Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2006/0246(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0406/2007

Keskustelut :

PV 14/01/2008 - 18
CRE 14/01/2008 - 18

Äänestykset :

PV 15/01/2008 - 8.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0005

Puheenvuorot
Tiistai 15. tammikuuta 2008 - Strasbourg EUVL-painos

21. Äänestysselitykset
PV
MPphoto
 
 

  Puhemies. − Seuraavaksi selitetään äänestysmenettely.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, saanko pyytää, että istuntosalin lämpötila asetetaan inhimilliselle tasolle. Toisinaan täällä on niin kylmä, että meidän on melkein laitettava takit päällemme. Pyydän hallintoa varmistamaan, että meillä on sopiva lämpötila, jossa työskennellä. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. − Pyydän salin lämmityksestä vastaavaa henkilökuntaa nostamaan lämpötilaa. Se saattaa nousta joka tapauksessa keskustelun aikana.

Äänestystä koskeva suullinen selvitys

 
  
  

- Mietintö: Jorgo Chatzimarkakis (A6-0494/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE). (CS) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen seikkaan, että näytimme vihreää valoa uudenaikaiselle kehykselle autoteollisuuden kehittämiseksi edelleen Euroopassa. Olen tyytyväinen siihen, että olemme äänestäneet sellaisten tavoitteiden puolesta, jotka ovat realistisia ja joilla varaudutaan öljyn hinnan nousuun, ja kunnianhimoisten turvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevien tavoitteiden puolesta. Tavoitteet eivät haittaa Euroopan kilpailukykyä. Lisääntyvät vaatimukset turvallisemmista automalleista ja tehokkaammista moottoreista, joiden pitäisi päästää kolmannes vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä, ovat kaikki tavoitteita, jotka jo tarkoittavat hintojen nousua sekä autojen käyttökustannusten kasvua. Tiedämme, että kyseiset vaatimukset eivät ole sinänsä keskiluokan ja vähemmän varakkaiden päämotivaatio auton vaihtamiseen entistä useammin. Vanhojen autojen poistaminen EU:n teiltä on siksi perusedellytys sille, että CARS 21 osoittaa arvonsa. Keskeistä on muuttaa kuluttajien motivaatio. Veroja ja veropolitiikkaa ei ole kuitenkaan uskottu Euroopan unionille. Siksi jäsenvaltiot voivat hoitaa velvollisuuden asettaa parametrit. Jäsenvaltiot voivat määritellä, milloin turvallisemmat ja ympäristöystävällisemmät autot alkavat korvata vanhat autot teillämme. Se olisi myös todellinen todiste CARS 21:n tehokkuudesta.

 
  
  

Äänestystä koskeva kirjallinen selvitys

 
  
  

- Mietintö: Jacek Saryusz-Wolski (A6-0517/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä puolalaisen kollegani Jacek Saryusz-Wolskin mietintöä, jossa parlamenttia pyydetään hyväksymään tarkistus neuvoston asetukseen vuodelta 2004 Eurooppa-kumppanuuksien solmimisesta osana vakautus- ja assosiaatioprosessia. Tarkistukseen sisältyy entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa solmitun kumppanuuden uudelleen nimeäminen: ”Eurooppa-kumppanuuden” sijasta sitä kutsutaan ”liittymiskumppanuudeksi”, nimen yhdenmukaistamiseksi kahden muun ehdokasmaan Kroatian ja Turkin kumppanuuksien kanssa. Myös Montenegron itsenäistyminen oli otettava huomioon. Kun laadin tätä kysymystä, ajattelen myös Kosovoa siinä toivossa, että voimme löytää rauhanomaisen, eurooppalaisen ratkaisun sen vaikeaan tilanteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Joulukuussa 2005 neuvosto myönsi ehdokasmaan aseman entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle, ja kesäkuussa 2006 Montenegro tunnustettiin itsenäiseksi valtioksi. Kiireellisessä menettelyssä ilman keskustelua nyt asetuksen 1 artiklassa ehdotetaan, että Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Montenegron ja Serbian, mukaan luettuna Kosovo, kanssa solmitaan Eurooppa-kumppanuus ja 1 artiklan a kohdassa, että Kroatian ja Makedonian kanssa solmitaan liittymiskumppanuus. Kyseisen kahden järjestelyn määritelmät ovat jotakuinkin samat. Esittelijä tukee komission ehdotusta ja pyytää neuvostoa kuulemaan parlamenttia jälleen, jos se aikoo poiketa ehdotuksesta. Minusta näyttää todelliselta mahdollisuudelta, että se poikkeaa siitä. Ei ole määritelty, miten lähiviikkoina odotettu Kosovon tunnustaminen itsenäiseksi valtioksi otetaan huomioon.

Ei ole myöskään selvää, tarkoittaako tämä sitä, että Makedonian on odotettava pidempään liittymisneuvottelujen alkamista tai tarjotaanko Serbialle liittymistä ensisijaisena mahdollisuutena. On tunnettua, että Alankomaat ja Belgia vastustavat sitä, niin kauan kuin Ratko Mladićia ei ole luovutettu entisen Jugoslavian alueen kansainväliselle rikostuomioistuimelle Haagiin. Siksi odotan tämän kohdan palauttamista esityslistalle, mutta en äänestä mietintöä vastaan.

 
  
  

- Mietintö: Bogusław Liberadzki (A6-0506/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Haluaisin puoltaa äänestyksessä Liberadzkin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 95/50/EY muuttamiseksi komissiolle myönnetyn toimivallan osalta.

Liberadzki on valmistellut erinomaisen mietinnön. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, joka kannattaa komission ehdotusta, ja suosittelen, että ehdotus hyväksytään ilman tarkistuksia.

Direktiivissä 95/50/EY annetaan menettelyt jäsenvaltioiden tekemille tarkastuksille vaarallisten aineiden tiekuljetusten tarkastuksissa. Kyseisiä tarkastuksia varten on ehdotettu rikkomuksia, joiden nojalla voidaan vaatia pysäyttämään ajoneuvoja ja muuttamaan ne vaatimustenmukaisiksi, ennen kuin ne jatkavat matkaa. On myös tärkeää, että jokainen jäsenvaltio lähettää raportin direktiivin soveltamisesta kunakin kalenterivuonna.

 
  
  

- Mietintö: Paolo Costa (A6-0513/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Raskaille tavarankuljetusajoneuvoille asetetuilla maksuilla, jotka on otettu käyttöön liikenteen siirtämiseksi teiltä raiteille, on ennustetusti epäonnistuttu tekemään raideliikenteestä entistä houkuttelevampaa, mutta ne on siirretty kuluttajien maksettavaksi. Erityisesti kiireisimmillä reiteillä ja suurissa taajamissa keskittyminen tieliikenteeseen pahentaa nykyisiä ongelmia, kuten ruuhkia, melua, ympäristön saastumista ja hiukkaspitoisuutta.

Toinen huolenaihe on huoleton tapa, jolla jotkut kuljetukset toteutetaan. Kuorma-autojen viikoittaiset pistotarkastukset Itävallassa ovat parantaneet huomattavasti tiekuljetusten turvallisuutta ja niistä olisi tultava peruskäytäntö koko EU:ssa. Jos Euroopan unioni välittää kansalaistensa terveydestä ja ympäristönsuojelusta, se ei saa hukata hetkeäkään sen varmistamiseksi, että suurimmat saastuttajat, kuten kaupalliset hyötyajoneuvot, joissa on vanhat dieselmoottorit, korvataan, että kuljetusjärjestelmästä, jossa ajoneuvoja kuljetetaan rautatievaunuun lastattuna, tehdään taloudellisesti houkutteleva ja että Alppeja koskeva yleissopimus pannaan täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Esittelijä Paolo Costa on osoittanut, miten syrjintä kuljetusmaksuissa ja -ehdoissa voidaan poistaa. On totta, että voidaan saavuttaa nopeasti merkittäviä etuja ottamalla käyttöön vain muutama muutos nykyiseen lainsäädäntöön.

Varjoesittelijänä haluaisin huomauttaa, että neuvosto, komissio ja parlamentti pääsivät sopuun yhteisestä lähestymistavasta.

 
  
  

- Mietintö: Ulrich Stockmann (A6-0497/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Annoin puoltavan äänen lainsäädäntöpäätöslauselmalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista saksalaisen kollegani Ulrich Stockmannin mietinnön perusteella.

Hetkenä jolloin Euroopan lentoasemia, jotka ovat pääasiassa julkisessa omistuksessa, yksityistetään, kun käyttäjät eivät aina arvosta käyttämiään palveluja ja kun yrityksiä kehitetään ympäristössä, jossa on paljon muuttujia, on varsin luonnollista säännellä lentoasemamaksujen määrittelyä.

Suhtaudun myönteisesti riippumattoman kansallisen sääntelyviranomaisen perustamiseen kyseisten markkinoiden valvomiseksi ja toivon, että EU:n koordinoinnista sovitaan pian ja että aikanaan syntyy riippumaton EU:n sääntelijä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Komission ehdotukset sisältävät pitkän luettelon yksityiskohtaisia sääntöjä siitä, miten lentoasemamaksuja pitäisi kerätä. On komission velvollisuuksia valvoa noudatetaanko yhteisön kilpailulainsäädäntöä. Käsillä olevat ehdotukset tietävät kuitenkin liikaa byrokratiaa ja yksityiskohtaista sääntelyä, joka haittaa niitä jäsenvaltioita, jotka ovat päättäneet vähentää ilmailualan säännöstelyä.

Euroopan parlamentti katsoo, että lentoasemamaksuja koskevia yhteisiä periaatteita olisi sovellettava vain lentoasemiin, joissa käy yli viisi miljoonaa matkustajaa vuodessa tai niihin, joiden vuosittaiset liikennemäärät ovat yli 15 prosenttia kyseisen jäsenvaltion matkustajamäärästä. Tämä kanta on parempi kuin komission ehdotus, joka sisältää myös pienempiä alueellisia lentoasemia. Meitä pyydetään usein päättämään, tukeako yhteisiä EU:n sääntöjä, joilla pyritään varmistamaan kaikkien sisämarkkinoilla toimivien osapuolten yhdenvertainen kohtelu. Tässä tapauksessa on selvää, että komission kanta sisältää perusteetonta byrokratiaa.

Kyseisten perusteiden pohjalta olemme äänestäneet Euroopan parlamentin ehdotuksen puolesta mutta lainsäädäntöpäätöslauselmaa vastaan lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka mietintö sisältää joitakin kohtia, joilla parannetaan komission ehdotusta, se heijastaa edelleen ja on erottamaton osa lentoliikenteen sääntelyn purkamisprosessia.

Lentoasemamaksujen laskentamenetelmän avoimuuden parantaminen on varmasti myönteistä. Olemme kuitenkin eri mieltä politiikasta, jolla pyritään purkamaan sääntelyä ja yksityistämään strateginen julkinen palvelu, kuten lentoliikenne, tässä tapauksessa edistämällä ”aidosti kilpailuhenkisiä lentoasemamarkkinoita” tai ottamalla käyttöön periaatteita, kuten ”käyttäjä maksaa” ja tuottavuus, palvelussa jonka pitäisi olla julkista. Kaiken lisäksi julkiselta taholta on pyritty poistamaan sen ”sääntelyasema” luomalla sitä varten ”riippumattomat sääntelyviranomaiset”.

Alalla toteutetulla yksityistämisellä ei ole lisäarvoa palveluntuottajille, ja se on aiheuttanut työpaikkojen menetyksiä ja työntekijöiden oikeuksien heikkenemistä, ja joissakin tapauksissa teknisiä ja toiminnallisia ongelmia.

Pahoittelemme, että ehdotuksemme on hylätty. Niillä pyritään varmistamaan, että direktiivissä tunnustetaan niiden alueiden rajoitukset, jotka kärsivät jatkuvista maantieteellisistä ja luonnollisista haitoista, kuten syrjäiset alueet, ja annetaan siksi asianmukaisia poikkeuksia velvollisuuksista, jotka koskevat yleisiä julkisia palveluja.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), kirjallinen. − Brittiläiset konservatiivit kannattavat voimakkaasti sitä, että suuret lentoasemat joutuvat erityistarkastusten kohteeksi, jos niillä on hallitseva markkina-asema. Meillä on kuitenkin jo vahva sääntelyjärjestelmä Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja siksi katsomme, että tämä on tarpeetonta asioihin puuttumista, jolla voi olla kielteinen vaikutus alueellisiin lentoasemiin, joilla on elintärkeä vaikutus paikallisiin talouksiin.

Olemme yrittäneet kehittää toimenpidettä osallistumattomuuden ylläpitämiseksi kansallisella pohjalla tai ainakin kynnyksen nostamiseksi niin, että useimmat alueelliset lentoasemat suljetaan pois, ja vaikka kyseisissä pyrkimyksissä ei ole vielä onnistuttu, palaamme niihin toisessa käsittelyssä. Sillä välin säilytämme kantamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Astrid Lulling (PPE-DE), kirjallinen. (DE) En äänestänyt tämän lentoasemamaksudirektiiviä koskevan mietinnön puolesta, koska se, mitä siinä ehdotettiin, johtaa sietämättömään syrjintään Luxemburgin lentoasema kohtaan. Näin ei voi kohdella pientä maata. Direktiivin soveltaminen Luxemburgin lentoasemaan ja sen 1,6 miljoonaan vuosittaiseen matkustajaan, sekä se, että sen säännöksiä ei sovelleta Luxemburgin suoriin kilpailijoihin Frankfurt-Hahniin ja Bryssel-Charleroihin, joissa käy yli kolme miljoonaa matkustajaa, on sietämätöntä syrjintää yhtenäismarkkinoilla ja perustuu vain siihen, että Luxemburgin ja toisten lentoasemien välillä on valtioiden raja.

Tämän direktiivin keskeinen tekijä ei saa olla kansallinen raja vaan objektiiviset kriteerit, jos sen tarkoituksena on varmistaa, että mikään lentoasema ei käytä väärin hallitsevaa markkina-asemaa.

Pienemmät lentoasemat, jos ne ovat maansa ainoa lentoasema, eivät ole vaarassa käyttää asemaansa väärin, varsinkin Luxemburgin tapauksessa, missä edellä mainitut kilpailevat lentoasemat ovat lyhyen matkan päässä ja kaiken lisäksi niillä toimivat halpalentoyhtiöt. Luxemburg on niin pieni, että kolme muuta maata on alle puolen tunnin matkan päässä lentoasemalta.

Tämä ehdotus on suhteellisuusperiaatteen rikkomus, jota ei voida sellaisenaan hyväksyä. Siksi äänestän ehdotusta vastaan protestoiden.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − Olen tyytyväinen mietintöön ja siihen, mihin sillä pyritään. Katson, että lisääntynyt avoimuus tavassa, jolla lentoasemamaksuja lasketaan, luo tasavertaiset toimintaedellytykset ja kannustaa kilpailuun alalla. Suunnitelmat auttavat Skotlannin lentoasemia kilpailussa muiden Britannian lentoasemien kanssa, erityisesti heikentämällä suurten liikennekeskusten, kuten Lontoon, hallitsevaa asemaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin sanoa liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenenä, että kannatan Stockmannin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi lentoasemamaksuista.

Katson kuitenkin parhaaksi esittää pari kommenttia erityisesti lentoasemamaksujen ja tarjottujen palvelujen välisestä yhteydestä. Tässä suhteessa Ranskan ja Alankomaiden valtuuskunnat vaativat Italian tuella selvää viittausta kustannuksiin. On huomautettava, että Italian kansallisessa lainsäädännössä säädetään erityissuhteesta tarjottujen palvelujen kustannusten ja hallintoelimen perimien maksujen välillä. 5 kohdan säännöksellä Italian järjestelmä yhdenmukaistetaan direktiivin järjestelmän kanssa, minkä avulla nykyiset menettelyt voidaan säilyttää edellyttäen, että perustetaan 10 artiklan mukainen riippumaton valvontaelin, joka valvoo maksujen asianmukaista soveltamista, ja elin, joka hyväksyy jäsenvaltioiden perimien maksujen tason, yhdistetään samaan viranomaiseen. Kyseisen elimen, tätä on korostettava, on oltava riippumaton sekä hallintoelimistä että lentoyhtiöistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. − Vaikka mietinnössä on monia hyviä ajatuksia siitä, miten lentoasemamaksuista tehdään entistä avoimempia ja ympäristönäkökohdat tuodaan mukaan laskelmiin ensimmäistä kertaa, meidän on kuitenkin, kuten aina, oltava varovaisia, jotta emme heitä lasta pesuveden mukana. Vaalipiirissäni Skotlannissa meillä on kymmeniä pieniä lentoasemia, eikä lentomatkailu ole ylellisyyttä – se välttämättömyys monille heikossa asemassa oleville yhteisöille. Siksi olen kannattanut tarkistuksia syrjäisillä alueilla sijaitsevien lentoasemien pois lukemiseksi uudesta järjestelmästä, ja odotan kiinnostuneena uutta kehystä, jossa otetaan huomioon monien yhteisöjen heikko asema.

 
  
MPphoto
 
 

  Lars Wohlin (PPE-DE), kirjallinen. (SV) Suuret lentoyhtiöt ovat painostaneet tiettyihin EU:n järjestelyihin lentoasemien perimien erilaisten lentoasemamaksujen sääntelemiseksi. Niiden mielestä lentoasemat ovat paikallisia monopoleja ja käyttävät hyväkseen monopoliasemaansa kohtuuttomien maksujen perimiseen. Ruotsin ilmailulaitoksella LFV:llä ja pienillä lentoyhtiöillä on kuitenkin epäilyksensä uudesta lainsäädännöstä. Pienille lentoyhtiöille uusi lainsäädäntö ja yhdenmukaistaminen on ennemminkin uhka, sillä ne usein päättävät lentää kilpaileville lentoasemille, joiden maksut ovat alemmat.

Olen äänestänyt direktiiviä vastaan useista syistä. Kansalliset viranomaiset sääntelevät jo lentoasemia, ja niiden toimia rajoittaa nykyinen EU:n kilpailulainsäädäntö. Niiden maiden, jotka valitsevat liiketoimintamallin, joka johtaa korkeampiin lentoasemamaksuihin, johtuen esimerkiksi investoinneista tai omistuksen siirrosta, on annettava tehdä niin, kunhan maksuilla ei rikota nykyistä lainsäädäntöä. Sitten jäsenvaltiot saavat päättää, ovatko niiden maksut kilpailukykyisiä vai eivät.

Euroopan parlamentti on supistanut direktiivin soveltamisalaa. Kannatin äänestyksessä muiden mukana tarkistusta, jolla direktiivi rajoitetaan 67 lentoasemaan (verrattuna noin 150:een, joita se olisi koskenut aikaisemmin). En kuitenkaan kannata hintojen sääntelyä EU:n tasolla.

 
  
  

- Mietintö: Johannes Blokland (A6-0406/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä kannatin lainsäädäntöpäätöslauselmaan ehdotuksesta asetukseksi vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista, joka perustui alankomaalaisen kollegani Johannes Bloklandin mietintöön.

Olen tyytyväinen siihen, että kompromissi on löytynyt, sillä on melkoinen kiire säännellä oikeudellista tilannetta, sen jälkeen kun Euroopan yhteisöjen tuomioistuin mitätöi vuonna 2003 annetun aikaisemman asetuksen, samalla kun parannetaan sääntelytilannetta tällä välin tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (UEN), kirjallinen. − Kannatin äänestyksessä poliittisten ryhmien suurella enemmistöllä hyväksymiä kompromissitarkistuksia, joilla pyritään edistämään osapuolten yhteistä vastuuta vaarallisten kemikaalien kansainvälisessä kaupassa.

EU:n tasolla hyväksytyt säännöt ovat välttämättömiä ympäristön ja kansanterveyden korkeatasoisen suojelun kannalta, ja toivomme, että kyseisiä sääntöjä sovelletaan kansainvälisesti.

Tietoisuus riskeistä on erittäin tärkeää viejille ja tuojille. Maat voivat lisätä tietoisuutta vaihtamalla tietoa ja parhaita käytäntöjä ja pakollisella kansallisella päätöksenteolla kemikaalien hyväksyttävyydestä, samalla kun ne lisäävät lainsäätäjien ja sidosryhmien tietoa riskeistä.

Ehdotetulla lainsäädännöllä pannaan täytäntöön Rotterdamin yleissopimus, ja periaatteena on auttaa osallistuvia maita oppimaan enemmän mahdollisesti vaarallisten kemikaalien ja torjunta-aineiden luonteesta. Se tarjoaa maille tiedot ja keinot myrkyllisten kemikaalien ei-toivotun tuonnin pysäyttämiseksi, ja asettaa viejälle tai viejämaalle vaatimuksen ja velvollisuuden noudattaa tuontimaan lainsäädäntöä. Olen erittäin tyytyväinen tähän lainsäädäntöön ja tuen sitä sekä Euroopan parlamentin kompromissipakettia.

 
  
MPphoto
 
 

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. − (IT) Olen tyytyväinen Rotterdamin yleissopimuksen täytäntöönpanoon, sillä se osoittaa, että EU tuntee hyvin sitoumuksensa suojella kolmansien maiden sekä erityisesti kehitysmaiden ympäristöä ja kansanterveyttä. Tästä päivästä alkaen ei ole enää mahdollista viedä vaarallisia kemikaaleja Euroopan ulkopuolisiin maihin ilman ennakkolupaa kohdemaista (niin kutsuttu PIC – ennakkosuostumusmenettely).

Oli lopetettava kaksinaismoraali, kun aine oli tiukasti säännelty EU:n markkinoilla ympäristön ja EU:n kansalaisten terveyden suojelemiseksi, mutta sitä voitiin vapaasti kaupata kolmansiin maihin ilman varokeinoja tai velvollisuuksia tarjota tietoa riskeistä. Tämä on huomaavaista ja solidaarista erityisesti niitä maita kohtaan, joilla on vähemmän tietoa ja resursseja tehdä riskianalyysejä kuin Euroopan unionilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehty Rotterdamin yleissopimus hyväksyttiin syyskuussa 1998 ja se tuli voimaan 24. helmikuuta 2004. Asetuksella (EY) N:o 304/2003 vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista pannaan täytäntöön Rotterdamin yleissopimus.

Komissio katsoi tarpeelliseksi nostaa kanteen neuvostoa ja Euroopan parlamenttia vastaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa, koska se ei hyväksynyt oikeusperustan muutosta (ympäristö eikä yhteinen kauppapolitiikka). Euroopan yhteisöjen tuomioistuin mitätöi 10. tammikuuta 2006 antamassaan tuomiossaan asetuksen sillä perusteella, että sillä olisi oltava kaksinkertainen oikeusperusta, joka sisältää Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 133 artiklan ja 175 artiklan 1 kohdan, ja päätti, että asetuksen vaikutukset olisi säilytettävä, kunnes uusi asianmukaiseen oikeusperustaan perustuva asetus hyväksyttäisiin.

Euroopan komissio antoi uuden ehdotuksen asetukseksi, joka perustui edellä mainittuun kaksinkertaiseen oikeusperustaan. Tämän päivän äänestyksessä, ensimmäisessä käsittelyssä Euroopan parlamentti hyväksyi monia tarkistuksia Euroopan komission ehdotukseen, josta nyt neuvotellaan neuvoston kanssa. Tämän takia äänestämme sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen asetuksesta ensimmäisessä käsittelyssä saavutettuun sopimukseen. Markkinoilla on 75 000 erilaista kemiallista tuotetta, ja sen lisäksi tulee joka vuosi 1 500 uutta. Siksi hallitusten on vaikea valvoa ja hallita kaikkia mahdollisesti vaarallisia aineita, jotka ylittävät rajamme päivittäin.

Asetus auttaa varmistamaan, että kyseisiä vaarallisia kemiallisia tuotteita käytetään järkevämmin helpottamalla niitä koskevaa tiedonvaihtoa. Tuojamaat saavat siten asianmukaiset välineet ja tiedot, niin että ne voivat tunnistaa mahdolliset uhat ja pitää poissa ne kemialliset tuotteet, joita ne eivät voi hallita turvallisesti.

Meidän on tunnistettava vaikeudet, joita viejämailla joskus on, kun ne pyrkivät saamaan selvän luvan tuontimaalta. Lupaa odottaville vientimaille myönnetyt poikkeukset eivät kuitenkaan enää saa olla voimassa yli 12 kuukautta. Olen tyytyväinen siihen, että olemme hyväksyneet kyseisen toimen, jolla pyritään estämään vaarallisten kemikaalien valvomaton tuonti kolmansiin maihin.

Asetus antaa meille mahdollisuuden välttää se, että toistetaan monia menneisyyden virheitä, jotka ovat aiheuttaneet vahinkoa ympäristölle ja kansanterveydelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Esittelijä Johannes Blokland on oikeassa todetessaan, että maailmanlaajuisesti ja EU:ssa olisi otettava käyttöön asianmukaiset säännöt korkeatasoisen suojelun tarjoamiseksi ympäristölle ja kansanterveydelle.

Erityisen infrastruktuurin kehittämisellä vähemmän kehittyneissä maissa voitaisiin varmasti torjua kemikaalien vastuutonta käyttöä, mikä muutoin vahingoittaisi ekologiaa, taloutta ja työolosuhteita.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − Äänestin mietinnön puolesta. Pidän ennakkosuostumusta koskevaa Rotterdamin yleissopimusta myönteisenä toimena tällä politiikan alalla. Varmistamalla että kolmannet maat antavat ennakkoluvan vaarallisille aineille autetaan varmistamaan se, että kehitysmaiden takapihalle ei kaadeta rajoitettuja kemikaaleja ilman niiden suostumusta. Vaikka tämä on myönteinen liike oikeaan suuntaan, komission on seurattava tarkasti toimien täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Häikäilemättömät myyjät yrittävät kiertää erityisvaatimukset, joita sovelletaan kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden kuljettamiseen, kuten erityinen ajokoulutus, merkinnät ja muut. Pakettijakeluyrityksille kuuluvilla pakettiautoilla kuljetetaan voimakkaasti syövyttäviä happoja, räjähtäviä nesteitä tai ammuksia, usein ilman että kuljettaja edes tietää asiasta. Jos esineitä ei ole merkitty ja rahtikirjoissa ei ilmoiteta tavaroiden todellista luonnetta, henkilöstö voi vaarantaa henkensä onnettomuustapauksessa. Tulipalolla voisi olla käsittämättömän kauheita seurauksia, ei vain pysyvinä terveyshaittoina vaan mahdollisesti myös ympäristön saastumisena.

On järkevää yksinkertaistaa vaarallisten aineiden kuljetusvaatimukset vaarantamatta turvallisuutta. On myös pohdittava tapoja, joilla nopeutetaan siirtymistä kaksoisrungolla varustettuihin tankkereihin ympäristökatastrofin mahdollisuuden vähentämiseksi. Ennen kaikkea tarvitaan enemmän raskaiden tavarankuljetusajoneuvojen kohdennettuja tarkastuksia koko EU:ssa, niin että mustat lampaat, jotka ajavat turvattomia, merkitsemättömiä tai vaarallisia lasteja, tai joilla on vialliset jarrut jne. saadaan pois teiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Sonik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Kannatin äänestyksessä Johannes Bloklandin mietintöä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi vaarallisten kemikaalien viennistä ja tuonnista.

Mietinnössä nostetaan esiin kysymys kuljetuksen sallimisesta ilman nimenomaista lupaa. Taloudelliselta kannalta nykytilanne ei ole tyydyttävä EU:n kemikaalien viejien kannalta, jos ne eivät saa tuontimaasta vastausta liitteessä luetteloiduista aineista. Asetuksen seurauksena Euroopan kemikaaliviejät, joita säännellään tiukasti EU:ssa, voivat viedä aineita helpommin EU:n ulkopuolelle. Tämä entistä joustavampi lähestymistapa voisi johtaa erityisesti vähemmän kehittyneissä valtioissa siihen, että maat eivät enää nauti mitään suojaa kemiallisten aineiden tuontia vastaan. Jotta vältetään vaarallisten aineiden hallitsematon vienti kolmansiin maihin ja jotta kyseisiä maita, jotka eivät voi niin hyvin tai lainkaan arvioida vaarallisia kemikaaleja, hiljaisen sopimuksen olisi oltava kestoltaan lyhyempi.

On tärkeää, että komission ehdotusta sovelletaan välineiden käyttöön ottamiseen, jotta tulliviranomaisten on helpompi panna täytäntöön asetuksen säännökset. Jotta tässä uudessa asetuksessa ehdotetut mekanismit voivat toimia asianmukaisesti ja tehokkaasti, on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä tulliviranomaisten ja valittujen kansallisten viranomaisten välillä. Ennen uusien säännösten käyttöönottoa pitäisi laatia suuntaviivat tietokonetuotteiden ja asiakirjojen käytöstä ja antaa koulutusta EU:n normien mukaisesti erityisesti uusille jäsenvaltioille.

 
  
  

- Mietintö: Csaba Őry (A6-0515/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Yhteispäätösmenettelyn ensimmäisessä käsittelyssä kannatin lainsäädäntöpäätöslauselmaa, jolla muutetaan Euroopan komission ehdotusta sosiaaliturvajärjestelmien soveltamista yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin ja heidän perheenjäseniinsä koskevan neuvoston asetuksen (ETY) 1408/71 muuttamiseksi, ja päätökseni perustana oli erinomaisen unkarilaisen kollegani Csaba Őry mietintö, jolla tehdään teknisiä tarkistuksia Euroopan komission ehdotukseen, jotta asetuksesta tulee selkeämpi ja helppolukuisempi.

Hän on tyytyväinen siihen, että asetuksessa annetaan tarkka käsitys kansallisten sosiaaliturvajärjestelmien oikeudellisesta kehityksestä ja varmistetaan siten asianmukainen koordinointi yhteisön tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Muistutan Euroopan taloudellisen integraation neljän perusvapauden periaatteeseen, ja haluaisin kiinnittää huomiota myös asetuksen 1408/71 tarkoitukseen, sillä siinä pyritään edistämään työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa.

Vaikka on totta, että kyseinen mietintö liittyy puhtaasti teknisiin asioihin, juuri näillä asioilla, joilla ajanmukaistetaan edellä mainittu asetus ottamalla huomioon sosiaalivakuutuksen muutokset kansallisella tasolla, on suora vaikutus niiden kansalaisten jokapäiväiseen elämään, jotka matkustavat, työskentelevät tai elävät toisessa jäsenvaltiossa.

Olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitäkin, että kun vapaan liikkuvuuden periaatetta pannaan täytäntöön EU:ssa, sosiaaliset olot olisi määriteltävä täsmällisesti.

Lopuksi haluaisin korostaa sitä, miten tärkeitä ehdotetut muutokset ja suuntaviivojen avoimuus ovat tuhansille Puolan kansalaisille, jotka työskentelevät Puolan ulkopuolella. Tämä on yksi pääsyy siihen, miksi tuen Őryn mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (PSE), kirjallinen. − (PL) Őry on oikeassa tunnustaessaan, että Euroopan unionin tasolla, tehokas koordinaatio on varmistettava jäsenvaltioiden välillä etuusmaksujen osalta.

Asetuksessa tarjotaan mahdollisuus taata kansalaisille, jotka matkustavat jäsenvaltiosta toiseen mahdollisuus hyötyä sosiaalivakuutuksesta ottamalla käyttöön päivityksiä, joissa otetaan huomioon tiettyjen jäsenvaltioiden viimeisimmät muutokset.

 
  
  

- Mietintö: Jorgo Chatzimarkakis (A6-0494/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Saksalaisen ystäväni ja kollegani Jorgo Chatzimarkakiksen valiokunta-aloitteisen mietinnön perusteella kannatin äänestyksessä päätöslauselmaa kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehyksestä, joka annettiin CARS 21 -korkean tason ryhmään perustuvasta Euroopan komission tiedonannosta.

Haluaisin aloittaa kertomalla, että suhtaudun myönteisesti menetelmään, joka sisältää kaikkien sidosryhmien kanssa tehtävän aidon teollisuuden tarkastuksen sellaisen teollisuuspolitiikan määrittelemiseksi autoalalle, joka sisältää parametrit, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin vaikutus ostovoimaan, työllisyyteen, turvallisuuteen, liikkuvuuteen, ympäristöön ja teollisuuden sääntelytaakat sekä innovointi, kilpailukyky, käytettyjen autojen ongelmat, vanhojen autojen poisto, jne. sisämarkkinoilla, jotka ovat kaikkea muuta kuin valmiit.

Luotuaan sisämarkkinat kuluttajien hyväksi Euroopan unionin on kiinnitettävä erityistä huomiota valmistajiin ja pantava täytäntöön EU:n teollisuuspolitiikka yhdessä niiden kanssa. Autoalaa, jolla meillä on pitkät perinteet, on tuettava kun se käy läpi nykypäivän suuria muutoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Gerard Batten (IND/DEM), kirjallinen. − Vaikka olenkin samaa mieltä siitä, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen on toivottavaa koko ympäristöä ajatellen, epädemokraattisen EU:n ei pidä päättää näistä asioista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Euroopan autoteollisuus, joka edustaa noin 3 prosenttia EU:n BKT:sta ja 7 prosenttia sen teollisuustuotannosta, on yksi tärkeimpiä talouden aloja ja tuottaa noin kolmanneksi kokonaistuotannosta.

Se on myös yksi EU:n johtavia vientialoja ja investoi 4 prosenttia liikevaihdostaan tutkimukseen ja kehitykseen. Ala on yksi suurimmista työnantajista. Se työllistää suoraan 2 miljoonaa ja epäsuoraan 10 miljoonaa, ja on keskeinen tekijä Euroopan talous-, sosiaali- ja kulttuurielämässä.

Ala kohtaa kuitenkin vakavia haasteita. Nopea teknologinen kehitys yhdessä rajun kansainvälisen kilpailun kanssa tarkoittaa, että sen on muututtava nopeasti. Sen lisäksi alaa painavat melkoiset sosiaaliset odotukset, erityisesti ympäristön ja tieturvallisuuden osalta. Teollisuuden, ympäristön, energian ja liikenteen tiivis vuorovaikutus tekee siitä yhden EU:n eniten säännellyistä aloista – alaa koskee noin 80 direktiiviä ja 115 UNECE-sääntöä.

Emme kuitenkaan voi tukea kaikkia tässä mietinnössä esitettyjä ehdotuksia. Sisämarkkinoita ja kilpailua korostetaan liikaa, samalla kun liian vähän huomiota on kiinnitetty sosiaali- ja työllisyyskysymyksiin sekä jäsenvaltioiden väliseen kehityskuiluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. (FR) Chatzimarkakiksen mietinnön on määrä käsitellä päätekijöitä, jotka tekevät autoteollisuudesta kilpailukykyisen tulevina vuosina, ottamalla huomioon ympäristöä koskevat rajoitukset, tuote- ja turvallisuusnormit, kilpailijat kansainvälisessä ympäristössä jne.

Kuitenkin kun olemme käyneet tekstin läpi, olemme löytäneet todisteita jatkuvasta pyrkimyksestä vainota autonkuljettajia. Liikenteen rajoittamisella kaupunkialueilla ja liikennesääntöjen rikkomisesta annettujen sakkojen rajat ylittävällä perimisellä ei varmastikaan ole sijaa mietinnössä? Vaaditaanko EU:n kansalaisia nyt seuraamusten tai korkeampien verojen uhalla ostamaan ”puhtaita” ajoneuvoja, joihin on asennettu kallista turvallisuusteknologiaa, samalla kun todellisuus teillä maissa kuten Ranska on se, että tiellä liikkuvien autojen korkean keski-ikä (kahdeksan vuotta) heijastaa ihmisten talousvaikeuksia ja alhaista ostovoimaa? Miksi yksityisautoja rangaistaan jälleen, kun ne vastaavat esimerkiksi Ranskassa vain 13 prosentista hiilidioksidipäästöistä, ja luku on varmasti alhaisempi maissa, joissa ei käytetä ydinenergiaa?

On paradoksaalista, että kun yritetään tehdä Euroopan autoteollisuudesta kilpailukykyinen ja EU:n poliittinen koko voima suunnataan autojen hintojen nostamiseen ja kuluttajien köyhdyttämiseen, samalla otetaan käyttöön uusia vainon muotoja, jotta ihmiset eivät ostaisi ja käyttäisi autoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä mietintöä, jossa ehdotetaan kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehystä.

Se on suunnitelma, jolla autoista tehdään puhtaampia ja turvallisempia ja jolla yksinkertaistetaan oikeussääntöjä Euroopan autoteollisuuden kehittämiseksi.

Meidän on voitava vähentää tieliikenteen vaikutusta ilmanlaatuun, kun nykyisin käytössä olevat ajoneuvot vähitellen korvataan.

Olen tyytyväinen määräaikoihin, joita parlamentti on asettanut ja jotka osuvat vuoteen 2015, päästörajan 125 g/km saavuttamiseksi uusille markkinoille tuleville autoille. Määräaika on sama kuin Euro VI -normien voimaantulolla.

Lisätoimet (esimerkiksi vaihtoehtoiset polttoaineet, eco-driving tai verokannustimet) voisivat edistää sitä, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä biopolttoaineisiin ja vetyyn.

CARS 21 suositteli tieturvallisuuteen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää ajoneuvoteknologian, infrastruktuurin ja tienkäyttäjät (ehdotetut toimet sisältävät ajonvakautusjärjestelmän, turvavöiden käytön muistuttajat ja hätäjarrujärjestelmät).

Tehokkaan lainsäädännön ensimmäinen vaatimus on, että sen olisi oltava realistista, ja ympäristönäkökohdat ovat pitkään olleet keskeisiä alan toimintatavoissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Kartika Tamara Liotard (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Olen äänestänyt Chatzimarkakiksen mietintöä vastaan, koska komission ehdotus on ympäristöystävällisempi. Esittelijä ehdottaa hiilidioksidipäästöille tavoitetta 125 g/km vuoteen 2015 mennessä. Komission ehdotuksessa ehdotetaan enimmäispäästöjä 120 g/km vuoteen 2012 mennessä. Jätin tarkistuksen sen poisvetämisestä, mutta se ei mennyt läpi. Onkohan esittelijä tehnyt ympäristölle haitallisemman ehdotuksen ilman autoteollisuuden lobbausta. Vuosien ajan komission ja autoteollisuuden välillä on ollut vapaaehtoisia sopimuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Komission tavoite ei tule tyhjästä ja on autoteollisuuden mukaan teknisesti saavutettavissa, ja innovoinnin kannalta se on vientituote. Teollisuus tekee kuitenkin vähemmän voittoa väliaikaisesti voidakseen vakauttaa kilpailuasemansa tulevaisuudessa.

On väärin väittää, että työpaikkoja menetetään. Voidaan osoittaa, että vain 6 prosenttia uusien autojen tuotantokustannuksista on henkilöstökustannuksia. Työvoimakustannusten valinta eroaa siirtymisestä tavoitteeseen 120 g/km hiilidioksidia. Jos autoteollisuus päättää siirtää toimintansa alhaisten palkkojen maihin, se tekee niin joka tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − Äänestin mietinnön puolesta. Uskon vakaasti, että hiilidioksidipäästöjä koskeva tavoite 120 g/km vuoteen 2012 mennessä on saavutettava ja se on välttämätön osa ilmastonmuutoksen torjuntaa. Vaikka tunnustan, että jäsenvaltioiden on osallistuttava autoteollisuuden tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen tällä alalla, mielestäni myös alan itse olisi osallistuttava ja osoitettava enemmän sitoumusta ilmastonmuutoksen rajoittamiseen. Hyväksyn myös direktiivin, jossa vaaditaan työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL), kirjallinen. − (NL) Yhdessä kollegani Liotardin kanssa äänestimme Chatzimarkakiksen mietintöä vastaan, koska komission alkuperäinen ehdotus on ympäristöystävällisempi. Esittelijä ehdottaa hiilidioksidipäästöille tavoitetta 125 g/km vuoteen 2015 mennessä. Komission ehdotuksessa ehdotetaan enimmäispäästöjä 120 g/km vuoteen 2012 mennessä. Ryhmäni jätti tänään tarkistuksen sen poisvetämisestä, mutta se ei mennyt läpi. Mistähän esittelijä sai tämän ympäristölle haitallisemman ehdotuksen, jos autoteollisuus ei vaikuttanut häneen. Vuosien ajan komission ja autoteollisuuden välillä on ollut vapaaehtoisia sopimuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Komission tavoite ei tule tyhjästä. Autoteollisuuden mukaan se on teknisesti saavutettavissa ja voi luoda innovatiivisen vientituotteen. Autotehtaat tekevät varmasti väliaikaisesti vähemmän voittoa, minkä ne kokevat häiritsevänä kilpailuasemansa parantamisen kannalta.

On väärin väittää, että työpaikkoja voidaan menettää. Vain 6 prosenttia uusien autojen tuotantokustannuksista on henkilöstökustannuksia. Työvoimakustannusten aleneminen ei liity siirtymiseen tavoitteeseen 120 g/km hiilidioksidia vuoteen 2012 mennessä. Jos autoteollisuus päättää siirtää toimintansa alhaisten palkkojen maihin, löyhempi säännös ei estä sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopan autoteollisuuden kilpailukyvyn tulevaisuus on erittäin tärkeää. EU:n olisi siksi jatkettava pitkän aikavälin lähestymistapaa investoimalla tutkimukseen ja kehitykseen ja parantamalla kansainvälisten markkinoiden toimintaa tarpeellisella lainsäädännöllä ja yksinkertaistamalla hallintomenettelyjä tehden niistä nopeampia ja edullisempia. Mietinnössä ehdotetaan, että olisi otettava käyttöön yhdennetty ympäristöä koskeva lähestymistapa yhdessä uuden moottoriteknologian ja vähemmän saastuttavien polttoaineiden käytön kanssa ja että olisi ryhdyttävä lisätoimiin liikenteen hallinnan, kuljettajakäyttäytymisen ja infrastruktuurin alalla, niin että kasvihuonekaasupäästöt vähenevät entisestään.

Pidän näitä näkökohtia keskeisinä ja vaadittavat investoinnit olisi rahoitettava pääosin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksilla uutena välineenä teollisuuden tutkimusta ja teknologista kehittämistä varten. Lopuksi kansainvälinen ulottuvuus korostaa tarvetta kiireellisiin toimiin markkinoillepääsyn parantamiseksi, erityisesti Aasiassa, monenvälisillä neuvotteluilla ja kahdenvälisillä kauppasopimuksilla.

Siksi äänestin CARS 21 -aloitetta koskevan mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − Äänestän Chatzimarkakiksen mietinnön puolesta, vaikka uskon, että autoteollisuuden on tehtävä enemmän tuottamiensa autojen päästöjen vähentämiseksi.

On kovin helppoa poimia auto pääsyylliseksi kaikkiin ympäristöä koskeviin asioihin, ja varmastikin auto sellaisena kuin se on tällä hetkellä jättää paljon toivottavaa tällä alalla. Meidän on kuitenkin toimittava teollisuuden kanssa ja kerrottava sille, että sen on tuotettava entistä ympäristöystävällisempiä autoja.

Autoteollisuus on suuri työnantaja ja antaa vahvan panoksen paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen talouteen. Siksi sitä ei voi kohdella huolettomasti, kuten jotkut tämän parlamentin jäsenet uskovat.

Yksi kohta, joka häiritsee minua tässä mietinnössä, on selkeä näkemys siitä, että verotoimia ja verojen yhdenmukaistamista olisi käytettävä Car 21 -käsitteen edistämiseen.

Mielestäni tämä on liikaa ja kohta, jota en voi tukea. Olen kuitenkin tyytyväinen tähän mietintöön ja tuen sitä koska kaiken kaikkiaan siinä sovelletaan tasapainoista ja käytännöllistä lähestymistapaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Renate Sommer (PPE-DE), kirjallinen. (DE) Mietintö CARS 21: kilpailukykyisen autoteollisuuden sääntelykehys saa täyden tukeni. Tämä mietintö voi auttaa lisäämään autoteollisuuden kilpailukykyä.

Sen ohella, että teollisuudelle annetaan uusia velvollisuuksia ympäristövaatimusten muodossa, sen menettelyjä on myös yksinkertaistettava, byrokratiaa on vähennettävä ja on sovellettava paremman lainsäädännön periaatetta. Näiden lisäksi autoteollisuuden on hyödyttävä tutkimuksen ja kehityksen lisärahoituksesta.

Hiilidioksiditavoitearvojen saavuttamiseksi on tärkeää, että perustamme asteittaisen vähentämisen parametrin ajoneuvon painoon eikä ”hiilidioksidijalanjälkeen”. Ainoa fyysinen korrelaatio on ajoneuvon painon ja sen hiilidioksidipäästöjen välillä. Hiilidioksidijalanjälki ei tarjoa tällaista korrelaatiota, ja sen käyttö aiheuttaisi vain kilpailuhaitan Saksan autoteollisuudelle.

Kannatamme painokkaasti integroitua strategiaa, jossa otetaan huomioon kaikki mahdolliset hiilidioksidipäästöjen vähentämisen keinot. Haluamme, että tekijöillä kuten henkilökohtaisella kuljettajan käyttäytymisellä, erilaisten kannustimien luomisella ympäristöystävällisillä autoilla ajamiseksi, biopolttoaineiden käytöllä ja ajoneuvoteknologian uusilla muodoilla osallistutaan päästöjen vähentämiseen. Se tarjoaa haasteen autojen valmistajille ja myös kaikille sidosryhmille.

 
  
MPphoto
 
 

  Søren Bo Søndergaard (GUE/NGL), kirjallinen. − Äänestin Chatzimarkakiksen mietintöä vastaan, koska komission ehdotus on ympäristöystävällisempi. Esittelijä asettaa tavoitteeksi 125 g/CO2 kilometriä kohden vuonna 2015. Komission ehdotuksessa ehdotetaan päästöjen enimmäistavoitetta 120 g/CO2 vuonna 2012, joka jätettiin uudelleen tarkistuksena. Tätä tarkistusta ei valitettavasti hyväksytty. Ihmettelen mistä esittelijä sai ehdotuksen, joka on ympäristön kannalta ja teknisesti huonompi, ilman että autoteollisuus olisi vaikuttanut häneen. Vuosien ajan komission ja autoteollisuuden välillä on ollut vapaaehtoisia sopimuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Komission tavoite ei tule tyhjästä ja on autoteollisuuden mukaan teknisesti toteutettavissa ja innovatiivisesti puhuen vientituote. Se tekee kuitenkin vähemmän voittoa väliaikaisesti, voidakseen vakauttaa kilpailuasemansa tulevaisuudessa.

Työpaikkojen menettämistä käytetään perusteettomasti. Muistutan siitä seikasta, että vain 6 prosenttia uusien autojen tuotantokustannuksista on henkilöstökustannuksia. Valinta työvoimakustannusten leikkaamisesta ei liity tavoitteeseen 120 g/CO2 kilometriä kohden vuonna 2012. Jos autoteollisuus päättää siirtyä alhaisten tuotantokustannusten maihin, se tekee niin joka tapauksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Liikenneala tuottaa viidesosan kasvihuonekaasupäästöistä. Kestävillä, tehokkailla ja puhtailla autoilla voidaan antaa merkittävä panos ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ponnistelut sen puolesta voivat vahvistaa autoteollisuutta merkittävästi tulevaisuudessa. Valitettavasti tästä viestistä ei näy merkkiäkään komission ja parlamentin vastauksessa CARS 21 -asiakirjaan.

Tarkistuksissamme olemme pyrkineet mainitsemaan monia keskeisiä kohtia. Henkilökohtaista liikkuvuutta ja autoteollisuutta on tarkasteltava kestävän liikkuvuuden laajemmassa yhteydessä. Korostamme, että liikennepolttoaineiden kasvava maailmanlaajuinen kysyntä voi johtaa öljylähteiden hyödyntämiseen vakavin ympäristöhaitoin, kuten tervahiekka ja synteettinen valokaasu. On ryhdytty myös toimiin polttoainetehokkuuden parantamiseksi tällä alalla. Biopolttoaineiden valikoimaa voidaan kehittää vain, jos komissio luo sitovan laajan sertifiointijärjestelmän, jossa on tiukat sosiaaliset kriteerit ja ympäristökriteerit.

Haluaisimme myös poistaa ensinnäkin kohdat, joissa ehdotetaan, että moottoriurheilu ja Formula 1 -kilpailut voivat mahdollisesti edistää ympäristöystävällistä teknologiaa, ja toiseksi kohdat, joissa valmistajien annetaan tuottaa ajoneuvoja, jotka tuottavat ylimääräistä hiilidioksidia, jos kyseiset päästöt ovat tulosta oikeudellisesti sitovista EU:n toimista.

Useimmat tarkistuksistamme on hylätty. Siksi äänestän tätä mietintöä vastaan.

 
  
  

- Mietintö: Piia-Noora Kauppi (A6-0481/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä tappioiden verokohtelua rajatylittävissä tilanteissa koskevaa Euroopan parlamentin päätöslauselmaa, joka perustuu erinomaisen kollegani Piia-Noora Kaupin valiokunta-aloitteiseen mietintöön samaa aihetta koskevasta Euroopan komission tiedonannosta. Olen erittäin huolestunut jäsenvaltioiden rajatylittäviin tappioihin soveltamien monien järjestelmien sisämarkkinoiden toiminnalle aiheuttamista haittavaikutuksista.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen Marks & Spencerin tapauksessa äskettäisen antaman päätöksen yhteydessä aika on nyt erityisen otollinen, koska kun rajatylittäviä tappioita ei vähennetä, korvaus kyseisistä tappioista rajoitetaan yleensä siinä jäsenvaltioissa tehtyihin voittoihin, jossa investointi on tehty. Tämä vääristää yritysten päätöksiä sisämarkkinoilla. Olisi tärkeää kehittää sisämarkkinoilla jäsenvaltioiden verojärjestelmien suoraa koordinointia.

Sen on kuitenkin oltava väliaikainen ratkaisu, koska pitkällä aikavälillä meidän on luotava yritysten verottamiselle yhteinen konsolidoitu perusta, joka muodostaa kokonaisvaltaisen ratkaisun ja poistaa rajatylittävien tappioiden korvausten ja voittojen esteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − Äänestin Kaupin mietinnön puolesta, koska tarvitaan jatkuvaa yksityiskohtaista keskustelua mietinnössä käsitellyistä kiistanalaisista kysymyksistä. On varmistettava se, että erilaiset yhtiöverojärjestelmät eivät anna yrityksille mahdollisuutta välttää velvollisuuttaan tukea yhteiskuntaa voittojensa osalla oikeudenmukaisen yhtiöverojärjestelmän välityksellä.

On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota kielteiseen vaikutukseen, joka yhtenäisellä konsolidoidulla yhtiöveropohjalla voisi olla pieniin maihin, kuten Irlantiin, joiden hyvinvointi ja työllisyystaso riippuvat suuressa määrin niiden kyvystä houkutella ulkomaisia investointeja.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Valitettavasti ryhmämme esittämät tarkistukset hylättiin, erityisesti sellaiset kannat, jotka olivat hyväksyttyjen kantojen vastaisia.

Siihen sisältyy lausunto Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta Marks & Spencerin tapauksesta, mikä muodostaa liiallisen puuttumisen jäsenvaltioiden oikeuteen pitää kiinni verojärjestelmistään. Rajatylittävissä tapauksissa verotusta koskeva toimivalta on jaettava tasaisesti kyseisten jäsenvaltioiden kesken, jotta vältetään tappioiden kaksinkertainen kuittaaminen ja veronkierron mahdollisuus.

On olemassa myös riski, että jos rajatylittäviä tappioita annetaan kuitata, yritykset varmistavat, että niiden voittoja verotetaan alhaisen verotuksen maissa eikä korkean verotuksen maissa. Mahdollisuus kuitata rajatylittävät tappiot voi siten olla perusteltu vain, jos saman yrityksen osat ovat aidosti yhdistetyt tai toisin sanoen jos kyseiset osat ovat taloudellisesti ja organisatorisesti integroituneet.

Ennen kaikkea on turvattava olosuhteet asianmukaiselle ja tasaveroiselle verokohtelulle, jolla vältetään veronkierto ja jolla myös varmistetaan, että julkiset palvelut toimivat ja että tulot jaetaan oikeudenmukaisemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Sisämarkkinat ovat EU:n suurin panos Euroopan demokratialle ja hyvinvoinnille.

Tämän mietinnön tavoitteena on ollut saada sisämarkkinat toimimaan paremmin yhdenmukaistamalla veropohjat, tässä tapauksessa yhdenmukaistamalla tavat, joilla yritysten tappioita kohdellaan, kun ne koskevat useita maita. Mietintö kuitenkin on sellaisen lähtökohdan varassa, jota ei ole ajateltu huolellisesti. Veropohjien yhdenmukaistamisella on kovin erilaisia vaikutuksia eri maihin riippuen niiden teollisuuden rakenteen eroista. Joissain maissa vallitsevana on raskas perusteollisuus, johon liittyy suuria pitkä aikavälin investointeja, kun taas toisissa maissa teollisuutta hallitsevat palveluyritykset ja kevyt koneteollisuus.

Siksi katsomme, että veropohjien yhdenmukaistamisen kysymystä olisi tutkittava huolellisemmin, ennen kuin tällaisesta mietinnöstä keskustellaan parlamentissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Hyvät naiset ja herrat, verojen täytyy olla yksi herkimmistä EU-aiheista. Aina kun tästä aiheesta keskustellaan kansainvälisillä foorumeilla, esiintyy kuoro kriittisiä ääniä, pääasiassa, koska jäsenvaltiot vartioivat kateellisesti oikeuttaan asettaa veroja.

Keskusteluissa Piia-Noora Kaupin verokohtelua rajatylittävissä tilanteissa koskevasta mietinnöstä verokysymystä käsiteltiin perusteellisesti. Mietinnössä kiinnitetään huomiota pääongelmiin, jotka liittyvät yritysten haaroihin, jotka hyötyvät erilaisista verojärjestelmistä, usein yhden yrityksen puitteissa mutta eri maissa.

Epäilemättä Euroopan unionissa tarvitaan kilpailukykyistä verosääntelyä. Se ei suinkaan tarkoita yhdenmukaista vaan kilpailukykyistä. Se tarkoittaa sääntelyä, jolla ei luoda liiallista taakkaa vaan sen sijaan luodaan kannustin perustaa yritys.

Uskon, että Euroopan unionin ei pitäisi missään nimessä ajatella oikeushenkilöiden verotuksen yhdenmukaistamista, vaan sen olisi koordinoitava verotusta EU:ssa niin, että verotuksellisella kilpailukyvyllä luodaan todellisia etuja. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että esittelijä on samaa mieltä käsillä olevassa mietinnössä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − Mielestäni rajatylittävässä kaupassa esiintyvien esteiden poistaminen ei liity verotuksen yhdenmukaistamiseen, jonka pitäisi kuulua jäsenvaltioiden lainsäädännön piiriin. Siksi pidätyin äänestämästä tässä asiassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. − Arvoisa puhemies, joskus ihmettelen, onko meidän mietintöihin käyttämät ponnistelut sen arvoisia. Veropolitiikan on säilyttävä jäsenvaltioiden toimivallassa, ja kaikki siirrot yhteisön toimivallan laajentamiseksi tällä politiikan alalla kohtaavat vastustusta vaalipiireistämme, jäsenvaltioiden hallituksilta ja yrityksiltä. Siksi vaikka en kielläkään kovaa työtä, joka mietintöön on käytetty, olen eri mieltä monesta sen sisältämästä asiasta ja kyseenalaistan jopa sen tarpeellisuuden.

 
  
  

- Mietintö: Glenis Willmott (A6-0518/2007)

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh ja Inger Segelström (PSE), kirjallinen. (SV) Me ruotsalaiset sosiaalidemokraatit olemme tyytyväisiä työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaan yhteisön strategiaan ja äänestimme siksi mietinnön puolesta. On tärkeää, että nyt asetetaan tavoitteet Euroopan monille työsuojelutarkastajille. ILOn suositusten mukaan tarkastajien määrän pitäisi olla 1/10 000 työntekijää. On kuitenkin valitettavaa, että Ruotsin hallituksen tekemien leikkausten jälkeen Ruotsi ei enää saavuta ILOn ja nyt Euroopan parlamentin asettamia vaatimuksia. Hallituksen säästöjen jälkeen Ruotsissa on vain 0,7 tarkastajaa 10 000 työntekijää kohden. Esimerkiksi Tanskassa luku on vähintään kaksinkertainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. (FR) Brittiläisen kollegani Glenis Willmottin mietinnön perusteella kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaa työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta yhteisön strategiasta vuosiksi 2007–2012 vastauksena Euroopan komission asiasta antamaan tiedonantoon.

Joka vuosi lähes 500 000 ihmistä kuolee tai saa pysyvän vamman työhön liittyvistä syistä, ja meidän on oltava tyytyväisiä Euroopan komission tavoitteeseen saavuttaa keskimäärin 25 prosentin vähennys työtapaturmiin EU:ssa. Kannatan ajatusta Bilbaossa (Espanja) sijaitsevan Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston toiminnan lisäämisestä.

Tässä asiassa ja yleisemminkin sosiaalisen Euroopan kehittämisessä pahoittelen sitä, ettei mietinnössä eikä Euroopan komission tiedonannossa korosteta sitä, että on tärkeää tukea työmarkkinaosapuolia. Meidän on aina muistettava, että nykyisten sopimusten sekä erityisesti Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 137 artiklan ja sitä seuraavien artiklojen mukaan, mikä on vahvistettu ratifioitavana olevassa Lissabonin sopimuksessa, oikeusvälineet ovat käytettävissä jälkimmäistä varten Euroopan sosiaalilainsäädännön kehittämistä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. − Tämä on muu kuin lainsäädäntömietintö, jota on tarkistettu huomattavasti valiokunnassa panoksemme suorana seurauksena. Sen takia ei pitäisi olla automaattista tarvetta jakoon puoluepoliittisten linjojen mukaan, vaikka olemme jättäneet muutaman lisätarkistuksen täysistunnolle.

Alkuperäisversiossa vaadittiin lisää perspektiiviä EU:n lainsäädäntöön monilla aloilla. Nyt siinä suhtaudutaan myönteisesti siihen, että komissio korostaa entistä enemmän sääntelyn yksinkertaistamista ja hallinnollisen taakan vähentämistä sekä keskittymistä voimakkaasti pk-yritysten auttamiseen. Mietinnössä tunnustetaan jäsenvaltioiden ensisijainen asema terveys- ja turvallisuusohjelman edistämisessä. Olemme ylpeitä, että olemme osaltamme onnistuneet pehmentämään merkittävästi alkuperäistä lähestymistapaa, jotta mietinnöstä tulee hyväksyttävä. Työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojeleminen on meidän kaikkien asia.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan hyväksymä mietintö kattaa merkittävän osan parempien elin- ja työolojen edistämistä siten, että terveyttä ja turvallisuutta suojellaan entistä paremmin. Valitettavasti kuitenkin PPE:n aloitteesta monia ehdotuksia muutettiin ja 59 kohta, jossa korostettiin, että vakituinen työpaikka on tärkeä tekijä työterveydessä ja turvallisuudessa, hylättiin. Siksi pidätymme äänestämästä.

Huolestuneena siitä, että monet työperäiset onnettomuudet ja sairaudet eivät jakaudu tasaisesti, koska niitä tapahtuu paljon EU:n keskiarvoa enemmän tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi maahanmuuttajille, epävarmojen sopimusten nojalla toimiville työntekijöille, nuorille ja vanhoille työntekijöille) sekä tietyissä jäsenvaltioissa, Euroopan parlamentti kehottaa komissiota asettamaan etusijalle toimet ja alat, joihin liittyy erityinen riski.

Olemme kuitenkin tyytyväisiä, että hyväksyttiin kohta, jossa katsotaan, että liiat työtunnit ja riittämättömät lepoajat ovat keskeinen tekijä onnettomuuksien ja sairauksien lisääntymisessä työpaikoilla ja että se edellyttää työn ja perhe-elämän asianmukaista tasapainoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Junilistan katsoo, että työterveys ja työturvallisuus ovat periaatteessa kansallisia asioita. On selvää, että kaikki asbestin poistamisesta työpaikoilta terveydenhuollon terävien välineiden kanssa työskentelevään hoitohenkilöstöön on tärkeää. Me kuitenkin luotamme siihen, että jäsenvaltiot osaavat laatia asianmukaiset työterveyttä ja työturvallisuutta koskevat kansalliset strategiat. Kysymme siksi, mitä käytännön lisäarvoa EU:n ajatukset voivat tuoda tällä alalla. Edellä mainittujen argumenttien perusteella äänestimme sen tarkistuksen puolesta, jolla rajoitetaan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaa strategiaa, ja mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Monica Maria Iacob-Ridzi (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Kannatan tätä mietintöä ja tuen ehdotusta rakennerahastojen käyttämisestä kaivosinfrastruktuureihin investointiin, jotta vältytään niin monilta työtapaturmilta sillä alalla.

Euroopan unionilla ei voi olla uskottavaa työsuojelustrategiaa ilman, että jäsenvaltioille annetaan taloudellista tukea. Kaivosala on Romanian eniten kärsinyt teollisuudenala, ja sen työtapaturmien määrä on kaikkein suurin, mutta kansallisia resursseja ei ole riittävästi työolojen parantamiseksi. Euroopan unioni voi parantaa tilannetta rahoituksella, jota se antaa jäsenvaltioiden käytettäväksi.

Haluaisin ehdottaa myös, että osa henkilöstövoimavarojen toimenpideohjelman puitteissa käytettävissä olevasta EU:n rahoituksesta käytettäisiin työsuojeluosastojen koulutukseen ja välineisiin. On tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot saavuttavat Maailman työjärjestön vähimmäistason, vähintään yksi työsuojelutarkastaja 10 000 työntekijää kohden.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Lang (NI), kirjallinen. (FR) Vuosia 2007–2012 koskevan työterveyttä ja työturvallisuutta koskevan yhteisön strategian tavoitteita – epäilemättä hyviä sinänsä – ei todennäköisesti voida toteuttaa, niin kuin Lissabonin strategiaakaan tuskin toteutetaan vuoteen 2010 mennessä. Näitä kysymyksiä koskevan lainsäädännön erot ovat EU:ssa niin suuria, ettei niitä voida hallita yhteisön tasolla ja on olemassa suuri riski, että terveys- ja turvallisuusnormit liukuvat kohti alinta yhteistä nimittäjää.

Sen sijaan, että julkaistaan EU:n tarjoamat edut, EU:n olisi ryhdyttävä käytännön toimiin ja käsiteltävä tekijöitä, jotka tosiasiassa uhkaavat työntekijöitä, nimittäin epävarmuus, työttömyys ja köyhyys. Kun näitä kysymyksiä on käsitelty ja vasta sitten, terveyttä ja turvallisuutta koskevat kysymykset voidaan tietysti ratkaista jatkuvalla yleisten normien asettamisella.

Johtajamme EU:ssa ovat erehtyneet: maahanmuuton kannustaminen ei vähennä köyhyyden tasoa tai sen yleisyyttä tai edistä kasvua. Se käy ilmi siitä seikasta, että 10 viime vuoden aikana, jolloin maahanmuutto on ollut ennen näkemättömällä tasolla, kasvu on ollut hitaampaa kuin koskaan muuhun maailmaan verrattuna. Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa yhteisön strategiassa ei oteta kyseisiä parametreja huomioon. Siksi äänestämme mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE), kirjallinen. − Mielestäni mietintö oli erittäin rohkaiseva toimi turvallisten työpaikkojen takaamiseksi. Lisärahoitus terveys- ja turvallisuustoimien takaamiseksi aloilla, kuten kaivostoiminta, terästeollisuus ja laivanrakennus, on erittäin tärkeää, erityisesti tällaisilla paljon riskejä sisältävillä teollisuudenaloilla. Vaatimuksessa suojella terveydenhuollon työntekijöitä veren välityksellä tarttuvilta taudeilta ja antaa uutta ammattitauteja koskevaa lainsäädäntöä otetaan huomioon merkittävät muutokset vaaroissa, joita työntekijät nyt kohtaavat päivittäisessä työssään. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. − Arvoisa puhemies, olen iloinen saadessani onnitella esittelijäämme tasapainoisesta mietinnöstä, jossa otetaan huomioon tärkeä strategia, koska EU on edistänyt terveys- ja turvallisuusnormien nostamista koko EU:ssa, ja yhteisön strategia vuoteen 2012 näyttää jatkavan tätä työtä. Meidän on kuitenkin aina muistettava, että tulee aika, jolloin normit ovat riittävän korkeita ja on keskityttävä valvontaan eikä uusiin lainsäädäntö- tai sääntelytaakkoihin. Meidän on pidettävä alaa silmällä sen varmistamiseksi, että löydetään sopiva tasapaino, ja tämä mietintö vie meitä siihen suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Työterveydellä ja työturvallisuudella on erittäin tärkeä asema EU:n ohjelmassa ja Lissabonin strategiassa. Niihin investoiminen lisää tuottavuutta ja vähentää sosiaaliturvamaksuja. Esimerkiksi aikaisempi poliittinen suunnitelma vähensi jo huomattavasti onnettomuuksien määrää työpaikoilla. Politiikan uudella kaudella (vuoteen 2012) toteutetaan uusia toimia 25 prosentin vähennyksen saavuttamiseksi, ja komissio auttaa pk-yrityksiä panemaan täytäntöön nykyinen sääntelykehys.

Willmottin mietinnöllä parannetaan huomattavasti komission ehdotusta. Sillä pyritään luomaan sopiva kokonaisuus kovemmista ja paremmista työsuojelutarkastuksista, tehokkaasta ennaltaehkäisystä, asianmukaisista kannustimista ja seuraamuksista yhdessä parhaiden käytäntöjen jakamisen ja työntekijöiden osallistumisen kanssa. Koska mietinnössä on muutama ”vihreä” tarkistus, kuten huomion kiinnittäminen virastojen henkilöstöön (naiset, maahanmuuttajat), väliaikaisiin ja huonosti koulutettuihin työntekijöihin sekä mielisairauksien taustalla oleviin syihin ja mielenterveyteen, addiktioihin ja työn psykologisiin riskeihin, kuten stressi, häirintä ja kiusaaminen sekä väkivalta, kannatan täysin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa yhteisön strategiassa vuosiksi 2007–2012 ei käsitellä onnettomuuksien varsinaisia syitä ja siinä salataan pääoman vastuuttomuus. Ehdotetut toimet ovat puutteellisia, ja ne rajoittuvat nykypäivän rikollisen todellisuuden hallintaan työväenluokan ja työntekijöiden kustannuksella.

Työtapaturmat ovat työväenluokan raskas hinta barbaarisen kapitalismin leviämisestä, kaikki voiton takia.

Työtapaturmien määrä lisääntyy Kreikassa ja muissa jäsenvaltioissa tasaisesti joka vuosi, ja sen seurauksena tuhannet työntekijät menettävät henkensä ja tuhannet muut kärsivät ylipääsemättömistä ongelmista.

Euroopan unioni, joka noudattaa työvoiman vastaista Lissabonin strategiaa, siirtää vastuun painoa työntekijöille ja vahvistaa yksityistämistä työterveyden ja työturvallisuuden alalla, ehdottaa pääsyä yksityisille ulkoisille laitoksille, heikentää julkisen valvontajärjestelmän asemaa ja vaikenee yritysten vastuusta.

 
Päivitetty viimeksi: 7. lokakuuta 2008Oikeudellinen huomautus