaan näitä toimivaltuuksia, ja siinä ehdotetaan sekä yleisen rahoituksen että toteutettavien toimenpiteiden erityisrahoituksen lisäämistä.

Olemme tietoisia siitä, ettei tämäkään vielä riitä siihen, mitä tämä ohjelman tarpeiden ja sen herättämän kiinnostuksen tyydyttämiseksi vaaditaan, mutta äänestimme silti tämän mietinnön puolesta, koska se on huomattava parannus komission ehdotukseen nähden.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mietinnössä suositellaan, että EU:n pitäisi perustaa erillinen yhteisöohjelma terveyden alalle vuosiksi 2007–2013. Euroopan parlamentti kannattaa sitä, että tämän ohjelman budjetin pitäisi olla 1 200 miljoonaa euroa (kun taas komission ehdotus on 969 miljoonaa euroa). Junilistan on vakaasti sitä mieltä, että terveyskysymykset kuuluvat pääasiallisesti yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Useat tavoitteet, jotka esittelijä haluaisi ohjelmaan (esimerkiksi tupakan, alkoholin ja huonon ravinnon aiheuttamien terveyshaittojen torjuminen), ovat sellaisia, että jäsenvaltiot voivat pyrkiä niihin itsenäisesti. Toisin sanoen toissijaisuusperiaatetta ei oteta riittävän hyvin huomioon.

Kansainvälinen yhteistyö on tietenkin tarpeen esimerkiksi virusepidemioiden ja monimutkaisten lääketieteellisten kysymysten yhteydessä. Kansainvälistä yhteistyötä pitäisi kuitenkin tehdä pääasiallisesti monenvälisten sopimusten puitteissa ja osana Maailman terveysjärjestön (WHO) jo toteuttamaa toimintaa.

Vastustamme lisämäärärahojen varaamista tähän tarkoitukseen, ja edellä esitettyjen syiden perusteella olemme päättäneet äänestää tätä mietintöä vastaan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän tekstin puolesta.

Olen erityisen huolissani bakteerien kasvavasta antibioottiresistenssistä. Se on todellinen uhka. Siksi on syytä lisätä tutkimusta tällä alalla ja tiedottaa potilaille antibioottien epäasianmukaisen käytön vaaroista.

Yksi Euroopan unionin suurista valteista on tiedonvaihto – erityisesti harvinaisten sairauksien alalla. Odotan tältä osin, että synergiaetujen lisäämiseksi toteutetaan lisää toimia.

Tämä toimintaohjelma tarjoaa myös tilaisuuden tarkastella potilaiden liikkuvuutta. Euroopassa on syntynyt järjenvastaisia tilanteita. Tapasin potilaan, joka asuu Strasbourgissa ja joka sairastaa erityistä syöpätyyppiä. Hänen on matkustettava syöpähoitoja varten Marseilleen, vaikka samanlaista hoitoa olisi saatavilla viiden kilometrin päässä hänen kotoaan. Hoitolaitos sijaitsee kuitenkin Kehlissä Saksassa.

On myös välttämätöntä, että rahoitus vastaa kehitystä.

Lisäksi täydentävä tai vaihtoehtoinen lääketiede on asia, jota en kannata. Nämä hoitokäytännöt eivät ole lääketieteellisiä, mutta varmastikin vaihtoehto lääketieteelle. Euroopan unionin on keskityttävä olennaiseen, eikä sen ole sopivaa myöntää rahoitusta tällaisia hoitomuotoja varten.

  David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan yhteisön toimintasuunnitelmaa kansanterveyden alalla. Katson kansanterveyden olevan ensisijaisen tärkeä perusasia, jonka suojelu koskee poikkeuksetta kaikkia.

Ohjelmalla pyritään suojelemaan kansalaisia terveysuhkilta, tukemaan menettelytapoja, jotka johtavat terveempiin elämäntapoihin, sekä edistämään tehokkaampien ja toimivampien terveydenhoitojärjestelmien kehittämistä.

Kannatan erityisesti kaikille esitettävää haastetta osallistua sairauksien tehokkaamman ehkäisyn, parempien terveydenhoitopalvelujen ja paremman elämänlaadun varmistamiseen. Jäsenvaltioiden terveydenhuoltopalvelujen välillä vallitsevien erojen poistaminen yhdistettynä kansallisten terveyspalvelujen väliseen synergiaan pitäisi tunnustaa olevan ohjelman tärkeä näkökulma.

  Evangelia Tzampazi (PSE), kirjallinen. – (EL) Äänestin johdanto-osan 3 b kappaleen (uusi) puolesta. Se koskee terveen elämän pituuden määritelmää, vaikka katsonkin, että englannin kieliversiossa on virhe, koska siinä käytetään ilmaisua "disability free life expectancy indicator", toisin kuin kreikan kieliversiossa, jossa tällaista ongelmaa ei ole.

Haluan korostaa, ettei vammaisuus merkitse toimintakyvyttömyyttä. Se merkitsee erilaista terveydentilaa, joka pitäisi ottaa huomioon yhteisön kaiken politiikan ja kaikkien ohjelmien käsittelyssä ja soveltamisessa.

Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0033/2006)

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksella on tarkoitus korvata asetus (ETY) N:o 2082/92 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista uudella tekstillä, joka sisältää WTO:n sääntöjen mukaisesti monia yksinkertaistuksia ja selvennyksiä.

Ymmärrän, että yhteisön lainsäädäntöä on tarkistettava tällä alalla. Hyväksyn komission ehdotuksen pääpiirteissään ja äänestän Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta.

Haluan korostaa mietintöön tehtyä tarkistusta 6 (jonka mukaan jäsenvaltio voi pyytää muita tietoja, mikäli tämä on asianmukaisesti perusteltua) ja tarkistusta 13 (joka koskee määräajan asettamista jo olemassa oleville yksityisille tarkistuselimille virallisen valtuutuksen hakemista varten), joiden puolesta aion äänestää.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yhteisö on suojellut maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta vuodesta 1993. Näin on varmistettu, että perinteisille tuotteille, joiden tuotantoon ja valmistukseen liittyy erityispiirteitä, on annettu niiden ansaitsema arvo.

Edessä olevamme mietintö sisältää monia erilaisia yksinkertaistuksia ja selvennyksiä, jotka koskevat toimitettujen hakemusten tarkastelusta vastaavien viranomaisten menettelyjä ja vastuualueita.

Tämä väline on tärkeä, koska sillä varmistetaan, että tuotteille annetaan niiden ansaitsema arvo, ja suojellaan kuluttajia epäoikeudenmukaisilta käytännöiltä ja varmistetaan näin oikeudenmukainen kaupankäynti.

Tämä väline auttaa luomaan lisäarvoa Euroopan maaseutualueella ja tällä tavoin myös kehittämään matkailun kannalta kiinnostavia uusia alueita. Tästä seuraa hyvin myönteinen sosioekonominen lumipallovaikutus, joka kohdistuu matkailuun liittyviin toimiin sekä kasvuun ja alueelliseen koheesioon unionissa.

Haluan lopuksi korostaa, että on äärimmäisen tärkeää, että perinteisille tuotteillemme annetaan niiden ansaitsema arvo, että ne tarvittaessa pelastetaan ja että niitä suojellaan, koska meidän tehtävänämme on siirtää perintömme eteenpäin tuleville sukupolville.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Katson maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden alkuperämerkintöjen olevan usein hyödyllisiä, koska niiden avulla vahvistetaan ja kehitetään paikallista tuotantoa ja kauppaa vastapainona WTO:n tavaramerkkijättiläisten vallalle maailmanlaajuisilla markkinoilla. Vastustan kuitenkin sitä, että EU päättäisi näiden tuotteiden pakollisista merkinnöistä. Merkitsemisen pitää jatkossakin olla vapaaehtoista.

Graefe zu Baringdorfin mietintö (A6-0034/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaa koskevan neuvoston asetusehdotuksen puolesta, koska oli käymässä tärkeäksi mukauttaa järjestelmää, jolla suojelemme alueellisten erikoistuotteiden valmistajia Maailman kauppajärjestön vaatimuksia vastaavaksi, kuten Hongkongissa (Kiinassa) viime vuoden joulukuussa käydyt neuvottelut ovat osoittaneet. Meidän on oltava valmiita taistelemaan tämän asian puolesta, sillä jotkin maat, erityisesti Yhdysvallat ja Australia, joista ongelma johtuu, eivät suostu antamaan periksi. Meidän on tarjottava kolmansien maiden kansalaisille paremmat mahdollisuudet päästä Euroopan järjestelmään ja annettava heille yhtäläiset oikeudet kuin Euroopan unionin kansalaisillekin esittää pyyntöjä tai vastalauseita. Joka tapauksessa Euroopan unionin on puolustettava maantieteellisiä merkintöjään kaikin voimin Maailman kauppajärjestössä, koska ne ovat ratkaiseva tekijä lisäarvon tuottamisen kannalta. Lopuksi totean asetuksen soveltamisesta ja lähes kolmensadan käsiteltävänä olevan pyynnön valossa, että Euroopan komission yksikköjen on toimittava nopeammin suojausten tunnustamisen suhteen.

  Mario Borghezio (NI), kirjallinen. (IT) Äänestimme asetusehdotusta koskevan mietinnön puolesta, koska tällä mietinnöllä EU perustaa maatalouden elintarviketuotantoon alueellisten erikoisuuksien tuottajia suojaavan järjestelmän. Itse asiassa Po-joen laakson tuottajille on äärimmäisen tärkeää, että tällaisen suojelujärjestelmän vaikutusalaa säännellään asianmukaisesti, niin että järjestelmä suojaa sekä maataloustuotteiden alkuperänimityksiä että niiden maantieteellisiä merkintöjä.

Tässä yhteydessä haluamme kuitenkin korostaa, että käyttöön on otettava erityinen suojelutoimenpide, jolla tuetaan Euroopan äärimmäisen tärkeää kukkaviljelyalaa, joka kukoistaa Padanian alueella ja vielä tarkemmin sanottuna Imperian maakunnassa.

Minun onkin tuotava esiin eräs vakava asia eli se, että tullimaksujen poistamista koskevat toimenpiteet ovat hyödyttäneet EU:n ulkopuolisten maiden kukkatuotantoa. Näitä maita ovat esimerkiksi Israel, Kenia, Kolumbia, Ecuador, Zimbabwe ja Etelä-Afrikka. Niiden markkinaosuus on kasvanut räjähdysmäisesti eurooppalaisen tuotannon kustannuksella.

Siksi on neuvoteltava uudelleen kansainvälisiä tuontisopimuksia koskevasta politiikasta ja erityisesti siten, että

– mitään tulliveroalennuksia ei myönnetä niiden kolmansien maiden tuotteille, jotka eivät noudata eurooppalaisia työnormeja (mukaan luettuna lapsityövoiman kielto), ympäristösääntöjä, verosääntöjä jne.

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden suojatut maantieteelliset merkinnät ja suojatut alkuperänimitykset auttavat merkittävästi parantamaan EU:n maaseutualueiden yhteisöjen elintasoa myös Portugalissa.

Levittämällä sellaista käsitystä, etteivät olemassa olevat säädökset ole kansainvälisten kauppasopimusten ja etenkään kuuluisan teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaan liittyviä näkökohtia koskevan sopimuksen (TRIPS-sopimus) mukaisia, Yhdysvallat ja Australia harjoittavat sietämätöntä painostusta. WTO:n oma välitystuomioistuin on päättänyt, että yleisesti ottaen ne ovat yhteensopivia WTO:n velvoitteiden kanssa.

Näin ollen EU:n on ollut pakko parantaa kolmansien maiden mahdollisuuksia päästä markkinoilleen. Vastavuoroisesti komissio pyrkii tekemään mukautuksia, joita parlamentti useimmissa tapauksissa päätti parannella, auttaakseen suojelemaan viljelijöitä ja maaseutua.

Yleisesti ottaen hyväksymme nämä parannukset, ja siksi äänestimme mietinnön puolesta. Mielestämme on äärimmäisen tärkeää puolustaa suojattuja alkuperänimityksiä, suojattuja maantieteellisiä merkintöjä ja aitoja perinteisiä erikoisuuksia.

  Duarte Freitas (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Komission ehdotuksen tarkoituksena on korvata asetus (ETY) N:o 2082/92 maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden erityisluonnetta koskevista todistuksista uudella tekstillä, joka sisältää selvemmät ja yksinkertaisemmat säännöt, sen päätöksen mukaisesti, jonka WTO:n riitojenratkaisuelin teki vastauksena Yhdysvaltojen ja Australian esittämiin valituksiin. Päätöksen noudattamiselle asetettu määräaika on 3. huhtikuuta 2006.

Koska ymmärrän, että tätä säädöstä on muutettava, olen yhtä mieltä komission ehdotuksen pääpiirteistä ja äänestän Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta.

  Christa Klaß (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Globalisoituvassa maailmassa standardointi ja elintarvikkeiden yleinen saatavuus sekä tietoisuus taustoistamme, perinteistämme ja viime kädessä myös kulttuuristamme on hyvä ja vakaa perusta, jolle voimme rakentaa ja jota voimme kehittää. Eurooppalaiset perinteet ja eurooppalainen alkuperä ovat yhtenäisiä erilaisuudessaan. Tämä monimuotoisuus on tunnusomaista Euroopalle, sen alueille ja erityisesti sen kansalle. Ihmiset ovat sopeutuneet alueellisiin olosuhteisiin, jotka vaihtelevat suuresti. He ovat kehittäneet perinteisiä elämäntapoja ja perinteisiä tuotteita. Yhdistämme mielessämme perinteisiin ja maantieteellisiin merkintöihin melko erikoislaatuisia ajatuksia ja odotuksia.

Nykyisin tuotteitamme myydään kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi on kuitenkin tärkeää säännellä näitä tuotteita, jotka liikkuvat maailmalla jonkin kaupungin tai alueen "suurlähettiläinä". Meidän on varmistettava, että se, mitä hyvän nimen taakse kätkeytyy, on jatkossakin hyvää. Meidän on myös varmistettava, että tuotteen nimen sekä sen tiettyyn alueeseen liittyvän alkuperän välillä on jatkossakin yhteys. Kaikkea tätä on säänneltävä mahdollisimman yksinkertaisesti mutta tehokkaasti. Mietintö palvelee tätä tarkoitusta kaikin tavoin.

  Jean-Claude Martinez (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan lainsäädäntöväline, joka koskee maataloustuotteiden suojaamista merkinnöillä, kuten suojatuilla maantieteellisillä merkinnöillä, ja johon ranskalaiset tarkistetut alkuperämerkinnät (AOC) ovat vaikuttaneet voimakkaasti, on Euroopan ja anglosaksisten maiden välisen maatalousriidan ydin. Yhdysvallat haluaa maatalouden olevan teollista ja hyödyntää logoja ja brandinimiä – myös viinin kohdalla. Eurooppalaisten mielestä maatalous on ensisijaisesti laadukasta, perheiden tekemää työtä, jossa suojellaan maataloustuotteiden maantieteellistä alkuperää. Tätä symboloi viini, joka syntyy käymisen tuloksena ja joka on sivistyksen ja kulttuurin merkki, mutta Australiassa sitä pidetään teollisuushyödykkeenä.

Yhdysvaltojen ja Euroopan välinen riita, eteläisen pallonpuoliskon ja Euroopan välinen riita, anglosaksisen maailman ja Euroopan välinen riita WTO:ssa on todellinen kahden eri kulttuurin, sirpin ja McDonaldsin, yhteentörmäys. Hongkongissa komissio ei kuitenkaan edes tuonut esiin kysymystä alkuperämerkintöjen monenvälisistä rekistereistä, joilla pienviljelijöiden viinejä suojeltaisiin suurten viinintuottajien kilpailulta.

Genevessä jatketaan huhtikuun lopussa maataloustuotteita suojaavan tulliveron vähentämistä ja mahdollistetaan eteläiseltä pallonpuoliskolta saapuvan 1,2 miljoonan lihakilon ja australialaisten litkujen polkumyynti. Näihin litkuihin on lisätty keinotekoisia väriaineita, hedelmä- ja puuaromeja ja makeutusaineita ja niitä kutsutaan viineiksi. Tämä on omiaan tuhoamaan maatalousidentiteettimme, jonka välineitä suojatut maantieteelliset merkinnät ovat.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaamisen ansiosta viljelijät, joita asia koskee, voivat suojata erityistä alkuperää olevan tuotteen tuotannon, käsittelyn ja valmistuksen rekisteröimällä sen.

Ottaen huomioon, että säädöksiä on muutettava, ja WTO:n välitystuomioistuimen tuomion valossa tällä mietinnöllä parannetaan näitä välineitä, jotka ovat helpottaneet merkittävästi kalliimpien tuotteiden pääsyä markkinoille ja auttaneet luomaan työpaikkoja Euroopan maaseutualueille. Lisäksi niillä on ollut varsin myönteisiä sosioekonomisia vaikutuksia matkailuun liittyvään toimintaan.

Euroopalla on vanhat perinteet, jotka houkuttelevat suuresti matkailijoita. Portviini ja roquefortjuusto ovat eurooppalaisia tuotteita, joita käytetään vertailukohtina ympäri maailmaa. Luonnollisesti on tärkeää tehdä selväksi, mitä tietoa kuluttajille on annettava, paitsi näiden tuotteiden suojaamiseksi myös vastalauseiden esittämisen mahdollistamiseksi.

Haluaisin korostaa jäsenvaltioiden ja komission välistä vallanjakoa ja erityisesti sitä, että unionin toimien on oltava aina toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Tämä auttaa varmistamaan, että toteutetuista toimenpiteistä saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Graefe zu Baringdorfin mietinnöt (A6-0033/2006) ja (A6-0034/2006)

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Maantieteelliset merkinnät ja alkuperänimitykset rikastuttavat Eurooppaa. Ruokakulttuurin jakaminen rikastuttaa elämää. Samanaikaisesti on kuitenkin otettava huomioon näiden nimitysten haittapuolet. Emme halua, että alkuperänimityksiä käytetään protektionistisiin tarkoituksiin. Eurooppalaiset siirtolaiset ovat valmistaneet uusissa kotimaissaan muutaman vuosisadan ajan elintarvikkeita ja juomia, joiden perinteet he ovat tuoneet mukanaan niistä maista, joista he ovat alun perin lähtöisin. Euroopan unionin on osoitettava Maailman kauppajärjestössä ymmärtämystä näitä perinteitä ja sitä kohtaan, että yleisnimet ja alkuperänimitykset voivat joskus olla keskenään ristiriidassa.

Tästä aiheesta laaditut Euroopan parlamentin kaksi mietintöä ovat vain täydentäviä ehdotuksia kuulemisprosessin mukaisesti. Katsomme, etteivät ne tuo asiaan juurikaan uutta – vaikka jotkin ehdotukset onkin parempi esittää kuin jättää esittämättä – ja että tätä asiaa pitäisi käsitellä ministerineuvostossa. Vastustamme myös voimakkaasti sitä ajatusta, että EU:n viranomaiselle annettaisiin tehtäväksi valvoa maantieteellisiä merkintöjä ja alkuperänimityksiä. Mielestämme tässä kysymyksessä meidän on luotettava jäsenvaltioiden viranomaisiin.

Siispä olemme päättäneet äänestää molempia mietintöjä vastaan.

  Roger Knapman (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Äänestämme tätä mietintöä vastaan, koska haluamme säilyttää itsemääräämisoikeutemme maataloustuotteiden rekisteröinnin alalla. Soveltamisprosessi on liian byrokraattinen. Emme hyväksy ajatusta yhteisön virastosta, joka vastaisi rekisteröintimenettelystä. Katsomme kuitenkin, että jäsenvaltioiden pitäisi vastata rekisteröintimenettelystä. Emme myöskään halua yhteisömerkintää. Haluamme suojella clotted cream -kermaa siinä missä kreikkalaiset haluavat puolustaa fetajuustoaan, mutta haluamme myös olla puolueettomia. Jos merkintä on selvä, kuten se on Yorkshiren fetan kohdalla, joka ei mitä ilmeisimmin ole kreikkalaista fetaa, emme ymmärrä, miksemme voisi sallia näiden molempien tuotteiden rinnakkaista myyntiä brittiläisissä ruokakaupoissa. Mielestämme yhdenmukaistaminen ei ole hyvä ajatus.

Brokin mietintö (A6-0025/2006)

  Bernd Posselt PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, puhun kaksi minuuttia ryhmäni puolesta. Ryhmäni on pyytänyt minua antamaan jäsen Brokin mietintöä koskevan virallisen äänestysselityksen.

Monissa osissa Eurooppaa lehtiartikkelit ovat antaneet sen kuvan, että Euroopan parlamentti on perunut Kroatialle antamansa lupauksen siitä, että se otetaan pian täysjäseneksi. Parlamentti on äänestänyt tästä asiasta monta kertaa. Kuten tiedätte, ryhmämme on kannattanut voimakkaasti liittymisneuvottelujen käynnistämistä Kroatian kanssa ja niiden loppuun saattamista menestyksekkäästi ennen vuonna 2009 järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja. Ryhmäni puolesta haluan sanoa, että tuemme tätä tavoitetta yksiselitteisesti ja että jäsen Brokin mietinnöstä ilmenee selvästi Kroatian olevan ehdokasmaa, joka täyttää kriteerit poikkeuksellisen hyvin.

Muutamia moitittavia seikkoja toki on, mutten haluaisi ajatella, että Kroatia olisi jollakin tavalla ehdokkaana rakenteeltaan uudenlaiseen monenväliseen yhteistyöhön, jota jäsen Brokin mietinnössä ehdotetaan. Näin ei nimittäin ole. Kroatia on Keski-Euroopan maa, joka olisi todellakin pitänyt hyväksyä Euroopan unionin jäseneksi vuonna 2004 ja joka täyttää vaatimukset suurelta osin. Moitteet liittyvät yksityiskohtiin, joihin kiinnitetään huomiota vain sellaisen maan kohdalla, joka on suhteellisen lähellä liittymistä. Sen sijaan Turkin kohdalla edes kiduttamisen lopettamista ei voida taata.

Haluan siksi jälleen kerran tehdä täysin selväksi ryhmäni puolesta, että Kroatia on ehdokasvaltio. Sitä on arvioitava sillä perusteella, mitä se on saavuttanut. Se pitäisi todella irrottaa Turkin kanssa käytävistä liittymisneuvotteluista, ja sille pitäisi antaa selvät liittymisnäkymät. Liittymisen pitäisi tapahtua ennen tämän vuosikymmenen loppua.

(Suosionosoituksia oikealta)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, tiedämme hyvin, että monet historian imperiumit romahtivat, koska ne kasvoivat liian nopeasti eivätkä kyenneet valvomaan ristiriitaisia kulttuureitaan eivätkä tämän kasvun sisällä tapahtunutta liikehdintää. Siksi keskustelua Euroopan unionin kyvystä ottaa uusia jäseniä on mielestäni odotettu jo kauan. Emme saa unohtaa, että Euroopan unionin nimeen itsessään liittyy selvä raja: se on Eurooppa. Meidän on myös pidettävä kirkkaana mielessämme, että Eurooppa perustuu kristillisille arvoille. Tämä itsessään on yksi syy, jonka vuoksi olen täysin samaa mieltä Kroatiasta jäsen Posseltin kanssa.

Toisaalta on kuitenkin sanottava, että erityisesti lähimenneisyyden tapahtumat osoittavat laajalle levinneen uskon rajattomaan suvaitsevuuteen olevan erheellinen. Suvaitsevaisuuden pitäisi toimia molempiin suuntiin, mutta toistaiseksi yhteiskunnassamme, joka muuttuu yhä monikulttuurisemmaksi, suvaitsevaisuus on saanut sen muodon, että islaminuskoiset maahanmuuttajat odottavat sopeutumista kristityiltä vastaanottavilta mailta ja vaativat tätä yhä enemmän väkivallan keinoin. Liittymisneuvotteluissa Turkki on toistuvasti näyttänyt hetkellisesti todelliset kasvonsa: esimerkkeinä voidaan mainita Kyproksen sopimus, johon liittyi uhkauksia rangaistuksista valtioon muka kohdistuneiden loukkausten vuoksi, sekä pilakuvia koskeva riita. Nyt viimeistenkin sinisilmäisten laajentumisen kannattajien on vihdoin aika ymmärtää se, että meidän on asetettava Euroopalle selvät rajat.

(Suosionosoituksia oikealta)

  Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, useimpien brittikonservatiiveihin kuuluvien kollegoideni tavoin äänestin jäsen Brokin erinomaisen mietinnön puolesta ja kiitän häntä. Puolueeni kuitenkin vastustaa Euroopan unionin perustuslakisopimusta, ja siksi äänestimme 6 kohdan poistamisen puolesta: on selvää, että nykyinen laajentuminen 15 jäsenvaltiosta 25 jäsenvaltioon on onnistunut erinomaisesti Nizzan sopimuksen pohjalta ilman EU:n perustuslakia.

Brittikonservatiivit katsovat, että viimeiset viisi laajentumista ovat olleet menestys, ja Romanian ja Bulgarian liittyminen, joka tapahtuu hyvin todennäköisesti 1. tammikuuta 2007, tulee myös olemaan sellainen. Tämän jälkeiset laajentumiset voidaan toteuttaa uusien hallitustenvälisten konferenssien avulla. Me konservatiivit uskomme laajempaan, väljempään Euroopan unioniin, jossa kansallisvaltiot tekevät yhteistyötä, mutta tuemme silti yleisesti jäsen Brokin erinomaista mietintöä.

  Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, haluan erikseen todeta, että äänestin Brokin päätöslauselman tarkistuksen 13 puolesta, jossa kehotetaan julistamaan laittomaksi rasistinen ja antisemitistinen Harmaat sudet -järjestö, joka on vastuussa Turkin kristillisiin ja juutalaisiin instituutioihin kohdistuvista jatkuvista terrorihyökkäyksistä. Tämä muotoilu on tietenkin vahva, mutta se vastaa valitettavan hyvin todellisuutta. Tämä joukko terrorisoi aivan kuten Hitlerin joukot ennen Hitlerin valtaantuloa – ei niin laajasti, mutta samalla röyhkeydellä ja osittain samoin menetelmin. Ongelma ansaitsisi mielestäni tämän talon huomion. Juutalaiset seurakunnat ja kristilliset kirkot ovat joutuneet fyysisen ja henkisen terrorismin kohteiksi juuri Harmaiden susien taholta, ja asia vaatii kansainvälistä huomiota.

(Suosionosoituksia)

  Jan Andersson, Anna Hedh, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosialidemokraatit haluamme nähdä avoimen ja yhteisvastuullisen EU:n, joka toivottaa uudet jäsenet tervetulleiksi, kunhan ne täyttävät Kööpenhaminan kriteerit. Siksi pidämme valitettavana sitä, että mietinnössä keskitytään aivan liikaa EU:n vastaanottokapasiteettiin, koska tämä voi antaa sen vaikutelman, että Euroopan parlamentti kyseenalaistaa EU:n kyvyn ottaa uusia jäseniä. EU:n vastaanottokapasiteetti riippuu viime kädessä siitä, tahtooko EU ottaa uusia jäsenvaltioita. Olemme myös huolissamme laajalle levinneestä ajattelusta, jonka mukaan joiltakin mailta evätään mahdollisuus jäsenyyteen muun muassa niiden taloudellisen tilanteen vuoksi.

  Georgios Dimitrakopoulos (PPE-DE), kirjallinen. – (EL) Me Nea Dimokratia -puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet haluamme tehdä selväksi, ettei mietinnön 43 kohdan toinen osa vastaa näkemyksiämme kyseisestä asiasta.

  Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä käsitellään tärkeää aihetta, EU:n jatkuvaa laajentumista.

Junilistan suhtautuu periaatteessa myönteisesti EU:n laajentumisen jatkamiseen, mikäli valtiot, joiden jäsenyyttä suunnitellaan, jakavat ne perustavanlaatuiset arvot, joille EU rakentuu. Niihin kuuluvat ennen kaikkea ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate. Muun lainsäädännön suhteen, joka ei koske edellä mainittuja arvoja, kansallisvaltioilla on itsemääräämisoikeus.

Lisäksi esittelijä ehdottaa talousarvioon varsin merkittävää lisäystä, joka vastaisi noin 25:tä miljoonaa Ruotsin kruunua. Vastustamme tätä ehdotusta.

Näistä syistä olemme äänestäneet tätä mietintöä vastaan.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Unioni sulattelee vielä kymmentä jäsenvaltiota, jotka liittyivät vuonna 2007, ja Bulgaria ja Romania ovat tiellä kohti liittymistä. Tästä huolimatta Turkin ja Balkanin maiden liittymistä koskevat pyörät on pantu pyörimään, niin kyltymätön on halu laajentua – vieläpä sen jälkeen, kun EU myötävaikutti Jugoslavian liittotasavallan tuhoamiseen.

Tällaisen kisailun todelliset tavoitteet nousevat aina esiin ns. "poliittisen korrektiuden" keskeltä. Niitä ovat vapaakauppa-alueen perustaminen ja luonnonvarojen jakaminen käytännön kannusteita vastaan. Toisin sanoen EU:n suurimpien vallanpitäjien, erityisesti Saksan, suuret taloudelliset ryhmittymät haluavat taloudellista valtaa ja käyttää hyväkseen näitä maita ja niiden kansalaisia. Tämä ei ole sattumaa, kun otetaan huomioon, että Saksa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa on alueella hallitseva vallanpitäjä ja on osallistunut alueen miehitykseen.

Näkeekö parlamentin enemmistö tämän puuttumisena suvereenin valtion toimintaan? Se "kiinnittää huomion – – heikkouksiin, kuten valtion liialliseen puuttumiseen talouteen ja julkishallinnon monimutkaisiin sääntöihin – – jotka haittaavat yksityisen sektorin ja ulkomaisten suorien sijoitusten kehitystä".

Pankaa myös merkille se, että kansainvälistä lainsäädäntöä kiertävälle Serbian jakamiselle annetaan tuki vaatimuksissa, jotka koskevat Kosovoa, "jossa alueellisen koskemattomuuden takaavat YK ja EU – –".

(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)

  Richard Howitt (PSE), kirjallinen. (EN) Euroopan parlamentin työväenpuolue kannattaa myönteistä suhtautumista EU:n tulevaan laajentumiseen ja etenkin ehdokasvaltioille ja mahdollisille ehdokasvaltioille annettujen lupausten pitämiseen. Tässä suhteessa on epäasianmukaista, että päätöslauselman 10 kohdassa ehdotetaan muita "toimintamahdollisuuksia", koska liittymisprosessi ja Euroopan naapuruuspolitiikka kattavat selvästikin suhteet naapurimaihin.

  Cecilia Malmström (ALDE), kirjallinen. (SV) Toukokuun 1. päivänä 2004 EU laajentui: siihen liittyi kymmenen uutta jäsenvaltiota Keski- ja Itä-Euroopasta. EU:n keppiä ja porkkanaa -lähestymistavan avulla aikaisemmin rautaesiripun takana olleista maista tuli markkinatalouteen perustuvia demokratioita. Tämä oli historiallinen tapahtuma. Meidän on nyt täytettävä lupauksemme, joka koskee laajentumisen jatkamista sellaisiin maihin kuin Romania, Bulgaria ja Kroatia. Meidän on kuitenkin myös pidettävä ovi avoimena uusille jäsenhakemuksille. Jäsenvaltioiksi pääsevät ne maat, jotka täyttävät jäsenyysehdot.

Äänestämme tänään tulevaa laajentumista koskevasta strategiasta, jossa ehdotetaan, että EU:n pitäisi määritellä maantieteelliset rajansa. Aion äänestää tätä ehdotusta vastaan. Rajoja ei voida sulkea. Euroopan rajojen määrittäminen saisi esimerkiksi Ukrainan kansan, joka tekee parhaillaan valintaa demokratian ja diktatuurin välillä, tulkitsemaan asian niin, että läimäytämme oven kiinni heidän nenänsä edestä. Se olisi historiallinen takaisku.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Mietintö, neuvoston ja komission päätökset sekä Euroopan parlamentin keskustelu osuvat juuri Yhdysvaltojen, Naton ja EU:n Jugoslaviaa vastaan käymän sodan seitsemännen vuosipäivän yhteyteen sekä Milosevicin järjestetyn murhan kohdalle. Eurooppalaisten ja amerikkalaisten imperialistien ja balkanilaisten teloittajien suunnitelmat, jotka koskevat EU:n ja imperialismin alaisten protektoraattien luomista ja yhdistämistä sekä sen mahdollistamista, että Euroopan yhdentävä pääoma voi ryövätä niiden vaurautta synnyttäviä resursseja, ovat paljastumassa loukkaavalla tavalla. Balkanin kansojen tilanne on jo nyt dramaattinen, ja se huononee entisestään niiden liittyessä EU:hun. Kilpailu ja uudet rajamuutokset aiheuttavat uusia jännitteitä.

Kommounistiko Komma Elladas toistaa Euroopan unionin ja laajentumisen vastaisen kantansa ja auttaa herättämään kansassa taisteluhenkeä alueen miehittäneitä eurooppalaisia ja amerikkalaisia imperialisteja vastaan.

Jugoslavian entisen tasavallan Makedonian osalta se toistaa, että ongelma liittyy imperialistisiin toimiin ja rajamuutoksiin sekä myös vähemmistökysymysten esiin nousuun. Nämä ovat asioita, joista Nea Dimokratia, Panellinio Socialistiko Kinima ja Synaspismos ovat aikaisemmin vaienneet, kun ne ovat keskittyneet naapurimaansa nimeä koskevaan kysymykseen. Muiden osapuolten kaikenlainen kansankiihotus ja poliittiset muutokset ovat pyrkimys hämmentää kansaa ja kiertää valtava poliittinen vastuu, joka niillä on imperialistiseen toimintaan osallistumisen vuoksi.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Jäsen Brokin mietintö laajentumisesta on erinomainen pikakuvaus EU:n seuraavaan laajentumiskierrokseen pyrkivistä hakijoista. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se, että siinä varoitetaan myös vaikeuksista, joita tulevat laajentumiset voivat aiheuttaa.

Katson, että tämän asian suhteen kaksi seikkaa on tehtävä selviksi.

Niistä ensimmäinen on "perustuslakia koskeva umpikuja". Koska toimielinrakenne kaipaa selvennystä tai jopa uudelleenjärjestelyä ennen tulevia laajentumisia, näyttää myös siltä, että kansalaisten ja poliittisten johtajien pitäisi saada useampi kuin vain yksi ainoa toimielimiin tai perustuslakiin liittyvä laajentumisratkaisu.

EU:n "vastaanottokapasiteetista" on tulossa yhä voimakkaammin yksi perustavanlaatuisista kriteereistä. Liittymisnäkymät ja naapuruuspolitiikka ovat auttaneet potentiaalisten ehdokasmaiden demokratisoinnissa ja kehittämisessä, mutta tämä ei itsessään vielä riitä. EU:n on oltava myös valmis toivottamaan uudet kumppanit tervetulleiksi, ja tämän täytyy olla osa pyrkimystä taata samat ehdot liittyville maille vastakohtana nykyisten jäsenien itsekkäälle lähestymistavalle. Tämä on vastuullinen tapa tarttua siihen asiaan, että Euroopan kansalaisten on osallistuttava laajentumisprosessiin.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Parlamentti on ilmaissut tänään mielipiteensä Euroopan unionin tulevasta laajentumisstrategiasta.

Laajentuminen "yhdistää" meidät eurooppalaisiin veljiimme – bulgarialaisiin, romanialaisiin, kroaatteihin, makedonialaisiin ja muihin, jotka erotettiin meistä mielivaltaisesti Jaltan jälkeen. Heidän on tarkoitettu liittyvän Euroopan unioniin, siinä missä Euroopan unionin on tarkoitus ottaa heidät jäsenikseen. En vastusta itse asiasisältöä, vaan sen esittämistapaa ja aikataulua, ja tästä syystä äänestin 5 ja 6 kohdan puolesta.

Euroopan unionin on aika käynnistää todellinen keskustelu omista rajoistaan. Sitä on vältelty huolellisesti Eurooppa-valmistelukunnan koko työn ajan. Se on perustuslakiin liittyvä musta aukko, joka on ruokkinut laajalti epäilyjä ja ahdistusta. Epämiellyttävien asioiden välttely ei ole meidän eikä äänestäjiemme arvolle sopiva suhtautumistapa, eikä keskustelun avaaminen tee meistä pettureita laajentumisen suhteen.

Rajattomasta Euroopasta ei ole mitään hyötyä niille, jotka tavoittelevat eurooppalaista voimaa.

Olivatpa rajamme maantieteelliset, historialliset tai henkiset, ne ovat joka tapauksessa tarpeelliset mallin, vision ja yhteisten arvojen säilyttämiseksi.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Kannatan voimakkaasti EU:n laajentumista. Vaikka mietinnössä on paljon sellaista, mistä olen samaa mieltä, en voi yhtyä Turkkiin kohdistuvaan kielteiseen suhtautumistapaan, etenkään 31 kohdan virheelliseen väittämään siitä, että Turkki jarruttaisi jollakin tavalla Naton toimintaa. Lisäksi vastustan muiden brittikonservatiivien tavoin voimakkaasti Euroopan perustuslakia enkä hyväksy sitä, mitä 6 kohdassa sanotaan.

YK:n ihmisoikeustoimikunnan 62. istunto (B6-0150/2006)

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Eilen hyväksyttiin päätöslauselma, jolla perustettiin ihmisoikeustoimikunnan korvaava ihmisoikeusneuvosto.

Tälle prosessille on ollut tunnusomaista se, että Yhdysvallat on pyrkinyt luomaan välineen, jota käyttämällä se voisi oikeuttaa politiikkansa, joka koskee suvereenien kansojen ja valtioiden asioihin sekaantumista ja niitä vastaan hyökkäämistä. Tässä prosessissa Yhdysvallat on pyrkinyt saamaan läpi mahdollisimman paljon omia ehtojaan esittämällä jatkuvasti lisää vaatimuksia. Yhdysvallat olisi halunnut siitä vieläkin huonomman, ja tästä syystä äänestimme päätöslauselmaa vastaan.

Monista muutoksista ja näkökohdista, joita voitaisiin käsitellä tarkemmin, haluaisin korostaa, että uusi neuvosto on vähentänyt maiden määrää 53:sta 47:ään. (Yhdysvallat halusi 30 maata.) Sen jäsenet valitsee YK:n yleiskokous ehdottomalla enemmistöllä (Yhdysvallat ja EU halusivat äänestysjärjestelmän, jossa niillä ja niiden liittolaisilla olisi veto-oikeus), vaikka rajoituksia oli vaadittu.

Tämä prosessi on joillekin pelkkä ensiaskel osana Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten laajempia pyrkimyksiä hallita ja ohjailla YK:ta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) YK:n ihmisoikeustoimikunnan 62. istuntoa koskevan yhteisen päätöslauselman äänestyksen yhteydessä haluan mainita seikan, joka on mahdollinen – vaikkakaan ei ihanteellinen – ratkaisu yhteen merkittävimmistä keskustelussa esiin tuoduista asioista.

Yksi YK:n suurimmista puutteista ihmisoikeuksien alalla on ollut aina ihmisoikeuskomission joidenkin jäsenten legitiimiyden puute – etenkin niiden toimiessa puheenjohtajina. Luettelo on dokumentoitu hyvin, enkä katso tarpeelliseksi toistaa sitä tässä. Tulos – eli menetelmä, jolla tulevan ihmisoikeusneuvoston jäsenet valitaan – ei takaa, ettei näin käy uudelleen, mutta ainakin sillä pyritään legitimoimaan kunnolla jäsenet, ja tälle pitäisi antaa tunnustusta.

Katson tämän merkitsevän myös tilaisuutta vahvistaa sitä ajatusta, että EU:n jäsenvaltioiden ja niiden liittolaisten pitäisi yrittää näyttää esimerkkiä ihmisoikeuksien alalla omissa maissaan tai kansainvälisissä suhteissaan.

Biologista monimuotoisuutta ja bioturvallisuutta käsittelevän sopimuspuolten konferenssin ja osapuolten kokouksen (Curitiba, Brasilia) valmistelu (B6-0170/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme tämän päätöslauselman puolesta, vaikka katsommekin sen joidenkin kohtien olevan epäselviä ja jokseenkin epäjohdonmukaisia. Katsomme, että biologista monimuotoisuutta on suojeltava ja että tarvitaan mahdollisimman laaja maailmanlaajuinen sopimus biologisen monimuotoisuuden suojelemisesta. Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus antaa tälle käytännön muodon. Samoin EU:n ja sen jäsenvaltioiden on asennoiduttava asianmukaisesti sopimuspuolten konferenssiin, joka järjestetään Curitibassa Brasiliassa kuun lopussa.

Tiedämme kuitenkin, että on aivan yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, estää biologisen monimuotoisuuden hupeneminen sisällyttämällä yleissopimuksen tavoitteet kehityspolitiikkaan, jota sovelletaan yhteisön politiikanaloihin, kuten maa- ja metsätalouspolitiikkaan, jolla pyritään estämään geneettisesti muunnettujen organismien leviäminen ja tukemaan perheviljelmiä ja perinteistä metsätaloutta, sillä tämä on paras tapa suojella biologista monimuotoisuutta.

Meriympäristöjen monimuotoisuutta on suojeltava tuhoavilta toimintatavoilta. Perinteistä rannikkokalastusta, joka on paras tapa suojella biologista monimuotoisuutta, on tuettava.

Lopuksi totean, että on otettava huomioon aiheesta aikaisemmin annetut päätöslauselmat – etenkin ne, jotka koskevat laittoman puiden kaatamisen ja näillä puilla käytävän kaupan torjumista.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Curitiballa järjestettävää, biologista monimuotoisuutta käsittelevää konferenssia koskevaa päätöslauselmaa vastaan. Parlamentti tekee suuren erehdyksen, jos se sekoittaa biologisen monimuotoisuuden ja geeniteknologian keskenään.

Elävien olentojen kaikenlainen monimuotoisuus johtuu kaikkien elävien organismien geneettisestä rakenteesta. Ne, jotka haluavat jatkaa Euroopassa siirtogeenisten lajikkeiden viljelyn taantumuksellista torjumista, eivät halua tietää, ettei tällainen viljely vahingoita ihmisten terveyttä muualla maailmassa. Vuonna 2004 yhdeksän miljoonaa pienviljelijää viljeli geneettisesti muunnettuja lajikkeita lähes 90 miljoonan hehtaarin alueella maailmassa, kun taas 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa 11 miljoonaa pienviljelijää viljeli 97 miljoonan hehtaarin aluetta. Tästä alueesta vain muutamalla kymmenellä tuhannella hehtaarilla viljeltiin vain siirtogeenisiä lajikkeita.

Eurooppa on häviämässä toisenkin taistelun.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Olemme yhtä mieltä useimmista havainnoista, jotka vahvistavat, että ympäristön tila heikkenee, metsien ekosysteemit tuhoutuvat ja luonnon monimuotoisuus hupenee jatkuvasti. Olemme myös samaa mieltä monista ehdotuksista, paitsi niistä, joihin viitataan nykyisessä oikeusjärjestyksessä, sillä monissa valtioissa, kuten EU:n jäsenvaltioissa, nämä asiat tapahtuvat laillisesti. Esimerkiksi ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta uhkaavien geneettisesti muutettujen organismien (GMO:iden) käyttö maataloustuotannossa ja elintarviketuotannossa vapautettiin yhteisön säädöksillä. Metsistä käydään kauppaa yhteisön säädösten mukaisesti, minkä seurauksena niitä tuhotaan entistäkin nopeammin jne.

Olemme täysin eri mieltä päätöslauselmaesityksestä, jossa kehotetaan "komissiota ja jäsenvaltioita näyttämään esimerkkiä ja osoittamaan päättäväisyyttä hyväksymällä konkreettisia toimia biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi ja edistämällä niitä sekä Euroopan unionissa että kansainvälisesti", koska siinä pyydetään susia pitämään huolta lampaista. Siinä kehotetaan tuhoamisesta vastaavia tahoja johtamaan oman menettelytapansa mukaisella tavalla.

Kehotamme ruohonjuuritason liikettä ja siihen kuuluvia järjestöjä (ammattiliittoja, ympäristöjärjestöjä, edustajia jne.) tekemään todella työtä ajaakseen läpi sellaisia toimenpiteitä ja menettelytapoja, joilla estetään ympäristön rappeutuminen entisestään, metsien tuhoutuminen tai luonnon monimuotoisuuden hupeneminen.

  Marie Anne Isler Béguin (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on kiehtova aihe. Ryhmäni, Vihreät / Euroopan vapaa allianssi, on täysin tyytyväinen Euroopan parlamentin erittäin suuren enemmistön hyväksymään päätöslauselmaan ja myös siihen, että parlamentti lähettää kahdeksanteen luonnon monimuotoisuutta käsittelevään konferenssiin kolme vuotta Kuala Lumpurin konferenssin jälkeen valtuuskunnan, joka puolustaa luonnon monimuotoisuuden suojelua. Hyvät parlamentin jäsenet, tämän huomioon ottaen haluaisin muistuttaa teitä muutamista perusperiaatteista, jotka unohtuvat aivan liian usein täällä parlamentissa.

Elintarvikkeiden turvallisuus riippuu kolmesta asiasta: vedestä, maaperästä ja fytogeenisestä monimuotoisuudesta. Vain 12 kasvilajiketta, joihin kuuluvat muun muassa vehnä, riisi, maissi ja peruna, kattavat lähes 80 prosenttia maailman väestön energiantarpeesta. Tämä merkitsee teollisuudelle suurta houkutusta hankkia monopoli siemenvilja-alalla hyödyntämällä bioteknologiasta johdettua teknologiaa.

Näin ollen kehotamme konferenssiin osallistuvaa Euroopan unionin neuvostoa tukemaan tällä hetkellä voimassa olevaa lykkäystä, joka koskee geneettisesti muunnettujen lajikkeiden kokeilua ja kaupallistamista niiden käytön rajoittamiseksi. Arvoisat parlamentin jäsenet, yksinkertaisemmin sanottuna emme saa antaa Terminaattorin syntyä uudelleen jonkin bioteknologisen innovaation muodossa.

Lisäksi estääksemme sen, että bioteknologian synnyttämät lajikkeet valtaavat ekosysteemimme, meidän on suojeltava biologista monimuotoisuutta pöytäkirjoilla, joilla tutkijat velvoitetaan toteuttamaan kokeensa rajatuilla alueilla.

Yhteenvetona meidän on muistettava, että luonnon monimuotoisuuden heikentymisen estäminen edellyttää sen säilyttämiseen tähtääviä toimia. Kyse ei ole tietenkään siitä, että säilöisimme luonnon monimuotoisuutta koeputkiin, vaan siitä, että alkuperäisasukkaiden, joita me muutenkin tuemme, annetaan jatkossakin hyödyntää perinteistä osaamistaan, ja kotoperäisten lajikkeiden annetaan hyödyntää yliotettaan geneettisten voimavarojen suhteen.

On tunnustettava, että myös tällä alalla taistelu edellyttää rahaa. Siksi pyydän myös teitä tukemaan Maailmanlaajuista ympäristörahastoa. Tiedämme varsin hyvin, että mikäli Euroopan unioni ei varaa Natura 2000 -verkostolle määrärahoja, luonnon monimuotoisuutta ei suojella. Samalla tavalla jos emme anna rahaa Maailman ympäristörahastolle, luonnonsuojelu jää jälleen kerran vain täysistunnossa lausuttujen kauniiden sanojen tasolle.