- Mavrommatisin mietintö (A6-0264/2006)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Mavromattisin erinomaisen mietinnön puolesta. Mietinnössä käsitellään tärkeää aihetta: tiedotusvälineiden ja kehityksen välistä suhdetta. Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on tunnustettu perusoikeudeksi, joka on vahvistettu Yhdistyneiden Kansakuntien vuonna 1948 antaman ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 19 artiklassa. Tiedotusvälineiden vapaus on sekä yksityisten että julkisten elinten hyvän hallinnon ehdoton edellytys ja edistää osaltaan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista: turvallisen maailman luomista ja köyhyyden poistamista vuoteen 2015 mennessä.

Tiedotusvälineiden vapaus on välttämätöntä tiedon saatavuuden ja avoimuuden vuoksi, ja tiedotusvälineiden on oltava täysin itsenäisiä. Vapaalla tiedonvälityksellä on suuri merkitys tietämättömyyden, tuon ihmiskunnan vanhan vitsauksen, torjumisessa, ja se myös ehkäisee korruptiota. Vaikka pahoittelenkin sitä, ettei mietinnössä otettu selvemmin kantaa tiedon tuottajien, hallussapitäjien, käyttäjien ja levittäjien vastuuseen, katson tämän mietinnön kuitenkin edistävän merkittävästi vapautta, rauhaa ja demokratiaa maailmassa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Esittelijä käsittelee mietinnössään tiedotusvälineiden keskeistä roolia maan kehityksessä. Demokratia edellyttää sananvapautta ja lehdistönvapautta. Myös yhteiskunnan toiminnan kannalta on tärkeää, että yhteiskunnan kaikilla ryhmillä on kunnollinen mahdollisuus saada tietoa.

Mietinnössä on kuitenkin joitakin kohtia, joita vastustamme jyrkästi. Pidämme ilman muuta tiukasti kiinni näkemyksestämme, jonka mukaan tukitoimia ei pitäisi hallinnoida yhteisön tasolla. Ne kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan. EU:n ei myöskään pitäisi järjestää tiedotuskampanjoita jäsenvaltioissa.

Kokonaisuudessaan katsomme kuitenkin mietinnön olevan sisällöltään asianmukainen. Olemme näin ollen äänestäneet sen puolesta tämänpäiväisessä äänestyksessä.

  Daniel Strož (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Haluan esittää muutaman huomion Mavrommatisin mietinnöstä, josta äänestimme käymättä siitä ensin keskustelua. Mietinnössä kieltämättä esitetään joukko mielenkiintoisia ajatuksia ja päätelmiä, mutta siihen sisältyy myös paljon tyhjää, pinnallista löpinää, joka ei kuvaa EU:n jäsenvaltioissa vallitsevaa todellisuutta eikä myöskään edistä niiden ongelmien ratkaisemista, joihin EU:n tulisi kohdistaa huomionsa tällä alalla.

Haluan myös korostaa, että joissakin jäsenvaltioissa ei ole lainkaan tiedotusvälineitä, joita voitaisiin kutsua missään määrin itsenäisiksi tai ammattimaisiksi. Noissa maissa tiedotusvälineet eivät ehdottomasti ole mietinnön sanoja lainatakseni "elintärkeä ja olennainen tekijä inhimillisessä kehityksessä". Esimerkiksi Tšekissä tiedotusvälineet ovat pelkkiä markkinoiden pelinappuloita ja niitä käytetään selkeästi poliittisen manipuloinnin välineenä, jolla harhaanjohdetaan kansaa. Ei ole mikään salaisuus, että Tšekin tärkeimmät tiedotusvälineet ovat ulkomaisten konsernien omistuksessa ja että alueelliset sanomalehdet omistaa saksalainen kustantamo.

Yksi tälle tilanteelle tyypillinen piirre on se, että vasemmistolaiset mielipiteet enimmäkseen syrjäytetään, kokonaisia kansanosia kohdellaan rikollisina ja paarialuokkana ja että toimittajille on jäänyt pelkkä kätyrin rooli, jossa heidän on pakko kyseenalaistamatta kunnioittaa ja puolustaa päätoimittajan poliittista kantaa. Mikään ei rajoita päätoimittajia keskittämästä tiedotusvälineiden valtaa itselleen.

Etiikkaan ja inhimillisyyteen vetoavat tyhjät puheet ovat todella naiiveja ja merkitsevät käytännössä sitä, että suljemme silmämme EU:n media-alan todellisilta ongelmilta.

- Beazleyn mietintö (A6-0267/2006)

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Kannatin Beazleyn mietintöä, jossa käsitellään mahdollisuutta tukea aloitteita, joilla pyritään täydentämään kansallisia koulutusohjelmia eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä asianmukaisilla tukitoimilla. Koulutukseen on sisällytettävä Euroopan historiaa ja yhteistä kulttuuriperintöä sekä Euroopan ajankohtaisten tapahtumien tuntemusta, mutta on selvää, että niiden rinnalla on kehitettävä myös muunlaisia toimia, kuten tuettava monikielisyyttä. Minusta on hyvä, että esittelijä Beazley mainitsi "European Schoolnet" nimisen koulutusasioiden portaalin ja sen toiminnan. Haluan nostaa esille myös eTwinning-hankkeen, jonka tehtävänä on luoda yhteyksiä eri Euroopan maissa toimivien koulutuslaitosten välille yhteishankkeiden aikaansaamiseksi. eTwinning-hankkeeseen on ilmoittautunut yli 17 000 eurooppalaista koulua. Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö on hyvä keino auttaa jäsenvaltioita sisällyttämään Eurooppaa koskevat aihepiirit koulutusohjelmiinsa.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Kannatin äänestyksessä Beazleyn erinomaista mietintöä aloitteista, joilla pyritään täydentämään kansallisia koulutusohjelmia eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä asianmukaisilla tukitoimilla. Kaikki tietävät, miten tärkeää Euroopan rakentamisen kannalta on, että eurooppalainen kulttuuri saadaan juurrutettua kansalaisten ja etenkin nuorten keskuuteen: tällaisen humanistisen sivistyksen lisääminen on eurooppalaisen hankkeen onnistumisen ehdoton edellytys. Kielten opiskelun lisäksi Euroopan unionin historian ja maantiedon sekä kuvaamataidon ja yhteiskuntaopin pitäisi olla niitä oppiaineita, joissa eurooppalainen ulottuvuus voitaisiin tuoda esiin. Olen täysin samaa mieltä mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, erityisesti siitä, että opettajat olisi otettava mukaan eurooppalaisen ulottuvuuden sisällyttämiseen koulujen koulutusohjelmiin. Mielestäni vastaavanlaista tarvittaisiin myös yliopistoihin ja elinikäiseen oppimiseen.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka toisaalta tunnustamme, että sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä on eroja siinä, miten eurooppalainen ulottuvuus on sisällytetty koulutukseen, ja että kielitaidon suuren merkityksen vuoksi Comenius- ja Lingua-ohjelmille olisi myönnettävä entistä runsaammin yhteisön rahoitusta, emme toisaalta voi yhtyä ajatukseen, että Euroopan historiasta ja eurooppalaisista arvoista olisi olemassa yksi yhtenäinen näkemys.

Kullakin maalla on omat ominaispiirteensä ja kullakin kansalla oma historiansa, ja niitäkin voidaan katsoa eri näkökulmista riippuen kunkin omista lähtökohdista.

Meidän mielestämme Euroopan rikkaus on juuri sen kulttuurien ja kielten monimuotoisuudessa, ja se on säilyttämisen arvoista. Kaikenlaista standardointia on vältettävä.

Näin ollen vaikka mietinnössä esitetäänkin joitakin hyviä huomioita kielitaidosta ja muista taidoista sekä edellisten raporttien ja nykyisten yhteisön ohjelmien seurannasta, vastustamme kuitenkin kaikenlaisia standardointipyrkimyksiä, joihin se saattaisi johtaa. Äänestimme siis tyhjää.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan on jo aiemmin huomauttanut Euroopan parlamentissa – ja huomauttaa nyt uudelleen – että jäsenvaltiot vastaavat yksin opetuksen järjestämisestä ja koulutusohjelmien sisällöstä. Euroopan parlamentti on aiemmin ilmoittanut muun muassa, että se haluaa osallistua päätöksentekoon kieltenopetukseen liittyvissä asioissa sekä koulutusohjelmien mukauttamisessa esimerkiksi uuden teknologian ja digitalisaation tuomiin muutoksiin. Nyt yritetään puolestaan ujuttaa eurooppalaista ulottuvuutta opetussuunnitelmiin.

Mutta miten Euroopan yhteisen historian ja kulttuuriperinnön eurooppalainen ulottuvuus sitten määritellään? Ja kuka sen määrittelee?

Meidän on toimittava toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on itse puolustettava demokratiaa ja suvaitsevuutta Euroopassa laatiessaan koulujensa opetussuunnitelmia ja lähestyessään kansalaisiaan. Näitä asioita ei pidä säännellä EU:n tasolla.

Näin ollen olemme äänestäneet mietintöä vastaan.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön tarkoituksena ei ole puuttua kansalliseen toimivaltaan koulutuksen alalla. Olennaista on, että mietinnössä pyritään selvittämään, mitä tarkoittaa "eurooppalainen ulottuvuus".

Opettaja- ja opiskelijavaihtoa varten on olemassa useita vaihto-ohjelmia, kuten Erasmus ja Sokrates. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kuitenkin paljon opiskelijoita, jotka eivät ole tietoisia näistä mahdollisuuksista, ja Yhdistynyt kuningaskunta onkin jäämässä muista maista jälkeen opiskelijoiden lähettämisessä ulkomaille.

Sen jälkeen kun työväenpuolueen muodostama hallitus muutti kielet valinnaisiksi peruskoulun päättökokeessa (GCSE, General Certificate of Secondary Education), ranskaa ja saksaa opiskelevien oppilaiden määrä laski yksistään tänä vuonna 14 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Suullisen tarkistuksen epämääräisen sanamuodon vuoksi brittiläiset konservatiivit eivät voi hyväksyä tätä mietintöä kokonaisuudessaan.

  Bairbre de Brún ja Mary Lou McDonald (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Tuemme Beazleyn mietintöä, koska haluamme lisätä kieltenopetuksen painoarvoa, jotta myös irlantilaisessa koulutusjärjestelmässä alettaisiin ymmärtää monikielisyyden merkitys. Katsomme myös, että kaikilla kansalaisilla pitäisi olla mahdollisuus saada yksityiskohtaista ja puolueetonta tietoa Euroopan unionista ja siitä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä.

Sinn Féin tukee Beazleyn mietintöä (A6-0267/2006) koulutusohjelmien täydentämisestä eurooppalaisen ulottuvuuden sisältävillä tukitoimilla, mutta sen ei pidä ymmärtää merkitsevän sitä, että kannattaisimme Euroopan unionin vaikutusvallan lisäämistä jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä. Koulutus kuuluu kunkin jäsenvaltion vastuualueeseen, ja niin tulee olla jatkossakin.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Keskustelu eurooppalaisesta ulottuvuudesta kouluissa saattaisi helposti jäädä vaille huomiota. Tässä keskustelussa kuitenkin nousee esiin perustavanlaatuisia kysymyksiä.

Emme saa unohtaa, että kaikilla päätöksillä, joita teemme koulutuksen alalla, on ratkaiseva vaikutus tuleviin sukupolviin, heidän elämäänsä ja heidän maailmankuvaansa.

Siksi pidän esittelijä Beazleyn huomioita kielitaidon merkityksestä erittäin osuvina ja haluan vielä toistaa, ettei eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista pidä tehdä vääriä johtopäätöksiä: vain muutaman eurooppalaisen kielen opiskelun tukeminen ei olisi viisasta.

On ehdottoman tärkeää, että edistämme myös muiden eurooppalaisten kielten asemaa Euroopan ulkopuolella. Se on sellainen tiedon aarrearkku, jota koko Euroopan olisi syytä tehdä tunnetuksi.

Tässä suhteessa meidän pitäisi seurata muutamien maiden, kuten Itävallan, Espanjan, Portugalin ja Slovenian esimerkkiä. Eurooppalaisella ulottuvuudella on oma vakiintunut paikkansa näiden maiden koulutusohjelmissa, ja ihmisiä kannustetaan opiskelemaan eurooppalaisia kieliä.

Eurooppalaisen ulottuvuuden tuomista kouluihin ei pidä väheksyä, vaan meidän on erityisesti syytä muistaa Euroopan paikka maailmassa, talouskasvun tuomat uudet haasteet sekä yhteistyöpolitiikan tavoitteet suhteessa muuhun maailmaan.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Onnittelen esittelijäämme hänen tekemästään aloitteesta. Koulutus kuuluu ja sen tulee jatkossakin kuulua jäsenvaltioiden toimivaltaan. Me Skotlannissa hallitsemme itse omaa koulutusjärjestelmäämme ja olemme hallinneet jo vuosisatojen ajan. Esittelijä on kuitenkin oikeassa todetessaan, että nuoremme päättävät koulun usein hyvin heikosti evästettyinä rooliinsa kansalaisina ja tietävät usein varsin vähän EU:sta ja muista hallintoelimistä, jotka tekevät työtä heidän hyväkseen. Tässä mietinnössä hahmotellut toimenpide-ehdotukset ovatkin mielenkiintoinen läksy opettajille kaikkialla EU:ssa.

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Kannatan toki aloitteita, jotka tähtäävät vieraiden kielten opiskelun lisäämiseen, Euroopan eri maiden kulttuurin ja historian tuntemuksen parantamiseen ja aidon keskustelun synnyttämiseen EU:n luonteesta ja myös sen monista puutteista, mutta vastustan jyrkästi kaikkia toimia, joiden tarkoituksena on kalastella tukea EU:n ajamalle poliittiselle yhdentymiselle tai luoda "Euroopan kansalaisuudesta" jonkinlaista näennäisidentiteettiä. Mietinnössä sekoitetaan nämä eri näkökohdat. Siksi äänestin tyhjää.

- Krahmerin mietintö (A6-0234/2006)

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, on epäilemättä totta, että puhdas ilma on ehdottoman tärkeä asia meille kaikille, ja meidän on myös muistettava, että Euroopan huonosta ilmanlaadusta koituvat kustannukset muodostuvat väistämättä korkeammiksi kuin pilaantumisen vähennystoimista yrityksille ja teollisuudelle aiheutuvat kustannukset. Kompromissiasiakirjaan sisältyvät poikkeukset ja jatkoaikamahdollisuudet ovat kuitenkin liian mutkikkaita ja omiaan aiheuttamaan vakavia hallinnollisia ongelmia. Siitä syystä suurin osa Itävallan kansanpuolueen edustajista on hylännyt nämä kompromissit. Ehdotuksia on tarkasteltava myös "sääntelyn parantamisen" kannalta, ja sitä niillä ei voida sanoa saavutettavan. Siitä syystä koko paketti ansaitsi suuressa määrin tulla hylätyksi. Pidämme neuvoston kantaa parempana.

  Joseph Muscat (PSE). – (MT) Äänestyspäätökseni Krahmerin ja Corbeyn mietintöjen kohdalla perustuu siihen, että kannatan ilmanlaadun parantamista ja valvonnan tiukentamista tällä alalla. Päätökseni tärkein peruste on se, miten Maltan ja Gozon viranomaiset tällä hetkellä kohtelevat kansalaisia. Tilanne on tällä hetkellä se, ettei eurooppalaisia standardeja noudateta, ja mikä vielä pahempaa, ihmisille ei edes anneta tietoja, joihin heillä olisi oikeus, jotta he voisivat suojella terveyttään ja ympäristöään. Yksi konkreettinen esimerkki tästä oli se, että vasta kun aloin kysellä asiasta, viranomaiset myönsivät julkisesti, että maassa rikotaan EU:n direktiivejä voimalaitosten päästöistä. Lisäksi nyt ollaan siinä pisteessä, että Marsan ja Delimaran voimalaitosten päästöjä mittaavat laitteet eivät ole olleet toiminnassa kuukausiin salaman iskettyä niihin. Maltalainen päivälehti l-orizzont paljasti eilen, ettei tilanne vieläkään ole kunnossa, koska uutta laitteistoa ei ole vielä hankittu. Tällaista ei voida hyväksyä. Asiasta vastaavien viranomaisten ja Euroopan komission velvollisuutena on seurata tätä rikkomusta tarkemmin.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Puolsin ensimmäisen käsittelyn äänestyksessä Krahmerin laatimaa mietintöä luonnoksesta Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilmanlaadusta ja sen parantamisesta Euroopassa. Ehdotetun direktiivin on määrä korvata viisi erillistä säädöstä ja edistää "sääntelyn parantamista", mikä on hyvin myönteinen asia. Ilmansaasteiden vähentäminen on velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan. Tieteellisen ja terveyttä koskevan tiedon viimeaikaisen kehityksen vuoksi on myös täysin luonnollista tarkistaa ja yksinkertaistaa voimassa olevia säädöksiä. Meidän on syytä olla iloisia siitä, että liikennevälineiden valmistajat ja kuljetusyritykset ovat nähneet vaivaa täyttääkseen normit, jotka ovat riittävän tiukkoja vastassamme olevien haasteiden voittamiseen. Yhtenä tärkeänä haasteenahan on nimenomaan kansalaistemme terveys. Meidän on varmistettava, että jäsenvaltiot saattavat nämä normit osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltavat niitä tiukasti.

  Jens-Peter Bonde (IND/DEM), kirjallinen. (DA) Kannatamme ilman pilaantumista koskevia yhteisiä vähimmäisnormeja. Direktiivillä on riittävän vankka oikeusperusta EY:n perustamissopimuksen 175 ja 176 artiklassa, joissa todetaan, että jäsenvaltiot voivat pitää voimassa tai toteuttaa tiukempia suojatoimenpiteitä. Perustamissopimuksen 176 artiklassa kuitenkin määrätään, että suojatoimenpiteistä on ilmoitettava komissiolle ja että niiden on oltava sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa. Ilman pilaantumisen raja-arvot voivat olla sisämarkkinoiden vastaisia. Sen vuoksi emme usko, että 175 ja 176 artiklaan perustuva direktiivi sinänsä riittää takaamaan jäsenvaltioille mahdollisuuden pitää voimassa tai toteuttaa tiukempia suojatoimenpiteitä.

Äänestämme kaikesta huolimatta mietinnön puolesta, koska mielestämme yhteiset vähimmäisnormit olisivat toivottavia. Aiomme sen vuoksi parlamentin toisessa käsittelyssä esittää ehdotuksia, joilla direktiiville taattaisiin sellainen oikeusperusta, joka turvaisi jäsenvaltioiden mahdollisuuden toteuttaa tiukempia suojatoimenpiteitä ja jossa selkeästi todettaisiin, että niillä on siihen oikeus.

  Anne Ferreira (PSE), kirjallinen. – (FR) Parempi ilmanlaatu, kansalaisten terveys ja elämän laatu ovat hyviä tarkoitusperiä.

Valitettavasti juuri hyväksymämme mietintö ei vastaa tarkoitustaan.

Ehdotus ei vastaa Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksia, eikä siinä esitetä riittävän kiireellisiä toimia.

PM2,5-hiukkaset ovat kaikkein pienimpiä hiukkasia ja kaikkein vaarallisimpia elimistölle, ja siksi niiden raja-arvo ei saisi ylittää 12 mikrogrammaa.

Ongelman vakavuus ei näy myöskään täytäntöönpanon määräajoissa, jotka ehdotuksen mukaisesti ulottuisivat vuoteen 2015 asti, ja on mahdotonta hyväksyä, että raja-arvojen soveltamisvelvoitteista voitaisiin myöntää poikkeuksia.

Pahoittelen myös sitä, että tämä ensimmäinen käsittely kuvastaa täysin poliittisten ryhmien kesken tehtyä kompromissia, joka esti parlamenttia toimimasta kunnolla ja sitoi meidät kantaan, joka ei vastaa poliittisia tavoitteitamme.

Mietintö ei myöskään vastaa niitä kunnianhimoisia tavoitteita, joita olemme sekä kansainvälisissä yhteyksissä että EU:n kansalaisille selkeästi ilmoittaneet noudattavamme ympäristöasioissa.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ilman saastuminen, joka on voimakasta erityisesti Euroopan unionin kaupunkialueilla sekä suurilla taajama-alueilla, joilla väestötiheys on suuri, on yksi syy moniin hengitystiesairauksiin ja aiheuttaa vakavaa vahinkoa ekosysteemeille. Suurimmassa vaarassa ovat lapset, vanhukset sekä suurimmissa kaupungeissa ja lähinnä vilkkaasti liikennöityjä teitä asuvat ihmiset.

Komission ensimmäisessä ehdotuksessa esitetyt pilaantumisen raja-arvot merkitsivät taka-askelta vuonna 1999 sovittuun eli direktiiviin 1999/30/EY verrattuna. Tähän liittyen haluan erityisesti nostaa esiin pienhiukkaspäästöille (PM2,5) asetetut raja-arvot, jotka ovat hyvin korkeat ja ylittävät Maailman terveysjärjestön WHO:n asettamat raja-arvot.

Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän/Pohjoismaiden vihreän vasemmiston käsiteltäväksi jättämät ehdotukset valitettavasti hylättiin parlamentin keskustelussa.

Näin ollen juuri hyväksytyn asiakirjan soveltamismahdollisuudet ovat rajalliset, vaikka se sisältää - vaikkakin vesitetyssä muodossa - joitain hyvin myönteisiä ehdotuksia, joiden tavoitteena on löytää tasapainoinen ratkaisu pilaantumisen torjuntaan. Äänestimme siis tyhjää.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää Krahmerin mietintöä koskevassa äänestyksessä, koska suurinta osaa mietinnöstä tavallisen kuolevaisen on mahdoton ymmärtää. Epäselvää oli myös se, minkä elimen olisi määrä laatia tämä laki. Jos parlamentti haluaa sitoutua ilmanlaadun parantamiseen, sen pitäisi tyytyä määrittelemään yleisiä periaatteita ja suuntaviivoja ja jättää raja-arvojen asettaminen asiantuntijoille.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Ilmanlaatu on keskeinen tekijä EU:n kansalaisten terveyden ja elämänlaadun kannalta.

Tämä ehdotus on sen vuoksi erittäin tärkeä. Se on nähtävä osana ympäristölainsäädännön yksinkertaistamispyrkimyksiä, sillä ehdotuksella yhdistetään viisi olemassa olevaa ilmanlaatua koskevaa säännöstä yhdeksi direktiiviksi. Siinä myös ehdotetaan kunnianhimoisempia tavoitteita kuin nykyisissä säännöksissä.

Tästä syystä kannatamme uusien tavoite-arvojen käyttöönottoa PM10-hiukkasten osalta sekä ennen kaikkea tavoite-arvojen määrittelemistä PM2,5-hiukkasille, joita pidetään ihmisen terveydelle haitallisimpina hiukkasina mutta joita ei toistaiseksi ole käsitelty Euroopan tason lainsäädännössä.

Jätimme käsiteltäviksi joukon tarkistuksia, joissa esitettiin muun muassa direktiivin tarkistamista viiden vuoden välein, jotta uusimmat tieteelliset tutkimustulokset voitaisiin ottaa huomioon. Lisäksi ehdotimme ilmanlaatutakuita, tiettyjen alueiden rajaamista sääntelyn ulkopuolelle, koska emme pidä niiden sääntelyä tarpeellisena siksi, että kyseessä ovat yleisöltä suljetut alueet, joita valvotaan jo nyt asianmukaisesti, sekä viimeisenä tienvarsimittausten mittausperusteiden yksinkertaistamista.

Euroopan parlamentin portugalilaiset sosialidemokraattiset jäsenet tukevat Krahmerin mietintöä edellä mainituin tarkistuksin.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN), kirjallinen. (IT) Ilman pilaantumisesta johtuvien hengityselinsairauksien ja kuolemantapausten runsas määrä osoittaa, että tarvitsemme kiireesti uutta yhteisön terveydensuojelulainsäädäntöä, joka rajoittaisi entisestään ihmisille haitallisia päästöjä.

Erityisen huolestuttava ilmiö on synnynnäisten epämuodostumien epätavallisen korkea määrä joillakin Euroopan unionin teollisuusalueilla.

Yksi tyypillinen tapaus on Sisilian petrokemian teollisuus: vuosina 1992–2002 syntyneistä 13 000 lapsesta lähes tuhannella oli synnynnäinen sydämen, raajojen tai ruuansulatuskanavan epämuodostuma, ja miesten kuolleisuus mahasyöpään oli 57 prosenttia Italian kansallista keskiarvoa korkeampi.

Tilanne on käynyt sietämättömäksi myös joillakin kaupunkialueilla, kuten Messinan kaupungissa, jonka läpi kulkee yötä päivää Sisiliasta Manner-Eurooppaan ja takaisin matkaavia ajoneuvoja.

Kannattamalla Krahmerin mietintöä Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä haluaa omalta osaltaan edistää ilman pilaantumisen torjunnan tehostamista Euroopassa tulevina vuosina.

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Ilmansaasteet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Esimerkiksi joistakin ihmisen toimista aiheutuvien pienhiukkaspäästöjen arvellaan lyhentävän eurooppalaisten eliniänennustetta noin yhdeksällä kuukaudella. Yksistään Belgiassa lähes 13 000 ihmistä kuolee ennenaikaisesti erityisesti dieselmoottoreiden synnyttämien hiukkaspäästöjen seurauksena. Kaikki nämä hengityselinsairaudet olisivat vältettävissä, ja lainsäätäjien olisikin annettava selkeä viesti: Euroopan ilmanlaadun parantaminen merkitsee väistämättä ilmansuojelunormien tiukentumista.

Tämä ei ole se viesti, jonka Euroopan parlamentti antoi tänään hyväksymällä Holger Krahmerin mietinnön Puhdasta ilmaa Eurooppaan -ohjelmaa (CAFE) käsittelevästä direktiivistä. Pahoittelen sitä, että kansalaisten kannalta näin tärkeässä asiassa kuin saasteiden vaikutukset ihmisten terveyteen kollegoillani ei ole ollut riittävää kunnianhimoa, vaan he ovat mieluummin pyrkineet välttämään erityisesti tiettyjen teollisuudenalojen etujen vahingoittamista. Toivon edelleen, että Euroopan parlamentti korjaa tilanteen toisessa käsittelyssä: kuuntelee tarkemmin ympäristöterveyden asiantuntijoiden perusteluja eikä lankea asettamaan normeja, jotka eivät ole edes yhtä tiukkoja kuin tällä hetkellä voimassa olevat. Tämän äänestyksen myötä minusta on alkanut tuntua, ettei Kalifornia sittenkään ole niin kovin kaukana.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. (NL) On kerrassaan tyrmistyttävää, että tänään jouduimme todistamaan parlamentin heikentävän huomattavasti nykyisin voimassa olevia ilmanlaatua koskevia säännöksiä. Ensimmäistä kertaa tämä parlamentti ottaa jopa lievemmän kannan kuin neuvosto. Tästä huolimatta on olemassa riittävästi tieteellistä näyttöä siitä, että ilmansaasteiden sisältämät pienhiukkaset aiheuttavat 3,6 miljoonan elinvuoden menetyksen vuosittain, mikä tarkoittaa toisin sanoen 348 000 ennenaikaista kuolemaa.

Vuoteen 2020 mennessä otsonin ja pienhiukkasten aiheuttama ilman pilaantuminen tulee maksamaan Euroopalle 189–609 miljardia vuodessa! Tämän parlamentin kanta ei ole läheskään yhtä kunnianhimoinen kuin Maailman terveysjärjestön antamat suositukset tai se taso, joka teollistuneiden maiden suurissa kaupungeissa on havaittu mahdolliseksi saavuttaa. Mikä pahinta, parlamentti tarjoaa jäsenvaltioille mahdollisuutta lisätä niiden päivien lukumäärää, joina PM10-hiukkaspitoisuuden raja-arvo saa ylittyä, 35 päivästä 55 päivään kalenterivuotta kohti, mikä merkitsee käytännössä sitä, että vältämme todellisten ongelmien kohtaamista. Määräämällä PM2,5-hiukkaspitoisuuden vuosittaiseksi raja-arvoksi 15 µg/m3 jo vuodesta 1997 lähtien Yhdysvallat on osoittanut, että tiukempi lähestymistapa on mahdollinen. Raja on saavutettava viimeistään vuoteen 2010 mennessä. Kalifornian osavaltio sattumoisin menee vieläkin pitemmälle, sillä siellä raja-arvo on vuodesta 2003 lähtien ollut 12 µg/m3. Euroopan parlamentti pitää kiinni lupauksestaan saavuttaa 20 µg/m3:n raja … vuoteen 2015 mennessä! Jos neuvosto ei pysty korjaamaan tätä heikennystä, komissiolla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin vetää ehdotuksensa pois.

- Ferberin mietintö (A6-0280/2006)

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Brittiläiset konservatiivit panevat tyytyväisinä merkille tilintarkastustuomioistuimen toteamuksen, jonka mukaan EU:n tilinpidon yhtenäisyys on parantunut. Olimme kuitenkin tyrmistyneitä havaitessamme, että tilintarkastustuomioistuin huomautti valvonta- ja tarkastusjärjestelmissä olevan edelleen puutteita, ja olemmekin esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että kyseiset puutteet on korjattava pikimmiten.

Euroopan parlamentin Strasbourgin parlamenttirakennuksista tekemän vuokrasopimuksen osalta tunnustamme ja hyväksymme sen tosiasian, että – kuten mietinnössä todetaan – parlamentin viranomaiset ovat toimineet moitteettomasti mutta Strasbourgin kaupunki vilpillisesti. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että Euroopan parlamentin istuntojen jatkaminen kahdessa paikassa on eurooppalaisten veronmaksajien rahojen haaskausta, emmekä siitä syystä voi kannattaa minkäänlaista ehdotusta Strasbourgin parlamenttirakennusten ostamisesta.

Näistä syistä brittiläiset konservatiivit ovat äänestäneet tyhjää Ferberin mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä.

  Robert Goebbels (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin vastuuvapauden myöntämisen puolesta mutta äänestin tyhjää päätöslauselman osalta, koska talousarvion valvontavaliokunta sotkee itsepintaisesti tosiasioita ja tuulesta temmattuja väitteitä keskenään. Parlamentti ei voi vaihtaa perustamissopimuksessa vahvistettua istuntopaikkaansa vain hyväksymällä asiasta päätöslauselman.

Talousarvion valvontavaliokunta on mennyt täysin metsään maksettujen vuokrien ja Strasbourgin rakennusten ostohinnan kohdalla. Markkinataloudessa on mahdotonta puhua kohtuullisesta vuokrasta, koska kaikki vuokrat ja ostohinnat neuvotellaan omistajan ja vuokralaisen tai ostajan kesken. Vaikka Strasbourgin kaupungin toimintatapaa voidaan ehkä pitää sopimattomana, mitään laittomuuksia tai väärinkäytöksiä ei ole tapahtunut. Sellaisia syytöksiähän muutamat jäsenet ja jotkin tiedotusvälineet ovat esittäneet, luonnollisestikin ilman todisteen häivää. Haluan tehdä pesäeron tällaisiin vastenmielisiin henkilöihin.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, ettei puhemiehelle voida myöntää vastuuvapautta talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004. Siihen on pääasiassa kaksi syytä.

Ensimmäinen on se, että meidän mielestämme Euroopan parlamentin johto on aivan yhtä lailla vastuussa kuin Strasbourgin kaupunkikin siitä, että Strasbourgin toimitiloista on vuosien ajan maksettu liian korkeaa vuokraa. Se on koitunut kalliiksi EU:n veronmaksajille, ja parlamentin pitäisi tässä tapauksessa ottaa tiukka linja ja pitää huolta siitä, että liikaa peritty vuokra maksetaan takaisin. Koska toistaiseksi liikamaksujen suuruudestakin on epäselvyyttä (ks. mietintöluonnoksen 19 kohdan viides luetelmakohta), me uskomme myös, ettei asiaa ole vielä selvitetty pohjiaan myöten.

Toinen syy on se, että meidän mielestämme Euroopan parlamentin toimielimenä ei pitäisi joutua vastaamaan parlamentin jäsenten lisäeläkejärjestelmässä ilmenneestä vajauksesta. Parlamentin jäsenille kertyvät eläke-edut on sidottava heidän eläkerahastonsa tuottavuuteen. Näin se toimii tavallisten kansalaisten kohdalla kaikkialla EU:ssa, eikä Euroopan parlamentin jäsenille pitäisi suoda mitään erityisetuja tässä suhteessa.

  Silvana Koch-Mehrin (ALDE), kirjallinen. (DE) Äänestystä mietinnöstä, joka käsittelee vastuuvapauden myöntämistä (Euroopan parlamentille) varainhoitovuonna 2004, lykättiin, jotta ehdittäisiin tutkia Strasbourgin rakennuksen vuokrasopimukseen liittyviä epäselvyyksiä. Sen jälkeen Euroopan parlamentti on maksanut Strasbourgin kaupungille jopa 60 miljoonaa euroa lisää, eikä sillä ole mitään mahdollisuutta saada korvausta kärsimistään tappioista.

Lisäksi on käynyt ilmi, että asiassa on toimittu epärehellisesti, salaillen ja haparoiden. Kaikesta tästä huolimatta meidän pitäisi nyt tehdä päätös Strasbourgin rakennuksen ostamisesta. FDP-puolueen edustajat Euroopan parlamentissa ovat sitä mieltä, että parlamentti toimisi väärin ostaessaan Strasbourgin rakennuksen, koska olisi vastuutonta sitoa itseään sillä tavoin pitkäksi aikaa Strasbourgiin.

Näin ollen olemme hylänneet asiaa koskevat tarkistukset. FDP tukee Euroopan teknologiainstituutin perustamista Strasbourgiin ja kannattaa ajatusta, että parlamentilla olisi vain yksi istuntopaikka Brysselissä.

  Kartika Tamara Liotard ja Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Tässä mietinnössä on kyse muustakin kuin varainhoitovuodelle 2004 kuuluvan laskun automaattisesta hyväksymisestä. Ilman tarkistusta 9 se antaa myös parlamentin puhemiehistölle valtuudet käyttää vararahastoja Strasbourgin rakennusten ostamiseen.

Meillä ei ole mitään sitä laskelmaa vastaan, joka osoittaa, että rakennusten ostaminen on pitkällä aikavälillä kannattavampaa kuin vuokrasopimuksen jatkaminen. Äänestäisimme mietinnön puolesta, jos se olisi tässä ainoa näkökohta. Sehän sitä paitsi parantaisi merkittävästi mahdollisuuksiamme järjestää kuukausittaiset istuntojaksomme Strasbourgissa kestävällä tavalla.

Nykyisellään Strasbourgin istuntojaksot maksavat meille vähintään 200 000 000 euroa vuodessa. Syyskuussa 1999 Alankomaiden parlamentti esitti yksimielisen vastalauseen, jolla se tuomitsi Euroopan parlamentin istuntojen jatkamisen kahdessa eri kaupungissa. Sen seurauksena Alankomaiden edustajia kaikissa EU:n toimielimissä kehotettiin tekemään työtä sen eteen, että tämä käytäntö saataisiin loppumaan mahdollisimman pian. Se kertoo, mitä asiasta puhutaan Alankomaiden tiedotusvälineissä ja mitä mieltä ihmiset ovat siitä olleet jo vuosia.

Alankomaissa Strasbourgin rakennusten ostamista pidetään yhtenä tämän parlamentin tärkeimmistä päätöksistä. Nyt itse asia on kuitenkin naamioitu ostovaltuutuksen muotoon, eikä sitä käsitellä enää tämän jälkeen erikseen. Tästä syystä äänestämme mietintöä vastaan.

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Ferberin mietinnön tärkein ansio on, että se panee pisteen aivan liian pitkään jatkuneelle kiistelylle. Siksi äänestän vastuuvapauden myöntämisen puolesta.

Olen kuitenkin tyytymätön useampaan kohtaan. Vaikka nyt on tullut selväksi, ettei Strasbourgin kaupunki ole syyllistynyt mihinkään laittomuuksiin, sen syyttäminen sopimattomasta käytöksestä tarjoaa liiankin helpon tekosyyn joillekin jäsenille, jotka yksinkertaisesti haluavat käyttää tilaisuutta hyväkseen nostaakseen kysymyksen istuntopaikasta jälleen esiin.

Olen seurannut rakennuksia koskevaa asiaa hyvin tarkasti, ja minulle on selvää, että menettelytavat ovat olleet vilpillisiä. Kun Euroopan parlamentti, jonka jäsenille ei tiedotettu riittävästi monimutkaisesta juridisesta järjestelystä, väittää, ettei se ollut perillä rakennusten jälleenvuokrauksesta, se ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Strasbourgin kaupungin tarkoituksena ei missään vaiheessa ollut "nylkeä" Euroopan parlamenttia.

Lopuksi totean, että ehdotus kolmen rakennuksen ostamisesta on hyvä uutinen eurooppalaiselle veronmaksajalle.

Olen surullinen havaitessani, että parlamentin jäsenten eläkerahastoon on kohdistunut perusteettomia hyökkäyksiä periaatteella "parjatkaa niin paljon kuin jaksatte, aina jää jotain jäljellekin".

  Cecilia Malmström ja Anders Wijkman (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Olemme tänään päättäneet äänestää vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2004 laaditun Ferberin mietinnön puolesta. Ei ole voitu osoittaa, että Euroopan parlamentin Strasbourgissa käyttämien kahden rakennuksen vuokraukseen olisi liittynyt laittomuuksia. Samalla näyttää kuitenkin selvältä, ettei varainhoitoasetuksessa määriteltyä moitteettoman varainhoidon periaatetta ole noudatettu täysimääräisesti.

Nykyisten rakennusten ostaminen on pitkällä aikavälillä järkevä liiketoimi, jos sitä tarkastellaan yksinomaan taloudellisesta näkökulmasta. Tästä huolimatta olemme sitä mieltä, että nykytilanteessa olisi parempi lykätä tällaisen päätöksen tekemistä, etenkin kun parlamentin kahdesta istuntopaikasta käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Miljoona EU:n kansalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, jonka tavoitteena on Brysselin ja Strasbourgin välisen matkustussirkuksen lopettaminen. Kannatamme varauksettomasti vaatimusta, jonka mukaan parlamentilla pitäisi olla vain yksi istuntopaikka, nimittäin Brysselissä.

Mietinnössä käsitellään myös muita tärkeitä aiheita, kuten parlamentin jäsenten korvauksia, sihteeristökorvauksia ja vapaaehtoista eläkejärjestelmää. Olemme päättäneet olla liittymättä eläkejärjestelmään. Meidän mielestämme on kohtuutonta eurooppalaisia veronmaksajia kohtaan, että heidän täytyisi auttaa järjestelmän rahoittamisessa täysin riippumatta siitä, tuottaako se voittoa vai ei.

  Véronique Mathieu (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Voimme olla vain iloisia siitä, että nyt saatiin allekirjoitettua puitesopimus, joka antaa parlamentille mahdollisuuden ostaa välittömästi WIC-, SDM- ja IPE3-rakennukset 143 125 miljoonalla eurolla. Kaikesta huolimatta tällä sopimuksella on vaikea hälventää epäilyksiä ja luottamuspulaa, jotka ovat turmelleet Strasbourgin kaupungin ja parlamentin väliset suhteet.

Meillä on tästä monta läksyä opittavana. Ensinnäkään useiden osapuolten välisiä kiinteistökauppoja ei pidä tehdä, koska niihin liittyy erittäin monimutkaisia juridisia järjestelyjä ja rahoitusjärjestelyjä, jotka ovat vastoin avoimuuden periaatteita. Lisäksi parlamentin, samoin kuin kaikkien muidenkin EU:n toimielinten, kiinteistöpolitiikkaa on tarkistettava perusteellisesti. On myös perustettava Euroopan rakennusvirasto, jolla olisi selkeästi määritellyt tehtävät ja toimivaltuudet.

Käynnissä olevasta keskustelusta, jossa parlamentille vaaditaan yhtä istuntopaikkaa, on syytä todeta, että oikeusperusta on edelleen Amsterdamin sopimuksen pöytäkirja N:o 12, eikä parlamentilla näin ollen ole toimivaltaa asiassa.

Lopuksi totean, että minusta on välttämätöntä, että sihteeristökorvausten käyttöä muutetaan avoimemmaksi. Samoin pidän erityisen tärkeänä, että saamme pian aikaan esityksen henkilöstön asemaa koskeviksi säännöiksi, joissa vahvistettaisiin työoloja, sosiaaliturvaa ja verotusta koskevat ehdot. Sosiaalinen Eurooppa alkaa meistä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Yhteisön toimielinten sijaintipaikka ei ole pelkästään maantieteellinen, logistinen tai taloudellinen kysymys. Kun jokin tietty kaupunki valitaan yhteisön toimielimen sijaintipaikaksi, taustalla on aina myös poliittisia vaikuttimia, mikä on täysin oikeutettua, vaikka siitä ei välttämättä seuraa, että mikä tahansa poliittinen päätös olisi järkevä taloudellisista tai logistisista perusteista riippumatta.

Euroopan parlamentin tapauksessa Strasbourgin valinta perustui historiallisiin tosiasioihin, mutta nykyään se ei ole enää taloudellisesti ja käytännön kannalta järkevä valinta. Vaikka tämä ei tällä kertaa ole asian ydin, se on silti syytä pitää mielessä.

Voisi olettaa, että Strasbourgin kaupunki yrittäisi raivata tieltä kaikki esteet, jotta parlamentin olisi helpompi asettua taloksi kaupunkiin, jopa ottamalla kantaakseen osan kustannuksista niin kuin vieraanvaraisuussäännöt tällaisissa tapauksessa usein edellyttävät. Nyt joudumme kuitenkin toteamaan – tai pikemminkin epäilemään, sillä asianomaiset viranomaiset eivät auta asioiden selvittämisessä perusteellisesti – että parlamentin isännöiminen on Strasbourgin kaupungille vain osa kiinteistöbisnestä, jolla viranomaiset tienaavat ansaitsemattomia voittoja. Vilpillisyys, vieraanvaraisuuden puuttuminen ja epäreiluus, jota tämä osoittaa, ansaitsevat tuomiomme suoralta kädeltä, ja ne olisi otettava huomioon tehdessämme päätöksiä parlamentin sijaintipaikasta.

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Vastustin äänestyksessä ehdotusta, jonka mukaan Euroopan teknologiainstituutti olisi sijoitettava Strasbourgiin, koska minusta se on typerä ajatus. Euroopan teknologiainstituuttia koskevat ehdotukset ovat lähtöisin komissiosta ja vaativat vakavaa harkintaa. Niitä ei pidä käyttää verukkeena, joiden turvin voisimme saada oman ongelmamme ratkaistuksi ja päästä pois Strasbourgista. Parlamentilla pitäisi olla vain yksi istuntopaikka, Brysselissä, ja ajatusta Euroopan teknologiainstituutista olisi puolestaan kehitettävä edelleen. Ne ovat kaksi erillistä asiaa, ja on vastuutonta nivoa ne tällä tavoin.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Meidän on syytä olla iloisia miljoona allekirjoitusta sisältävästä vetoomuksesta, jossa vaaditaan, että Euroopan parlamentilla olisi oltava vain yksi istuntopaikka, Brysselissä. Tämä on maailman ainoa parlamentti, jolla ei ole valtaa päättää omasta istuntopaikastaan, ja sen vuoksi ministerineuvoston on nyt kerta kaikkiaan tehtävä tästä loppu. EU:n kansalaiset ovat puhuneet. Heidän mielenilmauksensa on tunnustettava. Euroopan parlamentilla on oltava yksi kotipaikka, ja se on Brysselissä.

Kokonaan toisesta asiasta haluan vielä kirjattavaksi pöytäkirjaan, että vastustan lisäeläkejärjestelmää. Koska tarkistus 5 hylättiin, en voi tukea mietintöä ja minun on äänestettävä sitä vastaan.

  Jeffrey Titford (IND/DEM), kirjallinen. (EN) Koska mietinnössä kuvataan tätä parlamenttia "Euroopan unionin demokraattiseksi edustuselimeksi", on syytä tehdä kaikille selväksi, miten vähän se ansaitsee kyseisen nimityksen.

Me emme käy täällä aitoja keskusteluja, vaan käytämme tarkkaan säänneltyä ja orkestroitua puheaikaa, eikä meillä ole mahdollisuutta vastata toisille puhujille. Me vain suoritamme pakolliset kuviot ja olemme vain kalpea aavistus oikeasta parlamentista.

Siitä tuskin voi olla parempaa esimerkkiä kuin miljoona allekirjoitusta käsittänyt vetoomus, jossa vaadittiin loppua tuolle täysin järjettömälle ja hävyttömän kalliille kuukausittaiselle pyhiinvaellukselle Strasbourgiin. Nyt parlamentti aikoo sivuuttaa täysin tämän vetoomuksen ihmisiltä, joita meidän olisi määrä edustaa, ja harkitsee tosissaan näiden rakennusten ostamista ja tämän kummallisen järjestelyn muuttamista pysyväksi.

Mietinnössä toki esitettiin epäilys, että Strasbourgin kaupunki olisi toiminut vilpillisesti, mutta totuus on, että kaupunki junaili itselleen mahdollisimman edullisen sopimuksen. Parlamentti allekirjoitti sen nöyrästi vaivautumatta tarkistamaan ehtoja tai yrittämättä neuvotella itselleen edullisempaa sopimusta. Toisin sanoen he olivat varmoja tulostamme!

  Helga Trüpel (Verts/ALE), kirjallinen. (DE) Äänestimme tänään Ferberin mietinnön puolesta, vaikka se luo perustan Strasbourgin parlamenttirakennuksen ostamiselle. Mietinnön hyväksyminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että ottaisimme etukäteen kantaa Euroopan parlamentin istuntopaikkaan. Yli miljoonan muun eurooppalaisen tavoin olemme tukeneet OneSeat.eu -aloitetta ja yhdessä kansalaisten kanssa aiomme myös jatkaa kampanjointia sen puolesta, että parlamentin toiminta siirrettäisiin Strasbourgista Brysseliin.

  Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) On täysin perusteltua kritisoida joitakin Euroopan parlamentin toimia. Ei kuitenkaan ole voitu osoittaa, että olisi tapahtunut mitään laittomuuksia.

Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoiset eläkejärjestelmät muodostavat eräänlaisen lisäeläkevakuutuksen täydentämään jäsenten peruseläkettä. Tässä järjestelmässä eurooppalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan kaksi kolmannesta kaikista kuukausimaksuista (tällä hetkellä 2 088 euroa kuussa jokaista järjestelmään liittynyttä parlamentin jäsentä kohti). Loppu kolmannes on tähän asti maksettu jäsenten sihteeristökorvauksista huolimatta siitä, että tilintarkastustuomioistuin kritisoi tätä järjestelyä jo vuonna 1999 ja totesi, että vapaaehtoiseen eläkejärjestelmään suoritettavien maksujen olisi tultava suoraan henkilökohtaisista tuloista, jotta vältetään syytökset julkisten varojen käyttämisestä yksityisiin eläkemaksuihin. Tätä kommenttia sinänsä voidaan pitää kummallisena, koska järjestelmä nimenomaan perustuu siihen, että kaksi kolmannesta kaikista järjestelmään suoritettavista maksuista tulee EU:n talousarviosta. Mielestäni koko järjestelmä pitäisi lakkauttaa mahdollisimman pian.

Lisäksi olen kannattanut äänestyksessä niitä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on estää parlamenttia ostamasta Strasbourgin parlamenttirakennusta. Lyhyellä aikavälillä rakennuksen ostamisesta koituisi säästöä, mutta siinä tapauksessa tavoitteena pitäisi olla hankinnan rahoittaminen Brysselin parlamenttirakennuksen myynnillä. Tärkeintä on, että EU:n toimipaikka olisi yhdellä paikkakunnalla.

- Pretsin mietintö (A6-0255/2006)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, ulkomailla opiskelusta ja etäopiskelusta on tulossa yhä suositumpaa, eikä vähiten miljoonien eurojen arvoisten EU:n tukien ansiosta. Toisaalta siitä on valtavaa hyötyä opiskelijoille itselleen, jotka saavat mahdollisuuden kehittää taitojaan ja hankkia erikoispätevyyden, mutta toisaalta ulkomaisten opiskelijoiden määrä kotimaisissa yliopistoissa kasvaa. Minusta on kuitenkin aika hämmästyttävää, että esimerkiksi Itävallassa, jossa suhteellisen pienellä osalla väestöstä on korkeakoulututkinto, korkeakoulututkinnon suorittaneet muodostavat niin suuren osuuden työttömistä. Tässä yhteydessä kannattaisi ehkä pohtia, pitäisikö meidän tukea enemmän käytännön harjoittelua ulkomailla sekä lisätä täydennyskoulutus- ja etäopiskelumahdollisuuksia. Näistä syistä äänestin Pretsin mietinnön puolesta.

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Kannatin valtioiden rajat ylittävää liikkuvuutta käsittelevää mietintöä siksi, että pidän sitä tärkeänä opiskelijoiden hankkimien taitojen ja pätevyyden kannalta, mutta myös siksi, että se on välttämätön edellytys näiden taitojen ja pätevyyden soveltamiselle työpaikoilla. Minusta on hyvä, että mietinnössä on lueteltu periaatteita, jotka oikein toteutettuina auttavat parantamaan koulutukseen liittyvän kaikenlaisen organisoidun liikkuvuuden tehokkuutta. Europass-todistuksen avulla koulutuslaitokset ja työnantajat saavat avoimella tavalla tietoa opiskelijan työkokemuksen ja erikoistumisharjoittelun edistymisestä ja tasosta. Mietintö on tervetullut lisä yleissivistävän koulutuksen ja erikoistumiskoulutuksen tukemiseen.

  Christopher Beazley (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Britannian konservatiivipuolueen edustajat PPE-DE-ryhmässä pitävät tärkeänä Pretsin mietintöä, jossa käsitellään koulutukseen liittyvää rajat ylittävää liikkuvuutta yhteisössä, ja näin ollen äänestävät sen puolesta.

Konservatiivipuolueen edustajat vastustavat kuitenkin edelleen johdanto-osan 1 a kappaleeseen tehdyssä tarkistuksessa 3 käytettyä sanamuotoa "poliittista yhdentymistä", sillä se viittaisi siihen, että EU:n perustuslaista olisi päästy sopimukseen, mikä ei vastaa nykytilannetta, koska kaikki 25 jäsenvaltiota eivät ole antaneet hyväksyntäänsä.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin liikkuvuutta koskevaa eurooppalaista laatuperuskirjaa käsittelevän Pretsin mietinnön (A6-0255/2006) puolesta, koska kannatan ponnekkaasti kaikenlaisia toimia, joilla lisätään liikkuvuutta, joka on olennainen osa EU:n kansalaisuutta.

Liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen laatuperuskirjan pitäisi auttaa nostamaan eurooppalaisen liikkuvuuden laatutasoa, kehittää yleissivistävien ja ammatillisten koulutus- ja opiskelujaksojen sekä tutkintojen, ammattien ja sosiaaliturvaetuuksien tunnustamista ja lisätä keskinäistä luottamusta viranomaisten, organisaatioiden ja kaikkien sidosryhmien välisen yhteistyön parantamiseksi ja vahvistamiseksi.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan kannattaa vahvasti liikkuvuuden lisäämistä Euroopassa erityisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla. Aina kun viranomaiset tarttuvat hyvään asiaan, nousee kuitenkin pieni epäilys. Äänestämme kompromissiehdotuksen puolesta, mutta vastustamme tarkistusta 47. Tässä tarkistuksessa tehdään seuraavanlainen lisäys: "Lähtömaiden ja vastaanottavien maiden viranomaisten, järjestöjen ja sidosryhmien, jotka ovat tekemisissä liikkuvuuden kanssa, olisi annettava peruskirja perusviiteasiakirjana kaikille opiskelijoille ja koulutettaville heidän omalla kielellään."

Meidän mielestämme yksittäisten jäsenvaltioiden kuuluu vastata siitä, että ne hoitavat ne tehtävät, joihin ovat sitoutuneet.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Haluan onnitella esittelijä Pretsiä hänen ajankohtaisesta mietinnöstään, jossa käsiteltiin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä: Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja. Annan sille täyden tukeni. Erityisen onnistuneina pidän tarkistuksia, joiden tavoitteena on rohkaista eurooppalaisia viranomaisia toteuttamaan toimia liikkuvuuden parantamiseksi Euroopassa sekä tutkijoiden, opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden helpottamiseksi EU:n sisällä.

Yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvän liikkuvuuden keskeisin merkitys on siinä, että se auttaa ihmisiä tuntemaan kuuluvansa Eurooppaan ja kehittää näin eurooppalaista tietoisuutta. Lisäksi se antaa lisäpotkua Euroopan kansalaisuudelle sekä tietoon, innovaatioihin ja yrittäjyyteen perustuvan yhteiskunnan luomiselle.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kun Euroopan kansalaiset ottavat jonkin EU-hankkeen omakseen, se on merkki hankkeen onnistumisesta. Näin on selkeästi tapahtunut opiskelijoiden liikkuvuuden lisäämiseen tähtäävien ohjelmien kohdalla. Osallistujia on ollut niin paljon, että on jo alettu puhua "Erasmus-sukupolvesta", ja määrät kasvavat vuosi vuodelta.

Itse asiassa juuri tämänkaltainen menestys saa uskomaan ajatukseen Euroopan kansalaisuudesta.

EU:n poliittiset aloitteet eivät kuitenkaan ole pysyneet yhteisön ohjelmien menestyksen perässä. Nyt on korjattava viivyttely ja otettava käyttöön joukko toimia, joilla saadaan poistetuksi viimeisetkin (juridiset, hallinnolliset ja taloudelliset) esteet ja saadaan näin mahdollisimman suuri hyöty liikkuvuuden lisäämisestä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla.

Pidän tätä mietintöä myönteisenä siksi, että siinä esitetään hyväksyttäväksi liikkuvuutta koskevaa eurooppalaista laatuperuskirjaa, jossa ei keskityttäisi pelkästään liikkuvuuden lisäämiseen vaan sen laadun parantamiseen ja sitä kautta inhimillisten voimavarojen täysimääräiseen hyödyntämiseen.

Epäilemättä kaikenlainen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen liittyvän liikkuvuuden parantaminen tukee samalla tietoon perustuvaa taloutta, joka puolestaan synnyttää uusia työpaikkoja ja kestävää kehitystä, jotka ovat Lissabonin strategian kulmakiviä.

- Trüpelin mietintö (A6-0262/2006)

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin tyhjää Trüpelin mietinnön osalta, koska niin kutsuttujen avaintaitojen omaksuminen edellyttää perustaitojen, kuten lukemisen, kirjoittamisen, laskemisen ja loogisen, kriittisen ajattelun hallintaa. Kuten PISA-tutkimus osoittaa, meillä on ongelmia tällä alueella. Ulkomaalaisten oppilaiden suuri määrä koululuokissa aiheuttaa isoja ongelmia mainittujen perustaitojen oppimisessa.

Jos emme pian rajoita ulkomaalaisten oppilaiden määrää luokissa, kouluissa joudutaan jatkossakin kärsimään väistämättömistä konflikteista eri ryhmien ja kulttuurien välillä, ja lisäksi avaintaitojen omaksuminen muuttuu jatkuvasti hankalammaksi.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ensimmäisessä käsittelyssä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista laaditun Trüpelin mietinnön puolesta. Euroopan kansalaisille on ehdottoman tärkeää, että koulutuksella taataan heille kohtuulliset työllistymismahdollisuudet Lissabonin strategian mukaisessa tietoon perustuvassa yhteiskunnassa. Panen tyytyväisenä merkille, että yrittäjyys on yksi kahdeksasta avaintaidosta, joiden tulisi olla kaikkien eurooppalaisten ulottuvilla. Kaikkien olisi tiedostettava, että vaikka tutkintojakin tarvitaan, ne eivät enää itsessään riitä, vaan tarvitaan myös yritteliäisyyttä. Siitä on jatkossa valtavaa hyötyä niille ihmisille, jotka sen omaksuvat jäsenvaltioiden alettua soveltaa tätä suositusta.

  Christopher Beazley (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Britannian konservatiivipuolueen edustajat PPE-DE-ryhmässä pitävät elinikäisen oppimisen avaintaidoista laadittua Trüpelin mietintöä tärkeänä ja äänestävät sen puolesta.

Vaikka konservatiivipuolueen edustajat tukevat mietintöä kokonaisuutena, johdanto-osan 4 kappaleeseen esitetyn tarkistuksen 1 osalta he eivät kuitenkaan yhdy näkemykseen, jonka mukaan prosentuaalisten tavoitteiden asettaminen olisi tehokas keino työllisyysasteen nostamiseen, vaan toteavat tämän tarkistuksen olevan pelkkää Eurooppa-neuvoston kannan toistoa.

  Sérgio Marques (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Haluan onnitella esittelijä Trüpeliä hänen mietinnöstään, jossa käsiteltiin ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston suositukseksi elinikäisen oppimisen avaintaidoista. Annan sille tukeni. Pidän erityisen myönteisenä mainintaa tarpeesta lisätä investointeja yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen.

Minusta on tässä suhteessa myös hyvin tärkeää pyrkiä tarjoamaan Euroopan kansalaisille välineitä, joiden avulla he pystyvät mukautumaan tietoyhteiskunnalle tyypillisiin työmarkkinoihin.

  Zita Pleštinská (PPE-DE), kirjallinen. (SK) Globalisaatio tuo Euroopan unionin eteen yhä uusia haasteita, jotka edellyttävät, että kaikki eurooppalaiset parantavat jatkuvasti tietojaan ja taitojaan ja yleisiä valmiuksiaan niin yksityiselämässä kuin julkisessa elämässä ja työelämässäkin. Tarve varmistaa, että tietyt avaintaidot, jotka muodostavat pohjan henkilökohtaiselle kehitykselle, sosiaaliselle osallisuudelle, aktiiviselle kansalaisuudelle ja työllistymiselle, ovat kaikkien kansalaisten saavutettavissa, on pohjimmiltaan Lissabonin prosessin yhteydessä tapahtuvan tietoon perustuvan yhteiskunnan kasvun sanelemaa ja liittyy myös työmarkkinoille sijoittumiseen.

Tämän vuoksi olen äänestänyt Trüpelin mietinnön ja myös komission suositusten puolesta, sillä kyseessä on avaintaitoja koskeva eurooppalainen vertailuväline. Lisäksi siinä esitetään keinoja, joilla voidaan varmistaa, että kyseiset avaintaidot ovat elinikäisen oppimisen avulla kaikkien Euroopan kansalaisten saavutettavissa. Tällä mietinnöllä edistetään merkittävästi Lissabonin strategian kasvu- ja työllisyystavoitteiden saavuttamista sekä erityisesti Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanoa.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Olen itse kotoisin maasta, jossa lukutaidottomuus- ja pitkäaikaistyöttömyysluvut ovat edelleen korkeita ja jossa 50 prosenttia oppilaista ei suorita toisen asteen koulutusta loppuun. Siksi kannatin tätä mietintöä, jossa nostetaan elinikäinen oppiminen keskeiseksi osaksi työmarkkinoiden uudistamista.

Globalisaation ja uuden teknologian aiheuttama paine on tuonut selkeästi esiin lukuisissa avaintaidoissa olevia useita puutteita, joiden vuoksi työntekijöiden on vaikeampi mukautua yhä joustavampiin työmarkkinoihin.

Eurooppalaisen viitekehyksen hyväksymisen myötä tästä tulee sekä ensivaiheen toimi – sikäli kuin sillä tuetaan nuorten ammatillista ja yleissivistävää koulutusta, joka antaa heille työuran aloittamisessa tarvittavat avaintaidot – että toisen vaiheen toimi, jolla kehitetään ja päivitetään työntekijöiden avaintaitoja elinikäisen oppimisen avulla. Tavoitteena on siis sekä taitojen hankkiminen että niiden kehittäminen ja päivittäminen.

Tämä aloite on osa Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisia investointeja kasvuun ja työllisyyteen, ja se on määrä rahoittaa uuden sukupolven yhteisöohjelmista (2007–2013), kuten Euroopan sosiaalirahastosta, jossa elinikäinen oppiminen on yksi painopistealueista.

Pidän tätä mietintöä hyvänä siksi, että sillä edistetään nykyaikaista sosiaalipolitiikkaa, jossa otetaan huomioon uudenlaiset realiteetit yhteiskunnassa, jossa elämme ja teemme työtä.

- Corbeyn mietintö (A6-0235/2006)

  Richard Seeber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, kannatan esittelijän hahmottelemaa strategiaa, mutta arvostelen kahta seikkaa. Ensinnäkään ilman pilaantumista koskevassa eurooppalaisessa strategiassa ei ole sitovia tavoitteita, vaikka pitäisi olla. Toiseksi yhteisön pitäisi antaa jäsenvaltioiden ja alueiden itse päättää, miten saavuttaa annetut tavoitteet. Tätä valinnanvapautta on rajoitettu valtavalla määrällä yhteisön säännöksiä: ajatelkaapa esimerkiksi infrastruktuurikustannuksia koskevaa direktiiviä, joka ei salli tiemaksujen perimistä raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta alueilla, jotka kärsivät pahoin ympäristön ja ilman pilaantumisesta.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Esittelijä käsittelee mietinnössään ilman pilaantumista koskevaa komission teemakohtaista strategiaa.

Junilistan katsoo, että rajatylittävät ympäristöongelmat ovat asia, jota on käsiteltävä yhteisön tasolla. Ilman pilaantuminen on esimerkki juuri tällaisesta ongelmasta.

Ehdotuksen 25 kohdassa kehotetaan Euroopan parlamenttia, komissiota ja neuvostoa tekemään keskenään toimielinten sopimuksen, jossa ne ilmaisevat olevansa sitoutuneita ilmanlaatutavoitteisiin. Junilistan toivoo myös selkeästi lainsäädännön parantamista, mutta meidän nähdäksemme sitä on vaikea saavuttaa, jos lakiasäätävä ja toimeenpaneva elin ovat etukäteen sopineet, mitä säännöksiä jatkossa sovelletaan. Tästä syystä olemme äänestäneet mietintöä vastaan tämänpäiväisessä äänestyksessä.

- Hegyin mietintö (A6-0233/2006)

  Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, kaksi kolmannesta kotimaani Unkarin väestöstä asuu kaupungeissa. Juuri he ovat eniten alttiina teollisuuden ja liikenteen aiheuttamille ympäristövahingoille. Se on jo itsessään riittävä syy ryhtyä erityistoimiin kaupunkiympäristön parantamiseksi.

Budapestissa tilanne on erityisen paha, ja siksi minusta oli tärkeää tukea tätä mietintöä, vaikka siihen sisältyykin useita kiistanalaisia kohtia. Esittelijä Hegyi ulottaisi EU:n normit useille sellaisille aloille, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden tai paikallisviranomaisten yksinomaiseen toimivaltaan. Ymmärrän hänen motiivinsa, sillä hän asuu, niin kuin minäkin, Budapestissa, missä ympäristön laadun parantamiseksi ei ole tehty vuosiin yhtään mitään.

EU:n vaatimukset voivat todellakin toimia tärkeinä kannustimina, ja niiden noudattamista on valvottava tarkasti. Emme kuitenkaan voi olettaa, että unioni pystyy ratkaisemaan eurooppalaisten kaupunkien ympäristöongelmat yksityiskohtaisia erityisohjelmia muodostavilla standardeilla. Se kuuluu paikallisviranomaisten tehtäviin. Strasbourgista tai Brysselistä käsin ei voida paikata heidän laiminlyöntejään.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta laaditun Hegyin mietinnön (A6-0233/2006) puolesta, koska on tärkeää edistää Euroopan kaupunkien ympäristönsuojelun yleistä tasoa vähentämällä byrokratiaa, tehostamalla ympäristöpolitiikan täytäntöönpanoa sekä tukemalla pitkän aikavälin ympäristösuunnittelua.

Noin 80 prosenttia Euroopan unionin väestöstä asuu kaupungeissa, mutta heidän tarpeensa ja etunsa ovat usein aliedustettuina Euroopan unionin rahastoissa, hankkeissa, aloitteissa ja strategioissa. Tästä seuraa, että jos halutaan parantaa eurooppalaisten kaupunkien asukkaiden elämänlaatua, yhteisön lainsäädäntöä on kehitettävä pidemmälle ottamalla käyttöön kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmia ja kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmia.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Parlamentin juuri hyväksymään mietintöön sisältyy joitakin hyviä kohtia, joita kannatamme. Tällaisia ovat esimerkiksi ympäristöystävällisten liikennemuotojen käytön lisääminen, kannustaminen julkisen liikenteen käyttöön, rakennustiheyden harventaminen, kaupunkien viheralueiden lisääminen, huonokuntoisten rakennusten sekä erityisesti historiallisten korttelien kunnostaminen sekä rakennusten ympäristöystävällisyyden parantaminen lisäämällä eristystä ja käyttämällä uusiutuvia energialähteitä.

Samoin on tärkeää, kuten mietinnössä todetaan, edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa Euroopan unionin tasolla kaupunkien kestävän hoidon strategian ja suunnitelmien täytäntöönpanosta sekä lisätä kansalaisten osallistumista julkiseen keskusteluun suunnitteluvaiheessa.

Kaikki tämä kuitenkin edellyttää, että tarkoitukseen olisi myönnetty lisää yhteisön rahoitusta, kuten ei valitettavasti ole tapahtunut. Asia on itse asiassa päinvastoin. EU on nimittäin asettanut lisää velvoitteita ja vaatimuksia järjestämättä kuitenkaan niiden täyttämiseen tarvittavia taloudellisia resursseja, mikä saattaa syventää epätasa-arvoa rikkaimpien maiden ja alueiden ja toisaalta jälkeenjääneiden alueiden välillä.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Saavutettavuus on yksi kestävän kehityksen avaintekijä, ja sen vuoksi liikenneasiat ovat aina keskeisellä sijalla kaupunkipolitiikasta käytävissä keskusteluissa.

Ympäristökysymyksiin ja kaupunkejamme vaivaaviin ruuhkiin on esitetty useita erilaisia ratkaisuja, joten minusta meidän pitäisi nyt keskittää voimamme toimiin, joilla on vaikutusta kansanterveyteen ja elämänlaatuun sosiaalis-taloudelliselta kannalta.

Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat ovat epäilemättä hyvä ajatus, mutta emme saa unohtaa, että tätä välinettä on käytettävä joustavasti ja kunkin kaupungin erityispiirteisiin sopivalla tavalla.

Ympäristöystävällisten liikennemuotojen ja teknologian käyttö on avaintekijä puhtaamman ympäristön luomisessa. Niiden käyttö leviää kuitenkin vain, jos paikalliset ja kansalliset viranomaiset vaihtavat keskenään kokemuksia ja hyviä käytäntöjä.

Minusta onkin selvää, että mikäli haluamme tukea integroitua kaupunkipolitiikkaa, keskeistä on yksityisten ja julkisten toimijoiden välisen kumppanuuden lujittaminen ja yhteisön nykyisten kaupunkipolitiikan tukivälineiden tehokas hallinnointi.

Ainoastaan kunkin jäsenvaltion todelliseen tilanteeseen soveltuvilla toimilla voidaan luoda kaupunkiemme kestävää tulevaisuutta ja yhteiskuntiemme sopusointuista kasvua.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Äänestän tämän mietinnön puolesta huolimatta siitä, että siihen sisältyy kielteisiäkin piirteitä, kuten esimerkiksi tavoitteet viheralueiden määräksi henkeä kohti tai se, että asunnoista kuuluvaa musiikkia pitäisi vähentää kaupunkiympäristössä. Nämä ovat selkeästi paikallisia kysymyksiä, joista olisi päätettävä paikallistasolla. Mietinnön hyvät puolet, kuten yksityisautoilun vähentäminen ja kaupunkien kestävän hoidon suunnitelmat, painavat kuitenkin vaa'assa enemmän kuin huonot. Sitä paitsi konservatiivihallitukset saattavat hyvinkin kaivata sysäystä EU:lta tällaisissa asioissa.

Tästä huolimatta mietinnön sisältöä olisi pidettävä vain neuvoa-antavana eikä sen pohjalta tulisi laatia kattavaa lainsäädäntöä.

  Renate Sommer (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Toimin kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta laaditun mietinnön varjoesittelijänä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmässä. Tuossa ominaisuudessa kehotin ryhmäni jäseniä äänestämään tyhjää tämän päivän lopullisessa äänestyksessä.

Mietinnössä yritetään tuhota toissijaisuusperiaate.

Tästä huolimatta mielestäni ei ollut perusteltua hylätä mietintöä kokonaisuudessaan, koska siinä suurimmaksi osaksi vain kuvataan olemassa olevia säännöksiä, vaaditaan kaupunkien välistä kokemustenvaihtoa sekä yksinkertaisesti kehotetaan Euroopan komissiota antamaan asiasta suuntaviivoja. Erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on ehdottoman välttämätöntä parantaa kaupunkiympäristöä tällaisilla toimilla.

  Gabriele Stauner (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Äänestin tyhjää kaupunkiympäristön teemakohtaisesta strategiasta laadittua mietintöä koskevassa äänestyksessä.

Mietinnössä yritetään tuhota toissijaisuusperiaate.

Tästä huolimatta mielestäni ei ollut perusteltua hylätä mietintöä kokonaisuudessaan, koska siinä suurimmaksi osaksi vain kuvataan olemassa olevia säännöksiä, vaaditaan kaupunkien välistä kokemustenvaihtoa sekä yksinkertaisesti kehotetaan Euroopan komissiota antamaan asiasta suuntaviivoja. Erityisesti uusissa jäsenvaltioissa on ehdottoman välttämätöntä parantaa kaupunkiympäristöä tällaisilla toimilla.

  Thomas Ulmer (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Äänestin mietintöä vastaan, mutta en siksi, että haluaisin vähätellä esittelijä Hegyin työtä, vaan siksi, että siinä ylenkatsotaan toissijaisuusperiaatetta ja pannaan EU ja sen toimielimet sekaantumaan kansallisiin asioihin. Mielestäni sellainen ei ole oikeutettua. Tämä EU:n jatkuva pyrkimys sekaantua kansalaisten päivittäiseen elämään silloinkin, kun se ei ole lainkaan tarpeellista, on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että ihmiset ovat alkaneet tympääntyä Euroopan unioniin.

- Thomas Mannin mietintö (A6-0248/2006)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Maasta toiseen muuttaville ihmisille tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen EU:n jäsenvaltioiden kesken on tärkeä asia, ja siksi eurooppalainen tutkintojen viitekehys saattaa osoittautua hyödylliseksi.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että koulutustapaa, koulutuksen kestoa ja koulutuspaikkaa koskevien standardien antaminen on torjuttava. Pidämme hyvänä myös ajatusta siitä, että elinikäisen oppimisen organisointi ja validointi kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen yhteydessä on vaikea puuttua tähän asiaan.

Meidän on keskitettävä huomiomme siihen, missä muodossa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä halutaan kehittää, mihin se perustuu ja mitä tavoitteita sillä halutaan saavuttaa.

Tässä suhteessa mietintöön sisältyy joitakin ristiriitaisuuksia. Esimerkiksi siinä yritetään sovittaa eurooppalaista tutkintojen viitekehystä samaan linjaan Bolognan prosessin ja niin kutsutun Lissabonin strategian kanssa, jotka tähtäävät, kuten tiedämme, ensisijaisesti taloudellisten ja rahoitusalan ryhmittymien etujen edistämiseen. Äänestimme siis tyhjää.

  José Albino Silva Peneda (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Kannatin tätä mietintöä, koska uskon vakaasti siihen, että eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) luominen edistää EU:n työvoiman työllistyvyyttä ja maantieteellistä liikkuvuutta.

Pidän tämänkaltaista eurooppalaista lähestymistapaa myönteisenä, koska siinä vastataan suoraviivaisesti osaamisyhteiskunnan asettamiin uudenlaisiin haasteisiin ja pyritään antamaan vastaus eurooppalaisten työmarkkinoiden uusiin vaatimuksiin. EQF:n taustalla oleva perusajatushan on loppujen lopuksi Euroopan talouden kilpailukyvyn ja sosiaalisen koheesion edistäminen Lissabonin strategian tavoitteiden mukaisesti.

Suhtaudun hyvin myönteisesti kaikenlaisiin aloitteisiin, joilla nostetaan esiin kansalaisten työllistymismahdollisuudet tukemalla ammatillista liikkuvuutta yhteisön alueella ammattitutkintojen tunnustamisen, verrattavuuden ja siirrettävyyden avulla.

Pahoittelen kuitenkin sitä, ettei tässä mietinnössä tuoda riittävän selkeästi esiin työmarkkinoiden todellisuutta ja että siinä unohdetaan ammatillisen koulutuksen merkitys ja keskitytään pääasiassa akateemiseen koulutukseen.