Suulliset äänestysselitykset

- Mietintö: Berlato (A6-0164/2008)

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, tupakan tuotantoon ja kulutukseen liittyy paljon ristiriitaisuuksia. Meidän on oltava tietoisia siitä, että sillä, että tupakkaa viljellään EU:ssa, ei ole mitään vaikutusta siihen, kuinka paljon kansalaisemme kuluttavat tupakkatuotteita. Vaikka rajoittaisimme tupakan tuotantoa tai lopettaisimme sen Euroopassa, sillä ei vähennettäisi poltettujen savukkeiden määrää. Tupakoitsijat käyttäisivät maahantuotuja tupakkatuotteita. Tuen täysin sellaisen julkisen tiedotusohjelman kehittämistä, jossa on määrä julkaista tietoja tupakoinnin aiheuttamista vaaroista. Tupakan tuottajien ja valmistajien olisi kustannettava kyseinen tiedotusohjelma.

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Tuen tiedotuskampanjoita tupakan haitallisista vaikutuksista ja Euroopan parlamentin päätöslauselmasta, joka koskee pitkän aikavälin suunnitelmaa kyseisten kampanjoiden rahoittamisesta 80 miljoonalla eurolla, joka on pidätetty eurooppalaisten tupakanviljelijöiden tuista. Tämä tarkoittaa, että EU:n talousarvioon ei tule ylimääräisiä kuluja. Vaikka raakatupakan tuotannon taso Euroopassa on hyvin vähäinen, hädin tuskin neljä prosenttia, me olemme maailman johtava raakatupakan tuoja. Olemme enimmäkseen kolmansien maiden toimitusten varassa, ja kyseisissä maissa tupakkaa tuotetaan paikallisesti olosuhteissa, joita ei säännellä yhtä tiiviisti kuin tupakankasvatusta koskevia olosuhteita Euroopassa. Vastustan kuitenkin tupakan tuotannon tukemista Euroopassa, enkä ainoastaan yleisenä periaatteena: julkisia varoja, joita jaetaan tälle alalle, voitaisiin käyttää toisilla aloilla ja paremmalla tavalla.

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, me Euroopan parlamentin PASOK-ryhmässä olemme äänestäneet Sergio Berlaton mietinnön puolesta. Uskomme, että suurta yleisöä olisi edelleen tiedotettava seikoista, jotka koskevat tupakkaa ja tupakkatuotteita.

Samanlaista politiikkaa olisi harjoitettava myös tiedotettaessa suurelle yleisölle esimerkiksi liha- ja rasvatuotteisiin liittyvistä terveysseikoista, ja rahoituksesta olisi huolehdittava omatoimisesti.

Lisäksi emme näe syytä sille, miksi tukien maksua olisi jatkettava nykyisessä muodossaan vuoteen 2013 asti Kreikan kaltaisille alueille, joilla tupakantuotanto on laskenut rajusti.

- Mietintö: de Brún (A6-0133/2008)

  James Nicholson (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin pyytää anteeksi parlamentilta sitä, että vaikka olen varjoesittelijä, en eilen voinut olla paikalla. Tämä johtuu, siitä, että lentoni oli myöhässä. Pyydän tätä siis anteeksi.

Arvoisa puhemies, Pohjois-Irlannin rauhanprosessista on kirjoitettu paljon, ja tässä on taas yksi uusi mietintö, joka ei ole lainsäädännöllinen. Kysymyksenä on, oliko siitä apua? Kyllä siitä oli. Se tarkoitti, että monet pienet ryhmät Pohjois-Irlannissa, erityisesti naisten ryhmät, pääsivät liikkeelle ja kykenivät toimimaan alueidensa hyväksi.

Toteutettiinko sitä tasapuolisesti? Vastaus on ei, sitä ei toteutettu tasapuolisesti. PEACE I -ohjelman alussa se ei todellakaan ollut oikeudenmukainen, PEACE II -ohjelman osalta tilanne oli parempi, ja minä todellakin odotan, että PEACE III -ohjelman myötä asiaan tulee lisää parannusta. Unionistiset yhteisöt eivät saa osuutta, joka kuuluu heille. On huolehdittava paremmin sen takaamisesta, että rajatylittävät vallassa olevat elimet kunnioittavat alueen tasapainoa. Niiden olemassaololle ei ole mitään syytä, jos ne eivät kunnioita kyseistä tasapainoa. Räikeä esimerkki tästä on ICBAN. Se on rajatylittävä elin, jolle ei mielestäni saisi antaa yhtään enempää tukea, ennen kuin se on korjannut kantaansa.

Arvoisa puhemies, haluaisin antaa tunnustusta niille monille henkilöille, jotka PEACE-ohjelman alkamisesta lähtien ovat vapaaehtoisesti antaneet aikaansa kaikkien hyväksi. Olen luottavainen sen suhteen, että Pohjois-Irlanti edistyy ja että se alkaa kukoistaa. Kansalaiset ansaitsevat vähintäänkin tämän, ja varoitan uhkaavista tahoista, jotka ovat yhä alueella.

- Mietintö: Van Lancker (A6-0172/2008)

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta lähinnä kahdesta syystä: ensinnäkin, koska tässä mietinnössä vaaditaan painokkaasti, että jäsenvaltiot panisivat vihdoin täytäntöön Lissabonin strategian ja näin ollen myös työllisyyspolitiikkaa koskevat toimenpiteet, ja toiseksi, koska mietinnössä vaaditaan, että jäsenvaltioissa luotaisiin vihdoin hyviä ja edullisia lastenhoitopaikkoja. Tämä on hyvin tärkeä edellytys perhe-elämän ja työn yhteensovittamiselle. Siitä on erityisesti etua yksinhuoltajaäideille, koska kyseisellä tavalla luodaan työllisyysmahdollisuuksia. Lisäksi sen avulla voidaan torjua köyhyyttä. Ne ovat näin ollen myönteisiä strategioita, joita tarvitaan asianmukaisten työllisyystoimien toteuttamiseksi todellisuudessa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, työllisyys on mittari siitä, miten me edistymme. On kuitenkin vaikeaa olla havaitsematta tiettyjä epäkohtia sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla. EU:ssa, jota pidetään hyvinvoivana alueena, on edelleen miltei 80 miljoonaa ihmistä eli 16 prosenttia kaikista EU:n kansalaisista, jotka elävät köyhyydessä tai köyhyysuhan alla. Monet työpaikat ovat heikkolaatuisia. Ei ole keinoja, joilla nuoria voitaisiin auttaa työllistymään, tai joilla monet työntekijät voisivat olla pidempään työelämässä. Lisäksi ei ole keinoja vammaisten henkilöiden työllistämiseen. Meidän on pidettävä mielessä, että alueiden, joilla kehitys on kaikkein taantuneinta, on käsiteltävä suurimpia ongelmia. Korkea työttömyys, vanhempien ja vammaisten henkilöiden alhainen työllisyys, yli 12 kuukautta työttömänä olleiden henkilöiden suuri osuus, se, että naisilla on miehiä enemmän vaikeuksia työmarkkinoilla – tässä vain muutamia ongelmia, joita kyseisten alueiden on kohdattava.

Puolassa tilanne on tällainen ”Itäisen muurin” alueen osalta. Tilannetta Tšekin tasavallassa on syytä kommentoida myönteisesti: siellä työntekijäliikkeiden esteiden vähentäminen on asetettu yhdeksi tulevan puheenjohtajakauden ensisijaisista tavoitteista.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Anne Van Lanckerin mietintöä voi itse asiassa lukea kuin eräänlaista luetteloa, johon on merkitty hyviä aikeita ja toiveita. On aina helppoa ilmaista yhteen hengenvetoon, että naisten, vammaisten henkilöiden ja maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille on edistettävä ja että heidän palkkaustaan on parannettava, vaikka kyse on kolmesta hyvin erilaisesta ryhmästä. Keskimääräisen eläkeiän nostaminen viidellä vuodella EU:ssa vuoteen 2010 mennessä, täydelliset lastenhoitopalvelut, hyvin vähän työttömiä koulunsa päättäneitä, työpaikka henkilöille, jotka ovat olleet työttömänä neljä vuotta, ja niin edelleen.

Hyvä niin, mutta nyt ei ole joulu. Tämä on parlamentti eikä joulukuvaelma. Anne Van Lanckerin olisi tiedettävä paremmin, koska me molemmat asumme valtiossa, jossa valitettavasti 10 miljoonaa ihmistä valtion molemmissa osissa yksinkertaisesti vaativat perustavanlaatuista ja erilaista lähestymistapaa, joka koskee työllisyyskysymystä. Me emme enää vaadi yhdenmukaisuutta Euroopan tasolla. Päinvastoin, me vaadimme mahdollisuutta siihen, että jäsenvaltiot ja alueet voivat ryhtyä nopeasti ja tehokkaasti erityisiin toimiin, joita on tehtävä paikallistasolla. Kiitos.

- Mietintö: Lewandowski (A6-0181/2008)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Tämä on ensimmäinen mietintö parlamentin tuloista ja menoista, ja, itse asiassa se on täynnä tämän toimielimen omahyväisyyttä, vaikka asian kuuluisi olla päinvastoin.

Kaikki tietävät, että tässä toimielimessä tuhlataan rahaa. Kyseiset kaksi työpaikkaa maksavat valtavia summia rahaa, eikä niillä itse asiassa tarjota todellista lisäarvoa. Jokainen vuosi ennakoi tämän toimielimen toimintakustannusten valtavaa kasvua. Tällä kertaa kustannukset on naamioitu muka välttämättömiksi seuraamuksiksi Lissabonin sopimuksesta, jota tietääkseni ei ole vielä edes hyväksytty.

Sitten on vielä tietenkin uusi parlamentin jäsenten ohjesääntö, joka on eurofanaatikkojen keksimä asia ja jolla pyritään heikentämään vielä vakaammin yhteyttä parlamentin jäsenten ja heidän edustamiensa ihmisten välillä, mikä tietenkin maksaa erittäin paljon, eikö niin? Olen kyseisten ja monien muiden syiden vuoksi äänestänyt vakaasti tätä mietintöä vastaan.

- Mietintö: Sudre (A6-0158/2008)

  Madeleine Jouye de Grandmaison, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, jätin ryhmäni tuella useita tarkistuksia Margie Sudren mietintöön osana kompromissia. Kyseiset tarkistukset on toteutettu osittain. Haluaisin kiittää valiokuntaa.

Tarkistuksissa käsiteltiin syrjäisimpien alueiden lisäarvon tunnustamista avaruuden, uusiutuvien energioiden, energiaomavaraisuuden ja biologisen monimuotoisuuden alalla ja julkisten palvelujen tärkeyttä syrjäisimpien alueiden kehitykselle. Lisäksi tarkistuksissa käsiteltiin sen tunnustamista, että syrjäisimpien alueiden yhdentyminen Euroopan tutkimusalueisiin on ollut puutteellista, NET-BIOME -ohjelmasta saadun hyödyn tunnustamista ja että syrjäisillä alueilla on edellytyksiä vaikuttaa merkittävällä tavalla vahvistettuihin kansainvälisiin ensisijaisiin tavoitteisiin.

Olen toisaalta pettynyt siihen, että tähän mietintöön ei ole sisällytetty kunnolla sosiaalisia ja kulttuurisia seikkoja koskevaa lukua, jossa käsitellään kattavaa kehitystä. Olen myös pettynyt siihen, että mietinnössä ei tueta eikä tunnusteta syrjäisimpien alueiden kieliä, orjuutta ja kolonialismia koskevaa tutkimusta ja Guyanan alkuperäiskansojen oikeuksien puolustamista.

Olen pettynyt siihen, että mietinnössä ei sitouduta merkittävällä tavalla tutkimuskapasiteetin vahvistamiseen niin, että se saataisiin mahdollisuuksiaan vastaavalle tasolle.

Olen pettynyt siihen, että ehdotustani posti- ja telehintoja koskevasta asetuksesta kansallisten alueiden ja syrjäisimpien alueiden välillä ei säilytetty.

Olen myös pettynyt siihen, että pyyntöni, joka koski sosiaalisten ja ympäristöllisten vaikutusten arviointia sokeri- ja banaanialan yhteisten markkinajärjestelyjen osalta, hylättiin.

Äänestin kuitenkin tämän mietinnön puolesta. Siinä todella esitetään tietoja ja tuloksia, joista on hyötyä syrjäisimmille alueille.

- Mietintö: Lehtinen (A6-0155/2008)

  Zuzana Roithová (PPE-DE). - (CS) Haluaisin palata eiliseen poliittisesti latautuneeseen keskusteluumme. En tukenut sosiaalidemokraattien ehdotusta, joka koski kollektiivista muutoksenhakua, koska mielestäni on vastuullisempaa odottaa vaikutustenarviointitutkimusten tuloksia, jotta kollektiivisen muutoksenhaun tehokkuutta voitaisiin arvioida erityisesti kuluttajille aiheutuvien kustannusten osalta. Haluan näin ollen tänään sanoa, että vastustan kollegani Evelyne Gebhardtin asiattomia kommentteja, joita hän esitti eilisessä keskustelussa. Hän antaa äänestäjille sellaisen kuvan, että vain sosiaalidemokraatit suojelevat kuluttajien etuja, toisin kuin demokraatit, jotka suojelevat teollisuuden etuja. Tällaisella manipuloivalla poliittisella retoriikalla ja kansankiihotuksella ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Minä vastustan sitä.

- Mietintö: Lynne (A6-0159/2008)

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Olen äänestänyt vakaasti Elizabeth Lynnen mietintöä vastaan, koska mielestäni siinä mennään paljon pidemmälle kuin lukuisissa muissa tämän parlamentin aikaisemmin hyväksymissä mietinnöissä, jotka ovat itsessään erittäin kyseenalaisia.

Parlamentti on jälleen kerran avaamassa ovensa selkoselälleen kaikenkattavalle eurooppalaiselle syrjinnän vastaiselle politiikalle, jossa ei jätetä juuri mitään sosiaalista alaa käsittelemättä. Olen sanonut tämän jo aiemmin tässä toimielimessä ja sanon sen vielä uudelleen. Syrjinnän vastaiset toimenpiteet, silloin kun ne ovat välttämättömiä, ovat toimenpiteitä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden erityiseen toimivaltaan. Eurooppa ei saa ottaa poliisiviranomaisen tai ajatuspoliisin roolia tässä asiassa.

Todellakin, kuka tahansa, joka lukee Lynnen mietintöä tarkkaan, tulee siihen johtopäätökseen, että syrjinnän torjumisen sijaan sillä pyritään heikentämään sananvapautta entisestään ja erityisesti tekemään poliittisesta korrektiudesta oikeudellinen asia. En voi hyväksyä tätä, ja olen näin ollen äänestänyt vakaasti tätä mietintöä vastaan.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olemme kaikki samaa mieltä siitä, että syrjinnän torjumiseksi on käytettävä kaikkia mahdollisia toimenpiteitä. Olemme näin ollen myös ilmoittaneet, että suhtaudumme suopeasti neljään direktiiviin. Viidettä direktiiviä laaditaan. Myös tätä direktiiviä tuetaan.

Olen kuitenkin äänestänyt tätä mietintöä vastaan, koska siinä valitaan väärä strategia ja koska siinä ei edistetä nykyisten lakien täytäntöönpanoa. Sen sijaan siinä vaaditaan välittömästi uutta lisädirektiiviä, jonka vuoksi tarvitaan lisää viranomaisia, lisää byrokratiaa ja lisää testausmenetelmiä. Tämä tarkoittaa, että ratkaisujen sijaan mietinnössä tarjotaan hidastavia tekijöitä. Kaiken kaikkiaan kyseisellä tavalla ei poisteta syrjintää.

Koko valtuuskuntamme pyrkii valitsemaan erilaisen tien. Valtuuskuntani haluaisi, että jäsenvaltioita pyydettäisiin, että ne lopulta panisivat täytäntöön kaikki nykyiseen lainsäädäntöön kuuluvat lait sen sijaan, että ne ottaisivat toisen askelen ennen ensimmäistä askelta, kuten mietinnössä ehdotetaan.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Euroopan yhteisön tärkein tehtävä. Valitettavasti Euroopan unioni ei toimi tässä asiassa parhaalla tavalla. Tilanne tällä alalla ei muutu vain kaksi tuntia kestäneen keskustelun jälkeen. Lisäksi Euroopan komission ja muiden vallassa olevien virastojen toimet eivät juuri anna toivoa siitä, että tilanne parantuisi. Eurooppa ja muu maailma painii edelleen rodullista, sukupuolista, kulttuurista ja kansallista syrjintää koskevien kysymysten parissa. Ihmiskauppa, mukaan lukien lapsiin kohdistuva kauppa, jota tehdään rahan, mielihyvän ja siirtoelinten saamiseksi, lisääntyy vuosi vuodelta. Väkivallantekojen määrä kasvaa, ja uhrit päättävät yhä useammin vaieta, koska he eivät usko, että valtio auttaisi heitä.

Olen saanut sellaisen vaikutelman, että me Euroopan parlamentissa työskentelemme enimmäkseen liiketoiminnan, yritysten ja alueiden hyväksi ja liian vähän tavallisten kansalaisten hyväksi. Heidän elintasonsa ja heidän oikeuksiaan koskeva tasapuolisuus ovat heille tärkeimpiä asioita. Toimemme eivät tuota haluttua tulosta. Niillä lähinnä paikataan omatuntoamme, koska niillä saadaan meidät tuntemaan, että teemme edes jotain. On korkea aika tehdä perinpohjaisia muutoksia.

Tämän takia äänestin mietintöä vastaan.

- Mietintö: Piecyk (A6-0163/2008)

  Erik Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, GUE/NGL-ryhmässä ollaan erittäin suvaitsevia vähemmistöjen mielipiteitä kohtaan. On tapauksia, joissa kyseiset vähemmistöt haluavat näyttää tämän parlamentin täysistunnolle, että heidän näkemyksensä eroaa koko ryhmämme suuren enemmistön näkemyksestä.

Näin tapahtui hiljattain, kun mietinnöstäni, joka käsitteli Makedonian ja Euroopan unionin suhdetta, järjestettiin äänestys. Me annoimme ryhmämme vähäisen puheajan eräälle kreikkalaisista jäsenistämme, joka ilmoitti, että Euroopan unioni ei voi ottaa enää yhtään uutta jäsentä, koska tällöin olisi parempi lakkauttaa koko unioni. Tämä kommentti mahdollisesti aiheutti sen väärinkäsityksen, että ryhmäni ei noudattanut ehdotuksiani, jotka koskivat neuvottelujen nopeuttamista kyseisen jäsenvaltioehdokkaan kanssa. Kuitenkin kyseinen kommentti esitettiin ainoastaan Kreikan kommunistisen puolueen eikä koko ryhmän taholta, joka kannatti ehdotuksiani, kuten teki myös suuri enemmistö tämän parlamentin jäsenistä.

Meillä oli jälleen vastaava tilanne edellisessä keskustelussamme, joka pidettiin tänä aamuna. Piecykin yhdennettyä meripolitiikkaa koskeneen mietinnön osalta meidän ryhmästämme puheenvuoron käyttivät kreikkalainen Athanasios Pafilis ja portugalilainen Pedro Guerreiro. Puolueille, joita he edustavat täällä, oli erittäin tärkeää, että tästä kysymyksestä voitiin puhua. Kansallisissa keskusteluissa kyseiset kaksi puoluetta mieluummin käyttävät Piecykin mietintöä symbolina kaikesta, mikä merimiesten ja satamatyöntekijöiden työoloissa on vialla, ja myös kaikkeen, jonka voi yhdistää Naton pyrkimyksiin käyttää merialueita sotilastarkoituksiin.

Tämän ryhmän enemmistö, mukaan lukien Saksan ja Alankomaiden valtuuskunnat, katsovat, että Piecykin mietinnöllä ei ole mitään tekemistä kyseisten kysymysten kanssa. Tuimme kahdesti satamapalveludirektiivin hylkäämistä, mutta emme vastusta meripolitiikkaa yleisesti. Tuemme Willy Piecykin ehdotuksia, joissa keskitytään ympäristön, rannikkoalueiden suojelun, koulutuksen ja työn laadun kaltaisiin käytännöllisiin seikkoihin.

  Czesław Adam Siekierski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, äänestin tämän mietinnön puolesta useista syistä. Ensinnäkin ilmastonmuutos on eräs suurimmista haasteista Euroopalle. Tämä vaikuttaa myös suoraan merialueisiin erityisesti rannikkoalueilla, joita uhkaa vedenpinnan nousu. Toiseksi merivarojen huomattava käyttäminen erityisesti liialliseen kalastamiseen sekä ilmastonmuutos muodostavat vakavan uhan merialueille. Merten ja ilmaston välinen suhde on merkittävässä osassa EU:n ilmastopolitiikassa. Kolmanneksi melkein 80 prosenttia meriympäristöä saastuttavista tekijöistä on peräisin maalta. Ympäristöuhkilla, kuten merenpohjassa makaavilla hylyillä ja ammusten ja kemiallisten aseiden jäänteillä, on myös paljon merkitystä. Neljänneksi intensiivisellä kalastuksella on järkytetty ekosysteemin tasapainoa ja horjutettu ympäristön monimuotoisuutta. Viidenneksi valtamerillä ja merillä on tärkeä asema eurooppalaisessa strategiassa, jossa pyritään varmistamaan energiavarmuus. Ne ovat toisaalta öljyn ja kaasun sekä uusiutuvan energian lähde. Toisaalta ne muodostavat keinot ja reitin energiankuljetukselle, ja näin ollen niiden avulla parannetaan energiaturvallisuutta. Meidän on näin ollen luotava kestävä politiikka, joka koskee merien ja valtamerien kehitystä.

Kirjalliset äänestysselitykset

− Mietintö: Andersson (A6-0132/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ruotsalaisen kollegani Jan Anderssonin mietinnön puolesta yksinkertaistetussa menettelyssä. Mietinnössä vahvistetaan ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuudesta tehdyn neuvoston päätöksen 85/368/ETY kumoamisesta. Kyseisessä päätöksessä jäsenvaltioita ja Euroopan yhteisöä kehotettiin laatimaan yhdessä yhteisön tason kuvaukset tiettyjen ammattien osalta ja määrittämään sen jälkeen, mitä ammatillisia kuvauksia jäsenvaltioissa tunnustetut ammatillisen koulutuksen tutkinnot vastaavat.

Koska tätä päätöstä oli vaikea soveltaa, sen kumoaminen oli järkevää. Eurooppalaisessa tutkintokehyksessä olisi puututtava kumottavan päätöksen rajoitteisiin keskittymällä tutkintojen avoimuuden parantamiseen ja perustamalla hajautettu, yhteistyötä koskeva lähestymistapa, jossa otetaan huomioon tutkintojen monimuotoisuus Euroopassa. Joka tapauksessa tämä epäonninen tapaus todistaa, että yhteisön lainsäädäntöä on selvennettävä ja yksinkertaistettava, jotta kansalaiset voisivat ymmärtää sitä ja hyödyntää sitä jokapäiväisessä elämässään.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Työllisyyden kasvu Euroopan unionissa johtuu suoraan ammatillisesta koulutuksesta ja tutkintojen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Tuin Jan Anderssonin mietintöä, koska olen sitä mieltä, että EU:n jäsenvaltioiden olisi luotava yhteinen todistuksien vahvistamista koskeva malli huolimatta siitä, missä valtiossa tutkinnot on suoritettu. Tällä tavalla työntekijöitä kannustetaan parantamaan taitojaan ja opiskelijoita kannustetaan opiskelemaan, hankkimaan lisää kokemusta ja parantamaan kielitaitoaan Euroopan eri osissa.

Edustan Małopolskan aluetta, joka on Puolan kolmanneksi suurin alue opiskelijoiden lukumäärältään. Haluaisinkin kiinnittää huomiota siihen, miten suuri merkitys tutkintotodistusten tunnustamisella on nuorille henkilöille. Kaikilla korkeakoulujen välisillä vaihdoilla ja mahdollisuuksilla tutkintojen vertailuun on suuri merkitys nuorille ihmiselle, jotka haluaisivat saada lisää kokemusta ulkomailla.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Yksi neljästä periaatteesta, joille Euroopan unionin yhteismarkkinat perustuvat, koskee henkilöiden vapaata liikkuvuutta. Henkilöiden vapaa liikkuvuus mahdollistaa sen, että EU:n kansalaiset voivat työllistyä toisessa jäsenvaltiossa.

Kuitenkin erilaiset koulutusjärjestelmät ja tutkintoja koskevat asetukset usein vaikeuttavat sellaisten työpaikkojen vastaanottamista, joihin vaaditaan tutkintoa. Näin ollen on erittäin tärkeää, että tutkintoja eri jäsenvaltioiden välillä voidaan vertailla. Euroopan komission ja lisäksi esittelijän mielestä päätöksellä 85/368/ETY, jossa tästä asiasta määrätään, ei ole edistetty ammatillisen koulutuksen todistusten vastaavuutta niiden työntekijöiden hyväksi, jotka hakevat työtä toisessa jäsenvaltiossa.

Tämän vuoksi päätös on päätetty korvata uudella ja tehokkaammalla välineellä, eurooppalaisella tutkintokehyksellä, jolla lisätään avoimuutta, tuetaan todistusten muuntamista ja helpotetaan opintojen tulosten arviointia.

Olen tyytyväinen siihen, että eri tahot ovat tukeneet laajasti tätä toimea. Kyseisiä tahoja ovat työmarkkinaosapuolet, teollisuuden järjestöt, eri sektoreilla toimivat järjestöt, koulutuslaitokset ja kansalaisjärjestöt. Tämä takaa, että muutokset, joita toteutetaan, hyväksytään laajasti.

Kannatan näin ollen päätöksen kumoamista, ja olen sitä mieltä, että eurooppalaisella tutkintokehyksellä välineenä, jolla mahdollistetaan todistusten vertailu, annetaan ihmisille tilaisuus liikkua helpommin. Lisäksi välineellä mahdollistetaan niiden tavoitteiden, joita ei saavutettu päätöksellä 85/368/ETY, toteuttaminen, ja näin ollen sen avulla taataan työntekijöiden parempi liikkuvuus Euroopan työmarkkinoilla.

  Katalin Lévai (PSE), kirjallinen. − (HU) Äänestin Jan Anderssonin mietinnön puolesta, koska uskon, että on tärkeää voittaa kaikki mahdolliset esteet yhdenmukaistettaessa ammatillisen pätevyyden osoittavia todistuksia. On tärkeää kumota neuvoston päätös 85/368/ETY, koska tämän päätöksen täytäntöönpanolla ei onnistuttu saavuttamaan ammatillisten todistusten vertailtavuutta.

Päätös korvataan nyt muilla, uudemmilla ja tehokkaammilla Euroopan tason välineillä kuten eurooppalaisella tutkintokehyksellä (EQF). EQF on elinikäisen oppimisen edistämisväline, joka kattaa kaiken tyyppiset tutkinnot oppivelvollisuuskoulun tai aikuiskoulutuslaitosten päästötodistuksista korkeakoulujen tai ammatillisten oppilaitosten myöntämiin todistuksiin. On näin ollen tärkeää, että jäsenvaltiot antavat mahdollisimman paljon painoarvoa koulutukselle, koska se on työllistymisen perusta. Koulutuksella on yleisen oppimisen ja kulttuuria koskevien tietojen hankkimisen ohella erittäin suuri merkitys suvaitsevaisen eurooppalaisen yhteiskunnan kehittämisessä. Sen lisäksi, että seuraavan sukupolven on opittava käyttämään energiaa tehokkaasti ja suojelemaan ympäristöä, sen on myös opittava hyväksymään erilaisuutta.

Koulutuksella on erittäin tärkeä merkitys myös muille asioille. Sillä annetaan vähemmistöille, esimerkiksi romaneille, mahdollisuus heidän kulttuurinsa säilyttämiseen ja taataan heidän integroitumisensa. Nykyään vähemmistöyhteisöissä on yhä enemmän hyvin koulutettuja nuoria, jotka ovat sellaisessa asemassa, jossa he voivat puolustaa omia etujaan paikallisten viranomaisten ja hallitusten edessä.

Jotta tämä yleistyisi, meidän on kehitettävä kieltenopetusta ja kiinnitettävä enemmän huomiota vähemmistöjen kulttuureihin kouluissa. Lisäksi vähemmistöjen on itse oltava aktiivisempia opetustoiminnassa.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Käytännössä emme ole aina onnistuneet käsittelemään vaikeuksia, jotka koskevat ammatillisen koulutuksen todistusten vastavuoroista tunnustamista, ja ylläpitämään työn laatua täällä niin, että emme ole aiheuttaneet turhia hankaluuksia. Tässä yhteydessä on huolestuttavaa, että palveludirektiivillä annettiin ulkomaisille palveluntarjoajille tietty vapaus tehdä mitä tahansa, koska ei ollut mahdollisuutta tehokkaaseen valvontaan, minkä lisäksi seuraamusmahdollisuuksia ei ollut määritelty. Kotimaisten palveluntarjoajien on kuitenkin edelleen noudatettava tiiviisti lakeja ja määräyksiä.

Muutaman vuoden kuluessa kotimaiset yrityksemme vaativat ulkomaisia yrityksiä koskevien asetusten uudelleenarviointia, jotta kotimaiset yritykset eivät katoaisi armottoman kilpailun vuoksi. Näin ollen palkkojen, työolojen ja sosiaaliturvan osalta kannustetaan edelleen siihen, että kilpailuhintoja alitetaan. EU:n ei myöskään olisi kannustettava ”sinisen kortin” kehittämistä. Meillä on tarpeeksi taitavia työntekijöitä, jos olemme valmiita maksamaan heille kunnollisen palkan.

− Mietintö: Geringer de Oedenberg (A6-0152/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin puolalaisen kollegani Lidia Joanna Geringer de Oedenbergin mietinnön puolesta, kun sitä käsiteltiin ensimmäisen kerran yhteispäätösmenettelyssä. Mietintö koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä, jolla kodifioidaan 15. päivänä maaliskuuta 1993 annettua neuvoston direktiiviä 93/7/ETY jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta, sellaisena kuin se on muutettu direktiivillä 96/100/EY (EYVL L 1. maaliskuuta 2001) ja direktiivillä 2001/38/EY (EYVL L 10. heinäkuuta 2001).

Olen pettynyt siihen, että kodifiointiprosessissa on kulunut niin paljon aikaa. Olisi muistettava, että komissio päätti 1. huhtikuuta 1987 määrätä yksiköitään jatkamaan koko lainsäädännön kodifiointia viimeistään sen jälkeen, kuin lainsäädäntöä olisi muutettu kymmenennen kerran. Silloin se korosti, että kyseessä oli vähäpätöinen asia ja että sen yksiköiden olisi pyrittävä kodifioimaan tekstejä, joista ne olivat vastuussa, vielä lyhyemmällä aikavälillä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja vahvisti kyseiset välttämättömyydet (Edinburghissa joulukuussa 1992).

Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat 20. joulukuuta 1994 toimielinten välisessä sopimuksessa, että tässä yhteydessä voitaisiin käyttää nopeutettua menettelyä.

  Nicodim Bulzesc (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Äänestin Geringerin mietinnön puolesta, koska olen samaa mieltä siitä, että kulttuuriesineet, jotka on viety jäsenvaltion alueelta laittomasti, olisi palautettava lailliselle omistajalle.

Tässä mietinnössä tuetaan ehdotusta, jonka mukaan olisi laadittava eurooppalainen direktiivi jäsenvaltioiden välisestä hallinnollisesta yhteistyöstä, joka koskee laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamista. Direktiivissä määrätään keskusviranomaisen perustamisesta kaikissa jäsenvaltioissa. Viranomainen käsittelisi erityisesti tätä asiaa, ja se toimisi yhteistyössä muiden samanlaisten toisissa jäsenvaltioissa perustettujen viranomaisten ja Interpolin kanssa.

Samalla kyseisellä direktiivillä voitaisiin yksinkertaistaa Euroopan unionin nykyistä hallinnollista menettelyä. Odotan henkilökohtaisesti, että kyseinen lainsäädäntöehdotus pannaan täytäntöön.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Kannatan sitä, että lainsäädäntö, joka koskee jäsenvaltioista laittomasti vietyjä kulttuuriesineitä, kodifioidaan. Nykyistä lainsäädäntöä on muutettu useita kertoja, ja on tärkeää, että meillä on selkeät lainsäädännölliset puitteet, joissa jäsenvaltiot voivat turvata varastetun kulttuuriomaisuuden palauttamisen.

Uskon myös, että kulttuuriesineet olisi palautettava jäsenvaltioissa oleville paikallisille yhteisöille, kun kyseistä aloitetta tuetaan selkeästi paikallistasolla. Tässä yhteydessä tuen esimerkiksi sitä, että Lewisin shakkinappulat palautetaan Skotlannin Ulko-Hebrideille ja että Pyhän Ninianin saarelta löydetyt arvoesineet palautetaan Shetlantiin.

  Luca Romagnoli (NI) , kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, äänestän Lidia Geringer de Oedenbergin jäsenvaltioista laittomasti vietyjä kulttuuriesineitä käsittelevän mietinnön puolesta.

Mielestäni on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kykenevät työskentelemään yhteistyössä kansallisten hallitusten välisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi ja tunnustavat kulttuurivarojen suojelun tärkeyden Euroopan tasolla. Kulttuurivarat ja taide edustavat jäsenvaltioiden kansalaisten perintöä. Heillä on täysi oikeus käydä paikoissa, joissa niitä säilytetään, ja ihailla niitä.

On itse asiassa tapauksia, joissa varastetuista taide-esineistä on sukeutunut skandaaleja ja riitoja. Kyseiset tapaukset ovat tapahtuneet vuosikymmeniä sitten. Katson, että on täysin välttämätöntä, että yhteisö puuttuu asiaan, jotta kyseiset tilanteet voitaisiin ratkaista.

  Toomas Savi (ALDE), kirjallinen. − (EN) Vaikka äänestin mietinnön puolesta, minun on kiinnitettävä huomiota siihen seikkaan, että jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotuksen 13 artiklassa ilmoitetaan, että kyseistä direktiiviä sovelletaan 1. tammikuuta 1993 alkaen.

Haluaisin muistuttaa teitä siitä, että sen jälkeen, kun Neuvostoliitto liitti Viron tasavallan laittomasti itseensä vuonna 1940, lukuisia esineitä vietiin Virosta eri kohteisiin Neuvostoliitossa. Kyseisiä esineitä, mukaan lukien presidentin kääty, ei ole palautettu. Toivon, että komissio ei ole unohtanut kyseistä seikkaa ja että se esittää pian ehdotuksen direktiivistä, jossa käsitellään esineitä, joita on viety laittomasti ennen vuotta 1993.

− Mietintö: Locatelli (A6-0145/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin italialaisen kollegani Pia Elda Locatellin mietinnön puolesta. Mietintö laadittiin kuulemismenettelyn mukaisesti, ja se koski ehdotusta neuvoston asetukseksi polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta. Se, että Eurooppa asetetaan maailmanlaajuisesti polttokenno- ja vetyteknologian alan eturintamaan, on erinomaista politiikkaa.

Polttokennot ovat hiljaisia ja tehokkaita energiamuuntajia, jotka vähentävät huomattavasti kasvihuonekaasujen tuotantoa. Ne ovat erittäin joustavia, koska ne voivat kuluttaa vetyä ja muita maakaasun, etanolin ja metanolin kaltaisia polttoaineita.

Oli välttämätöntä perustaa yhteisön väline tämän yhteisen teknologia-aloitteen kanssa, jotta voitaisiin muodostaa kumppanuuksia julkisten ja yksityisten sektorien välillä tutkimuksen alalla seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman yhteydessä. Teknologia-aloitteissa, jotka ovat enimmäkseen eurooppalaisten teknologiayhteisöjen työn tulosta, nähdään EU:n vakaa sitoutuminen tutkimuksen koordinoimiseen eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi ja eurooppalaisten kilpailukykyä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuen ajatusta lisätuen antamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että meidän olisi sovellettava ”Yhteistyö”-erityisohjelmaa, jossa polttokennot ja vetyteknologia määritellään yhdeksi niistä kuudesta alasta, joilla teknologia-aloitteilla voisi olla erityistä merkitystä.

Ehdotus polttokenno- ja vetyteknologian alalla toimivan yhteisyrityksen perustamisesta on eurooppalaisen vety- ja polttokennoteknologiayhteisön työn tulosta. Ehdotuksella pyritään edistämään ympäristöteknologioita koskevaa toimintasuunnitelmaa.

Polttokennot ovat hyvin hiljaisia ja tehokkaita energianmuuntajia, joiden avulla kasvihuonekaasujen ja saastuttavien aineiden kokonaispäästöjä voidaan vähentää merkittävästi, koska niitä voidaan käyttää vedyn ja esimerkiksi maakaasun, etanolin ja metanolin kaltaisten polttoaineiden kanssa. Vedyn käyttöönotto joustavana energiamuotona voi vaikuttaa myönteisesti energiavarmuuteen ja vakiinnuttaa energianhintoja. Vetyä voidaan itse asiassa tuottaa mistä tahansa primaarisesta energialähteestä, mikä voi tuoda lisää monipuolisuutta kuljetusvaihtoehtoihin, jotka ovat tällä hetkellä riippuvaisia öljystä.

Vaikka EU on antanut merkittävästi julkista rahoitusta polttokenno- ja vetyteknologiaa koskevaan tutkimukseen, kyseisiä teknologioita ei todennäköisesti nähdä markkinoilla niin pian kuin toivoisimme.

  Teresa Riera Madurell (PSE), kirjallinen. − (ES) Äänestin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa, minkä vuoksi en voinut osallistua tähän keskusteluun. Haluaisin näin ollen perustella puoltavan ääneni.

Parlamentti on ollut tyytyväinen teknologia-aloitteisiin seuraavista syistä.

Ne liittyvät erittäin läheisesti energia-alan ja ilmastonmuutoksen torjuntaan eli EU:n painopistealueisiin.

Neljän aikaisemman teknologia-aloitteen käsittelystä saadusta kokemuksesta on ollut paljon apua tämän asetuksen muotoilussa: komissio oli jo tietoinen huolistamme, jotka koskivat näitä uusia välineitä rahoituksen, osallistumista koskevien sääntöjen, avoimuuden, toiminnan aloittamisen ja jatkuvuusehtojen osalta ja niin edelleen.

Esittelijä on tehnyt hyvää työtä. Seuraavia tarkistuksia on ehdotettu: Euroopan unionin polttokenno- ja vetyteknologioiden eturintamaan saaminen, ensisijaisen tuen takaaminen pitkän aikavälin tutkimukselle, sen tukeminen, että käyttöä ja levittämistä koskevat säännöt mukautetaan seitsemännen puiteohjelman osallistumista koskeviin sääntöihin, tieteellisen komitean vahvistaminen tieteellisten painopistealueiden asettamiseksi ja sen estämiseksi, että asetuksessa määrättäisiin, että konsortion koordinaattorin olisi tultava teollisesta ryhmästä. Nämä ovat asioita, joilla vahvistetaan komission ehdotusta.

Teknologia-aloitteet ovat hyviä välineitä, joilla voidaan parantaa tutkimusta ja kehitystä koskevaa kapasiteettiamme, jos aloitteet pannaan täytäntöön niiden tavoitteiden mukaisesti, joita varten ne laadittiin. Meidän velvollisuutemme on taata, että näin tapahtuu.

− Mietintö: Berlato (A6-0164/2008)

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Olen tyytyväinen Berlaton mietintöön, joka koskee mahdollisuutta jatkaa yhteisön tupakka-alan rahaston rahoitusta vuoteen 2012 saakka.

EU katsoo, että on tärkeää suojella tätä tärkeää alaa, koska tukien täydellä poistamisella aiheutettaisiin merkittävää vahinkoa tuotannolle ja vaikutettaisiin kielteisesti niiden alueiden työllisyystilanteeseen, joilla harjoitetaan tupakantuotantoa.

Joillain alueilla tupakkatuotteiden osuus on 35 prosenttia maataloustuotteiden viennistä, ja mahdollinen tuotannon lasku aiheuttaisi vakavaa taloudellista ja sosiaalista vahinkoa erityisesti silloin, jos paikallinen taloustilanne olisi jo valmiiksi ongelmallinen.

On tärkeätä korostaa sitä seikkaa, että varoilla, jotka on varattu yhteisön tupakka-alan rahastolle, kustannetaan kokonaan tupakoinnin aiheuttamia vahinkoja koskevat aloitteet, valistus ja tiedotuskampanjat.

Näin ollen toivon, että kollegani tukisivat ehdotusta tupakoinnin vastaisen tiedotusrahaston jatkamisesta, jolla näin ollen myös suojeltaisiin kuluttajien etuja.

  Bernadette Bourzai (PSE), kirjallinen. – (FR) Yhteisön tupakka-alan rahastolla, jota rahoitetaan siirtämällä siihen tietty määrä vuosille 2006 ja 2007 varattua tupakkatukea, edistetään aloitteita, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta tupakoinnin vahingollisista vaikutuksista.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta on ehdottanut rahoituksen jatkamista rahoitusnäkymien loppuun saakka. Se on korottanut prosenttimäärää kuuteen prosenttiin. Tupakankulutus Euroopassa ei ole muuttunut ja vähittäinen Euroopan tuotannon vähentyminen on korvattu tupakan tuonnilla.

Rinnakkaiseen kysymykseen, joka koskee yhteisen markkinajärjestelyn säilyttämistä tupakka-alalla, millä näin ollen lykätään vuoden 2004 uudistusta, jonka olisi pitänyt tulla voimaan vuonna 2010, on puututtava YMP:n yhteisessä terveystarkastuksessa, koska tuen irrottamisella aiheutetaan tuotannon loppuminen lähes kokonaan. Samalla talouden ja työllisyyden kannalta kestäviä vaihtoehtoja ei ole, millä on ollut erittäin vakavia seurauksia kyseisille maaseutualueille. Kuitenkaan sillä ei ole ollut mitään vaikutusta kansanterveyteen.

En ole sitä mieltä, että tupakoinnin torjunta ja siirtymävaiheen pidentäminen, jolla mahdollistetaan se, että eurooppalaiset tuottajat löytävät vaihtoehtoja tupakan viljelylle, ja vähennetään kielteisiä vaikutuksia alueisiimme, ovat toisensa poissulkevia tekijöitä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Yhteisön tupakka-alan rahaston rahoittamisella pyritään yksinomaan edistämään tiedotusaloitteita haitoista, joita tupakkatuotteet voivat aiheuttaa. Euroopan komission ehdotuksen mukaisesti tupakka-alan rahastoon siirrettäisiin viittä prosenttia vastaava määrä kalenterivuosiksi 2008 ja 2009 myönnetystä tupakkatuesta. Parlamentti puolestaan ehdottaa, että siirrettäisiin kuutta prosenttia vastaava määrä kalenterivuosiksi 2009–2012 myönnetystä tuesta, olettaen, että tuen antamista tuottajille jatketaan.

Kuten tiedämme, Euroopan komissio on valitettavasti ryhtynyt erottelemaan tuotantotukea, jolla on ollut merkittävä vaikutus tupakan tuotannon vähentämiseen Portugalissa, vaikka tupakkaa tuodaan edelleen tuottajavaltioista. Komissio yhdistää tämän rahaston edelleen tupakantuottajien tukijärjestelmään sen vuoksi, että se on ainoa tarjottu rahoituslähde. Kyseisen perustelun mukaisesti, ja myös siitä näkökulmasta, että tiedotuskampanjoilla on merkitystä myös jatkossa, tarkistukset vaikuttavat asianmukaisilta.

Vaikuttaa myös tarkoitukselliselta tukea virallista pyyntöä, jonka miltei kaikki tupakkaa tuottavat jäsenvaltiot esittivät hiljattain komissiolle ja jossa komissiota pyydettiin esittämään asetusehdotus nykyisen tupakkatukijärjestelmän jatkamisesta vuoteen 2013 saakka. Kysymystä tarkasteltaisiin parhaillaan yhteisen maatalouspolitiikan ”terveystarkastuksesta” käytävien keskustelujen puitteissa.

  Neena Gill (PSE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan. Tämä johtuu siitä, että olen vastustanut alusta saakka tupakkatuotannon tukia, ja uskon, että sillä, että tupakkatukien vaiheittaista poistamista koskevaa kautta pidennettäisiin vuodesta 2009 vuoteen 2012 asti, olisi erittäin kielteisiä seurauksia.

Tuen Euroopan komission ehdotusta, jossa ilmoitetaan, että sille, että tupakkatukia yhdistetään edelleen tupakan tuotantoon, ei ole mitään perustetta. Uskon, että parlamentin mietintöä, jolla pyritään avaamaan uudelleen keskustelu tukien vaiheittaisesta lopettamisesta vuoteen 2009 mennessä, ei voi mitenkään hyväksyä.

En näe mitään loogista syytä tupakkatuotannon tukemisen jatkamiselle erityisesti niiden kielteisten seurausten vuoksi, joita tupakalla on terveyteen ja terveydenhuoltokustannuksiin.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Berlaton yhteisön tupakka-alan rahastoa koskevaa mietintöä vastaan. EU on yhdessä lukuisten jäsenvaltioiden kanssa pyrkinyt vähentämään tupakan kulutusta tupakan mainonnan kieltämisen kaltaisilla toimilla. On näin ollen silkkaa tekopyhyyttä, että EU jatkaa tupakan viljelijöiden rahoittamista Euroopassa.

  Kartika Tamara Liotard, Erik Meijer, Esko Seppänen, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tupakka-alan rahastosta ehdotetaan, että tupakkaa koskevia maataloustukia jatketaan. Me äänestimme koko tupakkatukia koskevaa järjestelmää vastaan. Se, että EU tukee taloudellisesti tupakan viljelyä on naurettavaa, ja se, että osa tästä rahasta käytettäisiin tupakoinnin vastaisiin kampanjoihin, on tekopyhyyttä. Kaikki tupakkaa koskevat maataloustuet on lakkautettava välittömästi. Tupakoinnin vastaiset kampanjat ovat hyödyllisiä, mutta niitä voidaan helposti rahoittaa muilla tavoin.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Sergio Berlaton mietinnöllä yhteisön tupakka-alan rahastoista pyritään avaamaan keskustelu tupakkatukien jatkamisesta vuoteen 2012 asti. Ei ole mitään perusteita sille, että tupakkatukia annetaan maanviljelijöille julkisen terveyden ja taloudellista näkökulmasta, eikä niiden pidentämiselle ole näin ollen yksinkertaisesti tarvetta.

Kun todellakin otetaan huomioon EU:n kanta tupakkaan, mielestäni tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset eivät ole vain tekopyhiä vaan myös moraalittomia. En tämän takia voinut äänestää tämän mietinnön puolesta.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Olen äänestänyt Berlaton mietinnön puolesta, kuten myös Euroopan yhtynyt vasemmisto/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto -ryhmä on tehnyt. Mietinnöllä taataan yhteisön tuet tupakanviljelijöille pidemmällä aikavälillä ja suojellaan heitä syrjinnältä muihin viljelijöihin nähden, joille tukien antamista jatketaan. On erityisen tärkeää hyödyntää kaikkia vaihtoehtoja, jotka mahdollistetaan nykyisin varoin. Meidän on estettävä se, että tupakanviljelystä luovutaan. Lisäksi meidän on pysäytettävä maaseudun väestön maaltapako tänä viljelyä koskevana siirtymäkautena.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. − (PL) Vaikka Berlaton mietintö hyväksyttiin äänestyksessä, sillä ei ratkaista tupakointia ja tupakan tuotantoa koskevaa ongelmaa.

Voisi sanoa, että olemme lykänneet päätöstä näistä tärkeistä asioista useilla vuosilla. Näin ollen tämä ongelma palaa ja pysyy ongelmana niin kauan kuin ihmiset jatkavat tupakointia. Kyseinen ongelma on ratkaistava, mutta ei viljelijöiden kustannuksella. He ovat sitoneet itsensä tupakan tuotantoon ja tehneet asianmukaiset investoinnit.

Kymmenet tuhannet perheet elättävät itsensä tupakanviljelyllä. Heillä ei usein ole mitään muuta keinoa saada tuloja esimerkiksi Puolassa sellaisilla alueilla, joiden maaperä on köyhää.

Tämän vuoksi tarvitsemme strategisia päätöksiä tänään. Ne on tehtävä tarkkaan harkiten eikä kansainvälisessä järjestelmässä toimivien välittäjiä ja kauppiaita edustavien edunvalvojien painostuksen alaisina.

  Luca Romagnoli (NI), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin onnitella Sergio Berlatoa ja antaa tukeni hänen mietinnölleen.

Tämä erittäin tasapainoinen mietintö on harvinainen ja myönteinen esimerkki EU:n maatalouspolitiikan ja terveyspolitiikan yhdentymisestä. Mietinnössä ehdotetaan tupakanviljelijöiden tukiin tarkoitetun pidätysprosentin nostamista ja sitä, että tupakoinnin vastaisille kampanjoille annetaan lisärahoitusta 81 miljoonan euron verran. Tällä tavalla mietinnöllä onnistutaan täyttämään molempien osapuolten vaatimukset tiettyjen arkojen alojen osalta.

Mietinnössä myös ehdotetaan, että tuottajille maksettavaa sidottua tukea jatketaan osittain niin, että siitä ei tule mitään ylimääräisiä kustannuksia EU:n talousarvioon. Samalla kyseisiä tuottajia ja muita maatalousalan tuottajia ei laiteta eriarvoiseen asemaan. Näin ollen mietinnössä vahvistetaan parlamentin Strasbourgissa maaliskuussa 2004 vahvistama kanta.

  Brian Simpson (PSE), kirjallinen. − (EN) Te tiedätte, että parlamentti on useiden vuosien ajan pyrkinyt ilmaisemaan kuuluvasti kantansa tupakoinnin aiheuttamista terveysvaaroista.

Kuitenkin Euroopan unioni on koko samaisen ajan antanut miljoonia euroja tukea maanviljelijöille, jotka viljelevät samaa tuotetta.

On äärimmäisen tekopyhää harjoittaa tällaista politiikkaa.

Maatalousvaliokunnan mietinnöllä yritetään avata uudelleen keskustelu tupakkatukien jatkamisesta vuoteen 2012 saakka. Kuitenkin komission ehdotuksessa, jonka vastaukseksi mietintö oletettavasti laadittiin, on kyse yhteisön tupakka-alan rahaston rahoituksen jatkamisesta. Kyseisen rahaston tarkoituksena on, kuten tiedämme, varoittaa ihmisiä tupakoinnin vaaroista.

Se, mitä maatalousvaliokunta on yrittänyt täällä, on ollut sellainen silmänkääntötemppu, josta kuka tahansa huipputaikuri olisi ollut ylpeä. Onneksi se on kuitenkin huomattu, ja toivon mukaan on myös paljastettu, mistä siinä on todella kyse, eli yrityksestä jatkaa tupakanviljelijöiden tukia. Parlamentin on vastustettava tätä moraalisista, taloudellisista ja terveydellisistä syistä.

Komission näkemys on selvä. Tupakkatukia, jotka yhdistetään tuotantoon, ei voi perustella millään tavalla. Euroopan parlamentin on korkea aika omaksua sama ajattelutapa hylkäämällä maatalousvaliokunnan kanta tässä kysymyksessä. Tämän vuoksi äänestän mietintöä vastaan.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Yli puoli miljoonaa EU:n kansalaista kuolee joka vuosi tupakkariippuvuuden vuoksi. Yhteisön tupakka-alan rahastolle ei saa antaa penniäkään EU:n veronmaksajien rahaa. Yhteisön tupakka-alan rahasto olisi lopetettava.

−Mietintö: de Brún (A6-0133/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin brittikollegani Bairbre de Brúnin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, joka koskee PEACE-ohjelman (EU:n erityinen tukiohjelma rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi Pohjois-Irlannissa) arviointia ja tulevaisuuden strategioita. Mietinnössä korostetaan, että paikallisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisella vaikutetaan olennaisesti rauhanrakentamiseen Pohjois-Irlannissa ja että kansalaisyhteiskunnan osallistumisella kyseiseen prosessiin on parannettu merkittävästi paikallista poliittista päätöksentekoa ja politiikan täytäntöönpanoa.

Tuen ajatusta siitä, että PEACE- ja IFI (Irlannin kansainvälinen rahasto) -ohjelmiin osallistuneiden henkilöiden välinen yhteistyö ei saisi loppua kyseisten ohjelmien päättyessä.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Bairbre de Brúnin PEACE-ohjelmaa koskevan mietinnön puolesta, jossa perustellusti korostetaan paikallisten vaikutusmahdollisuuksien parantamisen merkitystä rauhanrakentamisprosessissa. PEACE-ohjelmien avulla on vaikutettu merkittävällä tavalla rauhanprosessiin Irlannissa, ja ponnistuksiin, joilla pyritään prosessin kehittämiseen tulevaisuudessa, suhtaudutaan myönteisesti.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Tuen mielelläni PEACE-ohjelmaa ja toivon, että sillä jatketaan yhteisöjen tukemista ruohonjuuritasolla.

- Mietintö: Graefe zu Baringdorf (A6-0130/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Friedrich Wilhelm Graefe zu Baringdorfin mietinnön puolesta. Mietinnössä ehdotetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston liha- ja kotieläintilastoja koskevan asetusehdotuksen muuttamista niin, että siinä mahdollistettaisiin sopimukseen pääseminen ensimmäisessä käsittelyssä yhteispäätösmenettelyssä. Kotieläintilastot (tilastoja julkaistaan kaksi kertaa vuodessa sikojen ja nautaeläinten osalta ja kerran vuodessa lampaiden ja vuohien osalta), kuukausittaiset teurastustilastot (sikojen, nautaeläinten, lampaiden, vuohien ja siipikarjan lukumäärä ja teuraspaino) ja lihantuotantoennusteet (sioista, nautaeläimistä, lampaista ja vuohista saatu liha) ovat välttämättömiä EU:n markkinoiden hallinnoimiseksi, mutta voimassaolevaa lainsäädäntöä, josta oli tullut hyvin monimutkaista, oli käsiteltävä pikaisesti. Vaikuttaa järkevältä sisällyttää siipikarjan lihaa koskevat tiedot tilastoihin, jotka käsittelevät sioista, nautaeläimistä, lampaista ja vuohista saatua lihaa.

  Constantin Dumitriu (PPE-DE), kirjallinen. − (RO) Menettelyjen yksinkertaistaminen on erittäin tärkeä tavoite eurooppalaisille toimielimille, jotka ovat tietoisia siitä, että liiallinen sääntely on taakka sekä niiden toiminnalle että taloudellisten toimijoiden tehokkuudelle ja kilpailukyvylle. Jotta Romanian maanviljelijät voisivat täysin hyötyä Euroopan unioniin liittymisen eduista, byrokraattista taakkaa on vähennettävä.

Erityisesti Eurostatissa ja kansallisissa instituutioissa ja yrityksissä olisi otettava huomioon tilastoja koskevat raportit. Lihatuotteita koskevien tilastotietojen avulla voidaan ryhtyä toimiin hyvissä ajoin markkinoiden sääntelemiseksi niin, että perustetaan interventiomekanismeja.

Tilastoja koskevien raporttien olisi oltava yhtenäisiä, paikkansapitäviä ja saatavilla ajoissa, jotta voitaisiin välttää suurta epätasapainoa yhteisön markkinoilla, mikä vaikuttaa tuottajiin, kuluttajiin tai yhtä lailla molempiin ryhmiin.

Mietinnöllä pyritään juuri tähän, ja olen siihen tyytyväinen! Samalla kansallisten viranomaisten olisi toteutettava täsmällisesti (ja tarvittaessa vakaasti) toimia niin, että vastaajat toimisivat niiden osalta asianmukaisesti.

Sekä tilastotietoja keräävän ja käsittelevän henkilön että kyseisiä tietoja lähettävien taloudellisten toimijoiden olisi käsiteltävä tätä kysymystä yhtä huolellisesti. Täsmällisyyden lisäksi tällä asetuksella yhtenäistetään kyseisiä tietoja yhteisten standardien avulla, joita voidaan soveltaa kaikkialla Euroopan unionissa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Friedrich Wilhelm zu Baringdorfin mietintöön, joka koskee asetusehdotusta liha- ja kotieläintilastoista. Asetuksella pyritään yksinkertaistamaan nykyistä lainsäädäntöä tällä alalla. Äänestin mietinnössä esitettyjen suositusten puolesta.

− Mietintö: Van Lancker (A6-0172/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin belgialaisen kollegani Anne Van Lanckerin mietinnön puolesta, joka laadittiin kuulemismenettelyn puitteissa jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoja koskevan neuvoston päätösehdotuksen perusteella.

Olen hyvin tyytyväinen poliittisen ryhmämme esittelijän, kollegani ja ystäväni Elisabeth Morinin erinomaiseen työhön erityisesti joustoturvan osalta. Silläkin uhalla, että erkanen hieman aiheesta, minun on sanottava, että koska tällä neuvoston päätöksellä käytännössä pyritään ainoastaan esittämään suosituksia jäsenvaltioille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 128 artiklan perusteella, olen pettynyt seuraavaan asiaan. Valiokunnan tehtävänä oli perustamissopimuksen 139 artiklan mukaisesti kannustaa työmarkkina-osapuolia ja vahvistaa, että on aika laatia eurooppalainen työlainsäädäntö kyseisten työmarkkina-osapuolten tuella, joka perustuu menettelyyn, josta määrätään EY:n perustamissopimuksen 139 artiklassa. Valiokunta ei kuitenkaan ole tehnyt näin.

Meillä ei voi olla kunnianhimoista työllisyyspolitiikkaa, jos emme laadi eurooppalaista työlainsäädäntöä työmarkkina-osapuolten tuella.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, Lissabonin strategia edustaa erityisesti väliarvioinnin jälkeen EU:n kaikkein tärkeintä strategista sitoumusta, ja siihen on viimein lisätty konkreettisia tuloksia kasvun ja työllisyyden osalta.

Vaikka Anne Van Lancker tässä yhteydessä tunnustaa, että tästä strategiasta on ollut siinä mielessä hyötyä, että sen avulla on luotu työpaikkoja, hän myös katsoo, että laatua ja turvallisuutta on parannettava. Olisi otettava huomioon, että vaikka työttömien määrä on vakaasti laskenut, määräaikaisen sopimuksen allekirjoittaneiden työntekijöiden osuus on nousussa, millä on selkeitä vaikutuksia ja seurauksia. Nämä luvut paljastavat tarpeen valvoa yksittäisiä jäsenvaltioita sen takaamiseksi, että ne käsittelisivät työllisyyskysymyksiä yhä tasapainoisemmalla ja joustoturvaan perustuvalla tavalla. Tämä tarkoittaa uusia työpaikkoja ja lisäksi parempia työoloja työntekijöille yleisesti.

Kuten esittelijä korostaa, Lissabonin ohjelmassa on huomioitava paremmin yleiset sosiaaliset tavoitteet: sanaa ”osallisuus” olisi käytettävä strategiassamme usein ”kasvun” ja ”työllisyyden” lisäksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Nykyinen tilanne osoittaa, että kymmenen vuotta jäsenvaltioiden ensimmäisten työllisyyspolitiikan suuntaviivojen jälkeen työntekijöillä on vielä vähemmän oikeuksia, mikä itsessään osoittaa, että strategialla ei pyritä työntekijöiden oikeuksien edistämiseen. Toisaalta jatkuva kyseisten suuntaviivojen muuttaminen Euroopan unionin yhä uusliberalistisempien taloudellisten suuntaviivojen ohella on osaltaan aiheuttanut työpaikkojen epävarmuuden lisääntymistä.

Vaikka esittelijä on sisällyttänyt mietintöön joitakin lieventäviä köyhyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevia ehdotuksia, mietinnössä ei itse asiassa mainita missään kohdassa, että nykyisistä makrotaloudellisista ja työllisyyttä koskevista suuntaviivoista on irtauduttava. Ne ovat täysin uusliberalistisia, ja kilpailu ja joustavuus ovat niissä hallitsevia elementtejä, minkä vuoksi kyseisistä ehdotuksista seuraa pelkkää savuverhoa, jossa ongelmien todellisten syiden käsittely epäonnistuu.

Eräissä toisissa ehdotuksissa jopa pyritään edistämään joustoturvaa tai ennemminkin työmarkkinoiden sääntelyn vapauttamista. Niissä puolustetaan joustavia ja luotettavia sopimusjärjestelyjä modernin työlainsäädännön, työehtosopimusten ja työn järjestämisen avulla ja annetaan ymmärtää, että jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön omat toimintasuunnitelmansa, jotka perustuvat neuvoston hyväksymiin yhteisiin joustoturvaa koskeviin periaatteisiin.

Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Anne Van Lanckerin jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa käsittelevän mietinnön puolesta. Mietinnössä korostetaan perustellusti, että jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön suuntaviivoja tavalla, jolla pyritään torjumaan syrjintää, perustuipa syrjintä sitten sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai uskomukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntaukseen.

Mietinnössä myös kehotetaan jäsenvaltioita tunnustamaan kansalliset perinteet työllisyyspolitiikan täytäntöönpanossa. Katson, että Euroopan eri perinteiden tunnustamisen olisi oltava kaiken EU:n politiikan ytimessä.

  Stanisław Jałowiecki (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Äänestin tyhjää Anne Van Lanckerin työllisyyspolitiikkojen suuntaviivoja koskevassa äänestyksessä. Mietinnössä ei valitettavasti onnistuttu välttämään ristiriitaisuuksia. Se toisaalta sisältää paljon sellaisia ilmauksia kuin ”tietoon perustuva yhteiskunta”, ”kilpailukyky” ja ”teknologiset haasteet”, ja toisaalta siinä puhutaan tarpeesta taata ”työllisyysturva”, ”vakaat työsuhteet” ja niin edelleen. Aiemmalla ilmauksella korostetaan aikomuksia ja viimeksi mainitulla ilmauksella korostetaan asioiden säilyttämistä entisellään. Edistystä ei voi tapahtua ilman työllisyysrakenteeseen puuttumista. Tätä ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut.

Sen sijaan, että puhumme työllisyysturvasta, joka ymmärretään nykyisten työpaikkojen ja työmuotojen säilyttämisenä, meidän olisi siis puhuttava jostain muusta, eli sellaisten työpaikkojen saannista, jotka ovat avoinna nyt, tällä hetkellä. Tämän olisi oltava yhteinen huolenaiheemme.

  Carl Lang (NI), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin työllisyystilanne ei ole erityisen hyvä. Keskimääräinen työttömyysaste oli 7,3 prosenttia vuonna 2007, eikä lukuun ole sisällytetty tuettuja työpaikkoja. Luku on korkeampi kuin muissa suurissa taloudellisissa ryhmittymissä. Pohjois-Amerikassa työttömyysaste on alle viisi prosenttia.

Sen sijaan, että meille esitetyillä suuntaviivoilla parannettaisiin kyseistä tilannetta, niillä vain pahennetaan sitä. Lissabonin strategia, jonka esittelijä näkee myönteisessä valossa, avaa talouksia epäoikeudenmukaiselle kilpailulle erityisesti kommunistisen Kiinan kanssa, joka harjoittaa todellista sosiaalista polkumyyntiä. Koska mietinnössä lisäksi vaaditaan ”Euroopan unionin ja kolmansien maiden kansalaisten välisten työllisyyserojen kaventamista”, mietinnöstä muodostuu selkeästi osa maahanmuuttajien ottamista puoltavaa politiikkaa, jota valtioissamme on harjoitettu vuosikymmeniä ja jonka nojalla Euroopan ulkopuolelta on tuotu yli 1,5 miljoonaa maahanmuuttajaa, minkä vuoksi olemme muuttumassa kolmannen maailman maiksi.

Kansallisiin etuoikeuksiin palaaminen, mikä on oikeudenmukaista ja myönteistä syrjintää, maahanmuuton taakan vähentäminen ja samalla yrityksiimme ja työntekijöihimme kohdistuvan verotaakan vähentäminen ja yhteisön etusijaa koskevan periaatteen täytäntöönpaneminen Euroopan markkinoiden suojelemiseksi: nämä ovat tärkeimpiä toimenpiteitä, joita olisi toteutettava työllisyyden kehittämiseksi Euroopassa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen siihen, että esittelijällä on ollut rohkeutta vahvistaa Lissabonin strategian sosiaalista ulottuvuutta. Uskon, että kehotuksella tasapainoiseen joustoturvamalliin pyrkimisestä ja aktiivista osallisuutta koskevan lausekkeen käyttöönotolla vahvistetaan työllisyyspolitiikkaa kaikkialla Euroopassa. Äänestin mietinnön puolesta.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (UEN), kirjallinen. − (PL) Jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaa koskevassa mietinnössä on lukuisia ristiriitaisuuksia.

Esittelijä kirjoittaa, että uudistetun Lissabonin strategian ansiosta EU:ssa on saavutettu tuloksia muun muassa siten, että viime vuosina EU:n BKT on noussut ja työttömyys on laskenut. Lisäksi esittelijä kirjoittaa, että työllisyyspoliittisia suuntaviivoja ei tarvitse tarkistaa kokonaan, vaan että niitä on vain muutettava tietyistä kohdista.

Esittelijä myös ilmoittaa, että viime vuosina jopa kuusi miljoonaa 18–24-vuotiasta nuorta on keskeyttänyt koulunsa ja lopettanut opinnot ja että nuorten työttömyys on 40 prosenttia EU:n kokonaistyöttömyydestä. Kyseinen luku on kaksi kertaa niin korkea kuin maahanmuuttajien osalta. Lisäksi 78 miljoonaa ihmistä elää köyhyydessä, joka on kaksi kertaa niin paljon kuin Puolassa on asukkaita.

Esittelijä katsoo lisäksi, että työpaikkojen lisääntyminen on tapahtunut niiden laadun alenemisen kustannuksella ja sen kustannuksella, että osa-aikaisesti ja tietyille ajoille työllistyneiden henkilöiden prosentuaalinen osuus on noussut. Usein sopimusehdot on allekirjoitettu pakonalaisena.

Todellisuus puhuu omasta puolestaan, mutta me emme aina halua kuunnella. Todellisuutta on, että yhteiskunta ei ole yhdentymässä vaan jakautumassa. Köyhyys ei ole vähenemässä, se lisääntyy vuosi vuodelta. Naisten, vanhempien henkilöiden ja maahanmuuttajien syrjintä työmarkkinoilla ei ole vähenemässä, ja stereotypiat, jotka vaikuttavat ajatuksiin ja tekoihin, eivät ole katoamassa.

  Carl Schlyter (Verts/ALE), kirjallinen. − (SV) Mietinnön sisältö on yleisesti ottaen myönteinen, mutta on tekopyhää puhua sosiaalisesta vastuusta, paikallisesta taloudesta ja tasa-arvosta ja samalla pyrkiä varmistamaan, että hankintoja koskevilla säännöillä kielletään kyseisten asioiden huomioon ottaminen. En aio osallistua tähän. Mietinnössä annetaan todellisuudesta väärä kuva, ja näin ollen pidättäydyn äänestämästä.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) Tuen tätä mietintöä ja Anne Van Lanckerin näkemystä, jonka mukaan jäsenvaltioiden yleisten sosiaalisten tavoitteiden olisi näyttävä paremmin Lissabonin ohjelmassa. Tuen myös nykyisen kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian uudelleensuuntaamista strategiaan, joka perustuu kasvuun, työllisyyteen ja osallisuuteen. Mielestäni on erittäin tärkeää edistää yleisiä sosiaalisia standardeja EU:n tasolla. Laadukkaiden työpaikkojen luominen on välttämätöntä eurooppalaiseen sosiaalimalliin kuuluvien arvojen vahvistamisen ohella.

Mielestäni yhtenä EU:n kestävän kehityksen strategian päätehtävistä on luoda yhdentyvä yhteiskunta, jonka päämäärinä ja toiminnan tavoitteena on ensisijaisesti vähentää köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen uhan alla elävien ihmisten lukumäärää ja lisätä huomattavasti naisten, vanhempien henkilöiden ja maahanmuuttajien osuutta työmarkkinoilla ja edistää nuorten työllisyyttä.

− Mietintö: Lewandowski (A6-0181/2008)

  Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Tässä mietinnössä esitetään joitain tärkeitä suuntaviivoja, jotka koskevat talousarviomenettelyä vuoden 2009 osalta. Yleisesti ottaen me kannatamme ehdottomasti esittelijän määrätietoista näkemystä siitä, että parlamentin kustannuksia koskeva vapaaehtoisesti asetettu 20 prosentin katto olisi säilytettävä.

Vuosi 2009 on vuosi, jolloin parlamentin toimintatavoissa tapahtuu paljon muutoksia. Uskomme, että voidaksemme pitää yllä tämän järjestyksen, on välttämätöntä tarkastaa huolellisesti kaikki menoehdotukset sen takaamiseksi, että veronmaksajat saavat vastinetta rahoilleen. Emme erityisesti pyydä anteeksi sitä, että muistutamme parlamenttia siitä, että parlamentti säästäisi kaikkein eniten, jos se luopuisi järjestelmästä, jossa täysistuntoja pidetään kahdessa eri paikassa. Kannatamme myös vakaasti esittelijän ehdotusta, joka koskee varojen osoittamista asbestin poistamiseksi Strasbourgin parlamentin rakennuksista.

Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivit odottavat saavansa esittelijän asiaa koskevat lisänäkemykset määräajassa, ja näin ollen pidättäytyvät osallistumasta mietintöä koskevaan loppuäänestykseen.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin puolalaisen kollegani Janusz Lewandowskin ennakkoarviota Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2009 käsittelevän mietinnön puolesta. Tässä talousarviossa on käsiteltävä suuria haasteita, kuten Lissabonin sopimuksen voimaantuloa, jos jäsenvaltiot ratifioivat sopimuksen, sekä sitä, että vuonna 2009 järjestetään Euroopan parlamenttivaalit ja että Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntö tulee voimaan.

Vaikka olen tietenkin samaa mieltä siitä, että meidän olisi oltava valppaita talousarviomenojen tilanteen osalta, mielestäni meidän on oltava peräänantamattomia niissä kustannuksissa, jotka koskevat monikielisyyttä (kääntäminen ja tulkkaus). Tämä on Euroopan unionin poliittisen onnistumisen ehto. Meidän olisi myös kehitettävä tiloja, joissa eurokansanedustajat voivat vastaanottaa vieraita, koska kansalaiset arvostavat näitä vierailuja, joiden avulla he oppivat lisää Euroopan unionista.

Lopuksi meidän olisi mielestäni lisättävä Euroopan parlamentin jäsenten ja valiokuntien henkilökuntaa sen takaamiseksi, että he voivat työskennellä itsenäisesti ja että heidän työnsä on laadukasta esimerkiksi silloin, kun he toimivat muiden Euroopan unionin toimielinten, edunvalvojaryhmien ja kansallisten parlamenttien kanssa.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. − (PL) Vuosi 2009 tuo mukanaan monia haasteita Euroopan parlamentille. Haasteet liittyvät erityisesti Lissabonin sopimuksen voimaantuloon, parlamenttivaaleihin, jäsenten uuteen ohjesääntöön ja uuteen toimikauteen. Yleisellä vuotta 2009 koskevalla talousarviolla on vastattava haasteisiin siitä huolimatta, että talousarvio on määrältään vähäisempi kuin parlamentin perinteinen, vapaaehtoisesti asetettu 20 prosentin hallintokustannuksia koskeva rajoitus.

On huomionarvoista mainita tänä vuonna tehtävä kokeilu, jossa puhemiehistön ja budjettivaliokunnan keskinäistä yhteistyötä tiivistetään kauttaaltaan vuoden 2009 talousarviomenettelyn aikana ja jossa puhemiehistö ja budjettivaliokunta tekevät varhaisessa vaiheessa keskinäistä yhteistyötä kaikista asioista, joilla on merkittäviä vaikutuksia talousarvioon. Uudella lähestymistavalla pyritään varmistamaan järkevin mahdollinen saatavilla olevien varojen käyttö ja mahdollisten säästöjen tunnistaminen.

Minun on sanottava, että olen tyytyväinen järkeviin kustannusarvioihin, jotka koskevat jäsenten uutta ohjesääntöä erityisesti sen vuoksi, että määrää voidaan vielä viimeistellä myöhemmin. On myös hienoa nähdä, että ehdotetut 65 virkaa on sisällytetty vuoden 2009 ennakkoarvioon sillä tarkoituksella, että parlamentin lainsäädännöllistä toimintaa ja jäsenien palveluja vahvistetaan, mutta niin, että samalla 15 prosenttia kyseisistä määrärahoista otetaan varaukseen. Olen myös tyytyväinen ilmoitukseen siitä, että vuoden 2008 talousarviossa asetettujen painopisteiden rahoittamista jäsenille tarjottavien tulkkauspalveluiden ja kirjaston analyyttisten palveluiden osalta jatketaan. Tämän vuoden talousarviomenettelyn onnistunut päättäminen vaatii myös viipymättä keskustelujen järjestämistä ja erityisten päätösten tekoa parlamentin kiinteistöjä koskevasta politiikasta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Komissio on nyt toimittanut ehdotuksensa yhteisön talousarviosta vuodelle 2009 ja talousarviomenettely on näin ollen alkanut.

Aikaisemmissa talousarviomenettelyissä Euroopan parlamentin talousarvio on muodostanut noin 20 prosenttia määrästä, joka on varattu monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 alle – (hallinnolliset kustannukset). Esittelijä ehdottaa, että määrä olisi pidettävä samanlaisena vuoden 2009 talousarviossa.

Kyseisellä päätöksellä ei saisi estää tai hidastaa varojen saatavuutta. Niitä tarvitaan, jotta tarpeisiin, jotka on jo mainittu, voitaisiin vastata asianmukaisesti henkilökunnan lisäämiseksi ja tulkkaus- ja kääntämispalvelujen parantamiseksi. Näin kunnioitetaan tasa-arvoa ja oikeutta käyttää kaikkia virallisia kieliä Euroopan parlamentissa ja osallistua toimintaan, jota se edistää.

Lisäksi tämä on ollut toistuva ongelma, koska tarve tulkkaus- ja käännöspalvelujen kaltaisten palvelujen parantamiseen mainitaan usein, mutta välttämättömiä varoja ei anneta; sääntöjä, joita laaditaan erityisesti eri kielien käyttämisen estämiseksi, sovelletaan usein. Katsokaa vain sääntöjä, jotka hyväksyttiin AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa.

Toisaalta mietinnössä ei mainita mitenkään työntekijöiden oikeuksien suojelua erityisesti Euroopan parlamentin viime vuosina lisääntyneen palvelujen ulkoistamisen osalta.

  Cătălin-Ioan Nechifor (PSE), kirjallinen. − (RO) Euroopan parlamentin tietoisuutta olisi lisättävä solidaarisuusperiaatteesta, jonka mukaan alueita, jotka ovat jääneet kehityksestä jälkeen tai ovat vähemmän kehittyneitä, olisi tuettava myös taloudellisesti Euroopan unionin talousarviosta. Valitettavasti noin vuosi EU:hun liittymisensä jälkeen Romania on edelleen kärkikastissa sen osalta, mikä bruttokansantuote on henkilöä kohti alueellisella tasolla. Kahdeksasta alueesta kuusi on EU:n 15 heikoimmin kehittyneen alueen joukossa, ja koillinen kehitysalue, josta tulen, on edelleen 27 jäsenvaltion alueiden köyhin alue.

Romanian talouskasvu on tällä hetkellä riittämätöntä, jotta sillä voitaisiin vähentää nopeasti meitä erottavia epäkohtia ja eroavaisuuksia, joita havaitsemme kaikkialla. Lisäksi se, että alue on saanut erittäin vähän varoja rakennerahastoista, on varmasti osaltaan syynä siihen, miksi lähestulkoon johdamme Euroopan unionin köyhyystilastoja. Tämän vuoksi keskeisten hallintotoimenpiteiden politisoimisella Romaniasta tehdään EU:n talousarvion nettomaksaja. Romania maksoi noin 1,1 miljardia euroa viime vuonna.

Ainoa lohtu on, että maallemme palautetaan 16 miljoonaa euroa sen vuoksi, että vuosi 2007 oli ensimmäinen vuosi, jona kirjattiin talouden ylijäämä.

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan parlamentin poliittiset kapitalismin edustajat ovat innokkaasti osallistuneet EU:n keskustavasemmistolaisten ja keskustaoikeistolaisten hallitusten kanssa yhteistyössä kehittämien työllisyyden suuntaviivojen laatimiseen. Kyseiset edustajat edistävät kaikista barbaarisinta työväenluokan hyväksikäyttöä saavuttaakseen Lissabonin strategian tavoitteen eli esteettömän kasvun, josta plutokraatit hyötyvät.

EU:n ja hallitusten politiikan ytimessä on surullisenkuuluisa ”joustoturva”, joka merkitsee työsuhteiden täydellistä pirstomista. EU käyttää työttömyyttä välineenä, jolla pelotellaan työntekijöitä. Se on tekemässä lopun kollektiivisista sopimuksista ja kokoaikaisesta ja vakituisesta työstä. Niitä ollaan korvaamassa yksilöllistetyillä työsopimuksilla ja lähinnä osa-aikaisilla työsuhteilla, joilla ei juurikaan tarjota oikeuksia, jotka koskevat työ-, eläke-, sosiaali-, vakuutus- ja eläkeoikeuksia. EU pyrkii määrätietoisesti vahingoittamaan valtion sosiaalista suojelua, vakuutuksia ja eläkkeitä koskevia järjestelmiä kaikissa jäsenvaltioissa. Keskiaikaisissa työehdoissa, joita EU valmistelee, ”mallityöntekijä”, sellaisena kuin hänet kuvataan EU:n työllisyyden suuntaviivoissa, on ”työllistettävä” henkilö, joka työskentelee kaikkien ajateltavissa olevien osa-aikaisten työsuhteiden ehtojen mukaisesti. Hänellä ei ole mitään oikeuksia, koska hän on oppinut koulutuksessa ja uudelleenkoulutuksessa kertakäyttötaitoja kunkin ajanjakson kapitalististen tarpeiden mukaisesti. Hän joutuu koko ajan muuttamaan etsiessään työtä, työskentelee vanhuuteen tai jopa kuolemaan saakka ja tuottaa mittaamattomia rikkauksia, jotka plutokraatit ryöstävät.

− Mietintö: Holm (A6-0134/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ruotsalaisen kollegani valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietinnössä käsitellään raaka-aineiden ja hyödykkeiden kauppaa. Olen samaa mieltä siitä, että on taattava raaka-aineiden tuonti Euroopan unioniin ja raaka-aineiden saanti maailman markkinoilla ja samalla otettava huomioon se, että Euroopan unionin taloudelle ei tällä hetkellä ole yhtenäistä strategiaa, jonka avulla unionin taloudessa voidaan kohdata sen kilpailukykyyn kohdistuvat haasteet, jotka johtuvat koventuneesta raaka-aineiden saantia koskevasta kilpailusta.

Olen pettynyt siihen, että mietinnössä ei käsitellä kysymyksiä, jotka liittyvät valuutan manipulointiin, mikä yhdessä alennettujen rahanvaihtokurssien kanssa vääristää oikeudenmukaista kilpailua. Raaka-aineiden osalta olisi pitänyt tarkastella erityisesti öljykysymystä, ja näin ollen toistan ehdotukseni eurooppalaisen välineen luomisesta raakaöljyn hintojen vuotuista sääntelyä varten. Tätä ehdotusta kannattaa ainakin tutkia – ei siksi, että vastustaisimme markkinahintoja, jotka meidän on hyväksyttävä, vaan siksi, että voisimme säännellä niiden soveltamisnopeutta sisämarkkinoilla ja lieventää raakaöljyn hinnannousun seurauksia kustannus-/hintaketjuun niillä aloilla, joihin kyseinen hinnannousu vaikuttaisi (kalastusala, liikenneala ja niin edelleen).

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Jens Holmin mietinnössä tunnistetaan ilmeisesti erittäin selkeästi ongelmat, joita maailmassa tällä hetkellä kohdataan raaka-aineiden hintojen ennätyksellisen nousun vuoksi. Euroopan valtioille, joilla ei ole omia luonnonvaroja, tämä merkitsee kilpailukykyä koskevia ongelmia ja näin ollen työpaikkoja, toimitusvarmuutta ja suurempaa riippuvuutta koskevia ongelmia. Köyhemmissä valtioissa kyseinen hintojen nousu vaarantaa kehityksen, aiheuttaa ruoan puutteesta johtuvia mellakoita ja niin edelleen.

Vaikka mietinnössä mainitaan muutamia syitä, eräiden Kiinan kaltaisten nousevien valtioiden ahne käytös ja maataloustuotteiden kaupan vapauttaminen ja muut syyt – kuten keinottelu, Euroopan malthusialainen Brysselistä lähtöisin oleva maatalouspolitiikka, koko maailmanlaajuista vapaata kauppaa koskeva periaate ja niin edelleen – on jätetty mietinnöstä pois kokonaan tai osittain.

Ratkaisujen osalta on selvää, että parlamentti uskoo erityisesti sääntelyä koskeviin etuihin, eli vapaisiin ja kilpailukykyisiin markkinoihin. Kyseiset markkinat paljastavat nyt kuitenkin rajoitteensa erittäin julmalla tavalla. Energia, elintarvikkeet ja raaka-aineet eivät ole mitä tahansa tuotteita: ihmisten selviytyminen riippuu niistä. On aika, että EU, jota johdetaan Brysselistä, puolustaa ennen kaikkea omia etujaan ja jäsenvaltioidensa etuja kansainvälisen kaupan alalla sen sijaan, että se yrittää luoda globalistisen utopian mihin tahansa inhimilliseen tai sosiaaliseen hintaan.

  Vasco Graça Moura (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä tarkastellaan näkökantoja, joissa mennään pidemmälle kuin perinteisessä raaka-aineita ja hyödykkeitä koskevassa kaupassa. Uudessa kansainvälisessä tilanteessa useita tuotantotekijöitä ja tuotanto-osia voidaan pitää raaka-aineina, energia mukaan lukien. Kyseisten tuotteiden hintojen nousulla on vakavia vaikutuksia Euroopan teollisuudelle, joka tuo näitä tuotteita rajojensa ulkopuolelta. Markkinat vastaavat kysynnän kasvuun niin, että useammat tuottajat joutuvat kohtaamaan luonnolliset ja ympäristölliset olo-suhteet ja reagoimaan keinotteluun. On huolestuttavaa, että tämä kansainvälinen tilanne on kiihdyttänyt hintojen nousua niin, että talouskasvu on pysähtynyt Euroopassa. Kun tällainen suuntaus on kerran pantu alulle, kilpailu luonnonvaroista johtaa painostukseen ja puutteeseen, mikä todennäköisesti aiheuttaa haastetta päätöksentekijöille useiden sukupolvien ajan ja varmasti vaikuttaa siihen, miten modernia maailmaa hallitaan.

Euroopan parlamentti kehottaa tämän mietinnön avulla komissiota nostamaan WTO:ssa esille kysymyksiä, jotka koskevat pääsyä raaka-ainemarkkinoille. Tavoitteena on saavuttaa vastavuoroisuutta, ja yksi asianmukainen keino siihen ovat neuvottelut WTO:n kanssa. Näitä tuotteita koskevissa neuvotteluissa ei koskaan saisi alittaa alueellista tasoa integraation, kehityksen ja kestävyyden edistämiseksi. Jotta vakava keinottelu ja merkittävät konfliktit voitaisiin välttää, meidän on taattava, että kauppakumppaneillemme, jotka omistavat kyseiset raaka-aineet, maksetaan hyödykkeistä oikeudenmukainen hinta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Emme ole samaa mieltä mietinnössä esitetystä näkemyksestä, joka koskee raaka-aineiden kauppaa.

Emme ole samaa mieltä mietinnössä esitetystä arvostelusta, jossa kolmansien maiden soveltamat politiikat ja toimet kuvataan seuraavanlaisesti: ”rajoitetaan EU:n teollisuusyritysten mahdollisuuksia saada raaka-aineita ja hyödykkeitä (!)...suuntaus raaka-aineiden vapaata ja oikeudenmukaista saantia koskevien esteiden luomiseen”. Jokaisella valtiolla on luovuttamaton ja täysivaltainen oikeus päättää, miten se käyttää raaka-aineitaan ja käy kauppaa hyödykkeistään. Jokaisen valtion kansalaiset päättävät itse luonnonvarojensa käyttämisestä ja varallisuuden luomisesta.

Mietinnössä ei mainita, että todellinen ongelma itse asiassa koskee EU:n uusliberalistista mallia. EU:sta huokuvat uuskolonialistiset tavoitteet, joissa pyritään palauttamaan useat valtiot EU:n valtioiden raaka-aineiden tuottajien asemaan teknologiaa hyödyntäen ja sen avulla, että EU:lla on johto-asema ja valta markkinamekanismeissa – keinottelu mukaan lukien. Kyseisillä keinoilla EU pyrkii edistämään taloudellista riippuvuutta ja monikansallisten yritysten harjoittamaa hyväksikäyttöä.

Tarvitaan selkeää irtautumista vallitsevasta taloudellisesta ja sosiaalisesta mallista ja sitä, että suhteet, jotka perustuvat vallankäyttäjän ja alistetun osapuolen väliseen valta-asemaan, lopetetaan. On myös puolustettava kansallista itsemääräämisoikeutta ja kehitettävä valtioiden taloudellisia mahdollisuuksia sekä täydentävyyttä ja solidaarisuutta niiden ulkosuhteiden osalta. Lisäksi on kehitettävä tuotantoa, jolla pyritään tyydyttämään kansalaisten tarpeet ja säilyttämään planeetta.

  Jens Holm (GUE/NGL), kirjallinen. − (EN) Mietinnössä raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupasta käsitellään useita tärkeitä kysymyksiä kehityksen näkökulmasta. Mietinnössä korostetaan keinottelua koskevaa ongelmaa, joka aiheuttaa hintojen nousun ja markkinoiden epävakauden lisääntymisen, mitä on säänneltävä.

Mietinnössä myös kehotetaan lisäämään tukea kehittyvien maiden monipuolistamiseksi, ja korostetaan poliittisen liikkumavaran merkitystä kyseisille valtioille, koska sen avulla mahdollistetaan varsinkin maataloussektorin kehitys. Mietinnössä myös kritisoidaan lihan kulutuksen kasvua ja pyydetään laatimaan keinoja asiaan puuttumiseksi. Mietinnössä kuitenkin esitetään kohtia, jotka ovat meistä erittäin ongelmallisia. Tällä tarkoitetaan erityisesti toistuvaa kansainvälisen kilpailukyvyn korostamista ja Euroopan teollisuuden halua turvata raaka-aineiden halpa saatavuus.

Me emme tue sitä, että mietinnössä keskitytään kyseiseen asiaan. Voimme vain todeta, että EU:n uusliberalistiset kasvot näkyvät jälleen kerran. Yleisesti ottaen tämä mietintö on askel oikeaan suuntaan verrattuna siihen, mikä parlamentin kanta kauppapolitiikkaan on aikaisemmin ollut.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Jens Holmin laatimaan raaka-aineita ja hyödykkeitä käsittelevään mietintöön. Raaka-aineiden vapaa ja oikeudenmukainen saatavuus on tärkeää EU:n taloudelle. On kuitenkin otettava huomioon raaka-aineiden ja hyödykkeiden hintojen epävakauden seuraukset kehittyville valtioille. Äänestin mietinnön puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Jotkut uutiset, huolimatta siitä, että ne ovat itsessään myönteisiä, eivät voi olla antamatta meille aihetta huoleen seurausten osalta. Raaka-aineiden hintojen nousussa on osittain kyse tästä.

Hyvä uutinen on se, että, kuten eri tilastot osoittavat, maailman väestöstä yhä suurempi osa pystyy nyt kuluttamaan tavalla, joka ei ollut heille aikaisemmin mahdollista. Ongelmana on kuitenkin, millaisia eräät kulutuksen seuraukset ja erityisesti välittömät kyseisen kulutuksen – ja näin ollen kysynnän – kasvusta aiheutuvat seuraukset voivat olla. Talouden lait pätevät jopa vääristyneillä markkinoilla, ja näin ollen kysynnän kasvu johtaa joko tarjonnan lisääntymiseen tai, kuten tässä tapauksessa, hintojen nousuun. Tämä asia tapahtui.

Euroopan unionin olisi edistettävä markkinoiden yleistä avautumista, jotta yhä useammat tuottajat voisivat hyötyä kysynnän kasvusta. Lisäksi unionin olisi edistettävä kaupankäynnin lisääntymistä. Samalla meillä on velvollisuus antaa suoraa tukea niille tahoille, joihin kyseiset uudet olosuhteet ovat vaikuttaneet välittömästi ja jotka eivät kykene selviämään välttämättömien tavaroiden hintojen noususta. Markkinoiden vääristymisellä on harvoin mitään myönteisiä vaikutuksia, etenkään pitkällä aikavälillä. Kuitenkaan mikään ei estä meitä antamasta rahoitusta niille, joilla on vähemmän. Päinvastoin.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Jokin on selkeästi menossa vikaan raaka-aineiden ja hyödykkeiden kaupassa. Tällä hetkellä raaka-aineiden hinnoilla keinotellaan. Esimerkiksi mineraalit ovat varsin kalliita. Valtiot, joilla on luonnonvaroja ja paljon mineraaleja, pysyvät niistä huolimatta köyhinä tai köyhtyvät entisestään.

Kehittyvät valtiot ovat myös epävarmoja omasta elintarvikkeiden saatavuudestaan, huolimatta siitä, että ne tuottavat erittäin paljon elintarvikkeita. Ongelmana on, että elintarvikkeita viedään valtavasti erittäin alhaiseen hintaan. Lisäksi ilmastonmuutos pakottaa meidät hallitsemaan näitä energiaa nieleviä markkinoita eri tavalla: mineraalien ottoa on rajoitettava, ja paikallinen elintarvikkeiden tuotanto ja kulutus on parempi vaihtoehto maailmanlaajuiselle maataloustuotteiden kaupalle. Lyhyesti sanoen, raaka-aineiden kaupalla on hyvin vahingollisia vaikutuksia, ja tähän tarvitaan monenvälistä lähestymistapaa.

Raaka-aineiden ja hyödykkeiden kauppaa koskeva mietintö sisälsi alun perin perustellun valituksen, joka oli suunnattu EU:n vuoden 2006 loppupuolelle ehdottamaa erittäin liberaalia kauppapolitiikkaa vastaan. Tällä välin sitä on kuitenkin lievennetty siinä määrin, että en voi enää tukea sitä. Se esimerkiksi sisältää enää hädin tuskin mitään merkittäviä politiikkaa koskevia ehdotuksia. Vielä pahempaa on se, että mietinnössä raaka-aineiden ja hyödykkeiden vapaa saatavuus kuvataan EU:n oikeutena, ja että siinä edistetään kahdenvälistä kauppapolitiikkaa merkittävänä välineenä.

− Mietintö: Sudre (A6-0158/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin ranskalaisen kollegani ja ystäväni Margie Sudren valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Hän kirjoitti sen vastauksena komission tiedonantoon syrjäisimpiä alueita koskevasta strategiasta. Kannatan ajatusta siitä, että tehtyjen toimien yhä matemaattisempien perustelujen huomioiminen ei saisi toimia tekosyynä unionin syrjäisimpien alueiden tukemista koskevan politiikan kyseenalaistamiselle, eikä sillä lisäksi saisi estää toimijoita niin, että heille asetetaan sellaisia ehtoja, joita he eivät kykene täyttämään.

Yhteisön toimilla olisi käynnistettävä yrittäjyyttä koskeva muutos, jonka avulla syrjäisimmistä alueista tehdään osaamiskeskuksia, joiden toimintaa hoitavat sektorit, jotka hyödyntävät täysimääräisesti tietotaitoaan ja etujaan. Kyseisiin sektoreihin kuuluvat jätehuolto, uusiutuvat energiat, energiaomavaraisuus, luonnon monimuotoisuus, opiskelijoiden liikkuvuus, ilmastonmuutoksen tutkimus ja kriisinhallinta. Tuen myös sitä, että tulevassa yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäisimpien alueiden asemaan, sillä ne sijaitsevat EU:n ulkorajoilla. Olen erittäin tyytyväinen Margie Sudren tekemään työhön, jossa puolustetaan syrjäisimpiä alueita herpaantumattomasti, varsin taidokkaasti, määrätietoisesti ja myötätuntoisesti.

  Emanuel Jardim Fernandes (PSE) , kirjallinen. – (PT) Tässä mietinnössä esitetty päätöslauselmaehdotus sisältää suosituksia syrjäisimpiä alueita koskevan strategian arvioinnista ja tulevaisuudennäkymistä, mukaan lukien erityisesti seuraavat seikat.

– Saavutetun koheesion tasoa olisi mitattava muillakin indikaattoreilla kuin BKT:lla.

– Koheesiopolitiikkaa olisi yhdistettävä paremmin yhteisön muihin politiikkoihin yhteisvaikutusten lisäämiseksi, ja nykyisiä ja tulevia eurooppalaisia toimintalinjoja olisi mukautettava paremmin syrjäisimpien alueiden realiteetteihin.

– Syrjäisimpiä alueita koskevien toimintamallien ja toimien on oltava alueille suotuisia. Ne eivät saa olla siirtymäkauden toimintamalleja ja toimia, ja niiden on vastattava alueiden erityisiä tarpeita, jotta alueet voivat selviytyä pysyvistä rakenteellisista vaikeuksistaan.

– Yhteisön on tuettava syrjäisimpien alueiden maataloutta ja tarjottava tukitoimia niiden kalastusalalle.

– Syrjäisimpiä alueita on kohdeltava eri tavoin liikennealalla ja etenkin silloin, kun on kyse siviili-ilmailun liittämisestä päästökauppajärjestelmään.

– Keskustelu syrjäisimpiä alueita koskevan strategian tulevaisuudesta on sisällytettävä Lissabonin strategian täytäntöönpanoon syrjäisimpien alueiden osalta.

– Tulevassa yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäisimpien alueiden tilanteeseen.

– Syrjäisimmille alueille olisi annettava keskeinen sija unionin meripolitiikassa.

– Tulevaisuudessa on varmistettava yhteisörahoitus syrjäisiä alueita koskevalle strategialle ja korvaukset syrjäisen sijainnin aiheuttamista haitoista.

Mietintö ansaitsi saada minun ja ryhmäni tuen. Pyysin, että mietintö hyväksyttäisiin, ja äänestin sen puolesta.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Olemme pahoillamme siitä, että parlamentin enemmistö hylkäsi tarkistuksemme, joilla pyrittiin sisällyttämään päätöslauselmaehdotukseen EU:n syrjäisimpiä alueita koskevan politiikan tulevaisuudesta – joka hyväksyttiin tänään täysistunnossa – merkittäviä ja tärkeitä syrjäisimpien alueiden etuja ajavia ehdotuksia, jotka kalatalousvaliokunta oli hyväksynyt.

Jotkut henkilöt ovat väittäneet, että kyseessä on aluepolitiikkaa koskeva päätöslauselma kalatalouden sijaan. Tämä on virhepäätelmä. Euroopan parlamentti pyrkii vaikuttamaan päätöslauselmaehdotuksella syrjäisimpiä alueita koskevaan yhteisön politiikkaan, ja meidän on selitettävä hyväksyttyjä ehdotuksia juuri täällä parlamentissa ja erityisesti parlamentin kalatalousvaliokunnan hyväksymien päätösten osalta – mikä tapahtui Euroopan parlamentin meripolitiikkaa käsitelleen päätöslauselman kanssa. Tämän vuoksi yritimme esittää niitä uudelleen ja olla johdonmukaisia siinä, millaisen kannan otamme Portugalissa.

Olemme myös pahoillamme siitä, että ehdotuksemme, jossa selvästi selitettiin, että yhteisön tukitoimien syrjäisille alueille olisi oltava pysyviä, hylättiin. Esittelijä ilmoittaa, että tavoitteena on pyrkiä siihen, että kyseisiä toimia ei enää lopulta tarvita. Se on käytännössä (epätosi) perustelu, jota käytetään sen peittelemiseksi, että syrjäisimpien alueiden vaikeudet ovat pysyviä, ja näin ollen niistä on keskusteltava jokaisessa talousarviossa tai yhteisön kehyksessä.

  Fernand Le Rachinel (NI), kirjallinen. – (FR) Ranska on erittäin huolissaan Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita koskevasta politiikasta.

On erittäin tärkeää, että poliitikot Brysselissä ottavat kyseisten alueiden erityispiirteitä huomioon paljon enemmän ja paljon paremmin kuin nyt, ja erityisesti:

- kauppapolitiikan avulla, koska syrjäisimpien alueiden tuotanto kilpailee naapurivaltioiden tuotannon kanssa, ja kyseiset valtiot hyötyvät EU:n huomattavasti paremmista olosuhteista;

- maahanmuuttopolitiikan avulla, koska kyseiset alueet ovat erityisen alttiita maahanmuutolle, ja laittomien maahanmuuttajien virta aiheuttaa taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joita ei voida käsitellä paikallisvoimin;

- määräyksillä, jotka koskevat valtion tukea ja erityisesti säilyttämällä verovapautukset, joista kyseiset alueet hyötyvät ja joita kyseenalaistetaan ajoittain eurooppalaisessa lainsäädännössä.

Olen erityisesti huolestunut oikeudellisesta epäselvyydestä Saint-Barthélemyn osalta. Kyseessä on pieni Ranskalle kuuluva saari, joka on ollut vuodesta 2007 saakka alueviranomainen. Kun se muutti oikeusasemaansa, se halusi säilyttää verovapautukset, jotka ovat olleet välttämättömiä sen taloudelliselle selviämiselle. EU vaikuttaa kuitenkin pitävän sitä syrjäisimpiin alueisiin kuuluvana alueena eli yhteisön lainsäädännön piiriin kuuluvana unionin alueena. Ei voida mitenkään hyväksyä, että tällä epäselvyydellä vaarannettaisiin autonomia, jota 95 prosenttia saaren väestöstä selvästi kannattaa.

  Ramona Nicole Mănescu (ALDE), kirjallinen. − (RO) Suurin seitsemää syrjäistä aluetta koskeva kysymys on se, että vaikka niillä asuu yksi prosentti Euroopan unionin väestöstä, niiden on käsiteltävä arkaa sosiaalista ja taloudellista tilannetta. Tätä pahentaa, että alueet sijaitsevat kaukana mantereelta, että niiden pinta-ala, korkeuserot ja ilmasto aiheuttavat hankaluuksia ja että ne ovat taloudellisesti riippuvaisia rajoitetusta määrästä tuotteita.

Me voimme parantaa kyseisten alueiden sosioekonomista tilannetta ryhtymällä komission luettelemiin ja esittelijän ensisijaisina pitämiin toimiin, joita ovat esimerkiksi kilpailukyvyn parantaminen ja huonoja kulkuyhteyksiä ja syrjäisten alueiden alueelliseen maantieteelliseen ympäristöön liittämistä koskevien ongelmien vähentäminen. Lisäksi voimme kyseisillä toimilla homogenisoida niiden kehitystä muiden Euroopan unionin alueiden kanssa ja hyötyä niiden resursseista yhteisön vaatimuksia täydentävällä tavalla.

Äänestin myös tästä syystä mietinnön puolesta. Haluaisin myös huomauttaa, että satamiin on syytä kiinnittää enemmän huomiota, koska kuusi seitsemästä syrjäisestä alueesta on saaria. Satamainfrastruktuurin uudistamisella voidaan edistää ja kehittää matkailualaa, tuotantosektoria ja paikallisia markkinoita.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) On EU:n solidaarisuusajattelun mukaista tukea Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita, minkä avulla vähennetään epäkohtia, jotka johtuvat siitä, että syrjäiset alueet ovat vaikeapääsyisiä. Meidän on erityisesti taattava, että kyseiset alueet eivät menetä kykyään harjoittaa omavaraista maataloutta, mikä pätee myös kokonaisuudessaan Euroopan unioniin.

Tässä yhteydessä meidän on pyrittävä yhdessä säilyttämään pienet perhetilat – myös esimerkiksi Itävallan vuoristossa viljelyä harjoittavien perheiden tilat sekä kaikki yksittäiset ja perinteiset pienet, keskisuuret ja luomuviljelyä harjoittavat tilat – jotta ne voivat jatkaa ekologisesti hyödyllistä työtään ja jotta me emme menetä elintarvikeriippumattomuuttamme valtaville tiloille ja joudu riippuvaiseksi suurista maatalousyhtymistä. Tästä syystä äänestin Sudren mietinnön puolesta.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Syrjäisimmillä alueilla on tiettyjä piirteitä, joita on alettu ottaa huomioon toimissa, joilla edistetään Euroopan kasvua ja työllisyyttä. On kuitenkin vielä paljon tehtävää, jotta kyseisten alueiden kehitys jatkuisi ja jotta voisimme hyötyä enemmän kyseisestä raja-alueesta muiden maailman talousryhmittymien kanssa.

Syrjäisimpien alueiden hyväksi tehdyillä alojen rajat ylittävillä ja täydentävillä toimenpiteillä on parannettu kyseisten alueiden taloudellista ja sosiaalista tilannetta. On edelleen tärkeää työskennellä parannettuja kulkuyhteyksiä, vahvempaa kilpailukykyä ja parempaa alueellista yhdentymistä koskevien kysymysten parissa. Kuitenkin paikan päällä esiintyy vielä vaikeuksia, joita ei oteta huomioon, kuten perinteisen maataloustoiminnan säilyttäminen, tärkeimpien alojen kehittämistä koskevan tuen lisääminen tai eriytettyjen verojärjestelmien säilyttäminen. Näin ollen strategiana, jolla taataan syrjäisimpien alueiden kehitys houkuttelevuudessa ja yhteistyössä, on se, että syrjäisimpien alueiden erityisiä etuja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

Se, että ilmastonmuutoksesta, väestörakenteen kehityksestä, muuttoliikkeen hallinnoinnista ja maatalous- ja meripolitiikasta tehdään uusia painopistealoja, on hyvä toimenpide, jota on täydennettävä syrjäisimpien alueiden välttämättömällä monipuolistamisella, niiden erityisillä ominaisuuksilla ja hyödyntämällä voimassa olevia säännöksiä niin laaja-alaisesti kuin mahdollista käyttämällä asianmukaisia välineitä, joilla syrjäisimpien alueiden kohtaamat erityiset ongelmat voidaan ratkaista.

− Mietintö: Lehtinen (A6-0155/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tyhjää suomalaisen kollegani Lasse Lehtisen valiokunta-aloitteisesta mietinnöstä, joka laadittiin vastauksena komission tiedonantoon yhteisön kuluttajapoliittisesta strategiasta vuosiksi 2007–2013.

Olen luonnollisesti samaa mieltä siitä, että Euroopan unionin 493 miljoonan kuluttajan olisi oltava niiden kolmen haasteen ytimessä, joita unionin on kohdattava. Kyseisiä haasteita ovat kasvu, työllisyys ja tarve luoda läheisempiä yhteyksiä kansalaisiin. Kansalaiset pitävät talouden elinvoimaisena, koska heidän kulutuksensa kattaa 58 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.

Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että vaikka olemme menestyneet sisämarkkinoilla kilpailun keinoin eli kiinnittämällä erityistä huomiota kuluttajiin, katson, että meidän olisi vastauksena nykyisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin kiinnitettävä erityistä huomiota tuottajiin. Koska asiasta ei myöskään ole tehty vakavaa oikeudellista tutkimusta, suhtaudun suurin varauksin siihen, miten hätäisesti mietinnössä käsitellään kysymystä, joka koskee kuluttajien kollektiivisia toimia tuottajia vastaan. Mietinnössä pyydetään komissiota esittämään kokonaisvaltainen ratkaisu Euroopan tasolla, jossa kaikille kuluttajille tarjotaan pääsy kollektiivisiin muutoksenhakumekanismeihin, jotka on tarkoitettu rajatylittävien kiistojen selvittämiseen.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Lehtisen mietinnössä ehdotetaan nykyisen lainsäädännön parantamista asianomaisilla aloilla paremman suojan tarjoamiseksi kuluttajille. Toimissa lainsäädäntöä yksinkertaistetaan ja alueellisia eroja lievennetään. EU:lla on velvollisuus kehittää todellista kansainvälistä talouspolitiikkaa, jolla pyritään kuluttajan oikeuksien ja terveyden suojeluun.

Kyseessä olevalla ehdotuksella – jota tuen – pyritään luomaan yhdenmukainen laillinen kehys tuoteturvallisuutta koskevan vakaan ja yhdennetyn järjestelmän takaamiseksi ja jotta saavutettaisiin todellinen kuluttajien luottamus Euroopan markkinoilla oleviin tuotteisiin, millä käynnistettäisiin laajamittainen kasvu ja kulutus.

Jotta kuluttajansuojaa koskeva politiikka olisi kuitenkin tehokas, EU:n on käytettävä paljon energiaa markkinoiden valvonnan parantamiseen lisäämällä tarvittaessa kansainvälistä yhteistyötä ja kohdistamalla kuluttajille tiedotuskampanjoita: Euroopan markkinat eivät voi kuitenkaan toteuttaa kaikkia mahdollisuuksiaan, ennen kuin kuluttajille on vakuutettu, että markkinoilla olevat tuotteet ovat täysin turvallisia.

Näin Euroopan markkinat olisivat todella kilpailukykyiset, ja niillä kyettäisiin vakuuttamaan kuluttajat ja suojelemaan heitä sekä kannustamaan heitä olemaan rohkeampia: näin he olisivat itse asiassa markkinoiden todellisia toimijoita.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Tuin Lasse Lehtisen mietintöä, koska se, että asetukset, joilla suojellaan eurooppalaisia kuluttajia, ovat avoimia, hyödyttää kyseisiä kuluttajia ja myös tuottajia, jotka kilpailevat keskenään. Taloudelliset muutokset uusissa jäsenvaltioissa ovat aiheuttaneet sen, että markkinoilla toimivat yksiköt ovat ottaneet käyttöön uudet toimintaperiaatteet. Kuluttajille nykyään tarjottava tuotevalikoima on yhä laajempi sekä tuotteiden että palvelujen osalta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kuluttajien asema erityisesti uusissa jäsenvaltioissa, joissa me kaikki muistamme vapaiden markkinoiden alkuvaiheen, on edelleen heikko suhteessa suuriin yhtymiin. Tarvitaan parempaa avoimuutta ja asianomaisten laillisten puitteiden uudenaikaistamista kuluttajien oikeuksien suojelun takaamiseksi.

Hyväksyin myös mielelläni sen osan mietinnöstä, jossa esittelijä puhuu EU:n pienten ja keskisuurten yritysten tuen puolesta. Alueellani Małopolskassa kyseiset yritykset muodostavat 95 prosenttia kokonaismäärästä, ja niistä suurin osa ei ole toiminut pitkään (30 prosenttia yrityksistä on toiminut alle viisi vuotta).

  Colm Burke ja Malcolm Harbour (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmä tukee vahvasti kattavaa toimintaohjelmaa, jolla pyritään tiedottamaan kuluttajia ja lisäämään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan Euroopan yhtenäismarkkinoilla. Haluamme, että kuluttajat hyötyvät parhaalla mahdollisella tavalla valinnanvarasta, monipuolisuudesta ja innovoinnista, jotka ovat saatavilla näillä menestyvillä ja maailman laajimmilla 500 miljoonan kuluttajan vähittäismarkkinoilla.

Haluamme myös, että kuluttajat voivat käyttää oikeuksiaan muutoksenhakuun nopeasti ja tehokkaasti, jos he kohtaavat ongelmia. Tuemme helppoa ja nopeaa oikeussuojan saatavuutta erityisesti muilla kuin lainsäädännöllisillä keinoilla, mitä tuetaan viimeisenä vaihtoehtona oikeussuojakeinojen avulla.

Äänestimme tänään tyhjää, koska PSE-ryhmä on kaapannut erittäin myönteisen mietinnön itselleen ja sisällyttänyt siihen kehotuksen täysin testaamattomasta ja mahdollisesti erittäin kalliista lainsäädännöllisestä määräyksestä, joka koskee kollektiivisten oikeuksien täytäntöönpanoa Euroopan tasolla. Komissio kuulee asianosaisia jo laaja-alaisesti koko kuluttajien oikeuksien täytäntöönpanoa koskevasta kysymyksestä. On liian aikaista tehdä mitään päätelmiä muutoksista, joita saatetaan tarvita. Parantamalla nykyisiä muutoksenhakumekanismeja ja lisäämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä voidaan tehdä paljon.

PSE-ryhmä vahingoittaa kuluttajien oikeuksia yrittämällä viedä huomion pois tarpeesta, joka koskee määrätietoisempia toimia kaikilla tasoilla kuluttajien oikeuksien täytäntöönpanemiseksi ja samalla… (Äänestysselitystä on lyhennetty 163 artiklan mukaisesti)

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Aidossa kuluttajapolitiikassa on noudatettava useita periaatteita.

Ensinnäkin tulojen jakoa ja uudelleenjakoa koskevan politiikan on oltava oikeudenmukaista. Sen on perustuttava kunnollisiin palkkoihin ja siihen, että tuottajat ja erityisesti pienimuotoista maanviljelyä harjoittavat tuottajat, valmistajat ja kauppiaat saavat asianmukaiset tuotot, jotta kannustettaisiin markkinoita, jotka sijaitsevat lähellä paikkoja, joissa elintarvikkeet tuotetaan ja edistettäisiin elintarviketurvallisuutta ja elintarvikeriippumattomuutta.

Toiseksi, kauppaa ja rahoitusta koskevan keinottelun torjumiseksi on harjoitettava tehokasta politiikkaa, ja kuluttajille on oltava tarjolla tietoa ja takeet avoimuudesta.

Mietinnössä kuitenkin huomioidaan erittäin vähän näitä kysymyksiä. Päinvastoin siinä edistetään kantoja, joissa keskitytään enemmän taloudellisten ja rahoitusalan ryhmien etujen ja palvelujen vapauttamisen puolustamiseen kuin kuluttajiin kokonaisuutena. Vaikka mietintö osittain sisältää myös eräitä myönteisiä ehdotuksia, kyseiset ehdotukset esitetään täysin uusliberalistisissa puitteissa, joissa kuluttajat ovat koko prosessin heikoin lenkki.

Mietinnössä esimerkiksi korostetaan, että kilpailun edistämiseksi tarvitaan varsinkin palvelumarkkinoiden vapauttamisen tehostamista, koska tällä tavalla kuluttajille tarjottaisiin alhaisempia hintoja. Me kaikki tiedämme, että tämä on ristiriitaista ja että tällä palvellaan vain yritysten etuja. Tämän vuoksi äänestimme mietintöä vastaan.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Kuluttajat ovat yhteismarkkinoiden keskiössä, ja heidän olisi näin ollen oltava kyseisten markkinoiden suurimpia hyötyjiä. Mielestäni olisi kuitenkin pidettävä yllä tasapainoa kuluttajia voimakkaasti suojelevan lainsäädännön ja liikeyritysten toimintaedellytysten välillä.

Kukaan ei väheksy kuluttajien oikeutta nostaa kanteita. Mielestäni meidän olisi kuitenkin annettava kuluttajille erityisesti mahdollisuus panna kuluttajien oikeudet täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Katson, että tätä ilman oikeudenkäyntiä toteutettavaa välinettä olisi erityisesti korostettava kuluttajien valituksen osalta. Haluaisin nostaa esille sen, että Business Europe -järjestön tietojen mukaan jopa 90 prosenttia kuluttajien oikeuksiin liittyvistä kiistoista sovitaan ilman oikeustoimiin turvautumista. Se, että asioissa edetään tällä tavalla, ei ole merkityksetöntä hintakysymyksen kannalta, koska hinta on paljon alhaisempi silloin, kun oikeustoimiin ei ryhdytä.

Mielestäni tarkistuksella, joka hyväksyttiin äänestyksessä Euroopan parlamentissa ja jossa kehotetaan luomaan eurooppalainen joukkokannejärjestelmä, ei taata tehokkaampaa kuluttajien suojelua. Euroopan komission olisi tarkasteltava tätä asiaa, ja meidän olisi lykättävä päätöksentekoa siihen saakka, kunnes tulokset on julkistettu. Voi olla, että jäsenvaltioiden lainsäädännössä säännellään kyseisestä asiasta asianmukaisesti. Pelkään lisäksi, että tällä järjestelmällä luodaan olosuhteet toiminnalle, josta on kuluttajien sijaan todellisuudessa etua lakimiehille, jotka hyötyvät lisääntyneistä oikeudenkäyntien määristä.

  Anna Hedh (PSE), kirjallinen. − (SV) Mielestäni on myönteistä, että EU ottaa vastuuta kuluttajista, ja äänestin näin ollen mietinnön puolesta. Vastustan toisaalta kuluttajansuojan yhdenmukaistamista EU:ssa ja sitä, että useampia valtioita pyydetään ottamaan euro käyttöön.

  Jens Holm, Søren Bo Søndergaard ja Eva-Britt Svensson (GUE/NGL), kirjallinen. − Mietinnössä ehdotetaan kuluttaja-asiamiehen perustamista. Suhtaudumme epäilevästi kyseiseen ajatukseen useista syistä: tämä virka saattaa aiheuttaa merkittäviä kustannuksia, jolloin vaarana on, että kuluttajajärjestöjen rahoitus heikentyy.

Sitä paitsi luomalla jälleen uusi, Euroopan tason virka voidaan aiheuttaa, että kansalaiset kokevat viran liian etäiseksi. Kannatamme tästä huolimatta mietintöä, koska siinä vahvistetaan kuluttajien mahdollisuutta joukkokanteen nostamiseen, mikä on välttämätöntä sille, että kuluttajat uskaltavat luottaa siihen, että he tekevät turvallisia rajatylittäviä ostoksia.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Lasse Lehtisen kuluttajapoliittista strategiaa koskevaa mietintöä vastaan. Vaikka mietintö sisälsi paljon kohtia, joista olin samaa mieltä, vastustan ehdottomasti kehotusta palvelujen vapauttamisen tehostamisesta. On totta, että tietyt palvelut voivat hyötyä vapautetusta talousympäristöstä ja että palvelujen vapaa liikkuvuus on yksi EU:n neljästä perusvapaudesta.

Katson kuitenkin, että julkisia palveluita olisi harjoitettava yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden etujen kannalta, joita ne palvelevat, eikä yksityisen hyödyn tavoittelemiseksi. Palvelujen, terveydenhuollon, koulutuksen ja erittäin tärkeiden liikenneyhteyksien kaltaisten alojen olisi säilyttävä julkisessa omistuksessa ja niistä olisi edelleen oltava julkinen vastuu. Lisäksi niiden olisi säilyttävä jäsenvaltioiden vastuulla.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) EU:n kuluttajapoliittista strategiaa vuosiksi 2007–2013 käsittelevässä Lasse Lehtisen laatimassa mietinnössä toistetaan, että EU:n kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä ja että heidän hyvinvointiaan ja suojeluaan on tehostettava kaikkialla unionissa. Se, miten äänestän, heijastaa sitä, että kuluttajasuojaa on parannettava kaikkialla EU:ssa.

  Andrzej Jan Szejna (PSE), kirjallinen. − (PL) EU:n kuluttajapoliittisessa strategiassa vuosiksi 2007–2013 esitetään kunnollisia neuvoja siitä, miten kuluttajansuojaa olisi kehitettävä. On kuitenkin huomautettava, että tapauskohtaisia toimenpiteitä esitetään liian vähän. Meidän on laadittava suunnitelma erityisistä ja johdonmukaisista lisätoimista, joiden avulla kuluttajansuoja sisällytetään kaikkiin EU:n asetuksiin. Meidän on varmistettava, että kuluttajansuojasta itsestään ei tule erillistä alaa eurooppalaisessa politiikassa, vaan että se sisällytetään kaikkiin eurooppalaisiin toimintalinjoihin, joilla perustetaan eurooppalaiset sisämarkkinat.

Ilman kunnollisia suojamekanismeja tätä tärkeää eurooppalaista hanketta, jossa luodaan yhtenäismarkkinat, ei saada päätökseen. Meidän on myös pidettävä mielessä, että EU:n kuluttajien suojelulla on myös ulkoinen ulottuvuutensa – yhtenä muistutuksena tästä on äskettäinen ongelma, joka koski maahantuotuja kiinalaisia leluja. Meidän olisi pyrittävä siihen, että saavutamme kuluttajien täyden luottamuksen kaikkien sisämarkkinoilla myynnissä olevien tuotteiden osalta.

Lisäksi todellisten sisämarkkinoiden olisi myös mahdollistettava eurooppalainen järjestelmä, jossa voidaan nostaa joukkokanteita. Tätä perustettaessa meidän on tehtävä johtopäätökset Yhdysvalloissa käytössä olevasta joukkokannejärjestelmästä kaikkine epäkohtineen.

  Marianne Thyssen (PPE-DE), kirjallinen. − (NL) Arvoisa puhemies, kannatan periaatteessa Lasse Lehtisen mietintöä. Se sisältää kaikki merkittävät kysymykset, joita meidän on käsiteltävä vastauksena komission tiedonantoon, ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta hyväksyi sen. Näitä kysymyksiä ovat horisontaalinen lähestymistapa, sopimusoikeuden huomioon ottaminen, kuluttajajärjestöjen merkityksen tunnustaminen, tasapainon tarve, pienten ja keskisuurten yritysten yksilöllisyys, oikeudellisen sitomattomuuden ja paremman tietopohjan tärkeys sekä tarve kiinnittää huomiota palvelusektoriin. Mielestämme myös kohta, joka koskee joukkokanteiden mahdollisuutta, on tärkeä. Kysymys on yleisen järjestyksen ylläpitämisestä. On kuitenkin valitettavaa, että täysistunnossa hyväksyttiin 40 kohtaa koskeva tarkistus, jossa kannatetaan ryhmätoimia, jotka perustuvat mietinnössä pyydettyyn tutkimukseen. Ryhmätoimilla puututaan ennen kaikkea prosessioikeuden alaan. Näin ollen ei voida mitenkään hyväksyä kärryjen asettamista hevosen eteen. Olen tästä syystä pidättäytynyt äänestämästä.

− Mietintö: Lynne (A6-0159/2008)

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Pidättäydyin äänestämästä brittikollegani Elizabeth Lynnen mietinnöstä. Mietinnössä käsitellään edistystä, jota unionissa on saavutettu yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden osalta sen jälkeen, kun vuonna 2000 annetut direktiivit saatettiin osaksi lainsäädäntöä.

Olen samaa mieltä mietinnössä esitetyistä periaatteista erityisesti syrjimättömyyden osalta sellaisilla aloilla kuin koulutus, elinikäinen oppiminen, työllisyys, sosiaalinen suojelu, asuminen ja terveydenhuolto, syrjityistä ryhmistä annettu kuva tiedotusvälineissä ja mainoksissa, vammaisten henkilöiden mahdollisuudet saada tietoa, televiestintä, sähköinen viestintä, eri liikennemuodot ja julkiset tilat, sosiaalietuuksien sekä julkisesti saatavilla olevien tavaroiden ja palvelujen saatavuus ja tarjonta ja niin edelleen.

En ole kuitenkaan vakuuttunut siitä, että tarvitaan uutta direktiiviä, joka on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 13 artiklan mukainen. Poliittisen keskustelun on jatkuttava. Se jatkuu…

  Philip Bushill-Matthews (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) Konservatiiviset Euroopan parlamentin jäsenet kammoavat syrjintää kaikissa muodoissaan. Me olemme jättäneet omat tarkistuksemme tehdäksemme tämän erittäin selväksi. Vaikka jotkut nykyistä syrjintää koskevat näkökohdat voivat edelleen olla todellinen ongelma, yleisemmän EU:n lainsäädännön ehdottaminen jonkinlaiseksi ratkaisuksi on meidän mielestämme täysin väärin.

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on erittäin yksityiskohtainen syrjintää koskeva lainsäädäntö, jota on edelleen hankala panna täytäntöön käytännössä. Nykyistä lainsäädäntöä on pantava paremmin täytäntöön, ja täytäntöönpanon ongelmia on ymmärrettävä paremmin, ennen kuin otamme käyttöön vielä lisää EU:n direktiivejä.

Tämä mietintö, tämä valiokunta-aloitteinen päätöslauselmaehdotus, jossa pyydetään taas uutta ”kattavaa ja laajaa” EU:n direktiiviä syrjintää vastaan, on parhaimmillaan poliittista teeskentelyä ja pahimmillaan avoin pyyntö, jossa komissiota kehotetaan tuottamaan taas lisää ”yhden koon” EU:n lainsäädäntöä erittäin herkällä alalla.

Kuten eräs Yhdistyneen kuningaskunnan järjestö ytimekkäästi ilmaisi viime viikolla, ”täydentävällä lainsäädännöllä ei ratkaista suurinta osaa syrjinnästä. Aikaa voitaisiin kuluttaa paljon paremmalla tavalla järjestämällä tapahtumia, jotka koskisivat monikulttuurisuutta ja moniuskontoisuutta ja joilla pyrittäisiin muuttamaan käsityksiä.” Olemme samaa mieltä.

  Brian Crowley (UEN) , kirjallinen. − (EN) Tässä mietinnössä pyritään ylittämään EU:n jäsenvaltioille antamat toimivaltuudet syrjimättömyyden alalla. Perustamissopimuksissa määrätään selvästi aloista, joilla EU:lla on valtaa ehdottaa lainsäädäntöä ja joiden osalta jäsenvaltiot voivat toimia itsenäisesti.

Tässä mietinnössä, joka on valiokunta-aloitteinen, toisin sanoen komissio ei ole esittänyt lainsäädäntöehdotusta, mennään pidemmälle kuin mitä nykyisissä perustamissopimuksissa sallitaan. Näin tapahtuu myös, jos Lissabonin sopimus ratifioidaan. Itse asiassa jäsenvaltioiden hallitukset päättävät kaikista syrjinnän vastaisista toimista, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan, ja jokaisella hallituksella on veto-oikeus. Tämä asia EI kuulu Euroopan parlamentille.

Nykyisten perustamissopimusten nojalla kaikkien jäsenvaltioiden on hyväksyttävä lait syrjimättömyyden alalla. Irlannilla on todellakin erittäin vankka kansallinen syrjinnän vastainen lainsäädäntö, johon kuuluu muun muassa ”Equal Status Act” -asetus. Irlannin saavutukset alalla ovat erinomaisia.

Vammaisten oikeuksien parantaminen ja erityisesti tavaroita ja palveluja koskevien rajoitusten käsittely on kiitettävää. Tässä mietinnössä on kuitenkin ylitetty unionin toimivalta, ja Fianna Fáilin valtuuskunta hylkää sen sellaisenaan.

  Edite Estrela (PSE), kirjallinen. – (PT) Äänestin Elizabeth Lynnen yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskevaa edistystä EU:ssa koskevan mietinnön puolesta, koska meidän on kehotettava komissiota valvomaan tiiviisti henkilöiden yhdenvertaista kohtelua koskevien direktiivien 2000/43/EY ja 2000/78/EY saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kyseisiin direktiiveihin perustuvien kansallisten lakien täytäntöönpanoa.

Haluaisin korostaa, että erityisesti naiset ovat alttiita syrjinnälle työpaikalla etenkin äitiyttä koskevissa valinnoissaan.

Euroopan unionin perusperiaatteena on oikeus tulla suojelluksi kaikelta syrjinnältä. Kuitenkin tehokkaat lainsäädännölliset välineet ja täytäntöönpano ovat puutteellisia, minkä vuoksi on vaarana, että kyseisen periaatteen koko tarkoitus vesittyy.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä mietintö sisältää muutamia myönteisiä seikkoja, nimittäin kehotuksen siitä, että komission ja jäsenvaltioiden olisi lopetettava kaikki työsopimukseen perustuva syrjintä takaamalla oikeudenmukainen kohtelu kaikille työntekijöille, heidän terveytensä ja turvallisuutensa suojelu, työskentelyä ja lepoaikoja koskevat määräykset, kokoontumisen ja edustamisen vapaus, epäoikeudenmukaiselta irtisanomiselta suojelu, kollektiiviset neuvottelut ja kollektiivinen toiminta.

Siinä myös korostetaan koulutuksen saatavuutta, saavutettujen oikeuksien jatkuvaa suojelua myös koulutuksen aikana, parempia hoitomahdollisuuksia sekä keskeisten sosiaalisten oikeuksien säilyttämistä, mukaan luettuna eläkeoikeudet, oikeutta koulutukseen ja oikeutta työttömyysturvaan ammatillisen tilanteen muuttuessa, siirryttäessä yhdestä työsuhteesta toiseen tai siirryttäessä sopimussuhteisesta työstä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi.

Kaikki edellä mainittu huomioon ottaen Euroopan kansanpuolue (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä yritti muuttaa mietintöä useiden seikkojen osalta ja erityisesti syrjimättömyyttä koskevan direktiivin sisältöä. Tämä ei onnistunut, koska äänestyksessä äänestettiin kyseisiä tarkistuksia vastaan.

Omalta osaltamme me vastustamme PPE-DE-ryhmän ehdotuksia ja tuimme esittelijää, vaikka olemmekin eri mieltä muutamista mietinnössä esitetyistä seikoista.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Elizabeth Lynnen mietintö, joka koskee syrjinnän torjuntaa jäsenvaltioissa erityisesti työllisyyden alalla, on täysin parlamentin tämän aiheen osalta hyväksymien tekstien mukainen. Näiden yleisten termien ja muutamien naisia ja vammaisia henkiöitä koskevien mainintojen takaa ei ole lainkaan hankalaa erottaa sitä, mihin todellisuudessa kiinnitätte pakkomielteisesti huomionne: maahanmuuttajaväestöön.

Tämän kysymyksen häivyttämiseksi kaikki on tarkoituksellisesti sekoitettu keskenään: naisten ja nuorten, vanhempien ja etnistä alkuperää olevien henkilöiden syrjintä ja niin edelleen, mutta myös syntyperäisten henkilöiden syrjintä. Eurooppalaisten suosiminen työllisyydessä ja sosiaalietuuksissa jos mikä on syrjinnän muoto, joka voidaan oikeuttaa täysin moraalisesti, lainsäädännöllisesti ja poliittisesti. Näin ollen ehdotuksenne ”myönteisistä toimista”, koska ette uskalla käyttää oikeita sanoja, ovat todellakin käänteistä syrjintää, jonka ensimmäisiä uhreja olisivat ja jo ovat eurooppalaiset omissa valtioissaan. Teidän mielestänne tällainen syrjintä on kuitenkin normaalia.

  Genowefa Grabowska (PSE), kirjallinen. – (PL) Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäsenenä tuen täysin Elizabeth Lynnen mietintöä. Olen varma siitä, että voimassa oleva kansainvälinen lainsäädäntö ja omat, EU:ssa annetut oikeuden päätöksemme ovat muodollisesta näkökulmasta toivottavia ja hyviä ratkaisuja. Siksi pidän valitettavana, että niiden voimaantulon tiellä on jatkuvasti lukuisia esteitä, jopa meidän Euroopassamme, joka näyttäisi olevan demokraattisempi eikä niin syrjivä.

On tyrmistyttävää, että saattaisimme joutua kehottamaan EU:n jäsenvaltioita noudattamaan direktiivin 2000/78/EY säännöksiä täysimääräisesti ja valvomaan jatkuvasti ja järjestelmällisesti prosessia, joka koskee kaikkien syrjinnän muotojen poistamista poliittisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta elämästä.

Tämä on erittäin tärkeää oman maani, Puolan, kansalaisille, jotka nauttivat yhteismarkkinoiden ja henkilöiden vapaan liikkuvuuden tuomista eduista ja työskentelevät monissa EU:n jäsenvaltioissa. Olen hyvin pahoillani joutuessani sanomaan, että maanmiesteni syrjinnästä pelkästään heidän kansalaisuutensa perusteella on yhä enemmän todisteita. Tällaisia levottomuutta herättäviä tietoja saadaan yhä enemmän Saksasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Irlannista. Olisi ristiriitaista, jos Euroopan parlamentti osallistuisi voimakkaasti ja tehokkaasti syrjinnän ilmenemismuotojen torjumiseen maailmassa, mutta ei pystyisi kunnioittamaan ihmisoikeuksia kotona eli EU:n jäsenvaltioissa. Kaikki EU:n kansalaiset ansaitsevat ehdottomasti yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun.

  Małgorzata Handzlik (PPE-DE), kirjallinen. − (PL) Haluaisin ensinnäkin korostaa, että keskustelun käyminen ja toimiin ryhtyminen syrjinnän vastustamisen alalla on hyvin tärkeää.

Kuten esittelijä itse huomauttaa, eräät jäsenvaltiot eivät ole vielä panneet täysimääräisesti täytäntöön direktiivejä rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattomasta yhdenvertaisesta kohtelusta (2000/43/EY) ja yhdenvertaisesta kohtelusta työssä ja ammatissa (2000/78/EY). Koska kyseisten direktiivien määräysten täytäntöönpanossa on ollut ongelmia, vaikuttaa erittäin tärkeältä, että direktiivien sisältämät asetukset saatetaan asianmukaisesti osaksi lainsäädäntöä ja että ne toteutetaan tehokkaammin.

Tilannetta ei paranneta sillä, että vielä useampiin lakisäädöksiin sisällytetään vielä useampia ihmisryhmiä. On tärkeintä toteuttaa koulutus- ja tiedotuskampanjoita ja toimia tietoisuuden lisäämiseksi. Kampanja ja toimet toteutettaisiin pääasiassa jäsenvaltioiden tasolla, ja näin ollen kysymyksessä oleviin ongelmiin vastattaisiin oikealla tavalla. Haasteet, jotka liittyvät syrjintään ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin, eivät ole samoja kaikissa jäsenvaltioissa.

Tämän vuoksi vastustan yhä useampien lainsäädännöllisten toimien laatimista, koska niiden avulla ei saada poistettua ongelmia yhtäläisten mahdollisuuksien ja syrjinnän alalla.

Samalla katson, että erikseen on käsiteltävä syrjintää, joka kohdistuu vammaisiin henkilöihin, joiden erityisen tilanteen vuoksi on laadittava pikaisesti kattava ehdotus, joka pantaisiin täytäntöön jäsenvaltioiden tasolla. Toivon, että Euroopan komissio ottaa tämän aloitteen käsiteltäväkseen lähitulevaisuudessa.

  David Martin (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen tyytyväinen Elizabeth Lynnen mietintöön, jonka nimi on ”Yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjimättömyyttä koskeva edistys EU:ssa”. Uskon, että meidän ei olisi pyrittävä edistämään syrjinnän hierarkiaa EU:ssa.

On ilmeistä, että kollegat konservatiivipuolueessa ovat eri mieltä, ja haluaisin haastaa heidät antamaan selityksen kannalleen, jota mielestäni ei voi millään lailla puolustella. Tarvitsemme laajan 13 artiklan, ja näin ollen äänestin Elizabeth Lynnen mietinnön puolesta.

  Mairead McGuinness (PPE-DE), kirjallinen. − (EN) PPE-DE-ryhmän Fine Gaeliin kuuluvat jäsenet Mairead McGuinness, Avril Doyle, Gay Mitchell ja Colm Burke äänestävät tyhjää Elizabeth Lynnen laatimasta mietinnöstä ”Yhdenvertaiset mahdollisuudet ja syrjimättömyyttä koskeva edistys EU:ssa”.

Mietinnössä huomautetaan ja arvostellaan jäsenvaltioita siitä, että jäsenvaltioissa on ilmennyt puutteita direktiivin 2000/78/EY saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja kehotetaan valvomaan perusteellisemmin jäsenvaltioiden osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista ja täytäntöönpanoa koskevaa toimintaa sekä vahvistamaan EU:n lainsäädäntöä tällä alalla.

Tuemme kehotusta EU:n direktiivien täysimääräisestä saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa. Panemme kuitenkin merkille, että joitakin jäsenvaltioita vastaan käytäviä rikkomusmenettelyjä ei ole vielä saatu päätökseen.

Tuemme vahvasti toimia syrjinnän lopettamiseksi, mukaan lukien lisätoimia, mutta emme voi tässä vaiheessa tukea kehotusta uusien EU:n direktiivien laatimisesta tällä alalla. On tärkeää, että nykyiset EU:n direktiivit pannaan täytäntöön. Komission olisi edelleen taattava direktiivien noudattaminen jäsenvaltioiden tasolla ennen kuin voidaan harkita uusia EU:n toimia.

  Rovana Plumb (PSE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Mietinnöllä on mielestäni merkitystä saavutetun edistyksen kannalta. Erityistä merkitystä sillä on kuitenkin tuleville toimille, joita tarvitaan tasa-arvoisten mahdollisuuksien saavuttamiseksi ja syrjinnän torjumiseksi. Tässä mietinnössä esitetyt määräykset muodostavat osan lainsäädännön edistyksellisimmästä annista. Niillä tuodaan todellisia elämänlaatua lisääviä etuja suurelle joukolle Euroopan kansalaisia.

Komission tietojen mukaan 51 prosenttia Euroopan kansalaisista uskoo, että heidän valtioissaan ei toimita tarpeeksi syrjinnän torjumiseksi ja tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoamiseksi.

77 prosenttia Euroopan kansalaisista uskoo, että naiset ovat aliedustettuja johtotehtävissä ja 72 prosenttia uskoo, että yli 50-vuotiaat ovat aliedustettuja työpaikoilla.

Mietinnön onnistuminen taataan kahden asian avulla. Kansalaisten tuki on hyvin tärkeää syrjinnän torjumiseksi, ja näin taattaisiin yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille. Lisäksi on tärkeää, että me Euroopan sosiaalidemokraatit sitoudumme poliittisesti ja vakaasti sellaisen yhteiskunnan rakentamiseen, jossa ketään ei jätetä ulkopuolelle ja jossa kansalaisilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet. Onnittelen Elizabeth Lynnea hänen mietinnöstään.

  Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. – (PT) Aktiivista ja tarmokasta syrjimättömyyden puolustamista ei saisi sekoittaa suhteellistamiseen, jossa kaikki on yhdenvertaista, kaikki on samanarvoista ja kaikilla valinnoilla, vaihtoehdoilla ja olosuhteilla on sama arvo lainsäädännöllisessä järjestyksessä. Esimerkiksi sillä, että edistetään suuria perheitä suojelevaa politiikkaa, ei mitenkään rikota syrjimättömyyden periaatetta. Aivan kuten syrjinnän muotona ei voida pitää myöskään kieltäytymistä asettamasta lainsäädännöllisiä puitteita kaikille mahdollisille ihmisten välisille suhteille. Se, mitä minä tuen ja mitä velvollisuuteni on tukea syrjimättömyyden alalla, on erityisesti yksittäistä vapautta koskevan laajan käsitteen puolustaminen kollektivistisen valtion vapauksia koskevan kannan sijasta, jossa vain valtion edistämiä näkemyksiä pidetään syrjimättöminä. Yhteiskunnalla voi olla ja on mieltymyksiä, joita ilmaistaan julkisilla paikoilla. Se ei voi eikä se saa määrätä menettelytavoista tai rajoittaa menettelytapoja, jotka eivät ole ristiriidassa kolmansien osapuolien vapauksien kanssa.

  Lydia Schenardi (NI), kirjallinen. – (FR) Tällä hetkellä Euroopan unionissa on yhdenvertaisista mahdollisuuksista ja syrjimättömyydestä viisi direktiiviä. Käynnissä on 28 rikkomusmenettelyä niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole saattaneet direktiivejä osaksi lainsäädäntöään. Tätä voi vain paheksua.

Olisiko meidän kuitenkin systemaattisesti säädettävä sukupuolten välisestä tasa-arvosta pakottamalla ja tukahduttamalla?

Ei minun mielestäni, päinvastoin. Lopettakaamme tämä leimaava syrjintää koskeva keskustelu, jossa vähemmistöryhmiä ja vähemmistöön kuuluvaa väestöä luokitellaan ”hyväksi”, erityisesti maahanmuuttajia, ja eurooppalaiset saadaan tuntemaan syyllisyyttä, ikään kuin he harjoittaisivat jatkuvasti syrjintää.

Meidän on lopetettava nämä vasemmistolaiset hokemat, joilla ei auteta yhtään syrjittyjä ihmisiä ja joiden vuoksi heidät päinvastoin leimataan.

Korostakaamme enemmän jokaisen henkilökohtaista vastuuta kaikenlaisen syrjinnän lopettamiseksi ja erityisesti sitä, että maahanmuuttajien on mukauduttava sääntöihimme, lakeihimme ja arvoihimme.

  Bernard Wojciechowski (IND/DEM), kirjallinen. − (PL) Sekä suoraa että epäsuoraa sukupuoleen, ikään ja vammaisuuteen perustuvaa syrjintää esiintyy edelleen keskuudessamme Euroopassa.

Pracul.pl-internetportaali suoritti kyselyn työssäkäyvien ja työtä hakevien henkilöiden, työnantajien, opiskelijoiden ja korkeakoulusta valmistuneiden henkilöiden keskuudessa. Kyselyssä ilmeni, että yli viisikymmentävuotiaat ja vammaiset henkilöt ovat syrjityimpiä sosiaalisia ryhmiä työmarkkinoilla.

Yleisin syrjinnän ilmentymä työmarkkinoilla on se, että ennakkoluulot ja stereotypiat ohjaavat työnantajien päätöksiä, kun he tekevät valinnan hakijoiden joukosta – melkein 62 prosenttia vastaajista näki tämän valtavana ongelmana. Sitten on vielä epätasainen työtarjousten saanti ja sopivien työtarjousten puute (56 prosenttia), haluttomuus tarjota työtä määrittelemättömäksi ajaksi/työsopimuksella (44 prosenttia) ja keskimääräistä alhaisempi palkka tietyssä ympäristössä tai tietyllä alalla (43 prosenttia).

Mielestäni syrjimättömyyttä koskevalla politiikalla on yhtenä EU:n perusperiaatteena erittäin selkeä tehtävä tällä alalla.

− Mietintö: Piecyk (A6-0163/2008)

  Jan Andersson, Göran Färm, Anna Hedh, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. − (SV) Olemme päättäneet äänestää tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, koska se sisältää useita arvokkaita näkökohtia, joissa käsitellään EU:n meriympäristöjen ekologista ja taloudellista hoitoa koskevan järjestelmän luomista.

Olemme myös päättäneet tukea ajatusta Euroopan meripäivän perustamisesta. EU:n toimielinten perustamiin suuriin kampanjoihin suhtaudutaan syystä epäilevästi, mutta päätimme tässä tapauksessa tukea kyseistä ajatusta, koska merien ympäristötilanteen osalta on toimittava kiireellisesti.

Mietintö kuitenkin sisältää mielestämme kohtia, jotka voidaan tulkita liian myötämielisiksi kaupallista kalastusta kohtaan. EU:n kalastuslaivastot kärsivät tällä hetkellä ylikapasiteetista, ja niitä on pienennettävä vähentyvien kalakantojen vuoksi. On väärin taata kaupallisille kalastajille työpaikkoja kalastuksen alalla. Käynnissä olevat ammatilliset koulutushankkeet ovat niiden useiden toimien joukossa, joita voidaan käyttää työntekijöiden ja kalastusteollisuudesta riippuvaisten alueiden avustamiseen.

  Jean-Pierre Audy (PPE-DE), kirjallinen. – (FR) Äänestin saksalaisen kollegani Willy Piecykin valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta. Mietinnössä käsitellään Euroopan unionin yhdennettyä meripolitiikkaa, ja se laadittiin vastauksena komission tiedonantoon samasta aiheesta. Merialueet (kaksi valtamerta – Atlantin valtameri ja Pohjoinen jäämeri – ja neljä merta – Itämeri, Pohjanmeri, Välimeri ja Mustameri) ja Euroopan rantaviiva (70 000 km) ovat välttämättömiä Euroopan hyvinvoinnille ja vauraudelle, sillä ne ovat kauppareittejä, ilmaston sääntelijöitä ja elintarvikkeiden, energian ja luonnonvarojen lähteitä. Lisäksi ne ovat eurooppalaisten keskuudessa suosittuja asuinpaikkoja ja paikkoja, joilla vietetään mielellään vapaa-aikaa.

Haluaisin lisätä, että ne ovat vesivarasto, ja vesi on tulevaisuudessa vaikeasti saatava hyödyke. Globalisaation ja nopean ilmastonmuutoksen yhteydessä on toimittava pikaisesti luomalla Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka, joka perustuu sen seikan tunnustamiseen, että kaikki Euroopan valtameriin ja meriin liittyvät kysymykset ovat yhteydessä toisiinsa. Merten valvonta, joka on välttämätöntä turvallisuuden ja varmuuden lisäämiseksi merialueilla, ja merialueiden kehittäminen, joka on välttämätön suunnitteluväline ekologisesti toteuttamiskelpoisten päätösten ja kattavan ja saatavilla olevan tietolähteen laatimiseksi, ovat hyvin mielenkiintoisia polkuja kuljettaviksi.

  Alessandro Battilocchio (PSE), kirjallinen. – (IT) Euroopan on osaksi strategisen ja maantieteellisen sijaintinsa vuoksi näytettävä kansainvälistä esimerkkiä meripolitiikassaan ja valjastettava valtamerien ja merien taloudelliset mahdollisuudet korvaamattomiksi uusiutuvan energian lähteiksi. Samalla edistyttäisiin jälleen lisää täysin kestävässä meriluonnonvarojen käytössä, kun perustettaisiin alueellisia osaamiskeskuksia ja annettaisiin kannustusta ja tukea yliopiston tutkimuskeskuksille, jotka jo sijaitsevat rannikkoalueilla, innovointiin ja valtamerien ja merien tutkimukseen ja ympäristölliseen suojeluun perustuvan toimintasuunnitelman ohella.

Tässä mietinnössä myös ehdotetaan, että toimintasuunnitelmassa on vaikutettava merkittävällä tavalla kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen käyttämällä oikeudenmukaisia päästökauppajärjestelmiä, konsolidoimalla tutkimusta valtamerten ja merten käytöstä uusiutuvana energialähteenä ja ottamalla käyttöön tasavertainen verokohtelu sähkön ja alusten käyttämien polttoaineiden osalta. Tämä tarkoittaisi, että kun alukset olisivat satamassa, ne käyttäisivät sähköä, joka toimitettaisiin maista.

Lisäksi mietinnössä ehdotetulla merivalvonnasta vastaavien eurooppalaisten virastojen koordinoinnilla hankaloitettaisiin ja ehkäistäisiin hyökkäyksiä eurooppalaisia aluksia vastaan ja samalla torjuttaisiin laitonta salakuljetuksen ja huume- ja ihmiskaupan kaltaista toimintaa, millä selvästi parannettaisiin kansainvälisten vesien turvallisuutta.

  Adam Bielan (UEN), kirjallinen. − (PL) Koska minulla on tilaisuus käsitellä Willy Piecykin Euroopan unionin yhdennettyä meripolitiikkaa koskevaa mietintöä, haluaisin kiinnittää huomiota vesipuitedirektiivin täytäntöönpanoon. Direktiivillä pyritään toimiin, joiden avulla Itämereen ja Pohjanmereen toisen maailmansodan jälkeen jätetyt kemialliset aseet voidaan tunnistaa ja hävittää. Viittaan suunnitelmiin, jotka koskevat Nord Stream -putkea, jota rakennettaessa voidaan törmätä toisen maailmansodan aikaisiin aseisiin, jotka ovat Itämeren pohjassa. Alustavien arvioiden mukaan meren pohjassa on noin 40 000–60 000 tonnin edestä kemiallisia aseita, josta noin 12 000–13 000 tonnia koostuu myrkyllisistä taisteluaineista. Meillä ei ole yksityiskohtaista tietoa edes siitä, missä suuri osa kyseisistä ammuksista sijaitsee, joten onnettomuusvaara on erittäin suuri. Kun lisäksi ryhdytään putken rakennustöihin, rakennettaessa voidaan käyttää kemikaaleja, jotka ovat ympäristölle vahingollisia. Tämä voi aiheuttaa ympäristökatastrofin, jolla on erittäin vakavia seurauksia. Tämä aiheuttaa suoran uhan Itämeren rannikoilla asuvien ihmisten hengelle ja terveydelle. Mietinnössä mainitaan sellaisen tilanteen luomisesta, jossa Euroopan valtameret ja meret olisivat ”puhtaimmat maailmassa”. Pyydänkin Euroopan unionia ryhtymään erityisiin toimiin yhdennetyn meripolitiikan osalta ja kieltämään sellaisiin hankkeisiin ryhtymisen, joilla vaarannetaan eurooppalaisten turvallisuus.

  Ole Christensen, Dan Jørgensen, Poul Nyrup Rasmussen, Christel Schaldemose ja Britta Thomsen (PSE), kirjallinen. − (DA) Laivaliikenne on sisällytettävä hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään.

Sosialistien valtuuskunta työskentelee tällä hetkellä laivaliikenteen sisällyttämiseksi hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään. Vaikka kyseinen kuljetusmuoto on erittäin ympäristöystävällinen verrattuna useimpiin tavarankuljetusmuotoihin, laivaliikenne aiheuttaa erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä, jotka selvästi ylittävät esimerkiksi lentoliikenteen osuuden, joka on määrä lisätä pian päästökauppajärjestelmään.

Näin ollen valtuuskunta on tänään äänestänyt Euroopan unionin yhdennettyä meripolitiikkaa koskevan mietinnön puolesta, jossa selkeästi ilmoitetaan, että laivaliikenne on sisällytettävä hiilidioksidin päästökauppajärjestelmään.

Olemme siksi hylänneet vihreiden/Euroopan vapaan allianssin tarkistusehdotuksen, joka koskee samaa kysymystä. On epäselvää, viitataanko vihreiden tarkistusehdotuksessa erityiseen päästökauppamalliin. Jos tästä on kyse, meille ei ole selitetty, mitä se tarkalleen ottaen pitää sisällään. Emme nykyisellään halua hyväksyä tiettyä mallia, joka pahimmassa tapauksessa voisi hankaloittaa ja hidastaa laivaliikenteen hiilidioksidipäästöjen sisällyttämistä koskevan sopimuksen tekoa.

  Hélène Goudin ja Nils Lundgren (IND/DEM), kirjallinen. − (SV) Olemme osaksi täysin samaa mieltä tässä mietinnössä esitetyistä näkemyksistä, kuten esimerkiksi siitä, että alusten rikkidioksidipäästöjä ja typpioksidipäästöjä on torjuttava kiireesti, ja että yhteinen kalastuspolitiikka on liian byrokraattinen ja keskitetty.

Kuitenkin suurin osa esitetyistä ehdotuksista on kielteisiä. Meistä on vaikeaa havaita, mitä hyötyä olisi siitä, että EU perustaisi ”eurooppalaisen meripäivän”. Kyseenalaistamme myös EU:n rahoituksen merentutkimukselle ja suunnitelman, joka koskee hylkyjen ja vedenalaisten arkeologisten paikkojen kartoittamista, ja suhtaudumme kriittisesti ajatukseen siitä, että EU:n toimielinten olisi käsiteltävä merten aluesuunnittelua koskevaa kysymystä.

Mietintö on jälleen uusi esimerkki siitä, kuinka Euroopan parlamentti pyrkii saamaan vaikutusvaltaa yhä useammilla politiikan aloilla. Toissijaisuusperiaatteesta lausutaan usein kauniita sanoja, mutta sitä sovelletaan harvoin, ja tässäkin tapauksessa periaatteen noudattaminen loistaa poissaolollaan. Emme voi hyväksyä tätä. Äänestimme näin ollen mietintöä vastaan lopullisessa äänestyksessä.

  Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Katsomme, että meripolitiikalla voisi olla myönteistä vaikutusta, jos se perustuu jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön, ja jos sillä luodaan lisäarvoa ja edistetään jokaisen jäsenvaltion merta koskevaa politiikkaa ja toimenpiteitä.

Euroopan parlamentti kuitenkin vahvistaa yhdennettyä meripolitiikkaa koskevat tavoitteet, – vaikkakaan ei niin painokkaasti kuin aikaisemmassa mietinnössä – joista emme voi olla samaa mieltä.

Sen lisäksi, että mietinnössä valetaan federalistista ja geostrategista näkemystä jokaisen jäsenvaltion yksinomaisten talousvyöhykkeiden käytöstä, siinä kannatetaan yhteisön sisäisen meriliikenteen nopeaa integroimista yhtenäismarkkinoihin eli vapauttamista. Mietinnössä korostetaan aloitteita, joilla pyritään perustamaan EU:n rannikkovartiosto, joka on ala, joka kuuluu jokaisen jäsenvaltion toimivaltaan. Lisäksi mietinnössä kannatetaan laivaliikenteen sisällyttämistä päästökauppaan – mikä tarkoittaa vieläkin enemmän kaupantekoa, ja, paradoksaalisesti (tai ehkä ei sittenkään), siinä kannatetaan meripolitiikan asianmukaista huomioon ottamista EU:n talousarviossa (?) vuoden 2013 jälkeen. Toisin sanoen mietinnössä edistetään jälleen kerran keskitettyä EU:n poliittista viranomaista ja talousviranomaista, eikä siinä tarjota mitään vastineeksi (ikään kuin tätä voitaisiin koskaan hyväksyä).

On selvää, että Euroopan parlamentin päätöslauselmaehdotus sisältää ehdotuksia, joista olemme samaa mieltä – laadimme niistä osan – mutta niillä ei korvata päätöslauselmaehdotuksen kielteistä sisältöä.

Näin ollen äänestimme sitä vastaan.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Willy Piecykin EU:n meripolitiikkaa käsittelevän mietinnön puolesta. Olen erityisesti tyytyväinen osioon, jossa tunnustetaan, että yhteinen kalastuspolitiikka on ollut täysi katastrofi ja että EU:n opittava virheistä, joita se on tehnyt yhdennettyä meripolitiikkaa toteuttaessaan.

Oma maani, Skotlanti, on Euroopan ytimessä meriasioissa, ja voimme hyötyä EU:n laajuisesta politiikasta, jossa katetaan niinkin erilaisia aloja kuin ympäristö, liikenne, matkailu ja työllisyys. Euroopan merialueiden monipuolisuus on kuitenkin tunnustettava. Päätöksiä ei saa tehdä yleistä mallia koskevan politiikan perusteella, joka tätä nykyä symboloi Euroopan epäonnistunutta kalastuspolitiikkaa.

  Roselyne Lefrançois (PSE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tämän tekstin puolesta, koska mielestäni on välttämätöntä, että Euroopan unioni laatii itselleen yhtenäisen meripolitiikan niin pian kuin mahdollista.

EU hyötyisi itse asiassa paljon siitä, että se hyväksyisi yhtenäisen strategian merialaan vaikuttavien eri alakohtaisten politiikanalojen täytäntöönpanemiseksi. Kyseisiä politiikanaloja ovat esimerkiksi tietyt sosiaaliset, teolliset ja ympäristölliset politiikanalat. Lisäksi EU hyötyisi siitä, että se edistäisi sellaisen järjestelmän perustamista, jossa alat todella tukisivat toisiaan.

Olen myös tyytyväinen pyrkimykseen tehostaa saastumista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia toimia todellisten innovointikeskusten perustamisella, jotka ovat myös unionin rannikkoalueiden kilpailukyvyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin lähteitä.

Tuen myös mietinnössä esitettyjä ehdotuksia meripolitiikkaa koskevista turvallisuusseikoista. Erityisesti tuen ajatusta yhteisten sääntöjen laatimisesta tällä alalla ja yhteisistä merivalvonnan keinoista yhteisön merialueella. Tämän avulla voisimme torjua meririkollisuutta, joka on ilmiö, jonka paluun olemme nähneet muutamien viime vuosien aikana, ja suojella näiden alueiden luonnollista perintöä ja niillä sijaitsevia arkeologisia paikkoja voidaksemme välttää katastrofit, joilla olisi tuhoisia vaikutuksia unionin rantaviivan kehitykselle.

  David Martin (PSE) , kirjallinen. − (EN) Willi Piecykin laatimassa mietinnössä ”Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka” käsitellään haasteita, joita Euroopan meriteollisuus kohtaa tällä hetkellä. Mietinnössä esitetyillä suosituksilla helpotetaan Euroopan laajuista päätöksentekoa tällä alalla.

Maailmanlaajuisia kysymyksiä, kuten globalisaatiota, ilmastonmuutosta ja niiden vaikutuksia valtameriimme, voidaan käsitellä tehokkaasti ainoastaan perustamalla yhdennetty meripolitiikka. Tuin mietintöä äänestyksessä.

  Luca Romagnoli (NI) , kirjallinen. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, haluaisin ilmoittaa tukevani Willy Piecykin mietintöä, joka koskee Euroopan unionin yhdennettyä meripolitiikkaa.

Olen samaa mieltä siitä, että yhdennetty meripolitiikka ei ole välttämätöntä ainoastaan sen vuoksi, että valtameret ja meret kuuluvat EU:n tärkeimpiin resursseihin talouden ja kaupankäynnin alalla, ja että niitä on näin ollen suojeltava. Tämän lisäksi tehokkaalla, kestävällä ja koordinoidulla jäsenvaltioiden välisellä toiminnalla parannettaisiin tapaa, jolla yhdennettyä meripolitiikkaa hallinnoidaan ja kehitetään. Pidän erityisen tärkeänä sitä, että meriliikennettä olisi säänneltävä ja parannettava ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevien tavoitteiden mukaisesti, ja että meriresursseihin olisi keskityttävä mahdollisena puhtaan ja vaihtoehtoisen sähkön lähteenä.

  Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. − (EN) Meremme ovat yhteinen luonnonvaramme. Tarvitsemme koordinoitua lähestymistapaa meriemme hyväksikäytön ja saastumisen torjumiseksi. Voimme tehdä tämän ainoastaan työskentelemällä yhdessä niiden EU:n valtioiden kanssa, jotka ovat kiinnostuneita meripolitiikasta. Toivon, että ensi vuonna EU:n kansalaiset voivat osallistua Euroopan meripäivään. Koska ensi vuonna tänä samaisena päivänä järjestetään Euroopan parlamenttivaalit, kaikki ehdokkaat kenties käyttävät toukokuun 20. päivää meripolitiikkaa koskevien kysymysten korostamiseksi.