Puhemies. − (EN) Seuraavan esityslistalla on Philippe Morillonin kalastusvaliokunnan puolesta laatima mietintö ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille (KOM(2007)0330 - C6-0236/2007 - 2007/0114(CNS)) (A6-0072/2008).

  Joe Borg, Komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aivan ensimmäiseksi kiittää esittelijää hänen työstään tämän mietinnön laatimiseksi. Monet olosuhteet ovat muuttuneet sen jälkeen, kun hyväksyttiin vuoden 1994 neuvoston asetus kolmannen maan vesialueilla harjoitettavasta kalastuksesta, ja yhteisön aluksille on lisätty kansainvälisiä velvoitteita yhteisön ulkopuolisten vesialueiden valtuutusten osalta.

Tämä ehdotus on otettu siten esille osana toimintasuunnitelmaa yhteisen kalastuspolitiikan yksinkertaistamiseksi ja parantamiseksi vuosina 2006–2008. Ehdotuksen tavoitteissa osoitetaan kyseistä henkeä yhdistämällä olemassa oleva lainsäädäntö yhdeksi asetukseksi varmistaen, että yhteisön aluksiin kolmansien maiden vesialueilla sovellettavia sääntöjä sovelletaan myös kolmansien maiden aluksiin yhteisön vesialueilla.

Monet kalastuslupien myöntämistä koskevan nykyisen järjestelmän säännökset pysyvät ennallaan. Ehdotuksen pääasialliset uudet kohdat voidaan tiivistää seuraavasti: Ensiksi, kaikki kalastussopimukset, joiden perusteella yhteisön alukset harjoittavat kalastusta, sisältyvät ehdotuksen soveltamisalaan, ja niihin kuuluvat kalastuskumppanuussopimukset, kahdenväliset kalastussopimukset, alueellisten kalastusjärjestöjen kanssa tehdyt sopimukset sekä yksityiset sopimukset. Tämä laaja soveltamisala on välttämätön, sillä kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen lippuvaltiot ovat vastuussa lippunsa alla purjehtivista aluksista. Kaikkien sopimusten mukaiset kalastusalukset olisi siten sisällytettävä soveltamisalaan.

Toiseksi, vähän käytettyjen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjakamista koskeva järjestelmä on otettu käyttöön, jotta optimoidaan kalastussopimusten mukaisten kalastusmahdollisuuksien käyttö. Tämä seikka esitettiin keskusteluissa melkein kaikista kalastuskumppanuussopimuksista, ja se on nyt sisällytetty jokaiseen niistä, jotta jokaisessa sopimuksessa lisätään vastinetta rahalle.

Haluaisin viimeisenä kohtana mainita kalastussopimusten ehdotetun väliaikaisen toteutuksen, minkä perusteella komissiolla on tarvittava oikeusperusta välittää lupahakemuksia kolmansille maille ennen kuin hyväksytään neuvoston asetus sopimuksen tekemisestä. Tällä varmistetaan suurimmassa osassa tapauksista, että yhteisön alukset voivat jatkaa kalastustoimintaansa keskeytyksettä kolmannen maiden vesillä.

Haluaisin kommentoida mietinnössä esitettyjä tarkistuksia. Komissio voi hyväksyä tarkistukset 1, 3, 5, 11 ja 16. Kelpoisuusperusteita koskevissa tarkistuksissa 7−9 luettelo on muutettu myönteiseksi luetteloksi kielteisen sijaan puheenjohtajavaltion ensimmäisessä kompromissitekstissä. Yleisesti kompromissiteksti kuitenkin kattaa valiokunnan huolenaiheet, lukuun ottamatta kelpoisuusperusteita koskevien kriteerien laajentamista edellisen 12 kuukauden aikana aiheutettujen rikkomusten osalta, mitä tarkistus 8 koskee. Komissio katsoo, että tämän säännöksen pitäisi pysyä muuttumattomana, sillä se pitää sitä tärkeänä varotoimena mahdollisen vakavan rikkomisen sattuessa.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistusta 2 rikkomista koskevasta määritelmästä, sillä vakavaa rikkomista koskeva määritelmä on selkeä, ja se esitetään asetuksessa (EY) N:o 1477/99. Tarkasteltaessa tarkistusta 12, joka koskee kaikkien hakemusten jättämistä edelleen toimittamatta, on pantava merkille, että puheenjohtajavaltio on poistanut 10 artiklan kompromissitekstistä. Tämä tehtiin neuvoston oikeudellisen yksikön lausunnon perusteella, koska sen mukaan komissiolla ei ole oikeudellista perustaa asettaa seuraamuksia jäsenvaltioiden aluksille, kuten tässä artiklassa esitettiin.

Komissio myös katsoo, että jäsenvaltioiden mahdollisuudesta antaa lausunto mistä tahansa päätöksestä säädetään jo 9 artiklan 2 kohdan perusteella ja että tähän asetukseen ei pitäisi sisällyttää mitään epävirallista menettelyä, jota sovelletaan ennen neuvotteluita tai niiden jälkeen. Tarkistuksia 6 ja 10 ei voida siten hyväksyä.

Ennen kuin lopetan puheenvuoroni, haluaisin korostaa erityisesti seuraavaa: ensinnäkin saalistietojen päivittäinen ilmoittaminen on tarpeen sähköisiä aluspäiväkirjoja koskevan asetuksen perusteella. Toiseksi, pyyntialueen sulkeminen merkitsee, että kalastusluvat eivät ole enää voimassa asianmukaisten kantojen tai alueiden osalta. Kolmanneksi, kaikkien sekakalastuksen kalastustoimintojen on katsottava vaikuttavan asianmukaisiin kantoihin. Neljänneksi, kansallisessa lainsäädännössä määritellään, mitä voidaan käyttää näyttönä tuomioistuimessa. Sen vuoksi komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 13, 14, 15 ja 17. Tarkistusta 4 ja tarkistuksia 18 ja 19 ei voida hyväksyä, koska komission ehdottama teksti on paikkansapitävä – tarkistuksen 4 osalta – tai tarpeeksi selkeä tarkistusten 18 ja 19 osalta.

En voi myöskään hyväksyä tarkistuksia 20–24, sillä ehdotuksen soveltamisalaan pitää kuulua kaikki sopimukset eikä ainoastaan kolmansien maiden kanssa tehdyt sopimukset, minkä mainitsin jo alussa. Lisäksi käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien uudelleenjakaminen on tarpeen, jotta varmistetaan kalastusmahdollisuuksien paras mahdollinen käyttö sopimuksen mukaisesti. Käyttämättömien kalastusmahdollisuuksien uudelleenjakaminen suoritetaan parhaiten lupien antamisen ja uusimisen yhteydessä

Haluaisin lopuksi painottaa, että tämä ehdotus on osa pakettia, johon kuuluu laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen torjuminen sekä valvontaa koskevan asetuksen uudelleentarkasteleminen myöhemmin tänä vuonna. Kuten kalatalousvaliokunta on viitannut, komissio pyrkii, ottaen huomioon avoimuuden ja yksinkertaistamisen, yhdenmukaistamaan nämä ehdotukset sekä välttämään niiden päällekkäisyyden.

  Puhemies. − (EN) Selvittääkseni asiaa: koska kyse on komission ehdotuksesta, komissio saa ensimmäisen puheenvuoron. Luulen, että parlamentin jäsen Morillon oli yhtä hämmentynyt kuin minäkin.

  Philippe Morillon, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, mikään ei yllätä minua, ja minusta mikään ei ollut yllättävää komission jäsenen puheenvuorossa.

Komission jäsen, kiitän teitä erittäin yksityiskohtaisesta selvityksestä. Haluaisin ainoastaan muistuttaa täällä, että komission asetusehdotuksessa ilmoitettuna tavoitteena on yksinkertaistaa ja parantaa kalastuslupien hallinnointimenettelyitä. Siinä oli kyse kaikkiin lupahakemuksiin sovellettavien yleisten sääntöjen käyttöönotosta, kuten komission jäsen itse mainitsi.

On ehdotettu kaikkien kalastuslupien hallinnointia koskevaa yhtä menettelyä. Komission ja jäsenvaltioiden välisten vastuualueiden jakaminen määritellään. Siinä ehdotetaan myös uusia kelpoisuusperusteita, rikkomuksiin sovellettavia seuraamuksia ja ilmoitusten antamista koskevia sääntöjä. Eri sopimusten mukaisten kansainvälisten velvoitteiden täyttäminen tehostuu, kun käyttöön otetaan toimenpiteitä, jotka velvoittavat jäsenvaltiot estämään vakaviin rikkomisiin syyllistyneitä tai laitonta, ilmoittamatonta tai sääntelemätöntä kalastusta harjoittaneiden luetteloon kirjattuja aluksia harjoittamasta kalastusta.

Mietinnön esittelijäksi nimitettiin Catherine Stihler, mutta koska suurin osa kalatalousvaliokunnan jäsenistä ei ollut hänen kanssa samaa mieltä kahdesta kohdasta, joita hän piti keskeisenä, hän päätti vetää nimensä pois mietinnöstä. Valiokunnan puheenjohtajana tehtävänäni on esitellä mietintö itse. Haluaisin kuitenkin samalla kiittää häntä hänen työstään ja annan hänen ilmoittaa päätöksensä syyt, kun hän esittää tarkistuksensa.

Kuulemismenettelyssä hänen mietinnöstään, josta vastaan nyt itse, kalatalousvaliokunta on ehdottanut monia tarkistuksia neuvoston asetusehdotukseen, ja te itse annoitte niistä tyhjentävän luettelon, ette luetteloa, vaan luvut, arvoisa komission jäsen. Tarkistukset hyväksyttiin suurella ääntenenemmistöllä, 19 puolesta, 5 vastaan ja 2 tyhjää. Esitän ainoastaan pääasiat.

Ensiksi, asetusta ei pitäisi soveltaa EU:n jäsenvaltioiden merentakaisiin alueisiin. Toiseksi, rikkomista ei pitäisi katsoa vakavaksi, ellei sitä vahvisteta syytteeseenpanossa yhdenmukaisesti asiaa koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Kolmanneksi laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevaa luetteloa pitäisi tulkita jonkin alueellisen kalastusjärjestön puitteissa, tai komission pitäisi tulkita sitä yhteisön järjestelmästä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevan neuvoston asetuksen mukaisesti. Arvoisa komission jäsen, tämä on erittäin tärkeä tehtävä, josta olette henkilökohtaisesti kiinnostunut.

Neljänneksi, komissio ei kieltäydy välittämästä hakemuksia lupaviranomaiselle ilman, että se antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden esittää huomautuksia.

Viidenneksi, komissio ei voi kieltäytyä välittämästä hakemuksia, ellei komission tietoon tule tosiasioiden perusteella, että jäsenvaltio ei ole noudattanut tietyn sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan.

Kuudenneksi ja lopuksi, kalastusluvan saaneiden yhteisön kalastusalusten on tehtävä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle ilmoitus saaliista ja pyyntiponnistuksista sopimuksen ja määrätyn kalastustoiminnan kannalta asianmukaisin aikavälein. Toimittamista koskevat vaatimukset ovat sähköistä aluspäiväkirjaa koskevan asetuksen mukaisia.

Annan kollegoideni puhua enemmän joistain näistä tarkistuksista, sillä monet heistä ovat esittäneet niitä.

  Carmen Fraga Estévez, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, lukuun ottamatta joitakin kohtia, joiden osalta kalatalousvaliokunta on korjannut komission ehdotusta yhdessä neuvoston kanssa liiallisen hienovaraisuuden välttämiseksi, me tuemme tämän ehdotuksen perusnäkökohtia. Sen tavoitteena on perustaa yksi yhteisön lupajärjestelmä yhteisön vesien ulkopuolella kalastustoimintaa harjoittaville aluksille.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä aikoo siten vastustaa äänestyksessä tarkistuksia, jotka on jo hylätty kalastusvaliokunnassa ja jotka esitetään uudelleen 40 allekirjoituksen vuoksi, sillä niillä on juuri päinvastainen tarkoitus, koska niissä vaaditaan, että kiintiöiden vaihtoa koskevien sopimusten pitäisi jäädä kalastuslupia koskevan lainsäädännön ulkopuolelle.

Minun mielestäni, koska tilintarkastustuomioistuimen valvontapolitiikan puutteita koskeva kertomus on vielä otsikoissa ja koska on lopullisesti päätetty puuttua laittoman kalastuksen torjuntaan, ei ole kovinkaan hyväksyttävää väittää, että joidenkin sopimuksien pitäisi jatkossakin jäädä yleisen kehyksen ulkopuolelle. Tämä kehys on välttämätön perustavanlaatuisena laillisena takuuna tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä toimijoiden että jäsenvaltioiden osalta.

On myös huomautettava, että me työskentelemme tiiviisti yhteisön eri politiikanalojen, erityisesti meripolitiikan, yhdistämiseksi ja koordinoimiseksi ja että parlamentti on täysin tukenut näitä toimia ja että työskentelemme myös yhteisön lainsäädännön yksinkertaistamiseksi, mikä on yhä tarpeellisempaa.

Emme saa tässä yhteydessä unohtaa, että kyseessä on yli 9 000 alusta, jotka toimivat eri sopimusten ja alueellisten kalastusjärjestöjen nojalla, mikä merkitsee yli 16 000 kalastusluvan järjestämistä, koska mihinkään sopimukseen, pohjoisessa tai etelässä, ei jätetä soveltamatta tätä velvoitetta.

Jos jotain pitää tehdä, niin on aika yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa kehystä, jotta se olisi mahdollisimman vakiomuotoinen. Ei pidä luoda edelleen eroja, jotka ainoastaan tekevät valvonnasta hankalaa ja herättävät epäluottamusta sääntöihin.

  Catherine Stihler, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen saadessani mahdollisuuden puhua kalastuslupia koskevasta Philippe Morillonin mietinnöstä, vai pitäisiköhän minun sanoa Catherine Stihlerin entisestä mietinnöstä. Alkuperäisenä mietinnön esittelijänä minun oli poistettava nimeni tästä mietinnöstä, kun kalatalousvaliokunta hylkäsi keskeisimmät tarkistukseni. Mietinnöllä oli tarkoitus yksinkertaistaa kalastuslupia. Sen sijaan komissio epäonnistui luodessaan tarpeettoman artiklan, jonka perusteella sillä olisi ollut oikeus jakaa kalastuskiintiöt uudelleen.

Jos ehdotusta tuetaan tarkistamatta, tällä mietinnöllä syrjitään epäoikeudenmukaisesti pohjoisia maita ja niiden aikaisempia kalastusoikeuksia ja vaarannetaan suhteellinen vakaus. On mahdotonta, että komissiolle annetaan vapaat kädet kalastusmahdollisuuksien uudelleenjakamiseksi, etenkin koska kalastusmahdollisuudet ovat niukemmat. On kysyttävä, onko kohta niin, että kaikki kalastavat vapaasti Pohjanmerellä. Tämä ei ole Skotlannin kalastajien edun mukaista, eikä se ole kantojen suojelemisen ja säilyttämisen edun mukaista. Yhteisen kalastuspolitiikan seuraava uudelleentarkastelu toteutetaan vuonna 2012, ja tämä mietintö on muistutus siitä, että aikaisemmat kalastusoikeudet ovat uhattuna Pohjanmerellä ja Itämerellä. Esitän uudelleen keskeiset tarkistukset täysistunnossa ja kehotan kollegoita antamaan niille tukensa. Jos näitä tarkistuksia ei hyväksytä, kehotan teitä äänestämään tätä mietintöä vastaan.

  Struan Stevenson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aloittaa kiittämällä Philippe Morillonia siitä, hän on ottanut tämän mietinnön vastuulleen. Minun on kuitenkin osoitettava myötätuntoni Catherine Stihlerille, koska hän teki paljon töitä tässä asiassa ja hänen täytyi, kuten kuulimme, vetää nimensä pois mietinnöstä. Tämä on aina erittäin turhauttavaa, ainakin kun esittelijä on tehnyt kovasti työtä näin monitahoisen toimen valmistelemiseksi. Ymmärrän kuitenkin hyvin, miksi hän toimi näin.

Vain harvat parlamentissa esittäisivät vastakkaisia mielipiteitä ehdotuksesta, jolla pyritään tehostamaan kalastustoiminnan velvoitteita, mutta olen erityisen huolestunut siitä, että mietinnön kalastusmahdollisuuksien vajaakäyttöä koskevan 13 artiklan perusteella komissiolle annetaan oikeus siirtää kalastusmahdollisuuksia jäsenvaltiosta toiseen. Tällä heikennettäisiin selkeästi koko suhteellisen vakauden käsitettä ja horjutettaisiin yhteisen kalastuspolitiikan keskeistä periaatetta. Itse asiassa 13 artikla on jonkinlainen Troijan hevonen, sillä siinä on ennemminkin kyse aikaisemmin toiselle jäsenvaltiolle myönnettyjen kalastusmahdollisuuksien hankkimisesta kuin hallinnollisen taakan vähentämisestä ja noudattamisen tehostamisesta, mitä minä pidin mietinnön tarkoituksena.

Tiedän, että Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ranska, Alankomaat ja Tanska ilmaisivat kalastusneuvostossa samankaltaisia huolenaiheita, joten, kuten Catherine Stihler ilmaisi, tämä herättää henkiin vanhan pohjoisen ja etelän välisen kuilun, jonka luulin kadonneen jo kauan sitten. Emme halua, että näin tapahtuu jälleen kerran. Päinvastoin todellakin toivon, kuten komission jäsen Borg kertoi meille aikaisemmissa kommenteissaan, että parlamentti äänestää huomenna Catherine Stihlerin tekemien ja parlamentin 40 jäsenen allekirjoittamien tarkistusten 20, 21, 22 ja 23 puolesta.

  Rosa Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Kiitos, arvoisa puhemies. Hyvä Struan Stevenson, olen varma, että me äänestämme juuri mainitsemianne tarkistuksia vastaan, ja minulla ei ole mitään epäilystä siitä, että tämä pohjoisen ja etelän välinen tilanne ei ole teille täysin uusi asia. Tähän saakka olette havainneet tilanteen pohjoisessa ja me etelässä. Haluaisimme nyt kokea jotain pohjoisen tilanteesta, sillä meistä vaikuttaa siltä, että asiat sujuvat hyvin pohjoisessa, joten me etelästä haluaisimme saada siitä osan.

Haluaisin ensin kiittää komissiota siitä, että se suostui yksinkertaistamaan ehdotuksen tekstiä, sillä on totta, että ensimmäisessä versiossa oli joitain seikkoja, joita oli vaikea hyväksyä. Valvontaa koskevan asetuksen uudelleentarkastelu, sopimus Grönlannin kanssa ja asia, jonka komission jäsen mainitsi, eli ehdotus laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta koskevaksi asetukseksi tekevät mahdolliseksi sen, että tämän ehdotuksen soveltamisalaa rajoitetaan.

Olen varma, että ryhmäni aikoo, kuten se teki valiokunnassa, äänestää huomenna niitä tarkistuksia vastaan, joilla pyritään välttämään yhteisen järjestelmän hyväksyminen ylimääräisille kalastusmahdollisuuksille, mitä olemme aina puolustaneet, samoin kuin olemme aina kannattaneet kaikkiin sopimuksiin, ei ainoastaan etelää koskeviin sopimuksiin, sovellettavaa yhtenäistä järjestelmää ylimääräisten kalastusmahdollisuuksien käyttämiseksi, mihin neuvosto sitoutui ratifioidessaan kumppanuussopimuksen Grönlannin kanssa. Uskon siten voivani sanoa, että minun ryhmäni äänestää niitä muutoksia vastaan, joilla yritetään saada tämä järjestelmä koskemaan ainoastaan etelässä sijaitsevien valtioiden sopimuksia eikä pohjoisessa sijaitsevien valtioiden sopimuksia. Uskon siksi, että sovellamme niitä kaikkiin sopimuksiin, jolloin olemme asiasta tyytyväisiä.

Me olemme 12 artiklaa koskevan kysymyksen osalta samaa mieltä lupien myöntämiseen sovellettavasta väliaikaisesta menettelystä ennen kuin komissio hyväksyy päätöksen sopimuksen ratifioinnista, sillä katsomme, että tähän asiaan on saatava lainsäädännöllinen ratkaisu. Olemme siten komission kanssa samaa mieltä sellaisen menettelyn tarpeesta, jolla varmistetaan, että kalastusmahdollisuuksia ei aseteta vaaraan, kuten 12 artiklassa mainitaan, jos kalastussopimuksen ratifiointiprosessia ei ole saatu päätökseen.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, komission mukaan tämän ehdotuksen päämääränä on edistää yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita ja antaa yhteisön varmistaa paremmin sen kansainvälisten velvollisuuksien noudattaminen.

Yhteisön kalastuslaivasto harjoittaa toimintaa noin 20 valtion aluevesillä kahdenvälisten sopimusten perusteella. Kun hallinnoimme kalastusta kestävästi rajoittamalla kalastusta Euroopan yhteisön vesialueilla, meidän pitäisi varmistaa, että emme vie muualle liikakalastuksen ongelmaa jakaen valtuutuksia aluksille, jolloin ne voivat käyttää vapaasti hyväkseen kolmansien maiden vesiä.

Huomautin komission jäsenelle Borgille viime kuussa, että meidän täytyy kiinnittää erityistä huomiota kansainvälisiin moraalisiin velvollisuuksiimme Afrikkaa kohtaan. Meren luonnonvarojen huomattava ja kestämätön hyväksikäyttö Afrikan valtamerissä aiheuttaa kalatalouden romahduksen, ratkaisevan tärkeiden ekosysteemien menetyksen ja merien luonnonvaraisen elämän häviämisen. Suuri osa ongelmaa on EU:n ja muiden kalastusyritysten ilmoittamaton, laiton ja sääntelemätön kalastus. Pelkästään vuonna 2005 noin 40 prosenttia kalansaaliista pyydettiin ilman lupaa tai säännösten vastaisesti Guinea-Bissaun vesillä.

  Joe Borg, Komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, aivan ensiksi haluaisin selvittää merentakaisten valtioiden ja alueiden sisällyttämisen osalta sen, että säännökset eivät koske niitä, koska ehdotuksen soveltamisalaan eivät kuulu merentakaisiin valtioihin ja alueisiin liputetut alukset Ne koskevat kuitenkin syrjäisimpiä alueita, joiden katsotaan olevan yhteisön vesiä.

Minä olen samaa mieltä niiden parlamentin jäsenten kanssa, jotka ovat tukeneet tätä ehdotusta nykyisessä muodossaan. Sillä on laaja soveltamisala, jotta kaikista sopimuksista saadaan tehokkaampia ja jotta varmistetaan vastinetta rahalle kalatalousvaliokunnan ja muiden, kuten tilintarkastustuomioistuimen, yleisten tavoitteiden mukaisesti.

Haluaisin sanoa tarkistuksista, että tietyt tarkistukset hyväksyttiin, kuten ilmoitin. Muut on jätetty ulkopuolelle puheenjohtajavaltion ensimmäisen kompromissitekstin tai sen takia, että ehdotetut tarkistukset katetaan jo asetuksen muilla kohdilla tai muiden säännösten perusteella.

Haluaisin toistaa, että kaikki kalastussopimukset, joiden nojalla yhteisön alukset harjoittavat kalastusta, sisällytetään ehdotuksen soveltamisalaan. Tämä on olennaista, koska Yhdistyneiden Kansakuntien meriyleissopimukseen kuuluvat valtiot ovat, kuten mainitsin aikaisemmin, vastuussa niiden lipun alla purjehtivista aluksista.

Toiseksi vaajakäytettyjen kalastusmahdollisuuksien uudelleenjaon tarkoituksena on optimoida kalastusmahdollisuuksien käyttö kalastussopimusten mukaisesti. Tämä on loppujen lopuksi vain kalastussopimusten kunnollista hallinnointia, enkä aio asettaa vaaraan suhteellista vakautta ottaen huomioon, että 13 artiklan 6 kohdassa ilmoitetaan seuraavaa: ”Hakemusten toimittaminen tämän artiklan mukaisesti ei vaikuta millään tavoin kalastusmahdollisuuksien tulevaan jakamiseen jäsenvaltioiden kesken”. Kyseessä on siten uudelleenjako, jolla maksimoidaan myönnetyt tai käytössä olevat kalastusmahdollisuudet, eikä kyseessä ole missään nimessä ennakkotapaus, jolla heikennettäisiin suhteellista vakautta.

Haluaisin lopuksi myös sanoa, että tästä säännöksestä tulee tavanomainen osa kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastuskumppanussopimuksia ja että se on jo sisällytetty neuvoston suostumuksella Grönlannin kanssa tehtyyn sopimukseen.

  Philippe Morillon, esittelijä. − (FR) Arvoisa puhemies, en varmankaan tarvitse paljon aikaa sanoakseni, että tämä keskustelu on ollut hyödyllinen ja että loppujen lopuksi se, että eräät kollegat ovat tehneet tarkistuksia lähes yksimielisestä äänestyksestä huolimatta, on tehnyt sen mahdolliseksi.

Olette ymmärtäneet, arvoisa komission jäsen, että tähän asiaan liittyy kaksi huolenaihetta. Vastasitte osittain ensimmäiseen esitettyyn huolenaiheeseen, joka on suhteellisen vakauden ylläpitäminen. Tämä on kollegoideni esittämien tarkistusten 20−24 tarkoitus. Toisen huolenaiheen esitti Catherine Stihler. Kyseessä oli se, että tarkistetun asetuksen perusteella voitaisiin hyödyntää kohtuuttomasti kalakantoja ja erityisesti kolmansien maiden kalakantoja. Jotkut muut parlamentin jäsenistämme olivat samaa mieltä, ja siksi he allekirjoittivat ne.

Uskon voivani sanoa tästä asiasta, että huomenna äänestettävän mietinnön teksti ei sisällä sellaista, mikä voisi herättää tällaista huolta. Jäseniemme on kuitenkin huomenna päätettävä asiasta, koska luulen, arvoisa puhemies, että ilmoitatte, että tästä mietinnöstä äänestetään huomenna.

  Puhemies. − (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 10. huhtikuuta 2008.

PUHETTA JOHTI
varapuhemies Mechtild ROTHE