Puhemies. – (IT) Esityslistalla on seuraavana jäsen Buitenwegin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan puolesta laatima mietintö (A6-0149/2009) ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (KOM(2008)0426 – C6-0291/2008 – 2008/0140(CNS)).

  Kathalijne Buitenweg, esittelijä. − (NL) Arvoisa puhemies, erään ystäväni tytär sai maanantaina kirjeen, jossa ilmoitettiin, että hän ei ollut saanut opiskelupaikkaa yliopistosta. Opiskelupaikkaa ei evätty häneltä älyllisten kykyjen vuoksi, vaan siksi, että hän on vammainen. Kirjeessä todettiin, että yliopisto ei voi tarjota hänelle tarvittavaa tukea. Hän suoritti lukion ongelmitta, joten vammaisuus ei ollut siellä este. Nyt hänet kuitenkin jätetään sivustakatsojaksi.

Mietintö, jota tänään käsittelemme, koskettelee yhteiskuntamme ydintä. Haluammeko, että ihmisiä kohdellaan toisen luokan kansalaisina heidän ikänsä, sukupuolisen suuntautumisensa, uskontonsa tai vakaumuksensa taikka vammaisuutensa vuoksi, vai haluammeko mieluummin yhteiskunnan, jonka toimintaan kaikki voivat osallistua täysipainoisesti? Kun ihmisiltä evätään vuokra-asunto tai laina sillä perusteella, keitä he ovat, ei ainoastaan heitä kohdella epäoikeudenmukaisesti, vaan koko yhteiskunta myy itsensä halvalla sulkemalla ihmisiä ulkopuolelle.

Olen odottanut tämän päivän keskustelua kärsimättömänä. Huomisessa äänestyksessä on paljon pelissä. Euroopan parlamentti on vaatinut ihmisten välistä yhdenvertaista kohtelua koskevia eurooppalaisia direktiivejä vuodesta 1995 lähtien, ja Amsterdamin sopimus loi meille tätä varten kauan odotetun oikeusperustan. Vuonna 2000 siitä seurasi joitain merkittäviä direktiivejä: direktiivi rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta, joka kattaa sekä työmarkkinat että tavaroiden ja palveluiden tarjonnan, sekä direktiivi uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi – viimeksi mainittu direktiivi on tosin rajattu koskemaan vain työmarkkinoita.

Se kävi ongelmalliseksi, sillä syrjintä on kielletty useammilla alueilla jopa sukupuolisyrjinnän tapauksessa. Parlamentti on aina vastustanut syntynyttä syrjintäperusteiden hierarkiaa. Mistä syystä esimerkiksi homoseksuaalisuus on muka pätevämpi peruste lainan epäämiselle kuin tietty ihonväri? Suojan tulisi olla tasapuolinen. Me olemme kaikki kannattaneet tätä horisontaalista direktiiviä. Näkemyksissämme on eroja, jotka koskevat direktiivin sävyä, toisinaan myös sen tarkkaa sisältöä. Tähän asti parlamentin valtaenemmistöllä on kuitenkin ollut tahtoa oikaista nykyinen epätasapaino, ja tämä viesti meidän on välitettävä neuvostolle huomenna, joten toivon äänestyksessä mahdollisimman suurta enemmistöä.

Haluan kiittää mietinnön laatimiseen osallistuneita monia kollegoita, ensinnäkin valmistelijoita ja erityisesti jäsen Lynnea työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnasta. Olen sisällyttänyt tekstiin monia hänen tekemistään ehdotuksista. Haluan myös kiittää varjoesittelijöitä: jäsen Gaubertia, jäsen Bozkurtia, jäsen in 't Veldia ja jäsen Kaufmannia. Hollanninkielessä on ilmaus, joka sananmukaisesti käännettynä kuuluu "hypätä varjonsa yli", mikä tarkoittaa itsensä ylittämistä, katseensa nostamista ainaisten samojen ajatusten yläpuolelle – tämä on hyvä näkökohta varjoesittelijöille. Mielestäni me olemme onnistuneet siinä. Olen ylpeä kompromissista, joka hyväksyttiin suurella enemmistöllä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Se on parantunut. Haluaisin kiittää myös monia muita panoksensa antaneita henkilöitä, mutta erityisesti jäsen Cashmania. Olen kiitollinen hänen monista neuvoistaan, lobbaustyöstään ja myös hänen kuluneiden vuosien aikana tarjoamastaan inspiraatiosta ja ystävyydestä.

Sitten mietinnön sisältöön: Mietinnössä kielletään neljään perusteeseen pohjautuva syrjintä. Tästä oli jo säädetty työmarkkinoiden kohdalla, mutta nyt sama koskee myös tavaroiden ja palveluiden tarjontaa, sosiaalista suojelua – sosiaaliturva ja terveydenhoito mukaan luettuina – sekä koulutusta. Kaikkia erotteluita ei kuitenkaan katsota syrjinnäksi. Vakuutusyhtiöillä on esimerkiksi edelleen oikeus tehdä erotteluita iän tai vammaisuuden perusteella sillä ehdolla, että ne voivat perustella tämän objektiivisesti. Varauksia on pidettävä monien vammaisten henkilöiden kohdalla, mutta kohtuuden rajat on laskettu mahdollisimman alas. Poikkeukset ovat näin ollen sallittuja tietyin ehdoin, mutta perussääntönä on yhdenvertainen kohtelu ja sitä koskee myös huominen äänestys. Onko Eurooppa meille vain pelkkä markkina-alue vai onko se myös sivilisaation lähde?

Joka tapauksessa täytyy sanoa, että tarkistus numero 81 osoittaa, kummalla puolella jäsen Weber ja 41 muuta seisovat. Te ette halua lainsäädäntöä yhdenvertaisesta kohtelusta ja se siitä. Minun on turha yrittää ehdottaa enempää kompromisseja, sillä te yksinkertaisesti vastustatte syrjimättömyyslainsäädäntöä periaatteesta. Sen vuoksi te ette tee tarkistuksia, vaan te hylkäätte koko ehdotuksen. Tässä meidän polkumme eroavat – kultaista keskitietä ei ole. Huomenna nähdään, kumman tien parlamentin enemmistö valitsee.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. – (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, annan arvoa mielenkiinnolle, jota tätä ehdotusta kohtaan on osoitettu ja josta kertoo esitettyjen tarkistusten suuri määrä. Parlamentin jäsenten mielenkiinto osoittaa, että syrjinnän torjuminen jokapäiväisessä elämässä on useimmille meistä keskeinen tavoite myös vakavan talouskriisin aikana. Otan myös ilolla vastaan jäsen Buitenwegin laatiman ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan hyväksymän erinomaisen mietinnön sekä jäsen Lynnen ja työllisyys- ja sosiaaliasiain valiokunnan antaman merkittävän panoksen.

Mietintöluonnos tukee komission laatiman direktiiviluonnoksen henkeä ja pyrkimyksiä. Esittelijä on mielestäni onnistunut sovittamaan erilaiset näkemykset yhteen ja saamaan aikaan laajan yksimielisyyden poliittisten ryhmien välille. Haluan onnitella parlamenttia sen direktiiviluonnokselle antamasta tuesta.

Ehdotettujen tarkistusten osalta allekirjoitan useimmat mietintöluonnoksessa esitetyt parannusehdotukset. On kuitenkin syytä muistaa, että tämä luonnos edellyttää neuvoston yksimielistä hyväksyntää, ja sen vuoksi meidän on pysyttävä maltillisina.

Tiedän, että moninkertainen syrjintä on teille keskeinen kysymys. Tiedän, että moninkertaisen syrjinnän uhreiksi joutuneet ihmiset saavat kärsiä tilanteestaan monin tavoin. Koska tämä direktiivi kattaa vain neljä syrjinnän perustetta, uskon kuitenkin, että tätä ongelmaa ei voida lopullisesti ratkaista oikeudellisella tasolla.

Heinäkuussa 2008 syrjimättömyydestä annetussa tiedonnossa komissio sitoutui käynnistämään keskustelun tästä aiheesta vastaperustetun jäsenvaltioiden välisen asiantuntijaryhmän sisällä. Keskustelu on käynnistetty. Moninkertaisen syrjinnän ongelmia ei siis ole unohdettu.

Voisin hyväksyä viittauksen moninkertaiseen syrjintään direktiiviluonnoksen kattamilla alueilla. Olen yhtä mieltä siitä, että meidän on määriteltävä tarkemmin EU:n ja jäsenvaltioiden välinen vallanjako. Direktiivi ei muuta vallanjakoa sinällään, mutta tavoitteemme on saavuttaa mahdollisimman hyvä oikeusvarmuus.

Olen myös yhtä mieltä siitä, että ilmaisunvapaus on huomioitava tarkasteltaessa tapauksia, joissa on kyse väitetyistä vastatoimenpiteistä. Meidän on kuitenkin muistettava, että vastatoimenpiteiden toteaminen vaatii vahvoja todisteita. Ihmisarvon on oltava vaakalaudalla ja kyseessä on oltava vihamielinen tai nöyryyttävä ilmapiiri.

Katson myös esittelijän tavoin, että käsite "läheissyrjintä" tulisi sisällyttää direktiiviin Colemanin asiassa hiljattain annetun päätöksen merkityksessä. Tätä käsitettä tulisi kuitenkin soveltaa vain tapauksissa, joissa on todettu välitöntä syrjintää ja vastatoimenpiteitä.

Rahoituspalveluiden osalta olen samaa mieltä siitä, että palveluiden tarjoajien on harjoitettava tiettyä avoimuutta. Suhtaudun kuitenkin varauksella mietintöluonnoksen muotoiluun. Olen aivan samaa mieltä siitä, että direktiiviä ei pidä soveltaa täysin yksityisiin liiketoimiin. Komission ja parlamentin näkemykset ovat tässä kohdin hyvin samanlaiset. Fyysisesti vammaisten osalta voin tukea viittausta fyysisen vammaisuuden avoimeen määritelmään, jota on käytetty vammaisten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa.

Allekirjoitan pääosin myös joitain tarkistusehdotuksiinne sisältyviä fyysisen vammaisuuden käsitettä koskevia huomautuksia. On kuitenkin tärkeää huomata, että säädöksen sanamuodon on oltava hyvin tarkka. Olen yhtä mieltä myös joistain muista luonnoksessa ilmaistuista ajatuksista, mutta mielestäni on tärkeää varmistaa, että 4 artikla säilyy tiiviinä ja ymmärrettävänä.

Hyvät parlamentin jäsenet, odotan mielenkiinnolla näkemyksiänne, joihin vastaan keskustelun kuluessa.

  Elizabeth Lynne, sosiaali- ja työllisyysasiain valiokunnan lausunnon esittelijä. − (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijää vaivasta, jonka hän on nähnyt tämän mietinnön eteen, sekä tiiviistä yhteistyöstä, jota olemme tehneet sen parissa. Me olemme tehneet hyvin tiivistä yhteistyötä, emmekä ainoastaan tämän mietinnön yhteydessä. Kuten esittelijä tietää, olemme molemmat työskennelleet tämän asian parissa eräiden muiden jäsenten tavoin jo useiden vuosien ajan, 10 vuoden ajan, siitä lähtien, kun aloitin urani Euroopan parlamentissa. Muistan kuinka istuimme 13 artiklan kuulemisissa silloin kauan sitten. Nyt me olemme päässeet tilanteeseen, jossa keskustellaan syrjimättömyysdirektiivistä. Meillä on viimeinkin mahdollisuus saada läpi syrjimättömyyslainsäädäntöä, joka kattaa kaikki aiemmin sivuun jääneet syrjintäperusteet – vammaisuuden, iän, uskonnon ja vakaumuksen sekä sukupuolisen suuntautumisen. Me olemme odottaneet tätä jo vuosia. Toivon todella, että saamme suuren enemmistön tuen.

Olen kampanjoinut vammaisuudesta ja iästä vuosien ajan, mutta vakuutuin jo jonkin aikaa sitten siitä, että me emme voi jättää ketään jälkeen. Me emme olisi voineet laatia vammaisuusdirektiiviä ja sitten ikädirektiiviä, koska ajattelin, että sukupuolinen suuntautuminen ja uskonto jäisivät silloin jalkoihin. Sen vuoksi pyysin viime vuonna valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, että laadittaisiin direktiivi, joka kattaa samalla kaikki aiemmin varjoon jääneet syrjintäperusteet. Olen mielissäni, että näin on tapahtunut. Olen hyvilläni myös siitä, että valiokunta-aloitteinen mietintö sai silloin parlamentissa taakseen niin suuren enemmistön. Tiedän komissiosta ja neuvostosta, että tämä oli yksi tekijä, joka rohkaisi heitä esittämään tämän ehdotuksen. Sen vuoksi meidän on huomenna saatava tälle mietinnölle suuri enemmistö.

Haluan myös esittää vilpittömät kiitokseni komission jäsen Špidlalle. Olen jo kiittänyt häntä aiemmin, mutta halusin esittää kiitokseni vielä täysistunnossa, sillä uskon, että ilman hänen tukeaan ja apuaan meillä ei olisi esittää tätä ehdotusta nyt. Siispä, arvoisa komission jäsen, esitän vilpittömät kiitokset monien meidän puolesta siitä, että olette ajanut tätä asiaa eteenpäin. Tiedän, että olette tehnyt omasta aloitteestanne paljon työtä tämän asian eteen.

Saimme ehdotuksen läpi sosiaali- ja työllisyysasiain valiokunnassa sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Nyt meidän on saatava suuri enemmistö. Kaikkien tulisi saada nauttia yhdenvertaista kohtelua kaikkialla EU:ssa. Rullatuolin tai opaskoiran käyttäjän tulisi voida liikkua vapaasti kaikkialla Euroopan unionissa. Sukupuolinen suuntautuminen ei saa rajoittaa hotellihuoneen varaamista, eikä estää viettämästä lomaa tietyssä hotellissa. Kaikilla ikääntyneillä tulee olla mahdollisuus käyttää terveyspalveluita heidän iästään riippumatta. Eri uskontoa tunnustavien syrjinnän täytyy loppua.

Vetoan kaikkiin niihin, jotka suunnittelevat äänestävänsä mietintöä vastaan: älkää tehkö niin. Tämä on Euroopan unionin kulmakivi. Ihmisoikeudet ja syrjimättömyys ovat EU:n perusta. Vetoan teihin: äänestäkää niiden puolesta.

  Amalia Sartori, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa me olemme pääasiassa tarkastelleet tarvetta taata yhdenvertainen kohtelu terveyttä koskevissa asioissa. Muut valiokunnat sekä ennen kaikkea esittelijä ja komissio jäsen ovat käsitelleet muita alueita jo varsin kattavasti, joten me päätimme selvittää terveyteen liittyviä näkökohtia.

Ensimmäiseksi kiinnitimme huomiota jäsenvaltioiden välillä yhä vallitseviin huomattaviin eroihin terveyspalveluiden saatavuudessa. Mahdollisuus käyttää terveyspalveluita on perusoikeuskirjan 35 artiklassa määrätty perusoikeus, ja on yksi jäsenvaltioiden julkisten viranomaisten päätehtävistä tarjota kaikille yhdenvertaiset mahdollisuudet käyttää laadukkaita terveyspalveluita. Olemme toki tietoisia Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden eri toimivaltuuksista. On kuitenkin tärkeää, että EU tekee kaiken mahdollisen laatiessaan suuntaviivoja ja direktiivejä, joita vähä vähältä valmistelemme, sekä päätöslauselmia ja asetuksia. Meidän on siirrettävä niiden mukana jäsenvaltioille, aina kun mahdollista, tämä keskeinen tavoite.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnassa me olemme nostaneet esiin erityisesti tarkistukset, jotka koskevat terveyskasvatusohjelmien tukemista, naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen jatkamista, ikään perustuvan lääkehoidon kieltämisen torjumista ja ennen kaikkea – ja tähän palaan kohtaan vielä myöhemmin – laadukkaiden palveluiden yhdenvertaista saatavuutta kaikissa jäsenvaltioissa.

  Lissy Gröner, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta annettua uutta syrjimättömyysdirektiiviä koskevan lausunnon valmistelijana olen varsin tyytyväinen komission ehdotukseen ja haluan erityisesti kiittää komission jäsen Špidlaa.

Eurobarometri-tutkimusten perusteella noin kolme neljäsosaa EU:n väestöstä katsoo, että tällä alalla on syytä ryhtyä toimiin. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta esitti tarkistuksia ja lisäyksiä kolmella alalla. Ennen kaikkea vaadimme sukupuolisyrjinnän sisällyttämistä direktiiviin. Hyväksymme tehdyt kompromissiratkaisut. Haluamme taata mahdollisuuden seurata tiedostusvälineitä ja saada koulutusta sekä torjua monikertaista syrjintää; näissä asioissa on saatu aikaan hyviä kompromisseja.

Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä on tukenut tätä kattavaa horisontaalista direktiiviä. Jos saksalaiset konservatiivit ja liberaalit nyt hylkäävät direktiivin kokonaisuudessaan, he näyttävät todellisen nahkansa: he haluavat jatkaa homoseksuaalien ja lesbojen syrjintää ja lähettää propagandaa. Direktiivi ei anna aihetta pelätä ääriryhmiä, kuten skientologeja, sillä mainosten kieltäminen ja kokoushuoneiden varausten hylkääminen on yhä mahdollista. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta äänestää horisontaalisen puitedirektiivin puolesta yksimielisesti.

  Donata Gottardi, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon valmistelija. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, käytän puheenvuoron kertoakseni naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa aikaansaaduista myönteisistä tuloksista. Tulokset eivät tulleet sattumalta, sillä valiokunta on laatinut jo lukuisia yhdenvertaista kohtelua, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja syrjinnän kieltämistä koskevia syvällisiä tutkimuksia.

Valiokunnan hyväksymä lausunto sisältää useita vahvoja viestejä, jotka toivoakseni sisällytetään lopulliseen tekstiin. Tämä direktiivi ei merkitse ympyrän sulkeutumista. Siinä tapauksessa sukupuoleen perustuvaa syrjintää koskeva alue saattaisi heikentyä. Tämän direktiivin pitäisi olla mahdollisuus käynnistää syrjimättömyysdirektiivejä koskeva työ uudelleen. Työn ensimmäinen askel on ottaa mukaan kaksi uutta käsitettä, joista me kaikki olemme yhtä mieltä: moninkertainen syrjintä, joka perustuu kahteen tai useampaan riskitekijään, sekä läheissyrjintä, joka koskee syrjinnän varsinaisen kohteen kanssa läheisessä kanssakäymisessä tai yhteydessä olevia henkilöitä. Molemmat syrjinnän muodot koskevat merkittävällä tavalla sekä naisia että myös muita ryhmiä. Direktiivistä pitäisi muodostua kannustin, joka auttaa parantamaan kansallista lainsäädäntöä erityisesti niissä jäsenvaltioissa, oma jäsenvaltioni mukaan luettuna, joissa tarvitaan suurta muutosta.

  Manfred Weber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, yleisilmapiiri tässä täysistunnossa tuntuu sellaiselta, että tuskin uskallan käyttää puheenvuoroani, tuskin uskallan esittää kysymyksiä. Me kaikki vastustamme syrjintää, se on selvä. Valitsemaamme tietä ei uskalla asettaa kyseenalaiseksi, koska pelkää joutuvansa ajetuksi nurkkaan.

Hyvät parlamentin jäsenet, me kaikki pyrimme samaan määränpäähän, ja toivoisin, että tästä ei esitettäisi epäilyksiä. Se, mistä ei vielä ole täyttä yksimielisyyttä, on millä tavoin tuohon määränpäähän päästään. Siitä tulee voida keskustella, myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmällä pitää olla siihen oikeus.

Haluan ensimmäiseksi esittää kysymyksen komission jäsenelle: Olemassa olevaa syrjimättömyysdirektiiviä ei ole edelleenkään saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kymmenessä jäsenvaltiossa ja kymmentä jäsenvaltiota vastaan on käynnistetty rikkomusmenettely. Näin ollen meidän on kysyttävä itseltämme, mistä syystä meidän on tarkistettava tätä direktiiviä, kun edellistäkään ei ole vielä siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä. Onko tällaista kysymystä asiallista ja luvallista esittää? Tämän vuoksi asian palauttaminen valiokuntaan on mahdollisuus, joka olisi otettava vakavasti huomioon.

Meillä on lupa keskustella sisällöstä myös toisen kysymyksen osalta. On esimerkiksi kysymys siitä, miksi kirkot, jotka olivat vasemmiston läheisiä yhteistyökumppaneita puhuttaessa pakolaisten suojelusta, kääntyvät nyt meidän puoleemme. Kirkot, jotka olivat teidän kumppaneitamme, kääntyvät nyt meidän puoleemme ja kertovat vierastavansa tiettyjä sanamuotoja. Kun tiedotusvälineiden edustajat, sanomalehtien kustantajat, tulevat kertomaan, että heillä on kysymyksiä, meidän pitäisi keskustella heidän kysymyksistään vakavasti. Kun puhe on perheistä, komission jäsen sanoo, että hän ei halua pakottaa jäsenvaltioita mihinkään, mutta tässä direktiivissä on luonnollisesti kyse yhdenmukaistamisesta takaoven kautta. Luetteloa voisi jatkaa edelleen. Direktiivissä on useita seikkoja, joita ryhmämme pitää erittäin ongelmallisina. Näistä ongelmista voi keskustella, vaikka olisikin sitoutunut vastustamaan syrjintää.

Euroopan parlamentin vasemmisto on varsin tyytyväinen itseensä, sillä se laatii jälleen kerran uutta lainsäädäntöä useissa kohdin. Meillä tulisi sen vuoksi olla oikeus kysyä, tuoko tämä lainsäädännöllinen lähestymistapa todella monia uusia hyötyjä niille ihmisille, joita pyrimme suojelemaan.

Meidän on otettava huomioon myös muita perusarvoja. Esimerkiksi jos me aiomme sisällyttää direktiiviin kaupallisten sopimusten lisäksi myös yksityiset sopimukset, kuten Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä toivoo, meidän on voitava kysyä, eikö sopimusvapaus ole tärkeä perusvapaus, jota meidän pitäisi parlamentissa suojella.

Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä vastustaa syrjintää ja tulee aina toimimaan sen torjumisen hyväksi. Euroopan parlamentissa on kuitenkin voitava keskustella siitä, miten syrjintää torjutaan.

  Emine Bozkurt, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Huomenna meillä on ainutkertainen tilaisuus ottaa historiallinen askel syrjinnän torjunnassa ja sanoa "ei" syrjinnälle. Tämänhetkinen tilanne on tosiaankin melko kummallinen; olemme erimielisiä syrjinnän vastaisesta suojelusta. Ei ole järkevää selitystä sille, että syrjinnän vastaisessa lainsäädännössä tarjotaan työpaikan ulkopuolella mustalle homoseksuaalille suojelua ihonvärin, muttei sukupuolisen suuntautumisen perusteella.

Huomenna me voimme osoittaa, että Euroopan parlamentti ei enää suvaitse ikään, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai uskonnolliseen vakaumukseen perustuvaa syrjintää. Eurooppa on olemassa kaikkia varten. Me emme voi hyväksyä sitä, että auton ja kiinteistön vuokraamista suunnitteleva tulee torjutuksi uskontonsa vuoksi. Vastaavasti pyörätuolilla liikkuvan henkilön tulisi voida käyttää käteisautomaatteja tai päästä rautatieasemalle ja junaan muiden ihmisten tavoin. Ei ole perusteita sille, että pankki sallii yli 65-vuotiaan asiakkaan olla tuhansia euroja miinuksella, mutta hylkää hänen vaatimattoman lainahakemuksensa. Me kaikki vanhenemme vähitellen, ja on syytä muistaa, että tulemme kohtaamaan tällaiset ongelmat itsekin ennen pitkää.

Näkemyserot eivät ole helpottaneet neuvotteluita, mutta me voimme olla ylpeitä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan saavuttamista tuloksista, joihin kaikki osapuolet lisäksi sitoutuivat tuolloin. Ehdotus on järkevä ja kohtuullinen. Pienet muutokset voivat olla tarpeen, jotta esimerkiksi vammaisille voidaan taata tavaroiden ja palveluiden saanti, mutta tämä tarkoittaa, että he voivat jälleen osallistua aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Muutokset eivät aiheuta suhteetonta taakkaa ja lisäksi täytäntöönpanon määräaika on kohtuullinen. Muutoksia ei tarvitse tehdä heti; emme odota jäsenvaltioiden mukauttavan rautatieasemia välittömästi. Vaadimme ainoastaan, että jäsenvaltiot alkavat ottaa vammaisten liikkumisen jo nyt huomioon tulevassa rakennus- ja liikennesuunnittelussa.

En voi myöskään kyllin korostaa tämän mietinnön merkitystä EU:n kansalaisille, sillä heistä mietinnössä on kyse. On syytä muistaa, että Eurobarometri-tutkimusten mukaan 87 prosenttia eurooppalaisista haluaisi, että tämän direktiivin nojalla ryhdytään toimenpiteisiin syrjinnän perusteiden suhteen. Tähän ryhmään kuuluvat myös jäsen Weberin äänestäjät. Ryhmämme, Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä, on tyytyväinen mietintöön sisällytettyihin ehdotuksiin moninkertaisen syrjinnän torjumiseksi.

Voitteko kuvitella, että mustaihoinen, pyörätuolilla liikkuva naishenkilö voi kokea tulevansa syrjityksi? Moninkertaisen syrjinnän käsite on tuttu vain harvoissa maissa. Esimerkin naishenkilö joutuisi syrjinnästä ilmoituksen tehdessään valitsemaan useimmissa maissa vain yhden mahdollisista syrjinnän perusteista. On todennäköisempää, että syrjinnän eri perusteet ovat sidoksissa toisiinsa ja että häntä ei syrjitä ainoastaan yhden asian perusteella. Tällä naisella on oltava mahdollisuus tehdä valitus sekä saada hyvitystä ja oikeutta. Sen vuoksi me vetoamme parlamenttiin näiden tärkeiden säännösten säilyttämiseksi.

Hyvät parlamentin jäsenet, pyydän teitä tukemaan tätä direktiiviä. Parlamentin antama tuki antaisi selvän ja yksiselitteisen viestin siitä, että syrjintää ei enää suvaita ja että parlamentti pitää kaikkien kansalaistensa oikeuksia yhtä tärkeinä. Me voimme välittää tämän viestin.

  Sophia in 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi esittää lämpimät onnitteluni ja kiitokset esittelijälle, joka on tehnyt erinomaista työtä. Ryhmäni iloitsee siitä, että nyt, lähes viisi vuotta puheenjohtaja Barroson lupauksen jälkeen, meillä on viimein käsiteltävänämme direktiiviluonnos syrjimättömyydestä. Syrjintä on vastoin EU:n perussopimuksia, Euroopan unionin perusoikeuskirjaa sekä Euroopan ihmisoikeussopimusta. Perussopimuksista, sopimuksista ja juhlallisista julistuksista on kuitenkin vain vähän hyötyä tuomioistuimissa. EU:n kansalaisille on annettava väline, joka lujittaa heidän oikeuksiaan.

Tämä on Euroopan unionin olemassaolon tarkoitus. EU ei ole vain maitokiintiöitä ja julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja rakennerahastoja, jäsen Weber. EU on ennen kaikkea eurooppalainen alue, jonka sisällä jokainen voi vapaasti järjestää elämänsä haluamallaan tavalla. Yhtenäinen eurooppalainen alue, jonka sisällä kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä ja voivat nauttia yhdenvertaisista mahdollisuuksista yhteiskunnassa ja jonka sisällä kaikkia kohdellaan kunnioittavasti. Yksi direktiivi ei riitä samaan aikaan kaikkia näitä muutoksia, mutta se on muutosten edellytys. Tässä direktiivissä on kyse Euroopasta arvojen yhteisönä, eikä arvoista voida neuvotella 27 hallituksen välillä osana kansallisten intressien tavanomaista vaihtokauppaa. Me määritämme arvot yhdessä kansalaisina avoimesti keskustellen, ja Euroopan parlamentti on oikea paikka tälle keskustelulle.

Olette oikeassa, jäsen Weber, jotkin aiheet ovat hyvin arkaluontoisia, erityisesti perusteet sukupuolinen suuntautuminen ja uskonto. Meillä on kuitenkin velvollisuus kaikkia Euroopan kansalaisia kohtaan, me emme saa antaa Euroopan ajautua eläinten vallankumoukseen, jossa kaikki eurooppalaiset ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eurooppalaiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Uskonnon ja omantunnon vapaus ovat perusoikeuksia, joiden puolesta olen valmis nousemaan barrikadeille. Vapaassa Euroopassa jokaisella pitää olla vapaus pitää omat vakaumuksensa. Se on demokratian perusta. Uskonnon vapautta ei pidä kuitenkaan väärinkäyttää lupana syrjiä muita.

Euroopan yhteisön perusoikeusvirasto julkaisi eilen toisen raporttinsa homofobiasta Euroopassa. On häpeä, että vuonna 2009 miljoonien ihmisten täytyy yhä pelätä syrjintää, vihaa, väkivaltaa ja jopa henkirikoksen uhriksi joutumista Euroopassa yksinomaan sukupuolisen suuntautumisensa vuoksi. Vakuutan jäsen Weberille, että avioliittolainsäädäntö on ja pysyy kansallisen toimivallan alaisena; tämä direktiivi ei tuo siihen asiaan muutosta. Avioliiton kieltäminen uskonnon, rodun tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella ei sen sijaan ole 2000-luvun Euroopassa normaalia. Monien mielestä on täysin hyväksyttävää, että hallitus kieltää kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen väliset avioliitot tai rekisteröidyt parisuhteet. Pitäisimmekö sen sijaan hyväksyttävänä, jos hallitus kieltäisi avioliitot juutalaisten ja ei-juutalaisten tai katolilaisten ja protestanttien tai mustien ja valkoisten välillä, kuten joskus on ollut käytäntönä? Tätä ei voida hyväksyä.

Hyvät parlamentin jäsenet, kehotan teitä äänestämään tämän mietinnön puolesta edustamiemme kansalaisten parhaaksi. Kompromissiratkaisut eivät ole kenenkään ihanne, eivät myöskään meidän, mutta ylittäkäämme itsemme tällä kertaa, kuten jäsen Buitenweg sanoi.

Lopuksi haluan vielä kehottaa neuvostoa noudattamaan parlamentin suosituksia. On totta, että jokaisella jäsenvaltiolla on omat varauksensa. Euroopan parlamentti on kuitenkin osoittanut, että erimielisyydet voidaan ylittää ja että me voimme sopia kaikkia EU:n kansalaisia koskevista oikeuksista.

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan komissio väittää, että tällä ehdotuksella ei pyritä muuttamaan jäsenvaltioiden avioliittoja ja adoptioita koskevaa lainsäädäntöä. Komissio sanoo, että se ei halua muuttaa hoitoon ja koulutukseen osallistuvien kirkon ja uskonnollisten elinten oikeudellista asemaa.

Jäsen Buitenwegin mietintö tallaa nämä rajat jalkoihinsa kaikin tavoin. Tarkistuksessa 50 pyörretään kansallista perhe- ja adoptiolainsäädäntöä koskevat takuut. Tarkistusten 12, 29 ja 51 perusteella mietinnössä hyökätään uskonnollisten koulutuslaitosten vapauksia vastaan. Mietinnön tarkistus 52 horjuttaa puolestaan takuuta itse uskonnollisten yhteisöjen vapauksista jäsenvaltioissa. On päivänselvää, että Euroopan vasemmisto haluaa supistaa eurooppalaisen integraation yhteen ainoaan kysymykseen. Se pyrkii pakkomielteenomaisesti viemään homoseksuaalien viimeisimmät vaatimukset läpi keinolla millä hyvänsä. Kyseessä on kaikkien aikojen vakavin hyökkäys Euroopan parlamentin uskottavuutta kohtaan.

Puhetta johti
varapuhemies Manuel António DOS SANTOS

  Raül Romeva i Rueda, Verts/ALE -ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan korostaa yhtä ratkaisevan tärkeää seikkaa. Euroopan yhdentymishanke voi olla uskottava vain, jos Eurooppaa pidetään alueena, jolla kaikki syrjintä on laitonta. Tämä periaate on tämänpäiväisen keskustelun perusta.

Olen sen vuoksi yllättynyt, että jotkut kollegoistani, jotka ovat niin Eurooppa-myönteisiä kaikissa muissa keskusteluissa, muuttuvat täysin Eurooppa-vastaisiksi, kun tulee puhe oikeuksista ja vapauksista.

Tällaista asennetta ei voida hyväksyä. Me emme voi hyväksyä, että tämän päivän Euroopan unionissa joku voi yhä joutua kärsimään syrjinnästä, joka perustuu samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa solmittuun parisuhteeseen, vammaisuuteen, ikään tai valtavirrasta poikkeavaan uskontoon tai vakaumukseenm kuten on jo mainittu. Minä en halua elää tällaisessa Euroopassa. Minä en tee joka ikinen päivä työtä parlamentissa ja sen ulkopuolella rakentaakseni tällaista Eurooppaa.

Tämän vuoksi pidän direktiiviluonnosta tarpeellisena. Sen tavoitteet ja periaatteet ovat hyviä. Se ei ehkä vastaa täysin minun ja monen muun parlamentin jäsenen toiveita, mutta se on hyvä lähtökohta. Toivon, että parlamentin enemmistö äänestää jäsen Buitenwegin mietinnön puolesta huomenna, kuten itse aion tehdä, sillä uskon sen olevan askel oikeaan suuntaan. Pidän myös erittäin tärkeänä sitä, että 7 artiklan 2 kohdan täytäntöönpanoa tai uudelleen täytäntöönpanoa koskeva toinen kohta hyväksytään. Hyväksyminen takaa ratkaisevan tärkeän seikan: se antaa kaikille syrjimmättömyyden alalla toimiville yhdistyksille ja järjestöille mahdollisuuden edustaa ja puolustaa syrjinnän uhreja. Meidän on muistettava, että syrjinnän uhrit kuuluvat haavoittuvaisimpiin ryhmiin ja että sen vuoksi meidän on taattava heille mahdollisuus asianmukaiseen edustukseen ja puolustukseen.

  Sylvia-Yvonne Kaufmann , GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aivan ensimmäiseksi kiittää esittelijäämme, Kathalijne Buitenwegiä, hänen tekemästään työstä. Tämä asia oli hänen käsittelyssään erityisen turvallisissa käsissä.

Parlamentti on vaatinut tätä direktiiviä jo vuosien ajan, mikä tarkoittaa, että on erittäin tärkeää hyväksyä se ennen vaalikauden päättymistä. Samaan aikaan on ehdottoman tärkeää, että komissio laatii mahdollisimman pian ehdotuksen sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseksi, jotta syrjinnän eri muotojen hierarkia voi viimeinkin jäädä historiaan. Yllätyin huomatessani, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä yrittää tarkistuksella 96 jättää vakaumukseen perustuvan syrjinnän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Hyvät PPE-DE-ryhmän jäsenet, täytyykö meidän todella huomauttaa teille, että tämän direktiiviluonnoksen oikeusperusta – EY:n perustamissopimuksen 13 artikla – on ollut osa lainsäädäntöä siitä lähtien, kun Amsterdamin sopimus tuli voimaan vuonna 1999, 10 vuotta sitten? Onko minun muistutettava teille, että kaikkia 13 artiklassa lueteltuja syrjinnän perusteita pidetään yhdenvertaisina ilman erottelua? Lisäksi, hyvät PPE-DE-ryhmän jäsenet, teidän on täytynyt huomata, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10 artiklassa pidetään joka ikisen ihmisen uskontoa ja vakaumusta yhdenvertaisena muihin nähden.

Hyvä CSU-puoluetta edustava jäsen Weber, kuuntelin perustelunne ja minun täytyy sanoa, että, luoja tietää, ne ovat aataminaikaisia. Perustelette ehdottamaanne tarkistusta 81, jossa hylätään koko direktiivi, suoraan sanoen kyynisesti sillä, että direktiivin saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä aiheuttaisi teidän mukaanne ilmeisesti liiallista bryrokratiaa. Hyvä jäsen Weber, en kerta kaikkiaan voi ymmärtää pyrkimystänne kieltää ihmisiltä heidän oikeutensa etenkään tällaisella perusteella. Toivon, että ehdottamanne tarkistus 81 hylätään huomisessa täysistunnon äänestyksessä selvin äänin. EU:n on viimeinkin aika astua uusi askel eteenpäin syrjinnän kitkemiseksi yhteiskunnastamme.

  Johannes Blokland , IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti puolustaa kansalaisvapauksia, joihin kuuluu muun muassa koulutusta koskeva vapaus. Yksi keskeisistä vapauksista on vanhempien vapaus valita lastensa koulu. Jäsenvaltioni kristilliset koulut ja laitokset soveltavat tarkoituksellisesti sisäänottopolitiikkaa, joka on yhdenmukainen koulun identiteetin kanssa.

Alankomaissa on jätetty liikkumavaraa sisäänottopolitiikalle, joka on yhdenmukainen koulun keskeisten periaatteiden kanssa. Koulut voivat asettaa vaatimuksia, jotka ovat tarpeellisia koulun tarkoituksen ja keskeisten periaatteiden toteuttamisen kannalta. Vanhemmat voivat valita koulun, joka on vakaumuksellinen ja suhtautuu Raamattuun vakavasti. Tämä käytäntö on jatkoa uskonnon vapaudelle ja kunnioittaa vanhempien vakaumusta lastensa koulutuksen intressien suhteen.

Tarkistuksissa 29 ja 51 kuitenkin rajoitetaan koulujen vapautta tehdä periaatteisiin perustuvia opiskelijavalintoja. Lisäksi olen yhtä mieltä jäsen Weberin ja monien muiden kanssa. Tämä ehdotus ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen. Hallinnollisten ongelmien ohella jo toissijaisuusperiaatteen vastaisuus on mielestäni riittävä syy hylätä komission ehdotus. Äänestän jäsen Buitenwegin mietintöä vastaan. Toivon, että myös muut ryhmät huomaavat, että ehdotus loukkaa räikeästi on kansalaistemme vapauksia. Kukaan, joka arvostaa vanhempien valinnan vapautta, ei salli tämän vapauden supistamista.

  Frank Vanhecke (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, syrjimättömyysdirektiivejä koskevat mietinnöt tuovat Euroopan parlamentista aina esiin sen huonoimmat puolet. Tämä on erityisen valitettavaa siksi, että mietinnöt sisältävät usein monia hyviä ehdotuksia ja ajatuksia esimerkiksi vammaisten auttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta millään tavoin sisältöön.

Jäsen Weberin ehdottama tarkistus 81 tuo esiin kaiken oleellisen; tämä komission ehdotus ei ole onnistunut. Ehdotuksesta on luovuttava ei vain siksi, että se saa aikaan aivan liikaa byrokratiaa, vaan myös ja erityisesti siksi, että se rikkoo merkittävällä tavalla toissijaisuusperiaatetta. Valitettavasti me tiedämme, että tällä tarkistuksella ei ole mahdollisuuksia, sillä Euroopan parlamentti käyttää hyväkseen kaikki tilaisuudet todistella poliittista korrektiuttaan sekä saada aikaan lisää byrokratiaa ja päätöksentekoa EU:n kansalaisten päiden yläpuolella.

Liian byrokraattisuuden sekä toissijaisuusperiaatteen rikkomisen ohella mietintö sisältää useita ehdotuksia, jotka ovat vastoin alkeellisimpia demokraattisia periaatteita ja oikeusvaltion periaatteita. Otetaan esimerkiksi tarkistus 54. Mietinnössä kokonaisuudessaan nostetaan hirveä kohu syrjimisen vastustamisesta, mutta tässä tarkistuksessa kannatetaan syrjintää, joka perustuu poliittisesti ei-korrekteihin vakaumuksiin – mutta toisaalta, siihenhän useissa tämän mietinnön kohdissa pyritään.

Jalojen periaatteiden ja muka-hyvien aikomusten takana piilee poliittisen korrektiuden oikeuttaminen. Tällöin kyse ei ole syrjimättömyystoimista, vaan varsin usein vaientavista laeista, joiden tarkoituksena on horjuttaa ilmaisun vapautta entisestään ja lujittaa eräänlaista progressiivista mielipideterrorismia. Keskeinen kysymys kuuluu yhä: mitä ihmettä Euroopalla on tekemistä tämän asian kanssa? Jättäkää jäsenvaltioille se, mikä niille kuuluu, luojan tähden.

  Hubert Pirker (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jos Euroopan unionia toisinaan pidetään liian innokkaana säännösten laatijana ja jos sitä oikeutetusti arvostellaan siitä, nämä moitteet ovat yksinkertaisesti seurausta mietinnöistä, jotka ovat tänään käsittelemämme mietinnön kaltaisia.

Kannatan realistisia syrjinnän torjuntatoimia. Minun on kuitenkin arvosteltava mietinnössä esitettyjä näkemyksiä, sillä ne eivät yksinkertaisesti ole perusteltuja, eivätkä ne johda haluttuun tulokseen.

Me emme voi hyväksyä esimerkiksi sitä jo esiin tuotua seikkaa, että uskonnolliset koulut voidaan haastaa oikeuteen, koska ne ovat hylänneet eri uskontoa edustavan tai uskonnottoman opettajan hakemuksen, tai sitä, että vakuutusyhtiöt voidaan haastaa oikeuteen, koska ne ovat suorittaneet riskien arvioinnin, joka on johtanut ikään tai sukupuoleen perustuvaan erotteluun, tai sitä riskiä, että aivan kaikki asuinrakennukset on laadittava esteettömiksi. Kyllä, hyvät parlamentin jäsenet, siihen suuntaan me olemme menossa. Me emme enää tue vammaisia, vaan teemme kaikesta asumisesta kohtuuttoman kallista. Asunnot, joihin kenelläkään ei ole varaa sen sijaan, että auttaisimme vammaisia – emmehän me siihen pyri. Sitten voidaan arvostella todistustaakan kääntämistä. Parlamentin jäsenen avustajan paikasta voi kilpailla 25 hakijaa. Jos ajattelen, että voin joutua oikeuteen, jos jollakulla hakijalla on vain vaikutelma tai tunne syrjinnästä, en kerta kaikkiaan voisi enää tehdä työtäni, sillä joutuisin käyttämään kaiken aikani kootakseni todisteita, joita tarvitaan, vain koska jollakulla on tunne, että häntä on syrjitty, vaikka todellisuudessa en olisi harjoittanut minkäänlaista syrjintää.

Tämän lisäksi monet käytetyistä termeistä ovat epäselviä. Kaiken kaikkiaan tämä teksti ennakoi direktiiviä, jossa käsitellään sitä, voidaanko sanoja "neiti" ja "rouva" enää käyttää tai pitäisikö mies-loppuisista sanoista, kuten valtiomies ja palomies, hankkiutua eroon, koska niitä kaikkia voidaan pitää syrjivinä.

Hyvät parlamentin jäsenet, osa tämän mietinnön sisällöstä on suoraan sanottuna pelkkää roskaa, ja sen vuoksi aion äänestää sitä vastaan.

  Martine Roure (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää mietinnön esittelijää erityisesti hänen tekemästään työstä ja tuloksista, jotka on vihdoin saavutettu.

Perustamissopimuksen 13 artikla on toimintamme lähtökohta, ja haluan painottaa, että jäsenvaltiot voivat kehittää tarjoamaansa syrjinnän vastaista suojaa. Kyse on ainoastaan vähimmäisvaatimuksista, ja, haluan tehdä tämän asian selväksi, suojelun nykyistä tasoa ei ole mahdollista laskea yksittäisissä jäsenvaltioissa tämän direktiivin perusteella. Tämä johtuu tarkemmin sanottuna siitä, että joissain jäsenvaltioissa suojan taso on hyvin korkea; sellaisia tapauksia on olemassa.

Vapaus syrjinnästä on jokaisen Euroopan unionissa asuvan perusoikeus. Syrjintää tapahtuu kuitenkin aivan liian usein, johtui se sitten henkilön ulkonäöstä tai vaikkapa pelkästä sukunimestä.

Vammaisten osalta meidän on varmistettava, että pyörätuolin käyttäjiä ei enää syrjitä vaikeuttamalla heidän liikkumistaan monissa paikoissa. EU:n lainsäädännön parantaminen on ehdoton edellytys syrjinnän torjumiselle – toistan, se on ehdoton edellytys. Me tarvitsemme tällaista lainsäädäntöä.

Lapsemme joutuvat varhaisista vuosistaan lähtien kärsimään syrjinnästä, joka järkyttää heidän kehitystään, ja he saavat kantaa syrjinnän taakkaa sisällään lopun elämäänsä. Haluan kiinnittää huomionne erityisesti moninkertaiseen syrjintään. Komissio jätti sen ehdotuksen ulkopuolelle. Sen vuoksi me ehdotamme näille syrjintämuodoille tarkkaa määritelmää.

On ehdottoman tärkeää, että me vahvistamme lainsäädäntöä, joka mahdollistaa yhdenvertaisen kohtelun toteutumisen olivat erot minkälaisia hyvänsä. Tämän vuoksi me pyydämme jäsenvaltioita ryhtymään toimenpiteisiin edistääkseen yhdenvertaista kohtelua ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia uskonnosta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta huolimatta.

Haluan lopuksi vielä todeta, että me toivomme komission laativan vuoteen 2010 mennessä ehdotuksen sukupuoleen perustuvan syrjinnän asettamisesta samaan asemaan, sillä se tekisi lopun oikeuksien hierarkiasta.

  Gérard Deprez (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin minua edeltäneiden puhujien tapaan ensimmäiseksi kiittää kahta esittelijäämme, jäsen Buitenwegia ja jäsen Lynnea, erinomaisesta työstä, jonka he ovat tehneet, haluan muistuttaa, tehostettua yhteistyötä hyödyntäen.

Vaikka olenkin itse suurelta osin samoilla linjoilla jäsen Lynnen kanssa, haluan kuitenkin onnitella jäsen Buitenwegia älykkäästä, avoimesta ja sovittelevasta hengestä, jota hän osoitti valiokuntamme koko käsittelyn ajan pyrkiessään laatimaan tasapainoisen mietinnön, joka voisi saada parlamentin suuren enemmistön tuen. Toivon, että hänen mietintönsä saa hyvän vastaanoton ja että radikaalimmat ainekset puolin ja toisin eivät onnistu vaikuttamaan merkittävästi äänestyksen tulokseen.

Haluan huomauttaa, että minua ei tunneta vasemmistofanaatikkona. Siitä huolimatta tunnustan olevani yllättynyt ja tyrmistynyt kunnioittamani jäsen Weberin ja monien muiden ehdottamasta tarkistuksesta. Hyvä jäsen Weber, kuunnellessani puheenvuoroanne minusta vaikutti, että millään käyttämistänne perusteluista ei ole minkäänlaista älyllistä perustaa. Toitte esiin haavekuvitelmia, ette perusteltuja syitä.

Tarkistukselle antamanne perustelu on ällistyttävän heikko: te kieltäydytte torjumasta syrjintää, koska pelkäätte sen aiheuttavan liiallista byrokratiaa. Erehdytte yrittäessänne tehdä tästä ehdotuksesta vasemmiston ja oikeiston välisen konfliktin. Syrjinnän torjumisessa ei ole kyse oikeistosta ja vasemmistosta, vaan siinä on kyse humanismista ja perusoikeuksien kunnioittamisesta.

(Suosionosoituksia)

Sen vuoksi toivon ja uskon, että te jäätte huomenna vähemmistöön.

  Sebastiano (Nello) Musumeci (UEN). – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, syrjinnän torjumiseen pyrkivää aloitetta on aina tuettava, oli kyse sitten mistä syrjinnän muodosta hyvänsä. Viimeaikaiset tilastotiedot osoittavat, että Euroopassa, joka on varsin pitkälle kehittynyt yhteiskunta, vähemmistö kansalaisista on kärsinyt syrjinnästä. Tähän ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Syrjinnän käsite on kuitenkin niin laaja ja abstrakti, että joitain selvennyksiä voidaan pitää tarpeellisina.

Kiistämättä perusihmisoikeuksia meidän täytyy kuitenkin tunnustaa jokaisen jäsenvaltion vapaus laatia lainsäädäntöä ikiaikaisia perinteitä, sivilisaatioita ja kulttuureita kunnioittaen. Tämän tyyppisissä interventioissa on lähes aina kyse väestön identiteetin turvaamisesta. Otetaan esimerkiksi sukupuolinen suuntautuminen. Tämä on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta uskon, että ihmisarvo on taattava sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Homoseksuaalisuus on yksityiselämään kuuluva valinta, josta ei pidä missään tilanteessa rangaista, mutta sitä ei pidä myöskään suojella. Mielipiteenvapaus: missä välittömän ja välillisen syrjinnän vastainen suoja alkaa ja missä se päättyy? Uskonnonvapaus: sukulaistyttöni koulussa ei esitetty tänä vuonna ensimmäistä kertaa koulun historiassa joulunäytelmää. Koulun rehtori kielsi sen, sillä paikalla oli lapsia, jotka tunnustavat muita uskontoja. Joulunäytelmä on mielestäni ennemmin osa kulttuuria kuin uskontoa. Näin ollen katson, että eräiden henkilöiden syrjimisen välttämiseksi syrjittiin toisia. Arvoisa puhemies, toisten uskontojen kunnioittaminen ei tarkoita sitä, että meidän pitäisi hävetä omaa uskontoamme!

Sen vuoksi me pelkäämme, että tämä direktiiviluonnos saa aikaan tarpeetonta käänteistä äärimmäisyyksiin menevää toimintaa ja että lääke osoittautuu sairautta pahemmaksi.

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tällä direktiivillä korjataan viimein syrjimättömyyslainsäädännön puutteet ja annetaan Euroopan unionin täyttää kansainväliset ihmisoikeuksien suojelua koskevat velvoitteensa sekä velvoitteensa, jotka perustuvat YK:n yleissopimukseen vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Hyvät Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet, direktiivin vastaiset perustelunne ovat populistisia ja harhaanjohtavia. Millä oikeudella te kiellätte vammaisilta rajoittamattoman pääsyn koulutukseen tai ikääntyviltä yhdenvertaisen kohtelun vakuutus- ja rahoituspalveluiden tarjoamisessa? Minkälainen käsitys teillä oikein on inhimillisyydestä?

Mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan rajoittamattomasti on ihmisoikeus, ja sen vuoksi me taistelemme tämän direktiivin ja yhdenvertaisen kohtelun puolesta. Mielestäni on täysin epäinhimillistä vaatia syrjinnän uhreilta todisteita syrjinnästä. Jos te, hyvät PPE-DE-ryhmän jäsenet, poistatte todistustaakan kääntämisen, te vaarannatte joidenkin ryhmien perusoikeuden ihmisarvonsa suojeluun, ja sitä me emme voi hyväksyä. Me haluamme, että kaikki ovat syrjinnän vastaisessa suojelussa yhdenvertaisia, ja me vihreät aiomme tehdä kaikkemme sen toteutumiseksi. Me emme salli, että ihmisoikeuksista tehdään populistisen pelottelun leikkikalu. Voin sanoa jo nyt, että te häviätte huomisen äänestyksen. Parlamentin enemmistö äänestää syrjinnän vastaista suojaa koskevan ihmisoikeuden puolesta. Olen siitä varma.

  Jim Allister (NI). - (EN) Arvoisa puhemies, aion äänestää tätä mietintöä ja direktiiviluonnosta vastaan kolmesta syystä. Ensinnäkin en usko, että on EU:n tehtävä säätää näistä asioista. Se tehtävä kuuluu jäsenvaltioille, jotka itse tietävät parhaiten, onko niiden tarpeen parantaa lainsäädäntöään. Tässä, jos missä, on kyse toissijaisuusperiaatteen loukkaamisesta.

Toiseksi häirinnän kriminalisoiminen voi itse asiassa horjuttaa sananvapauden ja uskonnonvapauden oikeuksia erityisesti kristillistä viestiä välittävien henkilöiden kohdalla.

Kristityt, jotka julistavat jumalan sanaa erityisesti julkisilla paikoilla, voivat tulla rikkoneeksi tätä lakia, jos muita uskontoja tunnustavat henkilöt pahastuvat heidän julistuksestaan ja pitävät sitä heidän ihmisarvonsa vastaisena. Samalla tavoin raamatullisen heteroseksuaalisen avioliiton puolustaminen ja edistäminen voisi antaa käräjöimishaluisille homoseksuaalien oikeuksien puolustajille tilaisuuden nostaa kanne häirinnästä.

Kolmanneksi katson, että direktiivissä ehdotetut toimenpiteet eivät ole oikeasuhtaisia eivätkä tasapainoisia. Direktiivi pakottaa esimerkiksi kristityn kirjanpainajan painamaan asiakkaalle materiaalia, joka loukkaa hänen uskonnollista vakaumustaan, vaikka hänen pitäisi voida hoitaa liiketoimintaansa omantuntonsa mukaan.

Ilman merkittäviä tasapainottavia mekanismeja tämä direktiivi tulee päinvastoin lisäämään syrjintää. Näin ollen kyseessä on mielestäni tarpeeton direktiivi, joka loukkaa erityisesti uskonnollisten ja omantunnon ihmisten perusoikeuksia ja tuo EU:sta esiin sen liikaa yrittävän, kaikkeen sekaantuvan ja uppiniskaisen puolen.

  Nicolae Popa (PPE-DE). – (RO) Komission aloite laajentaa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen soveltamista myös muille yhteiskunnallisen elämän alueille käyttäen yleistä direktiiviä, jolla kielletään vammaisuuteen, ikään, uskontoon ja vakaumukseen sekä sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työpaikan ulkopuolella, on periaatteessa välttämätön syrjimättömyyttä koskevan lainsäädäntöpaketin loppuun viemiseksi. Moninkertaisen syrjinnän käsitteen esitteleminen sekä erityisen huomion kiittäminen vammaisten oikeuksiin ovat askel eteenpäin.

Tämä direktiiviluonnos on kuitenkin arkaluontoinen ja kiistanalainen aihe. Direktiiviluonnoksessa on säilytettävä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksien välinen tasapaino määrittelemällä selvästi direktiivin soveltamisala. Soveltamisalaan ei pidä sisällyttää perhelainsäädäntöön kuuluvia asioita, kuten siviilisäätyä sekä lisääntymis- ja adoptio-oikeuksia, minkä pitäisi myös tulla selvästi esiin direktiivin tekstistä. Avioliittoinstituution käyttöä ei voida hyväksyä muussa kuin kristillisessä merkityksessä. Muunlaisille parisuhteille voidaan löytää toisenlainen oikeudellinen nimitys.

Lisäksi opetuksellisen sisällön ja kansallisten koulujärjestelmien järjestämisen yhteydessä, tunnustukselliset koulut mukaan luettuna, on kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta. Euroopan kansanpuolue on aina kannattanut moninaisuuden tukemista ja syrjinnän torjumista, jotka ovat Euroopan unionin keskeisiä tavoitteita. Tämä teksti sisältää kuitenkin valitettavasti säännöksiä, joita ei voida pitää uskonopin kannalta hyväksyttävinä.

Paradoksaalista kyllä, vasemmisto pyrkii syrjimään tällä tavoin. Tosiasiassa minä olen joutunut syrjinnän kohteeksi vain, koska vilpittömästi uskon Jumalaan.

  Michael Cashman (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tämänpäiväinen keskustelu on ollut varsin mielenkiintoinen ja traagisuudestaan huolimatta melkeinpä hupaisa. Suurin osa ehdotuksen vastaisista puheenvuoroista on mielestäni ollut vilpittömiä, mutta ne eivät ole perustuneet tosiasioihin, eivätkä tekstiin, jota parhaillaan käsittelemme. Tämä mietintö ei millään tavoin horjuta toissijaisuusperiaatetta tai suhteellisuusperiaatetta. Jos niin olisi, Euroopan unionin neuvosto korjaisi asian. Sen vuoksi kehotan teitä nytkin: äänestäkää mietinnön puolesta ja antakaa neuvostolle mahdollisuus varmistaa, että direktiivistä tulee täysin oikeasuhteinen ja toissijaisuusperiaatteen mukainen.

Hyvä jäsen Weber, Eurooppa sai alkunsa toisen maailmansodan arvoista – tahdosta varmistaa, että Eurooppa ei enää koskaan katso toisaalle, kun tietty ryhmä tai tietyt ryhmät otetaan silmätikuksi tai syntipukiksi ja kuljetetaan keskitys- ja työleireille. Tahdosta poistaa sorron hierarkia. Valitettavasti te ette kuitenkaan halua Eurooppaa, joka perustuu näihin hyviin arvoihin, Eurooppaa, joka uskoo, että kaikki ihmiset syntyvät yhdenvertaisina, ja kunnioittaa heitä. Ne, jotka vastustavat tätä, saavat kertoa omatunnolleen, uskonnolleen ja äänestäjilleen, miksi he katsovat, että joitain ihmisiä voidaan kohdella muista poikkeavalla tavalla, miksi joidenkin ei pitäisi olla yhdenvertaisia.

Seison tässä onnekkaana, homoseksuaalina – ja, jos valitsin homoseksuaalisuuden, niin eikö se silloin ilman muuta tarkoita, että myös heteroseksuaalisuus on valinta? – puolustaen yhdenvertaisuutta, enkä ainoastaan homojen ja lesbojen ja biseksuaalien ja transsukupuolisten yhdenvertaisuutta, vaan myös sellaisten ihmisten yhdenvertaisuutta, joilta ikänsä, uskontonsa, vakaumuksensa, sukupuolensa tai minkä tahansa muun piirteen vuoksi halutaan evätä heidän oikeutensa. Uskon, että yhteiskunta ei osoita sivistyneisyyttään sillä, miten se kohtelee enemmistöä, joka, mielenkiintoista kyllä, koostuu monista vähemmistöistä. Yhteiskunta ei osoita sivistyneisyyttään sillä, miten se kohtelee enemmistöä, kuten yleisölehterillä olevat kuulijat tulevat teille kertomaan, vaan sillä, miten se kohtelee vähemmistöjään, ja tämän suhteen joissain jäsenvaltioissa on havaittavissa valitettavia puutteita.

Shakespeare totesi aika osuvasti, että paha, jota ihmiset tekevät, jatkaa elämää heidän jälkeensä, mutta hyvä haudataan heidän mukanaan. Ajatelkaa asiaa omalta kannaltanne, ajatelkaa, jos te itse olisitte erilaisia – teidän uskontonne, vakaumuksenne, ikänne tai sukupuolinen suuntautumisenne poikkeaisi muista. Olisiko oikein, jos teiltä otettaisiin pois teidän ihmisoikeutenne? Tähän on vastattava kieltävästi. Nyt on Euroopan parlamentin tilaisuus toimia oikein, oikeudenmukaisesti ja hyvin.

  Puhemies. – (PT) Komission jäsen Špidlan täytyy käyttää puheenvuoro tässä vaiheessa keskustelua. Hän osaa kertoa teille minua paremmin, mistä syystä näin on. Annan hänelle puheenvuoron välittömästi.

  Vladimír Špidla, komission jäsen. – (CS) Minun täytyy muutaman minuutin päästä osallistua työaikadirektiiviä koskeviin neuvotteluihin. Olette kaikki varmasti samaa mieltä, että tätä aihetta ei voi jättää väliin.

Hyvät parlamentin jäsenet, minun täytyy sanoa, että tämänpäiväinen mietintöä koskeva keskustelu on herättänyt minussa melkoisesti tunteita, sillä keskustelussa on tullut esiin tämän ongelman keskeiset tekijät ja valtava syvällisyys. Peruskysymys kuuluu: mitä tällä direktiivillä puolustetaan? Tällä direktiivillä puolustetaan ihmisarvoa. Me emme voi katsoa, että esimerkiksi vammaisuuteen perustuva syrjintä olisi vaikkapa ikään perustuvaa syrjintää vähäisempi hyökkäys syrjinnän kohteen ihmisarvoa vastaan. Me puhumme ihmisarvosta ja ihmisarvo on kaikille sama.

Minun täytyy sanoa, että tämä direktiivi, sellaisena kuin se on esitetty komissiolle, on saanut alkunsa luonnonmukaisesti parlamentin kattavasta keskustelusta ja komissiossa käydyistä lukuisista keskusteluista. Sen vuoksi tämä direktiivi on harkittu, ja sen arvopohja on vahva ja selkeä.

Keskustelussa todettiin myös, että syrjimättömyys perustuu arvoihin, joita sovelsimme ja joista tulimme tietoisiksi toisen maailman sodan jälkeen. En lähde arvioimaan, pitääkö paikkansa, että meidän tietoisuutemme tiettyjen arvojen merkityksestä ja oikeutta luovasta painoarvosta syveni toisen maailmansodan jälkeen. Näillä arvoilla on kuitenkin hyvät syvät historialliset juuret. Antiikin aikana ihmisten yhdenvertaisuuden käsitettä ei tunnettu. Se muotoutui vasta kristinuskon syntymisen myötä. Muistan erään 800-luvun ensyklikan tai paavin bullan nimeltään Oriente ian sole, jossa todettiin yksiselkoisesti: "eikö ole totta, että aurinko paistaa samalla tavoin jokaiselle?" Tuosta hetkestä lähtien yhdenvertaisuuden käsite on toistunut läpi historian.

Keskustelussa käsiteltiin luonnollisesti myös monia teknisiä kysymyksiä tai kysymyksiä, jotka vaikuttivat vähemmän keskeisiltä kuin juuri nyt käsittelemämme kysymykset. Haluan käsitellä lyhyesti joitain niistä. Ensimmäinen kysymys koski tarpeettoman lisäbyrokratian aikaan saamista. Tällaiset epäilykset voidaan hylätä yksinkertaisesta syystä. Direktiivi ei edellytä uusia rakenteita tai uusia hallinnollisia elimiä. Direktiivi ainoastaan laajentaa jo olemassa olevan soveltamista, joten se ei millään tavoin luo lisäbyrokratiaa.

Esiin nousi myös kysymys toissijaisuudesta. Toissijaisuusperiaatteen kunnioittamista tarkasteltiin erityisen huolellisesti, sillä se on perustavaa laatua oleva kysymys. Perustamissopimuksen 13 artikla on varsin yksiselitteinen. Se tarjoaa vakaan oikeusperustan, ja direktiivi, joka perustuu siihen, ei ole ristiriidassa toissijaisuusperiaatteen kanssa.

Toinen tämän direktiivin keskeinen periaate on esimerkiksi kysymys todistustaakan kääntämisestä. Tämä kysymys on jo ratkaistu aiemmissa direktiiveissä, joten tässäkään tapauksessa ei ole kyse uudesta keksinnöstä. Haluan kuitenkin sanoa jotain todistustaakasta. Tämän direktiivin tavoitteena on parantaa yksilöiden kykyä puolustaa itseään – se on tämän direktiivin pohjimmainen tarkoitus. Puolustaminen ei olisi mahdollista ilman todistustaakan kääntämistä. Tämän lisäksi todistustaakka on jo monissa oikeusjärjestelmissä käännetty huomattavasti vähäisemmistä syistä tai yhtä merkittävistä syistä. Klassinen esimerkki todistustaakan kääntämisestä on oletus isyydestä ja esimerkkejä on myös monia muita.

Keskustelussa sanottiin myös, että osa termeistä oli liian avoimia. Hyvät parlamentin jäsenet, useimmat perustuslailliset termit ovat avoimia ja edellyttävät kulloisenkin tilanteen mukaista tulkintaa. Saksan perustuslaissa on esimerkiksi ilmaisu "omistajuus velvoittaa". Tämä on esimerkki tyypillisestä avoimesta muotoilusta, joka luonnollisesti määritellään tarkemmin erillisissä tilanteissa.

Hyvät parlamentin jäsenet, keskustelussa on jonkin verran liioiteltu mahdollisten kustannusten suuruutta erityisesti vammaisten osalta. Voin sanoa, että direktiivissä ei esitetä tarkkaan rajattuja tai konkreettisia asioita, vaan puhutaan kohtuullisesta noudattamisesta. Jos kohtuullista noudattamista toteutetaan alusta pitäen, voin sanoa, että kustannukset eivät useimmissa tapauksissa nouse huomattavan korkeiksi. Jos me katsomme, että mahdollisesti korkeammat kustannukset ovat hyväksyttäviä terveyden ja työturvallisuuden kohdalla, jolloin ne suojelevat ihmishenkiä, niin mielestäni ihmisarvon suojelemisesta mahdollisesti aiheutuvia korkeampia kustannuksia – joiden en kuitenkaan usko olevan merkittävästi korkeampia – on myös arvioitava suhteessa suojeltaviin intresseihin. Hyvät parlamentin jäsenet, yhdenvertaisuus ja ihmisarvo ovat intressejä, jotka on nivottu perustamissopimukseen, ja ne ovat intressejä, joita meidän on puolustettava kaikin keinoin.

Mielestäni mikään ei ole Euroopan unionille tärkeämpää kuin syrjimättömyyden käsite. Vaikka kannatankin sisämarkkinoita ja monia muita EU:n politiikan aloja, uskon, että yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja syrjimättömyyden käsite on kuitenkin kaiken toimintamme perusta.

  Sarah Ludford (ALDE). - (EN) Arvoisa puhemies, on selvää, että meidän on tehtävä loppu monimutkaisesta lakien sekasotkusta, jossa eri ihmisiä suojellaan syrjinnältä eri tilanteissa, ja laadittava yksi yhtenäinen yhdenvertaisuusjärjestelmä. Nainen, jolta on evätty pankkilaina, vammainen, jolta on evätty pääsy sisään rakennukseen, homoseksuaali, jolta on evätty asunto, mustaihoinen, jota ei päästetä sisään yökerhoon – he ja monet muut tarvitsevat yhteisen suojan, joka perustuu samankaltaisiin periaatteisiin.

Haluan vain ottaa esiin kaksi asiaa. Toinen niistä koskee suojaa häirinnältä. Tekstissä tehdään aivan oikein selväksi, että on kiellettyä luoda uhkaava ilmapiiri, joka kohdistuu yksilöön ja jota ei pidetä hyökkäyksenä ryhmää kohtaan. On tärkeää olla hyvin tiukka sananvapauden säilyttämisen suhteen. Tämä tuodaankin painokkaasti esiin parlamentin lisäämässä erityismaininnassa.

Tunnustuksellisten koulujen osalta tuen täysin vanhempien oikeutta hankkia lapsilleen tietyn uskon periaatteiden mukaista opetusta niin kauan, kun kyseinen uskonto itsessään ei levitä syrjiviä tai ennakkoluuloisia asenteita. Meidän ei pidä kuitenkaan antaa muodostua gettoja, joissa vain tiettyä uskontoa tunnustavat lapset hyväksytään kouluun ja muut jätetään ulkopuolelle. Komission tekstissä sallitaan syrjivä pääsy, enkä ole vakuuttunut, että tarkistus 51 voisi ratkaista tätä ongelmaa. Äänestän todennäköisesti molempia vastaan.

  Rihards Pīks (PPE-DE). - (LV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, en usko, että kukaan meistä kannattaa syrjintää. Vastaavasti uskon, että tämän parlamentin jäsenet vastustavat syrjintää. Tämä asiakirja – tämä ehdotus neuvoston direktiiviksi – sisältää varmastikin monia hyviä ehdotuksia, mutta luulen, että monet näistä ehdotuksista perustuvat kristittyyn näkemykseen ja kristinuskoon. Haluan sanoa, että yksi direktiivi ei voi saada aikaan sellaista, minkä voi saavuttaa vain pitkän oppimisprosessin tuloksena, sillä siinä on kyse etiikasta ja asenteesta. Sen lisäksi, vaikka tämä direktiivi tai direktiiviluonnos sisältää monia hyviä asioita, se menee monessa suhteessa liian pitkälle. Näissä kohdissa direktiivi luodessaan mahdollisuuksia yhdelle ihmisryhmälle rajoittaa toiselle ryhmälle suotuja mahdollisuuksia. Sanoisin jopa, että tietyissä kohdissa luodaan mahdollisuuksia, jotka sekaantuvat yksityisen liiketoiminnan alueelle, mikä on vastoin perusarvojamme. Vaalien lähestyessä saamme nyt yhä enemmän kysymyksiä ja kritiikkiä äänestäjiltämme. Uskon, että kaikissa jäsenvaltioissa käy samoin. Yleisin kritiikin aihe on se, että Brysselistä tulee liikaa säännöksiä, liikaa rajoituksia ja liikaa byrokratiaa. Sen vuoksi meidän on syytä välttää loukkaamasta toissijaisuutta tai luomasta liiallisia rajoituksia. Uskon, että tätä asiakirjaa on syytä harkita uudelleen.

  Inger Segelström (PSE). - (SV) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä jäsen Buitenwegia, jäsen Bozkurtia, jäsen Cashmania ja muita äärimmäisen hyvästä mietinnöstä. Olen monien muiden tavoin yllättynyt ja järkyttynyt Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän johtajan ja puhujan, Manfred Weberin, puheenvuorosta. Jäsen Weber ehdotti tarkistuksessa 81, että parlamentti hylkäisi direktiiviluonnoksen, koska se loukkaa toissijaisuusperiaatetta ja saisi aikaan kohtuuttoman paljon byrokratiaa ruotsinkielisen käännöksen mukaan. Komission jäsen Špidla on kommentoinut tätä.

Olen varma, että vammaiset naiset ja kaikki muut ryhmät, jotka uskoivat Euroopan parlamentin takaavan kansalaisten ihmisoikeudet myös heidän ryhmälleen, ovat syvästi pettyneitä siihen, että PPE-DE-ryhmän johtaja asettaa ihmisoikeudet samalle viivalle byrokratian kanssa. Kehotan sen vuoksi kaikkia parlamentin jäseniä äänestämään huomenna PPE-DE-ryhmän tarkistusta 81 vastaan. Pidän myös tärkeänä sitä, että vakuutusyhtiöt lopettavat naisten syrjinnän, joka perustuu vain siihen, että he ovat naisia ja iäkkäämpiä, vaikka he ryhmänä ovat miehiä terveempiä ja elävät pidempään. Toivon myös, että parlamentilla on rohkeutta tehdä selväksi, että verovaroin rahoitettu opetus on kaikkia varten. Uskonto on toki tärkeää asia monille eurooppalaisille ja kunnioitan sitä, mutta me elämme kuitenkin maallistuneessa yhteiskunnassa.

Ei, hyvä jäsen Weber, teidän markkinoidenne sopimusvapaus ei ole yhtä tärkeä asia kuin kansalaisten ihmisoikeudet. Kysykää EU:n kansalaisilta – he ovat viisaampia ja paremmin perillä nykypäivän tapahtumista kuin te PPE-DE-ryhmän jäsenet. Meihin kohdistuu suuria odotuksia. Toivon, että jokaisella meistä on rohkeutta äänestää huomenna mietinnön puolesta, eikä sitä vastaan, kuten jäsen Weber on kehottanut.

  Jeanine Hennis-Plasschaert (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää esittelijää. Hän on tehnyt erinomaista työtä, sitä ei voi korostaa liikaa. Tehtävä ei ollut helppo. Osa parlamentin jäsenistä näyttää olevan erityisen kiivaita vastustamaan hänen työtään.

Tämän direktiivin lähtökohdat ovat kristallin kirkkaat. Sen tavoitteena on taata yhdenvertainen kohtelu aivan kaikille – homoseksuaaleille ja heteroseksuaaleille, naisille ja miehille, vanhoille ja nuorille, mustille ja valkoisille, vammaisille ja muille, uskoville ja humanisteille ja niin edelleen. Miehen oikeudet ovat naisen oikeuksia, hyvä jäsen Weber, meidän oikeutemme ovat heidän oikeuksiaan ja teidän oikeutenne ovat meidän oikeuksiamme. Haluaisin huomauttaa jäsen Vanheckelle, joka on jälleen kerran poistunut istuntosalista, että tällä ei ole mitään tekemistä niin kutsutun poliittisen korrektiuden kanssa.

Varjoesittelijät ja esittelijä ovat nähneet paljon vaivaa saadakseen aikaan tämän kompromissin, jota myös Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä voisi tukea. Kukaan ei pidä tätä tekstiä täydellisenä. Voin vain toivoa, että PPE-DE-ryhmän huomattava enemmistö tulee järkiinsä huomiseen äänestykseen mennessä.

Minä kannatan uskonnon vapautta täydestä sydämestäni, mutta teillä, jäsen Weber, on otsaa nostaa itsenne muiden yläpuolelle ja julistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet järjettömäksi byrokratiaksi käsi Raamatulla.

  Puhemies. – (PT) Hyvät parlamentin jäsenet, komission jäsen Barrot toimii komission edustajana komission jäsen Špidlan sijaista keskustelun loppuun asti.

  Mario Mauro (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, syrjimättömyyttä koskevan strategian ytimen muodostaa tämä toteamus: ihminen tulee aina ensin. Me huomioimme ihmisen ennen kuin kiinnitämme huomiota siihen, että hän on jollain tavoin erilainen – esimerkiksi vammainen tai homoseksuaali –, ja näin ollen me rakastamme, suojelemme ja puolustamme ihmistä; tämä on syrjimättömyyteen pyrkivän strategian ydin. Onko se totta, se on totta. Sen vuoksi jokainen, joka tunnustaa jotakin uskontoa, on ihminen, sillä se, että hän on ihminen, tulee ennen sitä, että hän tunnustaa uskontoa.

Näin ollen meidän on oltava varovaisia, sillä 3 artiklassa esitetty toteamus, joka perustuu kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön tarkistuksessa 52 ehdotettuun sanamuotoon, esittää periaatteen, joka on täysin vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 17 artiklan 11 julistusta. Tarkistuksessa 52 kielletään kirkkojen sekä uskonnollisiin tai henkilökohtaisiin vakaumuksiin perustuvien organisaatioiden kansallisen lainsäädännön mukaisen aseman säilyttäminen. Samalla 3 artiklassa ja sitä vastaavassa johdanto-osan 18 kappaleessa mielestäni rajoitetaan edellä mainitun mietinnön tarkistuksissa 51 ja 29 ehdotetun sanamuodon mukaan jäsenvaltioiden toimivaltuuksia uskontoon tai henkilökohtaiseen vakaumukseen perustuvien oppilaitosten sisään pääsyn osalta.

Lyhyesti sanottuna olen vakuuttunut siitä, että, jos me haluamme puolustaa ihmistä alusta pitäen ja kokonaisuudessaan, meidän on myös puolustettava niitä tekijöitä, jotka ovat hänelle uskonnollisesta näkökulmasta katsoen ominaisia. Lisäksi katson, että tarkistukset 92, 89 ja 95 voisivat olla järkevä yhtymäkohta niille, jotka kannattavat tämän direktiivin hyväksymistä, ja tältä tasolta voisi näin ollen löytyä tilaa hedelmälliselle vuoropuhelulle.

  Claude Moraes (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa valiokuntamme puheenjohtaja, jäsen Deprez puhui meidän monien puolesta todetessaan, että tässä mietinnössä ei ole kyse eri ryhmien eduista ja että tämä ei ole vasemmiston mietintö, vaan jäsen Buitenwegin mietintö – jäsen Buitenwegin, joka toimi harkitsevaisella ja huomioonottavalla tavalla ja oli valmis kompromisseihin aina, kun kyse oli ihmisistä. Esittelijä on laatinut mietinnön, joka ei sido tai ylisäätele liiketoimintaa, kuten kahden aiemman direktiivin – rotujen välistä tasa-arvoa koskevan direktiivin ja työllisyysdirektiivin – pitkällä matkalla on nähty. Haluan huomauttaa jäsen Weberille, että nämä eivät ole sitoneet tai ylisäädelleet liiketoimintaa Saksassa, eivätkä omassa jäsenvaltiossani.

Esittelijä on laatinut perusoikeuksia koskevan direktiivin, joka ei saa aikaan lisäbyrokratiaa. Siitä komission jäsen Špidla jo puhuikin Jätin tarkistuksia jo olemassa olevien tasa-arvoelinten vahvistamisesta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa meillä on yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeusasioista vastaava komitea. Komitea tuki hiljattain tapausta, jossa osallisena oli EU:n kansalainen – Sharon Coleman, vammaisen lapsen äiti. Sarah Coleman oli nostanut kanteen työnantajaansa vastaan vammaisuuteen perustuvasta läheissyrjinnästä, joka on jäsen Buitenwegin mietinnössä keskeisellä sijalla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin antoi hänelle myönteisen päätöksen, jonka seurauksena oikeudet on Yhdistyneessä kuningaskunnassa laajennettu koskemaan myös vammaisista huolehtiviin henkilöihin.

Haluan muistuttaa teille, hyvät parlamentin jäsenet, että myös te vanhenette, te saatatte vammautua ja te saatatte joutua huolehtimaan vammaisesta henkilöstä. Tämä on todellisuutta kymmenille miljoonille EU:n kansalaisille. Siitä tässä mietinnössä on kyse. Kyse ei ole eri ryhmien eduista tai siitä, kuka hallitsee tiettyä yhteiskunnan alaa. Sanoisin, että tässä mietinnössä ei ole kyse vasemmistosta ja oikeistosta – siinä on kyse perusoikeuksista. Kuten jäsen Cashman totesi puheessaan, mahdolliset äänestäjät tarkastelevat eurovaalien alla, suojelimmeko me perusoikeuksia vahingoittamatta EU:n yrityksiä ja taloutta. Siitä tässä mietinnössä on kyse. Kannatetaan sitä. Se on käytännön kannalta ja moraalisesti oikein.

  Marco Cappato (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan esittää tukeni jäsen Buitenwegin tekemälle työlle. Ymmärtääkseni se, minkä piti olla kompromissi, ei ehkä ole kompromissi lainkaan, mutta tällä ei ole suurta merkitystä. Tärkeintä on se, että me saamme päätöksen aikaan.

Näkemykseni ovat joissain kohdin täysin jäsen Mauron näkemysten vastaisia. Uskonnon vapaus? Totta kai, ilman muuta. Tunnustuksellisten oppilaitosten vapaus? Totta kai, ilman muuta. Mikään uskonto ei voi koskaan, missään olosuhteissa olla syy, tekosyy tai naamio minkäänlaiselle syrjinnälle. En näe tulevaisuutta sellaisten poikkeusten suvaitsemisella, jotka antavat kirkolle tai uskonnolliselle instituutiolle oikeuden syrjiä opettajia tai opiskelijoita, joiden käyttäytyminen ei ole tietyn uskon mukaista, sillä on olemassa vaara eettisen valtion tai samaan oikeuteen vetoavien useiden uskontojen sekaantumisesta.

Niin me emme pääse asiassa eteenpäin. Perussopimukset ja Euroopan unioni jo valitettavasti ulottavat jäsenvaltioihin liiaksikin suojelua, jonka ohessa tulee pitkiä luetteloita poikkeuksista perusvapauksiin ja -oikeuksiin. Älkäämme lisätkö näiden poikkeusten määrää enää enempää.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Barrot, hyvät parlamentin jäsenet, äänestin muiden Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenten tavoin tämän mietinnön puolesta kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Se johtui varjoesittelijän, jäsen Gauberin, erinomaisesta työstä tasapainoisen kompromissiratkaisun löytämiseksi. Haluan myös onnitella esittelijää, jäsen Buitenwegia, hänen työstään ja kehottaa hänen tavoin kaikkia välttämään näkemyserojen liiallista kärjistämistä ja pyrkimään laajimpaan mahdolliseen yksimielisyyteen.

Kuten kaikissa kompromissiratkaisuissa, myös tässä on kohtia, joissa olemme saaneet näkemyksemme kuuluviin, ja kohtia, joita meidän on vaikeampi hyväksyä. Kyseessä on kompromissi, jossa on huomioitava 27 jäsenvaltion lainsäädännöt, hyväksytyt käytännöt ja kulttuurilliset perinteet. 10 vuoden ajanjakso, jonka kuluessa rakennuksia on mukautettava, jotta vammaisilla olisi mahdollisuus saada tavaroita, palveluita ja resursseja, on mielestäni myönteinen ratkaisu. Pidän myönteisenä myös sitä, että kohtuuttomien rakenteellisten vaikeuksien tapauksessa voidaan aina löytää vaihtoehtoja.

Olen monien muiden tavoin huolissani vakuutusyhtiöiden suhteen, esimerkiksi sen suhteen, että ne on lääkärinlausunnon tavoin jätetty harkinnanvaraisiksi. En kuitenkaan voi hyväksyä ajatusta valiokunnassa sovitun toissijaisuusperiaatetta koskevan viittauksen poistamisesta perhe-, avioliitto- ja lisääntymislainsäädäntöä koskevissa asioissa. Nämä asiat kuuluvat jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. Sama koskee 8 artiklaa, jonka Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä pyrkii poistamaan tarkistuksella 90. Monissa jäsenvaltioissa olemassa olevien oikeudellisten perinteiden vuoksi todistustaakan kääntämistä ei voida hyväksyä, koska se aiheuttaisi ylipääsemättömiä oikeudellisia ongelmia.

Jos nämä kohdat hyväksytään täysistunnossa, niin minä en voi äänestää mietinnön puolesta. En kuitenkaan voisi koskaan puhtaalla omatunnolla äänestää sellaista direktiiviä vastaan, joka kieltää uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Arvoisa puhemies, kyse on lyhyesti sanottuna myös sen määrittelemisestä, minkälaista Eurooppaa me haluamme olla rakentamassa. Kannatan täydestä sydämestäni Eurooppaa, joka toimii herpaantumatta kaikkien syrjinnän muotojen torjumiseksi.

  Iratxe García Pérez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, direktiiviluonnos, josta tänään keskustelemme, esittää yhdenvertaisuuden periaatteen Euroopan yhdentymisen tunnusmerkkinä. Meidän on suhtauduttava yhdenvertaisuuteen kunnianhimoisesti ja pyrittävä kaikkien yhteisön kansalaisten osallistamiseen. Meidän on toteutettava sitä niin julkisessa politiikassa, hallinnollisissa toimissa kuin yksilöiden välisissä suhteissakin.

Meidän on otettava askel eteenpäin, jotta kaikki EU:n kansalaiset voisivat käyttää oikeuksiaan täysimääräisesti ilman vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa tai moninkertaista syrjintää.

Meidän on korostettava, että yhdenvertaisuuden periaatetta ja syrjimättömyyttä on kunnioitettava sekä yhteisön että jäsenvaltioiden politiikassa, jotta yhdenvertaisuuden periaatteesta voi tulla kaikkialla EU:ssa todellisuutta. Meidän on myös varmistettava, että kaikkia perustamissopimuksen 13 artiklassa tarkoitettuja syrjinnän perusteita vastaan on tarjolla riittävä suoja.

Tämä aloite voi antaa meille paremmat välineet mahdollisen syrjivän käyttäytymisen torjumiseksi. Häpeäksemme syrjintä on nykypäivänä yhä todellisuutta, kuten Euroopan yhteisön perusoikeusviraston eilen julkaisema raportti homofobiasta osoittaa.

Hyvät Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet, älkää sekoittako tätä keskustelua tyhjillä tekosyillä, sillä tämän mietinnön vastustaminen äänestyksessä on selvä osoitus tietystä ideologisesta näkemyksestä. Syrjinnän vastustaminen on elintärkeää. Se on Euroopan unionin kaikkien arvojen perusta.

Tästä syystä meillä Euroopan parlamentin jäsenillä on nyt velvollisuus astua askel eteenpäin kohti sitoutumista yhdenvertaisuuteen ja sen puolustamiseen kaikkialla Euroopassa. Me emme voi luopua halustamme ja toiveestamme saada aikaan edistystä, me emme voi antaa näin tärkeän arvoihimme perustuvan asian vain jäädä muiden toiveiden ja haaveiden joukkoon. Euroopan kansalaiset ja etenkin heistä haavoittuvaisimmat eivät antaisi meille sitä anteeksi.

  Csaba Sógor (PPE-DE). - (HU) Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla jokaisella kansalaisella on yhdenvertaiset oikeudet ja vapaudet sekä yhdenvertainen lainsuoja ilman minkäänlaista erottelua, kuten rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin tai muihin näkemyksiin, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen taustaan, omaisuuteen, syntymään tai muuhun asemaan perustuvaa poikkeusta.

Haluan kuitenkin korostaa, että kaikkien syrjinnän muotojen torjumiseksi on ryhdyttävä ratkaiseviin ja tehokkaisiin toimiin, sillä syrjintä on Euroopassa yhä yleistä ja vaikuttaa moniin yhteiskunnan kerroksiin. Useissa tapauksissa kaikkien syrjinnän muotojen kieltäminen ei riitä. Esimerkiksi vammaisten henkilöiden kohdalla tarvitaan myös erilaisia positiivisia erityistoimia. Monissa jäsenvaltioissa – kuten Italiassa, Ranskassa, Suomessa ja Espanjassa vain muutamia mainitakseni – kansallisten vähemmistöjen suojelemiseksi on myönnetty riippumaton asema ja hyväksytty positiivisia erityistoimia

Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla on velvollisuus taata kansalaisten yhdenvertaiset oikeudet ja yhdenvertainen kohtelu myös institutionaalisesti. Me tarvitsemme EU:n tasolla työskenteleviä riippumattomia elimiä, jotka valvovat ja takaavat, että jäsenvaltiot eivät sitoudu yhdenvertaiseen kohteluun vain teoriassa, vaan että ne myös hyväksyvät käytännön toimenpiteitä pannakseen tämän direktiivin täytäntöön tehokkaasti.

  Evangelia Tzampazi (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kysyä teiltä, onko se, että muista parlamentin jäsenistä poiketen pidän puheenvuoroni istuen, mielestänne loukkaus Euroopan parlamenttia kohtaan.

Euroopan parlamentti on tukenut kaikenlaisen syrjinnän vastaisen suojan ja yhdenvertaisen kohtelun takaavaa horisontaalista direktiiviä ja sen täytyy tukea sitä myös jatkossa. Tällä direktiivillä on korvattava EU:n olemassa oleva oikeudellinen kehys erityisesti, mitä tulee vammaisiin sekä todellisten ja syrjimättömien mahdollisuuksien takaamisen velvoitteeseen.

Me olemme tehneet merkittäviä ehdotuksia. Me olemme sisällyttäneet direktiiviin moninkertaisen syrjinnän vastaisen suojan vaatimalla mietinnössä todellisten ja syrjimättömien mahdollisuuksien takaamista. Tilanteissa, joissa mahdollisuuksia ei voida taata samoin edellytyksin kuin ei-vammaisille henkilöille, meille on tarjottava järkevä vaihtoehto. Mietinnössä asetetaan tiukempia vaatimuksia sen arvioimiseksi, aiheuttavatko todellisten ja syrjimättömien mahdollisuuksien takaavat toimenpiteet kohtuuttomia kustannuksia. Mietinnössä on kohtia, joihin osa meistä ei ole tyytyväisiä. Sen vuoksi me tuemme tiettyjä yhdenmukaisuutta lisääviä tarkistuksia.

Joka tapauksessa katson, että meidän tulee tukea tätä mietintöä. Siten voimme ilmaista neuvostolle selkeästi, että meidän on viimeinkin saatava todellista EU:n lainsäädäntöä, joka tekee lopun syrjinnästä, joka horjuttaa luottamusta eurooppalaisiin perusarvoihin – yhdenvertaisuuteen ja oikeusvaltioon.

  Martin Kastler (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, toimittajana haluan kiinnittää huomionne direktiiviin tehtyyn muutokseen, joka koskettaa minua erityisesti. Pidän käsittämättömänä sitä, että vaikka edellistä direktiiviä ei ole vielä saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä kymmenessä 27 jäsenvaltiosta, me menemme jo askelen pidemmälle ja yritämme lyödä sen päälle vielä toisen direktiivin. Näkemykset siitä voivat vaihdella, se on ymmärrettävää. Toimittajana minua kuitenkin todella vaivaa se, että tämä horjuttaa lehdistön vapautta jäsenvaltioissa. Annan teille kaksi esimerkkiä. Jäsen Weberin ehdottama tarkistus, joka ansaitsee meidän tukemme, tarkoittaa sitä, että myös lehdistön vapautta voidaan rajoittaa esimerkiksi, jos julkaisija velvoitetaan hyväksymään uusnatsien tai antisemiittien laatima mainos. Mielestäni tämä on täysin asiaankuulumatonta ja vastoin EU:n periaatteita. Vastustan tällaista ehdottomasti. Me emme saa sallia tätä. Sama pätee tietysti myös, jos me toteutamme syrjimättömyyttä. Silloin ryhmät, joita me emme halua EU:ssa tukea, vaan joita meidän tulisi pikemminkin vastustaa, saavat lisää mahdollisuuksia esimerkiksi kiinteistömarkkinoilla. Omassa jäsenvaltiossani uusnatsit yrittävät hankkia kiinteistöjä lähes viikoittain. Jos kiinteistö on vuokrattavana tai myytävänä, me emme voi estää vasemmiston tai oikeiston ääriryhmiä hankkimasta sitä. Ne käyttävät tätä uutta tarkistusta hyväkseen. Sen vuoksi vastustan sitä ehdottomasti ja äänestän sitä vastaan. Näin ollen kannatan mietinnön palauttamista valiokuntakäsittelyyn tai, jos se ei ole mahdollista, äänestämistä mietintöä vastaan.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa ja muu maailma ovat vuosien kuluessa pyrkineet torjumaan syrjintää kaikilla tasoilla. Kehityksemme kunnollisina ihmisinä vaatii meitä tekemään niin, eikä se ole lainkaan toissijaisuusperiaatteen vastaista.

Kuten jäsen Buitenweg on todennut, komissio lupasi yli neljä vuotta sitten laatia laajan ja kattavan ehdotuksen ihmisoikeuksista kaikille. Tämä lupaus on nyt vihdoinkin käymässä toteen.

Uskon vakaasti, että ketään ei pitäisi syrjiä uskontonsa tai vakaumuksensa, vammaisuutensa tai ikänsä perusteella. Kristittynä ihmisenä vetoan Euroopan parlamenttiin ja jokaiseen yksilöön ei vain syrjinnän lopettamiseksi, vaan myös, jotta auttaisimme niitä, jotka joutuvat syrjinnän uhreiksi vammaisuutensa vuoksi.

Voimme antaa apumme eri tavoin ja eri muodoissa. Jokainen jäsenvaltio on johdonmukaisesti pyrkinyt parantamaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia eniten tarvitsevien tilannetta. Euroopan yhdentyessä edelleen meidän on ehdottoman tärkeää muistaa, että me olemme kaikki erilaisia, mutta kuitenkin täysin yhdenvertaisia kaikin tavoin.

  Marusya Lyubcheva (PSE). – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, me keskustelemme äärimmäisen tärkeästä direktiivistä, joka antaa tilaisuuden ratkoa yhä kiistanalaisia syrjimättömyyttä koskevia ongelmia. Mielestäni on erityisen tärkeää, että direktiivillä varmistetaan uskonnollisia vakaumuksia koskevat oikeudet ja vapaudet sekä syrjimättömyyden periaatteen toteutuminen tällä alalla.

Samalla direktiivi viittaa yksiselitteisesti kirkkojen ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen asemaa koskevaan julistukseen N:o 11, jonka mukaan Euroopan unioni kunnioittaa eikä loukkaa kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen laillista asemaa jäsenvaltioissa.

Myös jäsenvaltioiden oikeus laatia ja toteuttaa tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä tunnustetaan. On sanomattakin selvää, että EU:n oikeudet on sovitettava yhteen jäsenvaltioiden tiettyjä aloja koskevan säätelyoikeuden kanssa.

Tämä on varsin monitahoinen ongelma. Eri osapuolten välisistä suhteista on tehtävä selkeitä, jottei kenenkään oikeuksia loukattaisi, ei myöskään säännösten sanktioimiin kirkkoihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia.

  Manfred Weber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä, hyvät parlamentin jäsenet, koska puheenvuorooni on viitattu tässä keskustelussa muita useammin, haluaisin jälleen kerran vastata esitettyihin kommentteihin.

Olen sanonut, että se, joka esittää kysymyksiä, on tämän keskustelun konna. Kaikki puhujat, jotka ovat kiivaasti vastustaneet syrjintää, ovat puhuneet periaatteesta. Toivoisin jälleen kerran, että jättäisimme periaatteesta kiistelemisen ja sen sijaan toimisimme syrjinnän torjumiseksi. Kun keskustelemme esimerkiksi ympäristöasioista ja olemme erimielisiä hiilidioksidipäästöjen kieltämisestä, olemme eri mieltä tavoitteen saavuttamiseen käytettävistä keinoista, mutta yksimielisiä tavoitteen suhteen. Mistä syystä meillä ei ole oikeutta olla eri mieltä keinoista puhuessamme syrjinnästä ja sen torjumistavoista? Samalla tavoin, jos sanomalehtien julkaisijat tulevat kertomaan meille huolistaan, meidän täytyy voida ottaa heidän ongelmansa puheeksi täällä.

Hyvä jäsen Cashman, te ette edistä asiaa ettekä omia näkemyksiänne sillä, että marginalisoitte jonkun, joka ainoastaan esittää kysymyksiä. Siitä tässä on ainoastaan kysymys.

  Richard Howitt (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sosialistiryhmän varjoesittelijänä, voinko kehua jäsen Buitenwegia ja myös kollegaani jäsen Bozkurtia? Kiitos joustavuudestanne.

Vammaistyöryhmän puolesta olen hyvilläni siitä, että niiden 1,3 miljoonan henkilön, jotka allekirjoittivat vetoomuksen syrjimmättömyyslainsäädännön laajentamiseksi koskemaan myös vammaisia, ääni on päässyt kuuluviin. Olen hyvilläni myös siitä, että olemme päässeet yli puoluerajojen yksimielisyyteen monialaisen direktiivin tarpeesta ja syrjinnän hierarkian poistamisesta. Tämän meille lupasi Euroopan unionin tuolloinen Portugalin puheenjohtajuus, kun rotudirektiivi hyväksyttiin vuonna 2000. Suoraan sanottuna tämän lupauksen toteuttamiseen on jo mennyt liian kauan aikaa.

Tuomitsen konservatiivit, jotka haluavat pitkittää tätä odotusta entisestään. Tässä keskustelussa ei ole ainoastaan kyse parlamentin tuen osoittamisesta, vaan myös neuvostoon vetoamisesta, jotta se panisi toimeksi ja hyväksyisi direktiivin nyt. Vetoan saksalaisiin kollegoihimme: älkää estäkö tätä. Olette huolissanne yksityisiä sopimuksia koskevista kohdista, mutta julkisen palvelun suhteen te olette selvästi edellä. Meidän täytyy nostaa katseemme ylös ja sopia tästä asiasta. Olen iloinen siitä, että tuleva Ruotsin puheenjohtajuus on tänään sitoutunut tämän asian viemiseksi päätökseen ennen joulua järjestettävässä työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevän neuvoston kokouksessa. Toivon todella, että voitte tehdä niin.

  Kathalijne Buitenweg, esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, esittelijän on äärimmäisen vaikeaa tehdä hyvää työtä, kun parlamentin suurin ryhmä harjoittaa eräänlaista takinkääntöpolitiikkaa. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tuki tätä mietintöä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa, koska se edusti järkevää kompromissia. Teimme yhteistyötä jäsen Gaubertin kanssa, joka näyttää kadonneen; en ainakaan ole nähnyt häntä. Joka tapauksessa me kuitenkin teimme yhteistyötä tämän aivan saman tekstin parissa, ja nyt hän vastustaa sitä! Näyttää siltä, että koordinaattori, jäsen Weber, pyrkii saamaan PPE-DE-ryhmän saksalaisen kansallispuolueensa kannalle.

Hyvä jäsen Weber, te itse kerroitte minulle henkilökohtaisesti vasta viime viikolla, että kyse ei ole sisällöstä, vaan poliittisen viestin välittämisestä. Eikö se pidä paikkaansa? Sanoitteko te minulle niin? Siinä tapauksessa te ette voi piileskellä yksityiskohtien takana. Jos olisitte halunnut tehdä niin, te olisitte voinut yksinkertaisesti jättää tarkistuksia. Te ette jättäneet niitä. Se, mitä te todella haluatte, on koko ehdotuksen hylkäämistä. Te ette halua sitä, joten älkää teeskennelkö, että jaamme samat tavoitteet.

Olen kuullut useita kommentteja, joihin voidaan vastata hyvin yksinkertaisesti. Esimerkiksi monet ovat kysyneet, mitä tekemistä Euroopalla on tämän asian kanssa. Meillä on kuitenkin jo pitkään ollut monia direktiivejä, jotka tarjoavat suojaa työmarkkinoilla. Syrjinnän vastaista suojaa on tarjolla myös työmarkkinoiden ulkopuolella useiden syrjintäperusteiden osalta. Suojelussa ollaan kuitenkin jäljessä joidenkin ihmisten kohdalla; tällaisia tapauksia ovat muun muassa vammaisuus, ikä, sukupuolinen suuntautuminen ja uskonto. Kyse ei ole siis täysin uudesta keksinnöstä, vaan olemassa olevan lainsäädännön täydentämisestä. Me emme ole laatimassa uusia toimivaltuuksia, vaan me pyrimme takaamaan, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti ja että tiettyjä ihmisryhmiä ei pidetä muita tärkeämpinä.

Jäsen Pirker puhui työmarkkinoista. Tässä ei ole ollenkaan kyse siitä; työmarkkinoita käsiteltiin eri direktiivissä. Tässä ei ole kyse opettajien työhönotosta. Pysykäämme tosiasioissa. Todistustaakka on ongelmallinen kysymys, kuten komission jäsen jo huomautti. Siinäkään ei kuitenkaan ole mitään uutta; sitä on käytetty jo muissa direktiiveissä. Ei pidä paikkaansa, että ihmiset voisivat noin vain syyttää jotakuta ja että syytetyn olisi puolustettava itseään. Tässä ei ole myöskään kyse rikoslainsäädännöstä. Ihmisten on ensin tuotava esiin tosiasioita tukeakseen syrjintäepäilyksiään. Sen jälkeen syytetyn on perusteltava, mistä syystä hän on päättänyt luovuttaa kiinteistön jollekulle tai evätä sen.

Tiedotusvälineiden osalta, kuten tekstissä todetaan, on jo laadittu säännös, joka antaa mahdollisuuden hylätä julkaisun identiteetin vastaiset mainokset. Tästä on säädetty 54 artiklassa. Kirkkojen ei puolestaan tarvitse noudattaa kaikkia näitä vaatimuksia kokonaisuudessaan, paitsi hoitaessaan yhteiskunnallisia tehtäviä. Esimerkiksi Alankomaissa kirkot huolehtivat joistain sosiaalipalveluista. Ei voida hyväksyä sitä, että niille myönnettäisiin yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisen yhteydessä vapautus vain sillä perusteella, että ne kuuluvat kirkkoon. Kaikki nämä seikat on tuotu esiin mietinnössä.

Olemme tehneet parhaamme. Me olemme tehneet mukautuksia teidän vuoksenne. Tarkistuksenne on todellakin sisällytetty mietintöön, ja nyt te aiotte kuitenkin äänestää sitä vastaan kaikenlaisten puoluepoliittisten näkemysten nojalla. Täytyy sanoa, että tämä on minulle henkilökohtainen isku, sillä pyrin tekemään kanssanne avointa yhteistyötä. Merkittävä osa tekstistänne on sisällytetty mietintöön, ja mielestäni on häpeällistä, että te nyt pesette kätenne koko asiasta!

  Puhemies. – (PT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 2. huhtikuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 142 artikla)

  Carlo Casini (PPE-DE) , kirjallinen. − (IT) Ihmisarvo ja yhdenvertaisuus ovat kaksi merkittävää arvoa, joille ihmisoikeuksien nykyaikainen kulttuuri perustuu. Usein käy kuitenkin niin, että käytetään suuria sanoja peittämään niiden vastakohdat. Yhdenvertaisuus tarkoittaa esimerkiksi samanlaisten tilanteiden käsittelyä samalla tavalla, mutta se tarkoittaa myös erilaisten tilanteiden käsittelyä eri tavoin. Käsiteltävänä olevaa mietintöä koskevat varaukseni johtuvat tästä alustavasta pohdinnasta. Kenelläkään ei voi olla pienintäkään epäilystä siitä, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä tunnustaa vammaisten, iäkkäiden, sairaiden, köyhien, pakolaisten ja maahanmuuttajien täysimääräisen ihmisarvon ja yhdenvertaisuuden. Minusta kuitenkin tuntuu, että tätä vakiintunutta suuntaa yritetään käyttää siihen, että voitaisiin säätää syrjinnästä miehen ja naisen väliseen avioliittoon perustuvaa perhettä ja uskonnonvapautta, erityisesti uskonnollisten koulujen uskonnonvapautta, vastaan. En koskaan väsy taistelemaan pienimpien, köyhimpien ja puolustuskyvyttömien yhdenvertaisuuden puolesta. Juuri tämän takia minusta on tuskallista nähdä, että Eurooppa lakiensa ja käytäntöjensä kautta syyllistyy räikeimpään mahdolliseen syrjintään syntyneiden ja syntymättömien vauvojen välillä. Emme keskustele tänään tästä, mutta olisi asianmukaista, että myös se otettaisiin huomioon eurooppalaisessa tietoisuudessa, kun puhutaan ihmisarvosta ja yhdenvertaisuudesta.

  Gabriela Creţu (PSE), kirjallinen. − (RO) Jostakin aikataulun oikusta keskustelemme tästä direktiivistä tänään ja äänestämme siitä huomenna, kansainvälisenä autismitietoisuuden päivänä. Se tietää hyvää.

Meille on selvää, että jäsenvaltioiden kansallisten lainsäädäntöjen välillä on todellisuudessa suuria eroja autististen ihmisten oikeuksien ja etujen osalta. Ero on vielä suurempi, jos tarkastelemme autististen ihmisten jokapäiväistä elämää.

Eurooppalaisten normien saavuttamiseen on pitkä matka, mutta jotakin edistystä on saatava aikaan. Autismi on tunnustettava erillisenä vammana kehitysvammojen joukossa, ja sille on laadittava erityisstrategiat.

Joidenkin mielestä tämä saattaa vaikuttaa kalliilta, mutta yhdenvertaisen kohtelun saaminen on ehdoton välttämättömyys, kuten se on muistakin vammoista kärsiville, jotta voimme kunnioittaa itseämme ja eurooppalaisen yhteiskunnan arvoja.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL), kirjallinen. – (GA)

Tällä direktiivillä nostetaan esiin hyvin merkittävä tunnustus siitä, että syrjintä ei ole vain jotakin työpaikalla tapahtuvaa. Komission lopullisen ehdotuksen tärkeimpänä tavoitteena on käsitellä uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää ja sen periaatteen täytäntöönpanoa, että ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti työympäristön ulkopuolella.

Koska olen toiminut vammaisten oikeuksia ajavien ryhmien ja vammaisten ihmisten kanssa Irlannissa, tiedän, että tätä lainsäädäntöä pidetään hyvin myönteisenä. Jäsen Buitenweg on täysin oikeassa, kun hän sanoo mietinnössään, että "syrjinnän kieltäminen ei riitä takaamaan vammaisten yhdenvertaista kohtelua. Tarvitaan myös "positiivista syrjintää", jossa toteutetaan etukäteistoimia ja tarjotaan asianmukaisia mukauttamistoimia."

Pidän myös myönteisenä esittelijän ja komission omaksumaa lujaa kantaa sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltämisestä. Tällaisella syrjinnällä ei ole sijaa nykyaikaisessa yhteiskunnassa, ja torjun joidenkin poliittisten ryhmien yritykset heikentää lainsäädäntöä tässä suhteessa.

  Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. − (EN) Olen sosialidemokraatti, ja se merkitsee, että uskon, että kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Syrjintää on torjuttava kaikkialla, missä sitä esiintyy, eikä pelkästään työpaikalla. Syrjinnän muotojen välillä ei todellakaan voi olla hierarkiaa. Kaikki ovat erilaisia, kaikki ovat yhdenvertaisia.

Direktiivin tavoitteena on panna täytäntöön uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaate työmarkkinoiden ulkopuolella. Sillä annetaan puitteet näihin syihin perustuvan syrjinnän kieltämiselle ja säädetään suojelun yhtenäisestä vähimmäistasosta kyseisestä syrjinnästä Euroopan unionissa kärsineille ihmisille.

Tällä ehdotuksella täydennetään EY:n nykyistä oikeuskehystä, jonka puitteissa uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltoa sovelletaan ainoastaan työhön, ammattiin ja ammatilliseen koulutukseen.

  Lidia Geringer de Oedenberg (PSE), kirjallinen. − (PL) Syrjintä on vakava ongelma Euroopassa ja muualla. Eurobarometrin vuonna 2008 tekemän erityistutkimuksen mukaan 15 prosenttia eurooppalaisista sanoi joutuneensa syrjityksi kuluneen vuoden aikana.

Euroopan parlamentti on odottanut ehdotettua direktiiviä yli neljä vuotta. Sen tarkoituksena on panna täytäntöön uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattomat ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteet. Sitä sovelletaan työhön pääsyn lisäksi myös tavaroihin, laitteisiin ja palveluihin, esimerkiksi pankki-, asunto-, koulutus-, liikenne- ja terveydenhuoltopalveluihin.

Asiakirjassa määritellään lisäksi vähimmäiskehysnormit, jotta voidaan taata suojelu syrjintää vastaan. Jäsenvaltiot voivat halutessaan vapaasti nostaa ehdotettua suojelun tasoa. Ne eivät voi kuitenkaan viitata uuteen direktiiviin perustellakseen nykyisten normien alentamista. Direktiivillä annetaan vahinkoa kärsineille osapuolille oikeus vahingonkorvaukseen. Siinä todetaan myös, että jäsenvaltioiden ei pitäisi vain ilmaista haluaan poistaa syrjintä, vaan että niillä on myös velvollisuus tehdä niin.

Huomattava osa unionin jäsenvaltioista on jo ottanut käyttöön säännöksiä, joilla taataan vaihteleva taso uskontoon, vakaumukseen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä suojelulle. Tämän direktiiviluonnoksen nojalla tällä alalla voidaan ottaa käyttöön johdonmukaiset EU:n säännökset. Sen nojalla todetaan vahvasti, että EU kokonaisuudessaan ei suvaitse syrjintää. Syrjimättömyys on perusoikeus ja kaikkien Euroopan unionissa pitäisi voida nauttia siitä.

  Zita Gurmai (PSE), kirjallinen. − (HU) Yhtäläiset mahdollisuudet ovat viime aikoina olleet koko ajan merkittävämpi aihe yhteisön päätöksenteossa. Yhdenvertaista kohtelua koskevan ehdotetun direktiivin tavoitteena on soveltaa uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatonta ihmisten yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

Syrjimättömyys on perusoikeus, ja sitä pitäisi soveltaa kaikkiin Euroopan unionissa. Vaadin lujasti, että meidän on torjuttava kaikkia syrjinnän muotoja. Meillä on tässä suhteessa pitkä tie kuljettavanamme, ja on myös selvää, että voimme edetä vain askel kerrallaan. Tämä sisältää ensinnäkin lainsäädännön täydentämisen ja konsolidoinnin, toiseksi uudet, johdonmukaiset ja yhtenäiset periaatteet sisältävien periaatteiden saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä ja lopuksi niiden täytäntöönpanemisen käytännössä. Vaikka ne edellyttävät yksittäin tarkasteltuna paljon työtä ja aikaa, tavoitteenamme on kohtuullisessa ajassa pystyä ottamaan konkreettisia askelia eteenpäin ja elämään Euroopassa, joka on todella vapaa syrjinnästä.

  Lívia Járóka (PPE-DE), kirjallinen. − (HU) Haluaisin onnitella kollegaani, jäsen Buitenwegiä, hänen mietinnöstään, jolla edistetään syrjinnän kaikkien muotojen poistamista koskevan oikeudellisen rakenteen täydentämistä. Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 13 artiklalla säädetään tavoitteeksi sukupuoleen ja etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän torjumisen lisäksi myös vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjuminen.

Siitä huolimatta, että direktiivit 2003/43, 2000/78 ja 2004/113 on hyväksytty ja saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, tähän mennessä työmarkkinoiden ulkopuolella ei ole ollut yhteistä suojelua edellä mainittuihin neljään syyhyn perustuvalta syrjinnältä. Ehdotetulla direktiivillä pyritään korjaamaan tämä puute, ja toivomme, että syrjinnän kieltämisen lisäksi sillä annetaan oikeussuojakeinot niille, jotka kärsivät näistä haitoista kaikissa 27 jäsenvaltiossa.

Käsiteltävänä olevan direktiivin tehokkaalla täytäntöönpanolla ja aiempien direktiivien saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä ja niiden soveltamisessa havaittujen puutteiden korjaamisella täydennettäisiin suojaa, joka Euroopan unionin kansalaisten saatavilla on syrjintää vastaan. Ehdotetun direktiivin hyväksyminen ei myöskään edellytä mitään muutoksia asiaankuuluvaan kansalliseen lainsäädäntöön. Siksi toivon vilpittömästi, että neuvosto pystyy varmistamaan perustamissopimuksissa edellytetyn yksimielisen tuen ja että kaikki jäsenvaltiot edistävät sitä, että Euroopan unioni voi ottaa valtavan askelen perusarvojemme ja -tavoitteidemme täyttämistä kohti.

  Silvana Koch-Mehrin and Alexander Graf Lambsdorff (ALDE), kirjallinen. − (DE) Käytetty oikeusperusta, EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan 1 kohta, ei ole asianmukainen, koska, Saksan vapaan demokraattisen puolueen (FDP) mielestä, toissijaisuusperiaatetta ei noudateta. EU:n lainsäätäjän toimivaltaan ei kuulu kyseessä olevista säännöksistä säätäminen, ja siten se kaventaa vakavasti jäsenvaltioiden itsemääräämisoikeutta.

Syrjinnän kaikkien muotojen torjuminen ja vammaisten tukeminen julkiseen elämään osallistumisessa ovat tärkeitä tehtäviä. Sen ehdottaminen, että syrjinnän vastaisia säännöksiä laajennetaan käytännöllisesti kaikille elämän alueille, ei ole kuitenkaan kosketuksissa todellisuuteen. Direktiivillä säädetty todistustaakan kääntäminen tarkoittaa, että oikeusmenettely voidaan aloittaa sellaisten syytösten perusteella, joiden tukena ei ole tarpeeksi todisteita. Asianosaisten pitäisi sitten maksaa korvauksia, vaikka he eivät olisi todellisuudessa syyllistyneet syrjintään mutta eivät pysty osoittamaan syyttömyyttään. Näin yleisluontoisesti esitettynä tämä todistustaakan kääntäminen on siten kyseenalaista valtion oikeusjärjestyksen mukaisen toiminnan kannalta. Sillä luodaan epävarmuutta ja helpotetaan väärinkäyttöä. Se ei voi olla edistyksellisen syrjinnän vastaisen politiikan tarkoitus.

Lisäksi on pohdittava sitä, että komissio käy tällä hetkellä rikkomusmenettelyjä monia jäsenvaltioita vastaan, koska ne eivät ole saattaneet nykyisiä syrjinnän vastaista politiikkaa koskevia EU:n direktiivejä riittävästi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Osaksi kansallista lainsäädäntöä saatetuista säännöksistä ei kuitenkaan ole vielä tehty yleiskatsausta, jotta voitaisiin määritellä väitetty uusien asetusten tarve. Erityisesti Saksa on jo edennyt paljon Brysselistä aiemmin tulleita määräyksiä pidemmälle. Siksi äänestimme tätä mietintöä vastaan.

  Sirpa Pietikäinen (PPE-DE), kirjallinen. – (FI) Yhdenvertaisuusdirektiivi on toteutuessaan yksi sosiaalisen ja ihmisten Euroopan tärkeimpiä menestysaskeleita tällä vaalikaudella. Koskiessaan kaikkia ihmisryhmiä ja syrjintäperusteita sekä aktiivisen syrjinnän lisäksi passiivisen syrjinnän lainsäädäntö tulee vaikuttamaan suunnattomasti monen EU-kansalaisen elämään. Haluaisin tässä yhteydessä kiittää mietinnön laatijaa erinomaisesta työstä.

Niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa suuren ihmisjoukon jokapäiväistä elämää vaikeuttaa syrjintä muodossa tai toisessa. Nykypäivän ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa yhteiskunnassa tämän ei tule olla mahdollista, vaan jokaisella on oltava tasaveroinen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan. Syrjimättömyys on sivistysyhteiskunnan merkki.

Erityisen tärkeää on se, että direktiivi kattaa kaikki syrjintäperusteet. Vaikka syrjintää kohtaavien ryhmien ja yksilöiden väliset erot ovat suuret, on syrjintään ilmiönä puututtava johdonmukaisesti eri ryhmiä erittelemättä. Pirstaloitunut lähestymistapa asettaisi eri syrjintäperusteet väistämättä eriarvoisiksi ja loisi myös railoja, joihin esimerkiksi monilla eri perusteilla syrjintää kohtaavat ihmiset uhkaisivat pudota.

  Siiri Oviir (ALDE), kirjallinen. − (ET) Euroopan unioni perustuu vapauden, demokratian ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen yhteisiin periaatteisiin. Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklalla kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muuhun sellaiseen seikkaan. [tämä on suora lainaus lainsäädännöstä]

Sen tunnustaminen, että kaikki ihmiset ovat ainoalaatuisia ja että heillä on yhdenvertaiset oikeudet elämän tarjoamiin mahdollisuuksiin, on yksi Euroopan unionin yhtenäisen moninaisuuden ominaisuuksista, ja se on unionin kulttuurisen, poliittisen ja sosiaalisen integraation keskeinen tekijä.

Vaikka kehitys monilla EU:n aloilla on tähän mennessä ollut onnistunutta, on yllättävää, että meillä ei vieläkään ole yhteisiä sääntöjä vammaisiin kohdistuvan väkivallan tai hyväksikäytön tai seksuaalisen hyväksikäytön käsittelemiseksi, eivätkä kaikki jäsenvaltiot tunnusta riittävästi kyseisten kansalaisten perusoikeuksia. Meidän on tunnustettava, että syrjinnän torjumista koskeva EU:n oikeuskehys ei ole vielä täydellinen.

Tuen koko sydämestäni uutta direktiiviä, jolla EU:ssa luodaan yhteinen kehys syrjinnän torjumista koskevalle toiminnalle. Edellä mainittu kehys johtaa luultavasti yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa laajemmin kuin vain työmarkkinoilla.

Syrjinnän torjuminen tarkoittaa investoimista tietoisuuteen yhteiskunnassa, joka kehittyy yhdentymisen kautta. Yhdentymisen toteuttamiseksi yhteiskunnan on kuitenkin investoitava koulutukseen, valistukseen ja hyvien käytäntöjen edistämiseen, jotta voidaan saada aikaan oikeudenmukainen kompromissi kaikkien sen kansalaisten eduksi ja hyödyksi. Siten meiltä vaaditaan paljon ponnisteluja syrjinnän poistamiseksi Euroopassa.

  Daciana Sârbu (PSE), kirjallinen. − (RO) Oikeus syrjimättömyyteen on perusoikeus, jota ei ole koskaan kyseenalaistettu sen EU:n kansalaisia koskevan soveltamisalan osalta. Uskonnosta, vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumaton yhdenvertainen kohtelu on yksi Euroopan yhdentymisen perusperiaatteista.

Tämä kauan odotettu direktiivi, jonka historia on yhtä monimutkainen koko parlamentin kuulemisten osalta, perustuu EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan ja koskee suojelua syrjinnältä ja siinä korostetaan yhdenvertaista kohtelua perusteista riippumatta. Ei ole epäilystäkään siitä, että tätä direktiiviä tarvitaan, koska hyvin suuri osa ihmisiä, noin 15 prosenttia, sanoo joutuneensa syrjityksi EU:ssa.

Haluaisin myös korostaa, että on tärkeää verrata tätä uutta direktiiviä jo voimassa oleviin syrjinnän torjumista koskeviin direktiiveihin. Tämä tehtävä on toteutettava komission ja jäsenvaltioiden välisessä yhteistyössä. Olen iloinen voidessani korostaa edistystä, joka tässä yhteydessä on saatu aikaan Romaniassa viime vuosien aikana, kuten Euroopan unionin perusoikeusvirasto on todennut.

Viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, uskon, että tällä direktiivillä on huomattava vaikutus, koska sillä taataan sosiaalista suojelua koskevat toimenpiteet, sosiaalietuudet ja tavaroiden ja palvelujen helpompi saatavuus.

Puhetta johti
varapuhemies Marek SIWIEC