Puhemies. − (EN) Seuraavana esityslistalla on Vasco Graça Mouran kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan puolesta laatima mietintö kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta (2007/2211(INI)) (A6-0075/2008).
Vasco Graça Moura, esittelijä. – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät naiset ja herrat, ehdotettuani yleistä kehystä kulttuuriasioille Lissabonin ohjelman yhteydessä päätin liittää mietintööni useita parlamentin jäsenten esittämiä ehdotuksia, koska ne olivat yleisen lähestymistavan mukaisia. Siksi jos mietintöön sisältyy joitain kohtia, jotka vaikuttavat tarpeettomilta, kun niitä verrataan muihin välineisiin, jotka on jo hyväksytty ja jotka ovat voimassa, niillä pyritään korostamaan aiheita, joita pidetään kaikkein olennaisimpina.
Kuin muistelen tuon kehyksen pääkohtia, sanoisin, että Euroopan unionilla on hyvin erityinen velvollisuus turvata Euroopan kulttuurinen rikkaus. Euroopan kulttuuriperintöä on kaikissa muodoissaan kaikin tavoin suojeltava ja levitettävä sekä unionissa että sen ulkopuolella kieltämättä sitä tosiasiaa, että on suotavaa ottaa mahdollisimman avoin asenne kaikkiin toisiin kulttuureihin, mikä on sitä paitsi aina ollut tunnusomaista Euroopalle.
Meidän kulttuuriperintömme, johon kuuluu sen eri ilmaisumuodot sekä sen perustana olevien lähteiden, kuten kreikkalais-latinalaisen ja juutalais-kristillisen antiikin yhdistelmä on historian kuluessa asettanut Euroopan kaikkien maanosien eturiviin. Se on ajanut merkittävästi innovointia, kehitystä ja edistystä levittäen niitä kaikkialle, ja se on edelleen tänä päivänä humanismin, henkisen rikastumisen ja virkistyksen, demokratian, suvaitsevuuden ja kansalaisuuden kiintopiste.
Yhä kansainvälisemmässä maailmassa huomattavat erityisominaisuudet, jotka sisältyvät Euroopan kulttuurisen rikkauden ytimeen, muodostavat aidon eurooppalaisen lisäarvon, ja niiden identiteettiä koskeva tehtävä on elintärkeä Euroopalle ja unionille sikäli, että se auttaa niitä ymmärtämään maailmaa, luomaan yhteenkuuluvuutta, korostamaan niiden ainutlaatuisuutta ja vahvistamaan itseään suhteessa muihin kansoihin.
Erityisten tapojen, joilla Euroopan kulttuuriperinnön vaikutus on historian kuluessa löytänyt muotonsa muissa maanosissa, on johdettava erityistoimenpiteisiin, joissa painotetaan tekijöitä, joilla rakennetaan sivilisaatiota, luodaan yhteisymmärrystä ja rakentavaa lähestymistapaa, jolla liitetään yhteen edustetut kansat. Me suosittelemme, että neuvoston ja komission olisi pidettävä arvossa Euroopan klassisen perinteen arvovaltaa ja kansallisten kulttuurien historiallista panosta vuosisatojen ajan kaikissa muodoissaan ottaen myös huomioon kulttuurialan tarpeet tulevaisuudessa.
Ehdotamme, että vuosi 2011 nimetään ”Kreikan ja Rooman antiikin eurooppalaiseksi teemavuodeksi”, jotta unionin kansalaiset ja muu maailma kiinnittävät enemmän huomiota tähän tärkeään kulttuuriperinnön osaan, joka on vaarassa painua unohduksiin. Samasta syystä me korostamme tarvetta edistää eurooppalaisten kielten arvon nostamista maailmassa ja niiden asemaa muiden maanosien luovassa kulttuuritoiminnassa vastavuoroisen tuntemuksen sekä ymmärtämyksen helpottamiseksi ja näillä kielillä Euroopan ulkopuolella tuotetun ja välitetyn kulttuurisen vuorovaikutuksen helpottamiseksi.
Toisaalta kulttuurialalla tällä hetkellä saatavilla olevat yhteisön ohjelmat eivät ole täysin yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön mukaisia, ja tästä syystä tarvitsemme erityisohjelmia, joilla edistetään taiteellista luovuutta ja mahdollistetaan laajemman ja syvemmän yhteyden ylläpitäminen sellaisiin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja arvoihin, joihin eurooppalainen kulttuuriperintö rakentuu ja joilla edistetään näiden arvojen ja hyödykkeiden vuorovaikutusta identiteettejä ja eroja koskevassa humanistisessa käsityksessä sekä nykyisessä kulttuurituotannossa.
Kulttuurialan ohjelmissa on erittäin myönteisiä ulottuvuuksia yhteenkuuluvuuden, tosiasiallisen lähentymisen, talouskasvun, kestävän kehityksen, innovoinnin, työllisyyden ja kilpailukyvyn osalta, mutta emme saa unohtaa, että kulttuuri ja kulttuurituotteet ovat itsessään merkityksellisiä (cultura qua culture). Haluaisimme muistuttaa neuvostolle, että komission tiedonannossa ehdotettuihin ja jo olemassa oleviin toimiin varattua talousarviotukea on tarkasteltava uudelleen välittömästi ja kiireellisesti. Lopuksi, koska ei ole enää aikaa mainita muita kohtia, pidän myönteisenä komission tiedonantoa ja sitä, että neuvosto hyväksyi sen. Olemme samaa mieltä asetetuista tavoitteista.
Ján Figeľ, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää Vasco Graça Mouraa hänen sitoumuksestansa, valiokuntaa itseään ja kaikkia tähän mietintöön olennaisesti myötävaikuttaneita. Uskon sen vahvistavan, että kulttuuri ansaitsee keskeisemmän paikan keskusteluissamme ja yhteistyössämme päivien ja vuosien aikana. Tämä on vahvistus siitä, että siirrymme pois kovien aineiden, hiilen ja teräksen, hallitsemalta alkuperäiseltä asialistalta abstrakteihin asioihin, kuten kulttuuriin, koulutukseen, luovuuteen ja kansalaisuuteen. Emme voi mitata sitä kiloissa tai tonneissa, mutta kyse on yhtenäisyytemme tulevaisuudesta, yhteisöstämme paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla ja myös Euroopan tasolla.
Luulen, että esitimme siksi ehdotuksen. Viime vuoden jälkeen se on saanut paljon konkreettista huomiota ja tukea yleisöltä jäsenvaltioissa sekä neuvostossa. Minä olen iloinen tästä, koska tämä oli tärkein vastaus: me haluamme työskennellä enemmän kulttuurin välityksellä, kulttuurin vuoksi ja myös kulttuurin maailman tai maailmankulttuurin vuoksi. Olen iloinen, että tuette tätä toimintasuunnitelmaa, joka on myös hyvin tärkeä. Minulle komission jäsenenä ja myös komissiolle on ollut hyvin selvää, että parlamentti haluaa toteuttaa enemmän toimia näillä aloilla.
Meidän on luonnollisesti mukautettava yhteistä lähestymistapaa. Tämä on oikea tapa toteuttaa tätä toimintasuunnitelmaa. Kolme perusalaa ovat tärkeitä, ja ne on myös mainittu mietinnössä: luova teollisuus, kulttuurin monimuotoisuus ja kulttuurien välinen vuoropuhelu, ja yhtä tärkeää on ulkoinen ulottuvuus, ulkoinen kulttuuriyhteistyö ja kulttuuri unionin ulkopolitiikassa.
Olen samaa mieltä kanssanne siitä, että kulttuurin taloudelliselle merkitykselle ei saa antaa liikaa painoarvoa, mutta meidän on todella saatava aikaan kunnollinen tasapaino kulttuuripolitiikassamme. Mietinnössänne todetaan aivan oikein, että on tärkeää antaa kulttuurille laajempi tehtävä kansainvälisissä suhteissa. Me pidämme tätä mahdollisuutena rakentaa ennakoiva ja rakentava toimintasuunnitelma kulttuurin monimuotoisuudesta yhteisön politiikassa. Tiedän voivani luottaa yhteistyöhönne tässä asiassa.
Liikkuvuutta koskevan kysymyksen osalta pidämme kulttuurin toimijoiden kansainvälisen liikkuvuuden tarvetta keskeisenä välineenä Euroopan kulttuurialueen rakentamisessa. Tarkastelkaamme vaikkapa Erasmus-ohjelmaa koulutuksen alalla. Vuosikymmenen – nyt jo kahden vuosikymmenen – jälkeen meillä on eurooppalainen korkeakoulutusalue, ja suosituin ohjelma ja avoimuutta yliopistoissamme. Katson, että näitä liikkuvuuden, tiedon, kunnioituksen ja hyväksynnän tavoitteita pitää myös kehittää taiteiden ja kulttuurin alalla. Uskon, että voimme saavuttaa nyt paljon käynnistämällä liikkuvuutta koskevan pilottihankkeen, jota parlamentti ehdotti viime vuonna.
Lopuksi, on tärkeää, kuten mainitsitte, että omaksutaan yhteinen lähestymistapa. Olen tyytyväinen, että jäsenvaltiot tukivat avoimia koordinointimenetelmiä. Viime vuoden marraskuussa luotiin kaksi asiantuntijatyöryhmää, joihin kuului jäsenvaltioiden edustajia ja joiden tavoitteena oli parantaa taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuutta ja maksimoida luovan teollisuuden ja kulttuuriteollisuuden mahdollisuuksia. Teille tiedotetaan asianmukaisesti näiden ryhmien työn tuloksista. Kuten tiedätte, olemme perustaneet kulttuurifoorumin, ja ensimmäinen järjestettiin Portugalin puheenjohtajakaudella, ja olen tästä kiitollinen. Me ehdotamme myös, että kulttuurin ja luovan sektorin pitäisi perustaa kulttuuria ja luovaa teollisuutta käsittelevä foorumi ja toinen foorumi kulttuurin saatavuutta varten olemassa olevan kulttuurienvälisen vuoropuhelun foorumin esimerkin mukaisesti.
Arvelen, että mahdollinen panostus on kasvussa, ja olen tyytyväinen komission kanssa ja täällä parlamentin kollegojen kanssa tekemästäni työstä, jotta kulttuuri otettaisiin huomioon monissa muissa EU:n toimintalinjoissa. Odotan innokkaasti tätä keskustelua ja erityisesti tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa.
Grażyna Staniszewska, aluekehitysvaliokunnan lausunnon valmistelija. − (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella vilpittömästi Vasco Graça Mouraa hyvästä mietinnöstä, joka on johdonmukainen ja jossa esitetään erityisellä tavalla kulttuurin alan painopisteet ja määritellään pitkän aikavälin tavoitteet. Mietinnössä osoitetaan kulttuurin merkitys Euroopan unionin kehitykselle sekä innovoinnin ja kilpailukyvyn mahdollisuuksien parantamiselle. Kulttuuri on ala, jolla luodaan työpaikkoja ja vahvistetaan aidosti talouskasvua. Haluaisin aluekehitysvaliokunnan puolesta kiinnittää huomionne Euroopan unionin alueisiin tärkeänä kulttuuriyhteistyön foorumina. Kulttuuri ja kieli edistävät alueiden kehitystä, ja ne vetävät puoleensa investointeja etenkin heikosti kehittyneillä alueilla, joilla on vähäiset luonnonvarat ja vähän matkailun ja vapaa-ajan vetonauloja. Tämän vuoksi paikallis- ja alueviranomaisilla on hyvin tärkeä asema kulttuurin yleisessä tukemisessa ja kehittämisessä toimivaltaansa kuuluvilla alueilla. Mietinnössä on vain yksi kohta, josta minulla on epäilyjä – ja tässä yhteydessä minä puhun Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta Euroopalle, jotta minun ei tarvitsisi toistaa itseäni hetken kuluttua – ja se on johdanto-osan K kappale, jossa me pyydämme, että Euroopan ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien ja matkailijoiden on kunnioitettava Euroopan kulttuuriperintöä. Tämä ei ole hyvä sanamuoto. ALDE-ryhmän jäsenet äänestivät tätä vastaan valiokunnassa.
Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna on syytä huomauttaa, että Euroopan unionin pitäisi olla avoin muille kulttuureille toteuttaessaan kulttuurinvälisen vuoropuhelun arvoja. Sen pitäisi edistää ja luoda pohjaa yhteistyölle ehdottamalla mielenkiintoisia ohjelmia. Siksi ei ole hyvä, että Euroopan kolmansien maiden mahdollisuus ottaa osaa poikkeuksellisen kiinnostavaan ja arvokkaaseen Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevaan ohjelmaan vuoden 2010 jälkeen on torjuttu.
Arvoisa puhemies, minun piti pitää toinen puhe hetken päästä, joten pyytäisin teiltä vielä nyt 10 sekuntia, ja silloin en esitä puhetta toista kertaa.
Katson, että Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluvilla valtioilla pitäisi ennen kaikkea olla mahdollisuus osallistua tähän ohjelmaan. Tuen voimakkaasti mietinnössä tehtyä pyyntöä julistaa vuosi 2010 Frédéric Chopinin eurooppalaiseksi teemavuodeksi, koska silloin on kulunut 200 vuotta tämän nerokkaan säveltäjän syntymästä ja koska hän kiistattomasti edisti Euroopan ja maailman kulttuuria.
Ruth Hieronymi, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi kiittää Vasco Graça Mouraa vilpittömästi ryhmäni, Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta hänen loistavasta mietinnöstään. Kiitän myös komissiota siitä, että se antoi tämän tiedonannon kulttuuria koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta. Se voi luottaa parlamentin tukeen kulttuurille poikittaisena tehtävänä, taiteilijoiden liikkuvuuden ja alueellisen yhteistyön lisäämiselle ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamiselle.
Panemme kuitenkin merkille, että tästä toimintasuunnitelmasta puuttuu jotain. Tämä on aihe, josta keskustelimme yksityiskohtaisesti hetki sitten. Kulttuuriteollisuus ja sen lisääntyvä merkitys tarkoittaa, että taloudellisista näkökohdista tulee huomattavasti aikaisempaa keskeisempiä. Kulttuurin toimintaohjelmassa ei ole kyse ainoastaan paremmasta yhteistyöstä toimintaohjelmassa tai rahoituksen lisääntymisestä vaan myös oikeudellisista kehyksistä. Siten on todellakin totta jopa Euroopan unionissa, että jos kulttuuri kilpailee sisämarkkinaoikeuden tai kilpailuoikeuden kanssa, se vetää aina lyhyemmän korren epävarmassa tapauksessa.
Te kaikki muistatte Katalin Lévain mietinnön: sisämarkkinoista ja palveluista vastaava komission jäsen kuvasi verkkomusiikin kollektiivisia hallintoyhteisöjä esteeksi kilpailulle sisämarkkinoilla. Tässä yhteydessä kulttuuri vetää lyhyemmän korren ja on huonommassa asemassa kuin Euroopan sisämarkkinalaki. Kyse on kiireellisestä tarpeesta, ja huomenna parlamentti tekee asiasta päätöksen samalla tavalla kuin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta. Unescon yleissopimus on pantava täytäntöön kulttuurin moninaisuuden suojelemiseksi kolmansien valtioiden osalta ja myös erityisen kiireellisesti EU:n lainsäädännössä.
Vilpitön toiveemme komission jäsenelle on, että koska meillä on vain yksi ajankohta, tarvitsemme kiireellisesti ehdotuksen kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseksi Euroopan sisämarkkinalainsäädännössä.
Marianne Mikko, PSE-ryhmän puolesta. – (ET) Arvoisat kollegat, kollegamme Vasco Graça Moura on tehnyt erinomaisen työn laatiessaan mietinnön, joka koskee sekä kulttuuriperintöä että tulevaisuuden tarpeita, yleisiä periaatteita ja tiettyjä aloitteita. Esitän kiitokseni varjoesittelijänä.
Haluaisin keskittyä vain joihinkin näkökohtiin. Olosuhteet muuttuvat vuoden 2009 alusta: Lissabonin sopimus on tullut voimaan. Jotta diplomaattiset edustajamme voivat edustaa kulttuurejamme kunnolla, kulttuurinen ulottuvuus pitäisi sisällyttää johdonmukaisesti ulkopolitiikkaamme. Tällä hetkellä olemme kaukana tämän tavoitteen saavuttamisesta. Aluksi puhumme kulttuurisen ulottuvuuden sisällyttämisestä vain kehitystoimiin, vaikka tämä aiheuttaa meille ongelmia. Euroopan kulttuurissa on monia hyvin arvokkaita aineksia, mutta sen sijaan että nauttisimme niiden kokonaisuudesta, näytämme saavuttavan vain aritmeettisen keskiarvon. Euroopan kulttuurilla on valitettavasti vain pieni edustus maailmanlaajuisesti.
Rohkenen uskoa, että maailman parhaat elokuvantekijät ja kirjoittajat asuvat Euroopassa, mutta Hollywood hallitsee maailman elokuvateattereja, ja kirjakaupat ovat pullollaan taskukirjaviihdettä Yhdysvalloista. Miksi käännämme ulkomaista massatuotantoa, ja miksi emme käännä omien maidemme parhaita kirjoittajia? Miksi meidän avustamamme kolmannet maat käyttävät mieluummin rahat Yhdysvaltojen kulttuurituotteisiin? Tämän asiantilan on muututtava.
Meidän täytyy epäilemättä keskittyä enemmän yhteisen Euroopan kulttuurialueen luomiseksi uudelleen. Kulttuurialueeseen kuuluvat Välimeren ja Keski-Euroopan sekä Pohjoismaiden, Itämeren ja Itä-Euroopan valtiot. Me olemme sen vuoksi vahvempia ja saavutamme kokonaisuuden, johon kuuluvat kaikki arvokkaat osat, kokonaisuuden, joka on suurempi kuin sen osien summa.
Ewa Tomaszewska, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, tämä on erittäin arvokas ja erityisen hyvin valmisteltu asiakirja. Onnittelen Vasco Graça Mouraa.
Luonnoksessa päätöslauselmaksi kiinnitetään huomio sellaisen erityisen lähestymistavan tarpeeseen, jolla vastataan kulttuurin ongelmiin kansainvälistymisen aikakaudella. Huolimatta avoimuudestamme muiden kulttuurien perinnölle, on erityisen tärkeää suojella, levittää ja edistää Euroopan kulttuuria. On tärkeää muistaa kulttuurimme juuria ja erityisesti Kreikan ja Rooman antiikin roolia. Meidän pitää kuitenkin myös tarkastella kulttuurin niitä alueita, jotka ylittävät esteettä rajat ja joihin ei tarvita käännöstä. Tarkoitan musiikkia ja maalaustaidetta.
Vuonna 2010 on kulunut 200 vuotta Frédéric Chopinin syntymisestä. Hän oli nerokas säveltäjä, joka tunnetaan ympäri maailman. Kun tämän tapahtuman merkitystä painotetaan, on helpompi panna merkille Euroopan kaikkien huomattavien muusikkojen – Mozartin, Lisztin, Händelin, Haydnin, Schumannin, Verdin, Griegin, Berliozin, Paganinin ja monen muun – osallistuminen Euroopan sivistyksen luomiseen ja maailmankulttuuriin.
Tässä mietinnössä kiinnitetään huomio myös nykyisiin ongelmiin, joita taiteilijat kohtaavat rajojen ylittämisessä, sekä taiteilijoiden liikkuvuuden vaikutukseen taiteellisen kehityksen osalta, ja siinä painotetaan taiteen tehtävää taloudellisessa kehityksessä.
Helga Trüpel, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kiinnostavaa tässä kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevassa Euroopan toimintasuunnitelmassa on se, että siinä todella vahvistetaan strateginen vaatimus siitä, että kulttuuripolitiikka on järjestettävä alana ja että sen lisäksi kulttuurin pitäisi olla olennainen osa Euroopan toimintalinjojen eri alueita, kuten ulkopolitiikkaa, kaupunkirakentamispolitiikkaa ja rakennerahastoja koskevaa politiikkaa. Tämä on todella uusi ominaisuus. Se muuttaa Euroopan unionin mielikuvaa kulttuurin tärkeydestä ja sen strategisesta merkityksestä koko politiikalle.
Kulttuuri on aina kaksiteräinen miekka, ja tämä on erityisen mielenkiintoista. Se on aina tuote, mutta se on enemmän kuin tuote, koska sillä on merkitys ja tarkoitus. Haluaisin tänä iltana jälleen kerran ilmaista asian havainnollisesti: oletan, että tällä kulttuurin kaksoisluonteella on todella vaikutusta kaikilla politiikan aloilla erityisesti sisämarkkinoiden logiikan suhteen. Lisäksi komission jäsen Figeľ on hyvin vahva, jos hän onnistuu välittämään kulttuurin strategisen merkityksen muille komission jäsenille.
Věra Flasarová, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Globaalistunut maailma on osoitus maailmanlaajuisesta kulttuurista. Kyseessä on kuitenkin käsite, joka voidaan tulkita monin tavoin. Globaali kulttuuri voi olla kaikkialla Euroopan unionissa parasta, jota yksittäiset Euroopan kulttuurit edustavat. Se voi olla myös postmoderni maailmanlaajuinen kulttuuri, joka vähitellen syrjäyttää ja vie väkisin pois alkuperäisen Euroopan monimuotoisuuden. Kannatan henkilökohtaisesti ensimmäistä tulevaisuudennäkymää. Haluan Euroopan unionin edistävän kulttuurista moninaisuutta, joka rikastuttaa valtioita ja antaa niiden oppia toisiltansa. Kansainvälistynyt maailma globaalistaa elämäntyylimme ja toimintatapamme. Monikansalliset yritykset ovat muuttaneet kaupunkimme tavalliseksi markkinapaikaksi, niin että emme joskus tiedä, olemmeko Pariisissa vai Prahassa. Henkilökohtaisesti katson, että olemme saaneet asiasta tarpeeksemme.
Kulttuurin paikka on kansan sielussa ja juuret sen kotipaikassa. Kulttuuria voidaan välittää, ja sitä voidaan omaksua ja torjua. Se on kuitenkin myös haavoittuvaa, jos siitä tulee pelkkä hyödyke tai jos tehdään myönnytyksiä populaareille näkökohdille, jotta se olisi kaikkien ulottuvilla. Kulttuurin pitäisi tosiaankin olla kaikkien ulottuvilla, mutta sillä pitäisi edistää korkeita arvoja sen sijaan, että ruokitaan tarpeita, ja sillä pitäisi asettaa korkeampia tavoitteita sen sijaan, että vastataan mataliin vaatimuksiimme, koska suuren yleisön tyydyttämiseen ei tarvita paljoa. Haluaisin kiittää esittelijää siitä, että hän painotti mietinnössään kaikkien Euroopan valtioiden kulttuuriperinnön säilyttämisen merkitystä.
László Tőkés (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, pidän erityisen myönteisenä tätä Vasco Graça Mouran onnistunutta mietintöä. Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna on syytä korostaa kulttuurin erityistä merkitystä Euroopan identiteetin vahvistamisessa.
Romanian unkarilaiseen väestöön kuuluvana henkilönä haluaisin kiinnittää jäsenvaltioiden huomion Euroopan uhanalaisten ja vähemmistökulttuurien tukemiseen. Esimerkkejä niistä ovat etnisten unkarilaisten vanhat kulttuurit Romaniassa, Moldavian csangot, Transilvanian szeklerit sekä Kreikan ja Bulgarian makedonialaiset, etniset serbit Romaniassa ja baskit Espanjassa. Euroopan neuvosto hyväksymää suositusta Suomen eduskunnan jäsenen Tytti Isohookana-Asunmaan csango-kansaa koskevan kertomuksen pohjalta voitaisiin seurata, koska sen tavoitteena on csangojen kulttuurin suojeleminen, sillä se on vaarassa kadota.
Euroopan unionin ulkosuhteissa on myös kiinnitettävä huomio Kiinan kommunistisen diktatuurin miehittämään Tiibetiin, jossa, kuten Dalai Lama ilmaisi, on päästetty kulttuurinen kansanmurha valloilleen tuhoamaan yksi maailman vanhimmista kulttuureista. Kiitos.
Marie-Hélène Descamps (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin ensiksi onnitella Vasco Graça Mouraa hänen mietintönsä laadusta ja siitä, että sen joka kohdasta käy ilmi hänen tietonsa ja hänen korkean tason asiantuntemuksensa.
Tässä mietinnössä vahvistetaan kulttuurin paikkaa Euroopan rakentamisessa sekä tarvetta suojella sitä ja edistää moninaisuutta. Hän korostaa tärkeää tehtävää, joka sillä on Lissabonin tavoitteiden saavuttamisessa ja EU:n ulkosuhteissa. Hän kehottaa aivan oikein vahvistamaan toimia tietyillä aloilla, kuten kirjallisessa käännöstoiminnassa, eurooppalaisten kielten edistämisessä, taiteen opetuksessa ja kulttuurisilla teollisuudenaloilla sekä meidän perintömme suojelemisessa ja edistämisessä. Tässä suhteessa meidän pitää edistää olemassa olevia kulttuuriohjelmia ja tukea uusia aloitteita, kuten sellaisen Euroopan kulttuuriperintöä koskevan laatumerkinnän luomista, joilla edistetään yhteisen identiteetin kehittymistä ja kannustetaan kulttuurimatkailua.
Tässä mietinnössä myös tähdennetään digitaalitekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kulttuurin saatavuuden, edistämisen ja levittämisen kannalta painottaen tarvetta turvata teollis- ja tekijänoikeudet. Tässä yhteydessä on oikein tukea erityisten, Euroopan digitaalisen kirjaston kaltaisten hankkeiden aloittamista. Kyseisen hankkeen tarkoituksena on digitoida perintömme, varmistaa sen saatavuus ja säilyttää se tuleville sukupolville.
Christa Prets (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, kiitokseni esittelijälle ja myös komissiolle tästä asiakirjasta. Jälleen kerran painotetaan kulttuurin keskeistä asemaa Euroopan yhdentymisessä ja Euroopan unionin maailmanlaajuisessa kuvassa. Se, miten suhtaudumme tunnustamiseen, joka ei ole uutta vaan erittäin tärkeää, ja sen sisällyttämiseen jokaisen politiikan alaan, kuten asia on jo määritelty 151 artiklassa, määritellään jo hyvin nykyisessä kulttuurin toimintasuunnitelmassa.
On hyvä, että valmistelutyön aikana neuvoteltiin laajasti kulttuurialan eri sidosryhmien kanssa. Sidosryhmät tekevät tärkeää kulttuurityötä, mistä meidän on kiitettävä niitä. Tarvitsemme kiireellisesti kulttuuristrategian, jotta emme pelkästään viittaa ylpeänä kulttuuriseen moninaisuuteemme, vaan voimme myös selviytyä haasteesta tämän moninaisuuden ja syntyvien ongelmien käsittelemiseksi.
Strategian täytäntöönpano on kuitenkin ratkaisevaa. Komission puheenjohtaja Barroso ilmoitti kulttuurialan työryhmän perustamisesta marraskuussa 2005 Budapestissa, ja se voisi olla tärkeä viesti ulkomaailmalle, mutta sitä ei ole vielä toteutettu. Toivon, että näin ei käy kulttuurin toimintasuunnitelman kanssa. Kulttuurin edistäminen on tuottoa, jota saadaan sijoituksista kulttuurien välisen vuoropuheluun ja Lissabonin strategian ja sisäisten suhteiden toteutukseen, ja se on ennen kaikkea yhteiskunnallinen arvonlisä.
Hyödynnämme taidetta ja kulttuuria. Ne tarjoavat meille suurta etua melkein jokaisella sosiaalisella ja taloudellisella alalla. Niitä ei pitäisi kuitenkaan käyttää hyväksi tai saattaa niitä nääntymään, ja siksi meidän pitäisi myös ajatella asianmukaista talousarviota.
Mihaela Popa (PPE-DE). – (RO) Onnittelen mietinnön esittelijää, kollegaani Vasco Graça Mouraa tavasta, jolla hän pystyi lisäämään melko suuren määrän tarkistuksia tähän mietintöön.
Olen henkilökohtaisesti hyvilläni siitä, että parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta hyväksyi suurella äänienemmistöllä tarkistukseni Euroopan unionin historian opiskelemisesta kaikissa jäsenvaltioissa.
Euroopan unionin rakentamista pitäisi opiskella niin, että nuoret tietäisivät Euroopan unionin perustamisen ja kehityksen vaiheet.
Minä uskon, että tietääkseen maan kulttuurin, kunkin meistä pitäisi tietää kyseisen valtion historia.
Euroopan unionin rinnalla, jotta Euroopan kulttuuria tunnetaan ja ymmärretään kansainvälistyneessä maailmassa, meidän pitäisi oppia Euroopan rakentamisen historiaa erityisesti, koska vuodesta 2009 lähtien voimassa on Euroopan unionin uusi sopimus. Me kaikki olemme Euroopan kansalaisia, ja kunkin kansalaisen velvollisuutena on tuntea historiansa.
Aloitteellani pyritään ehkäisemään se, että nuoret oppisivat tulevaisuudessa yhdensuuntaista historiaa, millä ei ole mitään perustetta todellisuudessa. Koska Euroopan parlamentti on juuri juhlinut puolen vuosisadan olemassaoloaan, minä uskon, että se ansaitsee historian, jolla edistetään kulttuuri-identiteettiä ja Euroopan kulttuuria kansainvälistymisen yhteydessä.
Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, pidän tätä mietintöä erityisen myönteisenä, koska siitä käy ilmi, että Eurooppa on kasvamassa yhteen ja että kulttuurilla on siinä erityinen tehtävä. Jos ajattelemme yksinomaan kulttuuripääkaupunkeja – ensi vuonna vuorossa on Linzin kaupunki Pohjois-Itävallassa – ne antavat monille luoville taiteilijoille mahdollisuuden tutustua toiseen osaan Eurooppaa. Useat ihmiset myös matkustavat Linzistä myöhemmin muihin kulttuuripääkaupunkeihin.
Tällä ohjelmalla edistetään huomattavasti keskinäistä yhteisymmärrystä. Erityisesti Vilnan tapauksessa meillä on oikein hyvä mahdollisuus näyttää, miten vahva yhteistyö voi todella olla. Tämän pitäisi olla myös esimerkki tulevaisuuden varalta.
Catherine Stihler (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, seikka, jonka haluaisin tuoda esiin, koskee kulttuurin tasapuolista saatavuutta riippumatta taustasta; rikas tai köyhä, mutta kulttuurin täytyy olla kaikkien ulottuvilla.
Vapaa pääsy museoihin ja taidegallerioihin – Skotlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – on johtanut siihen, että ennätysmäärä ihmisiä on tutustunut kulttuurilaitoksiin. Siksi vapaa pääsy kulttuurilaitoksiin ja kulttuuritapahtumiin on tärkeää koko Euroopan unionissa.
Monet tämän mietinnön kohdista – kohdat 10, 25, 26, ja 46 siitä, että vuosi 2011 on ”Kreikan ja Rooman antiikin eurooppalainen teemavuosi” – ovat hyvin mielenkiintoisia. Klassisten kielten opetuksen vähentyminen valtion kouluissa maassani Skotlannissa on hyvin masentavaa. Miten voimme ymmärtää nykyisyyttä, jos emme ymmärrä menneisyyttä? Olen kiitollinen mietinnöstä.
Tomáš Zatloukal (PPE-DE). – (CS) Euroopan unionilla on velvollisuus turvata Euroopan kulttuurinen rikkaus, koska meidän kulttuuriperinteemme on säilytettävä, ja sitä on levitettävä ja jaettava unionissa ja sen ulkopuolella. Jos tämä suunnitelma pannaan täytäntöön, siihen pitää saada poliittista ja rahoituksellista tukea. Yhteisön olemassa olevat kulttuuriohjelmat eivät täysin ilmennä yhteisen Euroopan kulttuuriperintömme laajuutta. Tuen komissiolle esitettyjä kehotuksia, joissa ehdotetaan erityisohjelmia taiteellisen luovuuden ja aineellisten sekä aineettomien hyödykkeiden ja arvojen edistämiseksi ja jotka muodostavat Euroopan kulttuuriperinnön. Tätä kulttuuriperintöä pitäisi hoitaa kestävästi. Julkisen ja yksityisen sektorin tuki on erityisen tärkeää tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Eurooppalaisen kulttuuritukijärjestelmän perustamista koskeva ehdotus voisi olla askel oikeaan suuntaan.
Roberta Alma Anastase (PPE-DE). – (RO) Kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna on erityisen sopivaa käsitellä todellista kulttuuria koskevaa Euroopan toimintasuunnitelmaa, jota edistetään sekä Euroopan unionissa että kansainvälisellä tasolla.
Siksi pidän myönteisenä tämän mietinnön laatimista, sillä siinä painotetaan oikein tämän alan merkitystä sekä tarvetta hyödyntää täysin sen potentiaalia. Kulttuuri on lähtökohta rauhan, demokratian ja suvaitsevuuden arvojen edistämiselle sekä erityisen toimivalle taloudelliselle kasvulle, jolla voidaan vastata kansainvälistymisen haasteisiin 21. vuosisadalla.
Mietinnön monien suosituksien osalta haluaisin toistaa kaksi näkökohtaa. Aivan ensiksi sisäisellä tasolla paikallisten ja alueellisten toimijoiden on välttämätöntä osallistua kulttuurin edistämiseen talouskehityksen ja Lissabonin strategian täytäntöönpanon tekijöinä sekä myös kulttuuriperinnön lujittamiseen ja yhteenkuuluvuuden edistämiseen nykyajan yhteiskunnassa. Toiseksi on Euroopan unionin parhaiden etujen mukaista edistää kulttuuria ja kulttuurien välistä vuoropuhelua riittävällä tasolla sen ulkopolitiikassa.
Tällä alalla naapuruuspolitiikkaan kuuluvien valtioiden pitäisi hyötyä pääasiassa näistä toimista.
Ján Figeľ, komission jäsen. − (SK) Kiitos keskustelusta ja erityisesti myönteisestä ja rakentavasta ilmapiiristä. Tämä on osoitus siitä, että uskotte kulttuurin ja nykyisen toimintasuunnitelman merkitykseen. Haluan vakuuttaa teille (vaikka minä olen yksi laajentumisen vuoksi vastatulleista), että kulttuuri ei ole ollut unionissa koskaan aikaisemmin yhtä huomattavassa ja yhtä keskeisessä asemassa kuin tällä hetkellä. Kysymys ei ole tietenkään pelkästään muodollisesta toimintasuunnitelmasta: siinä on kyse prosessista, edistymisestä ja toteutuksesta.
Viime vuosina useita asioita saavutettiin ensi kertaa historiassa: komission rooli yhteisön edustajana sekä Euroopan 25 tai 27 jäsenvaltion yhteinen edustus Unescossa on tietyn kulttuurisen kypsyyden tulosta.
Muutama kuukausi sitten jäsenvaltiot sopivat ottavansa käyttöön avoimen koordinointimenetelmän, vaikka monet eivät osanneet odottaa tätä. Meillä on pysyvä kulttuurifoorumi, vuosi 2008 on Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuosi ja olemme yhtä mieltä siitä, että vuodesta 2009 tehdään Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuosi: tämä on kaikki osoitusta valtavasta kehityksestä.
Kulttuurilla on toisaalta kaksinainen luonne. Sillä on taloudellinen ulottuvuus, mutta se on myös keino välittää merkitystä ja sisältöä. Siksi kulttuuri on erityislaatuinen, ja sillä ei ole yksinoikeutettua asemaa Euroopan lainsäädännössä. Se on myös syy siihen, miksi yksittäistapauksissa tai kiistoissa me haluamme soveltaa Euroopan lainsäädäntöä, mutta samalla me haluamme, että otetaan huomioon kulttuurin erityisluonne: tarve ylläpitää ja vahvistaa kulttuurin moninaisuutta, joka on meidän perintömme, erottava piirteemme.
Ennen kuin lopetan, haluaisin sanoa, että olen samaa mieltä siitä, että investointeja tarvitaan lisää. Komissio ehdotti kulttuuriohjelmaan 500 miljoonan euron talousarviota, mutta ainoastaan 400 miljoonaa hyväksyttiin. Vastedes saattaa olla mahdollista tukea kulttuurisia näkökohtia myös muissa ohjelmissa. Tehdessämme yhteenvedon rakennerahastojen käytöstä yksittäisiin rakenteellisiin toimiin 27 jäsenvaltiossa, olin hyvin iloinen huomatessani, että kulttuurille määrättiin koko unionissa kaudelle 2007–2013 kokonaisuudessaan noin viiden miljardin euron määrärahat rakennerahastoista. Jos me toimimme vastuunalaisesti, voimme yhdistää mahdollisuutemme, resurssit ja politiikan. Vahvistan teille, että tämä on myös minun vastuullani, ja minä haluaisin kutsua teidät yhteistyöhön ja auttamaan tämän toimintasuunnitelman toteutuksessa. Haluaisin lopuksi kiittää Vasco Graça Mouraa jälleen kerran.
Vasco Graça Moura, esittelijä, – (PT) Arvoisa puhemies, niin monen hyvän puheenvuoron jälkeen olen pahoillani, että vastaan lyhyesti ainoastaan niihin kohtiin, joita pidän pääasiallisina, mutta arvelen, että ne kaikki, niin kuin monet mietinnön kohdat, joita ei mainittu täällä, rikastuttavat huomattavasti tätä keskustelua.
Ensin minä haluaisin painottaa uutta politiikkaa kulttuurin käyttöönottamiseksi komission tiedonannon mukaisten termien perusteella. Helga Trüpel mainitsi sen, ja kyse on siitä, että kulttuurinen näkökohta sisällytetään muihin Euroopan toimintalinjoihin. Pidän tätä erittäin tärkeänä. Toisen seikan otti esille Marianne Mikko, ja se koskee kulttuurin ulottuvuutta, joka pitäisi ottaa osaksi Euroopan ulkopolitiikkaa, eikä ainoastaan Euroopan unionin kulttuuria vaan jäsenvaltioiden kulttuuria. Se on ehdottoman tärkeää. Kolmanneksi, kuten Ruth Hieronymi mainitsi, taloudellisten näkökohtien ja kulttuurin taloudellisen hyödyn sekä sen oman merkityksen välillä on hiuksenhieno tasapaino (culture qua culture).
Vielä kaksi kohtaa, Grażyna Staniszewska mainitsi kulttuuritoiminnan merkityksen alueellisella ja paikallisella tasolla, ja sitä myös painotetaan mietinnössä. Katson, että sitä olisi erityisesti korostettava. Olen täysin sitä mieltä. Lopuksi minun täytyy myös painottaa, että kulttuurin tarjoaminen perheille ja opiskelijoille koulujen ja yhteiskunnan välityksellä sekä siltojen rakentaminen kulttuuriperinnön ja täsmällisten tieteiden, innovoinnin ja teknologian välillä ovat keskeisiä näkökohtia näissä aihepiireissä.
Arvoisa puhemies, koska on mahdotonta käsitellä enää muita näkökohtia, haluaisin lopettaa sanomalla, että kulttuuri on eri kollektiivisten arvojen ja kokemuksien siirtymätön ja välttämätön järjestelmä ja että Euroopan pitäisi edetä kohti tulevaisuutta pitäen mielessä nämä kollektiiviset ja henkilökohtaiset arvot ja kokemukset.
Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan torstaina 10. huhtikuuta 2008.
Kirjalliset kannanotot (142 artikla)
Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. – (EN) Haluaisin käyttää tämän mahdollisuuden jäsentääkseni joitain merkittäviä seikkoja, jotka on esitetty Vasco Graça Mouran mietinnössä kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta. Ensiksi, taiteilijoiden sosiaalinen tilanne: olen samaa mieltä siitä, että meidän pitäisi luoda asianmukainen laillinen kehys verotuksen, työn ja sosiaaliturvan aloilla taiteilijoille ja esiintyjille. Meidän pitäisi myös keskittyä enemmän kulttuuriperinnön turvaamiseen.
Kulttuuriohjelma on hyvä, mutta se ei ole riittävä, ja tuen käsitystä siitä, että meillä pitäisi olla sen rinnalla muita ohjelmia, joilla pyritään enemmän Euroopan kulttuuriperinnön turvaamiseen ja edistämiseen. Lopuksi haluan painottaa tehokkaan kumppanuuden tarvetta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Voittaakseen nykyiset haasteet yksityisen sektorin pitäisi rahoittaa osittain kulttuuria. Eurooppalainen kulttuuritukijärjestelmä pitäisi perustaa mahdollisimman nopeasti.
Katalin Lévai (PSE), kirjallinen. – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, pidän myönteisenä komission ehdotusta kulttuurin toimintasuunnitelmaksi, jolla voidaan jatkaa eurooppalaista strategiaa sekä Euroopan unionissa että EU:n suhteissa kolmansien maiden kanssa. Tänä kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuonna on tärkeää keskittyä erityisesti monimuotoisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseen, sillä kulttuuri on Lissabonin strategian keskeinen tekijä, ja emme saavuta perustavanlaatuisia Lissabonin tavoitteita, jos me emme käsittele niitä sellaisina.
Olin pettynyt havaitessani, että mietinnössä kiinnitetään vähän huomiota kulttuurien, vähemmistöjen ja kansallisten tai etnisten ryhmien suhteisiin niissä valtioissa, joissa he elävät. Me emme voi olla välittämättä siitä, että taiteilla on merkittävä tehtävä vähemmistöjen sopeuttamisessa, mutta ne voivat myös antaa sosiaalista tukea lahjakkaille mutta köyhtyneille taiteilijoille. Tukemalla taiteita ja taiteilijoita me voimme tarjota mahdollisuuksia köyhille etnisille ryhmille, jotka ovat luonteeltaan transnationaalisia, kuten romanit, jotka ovat säilyttäneet vuosisatoja vanhan kulttuuriperintönsä näihin päiviin asti.
Meidän on lisäksi varmistettava, että kaupallisia suhteita (Internet) koskevat säännökset ovat avoimia oikeudenmukaisen markkinoille pääsyn turvaamiseksi, jotta Euroopan kulttuuriteollisuus voi siten kehittää mahdollisuuksiaan erityisesti audiovisuaalialalla ja musiikin alalla. Asianmukaisen kuluttajansuojan ohella meidän täytyy poistaa väärentämisen ja laittoman kopioinnin perimmäiset syyt ja suojella Euroopan kulttuurista moninaisuutta kunnollisilla ja oikeudenmukaisilla kilpailusäännöksillä, jotka perustuvat saavutuksiin.