Puhemies. − (PL) Esityslistalla on seuraavana keskustelu viidestä päätöslauselmaesityksestä, jotka koskevat mielenosoittajien pidättämistä Venäjän presidentinvaalien jälkeen(1).
Bernd Posselt, esittelijä. − (DE) Arvoisa puhemies tämän päätöslauselman valmistelun yhteydessä joitakin meistä syytettiin Venäjän vihollisiksi tai vastustajiksi. Tilanne on päinvastainen! Olemme Venäjän ystäviä, olemme huolestuneita demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta tässä tärkeässä Euroopan maassa. Vastustamme voimakkaasti opposition aktivistien vangitsemista. He vain kiinnittivät huomiota seikkaan, jonka kaikki kansainväliset instituutiot olivat panneet merkille, eli että Venäjän presidentinvaalit olivat erittäin epäoikeudenmukaiset.
Vaadimme vapauttamaan välittömästi opposition aktivistit ja muut, joita on pidetty vankiloissa ja työleireillä pitkään, kuten niin kutsutut Yukos-vangit Hodorkovski ja Lebedev, ja tuen liittokansleri Merkelin vetoomusta siitä, nämä kaksi miestä lopultakin vapautettaisiin.
Meidän on kuitenkin oltava selvillä yhdestä asiasta. Vasta valitulla Venäjän presidentillä on ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä uusi alku, siirtyä kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota ja kohti vähemmän kansallismielistä ja aggressiivista ulkopolitiikkaa. Se tarkoittaa kuitenkin sitä, että hänen on irrottauduttava siteistään Gazpromiin ja vapautettava itsensä Putinin järjestelmästä; valitettavasti siitä ei ole pienintäkään merkkiä.
Siksi meidän velvollisuutenamme on esittää rehellistä arvostelua. Venäjän ystäviä eivät ole ne, jotka kuten Saksan entinen liittokansleri Schröder ylistävät Putinin järjestelmää ja sotkeutuvat propagandaan ja järjestelmän taloudellisiin ja kansallismielisiin etuihin; ei, Venäjän ystävät tukevat Venäjän kansan ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia, sillä kansalla on mahdollisuus demokraattiseen kehitykseen.
Jos vaikenemme, presidentti Jeltsinin kylvämät pienet demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen siemenet, jotka presidentti Putin on vaarantanut, tukahdutetaan lopullisesti, eikä se ole Euroopan tai Venäjän kansan etujen mukaista.
(Suosionosoituksia)
Marios Matsakis, esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, puhun tästä asiasta henkilökohtaisesti.
Viime vuosina Venäjällä on tapahtunut merkittäviä muutoksia stalinistisesta kommunismista liberaalin kapitalismin alkuun, kylmän sodan ydinuhasta ystävällismieliseen aseidenriisunnan ja sotilasyhteistyötä koskevien keskustelujen aloittamiseen lännen kanssa. Samaan aikaan maassa on käynnistetty lisää demokraattisia uudistuksia ja Venäjän kansan elintaso on noussut vakaasti.
Olemme tyytyväisiä kyseisiin muutoksiin, ja meidän on tuettava niitä. Meidän ei aina tarvitse arvostella pahoja asioita; joskus meidän on oltava piittaamatta niistä ja tuettava hyviä asioita. Tällä tavoin emme ole vain objektiivisia, vaan kannustamme muutoksia parempaan nopeammin ja enemmän.
Nämä ajatukset mielessämme ja tarkastellen Venäjän äskettäisiä vaaleja meidän on sanottava, että ne pidettiin demokraattisemmin kuin aikaisemmin, vaikka ehdokkaiden pääsy tiedotusvälineisiin oli edelleen epätasa-arvoista. Vaan ollaan rehellisiä: eikö meillä ole sama ongelma EU:n jäsenvaltioissa? Valitettavasti meillä on.
Vaalien jälkeen kaduilla oli mielenosoituksia. Raportoitiin, että Venäjän poliisi käytti suhteettomasti voimaa joihinkin mielenosoituksiin. Voimmeko sanoa rehellisesti, että omat poliisimme EU:n jäsenvaltioissa tai ehdokasvaltioissa ovat enkeleitä, eivätkä käytä joskus – useammin kuin haluaisimme – suhteettomasti voimaa?
Tuomitsemme kyllä ehdokkaiden epäoikeudenmukaisen kohtelun Venäjän valtiojohtoisessa mediassa, tuomitsemme kyllä Venäjän poliisin kohtuuttoman voimankäytön mielenosoittajia vastaan, mutta teemme sen täsmälleen samalla tavalla ja samassa hengessä kuin tekisimme, jos käsittelisimme vastaavia tapauksia missä tahansa muussa maassa tai maiden unionissa, omamme mukaan luettuna.
Alexandra Dobolyi. − (EN) Arvoisa puhemies, minun on tuotettava teille pettymys. En ole laatinut tätä päätöslauselmaa, eikä ryhmäni allekirjoittanut päätöslauselmaa. Syy, miksi ryhmäni ei tehnyt niin, ei ole keskustelun välttäminen tänään. Syynä ei ole se, että meidän mielestämme meidän ei tarvitse keskustella näistä asioista, eikä se, että meidän mielestämme Venäjällä ei ole ongelmia, eikä se, että meidän mielestämme meidän ei tarvitse käsitellä Venäjän presidentinvaalien seurauksia, vaan se, että uskomme vakaasti siihen, että kun käsittelemme Venäjää – maailmanlaajuista toimijaa, YK:n turvallisuusneuvoston jäsentä ja yhtä EU:n tärkeimmistä kumppaneista – meidän on käytävä laaja ja hyvin valmisteltu täysistuntokeskustelu.
Venäjä ei ole vain läheinen naapuri, se on myös strateginen kumppani. Haluamme käydä suhteestamme laajan keskustelun, jossa käsitellään kaikkia keskeisiä kysymyksiä kaupasta investointeihin – jotka lisääntyvät nopeasti – ja jossa käsitellään myös energiaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.
Venäjästä on paljon erilaisia mielipiteitä, mutta mielestäni kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Venäjä on keskeinen kumppani alueellisten konfliktien ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemisessa, ja sen verran on tehtävää suhteemme kaikkien mahdollisuuksien kehittämiseksi. Meidän on voitava käydä perusteellinen keskustelu tässä parlamentissa mutta myös komission ja neuvoston kanssa siitä, miten muotoilla käytännön lähestymistapa yhteistyölle niissä asioissa, joissa se on mahdollista, ja mielipide-eroille asioissa, joissa yhteistyö ei ole mahdollista.
On täysin selvää, ettei ole mahdollista tai asianmukaista käsitellä tätä merkittävää ja tärkeää aihetta 20 minuutissa torstai-iltapäivänä, siksi ryhmäni ei voi tukea päätöslauselmaesitystä, ja se on syy siihen, miksi ryhmäni myöhemmin pidättyy äänestyksestä.
Marcin Libicki, esittelijä. − (PL) Arvoisa puhemies, Venäjällä on taas pidetty vaalit, ja jälleen kerran monta ehdokasta eliminoitiin ennen äänestystä. Jälleen kerran opposition aktivistit, jotka protestoivat vaalitulosta vastaan, hajotettiin voimatoimin. Jälleen kerran länsi hämmästyi kolmesta syystä. Ensinnäkin siksi, että Venäjällä ei kunnioiteta ihmisoikeuksia. Toiseksi, miksi vainota oppositiota, koska se on jo muutenkin niin heikko? Kolmanneksi, miksi tehdä niin, jos kansalaiset periaatteessa tukevat kaikkia hallituksen päätöksiä?
Meidän on ymmärrettävä, ettei kukaan, joka kohtelee Venäjää ja venäläisiä normaalina yhteiskuntana ja normaalina sivistyneenä länsimaisena valtion, ymmärrä maata. Venäläinen mentaliteetti on täysin erilainen, kuten me, jotka olemme aina olleet venäläisten naapureina, kuten monet Keski- ja Itä-Euroopan valtiot, voimme todistaa. Tiedämme, että Venäjän yhteiskunta tukee aina hallitusta ja viranomaisia – oli vaaleja tai ei. Näin on aina ollut Venäjällä ja näin tulee aina olemaan.
Tietysti olen täysin samaa mieltä Bernd Posseltin kanssa siitä, että todellisten Venäjän ystävien on tehtävä kaikki mahdollinen tilanteen muuttamiseksi. Mielestäni tässä ei kuitenkaan ole mitään yllättävää.
Jana Hybášková, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjän federaatio on maa, jonka kanssa haluamme epätoivoisesti solmia strategisen kumppanuuden. Jos ei demokratia, niin oikeusvaltioperiaate on tässä keskeinen kysymys.
Toinen Venäjä -ryhmittymän aktivisti vapautettiin 27. helmikuuta: mielisairaalasta venäläisessä Tverin kaupungissa. Roman Nikolaitšik oli rankaisevan psykiatrian uhri. Poliittinen paine häntä kohtaan kasvoi sen jälkeen, kun hänet oli valittu ehdokkaaksi Toinen Venäjä -ryhmittymän listalle. Larisa Arapia pidettiin vangittuna 46 päivää, sen jälkeen kun hän oli julkaissut kriittisen artikkelin Murmanskin oblastissa. Artjom Basirov lähetettiin sairaalaan yli kuukaudeksi Marin tasavallassa Toinen Venäjä -ryhmittymän tukemisesta.
1. maaliskuuta: avoin kirje Venäjän liittovaltion turvallisuuspalvelulle. ”Me, toimittajat ja The New Times -lehden kirjeenvaihtajan Natalia Morarin työtoverit vaadimme, että FSB:n johto lopettaa hänen perustuslainvastaisen vangitsemisensa Domodedovon lentoaseman tullialueella ja avaa hänelle Venäjän rajan.”
4. maaliskuuta: tuhannet marssivat Moskovassa ja Pietarin kaduilla. Moskovassa, missä viranomaiset kieltäytyivät myöntämästä kokoontumislupaa, kymmeniä pidätettiin, kun poliisi ryntäsi väkijoukkoon patukoin varustettuna. OMONin naamioidut erikoisjoukot veivät pois oikeistovoimien liiton johtajan Nikita Belyhin. Ihmisoikeusliikkeen puheenjohtaja Lev Ponomarov ja Yhdistynyt kansalaisrintama -järjestön johtaja Denis Bulinov olivat myös pidätettyjen joukossa.
7. maaliskuuta: toimittajia vaiennettiin Venäjän vaalien aikana. Etelä-Sahalinilla armeijan luutnantti hyökkäsi Južno-Sahalinskin Tvoja Gazetan toimittajan kimppuun. Novosibirskissä valokuvaaja Jevgeni Ivanovia syytettiin ”viranomaisten vastustamisesta” ja ”rekisteröinnin laiminlyönnistä”. Pietarissa miliisi pidätti Graždanski Golosin toimittajan ”luvattomasta äänestyspaikalla oleskelusta”. Hänen sanomalehteään toimittaa Golos, riippumaton vaalitarkkailuryhmä. Moskovan alueen Himkissä ilmestyvän Vpered-sanomalehden (Eteenpäin) toimittajan kimppuun hyökkäsi miliisejä, kun hän yritti laittaa äänestyslippunsa uurnaan.
Onko tämä oikeusvaltio?
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, PSE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, EU:n ja Venäjän sopimukset koskevat yhteistyön lisäämistä talouden, turvallisuuden ja energian alalla, mutta myös oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien noudattamista.
Siitä huolimatta vaalien alla oppositioryhmät ja kansalaisjärjestöt alistettiin paljon tiukempiin sääntöihin kokoontumisvapaudesta ja rauhanomaisista mielenosoituksista. Sen lisäksi hallitus valvoi tiukasti sanomalehtiä sekä radio- ja televisioasemia. Oppositiopuolueiden 3. toukokuuta järjestämä marssi ei saanut ensinnäkään Moskovan viranomaisten lupaa ja päättyi sitten osallistujien, myös oppositiojohtajien, pidätykseen. Valitettavasti äskettäiset vaalit osoittivat, että demokratia ja oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen eivät ole vahvoilla Venäjällä. Viittaan nyt poliisin suhteettomaan voimankäyttöön mielenosoitusten aikana ja myös vihamieliseen asenteeseen, joka kohdistui Etyjin tarkkailuvaltuuskuntaan.
Kansainvälisellä yhteisöllä on oikeus odottaa Venäjän uudelta presidentiltä enemmän kuin vakuutuksen siitä, että demokratiaa edelleen rakennetaan maailman suurimmassa maassa, nimittäin konkreettisia toimia, kuten arvio niiden poliittisten aktivistien tilanteesta, jotka ovat olleet vuosia vankilassa.
Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Venäjän presidentinvaalikampanjassa ei noudatettu demokratian sääntöjä, eikä myöskään itse vaaleissa. Kun ehdokkaista tiedotettiin, ei edes yritetty ylläpitää kulisseja. Tiedotusvälineitä painostettiin jatkuvasti olemaan julkaisematta kriittisiä tietoja virassa olevan presidentin tukemasta ehdokkaasta. Opposition pääsy tiedotusvälineisiin oli tukittu, ja vaalitarkkailua häirittiin.
Sitä on vaikea hyväksyä, varsinkin kun otetaan huomioon Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa ja Venäjän viranomaisten aikaisemmat julistukset ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Minun on tunnustettava, että tuollaiset julistukset ovat uskottavia vain henkilöille, jotka eivät tunne Venäjää. Demokratian periaatteiden loukkaamisesta vaalien aikana seurasi mielenosoituksia, mielenosoittajien brutaalia vainoa ja pidätyksiä. Venäjä on epäilemättä luopunut demokratian normeista. Vaadimme vapauttamaan välittömästi kaikki mielipidevangit.
Jiří Maštálka, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, olen iloinen nähdessäni, että Venäjän kehitys on löytänyt tiensä täysistuntokeskusteluun.
Ei ole epäilystäkään siitä, että hyvät keskinäiset suhteet Venäjän federaation kanssa ovat edellytys vahvalle Euroopan unionille tulevaisuudessa. Pahoittelen kovasti sitä, että Venäjän vaaleja ei pidetty ilman viranomaisten puuttumista asioihin. Toisaalta meidän puoleltamme puuttuu, kuten niin usein ennenkin, peruskunnioitus tehdylle työlle ja kansakunnan kulttuurille ja maalle, josta tänään keskustelemme.
Epäilemättä Venäjä on vielä kaukana siitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tasosta ja elämänlaadusta, jota haluaisimme nähdä kaikkialla maailmassa. Venäjällä on vaikeuksia selviytyä demografisesta kriisistään. Toisaalta ensimmäistä kertaa Venäjän historiassa maan korkein edustaja on jättämässä Kremlin vapaaehtoisesti, ja kansa valitsee hänen seuraajansa. Ei ole epäilystäkään siitä, että poliittiset tekniikat, välineet ja johtamismenetelmät, mukaan luettuna äänestysmenettely, on viritetty Venäjällä äärimmilleen. Kyseiset tekniikat on kuitenkin tuotu lännestä.
Haluan kysyä niiltä, jotka tänään valittavat demokratian ahdinkoa Venäjällä, ovatko he järkyttyneitä Euroopan parlamentin melko pelkurimaisesta kieltäytymisestä kysyä, miten Solana käsittelee kansainvälistä lainsäädäntöä?
Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämän päivän keskustelun aiheena ovat Venäjällä tapahtuneet ihmisoikeusrikkomukset, jotka koskevat demokratian puutetta vastaan mieltään osoittaneita ihmisiä erityisesti äskettäisten presidentinvaalien aikana. Mielenosoittajia vastaan käytettiin voimaa ja heitä pidätettiin, mutta sen lisäksi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön oli kutsuttava pois vaalitarkkailuvaltuuskuntansa, koska Venäjän hallitus asetti liikaa rajoituksia. Venäjän viranomaiset painostivat oppositioryhmiä, hyväksyivät vaalipetoksia ja alistivat tiedotusvälineitä. Kansalaisjärjestöjen toiminta estettiin, ja kokousten järjestämiselle asetettiin rajoituksia.
Emme tietenkään voi hyväksyä ihmisoikeuksien ja demokratian loukkauksia, sananvapauden puutetta, kansallisten vähemmistöjen syrjintää ja riippumattomiin järjestöihin kohdistuvia rajoituksia. Meidän on kuitenkin pidettävä mielessä, että Venäjällä ei ole demokraattisia perinteitä. Lyhyt demokratisoitumisen kausi, joka alkoi vuonna 1864, päättyi vuonna 1917, kun perustettiin Neuvostoliitto, tyypillinen totalitaarinen valtio, jota johti ensin Lenin, sitten Stalin ja sitten heidän seuraajansa ja joka oli todellinen demokratian vastakohta.
Venäjän tilanteen pitäisi toimia varoituksena muille suuvalloille ja totalitaarisille valtioille, jotka pelkäävät demokraattista prosessia, vaikka oppositio on vähemmistössä ja uhkaa vain paljastaa totuuden, jonka johtajat haluavat salata kaikin keinoin.
Koenraad Dillen (NI). – (NL) Vain kaksi asiaa. Minulla ei ole mitään ongelmia kannattaa tätä päätöslauselmaa. Tietysti tiedämme kuitenkin kaikki, että Venäjä on liian tärkeä energiantoimittaja ja siksi EU:n valtion ja hallituksen päämiehet työntävät tämän asiakirjan hiljaa syrjään.
Tiedämme kokemuksesta, että kun kyseessä on taloudelliset edut, Kiinassa, Venäjällä tai Saudi-Arabiassa, kaikkien näiden perusoikeuskirjan laatijoiden ihmisoikeuksia koskevien intohimojen on taivuttava reaalipolitiikan edessä. Ei siis elätellä illuusioita.
Toiseksi, hyvät kuulijat, korvatkaa ”Venäjä” tässä päätöslauselmassa ”Belgialla” ja teksti säilyy aivan yhtä paikkansa pitävänä. Sillä ei ole pitkäkään aika siitä, kun myös Belgiassa poliisia pyydettiin hakkaamaan rauhallisia mielenosoittajia Brysselin pormestarin määräyksestä. Belgiassakin oppositiolta on suurelta osin kielletty pääsy tiedotusvälineisiin. Belgiassakin poliittisesti nimitetyt tuomarit kielsivät oppositiopuolueen hallituksen pyynnöstä sekä sellaisen puolueen pyynnöstä, jonka jäsen tänään läsnä oleva komission jäsen on. Tapauksen seurauksena kyseiset tuomarit ylennettiin. Annetaan Euroopan selvittää ensin omat toimensa ja hoitaa nämä valedemokraatit.
Józef Pinior (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Venäjä on suuri maa, maailmanlaajuinen toimija, YK:n turvallisuusneuvoston jäsen ja Euroopan unionin strateginen kumppani.
Ensinnäkin haluaisin vedota vakavan, rauhallisen ja objektiivisen keskustelun järjestämiseksi Euroopan parlamentissa Venäjän demokratian ahdingosta ja maan ihmisoikeuksista.
On totta, että Venäjä on tehnyt viime parlamenttivaalien valvonnasta vaikeaa kansainvälisille toimijoille. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on tehnyt Venäjän vastaisen päätöksen 15:ssä Tšetšeniaan liittyvässä tapauksessa. Hallituksen joukkojen Tšetšenian presidentin Ramzan Kadyrovin alaisuudessa suorittamat laittomat pidätykset ja kidutus ovat edelleen yleisiä ja järjestelmällisiä. Vaalien alla Venäjän viranomaiset tiukensivat otettaan kokoontumisvapaudesta ja käyttivät liikaa voimaa rauhallisten mielenosoitusten hajottamiseksi. Kansalaisjärjestöjä koskeva Venäjän lainsäädäntö on erityisen rajoittavaa.
Ei ole mahdollista käydä asianmukaista keskustelua kaikista näistä asioista tänä iltapäivänä. Haluaisin vielä kerran vedota vakavan täysistuntokeskustelun järjestämiseksi demokratian ahdingosta ja ihmisoikeuksista Venäjällä.
Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, näyttää siltä, että demokraattisia muutoksia ei seuraa Venäjällä peruskansalaisoikeuksien parantuminen, varsinkaan opposition oikeuksien parantuminen. Venäjän kansa on oppinut ajattelemaan ylpeästi, mutta elämään kurjassa orjuudessa. Viranomaiset eivät kiinnitä liikaa huomiota meihin, sanoimme mitä tahansa, mutta Venäjän kansalle on saatava tieto EU:n kannasta. Se on ehkä pitkä ja hidas prosessi, jonka avulla voidaan asteittain ymmärtää, että Venäjälläkin asiat voivat olla toisin, normaalimmin ja ihmiset onnellisempia, koska maalla on mahdollisuuksia. Meidän on tuettava tiedotusprosessia.
Zita Pleštinská (PPE-DE). – (SK) Olen edellisen puhujan kanssa samaa mieltä siitä, että hyvät naapurisuhteet Euroopan unionin ja Venäjän välillä ovat ratkaisevan tärkeitä koko Euroopan vakaudelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.
Toisaalta Euroopan unionin on pyrittävä tiivistämään yhteistyötä Venäjän kanssa, erityisesti politiikkaa, turvallisuutta ja taloutta koskevissa kysymyksissä sekä ennen kaikkea energiakysymyksissä. Toisaalta emme saa vaieta Venäjällä tapahtuvista demokratiaa ja poliittista vapautta koskevista rikkomuksista. Olemme ilmaisseet tyytymättömyytemme tapauksissa, joissa meille on annettu ilmoitus demokratian loukkaamisesta, niin kuin tapahtui Mihail Kasjanovin presidenttiehdokkuuden hylkäämisen tapauksessa.
Luotan siihen, että vasta valittu Venäjän presidentti Dmitri Medvedev kunnioittaa oikeusvaltioperiaatetta ja demokratiaa ja luo edellytykset Euroopan unionin ja Venäjän välistä uutta kumppanuus- ja yhteistyösopimusta koskevien neuvottelujen aloittamiseksi pian.
Janusz Onyszkiewicz (ALDE). – (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin lisätä vielä yhden asian näiden vaalien väärinkäytöksiin, jotka saivat aikaan sen, etteivät ne olleet todelliset vaalit, koska ei ollut valinnanmahdollisuutta. Viittaan siihen, että monilla ehdokkailla ei ollut varaa päästä listoille, koska niiden puolueet olivat taloudellisissa vaikeuksissa.
Miksi taloudellisissa vaikeuksissa? Koska aikaisempia duuman vaaleja varten tehdyt poliittiset lähetykset, joissa hyödynnettiin ilmaista lähetysaikaa, on maksettava, jos puolue ei ylitä tiettyä äänimäärää. Sen seurauksena jotkut puolueet ovat veloissa, eikä niillä ole varaa mihinkään poliittiseen toimintaan. Vielä pahempaa on se, että ne voidaan julistaa laittomiksi konkurssin perusteella. Tämäkin outo tilanne on pidettävä mielessä.
Louis Michel , komission jäsen. − (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa lyhyellä henkilökohtaisella kommentilla. Kuulin Koenraad Dillenin puheenvuoron. Hän edustaa belgialaista äärioikeistopuoluetta, ja hän sortui vertaamaan häpeällisesti Belgian ja Venäjän olosuhteita toisiinsa. Minun on luonnollisesti kumottava hänen väitteensä. Tunnistan niissä tutut menetelmät, joihin hänen puolueensa yleensä turvautuu ja jotka ovat vain loukkauksen muoto. Sanon aivan suoraan, että tuollaiset menetelmät eivät ole ansioksi niille, jotka niitä käyttävät.
Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, komissio on seurannut tarkasti kehitystä 3. maaliskuuta pidettyjen Moskovan ja Pietarin mielenosoitusten jälkeen. Teemme niin Moskovan lähetystömme sekä jäsenvaltioiden suorien yhteyksien välityksellä. Pidämme jatkuvasti yhteyttä ihmisoikeuksien alalla toimiviin venäläisiin ja kansainvälisiin kansalaisjärjestöihin. Komissio jakaa teidän huolenne ihmisoikeustilanteen selvästä heikkenemisestä Venäjällä ja raportoitujen ihmisoikeusrikkomusten esiintymisestä, erityisesti kokoontumisvapauden ja sananvapauden alalla. Olemme erittäin pettyneitä siihen, että Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto pakotettiin päättelemään, ettei vaalitarkkailuvaltuuskuntaa voitu lähettää. Kahdenvälisissä yhteyksissä Venäjän kanssa, myös korkeimmalla tasolla, Euroopan unioni korostaa jatkuvasti ihmisoikeuksien kunnioittamisen merkitystä.
Kuukauden kuluessa meillä on yksi kahdesta vuosittaisesta ihmisoikeuksia koskevasta neuvottelusta Venäjän kanssa. Kyseiset neuvottelut antavat meille mahdollisuuden tutkia syvällisemmin yleisiä suuntauksia ja kuulla Venäjän näkemys yksittäisistä tapauksista. Tulevissa neuvotteluissa käsittelemme meitä kiinnostavia kysymyksiä, erityisesti sananvapautta ja kokoontumisvapautta, rasismin ja muukalaisvihan lisääntymisen aiheuttamia ongelmia ja yhteistyötä Venäjän kanssa kansainvälisissä järjestöissä, kuten Etyjissä ja Euroopan neuvostossa. Neuvotteluissa voimme myös käsitellä yksittäistapauksia. Ennen tätä kuulemista ja sen jälkeen tapaamme ryhmän, joka edustaa venäläisiä ja kansainvälisiä kansalaisjärjestöjä, jotka toimivat ihmisoikeuksien hyväksi. Tällaiset kokoukset tuovat Euroopan unionin kosketuksiin ihmisoikeusaktivistien huolien kanssa ja antavat meille mahdollisuuden keskustella suoraan.
Kun katsotaan hieman kauemmas tulevaisuuteen, meidän pitäisi pian olla asemassa, jossa voimme käynnistää neuvottelut uudesta sopimuksesta Euroopan unionin ja Venäjän federaation välillä. Siitä tulee kattava sopimus, joka sisältää yhä useampia politiikan aloja, joilla teemme yhteistyötä. Kuten Venäjän presidentinvaalien jälkeen annetussa Euroopan unionin lausunnossa todetaan, meillä on yhteinen etu suhteidemme tiivistämisessä, ja toivomme, että kumppanuus lujittuu ja kehittyy rakentavasti Dmitri Medvedevin presidenttikaudella. Varmistamme uutta sopimusta neuvoteltaessa sen, että se heijastaa arvoja, joihin kumpikin osapuoli on sitoutunut: menestyvä kansalaisyhteiskunta ja riippumattomat tiedotusvälineet ovat kasvun ja vakauden luonnollisia ja tarpeellisia liittolaisia Venäjällä. Olemme oppineet sen omista kokemuksistamme Euroopan unionissa ja se on viesti, jonka viemme edelleen päättäväisesti – naapureina ja kumppaneina – venäläisille ystävillemme päivittäin ja keskusteluissa tulevien suhteidemme muodosta. Tiedän jo, että Euroopan parlamentti antaa meille auliin tukensa näissä toimissa.
Puhemies. − (PL) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan keskustelun jälkeen.
Kirjalliset kannanotot (142 artikla)
Filip Kaczmarek (PPE-DE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, olen aina hämmästellyt ihmisiä, jotka asettavat kovia vaatimuksia Amerikan demokratialle, mutta joilla on usein hyvin alhaiset odotukset Venäjän suhteen. Se on nöyryyttävää Venäjälle ja venäläisille. Suurelta ja mahtavalta pitäisi odottaa enemmän, ei vähempää. Ne, jotka tuomitsevat Guantanamossa sovelletut menetelmät ja terrorismin torjunnan, jotka etsivät CIA:n jalanjälkiä ja CIA:n salaliittoja Euroopasta, pitäisi ehkä tutkia Venäjää huolellisemmin. Kuitenkin tällaiset ihmiset ja poliitikot, jotka jakavat heidän filosofiansa, eivät halua kuulla ihmis- ja kansalaisoikeuksista Venäjällä. Päinvastoin, he löytävät kaikenlaisia syitä olla keskustelematta Venäjän demokratian ongelmista.
Emme voi olla tyytyväisiä Venäjän kuviteltuihin saavutuksiin, kuten siihen, että presidentti Putin ei rikkonut Venäjän perustuslakia ja jätti virkansa vapaaehtoisesti. Se ei ole saavutus, se on vähintä, mitä voidaan vaatia. Mieleeni muistuu vitsi Stalinin hyväntahtoisuudesta. Kerran Stalinin toimistosta tuli ulos lapsi, verta vuotaen mutta hymyillen. ”Mitä sinä hymyilet?” joku kysyi. ”Minä hymyilen, koska Stalin oli niin hyvä minulle.” ”Mitä tarkoitat, miten niin hyvä?” kysyjä vastaa. ”Hänhän hakkasi sinut!” ”Niin” lapsi sanoi, ”mutta hän olisi voinut tappaa minut”.
Katrin Saks (PSE), kirjallinen. – (ET) Arvoisa puhemies, haluaisin vain sanoa, että en valitettavasti tue ryhmäni kantaa pidättyä äänestyksestä Venäjää koskevasta päätöslauselmasta.
Me todellakin tarvitsemme päätöslauselmaa, kun valittu presidentti Medvedev on virassa. Jää nähtäväksi, mitkä hänen ensimmäiset toimensa ovat ja mikä on Vladimir Putinin itselleen antama rooli uuden presidentin alaisuudessa.
Olen myös sitä mieltä, että nykyisessä tilanteessa, jossa demokraattisesti ajattelevien ehdokkaiden ei annettu asettua ehdolle vaaleissa tai ilmaista mielipidettään tilanteesta, jossa ihmiset lähtivät vaalien jälkeen kadulle, minun on tärkeää ilmaista oma mielipiteeni. Muuten päädymme samaan tilanteeseen kuin Euroopan neuvosto, joka on lykännyt omaa raporttiaan Venäjästä parempaan hetkeen.
Vaikka äänestänkin päätöslauselman puolesta, teksti ei ole aivan sellainen, kuin olisin halunnut sen olevan. Uskon, että demokraattisena instituutiona velvollisuutemme on ottaa periaatteellinen ja rohkea kanta mielipiteessämme tärkeästä asiasta, kuten tämä kanta, joka koskee vapaita vaaleja.