Puhemies. Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausuma ihmisoikeuksia koskevasta Euroopan parlamentin vuosittaisesta raportista.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on ilo esitellä teille tänään Euroopan unionin vuosittainen ihmisoikeusraportti. Ensimmäinen ihmisoikeusraportti julkaistiin vuonna 1999, jolloin Suomi, niin kuin tälläkin kertaa, oli mukana raportin laadinnassa Euroopan unionin puheenjohtajavaltion roolissa. Raportin tarkoitus ei ole sittemmin muuttunut. Se käsittelee edelleen ainutlaatuisella tavalla Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikkaa ja sen puitteissa tehtyjä asioita. Nyt laadittu raportti käsittelee ajanjaksolla 1. heinäkuuta 2005–30. kesäkuuta 2006 toteutettuja EU:n toimia ja politiikkoja, joiden tavoitteena on ollut edistää ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallista kunnioitusta.

Raportti seuraa seitsemää aikaisempaa vuosittaista raporttia, jotka on julkaistu vuosina 1999–2005 Eurooppa-neuvoston vuonna 1998 hyväksymän julkilausuman mukaisesti. Tuossa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 50. vuosipäivänä annetussa julkilausumassa Euroopan unionia kehotettiin tehostamaan ihmisoikeuksiin liittyvää toimintaansa. Samassa julkilausumassa EU:ta myös kehotettiin laatimaan vuosittainen ihmisoikeusraportti.

Ihmisoikeusraportissa luodaan katsaus ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi tehtyyn työhön Euroopan unionin toimielimissä. Tarkasteltavina ovat sekä EU:n ulkoiset politiikat että sisäiset näkökohdat. Myös tänä vuonna Euroopan parlamentin toimia ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi tarkastellaan omassa osiossaan. Euroopan parlamentti ottaa kiitettävästi esille ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja pitää huolen siitä, että nämä asiat saavat niille kuuluvaa huomiota myös muissa unionin toimielimissä.

Raportissa korostuvat EU:n ihmisoikeuspolitiikan erityiset painopisteet, kuten ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen. Käytännössä valtavirtaistaminen on tarkoittanut ihmisoikeusasiantuntijoiden ja maakohtaisten työryhmien välisen vuorovaikutuksen lisäämistä sekä ihmisoikeuksia koskevien näkökohtien esille tuomista EU:n eri toimialueilla, kuten kriisinhallinnassa ja aseviennissä. Euroopan unioni on kehittänyt tapoja käsitellä erityisaiheita, kuten naisia ja turvallisuutta sekä lapsia aseellisten selkkauksien yhteydessä. Korkeana edustajana toimivan pääsihteerin henkilökohtainen edustaja on toiminut aktiivisesti ihmisoikeuksien valtavirtaistamiseksi yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä EU:n ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen tunnettavuuden lisäämiseksi.

Euroopan unioni on hyväksynyt tiettyjä kysymyksiä koskevia erityisiä suuntaviivoja ja siten määritellyt ihmisoikeuspolitiikkansa painopisteet. Unioni vastustaa kaikissa olosuhteissa kuolemanrangaistusta ja on tuonut sen osalta esiin yksittäistapauksia, joissa kansainvälisen oikeuden vähimmäisvaatimukset eivät ole täyttyneet. Raportointikaudella unioni onkin kiinnittänyt erityistä huomiota maihin, joiden toimintalinja kuolemanrangaistuksen suhteen on ollut muuttumassa.

Euroopan unioni on kannustanut eri maita liittymään kidutuksen poistamista koskevaan kansainväliseen sopimukseen ja näin osaltaan lujittamaan kidutuksen poistamiseen tähtääviä toimia.

Myös lapsia aseellisten konfliktien yhteydessä koskevan kysymyksen osalta unioni on määritellyt tietyt ensisijaiset kohdemaat, joissa se aikoo parantaa ihmisoikeustilannetta lievittämällä eri tavoin lasten kärsimyksiä aseellisten konfliktien yhteydessä. On ollut tärkeää nostaa tämä asia esille monenvälisillä kansainvälisillä foorumeilla ja tehostaa EU:n omia valmiuksia käsitellä tätä asiaa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden yhteydessä.

EU:n ihmisoikeuksien puolustajia koskevien suuntaviivojen osalta unioni on toteuttanut sananvapautta ja naisten ihmisoikeuksia koskevia maailmanlaajuisia kampanjoita. Koska ihmisoikeuksien puolustajat joutuvat varsin usein itse hyökkäysten kohteeksi, heidän oikeutensa ovat edelleen EU:n toiminnan yksi painopiste.

Neuvosto arvostaa Euroopan parlamentin keskeisestä roolia yhteisessä tehtävässämme puolustaa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista. Vuosittain jaettava Saharov-palkinto mielipiteenvapauden puolestapuhujille on tässä tehtävässä keskeinen. Aiempina vuosina parlamentti on osoittanut tunnustusta merkittäville tahoille, kuten Nelson Mandelalle ja Kofi Annanille. On myönteistä, että tämänvuotinen Saharov-palkinto on myönnetty Valko-Venäjän oppositiojohtajalle Aljaksandr Milinkevitšille. On syytä uskoa, että myönnetty kansainvälinen kunnianosoitus rohkaisee Milinkevitšiä ja muita jatkamaan tärkeää työtään demokraattisten voimien vahvistamiseksi Valko-Venäjällä.

Raportin tarkastelujakson aikana, siis kesän 2005 ja kesän 2006 välisenä aikana, YK:n rakenteissa tapahtui merkittävä muutos. YK:n ihmisoikeusneuvoston perustamisesta käydyt neuvottelut ja sittemmin uuden neuvoston ensimmäinen istunto tarjosivat keskeiset puitteet EU:n toiminnalle monenvälisen ihmisoikeuspolitiikan alalla. EU:n tavoitteena oli koko ajan saada aikaan sellainen neuvosto, joka antaisi ihmisoikeuksille sen aseman, joka niille on taattu YK:n peruskirjassa. Vaikka emme saaneetkaan kaikkia ajamiamme asioita läpi maaliskuussa 2006 hyväksyttyyn lopulliseen tekstiin, unioni katsoo kuitenkin, että YK:n ihmisoikeusneuvoston perustaminen on olennaisen tärkeä osa YK:n ihmisoikeusjärjestelmän lujittamista. Se on myös merkittävä edistysaskel koko YK:n uudistamisprosessissa.

Ihmisoikeuksien sekä demokratia- ja oikeusvaltiokehityksen edistämisellä on erittäin suuri merkitys terrorismin ja erilaisten ääriliikkeiden torjunnassa. EU on useilla YK:n sekä muilla foorumeilla annetuissa lausumissa toistanut pitävänsä ihmisoikeuksien kunnioittamisen varmistamista välttämättömänä myös terrorismin vastaisessa työssä. Puheenjohtajavaltio on painottanut useaan otteeseen, että tehokkaat terrorismin vastaiset toimet ja ihmisoikeuksien suojelu ovat toisiaan täydentäviä ja tukevia.

Poliittinen vuoropuhelu on kiistatta yksi keskeinen väline ihmisoikeuksien edistämisessä. Ihmisoikeuksien valtavirtaistamisessa on pyritty varmistamaan ihmisoikeuskysymysten johdonmukainen käsittely EU:n ja kolmansien maiden yhteydenpidossa eri tasoilla. Tämä koskee myös niitä maita, joiden kanssa EU käy erityistä ihmisoikeusvuoropuhelua, kuten Kiinaa ja Venäjää. Tämänvuotisessa ihmisoikeusraportissa korostetaan ensimmäisen kerran EU:n sitoutumista kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen sekä unionin sisällä että kolmansien maiden kanssa.

Ihmisoikeusrikkomusten uhrit samoin kuin ihmisoikeuksien puolustajat eri puolilla maailmaa odottavat Euroopan unionilta paljon ja syystä. Voidaan odottaa, että Euroopan unioni arvoihin perustuvana yhteisönä pyrkii edistämään ihmisoikeuksia ja demokratiaa hyvin tavoitteellisesti. Tämä raportti auttaa meitä arvioimaan, miten hyvin unioni on kyennyt tähän haasteeseen vastaamaan.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun hyvin myönteisesti vuoden 2006 vuosittaisen ihmisoikeusraportin julkaisemiseen. Ensimmäistä kertaa tämä raportti on laadittu todellakin yhteisvoimin. Juuri siihen olemme pyrkineet. Viimevuotisessa täysistuntokeskustelussamme totesin, että olisin hyvin iloinen, jos voisimme valmistella raportin yhdessä. Olisin halunnut yhden johdannoista. Valitettavasti vaikuttaa siltä, että se oli myöhäistä. Mielestäni komission olisi pitänyt voida osallistua näkyvämmin.

Vaikuttaa siltä, että joulun alla pidettävästä ylimääräisestä istunnosta, jossa käsitellään ihmisoikeuksia ja demokratiaa, on muodostunut vakiintunut käytäntö. Se on hyvä perinne; on hienoa, että tarkastelemme toteutettuja toimia ja uudenlaista kehitystä.

Tämän vuoden vuosiraportti on jälleen arvokas osoitus meidän kaikkien yhteisistä toimistamme ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi kaikkialla maailmassa ja osoitus siitä myönteisestä tavasta, jolla Euroopan unioni on kokoontunut yhteen sen laatimiseksi.

Tämän keskustelun ansiosta voin kuvailla lyhyesti joitakin vuoden 2006 toimia.

Ensinnäkin ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen ulkopolitiikkaan oli tärkeällä sijalla EU:n vuoden 2006 painopistealueiden luettelossa Itävallan ja Suomen puheenjohtajakausien ansiosta. Voimme panna tyytyväisinä merkille, että kaikki toimijat EU:ssa ovat entistä sitoutuneempia tähän hyvin tärkeään politiikkamme osa-alueeseen. Meidän ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä, ettei ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen – tai sanoisinko sisällyttäminen – kaikkeen politiikkaamme ole päämäärä sinänsä, vaan lähestymistapa ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Euroopan unioni on kirjannut nämä tavoitteet perustamissopimukseen, jossa niillä on selkeä perusta. Perustamissopimuksessa meitä kehotetaan kehittämään ja lujittamaan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ulkopolitiikkamme eri aloilla. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset on sisällytetty kaikkia vuosien 2007–2013 rahoituskehyksen mukaisia uusia rahoitusvälineitä koskeviin säädöksiin.

Toiseksi toteaisin, että valtavirtaistaminen on päättymätön prosessi; ponnistelujemme on oltava hellittämättömiä, ja meidän on otettava käyttöön uusia välineitä. Ilokseni voin ilmoittaa teille tässä yhteydessä, että komissio tarkisti viime kesäkuussa lähetystöjensä päälliköiden toimeksiantoja parlamentin jäsenen Agnoletton mietinnön johdosta. Näissä toimeksiannoissa mainitaan nyt erikseen ihmisoikeus- ja demokratiakysymykset, ja tämän vuoksi kyseisiä aiheita koskeva raportointi ja toiminta asetetaan niissä aikaisempaa tärkeämpään asemaan.

Myös sopimuksiimme sisältyvien niin sanottujen ihmisoikeuslausekkeiden yhteydessä on luotu uusia foorumeja kolmansien maiden kanssa käytävää vuoropuhelua tai näkemystenvaihtoa varten. Tilaisuudet, joissa keskustellaan ihmisoikeuksien edistämisestä ja kunnioittamisesta, ovat lisääntyneet, riippumatta siitä, onko kyseessä Argentiina ja Bangladesh vai Intia, Jordania, Marokko, Turkmenistan tai Vietnam. Lisäksi ihmisoikeuksista käydään institutionaalisia vuoropuheluja ja neuvotteluja sekä erilaisia poliittisia vuoropuheluja, joissa ihmisoikeuskysymyksiä käsitellään säännöllisesti.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana todettakoon, että komissio sisällyttää edelleen ihmisoikeuksien ja demokratian "olennaisia osia" koskevan lausekkeen neuvotteluihin uusista kahdenvälisistä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksista. Tämä pätee esimerkiksi kuuden ASEAN-maan kanssa tehtyyn sopimukseen. Sopimusneuvotteluja Kiinan kanssa valmistellaan, ja vakiintuneen käytäntömme mukaisesti komissio on edelleen täysin sitoutunut siihen, että tämä lauseke sisällytetään sopimukseen.

Kolmanneksi samalla kun valtavirtaistamme eli sisällytämme ihmisoikeuskysymykset kaikkeen politiikkaamme, meidän on myös keskityttävä joihinkin ihmisoikeuspolitiikan erityisnäkökohtiin. Komissio on havainnollistanut tätä tiedonannoilla "Naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelma" ja "Tavoitteena lasten oikeuksia koskeva EU:n strategia".

Vuodelle 2006 ovat olleet ominaisia myös ratkaisevat muutokset YK:n ihmisoikeuskoneistossa mukaan lukien jo mainittu uusi ihmisoikeusneuvosto. Vaikka alkuun oli paljon optimisminaiheita, esimerkiksi kansalaisjärjestöjen aktiivinen osallistuminen keskusteluihin tai toive siirtyä eteenpäin sen edeltäjän ihmisoikeuskomission epäonnistuttua, vuoden lopun kokonaistilanne antaa syytä huoleen, erityisesti tämän uuden foorumin politisoitumista osoittavien masentavien merkkien vuoksi. Meidän, Euroopan unionin, on uusittava pyrkimyksemme ja tehostettava yhteistyötämme muiden toimijoiden kanssa Genevessä vakuuttaaksemme heidät siitä, että kansainvälinen yhteisö tarvitsee tehokkaan ihmisoikeusneuvoston. Voimme vielä saada tämän uuden elimen toimimaan ja kantamaan hedelmää. Pysykäämme toiveikkaina sen suhteen, että tämänpäiväisen Darfuria käsittelevän ylimääräisen istunnon tulokset ovat myönteisiä.

Haluan vielä tuoda esiin, että olen muiden komission jäsenten tavoin tyytyväinen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa uutta eurooppalaista välinettä koskevasta asetusehdotuksesta aikaisemmin tänään toimitettuun äänestykseen. Tämän välineen ansiosta komission on aikaisempaa helpompi määrittää tärkeimmät toimet, joita asetuksessa esitettyjen tavoitteiden saavuttaminen ja sen soveltamisalaan pitäytyminen edellyttävät.

Tiedämme kuitenkin erittäin hyvin, että toimenpiteet ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi ovat niin tärkeitä, että niiden on oltava mahdollisimman maailmanlaajuisia, monilukuisia sekä moni- ja laaja-alaisia. On otettava huomioon myös se, että edunsaajien lukumäärä on kasvanut. Täydentävyyden parantaminen eri välineiden kanssa on kuitenkin erittäin suotavaa. Näitä muita välineitä ovat poliittinen vuoropuhelu ja diplomatiaan liittyvät toimenpiteet sekä erilaiset rahoituksen ja teknisen yhteistyön välineet, kuten maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat.

Odotamme lisäksi uuden välineen mahdollistavan sen, että ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä voidaan kehittää integroidumpia lähestymistapoja. Ihmisoikeuksista ja demokratiasta keskustellaan toisinaan edelleen ikään kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Ihmisoikeudet ovat mielestämme kuitenkin demokratian perusta, ja demokratia on välttämätön ihmisoikeuksien kehittämiseksi ja suojelemiseksi. Älkäämme tämän vuoksi tehkö keinotekoisia rajanvetoja. Mielestämme tämä on joka tapauksessa hyvä perusta työmme jatkamiselle tulevana vuotena.

  Gerardo Galeote, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja Lehtomäki on asettanut Saharovin palkinnon kyseenalaiseksi. Sanoisin hänelle, että "Naiset valkoisissa" ovat Kuuban poliittisiin toisinajattelijoihin lukeutuvia suojattomia naisia, vaimoja, äitejä ja tyttäriä. He tulevat suurin ponnistuksin Kuuban monista eri kaupungeista tavatakseen toisensa sunnuntaisin rauhallisesti ja hiljaa ja kävelläkseen yhdessä Havannan katuja valkoisiin pukeutuneina. He tekivät niin tänä sunnuntaina, jolloin he kokivat häirintää, uhkailua ja loukkauksia sellaisten ihmisten taholta, jotka katsoivat tämän sopivaksi tavaksi viettää ihmisoikeuspäivää. On typerää, että joudun huomauttamaan, etteivät nämä naiset ole CIA:n rahoittamia vaarallisia vastavallankumouksellisia terroristeja. He ovat yksinkertaisesti naisia, jotka eivät halua antaa periksi epäoikeudenmukaisuudelle ja niiden perusoikeuksiensa polkemiselle, jotka heillä ihmisinä on.

On naurettavaa myös, ettei Kuuban hallitus vieläkään anna muutaman maansa edustajan lähteä maasta vastaanottamaan Euroopan parlamentin heille viime vuonna myöntämää Saharovin palkintoa.

Emme tiedä, mitä tapahtui parlamentin puheenjohtajan vuosi sitten lupaamille toimille. Mikäli hän on tehnyt jotakin, tulosten pitäisi näkyä.

Olen tämän vuoksi iloinen jäsen Flautren ja jäsen Brokin esittämästä aloitteesta lähettää valtuuskunta saarelle. En henkilökohtaisesti vastustaisi sitä, että valtuuskunta keskustelee matkan yhteydessä myös maan viranomaisten kanssa ja arvioi siten poliittisen ilmaston muuttumista.

Kehotan kuitenkin Euroopan parlamentin yksikköjä välittömästi aloittamaan viralliset menettelyt maahantulolupien hankkimiseksi. Lisäksi kehotan komissiota ja neuvostoa käyttämään kaikkia mahdollisia painostuskeinoja, jotta kyseiset luvat myönnettäisiin.

Jos vastaus on myönteinen, kuten toivon, voimme tehdä vähäisen mutta vaikuttavan solidaarisuudenosoituksen. Arvoisa puhemies, jos vastaus on kielteinen, se osoittaisi Kuuban nykyhallituksen asenteen, joka EU:n toimielinten on syytä panna tarkoin merkille.

  Elena Valenciano Martínez-Orozco, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, kiitän neuvostoa Euroopan parlamentin sosiaalidemokraattisen ryhmän puolesta siitä, että se tulee toisena peräkkäisenä vuonna esittämään vuosittaisen ihmisoikeusraporttinsa tässä joulukuun istunnossa, jonka Euroopan parlamentti omistaa nimenomaan ihmisoikeuksille.

Arvostan luonnollisestikin sitä työtä, jonka neuvosto on tehnyt tämän kahdeksannen raportin parissa, ja onnittelen sitä erityisesti Euroopan parlamentin toimia koskevan kappaleen johdosta. Vaikuttaa siltä, että neuvosto alkaa kuunnella meitä.

Yhdyn myös neuvoston näkemykseen yhteisön johdonmukaisen toiminnan tärkeydestä. Tämä periaate pätee kaikkiin aloihin, mutta se on tärkeä erityisesti ihmisoikeuksien alalla.

Sen lisäksi, että Euroopan unionin on oltava johdonmukainen, sen on oltava esimerkillinen täyttäessään kansainvälisiä velvoitteitaan. Moraalinen velvollisuutemme on puolustaa arvojamme horjumatta ja asettaa ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate ja kansainvälinen oikeus keskeiselle sijalle toimissamme erityisesti silloin, kun jokin näistä periaatteista on uhattuna, vaikka kyseessä olisi demokraattisen hallituksen tilapäinen horjahdus.

Meidän on osoitettava selvästi, ettei ihmisoikeuksien loukkaamista voida sallia Euroopan unionin alueella, ja vastustettava määrätietoisesti suojan ja takeita tarjoavien välineiden havaittavissa olevaa heikkenemistä.

Haluaisin neuvoston sitoutuvan voimakkaammin tähän huolenaiheeseen. Haluan lisäksi oikaista raportissa olevan virheellisen viittauksen Euroopan maiden alueen epäiltyä käyttöä CIA:n vankikuljetuksiin ja laittomaan vankien säilyttämiseen käsittelevään väliaikaiseen valiokuntaan, koska neuvosto on sekoittanut Euroopan neuvoston suorittaman tutkimuksen täällä parlamentissa tekemäämme tutkimukseen.

Unionin ulkopoliittisten ja sisäpoliittisten ihmisoikeuksien alan toimien välinen yhteys voimistuu jatkuvasti. Esimerkkinä tästä voidaan mainita yhteyden voimistuminen turvallisuuden, kehitysyhteistyön ja ihmisoikeuksien välillä.

Euroopan unionin on hyväksyttävä velvollisuutensa maailmanlaajuisena toimijana, ja tämän vuoksi sen on oltava järkähtämätön ja puhuttava yhdellä äänellä maailmannäyttämöllä.

Euroopan unionin näkyvyyden lisääminen ja aiempaa määrätietoisempi toiminta pitkäaikaisten konfliktien, esimerkiksi Palestiinan konfliktin ja Darfurin kriisin, yhteydessä ovat epäilemättä keino, jonka avulla Eurooppa voi edistää näitä ihmisoikeuksia, joita me kaikki olemme puolustamassa täällä tänään.

  Elizabeth Lynne, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olisin kiitollinen, jos voitte lisätä aikani minulle aiemmin myönnettyyn aikaan, jotta voisin käyttää kaksi minuuttia ALDE-ryhmän puolesta. Pahoittelen jäsen Cappaton poissaoloa. Hänelle tuli henkilökohtainen este, minkä vuoksi minä puhun ryhmän puolesta.

Kiitän neuvostoa ja komissiota niiden tehokkaasta työstä, ja olen iloinen siitä, ettemme kuulu enää niihin varsin runsaslukuisiin maihin, joissa ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu. Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentille on tällä kertaa varattu oma osa. Kun puhumme ihmisoikeuksista alakomiteassa, meille sanotaan, ettemme voi tarkastella EU:ssa tapahtuvia rikkomuksia, ja mielestäni se on hankalaa. Tiedän, että nämä asiat kuuluvat kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle, mutta meidän on löydettävä keino saattaa yhteen se, mitä teemme kansalaisvapauksien valiokunnassa ja ihmisoikeuksien alivaliokunnassa.

Meidän on oltava ennakoivia muun muassa rypälepommien käytön alalla. Tiedän monien sanovan, että tämä kysymys liittyy puolustukseen, mutta mielestäni se on myös ihmisoikeuskysymys. Vaikka vuoden 1997 maamiinasopimus ei kata kyseistä alaa, maamiinoilla on edelleen samat tuhoisat vaikutukset siviiliväestöön. Kehotan neuvostoa ja komissiota omaksumaan yhä yleistyvän näkemyksen, jonka mukaan rypäleammukset on kiellettävä kokonaan. Toivon, etteivät ne huhupuheet, joiden mukaan komissio aikoo supistaa miinanraivaukseen myönnettävää rahoitusta, pidä paikkaansa, koska ihmisoikeudet ovat uhattuina, jos ihmiset eivät voi liikkua vapaasti.

Eräs toinen huolenaihe, joka suureksi ilokseni mainitaankin raportissa, on se, ettei Guantánamo Bayn vankileiriä ole vieläkään suljettu. Olemme ottaneet tämän kysymyksen esiin monta kertaa viime vuoden kuluessa. Voiko erityisesti neuvosto taata, että se tehostaa Yhdysvaltojen hallitukseen kohdistettavaa painostusta, jotta leiri suljetaan lopullisesti? Juuri sitä parlamentti on vaatinut. Olen iloinen myös siitä, että ihmiskauppa on ollut melko tärkeällä sijalla EU:n asialistalla, mutta meidän on painostettava niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet Euroopan neuvoston yleissopimusta ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta.

Olen iloinen siitä, että raportissa on vammaisten oikeuksia käsittelevä osa. Ajoitus oli oikea, sillä kuten hyvin tiedätte, vammaisten oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus allekirjoitetaan huomenna. Toivokaamme, että se ratifioidaan pian.

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, Chilen entinen diktaattori Augusto Pinochet kuoli viime sunnuntaina. Merkillistä kyllä, samana päivänä tuli kuluneeksi 58 vuotta siitä, kun maailman johtajat allekirjoittivat vuonna 1948 YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Kuten usein toteamme, Euroopan unioni on hanke, jonka perustana ovat arvot, ennen kaikkea ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen. Monet meistä katsovat sen oikeaksi. Ihmisoikeuksien puolustamisen yhteydessä monialaiset näkökohdat, esimerkiksi demokratian edistäminen, hallittavuus, konfliktintorjunta, kriisinhallinta ja humanitaarinen oikeus, on otettava huomioon entistä paremmin. Korostettakoon myös kyseisten oikeuksien yleismaailmallista ja jakamatonta luonnetta.

Juuri tämän vuoksi on niin surullista nähdä tiettyjen periaatteiden ja arvojen kauhistuttava heikkeneminen. Meidän on muistettava erityisesti, kuinka välttämätöntä on korjata Euroopan unionin sisäpoliittisten toimien, kuten terrorismintorjunnan tai muuttovirtojen hallinnan, vaikutusta ihmisoikeuksiin kolmansissa maissa.

Lisäksi on tärkeää myöntää, että neuvosto pyrkii huomattavin ponnisteluin takaamaan avoimuuden ihmisoikeuksia käsittelevissä EU:n vuoropuheluissa Kiinan, Iranin ja Venäjän kanssa. On kuitenkin huolestuttavaa nähdä edelleen kaksinaismoralismia tilanteissa, joissa toimia ja asenteita arvioidaan sen mukaan, onko toimet toteuttava maa potentiaalinen taloudellinen liittolainen. Tämä huolenaihe koskee myös tietyissä assosiaatiosopimuksissa olevien demokratialausekkeiden noudattamisen arviointia.

Lopuksi todettakoon, että Euroopan unionin on puututtava siihen vakavaan legitiimiys- ja uskottavuuskriisiin, joka heikentää perusteitamme ihmisoikeuksien suojelemisen puolesta ja joka on erityisesti joidenkin sellaisten valitettavien tapausten seurausta, joissa yhteistyö tai hiljaiseen hyväksyntään perustuvat sopimukset ovat johtaneet suoraan kidutuksen sallimiseen laittomien pidätysten ja kuljetusten yhteydessä.

  Hanna Foltyn-Kubicka, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin tulevan vuoden toimintaan pitäisi kuulua merkittävänä osana Valko-Venäjällä demokratian puolesta toteutettaviin toimiin myönnettävän tuen jatkaminen. Aloitteet sortotoimien uhreiksi joutuvien opiskelijoiden auttamiseksi ja rahoitus itsenäisille koulutuslaitoksille tai radio-ohjelmille ovat erinomaisia ideoita, mutta enemmänkin olisi tehtävissä.

Noin 20 prosenttia valkovenäläisistä katsoo EuroNews-uutiskanavaa, ja 40 prosentilla on Internet käytettävissään. Meidän on hyödynnettävä näitä tilaisuuksia. Olisi perustettava nimenomaan näille ihmisille tarkoitettu Internet-palvelu. Lisäksi EuroNews-uutiskanavan yhteydessä olisi luotava valkovenäjänkielisenä lähetettävä ohjelmasarja, mikäli mahdollista.

Haluaisin komission tarkastelevan tätä ehdotusta tänään hyväksytyn demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen yhteydessä. Lukašenkan hallituksen jatkuva painostaminen kaikin mahdollisin keinoin on äärimmäisen tärkeää. Olen vakuuttunut siitä, että tämän painostuksen ansiosta Euroopan parlamentti voi tulevaisuudessa toivottaa tervetulleeksi Valko-Venäjän opposition johtajan sijaan demokraattisen maan presidentin.

  Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tässä raportissa esitetään monia myönteisiä asioita Euroopan unionista, esimerkiksi kuvaillaan sen toimia ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi. On kuitenkin silmäänpistävää, että raportista puuttuu useita asioita – enemmän kuin voin mainita, minkä vuoksi tyydyn käsittelemään Kiina-kysymystä. Kiina on ainoa maa maailmassa, jossa naisten itsemurhaluvut ovat korkeammat kuin miesten. Kiinassa noin 500 naista päivässä tekee itsemurhan, mutta siitä huolimatta raportissa ei mainita sanallakaan Kiinan niin sanottua yhden lapsen politiikkaa, joka estää naisia päättämästä omasta elämästään. Kaiken lisäksi siinä ei mainita lainkaan Kiinan vammaisia.

Käydessäni Kiinassa viime vuonna kohtasin vammaisasioita käsittelevän työryhmän, ja kaikki viittasi siihen, että Downin syndrooman kaltaisista vammoista kärsivät ihmiset yksinkertaisesti eliminoidaan joko ennen tai jälkeen syntymän. Kiinassa hallitus ja yhteiskunta sulkevat vankien lapset yhteisön ulkopuolelle, ja heillä on usein – itse asiassa yleensä – huonommat eloonjäämismahdollisuudet kuin heidän vankilassa olevilla vanhemmillaan. Lisäksi vanhemmat on saatettu vangita epämääräisin perustein.

Hyväksyessänne, että asioita sivuutetaan näin, ja istuessanne samanaikaisesti neuvottelemassa ystävällisesti Kiinan kanssa tehtävistä kauppasopimuksista, vaarana on, että viestitätte EU:n hyväksyntää.

  Simon Coveney (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, parlamentti on keskittynyt tänään – tässä keskustelussa ja aikaisemmassa Saharov-palkintoa koskevassa esittelyssä – ihmisoikeuksiin, ja pidän tätä myönteisenä asiana.

Neuvoston raportti kattaa EU:n ulko- ja sisäpolitiikan, EU:n kahdenvälisen ihmisoikeuspolitiikan suhteessa kolmansiin maihin ja toimet monenvälisillä foorumeilla. Lisäksi siinä tarkastellaan asioita aihealueittain.

Raporttia laadittaessa neuvoston ja parlamentin välinen vuorovaikutus ja erityisesti ihmisoikeuksien alivaliokunnan kuuleminen oli mielestäni edelleen riittämätöntä. Parlamentin vuosittaisessa raportissa puheenjohtajavaltio Suomea kehotettiin viime vuonna neuvottelemaan aktiivisesti parlamentin kanssa oman vuosittaisen raporttinsa laatimisesta. Se ei neuvotellut siitä niin aktiivisesti kuin olisimme halunneet.

Kuten viime vuonna sovittiin, parlamentti tukee ajatusta kolmea toimielintä edustavasta yhdestä EU:n ihmisoikeusraportista työskentelyn tarpeettoman päällekkäisyyden välttämiseksi. Se on kuitenkin mahdollista ainoastaan, jos neuvosto ja parlamentti lisäävät yhteydenpitoaan. Ihannetapauksessa neuvosto esittäisi luonnoksen ennen asiasta vastaavaa valiokuntaa, jotta voimme vaihtaa näkemyksiä tekstistä ennen sen lopullista hyväksymistä.

Olen Euroopan parlamentin vuoden 2006 mietinnön esittelijä ja kehotan edelleen neuvostoa laatimaan kaikenkattavan toimielinten välisen raportin. Säilytän viime vuoden raportin kapea-alaisen näkökulman kolmen toimielimen ihmisoikeusalalla osoittaman suorituskyvyn arvioimiseksi ja arvostelemiseksi rakentavasti.

Saharov-palkinto myönnettiin tänään merkittävälle ehdokkaalle. Hän on Valko-Venäjän opposition johtaja, ja velvollisuutemme on tukea häntä edelleen. Kannustan neuvostoa ja komissiota lisäämään Saharov-palkinnon yleistä näkyvyyttä edelleen. On pahoiteltavaa, että kaksi aikaisempaa palkinnonsaajaa, Aung San Suu Kyi Burmasta ja Ladies in White -ryhmä Kuubasta eivät ole voineet saapua parlamenttiin noutamaan palkintojaan. Toivon, että meidän onnistuu matkustaa kumpaankin maahan Euroopan parlamentin valtuuskunnan kanssa myöntämään palkinnot.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, puhun täällä Euroopan parlamentissa tänään kotimaassani Puolassa voimaan saatetun sotatilalain julistuksen 25-vuotispäivänä. Sotatilalaista seurasi väkivaltaa, pidätyksiä ja vankeutta tuhansille ihmisille. Puhuin tästä parlamentissa eilen, ja toistan nämä sanat nyt – osuvaa kyllä, vain muutama päivä maailman julmimpiin 1900-luvun loppupuolen diktaattoreihin kuuluneen kenraali Augusto Pinochetin kuoleman jälkeen.

Euroopan unionin vuosittainen raportti ihmisoikeuksista kuuluu Euroopan unionin tärkeimpiin asiakirjoihin. Euroopan parlamentti on avainasemassa Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikan laatimisessa. Työ tämän raportin parissa olisi mielestäni koordinoitava tulevaisuudessa paremmin Euroopan parlamentin tämän alan työn kanssa. Tarkoitan erityisesti tätä raporttia koskevan työn koordinointia Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokuntaan kuuluvan ihmisoikeuksien alivaliokunnan toimien kanssa.

Haluan kohdistaa huomionne kysymykseen, joka koskee Euroopan unionin jäsenvaltioiden ihmisoikeuspolitiikan koordinointia kaikkien EU:n toimielinten kanssa. Tämän alan työt olisi koordinoitava paremmin, jotta voimme välttää päällekkäisyyksiä EU:n tason ihmisoikeuspolitiikan ja yksittäisten jäsenvaltioiden politiikan välillä. Ihmisoikeustilannetta Euroopan unionin ulkopuolella olisi seurattava järjestelmällisesti ja avoimesti, jotta näitä oikeuksia loukkaaviin maihin voitaisiin soveltaa asianmukaisia toimenpiteitä.

Ihmisoikeuspolitiikka olisi synkronoitava ja yhdistettävä kaikkiin Euroopan unionin talousarvioon sisältyviin rahoitusvälineisiin. Kaikkiin sopimuksiin, jotka Euroopan unioni allekirjoittaa muiden maiden kanssa, olisi sisällytettävä ihmisoikeuslauseke.

Lopuksi korostan, kuinka tärkeitä Euroopan parlamentin valtuuskunnat ovat sellaisille maille, joissa tapahtuu ihmisoikeusrikkomuksia. Korostan erityisesti sen tärkeyttä, että Euroopan parlamentti lähettää valtuuskunnan Kuubaan maan tämänhetkisen muutoskauden aikana.

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Brittiläinen Antarktiksen alue, Brittiläinen Intian valtameren alue, Brittiläiset Neitsytsaaret, Caymansaaret, Gibraltar, Montserrat, Pitcairnsaaret, Saint Helena, Etelä-Georgia, Eteläiset Sandwichsaaret, Turks- ja Caicossaaret sekä Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin kuuluvat Akrotirin ja Dhekelian tukikohta-alueet Kyproksella kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisiin alueisiin, joita on 14. Niiden aiempi nimitys oli Ison-Britannian kruununsiirtomaat. Yhtä lukuun ottamatta kaikki ovat EU:n ulkopuolella. Ne ovat eräänlaisia 2000-luvun siirtomaita, jotka sijaitsevat eri puolilla maapalloa strategisissa asemissa. Niiden kokonaisväkiluku on monia tuhansia. Niillä ei ole vaaleilla valittuja hallituksia, ja useimmilla niistä ei ole vaaleilla valittua lakeja säätävää parlamenttia. Ne eivät ole edustettuina YK:ssa. Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar on niiden valtionpäämies, ja useimpia niistä hallitsee Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen nimeämä kuvernööri tai hallintovirkamies. Ne kuuluvat Yhdistyneen kuningaskunnan suvereniteettiin, ja ne ovat Yhdistyneen kuningaskunnan armeijan miehittämiä. Tämä 250-sivuinen ihmisoikeuksia ja demokratiaa käsittelevä raportti on kuitenkin sikäli kaikkien aikaisempien vastaavien raporttien kaltainen, ettei siinä mainita niitä sanallakaan. Tiedustelen neuvoston puheenjohtajalta ja komission jäseneltä Ferrero-Waldnerilta, minkä vuoksi näin on. Odotan innokkaasti heidän vastauksiaan.

  Eoin Ryan (UEN). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin kiitän komissiota. Tämä on hyvin tärkeä keskustelu, joka osuu suoraan Euroopan sydämeen ja joka on parlamentin ominta alaa.

Tämä on erinomainen raportti, mutta ainoastaan raportti. Hyvin usein näissä tilanteissa tarvitaan toimintaa. Haluaisin, että jokainen täällä panee kätensä sydämelleen ja kysyy itseltään, olemmeko tehneet kaiken voitavamme pysäyttääksemme Darfurin massiiviset ihmisoikeusrikkomukset, jotka jatkuvat meidän täällä puhuessamme. Yli 200 000 ihmistä on kuollut, ja 2,5 miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään muualle. Loppua ei ole näköpiirissä.

Tuskinpa voimme rehellisesti väittää, että olemme tehneet kaiken voitavamme ja asettaneet parlamentin kaiken arvovallan diplomaattisiin aloitteisiin, jotta meneillään olevat tapahtumat loppuisivat ja Sudanin hallitus lopettaisi tekonsa. Kissa ja hiiri -leikin kuluessa kuolee satoja tuhansia ihmisiä.

Tämä on erinomainen raportti, ja annan sille tukeni. Koska keskustelemme ihmisoikeuksista ja EU:n kannasta niihin, en usko, että toimemme ovat riittäviä tekemään lopun Darfurin tapahtumista.

  Richard Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitän ensin puheenjohtajavaltio Suomea sekä sen työstä ihmisoikeuksien edistämiseksi että osallistumisesta tähän täysistuntoon. Tavoitteenamme on ollut muun muassa tehdä tästä istuntojaksosta vuosittainen ihmisoikeuksia käsittelevä täysistunto. Tänään, kun Saharov-palkinto myönnettiin, puheenjohtajavaltio Suomi on osoittanut arvostusta sen roolia kohtaan, ja uskoakseni muut puheenjohtajavaltiot tekevät tästä lähtien samoin.

Samalla kiitän puheenjohtajavaltiota siitä, että se on pannut merkille monia näkökohtia, joita ehdotin edellisenä ihmisoikeuksien esittelijänä. Viittauksia Euroopan parlamenttiin on tänä vuonna enemmän, ja sen osallistuminen on ollut tiiviimpää. Odotan tämän suuntauksen jatkuvan tulevaisuudessa. Raportissanne mainitsemanne ensisijaisten toimien kohdemaat osuvat hyvin yksiin eurooppalaisten huolestuttavien valtioiden luetteloa koskevan ehdotukseni kanssa, jota jotkut nimittivät oudoksi, mutta jonka olette hyväksyneet. Kiitän puheenjohtajavaltiota myös siitä.

Olisin halunnut tietää enemmän EU:n ihmisoikeuksia koskevien suuntaviivojen vaikutuksista ja täytäntöönpanosta – 260 sivusta vain yksi oli omistettu aiheelle – mutta arvostan suuresti eri maita koskevien toimenpiteiden luetteloa, joka on osoitus avoimuudesta. Pyytäisin puheenjohtajavaltiota kuitenkin palauttamaan mieleen omassa mietinnössäni esitetyn parlamentin ehdotuksen, jonka mukaan Euroopan parlamentin jäsenten kanssa olisi voitava neuvotella luottamuksellisesti kyseisistä toimenpiteistä samaan tapaan kuin turvallisuuskysymysten yhteydessä. Kehotan puheenjohtajavaltiota harkitsemaan tätä kysymystä uudelleen.

Lopuksi pyydän sekä nykyistä että tulevia puheenjohtajavaltioita yhdessä komission kanssa pitämään mielessä tarpeen toteuttaa vaikutustenarviointeja ja tarkastelemaan ihmisoikeuksien alalla toteutettujen suorien toimien lisäksi myös muiden, erityisesti kauppaa ja kehitystä koskevien, ulkopoliittisten toimien vaikutusta ihmisoikeuksiin, jotta voimme valtavirtaistaa ihmisoikeudet kaikkeen Euroopan unionin työhön. Yhdellä raportilla ei saada paljoa aikaan, vaan sillä, mitä se edustaa.

  Jan Tadeusz Masiel (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unioni edistää monin tavoin ihmisoikeuksia maailmassa, ja olemme kaikki ylpeitä siitä. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että toisinaan unohdamme Euroopan unionin kansalaisten oikeudet. Viittaan tässä yhteydessä uskonnonvapauteen ja itsemääräämisoikeuteen. Ihminen on osittain uskonnollinen olento, ja ihmisoikeuksien puolustaminen edellyttää myös tämän uskonnollisen luonteen kunnioittamista. Uskontoon suhtautuminen vaihtelee maittain. Minusta vaikuttaa toisinaan siltä, että ateismin kunnioittaminen on meille tärkeämpää kuin uskonnollisen vakaumuksen kunnioittaminen.

Oma kysymyksensä on myös ihmisen oikeus määrätä omasta tulevaisuudestaan. Minusta vaikuttaa siltä, että suurin osa eurooppalaisista ei halua Turkin kuuluvan Euroopan unioniin. Siitä huolimatta neuvottelemme sen kanssa. Mielestäni tämä aiheuttaa uhan, jollei Euroopan unionin kansalaisten uskonnolliselle, niin ainakin heidän kulttuuriselle identiteetilleen.

  Paula Lehtomäki, neuvoston puheenjohtaja. (FI) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kiitoksia tästä hyvästä keskustelusta, jonka aikana olemme saaneet useilta parlamentin jäseniltä kritiikkiä valmistelusta. Tämä kritiikki otetaan tietysti huomioon ja jatkossa pyritään tehostamaan konsultointia myös Euroopan parlamentin kanssa. Johtuen ehkä siitä, että tämä raportti perustuu Eurooppa-neuvoston päätökseen vuodelta 1998, myös valmistelu tapahtuu neuvoston puitteissa. Mutta voimme toki parantaa toimintaamme tässä suhteessa. On myös muistettava, että raportti ei pyri käsittelemään kaikkia mahdollisia ihmisoikeusongelmia eri puolilla maailmaa, vaan ennen kaikkea keskittymään Euroopan unionin toimielinten puitteissa tehdyn ihmisoikeustyön esittelemiseen.

Kuten avauspuheenvuorossa jo totesin, tärkein viimeaikainen painopistealue on ollut ihmisoikeuksien valtavirtaistaminen – mainstreaming – osaksi muita politiikkalohkoja, ja siinä on tietysti hyvin tärkeää koko Euroopan unionin ulkoisen toiminnan tehostaminen, niin että ihmisoikeudet otetaan ulkosuhteissa ja kehitysyhteistyössä kattavasti huomioon ja että näemme esimerkiksi ihmisoikeuksien ja turvallisuuden välisen linkin.

Viime vuoden aikana on tapahtunut merkittävää edistystä, kun olemme päässeet yhteisymmärrykseen Euroopan perusoikeusviraston perustamisesta. Se tulee omalta osaltaan vahvistamaan ihmisoikeustyötä myös Euroopan unionin sisällä. Komissaari nosti esille sen seikan, että ihmisoikeusvälineestä on päästy yhteisymmärrykseen. Kiitän parlamenttia lämpimästi tästä yhteistyöstä. Tämä väline varmasti omalta osaltaan mahdollistaa Euroopan unionin ihmisoikeustyön tehostamisen.

On muistettava, että ihmisoikeuskysymyksissä on näiden ajankohtaisten, pinnalla olevien asioiden lisäksi kysymys ennen kaikkea hyvin pitkäjänteisestä pitkän aikavälin työstä, joka vaatii myös kärsivällisyyttä tulosten saavuttamiseksi.

Tässä keskustelussa esitettiin myös lähes filosofinen kysymys siitä, olemmeko me tehneet kaikkemme ihmisoikeuksien parantamiseksi. Siinä on usein kysymys siitä, että löydetään oikea tasapaino taivuttelun ja kriittisen toiminnan välillä, että löydetään oikea tasapaino kannustavien ja rajoittavien toimien välillä. On selvää, että dialogi yleensä johtaa parempaan tulokseen kuin välien katkaiseminen.

On tärkeää osoittaa, että Euroopan unioni käyttää ihmisoikeustyössään samoja normeja kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa. Valitettavasti on syytä varmasti muistaa myös se, että vaikka olemme tehneet kaikkemme, meidän voimamme eivät ehkä sittenkään riitä koko maailman parantamiseen. Haasteita ihmisoikeussektorilla siis riittää, ja tämä keskustelu on varmasti hyvä pohja jatkotyölle kaikkien Euroopan unionin toimielinten taholla.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, koska aika on vähissä, vastaan erityiskysymyksiin. Aloitan jäsen Galeoten mainitsemasta Damas de Blanco -ryhmästä. Parlamentin edustajien suunniteltu vierailu Damas de Blanco -ryhmän luo on hyvä ajatus, ja toivomme, että EP:n valtuuskunta voi tavata Kuuban hallituksen edustajan, ja teemme parhaamme sen takaamiseksi.

Eurooppalaisen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteen mukaan Kuuba on ollut yksi demokratiaprosessin edistämiseen keskittyvän kampanjan 3 kohdemaista. Yritämme jatkaa tältä pohjalta. Olemme myös jatkuvasti vaatineet poliittisten vankien vapauttamista ja poliittisen opposition jäseniin ja ihmisoikeusaktivisteihin kohdistuvien aktiivisten sortotoimien lopettamista.

Eräs jäsen kysyi, mitä Euroopan unioni ja komissio tekevät Palestiinassa. Jos pidätte ihmisten turvallisuutta – toisin sanoen vapautta puutteesta ja pelosta – ihmisarvon perustana, kukaan muu ei ole auttanut palestiinalaisia enemmän kuin me terveys- ja energia-alojen peruspalvelujen alalla ja kyseisten peruspalvelujen säilyttämiseksi hyvin vaikeissa olosuhteissa väliaikaisen kansainvälisen mekanismin ja lisätoimien avulla. Olemme muun muassa perustaneet kahdet vaalit – presidentinvaalit ja parlamenttivaalit – ja lisäksi olemme lähettäneet tarkkailijoita kyseisiin vaaleihin perustan luomiseksi demokratialle.

Kaiken kaikkiaan ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltioperiaate ovat keskeisellä sijalla kaikissa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmissa. Ne on kirjattu toimintasuunnitelmiin, mutta lisäksi ne pannaan täytäntöön, ja yritämme seurata niiden täytäntöönpanoa.

Kiinasta totean ainoastaan, että tulevaisuudessa ihmisoikeuksien sisällyttäminen, keskeinen lauseke uudessa Kiinan kanssa neuvoteltavassa sopimuksessa, voimistaa toivottavasti myös jo 11 vuotta käynnissä ollutta ihmisoikeusvuoropuhelua osoittaen siten EU:n ulkopolitiikan vakaan pitäytymisen ihmisoikeus- ja demokratiaperiaatteissa.

Kuten olemme kaikki nähneet tänään Saharov-palkinnon myöntämispäivänä, pyrimme hyvin määrätietoisesti edistämään Valko-Venäjän kehittymistä demokraattiseksi yhteiskunnaksi. Viime marraskuun 12. päivänä annoimme epävirallisen asiakirjan, jossa osoitamme Valko-Venäjän kansalle, mitä he voisivat saada, jos hallintojärjestelmä muuttuisi ja jos he sitoutuisivat tukemaan demokratiakehitystä, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä, mutta tiedän, että aika on vähissä, enkä voi sen vuoksi paneutua kaikkiin täällä esiin otettuihin kysymyksiin. Kiitän teitä keskustelusta. Se on antanut meille kaikille tilaisuuden seurata tilannetta. Toivon, että olemme ensi vuonna valmiita työskentelemään yhdessä neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin yhteisen ihmisoikeusraportin laatimiseksi.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies DOS SANTOS

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, totean kaikella kunnioituksella, että nämä keskustelut ovat hyödyllisiä, jos ne tarjoavat vastauksia kysymyksiimme. Esitin hyvin tärkeän kysymyksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta Yhdistyneen kuningaskunnan merentakaisilla alueilla. En ole saanut vastausta.

  Puhemies. Olen vastaanottanut yhden työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaesityksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 11.00.