KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin puheenjohtajavaltio vastaa yksin näistä vastauksista)
Kysymyksen nro 1 esittäjä Marie Panayotopoulos-Cassiotou (H-0695/06)
Aihe: Nuorten työttömyys
Miten jäsenvaltioiden toimia koordinoidaan Suomen puheenjohtajakaudella, jotta neuvosto pitäisi lupauksensa nuorten työttömyyden ja köyhyyden asteittaisesta poistamisesta?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Ensinnäkin on korostettava, että jäsenvaltioiden tehtävänä on kehittää ja harjoittaa politiikkaa, jolla vähennetään nuorten työttömyyttä ja köyhyyttä. Puheenjohtajavaltio Suomi jatkaa jo vakiintuneita menettelyjä, joilla vertaillaan jäsenvaltioiden politiikkoja työllisyys- ja sosiaaliasioiden neuvoston istuntojen yhteydessä.
Nuorten työllisyyttä on korostettu toistuvasti Euroopan työllisyysstrategiassa. Lissabonin strategian mukaisesti ja Euroopan työllisyysstrategian puitteissa on sovittu seuraavista erityisesti nuoria koskevista tavoitteista ja vertailuarvoista:
Ensinnäkin jokaiselle nuorelle tarjotaan uusi mahdollisuus ennen kuin työttömyys on kestänyt kuusi kuukautta. Heille tarjotaan koulutusta, uudelleenkoulutusta, työharjoittelua, työpaikkaa tai muuta työllistyvyyttä edistävää toimenpidettä.
Toiseksi vähintään 85 prosenttia 22-vuotiaista on suorittanut keskiasteen koulutuksen EU:ssa vuoteen 2010 mennessä.
Neuvostossa vuonna 2005 hyväksytyissä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoissa vuoksiksi 2005–2008 annetaan jäsenvaltioille lisäohjeita siitä, miten nämä tavoitteet voidaan saavuttaa ja olisi saavutettava.
Ensinnäkin olisi huomattava, että kaikki jäsenvaltiot olivat jo sisällyttäneet nuoret vuosien 2005–2008 kansallisiin uudistusohjelmiinsa, jotka ne esittivät syksyllä 2005. Jäsenvaltioita pyydettiin kuitenkin esittämään omat ensisijaiset tavoitteensa, ja ne ovatkin valinneet erilaisia tapoja hoitaa nuorten työllisyyteen liittyviä asioita. Olisi myös huomattava, että EU:n tasolla asetut tavoitteet on jo saavutettu joissakin jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltiot ajantasaistavat parhaillaan kansallisia uudistusohjelmiaan, jotka valmistunevat lokakuun 2006 lopulla. Suomen puheenjohtajakaudella kansallisia uudistusohjelmia ja niihin liittyviä toimia nuorten työllisyystilanteen parantamiseksi tarkastellaan marraskuussa työllisyyskomiteassa ja joulukuussa sosiaaliasiain neuvostossa. Tarkastelun tulokset toimitetaan komissiolle, joka laatii niiden pohjalta vuotuisen kertomuksensa.
Jäsenvaltiot valmistelevat myös parhaillaan kansallisia toimintaohjelmiaan Euroopan sosiaalirahaston seuraavaa kautta (2007–2013) varten. Yhteyksiä ESR:n ja poliittisten puitteiden eli Euroopan työllisyysstrategian välillä vahvistetaan siten, että ESR voi osallistua entistä tehokkaammin kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin strategian työllisyyttä koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. ESR:n on määrä tukea pyrkimyksiä, jotka tähtäävät inhimilliseen pääomaan tehtävien investointien laajentamiseen ja tehostamiseen erityisesti parantamalla koulutusjärjestelmiä. Yhtenä tavoitteena on kehittää opiskelijoiden työllistettävyyttä parantamalla ammatillisen koulutuksen soveltuvuutta työmarkkinoille. Näin ollen jäsenvaltiot voivat sisällyttää ohjelmiinsa nuorten työllistettävyyttä koskevia toimia, pienentää opiskelijoiden keskeyttämisastetta ja tukea siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Nuorten köyhyyden osalta EU:n Lissabonin strategian väliarvioinnista ilmeni, että nuoret ovat hyötyneet muita ikäryhmiä vähemmän osallisuutta edistävistä politiikoista ja aktiivisista työmarkkinapolitiikoista. Kysyjä voi pyytää asiasta lisätietoja komissiolta.
Vuoden 2006 sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevassa neuvoston ja komission yhteisessä raportissa korostettiin, että avoimen koordinointimenetelmän mukaisissa toimissa on keskityttävä selkeästi lasten ja nuorten köyhyyteen. Samassa yhteydessä painotettiin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen keskeistä merkitystä pyrittäessä katkaisemaan köyhyyden siirtyminen sukupolvesta toiseen.
Suomen puheenjohtajakaudella sosiaalisen suojelun komitealla on tilaisuus jatkaa tätä aihetta koskevaa keskustelua valmisteltaessa vuoden 2007 sosiaalista suojelua ja sosiaalista osallisuutta koskevaa yhteistä raporttia vuosien 2006–2008 sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien pohjalta.
Kysymyksen nro 2 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0698/06)
Aihe: Suhteet Etelä-Amerikan alueellisiin organisaatioihin
Ottaen huomioon viimeaikoina tapahtuneet poliittiset muutokset Etelä-Amerikassa, miten neuvosto aikoo vahvistaa suhteitaan kyseisen maanosan integraatiota edistäviin organisaatioihin?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Muistutettakoon tässä yhteydessä tärkeistä alueelliseen yhdentymiseen tähtäävistä sitoumuksista, jotka annettiin 12.5.2006 Wienissä pidetyssä EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maiden neljännessä huippukokouksessa ja neuvoston päätelmissä Latinalaista Amerikkaa koskevasta komission tiedonannosta. Neuvosto antaa tunnustusta sille, että Euroopan parlamentti on voimakkaasti tukenut alueellisen yhdentymisen edistämistä Latinalaisessa Amerikassa ja pyrkimystä uudistaa suhteita alueen järjestöihin.
Wienin huippukokouksen julistuksen kohdassa 32 todetaan seuraavasti: "Alueellinen yhdentyminen on ratkaiseva tekijä vakauden, talouskasvun ja investointien kannalta sekä molempien alueiden painoarvon lisäämiseksi maailmanlaajuisesti. Vakuutamme yhdentymiskehityksemme perustuvan yhteistyön ja solidaarisuuden periaatteisiin. Kannustamme näin ollen Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen maita jatkamaan omaa alueellista yhdentymiskehitystään ja tuemme sitä voimakkaasti."
Alueellisella yhdentymisellä voidaan suuresti edistää vakautta. Molemmat ovat EU:n ja Latinalaisen Amerikan strategisen kumppanuuden tärkeimpiä tavoitteita. EU ja sen Latinalaisen Amerikan kumppanuusmaat ovat kehittäneet kattavia järjestelmiä molempien asioiden edistämiseksi, sillä ne tarvitsevat jatkuvia huomattavia ponnisteluja, jotta niitä voitaisiin pitää yllä, jotta ne toteutuisivat paremmin ja hyödyttäisivät molempia osapuolia ja jotta niitä voitaisiin jatkossa laajentaa. Nämä järjestelmät ulottuvat kauppaa ja yhteistyötä pidemmälle. Niihin kuuluu poliittinen vuoropuhelu, jolla pyritään yhteisiin kantoihin ja toimiin monenvälisissä asioissa, jotta voitaisiin vahvistaa EU:n ja Latinalaisen Amerikan kykyä vaikuttaa molemmille osapuolille tärkeisiin maailmanlaajuisiin kysymyksiin.
Historiallisesti kaikilla yhdentymisprosesseilla on ollut ongelmansa, myös EU:lla. Voin syystä todeta, että Wienissä EU oli keskeisessä asemassa pyrittäessä ratkaisemaan Keski-Amerikan, Andien yhteisön ja Mercosurin yhdentymiskehitykseen liittyviä erilaisia ongelmia.
Voin näin ollen erityisen tyytyväisenä mainita, että Wienissä ja Wienin jälkeen on voitu todeta riittävää edistystä, jotta nyt voidaan aloittaa tarvittavat sisäiset neuvottelut ja toteuttaa tarvittavat toimet assosiaatiosopimuksia koskevien neuvottelujen käynnistämiseksi EU:n, Keski-Amerikan ja Andien yhteisön välillä. Assosiaatiosopimukset täydentävät Meksikon ja Chilen kanssa jo tehtyjä ja Mercosurin kanssa parhaillaan neuvoteltavia sopimuksia. Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnalle pidettiin asiaa koskeva tilannekatsaus 11. heinäkuuta.
Samassa yhteydessä keskustelimme myös mahdollisista vaikutuksista, joita aiheutuu Andien yhteisön ja Mercosurin jäsenistön muutoksista, jotka johtuvat siitä, että Venezuela on päättänyt siirtyä Mercosuriin. Sekä Andien yhteisön nykyinen puheenjohtajavaltio Bolivia että yhteisön pääsihteeri ansaitsevat tunnustusta taitavasta kriisinhallinnasta viime viikkoina. Mercosur tarkastelee omassa piirissään uuden jäsenen mukaan ottamiseen liittyviä haasteita. Tästä voidaan keskustella myös Mercosurin kanssa pidettävässä tulevassa poliittiseen vuoropuheluun liittyvässä kokouksessa. EU vahvistaa olevansa halukas aloittamaan neuvottelut uudelleen Mercosurin kanssa mahdollisimman pian.
Lopuksi mainittakoon, että kuten helmikuussa 2006 hyväksytyissä neuvoston päätelmissä todetaan, EU:n tarkoituksena on edistää koko alueen kattavaa yhdentymistä.
Kysymyksen nro 3 esittäjä Brian Crowley (H-0703/06)
Aihe: Matkapuheluiden hinnat
Voiko neuvosto antaa lopullisen lausunnon siitä, miten tänä vuonna on edistytty verkkovierailumaksujen (roaming) poistamisessa Euroopan matkapuhelinkäyttäjien maksamista puhelinlaskuista?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto ja komissio ovat seuranneet tarkasti matkaviestinten verkkovierailujen hintakehitystä usean vuoden ajan. Viime aikoina siihen on kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota etenkin sen jälkeen, kun lokakuussa 2005 avattiin komission ensimmäinen verkkosivusto, jonka tarkoituksena on tarjota verkkovierailupalvelujen käyttäjille avoimempaa tietoa sekä auttaa heitä löytämään parhaat ratkaisut erilaisten hintojen ja tarjousten viidakossa.
Komission toimien tuloksena operaattorien on havaittu jonkin verran laskeneen hintojaan ja lisänneen hintojen avoimuutta. Kansainväliset verkkovierailumaksut vaihtelevat vielä kuitenkin suuresti, ja hinnoittelu jää vieläkin usein asiakkaalle epäselväksi. Näyttää siltä, että pehmeä lähestymistapa ei ole ollut riittävä, ja neuvosto onkin lainsäätäjänä valmis harkitsemaan muita keinoja ylihinnoittelun torjumiseksi.
Komissio on nyt antanut säädösehdotuksen, jonka avulla tilannetta voitaisiin säännellä. Neuvosto on vasta alkanut tarkastella 12.7.2006 annettua ehdotusta. Se jatkaa tarkastelua yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa ja pyrkii erityisesti tasapuoliseen ratkaisuun, joka ei vääristä markkinoita, haittaa tarpeettomasti teleoperaattoreiden toimintaa tai johda hintojen nousuun muilla aloilla.
Kysymyksen nro 4 esittäjä Liam Aylward (H-0705/06)
Aihe: Ilmastonmuutos
Mitä uusia aloitteita Suomi käsittelee EU:n puheenjohtajakaudella ilmastonmuutoksen aiheuttaman yhä kasvavan ongelman torjumiseksi?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Kuten arvoisa kysyjä tietää, puheenjohtajavaltio Suomen suunnitelmat ilmastonmuutoksen osalta esiteltiin, kun ministeri Jan-Erik Enestam puhui ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnassa 12.7.2006. Nämä suunnitelmat ovat lyhyesti seuraavat:
Tulevina kuukausina EU valmistelee kansainvälisiä neuvotteluja, jotka käydään Nairobissa (6.–17.11.2006) järjestettävässä seurantakonferenssissa. Konferenssissa EU:n on edelleen osoitettava olevansa vahva johtaja Montrealin toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa, jotta luotaisiin pohjaa vuoden 2012 jälkeiselle järjestelylle, joka on todella maailmanlaajuinen.
Tätä varten puheenjohtajavaltio ottaa ilmastonmuutoskysymyksen esiin EU:n ja kolmansien maiden (Kiina, Intia, Korean tasavalta, ASEM, Venäjä, Kanada) välisissä huippukokouksissa. EU:n ja Kiinan, Korean tasavallan ja ASEMin väliset huippukokoukset on jo pidetty, ja ASEMin ilmastojulkilausuma on jo saatavilla. Kansainvälisten neuvottelujen valmistelemiseksi neuvostolla ja parlamentilla on tilaisuus keskustella päästövähennysstrategian uudesta kustannushyötyanalyysistä, jota Eurooppa-neuvosto on pyytänyt komissiolta. EU ja USA ovat äskettäin päättäneet aloittaa vuoropuhelun ilmastonmuutoksesta, puhtaasta teknologiasta ja kestävästä kehityksestä. Ensimmäinen tätä aihetta koskeva kokous pidetään tämän syksynä Suomessa.
Lisäksi EU jatkaa työtään täyttääkseen sitoumuksensa. Komission ehdotusten pohjalta neuvosto ja parlamentti käyvät uudelleen läpi Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän sekä tarkastelevat eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman toista vaihetta. Lokakuussa 2005 käynnistetyssä toisessa eurooppalaisessa ilmastonmuutosohjelmassa tutkitaan uusia kustannustehokkaita vaihtoehtoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi EU:n Lissabonin strategian linjausten mukaisesti. On perustettu uusia työryhmiä, jotka käsittelevät hiilidioksidin talteenottoa ja geologista varastointia, kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä, lentoliikenteen päästöjä ja sopeutumista ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Ilmailutyöryhmä keskittyi teknisiin näkökohtiin, jotka liittyvät lentoliikenteen päästöjen sisällyttämiseen päästökauppajärjestelmään. Yksi työryhmä on myös arvioinut ensimmäisen eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman politiikkojen ja toimenpiteiden täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa ja niiden päästöjä vähentävää vaikutusta.
Lopuksi mainittakoon, että Suomi kompensoi puheenjohtajakaudellaan joidenkin järjestämiensä kokousten osallistujien matkoista aiheutuvat päästöt tai tarjoaa osallistujille helpon vapaaehtoisuuteen perustuvan keinon oikaista oma päästötaseensa.
Kysymyksen nro 5 esittäjä Eoin Ryan (H-0707/06)
Aihe: EU:n ja Iranin suhteet
Voiko neuvosto antaa EU:n ja Iranin suhteiden nykytilaa koskevan lausunnon, jossa keskitytään erityisesti Iranin hallituksen päätökseen jatkaa ydintutkimusohjelmaansa vastoin Kansainvälisen atomienergiajärjestön mielipidettä?
Kysymyksen nro 6 esittäjä Gay Mitchell (H-0746/06)
Aihe: Iran
Voiko neuvosto ilmoittaa, miten korkea edustaja Javier Solana etenee jatkossa Iranin kanssa maan ydinohjelmasta käytävissä neuvotteluissa?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto on toistuvasti todennut sitoutuneensa diplomaattiseen ratkaisuun, jossa otetaan huomioon Iranin ydinohjelmaa koskevat kansainväliset huolenaiheet mutta vahvistetaan samalla Iranin oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön ydinsulkusopimuksen mukaisesti. Neuvosto piti tässä yhteydessä myönteisenä EU:n korkean edustajan sekä Ranskan, Saksan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kiinan, Venäjän federaation ja Yhdysvaltojen ulkoministerien aloitetta, jonka korkeana edustajana toimiva neuvoston pääsihteeri esitti Iranille 6.6.2006.
Neuvosto on antanut täyden tukensa kyseiseen aloitteeseen sisältyvälle tasapainoiselle lähestymistavalle ja rohkaissut Irania valitsemaan sille ehdotetun myönteisen toimintatavan. Ehdotus valmistaisi tietä uusille Iranin-suhteille, jotka perustuisivat keskinäiseen kunnioitukseen ja laajennettuun yhteistyöhön politiikan ja talouden aloilla, ja samalla ne poistaisivat kansainvälisen yhteisön huolet Iranin ydinohjelman rauhanomaisesta luonteesta.
Neuvosto palauttaa mieleen, että Kansainvälisen energiajärjestön IAEA:n hallintoneuvosto ja YK:n turvallisuusneuvosto ovat toistuvasti vedonneet Iraniin, jotta tämä keskeyttäisi kaikki uraanin rikastamiseen ja jälleenkäsittelyyn liittyvät toimet. YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 31. heinäkuuta päätöslauselman 1606 (2006), jossa Irania pyydetään keskeyttämään kaikki uraanin rikastamiseen ja jälleenkäsittelyyn liittyvät toimet, jotka IAEA:n on annettava tarkastaa. Siinä tapauksessa, että Iran ei noudata päätöslauselmaa 31. elokuuta mennessä, YK:n turvallisuusneuvosto ilmoitti aikovansa toteuttaa YK:n peruskirjan VII luvun 41 artiklan 1 mukaisia toimenpiteitä.
Neuvosto totesi, että jos Iran päättää keskeyttää kaikki uraanin rikastamiseen liittyvät toimet ja panee täytäntöön lisäpöytäkirjan, neuvottelut voitaisiin aloittaa uudelleen ja menettely turvallisuusneuvostossa keskeyttää.
Neuvosto pani 15.9.2006 merkille IAEA:n pääjohtajan El Baradein 31.8.2006 päivätyn raportin, jossa todetaan, että Iran ei ole toiminut YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1696 mukaisesti ja jossa oltiin yhtä mieltä siitä, että nyt on aiheellista käsitellä kyseisestä päätöslauselmasta seuraavia jatkotoimenpiteitä. Ministerit olivat tyytyväisiä neuvotteluihin, joita korkea edustaja on käynyt Iranin ylimmän kansallisen turvallisuusneuvoston pääsihteerin Ali Larijanin kanssa ja joiden tarkoituksena on ollut tutkia mahdollisuutta neuvottelujen aloittamiseen Iranin kanssa. He tukivat näitä ponnisteluja ja korostivat, että on tärkeää saada pikaisesti aikaan ratkaisu.
Kysymyksen nro 7 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0709/06)
Aihe: Aloitteet laajakaistan käytöstä
Voiko neuvosto sanoa, millä aloitteilla se aikoo edistää tehokkaammin laajakaistan käyttöä Euroopan syrjäisillä seuduilla ja saarialueilla?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Laajamittainen laajakaistan käyttö on ollut EU:n poliittisen asialistan kärjessä useita vuosia ja näin tulee varmasti olemaan myös jatkossa. Laajakaistapalveluilla tehostetaan yleisten Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista, ja kaikkia asiaan liittyvien politiikkojen kehitysvaiheita on käsiteltävä kahden i2010-strategian tavoitteen (jotka itsessään ovat yhteensopivat) täytäntöönpanon yhteydessä;
Ensimmäisenä tavoitteena on luoda yhtenäinen eurooppalainen tietoalue, jolla edistetään avoimia, kilpailuun perustuvia ja sähköisen viestinnän, viestinten ja sisällön suhteen monipuolisia sisämarkkinoita.
Toisena tavoitteena on luoda osallisuutta edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta, jossa julkisten palvelujen ja elämänlaadun parantaminen asetetaan etusijalle ja tähän liittyen vähentää laajakaistapalvelujen saatavuuteen liittyvää digitaalista kuilua.
Kuten neuvosto totesi 1.12.2005 i2010-strategiasta antamissaan päätelmissä, tästä strategiasta vastaavat yhdessä jäsenvaltiot, yhteisön toimielimet ja sidosryhmät. Neuvosto pyysi jäsenvaltioita "… edistämään kehittyneiden saumattomien verkkojen käyttöönottoa panemalla pikaisesti täytäntöön kansalliset strategiat, joiden tarkoituksena on lisätä laajakaistapalveluja, monikanavajakelua ja rohkaisemaan kiinnostusta käyttämällä tarvittaessa hyväksi EU:n rakennerahastoja komission suuntaviivojen mukaisesti"(1).
Kaikissa kansallisissa uudistusohjelmissa, jotka jäsenvaltiot esittivät komissiolle Lissabonin strategian käynnistämisen jälkeen viime vuonna, on käsitelty laajakaistan kattavuuteen ja käyttöönottoon liittyviä kysymyksiä. Merkittäviä laajakaistaohjelmia on esitelty useissa kansallisissa uudistusohjelmissa (AT, IE, EE, FI, FR, HU, IT, LU, LT, PT, SI ja ES). Vaikka kilpailun katsotaan olevan merkittävin laajakaistayhteyksien kehittämiseen kannustava tekijä, jäsenvaltiot voivat EY:n valtiontukisääntöjen mukaisesti myöntää julkista tukea laajakaistaverkolle huonosti katetuilla alueilla. Tämä on mahdollista silloin, kun julkista tukea käytetään edistämään käyttöönottoa ja tuki on välttämätön markkinahäiriön tai laajakaistapalvelujen kohtuuttoman hinnoittelun korjaamiseksi.
Myös yhteisön koheesiopolitiikan strategisia suuntaviivoja koskevassa ehdotuksessa pidetään tärkeänä, että koko unionissa on saatavilla kohtuuhintaan asianmukainen laajakaistaviestinnän infrastruktuuri. Tämän mukaisesti kauden 2007–2013 uusien koheesiopolitiikan ohjelmien erityiseksi toiminnan suuntaviivaksi on asetettu tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin ja siihen liittyvien palvelujen saatavuuden varmistaminen, etenkin syrjäisillä alueilla ja maaseudulla sekä uusissa jäsenvaltioissa, jos markkinat eivät pysty kohtuuhintaan ja riittävässä määrin ylläpitämään tarvittavia palveluja. Osallisuutta edistävää tietoyhteiskuntaa koskevan julkilausuman hyväksymistä kesäkuussa 2006 pidetyssä osallistavan yhteiskunnan tieto- ja viestintätekniikkaa käsitelleessä ministerikokouksessa (Riika, 11.–13.6.2006) pidettiin lähtökohtana EU:n laajamittaiselle strategialle. EU:n ministerit päättivät keskittyä muun muassa vähentämään laajakaistan maantieteellisesti epätasaista jakautumista
helpottamalla kohtuuhintaista pääsyä tieto- ja viestintätekniikan verkkoihin ja päätelaitteisiin, sisältöön ja palveluihin kaikkialla ja erityisesti etäisillä ja maaseutualueilla sekä heikommassa asemassa olevilla alueilla, pienet asutuskeskittymät mukaan lukien ja
vähentämällä merkittävästi Internetiin pääsyä koskevia alueellisia eroja, lisäämällä laajakaistan saatavuutta huonosti katetuilla alueilla ja pyrkimällä siihen, että laajakaistapalvelut kattavat ainakin 90 prosenttia EU:n väestöstä vuoteen 2010 mennessä.
Riian julkilausumassa pyydetään Euroopan komissiota tukemaan aineiston keräämistä, verkostoitumista kaikilla tasoilla, mukaan lukien alueelliset ja paikalliset indikaattorit, vertailuarvot ja hyvien käytäntöjen vaihtaminen sekä Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta saadut kokemukset. Komissiota pyydettiin lisäksi esittämään vuonna 2007 i2010-strategian puitteissa(2) ja Riian julkilausuman mukaisesti eurooppalaista osallisuutta edistävän tietoyhteiskunnan aloitetta 2008 koskeva yhdenmukainen lähestymistapa.
Lopuksi ministerit kannustivat tulevia puheenjohtajamaita tekemään asianmukaisia aloitteita ja jatkamaan aktiivisesti komission tukemista vuoden 2008 aloitteen kehittämisessä. Tämän pohjalta maaseutualueiden laajakaistapalvelujen edistämistä käsitellään vuotuisessa i2010-tietoyhteiskuntakonferenssissa, joka pidetään Espoossa, Suomessa 27.–28.9.2006.
Komission yksiköiden valmisteluasiakirja "Guidelines on criteria and modalities of implementation of Structural funds in support of electronic communications" (SEC(2003) 895).
Pidemmällä aikavälillä jäsenvaltiot kehittävät kestävät ja yhteensovitetut toimet i2010-aloitteen korkean tason työryhmässä ja sen osallistumista edistävää tietoyhteiskuntaa käsittelevässä alaryhmässä. Tämä alaryhmä edistää erityisesti vuoden 2008 eurooppalaisen aloitteen valmisteluja. Asiasta keskustellaan korkean tason työryhmässä huhtikuussa 2007.
Kysymyksen nro 8 esittäjä Bernd Posselt (H-0711/06)
Aihe: Tšetšenian rauhanneuvottelut
Mikä on neuvoston puheenjohtajan arvio mahdollisuudesta käydä rauhanneuvotteluja 1997 Ety-järjestön valvonnassa demokraattisesti valitun Tšetšenian hallituksen kanssa, jonka presidentti Putin on painanut maan alle, ja erityisesti Lontoossa maanpaossa elävän ulkoministerin Ahmed Zakajevin rauhanehdotuksesta?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvoston puheenjohtajavaltio kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä tästä kysymyksestä. Se yhtyy täysin hänen huoleensa Tšetšenian tilanteesta.
Venäjän federaation Tšetšenian tasavallan kriisin alusta lähtien neuvosto on tuonut selvästi esille, että ainoastaan vuoropuheluun ja Tšetšenian väestön tukeen ja luottamukseen perustuva poliittinen ratkaisu voi selvittää tilanteen pysyvästi.
Neuvosto korostaa, että se ottaa Tšetšenian tilanteeseen liittyvät ongelmat järjestelmällisesti esille Venäjän federaation kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun yhteydessä sekä puolivuosittain käytävissä ihmisoikeuksia koskevissa keskusteluissa, joiden neljäs neuvottelukierros järjestetään marraskuussa.
Neuvoston puheenjohtajavaltion tietojen mukaan Ahmed Zakajevin ehdotuksilla ei tällä hetkellä ole Tšetšenian muiden separatistijohtajien kannatusta. Sen vuoksi on liian aikaista arvioida, johtavatko nämä ehdotukset neuvotteluihin.
Kysymyksen nro 9 esittäjä Frank Vanhecke (H-0714/06)
Aihe: Laittomien maahanmuuttajien laillistaminen Italiassa
Zapateron johtama Espanjan sosialistihallitus antoi tammi-helmikuussa 2005 noin 800 000 laittomalle maahanmuuttajalle mahdollisuuden saada laillinen asema. Aikooko uusiin vasemmistohallituksiin kuuluva Prodi II -hallitus myös laillistaa Italiassa laittomasti oleskelevat?
Henkilöiden vapaan liikkumisen ansiosta sadattuhannet laillistetut maahanmuuttajat voivat pian kulkea esteettä Euroopan sisärajojen yli.
Itävallan sisäasiainministeri Liese Prokop arvostelee vahingollisia vaikutuksia, joita muiden jäsenvaltioiden tällaisilla päätöksillä on, ja pyytää jäsenvaltioita neuvottelemaan yhteisestä toimintatavasta laitonta maahanmuuttoa vastaan, vaikka ulkomaalaispolitiikka kuuluu periaatteessa kansalliseen toimivaltaan.
Mitä mieltä neuvosto on tästä ehdotuksesta?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Kuten arvoisa parlamentin jäsen mainitsee, laittomien maahanmuuttajien laillistamista koskeva politiikka kuuluu kansalliseen toimivaltaan, eikä neuvostossa ole toistaiseksi käsitelty mahdollisuutta, että jäsenvaltioiden kesken pyrittäisiin yhteisymmärrykseen koordinoidusta lähestymistavasta kyseisten maahanmuuttajien aseman laillistamiseksi.
Konkreettinen askel tähän suuntaan tulee olemaan jäsenvaltioiden turvapaikka- ja maahanmuuttoalan toimenpiteitä koskevasta atk-pohjaisesta keskinäisestä tietojenvaihtojärjestelmästä tehtävän neuvoston päätöksen voimaantulo. Järjestelmän perustaa ja sitä hallinnoi komissio. Neuvosto pääsi asiassa syyskuussa 2006 yleisnäkemykseen. Vielä on edessä Euroopan parlamentin lausunnon tarkastelu, minkä jälkeen säädös voidaan hyväksyä.
Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa tutkimus, joka koskee jäsenvaltioiden soveltamia laillistamismenettelyjä ja niiden vaikutusta koko EU:n kannalta. Tutkimus muodostaa perustan laillistamisesta käytävälle yhteiselle keskustelulle tulevaisuudessa. Jäsenvaltiot keskustelevat tuossa yhteydessä myös siitä, tarvitaanko asiaa koskevaa yhteistä EU:n lainsäädäntöä.
Kysymyksen nro 10 esittäjä Agustín Díaz de Mera García Consuegra (H-0720/06)
Aihe: Siirtolaiskriisi Kanariansaarilla
Valtion edustajat Kanariansaarilla katsovat, että tammikuun jälkeen Kanariansaarille tulleista 18 000 laittomasta siirtolaisesta yksikään ei lopulta jää saarille, vaan heidät lähetetään säilöönottokeskusten kautta Espanjan mantereelle ilman työtä tai minkäänlaista vastaanottopaikkaa. Espanjan pohjoinen maaraja ovat paljon suojattomampi kuin merirajat ja ihmiskauppaa harjoittavat mafiaverkostot käyttävät niitä laajalti. Suurin osa mainituista 18 000 ihmisestä on peräisin Mauritaniasta ja Senegalista ja puhuu ranskaa.
Onko neuvosto arvioinut mikä on näiden vaarallisella, rankalla ja laittomalla reitillä kuukausia kärsineiden siirtolaisten lopullinen päämäärä?
Mitä neuvosto voi tehdä ja mitä se aikoo tehdä tilanteessa, jossa Espanjan viranomaiset ovat kyvyttömiä ja epäpäteviä?
Kysymyksen nro 11 esittäjä Philip Bushill-Matthews (H-0730/06)
Aihe: Maahanmuuttajat Espanjassa
Onko neuvosto huolissaan, että yhä useammat afrikkalaiset maahanmuuttajat saapuvat laittomasti Kanarian saarille? Maahanmuuttajat, joita ei voida palauttaa 40 päivän kuluessa, voivat jäädä Espanjaan. Onko neuvosto huolissaan, että he voivat muuttaa vapaasti muualle EU:hun? Mitä toimia neuvosto pitää aiheellisina asian ratkaisemisessa?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Viime joulukuussa hyväksytty maahanmuuttoa koskeva kokonaisvaltainen lähestymistapa käsittelee Afrikkaa ja Välimeren aluetta koskevia ensisijaisia toimia näillä alueilla esiintyvien maahanmuuttopaineiden lievittämiseksi. Toimien tavoitteena on lujittaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja toimintaa sekä lisätä vuoropuhelua ja yhteistyötä Afrikan valtioiden ja koko Välimeren alueen kanssa.
Neuvosto seuraa kokonaisvaltaisen lähestymistavan soveltamisen edistymistä. Eurooppa-neuvosto on lisäksi kehottanut komissiota raportoimaan vuoden 2006 loppuun mennessä saavutetusta edistyksestä.
Kysyjiä pyydetään kiinnittämään huomio konkreettisiin toimiin ja aloitteisiin, jotka luetellaan neuvoston suullisiin kysymyksiin H-0440/06, H-0455/06, H-0460/06, H-0473/06 ja H-0478/06 antamassa yhteisessä vastauksessa.
Rabatissa järjestettiin 10. ja 11. heinäkuuta 2006 maahanmuuttoa ja kehitystä käsitellyt Euroopan ja Afrikan ministerikokous. Sen järjesti Marokko Espanjan ja Ranskan aktiivisella tuella. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma, jossa käsitellään erityisesti Keski- ja Länsi-Afrikasta Euroopan unioniin suuntautuvan laittoman maahanmuuton torjuntaa ja laittomien maahanmuuttajien paluuta. Kaikki kokoukseen osallistuneet valtiot painottivat, että ne sitoutuvat panemaan toimintasuunnitelman täytäntöön pikaisesti.
Kanariansaarten tilanteen osalta unioni on jo ryhtynyt toimiin laittomien maahanmuuttajajoukkojen saapumisen johdosta ja tukenut Espanjaa aloittein.
Kyseisiin aloitteisiin kuuluu rajaturvallisuusviraston selvitysvaltuuskunnan käynti Kanariansaarilla tilanteen seuraamiseksi paikalla. Rajaturvallisuusvirasto on myös esittänyt, että viraston virkamiehistä ja jäsenvaltioiden kansallisista asiantuntijoista muodostettaisiin yhteinen tukiryhmä, joka lähetettäisiin Kanariansaarille.
Rajaturvallisuusvirasto selosti neuvostolle kesäkuussa 2006 tulokset, jotka koskivat EU:n jäsenvaltiot ja Pohjois-Afrikan maat kattavan Välimeren rajavartioverkoston (ns. MEDSEA-hanke) toteutettavuustutkimusta. Seuraavaksi on tarkoitus on laatia tutkimus eteläiset merirajat kokonaan kattavan valvontajärjestelmän teknisestä toteutettavuudesta (BORTEC).
Rajaturvallisuusvirasto on aloittanut myös kaksi operaatiota, HERA I ja HERA II, joiden tarkoituksena on vähentää Kanariansaarille saapuvien maahanmuuttajien virtaa. HERA I aloitettiin 15. heinäkuuta ja se kestää kolme kuukautta. Siinä jäsenvaltioiden asiantuntijoita lähetetään Espanjan viranomaisten avuksi tunnistamaan maahanmuuttajia. HERA II koskee Mauretanian ja Senegalin rannikon edustalla olevien merialueiden ja Kap Verdeä ympäröivän alueen valvontaa. Operaatio aloitettiin elokuun puolivälissä ja se jatkuu edelleen. Italia, Portugali ja Suomi ovat avustaneet Espanjan viranomaisia. Espanja on allekirjoittanut sopimukset Mauritanian ja Senegalin kanssa, jotta espanjalaiset alukset voisivat partioida niiden aluevesillä. Teneriffaan on perustettu koordinointikeskus, jossa on paikalla joidenkin jäsenvaltioiden edustajia, rajaturvallisuusviraston edustaja ja Espanjan viranomaisia.
Maltalla on tarkoitus aloittaa samanlainen operaatio, jolla pyritään vähentämään Maltalle suuntaavien muuttajien määrää (JASON I -operaatio). Operaatiossa on kaksi osaa: merellä tavattujen laittomien maahanmuuttajien tunnistus ja palautus ja Libyan rannikon edustan merialueen yhteinen partiointi.
Lopuksi neuvosto on alkanut käsitellä komission ehdotusta asetukseksi nopeiden rajainterventioryhmien perustamista koskevan mekanismin vahvistamisesta.
Kysyjiä pyydetään kiinnittämään huomio myös siihen, että Euroopan unioni valmistelee tämän lisäksi strategiaa ulkorajojen yhdennetystä hallinnoinnista. Yhdennetyn hallinnoinnin lujittaminen on nykyisen puheenjohtajavaltion Suomen työohjelman ensisijaisia asioita, ja sitä käsitellään yksityiskohtaisesti komission heinäkuussa 2006 antamassa tiedonannossa politiikan ensisijaisista tavoitteista kolmansien maiden kansalaisten laittoman maahanmuuton torjunnassa. Tiedonannossaan komissio luettelee ensisijaiset alat, joilla on toteutettava ja/tai jatkettava toimia, sekä toimenpiteet, jotka sen mukaan olisi toteutettava.
Kysymyksen nro 12 esittäjä Sajjad Karim (H-0717/06)
Aihe: Gaza
Yk:n erityisraportoija John Dugard on syyttänyt Israelia kaikkein tärkeimpien ihmisoikeuslakien rikkomisesta Gazassa. Palestiinalaisia on kuollut 200. Useita satoja siviilejä on loukkaantunut. Vahingot teille, silloille ja hallitusten rakennuksille sekä ilmahyökkäys ainoaan voimalaitokseen aiheuttavat pulaa sähköstä ja vedentoimitusongelmia. Miten neuvosto on reagoinut näihin kansainvälisen lainsäädännön rikkomuksiin? Mihin toimiin se on ryhtynyt helpottaakseen koko Palestiinan kansan kärsimystä?
Sota Libanonissa on estänyt presidentti Abbasin kansanäänestyksen, ja ilmoitus keskusteluista Hamasin kanssa laajapohjaisen kansallisen yhtenäisyyden hallituksen perustamisesta herättää samalla sekä toiveita että pahoja enteitä. Katsooko neuvosto, että suurin osa palestiinalaisista kannattaisi sanamuotoa, jossa tunnustetaan Israel, jos tämä helpottaa liikkumisrajoituksia ja hyväksyy jälleen länsimaiden tuen? Mikäli näin on, mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt molempien osapuolien ohjaamiseksi kohti tällaista kantaa toiveena rauhanprosessin käynnistäminen uudelleen?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Parlamentin jäsenen kysymyksen ensimmäisessä osassa käsitellään Gazan tilannetta Israelin armeijan Kerem Shalomin pohjoisosassa sijaitsevaan tukikohtaan 25.6.2006 tehtyjen iskujen jälkeen. Puheenjohtaja muistutti 30.6. antamassaan julkilausumassa kaikkia osapuolia niiden velvollisuudesta suojella siviilien henkeä ja siitä, että käynnissä olevissa sotilasoperaatioissa tulisi noudattaa kansainvälistä lakia. Se pahoittelee erityisesti olennaisten infrastruktuurien tuhoamista, mikä entisestään huononsi humanitaarista tilannetta Gazassa. Komissio reagoi tilanteeseen välittömästi toimittamalla polttoainetta Gazan sairaaloihin väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn välityksellä, jotta näiden sairaaloiden varageneraattoreiden toiminta varmistettaisiin. Euroopan parlamentin ulkoasioiden valiokunnan ylimääräisessä kokouksessa 29.8. komission edustaja antoi komitean jäsenille lisätietoja huomattavan suuresta avusta, jota EU antaa Palestiinan kansalle tämän vuoden aikana. EU antoi Tukholman kansainvälisessä apua antavien maiden konferenssissa 1.9. vahvan sitoumuksen. Syyskuun 15. päivänä kokoontunut neuvosto piti lisäksi myönteisenä väliaikaisen kansainvälisen järjestelyn laajentamista ja sopi tämän toiminnan jatkamisesta vielä kolmella kuukaudella.
Kysymyksen toisessa osassa käsitellään Israelin ja palestiinalaisten välisen rauhanprosessin uudelleenkäynnistämistä ja neuvoston tukea sille. Kysyjän mainitsema "Sanamuoto, jossa tunnustetaan Israel" vastaa täysin yhtä kvartetin kolmesta periaatteesta eli sitä, jonka mukaan tunnustetaan Israel. Muut kaksi periaatetta ovat sitoutuminen väkivallattomuuteen sekä aiemmin tehtyjen sopimusten ja velvoitteiden, myös etenemissuunnitelman, hyväksyminen. Neuvosto on kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että palestiinalaishallinnon hallituksen sitoumus tunnustaa Israel sekä sitoutuminen muihin kahteen periaatteeseen mahdollistaisi edistymisen kysymyksessä mainituilla aloilla. Kysymys on keskeisimmässä asemassa jatkuvassa poliittisessa yhteydenpidossa ja diplomaattisissa ponnisteluissa, joita EU toteuttaa tällä politiikan alalla. Se myös vahvistettiin EU:n neuvoston istunnossa 15.9.2006.
Kysymyksen nro 13 esittäjä Chris Davies (H-0724/06)
Aihe: Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaaleilla valittujen jäsenten pidättäminen
Millaisia vastalauseita neuvosto on esittänyt Israelin hallitukselle Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaaleilla valittujen jäsenten pidättämisestä ilman syytteeseen asettamista tai oikeudenkäyntiä?
(FI) Neuvosto vaati 17. heinäkuuta 2006 pidetyssä istunnossaan antamissaan päätelmissä Israelia vapauttamaan välittömästi pidättämänsä Palestiinan lakiasäätävän neuvoston vaaleilla valitut jäsenet, joihin arvoisa parlamentin jäsen kysymyksessään viittaa. Neuvosto toisti tämän vaatimuksen 15. syyskuuta 2006. Sen jälkeen EU:n edustajat eri tasoilla ovat toistuvasti ottaneet tämän asian esille.
Kysymyksen nro 14 esittäjä Panagiotis Beglitis (H-0744/06)
Aihe: Palestiinalaishallinnolle annettavan EU:n taloudellisen avun jäädyttäminen
Palestiinan 25. tammikuuta 2006 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen, jotka EU:n ja kansainvälisten järjestöjen mukaan olivat täysin vapaat ja demokraattiset, ja Hamasin muodostettua hallituksen ministerineuvosto päätti jäädyttää EU:n taloudellisen avun palestiinalaishallinnolle. Palestiinalaishallinnon presidentti M. Abbas yrittää nyt muodostaa kansallisen yhtenäisyyden hallituksen.
Aikooko neuvosto päättää taloudellisten sanktioiden välittömästä kumoamisesta, mikäli uusi palestiinalaishallitus muodostetaan, osallistuen tällä tavalla presidentti Abbasin aseman vahvistamiseen ja vakavien taloudellisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen, jotka Palestiinan kansalla on vastassaan?
Millä tavoin neuvosto aikoo samanaikaisesti reagoida Israelin jatkuvaan kieltäytymiseen veroista ja tulleista kertyneiden miljoonien dollareiden palauttamisesta, jotka se on laittomasti pidättänyt palestiinalaishallinnolta?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto ilmaisi 15.9.2006 toivovansa, että palestiinalaisten uusi kansallisen yhtenäisyyden hallitus noudattaisi kvartetin asettamia periaatteita, jotta olisi mahdollista ryhtyä pian toimenpiteisiin myös arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään mainitsemassa asiassa.
Eurooppa-neuvosto kokouksessaan 15. ja 16.6.2006 ja neuvosto useissa istunnoissaan huhtikuusta 2006 lähtien ovat vedonneet Israeliin pyytäen sitä aloittamaan uudelleen kertyneiden palestiinalaisten vero- ja tullitulojen siirrot. Tämä on välttämätöntä kriisin ehkäisemiseksi palestiinalaisalueilla.
Kysymyksen nro 15 esittäjä David Martin (H-0752/06)
Aihe: Palestiinalaiset lapsivangit
Mitä neuvosto aikoo tehdä painostaakseen Israelin hallitusta vapauttamaan palestiinalaiset lapsivangit?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Euroopan unioni käsittelee Israelin kanssa tärkeitä ihmisoikeusasioita, jotka koskevat erityisesti palestiinalaisten tilannetta miehitetyillä alueilla ja joita ovat liikkumisesteet ja -rajoitukset, siirtokuntien rakentaminen ja laajentaminen sekä muurin rakentaminen palestiinalaisten maalle. Näihin asioihin kuuluu myös palestiinalaisten lapsivankien kysymys, johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa kysymyksessään.
Kaikki kyseiset ihmisoikeusasiat ovat vakioaiheena EU:n ja Israelin välisissä jatkuvissa poliittisissa yhteyksissä ja erityisesti EU–Israel-ihmisoikeustyöryhmässä, jonka poliittisen vuoropuhelun ja yhteistyön alakomitea on perustanut.
Kysymyksen nro 16 esittäjä Sarah Ludford (H-0719/06)
Aihe: Afganistanille annettava apu
Miten neuvosto on reagoinut NATOn pääsihteerin Jaap de Hoop Schefferin antamaan varoitukseen, että kansainvälisen yhteisön on pikaisesti lisättävä Afganistanille annettavaa apua, sillä muuten maa on vaarassa luisua jälleen terrorismin kasvualustaksi?
Yhtyykö neuvosto NATOn pääsihteerin näkemykseen, että avunantajamaat ja kansainväliset järjestöt eivät ole onnistuneet täyttämään riittävän hyvin sitoumuksia, jotka annettiin Afganistanille Lontoossa tammikuussa 2006 pidetyssä konferenssissa, että tarvitaan lisäapua YK:lta, G8-ryhmältä, kahdenvälisiltä avunantajilta ja myös Euroopan unionilta ja että varsinkin EU:n olisi toimittava paljon aktiivisemmin Afganistanin kansallisten poliisivoimien koulutuksessa?
Miksi EU ja sen jäsenvaltiot eivät ole pitäneet Afganistanin kansalle antamiaan lupauksia, joiden täyttämättä jättäminen merkitsee afganistanilaisten tulevaisuudentoiveiden pettämistä ja heikentää terrorismin vastaista kamppailua?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Euroopan unioni on muiden merkittävien avunantajien tavoin täysin sitoutunut antamaan voimakasta ja pysyvää tukea demokraattiselle Afganistanille. Pelkästään huomattavilla avustussitoumuksilla ei kuitenkaan muuteta sitä tosiasiaa, että meneillään olevat kapinallisuudet ja lukuisat laittomat aseelliset ryhmät heikentävät avun saamista perille useissa maan eri osissa.
EU on ollut ja on edelleen yksi suurimmista lahjoittajista, jotka tukevat Afganistanin siirtymäprosessia. Tokiossa (tammikuussa 2002) ja Berliinissä (maaliskuussa 2004) pidetyissä Afganistania käsitelleissä konferensseissa Euroopan unioni antoi jälleenrakennusta varten 3,8 miljardin Yhdysvaltain dollarin (3,1 miljardia euroa) suuruisen yhteisen rahoitussitoumuksen vuosiksi 2002–2006. Kyseinen summa on 30 prosenttia kaikkiaan 12,5 miljardin Yhdysvaltain dollarin (10 miljardin euron) suuruisista avustussitoumuksista, jotka kansainväliset lahjoittajat antoivat Tokiossa ja Berliinissä.
Afganistan on EU:n avun suurin tuensaaja Aasiassa. Vuodesta 2002 lähtien komissio on myöntänyt 657 miljoonaa euroa jälleenrakennusapua Afganistanille. Vuosien 2005 ja 2006 loppuun mennessä apua on toimitettu ainakin 376 miljoonaa euroa, mikä nostaa komission jälleenrakennusavun suuremmaksi kuin vuonna 2002 annettu 1 miljardin euron sitoumus. Nämä luvut eivät sisällä 216,5 miljoonan euron humanitaarista apua, joka toimitettiin vuosina 2001–2004. Euroopan komissio toimittaa avun tehokkaasti ja varat sidotaan, niistä tehdään sopimukset ja maksetaan viipymättä.
EU on toistaiseksi pystynyt toteuttamaan Lontoossa tekemänsä sitoumukset ja suhtautuu luottavasti tulevaisuuteen. EU on edelleen täysin sitoutunut tukemaan pitkällä aikavälillä Afganistanin demokratiaa ja vakautta. Kuten kaikki avunantajat, EU arvioi jatkuvasti Afganistanille antamaansa tukea ja on täysin tietoinen siitä, että Afganistan on edelleen kansainvälisen avun toimittamisen kannalta erittäin haastava ympäristö. EU toivoo voivansa keskittää tukensa entistä enemmän Kabulin ulkopuolella oleviin provinsseihin ja pyrkiä ensisijaisesti vahvistamaan Afganistanin hallitusrakenteita ja oikeusvaltiota.
Kysymyksen nro 17 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0733/06)
Aihe: Bulgarian, Kreikan ja Venäjän välinen energia-alan yhteistyö
Venäjän presidentti, Kreikan pääministeri ja Bulgarian presidentti allekirjoittivat yhteisen julistuksen laajemmasta energia-alan yhteistyöstä Ateenassa 3. syyskuuta 2006. Tämän yhteistyön ensimmäisen osan muodostaa Burgasin ja Aleksandroupolin välisen öljyputken rakentaminen. Kaikki kolme osapuolta sitoutuivat allekirjoittamaan valtioiden välisen sopimuksen öljyputken rakennustöiden aloittamisesta ennen vuoden 2006 loppua. Kansainvälinen kilpailu energiavaroista tekee hankkeesta erityisen tärkeän paitsi osapuolina oleville maille myös Euroopan energiatehokkuuden kannalta. Kysyn neuvostolta seuraavaa:
Miten neuvosto kommentoi edellä mainittua Venäjän, Kreikan ja Bulgarian välistä energia-alan yhteistyöjulistusta, jonka päätavoitteena on Burgasin ja Aleksandroupolin välisen öljyputken rakentaminen? Miten se kommentoi suunnitelmaa kuljettaa venäläistä maakaasua putken kautta, joka kulkee Turkin läpi ja sitten Kreikan kautta Italiaan, jonne se päättyy? Miten se aikoo kannustaa näitä suunnitelmia, kun otetaan huomioon myös julki tuotu oikeutettu huoli ympäristönäkökohdista?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Ensimmäisestä ja toisesta kysymyksestä todettakoon, että neuvosto panee tyytyväisenä merkille Ateenassa 3.9.2006 allekirjoitetun yhteisen julistuksen. Kun kysyjän mainitsemat suunnitellut öljyputket ovat toiminnassa, ne monipuolistavat osaltaan Euroopan unioniin suuntautuvia energian toimitusreittejä. Maalis- ja kesäkuussa 2006 kokoontuneet Eurooppa-neuvostot kannattivat varauksettomasti energian toimitusreittien monipuolistamista, koska se parantaa energian toimitusvarmuutta Euroopan unionissa.
Toisessa kysymyksessä mainittuun kaasuputkihankkeeseen voitaisiin käyttää yhteisön yhteisrahoitusta, koska Turkin, Kreikan ja Italian välinen kaasuputki määritellään uudessa Euroopan laajuista verkkoa koskevassa päätöksessä Euroopan etua koskevaksi hankkeeksi.
Kolmannen kysymyksen osalta voidaan todeta, että neuvosto ja Euroopan parlamentti kannustavat (yhteispäätösmenettelyllä) aktiivisesti ainoastaan niitä hankkeita, jotka mainitaan uudessa Euroopan laajuista energiaverkkoa koskevassa päätöksessä. Kyseiset hankkeet koskevat kaasu- ja sähköverkkoja (kuten edellä todettiin, maakaasuputki voisi saada yhteisön yhteisrahoitusta). Maaliskuun ja kesäkuun 2006 Eurooppa-neuvostojen päätelmien voidaan katsoa kannustavan poliittisesti mainittuihin hankkeisiin. Tässä yhteydessä olisi myös mainittava Inogate-ohjelma (Interstate Oil and Gas Transport Programme to Europe). Burgas–Alexandroúpoli-putki on määritelty yhdeksi raakaöljyputkistojen ensisijaiseksi reitiksi tässä ohjelmassa. Inogate-ohjelma rahoitetaan tällä hetkellä TACIS-ohjelmasta ja tulevaisuudessa se rahoitetaan Euroopan naapuruuspoliittisella kumppanuusvälineellä.
Mainituista ympäristönäkökohdista neuvosto toteaa, että hankkeiden yhteydessä on noudatettava kansallisia ympäristönormeja ja -menettelyjä ja Euroopan unionin alueella on luonnollisesti sovellettava yhteisön ympäristönormeja, minkä lisäksi uudessa Euroopan laajuista verkkoa koskevassa päätöksessä määritellään, että hankkeiden (ja erityisesti Euroopan etua koskevien hankkeiden) on
edistettävä kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua myös vähentämällä energian kuljetuksiin liittyviä ympäristöriskejä,
noudatettava kansainvälisiä ympäristöalan yleissopimuksia.
Tässä mielessä kaasuputki on hyödyllinen, sillä se vähentää osaltaan merikuljetuksia muutenkin vilkkaasti liikennöidyssä Bosporinsalmessa.
Kysymyksen nro 18 esittäjä Danutė Budreikaitė (H-0757/06)
Aihe: EU:n ja Venäjän kumppanuus- ja yhteistyösopimus
Euroopan unioni valmistautuu uuden yhteistyösopimuksen allekirjoittamiseen Venäjän kanssa. Epäilemättä eniten on kiinnitetty huomiota energiavarojen toimituksiin Venäjältä Eurooppaan.
Venäjä on samanaikaisesti päättänyt rakentaa Bulgarian ja Kreikan kautta kulkevan öljyjohdon (Novorossikistä peräisin oleva öljy kuljetetaan Bulgariaan öljytankkereilla). Balkanin sopimusta täydennetään Pohjois-Euroopan öljyjohdolla, joka kulkee Venäjältä Saksaan Itämeren kautta. Venäjällä, jolla on runsaat energiavarat ja jonka energiastruktuuri on kehittymässä, on tulevaisuudessa yhä dominoivampi asema energiamarkkinoilla.
Venäjän uhkan energiadiktatuurista herättävästä energiapolitiikasta huolimatta EU asettaa etusijalle pitkän aikavälin strategiset sopimukset EU:n ja Venäjän välillä Venäjän energiatoimituksista.
Mikä neuvoston mielestä on EU:n jäsenvaltioiden energiaturvallisuus ilman yhteistä energiapolitiikkaa ja energiavarojen toimitusverkostoa?
Onko suunnitelmissa sisällyttää sellaisia turvalausekkeita EU:n ja Venäjän kumppanuussopimukseen, joilla rajoitetaan Venäjän mahdollisuutta käyttää väärin sen dominoivaa asemaa energiamarkkinoilla?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto on kehittänyt Euroopan parlamentin kanssa yhteistä energiapolitiikkaa rakentamalla vaiheittain energialainsäädäntökokonaisuutta. Näillä toimenpiteillä varmistetaan osaltaan vakaa energiantoimitus EU:hun. Energiahuollon varmuus yhdessä kilpailukyvyn ja kestävyyden kanssa muodostavat myös perustan strategiselle energiakatsaukselle, jonka Euroopan komissio aikoo esitellä neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuonna 2007 ja johon neuvosto aikoo Suomen puheenjohtajakaudella antaa asianmukaisen panoksensa.
Pitkän aikavälin strategiset sopimukset ovat tärkeä tekijä energiansaannin varmistamisessa tulevaisuudessa. Niiden lisäksi on kuitenkin otettava huomioon myös muut energiapolitiikan osatekijät, erityisesti ne, jotka mainitaan maaliskuun ja kesäkuun 2006 Eurooppa-neuvostoissa annetuissa puheenjohtajavaltion päätelmissä sekä komission ja neuvoston korkean edustajan yhteisessä asiakirjassa. Näissä asiakirjoissa esitettyihin periaatteisiin kuuluvat muun muassa energialähteiden monipuolistaminen, energia-alan avoimuus ja hyvä hallintotapa, avoimien ja vakaiden oikeudellisten edellytysten luominen energiainvestoinneille ja -kaupalle sekä syrjimätön kauttakulku ja kolmansien osapuolten pääsy infrastruktuureihin.
Neuvosto aikoo jo nyt olemassa olevien Euroopan komission rakenteiden ja yhteistyömekanismien avulla pyrkiä elvyttämään EU:n ja Venäjän energiavuoropuhelua. Tästä syystä Suomen puheenjohtajakaudella järjestetään EU:n ja Venäjän energiaministereiden välinen toinen pysyvän kumppanuusneuvoston kokous, jonka asialistalla on runsaasti käsiteltäviä asioita. Paras tapa varmistaa EU:n ja Venäjän välinen energiahuollon varmuus tulevaisuudessa on korostaa keskinäistä riippuvuutta ja ottaa Venäjä mukaan sitovaan yhtenäiseen sääntelyjärjestelmään. Neuvosto kannustaakin Venäjää ratifioimaan energiaperuskirjaa koskevan sopimuksen sekä saattamaan kauttakulkupöytäkirjasta käytävät neuvottelut päätökseen. Lisäksi uuteen EU:n ja Venäjän väliseen sopimukseen suunnitellaan merkittävää energiaa koskevaa lukua, joka sisältää energiayhteistyön perusperiaatteet.
Lopuksi neuvosto haluaisi mainita, että Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät äskettäin Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevan päätöksen, joka on tärkeä askel kohti energialähteiden ja energian kuljetusreittien monipuolistamista ja siten merkittävä parannus energiansaannin varmuuteen. Energiayhteisön perustamissopimuksen tekeminen Kaakkois-Euroopan maiden kanssa ja sopimuksen voimaantulo edistää myös tämän tavoitteen saavuttamista, sillä sopimus ulottaa energian sisämarkkinoita koskevan mallin myös naapurimaihin.
Kysymyksen nro 19 esittäjä Hélène Goudin (H-0736/06)
Aihe: EU:n ilmanlaatudirektiivi
Ruotsi kannattaa ilmassa olevien pienhiukkasten sitovien raja-arvojen vahvistamista EU:n ilmanlaatudirektiivissä. Monet jäsenvaltiot suhtautuvat epäilevästi sitoviin raja-arvoihin ja puoltavat erityisiä poikkeuksia. Monet jäsenvaltiot haluavat lisäksi pidentää poikkeusten soveltamisaikaa niissä maissa, jotka eivät saavuta typpidioksidin, bentseenin ja pienhiukkasten (PM 10) raja-arvoja. Onko puheenjohtaja Ruotsin kanssa yhtä mieltä siitä, että EU:n ilmanlaatudirektiivin on oltava kunnianhimoisempi ja että sitovat raja-arvot ovat välttämättömiä? Ymmärtääkö puheenjohtaja silloin tällöin esitettyä kritiikkiä siitä, että EU:n toimielimet eivät priorisoi tarpeeksi ympäristökysymyksiä?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Kuten kysyjä tietää, ilmanlaatudirektiivin antamisesta päätetään Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyllä. Odottaessaan Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn tuloksia neuvosto hyväksyi direktiiviä koskevan yleisnäkemyksen 27.6.2006. Direktiivin tarkoituksena on estää ja rajoittaa ilmansaasteiden ihmisten terveydelle aiheuttamia riskejä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia. Pienhiukkasten (PM2,5) osalta kompromissipakettiin sisällytettiin kaksivaiheinen malli, johon kuuluvat ei-sitova tavoitearvo vuonna 2010 ja sen korvaaminen sitovalla raja-arvolla vuonna 2015, mikä mahdollistaa PM2,5-hiukkasten pitoisuuksia koskevien tietojen keräämisen Euroopassa. Rikkidioksidia, typpidioksidia, PM10-hiukkasia, lyijyä, bentseeniä ja hiilimonoksidia koskevia raja-arvoja ei ole muutettu. Tiettyjen tiukkojen edellytysten perusteella voidaan pyytää vapautusta PM10-hiukkasia, typpidioksidia ja bentseeniä koskevasta soveltamisvelvoitteesta rajoitetuksi ajanjaksoksi.
Neuvosto uskoo, että direktiivi on edistysaskel ilmanlaadun parantamisessa, ja luottaa siihen, että Euroopan parlamentti tarkastelee asiaa, jotta sopimuksen aikaansaamiselle voitaisiin luoda tarvittavat edellytykset.
Mitä tulee yleiseen kysymykseen siitä, priorisoivatko EU:n toimielimet riittävässä määrin ympäristöasioita, neuvosto vakuuttaa ottavansa toimissaan huomioon sen, että ympäristön laadun suojeleminen ja parantaminen on yksi perustamissopimuksen keskeisistä tavoitteista.
Kysymyksen nro 20 esittäjä Esko Seppänen (H-0739/06)
Aihe: Sokerisopimus
EU on päättänyt rajoittaa sokerintuotantoa jäsenmaissa. Se on johtanut Suomessa yhden sokeritehtaan sulkemiseen. EU maksaa tiettyjä rakennetukia sokerituotannon lopettamisen perusteella. Suomen hallitus ohjaa nämä varat yksinomaan teollisuudelle ja sokerintuottajille käyttämättä niitä sokeritehtaiden työntekijöiden uudelleenkouluttamiseen tai muihin sopeutumismenoihin. Onko neuvoston puheenjohtajavaltion mielestä sokerisopimuksen hengen mukaista se, että varoja ei käytetä lainkaan lakkautettavan sokeritehtaan työntekijöiden hyväksi?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto päätti 20.2.2006 toteuttaa perusteellisen EU:n sokerialan uudistuksen antamalla kolme asetusta, joiden tarkoituksena on parantaa alan kilpailukykyä ja markkinasuuntautuneisuutta.
Tässä yhteydessä otettiin käyttöön merkittävä taloudellinen kannustin, jota tarjottiin tuottamattomimmille sokeriyrityksille riittävän rakenneuudistustuen muodossa, jotta ne saatiin luopumaan kiintiötuotannostaan. Kaikki sokeria, isoglukoosia tai insuliinisiirappia tuottavat yritykset, joille on myönnetty kiintiö 1 päivään heinäkuuta 2006 mennessä, ovat oikeutettuja rakenneuudistustukeen, jota maksetaan luovutettua kiintiötonnia kohden edellyttäen, että ne luopuvat kiintiöstään markkinointivuonna 2006/2007, 2007/2008, 2008/2009 tai 2009/2010.
Neuvosto on ottanut mainitussa asetuksessa huomioon tehtaiden sulkemiseen liittyvät sosiaaliset näkökohdat. Rakenneuudistustuen saamiseksi tehtaan tulee toimittaa jäsenvaltiolle hakemus, joka sisältää muun muassa rakenneuudistusehdotuksen. Ehdotuksessa on esitettävä saneeraussuunnitelma, josta käy ilmi toimet työntekijöiden uudelleenkoulutusta, uudelleensijoittamista ja varhaiseläkettä varten. Tehtaan tulee myös sitoutua täyttämään mainitut vaatimukset kyseisen jäsenvaltion määräämänä ajanjaksona.
Kysymyksen nro 21 esittäjä Bill Newton Dunn (H-0741/06)
Aihe: Tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus
Kaikkien jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit eivät vieläkään ole ratifioineet tietoverkkorikollisuutta koskevaa Euroopan neuvoston yleissopimusta.
Jopa Yhdysvaltain senaatti on nyt ratifioinut sopimuksen, vaikka yhden republikaanisenaattorin kerrotaan vastustaneen ratifiointia sillä perusteella, että kyseessä on ulkomainen asiakirja. Jos kerran senaatti pystyi ratifioimaan sopimuksen, miksi eurooppalaiset valtiot eivät tähän pysty?
Mitä neuvosto aikoo tehdä hoputtaakseen niiden jäsenvaltioiden parlamentteja, jotka hidastelevat asiassa ja näin ollen auttavat rikollisia?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto on parlamentin jäsenen tavoin huolissaan tietoverkkorikollisuutta koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen ratifioinnista. Tähän mennessä tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen ovat allekirjoittaneet kaikki jäsenvaltiot ja sen on ratifioinut seitsemän jäsenvaltiota. Tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus tuli voimaan 1.7.2004, ja tällä hetkellä sitä sovelletaan edellä mainituissa seitsemässä jäsenvaltiossa.
Toukokuussa 2006 puheenjohtajavaltio pyysi muita jäsenvaltioita tiedottamaan ratifiointimenettelyistään vuoden 2006 loppuun mennessä.
Neuvosto teki myös 24.2.2005 puitepäätöksen tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä (2005/222/YOS). Päätöksen mukaisesti kansainvälisten järjestöjen, erityisesti Euroopan neuvoston tekemää työtä huipputekniikkaan liittyvää rikollisuutta koskevan rikoslainsäädännön lähentämiseksi on täydennettävä määrittelemällä Euroopan unionin yhteinen toimintalinja tällä alalla. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet puitepäätöksen säännösten noudattamiseksi viimeistään 16 päivänä maaliskuuta 2007.
Kysymyksen nro 22 esittäjä Marian Harkin (H-0749/06)
Aihe: Alueellisten lentokenttien tukijärjestelmä
Irlannin hallitus on laatinut järjestelmän nimeltään "kehityspääoman kansallinen tukijärjestelmä alueellisille lentokentille" (The National Development Capital Grant Scheme for National Airports) ja pyytänyt komissiota hyväksymään sen.
Voiko neuvosto ilmoittaa, milloin järjestelmän hyväksymistä koskeva hakemus on otettu vastaan ja millä perusteilla hakemus tehtiin?
Voiko neuvosto ilmoittaa millaisia mahdollisia seikkoja tai ongelmia tähän hakemukseen liittyy tavoitteen 1 alueilla sijaitsevien D-luokan lentokenttien näkökulmasta?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto ei voi vastata kysyjän esittämiin kysymyksiin, koska ne kuuluvat komission toimivaltaan.
Kysymyksen nro 23 esittäjä Inger Segelström (H-0751/06)
Aihe: Lastenkirjoja Kurdistaniin
Olen syvästi huolestunut niistä noin 1200 lastenkirjasta, jotka eivät ole päässeet Turkin tullin läpi, vaikka ne lähetettiin Turkkiin yli kaksi viikkoa sitten. Kirjat ovat joko ruotsalaisten lastenkirjailijoiden kirjoittamia tai ruotsalaisissa kouluissa käytettyjä, ja niiden määränpää on pohjoisessa Kurdistanissa sijaitseva Batmanin kaupunki. Kirjat kuuluvat lasten oikeuksia puolustavan ruotsalaisen KOMAK-järjestön toteuttamaan hankkeeseen, jonka rahoittajana Olof Palme -keskuksen välityksellä on Ruotsin valtiollinen kehitysapuvirasto SIDA. Hanke on osana ulkoministeriön vastuualueeseen kuuluvaa ohjelmaa, jolla tuetaan Turkin demokratisointia. Kirjat saapuivat Istanbuliin 7. elokuuta, mutta ne pysähtyivät Turkin tulliin, jossa yksikään tulliselvitysvirkailija ei ole ottanut tehtäväkseen kirjojen käsittelyä kuljetusyhtiön painostuksesta huolimatta.
EU-jäsenyysneuvottelujen käynnistämiseen vaaditaan Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttämistä. Päämäärän saavuttamiseksi valtion on kyettävä takaamaan demokratian toteutuminen ja ihmisoikeuksien turvaaminen, mihin osana kuuluu vähemmistöjen suojelu. Kurdinkielisten lastenkirjojen maahanpääsyn estäminen on mielestäni vakava rikkomus Kööpenhaminan kriteerejä vastaan. Mitä neuvosto voi tehdä tilanteen ratkaisemiseksi ja vastaavien tapausten estämiseksi vastaisuudessa?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto ei tunne kysyjän mainitsemaa yksittäistapausta. Asia liittyy kuitenkin vähemmistöjen suojelua koskevaan yleiseen kysymykseen. Tässä yhteydessä haluaisin korostaa jälleen kerran, että unioni pitää asiaa tärkeänä. Tämä on niitä keskeisiä aloja, joilla tarvitaan edelleen hellittämättömiä ponnisteluja sen varmistamiseksi, että kulttuurista moninaisuutta ja vähemmistöjen kunnioittamista ja suojelua edistetään Turkissa Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevassa puiteyleissopimuksessa vahvistettujen periaatteiden sekä jäsenvaltioiden parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Vaikka joitakin toimia on toteutettu erityisesti yksityisen kurdinkielisen paikallisradiotoiminnan osalta, lisätoimia tarvitaan jäljellä olevien esteiden poistamiseksi. Lisäksi tarvitaan asianmukaisia toimenpiteitä muiden kielten kuin turkin opetuksen tukemiseksi. Neuvottelukehys kattaa nämä kysymykset, ja ne ovat lyhyen aikavälin painopisteitä tarkistetussa liittymiskumppanuudessa. Unioni ottaa ne järjestelmällisesti esille kaikilla tasoilla osana Turkissa meneillään olevaa uudistusprosessia. Näin se teki myös viimeisimmässä EY–Turkki-assosiaationeuvoston kokouksessa Luxemburgissa 12.6.2006.
Näin ollen kysyjä voi siis olla vakuuttunut siitä, että EU seuraa edelleen tiiviisti alan kehitystä voidakseen arvioida Turkin edistymistä kohti liittymistä. Tämä kehitys ohjaa luonnollisesti neuvottelujen etenemistä.
Kysymyksen nro 24 esittäjä Avril Doyle (H-0755/06)
Aihe: Kilpailukyky ja energiaratkaisut
Yksi Suomen puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista on Euroopan kilpailukyky ja suorituskyky maailmanmarkkinoilla. Puheenjohtajavaltio on ehdottanut energiaratkaisuja näiden kasvutoimien osaksi. Mitä konkreettisia toimia asian suhteen aiotaan panna täytäntöön?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto on todellakin sitä mieltä, että hyvin suunnitellulla energiapolitiikalla voidaan edistää kasvua ja kilpailukykyä Euroopan unionissa. Monet tekijät edistävät tämän päämäärän saavuttamista:
Ensiksikin energiatehokkuus on yksi ensisijaisista tavoitteista. Euroopalla on vieläkin huomattavia edellytyksiä investoida kustannustehokkaasti energiatehokkuuteen. Edistyminen tällä alalla hyödyttää eurooppalaisia yrityksiä, koska se merkitsee toisaalta alhaisempia energiakustannuksia niille ja toisaalta se lisää eurooppalaisen teknologian kilpailukykyä tällä alalla. Tämän puheenjohtajakauden aikana toteutetaan konkreettisia toimia panemalla täytäntöön ekologista suunnittelua koskeva direktiivi, direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta sekä energian loppukäytön tehokkuutta ja energiansäästöä koskeva direktiivi. Lisäksi neuvosto odottaa komission toimittavan energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelmansa, jossa suositellaan tarvittavia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi ja johon neuvosto tulee reagoimaan asianmukaisesti. Tutkimuksen ja kehityksen osalta neuvosto kiinnittää kysyjän huomion ehdotukseen 7. puiteohjelmaksi, jossa energiatehokkuus on tärkeimpien energia-alan tavoitteiden joukossa. Näin ollen on olennaista, että Euroopan parlamentin ja neuvoston välinen yhteistyö on toimivaa ja tuloksekasta, jotta puiteohjelma voitaisiin hyväksyä tämän vuoden loppuun mennessä. Lisäksi mainittakoon kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, joka hyväksytään lähiaikoina. Siihen sisältyy älykästä energiahuoltoa koskeva ohjelma ja näin ollen myös toimia uusiutuvien energialähteiden käytön, energiatehokkuuden sekä kilpailukyvyn edistämiseksi integroiduilla hankkeilla.
Energiatehokkuus on nähtävä keskeisenä tekijänä myös innovointiprosessissa. Kattavassa tiedonannossa "EU:n laaja-alainen innovointistrategia – teoriasta käytännön toimiin", joka on juuri julkistettu, todetaan tämä korostamalla, että tehokkuustavoitteiden asettaminen osaksi ympäristöinnovointia voi olla mallina muille energia-alan näkökohdille.
Toiseksi Euroopan sisäisistä energiamarkkinoista voidaan todeta, että niiden toimintaa olisi parannettava tavoitteena vapauttaa ne kokonaan sallimalla enemmän kilpailua. Tällä tavalla energian jakelu- ja hankintakustannuksia vähennetään eurooppalaisten yritysten ja kansalaisten hyödyksi.
Neuvosto tekee komission kanssa yhteistyötä saavuttaakseen tämän tavoitteen, erityisesti komission kaasu- ja energiamarkkinadirektiivejä koskevan kahden tiedonannon sekä sähkö- ja kaasualasta tehdyn tutkimuksen pohjalta.
Kolmanneksi neuvosto toteuttaa samaa lähestymistapaa suhteissaan kolmansiin maihin: se pyrkii parantamaan kolmansien maiden energiasektoreiden toimintaa sekä kehittämään sääntelyä ja kilpailua näillä aloilla myötävaikuttaen näin Euroopan talouteen. Esimerkiksi yhtenäisten alueellisten energiamarkkinoiden luominen sähkö- ja maakaasuverkoille Kaakkois-Euroopassa ja niiden yhdistäminen laajempiin EU:n markkinoihin on tärkeä askel talouskehityksen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi. Energiatehokkuuden edistäminen yhteistyössä kolmansien maiden kanssa on myös osa neuvoston politiikkaa tällä alalla. Puheenjohtajavaltio ja komissio tukivat G8-kokouksessa Pietarissa energiatehokkuusaloitteita, joiden tarkoituksena on parantaa energiatehokkuutta monilla aloilla maailmanlaajuisesti. Energia ja energiatehokkuus olivat tärkeitä aiheita syyskuussa Helsingissä järjestetyssä Asem-kokouksessa ja myös Venäjän ja muiden maiden kanssa tällä puheenjohtajakaudella järjestetyissä kahdenvälisissä tapaamisissa. Toisena esimerkkinä tästä on äskettäin hyväksytty Yhdysvaltojen kanssa tehdyn toimistolaitealan Energy Star -sopimuksen uusiminen; neuvosto tarkastelee ehdotusta neuvoston päätökseksi sopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta heti sen saatuaan. Tavoitteena on hyväksyä ehdotus mahdollisimman pian luottaen tässä hyvään yhteistyöhön Euroopan parlamentin kanssa. Sama pätee unionin asetukseen, jolla kahdenvälinen sopimus saatetaan osaksi yhteisön lainsäädäntöä.
Tässä oli lyhyt katsaus neuvoston aikomuksiin vaikuttaa lähikuukausina energiapolitiikan avulla Euroopan talouden kasvuun ja kilpailukykyyn.
Kysymyksen nro 25 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0761/06)
Aihe: Rikosoikeudenkäynti liettualaisia fasismin vastustajia vastaan
Liettuan yleinen syyttäjä nosti 24.8.2006 rikossyytteen kahta 76-vuotiasta Neuvostoliiton turvallisuusviranomaisten palveluksessa aikaisemmin ollutta henkilöä vastaan, koska vuonna 1952 nämä kaksi miestä olivat löytäneet neuvostovastaisen aseellisen ryhmän piilopaikan, josta pidätettiin 7 aseistettua henkilöä ja nämä henkilöt tuomittiin kuolemaan ja teloitettiin. Kuitenkin tiedetään, että toisen maailmansodan päättymisen jälkeen neuvostoviranomaisia vastaan Baltian alueella, Neuvostoliiton maaperällä, taistelleet joukot muodostuivat paikallisista natseista, jotka yrittivät tuloksetta käynnistää terrorismin aaltoa.
Tuomitseeko neuvosto tämän Liettuan viranomaisten paheksuttavan yrityksen vääristää historiaa ja aikooko se pyytää näitä kahta 76-vuotiasta fasismin vastustajaa vastaan suunnatun oikeudenkäynnin lopettamista?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto ei ole keskustellut tästä asiasta missään vaiheessa, eikä asia kuulu neuvoston toimivaltaan.
Kysymyksen nro 26 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0763/06)
Aihe: Yhdysvaltojen hallitus puuttunut röyhkeästi Kuuban sisäisiin asioihin
Käyttäen tekosyynä Kuuban johtajan Fidel Castron terveydentilaa Yhdysvaltojen hallitus tehostaa pyrkimyksiään kaataa Kuuban hallitus ja puuttua maan asioihin. Itse presidentti Bushin ja ulkoministeri Condoleezza Ricen lausumien mukaan Yhdysvallat on kehottanut kaatamaan Kuuban laillisen hallituksen, muodostamaan siirtymäkauden hallituksen, jolle on luvattu poliittista ja taloudellista tukea, ja karkottamaan henkilöt, jotka estävät tällaisen hallituksen muodostamisen.
Tuomitseeko neuvosto kiristyksen käytön Fidel Castron sairauden perusteella sekä Yhdysvaltojen hallituksen Kuubaa koskevat lausumat ja suunnitelmat, jotka merkitsevät täysin avointa puuttumista maan sisäisiin asioihin ja röyhkeää puuttumista maan koskemattomuuteen ja itsenäisyyteen, vai hyväksyykö se ne, jota presidentti Bush pyysi liittolaishallituksiltaan?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Kysyjän esiin tuoma seikka on USAn ja Kuuban kahdenvälinen asia. Euroopan parlamentti tuntee hyvin EU:n yhteisen kannan Kuubasta, eikä minun ole tarpeen toistaa sitä.
Kuuban kysymys on esillä poliittisen vuoropuhelun tapaamisissa Yhdysvaltojen kanssa. EU ja Yhdysvallat ilmaisivat 21. kesäkuuta pidetyssä huippukokouksessa vakavan huolensa Kuuban ihmisoikeustilanteesta ja kehottivat Kuuban hallitusta ryhtymään nopeasti toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. EU on tyytyväinen vapaan Kuuban avustamiseksi perustetun Yhdysvaltain komission äskettäin julkaisemassa toisessa raportissa esitettyyn sitoumukseen, jonka mukaan kuubalaisten kuuluu itse päättää tulevasta hallituksestaan ja yhteiskuntajärjestelmästään.
Kysymyksen nro 27 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0766/06)
Aihe: Schengen-alueen laajentaminen
Uudet jäsenvaltiot valmistautuvat liittymään Schengen-alueeseen lokakuussa 2007. Jotta tämä olisi mahdollista, molempien osapuolten – ehdokasvaltioiden ja itse EU:n – on pantava täytäntöön tiettyjä vaatimuksia, kuten Schengenin tietojärjestelmät SIS ja SIS II. Miten Schengenin tietojärjestelmän perustaminen ja täytäntöönpano neuvoston mielestä etenee, ja uskooko se, että työ saadaan päätökseen ennen lokakuuta 2007? Onko neuvoston mielestä odotettavissa, että Schengenin alueen laajentuminen viivästyisi? Mitä poliittisia, taloudellisia ja muita seurauksia viivästymisestä voisi olla Schengenin alueen ehdokasvaltioille ja EU:lle?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 15. ja 16. kesäkuuta 2006, vahvisti pitävänsä kiinni suunnitelmasta, jonka mukaan toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmä saadaan toimintakykyiseksi huhtikuuhun 2007 mennessä. Euroopan komission yksiköiden toimittamista tiedoista teknisissä työryhmissä tehdyn arvion perusteella puheenjohtaja uskoo kuitenkin, että Schengen-alueen laajentaminen viivästyy väistämättä.
Puheenjohtaja aikoo järjestää joulukuussa pidettävässä neuvoston istunnossa keskustelun uusien Schengen-maiden mukaantulon kokonaisaikataulusta, mutta asian käsittely edellyttää ensinnäkin sitä, että komissio täsmentää monia hankkeen suunnitteluun liittyviä kohtia. Toiseksi uusille Schengen-maille on laadittava arviointiaikataulu komission yksiköiden toimittaman suunnitelman pohjalta.
Lisäksi on annettava SIS II:ta koskevat uudet säädökset. Tekniset eritelmät on mukautettava säädöksiin, joten säädösten antaminen ja järjestelmän kehittäminen ovat sidoksissa toisiinsa. Komission yksiköt ovat jo ilmoittaneet, että teknisten eritelmien kuvaus viimeistellään vasta kun säädöksistä on päästy yhteisymmärrykseen. Jäsenvaltioiden on arvioitava tämän viivästymisen mahdolliset seuraukset joulukuun neuvostossa tuolloin käytettävissä olevien tietojen pohjalta.
Kysymyksen nro 28 esittäjä Proinsias De Rossa (H-0768/06)
Aihe: EU:n korkean tason edustajan nimittäminen
Mihin toimenpiteisiin neuvosto on ryhtynyt Euroopan parlamentin 17. marraskuuta 2005 Burmasta antaman päätöslauselman (P6_TA(2005)0444) ja etenkin sen 7 kohdan johdosta? Siinä kehotetaan nimittämään EU:n korkean tason edustaja, jonka tehtävänä on toimia Aung San Suu Kyin, Hkun Htun Oon ja muiden poliittisten johtajien vapauttamiseksi sekä laatia Burmaa koskeva, kattava EU:n strategia siten, että Burman kansalle voidaan toimittaa humanitaarista apua maan sisällä sekä rajat ylittävien strategioiden avulla, ja työskennellä demokratiaan siirtymisen ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen hyväksi.
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto haluaa muistuttaa vastauksestaan kysyjän esittämään kirjalliseen kysymykseen nro 1779/06, jossa käsiteltiin sisällöltään samaa asiaa. Neuvoston näkökanta ei ole muuttunut sen jälkeen.
Neuvosto on kysyjän tavoin huolissaan edelleen jatkuvasta umpikujatilanteesta ja uudistusten puuttumisesta Burmassa/Myanmarissa. Neuvoston puheenjohtajavaltio Suomi otti sen vuoksi maassa vallitsevan tilanteen esille äskettäin Helsingissä pidetyssä Aasian ja Euroopan ASEM-huippukokouksessa, jossa oli läsnä 13 Aasian maata, Burma/Myanmar mukaan luettuna. Lisäksi 10. syyskuuta pidettiin kahdenvälinen troikkakokous. Siinä yhteydessä EU saattoi Burman ulkoasiainministerin tietoon EU:n vakavat huolenaiheet ja tuomitsi Daw Aung San Suu Kyin jatkuvan kotiarestin sekä muiden mielipidevankien vangittuna pitämisen. EU myös kehotti hallitusta merkittävästi kohentamaan maan demokratian ja ihmisoikeuksien tilaa.
Kysymyksen nro 29 esittäjä Simon Coveney (H-0771/06)
Aihe: Kriisitilanne Itä-Burmassa ja Burman ja Thaimaan rajalla
Useimpien Burmassa ja maan rajoilla toimivien avustusjärjestöjen ja vähemmistöjen oikeuksia puolustavien järjestöjen raporttien mukaan olosuhteet Burmassa ovat huonontuneet merkittävästi viime vuoden aikana. Valtion rauhan ja kehityksen neuvoston (SPDC) eli Burman hallituksen offensiivit Karenin ja Karennin alueilla ovat johtaneet siihen, että entistä useammat pakolaiset ovat paenneet rajan yli Thaimaan alueelle. Raiskausten käyttäminen sodankäynnin välineenä ja pyrkimys tuhota maan etnisiä ryhmiä on dokumentoitu perusteellisesti eri puolilla maata. Eräässä yksin vuotta 2006 koskevassa raportissa on dokumentoitu se, että 50 Kachin-kansaan kuuluvaa naista on kuljetettu Burmasta Kiinaan ja myyty seksiorjina tai "vaimoina" bordelleihin ja kiinalaisille miehille. Siitä huolimatta puheenjohtajavaltio Suomi myönsi SPDC:n hallituksen ulkoministerille poikkeusviisumin, minkä avulla ulkoministeri pääsi osallistumaan Helsingissä pidettyyn ASEM-huippukokoukseen. Ei ollut mikään yllätys, että SPDC ilmoitti jälleen kerran EU:n edustajille tarvitsevansa "enemmän aikaa" demokraattisten ja ihmisoikeusuudistusten täytäntöönpanoa varten.
Voiko neuvosto selittää, millä tavalla ulkoministeri U Nyan Winin viisumikiellon väliaikainen poistaminen edesauttaa ihmisoikeusuudistusten ja demokraattisten uudistusten edistämistä. Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä puuttuakseen Itä-Burman ja Burman ja Thaimaan raja-alueen tilanteeseen? Aikooko neuvosto puuttua välittömästi naiskauppaan erityisesti Kachin-kansan naisten osalta ollessaan yhteydessä Kiinan hallituksen ja Burman SPDC-hallituksen kanssa?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Euroopan unioni seuraa tiiviisti Burman/Myanmarin tilannetta ja samassa yhteydessä myös etnisten vähemmistöjen tilannetta maassa. Kuten arvoisa parlamentin jäsen varmasti tietää, neuvosto tuomitsi toukokuussa ankarasti siviileihin kohdistuneet hyökkäykset, jotka seurasivat Burman/Myanmarin armeijan tehostettuja toimia Karen-kansan kansallista liittoa (KNU) vastaan. Armeijan toimien johdosta huomattava määrä henkilöitä joutui siirtymään kotiseudultaan Karenin alueen pohjoisosassa, ja lisäksi uusi merkittävä pakolaisvirta kohdistui Thaimaahan.
EU on jatkuvasti vedonnut Burman/Myanmarin johtoon, jotta se lopettaisi siviileihin kohdistuvat väärinkäytökset ja pakkosiirrot konfliktialueilla, ja kehottaa molempia osapuolia noudattamaan tarkasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta. EU tukee Burman/Myanmarin alueellista koskemattomuutta, mutta kehottaa sen hallitusta suojaamaan kaikkien kansalaisten ja ryhmien ihmisoikeuksia etnisestä alkuperästä tai uskonnosta riippumatta.
Kaikissa tapaamisissaan Burman/Myanmarin kanssa EU kehottaa hallitusta sallimaan kansainvälisten järjestöjen ja kansalaisjärjestöjen esteettömän pääsyn maahan varsinkin humanitaarisen avun antamiseksi, sallimaan Punaisen Ristin kansainvälisen komitean (ICRC) tavata poliittisia vankeja ilman valvontaa sekä mahdollistamaan riippumaton selvitystyö.
U Nyan Winin viisumikiellosta poikkeamalla EU sai troikan tapaamisessa sekä muiden aasialaisten ulkoasiainministerien läsnäollessa ilmaista yksityiskohtaisesti ja selväsanaisesti suoraan Burman/Myanmarin ulkoasiainministerille EU:n olevan edelleen turhautunut Burman/Myanmarin tilanteeseen sekä tyrmistynyt siitä, että Burman/Myanmarin hallitus ei ole merkittävästi edesauttanut maan demokratiakehitystä ja parantanut ihmisoikeustilannetta. Samoin EU:lla oli näin mahdollisuus ilmaista huolestuneisuutensa maan etnisten vähemmistöjen tilanteesta erityisesti Karenin alueella.
Neuvosto ottaa Burman/Myanmarin tilanteen säännöllisesti esille myös poliittiseen vuoropuheluun kuuluvissa kokouksissa Burman/Myanmarin naapurimaiden, myös Kiinan, kanssa ja painostaa niitä jatkuvasti käyttämään yhteyksiään Burmaan/Myanmariin, jotta saataisiin aikaan muutos kohti siirtymistä demokratiaan, kansallista sovintoa ja kestävää kehitystä. Tällä tavoin neuvosto myös ilmaisee näkemyksensä, että olisi naapurimaiden etujen mukaista tukea hyvää hallintotapaa ja hallinnollisia valmiuksia Burmassa/Myanmarissa, jolloin olisi helpompaa käsitellä esimerkiksi ihmiskauppaa, huumekauppaa ja tartuntatautien leviämistä.
Kysymyksen nro 30 esittäjä Leopold Józef Rutowicz (H-0770/06)
Aihe: Mansikoiden tuonti Kiinasta
Kiinasta tulevaa pakastemansikoiden tuontia koskeva polkumyynnin vastainen menettely on ollut käynnissä vuodesta 2004 alkaen. Pakastemansikoiden tuottajien suojelua koskeva kysymys on ratkaisevan tärkeä ongelma Puolassa, koska se on yksi suurimmista mansikantuottajista ja nykyinen tilanne aiheuttaa monien puolalaisten tuottajien joutumisen pois näiltä markkinoilta hintojen hyvin merkittävän laskun vuoksi.
Voisiko neuvosto kertoa, milloin tehdään päätös Kiinasta tuotavia mansikoita koskevan väliaikaisen polkumyynnin vastaisen tullin käyttöönotosta?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto on hyvin tietoinen huolenaiheista, joita paikalliset tuottajat jäsenvaltioissa ja erityisesti Puolassa ovat tuoneet ilmi liittyen pakastemansikoiden tuontiin Kiinan kansantasavallasta.
Kysyjä on epäilemättä perehtynyt polkumyyntitutkimuksia koskeviin yleisiin puitteisiin, joiden mukaan komission on aloitettava tutkimukset ja otettava käyttöön tilapäisiä toimenpiteitä. Komissio aloitti 19.1.2006 asiaa koskevan tutkimuksen, jonka tarkoituksena on todeta, onko kyseinen tuonti oikeudellisessa mielessä polkumyyntiä ja onko sillä kielteisiä vaikutuksia pakastemansikoiden tuotantoalan taloudelliseen tilanteeseen. Jos komissio tutkimuksensa perusteella tulee siihen tulokseen, että tilapäisiä toimenpiteitä olisi otettava käyttöön, niiden olisi tultava voimaan viimeistään 18.10.2006 ja oltava voimassa enintään 6 kuukautta.
Jos komissio aikanaan toteaa loppupäätelmissään, että lopullisten toimenpiteiden käyttöönotto on tarpeen, se toimittaa neuvostolle virallisen ehdotuksen. Neuvoston on sitten tehtävä päätös toimenpiteistä kuukauden kuluessa. Neuvosto ei ole toistaiseksi saanut komissiolta tällaista ehdotusta.
Kysymyksen nro 31 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0774/06)
Aihe: EU:n jäsenvaltioiden osallistuminen Libanonissa
Mikä on neuvoston kanta Euroopan unionin jäsenvaltioiden osallistumisesta rauhanturvajoukkoihin Libanonissa?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto painotti 15.9.2006 tekemissään päätelmissä sitoumustaan tukea YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1701 täydellistä täytäntöönpanoa ja totesi EU:n jäsenvaltioiden osallistuvan huomattavalla panoksella tehostettuun UNIFIL-operaatioon. Eurooppalaiset joukot muodostavat tämän YK:n vahvistetun rauhanturvaoperaation ytimen. EU:n jäsenvaltioiden merkittävä osallistuminen korostaa niiden päättäväisyyttä täyttää YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1701 asetetut tavoitteet.
Kysymyksen nro 32 esittäjä Georgios Toussas (H-0776/06)
Tuntemattomat henkilöt murhasivat Filippiineillä 16. ja 17. elokuuta 2006 vasemmistolaisen kalastajien ammattiyhdistyksen johtajan Orlando Riveran ja maanviljelijöiden ammattiyhdistyksen johtajan Julie Velasquezin, joka toimi Filippiinien maanviljelijäliikkeen alajärjestön puheenjohtajana. Nämä murhat kuuluvat sarjaan vastaavia tekoja, jotka ovat kohdistuneet vasemmistolaisaktivisteihin, toimittajiin, ammattiyhdistysjohtajiin jne. ja joita ovat kritisoineet puolueet ja yksilöt sekä Amnesty International, joka on arvostellut voimakkaasti presidentti Gloria Arroyoa kyvyttömyydestä lopettaa poliittiset murhat maassa, ja muut kansalaisjärjestöt.
Mikä on neuvoston kanta näihin murhiin ja ammattiyhdistysjohtajiin suunnattuun terrorin ilmapiiriin, jota Arroyon hallitus ainakin sietää eikä ryhdy soveltuviin toimiin siihen puuttumiseksi?
(FI) Tämä puheenjohtajavaltion laatima vastaus ei sinänsä sido neuvostoa eikä sen jäseniä.
Neuvosto on hyvin tietoinen näistä tapahtumista ja Filippiineillä viime kuukausina tapahtuneista useista muista laittomista teloituksista, joiden uhriksi on joutunut lehdistön edustajia, ihmisoikeuksien puolustajia, poliittisia aktivisteja, lakimiehiä ja muita henkilöitä.
EU ilmaisee säännöllisesti syvän huolensa näistä teoista ja kehottaa viranomaisia ryhtymään pikaisesti toimiin ongelman ratkaisemiseksi saattamalla syylliset oikeuteen ja toteuttamalla ehkäiseviä toimenpiteitä.
Asiasta on keskusteltu Filippiinien viranomaisten kanssa eri tasoilla, muun muassa presidentti Arroyon ja ulkoasiainministeri Romolon kanssa Helsingissä 10.–11.9. pidetyn Asem-kokouksen yhteydessä. EU on pannut merkille, että Filippiinien hallitus on perustanut laittomia teloituksia selvittämään erityistyöryhmän, johon kuuluu myös kansalaisyhteiskunnan edustajia. EU jatkaa näiden toimenpiteiden tarkastelua ja ryhtyy tarvittaessa asiaankuuluviin toimiin.
EU on myös valmis avustamaan Filippiinejä sen pyrkiessä vahvistamaan oikeusjärjestelmäänsä.
KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 40 esittäjä Liam Aylward (H-0706/06)
Aihe: EU:n valkoinen kirja urheilusta
Mitä komissio toivoo saavuttavansa myöhemmin tänä vuonna julkaistavalla uudella EU:n urheilua koskevalla valkoisella kirjalla ja mihin mennessä Euroopan urheilujärjestöt voivat jättää tämän valkoisen kirjan sisältöä koskevia ehdotuksia?
(EN) Arvoisa parlamentin jäsen on aivan oikeassa siinä, että komissio valmistelee parhaillaan tärkeää aloitetta urheilun asemasta Euroopassa, jotta aiheesta voitaisiin mahdollisesti antaa valkoinen kirja.
Valkoisen kirjan soveltamisala ja tavoitteet
Komission valmistelemassa valkoisessa kirjassa voitaisiin pyrkiä arvioimaan, kuinka tärkeä asema urheilulla on Euroopassa koko yhteiskunnan ja talouden kannalta, ja osoittamaan, miten urheilulla voidaan tukea komission yleisiä poliittisia tavoitteita. Lisäksi siinä olisi tarkoitus käsitellä urheilun etuja sekä sitä, millaisia haasteita urheilun organisointi Euroopassa aiheuttaa tänä päivänä esimerkiksi julkishallinnolle.
Komission valmistelemassa valkoisessa kirjassa voitaisiin myös pyrkiä tunnistamaan urheilun luonnetta koskevia tulevia toimia. Valkoinen kirja edellyttäisi näin ollen tiivistä yhteistyötä komission eri yksiköiden välillä ja lisää neuvotteluja sidosryhmien kanssa.
Aloitteen avulla on määrä pystyä vastaamaan urheilun sidosryhmien odotuksiin. Ne ovat esittäneet näkökantansa osana vuoropuhelua, jota EU:ssa käydään urheilun ja siihen asetettujen odotusten tiimoilta ("The EU & Sport: Matching expectations") ja jonka komissio aloitti vuonna 2005. Muun muassa EU:n jäsenvaltioiden hallitukset ovat myös esittäneet konkreettisia vaatimuksia käsitellä urheilun viimeaikaista kehitystä EU:ssa.
Myös yhteistyö parlamentin kanssa on ratkaisevan tärkeää aloitteen onnistumiselle. Komissio onkin tyytyväinen ammattilaisjalkapallosta suunnitteilla olevan kertomuksen aikatauluun ja myös valmis tekemään sen osalta yhteistyötä. Kertomuksen tulokset voitaisiin sisällyttää valmisteilla olevaan valkoiseen kirjaan.
Aikataulu
Aikataulun osalta komissio katsoo, että oikea aika käynnistää valmisteilla olevan valkoisen kirjan kaltainen tärkeä aloite on vuonna 2007.
Ennen asiakirjan laatimista ja julkaisemista on tietenkin käytävä laaja neuvottelukierros, johon osallistuu valtioiden ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Komissio on juuri aloittanut intensiiviset sisäiset ja ulkoiset neuvottelut, jotka jatkuvat vuoden 2007 alkuun.
Ulkosuhteiden osalta komissio aloitti kesäkuussa 2006 neuvottelukokouksen laajemmasta eurooppalaisesta urheiluliikkeestä. Koulutuksesta, kulttuurista ja monikielisyydestä vastaava komission jäsen tapasi viisi päivää sitten eurooppalaisten urheiluliittojen johtajia keskustellakseen urheiluhallinnosta Euroopassa. Myöhemmin syksyllä järjestettävässä online-neuvottelussa kaikki saavat tilaisuuden tuoda esiin kiinnostuksen- ja huolenaiheitaan muutamilta valkoisen kirjan keskeisiltä osa-alueilta. Komissio kannustaa jatkuvasti urheilujärjestöjä osallistumaan tähän prosessiin.
Komissiossa ollaan valmiita tekemään lisätutkimuksia urheilujärjestöjen erityisongelmista. Järjestöt voivat lähettää kirjallisia kannanottojaan missä tahansa neuvotteluprosessin vaiheessa. Prosessin organisoimiseksi komissio kehottaa urheilujärjestöjä tuomaan äänensä kuuluviin eurooppalaisten kattojärjestöjensä kautta. Tämä järjestely on toiminut hyvin lähimenneisyydessä, ja sen pitäisi auttaa meitä suorittamaan tämä haastava tehtävä.
Kysymyksen nro 41 esittäjä Gay Mitchell (H-0747/06)
Aihe: Eurooppalainen tutkintokehys
Eurooppalainen tutkintokehys, josta ilmoitettiin 5. syyskuuta, on vapaaehtoinen järjestelmä. Voiko komissio kertoa, millä tavoin se hyödyttää tutkinnon myöntäviä laitoksia?
(EN) Eurooppalaisen tutkintokehyksen tavoitteena on lisätä tutkintojen läpinäkyvyyttä elinikäisen oppimisen edistämiseksi sekä harjoittelijoiden ja työntekijöiden maantieteellisen ja ammatillisen liikkuvuuden lisäämiseksi.
Ehdotusluonnoksessa suositellaan, että jäsenvaltiot käyttävät tutkintokehystä vertailuvälineenä helpottaakseen eri järjestelmien mukaisesti myönnettyjen tutkintojen vertailemista. Siinä suositellaan myös, että jäsenvaltiot yhdistävät kansallisen tutkintojärjestelmänsä eurooppalaiseen tutkintokehykseen ja luovat tarvittaessa kansallisen tutkintokehyksen. Jäsenvaltioita suositellaan myös varmistamaan, että uusissa tutkinnoissa ja Europass-asiakirjoissa on selkeä viittaus asianmukaiseen eurooppalaisen tutkintokehyksen tasoon. Jos nämä suositukset pannaan täytäntöön, ne lisäävät yksittäisten tutkintojen läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta silloin, kun mitään pakollisia vertailuvälineitä ei ole käytettävissä. Perustamissopimuksen 149 ja 150 artiklan mukaisesti mitään sitovaa yhteisön lainsäädäntöä ei eurooppalaista tutkintokehystä koskevista asioista voida antaa.
Eurooppalainen tutkintokehys hyödyttää tutkinnon myöntäviä laitoksia ja viranomaisia auttamalla niitä tulkitsemaan eri koulutusjärjestelmissä myönnettyjä erilaisia tutkintoja sekä helpottamalla niiden myöntämien tutkintojen vertaamista muihin tutkintoihin. Mikäli jäsenvaltiot vahvistavat tai ovat jo vahvistaneet kansallisia tutkintokehyksiä, niillä tietenkin tehostetaan huomattavasti eurooppalaisen tutkintokehyksen täytäntöönpanoa.
Kysymyksen nro 42 esittäjä Simon Coveney (H-0772/06)
Aihe: Jäsenvaltioiden väliset erot kielitaidon tasossa
Äskettäisistä tutkimuksista on ilmennyt, että jäsenvaltioiden välillä on valtavia eroja kielitaidossa. Aikooko komissio ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla pyritään lisäämään monikielisyyttä jäsenvaltioissa?
(EN) Komissio julkisti vuonna 2005 tiedonannon eurooppalaisesta kielitaitoindikaattorista(1), jonka kehittämistyöstä vastaa ryhmä jäsenvaltioiden hallitusten asiantuntijoita. Euroopan unionissa ei ole olemassa koko unionin laajuista, vakiomuotoista kielitaitotutkimusta, joten vieraiden kielten opetusjärjestelmien tehokkuudesta on kerättävä tarkkoja ja ajantasaisia tietoja. Tiedonkeruussa käytetään apuna indikaattoria, joka osoittaa komissiolle, millainen kielitaidon yleistaso jäsenvaltioissa vallitsee.
Hankkeen yhteydessä järjestetään varta vasten kehitettyjä kielivalmiustestejä kaikkien jäsenvaltioiden koulutus- ja oppilaitoksista otannalla valituille oppilaille. Indikaattorilla on määrä mitata jokaisen otantaan valitun henkilön osalta vähintään kahden vieraan kielen taitoa.
Kysymyksen nro 43 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0775/06)
Aihe: Vieraiden kielten opetuksen rahoitus
Aikooko Euroopan unioni – osana ponnistuksia koulutusmahdollisuuksien yhtäläistämiseksi – myöntää määrärahoja vieraiden kielten opetukseen nuorisolle uusissa jäsenvaltioissa?
(EN) Euroopan komissio on Sokrates- ja Leonardo-ohjelmien välityksellä sijoittanut yli 30 miljoonaa euroa vuodessa käytännön hankkeisiin, joilla lisätään opiskelijoiden ja opettajien kiinnostusta kieltenopetukseen. Hankkeisiin kuuluu oppilaitosten välistä vaihtotoimintaa, apulaisopettajaharjoittelua ja opettajankoulutusta Comenius-toiminnan yhteydessä sekä tiedotustoimia ja innovatiivisten oppimisvälineiden kehittämistä Lingua-toiminnan yhteydessä.
Erasmus-toiminnan ja Leonardo-ohjelman yhteydessä on lisäksi tehty mittava sijoitus liikkuvuuteen: molempiin sisältyy rahoitusta kielivalmennuskursseja varten. Liikkuvuuteen on panostettu myös Nuoriso-ohjelmassa sekä ystävyyskaupunkiohjelmassa. Komission saamat selvitykset näihin toimiin osallistujilta osoittavat, että liikkuvuus on keskeinen tekijä kannustettaessa ihmisiä oppimaan tuntemaan naapurinsa ja opiskelemaan heidän kieltään.
Tämäntyyppinen toiminta jatkuu uudessa elinikäistä oppimista koskevassa ohjelmassa, jota toteutetaan vuosina 2007–2013 erityisesti kieltenoppimisen avaintoimen sekä Comenius-, Erasmus- ja Leonardo-ohjelmien osaohjelmien välityksellä. Kuten arvoisa parlamentin jäsen kuitenkin tietää, komission on perustamissopimuksen 149 artiklan mukaisesti kunnioitettava täysimääräisesti jäsenvaltioiden vastuuta opetussuunnitelmien sisällöstä ja koulutusjärjestelmän organisoinnista sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta.
Kysymyksen nro 46 esittäjä Eoin Ryan (H-0708/06)
Aihe: Turvatoimet Euroopan lentokentillä
Voiko komissio ilmoittaa minkälaisia toimia se on toteuttanut tähän mennessä Euroopan lentokenttien turvallisuusjärjestelyiden parantamiseksi ja millaisia suunnitelmia sillä mahdollisesti on Euroopan lentokenttien turvallisuustilanteen parantamiseksi tulevaisuudessa?
(FR) Komissio laati heti 11. syyskuuta 2001 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen puiteasetuksen siviili-ilmailun turvaamisesta. Asetus annettiin joulukuussa 2002(1). Siinä vahvistetaan ilmailun turvatoimenpiteitä koskevat yhteiset perusvaatimukset, perustetaan asianmukaiset seurantamekanismit säännösten noudattamisen varmistamiseksi sekä säädetään komission toimittamista tarkastuksista.
Asetuksen voimaantulon jälkeen komissio on antanut komiteamenettelyssä 10 täytäntöönpanoasetusta, joissa esitetään yksityiskohtaisesti yhteisiä perusvaatimuksia koskevat toimenpiteet ja mukautukset. Komissio tarkistaa siviili-ilmailun turvaamista käsittelevän komitean kanssa säännöllisin väliajoin siviili-ilmailun turvaamistoimenpiteet ja tekee niihin tarvittaessa mukautuksia.
Helmikuusta 2004 alkaen komissio on myös tehnyt säännöllisesti tarkastuskäyntejä jäsenvaltioiden lentokentille varmistaakseen, että niillä noudatetaan yhteisiä vaatimuksia. Tähän mennessä tällaisia tarkastuskäyntejä on tehty jo yli 70.
Syyskuussa 2005 komissio laati ehdotuksen asetuksen tarkistamisesta(2) niiden kokemusten perusteella, joita se oli saanut puiteasetuksen täytäntöönpanosta. Tarkistuksen tavoitteena on yksinkertaistaa nykyistä puiteasetusta. Se tekee myös asetuksesta joustavamman, jolloin uusiin uhkiin voidaan reagoida nopeasti, ottaa huomioon viimeisimmät tekniset muutokset ja suojata paremmin turvavaatimuksia koskevia arkaluonteisia tietoja.
Tarkistettu ehdotus puiteasetukseksi esitettiin parlamentille ja neuvostolle 23. syyskuuta 2005, ja se on parhaillaan neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä. Komissio pitää asetuksen pikaista vahvistamista erittäin tärkeänä.
Komissio tekee herkeämättä työtä huolehtiakseen siitä, että ilmailun turvaamista koskevat yhteiset toimenpiteet toteutetaan yhdenmukaisesti, jotta eurooppalaiseen siviili-ilmailuun kohdistuvat laittomat teot voidaan estää. Lisäksi komissio ja siviili-ilmailun turvaamista käsittelevä komitea suunnittelevat parhaillaan yhdessä asianmukaisia vastatoimia viimeaikaisten tapahtumien paljastamille uusille uhille.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2320/2002, annettu 16 päivänä joulukuuta 2002, yhteisistä siviili-ilmailun turvaamista koskevista säännöistä (EYVL L 355, 30.12.2002).
Kysymyksen nro 47 esittäjä Bernd Posselt (H-0712/06)
Aihe: Etelä-Saksan suurnopeusjunayhteydet
Mitä tietoa komissiolla on Etelä-Saksan kahden tärkeän suurnopeusjunayhteyden eli Kehlistä Itävallan rajalle suunnitellun yhteyden, joka on Saksan osuus eurooppalaista liikenneväylää, ja jo aloitetun Münchenistä Brennerin tunneliin kulkevan yhteyden rakentamisen aikataulusta ja rahoituksesta?
(FR) Eurooppalaisen liikenneväylän osalta viittaan ensisijaisen hankkeen nro 17 (Pariisi-Stuttgart-Wien-Bratislava) EU-koordinaattorin Balázsin laatimaan selvitykseen, jonka mukaan kyseisen rautatieyhteyden uudenaikaistaminen – joka on jo osittain alkanut – on määrä saada lähes kokonaan päätökseen vuoteen 2015 mennessä. Ranskan, Saksan, Itävallan ja Slovakian liikenneministerit ovat vahvistaneet halukkuutensa tähän allekirjoittamalla asiasta aiesopimuksen 9. kesäkuuta 2006.
Münchenin ja Kufsteinin välisellä raideosuudella (Itävallan rajalla) ei liikennöidä suurnopeusjunilla vaan tavanomaisilla junilla. Tätä Brennerin yhteyden varrella sijaitsevaa osuutta on viime vuosina järjestelty uudelleen. Sen kapasiteetin odotetaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä, kun uusi Brennerin tunneli avataan vuonna 2016. Vuosina 2007–2008 aiotaan tehdä tutkimuksia parhaiden teknisten ratkaisujen selvittämiseksi. Tutkimuksissa selvitetään erityisesti mahdollisuutta käyttää Rosenheimin kiertoyhteyttä tavaraliikenteessä sekä Saksan ja Itävallan välisellä rajanylitysosuudella. Junayhteyden yhteentoimivuuden takaamiseksi tutkitaan lisäksi mahdollisuutta varustaa raideosuus eurooppalaisella ERTMS-merkinantojärjestelmällä(1) (tätä järjestelmää on suunniteltu tulevaan tunneliin ja uusiin Itävallan Inn-laaksossa sijaitseviin raideosuuksiin).
Brennerin rautatieliikenne ei ole ruuhkautunut, tavaraliikennemäärät ovat vähenemässä ja myös rautatielinjalla (Pontebbana) on vielä varaa kapasiteetissa. Lisäksi Sveitsi rakentaa kaksi uutta alppirautatieyhteyttä, joiden kapasiteetti on suuri.
Miksi Brennerin rautatietunnelin rakentaminen on siitä huolimatta välttämätöntä, ja miten tunneli voi olla taloudellinen, kun sekä rautateiden henkilö- että tavaraliikenne kasvavat vain hyvin vähän vuoteen 2020 mennessä(1)?
Onko asiasta tehty perusteellinen taloudellinen tutkimus, ja onko laskettu tai aiotaanko laskea, millaisia tappioita Brennerin rautatietunneli aiheuttaa niin kauan kuin eteläistä yhteyttä ei ole toteutettu?
Euroopan investointipankin entinen varapääjohtaja Wolfgang Roth on todennut, että hanketta ei pitäisi nyt rahoittaa lainkaan, koska odotettavissa on valtavia tappioita.(2) Eikö Brennerin rautatietunnelin rahoitus ole näin ollen vaarassa, varsinkin kun hankkeelle ei löydy yksityisiä rahoittajia?
(FR) Brennerin solan kautta kulkeva tavaroiden raideliikenne on todellakin ollut jo joitakin vuosia vähentymässä. Tämä on johtunut pääasiassa ongelmista ns. liikkuva tie -tyyppisissä kuljetuksissa eli kuorma-autojen rautatiekuljetuksissa, jotka ovat vähentyneet ekopistejärjestelmän voimassaolon päätyttyä vuoden 2003 lopulla. Vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon tulokset kuitenkin osoittavat, että Brennerin reitillä kulkevat liikkuva tie -tyyppiset kuljetukset ovat huomattavasti lisääntyneet.
Meidän on muistettava, että nykyinen Brennerin solan kautta kulkeva raideliikenne on kaksinkertaistunut siitä, mitä se oli vuonna 1990. Samana aikana myös maantieliikenne on kaksinkertaistunut.
Brennerin junayhteyttä käyttävä liikenne lisääntyy edelleen voimakkaasti tulevina vuosina. Tällä hetkellä tämä lisäys on tarkoitus hoitaa pääasiassa maantieliikenteen avulla, mikä aiheuttaa Alppien laaksoon vakavan saastumis- ja ruuhkautumisongelman.
Solan läpi kulkevan rataosuuden nykyiset liikennöintiolosuhteet eivät salli suurta liikennemäärää. Solaan nousemiseen tarvitaan kaksi tai kolme veturia ja sieltä laskeutumiseen kaksi veturia. Junien enimmäispituus ja -paino tekevät tämän mahdottomaksi.
Brennerin rautatietunnelihanke, johon kuuluvat itse tunnelin lisäksi siihen johtavat maantiet Itävallassa ja Italiassa, mahdollistaa lähes tasaisen reitin rakentamisen. Tällöin pitempiä ja raskaampia junia pystytään kuljettamaan Münchenistä Veronaan seisahtumatta ja yhden veturin voimin. Se, että solaan voidaan nousta ja pitkälliset rajamuodollisuudet selvittää ilman ylimääräisenä vetovoimana käytettäviä vetureita, supistaa merkittävästi liikennöintikustannuksia.
Brennerin rautatietunneli kuuluu parlamentin ja neuvoston vahvistamaan Euroopan laajuisen verkon ensisijaisten hankkeiden luetteloon. Hankkeen valmistelujen yhteydessä, vuonna 2004, siitä tehtiin sosioekonominen toteutettavuustutkimus, jossa otettiin huomioon tunneliin johtavat maantiet. Tutkimus osoittaa, että hankkeesta on kokonaisuudessaan selvää hyötyä.
Hankkeen rahoitus järjestetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Neuvottelut yhteistyön luonteesta ovat vielä kesken. Hankkeen EU-koordinaattori Karel Van Miert sekä Euroopan investointipankki ovat mukana neuvotteluissa. Kaikkien hankkeen yhteistyökumppanien tavoitteena on, että hankkeen kaksikansallinen vetäjä BBT SE esittää KPMG-yhtiön johdolla toimivan neuvoa-antavan konsortion suosituksen ja vuoden 2006 alussa käynnistetyn kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella lopullisen suunnitelman oikeudellisine ja taloudellisine näkökohtineen vuoden 2007 alussa.
Lopuksi on korostettava, että tämä hanke on osa Alppien ylittämistä koskevaa kokonaispolitiikkaa. Sveitsissä rakenteilla olevat tunnelit, Montcenis-tunnelihanke sekä Brenner-tunnelihanke täydentävät toisiaan, koska ne kohdistuvat eri liikennevirtoihin: sveitsiläiset tunnelit eivät auta supistamaan lisääntymässä olevaa, Brennerin solan kautta kulkevaa maantieliikennettä.
Kysymyksen nro 49 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0726/06)
Aihe: Kreikan saaristossa liikennöivien alusten omistajien yhteisesti sovitut käytännöt
Komissio vastasi aiempaan kysymykseeni (E-2290/06) Kreikan saaristossa liikennöivien alusten omistajien yhteisesti sovituista käytännöistä seuraavaa: "Komissio lähettää Kreikalle yksityiskohtaisen kyselylomakkeen selvittääkseen, kuinka hyvin asetuksen (ETY) N:o 3577/92(1) ehtoja noudatetaan, kun on kyse julkisten palvelujen tarjoamista koskevien sopimusten tekemisestä tai julkisten palvelujen tarjoamista koskevien velvoitteiden määräämisestä. Lisäksi komissio selvittää, minkä verran on myönnetty julkista tukea tai mahdollisesti missä määrin se on perustamissopimuksen valtiontukea koskevien määräysten mukaista."
Kun otetaan huomioon, että asetuksen (ETY) N:o 3577/92 täytäntöönpanon myötä valtion talousarviosta rannikkoliikenteen harjoittajille myönnettävien tukien määrä kasvaa vuosittain ja että tänä vuonna monilla saarilla matkailijamäärät ovat vähentyneet liikennöintivuorojen vähenemisen ja rahtimaksujen kallistumisen vuoksi, kysyn komissiolta, onko se lähettänyt Kreikan viranomaisille kyseisen kyselylomakkeen? Aikooko se tutkia rannikkoliikennettä harjoittavien yritysten osakeomistusta, koska ne voivat keskinäisten osakekauppojen jälkeen saavuttaa määräävän aseman? Mihin toimiin Kreikan viranomaiset ovat tähän mennessä ryhtyneet tämän kysymyksen johdosta?
(FR) Komission kyselomakkeessa on oltava tarkat ja yksityiskohtaiset tiedot kaikista tiedusteltavista tosiseikoista ja oikeudellisista seikoista. Tätä varten komission on hankittava lisätietoja seikoista, joita arvoisa parlamentin jäsen toi esiin kirjallisessa kysymyksessään E-2290/06, johon komissio vastasi 28. heinäkuuta 2006. Saatuaan tarvitsemansa tiedot komissio lähettää kyselylomakkeen Kreikan viranomaisille. Komissio tarkastelee meriliikenteen kabotaasin alalla ilmenevää osakkeiden ristikkäisomistamista myös kilpailun kannalta.
Kysymyksen nro 50 esittäjä Frank Vanhecke (H-0734/06)
Aihe: Direktiivin 2003/20/EY saattaminen osaksi Belgian lainsäädäntöä
Direktiivissä 2003/20/EY(1) säädetään, että alle 135 senttimetrin pituisille lapsille on oltava asianmukainen istuin henkilöautoissa. Nämä (turvallisuusnäkökohtia koskevat) velvoitteet aiheuttavat huomattavaa taloudellista painetta perheille, joissa on useita nuoria lapsia. Vaikuttaa siltä, että kuudennen arvonlisäveroa koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat laskea lastenistuinten arvonlisäveron 21 prosentista 6 prosenttiin.
Mitkä EU:n jäsenvaltiot ovat saattaneet direktiivin 2003/20/EY osaksi kansallista lainsäädäntöään 9 päivään toukokuuta 2006 mennessä? Mitkä jäsenvaltiot ovat käyttäneet mahdollisuutta laskea lastenistuinten arvonlisäveroa tai aikovat tehdä niin?
(FR) Jäsenvaltiot olivat velvollisia saattamaan direktiivin 2003/20/EY noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ennen 9 päivää toukokuuta 2006. Kyseiseen päivämäärään mennessä kansallisista täytäntöönpanosäännöksistä olivat tehneet ilmoituksen seuraavat jäsenvaltiot:
Tšekki, Italia, Latvia, Alankomaat, Itävalta, Puola, Portugali ja Slovenia.
Ilmoituksen kansallisista täytäntöönpanosäännöksistä ovat sittemmin tehneet myös seuraavat jäsenvaltiot:
Belgia(2), Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Komissiossa tutkitaan parhaillaan, ovatko nämä ilmoitukset direktiivin säännösten mukaisia.
EU:n kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä säädetään, että jäsenvaltiot voivat soveltaa vähintään 5 prosentin alennettua arvonlisäverokantaa autojen lastenistuimiin. Tämä mahdollisuus on jätetty jäsenvaltioiden omaan harkintavaltaan.
Komission käytettävissä olevien tietojen mukaan tätä mahdollisuutta hyödyntävät ja alennettua verokantaa soveltavat tällä hetkellä seuraavat jäsenvaltiot:
Tšekki, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta.
Komissiolla ei ole tietoa siitä, että muut jäsenvaltiot aikoisivat käyttää mahdollisuuttaan soveltaa lastenistuimiin alempaa ALV-kantaa.
Kuninkaan määräys, annettu 22 päivänä elokuuta 2006, Belgian virallinen lehti Moniteur Belge, 25.8.2006, sivu 42353.
Kysymyksen nro 51 esittäjä Hélène Goudin (H-0737/06)
Aihe: EU-direktiivit, jotka kyseenalaistavat vanhojen höyrylaivojen käytön liikenteessä
Ruotsissa vanhoilla höyrylaivoilla tapahtuva liikennöinti mm. Tukholman saaristossa muodostaa kansallisen kulttuuriperinteen arvostetun osan. Ruotsin merenkulkuhallitus on ilmoittanut, että tämä liikenne saattaa loppua. Tähän on syynä se, että merenkulun turvallisuutta koskevassa EU-direktiivissä asetetaan tiukkoja vaatimuksia, jotka edellyttävät höyrylaivoihin merkittäviä rakenteellisia muutoksia. Niiden toteuttaminen on erittäin vaikeaa, kallista tai jopa mahdotonta. Merenkulun turvallisuutta koskeva direktiivi uhkaa siten jatkossa liikennettä höyrylaivoilla, jotka ovat kulkeneet Ruotsin vesillä 1800-luvulta lähtien. Voiko komissio vahvistaa, että merenkulun turvallisuutta koskeva direktiivi uhkaa ruotsalaisilla höyrylaivoilla tapahtuvaa liikennettä vai ovatko Ruotsin viranomaiset tulkinneet direktiiviä liian tiukasti? Eikö komissio katso, että Ruotsi ja muut jäsenvaltiot pystyvät itsenäisesti sääntelemään kansallisen höyrylaivaliikenteensä turvallisuutta?
(FR) Matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä annettua direktiiviä 98/18/EY(1) ei sovelleta ennen vuotta 1965 suunniteltuihin ja pääosin alkuperäisistä rakennusaineista rakennettuihin historiallisiin matkustaja-aluksiin. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin halutessaan soveltaa direktiivin säännöksiä myös tämäntyyppisiin aluksiin.
Tässä tapauksessa näyttää siltä, että Ruotsin merenkulkuviranomaiset ovat päättäneet rajoittaa turvallisuussyistä vanhojen höyrylaivojen käytön paikallisiin rannikkoalueisiin.
Neuvoston direktiivi 98/18/EY, annettu 17 päivänä maaliskuuta 1998, EYVL L 144, 15.5.98.
Kysymyksen nro 52 esittäjä Marian Harkin (H-0750/06)
Aihe: Alueellisten lentokenttien tukijärjestelmä
Irlannin hallitus on laatinut järjestelmän nimeltään "kehityspääoman kansallinen tukijärjestelmä alueellisille lentokentille" (The National Development Capital Grant Scheme for National Airports) ja pyytänyt komissiota hyväksymään sen.
Voiko komissio ilmoittaa, milloin järjestelmän hyväksymistä koskeva hakemus on otettu vastaan ja millä perusteilla hakemus tehtiin?
Voiko komissio ilmoittaa millaisia mahdollisia seikkoja tai ongelmia tähän hakemukseen liittyy tavoitteen 1 alueilla sijaitsevien D-luokan lentokenttien näkökulmasta?
(FR) Irlannin viranomaiset tekivät 7. kesäkuuta 2006 EY:n perustamissopimuksen 88 artiklan mukaisesti ilmoituksen "kehityspääoman kansallisesta tukijärjestelmästä" (National Development Capital Grant Scheme). Järjestelmä koskee kuutta alueellista lentokenttää, jotka sijaitsevat Donegalissa, Sligossa, Knockissa, Galwayssä, Kerryssä ja Waterfordissa. Asia on harkittavana komissiossa.
Kokouksessaan 26. syyskuuta 2006 komissio päätti hyväksyä tukijärjestelmän sillä perusteella, että Irlannin hallituksen investointituki kyseisille kuudelle alueelliselle lentokentälle on kilpailusääntöjen mukaista valtiontukea.
Päätös perustuu komission viime syyskuussa antamiin suuntaviivoihin, joilla kehitetään alueellisia ja erityisesti kaikkein pienimpiä lentokenttiä (kyseiset kuusi lentokenttää ovat juuri tällaisia) varsinkin, jos ne sijaitsevat syrjäisillä tai kehityksestä jälkeen jääneillä alueilla (tavoite 1).
Kysymyksen nro 53 esittäjä Ivo Belet (H-0759/06)
Aihe: Rauta-Rein-hankkeen toteuttaminen
Rauta-Rein-yhteyden ottaminen uudelleen käyttöön on ensisijainen Euroopan laajuinen verkko (TEN) -hanke. Huolimatta siitä, että vihdoin 6. heinäkuuta 2006 nimitettiin riippumattomien asiantuntijoiden muodostama komitea, jonka tehtävänä on antaa lausunto hankkeen kustannuskehyksestä ja kustannuksista, hankkeen toteutus uhkaa pitkittyä, etenkin siksi, että Alankomaiden toimivaltainen viranomainen ei halua osallistua siihen.
Onko komissio yhtä mieltä siitä, että on yleisen edun mukaista toteuttaa kyseinen hanke mahdollisimman pian, edellyttäen, että sen yhteydessä ryhdytään riittäviin varotoimiin radan läheisyydessä asuville aiheutuvien meluhaittojen rajoittamiseksi?
Onko komissio valmis tekemään aloitteen edistääkseen kyseisen, talouden ja ympäristönsuojelun kannalta erittäin tärkeän hankkeen toteutumista?
Millaisena komissio näkee konkreettisesti yhtäällä tämän hankeen toteuttamisen ja toisaalla lintu- ja luontotyyppidirektiivin piiriin kuuluvien alueiden suojelemisen välisen suhteen?
(FR) Parlamentti ja Eurooppa-neuvosto hyväksyivät vuonna 2004 yhteisön suuntaviivat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämisestä, ja Rauta-Rein-hanke on yksi kolmestakymmenestä ensisijaisesta hankkeesta, joihin suuntaviivoja sovelletaan. Se on ensisijainen hanke nro 24 ja koskee rautatieyhteyttä Lyon/Geneve-Basel-Duisburg-Rotterdam/Antwerpen. Suuntaviivat muodostavat sen yleisen viitekehyksen, jonka perusteella verkko toteutetaan, ja ne edellyttävät, että hankkeissa noudatetaan EU:n direktiivejä ja varsinkin ympäristödirektiivejä.
Komissio tekee luonnollisesti kaikkensa huolehtiakseen siitä, että hanke toteutetaan suuntaviivojen mukaisesti. Se seuraa erittäin tarkkaan työtä, jota riippumattomien asiantuntijoiden muodostamassa komiteassa tehdään ja jonka tuloksena komitea antaa lausuntonsa hankkeen kustannusten jakautumisesta. On hyvä kuitenkin muistaa, että asianomaiset jäsenvaltiot tekevät itsenäisesti päätöksensä hankkeen toteuttamisesta.
Kyseisten hankkeiden ympäristöllisestä merkityksestä todettakoon, että vaikutusarvioinnit ovat Euroopan laajuisten liikenneverkkojen kehittämisestä annettujen yhteisön suuntaviivojen (8 artiklan 1 kohdan) perusteella pakollisia, ja hankkeiden toteutuksessa on noudatettava yhteisön lainsäädäntöä, myös "lintudirektiiviä"(1) ja "luontotyyppidirektiiviä"(2). Komissio ei myönnä rahoitusta, ellei EU:n lainsäädäntöä noudateta.
Neuvoston direktiivi 79/409/ETY, annettu 2 päivänä huhtikuuta 1979, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EYVL L 103, 25.4.1979), sellaisena kuin se on muutettuna komission direktiivillä 91/244/ETY, annettu 6 päivänä maaliskuuta 1991 (EYVL L 115, 8.5.1991).
Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992).
Kysymyksen nro 54 esittäjä Leopold Józef Rutowicz (H-0765/06)
Aihe: Sisävesiliikenteen väylien kehittäminen
Sisävesiliikenteen kuljetusyrityksillä ei ole kovin merkittävää asemaa Puolan kansallisilla tai kansainvälisillä tavarankuljetusmarkkinoilla. Se johtuu siitä, että maan sisävesien liikenneväylien kunto ja jokisatamien kapasiteetti eivät salli kuljetusvolyymien merkittävää kasvua. Lisäksi sisävesiliikenteen väylien kehittämistä Puolassa rajoittaa erityisesti jokien vedenpinnan huomattavat vaihtelut eri vuodenaikoina, tärkeimpien jokien ja niiden sivuhaarojen sääntelyn puuttuminen, jokien pysyminen jäässä suhteellisen pitkään ja satamarakenteiden vanhanaikaisuus. Nykyinen vesitieverkosto ja uusien infrastruktuuri-investointien puute ovat esteenä laiva- ja proomuliikenteen tavarankuljetusten kehittymiselle kaikkialla Euroopassa, vaikka sisävesiliikenne olisi erityisen ympäristöystävällistä ja edullinen kuljetustapa monenlaisille tavaroille
Mitä tukitoimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa laajentaakseen ja kehittääkseen vesiliikenneverkkoa Puolassa niin, että se voidaan täysin liittää Eurooppalaiseen jokiliikenneverkkoon?
(FR) Komissio kannattaa Euroopan sisävesiliikenteen kehittämistä ympäristöön, pienempiin kustannuksiin ja liikenteen turvallisuuteen liittyvistä syistä.
Osa Puolan vesiväyläverkostosta kuuluu Euroopan laajuisiin verkkoihin. Niihin kuuluvat Oder-joki ja pieni osuus Vistula-joesta.
Komissio ei ole tähän mennessä saanut yhtään rahoitustukihakemusta yhdestäkään Puolassa toteutettavasta sisävesiliikenteen infrastruktuurihankkeesta.
Puola on kuitenkin vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen yhteydessä tuonut esiin aikomuksensa aloittaa joitakin infrastruktuurihankkeita Oder-joen pohjoisella osuudella.
Puolan itsensä on tehtävä aloite sisävesiliikenneverkkoaan koskevien infrastruktuurihankkeiden toteuttamisesta. Tällaiset hankkeet voivat saada rahoitustukea rakennerahastoista, TEN-liikenneverkoista tai EIP:ltä lainojen muodossa.
Komissio tutkii kaikki hakemukset, joita Puola mahdollisesti tekee rahoitustuen saamiseksi tällaisiin hankkeisiin.
Hyväksyessään sisävesiliikenteen edistämiseksi laaditun Naiaedes-toimintaohjelman tammikuussa 2006 komissio julkisti eurooppalaisen kehittämissuunnitelman, jonka tehtävänä on parantaa ja pitää yllä sisävesiliikenteen infrastruktuureja ja jälleenlaivausjärjestelmiä. Suunnitelmassa on määrä keskittyä pullonkaulojen poistamiseen sopusoinnussa luonnollisen vesiympäristön kanssa sekä tarjota suuntaviivoja rahoituksesta ja toiminnan painopisteistä.
Naiades-toimintaohjelma on saanut hyvän vastaanoton liikenneministerien neuvostossa, ja se on parhaillaan käsiteltävänä parlamentissa.
Kysymyksen nro 55 esittäjä Georgios Toussas (H-0777/06)
Aihe: Alusten matkustajien ja työntekijöiden hengen vaarantuminen
Hallituksen virallisessa lehdessä 136/6.7.2006 julkaistulla presidentin asetuksella 124, joka koskee palvelujen tarjoamisen vapautta meriliikenteessä, Kreikan hallitus on omavaltaisesti kumonnut kreikkalaisten alusten poistamista liikenteestä koskevan 30 vuoden säännön (laki 2932/2001) sillä perusteella, että näin Kreikan lainsäädäntö yhdenmukaistetaan eurooppalaisen lainsäädännön kanssa, komission ehdotuksesta. Kysymyksessä, jonka esitin 23.1.2006 (H-0031/06(1)), huomautin, että komissio raivasi Kreikan hallitukselle osoittamallaan perustellulla lausunnolla tietä yli-ikäisiä, heikosti kunnossapidettyjä matkustajalaivoja koskevan 30 vuoden säännön kumoamiseen. Väite, että komissio pyysi lainsäädännön yhdenmukaistamista koskien lippujen hintoja ja alusten miehistön kokoonpanoa, ei pidä paikkaansa, sillä viimeisten kolmen vuoden aikana tehdyt todelliset lisäykset olivat yli 250 prosenttia. Pitäen arviointiperusteenaan merenkulkuyritysten voittoja laivanvarustajat ja kauppamerenkulkuministeriö määrittävät miehistöjen kokoonpanot, alusten reittiverkot ja vuorojen tiheyden luoden vaaralliset olosuhteet Express Saminan tapauksen kaltaisen uuden haaksirikon tapahtumisen kannalta ja asettavat alusten matkustajien ja työntekijöiden hengen suurempaan vaaraan.
Kun otetaan huomioon, että kauppamerenkulkuministeri väittää tämän toimenpiteen olleen EU:n politiikan täytäntöönpanon puitteissa välttämätön, mikä on komission kanta alusten ikärajan nostamiseen yli 30 vuoden iän?
(FR) Komissio haluaa huomauttaa asian, jonka se totesi jo vastauksessaan arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemaan edelliseen kysymykseen, eli että komissio ei ole lähettänyt Kreikalle perusteltua lausuntoa, jossa valitettaisiin siitä, mikä ikäraja Kreikan lainsäädännössä on asetettu vanhentuneiden alusten liikenteestä poistamiseen.
Matkustaja-alusten turvallisuussäännöistä ja -määräyksistä 17. maaliskuuta 1998 annetussa direktiivissä 98/18/EY(2), sellaisena kuin sitä on muutettu 14. huhtikuuta 2003 annetulla direktiivillä 2003/24/EY(3), ei aseteta mitään automaattisia ikärajoja matkustaja-aluksille. Siinä säädetään ainoastaan sellaisten kahden korkeamman luokan (A- ja B-luokan) ro-ro-matkustaja-alusten liikenteestä poistamisesta, joiden köli on laskettu ennen 1. lokakuuta 2004 ja jotka saavuttavat 30 vuoden iän 1. lokakuuta 2010 mennessä ilman, että alukset täyttävät 14. huhtikuuta 2003 annetussa direktiivissä 2003/25/EY(4) asetetut vakavuusvaatimukset. Kyseisten vaatimusten tarkoituksena on lisätä matkustajien ja miehistön turvallisuutta parantamalla ro-ro-matkustaja-alusten pelastuskapasiteettia onnettomuustilanteissa.
Jäsenvaltio voi kuitenkin ryhtyä lisätoimenpiteisiin, jos se katsoo, että direktiiviin 98/18/EY nojautuvia turvallisuusmääräyksiä on tehostettava tietyissä paikallisista olosuhteista johtuvissa erityistilanteissa. On kunkin jäsenvaltion oma asia harkita, käyttääkö se hyväkseen tätä mahdollisuutta.
Kysymyksen nro 56 esittäjä Marie Panayotopoulos-Cassiotou (H-0696/06)
Aihe: Klassisen perinnön säilymisestä huolehtiminen
Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa (2007–2013) (yhteiskunnallisia ja humanistisia tieteitä koskevassa kahdeksannessa luvussa) korostetaan Euroopan humanististen tieteiden vakaata ja laadukasta tutkimusperustaa sekä poikkeuksellisen hedelmällistä maaperää Euroopan tasolla tehtävää tutkimusta varten, jonka odotetaan tuovan suurta eurooppalaista lisäarvoa.
Mihin konkreettisiin toimiin komissio aikoo ryhtyä ja mitä rahoitusta se suunnittelee klassisen perinnön (antiikin, keskiajan ja uudemman ajan kielitieteellisen ja historiallisen tutkimuksen) kehittämistä, levittämistä ja säilyttämistä varten, jotta muodostettaisiin yhteinen käsitys Euroopasta tuomalla esiin kulttuurien, historiallisen menneisyyden, kielten ja arvojen välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä?
(EN) EU:lla on vankka tutkimusperusta humanististen tieteiden eri osa-alueilla. Humanististen tiedeyhteisöjen esittämät tutkimushankkeet ovat saaneet viime vuosina jatkuvasti enemmän tukea puiteohjelmista.
Jo tutkimuksen viidennen puiteohjelman aikana EU antoi tukea hankkeille, joihin osallistui humanististen tieteiden tutkijoita ja joissa käsiteltiin varsinkin eurooppalaiseen identiteettiin ja identiteetin rakentamiseen liittyviä kysymyksiä (historiallinen näkökulma mukaan luettuna) sekä demokratiaan ja kansalaisuuteen liittyviä arvoja.
Humanistiset tieteet mainittiin selkeästi useissa kuudennen puiteohjelman ehdotuspyynnöissä, ja tällä hetkellä on meneillään yli 10 hanketta useilla eri osa-alueilla, varsinkin kielitieteessä ja historiassa:
Ehdotuspyynnön tunnus
Aihe
Rahoitetut hankkeet
FP6-2002-Citizens-3
"Kulttuurien vuoropuhelu ja eurooppalainen yhteiskunta"
1 huippuosaamisen verkosto (NoE) ja 1 integroitu hanke (IP)
FP6-2004-Citizens-5
"Arvot ja uskonnot Euroopassa"
5 kohdennettua tutkimushanketta (STREP) ja 2 koordinointitointa (CA)
Tietoa hankkeista on saatavilla osoitteessa http://cordis.europa.eu/citizens/home.html
Seitsemännen puiteohjelman ajatuksena on lisätä edelleen humanististen tieteiden osuutta aihealueen 8 "Yhteiskunta- ja taloustieteet sekä humanistiset tieteet" yhteydessä toteutettavissa toimissa. Erityisohjelmaa koskevassa esityksessä mainitaan esimerkiksi seuraavat humanistisia tieteitä koskevat avainsanat: kulttuurinen vuorovaikutus; perinteet; kulttuuriperintö; suhtautumistavat monikulttuurisuuteen ja kulttuurien rinnakkaineloon; kielten, taiteiden ja uskontojen rooli; asenteet ja arvot.
Toukokuussa 2006 perustettiin humanististen tieteiden asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on lisätä edelleen humanististen tieteiden osuutta ja kannustaa sosiaalitieteiden ja humanististen tieteiden välistä ja monitieteistä tutkimustoimintaa.
Komissio on myös aloittanut verkossa käytävät neuvottelut, joissa tutkimusyhteisöä kehotetaan kommentoimaan aihealuetta 8 koskevaa ensimmäistä tutkimusohjelmaluonnosta.
Tältä pohjalta valmistellaan siis aihealueen 8 työohjelmaa vuosiksi 2007–2008. Tässä vaiheessa on vielä liian aikaista paljastaa sen yksityiskohtia, mutta komissio korostaa, että ensimmäisen ehdotuspyynnön aiheina ovat todennäköisesti tutkimuskysymykset, jotka koskevat kirjallisuutta ja taiteita sekä kulttuurista vuorovaikutusta ja suhtautumistapoja monikulttuurisuuteen ja kulttuurien rinnakkaineloon. Kyseinen ehdotuspyyntö julkaistaan pian seitsemännen puiteohjelman voimaantulon jälkeen.
Uusi ehdotus kulttuuriohjelmasta (2007–2013), joka toivottavasti hyväksytään vuoden 2006 loppuun mennessä, on vielä yksi komission käytössä oleva kulttuuritoiminnan rahoitusväline. Ohjelman hyväksymisen jälkeen julkaistaan todennäköisimmin ehdotuspyyntöjä alkuvuodesta 2007; alustava vuoden 2007 ehdotuspyyntö tärkeimpine tietoineen on kuitenkin määrä julkaista jo lokakuussa 2006.
Ohjelman yleisenä tavoitteena on vahvistaa eurooppalaisille yhteistä kulttuurialuetta kehittämällä ohjelmaan osallistuvien valtioiden luovien taiteilijoiden, kulttuurialan toimijoiden ja kulttuurilaitosten välistä kulttuuriyhteistyötä, jotta edistettäisiin Euroopan kansalaisuuden kehittymistä. Ohjelman erityistavoitteina on 1) edistää kulttuurisektorilla työskentelevien ihmisten kansalliset rajat ylittävää liikkuvuutta, 2) kannustaa teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä ja 3) edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua.
Kysymyksen nro 57 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0699/06)
Aihe: Maailman kauppajärjestön neuvottelut - yhteisön banaanituotannon suojelu
Mitä ehdotuksia komissio tekee Maailman kauppajärjestön neuvotteluissa suojellakseen tehokkaasti Euroopan unionin banaanintuottajia?
(EN) EU:n markkinat ovat tähän mennessä reagoineet hyvin banaanin uuteen tuontijärjestelmään, jossa Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maista tuotavien banaanien tariffi on 176 euroa tonnilta ja tulliton kiintiö 775 000 tonnia. Uusi järjestelmä on korvannut 1. tammikuuta 2006 lähtien edellisen kiintiöjärjestelmän.
Koska kyse on edelleenkin erittäin arkaluonteisesta asiasta, josta on käyty pitkällisiä kauppakiistoja, uuteen tuontijärjestelmään on joulukuussa 2005 järjestetyn Hongkongin ministerikokouksen jälkeen sovellettu seuranta- ja tarkistusjärjestelyjä Norjan ministeri Støren hyvällä johdolla. Tavoitteena on määrittää Maailman kauppajärjestössä (WTO) vahvistettava tariffi, jonka perusteella kaikkia uusia Dohan kehitysohjelman neuvotteluista lähtöisin olevia supistuksia sovelletaan. Dohan neuvotteluissa, jotka on toistaiseksi keskeytetty, komissio on myös vastustanut useiden maiden pyyntöä, jonka mukaan banaaneja kohdeltaisiin trooppisina tuotteina, joiden tariffeihin voitaisiin näin ollen tehdä suurempia supistuksia.
Komissio seuraa erittäin tiiviisti uuden tuontijärjestelmän toimintaa ja osallistuu rakentavassa hengessä Støren johdolla käytävään prosessiin, jotta asiassa päästäisiin sopimukseen, joka tarjoaisi riittävän suojan EU:n markkinoille ja toivottavasti lopettaisi banaanista käytävän kiistan.
Kysymyksen nro 58 esittäjä Mairead McGuinness (H-0702/06)
Aihe: EU:n talousarvion rahoitus ja siihen liittyvät YMP:n tulevaisuudennäkymät
Irlannin kansallisen maatalous- ja elintarvikealan tutkimus-, neuvonta- ja koulutuskeskuksen (Teagasc) hiljan julkistaman raportin mukaan, mikäli EU hyväksyy WTO:ssa tehtävän sopimuksen, Irlannin maanviljelijöiden riippuvuus EU:n suorista tulotuista kasvaa tulevaisuudessa suuremmaksi kuin se on nykyään.
Nämä arviot esitetään samaan aikaan kun vaikuttaa siltä, että EU:n jäsenvaltiot ovat aikaisempaa haluttomampia sitoutumaan rahoittamaan EU:n politiikkoja, maatalouspolitiikka mukaan lukien, pitkällä aikavälillä, mikä luo epävarmuutta sen suhteen, voidaanko nykyistä tuotannosta irrotettua maksujärjestelmää pitää yllä vuoden 2013 jälkeen.
Miten komissio aikoo puuttua talousarvion välityksellä siihen yhä ankeampaan ja ristiriitaisempaan todellisuuteen, joka on monen maanviljelijän osana ympäri EU:ta?
Maanviljelijöitä kehotetaan parantamaan kilpailukykyään, mutta he tietävät, etteivät kykene kilpailemaan WTO:ssa tehdyn sopimuksen jälkeen EU:n ulkopuolella tuotettujen halpojen ja heikompilaatuisten elintarvikkeiden jatkuvasti kasvavien määrien kanssa. He ovat myös tietoisia siitä, että EU:n nykyinen sitoutuminen maatalouteen ja elintarvikkeisiin heikkenee koko ajan.
(EN) Vuonna 2003 toteutetun yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistuksen tärkeimpänä tavoitteena oli parantaa EU:n maataloussektorin kilpailukykyä. Uudella YMP:llä kannustaa maanviljelijöitä pikemminkin tekemään parempaa tuottoa markkinoilla kuin laskeskelemaan parhaimpia tukiyhdistelmiä. Sillä edistetään myös korkealaatuista ympäristönhoitoa, eläinten hyvinvointia ja elintarvikkeiden turvallisuutta, joiden ansiosta EU:n maatalous pystyy vastaamaan tulevaisuudessa moitteettoman kauppaympäristön asettamiin haasteisiin.
Kaupan vapauttamisesta Maailman kauppajärjestössä (WTO) käytävien – ja toistaiseksi keskeytettyjen – neuvottelujen kunnianhimoinen tulos on EU:n maataloudelle epäilemättä haaste erityisesti tariffien alentamisen ja vientitukien poistamissuunnitelmien vuoksi. WTO-sopimus avaa kuitenkin myös uusia markkinamahdollisuuksia EU:n maataloustuotteille ja varsinkin korkean jalostusarvon ja laadun omaaville tuotteille.
Tällä hetkellä ei ole mitään syytä suunnitella muutoksia vuoden 2003 YMP-uudistuksen poliittiseen sisältöön. Vuodeksi 2008 on kaavailtu YMP:n tärkeimpien välineiden "terveystarkastusta". Tavoitteena on pitää yllä YMP:n uudistusvauhtia – talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittista kestävyyttä – joka sopii myös tulevaisuuteen.
Arvoisa parlamentin jäsen esittää kysymyksensä myös talousarvion näkökulmasta. Rahoitusnäkymät on vahvistettu koko vuodet 2007–2013 kattavaksi kaudeksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyllä toimielinten sopimuksella. Joulukuussa 2005 Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota tekemään kokonaisvaltaisen ja laaja-alaisen tarkistuksen, joka kattaa kaikki EU:n menot, mukaan lukien yhteinen maatalouspolitiikka, ja varat, mukaan lukien Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenmaksualennus– ja esittämään siitä kertomuksen kaudella 2008–2009. Arvoisan parlamentin jäsenen esittämä talousarviota koskeva kysymys käsitellään siis tämän tarkistuksen yhteydessä. Parlamentti osallistuu tarkistustyöhön.
Kysymyksen nro 59 esittäjä Brian Crowley (H-0704/06)
Aihe: EU:n talousarvio 2007–2013
Miten Euroopan unionin talousarvio kaudelle 2007–2013 edesauttaa Euroopan unionin kilpailuaseman parantamista taloudellisesta näkökulmasta?
(EN) Lopullinen sopimus EU:n rahoituskehyksestä kaudella 2007–2013 tarjoaa yhtenäisen ja vakaan kehyksen laajentuneen EU:n rahoittamiseksi seuraavien seitsemän vuoden aikana.
EU käyttää koko kauden aikana 74 miljardia euroa alaotsakkeen 1A mukaisiin ohjelmiin ja aloitteisiin, joissa keskitytään suoraan kilpailukykyyn ja työllisyyteen. Tämän lisäksi muista otsakkeista sijoitetaan merkittäviä rahasummia EU:n kasvun ja työllisyyden edistämiseen eli maailmanlaajuisen kilpailukykymme vahvistamiseen. Tällaisia rahasummia ovat erityisesti 308 miljardin euron määrärahaosuus alaotsakkeessa 1B, joka koskee kasvua ja työllisyyttä edistävää koheesiota. EU sijoittaa siis 382 miljardia euroa eli 44 prosenttia kokonaisbudjetistaan kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn lisäämiseen.
Kasvua ja työllisyyttä edistävään kilpailukykyyn kohdennettavat menot (alaotsake 1A) lisääntyvät noin 70 prosenttia vuosien 2006 ja 2013 välillä, ja kasvua ja työllisyyttä edistävään koheesioon kohdennettavat menot (alaotsake 1B) lisääntyvät samalla kaudella yli 20 prosenttia.
Euroopan kykyä kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla parannetaan myös erityisohjelmilla, kuten uudella kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalla (CIP), tutkimuksen seitsemännellä puiteohjelmalla, elinikäisen oppimisen ohjelmalla, Galileo-ohjelmalla ja Euroopan laajuisten verkkojen avulla.
Hiljattain laadittu ehdotus Euroopan globalisaatiorahastosta auttaa rahoittamaan ne muutosprosessin sosiaaliset kustannukset, joita EU:lle tällä hetkellä aiheutuu sen pyrkiessä lisäämään kilpailukykyään alati muuttuvalla maailmankaupan näyttämöllä. Tämän välineen toiminta rahoitetaan käyttämättä jääneillä varoilla.
Rahoituskehys tarjoaa seuraavien seitsemän vuoden aikana perustan entistä kilpailukykyisemmälle EU:lle, ja EU:n rahoitus voi epäilemättä olla vauhdittamassa tätä kehitystä. Kasvun, työpaikkojen ja kilpailukyvyn lisääminen on kuitenkin paljolti yhteisellä vastuullamme ja edellyttää vastaavia toimia myös jäsenvaltioiden taholta. Perusta on nyt valettu, mutta EU:n tavoitteita ja toimia on tuettava kaikilla eri tasoilla toimivien julkisten ja yksityisten toimijoiden investoinneilla ja panoksilla, jotta EU:lla olisi täydet mahdollisuudet kasvaa ja kukoistaa.
Kysymyksen nro 60 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0710/06)
Aihe: EU:n kuudes arvonlisäverodirektiivi
Sain eräältä äänestäjältäni Irlannista kirjeen, joka voidaan tiivistää ylimalkaisesti seuraavasti:
Kyseinen mies toimii julkisen palvelun alalla eli tarjoaa postipalveluja ja on rakennuttanut uudet 250 000 euroa maksaneet liiketilat palveluilleen. Toimitilan rakennuttamisesta miehelle aiheutunut arvonlisäveron määrä oli yli 33 000 euroa.
EU:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin (77/388/ETY(1) ) mukaan hänellä ei ole oikeutta vaatia kyseistä arvonlisävero-osuutta valtiolta takaisin, sillä hän tarjoaa julkisia palveluita. Jos hän tarjoaisi sitä vastoin yksityistä tai kaupallista palvelua, valtio maksaisi arvonlisävero-osuuden takaisin.
Aikooko komissio tarkistaa EU:n kuudennen arvonlisäverodirektiivin toiminnan nähdäkseen miten julkisten palveluiden tarjoajia voidaan kohdella niin eri tavoin verrattuna yksityisten palveluiden tarjoajiin tällä alalla? Voisiko komissio myös tutkia, miten voidaan varmistaa, että tätä epäkohtaa ei tulevaisuudessa ole EU:n verolainsäädäntöjärjestelmässä?
(EN) Kuudennen arvonlisäverodirektiivin(2) perusperiaatteena on, että verotettavan henkilön maksamista kustannuksista aiheutuva ALV on vähennyskelpoinen vain, jos kyseiset kustannukset liittyvät hänen tarjoamiinsa veronalaisten tavaroiden toimittamiseen.
Direktiivin 13 artiklan A kohdan 1 alakohdan a alakohdassa ja B kohdan e alakohdassa säädetään, että julkisen postilaitoksen palvelujen suoritukset ja postimerkit on vapautettu ALV:stä. Tätä säännöstä sovellettaessa toiminnanharjoittajan toimittamat tavarat ja palvelut (tuottona) on vapautettu ALV:stä, mutta tämän hankkimat tavarat ja palvelut (panoksina) eivät ole vähennyskelpoisia.
Tämä julkisiin postipalveluihin ja postimerkkien toimitukseen sovellettava ALV-vapautus ei tietenkään täysin sovi postimarkkinoille, jotka on vapautettu direktiivillä 97/67/EY. Nykyinen ALV-vapautus vääristää toiminnanharjoittajien välistä kilpailua muun muassa vapautuksesta hyötyvien aiempien valtion monopolien ja sen ulkopuolelle jäävien muiden toiminnanharjoittajien välillä. Komissiolle on jo tehty ilmoituksia siitä kirjavasta käytännöstä, jolla tätä vapautusta sovelletaan eri puolilla Euroopan yhteisöä.
Tilanteen ratkaisemiseksi komissio ehdotti(3) vuonna 2003, että julkisia postipalveluja ja postimerkkejä koskeva nykyinen ALV-vapautus poistettaisiin ja jäsenvaltioille tarjottaisiin mahdollisuus soveltaa alennettua ALV-kantaa moniin eri postipalveluihin. Tämä jälkimmäinen näkökohta rajoittaisi vaikutuksen yksityisiin asiakkaisiin sovellettaviin hintoihin. Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole kyenneet pääsemään asiassa sopimukseen vaan ehdotuksen käsittely on jumiutunut neuvostoon.
Sopimusta odoteltaessa postipalveluja koskevaa ALV-vapautusta on sovellettava moitteettomasti joka puolella yhteisöä. Komissio on joutunut aloittamaan rikkomisesta johtuvia menettelyjä joitakin sellaisia jäsenvaltioita(4) vastaan, joissa nykyistä ALV-vapautusta ei ole sovellettu oikein. Komissio kehottaakin neuvostoa jatkamaan neuvotteluja ja hyväksymään komission ehdotuksen postipalvelujen ALV-kohtelun uudistamisesta. Nykyinen tilanne on selvästikin huono kaikille osapuolille, myös – kuten arvoisa parlamentin jäsen huomauttaa – niille vapautuksesta hyötyville toimijoille, jotka eivät voi saada takaisin tärkeistä investoinneistaan maksamaansa ALV:tä.
Kuudes neuvoston direktiivi, annettu 17 päivänä toukokuuta 1977, jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta - yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: yhdenmukainen määräytymisperuste (77/388/ETY) (EYVL L 145, 13.6.1977).
Kysymyksen nro 61 esittäjä Sajjad Karim (H-0715/06)
Aihe: Koulutusvaihto
Euroopan parlamentti toteaa mietinnössään EU:n ja Intian strategisesta kumppanuudesta (A6-0256/2005) olevansa "tyytyväinen komission ja Intian hallituksen äskettäin allekirjoittamaan sopimukseen, jolla komissio tarjoaa tuhat matka-apurahaa (33 miljoonaa euroa) intialaisille opiskelijoille heidän opiskeluaan varten eurooppalaisissa yliopistoissa Erasmus Mundus -ohjelman mukaisesti". Tämän lisäksi se "toteaa, että Intian kulttuurisuhteiden neuvosto tarjoaa eurooppalaisille opiskelijoille mahdollisuuksia opiskeluun intialaisissa yliopistoissa; kehottaa kuitenkin osoittamaan enemmän mielenkiintoa tähän asiaan, jotta strategisen kumppanuuden perustaa voitaisiin lujittaa aktiivisemmin."
Voiko komissio antaa päivitetyt tiedot näiden ehdotusten täytäntöönpanosta, etenkin yhteistyöstä tieteen ja teknologian alalla?
Katsooko komissio, että ammattilaisten ja liiketoimintojen vaihto voisi olla hyödyllistä myös kulttuurien keskinäiselle ymmärtämiselle ja molempiin suuntiin kulkevan tietovirran edistämiselle?
Onko komissiolla suunnitelmia uusia Japanin ja Korean kanssa käynnistetyn "Executive Training Programme – People to People Exchange" -ohjelman (johdon koulutusohjelma – kansojen välinen vaihto) menestys laajentamalla ohjelma Intiaan ja tarjoamalla sille asianmukainen rahoitus?
(EN) Tutkija- ja koulutusvaihto on merkittävä näkökohta EU:n ja Intian yhteisessä toimintasuunnitelmassa, joka hyväksyttiin viimeisimmässä EU:n ja Intian huippukokouksessa syyskuussa 2005. Se on keskeinen osa toimiamme, joiden tarkoituksena on lisätä EU:n näkyvyyttä Intiassa osoittaaksemme, että EU on Intian tavoin suuntautunut tulevaisuuteen.
Komissio on kohdentanut 33 miljoonaa euroa Erasmus-ohjelman Intia-osioon vuosiksi 2005–2007. Tällä rahasummalla on määrä rahoittaa noin 900 apurahaa kolmen vuoden aikana (2005–2007).
Erasmus Mundus on ollut suunnattoman suuri menestys Intiassa. Noin puolet kokonaissummasta on käytetty ohjelman Intia-osion kahtena ensimmäisenä toteuttamisvuotena rahoittamaan yli 400 apurahaa intialaisille opiskelijoille. Osion kolmantena ja viimeisenä toteuttamisvuotena (lukuvuosi 2007–2008) komissio rahoittanee vielä noin 500 apurahaa.
Päästäkseen tähän tulokseen komissio on Delhin lähetystönsä välityksellä hiljattain tehostanut toimiaan, joiden tarkoituksena on levittää Intiassa tietoa Erasmus Munduksesta. Lisätiedotusta ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista tarjotaan eurooppalaista korkeakoulutusta esittelevillä merkittävillä messuilla, jotka järjestetään Delhissä 24.–26. marraskuuta 2006.
Ensimmäisestä vaiheesta saatujen myönteisten tulosten perusteella komissiossa keskustellaan jo Erasmus Mundus -ohjelman Intia-osion laajentamisesta vuoden 2007 jälkeen.
Vastatakseen arvoisan parlamentin jäsenen esiintuomaan huolenaiheeseen komissio huomauttaa, että yli puolet intialaisista opiskelijoista, jotka ovat saaneet Erasmus-ohjelmasta apurahoja opiskeluun Euroopassa, aikoo opiskella tiedettä ja teknologiaa.
Komissio ja Intian viranomaiset eivät aio uusia "Executive Training Programme" -ohjelmaa Intiassa, koska ohjelman päätavoitteena on tarjota eurooppalaisille ammattiosaajille koulutusta EU:n tärkeimpien vientimarkkinoiden (Kiinan, Japanin ja Korean) kielillä. Eurooppalaisten kielten tuntemus on nimittäin näissä maissa harvinaista. Ohjelmaa ei ole tarvetta laajentaa Intiaan, koska sen kanssa solmituissa liikesuhteissa käytetään aina englantia.
Kysymyksen nro 62 esittäjä Rosa Miguélez Ramos (H-0716/06)
Aihe: Galician metsäpalot
Iberian niemimaa, ennen kaikkea Galicia, on jälleen kerran joutunut kärsimään tänä kesänä metsäpalojen aallosta, joka on tuhonnut satoja tuhansia hehtaareja metsää ja kasvillisuutta, karjaa, viininviljelmiä, hedelmäpuutarhoja, rakennuksia ja maatalousinfrastruktuureja. Tuhot ovat vaikuttaneet maatalouteen, karjatalouteen ja metsävaroihin aiheuttaen vakavaa haittaa paikallisille talouksille, tuotantotoiminnalle ja matkailulle.
Miten komission uusilla toimilla ja metsiä koskevilla kestävän kehityksen suunnitelmilla voitaisiin lievittää näitä katastrofaalisia vaikutuksia ja tukea monimutkaista ja epävarmaa ympäristötilannetta Galician alueella, joka on erottamaton osa eteläisen Euroopan tärkeitä metsävaroja?
Mitä toimia komissio aikoo toteuttaa korjatakseen joitakin YMP:n kielteisiä vaikutuksia, jotka ovat aiheuttaneet metsä- ja maaseutujen autioitumista ja hylkäämistä alueiden alhaisen kannattavuuden vuoksi?
Miten komissio aikoo helpottaa solidaarisuusrahaston soveltamista välttääkseen, että sen hyväksikäytössä petytään jälleen kerran aikaisempien tapauksien mukaisesti?
(EN) Komissio on tietoinen niistä vakavista tuhoista, joita metsäpalot ovat tänä kesänä aiheuttaneet varsinkin Galician alueella. Se haluaakin ilmaista lämpimän osanottonsa metsäpalojen uhreille.
Komissio on käynnistänyt tarjouspyynnön tutkimuksesta, jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva EU:n metsien tilaa huonontavista tekijöistä, myös metsäpaloista. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2007 lopulla, ja sen on määrä tuottaa konkreettisia ehdotuksia siitä, miten EU:n metsien tilan huononemista voidaan torjua. Tutkimus suoritetaan osana metsänhoitoa koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, jonka komissio esitteli kesäkuussa 2006(1). Tämän lisäksi nykyiset ympäristönsuojelun tukivälineet on LIFE+-ehdotuksessa(2) yhdistetty uuteen, laajempaan ja integroidumpaan välineeseen. Ehdotuksessa kaavaillaan metsänvalvontaohjelmille ja metsäpalojen torjuntaan tukea, joka mahdollistaa Forest Focus -asetuksen nojalla toteutettujen toimien jatkumisen, sillä asetuksen voimassaolo lakkaa vuoden 2006 lopulla.
Yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP) on tehty viime vuosina merkittäviä muutoksia vuosien 2003/2004 YMP-uudistusten myötä. Maaseudun kehittämispolitiikka edistää maaseutualueiden kestävää kehitystä auttamalla parantamaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä ja luomaan uusia tulonlähteitä ja työpaikkoja maaseutualueille. Vuosina 2007–2013 sovellettavaan maaseudun uuteen kehittämisasetukseen(3) sisältyy useita metsätalouden toimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa omien painopisteidensä mukaan. Toimenpiteisiin kuuluu myös metsäpalojen torjuntatoimenpiteitä sekä tulipaloissa tuhoutuneiden metsien kunnostustoimenpiteitä.
Saadakseen rahoitusta solidaarisuusrahastosta asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä hakemus komissiolle kymmenen viikon kuluessa ensimmäisen vahingon ajankohdasta. Espanjan hallitukselta ei ole tällaista hakemusta saatu 26. syyskuuta 2006 mennessä. Solidaarisuusrahastosta voidaan myöntää taloudellista tukea, jos asetuksen(4) kriteerit varojen käyttämisestä täyttyvät. Solidaarisuusrahastosta myönnettävää taloudellista tukea voidaan käyttää vain tiettyihin julkisten viranomaisten hätäoperaatioihin, kuten elintärkeiden infrastruktuurien väliaikaiseen korjaamiseen, tilapäisen majoituksen tarjoamiseen tai pelastuspalvelujen rahoittamiseen. Rahastosta ei voi saada korvausta yksityisiin tappioihin, myöskään maa- tai metsätaloudessa.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen, EUVL L 227, 21.10.2005.
Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002 EU:n solidaarisuusrahaston perustamisesta.
Kysymyksen nro 65 esittäjä Sarah Ludford (H-0722/06)
Aihe: Liikenteenharjoittajien velvollisuus toimittaa tietoja matkustajista
Neuvosto hyväksyi huhtikuussa 2004 direktiivin 2004/82/EY(1) liikenteenharjoittajien velvollisuudesta toimittaa tietoja matkustajista, vaikka Euroopan parlamentti vastusti asiaa tietosuojatakuiden riittämättömyyden vuoksi. Vaikka direktiivi perustuu rajoilla tapahtuviin tarkastuksiin/maahanmuuton oikeudellisiin perustoihin (EY:n perustamissopimuksen 62 artiklan 2 kohdan a alakohta ja 63 artiklan 3 kohdan b alakohta), jäsenvaltiot käyttävät edelleen tietoja lainvalvontatarkoituksiin (6 artiklan 1 kohdan viides kohta) ilman tietojen säilyttämistä koskevia aikarajoja tai muita yhteisön tasoisia tietosuojavarmistuksia
Jäsenvaltioilla oli velvollisuus panna vuoden 2004 direktiivi täytäntöön 5. syyskuuta 2006 mennessä, mutta neuvosto ei ole vieläkään päässyt yhteisymmärrykseen ehdotetusta kolmannen pilarin puitepäätöksestä turvallisuustietojen tietosuojasta. Mikä on komission nykykanta vuoden 2004 direktiivin ja tietosuojavaatimusten yhteensopivuudesta?
(EN) Direktiiviä 2004/82/EY ollaan parhaillaan saattamassa osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden on tällöin noudatettava sekä tämän direktiivin että tietosuojadirektiivin 95/46/EY säännöksiä sekä tietosuojaa koskevaa vastaavaa kansallista lainsäädäntöä. Tähän mennessä yhdeksän jäsenvaltiota on ilmoittanut komissiolle saattaneensa direktiivin 2004/82/EY (osittain) osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissiossa tutkitaan parhaillaan kyseisiä kansallisia toimenpiteitä direktiivin 2004/82/EY ja direktiivin 95/46/EY kannalta.
Kysymyksen nro 66 esittäjä Jacky Henin (H-0723/06)
Aihe: Toimet lyhytaikaisia spekulatiivisia pääomaliikkeitä vastaan
Italialaiseen KME-konserniin kuuluva kuparinjalostukseen erikoistunut Tréfimétaux siirtää Saksaan ja Italiaan Ranskassa olevat valimo- ja valssaustoiminnot ja lakkauttaa samalla 215 työpaikkaa. Päätöstä ei voi ymmärtää yhtiön kilpailukyvyn näkökulmasta, sillä saksalainen tehdas on tuottavuudeltaan heikompi ja sen työvoimakustannukset ovat korkeammat. KME:n päätös, jota rahoitusyhtiö INTEK on edellyttänyt asettamalla 18 prosentin tuottovaatimuksen, saa asiakkaat kääntymään EU:n ulkopuolisten toimittajien puoleen. Kyseessä ovat häikäilemättömät osakkeenomistajat, jotka vaarantavat yhtiön strategian ja olemassaolon saadakseen voittoa keinottelutarkoituksessa tehdyille lyhytaikaisille sijoituksilleen.
Miten komissio aikoo torjua työllisyydelle ja unionin teollisuuden kehitykselle vahingollisia lyhytaikaisia spekulatiivisia pääomaliikkeitä?
(EN) Yritystoiminnan siirrot aiheuttavat huolta komissiolle. Arvoisa parlamentin jäsen kuitenkin tietää, että perustamissopimus sallii pääomien vapaan liikkuvuuden Euroopan unionissa lukuun ottamatta erityistapauksia, joissa siitä saattaa olla haittaa yhteismarkkinoiden joustavalle toiminnalle. Yritystoiminnan siirtäminen on tavanomainen ilmiö talouselämässä. Se ilmentää prosessia, jossa resurssit kohdennetaan tehokkaasti EU:n talouden eri osiin, jotta investoinnit virtaisivat kaikkein kannattavimpiin hankkeisiin. Sen avulla viedään myös eteenpäin talouden rakennemuutosta ja monipuolistumista. Tästä resurssien uudelleenkohdentamisprosessista aiheutuu valitettavasti väistämättä muutoskustannuksia pääoman, työpaikkojen ja taitotiedon siirtyessä yhdessä paikassa toteutettavista hankkeista toisessa paikassa toteutettaviin hankkeisiin. Yritysten siirrot vaikuttavat kuitenkin yleisesti ottaen myönteisesti EU:n talouden suorituskykyyn ja EU:n kansalaisten hyvinvointiin. Siksi tämän talousprosessin rajoittaminen tai estäminen olisikin haitallista.
Euroopan unionilla on kuitenkin useita erittäin selkeitä sääntöjä, joita sovelletaan tällaisissa tilanteissa, ja meidän on pidettävä tiukkaan kiinni siitä, että niitä myös noudatetaan. Esimerkiksi ennen kyseisenkaltaisen päätöksen tekemistä on huolehdittava asianmukaisesti siitä, että työntekijöiden edustajille tiedotetaan asiasta ja että he saavat tuoda siitä esiin oman mielipiteensä, kuten useissa yhteisön direktiiveissä säädetään. Työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu on ratkaisevan tärkeää tällaisissa tilanteissa, kuten komissio aina muistuttaa.
Yritykset kantavat merkittävän yhteiskunnallisen vastuun EU:ssa, ja tämä asia pitäisi saattaa yleiseen tietoisuuteen. Komissio ei arvostele etukäteen minkään yrityksen päätöstä, johon liittyy yritystoiminnan siirtäminen muualle. Se kuitenkin harjoittaa politiikkaa, jossa kestävät ratkaisut asetetaan lyhytaikaisten hyötyjen edelle. Kyse ei ole yksinomaan yhteiskuntavastuusta vaan myös teollisuuspoliittisten tavoitteidemme saavuttamisesta; aktiivinen teollisuuspolitiikka pitää teollisuuden Euroopassa.
Komissiossa kehitetään parhaillaan myös useita välineitä, joilla voidaan lieventää muutoksen ja rakenneuudistuksen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Varsinkin rakennerahastoilla ja Euroopan sosiaalirahastolla voi olla tässä merkittävä tehtävä. Komissio korostaa, että jäsenvaltioiden on otettava EU:n määrittelemät muutokseen sopeutumisen painopisteet täysin osaksi omia kansallisia tavoitteitaan ja ohjelmiaan.
Kysymyksen nro 67 esittäjä Chris Davies (H-0725/06)
Aihe: Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaaleilla valittujen jäsenten pidättäminen
Millaisia vastalauseita komissio on esittänyt Israelin hallitukselle Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaaleilla valittujen jäsenten pidättämisestä ilman syytteeseen asettamista tai oikeudenkäyntiä?
(EN) Komissio on arvoisan parlamentin jäsenen tavoin huolissaan Palestiinan lakia säätävään neuvostoon (PLC) valittujen jäsenten pidättämisestä. Palestiinalaisten lainsäätäjien pidättäminen on vastoin kansainvälistä lainsäädäntöä ja heikentää entisestään palestiinalaishallinnon instituutioita, joita on suojeltava.
Komissio on ottanut asian esiin moneen otteeseen israelilaisten kollegojensa kanssa muun muassa ulkosuhteista vastaavan komission jäsenen vieraillessa Israelissa heinäkuussa 2006.
Komission mielestä asiaa on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä. Pidätettyinä olevien PLC:n jäsenten vapauttaminen on osa suurempaa ongelmavyyhtiä, joka on ratkaistava, jotta Israelin ja Palestiinan väliset neuvottelut voidaan aloittaa uudelleen.
Komissio on tyytyväinen Israelin sotatuomioistuimen viime viikolla tekemään päätökseen vapauttaa 18 palestiinalaista lainsääjää. Se odottaa parhaillaan tuomioistuimen lopullista vastausta Israelin puolustusvoimien syyttäjänviraston tekemään valitukseen.
Kysymyksen nro 68 esittäjä Catherine Stihler (H-0728/06)
Aihe: Tiedustelupalvelujen koordinointi
Italialainen sanomalehti L'Expresso julkaisi hiljattain komissiolähteisiin perustuvan tiedon eri tiedustelupalvelujen koordinoidusta keskuksesta. Tällaisesta ilmeisesti jo vuosi sitten perustetusta keskuksesta ei ole kuulunut käytännössä mitään, vaikka komissio on kehottanut tehostamaan EU:n jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen parlamentaarista valvontaa.
Voiko komissio vahvistaa yhteisön tiedustelupalvelukeskuksen olemassaolon? Voiko se antaa yksityiskohtaista tietoa keskuksen rahoituksesta, henkilöstöstä, sen toimintaan osallistuvista maista sekä sen toiminnan parlamentaarisesta valvonnasta?
(EN) Oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaava varapuheenjohtaja mainitsi todellakin Euroopan unionin tilannekeskuksen – jota kutsutaan nimellä "SitCen" – italialaisessa sanomalehti L'Espressossa julkaistussa haastattelussa. Komissio on tyytyväinen siihen tapaan, jolla SitCen on vahvistanut EU:n turvallisuutta sen jälkeen, kun keskukselle myönnettiin lisää varoja ja tehtäviä Madridissa 11. maaliskuuta 2004 tapahtuneiden terrori-iskujen jälkeen.
Oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista vastaava varapuheenjohtaja ei käyttänyt SitCenistä puhuessaan sananmukaisesti arvoisan parlamentin jäsenen mainitsemaa ilmausta "eri tiedustelupalvelujen koordinoitu keskus". Itse asiassa nuo ovat suoraan L'Espresson omia sanoja sen käyttäessä keskuksesta italiankielistä ilmaisua "centro di coordinamento dei servizi a Bruxelles". Kyseinen ilmaus saattaa antaa lukijalle väärän käsityksen SitCenin toiminnasta, sillä se ei koordinoi terrorisminvastaisia operatiivisia toimia vaan ainoastaan niitä koskevaa strategista tiedusteluanalyysia.
Joka tapauksessa mitään salamyhkäisyyksiä ei liity SitCenin perustamiseen 1990-luvun lopulla unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tueksi eikä myöskään siihen, että SitCenin tehtäviä päätettiin vuonna 2004 laajentaa, jotta se voisi toimittaa neuvostolle terrorisminvastaista toimintaa koskevia strategisia uhka-arvioita kansallisilta tiedustelupalveluilta saamiensa tiedustelutietojen perusteella. Itse asiassa Eurooppa-neuvosto itse pani joulukuussa 2004 tyytyväisenä merkille tarkistetun EU:n toimintasuunnitelman, korkeana edustajana toimivan pääsihteerin ja komission terrorismin torjunnasta esittämät lisäraportit ja kesäkuun 2004 jälkeen saavutetun edistymisen, joiden perusteella odotetaan lisää esitetyn mukaisia konkreettisia tuloksia etenkin […/…] tiedustelualan yhteistyössä, jonka osalta mainittiin seuraavat: yhteyksien luominen terrorisminvastaisen työryhmän ja vahvistetun EU:n tilannekeskuksen välille. Keskus toimittaa neuvostolle 1. tammikuuta 2005 alkaen kansallisilta yksiköiltä saatuihin tiedustelutietoihin perustuvia strategisia uhka-arvioita. Parannettu tietojenvaihto Europolin kanssa. Eurooppa-neuvosto pyysi korkeana edustajana toimivaa pääsihteeriä raportoimaan edistymisestä ja myös yhteistyön tehostumisesta poliisin ja turvallisuuspalvelujen välillä, myös tilannekeskukseen liittyen. Nämä Eurooppa-neuvoston päätelmät ovat julkisia.
Institutionaaliselta ja hallinnolliselta kannalta tarkasteltuna SitCen on neuvoston pääsihteeristön alainen yksikkö. Komissio ei voi esittää asiasta muita tietoja, vaikka arvoisa parlamentin jäsen niitä pyytääkin.
Kysymyksen nro 69 esittäjä Gerardo Galeote (H-0729/06)
Aihe: Galician metsäpalot kesällä 2006
Tämän vuoden elokuun 3. ja 15. päivän välisenä aikana Galicia kärsi historiansa suurimmasta metsäpalojen aallosta. Sekä palojen lukumäärä että palaneen alueen pinta-ala olivat tänä vuonna paljon suuremmat kuin tavallisesti.
Alueen viranomaiset ja kansalliset viranomaiset tietenkin suorittavat kärsimään joutuneella alueella asianmukaisia järjestelyjä, mutta jos ne osoittautuvat riittämättömiksi, niitä voidaan ja niitä pitää täydentää yhteisön tuella ja yhteisvastuulla erityisesti unionin alueella toimivien pelastuspalvelujen kautta.
Voiko komissio ilmoittaa tarkan päivämäärän elokuussa, jolloin Espanjan viranomaiset ottivat yhteyttä komissioon apua pyytäen, ja päivämäärän, jolloin komissio sai avunpyynnön Galician autonomista yhteisöä elokuun alkupuoliskolla tuhonneiden metsäpalojen sammuttamiseksi?
Voiko komissio tarkentaa, millaista apua Espanjan hallitus pyysi, ja mitä apua unioni antoi palojen sammuttamiseen?
(EN) Komission alainen pelastuspalvelualan seuranta- ja tiedotuskeskus (MIC) sai Espanjan hallitukselta avunpyynnön Galician autonomisessa yhteisössä riehuvien metsäpalojen torjumiseksi. Pyyntö vastaanotettiin 9. elokuuta 2006 klo 9.32.
Espanjan hallitus pyysi avukseen kolmea Canadair-lentokonetta, viittä vesiastioin tai vesitankein varustettua helikopteria ja 20:tä paloautoa.
MIC vastasi pyyntöön nopeasti: se teki välittömästi hälytyksen yhteisön pelastuspalvelujärjestelmään kuuluvien 30 valtion pelastusviranomaisille. Muutaman tunnin kuluessa Espanja sai avuntarjouksia usealta jäsenvaltiolta. Vielä samana päivänä, vain muutama tunti Espanjan avunpyynnön vastaanottamisesta, neljä Canadair-lentokonetta sekä 20 ajoneuvosta ja 65 palomiehestä koostunut paljontorjuntayksikkö saapuivat Espanjaan. Myöhemmin avuksi tarjottiin vielä helikoptereita ja palontorjuntayksiköitä, joissa oli mukana henkilöstöä sekä erityyppisiä paloautoja ja tarvikkeita. Yhteisön pelastuspalvelujärjestelmän kautta apua tarjosivat ensimmäisinä Italia, Portugali ja Ranska.
Kysymyksen nro 70 esittäjä Hans-Peter Mayer (H-0731/06)
Aihe: Euroopan unionin kansalaisten velvoite maksaa suurta tuontitullia moottoriajoneuvojen tuonnista Portugaliin
Jokaisella Euroopan unionin kansalaisella, jonka moottoriajoneuvo on rekisteröity jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin Portugalissa ja joka oleskelee ajoneuvoineen Portugalissa yli 180 päivää vuodessa (esimerkiksi haluaa viettää talven siellä), on velvollisuus maksaa tuontimenettelyn yhteydessä tuontitullia (vrt. erityisesti säädös N:o 40/1993). Maksuvelvoitteen ulkopuolelle on tosin jätetty kuorma-autot, asuntoautot, moottoripyörät sekä hyötyajoneuvot, joilla on oltava tarkasti määritettyjä ominaisuuksia (esim. istuinten lukumäärä).
Jos Euroopan unionin kansalainen haluaa osoittaa oleskelevansa pääsääntöisesti Portugalissa, verovapautuksen saaminen on mahdollista vain tiukkojen ehtojen täyttyessä (ks. säädös N:o 264/1993).
Tullin suuruuden laskemismenetelmä johtaa yleensä siihen, että moottoriajoneuvon tuonnista maksettava tulli on hyvin suuri suhteessa ajoneuvon ostohintaan tai sen hetkiseen markkina-arvoon.
Ovatko Portugalin tasavallan kansalliset säädökset, jotka velvoittavat Portugalissa ajoneuvoineen yli 180 päivää vuodessa oleskelevat Euroopan unionin kansalaiset maksamaan ajoneuvosta tuontitullia, yhteisön lainsäädännön mukaisia?
(EN) Ensinnäkin on huomattava, että Imposto automóvelin (jäljempänä "IA") kaltaiset auton rekisteröintiverot, joita Portugalissa säädösten N:o 40/1993 ja 264/1993 mukaisesti peritään, ovat selvästi veroluonteisia. Niitä ei kanneta kyseisen veron käyttöönottaneen jäsenvaltion rajan ylittämisen johdosta vaan muiden käyttötapahtumien vuoksi, kuten esimerkiksi siksi, että ajoneuvo rekisteröidään ensimmäistä kertaa kyseisessä jäsenvaltiossa.(1) Niiden on näin ollen katsottava kuuluvan yleisen sisäisen tavaroiden verotusjärjestelmän piiriin eikä EY:n perustamissopimuksen 23 ja 25 artiklassa tarkoitettujen tuontitullien piiriin. Portugali ei siis toimi yhteisön lainsäädännön vastaisesti pitäessään ainoastaan kyseisen veron voimassa, ellei siihen sitten liity tuontiautojen syrjintää, joka on kielletty EY:n perustamissopimuksen 90 artiklan nojalla. Komissiolla ei ole tietoja, jotka osoittaisivat tällaista syrjintää tapahtuvan.
Siltä osin kuin on kyse vaatimuksesta rekisteröidä ajoneuvo Portugalissa ja maksaa siitä veroa henkilön oleskeltua maassa yli 180 päivää, voidaan todeta seuraavaa: väliaikaisesti maahantuotuihin moottoriajoneuvoihin sovellettavia verovapautuksia koskevassa neuvoston direktiivissä 83/182/ETY säädetään, että jäsenvaltioiden on vapautettava toisessa jäsenvaltiossa rekisteröidyt yksityisajoneuvot kyseisistä veroista kuudeksi kuukaudeksi kahdentoista kuukauden ajalta. Kun henkilö oleskelee tietyssä jäsenvaltiossa pitempään, asianomainen jäsenvaltio voi yleensä periä kyseisen veron. Portugalin säädös N:o 264/93, jossa tätä tarkoitusta varten asetetaan 180 päivän määrällinen kriteeri, saattaa joissakin tapauksissa jäädä viisi päivää liian vajaaksi. Komissio aikoo ottaa asiassa yhteyttä Portugalin viranomaisiin.
Siltä osin kuin on kyse Portugalin lainsäädännön suomasta mahdollisuudesta saada erittäin tiukkojen ehtojen täyttyessä vapautus auton rekisteröintiverosta silloin, kun EU:n kansalaiset haluavat muuttaa asumaan Portugaliin, voidaan todeta seuraavaa: auton rekisteröintiveroja ei ole yhdenmukaistettu EU:ssa, joten jäsenvaltioiden ei tarvitse vapauttaa auton rekisteröintiveroista ajoneuvoja, jotka on tuotu niiden alueelle pysyvästi.(2) Portugali on kuitenkin omasta aloitteestaan halunnut vapauttaa IA:sta henkilöautot, jotka on tuotu maahan auton omistajan muuttaessa asumaan Portugaliin. Komissio suhtautuu tietenkin tällaiseen aloitteeseen myönteisesti, mutta sillä ei ole toimivaltaa vaatia Portugalia muuttamaan tätä tarkoitusta varten asetettuja ehtoja.
On muistettava, että koska autoverotusta ei ole EU:ssa yhdenmukaistettu, jäsenvaltiot voivat periä autoverot ja määrittää niiden tason haluamallaan tavalla. Yhteisöjen tuomioistuin on päättänyt asiassa komissio vastaan Tanska, että EY:n perustamissopimuksen 90 artiklaa ei voida käyttää arvosteluun liian suurista veroista ja että jäsenvaltiot voivat näin ollen vapaasti päättää veroprosenteistaan silloinkin, kun ne tuntuvat liian korkeilta.(3) Periessään korkeaa auton rekisteröintiveroa Portugali ei näin ollen toimi yhteisön lainsäädännön vastaisesti, sikäli kun verot eivät synnytä rajat ylittäviä esteitä jäsenvaltioiden väliseen kauppaan ja kun ne ovat EY:n perustamissopimuksessa vahvistetun syrjimättömyysperiaatteen mukaisia.
Tuomioistuimen tuomio, 17.6.2003, asiassa C-383/01 De Danske Bilimportører v Skatteministeriet, Told- og Skattestyrelsen. Kok. 2003, s. I-06065, 34 kohta.
Tuomioistuin on valitettavasti sitä mieltä, että auton rekisteröinnistä perittävät verot eivät kuulu direktiivin 83/183/ETY soveltamisalaan, mikä tarkoittaa, että siinä säädettyä vapautusta ei sovelleta IA:ta koskeviin tapauksiin. Ks. 15.7.2004 annettu tuomio asiassa C-365/02 Marie Lindfors, 22 ja 23 kohta sekä asia C-387/01, Harald Weigel ja Ingrid Weigel v Finanzlandesdirektion fur Vorarlberg, 45 kohta.
Tuomioistuimen tuomio, annettu 11.12.1990, asiassa C-47/88 Euroopan yhteisöjen komissio vastaan Tanskan kuningaskunta, Kok. 1990, s. I-04509, 10 kohta.
Kysymyksen nro 71 esittäjä Georgios Karatzaferis (H-0732/06)
Aihe: Kreikkalaisten rakennusosuuskuntien laillisuus
Kreikkalaisissa lehdissä julkaistujen tietojen mukaan (esim. Ethnos-lehti, 17. heinäkuuta 2006) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut kreikkalaisen rakennusosuuskunnan olleen oikeassa asiassa, joka koski sen omaisuutta. Kreikan valtio on (vuosikymmenten ajan) väittänyt, että osuuskunnan omaisuus on takavarikossa, koska kyseessä on "metsä". Kreikan valtio on kuitenkin käytännössä tunnustanut tämän ja 325 muuta osuuskuntaa, joiden jäsenet ovat maksaneet ja maksavat edelleen veronsa. Ainoa taho, joka kumma kyllä vaikuttaa asiassa tietämättömältä, on komissio, vaikka Euroopan parlamentti on – vetoomusvaliokunnan puheenjohtaja Libickin välityksellä – kehottanut Kreikan pääministeriä Karamanlisia saattamaan asian järjestykseen.
Eikö komissio ymmärrä, että kaikki – paitsi itse komissio – ovat todenneet, että Kreikan viranomaiset toimivat vastoin lakia väittäessään, että omaisuus, joka kuuluu 1,5 miljoonalle kreikkalaiselle ja muille EU-kansalaisille Kreikassa, on takavarikossa? Miten komissio aikoo toimia Kreikan viranomaisia vastaan?
(FR) Komissio haluaa huomauttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se on vastannut jo moneen kertaan täysin samasta asiasta esitettyihin Euroopan parlamentin kysymyksiin: kirjalliset kysymykset E-0316/05 ja E-0450/06 sekä vetoomukset P-819/2005, P-462/2005, P-392/2005, P-330/2004, P-298/2004 ja P-158/2004.
Arvoisan parlamentin jäsenen 13. maaliskuuta 2006 päivättyyn kirjeeseen 7. kesäkuuta 2006 lähettämässään vastauksessa komission puheenjohtaja toi jälleen kerran esiin komission näkemyksen, jonka mukaan esitetyt kysymykset eivät kuulu yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan, joten komissio ei voi ryhtyä toimiin. Tässä tapauksessa Kreikan valtio on mahdollisesti rikkonut omaisuuslain perussäännöksiä Kreikassa. Asian riitauttaminen Kreikan valtion kanssa rajoittuu kysymyksiin, jossa valtio käyttää oikeuksiaan maa-alueen yhteisomistajana rakentamiseen, ja tämä asia ei kuulu millään tavalla yhteisön lainsäädännön soveltamisalaan. Peruslainsäädännön, jota mahdollisesti on rikottu, ja yhteisön lainsäädännön välille on siis mahdotonta vetää tarvittavaa yhteyttä.
Kysymyksen nro 72 esittäjä Claude Moraes (H-0735/06)
Aihe: Pienaseiden hankkiminen ja myynti
Europoliin ja yleisesti poliisiyhteistyöhön liittyen kysyn, onko komissiolla minkäänlaisia ehdotuksia, jotka koskisivat erityisesti pienaseiden hankkimista, myymistä ja siirtämistä jäsenvaltioiden välillä, koska tämä asia vaikuttaa erityisesti omaan Lontoon vaalipiiriini?
(EN) Pienten ampuma-aseiden (sotilaskäyttöön tarkoitetut ampuma-aseet pois luettuina) siirtämistä yhteisön sisällä säädellään pääasiassa aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin(1) säännöksillä.
Kyseisessä direktiivissä säädetään yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat hyväksyä lainsäädäntöönsä direktiiviä tiukempia säännöksiä.
Direktiivi edellyttää varsinkin tiedonvaihtoa ja/tai luvanvaraisuutta siirrettäessä ampuma-aseita yhteisön sisällä, sekä aseiden ominaispiirteiden ilmoittamista.
Ampuma-aseiden, niiden osien ja komponenttien sekä ampumatarvikkeiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjuntaa koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen komissio ehdotti maaliskuussa 2006, että direktiivin 91/477 säännöksiä mukautetaan normatiiviseen yhteyteen(2). Ampuma-aseita koskevan YK:n pöytäkirjan mukaisesti ehdotetaan, että ampuma-aseet on merkittävä valmistuksen yhteydessä. On myös huolehdittava siitä, että jäsenvaltiot sitoutuvat pitämään kirjaa aseista vähintään kymmenen vuoden ajan.
Ehdotus on parhaillaan käsiteltävänä parlamentissa.
Esitin suullisessa kysymyksessäni (H-0022/06(1)) vakavan epäilykseni siitä, että Katalonian hallitus on käyttänyt potilaskertomuksia epämääräistä ja ehdottomasti laitonta tarkoitusta varten. Näyttää siltä, että Katalonian tietosuojavirasto on nyt vihdoin alkanut harkita mahdollisuutta, että seuraamuksia määrättäisiin sairaaloiden vastaaville eikä tutkimuksen teettäneelle Katalonian aluehallitukselle. Katsooko komissio, että potilaskertomusten käyttö kielitieteelliseen tutkimukseen "on tarpeen yleistä etua koskevan tehtävän suorittamiseksi" direktiivin 95/46/EY(2) 7 artiklan e kohdan mukaisesti?
Kyseisen direktiivin 14, 15, 22, 23 ja 24 artiklassa säädetään rekisteröidyn oikeudesta vastustaa henkilötietojensa käsittelyä, oikeuskeinoista, vastuusta ja sanktioista. Vastaavat lomakkeet ovat saatavilla ainoastaan katalaaniksi Katalonian tietosuojaviraston Internet-sivuilla, koska Katalonia on itsehallintoalue, jonka väestöstä puolet puhuu äidinkielenään espanjaa (joka on valtion virallinen kieli). Katsooko komissio, että Katalonian kansalaisten oikeuksia suojellaan täysimääräisesti?
(EN) Toimivalta valvoa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta on siirretty tietosuojadirektiivissä (95/46/EY) jäsenvaltioiden tietosuojaviranomaisille, kuten komissio on jo todennut aiemmin vastauksessaan kysymykseen H-0022/06. Kyseisillä viranomaisilla on oltava riittävät toimintavaltuudet voidakseen huolehtia siitä, että henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan niiden kansallista tietosuojalainsäädäntöä, ja voidakseen estää tai lopettaa henkilötietojen laittoman käsittelyn lähinnä tarkastusten ja seuraamusten avulla.
Direktiivissä säädetään myös, että kansallisten tietosuojaviranomaisten on voitava ottaa vastaan ja tutkia valituksia keltä tahansa henkilöltä, joka haluaa suojella omia oikeuksiaan ja vapauksiaan henkilötietojen käsittelyssä. Jäsenvaltioiden on direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä huolehdittava siitä, että lain tai kansallisen hallintokäytännön määräämät edellytykset sallivat jokaisen henkilön käyttää tätä oikeutta tehokkaasti.
Jokaisen jäsenvaltion on siis henkilötietojen käsittelyn laillisuutta koskeviin oikeudellisiin perusteisiin liittyvän direktiivin 7 artiklan täytäntöönpanon yhteydessä määriteltävä lailla tai tietosuojaviranomaisten päätöksellä, voidaanko suorittaa tutkimus, jossa arvioidaan, mitä kieltä sairaaloissa ja terveyspalveluissa käytetään ja millaisin edellytyksin.
Komissio totesi jo edellisessä vastauksessaan, että jos Katalonian hallituksen viranomaisten toteuttamat tutkimukset ovat ristiriidassa tietosuojadirektiivin täytäntöönpanemiseksi säädettyjen Espanjan tietosuojalakien kanssa, Espanjan tietosuojaviranomaisten on ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin lainmukaisuuden varmistamiseksi.
Komissio on jo pyytänyt Espanjan viranomaisilta tietoja kysymyksessä esitetyistä seikoista tarkistaakseen, että Katalonian hallituksen toteuttama tutkimus on henkilötietojen suojelua koskevan direktiivin 95/46/EY täytäntöönpanemiseksi annetun Espanjan lainsäädännön mukaista. Espanjan viranomaiset ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne ovat tehneet kyselyjä ja tarkastuskäyntejä tarkistaakseen Katalonian hallituksen viranomaisten toteuttamien tutkimusten lainmukaisuuden. Kyselyjen ja tarkastuskäyntien perusteella on aloitettu useita oikeudenkäyntejä, joissa päädytään ehkä toteamaan, että Espanjan tietosuojasäännöksiä on rikottu. Nämä keskeneräiset oikeudenkäynnit saattavat johtaa seuraamuksiin tai muihin tietosuojaviranomaisen toimiin, joilla varmistetaan Espanjan tietosuojasäännösten noudattaminen.
Kysymyksen nro 74 esittäjä Bill Newton Dunn (H-0742/06)
Aihe: Roskasähköpostin lähettämisen estäminen
Roskasähköpostin lähettämistä, eli miljoonien ärsyttävien sähköpostiviestien lähettämistä samanaikaisesti lähettäjälle koituvin olemattoman pienin kustannuksin, voitaisiin huomattavasti vähentää, jos siihen löytyisi poliittista tahtoa. Jos roskasähköpostin lähettäjät joutuisivat jakamaan lähetyksensä pieniin osiin kulujen välttämiseksi, se hidastaisi heidän toimintaansa huomattavasti. Aikooko komissio ehdottaa kalliita maksuja massiiviselle sähköpostiviestien lähettämiselle?
(EN) Direktiivissä 2002/58/EY – sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivissä – käytetään ilmaisua "ei-toivottu markkinointiviestintä" ilmiöstä, jota yleensä kutsutaan "roskasähköpostiksi". Direktiivin 13 artiklassa vaaditaan jäsenvaltioita estämään ei-toivottujen markkinointiviestien lähettäminen sähköpostitse tai muiden sähköisten viestijärjestelmien välityksellä, kuten teksti- tai multimediaviestinä, ellei tilaaja ole etukäteen suostunut vastaanottamaan tällaisia palveluja. Tätä suojaa sovelletaan tilaajiin, jotka ovat luonnollisia henkilöitä. Jäsenvaltiot voivat joko laajentaa järjestelmän koskemaan myös oikeushenkilöitä tai jättää oikeushenkilöille osoitetun ei-toivotun viestinnän tämän järjestelmän ulkopuolelle.
Jos jäsenvaltiot sallivat ei-toivotun markkinointiviestinnän lähettämisen sähköpostitse oikeushenkilöille, niiden on lisäksi sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 2000/31 nojalla huolehdittava siitä, että tällainen viestintä voidaan selvästi ja yksiselitteisesti tunnistaa (7 artiklan 1 kohta).
Ei-toivottujen (runsaslukuisten) sähköpostiviestien lähettämiskustannusten suurentaminen rankaisisi epäoikeudenmukaisesti niitä yrityksiä, jotka noudattavat lainmukaisia markkinointikäytäntöjä kansallisten roskapostisäännösten mukaisesti. Roskasähköpostilakeja rikkovien yritysten osalta tarvitaan päättäväisiä lainvalvontatoimia kyseisen toiminnan estämiseksi.
Komissio aikoo antaa vuoden 2006 loppuun mennessä tiedonannon roskasähköpostista sekä vakoilu- ja haittaohjelmista. Tiedonannossa tehdään inventaario tähän mennessä toteutetuista toimista, joilla on pyritty lisäämään ihmisten tietoisuutta roskasähköpostin sekä vakoilu- ja haittaohjelmien aiheuttamista ongelmista. Lisäksi tarkastellaan EU:n, teollisuuden ja jäsenvaltioiden toimia näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Tiedonanto perustuu tähän mennessä saatuihin tuloksiin, ja siinä määritellään uusia toimia, joita asianomaisten osapuolten on vielä toteutettava. Komissio odottaa innokkaasti parlamentin ja neuvoston näkemyksiä tiedonannosta.
Kysymyksen nro 75 esittäjä Francesco Enrico Speroni (H-0743/06)
Aihe: Ison-Britannian kansalaisten suosiminen muiden EU-maiden kansalaisten kustannuksella
Lontoolaisen tuomioistuimen (Crown Court) tuomari langetti 30. elokuuta 2006 autonkuljettajana toimivalle Francesco Ferrarille rangaistuksen tieliikennerikkomuksesta. Tuomiota lukiessaan tuomari oli oikeussalissa läsnä olleiden todistajien mukaan huomauttanut, että kuuden kuukauden vankeustuomio on tarkoitettu varoittavaksi esimerkiksi kaikille eurooppalaisille kuljettajille. Miten komissio aikoo toimia tässä selvässä syrjintätapauksessa?
(FR) Komissio haluaa huomauttaa, että tieliikennelain soveltaminen ja sen nojalla tehdyt oikeuden päätökset Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuuluvat kyseisen valtion yksinomaiseen toimivaltaan.
Koska kyseinen tapaus ei myöskään liity yhteisön lainsäädäntöön, komissio ei voi tutkia tapausta arvoisan parlamentin jäsenen pyytämällä tavalla.
Kysymyksen nro 76 esittäjä Panagiotis Beglitis (H-0745/06)
Aihe: Öljyputken rakentaminen Burgasista (Bulgaria) Aleksandroupoliin (Kreikka)
Kreikka, Venäjä ja Bulgaria vahvistivat äskettäin jälleen poliittisen tahtonsa rakentaa öljyputki Burgasista (Bulgaria) Aleksandroupoliin (Kreikka) venäläisen öljyn kuljettamiseksi Euroopan maihin.
Kun otetaan huomioon hankkeen taloudellinen ja strateginen merkitys, aikooko Euroopan komissio osallistua putken rakentamisen rahoittamiseen?
Kun otetaan huomioon, että putken rakentaminen ja toiminta edellyttävät tiukkojen ympäristönormien noudattamista, millä tavoin Euroopan komissio aikoo suunnitella hankkeen ympäristönäkökohtiin liittyvän valvonnan?
(EN) Vanhenevien energiainfrastruktuurien parantaminen ja uusien, vaihtoehtoisten toimitusreittien perustaminen edellyttää huomattavia investointeja niin EU:ssa kuin kauttakulkumaissa. Kuten vihreässä kirjassa "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi" todetaan, yhtenä keskeisenä tavoitteena on rakentaa öljyputkia, jotka helpottaisivat Kaspianmereltä EU:hun suuntautuvia öljytoimituksia.
Komissio on tietoinen siitä, että harkittavana on parhaillaan useita putkihankkeita, joiden tavoitteena on kuljettaa raakaöljyä Mustaltamereltä Euroopan markkinoille. Sen lisäksi, että hankkeilla lisätään toimitusvarmuuttamme, ne vähentävät ehkä öljyn merikuljetusta Turkin ruuhkaisten salmien kautta, jolloin ympäristöön ja paikalliseen väestöön kohdistuvat vakavat riskit vähenevät. Komissio tukee kaikkia hyvin perusteltuja hankkeita, joilla voidaan osaltaan edistää näiden tavoitteiden saavuttamista. Komissio onkin tyytyväinen hiljattain tehtyyn hallitustenväliseen sopimukseen Burgasin ja Aleksandroupoliin välisen putkiston rakentamisesta ja toivoo, että sopimus johtaa hankkeen toteutukseen.
Komissio on myöntänyt 1,9 miljoonaa euroa rahoitustukea hankkeen toteutettavuustutkimuksiin rakennerahastoista vuosina 1994–1999 INTERREG II -yhteisöaloitteen "Ulkorajat" välityksellä. (Hanke on saanut julkista rahoitusta yhteensä 2,7 miljoonaa euroa). Nykyisissä rahoitusnäkymissä, joita sovelletaan vuosina 2000–2006, ei ole varauduttu rahoittamaan hanketta. Rahoitusta hankkeelle ei ole varattu myöskään rakennerahastoista eikä ulkosuhteita koskevista rahoitusvälineistä.
Parlamentin ja neuvoston vahvistamien Euroopan laajuisten energiaverkkojen nykyisten suuntaviivojen mukaisesti öljyputket eivät voi saada EU-rahoitusta.(1) Hanke voi kuitenkin saada tukea kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta ja varsinkin Euroopan investointipankilta.
Putki on rakennettava ja sen on toimittava niiden yhteisön ympäristödirektiivien mukaisesti, joita sovelletaan tämäntyyppisiin suuriin energiahankkeisiin. Tällöin on otettava huomioon varsinkin hankkeen vaikutus ympäristöön ja erityissuojelualueisiin.
Parlamentin ja neuvoston päätös 1229/2003/EY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2003, Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta ja päätöksen 1254/96/EY kumoamisesta.
Kysymyksen nro 78 esittäjä David Martin (H-0753/06)
Aihe: Palestiinalaiset lapsivangit
Mitä komissio aikoo tehdä painostaakseen Israelin hallitusta vapauttamaan palestiinalaiset lapsivangit?
(EN) Komissio on tietoinen Israelissa vangittuina olevista palestiinalaislapsista, jotka joutuvat toisinaan kärsimään vaikeista oloista.
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen mukaisesti komissio rahoittaa useita hankkeita, joissa keskitytään voimakkaasti lapsivankiongelmaan. Tällaisissa hankkeissa käsitellään muun muassa lasten vangitsemista/huostaanottoa (Physicians for Human Rights) sekä kidutusta (B'tselem, Public Committee against Torture in Israel, Italian Consortium of Solidarity).
Komissio muistuttaa Israelille jatkuvasti maan viranomaisten kanssa järjestetyissä kokouksissa ja erityisesti EU:n naapuruuspolitiikan yhteydessä, että Israelin on noudatettava kansainvälisen humanitaarisen lainsäädännön mukaisia velvoitteitaan.
Kysymyksen nro 79 esittäjä María Isabel Salinas García (H-0754/06)
Aihe: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätös kumota puuvillan yhteinen markkinajärjestely
Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kumosi 7. syyskuuta 2006 puuvillan uuteen yhteiseen markkinajärjestelyyn kuuluvan tukijärjestelmän Espanjan hallituksen nostaman kanteen perusteella. Tuomioistuin perustelee päätöstään sillä, että viljelyn kannattavuuden ja elinkelpoisuuden varmistamiseksi tarvittavia tukia laskettaessa ei ollut otettu huomioon työntekijöiden palkkoja kiinteinä kuluina eikä alalle välttämättömästä ja siihen erottamattomasti kuuluvasta koneellisesta puuvillankorjuusta aiheutuvia kustannuksia.
Alan toimijat kokivat, että uudistuksesta koitui niille suurta haittaa. Nyt tilanne näyttää lupaavalta. Oikeusvarmuuden takaamiseksi uudistus pysyy kuitenkin voimassa siihen saakka, kunnes uudistuksen periaatteiden mukaisesti otetaan käyttöön uusi tukijärjestelmä, jossa tuilla saavutettava hyöty on suhteessa niistä aiheutuviin kustannuksiin. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tässä yhteydessä? Mikä on puuvillan yhteisen markkinajärjestelyn tulevan uudistuksen aikataulu?
(EN) Komissio on pannut merkille Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion asiassa Espanjan kuningaskunta vastaan Euroopan unionin neuvosto. Kyseinen tuomio kumoaa neuvoston vuonna 2004 vahvistaman puuvilla-alan uudistuksen.
Tuomioistuimen tuomio tutkitaan komissiossa yksityiskohtaisesti ennen kuin tehdään päätelmiä siitä, mitä toimenpiteitä tuomion noudattamiseksi on toteutettava. EU:n puuvilla-alasta on laadittava yksityiskohtainen tutkimus, jossa otetaan huomioon varsinkin työvoimakustannukset ja koneellisen puuvillankorjuun elinkelpoisuus.
Markkina-analyysi ja puuvilla-alaa koskevan ehdotuksen valmistelu on kuitenkin toteutettava yhteisön toimielimissä vahvistettujen menettelyjen ja sääntöjen mukaisesti. Komissio ei näin ollen pysty välittömästi esittämään uutta ehdotusta.
Yhteisöjen tuomioistuin on tähdentänyt, että uusi asetus on vahvistettava "kohtuullisen ajan kuluessa", mutta vuoden 2004 uudistusta voidaan soveltaa edelleen siihen saakka, kunnes uusi järjestelmä on otettu käyttöön.
Kysymyksen nro 80 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0762/06)
Aihe: Israelin pommitusten eteläisellä Välimerellä aiheuttamat ympäristötuhot
Israelin Libanonin vastaisen rikollisen sodan loppumattomiin seurauksiin ja tuhansien siviilien surmaamiseen on lisättävä myös eteläisen Välimeren valtavat ympäristötuhot, joita aiheutui, kun Israel pommitti Jijjehin voimalaitoksia ja noin 30 000 tonnia öljyä valui mereen saastuttaen satoja kilometrejä rannikkoa siten, että vaara uhkasi levitä myös Euroopan rannikoille. Kansainvälisen merenkulkujärjestön ensimmäisten arvioiden mukaan pilaantumisen aiheuttamat vahingot nousevat yli 50 miljoonaan euroon.
Kysyn komissiolta, aikooko se vaatia Israelin valtiota korvaamaan omin varoin ympäristötuhot, joita sen siviili-infrastruktuuriin kohdistuneet pommitukset Jijjehissä aiheuttivat, vai joutuvatko kansat jälleen maksamaan Israelin rikoksista ihmiskuntaa kohtaan?
(EN) Komissio on paheksunut useissa julkilausumissa Israelin hyökkäyksiä siviili-infrastruktuuria vastaan viimeisimpien väkivaltaisuuksien aikana.
Komissio on auttanut Libanonin viranomaisia pommitusten aiheuttamassa öljysaasteongelmassa koordinoimalla asiantuntija-avun toimittamista ja seuraamalla ja analysoimalla tilannetta satelliittikuvien välityksellä.
Komission tehtävänä ei ole esittää Libanonin hallituksen puolesta korvauskysymystä Israelin valtiolle.
Kysymyksen nro 81 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0764/06)
Aihe: Tuhoisat tulipalot Kreikassa
Viime kesänä Kreikassa ja erityisesti Halkidikissa ja Lakoniassa, metsäpalot tuhosivat tuhansia hehtaareja metsää, kymmeniä asuinrakennuksia sekä karjaa ja viljelmiä. Metsäpalojen lisääntyvä määrä sekä niiden laajuus, joka on ollut kolminkertainen viime vuoteen verrattuna, johtuu lähinnä rikollisista toimista, joiden tavoitteena on metsäalueluokituksen kumoaminen, sekä ennaltaehkäisytoimissa ja sammutusvälineistössä ilmenevistä merkittävistä puutteista.
Aikooko komissio pyytää jäsenvaltioita pidättymään metsäalueiden muuttamisesta kauppatavaraksi, niiden luokituksen mitätöimisestä ja niiden yksityistämisestä? Osallistuuko se vahinkojen kirjaamista ja korvaamista sekä asianosaisten tilanteen lievittämistä koskevien toimien rahoittamiseen ja palaneiden alueiden metsittämiseen kauttaaltaan? Aikooko se tukea yhteisten metsänsuojelumekanismien ja metsäpalojen sammutusmekanismien luomista ja sammutusvälineistöön ja -henkilöstöön liittyvien puutteiden korjaamista?
(EN) EU:n perussopimuksissa ei ole määräyksiä yhteisestä metsäpolitiikasta, joka on pääasiassa jäsenvaltioiden omalla vastuulla. Sama koskee maankäyttöpolitiikkaa, josta EU:n nykyisessä lainsäädännössä on säädetty ainoastaan Natura 2000 -alueiden yhteydessä.
EU osarahoittaa kuitenkin jäsenvaltioiden toteuttamia palontorjuntatoimia Forest Focus -asetuksen(1) ja EU:n metsäpalojen tietojärjestelmän perusteella. Unioniin on myös perustettu tietokanta, johon on tarkoitus koota kaikki tiedot EU:n paloalueista. Koska Forest Focus -asetuksen voimassaolo lakkaa vuoden 2006 lopulla, siihen nojautuvia metsänsuojelutoimia voidaan jatkaa ympäristöalan uuden rahoitusvälineen LIFE+ välityksellä(2).
Saadakseen rahoitusta solidaarisuusrahastosta(3) asianomaisen jäsenvaltion on tehtävä hakemus komissiolle kymmenen viikon kuluessa ensimmäisen vahingon ajankohdasta. Kreikan hallitukselta tällaista hakemusta ei ole tähän päivään mennessä (26.9.2006) saatu.
Kaudella 2007–2013 sovellettava uusi maaseudun kehittämisasetus(4) sisältää useita metsätaloustoimenpiteitä, joita jäsenvaltiot voivat toteuttaa omien painopisteidensä mukaisesti, muun muassa metsäpalojen torjuntatoimenpiteitä ja tulipaloissa vaurioituneiden metsien kunnostustoimenpiteitä.
Yhteisön pelastuspalvelujärjestelmä perustettiin vuonna 2001. Sen tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä pelastuspalvelutoimissa, joita toteutetaan metsäpalojen kaltaisissa hätätilanteissa, jotka saattavat vaatia kiireellisiä avustustoimia. Yhteisön järjestelmään kootaan tiedot siihen osallistuvien valtioiden pelastuspalvelukapasiteetista, joten se voi taata jopa paremman turvan lähinnä ihmisille mutta myös luonnon- ja kulttuuriympäristölle sekä omaisuudelle. Sen avulla jäsenvaltiot voivatkin korvata mahdollisia henkilöstö- ja kalustovajauksia torjuessaan metsäpalojen kaltaisia hätätilanteita.
Parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 2152/2003, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, metsien ja ympäristövuorovaikutusten seurannasta yhteisössä (Forest Focus), EYVL L 324, 11.12.2003.
Neuvoston asetus (EY) N:o 2012/2002, annettu 11 päivänä marraskuuta 2002, Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta, EYVL L 311, 14.11.2002.
Neuvoston asetus (EY) N:o 1698/2005, annettu 20 päivänä syyskuuta 2005, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen, EUVL L 227, 21.10.2005.
Kysymyksen nro 82 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0767/06)
Aihe: EU:n rakennerahastovarojen käyttö uusissa jäsenvaltioissa
Rakennerahastojen nykyinen ohjelmakausi (2000–2006), joka kattaa kaikki jäsenvaltiot ja vuodesta 2004 alkaen erityisesti uudet jäsenvaltiot, päättyy piakkoin. Kuinka komissio arvioi uusien jäsenvaltioiden suoriutuneen EU:n rakennepolitiikan toteuttamisessa ohjelmakauden aikana? Mitkä olivat uusien jäsenvaltioiden keskeiset ongelmat ja saavutukset EU:n rakennerahastovarojen käytössä?
(EN) Nykyisten rakennerahastojen menoja maksetaan vuoden 2008 loppuun saakka, joten loppuarvio voidaan laatia vasta silloin. Tämä koskee varsinkin uusia jäsenvaltioita, joiden ohjelmakausi alkoi vasta vuonna 2004 ja joissa suurin osa rahoituksen vaikutuksista on vielä toteutumatta.
On kuitenkin huomattava, että bruttokansantuote on kasvanut viime aikoina Maltaa lukuun ottamatta kaikissa uusissa jäsenvaltioissa enemmän kuin EU:n viidessätoista vanhassa jäsenvaltiossa. Vuonna 2005 kasvu oli esimerkiksi Virossa ja Latviassa noin 10 prosenttia ja Tšekissä ja Slovakiassa noin 6 prosenttia, kun EU:n keskimääräinen kasvu oli noin 1,6 prosenttia.
EU:n rahoituksella edistetään kasvua ja työllisyyttä uusissa jäsenvaltioissa. Monessa uudessa jäsenvaltioissa EU:n avustus keskittyy yrityssektorin kilpailukyvyn vahvistamiseen, työllisyyden parantamiseen ja työtilaisuuksien lisäämiseen sekä ympäristö- ja liikenneinfrastruktuurien puutteiden korjaamiseen.
Tällä hetkellä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä välimaksujen hyödyntämiskyvystä, sillä vuosina 2004 ja 2005 maksettiin lähinnä ennakoita.
Ensimmäiset arviointitulokset osoittavat lisäksi, että uudet jäsenvaltiot ovat edistyneet merkittävästi tarvittavan hallintokapasiteetin rakentamisessa huolimatta siitä, että niillä on ollut käytettävissään suhteellisen vähän aikaa ja vain niukasti kokemuksia siitä, miten ohjelmia hallinnoidaan. Rakennerahastojen hallintojärjestelmä on saatu onnistuneesti luotua, hallinto- ja maksuviranomaiset sekä seurantakomiteat ja täytäntöönpanoelimet perustettua ja hallinto- ja tarkastusjärjestelmät kehitettyä.
Komissio luottaakin siihen, että uudet arviointitiedot osoittavat rakennerahastojen toimivan tehokkaasti uusien jäsenvaltioiden kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden vauhdittajana.
Kysymyksen nro 83 esittäjä Jens-Peter Bonde (H-0773/06)
Aihe: Romanian aromanialainen yhteisö
Onko Romaniasta peräisin oleva aromanialainen yhteisö tasa-arvoinen muiden EU:n kansallisten vähemmistöjen kanssa? Mitä voimme tehdä heidän tilanteensa parantamiseksi?
(EN) Komission tietojen mukaan aromanialaisia ei pidetä Romaniassa kansallisena vähemmistönä. He nauttivat siis samoista oikeuksista kuin muut romanialaiset.
Komissio pitää kuitenkin Romanian vähemmistöjen suojelua erittäin tärkeänä ja onkin seurannut jatkuvasti vähemmistöjen tilanteen kehittymistä Romaniassa alettuaan julkaista säännöllisin väliajoin selvityksiä maan tilanteesta. Arviomme mukaan vähemmistöjen suojelu on vuosien saatossa yleisesti parantunut.
Komissio ei tietenkään voi esittää konkreettisia ratkaisuja vähemmistöjen ja enemmistön välisten suhteiden selvittämiseksi Romaniassa. Ne asiat ovat Romanian viranomaisten ratkaistavana. Komissio on valmis suhtautumaan suotuisasti kaikkiin myönteisiin ratkaisuihin, joihin osapuolet mahdollisesti päätyvät.
Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, Romanian parlamentissa käsitellään parhaillaan kansallisia vähemmistöjä koskevaa lakiluonnosta. Komissio uskoo, että Venetsian komission suositusten perusteella neuvoteltu ratkaisu olisi osoitus myönteisestä kehityksestä. Komissio kuitenkin korostaa, että mahdollinen ratkaisu on rahoitettava kansallisin varoin.
Kysymyksen nro 84 esittäjä Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (H-0778/06)
Nykyisin maatiloille vuosittain maksettavien suorien tukien määrällä ei ole mitään ylärajaa. Niinpä suurimmat tilat, jotka voisivat olla kannattavia ilman ulkopuolista tukea, saavat aivan kohtuuttoman osan maksuista. Se on YMP:n tavoitteiden ja periaatteiden sekä Lissabonin strategian vastaista. Olisiko komissio tässä yhteydessä valmis ottamaan käyttöön vuosittaisten suorien maksujen ylärajan, joka asetettaisiin esimerkiksi 50 000 euroon tilaa kohti? Tämä yläraja koskisi vain kahta prosenttia viljelijöistä ja auttaisi säästämään lähes kahdeksan miljoonaa euroa vuodessa.
(EN) Mahdollisuutta ottaa käyttöön viljelijäkohtaisia tukikattoja eli asettaa maksurajoja, jotta maanviljelijöille maksettavat suorat maksut jakautuisivat tasaisemmin, harkittiin ensimmäisen kerran maanviljelijöille maksettavien suorien maksujen käyttöönoton yhteydessä vuonna 1992.
Agenda 2000 -neuvotteluissa ja sen välitarkistuksen yhteydessä, vuonna 2002, asiaa mietittiin laajemmin, ja komissio ehdotti konkreettisia rajaustoimenpiteitä. Nämä ehdotukset eivät kuitenkaan loppujen lopuksi päätyneet lopulliseen sopimukseen.
Komissio tarkastelee rajaamista uudelleen niiden yleisneuvottelujen yhteydessä, joita vuosina 2007–2009 käydään EU:n talousarvion kokonaistarkistuksesta ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) "terveystarkastuksesta".
Alustavat numerotiedot tuottajille asetuksen (EY) N:o 1259/1999 mukaisesti maksettujen suorien tukien jakautumisesta varainhoitovuonna 2004 sekä siihen liittyvä selvitys on julkaistu 4. kesäkuuta 2006.
Näiden tietojen perusteella voidaan laskea, että yli 50 000 euron suuruisia tukimaksuja maksetaan 83 060 tuensaajalle, joiden osuus on 1,7 prosenttia EU:n maanviljelijöistä. Kyseisille maanviljelijöille maksettiin tukia yhteensä 8,157 miljardia euroa varainhoitovuonna 2004. Jos kyseisen varainhoitovuoden maksuihin olisi sovellettu 50 000 euron rajausmekanismia, budjettimenot olisivat olleet 4,153 miljardia euroa eli 4,004 miljardia euroa vähemmän.
On kuitenkin huomattava, että tällaisessa puhtaasti talousarvioon perustuvassa laskelmassa ei ole otettu huomioon mahdollisia rakennemuutoksia, joita tällainen toimenpide aiheuttaisi.