Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/2106(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0044/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0044/2007

Keskustelut :

PV 15/03/2007 - 3
CRE 15/03/2007 - 3

Äänestykset :

Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0082

Sanatarkat istuntoselostukset
Torstai 15. maaliskuuta 2007 - Strasbourg EUVL-painos

3. Saaret sekä luonnolliset ja taloudelliset rajoitukset aluepolitiikassa (keskustelu)
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Francesco Musotton aluekehitysvaliokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0044/2007) saarista sekä luonnollisista ja taloudellisista rajoituksista aluepolitiikassa (2006/2106(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

   Francesco Musotto (PPE-DE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan kiittää lämpimästi kaikkia kollegojani, jotka ovat osallistuneet mietinnön laatimiseen. Tämä on käsittääkseni ensimmäinen kerta kun saarista on tehty oma tutkimus, jossa otetaan huomioon niiden erityispiirteet suhteessa kaikkiin yhteisön toimialoihin. Vaikka kauden 2007–2013 koheesiopolitiikassa kiinnitetään erityistä huomiota rakenteellisesti heikommassa asemassa oleviin alueisiin, saarialueille ei ole osoitettu mitään erityistoimia.

Parlamentti on korostanut tätä puutetta useaan otteeseen. Vaikka tilanne ei ole täysin sama kaikilla eurooppalaisilla saarilla – onhan saaria yhteensä 121 ja niillä asukkaita noin 15 miljoonaa – niillä on kuitenkin tiettyjä yhteisiä ongelmia, jotka muodostavat kilpailuhaitan. Näitä ovat suurista kuljetuskustannuksista ja vähäisestä kilpailusta johtuvat korkeat hinnat, sisämarkkinoille pääsyn vaikeus, raaka-aineiden tuontitarve, korkeammat energiakustannukset, infrastruktuurin puute, maahanmuutto, taloudellisen toiminnan yksipuolisuus ja alttius ympäristöriskeille. Ei ole sattumaa, että saarten keskimääräinen BKT on 72 prosenttia EU:n keskiarvosta. Siksi on välttämätöntä tunnustaa saarialueiden erityispiirteet yhteisön politiikkaa toteutettaessa valtiontuista alkaen. Mielestämme tarvitaan lisää joustavuutta suurten kustannusten tasaamiseksi ja energia-alalla polttoainekustannusten vaihtelun kompensoimiseksi.

Rakennerahastojen toimenpideohjelmien yhteydessä on painotettava erityisesti infrastruktuurihankkeiden toteuttamista etenkin osana eurooppalaista meripolitiikkaa, jotta saaret saadaan integroitua sisämarkkinoille ja täysimääräisesti mukaan Lissabonin strategian toteuttamiseen. Toisaalta saarilla on etuasema tuuli-, aurinko- ja vesivoiman tuotannossa. Näiden ansiosta saarilla on ennennäkemätöntä potentiaalia, minkä vuoksi komission on tuettava uusiutuvia energianlähteitä ja energian toimitusvarmuutta koskevia hankkeita.

Matkailu on toinen arvokas resurssi. Tarvitaan yhteisön politiikkaa saarimatkailun edistämiseksi, laatu- ja alkuperämerkintöjä sekä perusteellista tutkimusta kestävästä matkailusta. Ehdotamme muun muassa vuoden 2010 julistamista eurooppalaiseksi saarten teemavuodeksi.

Mietinnössä käsitellään myös laitonta maahanmuuttoa, joka on sekä inhimillinen tragedia että kestämätön taakka Välimeren saarille ja josta EU:n on kannettava vastuu. Suhtaudumme myönteisesti nopeiden rajainterventioryhmien perustamiseen ja vaadimme Euroopan rannikkovartion perustamista. EU:n on pikaisesti myönnettävä tarvittavat varat nopeiden ja oikea-aikaisten toimien takaamiseksi tällä alalla.

Muitakin ehdotuksia on kehitettävä edelleen, kuten Jaspers- (Euroopan alueiden hankkeille annettava yhteinen apu) ja Jeremie- (Euroopan yhteiset resurssit mikro- ja keskikokoisten yritysten tukemiseksi) rahoitusvälineitä, joilla helpotetaan pk-yritysten lainansaantia sekä edistetään saaritalouksien monipuolistamista ja laajakaistayhteyksien ulottamista mahdollisimman laajalle teknologiakuilun kuromiseksi umpeen.

Tämän lisäksi on olennaisen tärkeää uudistaa oikeuskehystä, jotta voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon saarten erityispiirteet ja päivittää tilastoindikaattoreita niiden mukaisesti: saaret on sisällytettävä Euroopan aluesuunnittelun ja aluekehityksen seurantaverkon toimintaan ja aluepolitiikan pääosastoon on perustettava hallinnollinen yksikkö saaria varten.

Toivomme, että mietintö on käännekohta ja että se käynnistää vihdoin aidon kehityksen ja tarjoaa käytännön vastauksia tuleville sukupolville, jotka haluavat jäädä asumaan ja työskentelemään synnyinsijoilleen, jotka ovat olennainen osa Eurooppaa.

 
  
MPphoto
 
 

   Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, saaret ja muut alueet, joilla on luonnollisia tai muita rajoituksia, ovat komission mielestä erittäin tärkeitä alueellisen koheesion varmistamisen ja yleensä kolmansien maiden kanssa tehtävän rajatylittävän yhteistyön kehittämisen kannalta matkailun, kulttuurin ja muilla aloilla.

Koheesiopolitiikan tarkoituksena on ratkaista näiden alueiden erityisongelmia samalla, kun tunnustetaan monialaisen lähestymistavan hyödyllisyys. Heinäkuussa 2004 laatimassaan luonnoksessa koheesiopolitiikan yleisasetukseksi kaudelle 2007–2013 komissio ehdotti osarahoituksen määrän lisäämistä näiden alueiden tapauksessa. Valitettavasti neuvosto ei sisällyttänyt ehdotustamme heinäkuussa 2006 antamaansa lopulliseen asetukseen, joka on nyt voimassa, kuten tiedätte. Komissio varmistaa kuitenkin koheesiopolitiikan kauden 2007–2013 tuista parhaillaan käytävissä neuvotteluissa, että näiden alueiden erityiset rajoitteet otetaan asianmukaisesti huomioon niitä koskevissa ohjelmissa ja että ongelmien ratkaisemiseksi toteutetaan asianmukaisia toimia.

Komissio valmistelee lisäksi parhaillaan neljättä koheesiokertomustaan, joka on tarkoitus julkaista toukokuussa ja joka sisältää kattavan analyysin EU:n alueellisen koheesion nykytilasta ja kehityssuuntauksista, myös saarien ja luonnonhaitoista kärsivien alueiden osalta. Komissio aikoo jatkaa ESPON-ohjelmaa koskevan työskentelyn tehostamista määritelläkseen näille alueille tarkoituksenmukaiset indikaattorit ja saadakseen niistä ajantasaista tietoa. Samalla se huomauttaa, että saatavilla on jo tilastotietoja saarista ja muista alueista, jotka kuuluvat NUTS II tai NUTS III -alueisiin. Tilastotietojen keruu pienemmistä alueista on varmasti vaikeampaa, mutta 95 prosenttia EU:n saariväestöstä elää NUTS II tai NUTS III -alueilla syrjäisimpiä alueita lukuun ottamatta.

Seuraavaksi käsittelen alueellisen koheesion käsitteen käytännön toteuttamista. Vaikka perustuslakisopimukseen sisältyvä nimenomainen oikeusperusta ei ole vielä voimassa, neuvosto sopi jo vuonna 2004 Rotterdamissa sisällyttävänsä alueellisen ulottuvuuden Lissabonin prosessiin. Se ryhtyi myös kehittämään alueellista asialistaa ja tätä asiakirjaa, jonka tarkoituksena on esitellä alueellisen koheesion haasteet, tavoitteet ja toimenpidesuositukset ja joka on tarkoitus hyväksyä toukokuussa 2007 Leipzigissa.

Tämän lisäksi neuvoston viime lokakuussa hyväksymät koheesiota koskevat yhteisön strategiset suuntaviivat sisältävät kappaleen, jossa käsitellään koheesiopolitiikan alueellista ulottuvuutta. Komissio pyrkii nyt varmistamaan suuntaviivojen käytännön toteutumisen ohjelma-asiakirjoissa, joista neuvotellaan parhaillaan.

Komissio suhtautuu erittäin myönteisesti euroalueiden ja vastaavien rakenteiden edistämiseen rajatylittävän kansainvälisen ja alueiden välisen yhteistyön hallinnoimiseksi. Nämä elimet voisivat sopia erityisen hyvin saarten ja muiden luonnonhaitoista kärsivien alueiden tarpeisiin. Lisäksi komissio kannustaa alueita hyödyntämään uutta eurooppalaista alueellisen yhteistyön yhtymää, jonka ansiosta kyseisten ohjelmien hallinnointi on nyt helpompaa.

Valtiontuen suhteen voi olla, ettei alueellinen investointituki ole paras väline saarien paikallisten ongelmien ratkaisemiseen. Mielestäni saarten suurimmat ongelmat voidaan ratkaista tehokkaammin esimerkiksi monialaisilla välineillä. Valtiontukea koskevissa säännöissä sallitaan jo monia tukimuotoja. Säännöissä yleistä taloudellista etua koskevista palveluista sallitaan esimerkiksi paikallisten julkisten palvelujen, kuten matkustajaliikenteen palvelujen, tukeminen.

Lisäksi riskipääomaa koskevat uudet suuntaviivat sekä tutkimuksen kehittämistä ja innovaatiota koskevat toimintamallimme tarjoavat uusia mahdollisuuksia uusien ja innovatiivisten yritysten tukemiseen niin, että siitä hyötyvät erityisesti pk-yritykset.

Joissakin tapauksissa pienten saarten saamia tukia ei edes lasketa tuiksi. Uuden vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen nojalla tueksi ei lueta enintään 200 000 euron tukea, joka on myönnetty kolmena perättäisenä vuonna. Investointeja kaikenlaisiin julkisiin infrastruktuureihin voidaan rahoittaa. Nämä rahoitusmuodot eivät sisällä tukea. Saarten erityistilanne otetaan lisäksi asianmukaisesti huomioon uusissa alueellisen tuen suuntaviivoissa. Yrityksen perustamiseen tarkoitetun uuden tukimuodon nojalla pienille saarille myönnetään 5 prosentin lisätuki.

Mielestäni nämä esimerkit osoittavat, kuinka valtiontuen uudistusprosessilla säännöistä tehdään aiempaa paremmin ennakoitavia ja kuinka sillä kevennetään valtiontuen ilmoittamiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Tätähän te pyysitte saarialueiden ja kaikkien muiden sidosryhmien puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Simon Busuttil, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (MT) Haluan aluksi kiittää kollegaani Musottoa hänen mietinnöstään. Se on erityisen tärkeä mietintö etenkin saarilta kotoisin oleville ihmisille, kuten minulle itselleni, sillä siinä puhutaan saarten puolesta. Saaria on kuultava, sillä tähän mennessä EU ei ole kiinnittänyt niihin riittävästi huomiota. Tässä mietinnössä ne kuitenkin otetaan asianmukaisesti huomioon. Oli ilo kuulla komission jäsenen Kroesin sanovan, että saaret ovat tärkeitä komissiolle. Arvoisa komission jäsen, haluamme kuitenkin, että saaret otetaan huomioon kaikilla EU:n politiikan aloilla sen sijaan, että niitä arvioidaan vain aluepolitiikan näkökulmasta. Te olette kilpailusta vastaava komission jäsen ja totesitte aivan oikein, että jotkin valtiontukea koskevat säännöt eivät ole vielä riittävän joustavia saarten suhteen. Koko EU:n alueelle tarkoitetut säännöt eivät välttämättä ole riittävän joustavia, jotta niitä voitaisiin soveltaa saariin, ja haluamme teidän tutkivan tarkkaan näitä sääntöjä, kiinnittävän enemmän huomiota saariin ja varmistavan, että sääntöjä voidaan soveltaa mahdollisimman joustavasti.

Haluan ottaa esille mietinnön 10 kohdan. Siinä todetaan, että komission on laadittava säännöllisesti selonteko saarten tarpeista ja siitä, kuinka niihin voidaan vastata. Odotan komission laativan tällaisen mietinnön, ja muistutamme kyllä sitä velvollisuudestaan. Haluan sanoa vielä kerran, että mietintö on hyvä ja että kaikki saarten asioista kiinnostuneet varmasti arvostavat sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Arnaoutakis, PSE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentti on jälleen kerran ottanut esille saaret. Tässä hienossa mietinnössä, josta haluan kiittää jäsen Musottoa, se on jälleen kerran todennut selvästi, että saarialueet tarvitsevat erityiskohtelua. Ne tarvitsevat enemmän tukea, jotta ne pystyisivät ratkaisemaan kehitykseen liittyvät ongelmat ja sen lisäksi hyödyntämään sisämarkkinoiden ja globaalin talouden tarjoamia mahdollisuuksia.

Meille saarten asukkaille erilaiset ongelmat, kuten maantieteellinen eristyneisyys, infrastruktuurien puute, talouskehityksen ja väestökehityksen pysähtyneisyys sekä vähäiset resurssit ja vaihtoehdot, ovat jo muodostuneet elämäntavaksi. Me kaikki – niin pysyvät asukkaat kuin miljoonat Euroopan saarilla lomansa viettävät kansalaisetkin – tunnemme kuitenkin hyvin myös saarialueiden edut: niiden kulttuurin rikkauden, runsaat mutta haavoittuvat ekosysteemit, luonnonympäristön, erityisen elämäntavan sekä laatutuotteet ja perinteiset tuotantotavat. Nämä edut on säilytettävä ja niitä on korostettava ja edistettävä EU:n politiikalla ja etenkin koheesiopolitiikalla, jos todellakin haluamme luoda EU:n alueiden välille aitoa taloudellista ja alueellista koheesiota. Tässä yhteydessä haluan viitata siihen, kuinka tärkeää on myöntää valtiontukea saarialueille, joiden kilpailukykyyn polttoaine- ja energiakustannukset vaikuttavat kielteisesti, ja myöntää joustavasti valtiontukea liikenteen alalla nyt ja tulevaisuudessa. Lisäksi on tärkeää soveltaa matkailuun yhdennettyä politiikkaa, toteuttaa tehokasta yrityspolitiikkaa ja perustaa välittömästi aluepolitiikan pääosastoon hallinnollinen yksikkö saaria varten sen kokemuksen perusteella, jota on saatu syrjäisiä alueita käsittelevän yksikön toiminnasta. Tällaisen yksikön toiminnan tarkoituksena on ylläpitää saarten ainutlaatuisuus ja vastata niin pysyvien asukkaiden kuin lomailijoidenkin tarpeisiin sekä ottaa saaret huomioon EU:n politiikan kehittämisessä ja soveltamisessa etenkin liikenteen, energian ja vesihuollon aloilla.

Nyt kun neljäs koheesiokertomus on valmisteilla ja keskustelu aluepolitiikan tulevaisuudesta on alkamassa ennen vuosien 2008 ja 2009 rahoituskehyksen tarkistamista, Euroopan parlamentin olisi muistettava, ettei EU voi käsitellä samanlaisia tapauksia eri tavalla tai eri tapauksia samalla tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Elspeth Attwooll, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ALDE-ryhmä kiittää jäsen Musottoa arvokkaasta mietinnöstä, jossa käsitellään saarten luonnollisia ja taloudellisia rajoituksia.

Kaikki käsitellyt asiat ansaitsevat täyden huomion, mutta haluan keskittyä valtiontukeen liittyviin aiheisiin ja 8, 9 ja 19 kohtaan. Syynä ovat elämän realiteetit etenkin kaukana väestökeskuksista sijaitsevilla saarilla. Esimerkkejä löytyy omasta vaalipiiristäni, mutta myös koko EU:n alueelta.

Etäisyyden aiheuttamaa ongelmaa kuvannee se, että Shetlandinsaarilla asuva ystäväni joutuu matkustamaan 14 tuntia autolla ja lautalla päästäkseen lähimpään elokuvateatteriin. Ulko-Hebrideillä bensiinin hinta on noin 11 prosenttia korkeampi kuin Skotlannin mantereella ja Shetlannin saarilla jopa 16 prosenttia korkeampi. Heinäpaali maksaa viisi kertaa enemmän Ulko-Hebrideillä kuin lähimpänä sijaitsevan Invernessin kaupungin lähistöllä. Tällaiset faktat kuvaavat vain osittain sitä, kuinka pelkkä sijainti voi aiheuttaa saarelle kilpailuhaittaa.

Kiitän komission jäsentä hänen toteamuksistaan valtiontuesta, mutta järjestelmää on joustavoitettava edelleen tasavertaisten toimintaedellytysten takaamiseksi. Kuten komission jäsen tietää, olen huolissani erityisesti markkinatalouden sijoittajan näkökulmasta. Elämän realiteetit saarilla ja muilla syrjäisillä alueilla tekevät sijoittajien houkuttelusta erityisen hankalaa, sillä asianmukaista vertailukohtaa ei välttämättä ole ja markkinoiden pienuus synnyttää ongelmia tiettyjen alojen keskimääräisen tuottoasteen suhteen.

Pyrimme tässä yhteydessä ainoastaan siihen, että saaremme pääsisivät sisämarkkinoille samoin ehdoin kuin manneralueet.

 
  
MPphoto
 
 

  Mieczysław Edmund Janowski, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää tehdystä työstä. Rehellisesti sanottuna on myönnettävä, etteivät kaikki EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset ole tällä hetkellä tasavertaisessa asemassa. Yhteisössämme on alueita, jotka kärsivät erityisistä rajoitteista sijaintinsa tai vaikeapääsyisyytensä vuoksi. Näitä alueita ovat saaret, jotka ovat usein kaikkein syrjäisimpiä vuoristoalueita.

Puhumme solidaarisuudesta ja sisäisestä koheesiosta. Nämä perusperiaatteet edellyttävät, että otamme saaret asianmukaisesti huomioon ja annamme tarvittaessa näillä alueilla asuville ihmisille riittävästi tukea. Mietinnössä käsitellään suurimpia ongelmia, joita ovat liikennöintivaikeudet, raaka-ainepula, korkeat energian toimituskustannukset, Internetiin ja viestintäverkkoihin pääsyn vaikeudet, vaikeakulkuinen maasto etenkin vuoristoalueilla ja pohjoisilla syrjäseuduilla, väestökato ja laiton maahanmuutto.

Tuen esittelijän päätelmiä ja muistutan meitä siitä, ettei näitä ihmisiä saa jättää oman onnensa nojaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijää hänen omaksumastaan erittäin rakentavasta asenteesta tarkistuksiamme kohtaan, kun käsittelimme mietintöä valiokunnassa. On ilo tukea mietintöä tänään.

Minulla on skotlantilaisena erityisiä intressejä ja tietty katsantokanta tässä asiassa, kuten muillakin skotlantilaisilla kollegoillani. Muistutan ensiksi, että syrjäisyys on suhteellista. Bryssel sijaitsee itse asiassa melko syrjässä, ainakin lauantaisin etsiessäni Skotlannin jalkapallotuloksia. Saarilla on oma kulttuurinsa, identiteettinsä ja maasto-olosuhteensa, mistä kannattaa iloita sen sijaan, että sitä surkuteltaisiin. Jos toimintaedellytykset ovat tasavertaiset, kaikki eurooppalaisten saarten puutteet saadaan korjattua saarten edun mukaisesti niiden dynaamisuuden ja innovatiivisuuden ansiosta siten, että ne voivat osallistua EU:n tavoitteiden saavuttamiseen. Jos Malta sijaitsisi Keski-Euroopassa ja jos sieltä olisi hyvät ja nopeat liikenneyhteydet muuhun Eurooppaan, se ei enää olisi Malta vaan München. Euroopan saarista on iloittava ja tunnustettava niiden erikoislaatuisuus.

Saarimaisuus tarkoittaa sitä, että tiettyjen asioiden kanssa on tultava toimeen, ja tässä mietinnössä annetaan useita järkeviä ehdotuksia. Toivon komission jäsenen vakuuttavan meille tänään, että mietinnön ehdotuksia noudatetaan, sillä se sisältää useita hyviä ajatuksia, ja toivon, ettei tästäkin tule taas yhtä toivomuslistaa, josta komissio puhuu kauniisti mutta jonka hyväksi se ei välttämättä tee mitään.

Haluan kuitenkin korostaa muutamia asioita. Saaret kärsivät erityistä haittaa EU:n sisämarkkinasuhteissaan, ja tarvitsemme ajantasaisia ja tarkkoja tilastotietoja toimenpiteistä ilmoittamiseen. Voiko komission jäsen vakuuttaa, että teemme tästä totta yhteistyössä Eurostatin kanssa?

Mietintömme 12 ja 16 kohdassa pyydetään perustamaan aluepolitiikan pääosastoon monialainen hallintoyksikkö, joka käsittelee saaria. Tällainen yksikkö käsittelee jo syrjäisimpien alueiden asioita. Saarten hallinnolliselle yksikölle on hyvät perusteet. Voiko komission jäsen vakuuttaa meille, että se perustetaan?

Kuten kollegat jo totesivat, komission on omaksuttava realistisempi toimintatapa valtiontukiasioissa sen arvioidessa saarten valtiontukiperusteita. Kaikkia saarten erityisiä taloudellisia näkökohtia ei ole tällä hetkellä otettu riittävästi huomioon, ja komission jäseneltä olisi hyvä kuulla, että toimintatapaa tarkistetaan.

Valtiontuen leikkaamisesta etenkin saariliikenteen alalla haluan sanoa, että Skotlannin hallitus on juuri tuhlannut 25 miljoonaa euroa täysin turhaan lauttaliikennepalveluja koskevaan tarjouspyyntöön. Virhe tehtiin Skotlannissa, mutta EU:n päällekkäisten sääntöjen monimutkaisuus ei helpottanut asiaa. Tätä on tarkasteltava uudelleen. Lisäksi on pohdittava julkisen palvelun velvoitteita ja sosiaalista tukea sen suhteen, miten ne sopivat yhteen perustamissopimuksen 87 artiklan 2 kohdan kanssa. Vastaavia tietariffeja koskevaa asiaa on myös selkeytettävä.

Energia-asioissa saarilla on selvä luonnollinen etuasema. Haluammekin komission hyödyntävän kaikki mahdolliset keinot tukeakseen kestäviä energiayhteisöjä ja erityisesti eurooppalaista verkkojärjestelmää ja edistääkseen sisämarkkinoiden rajoitteiden poistamista. Skotlannissa on Shetlandinsaarilla, Orkneysaarilla, Ulko-Hebrideillä ja Argyll and Bute -saarilla EU:n parhaat tuuli-, aalto- ja vuorovesivarannot ja valtavat mahdollisuudet osallistua EU:n energiatavoitteiden ja ilmastonmuutoksen torjuntatavoitteiden saavuttamiseen. Näitä resursseja ei kuitenkaan ole kehitetty, sillä eurooppalaiseen verkkojärjestelmään ei ole investoitu riittävästi. Jos EU haluaa todella pystyä vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen, investointi Skotlannin saarten linjoihin ja Skotlannin saariin yleensä edistää huomattavasti tavoitteiden saavuttamista.

Myös Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus rajoittaa toimintaamme soveltamalla Skotlantiin syrjivää hinnoittelujärjestelmää Yhdistyneen kuningaskunnan verkkojärjestelmään pääsyssä. Asia on yksinkertaisesti niin, että mitä kauempana alue on tärkeimmiltä markkinoilta, sitä korkeampi liittymismaksu peritään sähkönsyötöstä Yhdistyneen kuningaskunnan verkkojärjestelmään. Mielestäni tämä on syrjintää ja vastoin uusiutuvasta energiasta annetun vuoden 2001 direktiivin 7 artiklan 6 kohtaa. Komission on aloitettava viralliset menettelyt Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan toimintamme rajoittamisesta. Saaret voivat antaa huomattava suuren panoksen. Kaikki eurooppalaisten saarten puutteet voidaan korjata saarten edun mukaisesti, mutta tasavertaiset toimintaedellytykset on taattava.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Puheenne muistutti meitä tärkeästä seikasta: kaikki alueet ovat syrjäisiä jostakin muusta näkökulmasta katsottuna. Keskeisyyden ongelma on vaikea määritellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Κyriacos Triantaphyllides, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, mielestäni meidän on kiitettävä aluekehitysvaliokuntaa siitä, että se teki aloitteen tämän mietinnön laatimisesta.

EU:n saaret ovat todellakin olennainen osa kauden 2007–2013 koheesiopolitiikkaa, sillä useimmilla niistä on vaikeuksia päästä tasavertaiseen asemaan muiden EU:n alueiden kanssa. Esimerkiksi Kyproksen kaltaisella saarella on seuraavanlaisia ongelmia: monopolimarkkinoiden vuorovaikutuksesta ja korkeista kuljetuskustannuksista johtuvat korkeat hinnat, vähäisestä kysynnästä ja vähäisistä mahdollisuuksista johtuvat alhaiset palkat, raaka-ainepula, korkeat energiakustannukset, infrastruktuurien puute, vähäiset toimintamahdollisuudet ja suuri alttius ympäristöriskeille, jotka voivat vaikuttaa matkailuun. Mietintö kattaa tyydyttävän laajasti kaikki nämä ongelmat. Siinä on kuitenkin yksi seikka, josta olen eri mieltä, eli suhtautuminen maahanmuuttoon. Ehdottamalla ulkorajojen tiukempaa valvontaa, rajavartion perustamista ja niin sanotun laittoman maahanmuuton kitkemistä suljemme silmämme ongelmalta emmekä tarjoa kestäviä ratkaisuja tähän erittäin vakavaan yhteiskunnalliseen ongelmaan. Emme nimittäin voi mainostaa EU:ta globaalina talousmahtina samalla, kun suljemme rajamme ulkopuolisilta tulijoilta. Tässä suhteessa saarilla on myönteinen tehtävä, jota ei valitettavasti ole käsitelty mietinnössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Roland Clark, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tarvitsemmeko siis uuden aloitteen? Tällä kertaa sillä on ajettava saariväestön etuja. Saarten asukkaat ovat luonteeltaan kekseliäitä. He ovat päättäneet asua saarilla, mutta he tarvitsevat apua asioissa, joihin EU haluaa puuttua.

Viime vuonna parlamenttimme uusi luvan, jonka nojalla EU:n kalastuslaivastot voivat ryöstellä Länsi-Saharan kalavaroja. Länsisaharalaiset eivät pysty kilpailemaan EU:n nykyaikaisten alusten kanssa, joten he päättivät etsiä töitä muualta, ja Kanariansaaret saivat kokea laittoman joukkomaahanmuuton seuraukset. Televisiossa esitettiin havainnollisesti, kuinka laivalasteittain länsiafrikkalaisia yritti päästä Atlantin yli ja kuinka kymmenet hukkuivat traagisesti, kun sisävesille tarkoitetut alukset eivät selvinneet avomeren aalloista. Tämän EU:n alullepaneman maastamuuton alettua naapurimaiden ihmiset seurasivat esimerkkiä ja liittyivät joukkoon pahentaen tilannetta entisestään.

Myös Malta kärsii joukkomaahanmuutosta. Tämä on täysin ymmärrettävää: EU:n korkeat tullit tukahduttavat kaupan, ja eniten tästä kärsivät Pohjois- ja Itä-Afrikan köyhimmät maat, joiden kansalaiset lähtevät koettamaan onneaan Eurooppaan käyttäen Maltaa pysähdyspaikkana. Maltan avustaminen ei ratkaise ongelmaa. Syynä ovat tullit: alentakaa niitä, niin kauppa vilkastuu ja useimmat afrikkalaiset pystyvät hankkimaan elantonsa kotimaassaan. Jos suljette EU:n 27 jäsenvaltion alueen ulkomaailmalta, joka haluaa kärkkäästi käydä kauppaa sen kanssa, itse aiheuttamanne ongelmat pysyvät ennallaan.

Mainitaanko mietinnössä tosiaan, että EU:n saaria, etenkin syrjäisimpiä alueita, voitaisiin käyttää uusiutuvan energian lähteinä? Tämä tarkoittanee, että niille aiotaan pystyttää naurettavia tuulipuistoja. Se on varmasti yksi keino ajaa saarten asukkaat pois ainoastaan siksi, että saadaan pystytettyä hyödyttömiä tuuliturbiineja, jotka tuottavat häviävän pieniä määriä energiaa arvaamattomina aikoina ja jotka sijaitsevat kaukaisilla saarilla, jolloin suuri osa niiden säälittävästä energiantuotannosta kuluu energiansiirtoon.

Huomaan, että saarten sanotaan olevan alttiita merenpinnan nousulle. Tämä on yksi ilmastonmuutoksella pelottelijoiden hysteerisistä maailmanlopun ennustuksista. Merenpinta ei nouse väitetyllä tahdilla. Nousu on luonnollista, ja sitä on tapahtunut aiemminkin. Planeettamme kokee lämpimämpiä ja kylmempiä jaksoja. Keskiajan lämpimällä aikakaudella oli nykyistä lämpimämpää kymmenien vuosien ajan. Näistä lämpökausista on riittävästi tietoa, kuten että silloin viljeltiin kasveja, joita ei aiemmin ollut viljelty kyseisillä alueilla, mutta tietoja ei ole siitä, että saaria olisi kadonnut aaltoihin.

On aika rauhoittua ja ymmärtää, että vähäistä ilmaston lämpenemistä tapahtuu jaksoittain ilman ihmisen vaikutusta asiaan. Meidän on ainoastaan sopeuduttava siihen, kuten luonto on tarkoittanut.

Lopuksi kehotan meitä olemaan puuttumatta asiaan. Jätetään hyvin pärjäävät saaret omilleen. Kaupankäynnillä voimme auttaa niitä saaria, jotka apua tarvitsevat, kuten kehitysmaiden saaria. EU:n protektionistinen asenne ei auta pitkällä aikavälillä, se on vain lyhytkestoinen apu, jonka vaikutus lakkaa pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli, ITS-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuinka voisimme jättää huomiotta eurooppalaisten saartemme rakenteelliset haitat? Tämä asia oli tärkeää ottaa valtiontukea koskevan EU:n lainsäädännön tavoitteeksi. EU:n saaria ja niiden kiistämättömiä rajoitteita koskeva valiokunta-aloitteinen mietintö, jonka arvostettu kollegani Musotto esitteli, on merkityksellinen, sillä siinä tunnustetaan saarten tärkeys EU:n aluekehityksen kannalta.

Tämä on ensimmäinen kerta parlamentin tällä vaalikaudella, kun huomaan tarkastelevani ja kommentoivani näin arvokasta mietintöä, jota on todellakin aiheellista kannattaa. Näin on siksi, että siinä käsitellään kaikkia tarpeellisia näkökohtia hyvin tasapuolisesti. Tämän lisäksi mietintö on ansiokas tavoitteidensa vuoksi. Äänestän mielihyvin sen puolesta ja toivon, että se saa kaikkien kollegojeni täyden tuen.

EU ei voi ohittaa tilastollisesti ilmiselvää seikkaa eli sitä, että saarilla asuu noin 15 miljoonaa ihmistä, joista yli 90 prosentin tulot ovat EU:n keskiarvoa alhaisemmat. Pääsyynä tähän ovat ilmeiset rakenteelliset alijäämät, jotka johtuvat saariasemasta, ja EU on aivan liian kauan jättänyt tämän seikan huomiotta.

Nyt jäsen Musotton arvokkaan mietinnön perusteluissa esitetään syyt tähän alikehitykseen ja kuvataan selvästi saarten resurssit, minkä lisäksi siinä keskitytään toimiin, joita EU voisi toteuttaa korjatakseen saarten rakenteellisia haittoja, sekä toteutuksessa tarvittaviin välineisiin, tutkimuksiin ja tilastoihin. Käyttöön on otettava rakennerahastojen määrärahat ja heikommassa asemassa olevien alueiden tuki. Olemme kiitollisia tästä toimintamallista saariyhteisöille ja tunnustamme niiden merkityksen eurooppalaisen kulttuurin kannalta ja niiden nykyisen aseman erittäin tärkeänä EU:n ympäristö- ja talousresurssina.

EU pystyy merkittävästi edistämään eriarvoisuuden ja jopa syrjinnän poistamista, jos se tukee saaria, jotta ne selviäisivät haasteistaan eli saariasemaan liittyvien esteiden muodossa edelleen ilmenevistä kiistämättömistä rajoitteista, ja jos se ottaa saaret asianmukaisesti huomioon rakennerahastojen suuntaviivoissa. Nykyinen eriarvoisuus on tuomittavaa yhteisön säännöstön nojalla, minkä lisäksi se on ristiriidassa EU:n alueiden oikeudenmukaista ja jatkuvaa kehitystä koskevan tavoitteen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Νikolaos Vakalis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, huolimatta siitä, että EU:n selvänä tavoitteena on alueiden lähentyminen, saarialueiden omalaatuisuus pitää yllä alueiden välisiä eroja. Rakennerahastovaroilla ei ollut ennakoitua vaikutusta näillä alueilla. Näin ollen saaria varten on suunniteltava uusia toimia ja toteutettava erityistoimenpiteitä. Saarten kehityksen jatkuva seuranta ja vertailu muihin Euroopan alueisiin on hyödyllinen väline.

Suhtaudun myönteisesti useisiin seikkoihin mietinnössä, josta tänään äänestämme, kuten sopimusehtojen uudelleentarkasteluun kaupallisesti kannattamattomien kuljetus- ja matkustajaliikenneyhteyksien helpottamiseksi sekä energian toimitusvarmuuden takaamiseen keskittymällä ensisijaisesti uusiutuviin energianlähteisiin. Myönteistä on myös se, että tutkitaan nykyisiä ongelmia, kuten kuivuutta, pahentavan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sitä torjuvia toimia sekä varmistetaan saariasukkaiden jokapäiväistä elämää helpottavat ja merkittäviä ongelmia ratkaisevat laajakaistayhteydet. Lisäksi kannatan asianmukaista ja valvottua kehitystä, jossa suojellaan saarimaisemaa, laittoman maahanmuuton ongelman ratkaisemista sekä rajavalvontaa ottamalla käyttöön Euroopan rannikkovartio.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämänpäiväinen mietintö on hyvä lähtökohta. Jotta haluttuihin tavoitteisiin päästäisiin, kehotan komissiota kuitenkin ehdottamaan välittömästi toimenpiteitä ja toimia, jotta valiokunta-aloitteisessa mietinnössä esitetyt ehdotukset saadaan toteutettua käytännössä.

Haluan lopuksi kiittää esittelijä Musottoa hänen tärkeästä ja johdonmukaisesta työstään.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, lomailu kaukaisella saarella kuulostaa ihanan eskapistiselta unelmalta, mutta saarella asuminen ja työskenteleminen voi olla hyvinkin vaikeaa, mikä on otettava huomioon EU:n politiikkaa laadittaessa.

Kiitän jäsen Musottoa mietinnöstä, jossa esitellään pääpiirteittäin saarten luonnolliset ja taloudelliset rajoitteet aluepolitiikan näkökulmasta. Mietinnössä käsitellään niitä erityisiä ongelmia, joita saarialueet kohtaavat pyrkiessään kilpailemaan mannermaalla sijaitsevien alueiden kanssa.

Mietinnössä luokitellaan saaret hyödyllisesti suuriin saariin – viiden saarialueen väestö on yli 500 000 henkeä ja niillä asuu 75 prosenttia EU:n saariväestöstä – ja loput tätä huomattavasti pienempiin saariin.

Tunnen parhaiten ongelmat pienillä saarilla, kuten kotimaani Skotlannin rannikon saarilla. Pelkästään tällä viikolla ilmoitettiin, että Hebrideiltä muuttaa pois kaksi kertaa enemmän nuoria naisia kuin miehiä. Jos suuntaus jatkuu ennallaan, väestö ei uusiudu enää vuoden 2019 jälkeen.

Kuten jäsen Musotton mietinnössä todetaan, saarilla on myös yhteisiä ongelmia, kuten korkeammat hinnat, vaikea maasto, syrjäisyys ja puutteellinen infrastruktuuri. Tuen kehotusta puuttua näihin ongelmiin aluepolitiikassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfonso Andria (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää lämpimästi kollega Musottoa hienosta työstä. Olen osoittanut ymmärtäväni saarten erityispiirteet osallistuessani koheesiopolitiikan alan uusista asetuksista käytyihin neuvotteluihin koheesiorahastoasetusta koskevan mietinnön esittelijänä ja yleisasetusta ja Euroopan aluekehitysrahastoasetusta koskevien mietintöjen varjoesittelijänä.

Olenkin täysin tietoinen siitä, että parlamentti on tunnustanut saarten epäsuotuisan aseman ja vahvistanut, että ne edustavat kaikkien eurooppalaisten luonnon- ja kulttuuriperintöä. EU:n on tuettava ja edistettävä näitä alueita sekä tarjottava niille niiden tarvitsemat resurssit sopusointuista kehitystä varten niin, että se samalla noudattaa alueellisen koheesion periaatetta, sallii valtiontukipolitiikan joustavamman toteuttamisen ja varmistaa erityisten ympäristöpiirteiden tehokkaan suojelun.

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä myös saariin, jotka sijaitsevat kaukana suurista väestökeskuksista ja joilla on erittäin vaikea taata jopa peruspalvelujen kaltaisten palvelujen tarjonta. On kehitettävä sellaista EU:n meripolitiikkaa, jonka avulla saadaan luotua vakaat talous- ja kauppasuhteet naapurivaltioihin.

Olen täysin samaa mieltä jäsen Musotton kanssa siitä, että on parannettava liikenneyhteyksiä ja -infrastruktuuria – tarkoitan satamia ja lentokenttiä – ja tasattava maantieteellisestä sijainnista johtuvia suuria kustannuksia, etenkin energiakustannuksia. Mielestäni esittelijän ehdotus Euroopan rannikkovartion perustamisesta EU:n ulkorajojen valvomiseksi on mielenkiintoinen, sillä yksi saartemme vakavimmista ongelmista on meritse tapahtuva laiton maahanmuutto.

Haluan lopuksi todeta kannattavani jäsen Musotton erinomaista ehdotusta siitä, että vuosi 2010 julistetaan saarten eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL). – (PT) Ilmoitetut taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteet on konkretisoitava edistämällä aitoa lähentymistä taloudellisesti jälkeen jääneissä jäsenvaltioissa eli koheesiomaissa, minkä lisäksi on vähennettävä alueellisia eroja. Näin edistetään kunkin jäsenvaltion alueen sopusointuista kehitystä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaista, että nyt tuetaan heikommassa asemassa olevia alueita ja rakenteellisista ongelmista kärsiviä alueita muun muassa siten, että lisätään koheesiopolitiikan määrärahoja. Näin voidaan poistaa aluekehityksen esteitä, jotka johtuvat pysyvistä luonnonhaitoista ja maantieteellisestä sijainnista esimerkiksi saarialueilla.

Vaikka sovelletussa strategiassa on tunnustettu saarialueiden rakenteelliset haitat, se on kuitenkin ollut epäjohdonmukainen. Siksi hyväksymme jotkin mietinnössä korostetut ehdotukset, kuten yhteisön osarahoitusosuuden korottamisen nykyisten tukikelpoisuuskriteerien perusteella ja valtiontuen myöntämisehtojen joustavoittamisen saarialueiden tapauksessa, jotta voidaan alentaa polttoaine-, kuljetus- ja energiakustannuksia harjoittamalla näiden alueiden myönteistä syrjintää.

Tärkeintä ei ole näiden esteiden tunnustaminen, sillä niitä on jo aivan riittävästi korostettu, eikä myöskään heikommassa asemassa olevien alueiden kilpailu ensisijaisista tavoitteista. Kyse on pikemminkin koheesiopolitiikalle myönnettyjen määrärahojen riittämättömyydestä, mikä käy ilmi nykyisestä kauden 2007–2013 rahoituskehyksestä. Rakennerahastojen määrärahoja supistettiin siinä 0,41 prosentista 0,37 prosenttiin BKTL:stä ja Lissabonin strategian vapauttamis- ja yksityistämistavoitteet asetettiin etusijalle. Tämä heikentää saarialueiden erityistä kilpailuetua.

 
  
MPphoto
 
 

  Margie Sudre (PPE-DE). – (FR) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, perustamissopimuksen 158 artiklan ja sopimukseen liitetyn saaristoalueita koskevan julistuksen nojalla EU ottaa huomioon näiden alueiden haitat ja rajoitteet hyväksyessään erityistoimia eurooppalaisten saarten integroimiseksi sisämarkkinoihin. Jäsen Musottolla, jota kiitän aluekehitysvaliokunnassa esittämieni tarkistusten tukemisesta, on kuitenkin hyvät perusteet tiedustella Euroopan komissiolta, kuinka hyvin nämä säännökset on tosiasiassa pantu täytäntöön.

Aluksi haluan muistuttaa teitä, että syrjäiset alueet ja saarialueet ovat täysin eri asia riippumatta niitä yhdistävästä läheisyydestä tai solidaarisuudesta, sillä syrjäisimpien alueiden pääpiirre on, että ne sijaitsevat huomattavan etäällä Euroopan mantereesta ja kuuluvat maantieteelliseen alueeseen, joka muodostuu pääasiassa AKT-valtioista.

Saarialueella on oma maantieteensä ja kulttuurinsa. Tätä potentiaalia kannattaa kehittää asianmukaisella kehityspolitiikalla, mutta tilanteesta on myös pysyvää haittaa, joka heikentää näiden alueiden kilpailukykyä.

Alueellisen koheesion periaatetta lujitettiin kauden 2007–2013 rakennerahastoasetuksissa, ja sen nojalla on pyrittävä EU:n alueen monenkeskiseen integroimiseen niin, että kaikille alueille ja niiden asukkaille taataan yhtäläiset mahdollisuudet. Arvoisa komission jäsen, pyydän komissiota mainitsemienne toimenpiteiden lisäksi käyttämään entistä tehokkaammin hyväksi perustamissopimuksen tarjoaman mahdollisuuden mukauttaa niitä yhteisön politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti näiden alueiden taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, niin että saadaan ratkaistua ongelmat, joista kärsivät ennen kaikkea kaikki saari- tai saaristoalueet.

Arvoisa puhemies, mielestäni meidän on onniteltava itseämme siitä, että saimme järjestettyä tämän keskustelun järkevään aikaan eikä vasta illalla yhdeltätoista, kuten aivan liian usein tapahtuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Minäkin olen ilahtunut tästä, sillä olen aina pitänyt tätä aihetta tärkeänä ja katsonut, että EU:n on puututtava siihen myös perussopimuksissa. Aihe on aina ollut lähellä sydäntäni.

 
  
MPphoto
 
 

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, jokainen EU:n laajentuminen lisää järjestelmällisesti saarten merkitystä kaikessa yhteisön politiikassa aina alueellisesta koheesiosta matkailu- ja kulttuuripolitiikkaan. EU:n politiikassa ei valitettavasti ole tähän mennessä otettu huomioon saarten erityisiä rajoitteita ja ongelmia, joista ne kärsivät yrittäessään kilpailla manneralueiden kanssa.

Siksi onkin välittömästi kehitettävä tilastoindikaattorit, joiden avulla voidaan määritellä kaikkien maantieteellisistä haitoista kärsivien alueiden erityispiirteet. Lisäksi on otettava huomioon, että saarten on voitava osallistua sisämarkkinoiden toimintaan samoin ehdoin kuin manneralueiden ja että on ensisijaisesti parannettava saarten liikenneyhteyksiä. Kunkin komission olisi tutkittava mahdollisuutta myöntää tukea myös niille saarialueille, joiden kilpailukykyä polttoaine- ja energiakustannukset heikentävät selvästi.

Toinen ensisijainen tavoite on saarten energian toimitusvarmuus sekä siihen liittyvien uusiutuvia energianlähteitä ja uutta teknologiaa hyödyntävien hankkeiden kehittäminen ja toteuttaminen. Komission olisi lisäksi tutkittava ilmastonmuutoksen vaikutuksia saarialueisiin.

Vaikka tunnustamme FRONTEX-viraston toteuttamat toimet, on kuitenkin asianmukaista korostaa, että laittoman maahanmuuton vaikutuksia saariyhteisöihin on seurattava jatkuvasti. Jäsenvaltiot eivät saa unohtaa, että saarialueiden ainutlaatuisuutta on suojeltava tehokkailla toimenpiteillä, joilla suojellaan ympäristöä ja kulttuuriperintöä sekä edistetään matkailun kestävää kehitystä. Tämä vaikuttaa nimittäin myös muiden tärkeiden alojen, kuten kaupan, kalastuksen ja maatalouden, kasvuun.

Lopuksi haluan kiittää esittelijää erittäin hienosta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Giusto Catania (GUE/NGL). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, mielestäni on hyödyllistä keskustella erityisistä taloudellisista välineistä, joilla tuetaan saaria sekä niiden erityispiirteitä ja luonnetta. Koheesiopolitiikassa on hyvä kiinnittää erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin.

Olen sitä mieltä, että on parannettava saarten liikennejärjestelmiä ja infrastruktuuria, sekä ulkoisia ja sisäisiä yhteyksiä että yhteyksiä esimerkiksi saaren rannikon ja sisämaan välillä. EU:n varoja ei kuitenkaan pidä tuhlata valtaviin ja hyödyttömiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on usein yhdistää saaret mantereeseen valtavilla silloilla, jotka todellakin pilaavat koko saariaseman ajatuksen.

Suhtaudun myönteisesti jäsen Musotton mietintöön, mutta siinä korostetaan mielestäni liikaa saarten ja laittoman maahanmuuton välistä suhdetta. Tällaista suhdetta ei ole. Suurin osa Kanariansaarille tulevista maahanmuuttajista saapuu lentoteitse, ei meritse, aivan kuin suurin osa Italiaan tulevista laittomista maahanmuuttajista ei pysähdy Lampedusassa vaan saapuu suoraan lentokoneella.

Siksi tämä väite on mielestäni väärä, eikä näkökohta ole keskeisen tärkeä jäsen Musotton mietinnölle. On myös pohdittava, olisivatko nopeat rajainterventioryhmät suuremmaksi hyödyksi, jos ne pyrkisivät estämään maahanmuuttajia hukkumasta Välimereen sen sijaan, että ne estäisivät maahanmuuttajien saapumisen maihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Rolf Berend (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan käsitellä yhtä tärkeää seikkaa kollegani Musotton erinomaisesta mietinnöstä. Sen tärkeyttä sekä asiaankuuluville saarille että koko EU:lle ei pidä aliarvioida. Kyse on laittomasta maahanmuutosta.

Laittoman maahanmuuton ongelmaan on mielestäni puututtava tehokkaammin, koska se vaikuttaa suhteettoman paljon EU:n Välimeren saariin. Vaikka EU:n toteuttamissa toimissa on jo edetty esimerkiksi kehittämällä integroitu rajavalvontajärjestelmä ja laatimalla yhteisön koodeksi säännöistä, jotka koskevat henkilöiden liikkumista kaikenlaisten rajojen yli, maahanmuuttoluvut osoittavat kuitenkin, etteivät nämä toimet riitä.

Vaikka toimivalta näiden toimenpiteiden toteuttamisessa kuuluu selvästi nyt ja jatkossakin jäsenvaltioille, saaria ei saa jättää yksin tämän valtavan taakan kanssa ainoastaan niiden maantieteellisen sijainnin vuoksi. On nimittäin niin, että ongelmasta, joka vaikuttaa aluksi olevan ainoastaan Espanjan, Italian tai Kreikan ongelma, tulee pian koko EU:n ongelma, ja siksi siihen on puututtava yhteisön toimin. Tarvitaan yhteisvastuullista käytännön toimintaa.

Euroopan rannikkovartion perustaminen EU:n ulkorajojen valvontaa varten ei todellakaan tarjoa kaikenkattavaa ratkaisua saarten ongelmaan, mutta tämä jäsen Musotton ehdotus ansaitsee tulla perusteellisesti tutkituksi sen selvittämiseksi, voisiko tämä olla yksi useista toimista laittoman maahanmuuton torjumiseksi sekä saarten ja koko EU:n suojaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, hyvä jäsen Musotto, Azorien autonomiselta alueelta valittuna parlamentin jäsenenä haluan kiittää lämpimästi esittelijä Musottoa sekä koko aluekehitysvaliokuntaa erinomaisesta työstä. Kuten jäsen Sudre aivan oikein totesi, Azorit on syrjäinen alue, jonka asemaa ei pidä sekoittaa saariasemaan. Haluan erityisesti kiinnittää huomiota ehdotukseen Euroopan rannikkovartion perustamisesta. Se on olennaisen tärkeä ehdotus merellisen ympäristön määrittelyn, kalastustoiminnan valvonnan, meritse käytävän kaupan tukemisen ja etenkin kansainvälisten työ- ja turvallisuusnormien noudattamisen valvonnan kannalta. Lisäksi siinä tietysti puututaan maahanmuuttoon liittyviin ongelmiin. Nyt ei ole kyse maahanmuuton vastustamisesta tai sen kannattamisesta. Tosiasia on se, että ihmiset lähtevät merelle kulkukelvottomilla aluksilla ja joutuvat avomerellä merihätään. Tässä yhteydessä haluan huomauttaa, että toisin kuin jotkut kollegani totesivat, Euroopan rannikkovartion perustamista koskevien suunnitelmien takana ei ole hysteerinen turvallisuushakuisuus. Kyse on sellaisen eurooppalaisen meripolitiikan visiosta, joka on elintärkeä kaikille saarialueille ja etenkin syrjäisimmille alueille.

 
  
MPphoto
 
 

  Sérgio Marques (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää jäsen Musottoa saarialueiden ongelmia käsittelevästä laadukkaasta mietinnöstä, jota tarkastelemme parhaillaan.

Kuten mietinnöstä käy hyvin ilmi, saariasema on ylitsepääsemätön ja pysyvä tosiasia, joka heikentää selvästi näiden alueiden kilpailukykyä. On siis mitä ilmeisimmin vaadittava erityisiä EU:n varoja yhteisten politiikkojen alalla, sillä saarten kilpailuasema on manneralueita heikompi.

Perussopimuksissa on tunnustettu tämä tarve, mutta se ei valitettavasti ole johtanut johdonmukaisiin ja kattaviin järjestelyihin. Tämän lisäksi nykyisin vaaditaan EU:lta yhä parempaa kansainvälistä kilpailukykyä, joten on sitäkin tärkeämpää päättää yhteisistä EU:n toimista saarialueiden kilpailuhaittojen poistamiseksi.

EU:n on siksi vastattava innovatiivisesti saarialueiden ongelmiin, jotka haittaavat niiden kilpailukykyä. Tarvitaan EU:n yhteisiä toimia, joiden avulla saarialueet voivat hyötyä aiempaa enemmän dynaamisesta ja erittäin kilpailukykyisestä kehityksestä, kuten EU:n suurista sisämarkkinoista, talous- ja rahaliitosta sekä Lissabonin strategiasta.

Haluankin antaa tukeni erityisesti mietinnön suositukselle siitä, että aluepolitiikan pääosastoon on perustettava hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä on määritellä saarialueiden hyväksi toteutettava eurooppalainen strategia ja edistää sitä. Mallina voidaan käyttää syrjäisimpiä alueita käsittelevää yksikköä. Ainoastaan tällä tavoin saarialueiden erityisolot pystytään ottamaan asianmukaisesti huomioon muun muassa liikenne-, energia-, ympäristö-, matkailu-, verotus- ja valtiontukipolitiikan yhteydessä.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies COCILOVO

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää esittelijää tästä aluepolitiikkaan liittyvästä saarialueiden luonnollisten ja taloudellisten rajoitteiden perusteellisesta esittelystä. Suurin osa jäsenvaltioista tunnustaa yleisesti näiden alueiden erityispiirteet.

Aluepolitiikan toimista huolimatta saarialueiden suhteellinen asema alueelliseen BKT:hen perustuvissa tilastoissa on pysynyt käytännössä samana 20:n viime vuoden ajan. Olen ilahtunut siitä, että komissio on tunnustanut henkeä kohti lasketun BKT:n ja työttömyysasteen olevan puutteellisia indikaattoreita arvioitaessa luonnonhaitoista kärsivien alueiden sosioekonomista tilannetta.

Nämä alueet pystyvät harvoin reagoimaan myönteisesti talouden muutoksiin, ja talouskriiseistä kärsivät eniten juuri saarialueiden taloudet. Ne ovat usein riippuvaisia muutamista talouden aloista ja myös julkisesta sektorista.

Toinen puhujien esille ottama tärkeä seikka on laiton maahanmuutto. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että komission on toteutettava erityinen saarialueiden tarvearviointi ja ehdotettava ratkaisuja ja että aihetta on käsiteltävä asianmukaisesti neljännessä koheesiokertomuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Den Dover (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tulen Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jossa on luonnollisesti useita suuria saaria. Alueella sijaitsevat kuitenkin myös Skotlannin läntiset saaret, jotka kollegani Yhdistyneen kuningaskunnan skotlantilaisesta osasta mainitsivat ohimennen.

Arvoisa puhemies, olitte Maltaa koskevan valtuuskunnan puheenjohtaja ja tiedätte jäsen Busuttilin tavoin, että Malta kärsii tällä hetkellä suuresti laittomasta maahanmuutosta. Tähän asiaan on kiinnitettävä pikaisesti huomiota, kuten jäsen Berend totesi. Käyn vuosittain Kanariansaarilla. Nekin ovat kärsineet valtavasta maahanmuutosta. Tänä aamuna onkin jo mainittu Afrikasta peräisin oleva laiton maahanmuutto.

Haluan kuitenkin korostaa tämänpäiväisessä puheenvuorossani kahta mietinnön kohtaa. Toinen on 26 kohta, jota brittiläiset konservatiivit tukevat varauksetta ja jossa puhutaan tarpeesta keskittyä laitonta maahanmuuttoa koskevaan erittäin tärkeään asiaan. Vastustan sen sijaan 25 kohtaa, jonka jäsen Berend mainitsi. Olen eri mieltä esittelijän tässä kohdassa mainitsemista havainnoista ja suosituksista, vaikka mietintö onkin muuten erinomainen.

Mietinnössä mainitaan ensinnäkin nopeat rajainterventioryhmät, joiden tarkoituksena on antaa nopeaa teknistä ja operatiivista apua sitä pyytävälle jäsenvaltiolle. Olen samaa mieltä asian tärkeydestä. Tämän jälkeen komissiota kuitenkin kehotetaan tarkastelemaan Euroopan rannikkovartion perustamisen tarvetta, jotta kyseisiä alueita ja jäsenvaltioita voitaisiin auttaa samanaikaisesti EU:n ulkorajojen valvonnassa. Mielestäni tämä on aivan liian laaja toimenkuva. Jos syrjäiset saaret haluavat keskitettyä apua erikoistuneelta rannikkovartiolta, se kyllä käy, mutta Yhdistynyt kuningaskunta ja suuret saaret eivät tätä halua. Emme halua liian suurta virastoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan aluksi kiittää esittelijää mainiosta mietinnöstä. Olen kotoisin saarialueelta, joka kuuluu syrjäisimpiin alueisiin ja joka on tästä syystä tunnustettu Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa ja otettu toimenpiteiden kohteeksi. Siksi parlamentti tarjoaa tällä aloitteella mielestäni hyödyllisen katsauksen kaikkien saarialueiden rakenteellisista ongelmista, jotka vaikuttavat saarten asukkaiden elämään, mutta myös saarten potentiaalista, josta hyötyy koko EU.

Ilman saariaan ja ennen kaikkea ilman syrjäisimpiä alueitaan, jotka hyötyvät oikeutetusti erityiskohtelusta, EU:n näkyvyys maailmalla ei olisi sama kuin se nyt on. Sillä ei myöskään olisi nykyisen kaltaista merialuetta, johon liittyvät luonnollisesti uuden eurooppalaisen meripolitiikan tarjoamat edut. Asiasta on juuri meneillään julkinen kuuleminen. Koheesio on yksi EU:n perustavoitteista, ja se saavutetaan ainoastaan, jos kyseiset alueet voivat luottaa kaikki alat kattavaan tukeen, jolla niitä autetaan vähentämään ja poistamaan kehityksensä tiellä olevia esteitä.

Siksi on välttämätöntä sopeuttaa EU:n politiikkaa etenkin liikenteen, energian, julkisen palvelun sopimusten ja valtiontuen aloilla, jotta voidaan taata esimerkiksi täystyöllisyys, talouskasvu, integroituminen sisämarkkinoille, eurooppalainen malli ja uudistetun Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttaminen. Kehotankin komission jäsentä ja koko komissiota pohtimaan, mikä on paras tapa saattaa kehitys- ja aluepolitiikan alalla tulevaisuudessa hyväksyttävä politiikka osaksi kansallista lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen jäsen Musotton valiokunta-aloitteiseen mietintöön, sillä se on edistyksellinen siinä mielessä, että siinä todetaan saarten olevan EU:n aluepolitiikan kannalta heikommassa asemassa sellaisten maantieteellisten, luonnollisten, rakenteellisten ja pysyvien rajoitteiden vuoksi, jotka hidastavat niiden sosioekonomista kehitystä.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että euroalueilla on merkittävä tehtävä niin hyvien käytäntöjen vaihtoa koskevissa paikallishankkeissa kuin rajat ylittävän yhteistyönkin alalla.

Tässä yhteydessä Baleaarit kuuluvat Pyreneiden ja Välimeren euroalueeseen. Kiitän esittelijää laittoman maahanmuuton erityisestä mainitsemisesta. Haluan tässä yhteydessä vedota esittelijään, jotta hän ottaisi kompromissiehdotuksia laatiessaan huomioon jäsen Fernándezin esittämät ja minun esittämäni tarkistukset käsiteltävänä olevan mietinnön kyseiseen kohtaan.

Vaadimme näiden tarkistusten hyväksymistä. Haluan vielä kerran kiinnittää huomiota siihen, että saaret ovat hyvin alttiita laittoman maahanmuuton vaikutuksille erityisen maantieteellisen sijaintinsa vuoksi. Siksi maahanmuutto- ja kehitysyhteistyöasiat on otettava mukaan EU:n avustuspolitiikkaan ja myös tähän ohjelmatyöhön, ja varat on otettava rahastoista, jotka kuuluvat solidaarisuutta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaan uuteen puiteohjelmaan, sekä aluepolitiikan välineistä, etenkin Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta.

Amsterdamin sopimuksen liitteessä 30 tunnustetaan saarten erityispiirteet, mutta valitettavasti tätä perustamissopimuksen tunnustusta ei ole pantu käytännössä täytäntöön tehokkailla toimilla ja erityistoimenpiteillä, joita tarvitaan saarten erityispiirteistä johtuvien kustannusten vähentämiseksi ja korjaamiseksi.

Minä olen kotoisin Baleaareilta, esittelijä on kotoisin Sisiliasta ja useat muut parlamentin jäsenet ovat myös kotoisin saarilta. Olemmekin täysin tietoisia kotiseutujemme ahdingosta, kun ne yrittävät selvitä saariasemasta johtuvista hankaluuksista.

Siksi kehotamme komissiota, jäsenvaltioita ja neuvostoa tarjoamaan tukea ja ymmärtämään saarten erityistilanteen sen lisäksi, että ne toteuttavat erityisiä toimia haittojen lieventämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Giuseppe Castiglione (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan aluksi kiittää jäsen Musottoa siitä, että hän on onnistunut erittäin hyvin korostamaan saarialueiden ongelmia. Olen kokenut nämä ongelmat henkilökohtaisesti ja tiedän, kuinka moninaisia ne ovat.

Taloudellisen ja sosiaalisen koheesion politiikalla on olennainen merkitys eri alueiden kehityserojen tasaamisessa. Tämän perusteella väitän, että saarten tilanteeseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, ja kiitän komissiota asian esille ottamisesta.

Saartemme parempi kehitys tarkoittaa infrastruktuurien lujittamista, yhteyksien parantamista, integroitua liikennettä sekä vesi- ja energiahuollon ongelmien ja puutteiden korjaamista. Saarten toimialojen, kuten maatalouden, kalatalouden, käsityötoiminnan ja matkailun, kilpailukykyä ja houkuttelevuutta on lisättävä. On keskityttävä sellaisten olojen luomiseen, joilla edistetään täystyöllisyyttä, houkutellaan yksityisiä sijoituksia ja varmistetaan samalla kestävä elintaso ja huomattavasti nopeampi kehitys. Tätä varten on myös edistettävä vaihtoehtoisten energianlähteiden ja uuden teknologian kehittämistä.

Lopuksi totean, ettemme saa aliarvioida laittoman maahanmuuton yhä kasvavaa vaikutusta saariyhteisöihin etenkin Välimerellä. Saaret eivät pysty selviämään yksin tästä suhteettomasta taakasta, eikä niiden pidäkään. EU:n ensisijaisena tavoitteena on oltava sellaisen kattavan ja vastuullisen ratkaisun löytäminen, joka käsittää tavat ratkaista suurten maahanmuuttajaryhmien saapumisesta aiheutuvat kriisitilanteet perusoikeuksia kunnioittaen. Nämä ryhmät eivät valitettavasti saavu lentoteitse vaan merirajoillemme.

Tästä syystä saaria on kiireesti tuettava todellisella yhteisvastuupolitiikalla, jotta ne saavat kirittyä muut alueet kiinni kehityksessä. Tällä politiikalla on rohkaistava saariväestöä tukemaan uutta EU:ta. Haluan vielä kerran kiittää jäsen Musottoa erinomaisesta työstä ja siitä, että hän on kohdistanut päähuomion niihin useisiin seikkoihin, jotka ovat saarillemme tärkeitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut erittäin mielenkiintoinen keskustelu.

Haluan ensiksi kiittää esittelijä Musottoa mietinnöstä, sillä en tehnyt niin avauspuheenvuorossani, ja siitä, että hän otti asian käsiteltäväksi tässä ensimmäisessä saarten asioita koskevassa mietinnössä. Hän on tehnyt historiaa!

Tänä aamuna on puhuttu paljon valtiontuista, ja haluan vastata siihen ensiksi. Toimintatukea, jonka tarkoituksena on vähentää yrityksen juoksevia kuluja, ei yleensä sallita. Se kielletään perustamissopimuksessa ja alueellisen tuen suuntaviivoissa sen kilpailua vääristävän vaikutuksen vuoksi. Sitä voidaan kuitenkin myöntää poikkeustapauksissa köyhimmille alueille, jotka ovat jääneet jälkeen aluekehityksessä.

Kuten tiedätte, toimintatukea voidaan myöntää perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa mainituille alueille, jotka ovat syrjäisimpiä ja harvaanasuttuja alueita, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät. Toimintatukea voidaan myöntää köyhimmille alueille ja siis perustamissopimuksen 87 artiklan 3 kohdan a alakohdassa mainituille alueille ainoastaan tapauskohtaisesti edellyttäen, että tuki on ajallisesti rajoitettua, asteittain vähenevää ja oikeasuhtaista sekä tarkoitettu rakenteellisten haittojen poistamiseen.

Jäsen Sudrelle haluan vastata, että kuten tiedätte, komissio on antanut syrjäisimmille alueille erityisen aseman niiden syrjäisyyden ja sisämarkkinoille integroitumiseen liittyvien rajoitusten vuoksi.

Muiden kuin syrjäisimpiin alueisiin kuuluvien saarten piirteisiin perustuvan yleisen toimintamallin toteuttaminen vaikuttaa melko hankalalta. Euroopan saarialueiden välillä on merkittäviä eroja, joista te olette esimerkki. Alueille on ominaista suuri heterogeenisyys, ja useat suuret saaret ovat aluekehityksen ja henkeä kohti lasketun BKT:n näkökulmasta melko vauraita, kuten osa teistä aivan oikein totesi. Toimintatuen myöntäminen saarelle, jonka henkeä kohti laskettu BKT on EU:n korkeimpia, väärentäisi kilpailua merkittävästi kyseessä olevilla markkinoilla, eikä siihen olisi mitään perusteluja aluekehityksen näkökulmasta. Komissio ei siksi voi myöntää kaikille eurooppalaisille saarille tukialueen asemaa niiden huomattavan heterogeenisyyden vuoksi.

Jäsen Arnaoutakisille haluan vastata, että polttoaine- ja energiakustannusten tukeminen on toimintatukea. Siihen voidaan antaa lupa ainoastaan, jos juuri mainitsemani yleiset ehdot täyttyvät. Tarkoituksena ei saa olla rakenteellisesti tappiollisen toiminnan tukeminen etenkään, jos toiminta on erittäin haitallista esimerkiksi ympäristöä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Lisäksi alueellinen toimintatuki ei todellakaan ole paras väline saarten paikallisten ongelmien ratkaisemiseen.

Kuten avauspuheenvuorossani mainitsin, saarten suurimmat ongelmat saadaan ratkaistua tehokkaammin monialaisilla välineillä. Esimerkiksi taloudellisesti kannattamattomat paikalliset palvelut voidaan järjestää yleistä taloudellista etua koskevina palveluina. Rahoitusta voidaan saada kaikenlaista infrastruktuuria koskevaan työhön ja investointeihin. Tällainen rahoitus ei ole tukea, ja etenkin erittäin pienten saarten tapauksessa vähämerkityksinen tuki ja 200 000 euron tukikynnys voivat riittää, kuten edellä mainitsin.

Mitä tulee jäsen Attwoollin huomautukseen markkinatalouden sijoittajan näkökulman periaatteesta, mielestäni voimme noudattaa hienosyisempää taloudellista lähestymistapaa arvioidessamme saarten markkinahäiriöitä ja ehdotettuja investointeja. Kuten jo totesin, valtiontukiuudistuksen tavoitteena on kuitenkin tehdä säännöistä helpommin ennakoitavia ja avoimempia sekä keventää valtiontuesta ilmoittamiseen liittyvää hallintotaakkaa. Ymmärrän pienyritysten huolenaiheet, sillä niiden on yritettävä selviytyä valtiontukiviidakossa, ja olemme tästä samaa mieltä.

Siksi olen ottanut vaarin joidenkin puhujien esittämästä ehdotuksesta, jonka mukaan komission olisi tarjottava käyttäjäystävällistä apua sääntöjen selittämiseksi selkeästi ja yksinkertaisesti. Yksikköni saa piakkoin päivitettyä ohjeet, joissa annetaan ytimekäs yhteenveto EU:n valtiontukisäännöistä. Ohjeiden tarkoituksena ei ole selittää sääntöjä tyhjentävästi, vaan niissä keskitytään aiheisiin, jotka ovat aluekehitykseen osallistuvien kansalaisten kannalta merkityksellisimpiä. Ohjeet on tarkoitus saada kilpailun pääosaston Internet-sivustolle mahdollisimman pian, jo parin viikon kuluessa, ja toimitan niistä mielelläni jäljennökset kaikille asiasta kiinnostuneille parlamentin jäsenille.

Haluan nyt käsitellä joidenkin jäsenten esille ottamia neljää laajempaa aihetta. Jäsen Smith mainitsi tilastotietojen tarpeen. Komissio tekee säännöllistä yhteistyötä Eurostatin kanssa. Julkaisemme toukokuussa neljännen koheesiokertomuksen, joka sisältää lisää tilastotietoja. Jäsen Smith mainitsi myös pääsyn uusiutuvan energian jakeluverkkoon. Tämä on oleellisen tärkeää, ja siksi komissio katsoo, että energiamarkkinoiden täydellinen rakenteellinen eriyttäminen on paras ratkaisu markkinoilla havaittuihin keskittymisongelmiin ja uusien markkinatoimijoiden markkinoilta sulkemisen ongelmaan.

Useat parlamentin jäsenet ehdottivat saarialueiden asioita käsittelevän yksikön perustamista aluepolitiikan pääosastoon. Panen ehdotuksenne merkille, mutta kuten tiedätte, päätökset näissä asioissa tekee kollegani Hübner, en minä. Hän tutkii varmasti ehdotuksenne tarkkaan.

Lisäksi tutkimme tarkkaan ehdotuksenne vuoden 2010 julistamisesta saarten eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Vakuutan kuitenkin, että komissio ajaa saarten etua edelleen myös vuosina 2007, 2008 ja 2009. Älkää siis luulko, ettemme kiinnitä huomiota tähän tärkeään asiaan. Päinvastoin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan klo 12.00.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE), kirjallinen. – (EN) Yksi Maltaa koskettavista aiheista liittyy laittomaan maahanmuuttoon: "saaret ovat tämän ongelman torjunnan etulinjassa: kaikki kärsivät laittoman maahanmuuton taakasta". Komission päätös neljän rahaston perustamisesta antaa näkyvyyttä "käytännön yhteisvastuun" käsitteelle.

Maltan sisarsaaren Gozon tilanteessa on kyse kaksinkertaisesta eristyneisyydestä. Komissio on korostanut saarten erityistilannetta sekä kauden 2007–2013 kansallista aluetukea että pk-yritysten valtiontukia ja riskipääomaa koskevissa suuntaviivoissa. Näissä ei kuitenkaan puututa tilanteeseen, jossa polttoaine- ja energiakustannukset vaikuttavat kielteisesti näillä saarilla elävien yhteisöjen kilpailukykyyn.

Saarilla harjoitettu taloudellinen toiminta, kuten matkailu, maatalous, kalatalous ja käsityötoiminta, tarvitsee erityistä huomiota. Matkailu on yksi saarten vaurauden ensisijainen lähde, josta saadaan hyötyä myös muilla aloilla eli kalataloudessa, maataloudessa ja käsityöalalla. Kiinnitämmekö kuitenkaan Euroopan parlamentissa huomiota matkailuun? Vallitsevana ajattelutapana lienee se, että on kyse luonnollisesta aiheesta, kuten eräs vanhempi komission jäsen totesi. Päinvastoin, Euroopan parlamentin on aika perustaa erillinen matkailuvaliokunta, sillä nyt aihetta käsitellään liikennevaliokunnassa, eikä sitä juurikaan näy asialistoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (PSE), kirjallinen. – (EN) Mietintö sisältää useita suosituksia, joissa puututaan tehokkaasti pienten saarten erityishaittoihin. Odotamme komission ottavan vaarin jäsen Musotton mietinnössä esitetystä suosituksesta ja noudattavan sitä. Saaret – mahdollisesta syrjäisyydestään riippumatta – kärsivät luonnollisista maantieteellisistä rajoitteista, jotka haittaavat saarten asukkaiden jokapäiväistä elämää niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin.

Maltan Gozon kaltaiset pienet saaret kärsivät eniten korkeista kuljetuskustannuksista, investointien puutteesta, viestintäongelmista, korkeasta työttömyydestä, sosiaalisesta eristymisestä ja tarjolla olevien mahdollisuuksien vähyydestä. EU:ssa tunnustetaan ja hyväksytään teoriassa, että etenkin pieniä saaria on autettava selviytymään näistä luonnonhaitoista. On aika toteuttaa hyvää tarkoittavat aikeet käytännössä.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö