3. Valtuudet uuden, paremman sopimuksen neuvottelemiseksi EY:n ja sen jäsenvaltioiden ja Ukrainan välillä (keskustelu)
Puhemies. Esityslistalla on ensimmäisenä keskustelu Michał Tomasz Kamińskin laatimasta ulkoasiainvaliokunnan mietinnöstä (A6-0217/2007), johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle valtuuksista uuden, paremman sopimuksen neuvottelemiseksi Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden ja Ukrainan välillä (2007/2015(INI)).
Michał Tomasz Kamiński (UEN), esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, mietintö, josta keskustelemme ja äänestämme tänään, koskee sopimusta Euroopan unionin ja Ukrainan välisen yhteistyön tiivistämisestä. En halua toistaa tässä mietinnön sisältöä. Puheessani haluan sen sijaan keskittyä laajempaan taustaan, jota vasten tämä mietintö olisi nähtävä.
Ensinnäkin mietintöön sisältyy realistinen arvio Ukrainan tilanteesta. Siinä tunnustetaan, että meidän olisi arvostettava Ukrainan kansan ja valtion valtavia ponnisteluja kohti täysimääräistä demokratiaa, markkinataloutta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Vielä on lisättävä, että niiden reilun kymmenen vuoden aikana, jotka Ukraina on ollut itsenäinen, se on edistynyt merkittävästi nykyaikaisen eurooppalaisen yhteiskunnan luomisessa.
Tällä hetkellä Ukraina on suvaitsevainen, vapaa, demokraattinen maa. Se on maa, jossa valtaosa kansasta kannattaa yhdentymistä Euroopan unioniin, niin kuin mielipidetiedustelut osoittavat. Koska olemme paljastaneet kaiken mietinnössämme, on syytä korostaa myös, että Ukrainassa on tiettyjä ongelmia. Me kehotamme Ukrainan hallitusta tarttumaan näihin ongelmiin. Ongelmat liittyvät muun muassa ulkomaisten yritysten, myös Euroopan unioniin sijoittautuneiden yritysten, vapaaseen ja asianmukaiseen toimintaan Ukrainassa. Myös rikollisuutta esiintyy. Ukrainan hallitus on ilmoittanut, että se pyrkii torjumaan rikollisuutta, ja meidän on syytä olla tyytyväisiä tähän ilmoitukseen.
Haluaisin myös korostaa, että valmistellessamme mietintöä Ukrainan ongelmista kiinnostuneet kollegat kaikista poliittisista ryhmistä osoittivat runsaasti solidaarisuutta. Haluan kiittää muiden muassa Euroopan parlamentin sosialidemokraattista ryhmää edustavaa jäsen Siwieciä, joka on täällä paikalla tänään. Euroopan parlamentin varapuhemiehenä ja suhteista Ukrainaan vastaavana jäsenenä hän on auttanut minua suuresti.
Alusta lähtien halusin tästä mietinnöstä asiakirjan, joka pikemmin yhdistäisi kuin jakaisi parlamenttia. Halusin siitä asiakirjan, josta voisimme yrittää päästä yksimielisyyteen. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Euroopan parlamentin, joka on toimielin, jota ukrainalaiset kuuntelevat, kannattaisi lähettää sellainen viesti, joka osoittaisi Ukrainan kansalle, että Euroopan parlamentti ei halua sulkea oviaan ukrainalaisilta, vaikka se samalla arvioikin Ukrainan mahdollista jäsenyyttä realistisesti eli toteaa, ettei se tapahdu aivan lähitulevaisuudessa.
Tämä suuri kansakunta on eurooppalainen kansakunta, ja jokainen, joka on käynyt Ukrainassa, havaitsee helposti, miten paljon siellä on nähtävissä merkkejä eurooppalaisesta kulttuuriperinnöstä. Riittää, kun näkee Kiovan tärkeänä kristinuskon keskuksena Itä-Euroopassa, niin ymmärtää, että ukrainalaiset ja Ukrainan valtio ansaitsevat täysin tulla kutsutuksi eurooppalaiseksi kansakunnaksi ja että meidän, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin, olisi kohdeltava tätä maata ystävyydellä ja kunnioituksella.
Kuten jo totesin, toivon, että parlamentti suhtautuu tähän mietintöön kompromissina: asiakirjana, joka ilmentää toimielimemme, Euroopan parlamentin, hyvää tahtoa Ukrainan kansaa kohtaan.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kollegani, komission jäsenen Ferrero-Waldnerin, jonka sijaisena toimin tänään, puolesta otan tyytyväisenä vastaan tämän tilaisuuden keskustella Euroopan unionin ja Ukrainan välisistä suhteista jäsen Kamińskin erinomaisen mietinnön pohjalta.
Tämä mietintö on tasapainoinen poliittinen asiakirja, johon sisältyy selkeitä viestejä. Kuten tiedätte, Ukrainan tilanne on edelleen vaikea. On ratkaisevan tärkeää, että presidentti Juštšenkon ja pääministeri Janukovytšin 27. toukokuuta tekemästä sopimuksesta pidetään kiinni ja ennenaikaiset vaalit järjestetään 30. syyskuuta. Tärkeimpien osapuolten on vakautettava maan poliittinen tilanne ja luotava vakaa perustuslaillinen järjestelmä. Vain tällä tavoin voidaan luoda edellytykset maan edistymiselle poliittisissa ja taloudellisissa uudistuksissaan, jotka perustuvat demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja markkinatalouden periaatteiden kunnioittamiselle.
Vaaleihin liittyen on ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että ne viedään läpi demokraattisesti ja kansainvälisten normien mukaisesti. Olemme olleet säännöllisesti yhteydessä eri poliittisiin osapuoliin Ukrainassa välittääksemme heille nämä viestit. Teemme niin säännöllisesti myös jatkossa. Esimerkiksi kollegani, komission jäsen Ferrero-Waldner tapasi pääministeri Janukovytšin yhteistyöneuvoston kokouksessa 18. kesäkuuta, ja ensi viikolla hän tapaa ulkoministeri Jatsenjukin. EU:n ja Ukrainan välinen huippukokous 14. syyskuuta Kiovassa, vain kahta viikkoa ennen vaaleja, on tärkeä tilaisuus vahvistaa nämä viestit korkeimmalla mahdollisella tasolla.
Pidämme erittäin myönteisenä sitä, että Kamińskin mietinnössä korostetaan näitä keskeisiä viestejä. Tämä asiakirja sekä Euroopan parlamentin valtuuskunnan hiljattain tekemä vierailu Ukrainaan EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan puheenjohtajan Severinin johdolla edistävät merkittävästi Ukrainan tilanteen vakauttamista ja korostavat perustuslain uudistamisen tärkeyttä. Euroopan parlamentin ja komission välinen tiivis koordinointi näissä toimissa on erityisen myönteinen asia.
Uuden, paremman sopimuksen osalta poliittinen kriisi ei toistaiseksi ole haitannut käynnissä olevia neuvotteluja. Ukrainan molemmat poliittiset osapuolet pitävät erittäin tärkeinä näitä neuvotteluja, joita on käyty jo neljä kierrosta. Viimeisin kierros käytiin juuri viime viikolla 2.–4. heinäkuuta Kiovassa, ja sopimuksen poliittisissa, oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen liittyvissä sekä muissa alakohtaisissa kysymyksissä on edistytty hyvin.
Ukrainalainen osapuoli, jolle yhdentymisnäkymät ovat keskeinen asia, korostaa, että sen tavoitteena näissä neuvotteluissa on "poliittinen liittoutuminen ja taloudellinen yhdentyminen". 14. syyskuuta pidettävä huippukokous on tärkeä tilaisuus arvioida neuvottelujen kokonaistilannetta ja antaa poliittista pontta edistymiselle. Kuten Kamińskin mietinnössä todetaan, neuvottelut uuden, paremman sopimuksen ytimen muodostavan laajan ja monipuolisen vapaakauppa-alueen luomiseksi käynnistetään heti Ukrainan liityttyä WTO:hon. Jäljellä on vielä joitakin ratkaisemattomia kysymyksiä, joista on keskusteltava paitsi Euroopan unionin myös muiden osapuolten kanssa, mutta jos ukrainalaiselta osapuolelta vain liikenee hieman hyvää tahtoa, tavoitteiden pitäisi toteutua vielä tämän vuoden kuluessa.
Yhteenvetona voin sanoa, että olemme hyvin tyytyväisiä tähän mietintöön ja sen ukrainalaisosapuolelle antamaan keskeiseen viestiin. Tärkeimpään esille nostamaanne kysymykseen eli EU:n vastaukseen Ukrainan yhdentymisnäkymiin kantamme on selvä: meidän tavoitteenamme neuvotteluissa on tuoda Ukraina mahdollisimman lähelle Euroopan unionia niin monella alalla kuin mahdollista ottamatta kuitenkaan etukäteen kantaa EU:n ja Ukrainan välisten suhteiden mahdolliseen tulevaan kehitykseen.
Charles Tannock, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, PPE-DE-ryhmän puolesta haluan ilmaista tyytyväisyytemme Kamińskin mietintöön. Sen lisäksi, että Ukraina on EU:n strategisesti tärkeä lähinaapuri, se on myös elintärkeä kauppakumppani energia-alalla. Juuri nyt se on keskellä perustuslaillista kriisiä, jossa on kysymys vallanjaosta presidentin ja parlamentin välillä; vastakkain ovat maan ukrainankielinen länsi- ja keskiosa, joka tukee pääsääntöisesti presidentti Juštšenkoa ja Julia Tymošenkoa, ja etelä- ja itäosa, joka on venäjänkielistä ja tukee etupäässä pääministeri Janukovytšia.
Tilanteen ratkaisemisessa koetellaan Ukrainan demokratian kypsyyttä, ja se on haaste Oranssin vallankumouksen perinnön kestävyydelle ja oikeusvaltiolle, mutta toistaiseksi, Ukrainan suureksi kunniaksi, väkivaltaisuuksia ei ole puhjennut. Ikävä kyllä perustuslakituomioistuin ei tilanteen tarpeettoman politisoitumisen vuoksi ole onnistunut ratkaisemaan kiistaa siitä, onko presidentillä oikeutta hajottaa maan parlamentti Rada. Nyt tehty eri puolueiden välinen sopimus uusien parlamenttivaalien järjestämisestä 30. syyskuuta saattaa puhdistaa ilmaa tai ainakin vahvistaa sen, että kaikki tärkeimmät osapuolet puoltavat kansakunnan yhtenäisyyden säilyttämistä ja kannattavat tulevaa WTO:n jäsenyyttä, samoin kuin taloussuhteiden syventämistä Euroopan unionin kanssa.
Kamińskin mietinnössä tuetaan näitä tavoitteita ja mennään vielä pitemmällekin pitämällä auki mahdollisuus EU:n jäsenyyteen pitemmällä aikavälillä. Toistaiseksi EU toimii, niin kuin sen pitääkin, vuonna 2005 tehdyn naapuruuspolitiikkaa koskevan EU:n ja Ukrainan toimintasuunnitelman pohjalta ja noudattaa hiljattain käyttöön otettua helpotettua viisumikäytäntöä ja takaisinottosopimusta tavoitteenaan saada aikaan Ukrainan kanssa laaja vapaakauppasopimus, joka korvaisi vanhentuneen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka on peräisin neuvostoajan jälkeiseltä ajalta.
Vetoan nyt Euroopan unioniin, jotta se lisäisi ENPI-rahoitustukeaan Ukrainalle, ja Ukrainaan, jotta se kaksinkertaistaisi toimensa korruption kitkemiseksi julkisesta elämästä ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden vahvistamiseksi sekä osoittaisi samalla vankkaa sitoutumista lähentymiseen Euroopan unionin kanssa muuttamalla vähitellen lainsäädäntöään yhdenmukaiseksi Euroopan yhteisön säännöstön kanssa.
Marek Siwiec, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämä mietintö, jota kaikki kiittelevät, syntyi sen jälkeen, kun oli ensin pohdittu, mikä Ukraina on ja mitä se merkitsee Euroopalle. Euroopan parlamentti alkoi pohtia näitä asioita lähes kolme vuotta sitten, paljon ennen kuin oli edes puhetta Oranssista vallankumouksesta.
Olemme tulleet siihen pisteeseen, että on aika tarttua kynään ja paperiin ja laatia suunnitelma. Me haluamme kutsua sitä sopimukseksi, kenties assosiaatiosopimukseksi, joka toisi Ukrainaa lähemmäs Euroopan unionia. Kuten arvoisa komission jäsen totesi, sen pitäisi tuoda Ukraina mahdollisimman lähelle Euroopan unionia. "Mahdollisimman lähelle" – se saattaa merkitä, ettei välimatkaa ole lainkaan. Toisin sanoen siihen saattaa sisältyä tuleva jäsenyys Euroopan unionissa. Meidän ei pidä pelätä mainita tätä. Meidän ei pidä pelätä todeta, että sellainen mahdollisuus on olemassa. Kertokaamme se myös ukrainalaisille. Tähän mietintöön, joka on Euroopan unionin ensimmäinen virallinen asiakirja aiheesta, sisältyy tällainen maininta.
Jotta nämä suunnitelmat voisivat toteutua, Ukrainalla on edessään jättiläismäinen tehtävä, ja sen on tunnettava vastuunsa ja velvollisuutensa kansalaisiaan kohtaan. Nämä uudistukset ovat vaikeita ja kivuliaita. Me haluamme auttaa näissä uudistuksissa. Euroopan unionille Ukrainan jäsenyyden EU:ssa ja sen yhdentymisnäkymien pitäisi olla pikemminkin ilonaihe kuin kiistakysymys.
Vaaleihin osallistuvien Ukrainan poliittisten puolueiden on voitava kertoa selkeästi Ukrainan kansalle, että ne kannattavat Euroopan unionin jäsenyyttä ja että kiistelyn sijaan ne tekevät työtä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Rohkenen sanoa näin, koska Euroopan unioni on viime huippukokouksessa saavutetulla yksimielisyydellään osoittanut selvästi olevansa avoin lisälaajentumiselle. Euroopan unioni on osoittanut haluavansa toteuttaa laajentumisprosessia järkevästi ja harkitusti, niin että siitä hyötyvät sekä jäsenvaltiot, ehdokasvaltiot että ne valtiot, jotka aikovat hakea Euroopan unionin jäsenyyttä tulevaisuudessa.
Kehotan teitä hyväksymään tämän mietinnön ilman lisätarkistuksia. Toivon, että se antaa tärkeän viestin Ukrainalle ja Euroopan unionin kansalaisille. Toivon, että voisimme nähdä Ukrainan tulevaisuudessa uhkien ja pelon sijasta valtavia mahdollisuuksia ja haasteita sekä eurooppalaisille että ukrainalaisille.
István Szent-Iványi, ALDE-ryhmän puolesta. – (HU) Vuoden 2004 lopulla otimme iloisina ja toiveikkaina vastaan tiedon siitä, että Ukraina oli valinnut eurooppalaiset arvot ja demokratian. Sen jälkeen kokemus on osoittanut, että oikeusvaltion, demokratian ja vapaiden markkinoiden vahvistaminen ei ole helppo prosessi, ja Ukrainan on oltava tarkkana, jottei se hukkaisi saavutettuja tuloksia, sillä ne ovat edelleen hyvin hauraita.
Juuri siitä syystä kannatamme voimakkaasti Kamińskin mietinnössäkin esitettyä vaatimusta, ettei Euroopan unioni saisi kääntää selkäänsä Ukrainalle tänä vaikeana aikana vaan että sen olisi tarjottava entistä vahvempaa yhteistyötä. Me näemme asian niin, että on pohjimmiltaan meidän oman etumme mukaista, että Ukraina on Eurooppaan suuntautunut itsenäinen valtio. On meidän etumme mukaista, että maa on oikeusvaltion periaatteelle perustuva vakaa demokratia, jossa on toimiva markkinatalous. Tätä varten haluamme tarjota apuamme tällä sopimuksella.
Ukrainan on ymmärrettävä, että silläkin on velvollisuuksia ja tehtäviä hoidettavanaan ja että tämä sopimus voi olla mielekäs vain, jos Ukraina pystyy selviytymään vaikeuksista ja kohtaamaan ongelmat. Olemme sitä mieltä, että Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden pitäisi kumppanuuden sijaan perustua assosiaatiosopimukseen. Toivomme, että seuraavassa vaiheessa nykyinen kumppanuussopimus korvataan assosiaatiosopimuksella.
Myöhemmin olisi tärkeää, että Ukrainan ja Euroopan unionin välistä vapaakauppa-aluetta laajennettaisiin, sillä taloudelliset suhteet ovat lisääntymässä ja tiivistymässä. Mielestämme on tärkeää, että naapuruuspolitiikan välineen tarkistamisen yhteydessä Ukrainalle taattavaa tukea lisätään. Meistä on näin ollen välttämätöntä, että uudelleentarkastelun jälkeen, tai jopa jo nyt, valtaosa tästä tuesta käytetään kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen, toisin sanoen riippumattomien tiedotusvälineiden vahvistamiseen, sillä sitä Ukrainassa kaivataan kipeästi.
Ukrainalla on myös työtä markkinatalouden kehittämisessä. Avointa valtiontukijärjestelmää on uudistettava ja teollis- ja tekijänoikeuksien ja ulkomaisten investointien suojaa parannettava, sillä tällä alalla on paljon ongelmia.
Olemme hyvin tyytyväisiä helpotettua viisumikäytäntöä koskevaan sopimukseen, jonka olemme allekirjoittaneet, mutta pidämme sitä vasta ensimmäisenä askeleena. Me uskomme, että tämä voi todella tuoda Ukrainaa ja Euroopan unionia lähemmäs toisiaan. Tässä hengessä kannatamme Kamińskin laajaa, konsensukseen perustuvaa mietintöä.
Adam Bielan, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmän edustajana haluan kiittää vilpittömästi keskustelun kohteena olevan mietinnön laatijaa, etevää kollegaamme Michał Kamińskia tämän uskomattoman tärkeän asiakirjan laatimisesta.
Tämänpäiväinen mietintö on hyvin merkittävä, sillä siinä kehotetaan neuvostoa antamaan Ukrainalle selkeä kuva yhdentymiseen liittyvistä mahdollisuuksista sekä avaamaan tulevaisuudessa tie maan täysjäsenyydelle Euroopan unionissa.
Kuten Euroopan parlamentin sosialidemokraattista ryhmää edustava Marek Siwiec jo totesi, tämä on periaatteessa ensimmäinen Euroopan unionin virallinen asiakirja, jossa mainitaan täysjäsenyys.
Keskustelemme tästä mietinnöstä hetkellä, joka on hyvin tärkeä Ukrainalle. Reilun kahden kuukauden kuluttua maassa pidetään parlamenttivaalit. Meidän täytyy myöntää, että ne, jotka vastustavat uudistuksia ja Ukrainan länsimielistä asennetta, voivat käyttää hyväkseen kyvyttömyyttämme lähettää selkeä viesti Kiovaan.
Kamińskin mietinnöllä annetaan juuri tällainen viesti, ja se on jälleen yksi Ukrainan puolustajien äänitorvi parlamentissa. Olen varma siitä, että tämänpäiväisen mietinnön hyväksyminen vahvistaa entisestään Euroopan unionin suhteita Ukrainaan.
Ukrainassa kuulee joskus epäileviä kommentteja, joissa väitetään, ettei maalla ole valinnanvaraa ja että sen ainoa vaihtoehto on suuntautua itään, koska länsi ei huoli sitä. Toivon, että tämänpäiväinen äänestys osoittaa näiden poliitikkojen olevan väärässä. Ukrainalle on annettava etusija vaikka vain sen vuoksi, että sillä on niin keskeinen rooli Euroopan unionin vakauden ja energiavarmuuden takaamisessa. Tämä on erityisen tärkeää juuri nyt, kun meidän on tuettava päätöstä Odessa–Brody-öljyputken suunnan muuttamisesta ja sen jatkamisesta EU:n alueelle.
Haluaisin muistuttaa teille, että yksi huomattava esimerkki luottamuksestamme Ukrainaa kohtaan Euroopan demokraattisen yhteisön arvokkaana jäsenenä on UEFA:n päätös myöntää vuoden 2012 jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailujen kisaisännyys Puolalle ja Ukrainalle yhdessä.
Lopuksi haluan korostaa, että Ukraina on osa Eurooppaa niiden historiallisten yhteyksien kautta, joita sillä on naapureihinsa. Saatuaan itsenäisyyden Ukraina on valinnut demokratian tien valtionsa kehittämiseen. Kaikki Euroopan maat jakavat saman tavoitteen. Toivon, että parlamentti vahvistaa tänään Ukrainan tekemän valinnan olleen oikea.
Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää hänen mietinnöstään. Ennen kuin esitän tämänpäiväisen puheenvuoroni, joka on hyvin kriittinen Ukrainan poliittista järjestelmää kohtaan, sanon ensin tämän: silmäys karttaan tai historiankirjaan osoittaa kiistatta, että Ukraina on eurooppalainen maa ja että itse asiassa kysymystä sen jäsenyydestä Euroopan unionissa ei voida sitoa muuhun kuin Ukrainan edistymiseen demokraattisissa uudistuksissaan. Sen, että Ukraina on osa Eurooppaa, pitäisi olla sanomattakin selvää kaikille meille.
Vierailtuani maassa monta kertaa sekä ennen Oranssia vallankumousta että sen jälkeen, minun täytyy sanoa, että Ukrainan poliittinen järjestelmä, tai pikemminkin valtaeliitin noudattama järjestelmä, on täysin surkeassa tilassa. Puolueryhmittymät ovat poikkeuksetta äärimmäisen huonossa maineessa. Keskeisten instituutioiden maine, presidentin ja parlamentin maine on kärsinyt pahasti siitä, että kansan edusta on viimeisten kahden vuoden aikana tullut täysin epäolennainen asia kyseisissä toimielimissä, jotka ovat keskittäneet koko huomionsa valtarakenteet komentoonsa ottaneiden eliittiryhmien etuihin. Tämä on jättänyt Ukrainaan valtatyhjiön.
Kerrotaan esimerkiksi, että parlamentin sisäisten kiistojen varjossa olisi käynnissä toinen rikastumisen aalto. Siihen on tultava muutos. Vaalien jälkeen meidän on tehtävä parhaamme varmistaaksemme, että ryhmittymien kesken edetään aitojen demokraattisten kompromissien tietä, koska uusi pattitilanne on odottamassa. Tarvitaan toimia, joilla estetään kaikenlaiset pyrkimykset harjoittaa jonkinlaista enemmistön tyranniaa Ukrainassa.
Toivon merkkejäkin on kuitenkin nähtävissä. Minusta on oikein hyvä, että ukrainalaiset ottavat tämän koko konfliktin rauhallisesti ja ettei heillä enää ole vaaraa päätyä väkivaltaisuuksiin. Toivon, että näin on jatkossakin, ja uskon, että tilanne vakiintuu, jos annamme ukrainalaisille jatkossakin rehellisiä arvioita heidän jäsenyysmahdollisuuksistaan. Siinä suhteessa olen hyvin tyytyväinen assosiaatiosopimusta koskeviin merkkeihin ja nyt käsillä olevaan mietintöön.
Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Minäkin haluan kiittää esittelijää erinomaisesta työstä. Tähän asti olemme keskustelussamme olleet kaikki yhtä mieltä siitä, että Ukrainan yhtenä naapureistamme pitäisi olla vakaa, demokraattinen ja kehittyvä valtio. Mielestäni mietinnössä on jossain määrin sivuutettu kolme näkökohtaa, joihin haluaisin keskittyä. Ensimmäinen on se, että haluamme edistää sosioekonomisen tilanteen vakauttamista, etenkin Ukrainan terveystilanteen osalta. En ole varma, ymmärrämmekö riittävästi, miten vakavasta asiasta on kysymys, kun monet vaaralliset sairaudet ja erityisesti tartuntataudit ovat lisääntyneet Ukrainassa maan taloudellisen heikkouden vuoksi. Nämä taudit ovat uhka myös muille maille ja siirtolaisvirtojen vuoksi erityisesti Euroopan unionin jäsenvaltioille. Minusta on hyvin tärkeää, että lisäämme lähitulevaisuudessa tukeamme Ukrainalle terveydenhuollon alalla.
Toinen näkökohta koskee Ukrainan naapureita, Moldovaa ja Valko-Venäjää. EU on panostanut paljon sekä poliittisesti että taloudellisesti Transnistrian alueen tilanteen ratkaisemiseen. Minusta meidän olisi kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, miten näitä rahoitusvaroja ja henkilöresursseja hyödynnetään Ukrainan puolella myönteisen ratkaisun löytämiseksi Transnistrian tilanteeseen, erityisesti pimeiden markkinoiden valvontaan ja muihin raja-alueiden ongelmiin, joihin Ukrainalla on hyvät mahdollisuudet puuttua myönteisellä tavalla.
Valko-Venäjän osalta katson erityisesti, että meidän olisi kannustettava Ukrainaa osallistumaan entistä aktiivisemmin Tšernobylin onnettomuuden vaikutusten hoitoon sekä tekemään myös enemmän yhteistyötä Valko-Venäjän kanssa siirtolaisasioiden ratkaisemiseksi, sillä on selvää, että Ukrainasta on tullut merkittävä kauttakulkureitti EU:hun pyrkiville laittomille siirtolaisille. Minusta meidän olisi kaikkien syytä toivoa, että Ukrainan tulevat vaalit ovat vapaat ulkopuolisista vaikutteista ja aidosti demokraattiset ja että ne osoittavat, että Ukraina on hyvä ja vakaa kumppani Euroopan unionille.
Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin pyytää puheenjohtajavaltio Portugalin edustajalta – joka ei näköjään olekaan läsnä – yhtä ja vain yhtä asiaa: selvyyttä Euroopan unionin rajoihin. Minun nähdäkseni Ukraina kuuluu hyvin selkeästi näiden rajojen sisäpuolelle. Sanomattakin on selvää, että jos halutaan antaa näin avoin viesti Brysselistä Kiovaan, se edellyttää, että Euroopan unioni ojentaa auttavan kätensä selkeän sitoumuksen muodossa. Kiovassa vastaavanlainen sitoutuminen on jo selkeästi nähtävissä, kuten havaitsin valtuuskunnan vierailulla viime toukokuussa. Tämä vierailu oli uutta tietoa tuova ja innoittava eurooppalais-ukrainalainen aloite, josta haluan onnitella komissiota. Samoin Ukrainalle avuksi sen tiellä kohti Euroopan unionia on Kamińskin mietintö, jota minulla on ilo tukea, koska siinä ilmoitetaan Ukrainan valtiolle ja hallintoelimille hyvin selkeästi Euroopan unionin edellyttämät uudistusvaatimukset.
Ukrainan nykyisellä poliittisella eliitillä on valtava vastuu saada karistettua ympäriltään pahuuden ja omahyväisyyden löyhkä – sekä kirjaimellisesti että kuvaannollisesti. Tämä puhdistautumisprosessi takaa koko kansakunnan yhteiselle tavoitteelle välttämättömän kansalaisten tuen, jota maa tarvitsee liittyäkseen Euroopan unioniin. Euroopan unionin toimielinten on osallistuttava konkreettisesti yhdentymisnäkymien viitoittamiseen Ukrainalle erityisesti nyt vaalien alla, joka on jännittävää vaikkakin samalla yhteiskunnallisia suhteita kärjistävää aikaa. Kamińskin mietinnöllä annetaan oikeanlainen esimerkki. Siinä osoitetaan Ukrainalle, jolla epäilemättä on vielä pitkä matka edessään, suuntaa kohti Eurooppaa hyvin selkeällä ja täsmällisellä tavalla. Pitäkäämme huoli siitä, että matkasta tulee tasainen, ja liittykäämme seuraksi matkalle.
Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät kollegat, tuen täysin Kamińskin mietintöä, jossa kuvataan tilannetta juuri sellaisena kuin minä ja EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan muut jäsenet sen näimme tavatessamme hiljattain Ukrainan parlamentin ja hallituksen edustajia sekä presidentti Juštšenkon. Mietinnössä kuvataan EU:n tähän asti epävarmaa suhtautumista Ukrainaan. Tuettuamme Oranssia vallankumousta joulukuussa 2005 ja toivotettuamme presidentti Juštšenkon tervetulleeksi vieraaksemme tänne parlamenttiin meidän olisi pitänyt mennä pitemmälle. Meidän olisi pitänyt sanoa selkeästi, että me emme vain tue Ukrainaa vaan myös seisomme sen rinnalla. Kaikista itänaapuriamme koettelevista ongelmista huolimatta uskon vakaasti, että Ukrainasta voi tulla Euroopan unionin jäsen lähitulevaisuudessa. Sen lisäksi, että sillä on vahvat historialliset, kulttuuriset ja taloudelliset siteet jäsenvaltioihin, se on myös avainasemassa energiavarmuuden takaamisessa tälle alueelle.
Esittelijän tavoin kannatan Euroopan unionin ja Ukrainan välistä sopimusta, jossa määritellään tarkat ehdot ja edellytykset sekä aikataulu suhteiden kehittämiselle ja uudistuksille, jotka johtavat Ukrainan yhdentymiseen Euroopan unioniin. Kannatan myös Ukrainalle myönnettävän rahoitusavun lisäämistä, samalla kun vaadimme uudistusten perusteellista täytäntöönpanoa, korruption torjumista ja vakaan, luotettavan ja ennakoitavissa olevan investointiympäristön luomista. Toivon, että erityisesti uudet jäsenvaltiot ottavat osaa tähän prosessiin, sillä niillä on Ukrainan kanssa samankaltaisen kielellisen taustan ja maantieteellisen läheisyyden lisäksi myös sama totalitaristinen menneisyys ja uudistusmielinen nykyisyys.
Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tarvitsee vain vilkaista karttaa tajutakseen, että Ukraina on meille yksi strategisesti tärkeimmistä maista. Siksi meidän on pakostakin oltava erittäin kiinnostuneita sen varmistamisesta, että Ukraina kulkee demokratian tietä oikeusvaltion periaatteiden pohjalta ja menestyy taloudellisesti, sillä ne ovat parhaat merkit siitä, että maa on oikealla tiellä.
Samalla on kuitenkin sanottava, että Ukrainalla on itsenäisenä valtiona vapaus kartoittaa oma reittinsä eikä kenelläkään – ei edes suurella naapurilla – ole oikeutta käyttää vaikutusvaltaansa siihen. Etupiirijakojen aikakausi on ohi, ja jokainen Euroopan maa on vapaa tekemään omat päätöksensä. Siksi on tärkeää, että Ukrainalle tarjotaan tätä uutta, parannettua kumppanuus- ja yhteistyösopimusta, jolla lisätään merkittävästi Ukrainan mahdollisuuksia vapaaseen päätöksentekoon.
Minä näen tämän sopimuksen olevan yhteydessä WTO:hon liittymiseen, tulevaan vapaakauppa-alueeseen, Euroopan naapuruuspolitiikan kehittämisen jatkamiseen sekä mahdollisuuteen laajentaa Euroopan talousaluetta, tai miksi sitä sitten kutsutaankin täällä parlamentissa. Kysymys on tien pohjustamisesta vapaalle Ukrainalle, jonka painopiste on Euroopassa ja joka on osa euroatlanttista yhteisöä.
Se, miten pitkälle tämä tie johtaa, riippuu sekä Euroopan unionin että Ukrainan kehityksestä. Meidän kaikkien on opittava omat läksymme. Emme kuitenkaan saa antaa vääriä lupauksia, joista kukaan ei tiedä, voidaanko niitä pitää, sillä se johtaa pettymyksiin. Päinvastoin meidän on nyt pantava täytäntöön tämä kumppanuus- ja yhteistyösopimus, jotta Ukrainan kansalaiset näkevät tänään, huomenna ja tulevaisuudessa, että edistystä tapahtuu ja että ihmiset hyötyvät saadessaan elää vapaassa ja demokraattisessa länsimielisessä maassa, jossa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita. Juuri siinä meidän apuamme tarvitaan.
Kuten jäsen Harms totesi, Ukrainan poliittisen eliitin on myös hyväksyttävä tämä, ja sen on tehtävä loppu kaikesta taktisesta kikkailusta, johon ei ole muuta syytä kuin silkka henkilökohtainen turhamaisuus ja jolla ei saavuteta mitään.
Katson, että meillä on velvollisuus, joka meidän on täytettävä, ja että emme saa antaa vääriä lupauksia vaan meidän on pysyttävä realistisina, jotta lausuntomme säilyttävät uskottavuutensa.
Jan Marinus Wiersma (PSE). – (NL) Arvoisa puhemies, meistäkin on tärkeää, että komissiolla on kunnianhimoa uuden sopimuksen tekemisessä Ukrainan kanssa. Tässä mielessä erityisesti laaja-alaisen ja jatkuvan taloudellisen integraation, joka yhdistyisi yhteistyön kehittämiseen mahdollisimman monella muullakin alalla, pitäisi nähdäksemme olla keskeistä.
Viesti, joka Euroopan unionin pitäisi antaa, on se, että haluamme jatkaa suhteidemme syventämistä Ukrainan kanssa. Jos haluamme tehdä sen kunnolla, on tietysti tärkeää, että jotakin tehdään myös Ukrainassa, sillä viime kädessä onnistuneen yhteistyön avaimet ovat Kiovalla. Tämä merkitsee myös sitä, että meidän on harjoitettava painostusta, jotta maan poliittinen tasapaino saadaan palautettua. Varsinaisesti meidän pitäisi pyrkiä luomaan tai auttaa luomaan eräänlainen historiallinen kompromissi idän ja lännen välillä. Jos Ukrainan poliittista konfliktia ei saada ratkaistua, ennustan jatkossa suuria ongelmia yhteistyön kehittämisessä Euroopan unionin kanssa.
Mietinnön sanamuoto on varovainen pitemmän aikavälin osalta, mutta siinä ei suljeta ovea kokonaan. On myös äärimmäisen tärkeää, että annamme tämän viestin Ukrainalle juuri nyt, taaskin sillä varauksella, että onnistumisen avaimet ovat Ukrainalla itsellään. Riippuu maan uudistumiskyvystä, tuleeko jäsenyyspyyntö koskaan ajankohtaiseksi. Vaikka meidän ei nyt pidä paiskata ovea kiinni, meidän on kuitenkin pysyttävä realistisina. Kuten jo mainitsin, tärkeää on se, että Ukraina laatii itse oman uudistusohjelmansa, jossa korruption torjunnan ja rakenteiden avoimuuden parantamisen lisäksi tärkeää on ennen kaikkea oligarkkisten valtarakenteiden hävittäminen.
Haluan päättää puheenvuoroni kahteen huomautukseen. Mielestäni Ukrainalla voi olla oma roolinsa alueensa johtavana maana. Tätä ajatusta meidän on vaalittava, ja se myös mainittiin Kamińskin mietinnössä. Jos tarkastelemme Mustanmeren aluetta, jonka vaivoina on monenlaisia ongelmia, kuten energiaan, kauppaan ja rikollisuuteen liittyviä asioita, ja jossa tarvitaan Euroopan unionin tuella tapahtuvaa maiden välistä yhteistyötä, siinä Ukrainalla voi olla merkittävä rooli.
Lopuksi vielä yksi asia, joka ilmenee hyvin mietinnöstä, nimittäin se, että Ukrainalla on keskeinen rooli Euroopan unionin energiahuollossa energian toimittajana ja kauttakulkumaana, mutta sen on myös pantava omat energia-asiansa järjestykseen. Itse asiassa komissio, ja Euroopan unioni, voivat vaikuttaa tähän merkittävästi.
Grażyna Staniszewska (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, neuvotteluvaltuudet, joista keskustelemme, ovat Euroopan yhteisöltä myönteinen ja rakentava viesti, jollaista Ukrainan uudistusmieliset ovat pitkään odottaneet.
Ukraina on hyvin nuori valtio, tuskin 20 vuotta täyttänyt. Se on vasta alkamassa oppia, miten toimia, miten rakentaa ja kunnioittaa omia rakenteitaan ja instituutioitaan, ja se on opettelemassa demokratian sääntöjä. Ennen tätä, satojen vuosien ajan ukrainalaisilta oli riistetty oikeus omaan valtioon, ja maan tilanne onkin täysin erilainen kuin Baltian maiden, jotka menettivät valtiollisen asemansa neljäksikymmeneksi vuodeksi.
Kysymys siitä, mitä periaatteita nuoren Ukrainan valtion muovaamisessa käytetään, on keskeisen tärkeä, sillä Ukraina on Euroopan unionin suurin rajanaapuri. Kysymys kuuluu, kuka saa ukrainalaiset liikkeelle ja millaisia tarkoituksia varten. Onko se Venäjä, epädemokraattinen valtio, jossa on korruptoitunut talous, jota käytetään poliittisen vallankäytön välineenä, vai demokraattinen ja vapaa Euroopan unioni?
Tähän asti Euroopan unioni on suhtautunut vähintäänkin välinpitämättömästi Ukrainan yhdentymishaluihin. Lukuun ottamatta EU:n lyhytaikaista, rakentavaa panosta Oranssin vallankumouksen tapahtumiin, peräkkäisten komissioiden lausunnot ovat toistaiseksi paljastaneet Euroopan unionin olevan välinpitämätön ja etäinen. Neuvotteluvaltuudet, joista keskustelemme, ovat tilaisuus muuttaa tätä asennetta. Sopimuksella avataan pitkällä aikavälillä mahdollisuus Euroopan unionin jäsenyyteen, luvataan lisää rahoitusapua väliarvioinnin jälkeen, mahdollistetaan vapaakauppa-alueen syntyminen ja helpotetaan viisumien myöntämistä.
Kaikella on kuitenkin hintansa. Yhteisö on tehnyt selväksi, että vastineeksi se odottaa Ukrainan jatkavan demokratian tiellä. Ukrainan odotetaan keskittyvän kehittämään instituutioita, joita demokraattinen maa tarvitsee pystyäkseen ratkaisemaan kriisinsä itsenäisesti. Euroopan unioni odottaa Ukrainalta uudistuksia, ja ennen kaikkea sen odotetaan takaavan oikeuslaitoksensa riippumattomuuden poliittisesta vaikutuksesta, niin että maa voi lopulta saada täysin riippumattoman perustuslakituomioistuimen. EU haluaa myös Ukrainan erottavan politiikan taloudesta ja torjuvan tehokkaasti korruptiota.
Tässä on valtavasti työsarkaa. Siitä suoriutuminen on ukrainalaisille vaikeaa ja vaatii useiden vuosien uurastuksen. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että Ukraina pystyy vastaamaan näihin haasteisiin vain, jos sillä on selkeät, joskin kaukaiset, yhdentymisnäkymät Euroopan unionin kanssa.
(Suosionosoituksia)
Gintaras Didžiokas (UEN). – (LT) Ensinnäkin haluan kiittää ja onnitella esittelijä Kamińskia tämän mielestäni hyvin tärkeän ja tarpeellisen mietinnön valmistelusta. Ukrainalla on ollut ja on jatkossakin hyvin tärkeä rooli ei vain taloudellisesti vaan myös geopoliittisesti. Euroopan vakaus riippuu siitä, miten ja kenen kanssa Ukraina kehittyy. Vilkaisu historiaan riittää vakuuttamaan meidät tästä. Jos Eurooppa haluaa luoda todellista vakautta ja turvallisuutta, sen on kiinnitettävä Ukrainaan sen ansaitsemaa huomiota. Eurooppa tarvitsee Ukrainaa ja Ukraina epäilemättä tarvitsee Eurooppaa. Meidän on ojennettava kätemme Ukrainan kansalle, meidän on autettava heitä pääsemään yli neuvostoliittolaisen ja venäläisen propagandan heihin iskostamasta pelosta, meidän on päästävä eroon kylmän sodan jäänteistä, ja Ukrainasta on tultava luotettava, vakaa, turvallinen ja aidosti eurooppalainen valtio. Tähän tarvitaan monimuotoisempia ohjelmia ja lisää yhteyksiä; meidän on annettava hyvin selkeitä viestejä Ukrainan kansalle, koska maassa vaikuttaa voimia, jotka pelottelevat ukrainalaisia Euroopalla ja kylvävät heidän keskuuteensa epäsopua ja jännitteitä. Euroopan on päästävä tällaisen yli.
Milan Horáček (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, me hyväksymme Ukrainaa käsittelevän mietinnön. Joissakin kohdin olisin kuitenkin halunnut käytettävän vieläkin suorempaa kieltä.
Ukraina käy parhaillaan läpi mullistusten vaihetta, vaikka riitelevien osapuolten tekemä sopimus uusien vaalien järjestämisestä syyskuun lopulla onkin auttanut lievittämään jännitteitä. Ei ole mitään takeita siitä, että vastavalittu Verkhovna Rada olisi ratkaisu poliittisiin ongelmiin. Lisääntyykö sinisen ja oranssin leirin välinen yhteistyö ja keskinäinen luottamus?
Ukrainassa kipeästi kaivatun vakauden tiellä on poliittisia ja institutionaalisia esteitä, jotka on vielä ylitettävä. Selkeät yhdentymisnäkymät voivat antaa tarvittavaa pontta demokratisoinnille ja nykyaikaistamiselle. Se, ettei Ukraina täytä lähellekään kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, on mainittava, samoin kuin se, että korruptoituneet rakenteet erityisesti politiikassa ja oikeuslaitoksessa sekä niiden kanssa luvatonta yhteispeliä harrastavan liike-elämän läpipääsemätön verkko estävät onnistuneen uudistusprosessin.
Jäsenyysmahdollisuus on hyvin tärkeä ja tarpeellinen sekä Ukrainalle että EU:lle. Eurooppalainen ihanne sellaisen maanosan luomisesta, jossa vallitsee rauha, demokratia, vauraus ja ihmisoikeudet, koskee kaikkia Euroopan maita, ja tämän selkeän viestin osoitamme myös Ukrainalle.
Jerzy Buzek (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella esittelijää erinomaisesta mietinnöstä. Kolme vuotta Oranssin vallankumouksen jälkeen meillä on oikeus olla tyytymättömiä demokratian, markkinoiden vapauttamisen ja oikeusvaltion alalla saavutettuun edistykseen Ukrainassa. Ne, jotka ovat itse eläneet kommunismin aikakauden 1900-luvun jälkipuoliskolla – ja täällä Euroopan unionissa on kymmenen maata, jotka ovat itse kokeneet sen – tietävät, miten vaikeaa reaalisosialismin lannistavasta sortojärjestelmästä vapautuminen on sekä psykologisesti että institutionaalisesti.
Muistakaamme, että Ukrainassa on nyt vapaa ja moniarvoinen lehdistö, mikä on aina edistyksen tärkein tae. Yhdyn useimpiin edellisiin kommentteihin. Jos me kaikki olemme tästä asiasta samaa mieltä, miksi olemme niin suurpiirteisiä? Miksemme kirjoita selvästi Ukrainan tulevasta jäsenyydestä Euroopan unionissa, joka tietenkin toteutuu vasta kaukaisessa tulevaisuudessa?
Jos me, Euroopan unioni, haluamme viedä arvojärjestelmäämme, nimittäin demokratiaa, vapaita markkinoita ja oikeusvaltion periaatteita, Itä-Eurooppaan, erityisesti Valko-Venäjälle, Venäjälle tai Kaspianmeren alueelle, meidän suhteemme Ukrainaan on oltava selvä. Meidän on puhuttava täsmällisesti sen tulevasta jäsenyydestä. Ellemme onnistu siinä, menetämme mahdollisuuden luoda pitkäaikaista, suotuisaa vakautta Itä-Eurooppaan.
Ehdotuksemme Ukrainan tulevasta jäsenyydestä Euroopan unionissa eivät pakota Ukrainaa mihinkään. Ratkaisu on edelleen ukrainalaisilla. Halusin erityisesti korostaa tätä näkökohtaa. Nämä ehdotukset eivät myöskään ole tyhjiä lupauksia.
Nyt meillä on edelleen kaksi erityistehtävää edessämme. Ensinnäkin meidän on varmistettava diplomatian keinoin, että elokuun 30. päiväksi suunnitellut vaalit todella toteutuvat. Toiseksi vaaleihin olisi lähetettävä huomattava eikä vain symbolinen joukko vaalitarkkailijoita. Tämä on meidän velvollisuutemme, ja sitä kaikki ne ukrainalaiset, joiden kanssa olen puhunut, ovat pyytäneet.
Libor Rouček (PSE). – (CS) Sallinette minun aloittaa ilmaisemalla tyytyväisyyteni neuvoston päätökseen aloittaa neuvottelut EU:n ja Ukrainan välisestä uudesta sopimuksesta, jonka tavoitteena on laajentaa poliittista yhteistyötä ja yhdentää Ukrainan talous asteittain EU:n sisämarkkinoihin. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että näiden molemmille osapuolille tärkeiden, kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii erityisten menettelyjen, edellytysten ja painopisteiden käyttöönottoa. Yhtenä tällaisista painopisteistä on liittyminen WTO:hon sekä sellaisen yhtenäisen vapaakauppa-alueen asteittainen luominen, jonka olisi perustuttava yhtenäiseen sääntelypohjaan ja jonka minun mielestäni olisi sisällettävä kaikki tavaroiden, palvelujen ja pääoman kauppa. Toisena painopistealueena talouden alalla olisi oltava Ukrainan integroiminen mahdollisimman pian Euroopan energiayhteisöön.
Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään keskustelemme Euroopan unionin ja Venäjän jälkeen Euroopan toiseksi suurimman maan välisestä sopimuksesta. Ukraina on maantieteellisesti Euroopan suurin maa, ja se on tuhansien vuosien ajan osallistunut eurooppalaisen kulttuurin muovaamiseen. Jo vuosia se on ilmaissut hyvin selkeän toiveensa Euroopan unioniin liittymisestä, sillä se katsoo, että perustamissopimustemme määräykset, joissa todetaan, että jokaisella eurooppalaisella valtiolla on oikeus liittyä Euroopan unioniin, ovat muutakin kuin tyhjiä sanoja.
Ukraina on myös hyvin tärkeä Euroopalle. Tämä näkökohta on mainittu useita kertoja tässä istuntosalissa, ja se käy ilmi myös mietintöluonnoksesta. Vaikka vain energiakysymysten vuoksi Ukrainan pitäisi jo olla mukana Euroopan energiavarmuusjärjestelmässä ja erilaisissa toimissa, kuten Odessa–Brody-öljyputken rakentamisessa. Ukrainan osallistuminen Nabokovin putkihankkeeseen tai GUAM-maiden (Georgia, Ukraina, Azerbaidžan ja Moldova) puitteissa tekemät toiminta-aloitteet ovat aivan paikallaan.
Täällä on mainittu, etteivät Ukrainan poliittiset instituutiot ole kypsiä Euroopan unionin jäsenyyteen. Se voi olla totta tällä hetkellä, mutta en usko, että Ukrainan instituutioiden ja demokratian tila on yhtään sen huonompi kuin Turkissa. Meidän olisi myös muistettava, että jos Baltian maita ei lasketa mukaan, Ukraina on demokraattisin kaikista Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen syntyneistä maista. Siksi meidän olisi näytettävä Ukrainalle vihreää valoa.
Guntars Krasts (UEN). – (LV) Kiitos, arvoisa puhemies. Kaikkein ensimmäiseksi haluan onnitella esittelijä Kamińskia. Esittelijän syvä henkilökohtainen kiinnostus Ukrainan tilanteen kehittymiseen ja Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden edistämiseen on varmasti ollut hyödyksi parlamentin kannan muotoilussa. Ukraina on aina saanut osakseen erityishuomiota Euroopan unionilta. Sillä on tärkeä geopoliittinen merkitys, joka ulottuu maan rajojen ulkopuolellekin. Ukrainan demokratian ja talouden menestys on elintärkeää Euroopan unionille. Näkymien määritteleminen Ukrainan ilmoittamalle tavoitteelle tulla Euroopan unionin jäsenvaltioksi edistäisi merkittävästi näiden tavoitteiden saavuttamista. Se tukisi merkittävällä tavalla demokratiaprosessin etenemistä Ukrainassa, auttaisi maan sisäisiä poliittisia prosesseja vakauden saavuttamisessa ja tukisi Ukrainan yhteiskunnan yhtenäistymistä. Mietinnössä esitetyt ohjeet maan uudistamiseen ja demokratian, oikeusvaltion, yrittäjyyden ja ympäristöinvestointien parantamiseen ovat tärkeitä elementtejä, joilla tuetaan Ukrainan pitkäaikaista vakauttamista. Yhä tiivistyvä yhteistyö Euroopan unionin kanssa viitoittaa tietä näiden kysymysten ratkaisemiseen ja määrittää Ukrainan edistymisvauhdin Euroopan unioniin yhdentymisessä. Kiitos.
Michael Gahler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, me Euroopan parlamentin jäsenet olemme korostaneet useaan otteeseen täysistunnossa ja valiokunnissa, miten tärkeä naapuri Ukraina meille on. Me seurasimme Oranssin vallankumouksen jälkeistä rohkaisevaa kehitystä suurella myötätunnolla ja pyrimme ruokkimaan sitä aina kun voimme. Jatkamme tätä työtä tänään hyväksymällä laajennetun kumppanuuden suunnittelun Ukrainan ja EU:n välille.
Ukraina on käymässä läpi mahdollisesti hyvin lupaavaa muutosprosessia. Se on kuitenkin vielä kaukana siitä vaiheesta, jonka EU:n uusimmat jäsenvaltiot ovat saavuttaneet. Ukraina itse voi vaikuttaa prosessin etenemisvauhtiin. Me olemme valmiita auttamaan sitä näissä pyrkimyksissä.
Minä näen tulossa olevat parlamenttivaalit ja niitä seuraavan uuden hallituksen muodostamisen eräänlaisena testinä, joka paljastaa maan tulevan suunnan. Jotta yhdentymisnäkymät voisivat toteutua, maahan on luotava eurooppalaiset normit täyttävä poliittinen kulttuuri. Niiden ainesten, jotka ovat aikaisemmin manipuloineet vaaleja ja jotka erehtyvät nykyäänkin käymään parlamentissa kauppaa puuttuvista äänistä, on muutettava käyttäytymistään radikaalisti. Sama pätee tietenkin myös niihin, jotka antavat ostaa itsensä.
Kaikkia poliittisia voimia vaaditaan kunnioittamaan ja suojelemaan valtiollisia instituutioita, niille uskottua toimivaltaa ja niiden loukkaamattomuutta ja olemaan käyttämättä niitä panttina tai kaupankäynnin välineenä sisäpoliittisissa kiistoissa. Vain jos tämä tavoite voidaan saavuttaa johdonmukaisesti, ihmiset voivat alkaa luottaa demokratiaan tukemisen arvoisena hallinnon muotona.
Jäsen Harms mainitsikin jo instituutiot, ja minäkin olen syvästi huolissani siitä, miten ukrainalaisia instituutioita kohdellaan. Luulen, ettemme me Euroopan unionissa pysty edes kuvittelemaan, millaiset mittasuhteet nämä käytännöt ovat saaneet. Siksi mietintöämme on ryyditetty yksityiskohtaisilla vaatimuksilla, joita odotamme Ukrainan täyttävän matkallaan Eurooppaan. Nämä odotukset on täytettävä.
Adrian Severin (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Ukraina on rikas maa, jossa on valtavat markkinat, suuren väestön muodostama dynaaminen yhteiskunta sekä mittavat luonnonvarat, ja se muodostaa tärkeän energian ja perushyödykkeiden kauttakulkureitin. Kyseessä on suuri eurooppalainen kulttuuri sekä laaja ja geostrategisesti merkittävä alue.
Meidän on päätettävä, haluammeko Ukrainasta pelkän puskurivyöhykkeen turvaamaan rakenteellisia heikkouksiaan piilottelevan, nurkkakuntaisen Euroopan unionin selustan vai haluammeko vahvan, ylpeän, demokraattisen, poliittisen EU:n etuvartion Euroopan ja Euraasian, Euroopan ja Venäjän kohtauspaikkaan – ei rajalinjalle.
Useimmat ukrainalaiset poliittisesta tai ideologisesta suuntautumisestaan riippumatta ymmärtävät, että vain suhteissa Euroopan unioniin heidän henkilökohtainen, sosiaalinen, kansallinen ja kansainvälinen turvallisuutensa voi vahvistua. Meidän on vastattava heidän oikeutettuihin toiveisiinsa kertomalla, että olemme – myös omien etujemme mukaisesti – valmiita jakamaan kaikki resurssimme ja toimintamme heidän kanssaan, kunhan Ukrainan ja Euroopan unionin oikeudellinen, poliittinen, lainsäädännöllinen, institutionaalinen ja moraalinen yhteentoimivuus on taattu. Meidän on kerrottava heille myös, että olemme valmiita harkitsemaan mahdollisuutta jakaa lopulta jopa toimielimemme heidän kanssaan, kunhan olosuhteet ovat kohdallaan ja aika on oikea.
Jotta nämä tavoitteet ja odotukset olisivat realistisia, Euroopan unionin on saatettava toimielinuudistuksensa onnistuneesti päätökseen. Samaan aikaan Ukrainan on parannettava merkittävästi demokraattisia rakenteitaan ensinnäkin pitämällä huolta vallan tasapainosta, erottamalla politiikka liike-elämästä ja vapauttamalla siten viranomaisten toiminta oligarkkien valvonnasta sekä kuromalla umpeen maan itä- ja länsiosien välisiä kulttuurieroja.
Euroopan unionin on luotava selkeä yhteys Ukrainan sisäisen edistymisen ja sen Euroopan unionin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä edistymisen välille. Meille esitelty asiakirja perustuu näihin ajatuksiin, ja siksi meidän on tärkeää hyväksyä se ja välittää sitä kautta oikeanlainen viesti kaikille asianosaisille.
Adina-Ioana Vălean (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen iloinen siitä edistyksestä, jota Ukraina on saavuttanut parin viime vuoden aikana lähentymisessään Eurooppaan ja meidän perusarvoihimme. Meidän ei kuitenkaan pidä sivuuttaa niitä vakavia ongelmia, joita maalla on vastassaan: korruptio rehottaa, keskinäinen epäluottamus on voimakasta ja oikeusjärjestelmä on toimimaton ja sen maine on ehdottoman huono. Tällaisessa tilanteessa meidän on tuettava uudistuksia, mutta Ukrainan on myös varmistettava, että sen antamia julistuksia seuraa myös käytännön toimia ja että sanat johtavat tekoihin.
Yksi todiste tästä on Ukrainan asenne Romaniaa ja Bulgariaa kohtaan viisumipolitiikan osalta. Viime kuussa EU allekirjoitti Ukrainan kanssa kaksi sopimusta viisumikäytäntöjen helpottamisesta ja takaisinotosta. Olen kuitenkin äskettäin saanut kuulla, että etuoikeutettu kumppanimme kieltäytyy soveltamasta helpotettuja viisumikäytäntöjä Romanian ja Bulgarian kansalaisiin. Sellaista on mahdotonta hyväksyä. Ukrainan viranomaiset ovat kenties unohtaneet, että Romania ja Bulgaria ovat nyt Euroopan unionin täysivaltaisia jäseniä ja että näin ollen niiden kansalaiset ovat oikeutettuja yhdenvertaiseen kohteluun. Tämä on perusperiaate, joka Ukrainan olisi otettava huomioon mahdollisimman pian, mikäli se haluaa tulla otetuksi vakavasti kumppanina.
Siksi vetoan neuvostoon ja komissioon, että ne pitäisivät kiinni lupauksestaan olla ratifioimatta tätä sopimusta ennen kuin Ukraina on poistanut viisumivaatimuksen Romanian ja Bulgarian kansalaisilta. Ukrainan on ymmärrettävä, että asia on ratkaistava kiireellisesti tai se saattaa vaarantaa täysin sen uskottavuuden. Toivon, että voimme odottaa myönteistä kehitystä ensi syyskuun huippukokoukseen mennessä.
Andrzej Tomasz Zapałowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu käsittelee suurelta osin Euroopan tulevaisuutta, nimittäin sitä, perustuuko se kristilliseen perinteeseen vai menettääkö Eurooppa otteensa menneisyydestään ja tulevaisuudestaan.
Ukraina on osa Eurooppaa. Se jakaa eurooppalaiset perinteet ja esi-isiemme arvot, ja sen paikka on meidän joukossamme. Olen hämmästynyt siitä, että Lähi-itä on joillekin jäsenille tärkeämpi. Voitte kuvitella Euroopan Aasiaan mutta ette pysty näkemään isoa osaa omasta maanosastamme. Tällä hetkellä Ukraina on poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä. Siksi meidän on nyt annettava sille selkeä viesti siitä, että haluamme sen olevan meidän puolellamme, että haluamme Ukrainan yhteiskunnan tekevän oikeat poliittiset valinnat, joilla vakautetaan EU:n itäisten osien tilannetta.
Haluan onnitella jäsen Kamińskia hänen mietinnöstään. Sen sisältö on osoitus halusta vahvistaa perinteiden ja arvojen Eurooppaa sekä laajentuneen yhteisön taloudellista ja geopoliittista vaikutusvaltaa.
Bogdan Klich (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionilla on tiettyjä velvollisuuksia Ukrainaa kohtaan. Kaksi vuotta sitten meillä oli merkittävä rooli Oranssin vallankumouksen tukemisessa Kiovassa. Tuolloin tavoitteena oli demokratian palauttaminen maahan. Nyt tavoitteena on sen lujittaminen. Jotta näin voisi tapahtua, Ukrainalla on oltava selkeät tulevaisuudennäkymät. Me emme voi sanoa, niin kuin komission jäsen totesi, että Ukrainan pitäisi olla mahdollisimman lähellä Euroopan unionia. Meidän on oltava täsmällisiä. Ukraina tarvitsee – ja tätä haluan korostaa – mahdollisuuden Euroopan unionin jäsenyyteen.
Sitä odotellessa meidän on tuettava Ukrainan taloudellista edistymistä allekirjoittamalla assosiaatiosopimus ja vapaakauppa-aluetta koskeva sopimus sekä tuettava Ukrainan jäsenyyttä WTO:ssa.
Meidän on tehtävä selväksi myös yksi toinen asia. EU:lla on omat tavoitteensa Ukrainan suhteen, ja meillä on täysi oikeus odottaa Ukrainan noudattavan eurooppalaisia taloudellisia standardeja, erottavan politiikan ja talouselämän toisistaan, ratkaisevan tämänhetkisen poliittisen kriisin demokratian keinoin sekä varmistavan, että tulevat vaalit pidetään kaikkien taiteen sääntöjen mukaan.
Meillä on myös oikeus odottaa Ukrainan nykyisen parlamentin eri puolueiden edustajista koostuvan työryhmän, jonka tehtävänä on Ukrainan lainsäädännön mukauttaminen vastaamaan Euroopan unionin normeja, käynnistävän uudelleen toimintansa seuraavalla vaalikaudella ja olevan meille merkittävä kumppani tulevaisuudessa.
Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Onnittelen esittelijää ja olen täysin samaa mieltä siitä, että nyt on oikea aika EU:n ja Ukrainan väliselle uudelle sopimukselle. Olen varma siitä, ettei Ukraina kompastu tiellään kohti Eurooppaa. Sellainen kompurointi kuin tämän kevään konfliktit ja jännitteet ei vie Ukrainaa lähemmäs määränpäätään. Kannatan esitettyä aloitetta EU:n ja Mustanmeren alueen yhteisöstä, jonka keskusakselina olisivat Ukraina ja Turkki ja joka olisi houkutteleva kumppani Venäjälle ja muutamille muille maille. Mustanmeren alueen maiden yhteistyöstä ja pohjoisesta ulottuvuudesta kertynyt kokemus olisi tässä suureksi avuksi. Pitkään on keskusteltu Odessa–Brody-öljyputken suunnan muuttamisesta ja sen tuomisesta lähemmäs EU:ta, mutta nyt on aika ryhtyä tositoimiin. Kannatan ehdotettua tarkistusta, jossa korostetaan sitä, että Ukrainan onnistunut yhdentyminen EU:n toimielimiin riippuu paitsi Ukrainan myös EU:n itsensä tekemistä uudistuksista. Olipa se sitten tarkoituksellista tai ei, Puolan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja muutamien muiden jäsenvaltioiden vehkeily Ukrainan kanssa tehtävän uudistussopimuksen ympärillä on toiminut vastoin Ukrainan etuja sen pyrkiessä horjumatta lähestymään EU:ta.
Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – Relaţiile dintre Uniunea Europeană şi Ucraina se află în prezent în pragul unor decizii cruciale pentru viitorul lor. Odată cu aderarea României la Uniunea Europeană, frontiera comună cu Ucraina s-a extins, ambele părţi devenind tot mai conştiente de avantajele şi oportunităţile unor relaţii aprofundate şi consolidate. Îi mulţumesc, în acest sens, domnului raportor pentru examinarea tuturor elementelor cheie în această direcţie.
Aş dori să atrag atenţia că o relaţie aprofundată şi mutual avantajoasă presupune responsabilitate crescândă şi angajament ferm din partea ambelor părţi. Îmi exprim astfel speranţa că Ucraina îşi va continua eforturile de conformare la standardele şi valorile europene atât pe plan intern, cât şi pe plan internaţional.
Pe plan intern, stabilitatea politică şi consolidarea principiilor democratice constituie o prioritate. Printre ele, respectarea drepturilor omului şi libertăţilor fundamentale, mai ales a minorităţilor şi a drepturilor acestora de a-şi vorbi limba şi de a-şi promova cultura, trebuie să stea la baza eforturilor Ucrainei de a deveni o societate multiculturală democratică, partener credibil al Uniunii Europene. Pentru a nu vorbi la modul general, doresc să atrag atenţia asupra încălcării drepturilor minorităţii române din Ucraina. Dreptul la educaţie în ţară şi în străinătate, dreptul la cultură şi religie sunt grav încălcate de către statul ucrainean care, în acelaşi timp, depune eforturi susţinute de divizare a acestei minorităţi în minoritatea română şi moldovenească, fără nicio raţiune istorică sau ştiinţifică.
Nu mai puţin importantă este acţiunea Ucrainei la nivel regional şi internaţional, în conformitate cu obligaţiile asumate. Ucraina şi-a demonstrat deja capacitatea de a fi un partener credibil şi eficient prin eforturile de pregătire pentru aderarea la Organizaţia Mondială a Comerţului, precum şi prin cooperarea cu Uniunea Europeană şi Moldova în cadrul Misiunii Uniunii Europene de asistenţă la frontieră.
Noua iniţiativă a Uniunii Europene de consolidare a cooperării regionale la Marea Neagră va fi, în sfârşit, o nouă şansă pentru toţi actorii din regiune pentru a-şi uni eforturile în crearea unui spaţiu de democraţie, stabilitate şi prosperitate în zona Mării Negre.
Marianne Mikko (PSE). – (ET) Suhteista Moldovaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana haluaisin korostaa Ukrainan roolia Euroopan unionin vakauden ylläpitäjänä. Transnistrian jäissä oleva konflikti on jäänne kylmästä sodasta Euroopassa. Separatistihallintoa pidetään vallassa salakuljetuksesta saatavien tulojen sekä venäläisjoukkojen turvin.
Ukrainan valmius tehdä yhteistyötä Euroopan unionin rajavalvonnan avustusoperaation kanssa on edistänyt tavoitettamme eli laittomien hallitusten häätämistä vallasta vähentämällä Transnistrian hallinnon talousarviotuloja kolmanneksella.
Kannatan valtuuksien myöntämistä neuvostolle uuden ja laajennetun sopimuksen tekemistä varten. Vaikka tilanne ei ole läheskään täydellinen, Ukraina on kuitenkin edistynyt ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja oikeusvaltion laajentamisessa. Presidentin ja pääministerin välinen konflikti ratkaistaan Kiovassa demokratian keinoin, kuten EU:n jäsenyyttä havittelevan maan kuuluukin.
Tullakseen vakavasti otettavaksi ehdokkaaksi Euroopan unionin jäsenyyttä varten Ukrainan on vahvistettava kansalaisyhteiskuntaansa, turvattava lehdistönvapaus, lisättävä oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja tehtävä demokraattisesta valvonnasta säännönmukaista.
Olkoot nämä tavoitteet tärkeitä sekä Ukrainalle että kaikille meille Euroopan unionissa, jotka olemme yhteydessä Ukrainaan. Haluan kiittää esittelijä Kamińskia rakentavasta mietinnöstä.
Anna Ibrisagic (PPE-DE). – (SV) Oranssin vallankumouksen jälkeen on tapahtunut paljon, sekä Ukrainassa että EU:ssa. Mietinnössä, josta keskustelemme tänään, kuvataan sitä, mitä on tapahtunut Ukrainassa, ja niitä ongelmia ja haasteita, joita maalla on vastassaan ja joita sille on siunaantunut. Siinä kuvataan myös työtä, jota sillä vielä on tehtävänä, ja uudistuksia, jotka on vielä toteutettava. Kuten useimmissa keskusteluissamme EU:n suhteista eri maihin, kuvaamme tilannetta Ukrainassa ja esitämme vaatimuksia ja kehotuksia.
Pohdimme kuitenkin liian harvoin sitä, että EU on muuttunut ajan saatossa. Niiden vajaan kolmen vuoden aikana, jotka olen ollut parlamentin jäsenenä, Euroopan unioni on jo tullut vähemmän avoimeksi, yhteistyökykyiseksi ja anteliaaksi ja on sen sijaan tullut kylmemmäksi ja sisäänpäin kääntyneemmäksi. Me ajattelemme liian usein, mitä mikäkin maksaa, emmekä sitä, mitä asiat merkitsevät itsellemme ja lastemme Euroopalle. Tämä pätee erityisesti silloin, kun alamme puhua maan tulevaisuudennäkymistä suhteessa EU:hun tai tulevan jäsenyyden mahdollisuudesta. Tämän vuoksi olen tyytyväinen siihen, että mietinnössä tuetaan Ukrainan halua ja pyrkimystä lähentyä Euroopan unionia ja jonain päivänä yhdistyä uudelleen muun Euroopan kanssa.
Puhuin tietoisesti "uudelleen yhdistymisestä" "laajentumisen" sijaan, sillä Ukraina, aivan niin kuin muukin Itä-Eurooppa, on ja on aina ollut osa Eurooppaa. Nämä maat vain sattumoisin joutuivat useiksi kymmeniksi vuosiksi kommunismin vangeiksi. Meidän on nyt tullut aika korjata tämä virhe, ja Ukrainan tapauksessa paras tapa tehdä se on tukea tätä mietintöä, tukea Ukrainan ja EU:n välisten suhteiden kehittämistä edelleen ja antaa Ukrainalle selkeät tulevaisuudennäkymät suhteessa EU:hun – näkymät, joissa ei luonnollisestikaan suljeta pois jäsenyyden mahdollisuutta, kunhan kaikki jäsenyyden ehdot on täytetty.
Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies ROURE
Francisco Assis (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, minä, joka olen kotoisin aivan maanosamme länsilaidalta, en voi olla ilmaisematta syvää kunnioitusta niitä ihmisiä kohtaan, joiden kohtalo on usein ollut traaginen, erityisesti koko 1900-luvun ajan, ja jotka nyt näkevät suurta vaivaa löytääkseen oman tiensä demokraattiseksi valtioksi, jossa noudatetaan oikeusvaltion periaatteita.
Tämä näkyi Kiovan kaduilla kolme vuotta sitten ja näkyy edelleen Ukrainan kansan halussa liittyä jonakin päivänä Euroopan unioniin. Meidän on suhtauduttava tähän haluun kunnioituksella ja annettava merkkejä, joihin sisältyy sekä yhteistyömme vahvistaminen Ukrainan kanssa että Ukrainan kehityksen tukeminen mahdollisimman laajasti eri tasoilla.
On totta, ettei ole meidän tehtävämme huolehtia ukrainalaisten vastuulle kuuluvista asioista: maan demokratian lujittamisesta, demokraattisen oikeusvaltion täysimääräisestä institutionalisoimisesta ja jäljellä olevien ongelmien ratkaisemisesta. Vaikka onkin totta, että tämä on ukrainalaisten tehtävä, meidän on kuitenkin annettava viestejä, ja olen vakuuttunut siitä, että annamme tällä mietinnöllä Ukrainalle hyvän poliittisen viestin. Siitä syystä haluan onnitella esittelijää.
Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, politiikassa onnistumisen edellytys on ennen muuta se, että on selkeät tavoitteet ja tekee johdonmukaisesti työtä niiden toteuttamiseksi. Johdonmukaisuus on erityisen tärkeää Euroopan unionin monimutkaisessa poliittisessa järjestelmässä.
Poliittisesti, taloudellisesti ja strategisesti erittäin tärkeän alueen, Ukrainan tapauksessa Euroopan unionin on osoitettava teräksenlujaa päättäväisyyttä olemassa olevien tavoitteiden toteuttamisessa. Euroopan unioni auttoi Ukrainaa sen historian ratkaisevalla hetkellä, Oranssin vallankumouksen aikana, jolloin tehtiin päätöksiä siitä, mille tielle maa jatkossa lähtisi, itään vai länteen, Euroopan unionin vai Venäjän suuntaan. Tuolloin tehtiin oikea päätös, ja nyt tarvitaan johdonmukaista täytäntöönpanoa.
Tilanne on nyt huomattavasti vähemmän dramaattinen. Euroopan unionin on kuitenkin oltava päättäväinen toimissaan, joiden tavoitteena on integroida Ukraina EU:n rakenteisiin. Kumppanuuden ja solidaarisuuden periaatteiden pohjalta toimien Euroopan unionin pitäisi tukea Ukrainan nuorta demokratiaa ja suojella sitä sisäisiltä uhkilta. Pidemmälle menevä integroituminen Euroopan unionin rakenteisiin edellyttää Ukrainalta lisätoimia muun muassa korruption torjunnassa ja Ukrainan oikeusjärjestelmän ja infrastruktuurin nykyaikaistamisessa. Ilman apuamme Ukraina ei pysty täyttämään Euroopan unionin asettamia vaatimuksia demokratian ja markkinoiden vapauttamisen osalta eikä onnistu luomaan oikeusvaltion periaatteisiin perustuvaa valtiota tai erottamaan politiikkaa taloudesta.
Minusta on surullista nähdä, ettei Ukraina ole etusijalla puheenjohtajavaltio Portugalin asialistalla. Ukraina on kyllä mainittu meille toimitetussa asiakirjassa, mutta on häpeällistä, että toisin kuin Brasilialle, sille ei ole omistettu erillistä lukua. Ukraina on suurin eurooppalainen valtio, joka on edelleen Euroopan unionin ulkopuolella. Meidän on tarjottava sille pitkällä aikavälillä mahdollisuus Euroopan unionin jäsenyyteen, aivan kuten olemme tehneet Turkin kohdalla.
Haluan myös sanoa pari sanaa eurooppalaisesta tekopyhyydestä. Perustuslakisopimuksen kannattajat kritisoivat Nizzan sopimusta. Heille yksi tärkeimmistä kritiikin aiheista oli se, ettei sopimus kyennyt tarjoamaan pohjaa Euroopan unionin laajentumiselle. Heidän pitäisi nyt olla johdonmukaisia ja korostaa samalla tavoin, että perussopimuksen uudistaminen mahdollistaa historiallisen päätöksen tekemisen Ukrainan tulevasta jäsenyydestä Euroopan unionissa.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – Ucraina se află la intersecţia marilor axe rutiere, feroviare şi de transport de hidrocarburi. Dispunând de cea mai mare densitate de gazoducte şi oleoducte din Europa, Ucraina este un actor important pentru securitatea energetică a Uniunii Europene. Referitor la energia nucleară, Ucraina trebuie să facă dovada securităţii reactoarelor nucleare aflate pe teritoriul său.
În 2007, Grupul de nivel înalt a decis ca axa centrală prin care se va face integrarea sistemului comunitar de transport cu cele ale statelor vecine va asigura conectarea cu Ucraina şi Marea Neagră. Această axă include şi o conexiune prin Ucraina cu calea ferată transsiberiană şi utilizând fluviile Don şi Volga, o cale navigabilă internă către Marea Caspică.
Uniunea Europeană trebuie să fructifice ieşirea la Marea Neagră a României şi Bulgariei. Pentru România, Acordul consolidat este extrem de important şi solicităm asigurări că dezvoltarea infrastructurii de transport fluvial din Ucraina se va face cu protejarea biodiversităţii Deltei Dunării.
Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Pidän mietinnön poliittista näkökulmaa erittäin onnistuneena. Se osoittaa, että Ukraina ei ole Euroopan unionille uhka vaan mahdollisuus. Tiedän, ettei Eurooppa ole kokonainen ennen kuin Ukrainasta tulee osa Euroopan unionia. Meitä yhdistää yhteinen historia ja sadattuhannet perhesiteet. Olen todella iloinen siitä, että Ukraina on lähtenyt demokratian tielle. Toivon, ettei liittymisprosessin alkua kiirehditä, niin kuin Turkin kohdalla tehtiin, ennen kuin kaikki Kööpenhaminan kriteerit on täytetty, mikä johti vain molemminpuoliseen pettymykseen. Toivon, että myös Ukrainan oppositio ilmoittaa selkeästi, että Euroopan unionin jäsenyys on tärkeä päämäärä myös maan itäosan asukkaille. Tämä pitkän aikavälin tavoite vaatii ajattelutavan muutosta miljoonilta kansalaisilta, joiden on myös hyväksyttävä tämä tavoite. Tänään olisi helppoa luvata Ukrainalle jäsenyys, mutta tärkeintä on auttaa sitä ensin Natoon ja WTO:hon liittymisessä.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää kaksi huomautusta, ensimmäisen Ukrainan tulevaisuudesta ja toisen Euroopan unionin tarjoamasta rahoitusavusta. Kamińskin mietinnössä käytetty sanamuoto yhdentymisnäkymistä on selkeä ja tasapainoinen. Edessä on monia tärkeitä askelia, joita emme voi sivuuttaa.
Uutta, parempaa sopimusta koskevat neuvottelut ovat intensiivisessä vaiheessa. Ukraina on loppusuoralla myös neuvotteluissaan WTO:hon liittymisestä, joka avaisi oven vapaakauppa-aluetta koskeville neuvotteluille. Puhutaan myös viisumikäytäntöjen helpottamisesta, jossa on huomioitava kaikkien EU:n kansalainen yhtäläinen kohtelu vaatimusten osalta.
Tiedän omasta kokemuksesta, että vaikka demokraattiset uudistukset ovat Ukrainassa enemmän kuin tarpeen, niiden toteuttaminen on kaikkea muuta kuin helppo tehtävä, joten meidän on tehtävä lujasti työtä, meidän on tehtävä työtä yhdessä ja meidän on tehtävä työtä avoimin mielin ja avoimin sydämin. Tiedän myös omasta kokemuksesta, että selkeät tuen ilmaukset ja valmius auttaa edessä olevalla vaikealla tiellä ovat äärimmäisen tärkeitä onnistumisen kannalta. Mietintöön, josta keskustelemme tänään, sisältyy juuri tuollainen tuen ilmaus ja tärkeä viesti Ukrainan tulevaisuudesta.
Toinen kommenttini koskee Ukrainalle myönnettävää rahoitusapua. Kuten tiedätte, Ukraina on siirtymässä uuteen vaiheeseen, uuteen eurooppalaiseen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen (ENPI), ja nelivuotiskaudella 2007–2010 Ukrainan auttamiseen myönnetään lähes 500 miljoonaa euroa. Jos muutama vuosi sitten, vuonna 2002 toteutettua Tacis-apua verrataan nykyisiin, vuoden 2007 lukuihin, nähdään, että summat ovat kolminkertaistuneet viiden vuoden aikana.
Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästä teknisestä avusta. Olemme nyt lisäämässä apua ja keskittymässä hyvän hallintotavan vahvistamiseen, demokratian kehittämiseen, säädösten ja oikeusjärjestelmän lähentämiseen, infrastruktuurin kehittämiseen etenkin energia-alalla ja nykyaikaiseen hallintoon, johon sisältyvät myös takaisinottoon liittyvät kysymykset. Lisäksi EIP:n toimialueen laajentaminen Ukrainaan merkitsee sitä, että se saa käyttöönsä huomattavia varoja sillä alueella. Me EU:ssa annamme varmasti rahoitustukea, jolla autetaan Ukrainaa hyödyntämään näitä varoja.
Hyvät Euroopan parlamentin jäsenet, haluan kiittää teitä kommenteistanne, jotka osoittavat vilpitöntä kiinnostustanne yhtä tärkeimmistä naapureistamme kohtaan. Kamińskin mietintö ja tämänpäiväinen keskustelu edistävät hyvin merkittävällä tavalla EU:n käynnissä olevaa suhteiden kehittämistä kyseisen maan kanssa. On tärkeää, että teemme yhteistyötä rohkaistaksemme Ukrainaa jatkamaan vakaasti uudistusten tiellä oman etunsa ja oman tulevaisuutensa vuoksi.
Marian-Jean Marinescu (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Ukraina on maa, jolla on tunnustetusti eurooppalaiset perinteet ja joka panostaa merkittävästi kestävän alueellisen ja alueiden sisäisen politiikan kehittämiseen Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) yhteydessä.
EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa on jo saavutettu huomattavaa edistystä, jota osoittaa esimerkiksi neuvottelujen avaaminen uudesta, parannetusta sopimuksesta sekä hiljattain allekirjoitetut helpotettua viisumikäytäntöä ja takaisinottoa koskevat sopimukset.
Viimeaikaisten tapahtumien aiheuttama kuohunta ei saisi vaikuttaa kielteisesti mahdollisuuksiimme varmistaa hyvien suhteiden jatkuminen saman kumppanuuskehyksen puitteissa eurooppalaisia demokratian periaatteita noudattaen.
Uskon, että Ukraina onnistuu lopulta löytämään ulospääsyn tästä nykyisestä kriisistä.
Jotta varmistetaan, että näin tapahtuu, Ukrainan poliittisen eliitin on toimittava 27. toukokuuta tehdyn sopimuksen mukaisesti: pidettävä ennenaikaiset parlamenttivaalit suunnitelmien mukaisesti ja muutettava nykyistä perustuslakia.
Pidän hyvänä demokraattisten voimien yhdistymistä koskevan julistuksen allekirjoittamista ja siinä ilmoitettua päämäärää varmistaa Ukrainalle kukoistava eurooppalainen tulevaisuus ja nähdä demokraattiset voimat vahvoina turvaamassa oikeuksiaan ja omistautuneina eurooppalaisten sosiaalis-taloudellisten standardien käyttöönotolle Ukrainassa.
Ukrainan olisi nähtävä Kamińskin mietintö kannustimena ja tuen osoituksena Euroopan unionilta.
Mielestäni tulevan sopimuksen pitäisi olla assosiaatiosopimus.
4. Budjettiaikataulu: ks. pöytäkirja
5. Erojen vähentäminen EU:n köyhimmillä alueilla (keskustelu)
Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Geringer de Oedenbergin laatima aluekehitysvaliokunnan mietintö (A6-0241/2007) koheesiopolitiikan merkityksestä ja tehokkuudesta erojen vähentämisessä EU:n köyhimmillä alueilla (2006/2176(INI)).
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), esittelijä. – (PL) Arvoisa puhemies, haluan onnitella teitä tuon arvostetun tehtävän vastaanottamisesta.
Euroopan unioni koostuu paitsi 27 valtiosta, myös 268 alueesta, joiden kehitystaso on hyvin erilainen. Viimeisimmän, 27 jäsenvaltion unionin synnyttäneen laajentumisen seurauksena yhteisön väkiluku nousi lähes 493 miljoonaan. Noin 30 prosenttia näistä ihmisistä elää 100 köyhimmällä eli lähentymistavoitteiden piiriin kuuluvalla alueella.
Jokainen peräkkäinen laajentuminen on lisännyt epätasa-arvoa yhteisön rikkaimpien ja köyhimpien alueiden välillä. Nyt 27 jäsenvaltion unionissa alueiden väliset BKT-erot ovat huomattavasti selvempiä kuin ne olivat vanhoissa 15 jäsenvaltiossa. Kaakkois-Romaniassa BKT on vain 24 prosenttia unionin keskiarvosta ja Lontoon ydinalueilla jopa 303 prosenttia.
Yksittäisten alueiden alikehittyneisyyden syyt vaihtelevat suuresti. Köyhimmiltä alueilta puuttuu ennen kaikkea kestävään, pitkäaikaiseen kehitykseen tarvittava perusinfrastruktuuri, lisäinvestoinnit ja tarvittavat henkilöresurssit. Kuten tilastot osoittavat, Euroopan unionin nykyinen koheesiopolitiikka on edistänyt tehokkaasti monien alueiden kehitystä niissä maissa, jotka ovat jo pitkään kuuluneet sen piiriin, kuten Irlannissa, Kreikassa, Portugalissa ja Espanjassa.
Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 158 artiklan mukaan yhteisön tavoitteena on edistää sopusointuista kehitystä ja vähentää eri alueiden välisiä kehityseroja. Sen mukaisesti me Euroopan parlamentin jäsenet vaadimme päättäväisiä toimia pahimman alikehittyneisyyden poistamiseksi Euroopan unionin köyhimmiltä alueilta.
Uusilla jäsenvaltioilla on ollut erityisiä vaikeuksia EU:n varojen vastaanottamisessa, sillä se, että varoja on myönnetty, ei vielä takaa, että ne käytetään asianmukaisesti, eikä köyhien alueiden viranomaisilla useinkaan ole tarvittavaa taitoa, kokemusta ja voimavaroja hyödyntää täysin niitä varoja, joihin ne olisivat oikeutettuja.
Rakennerahastoista maksettavan tuen hakumenettelyt ovat usein varsin monimutkaisia eivätkä mitenkään selviä loppukäyttäjän kannalta. Siksi vaadimme, että näitä menettelyjä yksinkertaistetaan kaikilla tasoilla eli niin Euroopan unionissa, kansallisesti kuin alueellisestikin.
Koheesiopolitiikan täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon alueiden vaihtelevat tarpeet, erityisesti kaupunki- ja maaseutualueiden, vaikeapääsyisten alueiden, saarien ja syrjäisten alueiden erityistarpeet. Koheesiopolitiikassa tukea olisi mukautettava vastaamaan alueiden edellytyksiä ja erityispiirteitä ja hyödynnettävä niiden mahdollisuuksia kestävään ja pitkäaikaiseen kasvuun.
Jäsenvaltioiden ja alueiden olisi siten varmistettava, että etusijalle asetetaan sellaiset hankkeet, jotka parantavat kulkuyhteyksiä köyhimmille alueille varmistamalla, että liikenteen sekä tietotekniikan perusrakenteet ovat kunnossa. Koheesiopolitiikan olisi tuettava yrittäjyyttä ja investointeja köyhimmillä alueilla. Uudet rahoitusvälineet, kuten Jeremy ja Jessica -aloitteet, voivat edistää merkittävästi alueellista kehitystä, mutta paikallis- ja aluetasolla tiedetään vielä varsin vähän niiden käytöstä.
Jäsenvaltioita on tärkeää rohkaista muodostamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja vaihtamaan hyviä käytäntöjä tällä alalla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tuettava tehokkaasti hankkeita, joilla lisätään alueiden kykyä luoda ja omaksua uutta teknologiaa, kiinnittäen erityistä huomiota ympäristönsuojeluun.
Yksi erittäin merkittävä ongelma EU:n köyhimmille alueille on korkea työttömyys; työttömyysprosentti voi olla jopa 20. Tämän vuoksi on investoitava pikimmiten köyhimpien alueiden henkilöresursseihin varmistamalla parempi koulutus ja tasaisesti kasvava ammattitaito erityisesti nuorille, naisille ja iäkkäille henkilöille ja sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa oleville vähemmistöille.
Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tukemisen pitäisi kuulua kaikkiin yhteisön ohjelmiin, erityisesti niihin, jotka vaikuttavat taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon, myös Euroopan unionin koheesiopolitiikan piiriin kuuluvien hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa.
Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että saatavilla on paikkansapitäviä, kattavia ja vertailukelpoisia tilastotietoja. Tällä hetkellä sellaisia ei ole. Komission olisi laadittava uusi menetelmä alueellisen kehityksen mittaamiseen. Se ei saisi perustua pelkästään BKT:hen ja työttömyysprosenttiin, vaan niiden lisäksi olisi käytettävä myös muita määrä- ja laatuindikaattoreita, jotka kuvaavat väestön todellista elintasoa. Myös ostovoimapariteettien laskentamenetelmää olisi parannettava erityisesti kehittämällä alueellisia indikaattoreita kansallisten indikaattorien sijaan.
Komission olisi analysoitava koheesiopolitiikan vaikutuksia ja tutkittava sen mahdollisia kielteisiä vaikutuksia käyttäen hyväkseen yhteisön budjetin vuoden 2009 väliarviota.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka ovat antaneet oman panoksensa tämän mietinnön valmisteluun. Haluan kiittää teitä arvokkaista tarkistuksistanne, jotka ovat rikastuttaneet mietinnön sisältöä, ja toivon vilpittömästi, että tämä valiokunta-aloitteinen mietintö antaa jäsenvaltioille ja alueille koko joukon hyödyllisiä suuntaviivoja sekä kannustaa Euroopan komissiota parantamaan koheesiopolitiikan tehokkuutta kipeimmin apua tarvitsevilla alueilla.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, on ilo saapua parlamentin eteen vaihtamaan näkemyksiä Geringer de Oedenbergin mietinnöstä, jonka aiheena on koheesiopolitiikan merkitys ja tehokkuus erojen vähentämisessä Euroopan unionin köyhimmillä alueilla.
Jälleen kerran tämä mietintö, niin kuin aluekehitysvaliokunnan muutkin valiokunta-aloitteiset mietinnöt, on osoitus mainiosta yhteistyöstä kahden toimielimemme välillä. Puhun kollegani Hübnerin puolesta, joka joutui matkustamaan Romaniaan ja lähettää teille terveisiä.
Olen tyytyväinen mietintöön ja arvostan sen myönteistä panosta koheesiopolitiikan vaikutuksista ja tehokkuudesta käytävään keskusteluun ratkaisevassa vaiheessa ohjelmakautta 2007–2013 ja juuri ennen vuosina 2008–2009 toteutettavaa budjetin väliarviointia. Olen täysin samaa mieltä siitä, että koheesiopolitiikka on paitsi välttämätön myös tehokas keino sosioekonomisten ja alueellisten erojen vähentämisessä ja EU:n kaikkien alueiden kehitysmahdollisuuksien hyödyntämisessä.
Koheesiopolitiikan tuoma lisäarvo on jo tullut todistetuksi, ja me kaikki ymmärrämme, ettei siinä ole kysymys pelkästään rahansiirroista vaan että se käsittää myös muun muassa kumppanuuksien kehittämistä, parhaiden käytäntöjen vaihtamista, lisää talousarvion vakautta ja edistää strategista lähestymistapaa.
Arvostan mietintönne aihetta ja sisältöä erityisesti siksi, että se osuu koheesiopolitiikan ytimeen. Politiikkamme päätavoitteenahan on vähentää sosioekonomisia ja alueellisia eroja EU:n köyhimmillä alueilla. Se ei ole mitätön haaste. Nämä erot ovat lisääntyneet jyrkästi viimeisimpien laajentumisten jälkeen, ja koheesiopolitiikka on ainoa yhteisön väline, joka on erityisesti suunniteltu tätä varten. Esimerkiksi EU:n alueista köyhimpien ja rikkaimpien 10 prosentin väliset erot mitattuna BKT:nä henkeä kohti ovat lähes kaksinkertaistuneet kahden viimeisimmän laajentumisen jälkeen.
Itse asiassa alueelliset erot EU:ssa ovat hyvin merkittäviä, paljon merkittävämpiä kuin Yhdysvalloissa tai Japanissa, ja samaa luokkaa kuin esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa.
Huolimatta uusien jäsenvaltioiden vaikuttavista kasvuluvuista ja monien alueiden lähentymisestä kohti 15 jäsenvaltion EU:n keskiarvoja, EU:ssa on edelleen 70 aluetta – joilla asuu yhteensä 123 miljoonaa eurooppalaista – joiden BKT henkeä kohti mitattuna on alle 75 prosenttia EU:n keskiarvosta. Lisäksi on useita alueita – joista suurin osa kuuluu kehittyneimpien joukkoon – jotka ovat menettämässä jalansijaa. Yhteensä 27 alueella BKT henkeä kohti laski reaalisesti vuosina 2000–2004, ja lisäksi 24 alueella kasvu jäi alle 0,5 prosenttiin vuodessa.
Kuten äskettäin julkaistussa neljännessä koheesiokertomuksessa selitettiin, lähentymistä kuitenkin tosiaan tapahtuu. Tämä johtuu sekä useimpien uusien jäsenvaltioiden nopeutuneesta kasvusta että joidenkin kehittyneempien jäsenvaltioiden joskus varsin kehnosta suorituskyvystä. Kaiken kaikkiaan EU:n reuna-alueet ovat saamassa kiinni EU:n ydinalueita ei vain BKT:llä henkeä kohti vaan myös työllisyydellä, tuottavuudella ja muilla indikaattoreilla mitattuna, ja se on hyvä uutinen. Tämä koskee myös entisiä koheesiomaita, jotka ovat Portugalia lukuun ottamatta edistyneet viime vuosina merkittävästi.
Tämä ilmiö – pitkäaikainen lähentyminen – toteutuu erityisesti EU:n tasolla jäsenvaltioiden ja alueiden välillä. Tiedämme, että kansallisella tasolla tilanne on jonkin verran erilainen, sillä monissa tapauksissa kasvu keskittyy yhä enemmän pääkaupunkiseudulle tai tärkeimpien kaupunkien ympäristöön, mikä syventää sisäisiä eroja ja aiheuttaa väestön keskittymiseen liittyviä ongelmia, kuten liikenteen ruuhkautumista, saastumista, asuntojen hintojen nousua ja niin edelleen.
Haluan korostaa politiikkamme huomattavaa merkitystä tässä yleisesti ottaen myönteisessä lähentymisprosessissa. Riippumattomat arviointitutkimukset ovat osoittaneet, että koheesiopolitiikalla on tuettu kovasti kaivattuja investointeja infrastruktuuriin, henkilöresursseihin sekä alueiden talouden nykyaikaistamiseen ja monipuolistamiseen. Vuosina 2000–2005 julkiset investoinnit neljässä koheesiomaassa olivat noin 25 prosenttia korkeammat kuin ne olisivat olleet ilman koheesiopolitiikkaa. Koheesiopolitiikka on edistänyt BKT:n kasvua. Aluepolitiikasta johtuva BKT-tason kasvu vaihteli Kreikan 10 prosentista Portugalin 8,5 prosenttiin vuosina 1989–1999, ja vuosina 2000–2006 se oli 6 prosenttia Kreikassa ja Portugalissa, Saksan uusissa osavaltioissa 4 prosenttia ja Espanjassa 2,4 prosenttia. Vuosia 2007–2013 koskevien alustavien arvioiden mukaan näyttäisi siltä, että vaikutus olisi uusissa jäsenvaltioissa 5–9 prosenttia.
Koheesiopolitiikka on myös osaltaan vähentänyt sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä. Koheesiopolitiikalla yhteisrahoitetaan vuosittain yhdeksän miljoonan ihmisen kouluttamista. Yli puolet heistä on naisia, joiden työnteon edellytykset paranevat koulutuksen myötä ja tulotaso kasvaa. Esimerkiksi kuudessa maassa, Tanskassa, Ranskassa, Alankomaissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, saatiin luotua kaikkiaan 450 000 uutta työpaikkaa. Vuosina 2000–2005 se muodosti kaksi kolmannesta tavoitteen 2 rahoituksesta. Koheesiopolitiikka on auttanut suuntaamaan jäsenvaltioiden julkisia investointeja kasvua tukeviin investointeihin.
Viimeisimpien tietojen mukaan tutkimukseen ja kehittämiseen, innovaatioihin sekä tieto- ja viestintätekniikkaan vuosina 2007–2013 varattujen koheesioinvestointien määrä on yli kaksinkertaistunut vuosiin 2000–2006 verrattuna. Nähtäväksi jää, miten nämä suunnitelmat toteutuvat, mutta jo nyt voidaan nähdä sekä jäsenvaltioiden että alueiden olevan entistä paremmin tietoisia kehitysstrategioistaan seuraavaa rahoituskautta varten.
Yksi tämän menestyksen avaimista on varmasti siinä, että koheesiopolitiikka on kokonainen, täydellinen politiikkakokonaisuus. Se ei ole alakohtaista politiikkaa tai hajanainen nippu alakohtaisia toimintalinjoja vaan yhtenäinen väline, jonka tavoitteena on toimittaa kullekin Euroopan alueelle tai seutukunnalle erikseen sovitettuja ratkaisuja. Se ei myöskään ole vain EU:n politiikkaa, joka toimisi erillään muusta, vaan vaatii ehdottomasti kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason kumppaneiden aktiivista osallistumista.
Mietinnössänne tuodaan aivan oikein esiin useita kysymyksiä, jotka ovat erityisen tärkeitä köyhimpien alueiden kannalta, jotta ne voisivat hyödyntää niille myönnettyjä varoja parhaalla mahdollisella tavalla. Mainitsen vain muutaman, joista ne saavat todennäköisesti tarvitsemaansa teknistä apua: kunkin alueen erityistarpeisiin sovitettujen kehitysstrategioiden suunnittelun tärkeyden, tehokkaiden kumppanuuksien toteuttamisen merkityksen sekä hyvien käytäntöjen edistämisen.
Olen ottanut ehdotuksenne huomioon. Olen vakuuttunut siitä, että jotkin niistä löytävät tiensä nykyiseen lainsäädäntökehykseen, joka on synnyttänyt komission hiljattain käyttöönottamia uusia aloitteita, kuten "kolme J:tä" (Jasper, Jeremy ja Jessica) tai Regions for economic change -aloitteen. Koheesiopolitiikan joustavuus mahdollistaa kuhunkin tapaukseen parhaiten soveltuvien toimien toteuttamisen. Tämän osalta komission jäsen Hübner varmistaa, että komissio kiinnittää erityistä huomiota köyhimpien alueiden tarpeisiin vuosien 2007–2013 ohjelma-asiakirjoista käynnissä olevissa neuvotteluissa.
Arvostan myös mietintönne panosta tulevaa koheesiopolitiikkaa koskevaan keskusteluun, joka käynnistyi neljännen koheesiokertomuksen julkaisemisen myötä. Pidän myönteisinä näitä arvokkaita suosituksia, joiden tavoitteena on lisätä koheesiopolitiikan tehokkuutta.
Kuten tiedätte, olemme nyt aloittamassa tulevan koheesiopolitiikan pohdintaa. Tämän keskustelun tavoitteena on pohjustaa EU:n talousarvion väliarviointia, joka komission on toteutettava vuosina 2008 ja 2009.
Lopuksi muistutan, että olette varmaankin tietoisia siitä, että tulevaa koheesiopolitiikkaa koskeva julkinen kuuleminen käynnistetään syyskuun lopulla pidettävän koheesiofoorumin jälkeen. Tätä tarkoitusta varten perustetulla Internet-sivustolla kerätään jäsenvaltioiden, alueiden, kaupunkien, EU:n toimielinten, talouselämän osapuolten ja työmarkkinaosapuolten sekä tietenkin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kommentteja. Komissio aikoo esitellä tämän kuulemisen tulokset keväällä 2008 taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevän viidennen väliraportin yhteydessä. Nyt käsillä olevan sekä muiden hiljattain hyväksyttyjen valiokunta-aloitteisten mietintöjen perusteella odotan kiinnostuneena parlamentin osallistumista tähän keskusteluun.
Oldřich Vlasák, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Potočnik, hyvät kollegat, yhteisön köyhien ja rikkaiden alueiden väliset erot ovat todella valtavat. Nämä alueelliset erot ovat nykyisessä laajentuneessa Euroopan unionissa selvempiä kuin ne olivat alkuperäisissä viidessätoista jäsenvaltiossa. Tähän voi olla eri syitä, kuten maantieteellinen sijainti, asutusrakenne, talouden alakohtainen eriytyminen, yhteiskunnan kerrostuneisuus ja muut kyseisen alueen historiaan liittyvät syyt. Näitä eroja voidaan jossain määrin tasoittaa rakennepolitiikalla, mutta meillä tulee aina olemaan rikkaampia ja köyhempiä alueita. Minun mielestäni on sen vuoksi tärkeää tähdätä ensisijaisesti sellaiseen tilanteeseen, että kaikki Euroopan unionin alueet olisivat kutakuinkin saavuttaneet tietyn taloudellisen edistyksen ja sosiaalisen kehityksen tason. Meidän olisi kohdennettava rakennerahastoista myönnettävä tuki selkeästi BKT:n kasvun tukemiseen, työllisyyden lisäämiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen. Tähän liittyen haluan esittää seuraavat kysymykset. Mitkä olivat ne rakenteelliset toimenpiteet, joilla tuettiin menestyneiden alueiden kasvua esimerkiksi Irlannissa? Mikä aiheuttaa sen, että tietyt alueet laahaavat jatkuvasti jäljessä, niin kuin esimerkiksi Italian Mezzogiorno, jossa vuosikymmeniä jatkunut rakennerahoitus ei ole onnistunut saamaan aikaan mitään merkittäviä muutoksia? Kuinka voimme varmistaa, ettei EU:n rahoja tuhlata nykyhetkeen vaan että ne investoidaan tulevaisuuteen?
Hyvät kollegat, en ole aivan varma siitä, että mietintö, josta keskustelemme tänään, tarjoaa selkeitä suuntaviivoja tähän asiaan. Tosiasia on kuitenkin se, että vain vastaamalla edellä esitettyihin kysymyksiin voimme välttää toistamasta menneisyyden virheitä nykyisillä köyhillä alueilla ja näin varmistaa, että EU:n rahoitus tuo todellista taloudellista ja yhteiskunnallista lisäarvoa alueille. Nyt on kuitenkin liian aikaista arvioida täysin niitä etuja, joita rakennepolitiikka on tuonut köyhimmille alueille, sillä köyhimmät maat ovat vasta liittyneet Euroopan unioniin. Kokonaisrakenteen monimutkaisuus on kuitenkin edelleen ongelma.
Constanze Angela Krehl, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan onnitella teitä vielä kerran eilisen valintanne johdosta sekä ensimmäisestä parlamentin istunnosta, jossa johdatte puhetta.
Haluan kiittää esittelijää erittäin lämpimästi tästä mielenkiintoisesta mietinnöstä, sillä loppujen lopuksi meillä kaikilla on sama tavoite, nimittäin Euroopan unionin alueiden välisten erojen poistaminen. Se ei ole vain Euroopan unionin köyhimpien alueiden vaan kaikkien alueiden etujen mukaista, koska muussa tapauksessa EU:n kehitys kokonaisuudessaan lamaantuu. Tosiasia on, että tukemillamme alueilla on valtavia kehitysmahdollisuuksia. Ihmiset siellä haluavat osallistua ja tehdä osuutensa Euroopan unionissa, mutta meidän on myös annettava heille mahdollisuus tehdä niin.
Haluan keskittyä muutamaan kohtaan, jotka esittelijä mainitsi mietinnössään ja jotka vaikuttavat minusta varsin tärkeiltä. Euroopan unionin on tarjottava nopeaa apua, mikä tarkoittaa sitä, että meidän on kehitettävä hallintoa emmekä saa astua toistemme varpaille hallinnon eri tasoilla. Tämä edellyttää myös toimivaa rajatylittävän yhteistyön järjestelmää. Olen innokas näkemään, miten jäsenvaltiot todellisuudessa saavuttavat tämän tavoitteen tulevina viikkoina ja kuukausina.
Olisin iloinen, jos uudet rahoitusvälineet, Jessica, Jeremy ja Jasper, jotka luotiin muutama vuosi sitten, tulisivat lopultakin tutuiksi jäsenvaltioissa ja niitä käytettäisiin hyvään tarkoitukseen. Tähän mennessä jätetyistä yli 400 hakemuksesta erilaisille toimintaohjelmille enintään neljännes on hyväksytty. Olisin tyytyväinen, jos prosessi toimisi nopeammin; ehkä voitaisiin jättää tilaa myöhemmille muutoksille.
Yhtä asiaa haluan vielä korostaa: alueiden välisten erojen poistaminen merkitsee samalla sitä, että pyritään poistamaan miehille ja naisille tarjolla olevien mahdollisuuksien eroja. Siksi kehotan parlamenttia tukemaan asiaan liittyviä ehdotuksia täällä täysistunnossa.
Jean Marie Beaupuy, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, kollegani Krehlin tavoin onnittelen teitä valinnastanne ja ensimmäisestä istunnostanne puhemiehenä.
Arvoisa komission jäsen Potočnik, haluan sanoa teille, että tämä mietintö, jonka kollegamme Geringer de Oedenberg esitteli erinomaisen hyvin, on ennen kaikkea vilpitön avunpyyntö. Toiseksi se on Euroopan unionille välttämättömyys, kuten jäsen Krehl juuri totesi, ja se on vetoomus komissiolle. Se on avunpyyntö, koska köyhien alueiden kehittämisessä ei ole kyse vain alueiden kehittämisestä vaan siitä, että otetaan huomioon ihmisten erilaiset – joissain tapauksissa traagiset – tilanteet, kuten työttömyys tai se, että he joutuvat muuttamaan ja niin edelleen. Siksi se on inhimillinen avunpyyntö. Se on myös välttämättömyys Euroopan unionin kehityksen kannalta, kuten mietinnössä varsin hyvin selitetään.
Arvoisa komission jäsen, tämän vuoksi tarvitaan lisätoimia. Älkää pitäkö kommenttejani kritiikkinä vaan huomioina. Te itse esititte noin kuuden minuutin puheenvuorossanne useita huomioita, jotka huipentuivat näihin sanoihin: "odotan ehdotuksia parlamentilta". No, kollegamme laatimassa mietinnössä on useita ehdotuksia. Näiden minulle varattujen muutamien sekuntien aikana haluan välittää sellaisen viestin, että kaipaamme komissiolta nyt heti selvennystä siihen, kuka tekee mitä, milloin ja miten.
Kuka? Mikä on Euroopan unionin rooli? Nähdäksemme olemme toistaiseksi enimmäkseen luoneet onnistuneesti edellytyksiä rahoituksen, sääntelyn ja muun osalta. Kollegamme laatimaan mietintöön sisältyy joitakin uusia aloitteita, jotka liittyvät erityisesti rahoitukseen, tekniseen tukeen ja niin edelleen ja joiden tavoitteena on vahvistaa komission keskeistä roolia ja lujittaa entisestään sen asemaa ehdotusten tekijänä ja tuen antajana. Jäsenvaltioiden roolista sen sijaan ei sanota mitään tai juuri mitään. Totuus on kuitenkin se, että jos haluamme auttaa vaikeuksissa olevia alueita, ei riitä, että sanomme, että "tarjolla on EU:n rahoitusta", vaan se edellyttää myös, että jäsenvaltiot kantavat oman vastuunsa. Toissijaisuusperiaatteen asettamien rajoitusten vuoksi komissio ei sillä tasolla voi määrätä asioista. Irlannin ja Etelä-Italian kokemusten perusteella voidaan kuitenkin tehdä joitakin havaintoja ja ehdotuksia.
Minun täytyy kertoa, että eilen toimin isäntänä epäsuotuisten alueiden hyvin pienten kunnanvaltuustojen puheenjohtajien vierailulla. Juuri heidän vastuullaan on hankkeiden kehittäminen – heille on vain kerrottava, miten se tapahtuu.
Arvoisa komission jäsen, totean vielä lopuksi, että kollegamme mietinnössä esitettyjen asioiden lisäksi odotan henkilökohtaisesti, että komissio tekee velvollisuutensa ja osoittaa meille selkeästi, kuka tekee mitä ja miten.
Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, saanen minäkin onnitella teitä uudesta virastanne, arvoisa puheenjohtaja.
Yksi uudistus johtaa toiseen. Siksi me aluekehitysvaliokunnassa välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastoja oli uudistettu ties kuinka monennen kerran, kysyimme, kuinka meidän on jatkossa määrä arvioida Euroopan köyhimpiä alueita. Tavoitteena oli taata koheesiopolitiikalle tulevaisuus nykyisten kokemusten pohjalta vuonna 2014 toteutettavaa rakennerahastojen seuraavaa uudistusta silmällä pitäen, sillä tiedämme, että rikkaiden jäsenvaltioiden halukkuus maksaa solidaarisuussopimuksesta on hiipumassa. Samaan aikaan yhteinen sitoutumisemme köyhimpiin alueisiin koheesiopolitiikan kautta on juuri se, mikä pitää Euroopan unionin elossa.
Valitettavasti mietinnössä ei juurikaan käsitellä näitä tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä. Siinä keskitytään nykyiseen rakennerahastoasetukseen liittyviin täytäntöönpano-ongelmiin uusissa jäsenvaltioissa. Siinä osoitetaan, mitä tapahtuu, kun kauttaaltaan hajautettua hallintorakennetta pidetään aikansa eläneenä. Minusta on kuitenkin naiivia uskoa, että pankit korvaisivat EU:n osallistumisen lisäämisen jonkinlaisena ihmelääkkeenä kaikkein köyhimpien alueiden ongelmiin tuen vastaanottamisessa ja hallinnoinnissa.
Jasper- ja Jessica-aloitetta on käytettävä niin, ettei luovuta demokraattisesta toiminnasta ja ettei kansalaisten maksettavaksi sälytetä velkoja, joita riittää vielä tulevillekin sukupolville. Tämä tarkoittaisi sitä, että Euroopan unioni pitäisi köyhimmät alueet pysyvästi elvytystoimien varassa, ja se ei suinkaan voi olla tarkoituksemme.
Pedro Guerreiro, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Haluan ensinnäkin kehua esittelijälle hänen valiokunta-aloitteista mietintöään, jossa korostetaan joitakin näkökohtia, joita pidämme tärkeinä, vaikka olemmekin eri mieltä toisista, nimittäin niistä, jotka liittyvät koheesiopolitiikan tulevaisuudesta käytävään keskusteluun ja neljänteen kertomukseen Euroopan unionin taloudellisesta ja sosiaalisesta koheesiosta.
Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että erot, ja etenkin alueelliset erot, ovat lisääntyneet jyrkästi EU:n peräkkäisten laajentumiskierrosten myötä. Alueellisten erojen on osoitettu lisääntyneen ja polarisaation vaikutusten kunkin maan sisällä kasvaneen. Yleisesti ottaen EU:ssa on edelleen rikas keskusta ja köyhät reuna-alueet, jotka ovat nyt entisestään laajentuneet.
Näitä näkökohtia korostamalla pyrimme selkeästi puolustamaan vahvaa aluepolitiikkaa välttämättömänä välineenä, jolla voidaan vähentää eroja ja edistää näennäisen lähentymisen sijaan todellista lähentymistä Euroopan unionin köyhimmillä alueilla. Vahva alueellinen koheesiopolitiikka on entistäkin tärkeämpää nyt, kun sisämarkkinoiden, markkinoiden ja kilpailun vapauttamisen, talous- ja rahaliiton sekä euron ja vakaussopimuksen kustannukset Euroopan unionin köyhimmille alueille ovat nousseet.
On välttämätöntä, että alueellista koheesiopolitiikkaa vahvistetaan, niin että paljon puhuttu sosiaalinen ja taloudellinen koheesio ja todellinen lähentyminen asetetaan Euroopan unionin keskeiseksi tavoitteeksi ja politiikaksi vahvistamalla yhteisön talousarvion roolia varojen uudelleen jakamisessa ja riittävän rahoituksen tarjoamisessa, niin että esitetyt tavoitteet voidaan todella saavuttaa.
Jotta alueellinen koheesiopolitiikka voisi olla tehokasta, sen tehoa heikentävät toimet, kuten sen varojen suuntaaminen muiden politiikanalojen ja painopistealueiden rahoittamiseen, jotka eivät mitenkään edistä edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamista, on hylättävä.
Georgios Karatzaferis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, voitteko kuvitella perhettä, joka istuutuu lounaalle yhteiseen pöytään, jossa on tarjolla hummeria isälle, lohta äidille, lihaa yhdelle lapselle, papuja toiselle lapselle, vihanneksia kolmannelle eikä yhtään mitään neljännelle lapselle? Näin ei yksinkertaisesti voi olla, ja kuitenkin juuri näin tapahtuu suuressa eurooppalaisessa perheessämme, jonka haluamme yhdistää saman perustuslain alle.
Euroopassa 80 miljoonaa kansalaista elää köyhyysrajan alapuolella. Kreikassa on eläkeläisiä, jotka elävät 300 eurolla kuukaudessa, ja heillä on asiat hyvin, sillä naapurimaissa on eläkeläisiä, jotka joutuvat tulemaan toimeen 80 eurolla.
Tällaista on Euroopan unionin politiikka. Tietyt Kreikan eristyksissä olevat alueet, kuten Ipiros tai muutamat muut syrjäiset saaret lähellä Turkin rajaa, ovatkin nyt äkkiä rikkaita juuri siksi, että uusien jäsenvaltioiden mukaantulo on laskenut keskiarvoa. Tämä ei ole loogista. Meidän on löydettävä keinot kehittää taloutta kaikkien kannalta tasapuolisesti.
Kun taloutta käynnissä pitävien ministerien asenne on rasistinen, niin kuin valtiovarainministeri Alogoskoufisin, joka taannoin sanoi, etteivät mustat ole ihmisiä, ja puhui heistä inhottavasti ja loukkaavasti "neekereinä"; kun heillä on tällainen rasistinen asenne, he eivät pysty toteuttamaan tasa-arvoista taloutta, sellaista taloutta, jota kehitettäisiin kaikkialla maailmassa.
Köyhillä on oikeus elämään, ja meidän on löydettävä ratkaisut. Me emme aio mitata Euroopan unionin onnistumista sillä, kuinka moni ajaa Mercedes 500:lla, vaan sillä, kuinka moni lapsi ei saa aamuisin lasillista maitoa juodakseen.
Lambert van Nistelrooij (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vuodesta 2004 lähtien uusien jäsenvaltioiden talouskasvu on ollut 5,3 prosentin luokkaa, mikä on 2 prosenttia korkeampi kuin vanhoissa jäsenvaltioissa. Vienti on kaksinkertaistunut. Investoinnit lisääntyvät huomattavasti. Nämä tulokset, joita, kuten komission jäsen Potočnik äsken totesi, tuetaan voimakkaasti ja todistettavasti koheesiopolitiikalla, ovat erinomaisia. Tilastollisesti ottaen köyhien alueiden määrä vähenee.
Tästä huolimatta alueelliset erot jäsenvaltioiden sisällä ovat edelleen valtavia. Geringer de Oedenbergin mietinnössä kiinnitetään aivan oikein huomiota tähän asiaan. Huomautan myös, että meidän on oltava kriittisempiä jäsenvaltioiden sitoutumista kohtaan. Liiallinen keskittyminen keskeisiin kaupunkialueisiin ei juurikaan edistä syrjäseutujen tilannetta. Jäsenvaltioidenkin on yhdessä Euroopan unionin kanssa noudatettava alueellista lähestymistapaa koheesiopolitiikassaan. Tehokkuutta tarkasteltaessa meidän on arvioitava esitettyjä kansallisia suunnitelmia enemmän poliittisista lähtökohdista. Enemmän poliittisista, koska emme viime kädessä pysty nopeuttamaan taloudellista kehitystä ja koheesiota köyhillä alueilla. Siksi tarvitaan uudelleenarviointia. Neljäs koheesiokertomus tarjoaa puitteet tälle keskustelulle. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän on autettava parlamenttia ottamaan ohjat käsiinsä tässä asiassa. Marraskuun 8. päivänä järjestämme parlamentissa aihetta koskevan kuulemisen.
Yhteenvetona haluan sanoa, että koheesiopolitiikassa on hyviä tuloksia ja hyviä mahdollisuuksia, kunhan keskitymme lisäämään synergiaa niin EU:n tasolla kuin kansallisesti ja alueellisestikin näiden köyhempien alueiden eduksi ja vastustamme monen nopeuden Eurooppaa. Köyhempienkin alueiden on löydettävä oma paikkansa osaamistaloudessa ja globalisaatiossa.
Evgeni Kirilov (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan onnitella jäsen Geringer de Oedenbergiä erinomaisesta mietinnöstä. Näillä alueilla on vastassaan kaksinkertainen haaste EU:n aluepolitiikan täytäntöönpanossa: on otettava asianmukaisesti käyttöön myönnetyt varat ja saavutettava ne tulokset, jotka taloudellisen ja sosiaalisen koheesion tavoitteissa on määritelty.
Euroopan komission, hallitusten ja paikallisviranomaisten kaikilla tasoilla on toteutettava erityistoimia näillä alueilla, jotta saavutetaan parhaat tulokset kansalaisten ja koko talouselämän kannalta. Pääasiassa tarvitaan yksityiskohtaista teknistä tukea, jossa keskitytään hallinnollisten valmiuksien kehittämiseen ja valtion ja paikallistason hallintoelinten välisen koordinoinnin parantamiseen. Muilta osin olen samaa mieltä komission jäsenen kanssa. Tarvitaan yksityiskohtaisia, kullekin alueelle erikseen sovitettuja ratkaisuja, joilla voidaan vähentää näiden alueiden institutionaalisia, hallinnollisia ja taloudellisia puutteita ja samalla lisätä kaiken kaikkiaan EU:n taloudellisen tuen tehokkuutta. Köyhimpiä alueita on kannustettava laatimaan yhtenäisiä kehityssuunnitelmia. Ne olisivat kansallisia asiakirjoja, jotka voisivat toimia pohjana alueiden erityispiirteiden ja mahdollisuuksien arvioinnissa.
Jäsenvaltioita olisi kannustettava parantamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin liittyvää lainsäädäntökehystään niin, että se tarjoaisi hyvän pohjan yksinkertaisille ja avoimille säännöille. Kaikkein eniten näiden eri ohjelmien edunsaajat, kotimaani Bulgaria mukaan luettuna, kuitenkin kaipaavat vieläkin aktiivisempaa hyvien käytäntöjen vaihtoa pääasiassa uusien jäsenvaltioiden kesken, taitotiedon siirtoa keskus- ja aluehallinnolle ja mahdollisimman alhaiselle paikallishallinnon tasolle sekä hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen keskittyvän erityiskoulutuksen järjestämistä.
Meidän olisi syytä pitää mielessä neljä avainkohtaa: lähentyminen, tuki, rahoituksen vastaanottokyky ja sääntöjen yksinkertaistaminen. Yhteenvetona voisin todeta, että kaikki mietinnössä esitetyt toimet ovat tärkeitä, tietenkin myös miesten ja naisten yhtäläiset oikeudet, jotka ovat vakava ongelma näillä alueilla. Tuen täysin ehdotusta erityisesti EU:n köyhimmille alueille suunnatun päätöslauselman antamisesta.
Jan Olbrycht (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, komission hiljattain julkaisemassa neljännessä koheesiokertomuksessa vahvistetaan, että Euroopan rikkaimpien ja köyhimpien alueiden väliset kehityserot ovat pienentymässä, kuten aiemmin todettiin.
Jos oletamme, että vahvimmilla alueilla jatkuu korkea, tasainen talouskasvu, jota runsaat investoinnit innovaatioihin vielä vahvistavat, meidän on pääteltävä, että heikoimmilla alueilla kasvutahti on kiihtynyt, jolloin ne paitsi välttyvät jäämästä lisää jälkeen myös edistyvät merkittävästi erojen kuromisessa umpeen. Nämä tosiasiat myös vahvistavat oletuksen Euroopan unionin koheesiopolitiikan tehokkuudesta ja osoittavat, että sitä on tarpeen hallinnoida ja kehittää myös seuraavilla ohjelmakausilla.
Mietinnössä, josta keskustelemme, käsitellään Euroopan unionin köyhimpiä alueita, ei jäsenvaltioiden köyhimpiä alueita, jotka ovat usein Euroopan mittakaavassa varsin rikkaita. Alueiden väliset erot jäsenvaltioiden sisällä kuuluvat pääasiassa kansallisten viranomaisten toimialaan, ja niihin puuttumista olisi etenkin niin kutsutuissa koheesiomaissa tuettava EU:n toimilla.
Tarvitaan erillistä, rohkeaa poliittista päätöstä, jolla määriteltäisiin, minkä alueiden katsomme olevan köyhimpiä ja mitkä vaativat erityistoimia kehityksen edistämiseksi. Muistakaamme, että perustamissopimuksen määräyksissä mainitaan alueiden väliset erot ja että koheesiopolitiikan on katettava paitsi köyhimmät alueet BKT:llä henkeä kohti mitattuna myös alueet, jotka ovat jääneet muista jälkeen innovaatiotasossa, osaamistalouden kehittämisessä, houkuttelevuudessa investointien kannalta, maantieteellisen sijainnin suhteen ja muilla osa-alueilla.
Tietyt erot voivat vähentyä talouskasvun ja tiivistyvien yhteismarkkinoiden myötä, mutta uusia tulee tilalle. Koheesiopolitiikka ei ole koskaan ollut eikä ole hyväntekeväisyyttä. Sen on säilyttävä joustavana välineenä, jolla Euroopan unioni voi puuttua asioihin.
Stavros Arnaoutakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, tänään, seitsemän kuukautta neljännen ohjelmakauden käynnistymisen jälkeen ja juuri ennen poliittisen koheesion tulevaisuudesta käytävää keskustelua Euroopan parlamentti korostaa tässä mietinnössä – josta onnittelen esittelijää – ettei uudella ohjelmakaudella ole sijaa epäonnistumisille.
Sen lisäksi, että koheesiopolitiikan on saavutettava sille asetetut tavoitteet ja vahvistettava kasvua ja työllisyyttä köyhimmillä alueilla, sen on myös onnistuttava tekemään tuloksensa näkyviksi, havaittaviksi ja hyväksyttäviksi kaikille kaikilla tasoilla.
Tukien myöntäminen ja varojen osoittaminen eivät yksin takaa resurssien asianmukaista käyttöä tai nykyisin Euroopan unionin alueiden välillä laajalti vallitsevan eriarvoisuuden vähentymistä. Asianmukainen käyttö vaatii koordinointia ja osallistumista kaikilla tasoilla.
Elämme parhaillaan akuuttien taloudellisten muutosten ja haasteiden aikakautta. Meidän on suojeltava ja edistettävä toimia, joilla toteutetaan solidaarisuutta ja koheesiota käytännössä, ja vahvistettava niiden tehokkuutta.
Mietintöön sisältyy tärkeitä suosituksia tähän suuntaan. Hyödyntäkäämme niitä.
Gábor Harangozó (PSE). – (HU) Ensinnäkin haluan onnitella esittelijää tästä erittäin menestyksekkäästä, erinomaisesta mietinnöstä.
Jotta kehitystä tapahtuisi niillä alueilla, jotka sitä eniten tarvitsevat, meidän on otettava huomioon kunkin alueen erityispiirteet. On selvää, että alkuvaiheessa maiden sisäiset erot ovat näyttäneet kasvaneen. Kansallisen keskiarvon kasvun voidaan sanoa olevan hyvä asia, vaikka se keskittyisikin pääkaupunkiin ja kaupunkialueille. Samaan aikaan tyypillisillä maaseutualueilla ja kylissä köyhyys lisääntyy ja on syntynyt perinteisiä gettoja.
Tämän ongelman ratkaisemiseen eivät maaseudun kehittämisen mahdollisuudet riitä, ja siksi ainoa toivo muutoksesta voi perustua vain perusrakenteiden harkittuun yhdenmukaistamiseen ja monimuotoiseen kehitykseen. Tästä syystä minusta on välttämätöntä, että maaseutualueet nostetaan etusijalle. Samoin on keskityttävä auttamaan vähemmistöjä nousemaan muiden tasolle ja painotettava tähän tavoitteeseen liittyviä koulutus- ja uudelleenkoulutusohjelmia.
Edelleen pidän tärkeänä uusien jäsenvaltioiden vastaanottovalmiuksien lisäämistä ja tämän edellyttämän teknisen avun laajentamista. Tällä tavoin yhdentymisestä voi tulla alueiden Euroopan yhdistämisen väline.
Emanuel Jardim Fernandes (PSE). (PT) Arvoisa puhemies, de Oedenbergin mietintö on todella erinomainen, mikä johtuu hänen täydellisestä avoimuudestaan ja kyvystään saada neuvotteluilla aikaan yksimielisyys. Lisäksi mietinnössä korostetaan voimakkaita alueellisia eroja, joita on nähtävissä eri puolilla Eurooppaa sekä uusissa jäsenvaltioissa että vanhoissa, joissa useat alueet havaitsevat pudonneensa köyhien alueiden ryhmästä vain siksi, etteivät tilastotiedot aina ole täydellisiä tai täysin vertailukelpoisia, ja siksi niitä olisikin parannettava.
Koska olen itse kotoisin syrjäiseltä alueelta, Madeiran saarelta, olen tehnyt useita aloitteita, joilla on seuraavanlaiset tavoitteet: taata koheesiopolitiikan mukauttaminen syrjäisimmille alueille, kuten 29 artiklan 2 kohdassa mainitaan, saada aikaan selkeä määritelmä kriteereistä, joiden perusteella määritellään, mitkä alueet ovat rikkaita ja mitkä köyhiä, ja vahvistaa tutkimusta ja koulutusta kehityksen vetureina, sillä kyseisten alueiden on löydettävä tehokas tie ulos nykyisestä tilanteestaan.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin köyhimmät alueet vaativat epäilemättä huomiota. Jotkin Euroopan unionin alueet vaativat erityishuomiota. Tällaisia ovat esimerkiksi tilastohaitoista kärsivät alueet sekä syrjäisimmät ja eristyksissä olevat alueet ja kaupungit. On tärkeää keskittyä rakennetuen uudistamiseen ja kiinnittää enemmän huomiota innovaatiota, tutkimusta ja kehittämistä koskeviin Lissabonin tavoitteisiin, sillä nämä ovat toimia, joilla luodaan vakaa pohja kyseisten alueiden tulevalle taloudelle. Meidän olisi kiinnitettävä huomiota myös energiankulutuksen alentamiseen uusiutuvien energialähteiden avulla, mikä puolestaan tarjoaisi vankan pohjan asianomaisten maiden kestävälle tulevaisuudelle.
Sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistaminen on kaikki alat kattava periaate, jota noudatamme kaikissa rakennerahastojen puitteissa toteuttamissamme toimissa. Vastaanottokyky on asia, johon keskitymme jatkuvasti. Kaikkeen tähän on jatkuvasti kiinnitetty ja kiinnitetään jatkossakin huomiota.
Solidaarisuus Euroopan unionin köyhimpiä kohtaan on EU:n selkäranka, etenkin kahden viimeisimmän laajentumisen jälkeen. Meidän ei pidä kieltää ongelmia mutta ei myöskään unohtaa hyviä tuloksia, joita olemme saavuttaneet. On tärkeää puhua sekä menestyksistä että ongelmista, koska näin varmistamme, että koheesiopolitiikan arvo tunnustetaan entistäkin paremmin ja että virheet voidaan välttää tulevaisuudessa.
Haluan kiittää teitä jäsen Geringerin laatimasta erinomaisesta mietinnöstä sekä kommenteistanne ja kriittisistä huomioistanne. Meidän velvollisuutemme on tarttua Euroopan unionin köyhimpien ongelmiin. Komissio keskittyy ehdottomasti siihen. Solidaarisuuden pitäisi jatkossakin olla yksi niistä asioista, joissa näkyvät koko Euroopan unionin inhimilliset kasvot.
Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan äänestyksille varattuna ajankohtana, muutaman minuutin kuluttua.
Puhetta ryhtyi johtamaan puhemies PÖTTERING
Puhemies. Hyvät kollegat, mitä pikemmin äänestämme, sitä pikemmin voitte aloittaa hyvin ansaitun taukonne. Sitten on tietenkin vielä iltapäivän istunto tulossa. Minun täytyy pyytää arvoisaa kollegaamme Robert Atkinsia varmistamaan seuraavalla kerralla, että kaikki jäsenet ovat paikalla ajoissa.
Thomas Wise (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Olen varma, että jäsen Atkins tekee sen mielellään, jos te vain voitte taata, että aloitamme ajoissa!
Puhemies. – Huomionne ei päde tänään, jäsen Wise, sillä jäsen Atkins ei ole vielä onnistunut varmistamaan, että arvoisat kollegat saapuvat lähtöviivalle, vaikka hän varmasti yrittää tehdä niin jatkossa. Sitten voimme arvioida toistemme toimia oikeudenmukaisesti ja objektiivisesti.
Sir Robert Atkins (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen varma, että jos se, joka kulloinkin puhetta johtaa, aloittaisi ajallaan, jäsenet huomaisivat pian, että heidänkin täytyy olla täällä ajoissa!
(Suosionosoituksia)
Giles Chichester (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, monet meistä kadehtivat sitä, miten sujuvasti vapautitte itsenne puhemiehen velvollisuuksista eilen lounasaikaan. Te menitte lounaalle, kun me jäimme tänne äänestämään. Aiotteko tehdä saman tänään?
(Naurua)
Puhemies. Hyvä jäsen Chichester, en tiedä, havitteletteko Euroopan parlamentin puhemiehen paikkaa. Jos teistä jonakin päivänä tulee puhemies, tulette huomaamaan, ettei tarkoituksenani ollut niinkään mennä syömään vaan hoitaa lukuisia muita velvollisuuksia.
6. Äänestykset
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana äänestykset.
(Äänestysten tulokset ja kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)
6.1. Yhteisön tilasto-ohjelma 2008–2012 (äänestys)
Josep Borrell Fontelles (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, päätöslauselma tuotiin täysistuntoon työjärjestyksen 91 artiklan nojalla kiireellisenä, ilman keskustelua. Asia on todellakin kiireellinen, ja omasta puolestani sekä niiden viiden jäsenen puolesta, jotka viettivät viisi päivää Darfurissa, haluan lyhyesti korostaa sitä, miksi asia on kiireellinen.
Darfur on tällä hetkellä alue, jolla ei ole lakia, jossa kaikki käyvät sotaa kaikkia vastaan. Tässä tiivistyvät aikamme suurimmat ongelmat: keskusalueiden ja syrjäseutujen välinen konflikti, etniset konfliktit, eri ryhmien välisen kilpailutilanteen poliittinen hyödyntäminen ja kenties maailman ensimmäinen ilmastonmuutoksen aiheuttama sota.
Asia on kuitenkin kiireellinen, koska tilanne pahenee entisestään, ja jos tämä jatkuu, humanitaarisen työn tekijät eivät enää kykene tekemään työtään. Kahden ja puolen miljoonan ihmisen henki on riippuvainen tästä työstä, sillä heidät ruokitaan päivittäin näiden työntekijöiden ponnistelujen ja osittain Euroopan unionin rahan avulla.
Jos turvallisuustilanne ei parane vuoden loppuun mennessä, saatamme havaita, että kaksi miljoonaa ihmistä on jätetty oman onnensa nojaan autiomaahan, ja tästä voi seurata suurin humanitaarinen kriisi maailmassa koskaan.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämän vuoksi on tärkeää, että Yhdistyneiden kansakuntien joukot, joita olemme niin monta kertaa pyytäneet lähetettäviksi Darfuriin, lopultakin menevät sinne nyt, kun Sudanin hallitus ei sitä vastusta. Sudanin hallitus ei vastusta tätä enää. Nyt se suostuu tähän. Sudanin hallituksen mukaan joukkojen olisi mentävä sinne mahdollisimman pian, sillä hallitus ei enää kykene – jos se nyt on koskaan halunnutkaan – takaamaan vähäisintäkään turvallisuutta.
Janjaweedeja ei ole riisuttu aseista. Aivan päinvastoin. Sudanin hallitus ei tule lisäämään turvallisuutta Darfurissa. Jos haluamme välttää täydellisen humanitaarisen kriisin, meidän on painostettava varmistaaksemme, että joukot menevät sinne mahdollisimman pian.
Koska paikan päälle siirtyminen kestää kuitenkin vähintään vuoden, meidän on tuettava Afrikan unionia ja varmistettava ainakin se, että sotilaille maksetaan palkkaa, sillä tietänette, että olemme käyttäneet joukkojen tukemiseen enemmän rahaa kuin humanitaariseen apuun.
Arvoisa puhemies, tässä syyt sille, miksi asia on kiireellinen.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. Paljon kiitoksia, Josep Borrell, sekä mietinnöstä että uupumattomasta sitoumuksestanne.
6.3. EU:n tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys (äänestys)
Willi Piecyk (PSE), esittelijä. – (DE) Haluan korostaa, että tarkistusta 1 ei pidä sijoittaa 4 kohdan vaan 146 kohdan jälkeen. Tästä sovittiin tarkistuksen kirjoittajan kanssa. Kohta ei kuulu päätöslauselman alkuun vaan sen loppuun. Olisin kiitollinen, jos huolehtisitte tästä.
Puhemies. Tehokas henkilöstömme on jo huolehtinut asiasta.
6.4. Ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpano (äänestys)
Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, mietintö näkyy edelleen monitoreissa Krahmerin mietintönä, vaikka se itse asiassa on Barsi-Patakyn mietintö. Tämä voi aiheuttaa sekaannusta. Minä ainakin hämäännyin.
Puhemies. Nyt se on oikein. Kiitos siitä, että kiinnititte huomioni siihen, mitä taustalla tapahtuu.
6.6. Toimet sydän- ja verisuonisairauksien torjumiseksi (äänestys)
Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, esitimme neljä suullista tarkistusta viimeisenä yrityksenä saada aikaan yhteinen päätöslauselma. Haluan tehdä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta, että kannatamme kritiikkiä. Kritiikki ei kuitenkaan yksinään pysäytä terroristeja. Tämän vuoksi haluamme lisätä päätöslauselmaan rakentavan ulottuvuuden. Näin ollen esitämme aluksi, että lisätään seuraavat sanat:
"ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomion 30. toukokuuta 2006 yhdistetyissä asioissa C-317/04 ja C-318/04,"
(DE) Haluamme tällä tavata viitata merkittävällä tavalla tuomioon, jonka saamiseksi parlamenttikin harjoitti painostusta. Tämä on ensimmäinen suullinen tarkistus, jonka kehotan parlamenttia hyväksymään.
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
– Ennen äänestystä 6 viitteestä:
Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Lisäys tähän kohtaan kuuluu:
"...ja hänen ministeri Schäublelta ja komission oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääjohtajalta Faullilta 29. kesäkuuta 2007 ja 3. heinäkuuta 2007 saamansa vastaukset,"
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
– Johdanto-osan kappaletta A koskevan äänestyksen jälkeen:
Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Esitämme vielä uuden johdanto-osan kappaleen lisäämistä. Se kuuluu seuraavasti:
"katsoo, että matkustajarekisteritietojen käyttöä koskevan uuden sopimuksen tarkoituksena on tukea terrorismin ja kansainvälisen rikollisuuden ehkäisemistä ja torjuntaa,"
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
– Johdanto-osan kappaletta B koskevan äänestyksen jälkeen:
Manfred Weber (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, esitän seuraavaa suullista tarkistusta: "katsoo, että matkustajarekisteritietojen käyttöä koskeva uusi sopimus luo oikeudellisen kehyksen näiden tietojen toimittamiselle EU:sta Yhdysvaltoihin ja että se täten luo pohjan lentoliikenteen harjoittajien liiketoiminnalle Yhdysvaltojen kanssa,".
Robert Evans (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, mutta kollegatkin ymmärtävät, että tilanne muuttuu päivittäin, eikä suullinen tarkistus ole aivan sama, kuin jäsenten papereissa, joten luen sen ääneen: "ilmaisee solidaarisuutensa Pakistanin kansaa kohtaan, joka on joutunut aseellisten ääriainesten harjoittaman väkivallan uhriksi; on erittäin huolissaan siitä, että joitakin heistä pidetään mahdollisesti panttivankeina Punaisessa moskeijassa; ottaa huomioon valtauksen Pakistanin hallitukselle aiheuttamat haasteet, on erittäin huolestunut toistaiseksi tuntemattomasta uhrien määrästä ja tukee pyrkimyksiä syyllisten saattamiseksi oikeuden eteen".
Eva Lichtenberger (Verts/ALE). – (DE) Koska Punaisen moskeijan tilanne on nyt ohi, eikö meidän pitäisi käyttää mennyttä aikamuotoa ainakin jälkimmäisessä osassa?
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
6.12. Entistä Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa koskeva vuoden 2006 edistymiskertomus (äänestys)
– Meijerin mietintö (A6-214/2007)
– Ennen äänestystä:
Erik Meijer (GUE/NGL), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, mietintöäni koskevan äänestyksen alkaessa minun on kerrottava parlamentille muutamasta asiasta. Ensinnäkin, kun äänestystä valmisteltiin ulkoasiainvaliokunnassa, kaikki poliittiset ryhmät suostuivat siihen, että mietinnössä käytetään vain yhtä nimeä valtiosta, joka kutsuu itseään Makedonian tasavallaksi. Käytämme pitkää muotoa "Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia" ilman lyhennyksiä, kuten englanninkielinen FYROM tai ranskankielinen ARYM. Ehdotan näin ollen, että jos lopullisessa hyväksyttävässä tekstissä käytetään joitain muita nimiä, ne korvattaisiin tämän yhteisen sopimuksen perusteella.
Toiseksi PPE-DE-ryhmä ehdotti, että sulauttaisin kaksi 13 kohtaa koskevaa tarkistusta yhdeksi tarkistukseksi – oman tarkistukseni 22 ja PSE-ryhmän tarkistuksen 6. Tätä silmällä pitäen ehdotan suullista tarkistusta tarkistukseeni 22. Koska tarkistuksesta 22 äänestetään tarkistuksen 6 jälkeen, tämä on ainoa mahdollinen ratkaisu, jos tarkistus 6 hylätään.
Tämän vuoksi pyydän, että tarkistuksia koskevaa äänestysjärjestystä muutetaan. Jäsen Pinior PSE-ryhmästä sanoi eilen kannattavansa tällaista järjestelyä.
Puhemies. Toivottavasti kaikki ymmärsivät oikein. Siinä tapauksessa teemme kuten pyydätte.
6.13. TRIPS-sopimus ja lääkkeiden saatavuus (äänestys)
Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, ehdotan raskain mielin kompromissitarkistusta, mutta se voi olla avain selkeän enemmistön saamiseen. Tarkistuksen loppuun, virkkeen "käynnistää vastaavan prosessin" jälkeen lisätään "jäsenyysmahdollisuus mukaan lukien".
(Suullinen tarkistus hyväksyttiin.)
Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Tarkistus 6/rev on peruutettu.
Puhemies. (DE) Näin ollen 11 kohta säilyy ennallaan.
6.16. Koheesiopolitiikka erojen vähentämisessä EU:n köyhimmillä alueilla (äänestys)
Puhemies. – Toivon teille kaikille hyvää lomaa, mutta vasta kun iltapäivän äänestykset on toimitettu!
Puhetta johti varapuhemies Martine ROURE
Marcin Libicki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, ettei minua voida katsoa vastuulliseksi Barsi-Patakyn mietintöä koskevan äänestyksen ensimmäiseen osaan, sillä tuolloin näyttöruudulla näkyi vielä edellisen esittelijän, jäsen Cramerin nimi. Tämän vuoksi saatoin vahingossa äänestää väärin Barsi-Patakyn mietinnöstä.
Eija-Riitta Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvostin sitä, että äänestämässämme päätöslauselmassa nostettiin esille responsibility to protect. Kyse ei aina ole sotilaallisesta interventiosta, mutta on selvää, että YK:lla on tämä velvollisuus. Ilman sitä järjestö kutistuu nyökyttelijöiden ja väärinkäyttäjien kerhoksi.
YK:n kyvyttömyydestä on valitettavasti merkkejä. Darfurin kriisin inhimillinen tragedia on uusi häpeäläikkä kansainvälisen yhteisön kokousasiakirjoihin. Miksi YK puuttuu herkemmin Lähi-idän kuin Afrikan ongelmiin? Kriisin yksi syy on etninen marginalisointi ja poliittisen ratkaisun avain on, että rauhanneuvotteluihin saadaan sidottua kaikki osapuolet. Toiseksi taustalla on alikehittyneisyys ja ympäristökatastrofi. Kriisi on ensimmäinen ilmastonmuutossota. Myös humanitaarinen ratkaisu on siten välttämätön.
On arvokasta, että EU haluaa nähdä vastuunsa Darfurin ja muiden Afrikan ongelmien ratkaisemisessa. Toivoisin, että joskus voimme sanoa Yhdysvalloista samaa. Joku voi todeta, että Eurooppa potee huonoa omaatuntoa historian tähden. Voi olla, mutta se ei tapa ihmisiä. Hiljaisuus ja välinpitämättömyys tappavat.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Darfurin tilannetta koskevan päätöslauselman puolesta. Kannatan erityisesti Khartumin aseidenvientikiellon entistä tiiviimpää seurantaa sekä alueen lentokieltoalueen valvontaa. Kannatan pyyntöä perusteellisen selvityksen tekemisestä Afrikan unionin palkattomista sotilaista.
John Attard-Montalto (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan panna merkille, että tulevaa meripolitiikkaa koskevassa äänestyskuviossa otetaan huomioon se, että Frontex-asiasta on tullut lähes farssi.
Kuten tiedetään, solidaarisuus Frontexille, joka on osa yhdennettyä politiikkaa, on muodostunut lähes vitsiksi. Vain yksi helikopteri – saksalainen – on luvattu, eikä kenties ole pantu merkille sitä, että kaksi Maltan naapurivaltiota on käytännöllisesti katsoen sulkenut ilmatilansa. Toinen on ajoittain kieltänyt saksalaista helikopteria saapumasta ilmatilaansa ja toinen on jopa uhannut sen pudottamisella. Tämän vuoksi äänestin tällä tavalla.
Philip Claeys (ITS). – (NL) Arvoisa puhemies, on tietenkin totta, että Euroopan meripolitiikka kohtaa kaikenlaisia taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia haasteita, jotka edellyttävät yhteistä lähestymistapaa, mutta tässä ei ole kyse siitä. Kysymys on siitä, tarvitaanko tämän asian ratkaisemiseen laaja-alaista yhdennettyä eurooppalaista meripolitiikkaa kaikkine siihen liittyvine lisäsääntöinen ja -säädöksineen.
Minusta Euroopan meripolitiikka ja –hallinto hyötyisivät paljon enemmän käytännöllisistä jäsenvaltioiden ja muiden toimijoiden välisistä kampanjoista, joilla pyrittäisiin kauaskantoiseen yhteistyöhön, kuin kaikenlaisista uusista säännöistä ja säädöksistä. Merkittävää on koordinointi, tietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä, hallintotaakan keventäminen sekä meritutkimuksen edistäminen. Euroopan unioni ei kuitenkaan voi missään olosuhteissa puuttua asioihin, jotka liittyvät toissijaisuusperiaatteeseen tai markkinavoimiin, kuten rannikon suojelutoimet, aluesuunnittelu tai satamien markkinasääntely.
Christine De Veyrac (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Tuen täysin kollegani Piecykin mietintöä.
Tekstissä, joka on Euroopan parlamentin vastaus komission vihreään kirjaan Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta, tarkastellaan monia merkittäviä seikkoja.
Siinä käsitellään erityisesti ilmastonmuutoksen muodostamaa haastetta meripolitiikalle. Euroopan unionin meripolitiikalla on oltava merkittävä asema tällä alalla laivojen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, laivojen mahdollisessa sisällyttämisessä päästökiintiöiden kauppaan sekä uusiutuvien energialähteiden käytön edistämisessä.
On ratkaisevan tärkeää, että saavutetaan kestävä tasapaino ympäristön suojelun ja Euroopan valtamerien kaupallisen hyödyntämisen välillä. Lisäksi katson, että koska äänestimme sen puolesta, että komission on tehostettava kaikkia siviili- ja rikosoikeudelliseen vastuuseen saattamista koskevia toimia onnettomuustapauksissa sekä kaksoisrungon pakollisuutta koskevien sääntöjen noudattamisen valvontaa.
Edite Estrela (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin komission vihreään kirjaan "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys" perustuvan mietinnön puolesta, koska minusta on hyvin tärkeää edistää menestyvää ja kestävää meritaloutta.
Mietinnössä esitetään yhdennetty poliittinen lähestymistapa asiaan, siinä esitetään konkreettisia merenkulkua, laivaston ja merenkulun turvallisuutta, matkailua, kalastusta, satamapolitiikkaa, meriympäristöä, tutkimusta, teollisuutta ja maankäyttöä koskevia ehdotuksia, erityisesti laivojen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskeva ehdotus sekä ehdotus eurooppalaisen rannikkovartioston perustamisesta.
Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Poliittiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat luonnollisesti tärkeitä. Mitä tulee joihinkin tässä päätöslauselmassa ehdotettuihin toimenpiteisiin, lainsäädäntömenettelyjä lukuun ottamatta, Euroopan parlamentin enemmistö kuitenkin tapansa mukaan hieman liioittelee. Ehdotukset lisäisivät byrokratiaa ja vahvistaisivat käsitystä Euroopan parlamentista toimielimenä, jolla on pakonomainen tarve suhteettomaan toimintaan.
Monet tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset menevät liian pitkälle, joten olen päättänyt äänestää tätä mielipidettä tarjoavaa mietintöä vastaan, koska katson, että se olisi voitu laatia lyhyemmin ja ytimekkäämmin. Tällaisena mietinnössä esitettyä näkemystä EU:n tulevasta meripolitiikasta leimaa kyvyttömyys olla puuttumatta asioihin.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Katsomme, että jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön perustuva meripolitiikka, mikä yhteisön tasolla merkitsisi yhteisvaikutuksen koordinointia merialaan liittyvän politiikan ja jokaisen valtion määrittämien toimenpiteiden (kuten muun muassa kalastuksen, liikenteen, ympäristön ja energian aloilla) vahvistamiseksi ja lisäarvon antamiseksi voisi olla myönteistä.
Tämä ei kuitenkaan ole se vaihtoehto, jota parlamentin oma-aloitteisessa mietinnössä ehdotetaan, sillä siinä edistetään, vaan siinä edistetään tulevan "yhteisen meripolitiikan" luomista ja pyritään siirtämään jäsenvaltioiden keskeistä toimivaltaa EU:n ylikansalliselle tasolle, mikä on lähestymistapa, jota emme hyväksy.
Tämän vuoksi hylkäämme tiukasti ehdotetut tarkistukset, jotka koskevat vankasti kannattamiamme periaatteita, kuten:
- jokaisen jäsenvaltion itsemääräämisoikeuden ja toimivallan täysimääräistä kunnioittamista niiden aluevesien ja taloudellisten kieltoalueiden hallinnossa, erityisesti merivarojen – varsinkin biologisten varojen – sekä turvallisuutta, pelastustoimintaa sekä merenkulun tarkastuksia ja valvontaa koskevissa kysymyksissä niiden vesialueilla,
- kalastusalan yhä suurempi arvo, ottaen huomioon sen strategisen merkityksen eri valtioille, kuten Portugalille, alan yhteiskunnallis-taloudellisen kestävän kehityksen takaaminen asianmukaisin poliittisin ja taloudellisin keinoin.
Tämän vuoksi äänestimme vastaan.
Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vaikka kannatankin Euroopan unionin tulevasta meripolitiikasta laaditussa Piecykin mietinnössä esitettyjä ympäristönäkökohtia sekä käytännön yhteistyömuotoja koskevia ehdotuksia, en kuitenkaan kannata useita tässä mietinnössä esitettyjä ehdotuksia, kuten "eurooppalaisen rannikkovartioston" perustamista. Pelkään, että mietinnön seurauksena liiallinen sääntely rikkoisi toissijaisuusperiaatetta, joten olen päättänyt pysyä kannassamme tässä vaiheessa.
Marie-Noëlle Lienemann (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin kaikkien niiden tarkistusten puolesta, joissa korostetaan tämän meripolitiikan ympäristöulottuvuutta.
On hyvin tärkeää, ettei meristrategian ympäristöpilari ole pelkkä henkisesti rikastuttava lisäys, vaan että merien ja valtamerien hyvän ekologisen tilan palauttaminen on olennainen tavoite, johon muun EU-politiikan ja jäsenvaltioiden politiikan ratkaisut perustuvat.
Valtamerien ekosysteemin heikentymisellä on vakavia vaikutuksia planeettaan ja ihmisen toimintaan: kalakannat häviävät ja ilmaston sekä valtamerien säätelyvaikutus heikkenee. Pääasiallinen syy tähän on ihmisen toiminnan aiheuttama pilaantuminen. Ympäristön ensisijainen asema on siis tunnustettava voimakkaasti ja tulevan merialueita koskevan direktiivin on oltava jäsenvaltioiden ja EU-politiikan kannalta sitova.
Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. (SV) Äänestän tarkistusta 34 vastaan, koska merien biologinen monimuotoisuus ei ole puhtaasti kansallinen asia. Merien luonnonvarat liikkuvat jatkuvasti, ja liikakalastus tietyllä alueella vaikuttaa koko mereen ja voi tuhota alueita ja ekosysteemejä paljon laajemmin kuin kansallisella alueella. Tämän vuoksi on hyväksyttävä kansainvälisiä merivarojen hyödyntämistä rajoittavia säännöksiä.
Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) Kannatan lämpimästi Piecykin mietintöä meripolitiikasta ja onnittelen esittelijää hänen laaja-alaisesta lähestymistavastaan.
Mietintö on hyvin merkittävä pyrittäessä korostamaan uutta lähestymistapaa meriympäristömme suojelemiseen. Lähestymistapa on kiireesti tarpeen ympäristön kannalta herkkien alueiden suojelemiseksi aluksesta toiseen tapahtuvalta öljynsiirrolta. Kotimaani Skotlannin Firth of Forthia uhkaa ehdotus aluksesta toiseen tapahtuvasta öljynsiirrosta. Toivon, että luontotyyppidirektiiviä pannaan täytäntöön asianmukaisesti merilintujen, merinisäkkäiden ja muiden lajien suojelemiseksi. Tarvitsemme kuitenkin laaja-alaisen meriympäristöämme koskevan lähestymistavan selkeine ja avoimine vastuualoineen meriympäristömme suojaamiseksi tulevia sukupolvia varten.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), în scris. Am votat pentru raportul Piecyk privind o viitoare politică maritimă a Uniunii şi felicit raportorul pentru calitatea activităţii desfăşurate. Integrarea politicilor, acţiunilor şi deciziilor legate de politica maritimă va asigura o mai strânsă cooperare între toţi actorii ale căror acţiuni au un impact asupra oceanelor şi mărilor europene. Consider, de asemenea, că sectoarele maritime ale fluviilor europene trebuie şi ele incluse în politica maritimă a Uniunii Europene.
Autostrăzile maritime se numără încă din 2004 printre cele 30 de proiecte prioritare ale reţelei transeuropene de transport.
Aderarea României şi a Bulgariei asigură Uniunii Europene vecinătatea cu Marea Neagra şi aproape întreg cursul Dunării se află în interiorul sau. Pentru Uniunea Europeană dezvoltarea cooperării la Marea Neagră va fi extrem de importantă. Regiunea Mării Negre joacă un rol important pentru securitatea energetică a Uniunii Europene şi pentru extinderea pieţei interne de transport către statele vecine Uniunii Europene.
Sper ca Uniunea Europeană să includă prevederi ale politicii maritime comunitare, de exemplu protejarea mediului şi a biodiversităţii zonelor de coastă şi de delte sau estuare, în politica sa de vecinătate şi în acordurile bilaterale pe care le semnează cu terţe ţări. În acest context menţionez ca deosebit de importantă protejarea biodiversităţii Deltei Dunării.
Geoffrey Van Orden (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Vaikka mietinnössä esitetään useita hyödyllisiä huomioita, vastustan sitä, että EU millään tavoin vaatisi toimivaltaa Yhdistyneen kuningaskunnan aluevesillä tai että EU:n meripolitiikkaan sisällytettäisiin sotilastoimia. Lisäksi yhteinen kalastuspolitiikka on ollut kalastusalallemme ja merieliöstölle, joten toimivalta olisi siirrettävä takaisin kansallisvaltioille.
Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Suhtaudun yleensä myönteisesti rautateiden kehittämiseen. Kehitys on ympäristön kannalta merkittävää. En kuitenkaan voi hyväksyä mietinnön 4 kohdassa esitettyä ehdotusta, jonka seurauksena Euroopan parlamentti vastustaisi ylipitkiä raskaita ajoneuvoja ("gigaliners"). Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioilla on oltava itsellään mahdollisuus valita kantansa siihen, voivatko tällaiset raskaat ajoneuvot asianmukaisesti kuulua niiden yleiseen tieliikennekuvioon. Toivon, että komissio ja neuvosto antavat jäsenvaltioiden päättää itse tästä asiasta.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ensimmäinen rautatiepaketti käynnistyi tavoitteenaan "liikenteen siirtymisen perusta". Toisin sanoen siinä edistettiin tavaraliikenteen siirtymistä maanteiltä rautateille. Mutta Troijan hevosen tavoin sillä pyrittiin itse asiassa peittämään rautatieliikenteen, erityisesti tavaraliikenteen avautuminen kilpailulle ja yksityiselle edulle ensiaskeleena rautatiealan täydelliseen vapauttamiseen EU:n tasolla.
Olemme alusta alkaen tuominneet ja hylänneet tämän prosessin pyrkimykset.
Kuten muissakin EU:n ajamisissa vapauttamisissa, mitä tahansa, joka sujuu tiettynä ajankohtana huonosti, käytetään lähtökohtana (peittäen tällaisen tilanteen todelliset syyt, kuten järjestelmälliset toimet julkisen liikennealan purkamiseksi ja heikentämiseksi) liberalisointimenetelmien perusteluna ja niin kutsutun "kilpailun" – täysin selittämättä sitä kuinka ja miksi – korostamiseksi lääkkeenä joka vaivaan, jonkinlaisena ihmeidentekijänä, mutta joka viime kädessä tuo mukanaan seurauksia, joita olemme jo korostaneet.
Jokaisen valtion tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaiset julkiset investoinnit rautatiealaan ovat epäilemättä hyvin tärkeitä, mutta ei siten, että se luovutetaan laajan julkisen edun tuottojen logiikalle, joka pyrkii saamaan valtaa tällä jokaiselle valtiolle hyvin tärkeällä julkisella alalla toteuttamalla liberalisointia EU:n sisämarkkinoiden tasolla.
Jens Holm, Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer, Esko Seppänen, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. (EN) Cramerin mietinnössä todetaan aivan oikein, että tavaraliikenteessä on lyöty laimin ympäristöasioita. Tämä on seurausta rahtiliikenteen määrän kasvusta moottoriteillä ja lentoteitse, kun samalla rahtiliikenne raiteilla on vähentynyt. Mietinnössä palautetaan mieleen, että tie- ja lentoliikennettä on edistetty rahoitusvälinein, joita on käytetty myös raideliikenteen vähentämiseen. Haluamme korostaa, että monien tehtaiden ja satamien raideyhteydet on suljettu viime aikoina. Olemme kuitenkin esittelijän kanssa eri mieltä vapaiden markkinoiden kyvystä ratkaista tämä ongelma. Esittelijä ja parlamentin oikeistoryhmät ovat sitä mieltä, että vapaa kilpailu rajat ylittävässä liikenteessä on paras ratkaisu. Tämän näkemyksen puolustajat viittaavat tilanteeseen maanteillä ja lentoliikenteessä ja olettavat kilpailun automaattisesti houkuttavan uusien kiinnostuneiden yritysten aallon. Käytännössä olemme kuitenkin nähneet, ettei tähän mennessä tällaisia myönteisiä tuloksia ole ollut. Kun tätä epätodellista väitettä ei oteta huomioon, mietintö saa kaiken tukemme.
Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Äänestän rautatieliikenteen elvyttämisen puolesta EU:n liikennepolitiikan olennaisena osatekijänä.
Mietinnössä ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpanosta osoitetaan, ettei paketti ole saanut aikaan rautatieliikenteen kestävää piristymistä eikä tavarakuljetusten merkittävää siirtymistä maanteiltä rautateille.
On kuitenkin olennaista, että rautatieliikenteestä tulee keskeinen ydintekijä EU:n liikennepolitiikassa seuraavista syistä: lisääntyvät liikenneongelmat, kasvavat päästöt, rajalliset energiavarat sekä tieliikenneonnettomuuksien kuolonuhrien määrän lisääntyminen.
Tämän vuoksi pyydän liikenteen infrastruktuurikuluja koskevan toisen direktiivin esittämistä vuoteen 2008 mennessä. Direktiivissä on kuvattava EU:n yhdenmukainen tiemaksujärjestelmä kaikille vähintään 3,5 tonnia painaville raskaille ajoneuvoille. Lisäksi niin kutsutut ulkoiset kulut, toisin sanoen liikenneoperaatioista seuraavat ympäristökulut on otettava huomioon infrastruktuurimaksuissa. Tässä yhteydessä haluan viitata Sveitsin hyvin hyödylliseen järjestelmään, jossa raskaiden ajoneuvojen maksut liittyvät päästöihin. Sveitsi on onnistunut hyvin siirtämään liikennettä maanteiltä rautateille, ja maantiekuljetusten lisääntynyt tehokkuus on rajoittanut kuluttajahintojen nousun puoleen prosenttiin.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Ensimmäinen rautatiepaketti, jonka tavoitteena oli markkinoiden avaaminen kansainväliselle rautatietavaraliikenteelle 15. maaliskuuta 2003 mennessä on ollut jossain määrin menestyksekäs. Lainsäädännön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on kuitenkin havaittavissa puutteita ja viivästymisiä jäsenvaltioissa. Viivästymisten seurauksena on ollut vaikutuksia rautatieyritysten rakenneuudistuksiin sekä todella kilpailukykyisten markkinoiden luomiseen.
Koska useat näkökohdat ovat vielä toteutumatta, emme voi vielä havaita ensimmäisen rautatiepaketin myönteisiä vaikutuksia, joten katsomme, että on luotava resursseja korjaamaan lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Tarvitsemmeko tämän vuoksi riippumattoman ja avoimen kansallisen seurantaelimen, jolla on käytettävissään riittävät resurssit, jotta se voi puuttua aktiivisesti nykyisiin kilpailun vääristymiin? Tarvitsemme myös toimenpiteitä, jotka liittyvät aidon yhteentoimivuuden luomiseen – sen puuttuminen rautatieverkostossa on edelleen suurin este yhdennetyn Euroopan rautatieliikennealueen perustamiselle – kuten eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän nopea perustaminen, erityisesti ensisijaisiksi katsotuilla rautatieliikenneväylillä.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), în scris. Am votat pentru raportul Cramer şi consider acest document ca fiind deosebit de important. Având în vedere că transportul contribuie la 15%-30% din emisiile de CO2, dezvoltarea modalităţilor mai puţin poluante de transport trebuie să constituie o prioritate la nivel european. De altfel, 70% din proiectele prioritare de transport transeuropean sunt destinate transportului feroviar şi transportului naval, mai puţin generatoare de gaze cu efect de seră.
Dezvoltarea transportului feroviar de mare viteză pentru pasageri trebuie să se realizeze cu prioritate în toate statele Uniunii Europene. Investiţiile în infrastructura de transport şi pentru modernizarea sistemului rulant sunt foarte mari, dar şi beneficiile aduse vor fi pe măsură.
De asemenea, pentru dezvoltarea transportului feroviar, va fi esenţială asigurarea interoperabilităţii, dezvoltarea şi implementarea sistemului ERTMS.
Felicit raportorul şi doresc să îl asigur că avem aşteptari foarte mari de la transportul feroviar.
Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, maanosamme kestävää liikkuvuutta käsittelevässä mietinnössä, josta juuri äänestimme, ei pelkästään korosteta entistä paremman infrastruktuurin rakentamista, vaan edellytetään myös, että tämä toteutetaan vastuullisesti ja kunnioittavasti. Siinä korostetaan, että jäsenvaltioiden on tarkasteltava parannetun infrastruktuurin ympäristövaikutuksia sekä tutkittava liikennettä ottaen samalla huomioon yhteiskunnallis-taloudelliset tekijät suhteessa turvallisuuteen.
Tämä on erityisen tärkeää kotimaassani Irlannissa, jossa tällä hetkellä on suuri tarve tehdä luonnonhistoriallisista kohteista ensisijaisia säilyttämiskohteita. Irlannin viranomaiset ovat aloittaneet yhden Euroopan merkittävimmän arkeologisen kohteen tuhoamisen pyrkiessään parantamaan Irlannin liikennejärjestelmiä. Kaikkiaan 41 kohdetta, jotka kuuluvat eurooppalaiseen kulttuuriperintöön, myös Lismullenin kansallismonumentti, tuhotaan moottoritien alta, joka on aivan tarpeettomasti linjattu sen läpi. Kun nämä monumentit on tuhottu, ei niiden mukana katoavaa kulttuuriperintöä enää voida korvata.
Kestävää liikkuvuutta koskevan mietinnön mukaan tulevaisuuden liikennepolitiikassa on optimoitava jokaisen valtion oma potentiaali puhtaiden ja tehokkaiden liikennejärjestelmien tavoitteisiin vastaamiseksi. Irlanti kykenee tähän, mutta moottoritie Taran halki ei ole oikea vastaus.
Irlannin viranomaiset eivät ole harkinneet vaihtoehtoisia reittejä, vaan sen sijaan tuhoavat tien rakentamisella merkittäviä historiallisia kohteita, kuten Baronstownin, joka tuhottiin kuusi päivää sitten klo neljältä aamulla. Viranomaiset eivät myöskään ole harkinneet alueen vanhan rautatien kunnostamista Dubliniin suuntautuvaan työmatkakäyttöön, jolla vähennettäisiin tieliikennettä ja polttoaineen kulutusta. Meidän olisi palattava uudelleen junan kaltaisiin vanhoihin liikennemuotoihin, jollaiset olivat ennen käytössä Taran lähistöllä.
Vaikka kannatankin kestävän kehityksen Euroopan unionia parempaa liikenneinfrastruktuuria, olen tiukasti sitä mieltä, ettemme saa emmekä voi uhrata yhtä arvokkaimmista arkeologisista kohteista väärin sijoitetulle moottoritielle.
Jörg Leichtfried (PSE), kirjallinen. (DE) Liikenne- ja matkailuvaliokunnan laadittua yksityiskohtaisen selvityksen kuusi vuotta liikenteestä annetun valkoisen kirjan julkaisemisen jälkeen haluan tuoda julki kannatukseni Euroopan laajuisen liikenneverkoston toteutukselle sekä älykkäiden liikennejärjestelmien ja teknisten innovaatioiden käytölle.
Pahoittelen rahoituksen puutetta infrastruktuurin kehittämisessä, sillä se on suuri uhka Euroopan talouskasvulle. Euroopan laajuiseen verkostoon osoitetut EU-varat ovat edelleen rajalliset, vaikka todellinen hyöty TEN-T-ohjelmasta voidaan saavuttaa vain, jos koko verkosto rakennetaan. Tämän vuoksi kehotan komissiota esittämään ehdotuksia uusien vaihtoehtojen mahdollisesta laajentamisesta ja innovatiivisista rahoitusmekanismeista.
Kun otetaan huomioon liikenteen ympäristön kannalta haitalliset vaikutukset, on osoitettu, että vähäinenkin siirtymä liikennemuotojen välisessä tasapainossa voisi vähentää merkittävästi teiden ruuhkautumista. Tämän vuoksi odotan innokkaasti ulkoisten ympäristökulujen arviota, joka komission on määrä esittää vuoteen 2008 mennessä.
Andreas Mölzer (ITS), kirjallinen. (DE) Barsi-Patakyn mietintö ei tosiasiassa vie meitä yhtään eteenpäin, ja tämän vuoksi äänestin tyhjää. Voi olla hyödyllistä uudistaa sitoumuksemme Euroopan laajuiseen liikenneverkostoon ja julistaa, että vähäinenkin siirtymä liikennemuotojen välisessä tasapainossa vähentäisi merkittävästi teiden ruuhkautumista. On kuitenkin muistettava, että monet tiet varsinkin kaupungeissa ruuhkautuvat sen vuoksi, että julkisen paikallisliikenteen tila ei tee siitä houkuttelevaa vaihtoehtoa. Periaatteesta puhumisen lisäksi EU ei ole juurikaan esittänyt järkeviä ratkaisuja tällä alalla.
Mitä tulee hyvin kiistanalaisiin ylipitkiin raskaisiin ajoneuvoihin, ei ole mitään perustetta sille, että kansalaiset joutuvat kustantamaan entistä korkeampia teiden ylläpitokustannuksia sekä hyväksymään lisääntyvät turvallisuusriskit kuljetusliikkeiden mahdollisten säästöjen vuoksi. Jos haluamme ympäristön suojelun olevan itsestään selvää – ja ympäristöväitteitä todellakin esitetään valtavien ylipitkien raskaiden ajoneuvojen puolustamiseksi – tarvitaan tehokkaita toimia ympäristön kannalta hyväksyttävien käyttövoimajärjestelmien edistämiseksi. Euroopan parlamentti voisi antaa tässä hyvän esimerkin omalla ajoneuvokäytöllään.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Tyytymättömyys Euroopan unionin liikennepolitiikan soveltamiseen ja tuloksiin ei merkitse aikaansaatujen parannusten kiistämistä liikenneturvallisuuden, palvelujen laadun tai ympäristön alalla.
Vielä on kuitenkin paljon tehtävää.
Yksi merkittävimmistä syistä politiikan puutteisiin on yhteisön rahoituksen rajallisuus. Ainoa tapa välttää viivästyksiä ja ensisijaisten tavoitteiden muuttumista on soveltaa innovatiivisia rahoituskeinoja, kuten julkisen ja yksityisen tahon kumppanuuksia sekä jäsenvaltioiden hankkeiden tukemista.
Euroopan laajuisiin liikennehankkeisiin osoitetut yhteisön varat ovat rajallisia. Tämän vuoksi ne olisi keskitettävä sellaisiin rajat ylittäviin pätkiin, joiden lisäarvo mahdollistaa yhteenliittyvän ja yhteentoimivan Euroopan laajuisen liikenneverkoston.
On kuitenkin ensiarvoisen tärkeää välttää kansallisten verkostojen tilkkutäkin muodostumista, joten komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa taattava EU:n liikennelainsäädännön soveltaminen ja täytäntöönpano.
Lopuksi, myös entistä tiiviimpi yhteistyö unionin, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on tarpeen yhteyksien luomiseksi parhaiden käytäntöjen sekä liikennepolitiikan ja muiden kansallisten tai yhteisön politiikkojen välillä esimerkiksi energian, ympäristön, matkailun ja innovoinnin kaltaisilla aloilla.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), în scris. Domeniul transporturilor este esenţial pentru dezvoltarea economică a tuturor regiunilor Uniunii Europene, prin crearea de locuri de muncă, asigurarea liberei circulaţii a persoanelor şi a mărfurilor şi dezvoltarea întreprinderilor.
Calea navigabilă interioară Uniunii Europene formată din Rhin, canalul Main şi Dunăre scurtează distanţa dintre partea de nord-vest si partea de sud-est a Uniunii Europene cu aproape 4000 de kilometri, asigurând în acelaşi timp dezvoltarea unui mod de transport mai puţin poluant. Sper ca programele NAIADES şi Marco Polo II să sprijine mai mult statele membre să îşi dezvolte transportul naval.
Interoperabilitatea, interconectarea reţelelor europene de infrastructură şi dezvoltarea de terminale multi-modale vor contribui la o dezvoltare echilibrată a tuturor modalităţilor de transport.
Nu trebuie însa să uităm că una din cauzele schimbărilor climatice este poluarea datorată mijloacelor de transport. Este important că 70% din cele 30 de proiecte prioritare sunt dedicate transportului feroviar şi celui naval. Sper însa ca lista celor 30 de proiecte prioritare să fie extinsă în curând pentru a include mai multe proiecte ale noilor state membre şi pentru a fructifica ieşirea Uniunii Europene la Marea Neagra.
- Toimet sydän- ja verisuonisairauksien torjumiseksi (B6-0277/2007)
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Äänestimme päätöslauselman puolesta, koska tiedämme, että sydän- ja verisuonisairauksien todellinen tilanne on huolestuttava. On tärkeää lisätä tietoa näiden sairauksien riskitekijöiden ehkäisemisestä. On siis tärkeää tarkastella päätöslauselmassa esitettyjä toimia.
Tiedämme, että terveys on kokonaisvaltaista fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Nykyajan stressin ohjaamasta yhteiskunnasta on kuitenkin havaittavissa useita ristiriitoja, kun lepoon, perheen yhteiseen aikaan, fyysisestä terveydestä ja henkisestä tasapainosta huolehtimiseen on liian vähän aikaa. Aika ei riitä fyysiseen harjoitteluun ja ravinto on huonoa, työpaikalla oikeudet heikkenevät erityisesti ylityön ja lomaoikeuden lyhentymisen vuoksi, puhumattakaan työttömyydestä tai sen pysyvästä uhasta. Kaikella tällä on vakavia vaikutuksia ihmisten elämään ja heidän tasapainoonsa ja täten myös sydän- ja verisuonisairauksien yleistymiseen.
Sydän- ja verisuonisairauksia koskevasta tiedotus- ja ehkäisykampanjasta ei kuitenkaan saa tulla terveyden yhteisöllistämiskampanja. Haluamme julkisten terveyspalvelujen turvaa ja jokaisen jäsenvaltion vastuunkantoa terveydenhuollon ylläpidossa ja hallinnossa taataksemme jokaisen oikeuden terveyteen sen sijaan, että se kuuluisi vain niille, joilla on varaa maksaa.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, jolla pyritään torjumaan nykyajan vaarallisinta tappajaa Euroopassa, nimittäin sydän- ja verisuonisairauksia. Päätöslauselmassa suositeltiin sekä ennaltaehkäiseviä strategioita, tiedotuskampanjoita sekä terveellisten elintapojen edistämistä, ja tuen tätä kaikkea.
James Nicholson (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Koska sydän- ja verisuonisairauksien osuus kaikista EU:n kuolemantapauksista on yli 40 prosenttia, tätä asiaa on tarkasteltava kiireesti niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla. Jäsenvaltiot voivat itse tehdä paljonkin parantamalla riskinvalvontaa, laatimalla ehkäiseviä suuntaviivoja jne. Tämä on kuitenkin selvästi ala, jossa EU voi saada aikaan lisäarvoa edistämällä jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa. Tuen päätöslauselmassa esitettyä kehotusta perustaa Euroopan laajuinen tietokanta sydän- ja verisuonisairauksien levinneisyyden, niiden aiheuttaman kuolleisuuden ja sairastuvuuden sekä riskitekijöiden valvomiseksi. Tällainen tietokanta voisi helpottaa paljonkin ehkäisyä jäsenvaltioiden tasolla.
- Matkustajarekisteriä koskeva sopimus Yhdysvaltojen kanssa (RC-B6-0278/2007)
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) EU:n ja Yhdysvaltojen hiljattain tekemä sopimus matkustajarekistereistä on vähintäänkin mahdoton hyväksyä, mitä tulee matkustajarekisteritietojen luovuttamiseen Yhdysvaltain turvallisuusministeriölle. Monien valitettavien näkökohtien joukosta esitän seuraavat:
Tiedonsiirto perustuu ei sitoviin takeisiin, joita Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö voi yksipuolisesti muuttaa koska tahansa.
Tietoja voidaan käyttää ennalta määrittämättömiin tarkoituksiin, ja niiden säilyttämisaika pitenee kolmesta ja puolesta vuodesta viiteentoista vuoteen. Viidentoista vuoden säilytysajan – joka muodostuu seitsemästä aktiivisesta ja kahdeksasta passiivisesta vuodesta – jälkeen ei myöskään ole minkäänlaisia takeita tietojen lopullisesta hävittämisestä.
Arkaluonteisia tietoja (esim. tietoja, jotka paljastavat henkilön rodun tai etnisen alkuperän, poliittiset mielipiteet, uskonnolliset tai filosofiset näkemykset ja ammattiyhdistysjäsenyyden, sekä terveyteen ja seksuaalisuuteen liittyviä tietoja) saatetaan Yhdysvaltain turvallisuusministeriön käyttöön.
Sopimuksessa viitataan myös mahdolliseen myöhempään EU:n matkustajarekisteritietojärjestelmään tai yhden tai useamman jäsenvaltion järjestelmään, jonka mukaan järjestelmän sisältämät matkustajarekisteritiedot voidaan saattaa Yhdysvaltain turvallisuusministeriön käyttöön.
Tämä on suoraan sanottuna sietämätöntä.
Martine Roure (PSE), kirjallinen. – (FR) Olen iloinen siitä, että Euroopan unioni on päässyt Yhdysvaltojen kanssa sopimukseen matkustajarekisteritietojen käytöstä. Ymmärrän, että eurooppalainen sopimus oli saatava aikaan ennen väliaikaisen sopimuksen päättymistä. Pahoittelen kuitenkin sitä, että sopimus merkitsee merkittäviä puutteita parlamentin kannalta ratkaisevilla aloilla.
Siirretyn tiedon määrän vähentäminen on vain vähäinen yksityiskohta. Siirtyminen PULL-järjestelmästä PUSH-järjestelmään on vuoden 2004 saavutus – sen olisi pitänyt tapahtua jo kauan sitten.
Olen iloinen siitä, että Yhdysvaltojen tietosuojalakia on laajennettu koskemaan myös eurooppalaisia, koska me vaadimme sitä. Tämän vaarantaa kuitenkin se, että takeet eivät ole sitovia, ei ole laillisesti sitovaa sopimusta. Lisäksi Yhdysvaltojen turvallisuusministeriö varaa itselleen oikeuden ottaa käyttöön poikkeuksia tietosuojaan ilman ennalta määritettyjä kriteerejä.
Lopuksi tuomitsen demokraattisen valvonnan puuttumisen, tietojen säilytysajan merkittävän pidentämisen jopa viiteentoista vuoteen sekä sopimuksen asianmukaisen arvioinnin puutteen. Pyysimme näitä seikkoja uuden matkustajarekisteritietoja koskevan sopimuksen perustaksi. Pahoittelen sitä, ettei neuvosto kuunnellut näitä parlamentin vaatimuksia.
Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Äänestin Dariusz Rosatin euroaluetta koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta 2007 laatiman mietinnön puolesta. Mietinnöstä keskustellaan Euroopan parlamentissa ajankohtana, jona on hyvin tärkeää rohkaista muita jäsenvaltioita jatkamaan toimia valmistautuakseen euroalueeseen liittymiseen.
Maltan ja Kyproksen jälkeen Slovakian euroalueen jäsenyyshakemusta tarkastellaan ensi vuonna. Mikuláš Dzurindan edellisen hallituksen aikana Slovakian arvioitiin kuuluvan kymmenen euron käyttöönottoon parhaiten valmistautuneen valtion joukkoon. Liettuan kokemusten perusteella, sillä sen hakemus hylättiin vain inflaatiokynnyksen toteutumatta jäämisen vuoksi, ja Slovenian euroalueeseen liittymisen 1. tammikuuta 2007 rohkaisemana katson, että Slovakia on vastuullisessa asemassa ja takaa Maastrichtin kriteerien kestävän täyttymisen.
Mitä tulee Euroopan yhtenäisvaluutan käyttöönottoon uusissa jäsenvaltioissa, haluan jälleen kiinnittää huomionne Euroopan parlamentin lokakuussa 2005 hyväksymään kirjalliseen lausumaan tarpeesta ottaa käyttöön yhden ja kahden euron setelit. Näiden seteleiden puuttuminen horjuttaa Euroopan kansalaisten kykyä arvostaa euron korkeaa arvoa esimerkiksi Slovakiassa, jossa kansalaisten keskipalkka on vain joitakin satoja euroja.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin jäsen Rosatin laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa vastattiin euroaluetta koskevaan komission vuosittaiseen kertomukseen 2007. Haluan aluksi ylistää euron teknistä ja taloudellista menestystä ja euroalueen moitteetonta toimintaa. Onnittelen Sloveniaa – jonka presidentiksi toivon mukaan valitaan piakkoin ystäväni Peterle, josta tulisi tuolloin Euroopan unionin neuvoston seuraava puheenjohtaja – siitä, että se täytti edellytykset liittyä euroalueeseen 1. tammikuuta 2007. Toivotan Kyprokselle ja Maltalle onnea, jotta nekin saavuttaisivat tämän tavoitteen 1. tammikuuta 2008.
Kuten Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy säännöllisesti korostaa, euroalueen toimintaa on pian lujitettava niin rakenteellisesti kuin sen käytännön taloushallinnonkin osalta. Joidenkin jäsenvaltioiden, myös Ranskan, olisi lisäksi hyödynnettävä myönteistä talouskehitystä korjatakseen julkistalouden puutteet. Talous- ja rahaunionin (EMU) on kiireellisesti oltava yhteydessä Euroopan keskuspankkiin (EKP) lisätäkseen johdonmukaisuutta rahapolitiikan, kasvun ja työllisyyden välillä, kuten perussopimuksissa määrätään.
Jonathan Evans (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolue vastustaa tiukasti Yhdistyneen kuningaskunnan liittymistä euroalueeseen, ja tavanomaisen käytännön mukaan olemme äänestäneet tyhjää Rosatin mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä. Suhtaudumme kuitenkin valppaasti EU:n kauppa-alueen järkevän valuuttapolitiikan tarpeeseen ja vastustamme erityisesti valuuttapolitiikan alistamista poliittisille päämäärille.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä "pannaan tyytyväisenä merkille suotuisa talouskehitys vuonna 2006" euroalueella, mutta ei onnistuta peittämään tiettyjä euroalueen tulevaisuuden kehitykseen liittyviä huolia ja riskejä. On totta, että tuotto on prosenttiosuutena BKT:sta korkeimmalla tasolla koskaan, mutta palkkakehitys on hidastunut ja kasvu on alle työn tuottavuuden tason; toisin sanoen hyöty tuottavuudesta menee edelleen työnantajille.
Mietinnössä sivuutetaan yhteiskunnalliset jännitteet eikä siinä juurikaan puhuta eriarvoisuuden ja köyhyyden lisääntymisestä EU:ssa, yhä epävarmemmasta työllisyydestä sekä korkeista työttömyysasteista. On yhä vaikeampaa perustella palkkojen uusia jäädyttämisiä ja pyytää edelleen kiristämään vyötä, kun hyvinvoinnin hedelmät edelleen menevät rahoituksesta ja taloudesta vastaaville ryhmille.
Tosiasiassa he pyrkivät sivuuttamaan sen, että tärkein asia tässä taloussuhdanteessa on nostaa palkkoja ja julkisia investointeja kysynnän kasvattamiseksi. Juuri tässä mietintö epäonnistuu, kun se painottaa talousarvion vakauttamista ja hintavakautta, toisin sanoen vähemmän julkisia investointeja ja enemmän palkkamalttia.
Tuomitsemme tämän strategian, joten äänestämme mietintöä vastaan.
Hélène Goudin (IND/DEM), kirjallinen. - (SV) Mietinnössä esitetään selkeä kuva siitä, kuinka EMU liittyy EU-valtion luomiseen. Mietinnössä pyritään edistämään jäsenvaltioiden talouspolitiikan entistä tiiviimpää koordinointia. Euroalueen ulkoisen edustuksen katsotaan tarvitsevan vahvistusta ja sisäisen koordinoinnin ulkoisella näyttämöllä parantuvan.
Samaan aikaan todetaan esimerkiksi, että kilpailukyky kehittyy euroalueella eri suuntiin ja että euron arvonnousulla suhteessa esimerkiksi Yhdysvaltain dollariin on ollut erilaisia vaikutuksia eri jäsenvaltioihin riippuen jäsenvaltioiden talouden rakenteista ja niiden valmistusteollisuuden joustavuudesta. Mietinnössä korostetaan myös, ettei EKP:n valuuttapolitiikka voi koskaan olla täysin tietyn jäsenvaltion tilanteen mukaista.
Juuri näitä seikkoja korostettiin Ruotsin EMUa koskevassa kansanäänestyksessä vastustajien puolella vuonna 2003, ja tämä sai kannatusta ruotsalaisten äänestäjien suurelta enemmistöltä.
Voin vain todeta, että vastustajat argumentoivat varsin oikein korostaessaan, että EMU on pitkä harppaus kohti Euroopan yhdysvaltoja.
Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. (PL) Haluan äänestää euroaluetta koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta 2007 laaditun Rosatin mietinnön puolesta.
Professori Rosati esitteli erinomaisesti laaditun mietinnön. Se on varmasti hyvä perusta keskustelulle euroalueen yleisestä taloudellisesta tilanteesta sekä tulevista lisätoimista ja haasteista.
Vuonna 2006 euroalueella koettiin dynaamista kasvua viennin alalla. Sisäinen kysyntä piristyi, BKT kasvoi nopeammin ja työttömyysaste laski. Syntyi kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa, ja inflaatioaste pysyi vakaana. Samalla julkisen talouden vaje pieneni.
Samaan aikaan, ja tämä otetaan huomioon mietinnössä, suurilla talouksilla on edelleen suuri julkisen talouden vajeita. Budjettikurin soveltamisen epäonnistuminen voi johtaa tiukempaan valuuttapolitiikkaan ja yhä suurempiin eroavuuksiin talouskasvun, tuottavuuden ja kilpailukyvyn tasoissa jäsenvaltioiden kesken.
Esittelijä toteaa aivan oikein, että rakenneuudistukset ovat tarpeen, kuten myös toimet, joilla tähdätään kilpailukyvyn kehittämiseen ja palvelumarkkinoiden avaamiseen, joilla voi olla myönteinen vaikutus kasvuun ja uusien työpaikkojen syntymiseen.
Silvia-Adriana Ţicău (PSE), în scris. Am votat pentru raportul Rosati privind "zona Euro" şi felicit raportorul.
Consider că introducerea euro a determinat o mai mare coeziune între cele 318 milioane de cetăţeni ai Uniunii Europene care utilizează această monedă în viaţa de zi cu zi. Creşterea economică realizată precum şi creşterea gradului de angajare (aproape 2 milioane de noi locuri de muncă) din această zonă sunt dovezi clare că Uniunea Economică şi Monetară a contribuit la stabilitatea macroeconomică a statelor aderente.
Felicit Slovenia pentru aderarea la zona euro începând cu 1 ianuarie 2007. Raportorul propune reanalizarea criteriilor de convergenţă în cazul noilor state membre, având în vedere că inflaţia ar putea face o parte din procesul de relansare economică, dar subliniază că acestea trebuie aplicate conform Tratatului. De asemenea, este nevoie de o mai buna coordonare în domeniul politicii de schimb valutar.
În ciuda performanţelor zonei euro, totalul cheltuielilor pentru cercetare şi dezvoltare ale statelor din zona euro nu depăşeşte 2% din PIB, ceea ce este sub ţinta de 3% stabilita de Strategia de la Lisabona.
Statele din zona euro trebuie să reprezinte un model de dezvoltare economică şi socială pentru celelalte state membre ale Uniunii Europene.
Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää jäsen Mitchellin laatimasta valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, joka käsitteli Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomusta 2006. Pidän EKP:n riippumattomuutta olennaisen tärkeänä, sillä aiemman talous- ja rahakehityksen perusteella emme koskaan enää saa uskoa rahavalvontaa poliitikkojen käsiin. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei tässä mietinnössä käsitellä tyydyttävästi sitä, että Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ) ei korosteta riittävästi talouskasvua. Emme saa unohtaa, että Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 105 artiklassa määrätään, että EKPJ:n on tuettava yleistä talouspolitiikkaa yhteisössä osallistuakseen 2 artiklassa määriteltyjen yhteisön tavoitteiden saavuttamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hintatason vakauden tavoitetta. Sen on etenkin edistettävä taloudellisen toiminnan tasapainoista ja kestävää kehitystä, korkeatasoista työllisyyttä ja sosiaaliturvaa sekä korkeatasoista kilpailukykyä ja talouskehityksen lähentymistä. Vaikka tarvitsemme vahvan euron kilpailuvalttimme säilyttämiseksi, se ei saa olla liian vahva, jotta talouskasvusta saadaan pysyvää etenkin viennin alalla.
Jonathan Evans (PPE-DE), kirjallinen. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivipuolue vastustaa tiukasti Yhdistyneen kuningaskunnan liittymistä euroalueeseen, ja tavanomaisen käytännön mukaan olemme äänestäneet tyhjää Mitchellin mietintöä koskevassa lopullisessa äänestyksessä. Suhtaudumme kuitenkin valppaasti EU:n kauppa-alueen järkevän valuuttapolitiikan tarpeeseen ja vastustamme erityisesti valuuttapolitiikan alistamista poliittisille päämäärille.
Bruno Gollnisch (ITS), kirjallinen. – (FR) Haluan esittää kaksi huomautusta näistä kahdesta mietinnöstä, joista olemme tänään äänestäneet, Euroopan keskuspankin toiminnasta ja euroalueesta.
Ensimmäinen huomautus on, että tästä saa vaikutelman, ettei minkäänlaista valvontaa ole yhtenäisvaluutan suhteen. On totta, että on olemassa yhtenäisvaluutta, mutta entä sitten? Se ei saa aikaan kasvua – siihen liittyviltä talousarviouudistuksilta ja rakenneuudistuksilta odotettiin tätä – eikä se johda taloussuhdanteiden, tulosten tai pankkien määrittämien korkojen lähentymiseen. Mitä tulee eurooppalaiseen valuuttapolitiikkaan, voidaan vain pahoitella, ettei se vieläkään ole täyttänyt euroalueen jäsenvaltioiden tarpeita, kahdeksaa nousua Euroopan keskuspankin viitekorossa 18 kuukauden aikana, niiden kyseenalaisia motiiveja ja minkäänlaisen vaihtokursseja koskevan politiikan puuttumista.
Ennen kaikkea on havaittavissa, tämä on toinen huomioni, että perussopimusten uudistusprosessista huolimatta – jota pidän tarpeettomana – ei millään tavalla kyseenalaisteta tämän politiikan julkituotua tavoitetta ja lopultakin pakoteta Frankfurtissa toimivaa pankkia tukemaan kasvua ja työllisyyttä Euroopan yhtenäisvaluutta-alueen ideologisen luomisen sijaan. Valtiovarainministeriä tässä tapauksessa esittävä Nicolas Sarkozy ei näytä kykenevän edistämään tätä tilannetta.
Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin Lähi-idän tilannetta koskevan mietinnön puolesta.
Olen edelleen hyvin huolissani koko Palestiinan siviiliväestön humanitaarisesta tilanteesta. On toteutettava käytännön toimia – maksettava takaisin kaikki verot, osittain poistettava Länsirannan 500 muuria ja avattava Gazan kaitaleen rajanylityspaikat kansainväliselle avulle – kaikkien palestiinalaisten elinolojen parantamiseksi.
Euroopan parlamentin sosialistiryhmän ranskalaisena jäsenenä kehotan Euroopan parlamenttia ja kansainvälistä yhteisöä tekemään kaikkensa, jotta humanitaarinen apu ja hätäapu saavuttavat gazalaiset.
Lopuksi haluan kehottaa käynnistämään uudelleen sisäisen poliittisen vuoropuhelun palestiinalaisten kesken. Vuoropuhelussa on tähdättävä uuden hallituksen muodostamiseen sovinnon ja kansallisen yhtenäisyyden hengessä Länsirannan ja Gazan maantieteellisen ja poliittisen jakautumisen estämiseksi.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa tuomitaan Hamasin vallanotto Gazassa. Kannatan erityisesti sen korostamista, ettei nykyistä kriisiä pidä käyttää verukkeena kestävän rauhan löytämiseen tähtäävien pyrkimysten lopettamiselle.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Palestiinan tilanne on suuri huolenaihe. Sen lisäksi, että se osoittaa, ettei Israel ole ongelman ydin – mitä monet ovat jo pitkään sanoneet – se myös tuo ilmi kaksi valitettavaa tosiseikkaa. Ensinnäkin on olemassa joukkoja, jotka ovat valmiit ja halukkaita tekemään mitä tahansa saadakseen valtaa ja käyttääkseen sitä väkivaltaisesti. Toisaalta, koska palestiinalaishallinnon henki on kyseessä, se ei kykene tekemään sopimuksia tai saamaan järjestystä omiin joukkoihinsa.
Me kaikki – Lähi-itä, Israel ja Euroopan unioni – tarvitsemme pöydän toiselle puolen niin luotettavan kumppanin, että sen kanssa voidaan neuvotella, ja niin vahvan kumppanin, että se kykenee panemaan sopimuksen täytäntöön. Ilman sellaista kumppania ei voi tulla menestyksekkäitä rauhanneuvotteluja. On myös mahdotonta sopia rauhasta ja turvallisuudesta ilman päättäväisyyttä. Yksiselitteisen tavoitteemme on oltava vähintäänkin kahden valtion rauhanomaisen ja turvallisen yhteis- ja rinnakkaiselon takaaminen. Tämän saavuttamiseksi meidän on tunnustettava, mitkä ovat todellisia rauhan ja turvallisuuden esteitä, sen sijaan että tuomitsemme, kuten usein tapahtuu, aivan kuin kaikki toimet olisivat samanarvoisia.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestämme Lähi-idän tilannetta koskevaa päätöslauselmaesitystä vastaan.
Euroopan parlamentin Lähi-idän tilannetta koskevassa mietinnössä pyritään tekopyhällä pöyhkeilyllä vahvistamaan EU:n imperialistinen politiikka alueella. Siinä peitetään EU:n valtava vastuu, asetetaan samanarvoisiksi rikoksentekijät ja uhrit sekä EU:n, Yhdysvaltojen ja NATO:n imperialistiset väliintulot, jotka jatkavat Israelin palestiinalaisalueen miehitystä sekä Israelin hallituksen rikoksia Palestiinan kansaa kohtaan.
Yhdysvaltojen ja Naton sekä EU:n imperialistiset väliintulot, jotka tähtäävät "uuteen Lähi-itään" sekä Israelin uhkarohkea politiikka alueella kokonaisuudessaan ovat syypäitä palestiinalaisalueiden, Libanonin ja koko alueen vaaralliseen tilanteeseen. Israelin miehitysjoukkojen välitön vetäytyminen palestiinalaisalueilta, itsenäisen palestiinalaisvaltion perustaminen Itä-Jerusalem pääkaupunkinaan ja imperialististen väliintulojen lopettaminen Lähi-idän maissa ovat alueen kansalaisten perusvaatimuksia taistelussaan.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tässä äänestysselityksessä haluan ainoastaan korostaa sitä, että huolimatta siitä, että päätöslauselmassa esitetään joitakin viittauksia joihinkin Pakistanin nykytilannetta koskeviin merkittävimpiin näkökohtiin, sen sisältö peittää tehokkaasti Pakistanin hallituksen osallisuuden Afganistanin invaasioon ja miehitykseen Yhdysvaltojen ja sen liittolaisten toimesta ja Naton miehitysjoukkojen "korvaamiseen". Siinä ei mainita painostusta, jota Pakistanin viranomaiset ovat jo myöntäneet kokeneensa Yhdysvaltojen ja sen eurooppalaisten liittolaisten käsissä, jotta Pakistan tukisi hyökkäystä Afganistaniin. Siinä ei myöskään mainita Naton pommituksia Afganistanin ja Pakistanin rajalla, jossa monia viattomia siviilejä on kuollut rajan molemmin puolin.
Kyse on kaksinaamaisesta...
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Vaikka Eurooppa, Yhdysvallat ja yleisesti koko maailma tarvitsisivat Pakistanin apua terrorismin vastaisessa taistelussa, erityisesti mitä tulee Al Qaidaan, tämä ei tarkoita sitä, että Pakistanin hallitus, joka nykyisin on todellinen presidenttikeskeinen järjestelmä, saisi ehdottoman tukemme. Aivan päinvastoin. Perusarvot ja demokratian luovuttamaton luonne ansaitsevat tukemme, ja Euroopan unionin on hoidettava suhteitaan Pakistaniin tässä hengessä, varsinkin vaalien alla. Tämän todettuani katson kuitenkin myös tärkeäksi korostaa sitä, että Punaisen moskeijan hiljattaiset tapahtumat korostavat sitä tosiseikkaa – jos todisteita enää kaivataan – että radikaali islamilaisuus on hyvin todellinen, hyvin vaarallinen ja hyvin aktiivinen uhka.
Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. (NL) Makedonia, jonka opin tuntemaan ensimmäisen kerran vuonna 1962 ylpeili monilla vuosisataisilla asioilla, perinteisillä mökeillä, maaradoilla, hevoskärrykuljetuksilla, perinteisillä puvuilla ja eri etnisten ryhmien rinnakkaiselolla. Nyt 45 vuotta myöhemmin Makedonia on sittemmin toteutuneen pitkälle ulottuvan kehityksen tulos.
Katson, että 1990-luvulla Euroopan unioni teki vakavan virheen entisen Jugoslavian hajottua. Hajoaminen kiistettiin liian pitkään, ja kun se lopulta tunnustettiin, sivuutimme etnisen moninaisuuden. Joissakin tapauksissa tunnustettiin vääriä rajoja, sotilastoimiin turvauduttiin tarpeettomasti ja tehtiin päätös sopimattomasta puuttumisesta sisäisiin asioihin. Haitta oli suhteellisen vähäinen Makedoniassa. Esittelijänä toivon voivani osaltani edistää rauhaa, demokratiaa, sovittelua ja edistymistä tässä valtiossa. Parlamentin 558 ääntä mietintöni puolesta ovat askel oikeaan suuntaan Makedonian Euroopan unioniin liittymisen tiellä. Jäsenyyttä on haettu jo aiemminkin, mutta ilman menestystä. Toivon, että seuraavassa vuosikertomuksessa voimme todeta liittymisen suurimpien esteiden poistuneen ja neuvoston aloittaneen liittymisneuvottelut.
Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Äänestimme mietintöä vastaan, ei pelkästään sen vuoksi, että vastustamme EU:ta ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian siihen liittymistä, vaan myös koska katsomme, että EU:n puuttuminen asioihin hankaloittaa vaarallisella tavalla tilannetta alueella ja vaarantaa yhteisen ja kaikkien hyväksymän ratkaisun löytymiseen tähtäävän menettelyn YK:ssa.
Emme kiinnitä huomiota nimeen, koska se on maantieteellinen nimitys ja kaikki haitalliset viittaukset lunastamattomat kannat poistetaan.
Ongelmien ydin on imperialistisissa suunnitelmissa, EU:n, Yhdysvaltojen ja Naton puuttumisessa Balkanin asioihin sekä rajojen muuttumisessa. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja muiden Balkanin valtioiden yhdentyminen EU:hun ja Natoon synnyttää uusia ongelmia kansalaisten kustannuksella. Kotimaani ja entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian välisten suhteiden menneisyys, Aigeianmeren ja Kyproksen tilanne osoittavat, että ΕU, ΝΑΤΟ tai Yhdysvallat eivät takaa rauhaa ja turvallisuutta. Pikemminkin päinvastoin, ne vaarantavat kansallisen itsenäisyyden ja sotkevat kotimaani ja muut valtiot alueen vaarallisiin tilanteisiin.
Uusi demokratia-, PASOK-, Synaspismos- ja Laos-puolueet johtavat ihmisiä harhaan nimikysymystä koskevalla halvalla patriotismillaan, vaikka samalla soveltavat politiikkaa, jossa seurataan Balkanin tilanteesta vastuussa olevia imperialisteja.
Kansamme ja kyseisen alueen kansalaiset voivat...
(äänestysselitystä lyhennettiin, koska se ylitti 200 sanaa)
Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) En äänestänyt Meijerin mietinnön puolesta sen lopullisessa muodossa, koska halusin, että otetaan paremmin huomioon Kreikan puolen kanta ja tunteet sekä YK:ssa parhaillaan käytävät kahdenväliset neuvottelut naapurivaltiomme nimiasiasta.
Pelkään pahoin, että historiallinen mahdollisuus tyydyttävän kompromissin löytymiseen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa, molemmin puolin hyväksyttävä yhdistelmänimi, menetettiin lopullisesti vuonna 1992. Puolueeni kannattaa edelleen ratkaisua, jossa löydetään molemmin puolin hyväksyttävä yhdistelmänimi, sekä kaikkia relevantteja rakentavia aloitteita. Emme kuitenkaan katso naapurivaltion nimen olevan ensisijainen tavoite ulkopolitiikassamme.
Tobias Pflüger (GUE/NGL), kirjallinen. (DE) Äänestin ryhmäkollegani Erik Meijerin entisesti Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta laatimaa mietintöä vastaan, koska toisin kuin esittelijä toteaa, ulkoasiainvaliokunta lisäsi seuraavat sanat mietinnön 3 kohtaan: Euroopan parlamentti "pitää tervetulleen Makedonian hallituksen yhteistyötä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) alalla ja erityisesti sen osallistumista EU:n Althea-operaatioon sekä sen halukkuutta edistää ETPP:n mahdollisuuksia sekä tulevia EU:n johtamia siviilikriisinhallintaoperaatioita ja sotilaallisia kriisinhallintaoperaatioita".
Tällaisen kannan hyväksyminen on katastrofaalista. Kohdassa hyväksytään "YUTP", joka todellisuudessa merkitsee EU:n militarisointia. Näin hyväksytty malli velvoittaa mahdollisen jäsenyyttä hakevan maan ottamaan osaa EU:n sotilaalliseen puoleen ja aseistautumaan voidakseen osallistua "ETPP:n mahdollisuuksien" edistämiseen. Siinä hyväksytään Althea-operaatio. Althea-operaatio symbolisoi muun muassa taloudellista keplottelua, jota tapahtuu EU:n sotilasoperaatioissa Athenan kaltaisten välineiden kautta, joita parlamentti ei valvo. Euroopan parlamentin ei pidä osallistua toimenpiteisiin, joiden on määrä voimistaa EU:n militarisointia. Muuten mietintö on parempi kuin Euroopan parlamentin tavanomaiset Balkanin valtioita koskevat mietinnöt.
- TRIPS-sopimus ja lääkkeiden saatavuus (B6-0269/2007)
Françoise Castex (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin TRIPS-sopimusta ja lääkkeiden saatavuutta koskevan päätöslauselman puolesta.
Katson, että lääkkeiden saatavuus kohtuuhintaan köyhissä kehitysmaissa ja vähiten kehittyneissä maissa on olennainen edellytys virallistettaessa Euroopan unionin ehdottamia kehitystavoitteita. Katson, että näiden lääkkeiden tarjoaminen auttaa vähentämään köyhyyttä, lisäämään ihmisten turvallisuutta sekä edistämään ihmisoikeuksia ja kestävää kehitystä. Näin ollen Euroopan unionin politiikan olisi tähdättävä kohtuuhintaisten lääkkeiden mahdollisimman laajaan saatavuuteen kehitysmaissa.
Lopuksi haluan kehottaa neuvostoa tukemaan kehitysmaita, jotka turvautuvat TRIPS-sopimukseen sisältyviin joustomahdollisuuksiin ja tunnustavat Dohan julistuksen, jotta ne voivat tarjota elintärkeitä lääkkeitä kohtuuhintaan osana kansallista kansanterveysohjelmaansa.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Dohan julistuksen jälkeen perustettu mekanismi halvempien lääkkeiden tuomiseksi maahan epäonnistui, koska se palveli lähinnä alibina erityisesti Afrikan vähemmän kehittyneiden maiden sisällyttämiselle maailmakaupan vapauttamista koskevaan liiketoimintasuunnitelmaan.
Suurilla lääkemonopoleilla ei ole halukkuutta menettää valtavia voittojaan, joita ne saavat patenteista ja melkoisesta "terveysbisneksestä".
Näin miljoonilta ihmisiltä viedään heidän oikeutensa terveyteen. Tutkimukset lääkehoidon löytämiseksi suuntautuvat "lievittävään" hoitoon, sillä jatkuva sairaus on tuottoisampaa. Kapitalismi kaupallistaa ihmishengen.
Maailmanpankki ja IMF ovat asettaneet lainoilleen ja tuelleen ehdoksi kansallisten terveysjärjestelmien yksityistämisen ja vapauttamisen, sysäten sitä yhä enemmän suurten monikansallisten toimijoiden valtaan.
Terveys ei kuulu WTO:n toimivaltaan, sillä se on johtava elin kilpailun ja kaupan alalla.
On varmistettava jokaisen valtion oikeus taata oikeus terveyteen.
Tämän oikeuden takaamisessa julkisella sektorilla on korvaamaton asema erityisesti ehkäisevän ja primäärin terveydenhuollon tarjoamisessa ja kaikkia hyödyttävän tutkimuksen tukemisessa, mutta yhtä lailla ihmisten keskeisten hyödykkeiden ja palvelujen saatavuutta rajoittavista patenteista ja muista lisensseistä vapaiden lääkkeiden ja rokotteiden valmistamisessa.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa pyydetään tekemään enemmän lääkkeiden saatavuuden parantamiseksi kehitysmaissa ja vähiten kehittyneissä maissa. Katson erityisesti, että neuvoston on tuettava kehitysmaita, jotka hyödyntävät TRIPS-sopimukseen sisältyviä joustomahdollisuuksia. Lisäksi kannatan päätöslauselmassa esitettyä kehotusta, että komissio ja jäsenvaltiot tarjoaisivat rahoitustukea lääkkeiden paikalliseen valmistamiseen kehitysmaissa.
Jean-Claude Martinez (ITS), kirjallinen. – (FR) "Lääkkeiden ja etelän köyhien valtioiden" yhteenliittäminen synnyttää ongelmia sovitettaessa yhteen "lääketeollisuuden teollis- ja tekijänoikeuksia sekä ihmisten oikeutta terveydenhuoltoon".
WTO:n huippukokouksessa Hongkongissa päästiin sopimukseen, jonka tulokset eivät vielä ole yltäneet tuberkuloosin, malarian ja aidsin aloille. Sen paremmin geneerisiä kuin muitakaan lääkkeitä ei ole ihmisten saatavilla.
Tämän uskaliaan ratkaisun asiasisältö perustuu 1960-luvulta peräisin olevaan käsitteeseen "ihmiskunnan yhteisestä perinnöstä".
Merkittävimmät taudit ovat levinneet kaikkialle maailmaan ihmisten muuttaessa ja matkustellessa. Nämä sairaudet voivat tuhota ihmiskunnan. Näimme tämän SARS- ja lintuinfluenssatapauksissa. Maailmanlaajuisiin sairauksiin tarvitaan siis maailmanlaajuiset lääkkeet.
Maailmanlaajuisten sairauksien hoitoon tarkoitetuilla lääkkeillä on oltava "ihmiskunnan yhteisen perinnön patentti".
Näiden 2000-luvun patenttien oikeudellinen asema olisi avoin, kuten myös hallitustenvälisistä maksuosuuksista maksettava vero. Voitaisiin tarkastella "julkisen ja Yksityisen sektorin kumppanuutta" johon osallistuisivat "monikansalliset lääkeyhtiöt ja WHO" tai hallitukset. Voitaisiin myös harkita kansainvälisen statuksen omaavan "yrityksen" perustamista merenpohjan hyödyntämisessä sovelletulla tavalla.
Tärkein asia on maailmanlaajuisten pandemioiden maailmanlaajuisen hallinnon innovatiivinen periaate.
- Demokraattinen valvonta osana kehitysyhteistyötä koskevaa välinettä (B6-0310/2007)
Karin Scheele (PSE), kirjallinen. (DE) Tämänpäiväinen mietintö on jo neljäs muutaman kuukauden sisällä, ja se osoittaa kehitysyhteistyön menojen parlamentaarisen valvonnan merkityksen. Euroopan unionin on asetettava kehitysyhteistyössä ensisijaiseksi tavoitteeksi vuosituhattavoitteiden saavuttaminen. On valitettavaa, että monissa maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa korosteta riittävästi köyhyyden poistamista. Komission on toimitettava parlamentille tietoja köyhyyden poistamiseksi suunniteltujen toimien vaikutuksista.
Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Olen iloinen siitä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän ehdotuksia ei torjuttu, sillä niillä ohjataan mietinnön poliittiset eleet järkevämmälle perustalle. Me kaikki tiedämme, etteivät liittymistä koskevat keskustelut Ukrainan kanssa voi käynnistyä heti, vaan pikemminkin seuraavien kymmenen vuoden aikana tai myöhemmin, vaikka kaikki täällä ääriliikkeiden kannattajia lukuun ottamatta toivovat Ukrainan jäsenyyttä. Tuomitsen halvat eleet ja olenkin tyytyväinen mietinnön järkeviin tarkistuksiin. Tämä tulee olemaan tärkeä osoitus demokraattisesta toiminnasta ennen Ukrainan vaaleja, ja erityisesti se edistää talousyhteistyön lujittamisesta laaditun sopimuksen tekemistä, ja se on todellinen askel eteenpäin yhdentymisessä Eurooppaan. Kiitän jäsen Kamińskya ja jäsen Brokia heidän halukkuudestaan tähän kompromissiin.
Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Kollegani Kamiñskin mietintö on tulosta pohdinnoista, jotka koskevat Euroopan tulevaa muotoa sekä sitä, onnistummeko rakentamaan kristillisille periaatteille pohjaavan Euroopan unionin.
Mitä Ukraina merkitsee Euroopan unionille? Minusta Ukraina on yksi Euroopan unionin merkittävimmistä strategisista kumppaneista, joten onkin ilahduttavaa, että tällä mietinnöllä Euroopan unioni ojentaa auttavan kätensä kohti Kiovaa. Vain mahdollinen tulevaisuus Euroopan unionissa voi auttaa Ukrainaa jatkamaan uudistusprosessia. Mietintö on ensimmäinen virallinen asiakirja, jossa lähetetään Ukrainalle ja erityisesti sen eurooppalaismielisille ja demokratiaa kannattaville joukoille myönteinen, rakentava viesti, jolla rohkaistaan valtiota kolme vuotta oranssin vallankumouksen jälkeen saattamaan päätökseen yhdentymistehtävä.
EU:n ja Ukrainan välisen parlamentaarisen yhteistyökomitean valtuuskunnan jäsenenä äänestin mielihyvin mietinnön puolesta ja teen kaikkeni sen täytäntöönpanemiseksi. Entiset kommunistivaltiot, jotka ovat aikanaan kokeneet totalitarismin ja jotka tietävät, kuinka haasteellista ja vaikeaa on täyttää kaikki edellytykset eurooppalaiseen perheeseen liittymiseksi, osoittavat erityistä solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan ja takaavat, että ovi eurooppalaiseen kotiin pysyy aina avoimena Ukrainalle.
Elmar Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, esitän suullisen äänestysselityksen ryhmäni puolesta.
Ukraina on merkittävä eurooppalainen valtio, jonka demokraattista, perustuslaillista, taloudellista ja sosiaalista kehitystä on tuettava. Tämä on myös vähintäänkin EU:n oman edun mukaista.
Ukrainan ja EU:n välinen vahvistettu sopimus on merkittävä keino tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Nyt tarvitaan useita käytännön edistysaskeleita, kuten liittyminen WTO:hon, vapaakauppa-alue, tehostettua naapuruuspolitiikkaa ja eräänlainen Euroopan talousalue. Ukrainalaisten on tiedettävä, että demokratia toimii heidän edukseen.
Se, kuinka kauan EU voi pitää kiinni Ukrainan mahdollisesta jäsenyydestä riippuu sekä Ukrainan uudistuskyvyistä että EU:n uudistuskyvyistä.
Ukrainan kansalaiset eivät tarvitse epärealistisia tai lähitulevaisuuden käytännön edistymisen kannalta tyhjiä lupauksia.
Tämän vuoksi sitovaa EU:n jäsenyyshakemusta ei voida tehdä nyt, mutta sen mahdollisuutta ei myöskään pidä sulkea pois.
Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme hyväksyneet uskomattoman merkittävän mietinnön neuvotteluvaltuuksista, jotka koskevat uuden ja paremman sopimuksen tekemistä Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Ukrainan kesken.
Olen vakuuttunut siitä, että tämä suuri ja kaunis valtio on tulevaisuudessa Euroopan unionin jäsen. Tämä toteutuu, kunhan Ukraina jatkaa sosiaalisia, taloudellisia ja poliittisia uudistuksiaan ja vahvistaa edelleen demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista.
Meidän on syvennettävä suhteitamme itänaapuriimme, varsinkin talous- ja kulttuuriasioissa. Meidän on vaalittava nuorisohankkeita, opiskelija- ja tutkijavaihtoa. On hyvin tärkeää, että tuemme Ukrainan energia-alan yhdentymistä Euroopan unionin energiamarkkinoihin. Euroopan unionin on korkea aika avautua enemmän Ukrainalle. Nyt hyväksytty mietintö on hyvä esimerkki tästä asenteesta.
Bogusław Rogalski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, jäsen Kamińskin mietintö neuvotteluvaltuuksista uuden ja paremman sopimuksen tekemiseksi Euroopan unionin, sen jäsenvaltioiden ja Ukrainan kesken on merkittävä unionia ja Ukrainaa lähentävä askel. On kuitenkin häpeällistä, että mietintö on laadittu näin myöhään. Venäjää ja sen muun muassa Ukrainaa koskevia suunnitelmia koskevat pelot ovat synnyttäneet uuden rautaesiripun, tällä kertaa Ukrainan länsirajalle. Tilanteen on aika muuttua.
Minusta pikemminkin Ukraina kuin Turkki ansaitsisi etusijan Euroopan unionin jäsenyyden kannalta. Pikemminkin Ukraina kuin Turkki on eurooppalainen valtio. Se on osa eurooppalaista kulttuuria ja se on oikeusvaltio. Lisäksi Ukraina tunnustaa kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot. Turkki ei esimerkiksi tunnusta Kyproksen itsenäisyyttä. Tulevien liittymisneuvottelujen osalta ensisijaisen aseman olisi oltava Ukrainalla, ei Turkilla, jonka kulttuuri on meille vieras.
Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan korostaa, että jäsen Kamińskin mietintö on merkittävin Euroopan parlamentin lausunto tässä istunnossa. Se tulee erityisen sopivaan aikaan, vaikka Ukrainan poliittinen vakaus horjuukin tällä hetkellä. Me Euroopan unionissa lähetämme selkeän ja ymmärrettävän viestin. "Kyllä, me olemme yhdentyneet, kutsumme teidät tiiviiseen tulevaisuuden yhteistyöhön kanssamme ja ajan myötä todennäköisesti myös jäseneksemme."
Tämä on kaikille eurooppamielisille ja länsimielisille ukrainalaispoliitikoille viesti, jonka mukaan uudistuksiin, demokratian kehittämiseen ja valtion imagon muuttamiseen kannattaa investoida. Haluan myös korostaa, että Euroopan parlamentin ääni on moraaliselta kannalta hyvin merkittävä. Tämä johtuu siitä, että käännymme jälleen yhden entisen neuvostoalueen, Neuvostoliittoon kuuluneen valtion puoleen.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ukrainaa koskevassa mietinnössä esitetään näkökohtia, jotka toistuvat aina, kun on kyse EU:n suhteista Itä-Euroopan valtioihin. Esimerkkinä tästä on kehotus syventää sisäistä uudistusta, jotta nämä valtiot omaksuisivat täysin EU:n uusliberalistisen opin.
Tässä yhteydessä ensisijaisena tavoitteena esitetään "Ukrainan asteittainen taloudellinen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin", jolla taataan "kilpailukykyisen markkinatalouden luominen" (korostaen energia-alaa) sekä "Ukrainan läheinen osallistuminen yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan". Tähän voisimme lisätä todellisuudentajun (ja jos mahdollista myös muistin) poispyyhkimisen, jotta mikään ei muistuttaisi sivilisaation edistymisestä maailman ensimmäisen sosialistisen rakennelmakokeilun tuloksena.
Yhdysvaltojen, Naton ja suurimpien EU:n jäsenvaltioiden tätä valtiota koskevista kunnianhimoisista tavoitteista huolimatta – onhan sen strateginen merkitys Euroopassa merkittävä – ne tulevat aina kohtaamaan vastarintaa Ukrainassa. Tämän vuoksi on tärkeää osoittaa solidaarisuutta Ukrainan kansaa ja Odessan hiljattaisia mielenosoituksia kohtaan, joissa protestoitiin Yhdysvaltojen ja Naton Ukrainassa toteutettavia Sea Breeze 2007 –sotaharjoituksia vastaan.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin Ukrainan EU-jäsenyyttä tarkastelevan mietinnön puolesta. Kannatan vetoomusta ratkaisun löytämiseksi nykyiseen kriisiin, jotta hallitus ratkaisisi korruptio-ongelman ja lähentäisi valtion energiamarkkinoita Euroopan unioniin.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Pahoittelemme seuraavien ehdotustemme hylkäämistä:
- Suosittelimme, että sen lisäksi, että huomiota kiinnitetään niin kutsutusta "tilastovaikutuksesta" kärsineiden alueiden erityistilanteeseen, jotka ovat joutuneet leikkausten kohteeksi nykyisessä rahoituskehyksessä, olisi esitettävä tarkistustarve, jotta nämä alueet voisivat saada samantasoisen tuen kuin ne olisivat saaneet, jos tukikelpoisuuskriteerit olisivat perustuneet 15 jäsenvaltion EU:hun.
- Vaadimme komissiota nopeasti määrittämään "vahvistetun kumppanuuden" sisällön, jota se ilmoitti sovellettavan syrjäisimpiin alueisiin, sekä aloittamaan pysyvän, joustavan ja asianmukaisesti rahoitetun politiikan ja toimenpiteet, joita voidaan mukauttaa jokaisen alueen tarpeisiin ja jotka auttavat torjumaan niiden kohtaamia jatkuvia kehitysrajoitteita.
Lisäksi:
- Kehotimme komissiota tutkimaan uusia keinoja arvioida aluekehityksen eri näkökohtia siten, etteivät ne perustu yksinomaan BKT:hen asukasta kohden vaan myös muihin indikaattoreihin, kuten työttömyysasteeseen sekä luonteeltaan sosiaalisiin määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin (kuten köyhyysaste, koulutustaso ja tulojen epätasainen jakautuminen), ja parantamaan samalla ostovoimapariteetilla mittaamisessa sovellettua menettelyä kehittämällä parempia alueellisia ja kansallisia indikaattoreita.
Miloš Koterec (PSE), kirjallinen. (SK) Tuen täysimääräisesti esittelijän laatimaa mietintöä. Kannatan erityisesti vakavien toimenpiteiden toteuttamista suurten puutteiden poistamiseksi EU:n köyhimpien alueiden kehityksessä. Monet Slovakian alueet kuuluvat köyhimpiin alueisiin. Haluan korostaa, että tällaiset alueet tarvitsevat erityistä tukea jatkuvissa institutionaalisissa, hallinnollisissa ja taloudellisissa vaikeuksissaan.
Toistan vielä, että on hyvin tärkeää välttää vahoissa jäsenvaltioissa tehtyjä virheitä, jotka toistuivat jäsenvaltioissa myös vuosina 2004—2006, ja kehotan komissiota laatimaan käsikirjan parhaista ja huonoimmista käytännöistä sekä luettelon tapauskohtaisista tutkimuksista, joilla olisi muun muassa minimoitava se, että yhteisön tuki kohdennetaan heikosti joillakin alueilla. On myös tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat parhaita mahdollisia toimia ja hyödyntävät köyhimpien alueiden luonnonvaroja ja kulttuuria muuttaakseen ne investointeja houkutteleviksi alueiksi. Tällä alalla innovatiivisilla lähestymistavoilla voi olla merkittävä asema.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Usein toistellusta eurooppalaisesta kriisistä huolimatta yhtä periaatteita, arvoja ja strategioita määrittävää politiikkaa ei onneksi ole kyseenalaistettu. Yleisesti ottaen niin kansalaiset kuin poliittiset johtajatkin ovat tiukasti vakuuttuneita siitä, että koheesiopyrkimykset vastaavat samaan yhteisöön kuuluvien kumppaneiden välisen solidaarisuuden tarpeeseen. Samalla se on investointia talouskasvun edellytysten levittämiseksi koko yhteisöön.
On kuitenkin tuotava ilmi kaksi seikkaa. Ensinnäkin on korostettava tilastollisia eroavuuksia. On useita alueita, joista on tullut tilastollisesti vauraampia kuin ne todella ovat vain laajentumisen vuoksi. Niiden poistaminen tukikehyksestä olisi sekä väärin että tähän mennessä noudattamiemme poliittisten tavoitteiden kannalta virhe. Toiseksi on tärkeää, että koheesiopolitiikka mukautetaan uuteen taloudelliseen tilanteeseen. Alikehittyneisyyden ja köyhyyden syyt, tai toisin sanoen tällaiseen tilanteeseen vaikuttavat tekijät, ovat nykyisin erilaisia, joten politiikkaa on räätälöitävä ja mukautettava, jotta nykyinen rahoitus ei pelkästään vastaa vanhaa epätasapainoa.
Margie Sudre (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Olen kiitollinen jäsen Geringer de Oedenbergille, joka hyväksyi esittämäni tarkistukset, joilla pyrin jälleen kerran korostamaan, että syrjäisimmät alueet ovat edelleen Euroopan unionin köyhimpiä alueita.
Tästä perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa todetaan, että yhteisön on mukautettava politiikkaansa ja päätettävä erityistoimenpiteistä syrjäisimpien alueiden tukemiseksi ottaen huomioon niiden pysyvät ja yhdistyneet rakenteelliset ja maantieteelliset haitat.
Kannatan unionin syrjäisimpien alueidensa tukemiseksi soveltamaa strategiaa, mutta kehotan komissiota nopeasti selventämään soveltamansa "vahvistetun kumppanuuden" sisällön – erityisesti alueiden kilpailukyvyn lisäämisen kannalta – sekä laajemman naapurialueita koskevan toimintasuunnitelman.
Syrjäisimmillä alueilla toteutettu rakennepolitiikka olisi vieläkin vaikuttavampaa, jos komissio osoittaisi suurempaa joustavuutta ja suostuisi tarvittaessa luopumaan tietyistä "yhteisöopeista" ja ottaisi paremmin huomioon näiden alueiden erityispiirteet.
Odotan innolla syrjäisimpiä alueita koskevaa uutta tiedonantoa, jonka komissio lupasi tänä vuonna, ja toivon sen puhaltavan uutta henkeä syrjäisestä sijainnistaan johtuvista haitoista kärsiviin alueisiin.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistipuolueen edustajat vastustavat tiukasti EU:n koheesiopolitiikan tehokkuutta koskevaa mietintöä ja äänestivät sitä vastaan. Mietinnössä käytetyt EU:n tiedot osoittavat täysin päinvastaista. Jäsenvaltioiden ja EU:n eri alueiden väliset vastakohdat ja eriarvoisuus lisääntyvät ja syvenevät. Yksi paljastava esimerkki, mitä tulee EU:n jäsenvaltioiden väliseen väitettyyn lähentymiseen ja koheesioon on Kreikka, jossa BKT asukasta kohden vuonna 1960 oli 44,78 prosenttia yhteisön keskiarvosta, 71,79 prosenttia sen liittyessä ETY:yn ja vain 66,59 prosenttia reilut kaksikymmentä vuotta myöhemmin, vuonna 2002.
EU:n politiikka ei onnistu vähentämään eriarvoisuutta ja köyhyyttä, pikemminkin päin vastoin, se lisää niitä mitä suurimmassa määrin. Se näyttää tietä monopolipääoman ryöstelylle jäsenvaltioiden hyvinvointia tuottavissa varoissa ja kiihdyttää kansalaisten hyväksikäyttöä. Niin kutsutun koheesiopolitiikan tavoitteena ei ole koheesio, sillä pyritään määrittämään työntekijöiden henkiinjäämisedellytykset mahdollisimman matalalle tasolle, juuri köyhyysrajan yläpuolelle, yhteiskunnallisen protestin hillitsemiseksi, jota ei kuitenkaan voida välttää.
Puhemies. – Äänestysselitykset päättyivät tähän.
8. Äänestyskäyttäytymistä ja äänestysaikeita koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
9. Ilmoitus neuvoston toimittamista yhteisistä kannoista: ks. pöytäkirja
Bogusław Rogalski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, anteeksi, mutta haluaisin vain selittää äänestyskäyttäytymistäni Makedoniaa käsitelleen mietinnön kohdalla, mikäli se on mahdollista.
Puhemies. – Hyvä jäsen Rogalski, ette ollut listalla, ja olen jo päättänyt äänestysselitykset. Olen pahoillani. Ilmoittakaa ensi kerralla määräaikaan mennessä. Huomauttaisin myös, että voitte jättää äänestysselityksenne kirjallisena.
(Istunto keskeytettiin klo 12.45 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)
Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies BIELAN
10. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
11. Keskustelu ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (keskustelu)
11.1. Irakilaispakolaisten humanitaarinen tilanne
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat irakilaispakolaisten humanitaarista tilannetta.
Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Irakissa vallitsee tänä päivänä katastrofaalinen sekasorto, ja irakilaiset ovat äärimmäisen epätoivoisia ja järkyttyneitä. Kansainvälisten toimijoiden, kuten YK:n Irakin avustusoperaation ja muiden YK:n järjestöjen julkaisemat vahvistetut tilastot ovat todella synkkiä ja sydäntä särkeviä. Joka päivä keskimäärin sata ihmistä kuolee ja kaksisataa haavoittuu, 50 prosenttia väestöstä elää alle dollarilla päivässä ja työttömyys koskettaa yli 80:tä prosenttia väestöstä. Vain pienellä osalla väestöstä on käytössään asianmukainen vesihuolto ja toimiva puhtaanapito. Sähkönjakelu on ankaran sääntelyn alaista, ja siinä esiintyy usein ennalta ilmoittamattomia katkoksia. Neljä viidestä lääkäristä on jättänyt työnsä sairaaloissa, ja kolme neljästä lapsesta ei käy koulua.
Lähes kolme miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä eli on pakolaisina omassa maassaan, ja tämä määrä kasvaa noin 2000 henkilöllä joka päivä. Toiset kaksi miljoonaa irakilaista on pakolaisina naapurimaissa eli Syyriassa, Jordaniassa, Persianlahden maissa, Egyptissä ja Iranissa. Näillä ihmisillä ei ole virallista pakolaisasemaa.
EU:lla ja kansainvälisellä yhteisöllä yleensäkin on suuri moraalinen velvollisuus osoittaa myötätuntoa ja ymmärtämystä irakilaispakolaisten kurjia olosuhteita kohtaan. Lisäksi, mikä vieläkin tärkeämpää, niiden on ryhdyttävä entistä tehokkaampiin toimiin varmistaakseen, että nämä ihmiset saavat kipeästi tarvitsemaansa apua ja tukea selvitäkseen hengissä siitä nöyryytyksestä ja onnettomuudesta, joka heitä on kohdannut.
Tässä yhteisessä päätöslauselmaesityksessä luetellaan joukko toimia, jotka ovat tärkeitä autettaessa irakilaispakolaisia saamaan inhimillisemmät elinolosuhteet.
Tähän asti olen puhunut ryhmäni edustajana, mutta saanen nyt sanoa muutaman sanan henkilökohtaisena mielipiteenäni. Irak on suhteellisen nuori valtio: se itsenäistyi Yhdistyneen kuningaskunnan alaisuudesta vasta vuonna 1932. Sitä seurasi sekasortoinen ajanjakso, ja lopulta Saddam Hussein tuli valtaan. Hän oli tyranni ja rikollinen, mutta länsimaat, valitettavasti myös jotkin eurooppalaiset valtiot, auttoivat häntä nousemaan valtaan.
Ikävä kyllä edes Saddam Husseinin totalitaarisen hallinnon pahimmat päivät eivät näy vetävän vertoja kuolemalle, hävitykselle ja kärsimykselle, joka on koitunut Irakin kansan osaksi Bushin ja Blairin alullepaneman hyökkäyksen ja maan edelleen jatkuvan miehityksen seurauksena. Nämä kaksi "rauhanturvaajaa" määräsivät hyökkäyksen Irakiin luvaten tuoda onnea ja vaurautta Irakin kansalle. Sen sijaan he onnistuivat saamaan aikaan jättimäisen sekasorron. Jotkut piirit EU:ssa kuitenkin hyväksyvät edelleen tämän hyökkäyksen, ja äskettäin ne jopa sopivat palkitsevansa Blairin hänen työstään arabimaailman "rauhan puolesta" nimittämällä hänet kvartetin erityisedustajaksi Lähi-itään. Suokoon Luoja jotain järkeä noihin piireihin ja säästäköön meidät kaiken maailman busheilta ja blaireilta!
Esko Seppänen (GUE/NGL), laatijan sijainen. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, luen Tobias Pflügerin puheen. "On valitettavaa, ettemme ole keskustelleet irakilaispakolaisten auttamisesta ennen kuin nyt. Pahoittelen sitä syvästi. Miksi liberaali-, oikeistonationalisti- ja konservatiiviryhmät pudottivat aiheen viime istuntojakson esityslistalta? Sen sijaan parlamentti kävi ideologista keskustelua Kuubasta.
Irakin tilanne on epätoivoinen. Yhdysvaltain hyökkäyksen ja niin kutsutun "halukkaiden maiden liittoutuman" muodostamisen jälkeen yli 600 000 ihmistä on saanut surmansa. Yli kaksi miljoonaa irakilaista on paennut maasta. Näiden lisäksi on vielä kaksi miljoonaa maan sisäistä pakolaista, jotka on ajettu pois kodeistaan, sekä 40 000 ei-irakilaista pakolaista. Surmansa saaneiden Yhdysvaltain sotilaiden määrä kasvaa päivittäin ja on nyt noussut 3 600:aan. Ikävä kyllä osallistumalla sotaan ja tukemalla sotaa EU:n jäsenvaltiot – Saksa yhtenä pääsyyllisistä – ovat suurelta osin vastuussa Irakin tilanteesta.
Pakolaisille on nyt annettava todellista apua. Se ei voi olla pelkästään naapurimaiden tehtävä. EU:n on sitouduttava myöntämään varoja tähän tarkoitukseen. Karkotukset Irakiin on lopetettava välittömästi. Yhdysvaltain ja sen niin kutsuttuun halukkaiden maiden liittoutumaan kuuluvien liittolaisten joukot on vedettävä pois. EU:n jäsenvaltioiden on lopetettava sodan tukeminen. On ehdottoman välttämätöntä, että laiton sota ja Irakin miehitys saadaan loppumaan."
Charles Tannock (PPE-DE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, minä olin yksi niistä poliitikoista, jotka kannattivat Irakin sotaa vuonna 2003 siinä uskossa, että Saddam Hussein muodosti vakavan, pitkäaikaisen uhan alueen vakaudelle, mutta myös hänen Baath-hallintonsa kauhistuttavan julmuuden vuoksi. Uskoin, että sen tilalle tulisi demokratia ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltio.
Monien muiden tavoin tulin kuitenkin ikävä kyllä aliarvioineeksi miehitystä seuranneen raivoisan vastarinnan ja yhdysvaltalaisten liittolaistemme vakavat laiminlyönnit miehityksen jälkeisen rauhan suunnittelussa, etenkin heidän katastrofaalisen ratkaisunsa riisua Irakin armeija aseista maan puhdistamiseksi Baath-puolueen vaikutuksesta, mikä sai tyytymättömät sunni-upseerit tarjoamaan asiantuntemustaan kapinallisten käyttöön. Jordanian ja Syyrian rajoja ei myöskään onnistuttu sulkemaan jihadiaan käyviltä ääri-islamisteilta, jotka tunkeutuivat maahan murskatakseen liittoutuneiden joukot, puhumattakaan siitä, että Saddam avasi vankilansa ennen kukistumistaan, mikä lisäsi tähän tappavaan cocktailiin vielä järjestäytyneen rikollisuuden. Lisäksi Iran häärii aina taustalla shiiojen puolella käytännössä sisällissodaksi muuttuneessa tilanteessa.
Hämmästyttävää kyllä, heti hyökkäyksen jälkeen maassa ei juurikaan ollut kodeistaan lähtemään joutuneita tai pakolaisia verrattuna Saddamin aikojen kurdien joukkopakoon. Paradoksaalista sinänsä, kurdien virta on nyt tyrehtynyt, sillä se on yksi viimeisistä rauhallisista alueista maassa.
Ikävä kyllä viimeisten kahden vuoden aikana valtava määrä irakilaisia – kenties yli kaksi miljoonaa – on lähtenyt maasta, etenkin pitkään kärsinyt ja vainottu kristitty assyrialaisvähemmistö, joka on jäänyt joka puolelta islamistien puristuksiin, jotka syyttävät heitä yhteistyöstä ristiretkeläisten kanssa, ja toisaalla heitä ajavat ahtaalle kurdit, jotka vaativat heidän maitaan. Kaniikki Andrew White, joka johti Irakin ainoaa anglikaanista kirkkoa, lähti Bagdadista eilen, koska pelkäsi henkensä ja turvallisuutensa puolesta yritettyään taata viiden siepatun britin vapauttamisen.
EU:n on nyt tehtävä enemmän tämän kriisin lievittämiseksi lisäämällä taloudellista apuaan ympäröiville arabimaille, jotka ovat ottaneet vastaan suurimman osan pakolaisista, etenkin Syyrialle ja Jordanialle, jotka ovat tehneet erityisen hyvin ottaessaan vastaan assyrialaiset. EU:n jäsenvaltioiden on myös otettava – kohtuuden rajoissa – vastaan tilapäisesti lisää pakolaisia.
Paulo Casaca (PSE), laatija. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, irakilaiset veljet ja siskot, aluksi haluan muistaa kaikkia niitä, joilta on riistetty heidän kallisarvoisin omaisuutensa heidän etnisen tai uskonnollisen alkuperänsä vuoksi, todellisen tai oletetun vakaumuksensa vuoksi tai siksi, että he ovat osoittaneet demokraattista rohkeutta ja kansallishenkeä. Haluan nostaa valokeilaan toverini, kumppanini ja ystäväni, parlamentin jäsenen Mohammad Hossein Ahwadin, jossa henkilöityi teokraattisen fasismin vastainen taistelu ja joka murhattiin 12. huhtikuuta Irakin parlamentissa.
Jotta sokaisevat tuskan kyyneleet eivät estäisi meitä näkemästä noita naisia, jotka edelleen taistelevat pitääkseen lapsensa hengissä etnisten puhdistusten jaloissa, tuhansia ja taas tuhansia irakilaisia, jotka tuijottavat tyhjyyteen Ammanin, Damaskoksen ja Kairon kaduilla, traumaperäisistä neurooseista kärsiviä uhreja, toreille tai raunioituneiden kirkkojen tai moskeijoiden suojiin pystytettyjä leirejä, haluan lähettää solidaarisuuden, rakkauden, huolenpidon ja toivon viestin kaikille.
Emme voi lähimainkaan kuvitella, eivätkä sanat pysty kuvaamaan niiden pimeyden voimien julmuutta, jotka toteuttavat suunnitelmaansa Lähi-idän nostamiseksi suuruuden kukoistukseen Tigrisin ja Eufratin rannoilla. Yhteinen päätöslauselma, jonka nyt esitämme, on välttämätön ensiaskel tilanteen korjaamiseksi.
Jean Lambert (Verts/ALE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, pidän päätöslauselmaa hyvänä ja muiden tavoin olen hyvin huolissani Irakissa ja sen rajoilla tällä hetkellä vallitsevasta todella traagisesta tilanteesta. Tämä on kansakunta, joka on jo käynyt läpi sodan, etnisen puhdistuksen, julman diktatuurin, laittoman miehityksen ja yhteisöjen väkivallan ja joutuu nyt havaitsemaan sekä ulko- että sisärajojen sulkeutuvan edessään ilman suurtakaan toivoa kotiinpaluusta ja saamaan hyvin vaihtelevan vastaanoton, mikäli joku heistä sattuu selviytymään Euroopan unioniin.
Meidän ei pidä hämmästyä, jos sota tuottaa pakolaisia – niin se aina tekee – ja todellakin, kuten jo todettiin, muutamat jäsenvaltioistamme ovat hyvin vakavasti vastuussa tilanteesta. Olen kerrankin jäsen Tannockin kanssa samaa mieltä ainakin sodan jälkeisen ajan suunnitteluun liittyvästä kysymyksestä.
Pidän tässä päätöslauselmassa erityisen onnistuneena lausuntoa, jonka mukaan irakilaispakolaisia tai tällä hetkellä Euroopan unionissa eläviä turvapaikanhakijoita, joiden hakemukset on hylätty, ei pidä pakottaa palaamaan, ja nyt meidän on todellakin ratkaistava näiden ihmisten asema sen sijaan, että jättäisimme heidät puille paljaille omissa jäsenvaltioissamme, niin kuin paikoin tapahtuu.
Sanoisin, ettei Irakissa ole tällä hetkellä ainuttakaan turvallista aluetta. Jopa Kurdistanin rajoille on tällä hetkellä keskitettynä turkkilaisia joukkoja, mikä heikentää ihmisten mahdollisuuksia palata tuhottuihin kyliinsä ja vie pohjaa pyrkimyksiltä lisätä alueen taloudellista vakautta. Itse asiassa jotkut palaajista on lähetetty takaisin sirpaleliivit ja kypärät yllään, mikä minusta kertoo, ettei kyseessä ole oikein turvallinen alue. Meillä on myös käytettävissämme Human Rights Watchin vasta viime viikolla julkaisema raportti, jossa todetaan, että Kurdistanin viranomaisten toimista huolimatta sissien turvallisuusjoukot jatkavat sieppauksia ja kidutuksia, joten Irakissa ei ole olemassa todella turvallista aluetta.
Me tiedämme, että meidän on lisättävä tukeamme maille, jotka ottavat pakolaisia vastaan rajalla, sekä UNHCR:lle, koska tiedämme, mitä tapahtuu, kun pakolaisten ahdingosta ei välitetä rajalla. Tarvitsee vain muistella esimerkkiä siitä, mitä tapahtui, kun käänsimme selkämme kahdelle miljoonalle afgaanipakolaiselle Pakistanin rajalla ja jätimme heidät vaille asianmukaista tukea – tyhjiö kyllä täyttyy, emmekä aina pidä lopputuloksesta.
Minusta on hyvä, että päätöslauselmassa vaaditaan komissiota selittämään parlamentin budjettivaliokunnalle yksityiskohtaisemmin, miten me autamme Irakia ja miten aiomme tukea sen naapurimaita. Samoin meidän olisi mielestäni myös tarkasteltava omaa uudelleensijoittamispolitiikkaamme, niin että tarjoaisimme apua ainakin joillekin niistä, joiden elämä on jälleen täysin sekaisin.
Bogusław Rogalski (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Irakin humanitaarinen tilanne ja ihmisoikeustilanne heikkenevät jatkuvasti. Näin YK:n Irakin avustusoperaation raportit paljastavat.
Tilastot ovat kauhistuttavia. Keskimäärin sata ihmistä kuolee joka päivä ja yli kaksisataa haavoittuu. Väestöstä 50 prosenttia elää alle dollarilla päivässä, ja työttömyysaste on 80 prosenttia. Vesihuolto on riittämätöntä ja viemärijärjestelmä toimimaton, mikä edistää tautien leviämistä. Kolme neljännestä lapsista ei käy koulua. Rikollisuus, aseelliset hyökkäykset, sieppaukset ja poliittiseen toimintaan tai maan jälleenrakentamiseen osallistuvien ihmisten murhat ovat jokapäiväisiä tapauksia. Siksi monet irakilaiset pakenevat maastaan ja yli kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut siirtymään kotimaansa sisällä. On myös syytä korostaa, että Irakin maaperällä on yli 40 000 muista maista kotoisin olevaa pakolaista, heidän joukossaan 15 000 palestiinalaista. Sellaiselta Irak näyttää tänään.
Siksi tarvitaan välittömiä poliittisia ja humanitaarisia toimia pakolaisten traagisen tilanteen helpottamiseksi. Meidän on syytä muistaa, että pakolaisista puoli miljoonaa on lapsia. Meidän olisi pidettävä huolta siitä, että maan sisäiset pakolaiset rekisteröidään, jolloin he saavat oikeuden ruoka-annokseen. Tällä hetkellä heillä ei ole oikeutta siihen. Meidän olisi myös painostettava naapurimaita, jotta ne lakkaisivat asettamasta rajoituksia pakolaisten maahantulolle, jolloin monet joutuvat jäämään rajalle.
Euroopan unionin on varmistettava, että apu, jota toimitamme Irakiin, Irakin kansalle, on kattavaa, kestävää ja koordinoitua Yhdysvaltojen toimien kanssa. EU:n olisi nyt kerta kaikkiaan hylättävä Amerikan-vastaiset ennakkoluulonsa. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme lievittää uskomattoman vaikeaa tilannetta, jossa miljoonat pakolaiset elävät, ja näin välttää laajamittaisen humanitaarisen kriisin.
Me myös vaadimme Irakin hallitusta ryhtymään välittömästi toimiin taatakseen maan sisäisten pakolaisten turvallisuuden ja lopettamaan ihmisten syrjinnän heidän taustansa perusteella. Sillä välin Euroopan komission on lisättävä humanitaarista apuaan kaikille Irakissa oleville sisäisille pakolaisille ja tuettava naapurimaita, jotka jo antavat tällaista apua.
Eija-Riitta Korhola, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, Irakin pakolaisten tilanne jatkuu edelleen vaikeana, yhtä edistysaskelta lukuun ottamatta. YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun suositus pakolaisstatuksen antamiseksi etelä- ja keski-irakilaisille turvapaikanhakijoille vuoden 1951 yleissopimuksen mukaan oli tervetullut ratkaisu. Samoin kuin täydentävän suojamuodon tarjoaminen silloin, kun pakolaisstatusta ei anneta.
Haluan erityisesti nostaa esille kaksi asiaa Irakin rajojen sisäpuolelta. Ensinnäkin uskonnollisten vähemmistöjen asema käy yhä sietämättömämmäksi. Assyrialais-, armenialais-, ortodoksi- ja muita kristillisiä ryhmiä sekä mandealaisia ja juutalaisia syrjitään räikeästi mm. työmarkkinoilla. Tietyillä alueilla viranomaiset ovat täysin kykenemättömiä suojelemaan vähemmistöjä muslimimilitaristien väkivallalta. Uskonnonvapaus on siten tosiasiassa supistunut olemattomiin.
Toiseksi pidän käsittämättömänä uhkauksia, joita irakilaisviranomaiset ovat antaneet tarvikehuollon jäädyttämisestä iranilaispakolaisilta. Näillä opposition jäsenillä on kansainvälisoikeudellinen pakolaisstatus ja luovuttamaton oikeus suojaan.
John Attard-Montalto, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, meidän on myönnettävä, että se, mitä Irakissa tapahtuu ja on tapahtunut, on paljon pahempaa kuin sisällissota – sitähän usein pohditaan. Tietenkään siellä ei ole käynnissä sisällissotaa. Se on pahempaa. Siellä on täysi kaaos. Kenelläkään ei ole mitään käsitystä eikä mitään suunnitelmaa siitä, miten selvittää sotku, johon olemme saattaneet Irakin. Käytin sanaa "saattaneet", koska se, mitä siellä tapahtui, ei ollut tarpeen, sitä ei vaadittu eikä sitä haluttu. Kyseessä oli maahantunkeutuminen, joka on osoittautunut kamalaksi painajaiseksi kaikille siihen osallistuneille.
Kun tekee virheen, siitä on kannettava vastuu. Nyt on korkea aika, että ne, jotka ovat olleet mukana – koalitioon kuuluvat maat sekä halukkaat kumppanit – osoittavat vastuuta siitä, mitä Irakin kansalle on tapahtunut ja erityisesti pakolaisille, jotka hakevat apua – ja vaikka he löytäisivät apua, sitä on tarjolla vain niukasti.
Nyt on korkea aika, että ne ihmiset, jotka tekivät alun perin virheen ja jotka ovat vastuussa kaoottisesta tilanteesta, osoittavat vastuunsa, ja ensimmäisiä, joita on autettava, ovat pakolaiset.
Kathy Sinnott, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, lähes kokonaan piilossa Irakin jatkuvia väkivaltaisuuksia koskevien uutisten takana on Irakin kristityn vähemmistön lähes kuulumaton ääni. Tällä pienellä vähemmistöllä ei ole mitään turvaa, ja se on kansainväliselle yhteisölle lähes tuntematon. He ovat jatkuvan väkivaltaisen vainon kohteena. Kristittyjen irakilaisten vaihtoehtona on maanpako – jos he onnistuvat pakenemaan – islamiin kääntyminen tai vaino.
Vainolla on monia muotoja: väkivalta, syrjintä työpaikalla, omaisuuden takavarikointi ja niin edelleen. Kaldealaisen papin Ragheed Aziz Gannin kohdalla vaino johti kuolemaan.
Mitä Euroopan yhteisö aikoo tehdä auttaakseen kaldealais-, assyrialais- ja ortodoksikristittyjen yhteisöjä? Irakin hallitus ilmoittaa sitoutuneensa väkivallan lopettamiseen, mutta turvallisuuden puutteen vuoksi rauhan aikaansaaminen ja haavoittuvaisten kansanosien suojeleminen on käytännössä mahdotonta. He tarvitsevat meidän apuamme.
Jean-Claude Martinez, ITS-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, humanitaarisen tilanteen, pakolaisten, kansainvälisen avun ja muun vuoksi on hyvä esittää Irakia koskeva päätöslauselma. Kukapa ei olisi yhtä mieltä johdanto-osan A kappaleesta ja siinä esitetystä toteamuksesta, jonka mukaan joka päivä kuolee sata ihmistä ja kaksisataa haavoittuu, että 70 prosenttia väestöstä on vailla vesihuoltoa, 3 miljoonaa on aliravittuja ja 2 miljoonaa, 500 000 lasta mukaan luettuna, on pakolaisina Syyriassa, Jordaniassa, Egyptissä ja muualla?
Mutta kuka tämän on saanut aikaan? Kuka on vastuussa? Kuka kylvi kaaosta? Oliko se Saddam Hussein? Oliko se Baath-puolue? Kaaos on seurausta sodasta, keskiajan teologien silmissä epäoikeutetusta sodasta, YK:n peruskirjan mukaan laittomasta sodasta, joka aloitettiin kahden valtionpäämiehen, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan päämiesten, kertoman valheen perusteella. Kuka tuki tätä sotaa täällä Euroopan parlamentissa? Kuka perusteli, kuka pyysi, kuka hyväksyi intervention, joka johti kaaokseen? Ranskan nykyinen ulkoministeri Kouchner ja muutamat tämän päätöslauselman allekirjoittajista.
Mitä meidän pitäisi sanoa? Että on hyvä toimia humanitaarisesti ja hoitaa seurauksia mutta että on vielä parempi toimia ennaltaehkäisevästi ja välttää seuraukset. Se on ongelmana eurooppalaisessa politiikassa! Me olemme Euroopassa niin ihastuneita ihmisoikeuksiin, että kaikkialla – Palestiinassa, Irakissa, Afrikassa, taloudellisen globalisaation alalla – me tuemme politiikkaa, joka toki loukkaa ihmisoikeuksia mutta antaa meille mahdollisuuden vakuutella aina uudelleen ja uudelleen suunnatonta rakkauttamme näitä samaisia ihmisoikeuksia kohtaan, joita lopulta rikotaan etukäteen antamallamme tuella. Siksi onkin hyvä, että 16 kohdassa ehdotetaan trauman hoitoon tarkoitettujen keskusten perustamista pakolaisille, mutta samalla olisi säädettävä myös omille johtajillemme suunnatuista poliittiseen ennaltaehkäisyyn tarkoitetuista keskuksista, joissa opetettaisiin viisautta, selväjärkisyyttä ja rohkeutta sanoa "ei" ja opetettaisiin hylkäämään naiivi optimismi, joka tuhoaa kaiken vanavedessään.
Justas Vincas Paleckis (PSE). – (LT) Kannatan päätöslauselmaa ja tunnen myötätuntoa niitä yli neljää miljoonaa irakilaista kohtaan, jotka ovat joutuneet pakenemaan synnyinseuduiltaan. Se on enemmän kuin kotimaassani Liettuassa on asukkaita. Pakolaisten määrä kasvaa, ja puolet heistä joutuu pakenemaan ulkomaille. Irakin tilanne ei ole paranemassa. Pakolaiset ovat tuomittuja elämään köyhyydessä, usein vailla työtä, samalla kun heidän lapsensa varttuvat lukutaidottomina. Näistä syistä terroristijärjestöjen on helppo värvätä uusia kannattajia.
Pakolaisille annettava humanitaarinen apu on häpeällisen pientä verrattuna niihin summiin, joita Irakin sodan käynnistäneet maat, Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta, käyttävät aseisiin. Yhdysvaltalaisten avunantajien antamat 60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ovat vain pisara meressä.
Tänä vuonna Euroopan unionin maihin saapuu noin 40 000 irakilaispakolaista – kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna – kun taas Yhdysvallat on ottanut tänä vuonna vastaan tuskin enempää kuin muutamia kymmeniä irakilaisia.
Olisi hyvä, jos Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan johtajat vierailisivat Irakissa ja sen naapurimaissa ja näkisivät omin silmin pakolaisten kärsimyksen. Ehkä he sitten muuttaisivat käytöstään.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Irakin turvallisuustilanteen heikkeneminen on saanut aikaan laajan pakolaisaallon: suunnilleen kaksi miljoonaa irakilaista on paennut Irakin rajojen sisällä ja noin kaksi miljoonaa naapurimaihin, 750 000 henkeä Jordaniaan ja 1,4 miljoonaa Syyriaan. Tämä pakolaisaalto voi johtaa humanitaariseen kriisiin ja uhata alueen vakautta, ja komissio on äärimmäisen huolestunut inhimillisen kärsimyksen laajuudesta.
Seuraamme tilannetta tarkkaan paikan päällä ja tarkastelemme jatkuvasti mahdollisia muutoksia. Olemme läheisessä yhteydessä kansainvälisen yhteisön muihin tärkeimpiin toimijoihin, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettuun. Tähän liittyen komissio osallistui aktiivisesti viime huhtikuussa Genevessä järjestettyyn UNHCR:n kansainväliseen konferenssiin.
Mitä tulee tämänhetkiseen apuun, jonka tarkoituksena on helpottaa pakolaisten tilannetta, komissio myönsi vuonna 2006 EuropeAidin kautta 10 miljoonaa euroa maan sisäisten pakolaisten tukemiseen. Helmikuussa 2007 nopeana vastauksena tilanteen heikkenemiseen ja UNHCR:n tammikuussa esittämään pyyntöön komissio ilmoitti ECHO:n välityksellä 10,2 miljoonan euron lisäavusta, joka koostuisi 4 miljoonasta eurosta maan sisäisille pakolaisille ja 6,2 miljoonasta eurosta maan rajojen ulkopuolella oleville irakilaispakolaisille. Lisäksi komissio jatkaa peruspalvelujen järjestämisen tukemista Irakissa.
Ymmärrämme, että tämä tuki on edelleen rajallista inhimillisen kärsimyksen laajuuteen nähden. Se on kuitenkin vain ensimmäinen, välitön vastaus humanitaariseen tilanteeseen. Komissio tutkii parhaillaan eri vaihtoehtoja, joilla irakilaispakolaisia voitaisiin parhaiten auttaa tulevaisuudessa. Turvallisuustilanne rajoittaa kuitenkin merkittävästi avun toimittamista Irakin rajojen sisällä. Monet kumppanimme, UNHCR mukaan luettuna, ovat rajoittaneet toimintaansa Irakissa.
Erilaisten teknisten ja poliittisten selvitysryhmien avulla komissio yrittää arvioida tilannetta paremmin ja samalla ilmaista valmiutensa antaa lisätukea irakilaispakolaisille. Komission jäsen Michel vieraili itse alueella huhtikuun lopulla. Sen jälkeen on myös tehty useita teknisten selvitysryhmien vierailuja Jordaniaan ja Syyriaan.
Olemme siis edelleen sitoutuneita tekemään työtä niiden maiden kanssa, jotka ottavat vastaan irakilaispakolaisia. Komissio on jo keskustellut ja keskustelee jatkossakin säännöllisesti Syyrian ja Jordanian viranomaisten kanssa tilanteesta.
Odotamme erityisesti osallistumista Sharm El-Sheikhissä perustettuun pakolaisasioiden työryhmään, jonka on viimeisimpien tietojen mukaan tarkoitus kokoontua 22. heinäkuuta Ammanissa. Komission jäsen Ferrero-Waldner on jo ilmoittanut komission olevan valmis antamaan teknistä apua työryhmälle prosessin helpottamiseksi.
Katsomme, että ainoa kestävä ratkaisu pakolaisten kannalta on rauha ja sovinto Irakissa. Tätä päämäärää varten jatkamme tukeamme irakilaispakolaisille. Olen kanssanne samaa mieltä siitä, että meillä on moraalinen velvollisuus auttaa.
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat ihmisoikeusloukkauksia Transnistriassa (Moldovassa).
Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Moldova ja erityisesti Transnistrian alue ovat olleet aiheena aiemmissakin parlamentin päätöslauselmissa. Moldovan konflikti vuonna 1992 johti separatistisen ja laittoman hallinnon syntyyn Transnistrian alueella, jossa on sen jälkeen tapahtunut lukuisia vakavia ihmisoikeusloukkauksia Moldovan kansalaisia vastaan. Nämä loukkaukset, jotka jatkuvat tälläkin hetkellä, vaihtelevat vakavista sananvapauden rajoituksista mielivaltaisiin pidätyksiin ja vangitsemisiin sekä poliittisten vastustajien ja kansalaisoikeusaktivistien kidutukseen.
Kansainvälisen yhteisön esittämät vaatimukset Transnistriassa elävien Moldovan kansalaisten ihmisoikeuksien kunnioittamisesta on jätetty suurelta osin huomiotta. Jopa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomio Moldovaa ja sen liittolaista Venäjän federaatiota vastaan Transnistriassa tapahtuneista loukkauksista on jätetty Transnistrian separatistihallinnossa täysin vaille huomiota.
Tuomitsemme jyrkästi kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen sorron, häirinnän ja vainon, jota Transnistriassa nykyään tapahtuu ja joka on Transnistrian totalitaarisen hallinnon tekosia. Vaadimme nopeaa ratkaisua alueen lukkiutuneeseen konfliktiin ja muistutamme järkkymättä, ettei Moldovan alueellista koskemattomuutta saa koskaan asettaa kyseenalaiseksi ja että Tiraspolan hallinto on laiton ja tunnustamaton ja sellaisena se pysyy meidän silmissämme ja päätöksissämme.
Koska Moldova sijaitsee EU:n välittömässä läheisyydessä ja koska maalla on selkeästi EU-jäsenyyspyrkimyksiä, EU:n on jatkettava aktiivista rooliaan auttaakseen Moldovan kansaa lopulta saavuttamaan ansaitsemansa rauhan ja vaurauden yhtenäisenä ja konflikteista vapaana demokraattisena kansakuntana.
Marcin Libicki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, tänään käsittelemme eräänlaista ei-toivottua perintöä, jonka Neuvostoliiton hajoaminen jätti jälkeensä. Vahvistaakseen sisäistä valtaansa Neuvostoliitto yritti varmistaa, että sen rajojen sisällä oli mahdollisimman paljon sisäistä muuttoliikettä. Tämä on syy ongelmiin kaikissa entisissä neuvostotasavalloissa, joissa venäläisvähemmistö muodostaa merkittävän osan paikallista yhteisöä. Se on myös syy Kaukasuksen, Baltian maiden ja Transnistrian ongelmiin.
Kuitenkin siinä missä noissa maissa venäläisvähemmistö muodostaa todellisen uhkan, koska se yleensä myötäilee Venäjää ja entisen Neuvostoliiton perillisenä hakee Venäjän tukea, Moldovassa valtion eheys on suurelta osin tuhoutunut, koska venäläisvähemmistö on ollut niin suuri, että se on johtanut siihen, että Moldovan sisälle on syntynyt erillinen alue, joka kutsuu itseään Transnistrian tasavallaksi.
Hyvät kollegat, meidän on oltava tietoisia siitä, että tämä poliittinen laittomuus, jonka Transnistrian venäläiset johtajat ovat sallineet, näkyy selkeästi ja suoraan perusihmisoikeuksien loukkauksina ja Moldovan kansan (käytännössä romanialaisten) vainona, ja se on selkeästi johtanut toisenlaiseen laittomuuteen, sillä poliittinen laittomuus ei kestä yksin pitkään, vaan pian perässä seuraa muunlainen rikollisuus. Erilaiset rikollisjoukkiot, jotka hallitsevat Moldovan julkista elämää, sekä erilaiset siellä tapahtuvat laittomuudet vaikuttavat erityisesti maan kyseisen osan asukkaiden elämään.
Haluaisin yksinkertaisesti huomauttaa, että mahdollinen tuleva itsenäisyys Kosovon mallin mukaan – jossa enemmistö koostuu albanialaisista Serbialle kuuluvalla autonomisella alueella – voisi johtaa siihen, että Transnistrian alueen venäläisväestö jatkaisi vastarintaansa Moldovan laillisia viranomaisia vastaan.
Esko Seppänen (GUE/NGL), laatija. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, tiedekomissaarille haluan sanoa aluksi, että kyllä Moldovassa ja Transnistriassa tehdään varmasti vielä joskus tiedettäkin, mutta sitä ennen on saatava rauhaa, leipää ja ihmisoikeuksia.
Balkanin alueen ohella Euroopan poliittisiin kipupisteisiin kuuluvat Moldova ja sen osa Transnistria. Rauhanomaista ratkaisua tilanteen vakauttamiseksi ei ole löydetty, vaikka ratkaisun etsimisessä ovat olleet auttamassa monet ulkopuoliset voimat, monin kansainvälisin julkilausumin.
Kiinnitämme erityisesti huomion Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön kokousten johtopäätöksiin, sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksiin asiassa Ilascu ja muut vastaan Moldova ja Venäjän federaatio.
On perusteltua, että täällä Euroopan parlamentissa kiinnitetään taas kerran huomiota alueen vakauden ja ihmisten turvallisuuden tarpeeseen ja sitä kautta köyhyyden torjuntaan. Köyhyys johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen ja Moldovan tapauksessa laajamittaiseen laittomaan ihmiskauppaan.
Ryhmämme julkilausumassa vaaditaan EU:n neuvostoa ja komissiota tehostamaan ponnisteluja Transnistrian konfliktin kaikille osapuolille hyväksyttävän ratkaisun löytämiseksi ja asetetaan vastuu eri osapuolille ongelmien eskaloitumisen välttämisestä. Tämä Euroopan köyhin alue on nostettava jaloilleen.
Maria Petre (PPE-DE), Autor. – Am generat dezbaterea pentru că noi credem că nu trebuie să rămânem fără reacţie în faţa unei realităţi care poate fi un precedent periculos. O hotărâre a Curţii Europene a Drepturilor Omului este ignorată din iulie 2004 până în iulie 2007.
La eliberarea ultimilor doi deţinuţi din grupul Ilaşcu sunt în continuare violate drepturile omului, sunt bătuţi, predaţi poliţiei din Moldova şi împiedicaţi să se întoarcă la domiciliul aflat pe teritoriul transnistrean de către nişte aşa-zise autorităţi nerecunoscute de nimeni. Credem că soluţionarea rapidă şi definitivă a conflictului din Transnistria presupune implicarea mai activă a Comisiei, a Consiliului şi a Parlamentului European. Aspiraţiile europene proclamate de Republica Moldova trebuie însoţite de crearea unui spaţiu al democraţiei şi de respectarea deplină a drepturilor omului pe întreg teritoriul acesteia şi acest subiect trebuie abordat nu doar în procesul de negociere din formula actuală pentru rezolvarea conflictului, ci şi în toate contactele cu oficialii din Moldova şi Federaţia Rusă.
Doar astfel, concluziile summit-ului OSCE de la Istanbul şi ale Consiliului ministerial de la Porto şi hotărârea Curţii Europene a Drepturilor Omului vor fi cu adevărat aplicate.
Marianne Mikko (PSE), laatija. – (ET) Meidän tietääksemme Transnistriassa ei tällä hetkellä ole poliittisia vankeja. Voimme kuitenkin odottaa kuulevamme uusista pidätyksistä minä hetkenä hyvänsä.
Valentin Besleag vietti kaksi viikkoa vankilassa, koska hän halusi asettua ehdokkaaksi, Moldovan lainsäädännön mukaisesti, paikallisvaaleissa, jotka pidettiin kesäkuun alussa. Tiraspolin viranomaiset pidättivät hänet sillä perusteella, että hän oli tuonut vaalimainoksia Moldovasta, sillä laiton hallinto oli kieltänyt poliittisten julkaisujen tuonnin ulkomailta.
Tilanne ei ole paranemassa. Transnistrian viranomaiset jättivät huomiotta Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen, joka mainittiinkin jo edellä ja jolla Tudor Petrov Popa ja Andrei Ivantoc julistettiin syyttömiksi kolme vuotta sitten. Molemmat Moldovan alueellisen koskemattomuuden puolustajat vapautettiin äskettäin vain sillä perusteella, että laittoman hallinnon määräämä vankeusaika oli kulunut umpeen. Lisäksi toisinajattelijoita kiellettiin palaamasta Transnistriaan, joten he elävät käytännössä maanpaossa.
Euroopan parlamentti on toistuvasti vahvistanut tukevansa Moldovan alueellista koskemattomuutta. Transnistrian hallinnolla ei ole laillisia perusteita olemassaololleen. Tilanteen tekee sitäkin kyynisemmäksi se, että Tiraspolin hallinto keskeytti neuvottelut konfliktin ratkaisemiseksi yli vuosi sitten.
Venäjä voisi ehkä taivutella hallinnon edustajat palaamaan neuvottelupöytään, mutta se ei tee niin. Lisäksi Moldovan/Transnistrian maaperällä on edelleen venäläisjoukkoja, vaikka Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Istanbulissa tekemässä päätöksessä vaadittiin joukkojen vetämistä vuoden 2002 loppuun mennessä.
Romanian liityttyä Euroopan unioniin Transnistria sijaitsee välittömästi Euroopan unionin rajalla. Meidän ei ole enää soveliasta omaksua tarkkailijan roolia. Euroopan unionin on osallistuttava Transnistrian konfliktia koskeviin neuvotteluihin täysivaltaisena kumppanina ja aktiivisena osapuolena.
Gérard Onesta (Verts/ALE), laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haaveilen torstai-iltapäivästä, jolloin meidän ei täällä täysistunnossa tarvitsisi enää puhua Venäjän epäilyttävästä roolista erilaisten hätätilanteiden yhteydessä. Kun ei ole kyse Tšetšeniasta niin sitten Transnistriasta, kun ei ole kyse Transnistriasta niin sitten toimittajien kohtelusta. Minun mielestäni meillä on iso ongelma kynnyksellämme, ja se ongelma on Venäjä, nimittäin tässä asiassa, niin kuin monessa muussakin, ratkaisu löytyy Moskovasta. Kaikki täällä parlamentissa tietävät sen. Minusta komission on nyt toimittava päättäväisesti, koska nämä jatkuvat epävakauttamisyritykset, joita Venäjä tekee yrittäessään saada takaisin neuvostoaikaisen imperiuminsa valtaa, eivät ole enää 2000-luvulla hyväksyttäviä.
Tämä tilanne on jatkunut nyt lähes 15 vuotta. Viisitoista vuotta on valtavan pitkä aika! Se tarkoittaa sitä, että kokonaiset väestönosat kyseisessä maassa tuntevat vain epävakauden ajan ja tämän autoritaarisen ja itse valtaan julistautuneen hallinnon. En käsittele tässä tarkemmin ihmisoikeusloukkauksia, koska muut puhujat ovat sen jo tehneet, vaikka minun täytyykin kollegojeni tavoin huomauttaa, että Tudor Petrov-Popan ja Andrei Ivantocin tapausten suhteen on ehdottomasti ryhdyttävä toimiin. Asiaa on kuitenkin oikeastaan lähestyttävä yleisemmästä näkökulmasta.
Kyseessä on "jäissä oleva" konflikti. Inhoan tätä sanaa, niin kuin nyt konflikti voisi olla jäätynyt, niin kuin se voisi olla jotakin kylmää, joka on unohtunut jääkaapin perille. Miehet ja naiset kärsivät, koska lakia ei noudateta. Älkäämme unohtako, että Moldova ei ole kovinkaan kaukana; se on aivan Euroopan unionin laidalla. Kun puhumme Transnistriasta, on kuin katsoisimme vain toiselle puolelle katua. Kehotan vilpittömästi komissiota vilkaisemaan, mitä kadun toisella puolella tapahtuu.
Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Moldovan ja viereisten Ukrainan alueiden paikalla muinoin sijainnut Bessarabia oli kerran kukoistava Eurooppa pienoiskoossa. Siellä romanialaiset, ukrainalaiset, venäläiset ja saksalaiset – nykyisen liittopresidentin suku on itse asiassa sieltä kotoisin – sekä gagauzit ja monet muut kansat elivät rauhassa rinnakkain. Sen vuoksi on sitäkin iljettävämpää, että nykyään alueella on vastassamme natsien ja Neuvostoliiton välisen sopimuksen rikollinen perintö. Jos tuota Hitlerin ja Stalinin välistä sopimusta ei olisi koskaan tehty, kyseinen alue olisi liittynyt Euroopan unioniin tämän vuoden alussa osana Romaniaa. Emme saa unohtaa sitä, ja se tarkoittaa, että meillä on erityinen vastuu.
Rikollisella stalinistisella rakennelmalla nimeltä Transnistria ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä sen kanssa, mitä Kosovossa tapahtuu. Sen vuoksi minun täytyy jälleen kerran olla eri mieltä arvoisan puolalaisen kollegani Libickin kanssa. Kosovo on demokraattinen maa, jossa tapahtui kansanmurha ja jossa YK ja Nato puuttuivat tilanteeseen tappamisen lopettamiseksi. Jos sitä verrataan Transnistriana tunnetun rikollisen stalinistisen rakennelman tilanteeseen, on todellakin mennyt vellit ja jauhot sekaisin.
Meidän on hajotettava Transnistrian rikolliset rakenteet ja integroitava alue Eurooppaan askel kerrallaan. Se on historiallinen velvollisuutemme. Erityisesti meidän on muistutettava Venäjää siitä, että se teki tiettyjä sitoumuksia Etyjin huippukokouksessa Istanbulissa kokonaista kahdeksan vuotta sitten eikä ole täyttänyt niistä tähän päivään mennessä yhtäkään. Emme voi hyväksyä sitä ja meidän on nyt puhuttava suorin sanoin venäläisille kumppaneillemme, jotka ylläpitävät kyseisiä rakenteita Transnistriassa, sillä ilman heitä tuo rikollinen rakennelma olisi passitettu historiaan jo kauan sitten.
Józef Pinior, PSE-ryhmän puolesta – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti käsittelee jälleen kerran kysymystä Transnistrian ihmisoikeuksista. Olen itsekin puhunut tästä aiheesta jo useaan otteeseen. Tämä alue on Eurooppana pitämämme alueen keskellä, keskellä Euroopan maanosaa. Alueella ei ole minkäänlaista tiedonvälityksen vapautta. Myöskään sellaisia liberaaleja ja demokraattisia vapauksia, joita me Euroopan unionissa pidämme itsestään selvinä, ei ole. Venäjä sekaantuu alueen asioihin, ja vain Venäjän valtion suojeluksen ansiosta tämä merkillinen tilanne, tämä kummallinen alue, tämä outo hallinto voi ylipäätään jatkaa olemassaoloaan. Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että tänä vuonna Gazprom otti haltuunsa Moldovan kansallisen kaasuyhtiön Moldova Gasin.
Romanian liityttyä Euroopan unionin jäseneksi Transnistrian kysymys on noussut yhdeksi Euroopan unionin perusongelmista. Vetoan Euroopan parlamenttiin, jotta se pyytäisi Euroopan unionin toimielimiä tarttumaan asianmukaisesti tähän asiaan. Pyytäisin, että laadittaisiin suunnitelmia, joilla voitaisiin muuttaa tätä outoa ja hyvin vaarallista tilannetta, joka uhkaa Euroopan maanosan rauhaa, demokratiaa ja vakautta. Ryhtykäämme todellisiin toimiin Euroopan unionin rajoilla vallitsevan tilanteen muuttamiseksi.
Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – Atunci când privim dintr-o perspectivă globală sau regională conflictul îngheţat din Transnistria, obişnuim să spunem că este o zonă generatoare de instabilitate şi insecuritate aflată sub controlul unui regim autoritar şi nelegitim. În viaţa de zi cu zi a oamenilor de acolo, acest lucru se traduce prin a nu putea să mergi la şcoală, prin a nu putea să-ţi vizitezi mama sau prin a trăi într-o lume controlată cu arma la brâu, în care doar cei care vor să vorbească despre ordine şi libertate intră în închisori, sfârşim prin a fi torturaţi chiar de aşa-zisele autorităţi. De aceea, dezbaterea de astăzi este una foarte importantă.
În demersul nostru am pornit de la un exemplu care a ajuns să fie cunoscut întregii lumi, cel al domnilor Ivanţoc şi Popa. Vreau să atrag atenţia că o mulţime tăcută de oameni suferă acolo fără ca noi să le cunoaştem numele sau să le auzim glasurile disperate. Este nevoie ca Uniunea Europeană să se implice profund în soluţionarea definitivă a conflictului transnistrean în conformitate cu standardele internaţionale. Uniunea Europeană trebuie să-şi activeze la maximum toate instrumentele pentru a contribui substanţial la crearea unui veritabil spaţiu de pace şi democraţie în vecinătatea de est, implicit în Transnistria. În viaţa de zi cu zi a oamenilor de acolo, asta se va traduce prin a avea dreptul de a merge la şcoală, să vorbeşti liber, să poţi să-ţi vizitezi mama.
Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, minulla on kumma tunne, että Transnistrian kummalliset hallinnolliset rakennelmat ovat olemassa vain siksi, että ne muistuttaisivat meitä siitä, miten pienestä on kiinni, ettei ihmisoikeusrikkomuksia aleta pitää normina ja ettei normaali toimintatapa, modus operandi, perustu lain ja kansainvälisen yhteisön mielipiteen halveksuntaan.
Jos joku on sattunut unohtamaan tai muuten haluaa tietää, miltä KGB:n versio mallikommunismista näyttää, kannattaa mennä Transnistriaan. Kansainvälisten järjestöjen painokkaista yrityksistä huolimatta mikään ei ole muuttunut vuosiin. Tällä hetkellä Transnistria on Euroopan, ellei koko maailman, laittoman asekaupan keskus. Aseita myydään maailman epävakaimpiin osiin. Se on myös huumekaupan sekä nais- ja lapsikaupan keskuspaikka, jossa ei lainkaan kunnioiteta vangittujen oikeuksia.
Ellemme tee velvollisuuttamme ja yritä muuttaa tilannetta, saatamme joutua havaitsemaan, että ne asenteet, joita paheksumme suuresti, vievät lopulta voiton. Haluaisin lisätä tarkistuksen päätöslauselmaan, josta äänestämme. Siinä mainitaan Tudor Popa. Voimme iloksemme todeta, että hänet vapautettiin äskettäin. Tekstissä mainitaan hänen sukunimensä molemmat osat, Petrov-Popa. Hän ei halua, että hänen nimensä venäläistä osaa käytetään, sillä Transnistrian itsevaltaiset viranomaiset ovat pakottaneet häntä käyttämään sitä, ja näin ollen hänen nimensä tulisi kuulua: Tudor Popa.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, demokratian ja oikeusvaltion vahvistaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen varmistaminen ovat EU:n ja Moldovan välisten suhteiden ydinaluetta. Ne ovat myös keskeisiä osia helmikuussa 2005 vahvistetussa Euroopan unionin ja Moldovan toimintasuunnitelmassa.
Euroopan komissio seuraa tarkasti ja jatkuvasti, että Moldovan viranomaiset kunnioittavat näitä oikeuksia ja periaatteita. Me keskustelemme näistä asioista säännöllisesti ja avoimesti moldovalaisten kumppaneidemme kanssa ja kannustamme heitä aina tilaisuuden tullen varmistamaan, että nämä keskeiset periaatteet pannaan täysimääräisesti täytäntöön, mistä on hyötyä sekä Moldovan kansalaisille että Euroopan unionin ja Moldovan välisille suhteille.
Transnistrian alueen tilanteen osalta on todettava, ettei tämä alue ole tosiasiassa Chisinaun hallituksen hallinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että Moldovassa toteutetut uudistukset eivät ole toteutuneet Transnistrian alueella. Samalla se merkitsee myös sitä, että tosiasiassa Euroopan unionin ja Moldovan toimintasuunnitelmalla tai Euroopan unionin tuella Moldovan uudistusprosessille ei toistaiseksi ole ollut mitään todellisia vaikutuksia Transnistrian tilanteeseen.
Demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien osalta alueen tilanne on siis todella ongelmallinen. Tärkeä osa työtämme on, että pyrimme osoittamaan kaikille Moldovan kansalaisille, myös Transnistrian asukkaille, mitä hyötyä tiiviimmästä suhteesta Euroopan unioniin olisi, ja myös sen, miten se vaikuttaisi sisäisiin uudistuksiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Tämä on keskeinen näkökohta työssä, jota teemme ratkaisun löytämiseksi Transnistriaan.
Euroopan unioni on voimakkaasti mukana Transnistrian sovintoprosessissa tavoitteenaan vaikuttaa osaltaan tämän lukkiutuneen konfliktin ratkaisemiseen. Tällaisen sovittelun tulosten on perustuttava Moldovan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden periaatteisiin sekä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin.
Osana näitä pyrkimyksiä yritämme jatkuvasti ottaa työhömme mukaan kansalaisjärjestöjä ja Transnistrian alueen kansalaisyhteiskuntaa. Tätä varten komissio tarjoaa myös rahoitusapua eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteydessä Transnistrian kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi.
Haluan kiittää teitä kaikista kommenteistanne ja kertoa, että otin huomioon näkemyksenne, mukaan luettuna sen, että Euroopan unionin roolia neuvotteluissa olisi lisättävä.
Tarve löytää ratkaisu Transnistrian konfliktiin Moldovan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden sekä demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden pohjalta otetaan jatkuvasti esiin kaikilla tasoilla EU:n ja Venäjän välisessä yhteydenpidossa.
Haluan vielä toistaa, että olemme vahvasti sitoutuneita tukemaan Moldovan uudistusprosessia ja sen syvää halua tehdä työtä ratkaisun löytämiseksi Transnistrian kysymykseen. Kaikkien näiden toimien tavoitteena on uudelleen yhdistynyt Moldova, jonka perustana ovat demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteet.
Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan keskustelun päätteeksi.
Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)
Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Transnistrian tilanne on vakava muistutus siitä, että ihmisoikeuksia loukataan räikeästi ja peittelemättömästi myös Euroopan sisällä. Separatistisen ja autoritaarisen Transnistrian hallinnon välinpitämättömyys oikeusvaltion periaatteista ja demokratiasta on jatkunut jo viisitoista vuotta.
Transnistrian ihmisoikeusloukkaukset ovat myös osoitus siitä, että pitkittyneen valtiollisen kriisin seurauksena myös kansalaisoikeuksien kehitys jähmettyy. Niinpä ihmisoikeuksien realisaatio ei liene mahdollista, ellei Moldovan ja Transnistrian kiistaa ratkaista pysyvällä ja kestävällä tavalla. Nyt vallitsee pattitilanne: kriisi on jäädytetty. Ihmisoikeuksia poljetaan, itsenäistä mediaa ja kansalaisjärjestöjä ahdistellaan.
Moldovalla on oikeus alueelliseen yhtenäisyyteen ja sen koko kansalla perusoikeuksiin.
Moldova mielii unionin yhteyteen. On selvää, että Transnistrian solmu on avattava ennen kuin integraation ovi aukeaa lopullisesti.
11.3. Ihmisoikeudet Vietnamissa
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta ihmisoikeuksia Vietnamissa koskevasta päätöslauselmaehdotuksesta.
Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, Vietnam, katastrofin synonyymi, on valtio, jolla on, kuten me kaikki hyvin tiedämme, hyvin traumaattinen menneisyys. Kolonialismin vastainen pitkä ja petollinen taistelu, tuhoisa kansalaissota ja kohtalokas sota Yhdysvaltojen joukkoja vastaan ovat aiheuttaneet vietnamilaisille ennen kokematonta kärsimystä. Sitten tuli totalitaristinen kommunismihallinto, jonka on tosin tunnustettava ainakin pyrkineen jonkin verran parantamaan menneisyyden haavoja ja saamaan valtion taas jaloilleen. Tämän vuoksi Vietnamin sosialistinen tasavalta saikin kansainväliseltä yhteisöltä erilaisia palkintoja, kuten jäsenyyden Maailman kauppajärjestössä, mutta valitettavasti vielä on pitkä matka siihen, että demokratian taso olisi vietnamilaisten kannalta hyväksyttävä.
Olemme erityisen huolestuneita uusista tavoista vainota toisinajattelijoita sekä tukahduttaa perusoikeuksiin kuuluva sananvapaus. Olemme myös erityisen huolissamme uskonnonvapautta koskevien uudistusten pysähdyksistä ja lukuisista takaiskuista pyrittäessä uudistamaan oikeuslaitosta, jonka olisi oltava oikeudenmukainen ja demokraattinen. Uudistuksen olisi johdettava kaikkien ilman asianmukaisia oikeudellisia takeita tapahtuvien vangitsemisten kumoamiseen.
Toivomme, että EU:n ja Vietnamin välinen ihmisoikeusvuoropuhelu hiljattaisista takaiskuista huolimatta johtaa konkreettisiin parannuksiin Vietnamin kansan kannalta, ja vetoamme Vietnamin viranomaisiin, jotta nämä suhtautuisivat vakavasti ihmisoikeusrikkomuksiin valtiossaan kohdistuvaan huoleemme. Samalla vetoamme komission ja neuvostoon, jotta nämä arvioisivat uudestaan yhteistyöpolitiikkaa Vietnamin kanssa ottaen huomioon, että yhteistyön on perustuttava demokraattisten periaatteiden sekä perusoikeuksien ja uudistusten kunnioittamiseen. Tätä päätöslauselmaesitystä ei ole tarkoitettu uhkaksi vaan pikemminkin varoitukseksi Vietnamin hallitukselle.
Esko Seppänen (GUE/NGL), laatija. – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, olen toiminut 1980-luvulla omassa maassani Vietnam-ystävyysseuran puheenjohtajana. Näen maassa tapahtuneen nopeaa taloudellista kehitystä varsinkin kymmenen viime vuoden aikana. Siitä kertovat uudet sukupolvet, joilla ei ole omakohtaista kokemusta USA:n aggressiosta Vietnamissa.
Vanhana Vietnamin ystävänä haluan muiden europarlamentin poliittisten ryhmien tapaan kiinnittää huomion tarpeeseen kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä organisoitumisen-, ilmaisun- ja uskonnonvapautta Yhdistyneiden kansakuntien julistusten ja konventioiden hengessä.
Ryhmämme päätöslauselmassa vaaditaan buddhalaisten johtajien Thich Huyen Quangin ja Thich Quang Don vapauttamista käsityksemme mukaan perusteettomasta vankeudesta. Vietnamin tulisi mielestämme liberalisoida vähemmistöpolitiikkansa. Myös EU:n tulisi toimia sen puolesta edistäessään yhteistyötä Vietnamin kanssa.
Vaikka Vietnamista on löytynyt öljyä, se ei ole lännen öljy- ja kaasureservaatti ja näin ollen poliittisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia voidaan pitää esillä, toisin kuin esimerkiksi Azerbaidžanin ja Kazakstanin kanssa tehtävässä yhteistyössä.
Eija-Riitta Korhola (PPE-DE), laatija. – (FI) Arvoisa puhemies, Vietnamin tilanne vaatii kansainvälisen yhteisön huomiota. EU:n on lähetettävä selkeä viesti: uskonnollisten yhteisöjen, kuten Vietnamin yhdistyneen buddhalaiskirkon, protestanttisen kotiseurakunnan ja toisinajattelevien ryhmien, syrjintä on lopetettava. Näiden rauhanomaista uskontoa harjoittavien yhteisöjen jäsenet ovat kärsineet vapaudenriistoista ja kotiaresteista.
Tuo oli katkelma vajaa neljä vuotta sitten tässä salissa pitämästäni puheesta Vietnamin ihmisoikeustilanteesta. Surullisena totean, että voisin pitää saman puheen nyt, sillä uskonnonvapautta koskeva tilanne ei ole parantunut. Tämä voi herättää kysymyksen näiden keskustelujen merkityksestä, mutta vaihtoehtojakaan ei ole. On jatkettava painostusta ja tehtävä kaikkensa kansainvälisen huomion saamiseksi.
Ja toivoakin on, sillä Vietnamissa on tehty pieniä oikeusvaltiollisia uudistuksia ainakin lainsäädännön tasolla. Näille seikoille on syytä antaa tunnustus ja toivon, että neljän vuoden päästä voimme sanoa jotakin enemmän.
Marc Tarabella (PSE), laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ennen varsinaisen aiheen tarkastelua ja keskustelua nyt käsiteltävänä olevasta Vietnamia koskevasta päätöslauselmasta haluan esittää huomautuksen, jonka koen tärkeäksi. Ihmettelen sitä, kuinka täällä parlamentissa kiireellisinä käsitellyt asiat valitaan. En toki aseta kyseenalaiseksi niiden nyt tarkasteltavina olevien valtioiden monien ongelmien merkitystä, mutta minusta vaikuttaa siltä, että tietyt valtiot unohdetaan täysin verrattuna muihin, joista meillä on tilaisuus keskustella monta kertaa istuntojakson aikana. Esitän yhden esimerkin – Kolumbian monine murhattuine ammattiyhdistysjäsenineen ja panttivankeineen, jotka elävät hyvin vaikeissa oloissa. Tutkimusteni mukaan Kolumbiasta, joka tosin on ollut aiheena monissa päätöslauselmissa, ei ole kertaakaan keskusteltu kiireellisenä asiana vuoden 2002 jälkeen, ja se on minusta omituista.
Käytän tänään kuitenkin puheenvuoron Vietnamin tilanteesta. Vaikka vuosi 2006 oli poliittisen avoimuuden vuosi, jolloin joustavuus oli mahdollista, uskonnonvapaus on edelleen ala, jolla kansalaisjärjestöt raportoivat ongelmista. On tärkeää, että Vietnam mukautuu kaikkiin sen alueella harjoitettuihin uskontoihin ja sallii koko väestön valita vapaasti uskontonsa. Mielipiteen- ja sananvapautta ei saa rikkoa missään olosuhteissa, ja Vietnamin kansalaisten, olivatpa he keitä tahansa, on voitava ilmaista itseään millä tahansa käytettävissä olevalla keinolla, myös laajan levityksen, kuten Internetin välityksellä.
Tilanteesta huolimatta haluan myös korostaa – kenties päinvastoin kuin kollegani Korhola juuri puhui – että Vietnamissa on kuitenkin toteutettu toimia. Valtio on jo tehnyt tiettyjä toimi, jotka olemme panneet merkille, varsinkin vieraillessamme paikan päällä ASEAN-valtuuskunnan kanssa vuonna 2006. On tärkeää, että jatkamme valtion tukemista, jotta kaikkien kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti. Toivokaamme, että päätöslauselma auttaa tässä.
Ryszard Czarnecki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, tämä on jälleen yksi keskustelu uskonnollisesta vainosta ja ihmisoikeusrikkomuksista Vietnamin, Kambodžan tai Laosin kaltaisissa valtioissa. Vietnamilla on merkittävä asema alueella. Se nauttii dynaamisesta kasvusta ja on pääsemässä eroon kommunistikauden sosiaalisesta ja taloudellisesta kuilusta. Valitettavasti lisääntyvä vauraus ei kulje käsi kädessä ihmisoikeuksien, sanan- ja ilmaisunvapauden ja uskonnonvapauden kanssa.
Tähän asti olemme Euroopan parlamentissa keskittyneet puheenvuoroissamme – myös minä itse – buddhalaisten vainoon, sillä kyseessä on Vietnamin suurin uskonnollinen yhteisö. Nyt kuulemme kuitenkin, että myös katolisia vainotaan, ja kohteena on katolinen pappi Nguyen Van Ly. Vaikka puhuinkin asiasta parlamentissa jo puolitoista vuotta sitten, ja jäsen Korhola 18 kuukautta myöhemmin, havaitsen surukseni joutuvani käyttämään aivan samoja sanoja.
Meidän on odotettava ASEANin ja ASEMin kaltaisten Aasian kansainvälisten järjestöjen mutta myös YK:n ja sekä ihmisoikeuksien korkean edustajan vetoavan määrätietoisesti Vietnamin sosialistisen tasavallan hallitukseen, jotta se kunnioittaisi ihmisoikeuksia ja uskonnonvapautta valtiossa. Ennen, ollessaan köyhä kommunistivaltio, Vietnam rikkoi ihmisoikeuksia ja tukahdutti uskonnonvapauden. Nyt se tekee saman, tosin pienemmässä mittakaavassa, vaikka onkin rikkaampi ja oletettavasti lopettamassa kommunistisen ideologian toteuttamisen. Me emme voi olla hiljaa!
Bogusław Sonik, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämän vuoden maaliskuussa 15 vietnamilaista toisinajattelijaa tuomittiin pitkiin vankeustuomioihin ja kotiarestiin. Tapahtuma, jota ei ole kommentoitu maailman tiedotusvälineissä, vahvistaa maan heikon ihmisoikeustilanteen.
Kansalaisten perusoikeuksia, kuten uskonnonvapautta, lehdistön vapautta ja yhdistymisvapautta, rikotaan Vietnamissa. Oikeutta oikeudenmukaiseen ja asianmukaiseen oikeuskäsittelyyn ei kunnioiteta. Toisinajattelijat sijoitetaan psykiatrisiin laitoksiin kuten ennen Neuvostoliitossa. Etnisiä vähemmistöjä sorretaan, pappeja ja eri uskontojen edustajia vainotaan.
Euroopan unioni ei voi eikä saa sietää näitä rikkomuksia enää. Mikä tärkeintä, olemme Vietnamin tärkein kauppakumppani. Vietnam hyötyy Euroopan unionin tullietuusjärjestelmästä. Meillä on resurssit saada Vietnamin sosialistisen tasavallan hallitus halukkaammaksi takaamaan kansalaisten perusoikeudet. Velvollisuutemme on tehdä se.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, sen jälkeen kun Vietnam lakkautti väliaikaisesti sortopolitiikkansa ja poliittisten ja kansalaisoikeuksien rajoittamisen vuonna 2006, todistamme jälleen uutta pidätysaaltoa, joka kohdistuu viranomaisten hankaliksi katsomiin kansalaisiin.
Yhdysvallat tunnusti hiljattain Vietnamin vakaiden ja tavanomaisten kauppasuhteiden kumppaniksi. Se myös liittyi Maailman kauppajärjestöön. Vaikka valtio on avautunut taloudellisesti, se ei ole luopunut monopolivallastaan demokraattisen järjestelmän hyväksi.
Meidän on saatava lopetettua kaikki Vietnamin yhdistyneeseen buddhistikirkkoon kohdistuvat sortotoimet, ja kirkko on tunnustettava virallisesti. Meidän on vaadittava kaikkien vietnamilaisten poliittisten vankien vapauttamista, jotka on vangittu koska he ovat laillisesti ja rauhanomaisesti harjoittaneet mielipiteen-, uskonnon- ja lehdistönvapautta. Vietnamin viranomaisten on noudatettava YK:n ihmisoikeusneuvoston suosituksia, jotka koskevat maan oikeusjärjestelmän kehittämistä ja perusoikeuksien kunnioittamista.
Koska Euroopan unioni on Vietnamin suurin kauppakumppani ja valtiolle myöntämämme apu on jopa 304 miljoonaa euroa vuosina 2007—2013, meidän on harkittava jo allekirjoitetun yhteistyösopimuksen tarkistamista, sillä ainoastaan taloudelliset sanktiot voivat pakottaa Vietnamin panemaan täytäntöön demokratiaan ja oikeusvaltioon johtavat poliittiset ja institutionaaliset uudistukset.
Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu koskee Vietnamia, yhtä viimeisistä kommunistivaltioista, jossa ihmisoikeusrikkomuksia on tapahtunut jo vuosia. Vietnamissa ihmisoikeuksien ja demokratian puolustajat vangitaan, uskonnollisia johtajia syytetään vakoilusta ja sosialistisen tasavallan vastaisesta propagandasta tai heidän katsotaan olevan uhka kansalliselle turvallisuudelle.
Vietnamin WTO-jäsenyyden hakemiseen liittyneen lievemmän sorron ajanjakson jälkeen oppositiopuolueet on kielletty, kuten myös riippumattomat tiedotusvälineet ja ammattiliitot. Vietnam soveltaa ennakkosensuuria, ja kaikki tiedotusvälineet ovat puolueen valvonnassa. Monet poliittisiksi toisinajattelijoiksi katsotut sijoitetaan kotiarestiin tai valvontaan. Lapsi ja nuoria aivopestään julmasti ja häpeämättömästi.
Valitettavasti kansainvälisten järjestöjen ja ihmisoikeustaistelijoiden pyrkimykset tai mitkään meidän laatimamme päätöslauselmat eivät ole muuttaneet tilannetta. Tuemme päätöslauselmaa ja vetoamme Vietnamin viranomaisiin, jotta nämä kunnioittaisivat ihmisoikeuksia, vapauttaisivat vangit ja toteuttaisivat uudistuksia. Vaikuttaa silti siltä, että tarvitaan radikaalimpia toimia.
Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio jakaa Euroopan parlamentin huolen ihmisoikeusrikkomuksista Vietnamissa. Ne vaikuttavat erityisesti ilmaisunvapauden, yhdistymisvapauden ja uskonnonvapauden harjoittamista. Meidän on kuitenkin nähtävä tämä asiayhteydessään. Vietnam on edistynyt merkittävästi taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien alalla. Kuluneen vuosikymmenen aikana se on onnistunut nostamaan suurimman osan väestöstään täydellisestä köyhyydestä ja saanut valtion tiukasti talouskasvuun johtavalle kurssille samalla rajoittaen väestön parissa esiintyvää sosioekonomista eriarvoisuutta.
Tämän lisäksi viime vuosina on toteutunut joitakin parannuksia kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien alalla. Esimerkiksi viimeisten kolmen vuoden aikana hyväksytyssä uudessa uskonnonvapautta koskevassa lainsäädännössä on lievennetty joitakin, muttei kaikkia, valtion käyttämiä välineitä uskonnollisten järjestöjen valvonnassa, joten vielä järjestäytymättömät ryhmät voivat hakea virallista tunnustusta.
Tällä on jo ollut myönteinen vaikutus paikan päällä. Muun muassa jotkin protestanttiset uskontokunnat, kuten baptistit ja mennoniitit, joita ei aiemmin tunnustettu, ovat voineet rekisteröidä ruohonjuuritason seurakuntia.
Uuden lainsäädännön täytäntöönpano on kuitenkin edelleen epätasaista, ja esimerkiksi pohjoisilla ylängöillä edistyminen on ollut huomattavasti hitaampaa kuin maan keskiosissa ja alankomailla. Lisäksi tietyt hallinnon toisinajattelijoiksi katsomat uskontokunnat, kuten Vietnamin yhdistynyt buddhistikirkko ja eräät Hoa Hao ja Cao Dai -ryhmät, ovat edelleen laittomia ja niihin kohdistuu ahdistelua.
Myös poliittisten toisinajattelijoiden kannalta ilmapiiri on parantunut viimeisten kahden vuoden aikana. Merkittävä määrä korkean profiilin aktivisteja vapautettiin vuosina 2005 ja 2006. Viime vuonna valtiossa muodostettiin myös joitakin uusia puolueita ja muita aktivistiryhmittymiä, ja tämä oli varsin poikkeuksellista niin ryhmien kuin niiden kannattajienkin suuren määrän vuoksi. Virallinen reaktio kehitykseen oli aluksi suhteellisen hillitty. Tilanne kuitenkin muuttui vuoden 2007 alussa, varsinkin helmikuun puolivälin jälkeen. Toisinajattelijoiden ahdistelu vaikuttaa lisääntyneen ja aktivisteja on pidätetty. Monia heistä on sittemmin tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin. Heidän joukossaan on joitakin tunnettuja henkilöitä, kuten isä Nguyen Van Ly sekä lakimiehet Nguyen Van Dai ja Le Thi Cong Nhan. Emme tiedä, onko tämä vain väliaikainen reaktio vai jotain syvempää, mutta komissio on tästä hyvin huolestunut.
EU:n suhteet Vietnamiin ovat kehittyneet dynaamisesti viime vuosina, ja komissio on tarttunut jokaiseen tilaisuuteen vaatien ihmisoikeustilanteen jatkuvaa paranemista, erityisesti pidätettyjen osalta. Komission ja EU:n jäsenvaltioiden edustajat Hanoissa ovat seuranneet erityisen tarkkaan hiljattaisia aktivistien pidätyksiä ja oikeudenkäyntejä. EU:n diplomaatteja oli läsnä joissakin oikeudenkäynneissä tarkkailijoina, ja EU reagoi voimakkaasti annettuihin tuomioihin. Julkilausumassaan 15. toukokuuta EU toisti vetoomuksensa Vietnamin hallitukselle, jotta se vapauttaisi kaikki poliittiset aktivistit, jotka harjoittavat ilmaisun- ja liittymisvapauttaan väkivallattomasti. EU:n edustusto Hanoissa on myös pyytänyt Vietnamin hallitukselta saada vierailla vangittujen toisinajattelijoiden luona voidakseen varmistua heidän pidätysoloistaan.
Komission jäsen Ferrero-Waldner otti myös voimakkaasti esiin hiljattaiset oikeudenkäynnit kahdenvälisessä tapaamisessaan Vietnamin varapääministeri Khiemin kanssa 28. toukokuuta 2007, ASEM-ministerikokouksen yhteydessä Hampurissa. Korkean tason poliittisten yhteyksien lisäksi EU ja Vietnam ovat sopineet ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun ja näkemysten vaihdon mekanismista. Tässä keskeinen väline on EU:n Hanoin edustustojen sekä Vietnamin hallituksen välinen säännöllinen ihmisoikeusvuoropuhelu. Yhteistyötä instituutioiden kehittämisen, hallintouudistusten, hallinnon ja ihmisoikeuksien kehittämisen aloilla tarkasteleva alaryhmä tarjoaa komissiolle toisen mahdollisuuden näiden asioiden tarkasteluun.
Olemme ilmaisseet kaikissa mahdollisissa yhteyksissä näkemyksemme, jonka mukaan väkivallattomien poliittisten aktivistien pidättäminen on vastoin Vietnamin velvoitteita niissä kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä, joihin se on liittynyt. Voitte olla vakuuttuneita siitä, että komissio käyttää vastaisuudessakin kaikki käytettävissä olevia keinoja korostaakseen tätä asiaa sekä kannustaakseen ja tukeakseen yleisesti ihmisoikeuksien ja uskonnonvapauden tilanteen edistymistä Vietnamissa. Luotamme myös vahvasti siihen, että Euroopan parlamentti jatkaa painostamista ihmisoikeuksien parantamiseksi Vietnamissa.
Puhemies. Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan keskustelun päätteeksi.
Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Osallistuttuani kolmen vuoden ajan näihin ihmisoikeusrikkomuksia koskeviin iltapäiväkeskusteluihin olen havainnut, että komissio on aina edustettuna, useimmiten edustajanaan komission jäsen, vaikka ajankohta on hankala. Olemme tästä hyvin kiitollisia. Haluan kuitenkin pantavan merkille, että neuvoston puolella en ole koskaan nähnyt edustajaa. Johtuuko tämä kenties siitä, ettei neuvostoa ole kutsuttu, vai eikö se katso läsnäoloa tarpeelliseksi? Voisitte kenties selvittää asian ja kertoa meille.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. Lupaan selvittää asian.
Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan vain todeta, että arvoisa kollega on oikeassa, mutta Saksan toimiessa neuvoston puheenjohtajana ulkoministeriön ihmisoikeusasiamies Günter Nooke oli paikalla kahtena torstai-iltapäivänä. Tämä olkoon esimerkkinä neuvoston tuleville puheenjohtajavaltioille.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. Ilmoitan, että ALDE-ryhmä on toimittanut minulle ehdotuksen jäsen Bill Newton Dunnin nimittämisestä talousarvion valvontavaliokuntaan.
Ehdotusta ei ilmeisesti vastusteta. Ehdotus hyväksytään.
12. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja
13. Äänestykset
Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana äänestykset.
(Äänestystulokset ja muut yksityiskohtaiset tiedot: ks. pöytäkirja)
13.1. Irakilaispakolaisten humanitaarinen tilanne (äänestys)
Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, työjärjestyspuheenvuoro! Ennen kuin päätöslauselmaesityksestä äänestetään katson, että tasapuolisuuden vuoksi ALDE-ryhmän on tunnustettava, että ilman PPE-DE-ryhmän läsnäoloa täällä tänä iltapäivänä sen tarkistuksia ei olisi hyväksytty. Minusta meidän olisi oltava johdonmukaisia kritisoidessamme poissaoloja istuntosalista.
Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – Am un amendament cu caracter tehnic, ca în textul rezoluţiei să fie înlocuit termenul de „Moldova” cu „Republica Moldova”, dacă, bineînţeles, colegii sunt de acord.
Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). – (PL) Haluan esittää suullisen tarkistuksen. Johdanto-osan kappaleessa C, mitä tulee sukunimeen Tudor Petrov-Popa, ehdotan nimen Petrov poistamista, jolloin nimi olisi Tudor Popa.
(Suulliset tarkistukset hyväksyttiin)
13.3. Ihmisoikeudet Vietnamissa (äänestys)
- Yhteinen päätöslauselma B6-290/2007
Puhemies. Äänestykset ovat päättyneet.
Ryszard Czarnecki (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan esittää yksiselitteisen lausunnon mietinnöstä, josta äänestimme aamulla.
(Puhemies keskeytti puhujan.)
Puhemies. Olen pahoillani, mutta äänestysselityksiä ei nyt sallita.
14. Parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamat kannat, jotka neuvosto on hyväksynyt (työjärjestyksen 66 artikla): ks. pöytäkirja
15. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
16. Määrärahojen siirrot: ks. pöytäkirja
17. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja
18. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
19. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
20. Istuntokauden keskeyttäminen
Puhemies – Julistan istuntokauden keskeytetyksi.
(Istunto päättyi klo 16.20.)
LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 33 esittäjä Maria Badia i Cutchet (H-0488/07)
Aihe: Välimeren maiden unionia koskeva ehdotus
Ranskan nykyinen presidentti Nicolas Sarkozy ehdotti 7. helmikuuta 2007 Välimeren maiden unionin perustamista. Siihen kuuluisivat Pohjois-Afrikan, Välimeren itäosan ja Euroopan unionin eteläosan valtiot. Ehdotus perustuu neljään pilariin, jotka ovat Euroopan neuvoston kaltainen hallitustenvälinen foorumi, yhteinen turvallisuusjärjestelmä, yhteisen kehityksen politiikat ja integroitu poliisiyhteistyö yhdistettynä yhteiseen poliisialueeseen.
Ensi näkemältä Välimeren maiden unionia koskeva hanke näyttää asettavan etusijalle turvallisuusnäkökohdat ja suosivan hallitustenvälisiä mekanismeja ylikansallisten kysymysten kustannuksella. EU:n ja Välimeren alueen suhteiden kehittäminen vaatii erityisvirikkeitä taloudellisella, sosiaalisella ja sivistyksen alalla sekä varsinkin kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämistä. Miten Euroopan komissio uskoo näin ollen tämän ehdotuksen vaikuttavan vuonna 1995 käynnistetyn Barcelonan prosessin toteuttamiseen? Onko se yhtä mieltä siitä, että Barcelonan prosessia on edistettävä edelleen hylkäämättä EU:n ja kolmansien rannikkovaltioiden nykyisistä assosiaatiosopimuksista juontavaa monenvälistä ja monialaista tarkastelutapaa, joka on vahvistunut Euro–Välimeri-alueen parlamentaarisen edustajakokouksen toiminnan käynnistymisen myötä? Mitä seurauksia komission mielestä Välimeren maiden unionia koskevalla ehdotuksella voisi olla neuvotteluprosessiin Turkin kanssa?
(FR) Komissio on arvoisan jäsenen tavoin vakuuttunut siitä, että suhteemme Välimeren eteläpuolisen alueen maiden kanssa ovat oleellisen tärkeitä.
On tarpeen lisätä EU:n osallistumista ja vaikutusta alueella. Komissio kannattaa kaikkia ehdotuksia, joilla pyritään kehittämään suhteitamme eteläisten kumppaneidemme kanssa. Komissio on tietenkin valmis osallistumaan asiaa koskevaan keskusteluun parlamentin, Ranskan, muiden jäsenvaltioiden ja kumppanivaltioiden kanssa.
Komissio tukee periaatteessa kaikkia aloitteita, joilla pyritään saamaan suhteemme Välimeren alueen naapureihimme EU:n tärkeimpien tavoitteiden joukkoon. Se korostaa kuitenkin, että on tärkeää säilyttää Euro–Välimeri-yhteistyön (Barcelonan prosessin) ja naapuruuspolitiikan tulokset. Naapuruuspolitiikan avulla on rakennettu vahvoja hallintoelinten välisiä suhteita EU:n ja Välimeren maiden välillä, ja siinä käsitellään alueen kannalta olennaisia asioita, esimerkiksi poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, maahanmuuttajien virran hallintaa, energiaverkkoja, Välimeren puhdistamista sekä kauppaa ja investointeja, jotka edistävät yhdentymistä ja kehitystä.
Kuten arvoisa jäsen tietää, vuodesta 1995 lähtien on tehty paljon "Barcelonan" Euro–Välimeri-prosessin ja vuodesta 2004 alkaen Euroopan naapuruuspolitiikan avulla. On kuitenkin tehtävä vielä paljon EU:n ja Välimeren maiden suhteiden vahvistamiseksi ja kyseisten maiden tukemiseksi niiden poliittisissa ja taloudellisissa muutoksissa.
Barcelonan prosessin ja Euroopan naapuruuspolitiikan avulla Euroopan unioni onkin onnistunut tekemään merkittäviä aloitteita kaikilla oleellisilla aloilla:
Maahanmuuton alalla on lisätty yhteistyötä (esimerkkeinä vuoden 2006 ministerikokoukset Afrikan maiden kanssa Rabatissa ja Tripolissa ja pian, marraskuussa 2007, Portugalissa järjestettävä ensimmäinen Euro–Välimeri-kokous).
Energiapolitiikan alalla on edetty kohti yhtenäisiä Euro–Välimeri-alueen energiamarkkinoita (kaasuverkot mukaan lukien).
Investointien osalta on pantu täytäntöön naapuruuspolitiikkaan liittyvä alueen investointirahasto (700 miljoonan euron määräraha yhteisön vuosien 2007–2013 talousarviosta).
Ympäristöä on suojeltu panemalla täytäntöön Välimeren puhdistusohjelma.
Komissio on vakuuttunut siitä, että Saksan puheenjohtajakaudella naapuruuspolitiikassa aikaansaatu poliittinen liikevoima jatkuu myös Portugalin puheenjohtajakaudella ja että Välimeren alueeseen kiinnitetään erityistä huomiota.
On tärkeää, että Barcelonan prosessin ja naapuruuspolitiikan saavutukset säilytetään yleisinä yhteistyön kehyksinä, joiden sisällä meillä on merkittävästi liikkumavaraa suhteiden kehittämiseen yksittäisten kumppanimaiden kanssa. Olen vakuuttunut, että esimerkiksi Maghrebin alueella tietyillä tärkeillä aloilla kuten terrorismin torjunnassa, energiapolitiikassa ja vesivarojen hallinnassa olisi täysin kumppaneidemme etujen mukaista kehittää uusia yhteisiä mekanismeja.
Turkin liittymisneuvotteluista mainitsen, että Euroopan unioni on neuvotellut Turkin kanssa 3. lokakuuta 2005 alkaen yksimielisesti hyväksytyn neuvottelukehyksen pohjalta. Siinä todetaan hyvin selvästi, että neuvottelujen tavoitteena on liittyminen, vaikka kyseessä on avoin prosessi, jonka tulosta ei voida taata etukäteen. Komission mielestä kaikki uudet aloitteet, joilla pyritään vahvistamaan suhteitamme Välimeren alueen kumppaneihimme – myös Turkkiin – täydentävät käynnissä olevaa liittymisneuvotteluprosessia.
Lopuksi totean, että on oleellisen tärkeää, että koko EU on mukana hankkeissa, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita. Vain EU:n osallistuminen – poliittinen ja taloudellinen osallistuminen sekä hallintoelinten mukanaolo – mahdollistaa merkittävien tulosten saavuttamisen.
Kysymyksen nro 34 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0512/07)
Aihe: EU:n ulkoinen apu
Joka vuosi Euroopan unioni antaa yli 7 miljardia euroa ulkoista rahoitustukea yli 150 maalle ja alueelle maailmassa ja panee täytäntöön lukuisia politiikkoja tällä alalla, Euroopan naapuruuspolitiikka ja ENPI mukaan luettuina. Mitkä ovat EU:n ulkoisen rahoitusavun tärkeimmät suuntaukset ja painopisteet? Onko uusia painopistealueita olemassa tai onko muutoksia tapahtunut? Missä komissio havaitsee puutteita avun suhteen ja onko komissiolla mitään strategiaa niiden korjaamiseksi? Onko olemassa mitään uusia EU:n ulkoisen avun välineitä? Minkälaista edistystä on tapahtunut ENPI:n täytäntöönpanossa?
(EN) Euroopan unioni (komissio ja jäsenvaltiot) voi olla ylpeä siitä, että se on suurin ulkoisen avun antaja: sen osuus maailman virallisesta kehitysavusta on 55 prosenttia. Komissio hallinnoi itse viidennestä noista EU:n varoista.
Ulkoinen apu on merkittävä osa EU:n ulkopolitiikkaa. Sitä käytetään monenlaisten ulkopoliittisten toimien tukemiseen. Komission vuosikertomuksessa 2007 Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006(1), joka toimitettiin parlamentille kesäkuun 2007 puolivälissä, kuvataan yksityiskohtaisesti viimeaikainen kehitys poliittisissa toimissa ja muissa asioissa.
Komission 160:tä maata koskevan ulkoisen avun tavoitteena on torjua köyhyyttä ja edistää – kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen yhteisymmärryksen mukaisesti – taloudellista kehitystä, ihmisoikeuksia ja demokratiaa.
Komissio lisää jatkuvasti ulkoisen apunsa joustavuutta ja tehokkuutta yksinkertaistamalla välineitään ja menettelyjään ja tarjotakseen siten parempaa ja nopeampaa apua jopa eri puolella maailmaa. Vuonna 2006 viimeistellyt ulkoisen avun uudet välineet tarjoavat yksinkertaistetun kehyksen kaudella 2007–2013 yleisestä talousarviosta annettavalle avulle. Entinen laaja joukko temaattisia ja maantieteellisiä sääntöjä on korvattu yhdeksällä rahoitusvälineellä. Yhteistyö Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden kanssa rahoitetaan kuitenkin jatkossakin ensi sijassa Euroopan kehitysrahastosta.
Vuosi 2006 oli jälleen Euroopan yhteisön ulkoisen avun ennätysvuosi, jolloin sitoumukset ylsivät 9,8 miljardiin euroon. Euroopan yhteisö on siis hyvää vauhtia saavuttamassa oman osansa EU:n tavoitteesta kaksinkertaistaa virallinen kehitysapunsa vuoteen 2015 mennessä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Talousarvion toteuttamisesta voidaan todeta, että komissio maksoi apua vuonna 2006 yhteensä 8,1 miljardia euroa eli enemmän kuin vuonna 2005, jolloin summa oli 7,5 miljardia euroa.
Afrikka oli Euroopan yhteisön ulkoisen avun suurin vastaanottaja. Sille suoritettiin todellisia maksuja 3,3 miljardia euroa.
Vuonna 2006 Euroopan naapuruuspolitiikkaa vahvistettiin entisestään tekemällä kolme uutta toimintasuunnitelmaa Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa, samoin kuin viimeistelemällä Egyptin ja Libanonin toimintasuunnitelmat. Lisäksi otettiin käyttöön uusi eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline. Vuosittaisten toimintaohjelmien valmistelussa on edetty suunnitellusti sen jälkeen, kun komissio hyväksyi maaliskuussa 2007 ohjelma-asiakirjat (maakohtaiset strategia-asiakirjat) kaudelle 2007–2013. Komissio olettaa hyväksyvänsä nuo ohjelmat ja tekevänsä kaikki tarpeelliset talousarviositoumukset ennen vuoden 2007 loppua.
Komissio pyrkii lisäämään avun antamisen tehokkuutta panemalla täytäntöön vuonna 2005 annetun kehitysavun tuloksellisuutta koskevan Pariisin julistuksen. Samaan aikaan on edistytty hyvin kehitystä johdonmukaisesti edistävää politiikkaa koskevan tavoitteemme täyttämisessä sen mukaisesti, mitä komissio ja jäsenvaltiot päättivät vuonna 2005 kahdestatoista politiikan alasta, muiden muassa kaupasta, maahanmuutosta, kalastuksesta ja ilmastonmuutoksesta.
Komissio olettaa, että avunantajien toimien parempi yhteensovittaminen, erityisesti EU:n sisällä komission ja jäsenvaltioiden välillä, auttaa saavuttamaan päämäärät. Kehityspolitiikan työnjakoa koskevat EU:n menettelysäännöt, jotka neuvosto hyväksyi toukokuussa 2007, ovat tärkeät tässä asiassa.
Komissio on myös jälleen osoittanut kykynsä toimia tehokkaasti kriisitilanteissa. Merkittävän lintuinfluenssapandemian uhatessa vuonna 2006 komissio reagoi nopeasti. Se lupasi 80 miljoonaa euroa apua ja osallistui tärkeimpien toimijoiden kokouksen järjestämiseen Pekingissä. Palestiinassa komissio on perustanut yhdessä Maailmanpankin kanssa väliaikaisen kansainvälisen mekanismin edistämään kaikkein haavoittuvaisimpien kansanosien sosioekonomisten olojen parantumista. Euroopan yhteisö tuki vuonna 2006 Palestiinan kansaa yhteensä 339 miljoonalla eurolla.
Komissio on myös toiminut ennakoivasti ihmisoikeuksien tärkeällä alalla. EU:n vaalitarkkailutehtäviä oli vuonna 2006 peräti 13, ja komissio valmisteli demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen välineen uudistamista. Se kuvaa EU:n vahvaa vakaumusta siitä, että ihmisoikeuksien kunnioituksen edistäminen on välttämätön osa ulkoista apua koskevaa politiikkaamme.
Komission vuosikertomus 2007 Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta ja ulkomaanavun täytäntöönpanosta vuonna 2006 {SEK(2007) 840}, {KOM(2007) 349 lopullinen}
Kysymyksen nro 38 esittäjä Claude Moraes (H-0482/07)
Aihe: Uusiutuvia energialähteitä koskeva tavoite
Hiljattain asetettujen sitovien tavoitteiden mukaisesti on tarkoitus lisätä uusiutuvien polttoaineiden käyttöä 20 prosentilla ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Miten komissio aikoo tukea jäsenvaltioita näiden tavoitteiden saavuttamisessa? Miten komissio aikoo valvoa jäsenvaltioiden kansallisia toimintasuunnitelmia (NAP) ja niiden täytäntöönpanoa?
(EN) Yhteisön politiikkaa arvioidaan parhaillaan uudelleen, jotta Eurooppa-neuvoston asettamat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energian tuotannon lisäämistä koskevat kunnianhimoiset tavoitteet voidaan saavuttaa.
Eurooppa-neuvosto tunnusti selväsanaisesti EU:n laajuisten toimien keskeisen merkityksen.
Komissio harkitsee parhaillaan sääntelyn avulla toteutettavien ja markkinapohjaisten kannustimien yhdistämistä, jotta uusiutuvien energialähteiden osuutta Euroopan energiamarkkinoilla voidaan kasvattaa ja siten saavuttaa kaksi päämäärää: kasvihuonekaasujen vähentäminen ja EU:n energiahuollon varmuuden parantaminen.
EU:lla on kaksi ohjelmaa, joilla tuetaan suoraan uusiutuvia energialähteitä. Ensinnäkin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaan kuuluva Euroopan älykäs energiahuolto II -ohjelma sisältää 316,35 miljoonaa euroa uusien ja uusiutuvien energialähteiden ja niiden käytön tukemiseen kaudella 2007–2013. Toiseksi innovatiivisten lähestymistapojen kehittämistä uusiutuvien energialähteiden alalla tuetaan seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta. Se on Euroopan unionin tärkein väline tutkimuksen rahoittamiseen Euroopassa. Lisäksi myös rakennerahastojen varoja ohjataan uusiutuviin energialähteisiin tehtäviin investointeihin. Tiedot 402 toimenpideohjelmaluonnoksesta, joista 12 on hyväksytty, osoittavat, että uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin sijoitetaan vuoteen 2013 mennessä noin 3,8 miljardia euroa. Energiatehokkuuteen, lämmön ja sähkön yhteistuotantoon sekä energianhallintaan käytetään lisäksi 3,3 miljardia euroa. Jäsenvaltioiden ja komission on hyväksyttävä nämä toimenpideohjelmat.
Komissio on julkaissut luonnoksen uusiksi yhteisön suuntaviivoiksi valtiontuesta ympäristönsuojelulle. Niiden avulla jäsenvaltioiden pitäisi voida tukea tehokkaammin uusiutuvien energialähteiden kehittämistä.
Uusiutuvia energialähteitä koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat ovat olennainen tekijä EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan politiikan uudessa rakenteessa, kuten uusiutuvia energialähteitä koskevassa etenemissuunnitelmassa(1) ehdotetaan. Komissio valmistelee parhaillaan ehdotusta tuon uuden rakenteen käytännön toteutuksesta. Komissio varmistaa, että kansallisia toimintasuunnitelmia seurataan, pannaan täytäntöön ja valvotaan tehokkaasti.
KOM/2006/0848 lopullinen: Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Uusiutuvia energialähteitä koskeva etenemissuunnitelma – Uusiutuvat energialähteet 2000-luvulla: kestävämmän tulevaisuuden rakentaminen
Kysymyksen nro 39 esittäjä Carl Schlyter (H-0483/07)
Aihe: Jääkaappien energialuokitus
Ruotsin energiaviranomainen on testannut jääkaappeja, joiden luokitus on A, A+ ja A++. Tällaisia jääkaappeja ostavat ihmiset, jotka todennäköisesti pitävät ympäristöä tärkeänä.
Vain kolme kymmenestä testatusta jääkaapista vastasi ilmoitettua energialuokitusta. Kaksi jääkaappia sai jopa vain B-luokkaa vastaavan tuloksen.
Testiin valittiin tosin vain yksi kutakin mallia edustava jääkaappi, mutta kokonaistulos oli hälyttävä.
Mihin toimiin komissio ryhtyy estääkseen sen, että yritys hankkii itselleen vilpillistä kilpailuetua harhaanjohtavilla merkinnöillä?
(EN) Energiamerkintöjen luokat riippuvat indeksistä, jossa otetaan huomioon sekä energiankulutus että jääkaapin ja pakastelokeroiden tilavuus. Komissio on tutustunut Ruotsin energiaviranomaisen yksityiskohtaisiin testituloksiin, joihin arvoisa jäsen viittaa. Ne osoittavat, että kaikilla testatuilla laitteilla mitattu energiankulutus osuu sovellettavassa direktiivissä säädetyn mittausmenetelmän sallitun virhemarginaalin sisälle(1). Kahdella kymmenestä laitteesta ilmoitettujen ja mitattujen tulosten välinen ero on niin suuri, että olisi tarpeen suorittaa toinen testikierros. Jos se vahvistaisi ensimmäisen tulokset, energiamerkintöjä olisi muutettava.
Komissio pitää myönteisenä sitä, että Ruotsi valvoo energiamerkintöjä koskevan direktiivin noudattamista.
Tärkein näiden tuotteiden valmistajien liitto, Euroopan kodinkonevalmistajien liitto (CECED) on ilmaissut huolensa siitä, että yleensä jäsenvaltioiden valvonta ei ole riittävää, ja sillä on oma testausohjelmansa (jossa käytetään riippumattomia tutkimuslaitoksia).
Komissio aikoo aloittaa vuoden 2007 jälkipuoliskolla tutkimuksen energiamerkintöjä koskevan direktiivin käytännön soveltamisesta jäsenvaltioissa ja päättää jatkotoimista sen tulosten perusteella.
Komission direktiivi 2003/66/EY, annettu 3 päivänä heinäkuuta 2003, neuvoston direktiivin 92/75/ETY soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kotitalouksien sähkökäyttöisten jääkaappien, pakastimien ja näiden yhdistelmien energiankulutuksen osoittamisen osalta annetun direktiivin 94/2/EY muuttamisesta, EUVL L 170, 9.7.2003.
Kysymyksen nro 40 esittäjä Ivo Belet (H-0489/07)
Aihe: Kaasumarkkinoiden vapauttamiseen liittyvät ongelmat Belgiassa
Komissio katsoo, että kaasumarkkinat eivät ole toimi vapaasti Belgiassa, tai niiden vapaus on hyvin rajoitettu (katso SEC(2006)1709 ja KOM(2006)0841 lopullinen). Electrabel-yhtiön äskettäin ilmoittama maakaasun hintojen korottaminen 13–20 prosentilla vahvistaa tämän näkemyksen paikkansapitävyyden. Vaikka markkinat on teoriassa vapautettu, on Electrabelin monopoliasema edelleen kiistaton.
Mikä on Belgiaa vastaan käynnistettyjen asiaan liittyvien rikkomusmenettelyiden tilanne, ja mihin konkreettisiin toimiin komissio aikoo seuraavaksi ryhtyä tässä asiassa?
Millä keinoin voidaan komission mielestä vielä puuttua tilanteeseen kansallisella tai yhteisön tasolla kyseisten perusteettomien hinnankorotusten peruuttamiseksi?
Gaz de France- ja Suez-yhtiön fuusioituminen muuttaisi Belgian kaasumarkkinoiden tilannetta perusteellisesti ja ratkaisisi monta ongelmaa, ottaen huomioon, että fuusio on toteutettava komission neuvottelemien ehtojen mukaisesti. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä Belgian tilanteen suhteen, mikäli fuusiota ei toteuteta?
(EN) Lyhyellä aikavälillä komissio voi vaikuttaa asiaan rikkomismenettelyillä. Nyt on meneillään rikkomismenettelyitä, jotka koskevat direktiivien 2003/54/EY(1) ja 2003/55/EY(2) soveltamista. Ne koskevat pääasiassa ongelmia, jotka liittyvät liittovaltion energia-alan sääntelyviranomaiselle annettuihin valtuuksiin.
Komissio on antanut perustellun lausunnon, ja seuraava askel on asian vieminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Yleisesti ottaen energian hinnoittelu kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta komissio huolehtii siitä, ettei hintataso vääristä kilpailua. Komissio voi aloittaa tässä asiassa rikkomismenettelyn ja/tai valtiontukitapauksen, mutta toistaiseksi niin ei ole Belgian tapauksessa toimittu.
On kuitenkin tunnettu tosiasia, että Belgian markkinat ovat erittäin keskittyneet ja että kaikki hallituksen toimien vaikutukset eivät ole vielä näkyvissä.
Komissio ehdottaa muutoksia lainsäädäntöön, jotta helpotetaan aidon kilpailun kehittymistä sähkö- ja kaasumarkkinoilla. Samalla komissio varmistaa jatkossakin, että markkinoiden toimijat, erityisesti perinteiset toimijat, noudattavat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklan kilpailusääntöjä. Tässä yhteydessä on huomattava, että komissio on aloittanut kilpailun vastaista toimintaa koskevan menettelyn, joka liittyy Belgian perinteiseen kaasuyhtiöön Distrigaziin ja jolla pyritään helpottamaan kilpailua Belgian kaasumarkkinoilla.
Hyväksyntään, jonka komissio on antanut Gaz de Francen ja Suezin fuusiolle, liittyy erittäin merkittäviä keinoja, joilla edistetään kaasumarkkinoiden kehitystä Belgiassa ja Ranskassa.
Jos fuusio ei toteudu, osapuolten ei tarvitse noudattaa siihen liittyviä sitoumuksiaan. Siinä tapauksessa komissio harkitsee tarkkaan, ovatko jatkotoimet tarpeen kaasumarkkinoiden kehittämiseksi.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/54/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 96/92/EY kumoamisesta
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/55/EY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2003, maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 98/30/EY kumoamisesta
Kysymyksen nro 41 esittäjä Gay Mitchell (H-0490/07)
Aihe: Euroopan tuulipäivä
Euroopan tuulipäivän avajaistilaisuudessa 15. kesäkuuta 2007 komission jäsen Piebalgs antoi selkeän sitoumuksen sanomalla: "Meidän on tehtävä suuria muutoksia".
Voiko komissio kertoa selkeästi, mitä nämä muutokset ovat ja kuinka se aikoo edistää uusiutuvan energian välttämätöntä leviämistä Euroopassa, erityisesti tuulivoiman käyttöä?
(EN) Komissio esitteli tammikuussa 2007 uusiutuvia energialähteitä koskevan etenemissuunnitelman, joka koskee sähköä, lämmitystä ja jäähdytystä sekä liikennettä.
Eurooppa-neuvosto vahvisti tämän tien valinnan sopimalla uusiutuvia energialähteitä koskevasta sitovasta 20 prosentin tavoitteesta EU:lle. Kokonaistavoite jaetaan sitoviksi kansallisiksi uusiutuvan energian tavoitteiksi (joihin sisältyy biopolttoaineita koskeva vähintään 10 prosentin tavoite). Komissio on arvioinut, että tuulivoimalla voitaisiin kattaa 12 prosenttia energiankulutuksesta vuoteen 2020 mennessä.
Komissio pyrkii poistamaan esteet uusiutuvien energialähteiden pääsyltä EU:n energiamarkkinoille, sähkön sisämarkkinoiden kehitys ja vapautuminen mukaan lukien. Jäsenvaltioita vaaditaan varmistamaan, että menettelyt, joilla uusiutuvat energialähteet hyväksytään markkinoille, ovat nopeita, oikeudenmukaisia ja yksinkertaisia. Saman on koskettava esisuunnittelua, jossa alueet ja kunnat osoittavat esimerkiksi tuulivoimapuistojen rakentamiseen soveltuvia kohteita. Komissio on ryhtynyt useisiin toimiin, jotta uusiutuvat energialähteet voitaisiin liittää paremmin sähköverkkoon. Niitä ovat sähköverkkoa koskevien sääntöjen noudattamisen valvonta, Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelmaan kuuluvat hankkeet ja osallistuminen tuulienergiaa käsittelevään eurooppalaiseen teknologiayhteisöön. Tässä yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota offshore-tuulivoimaloiden rakentamiseen liittyviin erityisvaatimuksiin, myös rajatylittäviin sähköverkkoyhteyksiin. Se edistää myös yhteisön rahoitusvälineiden, erityisesti rakennerahastojen ja koheesiorahastojen, tehokkaampaa hyödyntämistä.
Ehdotettu hanke Pohjois-Euroopassa merellä tuotetun tuulivoiman liittämiseksi verkkoon on EU:lle ensisijainen tavoite. Hankkeen tavoitteena on helpottaa Itämerellä ja Pohjanmerellä tuotetun offshore-tuulienergian liittämistä Manner-Euroopan verkkoon. Komissio on pyytänyt parlamenttia esittämään näkemyksensä ehdokkaasta eurooppalaiseksi koordinaattoriksi. Koordinaattorin tehtäviin kuuluu hankkeiden edistäminen, ja lisäksi hän tukee komissiota Euroopan laajuisia energiaverkkoja (TEN-E) koskevan ohjelman tulevien ensisijaisten tavoitteiden suunnittelussa, jossa korostuvat erityisesti tuulivoiman yhteydet verkkoon.
Käyttöön otetut tuulivoimalaitokset ovat lisääntyneet merkittävästi, ja vuoden 2006 lopussa saavutettiin 48 000 megawatin kapasiteetti. Komissio edistää jatkossakin tuulivoiman käytön lisäämistä uusilla tutkimusta koskevilla aloitteilla, esimerkiksi strategisella energiateknologiasuunnitelmalla, mutta myös nykyisten komission rahoitusvälineiden, kuten seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman, TEN-E-ohjelman ja Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelman avulla.
Kysymyksen nro 42 esittäjä Leopold Józef Rutowicz (H-0498/07)
Aihe: Euroopan energiaohjelma
Ympäristönsuojelu ja perinteisten energialähteiden, kuten kaasun ja öljyn, hintojen nousu sekä saatavuus edellyttävät, että ainakin 30 tulevan vuoden ajan noudatetaan aktiivista ja kattavaa energiapolitiikkaa.
Onko Euroopan unionille laadittu energiapolitiikka ainakin seuraaviksi 30 vuodeksi? Jos on, mitä ongelmia ohjelman laatimisen yhteydessä on noussut esiin ja mitä johtopäätöksiä on tehty?
(EN) Kevään 2007 Eurooppa-neuvoston kokouksessa päästiin yhteisymmärrykseen EU:n energiapolitiikasta.
Eurooppa-neuvoston päätöstä edelsi komission aloittama valmistelutyö, erityisesti maaliskuun 2006 vihreä kirja "Euroopan strategia kestävän, kilpailukykyisen ja varman energiahuollon turvaamiseksi". Parlamentti hyväksyi päätöslauselmansa 14. joulukuuta 2006 ja antoi siinä hyvän pohjan työn jatkamiselle, kuten tekivät myös kansalaiset. Komissio esitteli tammikuussa 2007 energiapaketin ("Energy for a Changing World"), johon sisältyi tiedonanto "Energiapolitiikka Euroopalle"(1).
Eurooppa-neuvoston päätelmissä tunnustetaan, että energian suhteen globaalissa maailmassa tarvitaan eurooppalaista näkökulmaa, jolla turvataan kestävä, varma ja monipuolinen energiahuolto. Eurooppa-neuvoston tukemassa toimintasuunnitelmassa hahmotellaan eurooppalainen lähestymistapa. Siihen kuuluvat hyvin toimivat energian sisämarkkinat, solidaarisuusjärjestelyt kriisien varalta, energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevat selvät päämäärät ja sitoumukset, tekniikkaan – erityisesti hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä ydinenergiaan – tehtäviä investointeja koskevat kehykset ja yhtenäinen ulkoinen energiapolitiikka, jossa EU puhuu voimakkaalla, yhdellä äänellä.
Valmistelutyön aikajänne on ulottunut vuoteen 2030 ja sen jälkeiseenkin aikaan. Komission mallinnus- ja ennusteanalyysit ovat saatavissa komission Internet-sivuilta. Niiden avulla arvioitiin vaihtoehtoja toimintasuunnitelmaa varten.
Eurooppa-neuvosto tuki selkeää, perusteltua toimintasuunnitelmaa, joka oli laadittu laajan kuulemisprosessin jälkeen. Tämä antaa meille hyvän pohjan seuraavaa vaihetta – toteutusta – varten.
Kysymyksen nro 43 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0511/07)
Aihe: Yhteinen energiapolitiikka
Brysselissä äskettäin pidetyn huippukokouksen päätelmistä puuttuu selvä viittaus EU:n yhteiseen energiapolitiikkaan. Merkitseekö se sitä, että tämä erittäin tärkeä politiikka pannaan hyllylle?
(EN) EU:n yhteisen energiapolitiikan kehittämistä ja täytäntöönpanoa ei missään tapauksessa ole pantu hyllylle. Komissio työskentelee parhaillaan Eurooppa-neuvoston sille maaliskuussa 2007 antamien hyvin kattavien valtuuksien turvin.
Kesäkuussa 2007 järjestetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tärkein aihe oli uudistetun perussopimuksen valtuutus. Tuo valtuutus sisältää artiklan, joka koskee erityisesti energiapolitiikkaa. Se on laajempi kuin vuoden 2004 perustuslakiluonnoksen energiaa koskeva osa. Siihen on lisätty verkkojen yhdistämisen edistäminen yhteisen energiapolitiikan tavoitteeksi sekä viittaus solidaariseen toimintaan. Vastaava viittaus solidaarisuuteen erityisissä hätätilanteissa pitäisi lisätä nykyiseen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tiettyjen tuotteiden saatavuutta koskevaan 100 artiklaan niin, että energia-ala mainitaan erityisesti.
Kesäkuun 2007 Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmissä korostettiin energiapolitiikan merkitystä ja annettiin lisää suuntaviivoja tulevaisuuden varalle. Näihin kuului Euroopan unionin yhteisen ilmasto- ja energiapolitiikan 40 kohta. Eurooppa-neuvosto palautti mieleen maaliskuun 2007 kokouksensa päätelmät ja painotti, että on tärkeää panna nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön kaikki kokonaisvaltaisen energiatoimintasuunnitelman osat, niin että edistetään EU:n energiapolitiikkaa. EU:n ja Afrikan suhteita koskevassa luvussa, 50 kohdassa, pidetään myönteisenä aikomusta aloittaa Afrikan ja EU:n välinen energiakumppanuus.
Eurooppa-neuvoston on tarkoitus arvioida kevään 2008 kokouksessaan komission, parlamentin ja neuvoston edistymistä EU:n energiapolitiikan täytäntöönpanossa.
Kysymyksen nro 44 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0449/07)
Aihe: La Aldea–Agaete-maantie (Gran Canaria, Espanja)
Tietääkö komissio, kuinka tärkeä uuden maantien rakentaminen Villa de Agaeten kaupunkiin on Gran Canarian saarella sijaitsevan syrjäisen Aldea de San Nicolasin asukkaille? Onko komissio valmis auttamaan vaikeuksissa, joita rakennustöissä saattaa aiheutua jouduttaessa maksamaan korvauksia, joilla vältetään ympäristön pilaantuminen?
(EN) Komissio voi vahvistaa, että kirjallisten kysymysten P-0490/05 ja E-1928/06 sekä samasta aiheesta tehdyn valituksen johdosta komissio ottanut yhteyttä Espanjan viranomaisiin selvittääkseen, onko tiehanke asiaan sovellettavan yhteisön ympäristölainsäädännön mukainen.
Asiasta keskusteltiin Espanjan viranomaisten kanssa rikkomismenettelyä koskevassa kokouksessa Madridissa 26. huhtikuuta 2007. Toimivaltaiset viranomaiset ovat tuossa kokouksessa antamansa lupauksen mukaisesti toimittaneet komissiolle lisätietoja toimista, joihin on ryhdytty ja joita on suunniteltu, jotta varmistetaan yhteisön lainsäädännön täysimääräinen noudattaminen tässä hankkeessa. Espanjan viranomaiset ovat viitanneet erityisesti hankkeen tärkeyteen La Aldea de San Nicolasin kunnan asukkaiden kannalta. Toimivaltaiset viranomaiset ovat myös antaneet komissiolle tietoja toimista, joita on suunniteltu sen varmistamiseksi, että hankkeen todennäköiset seuraukset suojeluilla alueilla ovat sopusoinnussa luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelua koskevan direktiivin 92/43/ETY(1) kanssa.
Espanjan vastausta arvioidaan parhaillaan. Komissio ilmoittaa arvoisalle jäsenelle tämän arvioinnin tulokset.
Kysymyksen nro 45 esittäjä Manolis Mavrommatis (H-0450/07)
Aihe: Muinaisesineiden laiton kauppa
Kreikkalaisen Eleftherotipia-lehden julkaisemien tietojen mukaan Carlos-museossa Atlantassa Yhdysvalloissa on kolme varastettua kreikkalaista muinaisesinettä, jotka ovat kaikki peräisin laittomista kaivauksista. Tutkimuksissa on ilmennyt, että esineet myytiin laittomasti vuosina 2002 ja 2003 EU:n eri jäsenvaltioissa. Toisin sanoen vaikka laittomat kaivaukset suoritettiin Kreikassa, nämä kreikkalaiset muinaisesineet päätyivät Yhdysvaltoihin myös muiden jäsenvaltioiden, esimerkiksi Italian, kautta samoin kuin Euroopan talousalueen valtioiden, esimerkiksi Sveitsin, kautta. Kulttuuriesineiden viennistä annetun asetuksen (ETY) N:o 3911/92(1) ja jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta annetun direktiivin 93/7/ETY(2) mukaan yhteisön on suojeltava jäsenvaltioiden kansallisaarteita yhteisön tason toimilla.
Kun otetaan huomioon, että EU:n ulkorajoilla suoritetut ennaltaehkäisevät tarkastukset eivät ole olleet tehokkaita, kysyn komissiolta, mihin lisätoimiin se aikoo ryhtyä, jotta jäsenvaltioiden ulkorajoilla tehtäviä tarkastuksia tehostettaisiin? Aikooko komissio ehdottaa jäsenvaltioille uusia tehokkaampia tapoja tehdä hallinnollista yhteistyötä, jotta vältetään kansallisaarteiden laiton vienti kolmansiin maihin, ja mihin vastaaviin toimiin on ryhdytty Euroopan talousalueella?
(EN) Esineet, joihin arvoisa jäsen viittaa kysymyksessään, ovat peräisin jäsenvaltiossa suoritetuista laittomista kaivauksista. Yksi tehokkaimmista keinoista puuttua tällaiseen laittomaan toimintaan on ratkaista ongelma sen alkulähteellä valvomalla asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön noudattamista.
Kulttuuriesineiden vientiluvista EU:n ulkopuolelle voidaan todeta, että neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3911/92(3) ja komission asetuksessa (ETY) N:o 752/93(4) on säädetty valvontajärjestelmästä, joka perustuu toimivaltaisten viranomaisten myöntämiin lupiin, jotka jäsenvaltioiden tulliviranomaiset tarkastavat. Ei kuitenkaan voida täysin estää sitä, että rikollisilla toimilla kierretään nykyistä vientivalvontajärjestelmää, varsinkaan silloin, kun tavaroita salakuljetetaan pois EU:sta. Järjestelmän kiertämisen estämisen riippuu suuressa määrin jäsenvaltioiden suorittamasta valvonnasta.
Viime aikoina on kehitetty seuraavat komission ehdottamat toimet, joilla pyritään tarjoamaan tarvittavat välineet tuonti- ja vientirajoitusten ja -kieltojen noudattamisen yleisen valvonnan parantamiseen:
Viimeaikaisilla muutoksilla yhteisön tullikoodekseihin(5) ja niiden soveltamista koskeviin säännöksiin(6) on luotu EU:hun yhteinen riskinhallintajärjestelmä. Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten välillä ja komission kanssa vaihdetaan jatkossa riskeihin liittyvää tietoa uusien järjestelmien avulla, jotta tullitarkastuksia voidaan kohdentaa entistä paremmin.
Viimeaikaisissa muutoksissa yhteisön tullilainsäädäntöön säädetään myös, että vienti-ilmoitukset on tehtävä hyvissä ajoin ennen tavaran lähtöä. Tämän ansiosta jäsenvaltioiden tulliviranomaisilla on tarpeeksi aikaa suorittaa riskianalyysi ja valita epäilyttävät lähetykset fyysisiin tarkastuksiin.
Komission ehdotusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97(7)muuttamisesta käsitellään parhaillaan lainsäädäntömenettelyn mukaisesti parlamentissa ja neuvostossa. Muutoksella parannetaan tullitietojärjestelmää, tehdään mahdolliseksi sen käyttäminen analyyseihin, tehdään mahdolliseksi automaattinen tietojen vaihto jäsenvaltioiden välillä ja yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa sekä varmistetaan henkilötietojen käytön valvonta. Siinä ehdotetaan myös, että perustetaan tullitutkintatietokanta (FIDE). Tullitutkintatietokannalla pyritään luomaan edellytykset sille, että komissio ja jäsenvaltioiden tullitutkintaviranomaiset voivat selvittää, mitkä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tai komission yksiköiden toimivaltaiset virkamiehet suorittavat tai ovat suorittaneet kyseessä olevia henkilöitä tai yrityksiä koskevaa tutkintaa. Näin pyritään ehkäisemään tullilainsäädännön, myös kulttuuriesineiden vientiä EU:sta koskevan yhteisön lainsäädännön, vastaisia toimia sekä helpottamaan ja nopeuttamaan niiden tutkimista ja niitä koskevia syytetoimia.
Yleissopimus tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä (Napoli II)(8), jonka alaan kuuluvat kansallisten ja yhteisön tullilainsäädäntöjen rikkomusten estäminen ja tutkiminen sekä syyte- ja rankaisutoimiin ryhtyminen yhteisön tai kansallisiin tullilainsäädäntöihin kohdistuvissa rikkomuksissa, on kolmanteen pilariin kuuluvan yhteistyön väline, jota sovelletaan myös kulttuuriesineisiin.
Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen operationaalisen yhteistyön suhteen on hyvä huomata, että Europolin valtuudet kattavat myös kulttuuriesineiden salakuljetuksen.
Kulttuuriesineiden palauttamista koskevassa neuvoston direktiivissä 93/7/ETY(9)on säädetty yhteistyömekanismeista ja menettelystä kansallisaarteiden palauttamiseen silloin, kun kulttuuriesineet on viety laittomasti jäsenvaltion alueelta ja ovat toisen jäsenvaltion alueella.
Yhteistyömekanismeista voidaan todeta, että asetuksen N:o 3911/92 8 artiklan ja neuvoston direktiivin 93/7/ETY 17 artiklan nojalla perustettu neuvoa antava komitea hyväksyi vuonna 2001 suuntaviivat toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välisen hallinnollisen yhteistyön parantamiseksi ja vahvistamiseksi yhteysverkoston luomisen ja tiedonvaihdon avulla. Niiden avulla kyseiset hallintoelimet ja henkilöt saavat tarpeellista tietoa yhteisön välineistä, joilla säännellään kulttuuriesineiden vientiä yhteisön ulkopuolisiin maihin ja jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamista.
Toisessa kertomuksessa direktiivin 93/7/ETY soveltamisesta(10) todetaan, että jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on tarpeen parantaa. Komissio aikoo tutkia, miten hallinnollisen yhteistyön suuntaviivoja voidaan parantaa.
Neuvoston asetus (ETY) N:o 3911/92, annettu 9 päivänä joulukuuta 1992, kulttuuriesineiden viennistä (EYVL L 395, 31.12.1992) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna neuvoston asetuksella (EY) N:o 806/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, kuulemismenettelyä (määräenemmistö) noudattaen annetuissa neuvoston säädöksissä säädetyn täytäntöönpanovallan käytössä komissiota avustavia komiteoita koskevien säännösten mukauttamisesta päätökseen 1999/468/EY (EUVL L 122, 16.5.2003)
Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista säännöksistä (EYVL L 77, 31.3.1993) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 656/2004, annettu 7 päivänä huhtikuuta 2004, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen (ETY) N:o 752/93 muuttamisesta (EUVL L 104, 8.4.2004)
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 648/2005, annettu 13 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 muuttamisesta (EUVL L 117, 4.5.2005, s. 13–19)
Komission asetus (EY) N:o 1875/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, tietyistä yhteisön tullikoodeksista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2913/92 soveltamista koskevista säännöksistä annetun asetuksen (ETY) N:o 2454/93 muuttamisesta (EUVL L 360, 19.12.2006)
Neuvoston säädös, annettu 18 päivänä joulukuuta 1997, yleissopimuksen tekemisestä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen K.3 artiklan perusteella tullihallintojen keskinäisestä avunannosta ja yhteistyöstä (EYVL C 24, 24.1.1998).
Neuvoston direktiivi 93/7/ETY, annettu 15 päivänä maaliskuuta 1993, jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta (EYVL L 74, 27.3.1993) sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/38/EY, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2001, jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta annetun neuvoston direktiivin 93/7/ETY muuttamisesta (EYVL L 187, 10.7.2001)
Kysymyksen nro 46 esittäjä Sarah Ludford (H-0455/07)
Aihe: EU:n ja Venäjän välinen viisumin saannin helpottamista koskeva sopimus
Voisiko komissio selittää, miksi EU:n konsulaatit Venäjällä eivät olleet valmistautuneet viisumin saannin helpottamista koskevan sopimuksen voimaantuloon 1. kesäkuuta, sillä ilmeisestikään ne eivät kyseiseen päivään mennessä olleet saaneet hallinnollisia ohjeita sen yksityiskohtaiseksi soveltamiseksi? Takaako komissio, että jäsenvaltiot ovat tulevaisuudessa paremmin valmistautuneita muiden, Balkanin ja naapurimaiden kanssa tehtyjen vastaavien sopimusten voimaantuloon, ottaen huomioon kuinka tärkeä asia on EU:n yhtenäisyyden, imagon ja maineen kannalta samoin kuin kaupan ja kansalaisten välisten yhteyksien kannalta?
(EN) Euroopan yhteisön ja Venäjän federaation välinen sopimus Euroopan unionin ja Venäjän federaation kansalaisille myönnettävien viisumien myöntämisen helpottamisesta(1) on pantava täytäntöön sen voimaantulopäivästä eli 1 päivästä kesäkuuta 2007 alkaen.
On mahdollista, että sopimuksen täytäntöönpanon ensimmäisinä päivinä on ilmennyt joitakin ongelmia. Komissio ei kuitenkaan ole tietoinen sellaisesta, että Venäjän federaatiossa sijaitsevat EU:n konsulaatit eivät olisi olleet valmistautuneet sopimuksen täytäntöönpanoon sen astuessa voimaan, kuten arvoisa jäsen väittää.
Komissio on luonnostellut yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Venäjän viranomaisten kanssa hallinnolliset suuntaviivat, jotka on suunnattu jäsenvaltioiden ja Venäjän konsulaateille ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että sopimuksen määräykset pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti. Jotta molemmat osapuolet hyväksyisivät luonnostellut suuntaviivat ja panisivat ne täytäntöön, ne annetaan käsiteltäviksi lähiaikoina perustettavalle sekakomitealle, jonka tehtävänä on valvoa sopimuksen täytäntöönpanoa.
Komissio ottaa joka tapauksessa tämän asian esille toimivaltaisissa neuvoston elimissä muistuttaakseen jäsenvaltioita niiden velvollisuuksista sopimuksen täytäntöönpanon suhteen ja kerätäkseen tietoa mahdollisista vaikeuksista tässä täytäntöönpanossa.
Komissio tunnustaa, että EU:n nykyinen energia- ja liikennepolitiikka ei ole kestävää. EU on sitoutunut pienentämään kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta nykyisellä energia- ja liikennepolitiikalla EU:n hiilidioksidipäästöjen arvioidaan lisääntyvän noin viidellä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Osa haasteesta on puuttua maantieliikenteen ja varsinkin tavarankuljetusten lisääntymiseen. Tiedän komission tutkivan erilaisia toimia, joilla on tarkoitus vähentää riippuvuuttamme erittäin saastuttavista fossiilisista polttoaineista ja lisätä energiatehokkuuttamme. Elintarvikkeet kuljetetaan luoksemme yhä pidempien matkojen takaa, ja fossiilisten polttoaineiden käytön ympäristövaikutukset ulkomailta tulevissa toimituksissa eroavat verrattuna paikalliseen toimitukseen. Mitä merkitystä komission mielestä on elintarvikehuollon uudelleenjärjestelyllä osana ratkaisua, jolla vähennetään elintarvikkeiden kuljetusten pituuksia ja autetaan samalla ilmastonmuutosongelmassa?
(FR) Komissio haluaa aluksi huomauttaa, että tavaroiden vapaa liikkuvuus on olennainen osa sisämarkkinoita ja edistää siten merkittävästi kilpailukykyä ja vaurautta. Lisäksi yhteinen liikennepolitiikka ei saa millään lailla vääristää kuljetettujen tuotteiden ominaisuuksia tai reittejä, jotka liittyvät kaupankäynnin vapauteen ja tässä tapauksessa myös yhteiseen maatalouspolitiikkaan.
Toisaalta on erittäin tärkeää, että tuota politiikkaa tuetaan kestävällä liikkuvuudella, kuten Euroopan komission vuoden 2001 liikennepolitiikan valkoisen kirjan väliarvioinnissa ja tähän liittyvissä ilmastonmuutosta ja ympäristöä koskevissa EU:n strategioissa ehdotetaan. On myös kannustettava puhtaampien tavaraliikennemuotojen käyttöön teknologisten ja organisatoristen innovaatioiden avulla, erityisesti jotta edistetään "ympäristöystävällistä käyttövoimaa", älykkäiden liikennejärjestelmien soveltamista ja liikenteen tehokasta logistiikkaa. Investointeja ja markkinoillepääsyä koskevien käytäntöjen on myös oltava asianmukaisia, jotta edistetään kaikkien liikennemuotojen optimaalista käyttöä joko yksin tai yhdistelmänä (komodaalisuus). Ennen kaikkea on tärkeää varmistaa, että liikennekustannukset vastaavat todellisia kustannuksia, ympäristöhaitat mukaan lukien. Komissio työskentelee kehittääkseen tapoja ulkoisten kustannusten sisällyttämiseksi hintoihin Euroopan unionissa. Tämä työ valmistuu vuonna 2008.
Lopuksi komissio haluaa korostaa tässä yhteydessä, että suurin osa elintarvikkeiden viennistä ja tuonnista tapahtuu meritse, mikä rasittaa yleensä ympäristöä vähemmän kuin muut liikennemuodot. Lisäksi kehitysmaille – jotka ovat vain pieneltä osin vastuussa ilmastonmuutoksesta mutta kärsivät sen seurauksista – on edelleen olennaisen tärkeää voida tuoda tuotteitaan Eurooppaan. Tämän vuoksi elintarvikkeidemme alkuperää koskevassa kysymyksessä ei voida soveltaa pelkkää "paikallistamisohjelmaa".
Kysymyksen nro 48 esittäjä Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (H-0458/07)
Aihe: Aluepolitiikka – uudet indikaattorit EU:n alueiden kehityksen mittaamiseksi
Bruttokansantuotteella voidaan hyvin osoittaa EU:n alueiden välistä taloudellista kasvua ja taloudellista lähentymistä, ja se on suhteellisen helppo laskea, mutta ei riitä mittaamaan sosiaalista ja alueellista koheesiota.
Voiko komissio ehdottaa BKT:n ja työttömyystietojen sijasta muita osoittimia, joiden joukossa on laadullisia, Euroopan tasolla vertailukelpoisia osoittimia, jolla voidaan mitata ja verrata EU:n yksittäisten alueiden kehitystä (esimerkiksi osoittaen inhimillisten voimavarojen kehitystä, infrastruktuurin saatavuutta, jne.)?
(EN) Vaikka bruttokansantuote (BKT) on jatkossakin hyvin tärkeä indikaattori taloudellisen kehityksen ja alueiden välisen yhteenkuuluvuuden mittaamisessa, komissio on yhtä mieltä siitä, ettei BKT riitä yksin kuvaamaan kaikkia taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. Siksi neljännessä yhteenkuuluvuutta koskevassa kertomuksessa(1) käytetään laajaa valikoimaa erilaisia indikaattoreita, joilla kuvataan taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta. Sitä varten mitattiin muun muassa työllisyyttä ja työttömyyttä, tutkimukseen ja kehittämiseen liittyviä indikaattoreita, maantieinfrastruktuurin tasoa, asukkaiden koulutustasoa ja mahdollisuutta hyödyntää lentoja, sairaaloita ja yliopistoja, vaikkei kaikkia näitä tietoja voitukaan sisällyttää lopulliseen kertomukseen.
Komissio esittelee vuonna 2008 alueellista yhteenkuuluvuutta koskevan tiedonannon, jonka yhteydessä tutkitaan lisää sitä, miten kyseistä käsitettä voidaan mitata sekä määrällisesti että laadullisesti.
Kuten kaikki muutkin tavarat, vaaralliset aineet ovat yhä enemmän kuljetettavana unionin maanteillä sen sijaan, että niitä pidettäisiin varastoissa tai tehtailla. Unionin lainsäädännössä, joka koskee vaarallisten aineiden maantiekuljetuksia, on yksi huolestuttava heikko kohta: pysäköintialueet.
Sen mukaan, mitä tavaroita pysäköintialueella säilytetään, alue voi saada niin sanotun SEVESO-luokituksen. Vaarallisia aineita kuljettaville ajoneuvoille on hyvin vähän vartioituja pysäköintialueita. Yleisesti ottaen nykyisten pysäköintialueiden määrä on sekä riittämätön että kapasiteetiltaan liian pieni, jotta pysäköinti olisi todella turvallista. Jos alueella sattuu onnettomuus, toimintasuunnitelmat ovat puutteellisia, koska täsmällisiä tietoja vaarallisten aineiden luonteesta ja niiden mahdollisista vaikutuksista ei ole.
Kuinka komissio aikoo vahvistaa yhteisön lainsäädäntöä, joka koskee vaarallisia aineita kuljettavien ajoneuvojen pysäköintiä, ja kuinka se aikoo toimia, jotta sitä noudatettaisiin käytännössä?
(EN) Vaarallisten aineiden kuljetus maanteitse kuuluu EU:n lainsäädännössä puitedirektiivin 94/55/EY(1) piiriin. Direktiivin liitteissä säädetään turvallisten pysäköintipaikkojen käytöstä tiettyjen aineiden ja kaikkien erityisen vaarallisten aineiden tapauksessa, nimittäin niiden, joiden uskotaan kiinnostavan terroristeja eniten. Direktiivin liitteet päivitetään joka toinen vuosi, ja tämän prosessin yhteydessä tarkistetaan jatkuvasti turvallista pysäköintiä koskevia säännöksiä.
Vaarallisten aineiden kuljetusta koskevia säännöksiä valvotaan direktiivin 95/50/EY(2) mukaisesti. Vuoden 2005 lopulla tähän direktiiviin tehdyissä muutoksissa siihen lisättiin uusi vaaraluokitus, jossa todetaan, että turvallista pysäköintiä koskevien sääntöjen rikkominen on vaaraluokan II rikkomus eli rikkomus, joka aiheuttaa loukkaantumisvaaran tai ympäristönvahingon vaaran. Myös rikkomusten sijoittamista vaaraluokkiin ollaan arvioimassa uudelleen.
Yleisemmin voidaan todeta komission olevan tietoinen siitä, että tieliikenteessä on tarpeen lisätä asianmukaisten pysäköintipaikkojen määrää. Se onkin aloittanut 12. kesäkuuta 2007 tätä koskevan pilottihankkeen, jolla edistetään investoimista turvallisten pysäköintialueiden rakentamiseen Euroopan laajuisen tieverkon varrelle kuljettajien suojelemiseksi rikoksilta ja heidän työolojensa parantamiseksi. Hankkeessa kehitetään ja kokeillaan standardeja viidessä kohteessa, minkä lisäksi sen yhteydessä rakennetaan Valenciennesin lähelle uusi turvallinen paikoitusalue, johon kuuluu erillinen alue vaarallisia aineita sisältäville rekoille.
Kysymyksen nro 50 esittäjä James Nicholson (H-0463/07)
Aihe: Brasilialaiset nautakarjatilat
Onko komissio tietoinen äskettäin tehdyistä paljastuksista, jotka koskevat Brasiliassa nautakarjatiloilla tapahtuvaa merkittävää sääntöjen rikkomista ja joista kerrottiin Irish Farmers Journal -lehdessä 26. toukokuuta 2007?
(EN) Komissio on tietoinen artikkeleista, jotka on julkaistu Irish Farmers Journal -lehdessä.
Artikkeleissa kerrotut tiedot eivät kuitenkaan vastaa komission elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston (FVO) Brasiliassa suorittamien tarkastusten tuloksia.
FVO:n tarkastuksissa havaittiin tiettyjä puutteita, mutta ne eivät tässä vaiheessa edellyttäneet brasilialaisen naudanlihan tuontia koskevan politiikan muuttamista.
Komissio tarkkailee jatkossakin tätä asiaa ja seuraa tarkasti toimia, joihin Brasiliassa ryhdytään FVO:n havaitsemien puutteiden korjaamiseksi.
Kysymyksen nro 51 esittäjä Marian Harkin (H-0516/07)
Miten Euroopan unioniin tuodun brasilialaisen naudanlihan jäämiä testataan ensinnäkin Brasilian viranomaisten toimesta Brasiliassa ja toiseksi komission yksikköjen toimesta Brasiliassa ja Euroopan unionin maahantulopaikassa? Millaisia ovat näiden viranomaisten suorittamien testien tulokset? Entä voisiko komissio kuluttajien suojelun ja heidän luottamuksensa nimissä toimittaa näiden testien yksityiskohtaiset tulokset kolmen viime vuoden ajalta?
(EN) Eläinperäistä ruokaa voidaan tuoda Euroopan unioniin yhteisön ulkopuolisesta maasta ainoastaan, jos maa on toimittanut vuosittaisen suunnitelman, josta käyvät ilmi sen tarjoamat takeet neuvoston direktiivin 96/23/EY liitteessä I tarkoitettujen jäämäryhmien ja aineiden valvonnasta. Takeilla on oltava vähintään samanlainen vaikutus kuin kyseisessä direktiivissä säädetyillä takeilla. Jos suunnitelmien katsotaan tarjoavan vastaavat takeet, suositellaan maan säilyttämistä niiden yhteisön ulkopuolisten maiden luettelossa, joiden jäämien valvontaa koskevat suunnitelmat on hyväksytty. Tuo luettelo julkaistaan komission päätöksessä, josta jäsenvaltioiden edustajat äänestävät komiteamenettelyssä.
Brasilian suunnitelma jäämien valvonnasta on hyväksytty ja Brasilia on kirjattu edellä mainittuun päätökseen naudanlihan ja useiden muiden tuotteiden osalta. Brasilian suunnitelmaa jäämien valvonnasta on kokonaisuudessaan parannettu huomattavasti verrattuna jäämiä koskevien elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston tarkastusten tuloksiin vuosina 2003 ja 2005. Niiden tuotteiden osalta, joiden suhteen suunnitelman ei katsottu tarjoavan vastaavia takeita, komissio poisti Brasilian luettelosta (esimerkiksi hunaja ja kasvatettu riista).
Kun eläinperäisiä ruokaeriä tuodaan EU:hun rajavalvontapisteiden kautta, jäsenvaltiot päättävät riskiarvioinnin perusteella, tutkitaanko eristä farmakologisesti vaikuttavien aineiden tai ympäristöperäisten kontaminanttien mahdolliset jäämät.
Komissio on hyväksynyt Brasilian naudanlihaa koskevan jäämäsuunnitelman, ja se kattaa kaikki kasvua edistävien aineiden, kuten hormonien ja beta-agonistien, ryhmät, jotka on mainittu neuvoston direktiivissä 96/23/EY. Jäsenvaltioiden tavoin myös Brasilia julkaisee testitulokset vuosittain. Viimeisten kolmen vuoden aikana ei ole havaittu jäämiä beta-agonisteista. Jäämiä zeranolista – joka on hormonin kaltainen aine – on havaittu noin 0,1 prosentissa vuosina 2005 ja 2006 tutkitusta karjasta. Tahallisen (laittoman) käytön ohella tuon aineen jäämiä voi syntyä rehun saastumisen seurauksena. Kyseistä ilmiötä on havaittu kaikkialla maailmassa, myös EU:n jäsenvaltioissa.
Jäsenvaltiot välittävät maahantuodun eläinperäisen ruuan jäämiä koskevat tutkimustulokset komission yksiköille. Mikäli tulos osoittautuu vaatimusten vastaiseksi, jäsenvaltioilla on velvollisuus ilmoittaa siitä komissiolle ja muille jäsenvaltioille elintarvikkeita ja rehuja koskevan nopean hälytysjärjestelmän (RASFF) välityksellä.
Viimeisin brasilialaista lihaa koskeva RASFF-varoitus hormoneista tai beta-agonisteista annettiin vuonna 2001, kun beta-agonisti klenbuterolia löydettiin Yhdistyneeseen kuningaskuntaan tuodusta suolalihaerästä.
Aikavälillä 1.1.2006–25.6.2007 jäsenvaltiot ovat tutkineet 274 erää brasilialaista naudanlihaa ja etsineet siitä erilaisia eläinlääkkeiden ja kontaminanttien jäämiä, 57 tapauksessa myös hormonaalisten aineiden jäämiä. Jäsenvaltiot eivät ole ilmoittaneet vaatimusten vastaisista tuloksista RASFF-hälytysjärjestelmän välityksellä.
Yhteenvetona todettakoon komission voivan vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, ettei brasilialaisen naudanlihan tuonti ole lääkkeiden ja jäämien vuoksi ristiriidassa niiden tiukkojen terveysnormien kanssa, joihin eurooppalaisilla kuluttajilla on oikeus.
Kysymyksen nro 52 esittäjä Mairead McGuinness (H-0465/07)
Aihe: Lasten turvaistuinten valmistukseen sovellettavat normit
Onko komissio tietoinen siitä, että brittiläisen kuluttajansuojajärjestön(1) äskettäin toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin lasten turvaistuinten valmistukseen ja testaukseen sovellettavissa normeissa huomattavia puutteita?
Erityisesti tutkimusraportissa todetaan, että nykyinen vähimmäisnormi (ECE R44.03), jota sovelletaan turvaistuinten valmistukseen, ei ole tarpeeksi tiukka suojaamaan lapsia riittävästi sivutörmäystilanteessa.
Aikooko komissio tutkia asiaa varmistaakseen, että kaikkien turvaistuinten valmistukseen ja markkinointiin sovellettaisiin tehokkaita ja riittävän tiukkoja normeja?
(EN) Toukokuusta 2006 lähtien kaikki lapset on täytynyt kuljettaa heidän ruumiinrakenteelleen ja iälleen sopivissa istuimissa. Tämä on säädetty direktiivissä 2003/20/EY(2), jossa turvavöiden käyttö tehdään pakolliseksi ja jossa säädetään lasten turvaistuinten tekniset vähimmäisvaatimukset.
Turvaistuimiin sovellettava normi on Genevessä sijaitsevan https://iate.cdt.eu.int/iatenew/manipulation/dataentry/EntryDetailview.jsp?lilId=780981&srcLang=fi&fromresults=trueYK:n Euroopan talouskomission sääntö nro 44, jota on äskettäin tiukennettu tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvonnan suhteen. Euroopan yhteisö sitoutui säännön noudattamiseen vuonna 1997.
Komissio on tietoinen äskettäisistä lasten turvaistuinten testeistä, joiden tulokset arvoisan jäsenen mainitsema brittiläinen kuluttajansuojajärjestö julkaisi 5. kesäkuuta 2007. Niissä on tosiaan viitteitä siihen, että nykyisissä lasten turvaistuinten valmistusta ja testausta koskevissa teknisissä säännöksissä on puutteita.
Komissio analysoi aktiivisesti testituloksia ja saatavilla olevaa tutkimustietoa selvittääkseen, kuinka kyseisiä säännöksiä voidaan parantaa.
Tutkimuksen suoritti Which?-järjestö, ja täydelliset tiedot ovat luettavissa osoitteessa: https://www.which.co.uk/reports_and_campaigns/cars/reports/safety_and_security/car_safety/Child%20seats/Child_seats_esential_guide_574_74191_8.jsp
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/20/EY, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2003, vähemmän kuin 3,5 tonnia painavien ajoneuvojen turvavöiden pakollista käyttöä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun direktiivin 91/671/ETY muuttamisesta EUVL L115, 9.5.2003
Kysymyksen nro 53 esittäjä Liam Aylward (H-0469/07)
Voiko Euroopan komissio kertoa, mitä merkintöjä ja jäljitettävyyttä koskevia toimia se aikoo toteuttaa varmistaakseen, että EU:n kuluttajat voivat tulevaisuudessa olla täysin tietoisia siitä, että ne lampaanlihatuotteet, joita he ostavat valintamyymälöistä ja syövät ravintoloissa, ovat EU:n hyväksymiä, ovat peräisin tietystä EU:n jäsenvaltiosta tai on tuotu EU:hun jostain kolmannesta maasta?
(EN) Kuluttajille myytävien lampaanlihatuotteiden merkintöjä ohjaa yleinen elintarvikkeiden merkintöjä koskeva direktiivi 2000/13/EY. Sen säännösten mukaan lampaanlihatuotteiden alkuperä on merkittävä vain silloin, kun tiedon jättäminen pois voisi johtaa kuluttajaa harhaan tuotteen todellisen alkuperän suhteen.
EU:n lainsäädännön mukaan lampaanlihatuotteiden alkuperän merkintä ei siis ole pakollista, kunhan tuotteen merkinnät tai sen ulkoasu eivät sisällä kuluttajaa mahdollisesti harhaan johtavaa tietoa, esimerkiksi kuvaa tai lippua, joka antaa väärän kuvan tuotteen alkuperästä.
Aivan samat elintarvikehygieniavaatimukset ovat voimassa riippumatta EU:n markkinoilla myytävän lampaanlihan alkuperästä. Yleisessä elintarvikelainsäädännössä edellytetään, myös ruuan turvallisuuden vuoksi, että lampaanlihan alkuperä on tiedossa koko ruokaketjun ajan.
Vaikka kuluttajille ja ravintoloille myytävien elintarviketuotteiden merkinnöistä on säädetty EU:n lainsäädännössä, erityisesti direktiivissä 2000/13/EY, kuluttajille ravintoloissa annettavista tiedoista ei ole EU:n säädöksiä.
Ravintolan omistajalla ja henkilökunnalla on kuitenkin kaikki tiedot, ja he voivat pyynnöstä kertoa ne asiakkailleen. Kun otetaan myös huomioon, että ravintolat ostavat raaka-aineensa useimmiten päivittäin, tarkat säännökset eivät tässä yhteydessä tunnu tarpeellisilta.
Kysymystä ruuan alkuperämerkintöjä koskevista lisäsäännöistä käsitellään osana kuulemis- ja valmisteluprosessia, joka liittyy vuoden 2007 lopulle suunniteltuun elintarvikkeiden merkintöjä koskevan direktiivin uudistamiseen.
Kysymyksen nro 54 esittäjä Eoin Ryan (H-0471/07)
Aihe: Dopingin torjuminen urheilussa
Voiko komissio ilmoittaa, mitä ajanmukaisia toimia se soveltaa dopingin torjumiseksi urheilussa?
(EN) Koska perustamissopimuksissa ei anneta EU:lle varsinaista toimivaltaa urheilun alalla, komissio asema dopingin torjunnassa on tähän mennessä ollut melko vähäinen.
Etiikkaa käsittelevä eurooppalainen työryhmä antoi kuitenkin komission pyynnöstä lausunnon dopingista 11. marraskuuta 1999. Pian sen jälkeen, 1. joulukuuta 1999, hyväksyttiin yhteisön tukisuunnitelma dopingin torjumiseksi, joka sai parlamentilta myönteisen vastaanoton. Tuon suunnitelman ansiosta oli muun muassa mahdollista osarahoittaa 16 pilottihanketta vuosina 2000–2001 ja 16 muuta hanketta vuosina 2001–2002. Rahoitusta annettiin yhteensä 7 360 212 euroa. Tärkeimmistä hankkeista on mainittava ensimmäinen dopingin käyttöä Euroopan kehonrakennuksessa käsittelevä rajatylittävä tutkimus, jonka tulosten julkaiseminen herätti kiinnostusta monilla tahoilla. Ensimmäisten 16 pilottihankkeen ulkopuolinen arviointi on suoritettu ja toimitettu parlamentille. Lisäksi vuonna 2004 osarahoitettiin yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) hanke, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen kansainvälistä tietoa dopingin biolääketieteellisistä sivuvaikutuksista sekä lisätä ja levittää kehitettyä materiaalia, joka koskee dopingin ja lääkkeiden väärinkäytön lääketieteellisiä sivuvaikutuksia ja jossa otetaan huomioon eri ikäryhmät, riippuvuuden mahdollisuus ja sukupuoleen perustuvat eroavaisuudet. Hanke kestää 36 kuukautta.
Komissio on myös myötävaikuttanut aktiivisesti uuden Maailman antidopingtoimiston (WADA) perustamiseen.
Jäsenvaltioiden urheiluministerit päättivät äskettäin, maaliskuussa 2007 Stuttgartissa pidetyssä kokouksessa, perustaa kansallisten antidopingjärjestöjen verkoston. Vaikka komissio kunnioittaakin kyseisen työn hallitustenvälistä luonnetta ja jäsenvaltioiden asemaa siinä, se on avustanut puheenjohtajavaltio Saksaa tuon verkoston perustamisessa ja myös aloituskokouksen järjestämisessä Brysselissä 25. kesäkuuta 2007. Verkosto keskittyy työssään yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon sellaisilla aloilla kuin lainsäädäntö, lääketiede, testimenetelmät, tutkimus, koulutus ja ennaltaehkäisy.
Yleisesti voidaan todeta komission tunnustavan, että doping on merkittävä uhka urheilulle joka puolella maailmaa, myös Euroopassa, sillä se horjuttaa avoimen ja reilun kilpailun periaatetta. Se on vakava uhka myös yksilöiden terveydelle, ja on tarpeen luoda yhteys lainvalvontaan ja terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn pyrkivien toimien välille.
Nämä ajatukset ilmenevät suunnitteilla olevasta urheilua koskevasta valkoisesta kirjasta.
Kysymyksen nro 55 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0473/07)
Euroopan unioni soveltaa 20 prosentin tuontitullia Etelä-Koreasta EU:hun tuotavaan keitettyyn metsästystorvikotilon lihaan (tullinimike 1605-90-30).
Onko EU aikeissa alentaa kyseistä tullia tai poistaa se lähitulevaisuudessa?
(EN) Kuten arvoisa jäsen aivan oikein toteaa, Etelä-Koreasta EU:hun tuotavan keitetyn metsästystorvikotilon lihan tuontitulli on 20 prosenttia.
Arvoisa jäsen on varmasti tietoinen siitä, että äskettäin on aloitettu neuvottelut EU:n ja Etelä-Korean välisestä vapaakauppasopimuksesta. Nämä neuvottelut ovat laajat ja merkittävät.
Kalataloustuotteiden tulleja arvioidaan neuvotteluprosessin aikana, mutta on liian aikaista tehdä mitään päätelmiä kyseiseen yksittäiseen tuotteeseen sovellettavien tuontitullien mahdollisesta muuttamisesta.
Kysymyksen nro 56 esittäjä Chris Davies (H-0476/07)
Aihe: EU:n oikeuden täytäntöönpano jäsenvaltioissa
Voiko komissio ilmoittaa, kuinka monta kertaa se on kuluneiden 12 kuukauden aikana pyytänyt, että EU:n oikeuden puutteellinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa otetaan ministerineuvoston eri kokousten asialistalle?
(FR) Alustavan selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että viimeisten 12 kuukauden aikana ministerineuvoston kokouksen asialistalle ei ole pantu yhtään rikkomistapausta virallisen pyynnön seurauksena.
On kuitenkin myös todettava, että neuvostossa voi syntyä spontaanisti yleisiä keskusteluja muissa yhteyksissä, esimerkiksi kun esitellään vuosittaista kertomusta jonkin ohjelman ja toimintasuunnitelman toteutuksesta. Viimeisten 12 kuukauden aikana näin on tapahtunut esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
Useissa kilpailukykyneuvoston kokouksissa vuosina 2006–2007 jäsenvaltioita on kehotettu tekemään yhteistyötä komission kanssa ja pyrkimään omalta osaltaan varmistamaan, että yhteisön lainsäädännön asianmukaisen soveltamisen sisältävät säädöskäytännön parantamista koskevat tavoitteet saavutetaan.
Täytäntöönpanosta annetaan joskus tietoja tai keskustellaan ministerineuvoston kokouksessa sisämarkkinoiden tulostaulun yhteydessä – eli kahdesti vuodessa. Neuvosto päätti kilpailukykyneuvoston helmikuun 2007 kokouksessa jäsenvaltioiden joulukuussa 2006 saavuttamien hyvien tulosten perusteella alentaa tavoitteena olevaa täytäntöönpanovajetta 1,5 prosentista 1 prosenttiin vuoteen 2009 mennessä.
Tässä yhteydessä voidaan mainita vielä yksi merkittävä tapaus:
Komissio hyväksyi 3. heinäkuuta 2007 kertomuksen Haagin ohjelman täytäntöönpanosta vuonna 2006(1), koska neuvosto on pyytänyt komissiota esittämään vuosittain kertomuksen Haagin ohjelman ja sen toimintasuunnitelman ("tulostaulu") täytäntöönpanosta. Sen lisäksi että kertomuksissa seurataan edistymistä Haagin ohjelman mukaisten toimenpiteiden toteuttamisessa, siinä seurataan vapautta, turvallisuutta ja oikeutta koskevan politiikan kansallista toteutusta. Siihen sisältyy sekä Euroopan yhteisön perustamissopimukseen että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon perustuvia tuon alan välineitä.
Kysymyksen nro 57 esittäjä Robert Evans (H-0478/07)
Aihe: Somaliyhteisöt
Pelkästään Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuu 400 000 somalinkielistä henkilöä ja EU:ssa heitä on jopa miljoona. Onko komissio harkinnut EU:n somaliyhteisöille suunnattua tukijärjestelmää?
(EN) Arvoisa jäsen tuo kysymyksessään esiin komission toimet maahanmuuttajayhteisöjen, erityisesti somaliyhteisöjen, tukemiseksi EU:ssa. Komissio ei keskity toimissaan yksittäisiin yhteisöihin. Kaikki maahanmuuttajayhteisöt voivat kuitenkin hyötyä yhteisön ulkopuolisista maista saapuneiden maahanmuuttajien kotoutumista edistävistä toimista ja taloudellisesta tuesta, ja niitä kannustetaan tekemään niin.
Kaikkia poliittisia toimia on tuettava riittävin varoin, jotta ne olisivat tehokkaita. Komissio on vuodesta 2003 lähtien osarahoittanut rajatylittäviä kotouttamishankkeita, joilla edistetään jäsenvaltioiden, alueellisten tai paikallisten viranomaisten ja muiden asianosaisten välistä yhteistyötä ja jotka kuuluvat INTI-valmistelutoimiin(1). Osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa (2007–2013) on perustettu yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamista varten eurooppalainen rahasto, joka tarjoaa tukea EU:n kohtaamiin kotoutushaasteisiin. Rahaston tavoitteena on luoda uusi solidaarisuuden muoto, jolla tuetaan jäsenvaltioiden pyrkimyksiä auttaa uskonnoltaan, kieleltään sekä etniseltä ja kulttuuriselta taustaltaan erilaisia yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisia kotoutumaan ja toimimaan aktiivisesti kaikilla yhteiskunnan aloilla Euroopassa. Rahastosta tuetaan sellaisten kansallisten kotouttamisstrategioiden ja -toimintasuunnitelmien kehittämistä, joissa otetaan huomioon yhteiset perusperiaatteet, sekä edistetään kansallisten kotouttamispolitiikkojen koordinointia ja kotouttamiseen liittyvää rakenteellista kokemusten, parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihtoa (825 miljoonaa euroa kaudelle 2007–2013).
Niiden yhteisön ulkopuolisten maiden kansalaisten kotouttamisesta varten, joiden jäsenvaltiot ovat myöntäneet tarvitsevan kansainvälistä suojelua ja joille on siis myönnetty pakolaisasema tai toissijainen suojeluasema, on erityisiä EU:n välineitä, joilla kotoutumista säännellään ja edistetään, myös taloudellisella tuella. Tarkemmin sanoen neuvoston direktiivissä 2004/83/EY kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelyä pakolaisiksi tai muuta kansainvälistä suojelua tarvitseviksi henkilöiksi koskevista vähimmäisvaatimuksista (aseman määrittelyä koskeva direktiivi) määritellään tarkasti jäsenvaltioiden velvollisuuksiksi siitä huolehtiminen, että sopivia kotouttamisohjelmia on tarjolla, ja sellaisten edellytysten luominen, joilla taataan kyseisille yhteisön ulkopuolelta tulevien henkilöiden ryhmille pääsy näiden ohjelmien piiriin. Lisäksi Euroopan pakolaisrahasto, joka on toiminut vuodesta 2000 lähtien, on tarjonnut kattavaa ja hyvin kohdennettua taloudellista tukea jäsenvaltioille niiden pyrkimyksiin aloittaa ja toteuttaa noille ryhmille suunnattuja kotouttamisohjelmia, samoin kuin kaikkien muiden toimijoiden pyrkimyksiin toteuttaa tähän liittyviä rajatylittäviä hankkeita tai muita koko yhteisöä hyödyttäviä kotouttamishankkeita.
Kysymyksen nro 58 esittäjä Katerina Batzeli (H-0484/07)
Aihe: Kaupunkien määrittäminen "vetovoimaisiksi keskuksiksi tai kasvukeskuksiksi" Kansallisessa strategisessa kehityssuunnitelmassa 2007–2013 (Kreikka) työllisyyden tukemiseksi
Yhteisön rakennepolitiikan perimmäisenä tavoitteena on rakenteellisen työttömyyden torjuminen tukemalla työllisyyttä, kasvua ja sosiaalista koheesiota. Yhteisön rakennepolitiikoilla on pyrittävä tähän päämäärään yhteisön ohjelmien kautta.
Mitä perusteita jäsenvaltiot käyttävät määrittäessään kaupunkeja "vetovoimaisiksi keskuksiksi tai kasvukeskuksiksi"? Onko näille keskuksille asetettu enimmäismäärä jäsenvaltioittain Kansallisessa strategisessa kehityssuunnitelmassa 2007–2013?
Mikä niiden aseman ja toimintatavan on oltava, jotta niillä tuetaan myös muiden alueiden tai kaupunkien kehityspolitiikkaa, joita ei ole määritetty vetovoimaisiksi keskuksiksi tai kasvukeskuksiksi?
Missä vaiheessa ovat komission keskustelut jäsenvaltioiden kanssa vetovoimaisten keskusten tai kasvukeskusten lopulliseksi määrittämiseksi ja niiden ohjelmien hyväksymiseksi?
Onko mahdollista lisätä niiden kaupunkien määrää, jotka saavat vetovoimaisen keskuksen tai kasvukeskuksen aseman Kreikassa, ESPA:n tähän mennessä ehdottamien kaupunkien lisäksi osana alueellisia toimintaohjelmia? Näihin kaupunkeihin voitaisiin lisätä esimerkiksi Lamia (Keski-Kreikan alueen keskus yhteisön kolmannessa tukikehyksessä) – alue, jolla on huomattavia ongelmia deindustrialisaation ja kasvavan työttömyyden vuoksi.
(EN) Yhteisön koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa, jotka komissio hyväksyi 6. lokakuuta 2006(1), korostetaan kaupunkikeskusten merkitystä kasvun edistäjinä ja työpaikkojen määrän ja laadun lisääjinä. Niissä vaaditaankin muun muassa toimia, joilla tuetaan tasapainoisempaa, monikeskuksista kehitystä parantamalla kaupunkiverkostoa jäsenvaltioissa ja yhteisössä, ja strategisia valintoja, joilla tunnistetaan ja tuetaan kasvukeskuksia sekä niiden Lissabonin strategiaa edistävää vaikutusta. Koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa viitataan tässä yhteydessä yli 50 000 asukkaan kaupunkialueisiin ja niiden mahdollisuuksiin yrittäjyyden, innovoinnin, tutkimuksen ja tekniikan kehityksen sekä työllistämisen aloilla. Nämä alat ovat täysin sopusoinnussa kasvua ja työllisyyttä koskevien yhdennettyjen suuntaviivojen kanssa ja ovat uudistetun Lissabonin strategian kulmakivi. Niinpä vaikka koheesiopolitiikan strategisissa suuntaviivoissa ei mainita tarkkoja kasvukeskusten määriä, vaadittujen kasvumahdollisuuksien vuoksi sellaisiksi määriteltäviä alueita on väistämättä rajallinen määrä.
Lähes kaikkien jäsenvaltioiden kansallisissa strategisissa viitekehyksissä ja toimintaohjelmissa pidetään tärkeänä vahvojen kaupunkikeskusten kehityksen varmistamista, jotta edistetään kasvua ja työllisyyttä laajemmalla alueella ja myös ympäröivällä maaseutualueella. Ajatellaan, että kaupungit ja alueelliset keskukset välittävät koko alueensa huippuosaamista, edistävät sen kilpailukykyä sekä johtavat sen kehitystä ja kasvua. Esitetyissä ohjelmissa korostetaan noiden kasvukeskusten ja niitä ympäröivän maaseudun välisiä yhteyksiä. Merkittävä osa rakennerahaston suunnitelluista menoista suunnataan kilpailukyvyn parantamiseen innovointia edistämällä, ja useimmat investoinnit tehdään kasvukeskuksiin.
Kreikan kansallisessa strategisessa viitekehyksessä on suunniteltu, että kaikki Kreikan tärkeimmät kaupungit voivat toimia kasvukeskuksina. Siinä on tietyt ehdot näiden keskusten valitsemiseksi edellä mainittujen koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen tärkeimpien tavoitteiden mukaisesti ja siinä otetaan huomioon Lissabonin strategian soveltaminen. Kuten Kreikan kansallisessa strategisessa viitekehyksessä mainitaan, näihin ehtoihin perustuvaa luokittelua voidaan arvioida uudelleen, jos kyseisten alueiden tuleva kehitys ja niiden osuus Lissabonin strategian edistämisessä sitä edellyttää. Komissio kehottaa joka tapauksessa tekemään kasvukeskuksiin liittyviä suunnitelmia koskevan ehdotuspyynnön vuoden 2008 alkupuoliskolla. Kreikan kaikkien merkittävien kaupunkikeskusten toimijat voivat osallistua tähän ehdotuspyyntöön.
Muut alueet voivat hakea tukea samankaltaisten hankkeiden toteutukseen, mutta kasvukeskuskäsite on väline, jolla edistetään keskitettyjä ja yhteen sovitettuja toimia tietyllä maantieteellisessä alueella ja tiettyjen ehtojen mukaisesti erityisesti innovoinnin, tutkimuksen ja tekniikan kehittämisen, tietämyksen siirron, tieto- ja kommunikaatiotekniikan sekä koulutuksen https://iate.cdt.eu.int/iatenew/manipulation/dataentry/EntryDetailview.jsp?lilId=780284&srcLang=fi&fromresults=truehuippuyksiköiden hyväksi.
Kysymyksen nro 60 esittäjä Danutė Budreikaitė (H-0492/07)
Aihe: Aluepolitiikka
Euroopan unionin aluepolitiikkaa toteutetaan rakennerahastoihin kuuluvan aluekehitysrahaston avulla, ja sen tavoitteena on pienentää alueiden välisiä kehityseroja.
Liettua on määritelty yhdeksi alueeksi, ja se saa näin ollen tukea yhtenäisenä alueena. Maantieteellisestä ja kulttuuristen perinteiden näkökulmasta Liettua koostuu kuitenkin neljästä alueesta, jotka ovat kehitystasoltaan selvästi toisistaan poikkeavia. Alueilla on erilainen taloudellinen kehitysaste, toisistaan poikkeava työllisyystilanne, ja niillä esiintyy erilaisia sosiaalisia ongelmia.
Voiko komissio ilmoittaa, millaisia mahdollisuuksia on toteuttaa joustavampaa aluepolitiikkaa? Voisiko Liettua jakaa aluekehitysrahaston määrärahoja hajautetusti siten, että se osoittaisi alueille varoja niiden kehitystasojen mukaisesti ja maan kehityserojen tasoittamista koskevan vaatimuksen mukaisesti? Mihin toimiin Liettua voisi ryhtyä tällaisen joustavamman menettelyn käyttämiseksi?
(EN) EU:n aluepolitiikan täytäntöönpanon rakenteista päättäminen on jäsenvaltioiden vastuulla. Komissio varmistaa, että nämä rakenteet vastaavat sääntelykehyksen vaatimuksia. Näin on myös Liettuan tapauksessa, ja maa on ryhtynyt moniin toimiin varojen alueellisen jakamisen parantamiseksi kauteen 2004–2006 verrattuna.
Erityisesti voidaan todeta, että kansallisessa strategisessa viitekehyksessä vuosille 2007–2013 tarjotaan kohdennettua tukea alueellisille talouskasvukeskuksille ja ongelma-alueille avustamalla valittuja maantieteellisiä alueita taloudellisessa, sosiaalisessa ja kulttuurisessa kehityksessä.
Liettua on myös valinnut alueellisen kehityksen yhdeksi kansallisen strategisen viitekehyksensä neljästä laaja-alaisesta teemasta, joilla varmistetaan koko strategian kattava lähestymistapa, ja maa on asettanut tavoitteeksi, ettei ero köyhimpien alueiden kehitystasossa Liettuan keskiarvoon nähden suurene vuoteen 2013 mennessä.
Komissio kannustaa jäsenvaltioita noudattamaan kumppanuus- ja toissijaisuusperiaatteita huolehtiakseen siitä, että alueiden tarpeet otetaan asianmukaisesti huomioon ja että paikalliset viranomaiset, jotka osallistuvat päätöksentekoprosessiin, kokevat tämän aluepolitiikan kehittämiseen kuuluvat hankkeet omikseen. Kansallisessa strategisessa viitekehyksessä vuosille 2007–2013 ja siihen liittyvissä toimintaohjelmissa kunnioitetaan täysin näitä periaatteita. Liettua on parantanut huomattavasti – luomalla 11 työryhmää, joissa on 376 jäsentä – kumppaneiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ynnä muiden osallistumista kansallisen strategisen viitekehyksen kehittämiseen verrattuna vuosien 2004–2006 ohjelmaan. Näillä viranomaisilla on edustajat ohjelmien valvontakomiteoissa, minkä ansiosta ne saavat kaikki tiedot kyseisten ohjelmien edistymisestä ja niiden saavutuksista.
Strategisessa viitekehyksessä vuosille 2007–2013 on yksi toimintaohjelma erityisesti koheesion parantamiseen. Siinä pyritään parantamaan taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja takaamaan, että elinolot ovat samanlaiset asuinpaikasta riippumatta. Ensimmäinen tavoite on välttämättömien edellytysten luominen paikallisten kehitysmahdollisuuksien vahvistamiselle. Toinen tavoite on varmistaa, että saatavilla on laadukkaat olennaiset julkiset palvelut, nimittäin terveydenhuollon, koulutuksen ja työvoimatoimistojen palvelut. Kolmas tavoite on ympäristön tilan parantaminen keskittymällä energiatehokkuuden parantamiseen.
Lisäksi strategisessa viitekehyksessä annetaan alueneuvostoille paremmat mahdollisuudet osallistua niihin päätöksiin, jotka kuuluvat paikallisviranomaisten toimivaltaan, toisin kuin vuosien 2004–2006 ohjelmassa, jossa nämä kysymykset hoidettiin keskushallinnossa. Alueneuvostot valitsevat investointihankkeet ja paikallisviranomaiset vastaavat niiden täytäntöönpanosta.
Kysymyksen nro 61 esittäjä Johan Van Hecke (H-0495/07)
Aihe: Asuntoluottoihin liittyvä syrjintä
Belgian ja Alankomaiden lainsäädännöt eroavat toisistaan asuntolainaan liittyviä kuluja koskevan verovähennysoikeuden osalta: Belgian kansalainen voi vähentää asuntolainakuluja verotuksestaan vain rajoitetusti (mitä tulee sekä kulujen määrään että vähennysoikeuden kestoon), kun Alankomaan kansalainen puolestaan voi vähentää korkomaksuja rajattomasti. Alankomaalaiset pankit tarjoavat (myös silloin, kun kyse on Belgiassa sijaitsevasta kiinteistöstä) alankomaalaisille asuntolainan ottajille sellaisia lainaehtoja, jotka eivät ole mahdollisia Belgiassa, kuten asuntolainoja, joista maksetaan vain korot. Kun pidetään mielessä, että kiinteistöjen hinnat ovat Alankomaissa paljon korkeammat kuin Belgiassa, suostuvat alankomaalaiset maksamaan valittamatta rajan tuntumassa sijaitsevista kiinteistöistä niiden markkina-arvoa korkeamman hinnan, mihin samalla tulotasolla olevat Belgian kansalaiset eivät useimmiten kykene ottaen huomioon verotusjärjestelmien erot. Rajaseudun kiinteistöjen arvo arvioidaan näin ollen todellista hintaa korkeammaksi.
Katsooko komissio, että tässä on kyse belgialaisten verovelvollisten syrjimisestä alankomaalaisiin verovelvollisiin nähden? Voivatko pankit tarjota erilaisen lainsäädännön nojalla alankomaalaisille asuntoluottoja toisenlaisin ehdoin kuin belgialaisille ja eikö silloin ole kyse EY:n perustamissopimuksen 49 artiklan rikkomisesta?
(EN) Komissio on tietoinen siitä, että yksityiset pankit kohtelevat joskus maan asukkaita eri tavalla kuin muualla asuvia.
Tällaiset käytännöt voivat johtua verolainsäädännön eroista tai pelkästään liiketoiminnallisista syistä.
Koska veroja koskevaa lainsäädäntöä ei ole yhtenäistetty EU:ssa, asuntolainojen verokohtelu kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan. Verolainsäädännön eroista johtuvat erisuuruiset verotaakat eivät ole EY:n perustamissopimuksessa tarkoitettua kiellettyä syrjintää.
Niissä tapauksissa, joissa erot johtuvat pankin liiketoiminnallisista päätöksistä, komissio ei yleensä voi ryhtyä mihinkään toimiin.
Kysymyksen nro 62 esittäjä Mia De Vits (H-0499/07)
Komissio kertoi Nexansin sulkemista Belgian Huizingenissa koskevaan kysymykseen 19. kesäkuuta 2007 (H-0421/07) antamassaan kirjallisessa vastauksessa tutkivansa eri vaihtoehtoja sen aikaansaamiseksi, että eurooppalainen yritysneuvosto voisi käyttää rajoituksetta tiedottamis- ja kuulemisoikeuttaan.
Voiko komissio kertoa, mitkä ovat tarkasteltavat vaihtoehdot? Aikooko se ehdottaa parannuksia direktiiviin, ja millä aikataululla? Tiedottamista ja kuulemista käsitellään ainakin kolmessa eri direktiivissä (94/45/EY(1), 2001/23/EY(2), 2005/56/EY(3)). Onko järkevää puuhastella samanaikaisesti kolmen direktiivin parissa, kun niissä säädetään poikkeuksetta enemmän tai vähemmän samasta problematiikasta (työntekijöille tiedottaminen ja heidän kuuleminen rajatylittävissä uudelleenjärjestelyissä)? Eikö olisi tarkoituksenmukaisempaa laatia kattavat säännöt? Komissio totesi edellä mainitussa vastauksessaan, että Nexans Harnesses ei ole saanut Slovakiassa yhteisön tukia. Voiko komissio kertoa, onko yritykselle maksettu yhteisön tukia muissa jäsenvaltioissa?
(FR) Direktiivi 2002/14/EY työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista(4) on tärkein säädös, joka koskee työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan jäsenvaltioiden sisällä. Direktiivissä 98/59/EY(5) ja direktiivissä 2001/23/EY(6) säädetään tiedottamisesta ja kuulemisesta sekä muista asioista jäsenvaltioiden sisällä silloin, kun on kyse nimenomaan työntekijöiden joukkovähennyksistä ja yritysten luovutuksista. Yleisesti voidaan todeta, että työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan rajatylittävissä yhteyksissä säädetään eurooppalaista yritysneuvostoa koskevalla direktiivillä 94/45/EY(7). Direktiivejä 2001/86/EY(8), 2003/72/EY(9) ja 2005/56/EY(10) sovelletaan niissä erityistapauksissa, joissa perustetaan eurooppayhtiö tai eurooppaosuuskunta tai tapahtuu osakeyhtiöiden rajatylittävä sulautuma, ja niissä säädetään työntekijöille tiedottamisen ja heidän kuulemisensa lisäksi myös muista työntekijöiden osallistumista koskevista menettelyistä ja yrityslakia koskevista seikoista.
Komissio aikoo tehdä näistä yhteisön lainsäädännöllisistä välineistä tähänastista yhdenmukaisempia. Lisäksi se tutkii, millä tavoin voidaan ratkaista ongelmat, joita on ilmennyt eurooppalaista yritysneuvostoa koskevan direktiivin käytännön soveltamisessa ja työntekijöiden tiedonsaantia ja kuulemista koskevien oikeuksien toteutumisessa. Komissio tarkastelee tätä kysymystä muun muassa valmistellessaan direktiivin 2002/14/EY soveltamista koskevaa kertomusta. Mahdollisuuksista kyseisen lainsäädännön muuttamiseen komissio on kertonut kysymykseen H-0421/07 antamassaan vastauksessa.
Koska vastauksen valmistelemiseen on käytettävissä hyvin vähän aikaa, komissio ei valitettavasti pysty antamaan kattavaa vastausta siihen, mitä tukea Nexans Harnesses on mahdollisesti saanut muissa jäsenvaltioissa.
Tällä hetkellä voimme vahvistaa seuraavat tiedot:
– Nexans Harnesses ei ole saanut Euroopan sosiaalirahaston tukea Tanskassa kaudella 2000–2007.
– Nexans Harnesses ei ole saanut Euroopan sosiaalirahaston tukea Saksassa.
– Nexans Harnesses ei ole saanut Euroopan sosiaalirahaston tukea Virossa, Ruotsissa, Liettuassa, Suomessa eikä Belgiassa.
– Puolan, Kyproksen ja Kreikan hallintoviranomaisten toimittamien tietojen mukaan Nexans Harnessesille ei ole annettu Euroopan sosiaalirahaston tukea näissä maissa.
– Komissio ei ole saanut tietoja, joiden mukaan Italiassa olisi annettu tukea tälle yhtiölle. Pidämme oikeuden ottaa tarvittaessa yhteyttä kyseisiin hallintoviranomaisiin saadaksemme konkreettisempia tietoja asiasta.
– Komissio on ottanut yhteyttä Espanjan viranomaisiin, mutta se ei ole vielä saanut vastausta. Ilmoitamme tietenkin vastauksesta mahdollisimman pian arvoisalle jäsenelle.
Komissio ei ole vielä saanut tietoja muilta jäsenvaltioilta.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä, EYVL L 80, 23.3.2002
Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, EYVL L 225, 12.8.1998
Neuvoston direktiivi 2001/23/EY, annettu 12 päivänä maaliskuuta 2001, työntekijöiden oikeuksien turvaamista yrityksen tai liikkeen taikka yritys- tai liiketoiminnan osan luovutuksen yhteydessä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä, EYVL L 82, 22.3.2001
Neuvoston direktiivi 94/45/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 1994, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä, EYVL L 254, 30.9.1994
Neuvoston direktiivi 2001/86/EY, annettu 8 päivänä lokakuuta 2001, eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta, EYVL L 294, 10.11.2001
Neuvoston direktiivi 2003/72/EY, annettu 22 päivänä heinäkuuta 2003, eurooppaosuuskunnan sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta, EUVL L 207, 18.8.2003
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/56/EY, annettu 26 päivänä lokakuuta 2005, pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumisista, EUVL L 310, 25.11.2005
Kysymyksen nro 63 esittäjä Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (H-0501/07)
Aihe: Euroopan unionin ja Venäjän suhteet
Tänä syksynä tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Venäjä kielsi elintarvikkeiden, kuten lihan tuonnin Puolasta. Huolimatta komission kannasta, jonka mukaan Venäjän asettama tuontikielto on lopetettava viivyttelemättä, ongelmaa ei ole vieläkään ratkaistu. Samaan aikaan valmistelut Venäjän liittymiseksi Maailman kauppajärjestöön ovat loppusuoralla.
Mikäli tuontikiellon suhteen ei tapahdu edistymistä, aikooko Euroopan unioni käyttää hyväkseen tätä foorumia pakottaakseen Venäjän ratkaisemaan ongelman ennen sen liittymistä WTO:hon?
(EN) Komissio on tietoinen Venäjän puolalaiselle lihalle asettamaa tuontikieltoa koskevasta kysymyksestä ja pitää erittäin tärkeänä ratkaisun löytämistä tilanteeseen, joka on kestänyt jo aivan liian kauan. Komission kanta on, että Venäjän tuontikielto puolalaiselle lihalle on suhteeton ja että se on siksi poistettava pikimmiten.
Komissio jatkaa teknisiä ja poliittisia pyrkimyksiään kysymyksen ratkaisemiseksi läheisessä yhteistyössä Puolan ja EU:n puheenjohtajavaltion kanssa. Komission mielestä ongelman ratkaisuun pitäisi pyrkiä ensisijaisesti asiantuntijoiden välisellä työllä, mutta laajemmasta näkökulmasta asia liittyy myös keskusteluihin terveys- ja kasvinsuojelutoimista, joita käydään neuvotteluissa Venäjän liittymisestä WTO:hon. On selvää, että sellaiset asiat ovat olennaisia Venäjän WTO:hon liittymisen kannalta.
Kysymyksen nro 64 esittäjä Anne E. Jensen (H-0502/07)
Aihe: Globalisaatiorahasto
Lehdissä on viime aikoina kerrottu, että kiinnostus globalisaatiorahastosta myönnettävän tuen hakemiseen on ollut hyvin rajallista. Vain hyvin harvat ovat hakeneet tukea tästä vuonna 2006 perustetusta 500 miljoonan euron rahastosta.
Voiko komissio ilmoittaa, millainen globalisaatiorahaston nykytila on? Kuinka moni on hakenut tukea globalisaatiorahastosta? Minkälaisissa tilanteissa tukea lopulta haetaan?
(EN) 1. Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) toiminta alkoi tammikuun 2007 alussa, ja sen avulla on tarkoitus tukea työntekijöitä, jotka joutuvat työttömiksi maailmankaupan rakenteellisten muutosten vuoksi. Siihen voidaan käyttää vuosittain enintään 500 miljoonan euron suuruinen summa. Tämä summa varataan talousarvioon, ja budjettivallan käyttäjä antaa varat käyttöön komission pyynnön perusteella.
Tähän mennessä komissio on vastaanottanut kolme EGR:n tukea koskevaa virallista hakemusta, kaksi Ranskalta ja yhden Saksalta:
Yli 1 000:ta työttömäksi jäänyttä Peugeot-Citroënin (PSA) alihankkijoiden työntekijää koskeva hakemus jätettiin 9. maaliskuuta 2007, ja sitä täydennettiin 11. toukokuuta 2007. Ranska on pyytänyt 2 558 250 euroa PSA:lle osia toimittaneen yrityksen konkurssin vuoksi työttömäksi jääneiden 267 työntekijän avustamiseksi.
Yli 1 000:ta työttömäksi jäänyttä Renault'n (RSA) alihankkijoiden työntekijää koskeva hakemus jätettiin 27. maaliskuuta 2007, ja sitä täydennettiin 11. toukokuuta 2007. Ranska on pyytänyt 1 258 030 euroa RSA:lle osia toimittaneen yrityksen konkurssin vuoksi työttömäksi jääneiden 628 työntekijän avustamiseksi.
Taiwanilaisen matkapuhelimia valmistavan BenQ-yhtiön Saksan tehtaiden irtisanomisia koskeva hakemus jätettiin 27. kesäkuuta 2007. Saksa on pyytänyt 14 266 155 euroa niiden 3 300 työntekijän tukemiseen, jotka joutuivat työttömiksi, kun BenQ lopetti kaiken taloudellisen tuen antamisen saksalaisille tytäryhtiöilleen.
Komissio on hyväksynyt 25. kesäkuuta 2007 ensimmäiset kaksi ehdotusta annettavaksi budjettivallan käyttäjän käsiteltäväksi. Kolmatta ehdotusta komissio tutkii parhaillaan.
2. EGR:n rahoitustukea myönnetään tapauksissa, joissa vähennetään yli 1 000 työntekijää yhdestä yrityksestä ja sen toimittajien palveluksesta tai useasta saman teollisuudenalan yrityksestä yhdellä tai kahdella vierekkäisellä alueella. Poikkeuksia voidaan tehdä pienillä työmarkkinoilla tai erityisissä oloissa – molemmissa tapauksissa asianomaisen jäsenvaltion on esitettävä perustelut. EGR:n tuen saamiseksi jäsenvaltion on toimitettava hakemus, jossa muun muassa osoitetaan selvästi, että irtisanomiset johtuvat maailmankaupan rakenteellisista muutoksista.
Kysymyksen nro 65 esittäjä Feleknas Uca (H-0503/07)
Aihe: Pormestari Demirbasin erottaminen ja Surin kaupunginvaltuuston hajottaminen sen päätettyä monikielisten palvelujen tarjoamisesta paikallisille asukkaille
Turkin sisäministeri vetosi 5. tammikuuta 2007 maan hallitukseen, jotta Surin kaupungin pormestari Demirbas erotettaisiin ja kaupunginvaltuusto hajotettaisiin, koska kaupunginvaltuusto oli päättänyt tarjota paikallisille asukkaille monikielisiä palveluja. Hallitus kannatti Demirbasin erottamista.
Mitä mieltä komissio on paikalliselta, oikeudelliselta ja hallinnolliselta kannalta siitä, että sisäministeri ryhtyi toimiin pormestarin erottamiseksi ja kaupunginvaltuuston hajottamiseksi?
Mitä mieltä komissio on sisäministerin toiminnasta paikallisen dynamiikan kannalta, kun demokratiaa ja kulttuurista vapautta pyritään edistämään kyseisellä alueella ja koko Turkissa?
Missä määrin tämä tilanne komission mielestä osoittaa demokratisoimisen ja ihmisoikeuksien ja kulttuuristen vapauden periaatteiden laiminlyöntiä, kun otetaan huomioon, että Eurooppa-neuvosto pyrkii edistämään näitä periaatteita ja että Turkin hallitus on hyväksynyt ne virallisesti esimerkiksi Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan kaltaisissa asiakirjoissa?
Mitä komissio tekee reagoidakseen nykyiseen DTP-puolueen pormestareiden oikeudelliseen, hallinnolliseen ja psykologiseen painostukseen ja alueen poliittisten jännitteiden voimistumiseen?
(EN) Komissio on tietoinen siitä, että Turkin korkein hallinto-oikeus päätti erottaa Surin kunnan pormestarin Abdullah Demirbaşin virastaan ja hajottaa kaupunginvaltuuston.
Komission käsityksen mukaan oikeuden päätös perustui siihen, että monikielisten palvelujen tarjoaminen kansalaisille on ristiriidassa Turkin perustuslain kanssa. Siinä nimittäin todetaan, että turkki on valtion virallinen kieli (perustuslain 3 artikla) ja että muita kieliä ei opeteta äidinkielenä (perustuslain 42 artikla).
Kuten vuonna 2006 hyväksytyissä liittymiskumppanuuden periaatteissa selvästi todetaan, Turkin on huolehdittava kulttuurin monimuotoisuuden turvaamisesta ja edistettävä vähemmistöjen kunnioitusta ja suojelua Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen sekä jäsenvaltioiden parhaan käytännön mukaisesti. Tässä suhteessa Turkin korkeimman hallinto-oikeuden ensimmäisen oikeusasteen päätös on huolestuttava.
Päätöstä koskevaa valitusta käsitellään parhaillaan. Komissio seuraa jatkossakin tilanteen kehittymistä ja ottaa asian esiin Turkin viranomaisten kanssa, kun tämä on tarpeen ja sopivaa. Komissio kertoo asiasta lisää edistymiskertomuksessa, joka julkaistaan syksyllä 2007.
Kysymyksen nro 66 esittäjä Karin Riis-Jørgensen (H-0504/07)
Aihe: Osakesarjat
Toukokuussa 2007 julkistettiin ISS:n tekemä tutkimus pörssinoteerattujen yhtiöiden pääoman ja äänivallan välisestä suhteesta. Osoittautui, että erilaiset osakesarjat olivat käytössä kaikissa 16:ssa tutkitussa maassa. Tutkimus ei kuitenkaan todistanut yksiselitteisesti, että erilaisten osakesarjojen olemassaolo estäisi investointeja tai haittaisi kilpailua.
Eri osakesarjojen käyttö ei myöskään näytä vähentävän yritysostoja. Osakkeiden jako eri sarjoihin, joka on käytössä esimerkiksi Tanskassa, ei myöskään heikennä sijoittajien mahdollisuutta seurata yritystä.
Voiko komissio siksi vastata kysymykseen, eivätkö yritykset pysty itse parhaiten päättämään omasta rakenteestaan? Koska komissio on aiemmin todennut, että yritysostoja koskevaa direktiiviä ei haluta käsitellä ennen sen uudelleentarkastelua vuonna 2009, eikö sen olisi myös lainsäädännön parantamista koskevan ohjelman nimissä pidättäydyttävä siihen saakka kaikista toimista, kuten suosituksen esittämisestä?
(EN) Kuten arvoisa jäsen toteaa kysymyksessään, komissio teetti äskettäin ulkopuolisen tutkimuksen yritysten omistuksen ja määräämisvallan suhteesta. Lopullinen raportti julkaistiin Internetissä 4. kesäkuuta 2007(1). Tutkimus tarjoaa hyödyllistä taustatietoa pörssiyritysten omistuksen ja määräämisvallan suhdetta koskevasta kysymyksestä. Aihetta käsiteltiin tutkimuksessa laajasti, jotta voitiin ottaa huomioon huolet, joita muiden muassa Pohjoismaat ovat ilmaisseet. Siinä tutkittiin moninkertaiseen äänimäärään oikeuttavia osakkeita mutta myös muita mekanismeja, esimerkiksi äänioikeuden rajoituksia, etuoikeutettuja äänivallattomia osakkeita ja pyramidirakenteita.
Komissio analysoi parhaillaan tutkimuksen tuloksia. Saatavilla olevan tieteellisen tutkimuksen valossa vaikuttaa siltä, ettei ole vakuuttavaa näyttöä, jonka mukaan yrityksen omistuksen ja määräämisvallan suhteellisuusperiaatteesta poikkeaminen vaikuttaisi (1) pörssiyhtiöiden taloudelliseen suorituskykyyn tai (2) niiden hallintoon. On kuitenkin tietoja, joiden mukaan sijoittajat pitävät noita mekanismeja kielteisinä ja katsovat, että heidän mielestään suurempi avoimuus olisi avuksi sijoituspäätöksiä tehtäessä.
Tämä tutkimus on vain yksi askel tässä prosessissa. Siitä saadaan tietoja komission parhaillaan valmistelemaa vaikutustenarviointia varten. Tuo vaikutustenarviointi julkaistaan näillä näkymin syksyllä 2007. Siinä otetaan täysin huomioon sellaiset olennaiset kysymykset kuin sopimusvapaus äänioikeutta koskevien erityisjärjestelyiden yhteydessä.
Komission tutkimukset yritysten omistuksen ja määräämisvallan suhteesta ovat vielä https://iate.cdt.eu.int/iatenew/manipulation/dataentry/EntryDetailview.jsp?lilId=898279&srcLang=fi&fromresults=trueesiselvitysvaiheessa. Ennen yllä mainitun tutkimuksen julkaisemista komissiolla ei ollut selvää kuvaa siitä, kuinka tämä asia vaikuttaa eurooppalaisiin pörssiyhtiöihin ja onko sillä vaikutusta niiden taloudelliseen suorituskykyyn. Nyt kun tosiasiat ovat tiedossa, komissio tutkii avoimin mielin ja kaiken saatavilla olevan tiedon pohjalta, onko sen tarpeen ryhtyä toimiin tällä alalla, ja päättää jatkotoimista. Asiasta ei ole vielä tehty päätöstä, ja myös sitä vaihtoehtoa harkitaan, ettei ryhdytä mihinkään toimiin.
Ks. http://ec.europa.eu/internal_market/company/shareholders/indexb_en.htm
Kysymyksen nro 67 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0505/07)
Aihe: Työntekijöiden valvonta työpaikoilla
Viime aikoina on yleistynyt työntekijöiden sähköisten valvontalaitteiden asentaminen työpaikoille (valvontakamerat, sähköiset kulunvalvontakortit, biometristen tietojen kuten sormenjälkien keräysjärjestelmät jne.). Työnantajat vetoavat turvallisuussyihin, mikä on kuitenkin täysin perusteetonta, koska vastaavia syitä on esiintynyt myös aiemmin ja on olemassa monia yritysten suojelua ja turvallisuutta lisääviä teknisiä välineitä ilman että on tarpeen valvoa työntekijöitä. Yritysten tavoitteena on vahvistaa työntekijöiden keskuudessa terrorin ilmapiiri siten, että yritykset voivat valvoa ja lisätä työn intensiivisyyttä sekä seurata työntekijöiden sosiaalista käyttäytymistä ja ammattiyhdistystoimintaa. Kukaan ei tiedä, mihin tarkoituksiin työnantajien keräämien valvontatietojen sähköisiä arkistoja käytetään.
Kun otetaan huomioon, että tämä valvonta on laitonta ja loukkaa työntekijöiden demokraattisia perusoikeuksia ja henkilötietosuojaa, tuomitseeko komissio nämä yritysten toimet? Aikooko se ryhtyä toimiin valvontajärjestelmien poistamiseksi ja ammattiyhdistystoiminnan vapaan harjoittamisen turvaamiseksi työpaikoilla?
(EN) Direktiivissä 95/46/EY(1) säädetään henkilötietojen käsittelystä EU:ssa, ja siinä on tarkkoja säännöksiä yksilöiden oikeuksien suojelemisesta. Tätä lainsäädäntökehystä ja kansallisia tietosuojalakeja, joilla direktiivi on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä, sovelletaan täysimääräisesti työtekijöiden henkilötietoihin. Tämä direktiivi on luonteeltaan yleinen, eikä siinä periaatteessa ole alakohtaisia säännöksiä. Sen säännökset ovat kuitenkin täysin sovellettavissa kaikkeen henkilötietojen käsittelyyn, oli se sitten automaattista tai ei, eli myös videovalvontaan, sähköisiin kulunvalvontakortteihin ja biometristen tietojen keräysjärjestelmiin.
Kaikki työnantajat ovat työntekijöidensä henkilötietorekisterin pitäjän ominaisuudessa velvollisia noudattamaan direktiivin 95/46/EY säännöksiä, ja heillä on sen mukaisia tarkkaan määriteltyjä velvollisuuksia, erityisesti velvollisuus antaa asianmukaisesti tietoja rekisteröidyille, ilmoittaa kansallisille valvontaviranomaisille kaikesta henkilötietojen käsittelystä ja toimia direktiivissä määriteltyjen tietosuojaperiaatteiden mukaisesti.
Edellä mainittujen periaatteiden mukaan henkilötietoja on käsiteltävä asianmukaisesti ja laillisesti, ne on kerättävä tiettyä nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten ja niiden on oltava täsmällisiä ja päivitettyjä sekä asianmukaisia, olennaisia, eikä liian laajoja siihen tarkoitukseen, mihin ne on kerätty (direktiivin 6 artikla).
Direktiivin 29 artiklan mukainen tietosuojatyöryhmä(2) on antanut monia lausuntoja ja valmisteluasiakirjoja yhteisön säännösten soveltamisesta työntekijöiden henkilötietojen käsittelyyn. Tärkein asiakirja on lausunto 8/2001 henkilötietojen käsittelystä työpaikoilla, jossa asiaa käsitellään täsmällisesti ja jossa annetaan tärkeimmät suuntaviivat asiaa koskevien direktiivin yleisten säännösten tulkitsemiseksi. Toinen olennainen asiakirja on valmisteluasiakirja sähköisestä valvonnasta työpaikalla (WP 55), joka on hyväksytty 29. toukokuuta 2002. Lisäksi työryhmä on laatinut henkilötietojen suojelusta televiestinnän ja sähköisen viestinnän alalla sekä videovalvonnassa muita asiakirjoja, joissa annetaan suuntaviivoja, jotka koskevat myös henkilötietojen käsittelyä työpaikoilla(3).
Tietosuojadirektiivi 95/46/EY on pantu täytäntöön kaikkien 27 jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä. Joissakin jäsenvaltioissa on lainsäädäntöä(4), joka koskee nimenomaan henkilötietojen suojelua työpaikoilla, ja/tai tietosuojaviranomaisten hyväksymiä lausuntoja tai menettelyohjeita(5), joissa käsitellään työntekijöiden elektronista valvontaa työpaikoilla. Työntekijöiden henkilötietojen käsittelyä säännellään joissakin jäsenvaltioissa(6) myös työehtosopimuksilla kansallisten perinteiden ja käytäntöjen mukaisesti.
Kunkin jäsenvaltion tietosuojaviranomaiset ovat toimivaltaisia arvioimaan direktiivin ja kansallisen tietosuojalainsäädännön asiaa koskevien sääntöjen perusteella sellaisen työntekijöiden henkilötietojen käsittelyn laillisuutta, johon arvoisa jäsen kysymyksessään viittaa.
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 281, 23.11.1995
Tämä työryhmä, joka on perustettu direktiivin 95/46/EY 29 artiklan nojalla, on hyväksynyt useita tärkeitä lausuntoja, jotka koskevat henkilötietojen käsittelyä työpaikoilla. Ne ovat saatavissa Internetistä osoitteesta http://europa.eu.int/comm/internal_market/en/dataprot/wpdocs/index.htm.
Tietosuojatyöryhmän suositus 2/99, lausunto 2/2000 ja lausunto 7/2000, sekä henkilötietojen käsittelystä videovalvonnan keinoin (ks. tietosuojatyöryhmän valmisteluasiakirja WP 67, hyväksytty 25. marraskuuta 2002, ja lausunto 4/2004)
Esimerkiksi Luxemburgin 2.8.2002 hyväksytyn yksilöiden suojelua henkilötietojen käsittelyssä koskevan lain 11 artikla ja Suomen laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004)
Santorinin rannikolla haaksirikkoutui 5.4.2007 risteilyalus Sea Diamond, joka saastuttaa edelleen alueen meriympäristöä. Aluksen omistava yhtiö Hellenic Louis Cruises kieltäytyy Kreikan kauppamerenkulkuministeriöön tukeutuen pumppaamasta aluksen säiliöistä mereen valuvaa raakaöljyä, dieselöljyä, voiteluaineita sekä muita myrkyllisiä aineita. Asiasta vastaavan kauppamerenkulkuministeriön toimet – sakkojen määrääminen aluksen rakentaneelle yhtiölle – ovat tehottomia, koska tuhot saaren meriympäristössä jatkuvat. Tämä tarkoituksellinen viivyttely – Hellenic Louis Cruises -yhtiön ja kauppamerenkulkuministeriön vehkeily – on herättänyt ärtymystä Santorinin asukkaiden keskuudessa alueen ympäristökatastrofin vuoksi.
Miten komissio aikoo edistää Santorinilla ja laajemmalla alueella toimien järjestöjen ehdotusten toteuttamista öljyn, voiteluaineiden ja myrkyllisten aineiden pumppaamiseksi välittömästi aluksen säiliöistä, Sea Diamond -risteilyaluksen nostamiseksi sekä saaren meriympäristön tilan kohentamiseksi?
(FR) Yhteisön pelastuspalvelumekanismi perustettiin neuvoston päätöksellä 2001/792/EY, Euratom. Jos jäsenvaltiolla ei ole riittävästi voimavaroja katastrofista selviämiseen, se voi pyytää mekanismin kautta apua saadakseen mekanismiin osallistuvilta jäsenvaltioilta asiantuntija-apua tai lisävaroja.
Komission seuranta- ja tiedotuskeskus (MIC) on ollut yhteydessä Kreikan viranomaisiin ja Euroopan meriturvallisuusvirastoon (EMSA) arvioidakseen Sea Diamond -aluksen uppoamisen aiheuttaman katastrofin seurauksia – erityisesti sen vaikutuksia ympäristöön.
Lisäksi Euroopan komissio voi tarjota jäsenvaltioille operationaalista apua alusten aiheuttaman ympäristön pilaantumisen torjumiseen vuodesta 2004 toimineen EMSA:n avulla, jolla on käytössään erityisesti öljyntorjunta-aluksia. Jäsenvaltiot ovat vastuussa ympäristönsuojelusta, joten on kyseisen jäsenvaltion tehtävä pyytää tarvittaessa EMSA:n operationaalista tukea yhteisön pelastuspalvelumekanismin kautta.
Tässä tapauksessa Kreikka ei ole pyytänyt mekanismiin liittyvää apua.
Toissijaisuusperiaatteen mukaan komissio ei voi ilmaista mielipidettä keskusteluista, joita on käyty Kreikan kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välillä hylkyä koskevista toimista.
Kysymyksen nro 69 esittäjä Silvia-Adriana Ţicău (H-0513/07)
Aihe: Euroopan laajuiseen verkkoon kuuluvien 30 ensisijaisen hankkeen laajentaminen
Romanian ja Bulgarian liityttyä EU:hun unionin maa-alue laajeni Mustallemerelle asti. Lisäksi Tonava-joki virtaa lähes kokonaisuudessaan unionin alueella ja muodostaa näin sisäisen liikenneväylän. Komissio hyväksyi vuonna 2004 luettelon, joka sisältää 30 Euroopan laajuiseen verkkoon kuuluvaa ensisijaista hanketta, ja nämä koskevat myös uusia jäsenvaltioita.
Komissio ehdotti Euroopan unionin naapuruuspolitiikan puitteissa keskeisten eurooppalaisten liikenneakselien laajentamista naapurimaihin. Ottaen huomioon korkean tason ryhmän vuonna 2005 määrittämät viisi Euroopan laajuista akselia ja vuodeksi 2008 ehdotetun liikennehankkeiden tarkistamisen voiko komissio ilmoittaa, mitkä ovat uudet liikennehankkeet ja paljonko niihin on varattu määrärahoja, joiden avulla komissio aikoo hyödyntää pääsyä Mustallemerelle? Millaisia uusia ensisijaisia eurooppalaisia liikennehankkeita komissio kaavailee Moldovan ja Ukrainan kanssa?
(EN) Päätöksessä 884/2004/EY, jolla muutetaan Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi tehtyä päätöstä, on muutettu ensisijaisten hankkeiden luetteloa ja pyritty erityisesti ottamaan mukaan 12 uuden jäsenvaltion liikenneverkot. Luettelossa on 30 ensisijaista hanketta, joista neljä takaa pääsyn Mustallemerelle moottoritietä, rautatietä, sisävesiväyliä ja meriyhteyksiä myöten.
Nämä neljä ensisijaista hanketta ovat:
N:o 7 – moottoritiereitti Igoumenitsa/Patras–Ateena–Sofia–Budapest, johon kuuluu haara Constanţan suuntaan,
N:o 18 – sisävesireitti Rein/Meuse–Main–Tonava,
N:o 21 – Lounais-Euroopan merten moottoritie, jossa voidaan harkita Mustanmeren ja Välimeren välistä yhteyttä ja
N:o 22 – rautatiereitti Ateena–Sofia–Budapest–Wien–Praha–Nürnberg/Dresden, johon kuuluu haara Constanţan suuntaan.
Näihin neljään reittiin liittyviä hankkeita voidaan osarahoittaa TEN-T-määrärahoista ja erityisesti Romanian tapauksessa myös koheesiorahastosta.
EU:n ja naapurivaltioiden välisistä yhteyksistä voidaan todeta, että komissio(1) tukee korkean tason työryhmän ehdottamia viittä rajatylittävää reittiä. Nämä viisi reittiä ovat EU:n kansainvälisen kaupan kannalta tärkeimmät, ja niillä on jo nykyisin paljon liikennettä.
Kahdenväliset yhteydet, esimerkiksi Romanian ja Moldovan välillä, eivät kuulu tähän suunnitelmaan, mutta niitä voidaan rahoittaa alueellisen yhteistyön välineillä. Yhteisö voi tukea alueellista yhteistyötä sopivilla rahoitusvälineillä, esimerkiksi koheesiorahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta, kun on kyse EU:n sisäisistä investoinneista, ja naapuruuspolitiikan investointirahastosta, kun investoidaan Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluviin maihin. Komission tietojen mukaan Moldovan puolella tehdään jo EBRD:n(2) tuella tienparannustöitä, joilla pyritään parantamaan yhteyksiä Romanian puolella sijaitsevaan Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon.