Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana Jacques Toubonin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puolesta laatima mietintö nimeltä Yhtenäismarkkinoita koskeva katsaus: esteiden ja tehottomuuden poistaminen paremman täytäntöönpanon ja valvonnan avulla (2007/2024(INI)) (A6-0295/2007).

  Jacques Toubon (PPE-DE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, tämä on valiokunta-aloitteinen mietintö, jonka laatimista on ehdottanut poliittinen ryhmämme, ja mietintö on usean työntäyteisen kuukauden jälkeen saanut tuen sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan suurelta enemmistöltä. Minun täytyy olla tyytyväinen niinkin laajaan tukeen, sillä jos parlamentti vahvistaa sen täysistunnossa, voimme osallistua ja vaikuttaa täysimääräisesti siihen työhön, jota komissiossa parhaillaan tehdään ja jonka tarkoituksena on laatia ensi syksynä tiedonanto 2000-luvun sisämarkkinastrategiasta.

Sisämarkkinat ovat olleet Euroopan unionin suurin saavutus viiteenkymmeneen vuoteen. Ne ovat Euroopan yhdentymishankkeen ja nykyään myös Lissabonin strategian tärkein osa. Ne ovat kuitenkin myös jatkuvasti etenevä prosessi, jota meidän on tarkasteltava ennen kaikkea poliittiselta kannalta. Se onkin mielestäni esittelemäni mietinnön omaperäisin piirre.

Euroopassa eletään nykyään epävakaita aikoja, ja onkin tärkeää ymmärtää, että sisämarkkinoita ei voida kehittää, jos suuri yleisö suhtautuu niihin koko ajan erittäin epäilevästi ja jopa vihamielisesti. Suuri yleisö nimittäin pitää usein juuri sisämarkkinoita ja kilpailupolitiikkaa pääsyynä moniin kansalaistemme kohtaamiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Sisämarkkinastrategian tavoitteena täytyy siis aina olla tällaisen epäluuloisuuden ja vihamielisyyden muuttaminen luottamukseksi sisämarkkinoita kohtaan kiinnittämällä yhtäältä huomiota niiden tuomiin etuihin ja pyrkimällä toisaalta saavuttamaan avoimuuden ja kilpailun tavoitteet sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoite sen eri osatekijöineen, jotka ovat ympäristö, työllisyys, kulttuuri ja heikommassa asemassa olevien ihmisten pääsy osalliseksi yhteiskunnasta.

Olemme pyrkineet mietinnössämme saavuttamaan tämän tasapainon, ja luulen, että mietinnön saama laaja tuki johtuu siitä, että tässä on suureksi osaksi onnistuttu. Tärkein suositus, jonka haluamme komissiolle antaa, onkin se, että sisämarkkinoita ei voida laajentaa eikä kehittää, elleivät kansalaisemme tue tätä politiikkaa.

Olemme siis ehdottaneet kolmea lähestymistapaa: luottamuksen palauttamista, rasitteiden vähentämistä ja sisämarkkinapolitiikkamme asettamista kansainväliseen yhteyteen. Juuri siksi olemme korostaneet ympäristöä, kuluttajansuojaa ja kaikkia muita kansalaistemme elämänlaatuun vaikuttavia asioita. Olemme pyytäneet, että kansalliset parlamentit saataisiin osallistumaan tältä osin enemmän omaan työskentelyymme, että ne saataisiin ymmärtämään paremmin sisämarkkinoiden tuomat edut.

Yksi tärkeä tarkistus, jonka olen laatinut ja josta luulen pääsevämme yksimielisyyteen, on tarkistus 12 oikaistussa muodossaan. Tämä tarkistus perustuu 21. kesäkuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätöksiin hallitusten välisen konferenssin tehtäväksiannosta, jonka tarkoituksena on sisällyttää perustamissopimuksen uuteen muutokseen julkisia palveluja käsittelevä kohta, ja kehotammekin komissiota selkeyttämään julkisten palvelujen, yleishyödyllisten palvelujen ja yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen asemaa, sillä näillä palveluilla on mielestämme erittäin tärkeä sija toimivilla sisämarkkinoilla, joilla on kansalaisten tuki takanaan. Havaitsimme tämän jo keskustellessamme palvelujen sisämarkkinoita koskevasta direktiivistä.

Olemme korostaneet voimakkaasti myös pk-yrityksiä ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä, varsinkin vammaisia. Kuluttamisen oikeuden kehittämisen osalta toteamme, että maiden rajat ylittävä kulutus on erittäin vähäistä, noin kuuden prosentin luokkaa, mikä on tietenkin aivan liian vähän. Luemme tietenkin energiapolitiikan ja ilmaston lämpenemisen torjunnan mukaan sisämarkkinoiden toimintalinjoihin samoin kuin verkkotoimialojen avautumisen. Yksi merkittävimmistä – ja kiistellyimmistä – ehdotuksista on eräänlaisen sisämarkkinatestin sisällyttäminen kaikkeen uuteen lainsäädäntöön.

Siinä oli kaikki, mitä halusin sanoa lyhyessä puheenvuorossani. Jos onnistumme yhdistämään sisämarkkinoiden luontaisen voiman ja tuottajien ja kuluttajien sitoutumisen tähän politiikkaan, uskon, että saamme todellista uutta potkua hyvinvointiin, työllisyyteen ja eurooppalaisen yhteiskuntamallin säilyttämiseen, ja annamme samalla Euroopalle vahvan taloudellisen aseman maailmassa.

  Pervenche Berès (PSE), talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minun tehtävänäni on esitellä talous- ja raha-asioiden valiokunnan kanta, ja voinen kerrankin todeta, että teen sen mielelläni. Tehtävään valitsemamme valmistelija kieltäytyi esittelemästä mietintöä omissa nimissään, koska hän ei ollut samaa mieltä siitä, että talous- ja raha-asioiden valiokunnan äänestyksen jälkeen päädyttiin korostamaan vero-olojen merkitystä yhtenäisillä sisämarkkinoilla. Talous- ja raha-asioiden valiokunta yksinkertaisesti katsoo, että sisämarkkinoiden yhtenäinen toiminta edellyttää komissiolta tiettyjä aloitteita, joilla poistetaan verotuksen aiheuttamia vääristymiä. Olen täysin talous- ja raha-asioiden valiokunnan näkemyksen kannalla.

Tänään on mielestäni korostettava myös kahta muuta seikkaa. Ensimmäinen on kilpailupolitiikan toimivuus. Viimeaikaiset tapahtumat ja varsinkin luottoluokituslaitoksiin liittyvät tapaukset ovat jälleen osoittaneet meille, mikäli se nyt oli tarpeen, että yhtenäismarkkinoilla tarvitaan tinkimätöntä kilpailupolitiikkaa, jota sovelletaan kaikkiin markkinasektoreihin.

Toinen, esittelijänkin mainitsema näkökohta on kansainvälinen ulottuvuus ja Euroopan unionin valmiudet edistää sisämarkkinoidensa toiminnan kautta kansainvälistä yhdenmukaistamista. Tämä pätee nykyisin etenkin rahoitusmarkkinoihin, ja toivon, että komissio kykenee myös tässä asiassa toimimaan aloitteellisesti ja ehdottamaan alalle kansainvälistä yhdenmukaistamista, jota tarvitsemme voidaksemme edetä valvontakysymyksissä.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, sen jälkeen kun komissio julkisti väliraporttinsa helmikuussa, olemme käyneet eräitä hyvinkin tuloksekkaita keskusteluja yhtenäismarkkinoita koskevasta katsauksesta. Nyt työssä päästään täyteen vauhtiin, kun komissio aikoo julkistaa päätelmänsä marraskuussa.

Haluan kiittää sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan jäseniä ja varsinkin esittelijää Jacques Toubonia siitä, että he ovat koonneet yhteen vaikuttavan paketin suosituksia ja ehdotuksia. Haluan kiittää talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäseniä heidän selkeästä ja rakentavasta panoksestaan mietinnössä. Komissio on kiitollinen myös poliittisille ryhmille, jotka ovat olleet työssä tiiviisti mukana ja laatineet laadukkaita poliittisia asiakirjoja. Totean lisäksi, että joissakin asioissa mielipiteet ja painotukset eroavat toisistaan, kuten kaikissa hyvissä mietinnöissä yleensäkin.

Mietitäänpä hetki, mistä oikein on kysymys. Yhtenäismarkkinoilla on 500 miljoonaa kansalaista ja yli 20 miljoonaa yritystä. Saatuaan alkunsa vuonna 1992 yhtenäismarkkinat ovat lisänneet Euroopan tuotantomäärää yli kahdella prosentilla ja luoneet lähes kolme miljoonaa uutta työpaikkaa. Euroopan vauraus ja sen ulkoinen vaikutusvalta ovat suuria saavutuksia. Niiden säilyttämiseksi meidän on vietävä yhtenäismarkkinoita jatkuvasti eteenpäin. Olisi virheellistä uskoa sen tapahtuvan itsestään. Meidän on pidettävä yllä Euroopan kilpailuetua eurooppalaisia yrityksiä ja erityisesti kansalaisia varten. Emme voi pitää yllä Eurooppaa, joka tarjoaa laadukkaita julkisia terveys-, koulutus- ja sosiaalipalveluja, ellei taloutemme ole pohjimmiltaan hyvässä kunnossa. Saanen siis tässä vaiheessa tuoda esiin keskeisen teeman: tarpeen, että kaikki me – komissio, parlamentti ja jäsenvaltiot – osoitamme johtajuutta ja rohkeutta uudistuksissamme.

Yhtenäismarkkinoita koskeva katsaus on keskeinen osa tämänhetkisen komission toimintaa, jonka tarkoituksena on saada aikaan konkreettisia tuloksia Euroopassa ja toteuttaa sen kansalaisia koskevaa toimintasuunnitelmaa. Yhtenäismarkkinoilla on vielä suuria haasteita. Esitän niistä joitakin esimerkkejä.

Postipalvelujen osalta olemme siirtymässä kohti lopullista pakettia, joka merkitsee markkinoiden täydellistä avautumista. Energiapolitiikan alalla komission jäsen Piebalgs esittelee kohta lyhyesti ehdotuksia, joilla pyritään luomaan yhtenäiset eurooppalaiset energiamarkkinat. Komission jäsen Kuneva johtaa laaja-alaista selvitystyötä Euroopan kuluttajansuojalainsäädännöstä. Teemme teidän kanssanne ja jäsenvaltioiden kanssa yhteistyötä luodaksemme puitteet eurooppalaiselle patentille.

Jokaisella yhtenäismarkkinoita koskevalla uudistuksella on merkitystä jo itsessään, mutta uudistusten merkitys kasvaa entisestään, kun niitä tarkastellaan kaikista näkökulmista. Nykyiset yhtenäismarkkinat – nämä laajat, dynaamiset, avoimet markkinat – ovat tulosta kaikista näistä vaikeista uudistuksista, kaikista näistä vaikeista päätöksistä, joita olemme tehneet.

Yhtenäismarkkinoiden menestyminen myös tulevaisuudessa – niiden mahdollisuudet parantaa Euroopan kansalaisten elintasoa ja yhteiskunnallisia oloja – edellyttää meiltä lyhyesti sanottuna johtajuutta ja rohkeutta ei ainoastaan muodostaessamme visiota tulevaisuudesta vaan myös tehdessämme hyvinkin konkreettisia ja usein vaikeita poliittisia valintoja, joiden edessä tänään olemme.

Palatkaamme kuitenkin itse katsaukseen ja nostakaamme sieltä esiin joitakin seikkoja ensinnäkin siitä, miten työskentelemme – miten toteutamme yhtenäismarkkinoita koskevaa politiikkaa – ja toiseksi siitä, mitkä ovat yhteiset poliittiset painopisteemme.

Työskentelytapojemme osalta tiedämme kaikki – ja tämä asia tehdään selväksi mietintöluonnoksessannekin – että meidän on vahvistettava yhteistyökumppanuutta ja sitoutumista. Siksi parlamentin vaatimus yhteistyöverkostojen vahvistamisesta kuulostaakin niin hyvältä.

Yhtenäismarkkinat ovat yhteinen hanke, ja meidän on tehtävä yhteistyötä sen toteuttamiseksi ja tiedostettava aina kansalaisten tarpeet. Tämä tarkoittaa nojautumista SOLVITin kaltaisiin menestyshankkeisiin ja sitä, että kansalaisille tarjotaan parempaa apua heidän kohdatessaan rajatylittäviä ongelmia ja yrittäessään ratkaista niitä. Se tarkoittaa myös, että viemme välittömästi eteenpäin sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää ja muita uusia välineitä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi. Olen vakaasti sitä mieltä – kuten tekin – että tiivis yhteistyökumppanuus on avain menestykseemme.

Olen erityisen iloinen mietinnössänne esitetystä kiinnostavasta ehdotuksesta – kaikkia uusia toimenpiteitä koskevan ”sisämarkkinatestin” ajatuksesta. Tämä seikka on vahvasti esillä sääntelyn parantamismekanismeissamme, joiden merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jos havaitsemme, että uudet ehdotukset todellisuudessa vaikeuttavat ihmis-, tavara-, palvelu- ja pääomavirtojen kulkua – ja vaarantavat siten yhtenäismarkkinoiden toiminnan – meidän on myönnettävä tämä asia ja kysyttävä, onko meidän muutettava toimintatapojamme ennen kuin kukaan loukkaantuu!

Siirryn nyt käsittelemään yhtenäismarkkinoita koskevia yhteisiä poliittisia painopisteitämme. Eurooppa-neuvoston kevätkokoukselle esittelemässään väliraportissa komissio toi esiin yhtenäismarkkinoille useita tulevaisuuden kulkusuuntia. Valitsen muutaman esimerkin niiltä aihealueilta, jotka tunnen parhaiten.

Mietinnössänne todetaan aivan oikein, että vähittäisrahoituspalvelut ovat se osa-alue, joilla sisämarkkinoita voidaan kehittää. Minun mielestäni Eurooppa voi auttaa kansalaisia tekemään parempia kauppoja kaikilla osa-alueilla: asuntolainoissa, vakuutuksissa, maksukorteissa, pankkitileissä ja monissa muissakin asioissa.

Komissio toimii isäntänä 19. syyskuuta Brysselissä järjestettävässä kuulemistilaisuudessa, jonka tarkoituksena on saada lisää tietoa kaikkien sidosryhmien painopisteistä. Kutsun kaikki asiasta kiinnostuneet mukaan kuulemistilaisuuteen.

Haluan tuoda esiin myös uuden keskustelunaiheen, jota pitäisi käsitellä yhtenäismarkkinoita koskevassa katsauksessa, eli sähköiset viranomaispalvelut. Palvelujen tarjoaminen sähköisesti lisääntyy kaikissa jäsenvaltioissa, mikä vähentää kustannuksia ja tuo palvelut paremmin kansalaisten saataville. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia mutta luo myös haasteita, joihin meidän on vastattava.

Otetaanpa muutama esimerkki. Ensimmäinen koskee sähköisiä hankintoja. Meidän on huolehdittava siitä, että kansalliset viranomaiset eivät tekniikkaa ja turvallisuusvaatimuksia käyttöönottaessaan luo sähköisten hankintojen markkinoita, jotka ovat yksinomaan kansallisia. Jäsenvaltioilla on oltava niin ikään palveludirektiivien täytäntöönpanon valmistelua varten yhteisiä järjestelmiä, joiden avulla ne voivat vaihtaa tietoja turvallisesti.

Vielä muutama sana kansainvälisestä ulottuvuudesta, joka on ilokseni saanut huomattavan aseman mietinnössänne. Tämä komissio on sitoutunut maksimoimaan Euroopan maailmanlaajuisen vaikutuksen ja luomaan vahvoja yhteyksiä. Niinpä emme tyydy ainoastaan laajentamaan ja syventämään vuoropuheluamme Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa, vaan pidämme myös huippukokouksia Kiinan, Intian, Venäjän ja Brasilian kanssa.

Maailmanlaajuisen vuoropuhelun avulla saamme lisää tietoa kumppaneistamme, voimme edistää omia arvojamme ja vaatimuksiamme sekä ratkoa kahdenvälisiä etukysymyksiä ja luoda eurooppalaisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ulkoinen ulottuvuus onkin ensiarvoisen tärkeä osa sisämarkkinapolitiikkaamme.

Lopuksi haluan sanoa, että olen iloinen voidessani olla kanssanne yhtä mieltä yhtenäismarkkinoita koskevan katsauksen painopisteistä – sekä siitä, miten yhtenäismarkkinat toteutetaan, että siitä, mitkä ovat ne politiikan osa-alueet, joista kansalaiset saavat eniten hyötyä.

Ja palaan tietenkin mielihyvin tänne sen jälkeen, kun olemme hyväksyneet yhtenäismarkkinoita koskevan katsauksen esittääkseni johtopäätöksemme ja keskustellakseni kanssanne tulevista toimista.

  Malcolm Harbour, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen voidessani ottaa vastaan Jacques Toubonin mietinnön tänä aamuna oman ryhmäni puolesta koordinaattorina ja myös kollegani varapuheenjohtajan Marianne Thyssenin puolesta, sillä hän ei valitettavasti pysty olemaan tänä aamuna paikalla, koska hän on joutunut palaamaan kiireellisesti Belgiaan, jossa hänen vanhempansa ovat todella huonossa kunnossa. Otan tämän mietinnön vastaan ryhmämme kaikkien jäsenten puolesta.

Yksi tärkeimpiä piirteitä Jacques Toubonin suurenmoisessa työssä on se, että hän on tarkastellut yhtenäismarkkinoita todella laaja-alaisesta ja kokonaisvaltaisesta näkökulmasta, kuten hän puheenvuorossaan totesikin. Yhtenäismarkkinat koskettavat tosiasiassa Euroopan unionin jokaisen kansalaisen elämää. Ongelmana on se, että yhtenäismarkkinoita ja niiden onnistumista ja niiden tulevaa kehitystä pidetään aivan liian usein itsestään selvinä. Kuten Jacques Toubon totesi, on aivan oikein, että meitä kaikkia, ja varsinkin komissiota sen laatiessa uutta strategiaa, kehotetaan ponnekkaasti keksimään mullistavia, uusia ideoita ja kohottamaan erityisesti koko yhtenäismarkkinoiden poliittista profiilia ja kasvattamaan sen merkitystä meille kaikille. Jäsenvaltioiden ja pääministerien on todellakin hyödynnettävä tätä tarkastellessaan käsillä olevaa asiakirjaa maaliskuisessa huippukokouksessaan.

Toinen piirre on koko maailmanlaajuinen ulottuvuus – ja, arvoisa komission jäsen, olen iloinen, että vahvistitte tämän asian. On täysin selvää, että hyvin toimivat yhtenäismarkkinat merkitsevät Euroopalle valtavaa kilpailuetua maailmantaloudessa. Meidän kaikkien ja kaikkien kollegoidemme vastuulla on säilyttää tämä ratkaisevan tärkeä kilpailuetu kansalaistemme puolesta. Se on mahdollista ainoastaan ajamalla selkeästi ja kaukonäköisesti etuja ja toimintapolitiikkoja, joiden avulla yhtenäismarkkinoiden kehitystä pidetään vauhdissa kaikkien kansalaistemme puolesta, kuten tässä mietinnössä niin hyvin todetaan.

  Robert Goebbels, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, sosialidemokraattinen ryhmä on juuri hyväksynyt merkittävän kannanoton sisämarkkinoiden elvyttämisestä. Minulla on ilo ojentaa siitä hetken kuluttua yksi kappale komission jäsenelle McCreevylle.

Sisämarkkinat ovat mielestämme euron ohella unionin suurin taloudellinen saavutus, mutta toisin kuin komission jäsen, emme ole markkinafanaatikkoja. Markkinat ovat olleet ihmisille luonnollinen kauppapaikka siitä lähtien, kun ihmiskunta siirtyi pois keräilytaloudesta. Markkinoista on hyötyä, ja niissä on jopa hyviä puolia, mutta ne eivät ole mikään yhteiskuntamalli sinänsä.

Markkinatalous on hyvä, mikäli emme päädy yhteiskuntaan, jossa kaikki on myytävänä, jossa koulutus, kulttuuri, sosiaalihuolto, terveydenhuolto ja muut inhimilliset tarpeet ovat täysin riippuvaisia markkinavoimista. Puolustamme sosiaalista markkinataloutta, jossa kilpailu on välttämätöntä mutta sille on asetettu sääntöjä, jossa kuluttajaa suojellaan ja jossa markkinoiden puutteet korvataan tehokkailla julkisilla palveluilla.

Yhdysvalloissa terveydenhuoltosektorin osuus on yli 15 prosenttia BKT:stä, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin, mutta 44 miljoonaa amerikkalaista työntekijää on ilman sairausvakuutusta. Jotta Euroopassa ei päädyttäisi samanlaiseen kahden nopeuden terveydenhuoltoon, haluamme terveydenhoitopalveluille eurooppalaista tukea.

Pyydämme komissiota täyttämään vihdoinkin Eurooppa-neuvoston Nizzan, Laekenin ja Barcelonan kokousten toivomuksen ja tekemään ehdotuksen yhteisön puitteista, joiden avulla keskus-, alue- ja paikallisviranomaiset voivat tarjota tehokkaita julkisia palveluja täyden oikeusvarmuuden vallitessa. Pyydämme komissiota toteuttamaan toimia korkeatasoisen sosiaalisen suojelun saavuttamiseksi sisämarkkinoilla. Yhtenäismarkkinoiden täydentämistä tavoittelevan lainsäädännön tueksi on aina laadittava selvitys siitä, miten se vaikuttaa asianomaisen alan työllisyyteen. Haluamme turvalausekkeita, sellaisia kuin Montin lauseke, jolla suojataan lakko-oikeus ja työehtosopimukset.

Sosiaalisen suojelun korkean tason säilyttäminen edellyttää meidän mielestämme sitä, että annetaan kunnianhimoisia direktiivejä työajasta ja pätkätyöjärjestelyistä. Sosiaalinen suojelu on sovitettavissa yhteen taloudellisen tehokkuuden kanssa. Taloudellisesti menestyneimpiä Euroopan unionin jäsenvaltioita ovat itse asiassa juuri ne valtiot, joilla työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu on parhaiten järjestetty, kuten Pohjoismaat, Saksa, Alankomaat ja eräät muut valtiot.

Sosialidemokraatit kannattavat siis kilpailua, joka luo kannustimia, yhteistyötä, joka vahvistaa, ja solidaarisuutta, joka yhdistää. Siteerasin juuri Jacques Delorsia. Jätän kollegani Evelyne Gebhardtin tehtäväksi kommentoida Jacques Toubonin mietintöä, jonka voinen todeta olevan yleisesti ottaen myönteinen.

(Suosionosoituksia)

  Karin Riis-Jørgensen, ALDE-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää Jacques Toubonia hänen hienosta työsuorituksestaan. Olemme mielestäni päässeet aivan kelvolliseen tulokseen, johon voimme olla täysin tyytyväisiä. Kiitän rakentavasta yhteistyöstä myös muissa ryhmissä varjoesittelijöinä toimineita kollegojani ja erityisesti Malcolm Harbouria Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmästä.

Meillä on tässä nyt mietintö, jossa on mielestäni useita järkeviä ja ennakkoluulottomia ehdotuksia. Haluan aluksi painottaa postimarkkinoiden vapauttamista, joka on mielestäni ehdottoman tarpeellista ja tärkeää, sekä kilpailun lisääntymistä energiamarkkinoilla ja kilpailupolitiikan yleistä parantamista. Kaikki nämä ehdotukset turvaavat yhtenäismarkkinoiden neljä perusoikeutta ja tuovat niihin parannuksia. Päämäärämme on selkeä: haluamme poistaa esteet yhtenäismarkkinoilta. Meillä on jatkuva tarve parantaa yhtenäismarkkinoita ja valmistaa EU:ta globalisaatioon, parantaa entisestään EU:n taloutta ja huolehtia ennen kaikkea siitä, että kuluttajat pääsevät nauttimaan laajemmista valintamahdollisuuksista, halvemmista hinnoista ja paremmasta laadusta. Sehän on juuri yhtenäismarkkinoiden tärkein tehtävä.

Onneksi mietinnössä on näkemystä, ja juuri tähän näkemykseen onkin kiinnitettävä huomiota. Mietintö toimii kannustimena komissiolle, kannanottona Lissabonin strategiaan ja kehotuksena EU:lle vaihtaa isommalle vaihteelle, jos se haluaa liittyä kärkijoukkoon ja selviytyä varsinkin Kiinan ja Yhdysvaltojen taholta tulevista kilpailupaineista. Mikäli komissio siis haluaa EU:n ja sen kansalaisten ja yritysten parasta, komission jäsen McCreevy ottaa huomioon tämän mietinnön komission työskentelyprosessissa ja seuraa parlamentin jalanjälkiä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä takaa yhtenäismarkkinoiden jatkuvan vahvistumisen, mistä hyötyvät niin pienet kuin suuretkin yrityksemme ja myös kansalaisemme. Esteettömillä yhtenäismarkkinoilla syntyy enemmän työpaikkoja ja kasvua, mikä on välttämätöntä kyetäksemme rahoittamaan eurooppalaista hyvinvointiyhteiskuntaa – ja silloin todellisina voittajina ovat EU:n kansalaiset. Komissio ei ole kuitenkaan ainoa taho, jonka on syytä tutustua mietintöön. Myös Nicolas Sarkozyn ja Angela Merkelin olisi syytä tutkia mietintö hyvin, hyvin tarkkaan. Jos kerran puolustamme esteettömiä yhtenäismarkkinoita, emme voi – eikä meidän pitäisikään – hyväksyä tilannetta, jossa kaksi suurta maata vaikeuttaa jatkuvasti vapaiden energiamarkkinoiden syntyä tai jopa estää ne kokonaan.

  Eoin Ryan, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n talous kasvoi sisämarkkinoiden kymmenen ensimmäisen vuoden aikana 877 miljardia euroa, ja sisämarkkinat auttoivat luomaan yli 2,5 miljoonaa työpaikkaa, joten kukaan ei varmastikaan voi olla eri mieltä siitä, että sisämarkkinat ovat ehdottomasti toimineet.

Olen sitä mieltä, että maailmanlaajuisen kilpailun varmistaminen on Euroopalle elintärkeää kymmenen seuraavan vuoden aikana. Siksi en voikaan kannattaa näkemystä siitä, että yhteinen ja yhtenäistetty yhtiöverojärjestelmä ei haittaisi EU:n kilpailukykyä, ja tämä on valitettavasti yksi syy siihen, miksi poistatin mietinnöstä nimeni talous- ja raha-asioiden valiokunnan esittelijänä.

Uskon, että yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja on vain eri nimi verotuksen yhdenmukaistamiselle ja keino tehdä se takaoven kautta. Se heikentää kilpailua, sisäisiä investointeja, kasvua ja työllisyyttä Euroopassa. Tarvitsemme verotukseen juuri kilpailua, emme yhdenmukaistamista. Jos haluamme varmistaa, että Euroopan kasvu jatkuu ja että se on tulevaisuudessa dynaaminen maailmanlaajuinen talous, tarvitsemme mielestäni tällä alalla juuri kilpailua. Siksi kehotankin komissiota laatimaan mahdollisimman pian arvion siitä, miten yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja vaikuttaa sisämarkkinoihin.

Euroopan on mielestäni tehostettava rahoitusmarkkinoita koskevaa kansainvälistä vuoropuhelua ja käytävä sitä Yhdysvaltojen, Japanin ja Kiinan ohella myös muiden voimakkaasti kasvavien talouksien, kuten Intian kanssa. T&K-toiminnan kehittämisessä ja investoinneissa Eurooppa on itse asiassa muihin maihin verrattuna pysähdystilassa. Jäsenvaltioiden täytyy mielestäni pyrkiä saamaan lisää yhteistyötä teknologiaintensiivisten tavaroiden ja palvelujen välille, jotta voitaisiin luoda osaamiselle rakentuvia markkinoita.

Haluan lopuksi toistaa, että tarvitsemme verotukseen juuri kilpailua, emme yhdenmukaistamista, jos Eurooppa aikoo olla dynaaminen talous tulevaisuudessa.

  Heide Rühle, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää erinomaisesta yhteistyöstä ja siitä avoimesta ja läpinäkyvästä tavasta, jolla hänen mietintönsä on laadittu. Siinä käsitellään tärkeitä kysymyksiä. Ihmiset on ehdottomasti saatava luottamaan enemmän sisämarkkinoihin, ja tämä tehtävä edellyttää taloudellisten näkökohtien tarkastelun lisäksi ympäristö- ja kuluttajakysymysten parempaa huomioimista. Niiden puutteellisesta huomioimisesta saatiin taas yksi esimerkki tänä kesänä, kun maailman suurin leluvalmistaja Mattel joutui poistamaan myynnistä leluja jo kolmannen kerran saman vuoden aikana. Kansalaiset odottavat siihen Euroopan unionilta ja Euroopan komissiolta täysin oikeutetusti nopeaa reaktiota, ja haluammekin, että lelujen turvallisuutta koskevaa direktiiviä tarkistetaan.

Mietinnössä käsitellään tärkeitä asioita, kuten veropolitiikan roolia, josta minulla on aivan toisenlainen näkemys kuin edellisellä puhujalla. Minun mielestäni on aivan oikein varoittaa kilpailun vääristymisestä, jos emme saa aikaan yhtenäisempää verolainsäädäntöä. Tämä onkin toinen aihe, josta meillä on oikeus odottaa komission ehdotuksia.

Myös energiapoliittiset lausunnot ovat mielestämme osin ongelmallisia. Sen lisäksi, että verkkojen eriyttäminen ja kuluttajapalvelut ovat keskeisen tärkeä kysymys — jota ei muuten täällä ole käsitelty — meitä surettaa se, että ydinenergia on saanut niinkin tärkeän aseman. Ydinenergiaan liittyvät monet ratkaisemattomat turvallisuuskysymykset, jotka korostuivat tänäkin vuonna Saksassa ja Ruotsissa tapahtuneiden reaktorionnettomuuksien yhteydessä, on jätetty täysin sivuun. Tällaisia ovat muun muassa jatkuva epäonnistuminen ydinjätteiden käsittelyongelman ratkaisemisessa ja toissijaisuuden säilyminen puheenaiheena. Jäsenvaltiot ovat päättäneet päästä eroon ydinenergiasta, ja sen vuoksi on mielestäni väärin, että Euroopan unioni puuttuu asiaan myöntämällä sille taloudellista tukea.

Postipalvelujen vapauttaminen sääntelystä on toinen osa-alue, joka vaatii mielestämme tasapuolistamista. Kysymystä yleispalvelun rahoittamisesta pienissä jäsenvaltioissa ja syrjäisillä alueilla ei ole mielestämme ratkaistu oikealla tavalla. Yleispalvelun saatavuus on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä keino palauttaa kansalaisten luottamus sisämarkkinoihin.

  Godfrey Bloom, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Jacques Toubon tunnustaa, että ”jäsenvaltioiden kansalaisilla on sisämarkkinoihin ja muuhun yhteiseen politiikkaan kohdistuvia epäilyjä”. Hän myöntää, että EU ei ole onnistunut selviämään luottamuspulasta. Sitten hän mainitsee juuri sen – nykyään ”uudistussopimukseksi” kutsutun – asiakirjan, joka on nopeuttanut tätä kriisiä, toteamalla alentuvaan sävyyn, että kansallisten parlamenttien mukaan saaminen auttaisi kansalaisia ymmärtämään paremmin yhtenäismarkkinoiden etuja.

Nuo valistumattomat parlamenttipahaiset ovat muuten 27 eurooppalaisen kansakunnan valitsemia täysivaltaisia lainsäätäjiä, toisin kuin meidän absurdi neuvoa-antava kansankokouksemme, joka ei edusta eikä voikaan edustaa muuta kuin komissiota ja siihen sidoksissa olevaa eliittiä. Olen siis sitä mieltä, että tällä mietinnöllä aloitetaan suunnitelma yleisiä palveluja koskevan kansallisen vastuun heikentämiseksi muuttamalla yleisten palvelujen ja myös terveyspalvelujen määritelmää teollis- ja tekijänoikeuksien haltuun ottamiseksi – ja kaikki tiedämme, että niihin sisältyvät ohjelmistopatentit – yhtiöverotuksen mukauttamiseksi ilman edustusta, eräänlaisen Knut-kuninkaan kruunun asettamiseksi isotermiin, jotta saataisiin valtaa ja rahaa hiilikaupan välityksellä. Kaikki tiedämme, että EU, sen talouskumppanit ja Maailman kauppajärjestö jatkavat edelleenkin pienyritysten tukahduttamista. Arvoisa Jacques Toubon, luottamuspulako? No aivan varmasti!

  Petre Popeangă, ITS-ryhmän puolesta. – (RO) Arvoisa puhemies, voimme olla ainoastaan tyytyväisiä analyysiin, joka koskee yhtenäismarkkinoiden kehitystä 50 vuotta niiden käynnistymisen jälkeen – ovathan yhtenäismarkkinat tärkeä tavoite Euroopan yhdentymishankkeessa. Ei ole kuitenkaan varmaa, onko merkittävää edistymistä saatu aikaan; hanke on pahasti viivästynyt siitä esitettyyn aikatauluun verrattuna.

Tilanne on valitettava siksi, että tämä tärkeä yhteenkuuluvuutta synnyttävä väline ja sen sisältämät neljä perusvapautta (henkilöiden, tavaroiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus) ei johdonmukaisesti edistä Euroopan yhdentymishankkeen toteutumista.

En halua käsitellä yhtenäismarkkinoiden rakentamista sen analyyttisemmin, mutta haluan todeta, että tavoitteen saavuttaminen on joiltakin osin ongelmallista ainakin kolmesta syystä. Erot eri kansallisten markkinoiden toimivuudessa ja tehokkuudessa: kaikki vapaisiin markkinasuhteisiin perustuvat taloudet ovat periaatteessa toimivia; markkinoiden toimivuuden määräävät käytännössä erilaiset poliittiset, taloudelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja erityisesti historialliset tekijät, jotka tekevät markkinoista paremmin tai huonommin toimivat; nämä erot vaikuttavat haitallisesti yhtenäismarkkinoiden rakentamiseen.

Protektionistiset toimenpiteet, joita tietyt valtiot ja erityisesti kehittyneiden talouksien maat ovat ottaneet käyttöön, eivät anna vähemmän kehittyneille markkinoille tilaisuutta kehittyä, ja tämä taloudellisen vallan väärinkäyttö heikentää merkittävästi niiden oikeuksia hyötyä kilpailuvaikutuksista, mikä on yksi yhtenäismarkkinoiden keskeisistä demokraattisista ominaisuuksista.

Lisäksi yhteisten oikeudellisten säännösten puute vaikuttaa kielteisesti yhtenäismarkkinahankkeeseen erityisesti verotuksen alalla, kun muistetaan, että verotuksen epäyhtenäisyys voi aiheuttaa jännitteitä jäsenvaltioiden välille.

Kannatan mietintöä mutta uskon, että yhtenäisyyden varmistamiseksi olisi pitänyt tehdä tutkimus taloudeltaan vähemmän kehittyneiden valtioiden ja etenkin Romanian ja muiden uusien jäsenvaltioiden kansallisista markkinoista, ja ottaa tulosten perusteella käyttöön toimenpiteitä, joilla niitä lähennetään kehittyneisiin talouksiin, koska se on välttämätön edellytys EU:n yhtenäismarkkinoiden rakentamiseksi.

  Jana Bobošíková (NI). – (CS) Hyvät kollegat, yhteismarkkinat ovat epäilemättä Euroopan unionin kilpailukyvyn ja kuluttajien tyytyväisyyden kannalta ratkaisevan tärkeä tekijä.

Mietinnössä, jota tänään käsittelemme, todetaan selkeästi ja mielestäni aivan oikein, että nämä markkinat, joista voimme olla niin ylpeitä, on rakennettu taloudellisen kilpailun periaatteiden varaan. Haluankin huomauttaa, että yhtenäismarkkinat ovat tällä hetkellä vaarassa, ja tämä vaara on Portugalin puheenjohtajakaudella hyväksytty uudistussopimus. Puheenjohtajamaan Saksan toimeksiannon mukaan, vääristymätön kilpailu pitäisi poistaa kokonaan unionin perustavoitteista, jotka ovat aina keskeisen tärkeitä mahdollisten riitojen ratkaisussa. Jäljelle jäävät ainoastaan unionin perustamat sisämarkkinat. Näin taloudellinen kilpailu poistetaan ja siirretään johonkin lisäpöytäkirjaan, jolla ei ole lainkaan uudistussopimuksen voimaa.

Vääristymättömän kilpailun periaatteiden puolustaminen unionissa on sopimuksen hyväksymisen jälkeen vieläkin vaikeampaa kuin tänään. Se ei lisää unionin kilpailukykyä eikä kuluttajien tyytyväisyyttä.

  Andreas Schwab (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minun on aluksi kiitettävä mietinnön esittelijää, Jacques Toubonia, joka vastasi myös PPE-DE-ryhmän oman kannan muodostamisesta tiiviissä yhteistyössä pohjois-, etelä-, itä- ja länsieurooppalaisten jäsenvaltioiden edustajien kanssa.

Vaihdoimme mielipiteitä seikkaperäisesti ja olimme yhtä mieltä siitä, että sisämarkkinoiden myönteiset näkökohdat ulottuvat laajemmalle kuin mitä kansalaiset yleisesti tietävät ja myös laajemmalle kuin tietyissä parlamentin käymissä keskusteluissa on tunnustettu. Olimme yhtä mieltä myös siitä, että komissiolla ja sen tiedotusyksiköillä on keskeinen tehtävä siinä, että työtä tekevät ihmiset saadaan tietoisemmiksi markkinoiden olennaisista eduista.

Oman näkemykseni mukaan sisämarkkinatesti – jota tässä mietinnössä ehdotetaan ja jota me PPE-DE-ryhmässä kannatamme – voitaisiin Suezin ja Gaz de Francen fuusio huomioon ottaen aivan hyvin saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Olisi myös täysin perusteltua miettiä, voitaisiinko tämänkaltaiset fuusiot tai muut jäsenvaltiotasolla esiintyvät kehityssuunnat alistaa samankaltaiseen testiin, jossa tarkastetaan niiden vaikutus sisämarkkinoihin ja tutkitaan, onko niistä kyseisillä markkinoilla hyötyä tavallisille ihmisille.

Lisäsimme mietintöön myös kohdan yleishyödyllisistä palveluista, mikä on epäilemättä nyt täysin perusteltua, kun otetaan huomioon uudistussopimuksen luoma uusi oikeusperusta, kuten jo todettiinkin. Olemme yhtä mieltä myös siitä, että sisämarkkinat ovat EU:n tärkein kilpailuvaltti globalisaatioprosessissa. Moitteettomasti toimivat sisämarkkinat ovat ainoa keino suojautua tietyiltä kansainvälisten markkinoiden kehityssuunnilta. Arvoisa Heidi Rühle, me emme voi turvautua yksinomaan valvontajärjestelmiin, vaikka ne ehkä ovatkin olleet järkevä keino saada eräät leluvalmistajat poistamaan tuotteita myynnistä: meidän on myös vedottava omien eurooppalaisten valmistajiemme ylpeyteen ja heille ominaiseen laadukkuuteen, koska emme pysty koskaan valvomaan kaikkea.

Odotamme mielenkiinnolla, millaisia ehdotuksia mietintö saa komission laatimaan tämänsyksyiseen yhtenäismarkkinoita koskevaan katsaukseensa ja toivomme, että saamme tilaisuuden tehdä sisämarkkinoiden oikeasta suunnasta uusia päätöksiä sen kertomuksen perusteella, jonka komissio aikanaan laatii.

  Evelyne Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, myös minä haluan sosialidemokraattisen ryhmän puolesta kiittää Jacques Toubonia mietinnöstä, jonka pääkohtia voimme kannattaa, koska siinä on runsain mitoin myönteisiä ja oman ryhmämme jäsenten kannalta erityisen tärkeitä näkökohtia. Näin pitääkin olla, sillä me puhumme täällä juuri sisämarkkinoiden tulevaisuudesta; puhumme siitä, miten vastata Euroopan unionissa asuvien ihmisten esittämiin kysymyksiin ja puhumme luottamuksesta Euroopan unionin toimintapolitiikkoihin.

Karin Riis-Jørgensenille haluan sanoa tämän: ei riitä, että mietinnöstä luetaan vain ne kohdat, johon ollaan henkilökohtaisesti erityisen tyytyväisiä; tekstiä on tarkasteltava kokonaisuutena. Siinä ei missään kohdassa todeta, että vapaa kilpailu, sisämarkkinat ja sääntelyn purkaminen olisivat ainoat painopisteet. Asia on itse asiassa aivan päinvastoin, sillä mietintöön on otettu runsaasti sosiaalidemokraattisia näkökohtia. Olemme esimerkiksi 8 kohdassa korostaneet vaikutusarviointia, joka on sosiaalisten oikeuksien ja työvoimalainsäädännön kannalta erityisen tärkeää. Se on keskeisen tärkeää yritettäessä saavuttaa usein toistettu tavoite, jonka mukaan on huolehdittava siitä, että ihmiset ovat taloutta tärkeämpiä eikä päinvastoin – ja sen on oltava ensisijainen tavoitteemme kaikessa siinä toiminnassa, jonka osalta näemme vaivaa.

Toinen meidän sosialidemokraattien mielestä erityisen myönteinen asia mietinnössä on se, että siinä ei ole tyydytty vastavuoroiseen tunnustamiseen vaan on ryhdytty laajentamaan yhdenmukaistamisen soveltamisalaa. Vastavuoroisessa tunnustamisessa ei ole mitään pahaa sinänsä, mutta yhdenmukaistaminen on parempi. Olemme itse asiassa keksineet ratkaisun, joka ei ainoastaan tyydy tarjoamaan kansalaisille tehokasta ja korkeatasoista suojaa vaan jossa myös tehdään selväksi, että jäsenvaltioiden sosiaalijärjestelmien välillä ei saa esiintyä kilpailua; haluamme eri sosiaalijärjestelmien välille yhteistyötä, joka perustuu mahdollisimman yleviin arvoihin. Tämä on äärimmäisen tärkeä näkökohta, ja olemme onnistuneet tuomaan sen esiin erinomaisesti.

Yksi meille sosialidemokraateille erityisen tärkeä saavutus oli viime hetkellä saavutettu sopu yleishyödyllisistä palveluista. Olen tyytyväinen siihen, että Euroopan kansanpuolueen ryhmä on siirtynyt eteenpäin Euroopan unionin perustamissopimukseen parhaillaan valmisteltavan tekstin perusteella. On oikein, että yleishyödyllisten palvelujen puolustaminen on yksi tärkeimmistä tavoitteistamme ja että selvitämme ne oikeudelliset epäselvyydet, joita niihin tällä hetkellä liittyy Euroopan unionissa, jotta voisimme suojella kansalaisiamme ja vastata tällä osa-alueella olevaan kysyntään.

Yhtä asiaa emme kuitenkaan sosialidemokraatteina voi hyväksyä, ja se on ”sisämarkkinatesti”. Arvoisa Andreas Schwab, sisämarkkinatestiä ei vaadita missään kohtaa tekstiä, ja kehotankin teitä lukemaan tekstin tarkemmin. Meille sosialidemokraateille sisämarkkinatesti ei ole mittapuu, jota haluamme käyttää – ainakaan ennen kuin samankaltainen painotus annetaan myös muille testeille, kuten sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle tai yhteiskunnalliselle vaikutukselle, jotka ovat perussopimuksista johtuvia asioita. Vasta sitten kun tämänkaltaiset Euroopan unionin perussopimuksissa vaaditut testit ovat tavanomaisessa käytännössä, voimme antaa hyväksyntämme testille, joka ei edes sisälly perussopimusten määräyksiin. Tämä on yksi asiakohta, josta meillä on oltava selkeä kanta.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat toimivat todellakin hyvin, mikäli niitä arvioidaan talouden kokonaiskasvun kannalta. Niitä voidaan pitää myös toimintakykyisinä, jos vain myönnämme sen seikan, että hyvinvointi on – EU:n sisämarkkinoista lähtien – jakautunut Euroopan mantereella tasaisemmin kuin koskaan rauhan aikana.

Ihmisten mielestä sisämarkkinat eivät kuitenkaan toimi ollenkaan kunnolla. Miksi eivät? Juuri siksi, että hyvinvointi jakautuu niin eri tavoin, koska ansaitsemattomat tulot kasvavat paljon nopeammin kuin palkkapaketit – ja siksi tätä mietintöä pidetään 15 vuotta Jacques Toubonin jälkeen voimakkaana osoituksena sosialistien ja sosialidemokraattien epäonnistumisesta. Jos luette mietintöön tehtyjä tarkistusluonnoksia, tämä ei ole lainkaan yllättävää. Niissä vaaditaan tehokkaita sääntelyjärjestelyjä, sisämarkkinastrategian tarkistamista, sosiaalisen toimintaohjelman tehostamisaloitteita ja sosiaalista turvalauseketta.

Sosialidemokraatit ovat olleet Euroopassa ylivoimaisena enemmistönä niin kovin pitkään, ja 15 vuoden kuluttua havaitsemme, että he eivät ole saaneet mitään aikaan ja että he ovat vastuussa Euroopan poliittisten äärilaitojen radikaalistumisesta.

  John Purvis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, on ilahduttavaa nähdä, että suurin osa omasta panoksestamme talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnossa on sisällytetty Jacques Toubonin suurenmoiseen mietintöön. Täydellisten yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen on Euroopan taloudellisen menestyksen kannalta keskeisen tärkeää.

Erityisesti rahoituspalvelujen tukkumarkkinoilla hiljattain hyväksytyt eri lainsäädäntötoimenpiteet ovat edenneet pitkälle tämän alan eurooppalaisten markkinoiden perustamiseksi ja tiukkojen sääntelyvaatimusten ja asiakkaille virtaavien etujen luomiseksi. Monissa tapauksissa näistä on tulossa maailmanlaajuisia vaatimuksia, ja seuraavana vaiheena on varmistaa, että alaa koskeva asetus pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja saatetaan tasapuolisesti voimaan Euroopan unionin eri osissa.

Me tietenkin vastustamme uutta ja tarpeetonta sääntelyä. On kuitenkin olemassa monia kulttuurisia, perinteisiä, oikeudellisia ja verotuksellisia esteitä, jotka estävät yhä rahoituspalvelujen yhtenäismarkkinoiden syntymisen vähittäispalvelujen tasolle. Odotammekin kovasti pääsevämme tarkistamaan vähittäisrahoituspalveluista ja kiinnelainoista laaditut komission valkoiset kirjat selvittääksemme, miten parannuksia voidaan saada aikaan ja välttää mahdollisimman hyvin niiden päällekkäisyys.

Haluan mainita tässä Lamfalussy-prosessin, koska siitä on tähän mennessä ollut suurta apua, kun rahoituspalvelujen peruslainsäädäntöä on mukautettu markkinatoimijoiden ja sääntelyviranomaisten todellisuuteen. Prosessi on yhä oppimisvaiheessa, mutta jo nyt on käsitelty suuri määrä lainsäädäntöä, ja ensimmäiset merkit ovat myönteisiä. Vaikka suurin osa talousvaliokunnan tarkistuksista on otettu mukaan Jacques Toubonin erinomaiseen mietintöön, olen pahoillani siitä, että Lamfalussy-prosessia koskevat tarkistukset jätettiin pois.

Yksi osa-alue, joka on talousvaliokunnan vastuulla ja joka estää yhä yhtenäismarkkinoiden toimintaa, on verojärjestelmä. Vaikka annammekin täyden tunnustuksen yksimielisyyssäännölle tällä arkaluonteisella osa-alueella ja jäsenvaltioiden suvereeneille oikeuksille säätää omat verojärjestelmänsä, nykyiset alv- ja valmisteverojärjestelmät estävät selvästi yhtenäismarkkinoiden sekä sen kuluttajille ja yrityksille tarjoamien etujen täyden toteutumisen. Kehotammekin komissiota tekemään käytännön ehdotuksia, joilla helpotetaan EU:n kansalaisten täysiä oikeuksia tavaroiden vapaaseen liikkuvuuteen erityisesti, kun kyseessä ovat Internet-ostoksia ja maiden rajat ylittäviä ostoksia koskevat verojärjestelyt.

  Arlene McCarthy (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa kiittää Jacques Toubonia etenkin hänen tavastaan pyrkiä saavuttamaan kaikkien ryhmien välinen yksimielisyys sisämarkkinoiden uudelleen tarkastelua koskevista suosituksista, ja uskon komission ottavan ne huomioon, kuten tämänpäiväisen keskustelunkin.

Haluan painottaa joitakin ehdotuksia, jotka ovat mielestäni ensiarvoisen tärkeitä kansalaisten saamiseksi mukaan edistämään ja kehittämään sisämarkkinoita ja lisäämään luottamusta niihin. Kansallisten parlamenttien suurempi osallistuminen, jotta jäsenvaltiot ja niiden kansalaiset saavat näkemyksensä paremmin esille, on erittäin tärkeä ehdotus. Aivan yhtä tärkeä on yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvien ulottuvuuksien sisällyttäminen sisämarkkinoihin, ja sisämarkkinoiden on tietenkin tarjottava jatkossakin kuluttajillemme ja pienyrityksille enemmän valintamahdollisuuksia, parempaa laatua ja kilpailukykyisiä hintoja.

Pystymme kilpailemaan maailmanlaajuisella areenalla vähentämällä hallinnollista taakkaa ja vahvistamalla innovaatiotoimintaa sekä suojaamalla teollis- ja tekijänoikeudet. Kuluttajat saadaan luottamaan sisämarkkinoihin vain, jos kansalaiset kykenevät näkemään ne edut ja nauttimaan niistä oikeuksista ja mahdollisuuksista, joita heillä on EU:n jäseninä. Toivonkin, että teemme enemmän kuin vain suojelemme kuluttajiamme, ja varmistamme, että meillä on tarjottavana heille oikeussuojakeinoja silloin, kun asiat menevät pieleen.

Haluan tältä osin ottaa esiin sen tärkeän työn, jota parhaillaan tehdään SOLVIT-verkostossa ja Euroopan kuluttajakeskuksissa. Nämä epäviralliset, käytännölliset verkostot tarjoavat nopeita vastauksia hyvinkin monimutkaisiin ongelmiin, joita kansalaisemme kohtaavat byrokraattisena pitämässään toimintaympäristössä. Eräs syy kansalaisten haluttomuuteen tehdä maiden rajat ylittäviä ostoksia on se, että he eivät usko saavansa apua, jos jokin menee pieleen. Komission onkin vahvistettava tällaisia verkostoja, ja pidettävä niitä olennaisena osana uudelleentarkastelua. Arvoisa komission jäsen, uskon, että meillä on samat tavoitteet: saada aikaan sisämarkkinat, jotka ovat tärkeät ja avoimet kaikille – sanoitte näin johdantosanoissanne – ja luulen, että haluamme nyt tehdä yhteistyötä kanssanne varmistaaksemme, että kansalaisillamme on jatkossakin mahdollisuudet käyttää tasavertaisesti sisämarkkinoita ja sen etuja ja että heille todellakin tarjotaan suojaa sekä oikeussuojakeinoja ja korvauksia.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluan tuoda esiin kolme seikkaa. Ensinnäkin kiitoksen sana Jacques Toubonille ja hänen tavalleen ohjata koko prosessia. Luulen, että kaikki parlamentin jäsenet oikealta vasemmalle ovat todellakin olleet tyytyväisiä siihen, miten asiat ovat menneet. Mietintö on mielestäni erittäin hyvä ja monipuolinen.

Toiseksi haluan ottaa esiin sisämarkkinoiden myynnin. Tällä asiakirjalla pyritään mielestäni sisämarkkinoiden myyntiin, ja se meidän pitää todella tehdäkin. Arvoisa Robert Goebbels, mainitsitte aiemmin niin kutsutun ”pohjoismaisen mallin”. Saanen kertoa teille, että pohjoismainen malli tarkoittaa tietenkin yhtäältä yhteiskunnallista hyvinvointia, mutta toisaalta se tarkoittaa myös talouden avoimuutta. Nämä ovat maita, jotka noudattavat täysin yhtenäismarkkinoiden sääntöjä – tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta – puolalaisine putkimiehineen! – sekä rahan ja ihmisten vapaata liikkuvuutta – ja niihin tulee muista maista ihmisiä tekemään työtä, joten ne ovat myös samalla avoimia talouksia. Minun argumenttini on, että meidän ei pidä ajaa yhtenäismarkkinoita alas, koska ne ovat luultavasti parasta mitä olemme Euroopan unionissa koskaan tehneet.

Haluan lopuksi esittää esimerkin siitä, miten yhtenäismarkkinat eivät toimi. Tämä on esimerkki elävästä elämästä. Suomalainen Finnairin lentokapteeni osti alkukesästä auton Italiasta, en kerro minkä merkkisen. Poliisi pysäytti hänet puoli tuntia sen jälkeen, kun hän oli ajanut auton ulos kaupasta. He ottivat häneltä pois väliaikaiset rekisterikilvet, jotka olivat kuitenkin laillisia ja ostettu Saksasta, ja he takavarikoivat auton, eivätkä anna sitä takaisin ennen kuin asia on puitu oikeudessa joulukuussa. Hän saattaa aivan hyvin menettää autonsa, ja me täällä puhumme sisämarkkinoista, joilla tavarat voivat kulkea täysin vapaasti. Haluan siis sanoa, että mietintö on suurenmoinen ja osoittaa, että meidän on todellakin edelleen parannettava sisämarkkinoita ja tehtävä työtä niiden hyväksi niin, että vapaa kilpailu ja yhteiskunnallinen hyvinvointi ovat hyvässä tasapainossa.

  Gabriela Creţu (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhtenäismarkkinoiden kehittyminen on keskeinen tekijä Euroopan yhdentymisessä. Sitä ei kuitenkaan saa pitää itsessään päämääränä, jonka edessä yhteiskunnallisilla seurauksilla ei ole merkitystä.

Euroopan unioni muuttui viimeisen laajentumisen yhteydessä taloudellisesti epäyhtenäisemmäksi kuin aiemmin. Tämä yhtenäisyyden puute saattaa olla tiettyjen uusliberalististen katsantokantojen kannalta hyvä asia, mutta kaikki kansalaiset eivät sitä kannata. Kilpailu on yrityksiä varten ja solidaarisuus on ihmistä varten, kuten Jacques Delorskin totesi.

Tältä kannalta katsottuna Jacques Toubonin mietinnössä on sen kiistattomien ansioiden ohella myös joitakin puutteita. Me kaikki kannatamme teoriassa Lissabonin strategiaa, osaamistaloutta ja laadukkaita työpaikkoja, joissa kilpailuetuna ei voi olla halpa työvoima. Mietinnössä todetaan myös, että merkittävä keino lisätä yritysten kilpailukykyä on työvoiman liikkuvuus, jota on edistettävä.

Me sosialidemokraatit olemme sitä mieltä, että kaikki henkilöiden ja työvoiman liikkuvuutta haittaavat esteet on poistettava, koska kyse on perussopimuksissa vahvistetusta perusoikeudesta. Liikkuvuuden edistäminen yksinomaan taloudellisten syiden perusteella aiheuttaa jo vakavia yhteiskunnallisia seurauksia työntekijöiden lähtömaissa: reaalitulojen menetyksen lisäksi menetetään myös asiantuntijoita ja ammattitaitoista työvoimaa, väestö vähenee ja aktiiviväestön osuus supistuu, tuhannet lapset elävät ilman vanhempiaan ja tarvitsevat erityisiä koulutus- ja sosiaalipalveluja.

Ihmisille ja yhteiskunnalle aiheutuvat pitkän aikavälin kustannukset eivät vielä ole edes tiedossa. Pyydämmekin, että tästä asiasta laaditaan selonteko, koska taloudelliset toimenpiteet eivät saa koskaan heikentää sosiaalisia näkökohtia.

(Suosionosoituksia )

  Luisa Fernanda Rudi Ubeda (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, saanen aluksi onnitella esittelijää Jacques Toubonia mietinnön sisällöstä ja siitä taidosta, jolla hän on saanut sille laajan kannatuksen, jotta se voidaan hyväksyä täysistunnossa.

Voidaan täydellä syyllä vakuuttaa, että Euroopan unionin yhtenäismarkkinoiden rakentamisessa on edistytty merkittävästi, mutta aivan yhtä tärkeää on toistaa sekin ilmeinen tosiseikka, että paljon on vielä tekemättä.

Kokemus on mielestäni osoittanut, että suurinta kasvua syntyy juuri avoimissa talouksissa ja että kilpailun lisääntyminen merkitsee aina sitä, että kuluttajat hyötyvät siitä markkinoilla kilpailevien tai sinne ilmestyvien tavaroiden ja palvelujen laadun ja hintojen muodossa.

Nykymaailman globalisoituneilla markkinoilla on mahdotonta ajatella, että edistystä voitaisiin saavuttaa käyttämällä protektionistisia toimenpiteitä, ja Euroopan unionilla, joka on maailmanlaajuinen taloudellinen eturyhmittymä, voi tietenkin olla ainoastaan vahva talous, jos se jatkaa toimenpiteitään yhtenäismarkkinoiden vapauttamiseksi, rakentamiseksi ja syventämiseksi.

Ihmiset ovat monissa yhteyksissä todenneet, että kilpailun lisääntyminen ja vapauttamistoimenpiteet EU:n markkinoilla tarkoittavat luopumista eurooppalaisesta yhteiskuntamallista tai luopumista sosiaalisten oikeuksien tarjoamasta suojelusta. Minä uskon, että asia on aivan päinvastoin: jotta eurooppalainen yhteiskuntamalli voisi jatkaa kehitystään ja jotta EU:n kansalaiset voisivat jatkossakin nauttia sosiaaliturvatoimenpiteistä ja hyvistä sosiaalipalveluista, EU:n talouden on kasvettava, ja korostan, että kasvu on mahdollista ainoastaan, jos syvennämme EU:n yhtenäismarkkinoita.

Totesin, että merkittävää edistymistä on saavutettu mutta vielä riittää tekemistä, ja eräs kollegoistani antoi juuri äsken tästä joitakin esimerkkejä. Esteiden poistaminen on mielestäni tärkeää, jotta pienet ja keskisuuret yritykset voivat toimia koko Euroopan unionin alueella. Tärkeää on myös, kuten mietinnössäkin todettiin, tutkia ja kehittää vähittäisrahoituspalvelujen ja etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien markkinoita.

Haluan pyytää, että komissio kehottaa kansallisia hallituksia ja neuvostoa huolehtimaan siitä, että yhteisön säännökset saatetaan asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

  Wolfgang Bulfon (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, kannatamme rajoitusten poistamista sisämarkkinoilta kestävän kasvun ja muiden myönteisten vaikutusten edistämiseksi, ja siinä prosessissa on tärkeää ottaa riittävästi huomioon tavallisille ihmisille tarjottavat sosiaaliset suojatoimenpiteet. Yleishyödyllisiä palveluja – joita me kutsumme ”peruspalveluiksi” – ei voida niiden erityisen merkityksen vuoksi niin vain jättää markkinoiden vapaan kilpailun varaan. Erityisesti terveys- ja sosiaalialalla tarvitaan erityissääntöjä.

Löysin valitettavasti 16 kohdasta täysin tarpeettoman maininnan ydinenergiasta. Se on selvästi erittäin riskialtista teknologiaa, joka aiheuttaa vaaraa väestölle. En siis voi kannattaa mietintöä siltä osin.

On hyvä myös todeta, että jäsenvaltioiden erilaiset tulkinnat EU:n lainsäädännön kansallisesta täytäntöönpanosta synnyttävät epävarmuutta. Kuten lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, ne haittaavat merkittävällä tavalla sisämarkkinoiden loppuun saattamista.

Haluan lopuksi tuoda esiin eurooppalaisten standardien kansainvälisen merkityksen. Tämänhetkiset kiistat Kiinasta tuoduista viallisista leluista ovat hyvä esimerkki siitä, miten tärkeää meidän on saada aikaan kansainvälisesti tunnustettuja standardeja ja neuvotella niistä EU:n ulkopuolisten kauppakumppaneidemme kanssa. Vaikka Kiinan kaltaiset maat tuntevat olevansa ylikuormitettuja pitkien laatuvaatimusluetteloiden kanssa, tarvitsemme kuitenkin toimenpiteitä tuotteiden ja elintarvikkeiden turvallisuuden parantamiseksi. Se on eurooppalaisen kuluttajansuojan parhaaksi.

Puhetta johti
varapuhemies Luigi COCILOVO

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, sisämarkkinat ovat yksi tärkeimmistä Euroopan unionin sisäisen yhteistyön lähtökohdista. Yhteistyö perustuu jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen. Sen vuoksi on myös ratkaisevan tärkeää, että kaikki tekevät oman osansa panemalla nopeasti ja tehokkaasti täytäntöön ne EU:n säädökset, jotka on otettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

SOLVIT on hyvä keino valvoa sääntöjen noudattamista ja sitä voidaan kehittää. Meidän EU:n parlamentissa tai neuvostossa työskentelevien poliitikkojen vastuulla on huolehtia siitä, että lainsäädäntö edistää kilpailua, että sillä ei luoda tarpeetonta hallintoa ja että sillä vastataan tarpeisiin ja ratkaistaan jäljellä olevat ongelmat. Sitä varten meidän on saatava aikaan poliittinen konsensus ja saatava sisämarkkinoiden merkitys laajasti ymmärretyksi, ja tässä sekä Jacques Toubon että komissio ovat tehneet hyvin oman osuutensa. Kiitos, arvoisa Jacques Toubon.

PPE-DE haluaa yhtenäisen Euroopan kaikille, työtilaisuuksia kaikille, tehokasta terveydenhuoltoa ja eroon köyhyydestä. EU:n, joka voi kasvaa vieläkin voimakkaammin. Tähän päästään ainoastaan huolehtimalla siitä, että markkinat ovat kilpailukykyiset ja että aataminaikainen lainsäädäntö, tarpeettomat tullimaksut, tukiaiset tai markkinavalvonta eivät haittaa kaupankäyntiä. Hyvinvointiin ei ole rahaa ilman joustavasti toimivia markkinoita ja vahvoja eurooppalaisia yrityksiä. Sisämarkkinat ja kilpailukyky luovat automaattisesti sosiaaliturvaa ja ovat hyvinvoinnin ennakkoedellytyksiä.

  Edit Herczog (PSE). – (HU) Haluan aluksi kertoa, että olemme erittäin tyytyväisiä siihen selkeään ja tyhjentävään keskusteluun, jota Jacques Toubonin kollegat kävivät kanssamme viime vuonna ennen mietinnön laatimista. Haluan myös kiittää Jacques Toubonia itseään mietinnön valmistelusta.

Itse haluan kommentoida ensinnäkin 40 kohtaa, jossa painotetaan jäsenvaltioiden vastuuta. Tärkeimpänä ajatuksenani on, että jäsenvaltiot eivät ole vastuussa sisämarkkinasääntöjen saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä Euroopan komissiolle tai Euroopan parlamentille vaan ennen kaikkea itselleen ja toisilleen, ja ennen kaikkea omien maidensa kansalaisille ja yrityksille. Emme näin ollen voi sivuuttaa heinäkuussa 2007 julkistettua sisämarkkinoiden tulostaulua ja sen sisältämiä tietoja. Vuonna 2004 ja 2005 unioniin liittyneiden uusien jäsenvaltioiden ennakkoehtona oli, että ne ottavat käyttöön koko yhteisön säännöstön ja saattavat sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

Tulostaulusta voimme havaita, että kaksi vuotta määräajan umpeutumisen jälkeen kärkisijaa direktiivien täytäntöönpanoajan ylittämisessä pitävät poikkeuksetta vanhat jäsenvaltiot, joiden osalle lankeaa neljä suurinta tapausta puutteellisesta täytäntöönpanosta. Suhde yksittäisten vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä on sisämarkkinavelvoitteiden puutteellisen täyttämisen osalta 1:2, mutta se saattaa joissain tapauksissa olla jopa 1:8, kuten esimerkiksi Slovenian ja Italian välillä. Tästä on suorana tuloksena se, että ne, jotka noudattavat lakia, jäävät eriarvoisen kohtelun ja syrjinnän vuoksi häviölle. Keskustellessamme sisämarkkinoiden tulevaisuudesta meidän on kaikkien vaadittava, että sisämarkkinoiden jatkuvasti kehittyessä häviäjiä eivät ole ne yritykset ja maat, jotka noudattavat sääntöjä ja saattavat yhteisön säännöstön osaksi kansallista lainsäädäntöä. Haluan esittää kiitokseni esittelijälle.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Arvoisa komission jäsen, jäsenvaltiot sopivat 15 vuotta sitten syventävänsä taloudellista yhdentymistä ja sitoutuivat perustamaan EU:n yhtenäismarkkinat, joilla tavarat, palvelut, pääoma ja ihmiset voisivat liikkua vapaasti. Tämä johti 1990-luvulla yritysten väliseen kilpailuun perustuvaan toimintaympäristöön, joka johti kuluttajien valintamahdollisuuksien lisääntymiseen ja hintojen alenemiseen.

Vuoden 2000 jälkeen olemme myös havainneet, että eräät jäsenvaltiot ja varsinkin vanhat jäsenvaltiot suojelevat sekä salaisesti että avoimesti pieniä kansallisia markkinoitaan naapurimaiden kilpailulta ja sallivat hallinnollisia ja muita esteitä, mikä hankaloittaa esteettömien yhtenäismarkkinoiden nopeaa ja täydellistä toteutumista. Tämä on ristiriitaista toimintaa, koska maailmanlaajuinen kauppa on nopeasti vapautumassa ja koska meillä eurooppalaisilla on kiire tehdä tilaa kolmansista maista peräisin oleville tavaroille. Eivätkö juuri terveellä pohjalla olevat eurooppalaiset markkinat ole tärkein keino vastata globalisaation ja työttömyyden haasteisiin?

Tämä järjetön tilanne johtuu populismista ja siitä, että sääntöjenvastaiset kansalliset edut menevät kuluttajien ja yrittäjien yhteisten etujen edelle. Pidänkin myönteisenä komission vihreää kirjaa ja tarkistusehdotusta: tarkistus paljastaa, että EU:n voimassa olevaa lainsäädäntöä kierretään useissa maissa, ja tuo päivänvaloon puutteita, jotka heikentävät luottamusta yhtenäismarkkinoihin. Yhtenä esimerkkinä tästä on se harmaa alue, jolla liikutaan tehtäessä päätöksiä siitä, milloin alkuperämaaperiaatetta sovelletaan ja milloin ei. Jos markkinoiden odotetaan toimivan moitteettomasti, meidän on edistyttävä verkostopalvelujen vapauttamisessa ja saatava valmiiksi rahoituspalvelujen markkinat sekä poistettava terveydenhoito- ja sosiaalipalveluista vallitsevat harhaluulot.

Euron käyttöönotto ja hiljattain annetut direktiivit ovat vahvistaneet unionin sisäistä kauppaa ja tehneet sen avoimemmaksi. Kaikki kuitenkin tietävät, että yrittäjiä rasittaa lisääntyvä paperityö ja että tarvitsemme tasapuoliset edellytykset rehelliseen kansainväliseen kilpailuun. Tarvitsemme myös uudenaikaisempia ja yksinkertaisempia valvontamekanismeja.

Kehotan komissiota tekemään kaikkensa valvoakseen nykyisten direktiivien täytäntöönpanoa ja edistyäkseen vastavuoroisen tunnustamisen alalla ennen kuin se ryhtyy viemään eteenpäin yhdenmukaistamista. Ymmärrän hyvin, että kaupan globalisaatio edellyttää uusien tuotteiden standardisoimista ja sopimusta eurooppalaisesta alkuperämerkistä. Olen samaa mieltä siitä, että yhtiöverotuksen alalla olevat erot synnyttävät jännitteitä ja vaativat lisää keskustelua. Eurooppalaiset markkinat ovat prosessi, eivät oppijärjestelmä.

  Lasse Lehtinen (PSE). – (FI) Arvoisa puhemies, globalisaation mukanaan tuomia haittoja vastaan ei pidä taistella iskulausein, vaan käytännön toimin. Kansallisten markkinoiden suojelu lamauttaa maanosamme dynaamisuuden, ja näin se vaarantaa sen taloudellisen kasvun, johon myös sosiaalinen Eurooppa perustuu.

Mietinnössä korostetaan ansiokkaasti, miten tärkeätä on saattaa loppuun erityisesti energiapuolen ja viestinnän toimialojen avautuminen kilpailulle, sillä kehittyneet ja avoimet verkostot ovat viime kädessä kuluttajan etu ja kasvun tae. Tätä kehitystä vauhdittamaan tarvitaan myös tehokkaita säätelymekanismeja ja valvontaa. Yksi mekanismi sisältyisi niin kutsuttuun rajat ylittävään tilaajan vastuu -periaatteeseen. Siinä työn tai palvelun tilaaja vastaisi siitä, että toiminta on läpinäkyvää ja alihankkijat hoitavat velvoitteensa.

Tämä unioni ja tämä parlamentti suhtautuvat edelleen liian ideologisesti erilaisiin energiamuotoihin. Käytännössä ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia torjutaan vähentämällä päästöjä. Päinvastoin kuin esimerkiksi jäsen Bulfon äsken sanoi, on epärealistista olettaa, että todellisiin vaikuttaviin tuloksiin päästäisiin ilman, että ydinvoima on osa ratkaisua. Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen on oltava ensisijainen tavoitteemme.

  Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Haluan aluksi esittää kiitokseni kollegalleni Jacques Toubonille hänen innostavasta mietinnöstään, joka luo erinomaisen ja tasapuolisen perustan komission tuleville asiakirjoille. Siitä huolimatta, että neljä perusvapautta on taattu Rooman sopimuksissa, niiden käytännön soveltamisessa on yhä monia esteitä. Katsaus sisämarkkinoiden nykytilanteesta tarjoaa meille tilaisuuden vahvistaa nykyisiä sääntöjä ja tarkistaa vanhentuneita sääntöjä. Tämä uusi lähestymistapa saattaa auttaa poistamaan mahdollisuuksien ja todellisuuden välillä vallitsevan juovan ja tarjoaa ratkaisuja 27 jäsenvaltion markkinoiden välisten esteiden poistamiseen.

Yhdyn esittelijän näkemykseen siitä, että yhtenäismarkkinoiden onnistuminen on kolmen pilarin varassa: ensimmäinen on kuluttajien oikeuksien vahvistaminen ja suotuisan liiketoimintaympäristön luominen, mikä on pienille ja keskisuurille yrityksille erityisen tärkeää. Esimerkiksi pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia tehdä julkisia hankintasopimuksia on parannettava. Toisen pilarin osalta meidän on poistettava kaikki jäljellä olevat esteet, kuten esteet yhtenäisen maksualueen luomiselta. Kolmas pilari on EU:n sisämarkkinoiden kansainvälisen ulottuvuuden vahvistaminen. Tämä tapahtuu luomalla laajemmat transatlanttiset sisämarkkinat.

EU menestyy maailmanlaajuisessa taloudessa vain, jos sillä on yhtä hyvät tai jopa paremmat innovaatiovalmiudet kuin kauppakumppaneillaan. Juuri siksi EU tarvitsee erityistoimenpiteitä innovaatiovalmiuksiensa vahvistamiseksi. Jäsenvaltioiden on luotava yritysten, julkisen sektorin ja yliopistomaailman aktiivista yhteistyötä suosiva toimintaympäristö. Julkisten ja yksityisten investointien kanavoiminen korkeakoulujen yhteydessä toimiviin pitkälle erikoistuneisiin tutkimuskeskuksiin saattaa luoda kasvualustan huomispäivän yritysyhteisölle.

  Barbara Weiler (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, monet kansalaisistamme saattavat pitää tämänpäiväistä keskusteluamme hieman omituisena: sisämarkkinathan ovat olleet olemassa yli 15 vuotta, ja monet ihmiset ovat jo täysin tottuneet niihin. Kaiken tämän ajan jälkeen on silti yhä joitakin hämmästyttäviä puutteita, jotka johtuvat joissain tapauksissa muutaman jäsenvaltion protektionistisesta toiminnasta. Eräät asiat ovat myös vuosien saatossa menneet pieleen. Kansalaisilla – kuluttajilla – on vähemmän valinnanvaraa, eivätkä markkinat tarjoa mitenkään tasapuolisia toimintaedellytyksiä; ne voivat tarjota niitä suuryrityksille, mutta eivät todellakaan pk-yrityksille.

Toivon, että en nyt puhu vain parlamentin vaan myös komission ja neuvoston puolesta todetessani, että yhdymme kaikki näkemykseen, jonka mukaan sisämarkkinat eivät ole päämäärä sinänsä. Haluankin siteerata yhtä yhtenäismarkkinoiden suurista alullepanijoista Jacques Delorsia, joka puhui kolmesta tärkeimmästä periaatteesta – kilpailusta, joka luo kannustimia, yhteistyöstä, joka vahvistaa ja solidaarisuudesta, joka yhdistää. Viimeinen noista kolmesta on hieman hämärtynyt vuosien aikana. Meille sosialidemokraateille sisämarkkinoiden solidaarisuus ja koheesio ovat erittäin tärkeitä.

Viimeinen näkökantani on tämä: tehokkaat markkinat edellyttävät tehokkaita suojatoimenpiteitä ja kuluttajansuojaa. Vain niiden avulla voimme rakentaa sitä luottamusta, josta kaikki meitä muistuttavat. Vaarallisia aineita sisältävien tai vaaraa aiheuttavien tuotteiden määrä on viime vuosina lisääntynyt: kiinalaiset lelut ovat vain jäävuoren huippu. Valituksia tehdään tuhansista tuotteista. Siinä onkin juuri tehtävämme, ja, arvoisa komission jäsen, myös teidän tehtävänne: meidän on käytettävä markkinavalvontaa koskevaa toimenpidepakettiamme voittaaksemme takaisin kuluttajien luottamuksen; meidän on ryhdyttävä toimeen; emme saa vain jättää asioita entiselleen.

  Silvia-Adriana Ţicău (PSE). – (RO) Arvoisa puhemies, taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus sekä solidaarisuus ovat keskeisiä Euroopan unionille. Rakennerahastot auttavat osaltaan kehittämään kaikkia EU:n alueita, ja ne ovat tärkeitä etenkin uusille jäsenvaltioille.

Me emme tarvitse ainoastaan taloudellista unionia ja dynaamisinta osaamistaloutta vaan myös sosiaalisen Euroopan, jossa jokainen tekee oman osuutensa ja jossa julkiset palvelut ovat laadukkaita ja lähes 500 miljoonan EU:n kansalaisen saatavilla. Tarvitsemme terveydenhuolto- ja koulutuspalveluita, tarvitsemme kestävän sosiaaliturvajärjestelmän. Liikenne, energia ja tietoliikenneyhteydet ovat EU:n talouskehityksessä olennaisen tärkeitä, mutta on myös huolehdittava siitä, että nämä palvelut ovat kaikkien saatavilla.

Sähköiset viranomaispalvelut ja rahoituspalvelujen kehitys ovat julkisten palvelujen avoimuuden ja laadukkuuden kannalta keskeisen tärkeitä, koska niillä on myös varmistettava kuluttajansuoja digitaalisessa toimintaympäristössä. Toivomme, että romanialaisiin ja bulgarialaisiin työntekijöihin kohdistetut rajoitteet, jotka koskevat pääsyä yhteisön työvoimamarkkinoille, poistetaan. Syrjimätön pääsy eurooppalaisille työvoimamarkkinoille onkin tärkeää tasapuolisten työskentelyolojen takaamiseksi ja sosiaalisen polkumyynnin estämiseksi.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, sisämarkkinat ovat yksi Euroopan unionin pilareista, joten ne ovat alttiina jatkuville muutoksille. Havaitsemme päivittäin, miten paljon ne itse asiassa vaikuttavat tavallisten kansalaisten elämään.

Euroopan yhdentymisen syveneminen riippuu suoraan siitä, miten hyvin yksittäisten jäsenvaltioiden talouksien keskinäinen yhdentyminen syvenee. Kaikkien kansalaisten kannalta onkin hyvin tärkeää, että ryhdytään päättäväisiin toimiin toisiaan seuranneiden esteiden poistamiseksi sisämarkkinoilta, jotta ihmiset, pääoma, tavarat ja palvelut voisivat virrata siellä vapaasti.

Jacques Toubonin mietintö on selkeä, ja siinä esitetään ne osa-alueet, joihin EU:n lainsäädännössä ja politiikassa olisi keskityttävä sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi. Hän kiinnittää huomion moniin kysymyksiin, jotka olisi otettava etusijalle työssämme ja varsinkin kansalaisten – niin kuluttajien kuin yrittäjien – luottamuksen voittamiseksi sisämarkkinoilla. Annan varauksettoman tukeni Jacques Toubonin mietintöön sisältyvälle ajatukselle siitä, että kansallisten parlamenttien olisi osallistuttava parlamentin lainsäädäntötyöhön, jolloin EU saataisiin tuotua huomattavasti lähemmäksi kansalaisiamme. Se on erittäin varteenotettava ehdotus.

Haluan lopuksi lisätä, että entisenä naisyrittäjänä yhdyn kaikkiin mietinnön suosituksiin, jotka koskevat hallinnollisten rasitteiden poistamista yrityksiltä. EU pystyy kilpailemaan Yhdysvaltojen, Kiinan ja Intian talouksien kanssa vain, jos se harjoittaa johdonmukaista, markkinoita suosivaa ja liberaalista politiikkaa. Onnittelen esittelijää hänen loistavasta mietinnöstään, jonka suurimpana ansiona on sen puolueeton sisältö. Haluan vielä todeta, että se muodostaa eräänlaisen epäpoliittisen etenemissuunnitelman, jossa esitetään sisämarkkinoita koskevan työmme painopisteet.

  Charlie McCreevy, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen kuunnellut huolellisesti keskustelua yhtenäismarkkinoiden tulevaisuudesta, ja haluan kiittää kaikkia siihen osallistuneita heidän esittämistään kommenteista.

Yhtenäismarkkinoita koskeva katsaus on keskeinen osa suositusta siitä, että EU:ssa on saatava aikaan konkreettisia tuloksia keskittymällä selkeästi kansalaisiin. Yhtenäismarkkinat eivät ole ainoastaan keino saavuttaa tietty päämäärä. Toimillamme on palveltava ihmisiä ja parannettava heidän elämänlaatuaan. Kaikkien eurooppalaisten, niin teidän kuin minunkin, pitäisi kyetä samastumaan näihin toimiin.

Yhtenäismarkkinoilla on yhä suuria haasteita. Eräät ehdotuksistamme ovat jo käsittelyssä. Toiset ovat pian tulossa käsittelyyn. Tarvitsemme tukeanne näille aloitteille, jotta ne saataisiin onnistumaan. Olemme uudistamassa tapaa, jolla yhtenäismarkkinoita johdetaan jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla. Jokainen aloite valmistellaan huolellisesti paremman sääntelyn periaatteiden mukaisesti. Näin voimme tarkastella kaikkia vaihtoehtoja ennen toimiin ryhtymistä, ja joillakin erityisaloilla harkitaan ehkä itsesääntelyä.

Meidän on parannettava paikallista vastuunkantoa yhtenäismarkkinoista. Ne kuuluvat kuluttajillemme, yrityksillemme, työntekijöillemme ja kansalaisyhteiskunnallemme. Ne kuuluvat keskus-, paikallis- ja alueviranomaisille. Meidän on helpotettava jäsenvaltioiden päivittäistä yhteistyötä.

Haluan vielä kerran kiittää esittelijää, ja odotan kovasti saavani parlamentilta lisää kommentteja lähikuukausien aikana.

  Puhemies. − (IT) Keskustelu on päättynyt.

Tätä kohtaa koskeva äänestys toimitetaan tänään.

Kirjalliset kannanotot (142 artikla)

  Gábor Harangozó (PSE), kirjallinen. – (EN) Tämä valiokunta-aloitteinen mietintö on erinomainen tilaisuus tarjota lisää aineistoa käsillä olevaan yhtenäismarkkinoita koskevaan katsaukseen. Se tarjoaa näin ollen parlamentille tilaisuuden korostaa niitä etuja, joita yhtenäismarkkinat synnyttävät sitten kun ne ovat täysin valmiit. Mietinnössä esitetään erityisesti konkreettisia suosituksia ja korostetaan samalla yhtenäismarkkinoilla esiintyviä esteitä.

Tuemme suosituksista varsinkin niitä, joissa tähdennetään ilmastonmuutoksen torjumista kestävää kehitystä koskevin toimenpitein, tarvetta lisätä huomattavasti kuluttajien luottamusta rajat ylittäviin ostoksiin, kilpailukyvyn, kasvun sekä innovaatiotoiminnan ja pk-yritysten tarjoamien työllisyysmahdollisuuksien korostamista, unionin eri maiden työntekijöiden todellisen liikkumisvapauden vahvistamista ja ylipäätään kaikkien sellaisten esteiden poistamista, jotka ovat yhtenäisten ja tehokkaiden yhtenäismarkkinoiden toteutumisen tiellä.

Nämä suositukset on tietenkin otettava osaksi yhtenäismarkkinoita koskevia direktiivejä, jotta ne voidaan panna perin pohjin täytäntöön jäsenvaltioissa. Jotta yhtenäismarkkinasäännöt voitaisiin saada todellakin valmiiksi, unionin on luotava itselleen tarvittavat toimeenpanovälineet kansallisten hallintoviranomaisten yhteistyön kannustamiseksi, perustettava tietopisteitä yrityksille ja kansalaisille, tehostettava valitusmenettelyä ja ryhdyttävä tarvittaessa toimiin asiaankuuluvissa tuomioistuimissa.

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Yhtenäismarkkinat ovat yhä EU:n tärkein saavutus. Ne eivät kuitenkaan ole lainkaan valmiit. Kaikkien vapauksiemme osalta esiintyy puutteita. Myös sidosryhmien luottamus yhtenäismarkkinoiden saavutuksiin on murentumassa. Niitä pidetään laajalti itsestäänselvyyksinä.

Tavaroiden liikkuvuuden osalta voidaan todeta, että 25 prosenttia tavaroista kuuluu edelleenkin erilaisten kansallisten teknisten esteiden piiriin. Toivon, että komission tammikuussa 2007 laatima poliittinen paketti johtaa pikaisesti erityistoimiin jäljellä olevien esteiden poistamiseksi.

Ihmisten osalta voidaan puolestaan todeta, että joistakin perusperiaatteista, etenkin sosiaalisten oikeuksien siirrettävyydestä, vallitsee vielä epävarmuutta. Olen iloinen siitä, että tämä poliittinen miinakenttä on saamassa vähitellen ratkaisun esimerkiksi eläkkeiden ja rajatylittävien terveydenhoitopalvelujen saatavuuden alalla käytyjen neuvottelujen ansiosta.

Pääoman ja palvelujen osalta on tekeillä suuria muutoksia. Nykytilanne, esimerkiksi yhteisen yhtiöveroperustan puuttuminen, vääristää yhtenäismarkkinoilla tehtäviä investointipäätöksiä ja haittaa pk-yritysten toimintaa.

EU:n kääriessä uudistussopimuksen avulla hihojaan tulevia haasteita varten se tarvitsee poliittisia virikkeitä yhtenäismarkkinoiden toteutumiseksi. Tavoitteena pitäisi olla epäselvyyksien poistaminen liiketoimintaympäristöstä, sääntelyjärjestelyjen selkeyttäminen ja pyrkiminen hallinnollisen taakan keventämiseen.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Olen yleisesti ottaen tyytyväinen esittelijän mietintöön ja yhtä mieltä siitä, että yhtenäismarkkinoiden kehittyminen on tuonut EU:n kansalaisille monia erilaisia etuja etenkin tarjoamalla kuluttajille laajemmat valintamahdollisuudet ja halvempia hintoja, luomalla dynaamisen liiketoimintaympäristön ja mahdollistamalla tavaroiden, palvelujen ja ideoiden vapaan liikkuvuuden. Tämä on puolestaan helpottanut Euroopan yhdentymistä monilla eri osa-alueilla ja vahvistaa jatkossakin EU:n valmiuksia saavuttaa laajat tavoitteensa.

Suhtaudun kuitenkin tiettyihin mietinnön osiin varauksella:

En hyväksy ajatusta siitä, että yhteisen yhtenäistetyn veroperustan käyttöönotto olisi tarpeen tai edes toivottavaa, kuten mietinnössä ehdotetaan. Uskon, että jos komissio jättäisi käsiteltäväksi tuollaisen ehdotuksen, se olisi ensimmäinen askel verotuksen yhdenmukaistamiseen, mitä on mielestäni mahdotonta hyväksyä. Minun mielestäni parhaat valmiudet päättää jäsenvaltioiden verojärjestelmien luonteesta ja laajuudesta on jäsenvaltioilla itsellään.

Lopuksi todettakoon, että mietinnön viittaus ydinvoimaan EU:n energiavalikoiman keskeisenä osana on mielestäni epäonnistunut, enkä anna tukeani mietinnön tälle osalle.