Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Torstai 7. toukokuuta 2009 - StrasbourgEUVL-painos
 LIITE (Kirjalliset vastaukset)
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio on yksin vastuussa annetuista vastauksista)
KYSYMYKSET KOMISSIOLLE

KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio on yksin vastuussa annetuista vastauksista)
Kysymyksen nro 8 esittäjä Mairead McGuinness (H-0221/09)
 Aihe: Maidontuotantoala
 

Onko neuvosto tietoinen EU:n maidontuotantoalaa uhkaavista vakavista taloudellisista ongelmista, ja jos on, miksei niiden korjaamiseksi ole ryhdytty kiireellisiin toimiin?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto jakaa arvoisan jäsenen ilmaiseman huolen maitomarkkinoiden vaikeasta tilanteesta. Vuoden 2007 ja vuoden 2008 alun maidon ja maitotuotteiden ennätyskorkeiden hintojen ennakoimattoman kauden jälkeen eurooppalaisten tuottajien markkinat ovat nyt heikot ja epävarmat, ja niille on ominaista maitotuotteiden maailmanmarkkinahintojen jyrkkä lasku.

Neuvosto järjesti 23. maaliskuuta laajan keskustelun maitomarkkinoiden vaikeasta tilanteesta ja pani merkille monien valtuuskuntien esittämän ja tukeman muistion.

Maidon ja maitoalan markkinoita sääntelevä oikeusperusta on muuttunut huomattavasti kahden viime vuoden aikana, kun neuvosto antoi niin kutsutun minimaitopaketin syyskuussa 2007, kun maidon kansallisia kiintiöitä lisättiin kahdella prosentilla 1. huhtikuuta 2008 alkaen ja kun "terveystarkastuspaketti" hyväksyttiin tammikuussa 2009.

Tästä uudesta oikeusperustasta säädettiin ajatellen eurooppalaisten tuottajien pitkän aikavälin kilpailukykyä. Lyhyen aikavälin markkinavaikutuksiin on vastattava markkinoiden tukitoimenpiteiden nykyisillä välineillä.

Arvoisa jäsen on tietoinen monista komission toteuttamista markkinoiden tukitoimenpiteistä. Niitä ovat muun muassa kaikkien maitoalan perushyödykkeiden vientitukien ottaminen uudelleen käyttöön, yksityisen varastoinnin tuen käyttöönotto voille ja voin ja rasvattoman maitojauheen interventio-ostot. Komissio tiedottaa neuvostolle säännöllisesti maitomarkkinoiden tilanteesta.

Komission on esitettävä tästä asiasta neuvostolle uusia esityksiä. Komissio on ilmaissut valmiutensa tutkia mahdollisuuksia laajentaa "koulumaitojärjestelmään" kelpaavien maitotuotteiden valikoimaa. Se totesi kuitenkin, että se ei ollut valmis avaamaan uudelleen keskustelua "terveystarkastuspaketista".

 

Kysymyksen nro 9 esittäjä Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (H-0223/09)
 Aihe: EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden väliset vapaakauppasopimusneuvottelut umpikujassa
 

Vaikka EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden välisiä neuvotteluja on nyt käyty 20 vuotta, vapaakauppasopimusta ei ole vieläkään tehty. Lisäksi Persianlahden yhteistyöneuvoston valtiot vetäytyivät neuvotteluista yksipuolisesti viime joulukuussa.

Miten neuvosto aikoo herättää uudestaan Persianlahden maiden kiinnostuksen neuvotteluja kohtaan, jotta sopimus saataisiin tehtyä mahdollisimman pian? Mitkä ratkaisematta olevat erityiskysymykset estävät sopimuksen tekemisen? Miten neuvosto aikoo saada Persianlahden maat osallistumaan tiiviimmin kansainvälisten taloussuhteiden erityisesti kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin uudelleenmuotoilua koskevaan keskusteluun, kun otetaan huomioon, että Saudi-Arabia osallistuu G20-kokoukseen ja on ilmaissut kiinnostuksensa kyseisten taloussuhteiden uudelleenmuotoiluun? Mitä kysymyksiä käsitellään erityisesti seuraavassa 19:nnessä yhteistyöneuvostossa sekä EU:n ja Persianlahden maiden välisessä ministerikokouksessa?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Vapaakauppasopimusneuvottelujen päättäminen Persianlahden yhteistyöneuvoston kanssa on edelleen korkealla neuvoston asialistalla, ja se on ollut sekä edellisten puheenjohtajavaltioiden että nykyisen puheenjohtajavaltion Tšekin painopisteala. Puheenjohtajavaltiot ja komissio, joka neuvottelee sopimuksesta EU:n puolesta, ovat pitäneet tiivistä yhteyttä Persianlahden yhteistyöneuvostoon edistääkseen neuvotteluja. Muscatissa 29. huhtikuuta 2009 järjestetyssä 19. yhteistyöneuvostossa ja EU:n ja Persianlahden maiden välisessä ministerikokouksessa molemmat osapuolet tarkastelivat äskettäisiä kuulemisiaan vapaakauppasopimuksesta ja sopivat jatkavansa näitä keskinäisiä kuulemisiaan kaikista jäljellä olevista kysymyksistä neuvottelujen jatkamiseksi.

Ministerikokouksessa keskusteltiin muun muassa yhteistä etua koskevista asioista, kuten Lähi-idän rauhanprosessista, Iranista ja Irakista, sekä monista maailmanlaajuisista asioista, mukaan luettuna terrorismin torjunta ja ydinsulku. Maailmanlaajuisen rahoituskriisin merkityksen osalta EU ja Persianlahden yhteistyöneuvosto ilmaisivat vakavan huolensa kriisin vaikutuksesta maailmantalouteen. Ne pitivät myös myönteisenä G20-huippukokouksen kuutta tärkeintä viestiä ja suositusta ja kehottivat toteuttamaan välittömiä ja päättäväisiä toimenpiteitä näiden päätösten ja suositusten panemiseksi täytäntöön, jotta maailmanmarkkinoille voidaan palauttaa luottamus ja rahoitusmarkkinoille vakaus.

 

Kysymyksen nro 14 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0235/09)
 Aihe: Yhdysvaltojen ja EU:n huippukokous
 

Millaisiksi neuvosto arvottaa Yhdysvaltojen ja EU:n huippukokouksen tulokset taloudellisen protektionismin torjuntaponnistelujen kannalta?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

EU:n valtion ja hallitusten päämiesten ja presidentti Obaman 5. huhtikuuta 2009 Prahassa järjestetyssä epävirallisessa kokouksessa keskusteltiin kolmesta aiheesta, eli talous- ja rahoitustilanteesta, ilmastonmuutoksesta ja energiavarmuudesta ja ulkoisista suhteista (rauha Lähi-idässä, Afganistanissa, Pakistanissa ja Iranissa). Talous- ja rahoitustilanteen osalta valtion ja hallitusten päämiehet ilmaisivat tyytyväisyytensä Lontoossa 2. huhtikuuta järjestetyssä G20-kokouksessa saavutettuihin tuloksiin, mutta korostivat, että kokouksessa sovittujen toimenpiteiden mahdollisimman pikainen täytäntöönpano on tärkeää. Valtion ja hallitusten päämiehet olivat samaa mieltä siitä, että protektionismin kaikkia muotoja on torjuttava ja antoivat tukensa Dohan kierroksen pikaiselle päättämiselle. Transatlanttisen talousneuvoston yhteistyötä edistävää asemaa kauppa- ja investointivirtojen pitämisessä avoimina korostettiin myös.

Neuvosto on tyytyväinen siihen, että presidentti Obaman kanssa käydyt epäviralliset keskustelut vastasivat täysin 19.−20. maaliskuuta järjestetyssä Eurooppa-neuvostossa sovittua lähestymistapaa sellaisesta kansainvälisestä toiminnasta, jota tarvitaan edistämään nopeaa palaamista kestävään talouskasvuun.

Erityisesti sen osalta, että taloudellista protektionismia on torjuttava, Eurooppa-neuvosto sopi pitävänsä markkinat avoimina ja välttävänsä kaikkia protektionististen toimenpiteiden muotoja (ei uusia esteitä investoinneille tai kaupalle eikä uusia vientirajoituksia) sekä pyrkivänsä saamaan nopeasti aikaan kunnianhimoisen ja tasapainoisen sopimuksen Dohan kehitysohjelman yksityiskohdista.

 

Kysymyksen nro 15 esittäjä Kathy Sinnott (H-0237/09)
 Aihe: Poikkeukselliset tapahtumat
 

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 103 artiklassa sanotaan, ettei yhteisö eivätkä jäsenvaltiot ole vastuussa eivätkä ota vastatakseen sitoumuksista, joita jäsenvaltioiden keskushallinnoilla on, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta vastavuoroisten taloudellisten takuiden antamista tietyn hankkeen yhteiseksi toteuttamiseksi. Sopimuksen 100 artiklassa sanotaan, että jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia, neuvosto voi määräenemmistöllä tietyin edellytyksin myöntää kyseiselle jäsenvaltiolle yhteisön taloudellista apua.

Onko neuvosto harkinnut sitä, mitä nämä poikkeukselliset tapahtumat voivat olla, ja onko sillä määritelmää niille? Ennakoiko neuvosto, että nykyisessä taloudellisessa tilanteessa nämä olosuhteet toteutuvat jonkin jäsenvaltion kohdalla?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 100 artiklan 2 kohta, johon arvoisa jäsen kysymyksessään viittaa, ei ole koskaan ollut minkään neuvoston käsittelemän ehdotuksen oikeusperusta. Neuvosto ei myöskään ole käsitellyt mitään ehdotusta, joka perustuu Maastrichtin sopimuksella lisättyyn EY:n perustamissopimuksen 103 a artiklan 2 kohtaan, joka oli vastaava säännös ennen kyseessä olevaa kohtaa.

Määritelmää "poikkeuksellisista tapahtumista, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa", ei ole eikä neuvosto ole koskaan keskustellut siitä. Neuvosto ei myöskään ole koskaan keskustellut mahdollisuudesta käyttää "poikkeuksellisia tapahtumia" perustana nykyisen taloustilanteen puitteissa.

Neuvosto on valmis tutkimaan kaikkia EY:n perustamissopimuksen 100 artiklan 2 kohtaan perustuvia komission ehdotuksia, mikäli komissio tekee sellaisen ehdotuksen. EY:n perustamissopimuksen 114 artiklan 2 kohdan mukaisesti talous- ja rahoituskomitean tehtävänä on osallistua neuvoston 100 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun työn valmisteluun kaikista 100 artiklan 2 kohtaan perustuvista komission ehdotuksista. Neuvosto muistuttaa Nizzan sopimukseen liitetyn Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen 100 artiklasta annetun julistuksen ehdoista. Kyseisen julistuksen mukaan "100 artiklassa tarkoitettujen ja 103 artiklassa määrätyn avustamiskiellon eli "no bail-out" -säännön kanssa sopusoinnussa olevien taloudellista apua koskevien päätösten on oltava" talousarvion kurinalaisuutta koskevien toimielinten välisten sopimuksen ja rahoitusnäkymien mukaisia.

 

Kysymyksen nro 16 esittäjä Nikolaos Vakalis(H-0239/09)
 Aihe: EU:n maanjäristyspolitiikka - neuvoston toimet Italiassa äskettäin sattuneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen:
 

Parlamentti hyväksyi marraskuussa 2007 maanjäristysten kokonaisvaltaista hallintaa EU:ssa koskevan päätöslauselman (P6_TA(2007)0507) (ennaltaehkäisy, reagointi ja tuhojen korjaaminen), jossa se kehottaa ryhtymään konkreettisiin toimenpiteisiin muun muassa pelastuspalvelua, rakennusten suojaamista (painottaen erityisesti historiallisesti ja kulttuurisesti merkittävien rakennusten suojaamista), rahoitusta, tutkimusta ja suurelle yleisölle tiedottamista koskevissa kysymyksissä.

Miten neuvosto on vastannut edellä mainittuun päätöslauselmaan? Millaisiin toimiin se on tähän mennessä ryhtynyt ja mitä aloitteita se aikoo tehdä toteuttaakseen ehdotuksensa? Reagoiko se välittömästi Italiassa äskettäin sattuneeseen lukuisia kuolonuhreja vaatineeseen maanjäristykseen ja miten? Käynnistettiinkö luonnonkatastrofien varalle tarkoitettu EU:n hallintamekanismi? Onko EU käynnistänyt poliittisen ja taloudellisen tason toimia vahinkojen korjaamiseksi?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto on tietoinen maanjäristysten kokonaisvaltaista hallintaa EU:ssa koskevasta Euroopan parlamentin päätöslauselmasta. Se oli jo tehnyt 5. maaliskuuta 2007 päätöksen perustaa pelastuspalvelun rahoitusväline, jolla pyritään tarjoamaan taloudellista tukea vakaviin hätätilanteisiin reagoinnin tehokkuuden parantamiseksi sekä ehkäisy- ja valmiustoimenpiteiden edistämiseksi kaikkien hätätilanteiden osalta. Päätöslauselman jälkeen neuvosto teki 8. marraskuuta 2007 myös uuden päätöksen perustaa yhteisön pelastuspalvelumekanismi, jolla pyritään antamaan tukea vakavissa hätätilanteissa ja edistämään jäsenvaltioiden ja yhteisön avustustoimien koordinoinnin parantamista. Neuvosto antoi lisäksi marraskuussa 2008 päätelmät, joissa kehotetaan vahvistamaan väestönsuojelua koskevaa keskinäistä apua jäsenvaltioiden välillä ja laatimaan Euroopan katastrofin hallintaa koskevat koulutusjärjestelyt. Puheenjohtajavaltio katsoo, että kyseisillä asetuksilla ja aloitteilla parannetaan huomattavasti tarpeiden arvioinnin parantamista varten saatavilla olevia teknisiä ja taloudellisia resursseja, jäsenvaltioiden väestönsuojeluryhmien yhteistä toimintaa sekä niiden kuljetusta ja koordinointia.

Puheenjohtajavaltio haluaa ilmaista surunvalittelussa Italiassa Abruzzon alueelle 6. huhtikuuta 2009 iskeneessä maanjäristyksessä läheisensä menettäneille, ilmaista kunnioituksensa kaikille ensimmäisille auttajille, muille ammattilaisille ja vapaaehtoisille, jotka työskentelivät taukoamatta ja vaaransivat henkensä koko operaation aikana pelastaakseen henkiä ja vähentääkseen omaisuudelle ja ympäristölle koituvia tuhoja.

Italian väestönsuojeluosasto pyysi 10. huhtikuuta 2009 yhteisön pelastuspalvelumekanismin mukaisesti perustetun seuranta- ja tiedotuskeskuksen kautta teknisiä asiantuntijoita tukemaan Italiaa rakennusten vakauden arvioinnissa. Tämän pyynnön perusteella kuusi teknistä asiantuntijaa aloitti tilannearvioinnin tekemisen 18. huhtikuuta. Koska komissio on perustanut seuranta- ja tiedotuskeskuksen ja hallinnoi sitä, arvoisaa jäsentä kehotetaan esittämään täydentävät kysymykset komissiolle.

Lopuksi haluaisin kiinnittää huomionne siihen, että komission vastuulla on päättää, voidaanko Euroopan unionin solidaarisuusrahaston kautta myöntää apua, joka voidaan lähettää maanjäristysten kaltaisten luonnonkatastrofien tapauksessa.

 

Kysymyksen nro 17 esittäjä Athanasios Pafilis(H-0243/09)
 Aihe: Imperialismin vastaisten ja rauhaa puolustavien mielenosoitusten estäminen Strasbourgissa
 

Naton Strasbourgissa järjestetyn huippukokouksen aikana 3. ja 4. huhtikuuta ranskalaiset viranomaiset estivät kaikin tavoin kaikkialta Euroopasta tulleiden rauhaa puolustavien järjestöjen suunnittelemien mielenosoitusten järjestämisen pelotellen kaupungin asukkaita, jotteivät nämä osallistuisi kyseisiin tapahtumiin, ja kielsivät – yhteistyössä saksalaisten viranomaisten kanssa – kaupunkiin pääsyn tuhansilta rauhaa puolustavilta mielenosoittajilta. Strasbourgin keskustasta tehtiin liikenteeltä suljettu alue lukuisten poliisien katusulkujen avulla. Yhdellä näistä suluista, joka sijaitsi kaukana mielenosoitusten tapahtumapaikasta, poliisit pysäyttivät epäiltynä myös tämän kysymyksen esittäjän, Euroopan parlamentin jäsenen, jota he pitivät "valvonnan alaisena" yli puolen tunnin ajan, huolimatta siitä, että hän kertoi heille, kuka hän oli, ja esitti heille Euroopan parlamentin kulkuluvan sekä diplomaattipassin!

Miten neuvosto arvioi tätä ranskalaisten ja saksalaisten viranomaisten käyttäytymistä, joka loukkaa räikeästi rauhanliikkeen oikeutta ilmaista vastustuksensa kansoja vastaan kohdistettuja Naton hyökkäyssuunnitelmia kohtaan? Onko neuvosto ollut osallisena ja mikäli on, millä tavoin, näiden tukahduttamistoimien suunnittelussa ja toteuttamisessa?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto voi vahvistaa, että Ranskan ja Saksan viranomaiset ovat ilmoittaneet EU:n kollegoilleen ja komissiolle etukäteen, että niiden yhteiselle rajalle palautettaisiin muutamaksi päiväksi rajavalvonta Naton huippukokoukseen liittyvien turvallisuuskysymysten takia Schengenin rajasäännöstön III osaston II luvun säännösten mukaisesti(1).

Muuten neuvostossa ei keskusteltu arvoisan jäsenen esiin ottamista asioista.

 
 

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 562/2006, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2006, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta yhteisön säännöstöstä, EUVL L 105, 13.4.2006, s.1.

 

Kysymyksen nro 18 esittäjä Georgios Toussas (H-0246/09)
 Aihe: Liettuan valitettava kommunismin vastainen lainsäädäntö
 

Svirpliain kylässä Liettuassa tavattiin äskettäin lokakuun vallankumouksen historiallisen johtajan Vladimir Leninin maalattu muotokuva. Välittömästi poliisi määräsi tutkinnan suoritettavaksi, jotta "tekijöitä" vastaan voitaisiin nostaa syyte "kommunististen symbolien julkisesta esiintuomisesta". Kyse on tunnetun kommunismin vastaisen lainsäädännön aktivoimisesta, jolla maan kommunistinen puolue tehtiin jo vuonna 1991 laittomaksi, ja vuonna 2008 kiellettiin Neuvostoliiton ja kommunismin symbolien käyttö.

Nämä toimet ovat jatkoa kommunismin vastaiseen hysteriaan, jossa EU:n toimielimet näyttelevät huomattavaa osaa ja johon liittyy historian vastainen yritys samastaa fasismi ja kommunismi, kommunistisen ideologian kriminalisointipyrkimys sekä kommunististen symbolien käytön, kommunistisen toiminnan ja kommunistisen puolueen toiminnan kieltäminen. Historia on osoittanut, että kommunismin vastaisuus ja kommunistien vaino ovat aina alkusoittoa täysimittaiselle hyökkäykselle työntekijöitä, demokraattisia oikeuksia ja kansalaisvapauksia vastaan.

Tuomitseeko neuvosto kehittymässä olevan kommunismin vastaisen hyökkäyksen, kommunismin vastaisen valitettavan lainsäädännön aktivoimisen ja pelkän sen olemassaolon sinänsä, lainsäädännön, jolla yritetään estää aatteiden vapaata liikkuvuutta ja vapaata poliittista toimintaa Liettuassa sekä muissakin EU:n jäsenvaltioissa?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvostossa ei ole keskusteltu tästä asiasta, koska se on kyseisen jäsenvaltion sisäinen asia.

 

Kysymyksen nro 19 esittäjä Marusya Ivanova Lyubcheva(H-0249/09)
 Aihe: Merirosvous
 

Merirosvous on viime kuukausina lisääntynyt ja useita laivoja on kaapattu. Kuuttatoista Bulgarian kansalaista pidetään tällä hetkellä panttivankeina eikä heidän olinpaikastaan ole tietoa.

Mitä neuvosto aikoo tehdä Euroopan parlamentin 23. lokakuuta 2008 antaman, merirosvousta koskevan päätöslauselman (P6_TA(2008)0519 - B6-0537/2008) ja kolmannesta merenkulun turvallisuuspaketista viime aikoina käytyjen keskustelujen johdosta parantaakseen yhteistyötä merenkulun turvallisuuden alalla ja varmistaakseen kidnapattujen Euroopan kansalaisten vapauttamisen? Aikooko neuvosto, ottaen huomioon että EU:n jäsenvaltioista 22 on rannikkovaltioita, vahvistaa yhteisiä toimia tämänkaltaisen merillä tapahtuvan terrorismin torjumiseksi?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Merirosvous Somalian rannikolla ja Adeninlahdella on erittäin huolestuttava asia, ja se on otettu neuvostossa esiin monia kertoja, viimeksi 30. maaliskuuta, kun neuvostossa sovittiin, että on edistettävä kaikkia mahdollisia toimenpiteitä, jotta kyseisestä merkittävästä merialueesta saadaan turvallinen kaikille kauppalaivastoille ja humanitaarista apua kuljettaville laivoille.

Merirosvouksen torjunnasta on keskusteltu laajasti myös Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomitean puitteissa.

YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1816 (2008) antamisen jälkeen neuvosto päätti 8. joulukuuta 2008 käynnistää Euroopan unionin merioperaation (Atalanta) edistääkseen merirosvouden ja aseellisten ryöstöjen ehkäisemistä, estämistä ja tukahduttamista Somalian rannikolla. Tämän operaation tarkoituksena on edistää meriliikenteen turvallisuutta alueella.

Tämä operaatio on osa kansainvälisen yhteisön laajempaa ponnistusta, joka koskee monia maita, joihin merirosvous vaikuttaa, sekä merenkulkuyhteisöä. Operaation päämajassa on laadittu tarvittavat rakenteet ja prosessit, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman hyvä koordinointi alueen muiden toimijoiden ja merenkulkualan edustajien kanssa.

 

Kysymyksen nro 20 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0250/09)
 Aihe: Yhteistyö onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla
 

Miten neuvosto arvioi ja hyödyntää olemassa olevia kansainvälisiä asiakirjoja ja järjestelyjä – kuten Lontoossa vuonna 1972 tehtyä yleissopimusta ja siihen vuonna 1996 tehtyä pöytäkirjaa, joilla kielletään kemiallisten ja biologisten aineiden päästäminen aluksista, kemiallisista aseista tehtyä yleissopimusta, Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelusta tehtyä yleissopimusta (OSPAR-yleissopimusta), Helsingin komission työtä sekä yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 2850/2000/EY(1)) 1 artiklan 2 kohdan b alakohtaa – kehittäessään ja pannessaan täytäntöön Euroopan unionin toimenpiteitä, jotka koskevat mereen upotettuja kemiallisia aseita?

Miten neuvosto voisi tukea yhteistyön edistämistä hallitusten sekä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen ja sidosryhmien kanssa, jotta voidaan parantaa niiden toimintakykyä tilanteissa, joissa mereen upotetaan kemiallisia aseita eri puolilla maailmaa, samoin kuin niitä koskevia kansallisia ja kansainvälisiä toimenpiteitä?

Miten neuvosto aikoo edistää Baltian maiden yhteistyötä, joka koskee Itämeren valtioiden kokemusten vaihtamista ja edistämistä Itämereen upotettujen kemiallisten aseiden alalla?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat aktiivisia osapuolia useimmissa tärkeimmissä yleissopimuksissa ja sopimuksissa, jotka kattavat Euroopan alueelliset meret, kuten vuoden 1992 Helsingin sopimuksessa Itämeren suojelusta, vuoden 1983 Bonnin sopimuksessa Pohjanmeren suojelusta, vuoden 1976 Barcelonan sopimuksessa Välimeren suojelusta ja vuoden 1992 yleissopimuksessa Koillis-Atlantin meriympäristön suojelusta.

Onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla yhteisön tasolla tehtävää yhteistyötä varten Euroopan parlamentin ja neuvoston perustamissa puitteissa jäsenvaltioille annettiin kaudella 2000−2006 tukea niiden ponnisteluissa suojella meriympäristöä. Nämä puitteet koskivat erityisesti haitallisten aineiden päästöjä meriin, mukaan luettuna ammusten kaltaisiin mereen upotettuihin esineisiin liittyviä aineita.

Näissä puitteissa perustettiin komission hoitama yhteisön tietojärjestelmä, jonka tavoitteena on vaihtaa jäsenvaltioiden välillä tietoa toimintavalmiudesta ja käytettävissä olevista toimenpiteistä meren pilaantuessa.

Neuvosto perusti lokakuussa 2001 yhteisön pelastuspalvelumekanismin parantaakseen jäsenvaltioiden ja yhteisön antaman avun koordinointia ja lähettääkseen niille apua muun muassa silloin, kun tapahtuu merta pilaavia onnettomuuksia. Yhteisön pelastuspalvelumekanismi laadittiin uudelleen neuvoston 8. marraskuuta 2007 tekemällä päätöksellä.

Tällä alalla pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Euroopan parlamentin ja neuvoston 27. kesäkuuta 2002 antamalla asetuksella (EY) N:o 1406/2002 perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston asemaan. Kaikenlaisia laivoista peräisin olevia päästöjä, mukaan luettuna mereen upotetut kemialliset aseet, koskevien riskien vähentämiseksi virasto antaa komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille teknistä tukea asiaankuuluvan yhteisön lainsäädännön ja kansainvälisen lainsäädännön täytäntöönpanossa, valvonnassa, kehittämisessä ja kehityksessä.

Puheenjohtajavaltio haluaisi myös muistuttaa, että neuvosto oli joulukuussa 2008 yhdennetystä meripolitiikasta antamissaan päätelmissä (2) tyytyväinen edistykseen menettelyissä, jotka koskivat tällä hetkellä neuvoston käsiteltävänä olevaa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotusta alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista.

Neuvosto myös kannusti jäsenvaltioita aloittamaan tarvittavan työn, jotta pantaisiin täytäntöön vuonna 2008 annettu meristrategiapuitedirektiivi, jolla säädetään puitteista, joissa jäsenvaltioiden on ryhdyttävä viimeistään vuoteen 2020 mennessä tarpeellisiin toimenpiteisiin saavuttaakseen meriympäristön hyvän tilan tai pitääkseen sitä yllä.

Arvoisan jäsenen Baltian maiden yhteistyön edistämisestä esittämän erityisen kysymyksen osalta Eurooppa-neuvosto kehotti joulukuussa 2007 komissiota esittämään EU:n strategian Itämeren alueelle viimeistään kesäkuussa 2009. Kyseisen strategian pitäisi muun muassa auttaa käsittelemään Itämereen liittyviä kiireellisiä ympäristöä koskevia haasteita. Neuvosto pani 8. joulukuuta 2008 antamissaan päätelmissä uudelleen merkille Itämeren tulevan strategian merkityksen Euroopan unionin yhdennetylle meripolitiikalle.

 
 

(1) EYVL L 332, 28.12.2000, s. 1.
(2) COD/2008/055

 

Kysymyksen nro 21 esittäjä Rumiana Jeleva (H-0253/09)
 Aihe: EU-Egypti-assosiaationeuvosto: Egypti rikkoo EU-Egypti-toimintasuunnitelmaa välittämällä Al-Manar-televisiokanavan lähetyksiä Eurooppaan
 

Kielletyn terrorismia lietsovan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan egyptiläisen Nilesatin välityksellä rikkovat suoranaisesti EU–Egypti-toimintasuunnitelmaa ja uhkaavat Euroopan turvallisuutta.

Onko neuvosto ryhtynyt toimenpiteisiin ottaakseen Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan Nilesatin välityksellä esille 27. huhtikuuta 2009 pidettävässä EU–Egypti-assosiaationeuvostossa? Mikäli vastaus on kielteinen, milloin neuvosto aikoo ottaa tämän EU–Egypti-toimintasuunnitelman rikkomisen esille Egyptin kanssa?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto ymmärtää arvoisan jäsenen huolen siitä, että jotkin kyseessä olevan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset voivat yllyttää vihaan.

Neuvosto käsitteli näitä huolia kannassaan 27. huhtikuuta 2009 pidettyä viimeisintä EU-Egypti-assosiaationeuvostoa varten. Siinä todetaan, että EU rohkaisee Egyptiä jatkamaan ponnisteluja, joilla pyritään torjumaan kaikkia aloja koskevaa syrjintää ja edistämään suvaitsevaisuutta kulttuuriin, uskontoon ja vakaumuksiin ja vähemmistöihin liittyvissä asioissa. EU on tämän osalta huolissaan joistakin egyptiläisen Nilesatin välityksellä lähetettyjen Al-Manar-televisiokanavan lähetysten syrjivästä sisällöstä. EU tuomitsee kaiken kansallisen, rasistisen tai uskonnollisen vihan lietsomisen, joka on yllytystä syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan.

EU on myös ottanut huolensa esille EU:n ja Egyptin välisessä terrorismin torjunnan asiantuntijakokouksessa, joka järjestettiin 31. maaliskuuta Brysselissä. Egyptiläinen osapuoli pani tämän asian merkille.

Neuvoston mielestä alakomiteoiden institutionaalisen rakenteen ja poliittisen vuoropuhelun avulla Egyptin kanssa käytävä vuoropuhelu on tehokkain tapa kannustaa Egyptin hallitusta edistymään ihmisoikeuksien alalla. Poliittisista asioista Egyptin kanssa vastaava alakomitea, jonka toinen kokous on suunniteltu pidettäväksi 7. heinäkuuta, voi myös ottaa esiin rasismin, ulkomaalaisvihan ja suvaitsemattomuuden torjuntaa koskevia asioita. Niihin kuuluu muun muussa viestinten aseman vahvistamista ulkomaalaisvihan ja uskonnolliseen vakaumukseen tai kulttuuriin perustuvan syrjinnän torjumisessa koskevan EU:n ja Egyptin toimintasuunnitelman käynnistäminen ja viestinten rohkaiseminen ottamaan vastuuta tässä asiassa.

Neuvosto seuraa edelleen tiiviisti tätä asiaa ja voi ottaa sen esille muissa tilaisuuksissa EU:n ja Egyptin välisen tavanomaisen poliittisen vuoropuhelun puitteissa.

 

Kysymyksen nro 22 esittäjä Alexander Alvaro(H-0255/09)
 Aihe: Sananvapaus ja tšekkiläinen säädös lehdistönvapauden rajoittamisesta
 

Tšekin tasavallassa on äskettäin tullut voimaan ennennäkemätön laki sanan- ja lehdistönvapauden rajoittamisesta, nimittäin 5. helmikuuta 2009 päivätty säädös, jolla muutetaan säädöstä N:o 141/1961, joka koskee rikostuomioistuinten menettelyjä (rikoslainsäädäntö). Säädöksen mukaan poliisin salakuuntelunauhoitteiden julkistamisesta saattaisi saada jopa 5 vuotta vankeutta ja 180 000 euron sakot.

Tietääkö neuvosto onko tälle tšekkiläiselle säädökselle edeltäjiä muissa EU-maissa?

Katsooko neuvosto, että tämä äskettäin hyväksytty tšekkiläinen säädös on selkeästi ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen 19. maaliskuuta 2007 tekemän päätöksen kanssa? Asiassa Radio Twist a.s. v. Slovakia todettiin, että poliisin salakuuntelunauhoitteiden julkistamisen yhteydessä yleinen etu ajaa yksityisyyden suojan edelle.

Katsooko neuvosto, että edellä mainitussa tšekkiläisessä säädöksessä noudatetaan vapauksia ja oikeuksia koskevia perusperiaatteita sellaisina kuin ne esitetään Euroopan perusoikeuskirjassa ja koko Euroopan unionin perustana olevan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa?

 
  
 

(EN) Tätä puheenjohtajavaltion laatimaa vastausta, joka ei sinänsä sido neuvostoa tai sen jäseniä, ei esitetty suullisesti neuvoston kyselytunnilla Euroopan parlamentin Strasbourgissa toukokuussa 2009 pidetyllä istuntojaksolla.

Neuvosto katsoo, että ilmaisunvapaus on perusoikeus, kuten on tunnustettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa ja ilmaistu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Jäsenvaltiot vastaavat tämän vapauden harjoittamista koskevien rajoitusten säätämisestä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle Strasbourgissa.

Neuvosto ei voi ottaa kantaa arvoisan jäsenen esittämään asiaan, koska se koskee kyseessä olevan jäsenvaltion sisäistä asiaa.

Puheenjohtajavaltio voi vain ilmoittaa, että tästä asiasta on tehty peruslakiin perustuva valitus Tšekin perustuslakituomioistuimelle huhtikuussa 2009.

 

KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 35 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0220/09)
 Aihe: EU:n ja Venäjän kumppanuus kuljetusalalla
 

Parhaillaan on valmisteilla Itämeren aluetta koskeva strategia. Siinä annetaan tärkeä asema pohjoisen ulottuvuuden politiikalle, joka heijastelee Euroopan unionin Venäjän, Norjan ja Islannin kanssa tekemän yhteistyön alueellista näkökulmaa. Venäjän federaatio on tärkeä tekijä pohjoisen ulottuvuuden puitteissa käynnistetyssä logistiikan ja kuljetusalan kumppanuushankkeessa. Venäjä on kuitenkin ollut vastahakoinen tekemään yhteistyötä Euroopan unionin kuljetusalan kanssa, kuten osoittavat maksut, jotka se määräsi maaliskuusta alkaen Euroopan unionin kuljetusalan yrittäjille. Seuraukset ovat vakavat, eritoten niille jäsenvaltioiden kuljetusyrityksille, jotka ovat Venäjän rajanaapureita.

Mikä on komission kanta tähän asiaan? Kuinka se aikoo edistää yhteistyötä Venäjän kanssa kaikilla kuljetuksen aloilla, muun muassa mitä tulee pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuteen kuljetuksen ja logistiikan alalla? Mitä komissio tekee kannustaakseen Venäjää luopumaan protektionistisesta politiikastaan kuljetusten alalla?

 
  
 

(EN) Komissio on tällä hetkellä valmistelemassa Eurooppa-neuvoston pyynnöstä EU:n strategiaa Itämeren alueelle. Joissakin strategian osissa ja erityisesti sen toimintasuunnitelmassa kehotetaan tekemään yhteistyötä ulkoisten kumppaniemme, kuten Venäjän federaation, kanssa. Pohjoisen ulottuvuuden politiikka ja sen rakenteet, erityisesti nykyiset ja tulevat kumppanuudet, tarjoavat hyviä muotoja tämän yhteistyön edistämiselle.

Pohjoinen ulottuvuus on EU:n, Venäjän, Norjan ja Islannin välistä yhteistä politiikkaa. Sen lisäksi se on alueellinen osoitus EU:n ja Venäjän välillä sovituista neljästä yhteisestä alueesta. On selvää, että liikenne- ja logistiikkakysymykset ovat tärkeä osa tätä yhteistyötä.

Pohjoisen ulottuvuuden ministerikokouksessa, joka järjestettiin Pietarissa viime lokakuussa 2008, päätettiin perustaa pohjoisen ulottuvuuden liikenne- ja logistiikkakumppanuus. Muutaman jäljellä olevan kysymyksen ratkaisemiseksi tehdään edelleen työtä, jotta kumppanuus voisi toimia täysimääräisesti 1. tammikuuta 2010 alkaen. Kumppanuudella on elintärkeä asema erilaisten liikenteeseen/logistiikkaan liittyvien pullonkaulojen käsittelemisessä sekä kaikkien kumppaneiden sopimien tärkeimpien infrastruktuurihankkeiden edistämisessä.

Merkittävänä huolena on edelleen Venäjän säätämä uusi tienkäyttäjien maksujärjestelmä, jota se on pannut täytäntöön 1. helmikuuta 2009 alkaen. Komissio kehotti Venäjää poistamaan nämä syrjivät maksut, joilla annetaan epäoikeudenmukaista etua venäläisille liikenteenharjoittajille markkinoilla, joiden pitäisi olla tasapainoiset ja oikeudenmukaiset. Siten EU:n ja Venäjän liikennettä koskevan vuoropuhelun elvyttämisestä sopiminen ja liikenteestä vastaavan komission jäsenen keskustelu tästä aiheesta Venäjän liikenneministerin Levitinin kanssa helmikuussa ovat kaksi askelta oikeaan suuntaan. Komissio on parhaillaan yhteydessä Venäjään saadakseen uutta vauhtia liikennettä koskevaan vuoropuheluumme ja sopiakseen työryhmien kokouksista, joilla katetaan kaikki molemmille osapuolille huolta aiheuttavat kysymykset. Komissio ponnistelee edelleen pysäyttääkseen järjestelmän täytäntöönpanon, jotta kauppa- ja liikennesuhteissamme ei pystytettäisi uusia esteitä.

Komissio pyrkii päättäväisesti rakentavaan yhteistyöhön Venäjän kanssa myös liikenteen ja logistiikan alalla. Kahdenvälinen liikennettä koskeva vuoropuhelumme ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuus ovat tässä suhteessa tärkeitä välineitä.

 

Kysymyksen nro 36 esittäjä Eoin Ryan(H-0230/09)
 Aihe: Lentomatkustajien oikeudet
 

Äskettäin Irlannissa julkaistu raportti toi esiin, että ainoastaan viisi prosenttia Irlannin kansalaisista tietää oikeutensa lentokoneella matkustaessaan.

Mitä komissio aikoo tehdä varmistaakseen, että eurooppalaiset lentomatkustajat ovat täysin suojattuja ja tietoisia oikeuksistaan?

 
  
 

(FR) Komissio on vuosien ajan toteuttanut monia aloitteita ja toimenpiteitä, joilla pyritään saamaan matkustajat tietoisiksi oikeuksistaan, jotka heille on myönnetty yhteisön lainsäädännöllä, ja panemaan kyseiset oikeudet täytäntöön.

Komissio toteutti ensin vuonna 2007 kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä saatavilla olevien uusien ilmoitusten ja esitteiden laajamittaisen jakelun. Kansainvälinen lentoasemien järjestö on nyt asettanut useimmille yhteisön lentoasemista komission ilmoituksen, jossa tarjotaan tietoa erilaisista matkustajille myönnetyistä oikeuksista. Nämä ilmoitukset ja esitteet ovat maksuttomia, ja niitä voi myös tilata internetin kautta komission internetsivulta.

Europe Direct -palvelun avulla matkustajat voivat myös saada tarvitsemansa tiedot puhelimitse, sähköpostilla tai internet-chatin kautta. Tässä komission rahoittamassa tietokeskuksessa vastataan tietopyyntöihin kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä.

Marraskuussa 2008 liikenteestä vastaava komission jäsen perusti uuden yhteyspisteen, johon saa yhteyden hänen internetsivunsa ja liikenteen pääosaston internetsivun kautta(1). Matkustajat voivat lähettää sinne tietopyyntöjään kaikista oikeuksiinsa liittyvistä yhteisön asetuksista. Europe Direct palvelu vastaa näihin tietopyyntöihin hyvin ripeästi.

Seuraavaksi komissio on tarkistanut, että toimivaltaisten kansallisten viranomaisten suuri enemmistö on myös perustanut internetsivuja, joilla tarjotaan tietoa maan virallisella kielellä matkustajille heidän lennolle pääsynsä epäämistä sekä lentojen peruuttamista tai pitkäaikaista viivästymistä koskevista oikeuksista annetusta asetuksesta (EY) N:o 261/2004 ja vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksista lentoliikenteessä annetusta asetuksesta (EY) N:o 1107/2006.

Toimivaltaiset kansalliset viranomaiset tekevät myös tarkistuksia varmistaakseen, että lentoyhtiöt täyttävät velvoitteensa tarjota kirjallista tietoa matkustajille heti lähtötarkastuksessa ja onnettomuustapauksessa asetuksen (EY) N:o 261/2004 mukaisesti.

Viimeiseksi komissio teki vuonna 2008 samaan aikaan asetuksen (EY) N:o 1107/2006 voimaantulon kanssa videon liikuntarajoitteisten henkilöiden erityisoikeuksista lentoliikenteessä. Kyseistä videota on myös jaettu viestintävälineenä kaikille kansainväliseen lentoasemien järjestöön kuuluville lentoasemille. Asetusta (EY) N:o 1107/2006 ja sen täytäntöönpanoa koskevat tiedot ovat säännöllisesti korkean tason ryhmän kokousten esityslistalla. Ryhmässä on edustajia Euroopan kansalaisyhteiskunnasta, johon kyseinen lainsäädäntö välittömimmin vaikuttaa.

 
 

(1) Energian ja liikenteen pääosasto.

 

Kysymyksen nro 37 esittäjä Georgios Toussas(H-0247/09)
 Aihe: Laivanvarustajien tukia koskeva skandaali
 

Kreikkalaisille laivanvarustajille myönnettiin aikajaksolla 2000–2008 saarille suuntautuvien "tuottamattomien reittien" liikennöinnistä 226 822 254,98 euroa tukien muodossa. Tukien määrä nousi pilviin, kun PASOK-puolueen hallituksen säätämä laki n:o 2932/2001 otettiin käyttöön yhteisön asetuksen (ETY) N:o 3577/92(1) mukaisesti. Lain tullessa voimaan vuonna 2003 tuet nousivat jyrkästi vuoden 2002 12 miljoonasta eurosta 25 180 000 euroon. Laivanvarustajille myönnettävät tuet, jotka maksetaan Kreikan kansan varoista, on skandaali, joka jatkuu edelleen nykyisen Uusi demokratia -puolueen hallituskaudella. Pelkästään aikajaksolla 2008–2009 nykyinen hallitus turvasi laivanvarustajille yli 100 miljoonan euron tuet, mikä merkitsee 267 315,41 euron voittoa jokaista laivareittiä kohti. Samalla aikajaksolla lippujen hinnat nousivat 376 prosenttia.

Mikä on komission kanta edellä mainittuihin tosiseikkoihin perustuviin syytöksiin, jotka koskevat laivanvarustajien "tuottamattomien reittien" "patentilla" ansaittuja ylitsepursuavia tukia? Miksi se ei julkaise asiaa koskevaa kertomusta rannikkoliikenteestä EU:n jäsenvaltioissa?

 
  
 

(FR) Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3577/ETY (meriliikenteen kabotaasista) mukaisesti voidaan tehdä julkisen palvelun sopimuksia, kun markkinat eivät pysty takaamaan riittäviä meriliikennepalveluja saarille. Jäsenvaltiot voivat arvioida hyvin laajasti palvelun "riittävyyden".

Jäsenvaltiot maksavat tarjotusta julkisesta palvelusta rahallista korvausta julkisen palvelun tarjoamisesta vastaavalle laivanvarustajalle. Korvaus ei saa ylittää palvelun kustannusten kattamiseen tarvittavaa määrää ottaen huomioon liikenteenharjoittajan tulot ja kohtuullisen voiton.

Jäsenvaltioiden ei tarvitse tiedottaa komissiolle tehdyistä julkisen palvelun sopimuksista tai niihin liittyvistä korvauksista. Tämän takia komissiolla ei ole yksityiskohtaisia tietoja jäsenvaltioissa laivanvarustajille myönnetyistä määristä. Komissio haluaisi kuitenkin huomauttaa, että tällaisia korvauksia myöntävät kaikki jäsenvaltiot, joilla on saaria ja jotka käyttävät tällaisia julkisen palvelun sopimuksia.

Arvoisa jäsen esittää, että tiettyjä kannattavia reittejä pidetään tuottamattomina korvauksen maksamisen perustelemiseksi. Jos näin todellakin on, komission mielestä kyseessä oleviin reitteihin olisi sovellettava puhtaasti kaupallista järjestelmää. Komissio olisi hyvin kiitollinen, jos arvoisa jäsen voisi toimittaa yksityiskohtaisia tietoja kyseessä olevista reiteistä.

Lopuksi, rannikkoliikenteen soveltamista koskevan kertomuksen osalta tällä hetkellä järjestetään kuulemisia kansallisten merenkulkuviranomaisten ja muiden asianosaisten kanssa, jotta voidaan kerätä tietoa käytettäväksi rannikkoliikennetoiminnan ja sen vapauttamisen vaikutusten arvioinnissa. Kertomus, johon arvoisa jäsen viittaa, julkaistaan vuoden loppuun mennessä.

 
 

(1) EYVL L 364, 12.12.1992, s. 7.

 

Kysymyksen nro 38 esittäjä Gay Mitchell(H-0208/09)
 Aihe: Ympäristöalan työpaikat
 

Sekä taloudellisen elpymisen että ilmastonmuutoksen yhteydessä on puhuttu paljon ympäristöalan työpaikoista, joilla voidaan osittain vastata molempiin haasteisiin.

Millä tavoin energia-asioista vastaava komission jäsen toimii yhteistyössä työllisyysasioista vastaavan komission jäsenen kanssa varmistaakseen, että nämä puheet eivät olisi pelkkää retoriikkaa vaan niistä tulisi totta?

 
  
 

(EN) Komissio tunnustaa, että on tärkeää siirtyä resursseiltaan tehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen(1). Tähän rakenteelliseen muutokseen pyrkivä edistys riippuu pääasiassa uusien ajanmukaisten ja koordinoitujen toimien kehittämisestä eri aloilla, nykyisten toimien täytäntöönpanosta, mukaan luettuna ne, joilla pyritään vähentämään hiilidioksidipäästöjä jäsenvaltioissa, markkinoiden ja tekniikoiden kehittymisvauhdista ja työmarkkinoiden valmiudesta vastata kaikkiin näihin muutoksiin.

Ilmastonmuutoksen lieventämiseksi ja siihen sopeutumiseksi ja muihin ympäristöä koskeviin haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan kattavaa strategista lähestymistapaa ja asiaankuuluvien päätöksentekijöiden koordinoitua toimintaa energian ja työllisyyden lisäksi muilla eri aloilla (kuten ympäristö, teollisuus, tutkimus ja kehitys, liikenne ja koulutus). Sopeutumisen osalta komissio esitti hallinnon eri osien ja tasojen koordinoidun toiminnan eri osat valkoisessa kirjassaan "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: kohti eurooppalaista toimintakehystä"(2). Lieventämisen osalta viime joulukuussa hyväksytty ilmasto- ja energiapaketti on perustavanlaatuinen vaihe oikeaan suuntaan ja sen täytäntöönpanolla luodaan työllisyysmahdollisuuksia energia-alalla. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden alalla odotetaan 2,3−2,7 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, ja siinä pienten ja keskisuurten yritysten osuus on suuri(3).

Muita ponnisteluja vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi voidaan edistää Lissabonin strategian nojalla rakenneuudistusprosessin nopeuttamiseksi ja sen sujuvan toiminnan varmistamiseksi. Talouden elvytyssuunnitelmissa on useimpien, ellei kaikkien, jäsenvaltioiden osalta keskitytty vihreisiin teknologioihin, investointiin ja vihreiden työpaikkojen luomista koskevaan tavoitteeseen. Tämän alan EU:n politiikalla pyritään luomaan enemmän ja parempia työpaikkoja ja tekemään työllisyydestä kustannustehokasta ja kestävää. Hiilijalanjäljen pienentäminen työpaikoilla tekisi kaikista työpaikoista EU:n taloudessa vihreämpiä.

"Vihreässä" taloudessa tarvittavista taidoista on vain niukasti tietoa osaksi siksi, että rakennemuutoksen mahdollisista vaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi. On järkevää olettaa, että taitojen "vihertämiseen" kuuluu ensinnäkin perinteisten taitojen ja pätevyyden soveltaminen uusien "vihreämpien" teknologioiden, materiaalien ja tuotteiden tuotantoon/käyttöön ja toiseksi erityiset "vihreät" taidot, kuten hiilijalanjäljen pienentäminen. Komissio on siksi tunnustanut, että on kaksi yhtä tärkeää toimenpidettä, eli vihreässä taloudessa tarvittavien taitojen tunnistamisvalmiuksien kehittäminen ja niiden saaminen vastaamaan työmarkkinoiden vaatimuksia sekä koulutusohjelmien laatiminen uusien toimien täyttämisessä tarvittavien taitojen kehittämiseksi.

Tiedonannossaan kevään Eurooppa-neuvostolle(4) komissio korosti, että on tärkeää parantaa tarvittavien taitojen seurantaa ja ennakointia sekä taitojen parantamista ja niiden saamista vastaamaan tulevia työmarkkinoiden tarpeita, kuten vihreän talouden työpaikoissa tarvittavia taitoja. Siksi se auttaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia ennakoimaan talouden vihertymiseen ja siihen liittyviin työmarkkinoiden haasteisiin liittyviä tulevia haasteita. Komission aloitteessa "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten"(5) esitetään monia toimia, joilla lisätään tietoa nykyisestä ja tulevasta työmarkkinoiden kysynnästä ja otetaan käyttöön monia yhteisön välineitä taitojen kohentamisen tukemiseksi. Vuonna 2009 komissio vauhdittaa yhteistyötä ILOn(6) ja Cedefopin(7) kanssa tarvittavien taitojen ennakointia koskevien välineiden ja menetelmien kehittämiseksi erityisesti "vihreiden taitojen" näkökulmasta.

Komission kesäkuussa isännöimässä rakenneuudistusfoorumissa käsitellään ilmastonmuutoksen lieventämisestä ja siihen sopeutumisesta työntekijöille ja työnantajille aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentämistä. Siellä myös tarkastellaan taitoja koskevaa kysymystä ja sitä, miten voidaan tarjota uudelleenkoulutusta niille, jotka sitä tarvitsevat, tai niille, jotka voivat hyötyä vähähiilisiin tekniikoihin liittyvistä mahdollisuuksista.

Euroopan sosiaalirahaston sääntöjen yksinkertaistaminen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti helpottaa myös koulutuksen ja taitojen kohentamisen kaltaisten toimenpiteiden, työttömien ja irtisanottujen työntekijöiden aktivointitoimenpiteiden ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tukemisen rahoittamista. Joustoturvaperiaatteella(8) voidaan myös tukea ilmastonmuutoksen rakenteellisen haasteisiin sopeutumista koskevaa prosessia.

Koheesiopolitiikan kunnianhimoisilla menoilla vihreään talouteen ja ympäristöhankkeisiin (105 miljardia euroa kaudelle 2007−2013) edistetään huomattavasti kestävää kasvua ja kestäviä työpaikkoja Euroopassa sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevia EU:n tavoitteita. Koheesiopolitiikassa osoitetaan erityisesti kolme miljardia euroa ympäristöystävällisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien edistämiseen pk-yrityksissä(9) ja ympäristöalan työpaikkoihin. Yksi selkeimmistä tutkimuksen ja innovaatioiden rahoituksen tavoitteista on edistää yleisesti investointeja vihreisiin teknologioihin.

 
 

(1)Komission marraskuussa 2008 antamassa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa (Euroopan talouden elvytyssuunnitelma, KOM(2008)0800 lopullinen) säädetään politiikasta, joka on hyvä ympäristön kannalta, jolla vähennetään energialaskua, lisätään energiavarmuutta, luodaan työpaikkoja, tuetaan vähätuloisia kotitalouksia ja voidaan vauhdittaa vientiä ja innovaatioita.
(2) KOM(2009)0147 lopullinen
(3) Katso Euroopan komission energian ja liikenteen pääosastolle vuonna 2009 uusiutuvia energialähteitä koskevan politiikan vaikutuksista talouskasvuun ja työllisyyteen Euroopan unionissa tehty tutkimus "The impact of renewable energy policy on economic growth and employment in the European Union", joka on saatavilla internetsivulla http://ec.europa.eu/energy/renewables/studies/index_en.htm toukokuun 2009 ensimmäisellä puoliskolla.
(4) Elvytys Euroopassa, KOM(2009)0114 lopullinen.
(5) Uudet taidot uusia työpaikkoja varten: Työmarkkinoiden ja ammattitaitotarpeiden ennakoiminen ja yhteensovittaminen, KOM(2008)0868.
(6) Kansainvälinen työjärjestö.
(7) Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus.
(8) Joustoturva sisältää i) kattavat elinikäistä oppimista koskevat strategiat, ii) tehokkaat aktiivisia työmarkkinoita koskevat toimet, iii) joustavat ja luotettavat sopimusjärjestelyt ja iv) ja nykyaikaiset turvallisuusjärjestelmät.
(9) Pienet ja keskisuuret yritykset.

 

Kysymyksen nro 39 esittäjä Mairead McGuinness(H-0222/09)
 Aihe: Raja-alueilla toimivat yritykset ja vähittäiskaupat
 

Onko komissio tietoinen Irlannin raja-alueilla toimivien yritysten ja vähittäiskauppojen äärimmäisen vakavasta tilanteesta, joka johtuu Ison-Britannian punnan dramaattisesta devalvoitumisesta, mikä antaa kohtuuttoman kilpailuedun Pohjois-Irlannin alueella toimiville yrityksille ja vähittäiskaupoille?

Mitä mahdollista apua mainituille kohtuuttomasta kilpailusta kärsiville yrityksille ja vähittäiskaupoille voidaan antaa?

Onko komissio tietoinen muista mahdollista vastaavista tapauksista sellaisissa euroalueeseen kuuluvissa jäsenvaltioissa, joilla on yhteinen raja euroalueen ulkopuolella olevan jäsenvaltion kanssa?

 
  
 

(EN) Vaihtokurssit ovat alttiita huomattaville vaihteluille, jotka liittyvät yleisesti, joskaan eivät aina, muutoksiin talouden perustekijöissä. Englannin punnan äskettäinen romahtaminen voi liittyä moniin taloudellisiin tekijöihin. Niitä ovat muun muassa markkinoiden osallistujien huoli Yhdistyneen kuningaskunnan kaksinkertaisesta vajeesta (suuri kauppavaje yhdistettynä kasvavaan budjettivajeeseen, mukaan luettuna suuret vastuusitoumukset), pelot siitä, että taantuma on Yhdistyneessä kuningaskunnassa syvempi kuin muissa edistyneissä talouksissa ja Englannin pankin jyrkät korkojen laskut. Euro on lisäksi hyötynyt, vaikkakin vähemmän kuin Yhdysvaltain dollari, siitä, että rahoitusmarkkinoiden kriisin puhjettua alettiin sijoittaa turvallisempiin sijoituskohteisiin. Punnan devalvoituminen vuosina 2007 ja 2008 alkoi lisäksi tasolta, jossa punta oli selkeästi pitkän aikavälin historiallisen keskiarvonsa yläpuolella.

Komissio ei ole tietoinen vastaavista tilanteista muilla raja-alueilla, vaikka sitä ei voi sulkea poiskaan.

 

Kysymyksen nro 40 esittäjä Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (H-0224/09)
 Aihe: EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden väliset vapaakauppasopimusneuvottelut umpikujassa
 

Vaikka EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston valtioiden välisiä neuvotteluja on nyt käyty 20 vuotta, vapaakauppasopimusta ei ole vieläkään tehty. Lisäksi Persianlahden yhteistyöneuvoston valtiot vetäytyivät neuvotteluista yksipuolisesti viime joulukuussa.

Miten komissio aikoo herättää uudestaan Persianlahden maiden kiinnostuksen neuvotteluja kohtaan, jotta sopimus saataisiin tehtyä mahdollisimman pian? Mitkä ratkaisematta olevat erityiskysymykset estävät sopimuksen tekemisen? Miten komissio aikoo saada Persianlahden maat osallistumaan tiiviimmin kansainvälisten taloussuhteiden erityisesti kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin uudelleenmuotoilua koskevaan keskusteluun, kun otetaan huomioon, että Saudi-Arabia osallistuu G20-kokoukseen ja on ilmaissut kiinnostuksensa kyseisten taloussuhteiden uudelleenmuotoiluun? Mitä kysymyksiä käsitellään erityisesti seuraavassa 19:nnessä yhteistyöneuvostossa sekä EU:n ja Persianlahden maiden välisessä ministerikokouksessa?

 
  
 

(EN) Komissio piti valitettavana Persianlahden yhteistyöneuvoston viime huippukokouksessa (29. joulukuuta 2008) tehtyä päätöstä lykätä neuvotteluja vapaakauppasopimuksesta EU:n kanssa.

Lykkäyksestä huolimatta komissio katsoo sopimuksen neuvottelijana, että sopimus on mahdollinen, jos jäljellä olevissa asioissa (eli poliittiset lausekkeet ja vientitullien kieltäminen) joustetaan riittävästi. Se on siksi edelleen sitoutunut jatkamaan keskusteluja.

Omanissa 29. huhtikuuta 2009 järjestetyn EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ministerikokouksen viestit olivat myönteisiä: Persianlahden yhteistyöneuvosto ja EU tarkastelivat äskettäisiä kuulemisiaan vapaakauppasopimuksesta ja sopivat jatkavansa kyseisiä kuulemisia kaikista jäljellä olevista asioista näiden pitkään kestäneiden neuvottelujen jatkamiseksi – ja ihanteellisessa tapauksessa päättämiseksi.

Komissio jatkaa edelleen päättäväisesti ponnisteluja löytääkseen molempien hyväksyttävissä olevat ratkaisut.

Lontoon G20-huippukokouksen tulokset ovat hyvin merkittäviä, ja ne antavat vahvan viestin yleisestä yksimielisyydestä sekä nykyisen kriisin syiden määrittelyn että sen ratkaisun osalta. Saudi-Arabia oli hyvin rakentava, erityisesti sääntelyuudistuksen ja kansainvälisten rahoituslaitosten uudistuksen osalta. Komissio pitää erityisen myönteisenä Saudi-Arabian tukea Kansainvälisen valuuttarahaston resurssien lisäämiselle.

EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ministerit keskustelivat nykyisen kansainvälisen poliittisen tilanteen pohjalta maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä ja siitä, miten sitä käsitellään heidän viime viikolla (29. huhtikuuta 2009) Omanissa pidetyssä ministerikokouksessaan. Komission ja Persianlahden yhteistyöneuvoston seuraavan, 15. kesäkuuta 2009 Brysselissä järjestettävän talousvuoropuhelun aiheena on perusteellinen keskustelu nykyisestä maailmanlaajuisesta epätasapainosta.

EU:n ja Persianlahden yhteistyöneuvoston ja ministerikokouksen (Oman, 29. huhtikuuta) esityslistalla oli viime vuosien tapaan muun muassa yhteistyökysymyksiä ja poliittisia asioita, jotka ovat sekä EU:n että Persianlahden yhteistyöneuvoston yhteisen edun mukaisia:

Vuoden 1989 yhteistyösopimuksen täytäntöönpano: energian, ympäristön/ilmastonmuutoksen, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen kaltaisten yhteiseen etuun kuuluvien alojen yhteistyötoimien nykyinen tilanne ja tulevaisuudennäkymät;

alueelliset kysymykset, kuten Lähi-idän rauhanprosessi, Iran ja Irak;

monet maailmanlaajuiset kysymykset, kuten terrorismin torjunta ja ydinsulku, ilmastonmuutos, ihmisoikeudet ja maailmanlaajuinen talous- ja rahoituskriisi.

EU ja Persianlahden yhteistyöneuvosto keskustelivat kaikista näistä kysymyksistä ja vapaakauppasopimuksesta Omanissa. Kaksi osapuolta sopi yhteisestä julkilausumasta. Kokouksen tärkeimmät tulokset olivat päätös elvyttää kahdenvälinen suhde kahden osapuolen välillä nykyisen yhteistyösopimuksen perusteella ja päätös jatkaa keskusteluja vapaakauppasopimuksesta neuvottelujen jatkamiseksi.

 

Kysymyksen numero 41 esittäjä Bogusław Sonik (H-0225/09)
 Aihe: Itäisen kristinuskon tutkimuskeskus Papieska Akademia Teologicznassa Krakovassa
 

Krakovassa sijaitseva teologinen akatemia "Papieska Akademia Teologiczna" on käynnistänyt hankkeen itäisen kristinuskon tutkimuskeskuksen perustamiseksi. Keskuksen tarkoituksena on vastata tarpeeseen tutkia islamilaista maailmaa ja siellä eläviä kristillisiä yhteisöjä. Päähuomio kiinnitettäisiin kulttuurienväliseen vuoropuheluun ja vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamiseen Lähi-idässä. Kyseinen ala on erityisen mielenkiintoinen Euroopan kehityksen ja integraation yhteydessä. Keskuksen perustaminen antaisi mahdollisuuden näiden aiheiden yliopistotasoiseen tutkimiseen. On huomattava, että Akatemia huolehtii osasta keskuksen rahoituksesta, mikä antaa mahdollisuuden korkealuokkaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Voiko komissio osoittaa mahdollisuuksia keskuksen lisärahoitusta varten?

 
  
 

(EN) Rakennerahastojen osalta ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti komissio ei ole mukana hankkeiden valinnassa, poikkeuksena niin kutsutut suurhankkeet (yli 25 miljoonaa euroa ympäristön ja 50 miljoonaa euroa kaikkien muiden alojen osalta), jotka komissio arvioi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 41 artiklan mukaisesti. Vastuu hankkeiden valinnasta on Puolan kansallisilla tai alueellisilla viranomaisilla. Koska kyseessä olevan hankkeen arvo ei ylitä suurhankkeita koskevaa rajaa, kaikki päätökset siitä, saako hanke tukea rakennerahastoista, ovat jäsenvaltion vastuulla. Alueellisten toimenpideohjelmien puitteissa täytäntöönpantujen hankkeiden valinnasta vastaava laitos on järjestelytoimisto toimenpideohjelman hallintoviranomaisena.

Komissio ehdottaa siksi kääntymistä Malopolskien järjestelytoimiston puoleen.(1)

>

Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11. heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti koheesiopolitiikalla olisi edistettävä kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä sisällyttämällä siihen kestävää kehitystä koskevat yhteisön ensisijaiset tavoitteet, sellaisina kuin Eurooppa-neuvosto ne on määritellyt Lissabonissa 23. ja 24. maaliskuuta 2000 ja Göteborgissa 15. ja 16. kesäkuuta 2001 pidetyissä kokouksissaan.

Yleisemmin kulttuurin ja sen kansallisen tason rahoittamisen osalta pitäisi muistaa, että kyseinen rahoitus on jäsenvaltioiden vastuulla. EU:n tasolla toimintaa toteutetaan toissijaisuusperiaatetta täysimääräisesti kunnioittaen, jolloin EU:n tehtävänä on tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toteuttamia toimia eikä korvata niitä.

Vuosien 2007−2013 EU:n kulttuuriohjelmalla edistetään kuitenkin kulttuuriammattilaisten, taideteosten sekä kulttuuriin ja taiteeseen liittyvien tuotteiden rajatylittävää liikkuvuutta ja vauhditetaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Ohjelmasta saa lisätietoa Puolan yhteyspisteestä the Cultural Contact Point Poland.(2)

 
 

(1) Urząd Marszałkowski Województwa Małopolskiego
Departament Polityki Regionalnej
Ul. Racławicka 56
30-017 Krakova
Puh. (012) 299-0700 Faksi: (012) 299-0726 http://www.wrotamalopolski.pl/root_FEM/
(2)Cultural Contact Point Poland
Adam Mickiewicz Institute
Alexandra Zajac
Katarzyna Grzybowska
Iwona Morawicz
Mokotowska 25 Str.
00-560 Varsova
Puola
Puh. +48 22 44 76 170 / 172 / 171 Faksi: +48 22 44 76 152
Sähköposti: azajac@iam.pl
kgrzybowska@mk.gov.pl
imorawicz@iam.pl
pkk.kultura@mk.gov.pl
http://www.mkidn.gov.pl/pkk

 

Kysymyksen nro 42 esittäjä Colm Burke(H-0226/09)
 Aihe: EU:n tietokanta lääketieteen alan ammattilaisista, joiden oikeus ammatinharjoittamiseen on peruutettu
 

Voiko komissio kommentoida sääntöjä, joiden mukaan perustetaan EU:n rekisteri lääketieteen alan ammattilaisista, joiden oikeus ammatinharjoittamiseen on peruutettu, kun otetaan huomioon, että Euroopan parlamentti on pyrkinyt sisällyttämään sellaisia toimia koskevan määräyksen ehdotukseen rajatylittävästä terveydenhuollosta?

 
  
 

(EN) Jäsenvaltiot ovat laatineet omat rekisterinsä, joissa luetellaan säänneltyjen ammattien joukkoon kuuluvat terveydenhuoltoalan ammattilaiset ja joissa on tarvittaessa kurinpitotoimia tai rikosoikeudellisia seuraamuksia heitä vastaan.

Lisäksi ammattipätevyyden tunnustamisesta annetulla direktiivillä 2005/36/EY(1) on vahvistettu toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä, koska tiedonvaihdosta kotijäsenvaltion ja vastaanottavan jäsenvaltion välillä on tehty pakollista. Erityisemmin se koskee tiedonvaihtoa kohdistetuista kurinpitotoimista tai määrätyistä rikosoikeudellisista seuraamuksista tai muista erityisistä vakavista seikoista, jotka todennäköisesti vaikuttavat kyseessä olevan toiminnan harjoittamiseen sekä kaikkia tietoja, jotka koskevat palvelun tarjoajan sijoittautumisen laillisuutta ja moitteetonta toimintaa.

On kehitetty sähköinen väline, jota kutsutaan IMIksi (sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä) ja jolla helpotetaan tiedonvaihtoa asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten välillä käyttämällä kaikille kielille etukäteen käännettyjä vakiolomakkeita, joissa on direktiivin 2005/36/EY tehokasta soveltamista varten tarvittavia kysymyksiä. IMI-järjestelmä toimii täysin lääkärien, hammaslääkärien, sairaanhoitajien, kätilöiden, farmaseuttien ja fysioterapeuttien kaltaisten terveydenhuoltoalan ammattilaisten osalta.

Tässä jäsenvaltioiden välisessä tietojenvaihdossa on noudatettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta annetussa direktiivissä 95/46/EY(2) ja henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetussa direktiivissä 2002/58/EY(3) säädettyä lainsäädäntöä henkilötietojen suojelusta.

Komissio antaa vuonna 2012 direktiivin 2005/36/EY soveltamista koskevan kertomuksen, jossa arvioidaan sen säännökset. Jos sitten käy selväksi, että erilaiset tietojenvaihtovelvoitteet ja -keinot ovat riittämättömiä kyseessä olevien ongelmien käsittelemiseksi, tietojenvaihtoon liittyviä velvoitteita (ja niiden yksityiskohtia) voidaan harkita uudelleen.

Komission ehdotuksessa direktiiviksi potilaiden oikeuksista rajatylittävässä terveydenhoidossa keskitytään potilaiden oikeuksiin ja liikkuvuuteen. Tässä ehdotuksessa terveydenhuoltoalan ammattilaisille asetetaan velvoite antaa kaikki asiaankuuluva tieto, jotta potilaat voivat tehdä tietoon perustuvan valinnan. Se voi sisältää tämän rekisteröintiaseman vahvistamisen.

 
 

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2005/36/EY, annettu 7. syyskuuta 2005, ammattipätevyyden tunnustamisesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti), EUVL L 255, 30.9.2005.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/46/EY annettu 24 päivänä lokakuuta 1995, yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta, EYVL L 281, 23.11.1995.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi), EYVL L 201, 31.7.2002.

 

Kysymyksen nro 43 esittäjä Liam Aylward(H-0228/09)
 Aihe: Lapsityövoima
 

Viime vuoden marraskuussa AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous hyväksyi mietinnön, jota olin mukana laatimassa ja jossa komissiota kehotettiin velvoittamaan EU:n alueella toimivat suuryritykset kantamaan vastuunsa työvoimakäytännöistä kaikilla toimitusketjun tasoilla. Mietinnön mukaan yhdenmukaisten normien noudattamista olisi tuettava koko toimitusketjussa riippumattoman tahon tekemillä säännöllisillä tarkastuksilla.

Mihin toimenpiteisiin komissio aikoo ryhtyä täyttääkseen velvollisuutensa asian suhteen?

 
  
 

(EN) Kysymys liittyy komission yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen lapsityövoimaa koskevasta mietinnöstä laatimaan seurantamuistioon(1). Kuten seurantamuistiossa todetaan, komission ja EU:n jäsenvaltioiden yritysten yhteiskuntavastuusta käyttämä määritelmä sisältää toimia, joita itse yritykset toteuttavat vapaaehtoisesti eivätkä pakollisen asetuksen takia. Siksi ei ole säädetty pakollisista toimenpiteistä kuten julkisten elinten suorittamasta toimitusketjun valvonnasta tai muista riippumattomista tarkastuksista.

Komissio tekee yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa yritysten yhteiskuntavastuun eurooppalaisen liittoutuman kautta, ja se on tukenut monia työpajoja tai "laboratorioita", joissa käsitellään yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä aiheita. Näissä työpajoissa on tuotettu monia suosituksia ja välineitä, joilla tuetaan yrityssektoria, muun muassa uusi internetportaali, jossa yrityksille tarjotaan ohjausta yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvistä kysymyksistä toimitusketjussa.

Komissio isännöi yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevää sidosryhmäfoorumia, jossa on mukana työnantajia, kansalaisjärjestöjä, ammattiyhdistyksiä, yliopistojen edustajia ja sijoittajia. Se osallistuu myös OECD:n(2) aloitteeseen monikansallisten yritysten toimintaohjeiden kehittämiseksi ja edistämiseksi sekä kannustaa EU:n teollisuutta liittymään Yhdistyneiden Kansakuntien Global Compact -aloitteeseen. Aivan viime aikoina komissio ja jäsenvaltiot ovat käsitelleet ihmisoikeuksien ja liike-elämän YK:n erityisedustajan John Ruggien vuonna 2008 YK:lle laatimassaan raportissa nimeltä Protect, Respect and Remedy kehittämiä puitteita. Komissio aikoo erityisesti käynnistää yhteistyössä YK:n erityisedustajan kanssa tutkimuksen kolmansissa maissa toimiviin EU:n yrityksiin sovellettavista ihmisoikeuksia ja ympäristökysymyksiä koskevista oikeudellisesta puitteista.

Kuten seurantamuistion esittelyssä yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sosiaalivaliokunnan helmikuussa 2009 järjestetyn kokouksen aikana todettiin, komissio osallistuisi mielellään yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen sosiaalivaliokunnan syyskuun 2009 kokoukseen keskustellakseen uusista kehitysvaiheista ja uusien seurantatoimien tuloksista. Yksi tällainen seurantatoimenpide sisältää eurooppalaisen lapsen oikeuksien foorumin seuraavan kokouksen(3) (pysyvä neuvoa-antava foorumi lasten oikeuksista sisäisissä ja ulkoisissa toimissa), joka järjestetään 18. kesäkuuta 2009 ja jossa keskitytään lapsityövoimaan. Yksi esityslistan aiheista on yritysten yhteiskuntavastuu ja sen osuus lapsityövoiman torjunnassa. Komissio katsoo, että näillä kehitysvaiheilla tarjotaan vakaa perusta jatkuvalle keskustelulle lasten oikeuksista ja yritysten yhteiskuntavastuusta.

 
 

(1) http://www.europarl.europa.eu/intcoop/acp/60_17/pdf/suivi_en.pdf
(2) Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.
(3) http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/children/forum/fsj_children_forum_en.htm

 

Kysymyksen nro 45 esittäjä Kathy Sinnott (H-0238/09)
 Aihe: Syövän ja yötyön tekemisen välinen yhteys
 

Yövuorossa työskentelyyn on yhdistetty syöpäriskin kohoaminen. Tutkimuksissa on osoitettu, että yövuorossa työskentelevillä miehillä esiintyy muita yleisemmin eturauhassyöpää ja että vastaavasti naisilla on suurempi riski sairastua rintasyöpään.

Maailman terveysjärjestö on luokitellut yötyön todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi, ja myös Yhdysvaltojen syöpäyhdistys (American Cancer Association) on ilmoittanut hyväksyvänsä kyseisen luokittelun.

Onko komissio tietoinen tästä syövän ja yötyön tekemisen välisestä yhteydestä? Aikooko komissio lisätä tukea tutkimukselle, jossa tarkastellaan, miten yötyö on vaikuttanut syövän esiintymiseen EU:ssa? Aikooko komissio perehtyä parhaisiin käytäntöihin ja tutkimuksiin, jotka koskevat keinoja, joilla yötyön tekemisestä voidaan tehdä turvallisempaa, sekä sitä, mikä on turvallisen yötyön enimmäispituus? Aikooko komissio työelämää ajatellen julkaista suuntaviivoja, joissa todetaan yötyön muodostavan syöpäriskin, jotta työnantajat ja työntekijät ovat tietoisia kyseisestä vaarasta?

 
  
 

(EN) Komissio on tietoinen väitteistä syövän ja yötyön välisestä yhteydestä, jota WHO:n kansainvälinen syöväntutkimuskeskus pitää "todennäköisenä".

Komissio tunnustaa, että tämä "todennäköinen" yhteys on tunnettu tiedeyhteisössä, jonka tutkimus perustuu alustavaan oletukseen, että yöllä tehtävä vuorotyö voi haitata tavallista biologisen kierron rytmiä. Se vaikuttaa melatoniinin tuotantoon, mikä puolestaan aiheuttaa hormonien epänormaalin suurta tuotantoa ja siten riskin tiettyjen syöpien kehittymisestä.

Komissio on aktiivisesti mukana yrityksissä vähentää työskentelyolojen kielteistä vaikutusta syövän osalta. Euroopan työturvallisuus- ja työterveysvirasto ja Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö ovat myös sitoutuneet aktiivisesti tutkimaan häiriytyneen unirytmin vaikutuksia terveyteen.

Syövän ehkäisemisen tärkein ala on kuitenkin tärkeimpiin terveyden taustatekijöihin perustuvassa ehkäisevien toimien toteuttamisessa, kuten Euroopan syövänvastaisessa säännöstössä todetaan. On arvioitu, että noin kolmannes kaikista syövistä voitaisiin estää muuttamalla tai välttämällä merkittävimpiä riskitekijöitä, kuten tupakointia ja alkoholin kulutusta.

Yleisemmin komissio suunnittelee käynnistävänsä syyskuussa 2009 eurooppalaisen syöväntorjunnan kumppanuusohjelman tukeakseen jäsenvaltioita näiden ponnisteluissa käsitellä syövän taakkaa tehokkaammin. Kumppanuudella annetaan puitteet syövän ehkäisyä ja valvontaa koskevan tiedon, valmiuksien ja asiantuntemuksen määrittämiselle ja jakamiselle yhdistämällä asiaankuuluvat sidosryhmät koko EU:ssa yhteisessä ponnistuksessa syövän käsittelemiseksi.

Toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä 12. kesäkuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi (direktiivi 89/391/ETY) kattaa työntekijöiden suojelun kaikkien työskentelyolosuhteiden aiheuttamilta riskeiltä.

Lisäksi työaikadirektiivissä (direktiivi 2003/88/EY)(1) on monia erityisiä yötyöntekijöiden suojatoimenpiteitä. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että yötyöntekijöillä on direktiivin mukaisesti oikeus ilmaiseen terveystarkastukseen ennen työhön ryhtymistä ja säännöllisen välein sen jälkeen. Niiden on myös varmistettava, että jos työntekijöillä on heidän yötyöhönsä liittyviä terveysongelmia, heidät pitäisi siirtää heille soveltuvaan päivätyöhön, jos se on mahdollista. Työnantajien, jotka teettävät säännöllisesti yötyötä, on ilmoitettava siitä pyydettäessä toimivaltaisille viranomaisille. Ja jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että työvuoroja laativat työnantajat ottavat huomioon sen yleisen periaatteen, että työ on mukautettava työntekijän mukaan.

Komissio seuraa edelleen tätä tärkeää kysymystä, joka koskee mahdollista yhteyttä syövän ja yötyön välillä.

 
 

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/88/EY, annettu 4 päivänä marraskuuta 2003, tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista, EUVL L 299, 18.11.2003, s. 9.

 

Kysymyksen nro 46 esittäjä Alojz Peterle(H-0241/09)
 Aihe: Kantasolut
 

31. maaliskuuta 2004 annetussa direktiivissä 2004/23/EY(1) vahvistetaan ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Direktiivi muodostaa puitteet ihmiskudosten ja -solujen hankinnalle Euroopan unionissa.. Direktiivi muodostaa puitteet ihmiskudosten ja -solujen hankinnalle Euroopan unionissa. Sen saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on pahasti viivästynyt joissakin jäsenvaltioissa, minkä seurauksena tietyt soluihin ja kudoksiin liittyvät toimintamenetelmät ovat joissakin jäsenvaltioissa melko kehittymättömiä. Lisäksi potilaat ja lääkärit ovat usein tietämättömiä kantasolujen eduista ja lääketieteen uusimmista menetelmistä, joissa käytetään kantasoluja.

Onko komissio saanut ennen 7. huhtikuuta 2009 kaikilta jäsenvaltioilta ajantasaisen kertomuksen direktiivin eri säännösten toimeenpanosta, kuten direktiivin 26 artiklassa säädetään?

Huhtikuun 18. päivänä vietetään eurooppalaista potilaan oikeuksien teemapäivää. Aikooko komissio tehostaa toimiaan, joilla potilaille ja lääkäreille tiedotetaan kantasolujen eduista?

 
  
 

(EN) Komissio lähettää joka vuosi jäsenvaltioille kyselylomakkeen ihmiskudosten ja -solujen laatu- ja turvallisuusvaatimuksista annetun direktiivin 2004/23/EY osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista ja täytäntöönpanoa koskevan prosessin arvioimiseksi. Kyselyn tuloksista keskustellaan jäsenvaltioiden kanssa toimivaltaisten viranomaisten kokouksessa. Tuloksista julkaistaan yhteenvetotaulukot terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston internetsivulla.

Vuoden 2009 kyselylomakkeen tulokset ovat myös perustana kertomukselle direktiivin 2004/23/EY vaatimusten noudattamisesta sen 26 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio ottaa tällä hetkellä vastaan vastauksia, jotka kootaan 27.−28. toukokuuta 2009 järjestettävää seuraavaa kokousta varten.

Direktiivin 2004/23/EY ja sen täytäntöönpanodirektiivien tarkoituksena on laatia ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevat vähimmäisvaatimukset. Se ei kata tutkimusta, jossa käytetään ihmiskudosta ja -soluja eikä sillä puututa jäsenvaltioiden tekemiin päätöksiin tietyntyyppisten ihmissolujen, kuten kantasolujen, käytöstä tai käyttämättä jättämisestä.

 
 

(1) EUVL L 102, 7.4.2004, s. 48.

 

Kysymyksen nro 47 esittäjä Athanasios Pafilis(H-0242/09)
 Aihe: Chatonella-myrkkylevän aiheuttama Maliakos-lahden saastuminen
 

Jo ainakin kahden kuukauden ajan Keski-Kreikan alueella Maliakos-lahden vesissä havaittu Chatonella-myrkkylevä on aiheuttanut ennennäkemättömiä kalojen joukkokuolemia. Tämän ympäristökatastrofin seurauksena alueen kalastajat ovat epätoivoisessa tilanteessa ja esittävät oikeutetusti vastalauseita. Tämän myrkkylevän kasvu johtuu tutkijoiden lausuntojen mukaan lahteen laskevan Sperhios-joen lisääntyneestä ja moninaisesta saastumisesta, jonka aiheuttajina ovat teollisuuden tuottamat ja muut jätteet ja jätevedet. Kuten alueen asukkailla on tapana sanoa, lahti on muuttunut suureksi "myrkkykeitoksi".

Mikä on komission kanta tämän vakavan ympäristöongelman hoitamiseen, tilanteesta taloudellisesti kärsivien kalastajien tukemisen tarpeeseen ja yleisemmin alueen ekologisen tasapainon palauttamiseen, joka on järkkynyt saastumisen takia?

 
  
 

(EN) Arvoisa jäsen kertoo Sperhios-joen ja Maliakos-lahden saastumisesta ja siihen liittyvistä vaikutuksista alueen kalakantoihin ja kalastajiin.

EU:n ympäristölainsäädännössä säädetään selkeistä mekanismeista vesiemme suojelemiseksi

puuttumalla saastumiseen sen lähteillä muun muassa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin(1) ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annetun direktiivin (IPPC)(2) nojalla

säätämällä ympäristötavoitteet kaikille vesialueille (joille, järville, pohjavesille ja rannikkovesille) vesipuitedirektiivin(3) nojalla

Yhdyskuntajätedirektiivillä vaaditaan jäsenvaltioita keräämään ja käsittelemään jätevedet kaikista taajamista, joissa on yli 2 000 asukasta (tai vastaava jäteveden aiheuttama saastuminen) joko vuoteen 1998, 2000 tai 2005 mennessä (riippuen taajaman koosta ja kohteena olevien vesien piirteistä). Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetussa direktiivissä (IPPC) vaaditaan, että sen soveltamisalaan kuuluvilla teollisuuslaitoksilla on yhdennetty lupa ja että ne täyttävät myös parhaimpiin käytettävissä oleviin tekniikoihin perustuvat ehdot. Nykyisiltä laitoksilta edellytettiin, että niillä on direktiivin mukainen lupa 30. lokakuuta 2007 mennessä.

Komission on tutkinut molempien direktiivien täytäntöönpanoa Kreikassa ja on tullut johtopäätökseen, että velvoitteita ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön. Komissio on siksi aloittanut molempien direktiivien osalta oikeudelliset rikkomusmenettelyt Kreikkaa vastaan.

Vesipuitedirektiivissä säädetään velvoitteesta saavuttaa/säilyttää kaikkien vesien hyvä veden laatu (hyvä tila) yleisesti vuoteen 2015 mennessä. Jäsenvaltioiden on tehtävä ympäristöanalyysi paineista ja vaikutuksista joulukuuhun 2004 mennessä, ja niiden on kehitettävä suunnitelmia ja ohjelmia "hyvän tilan" saavuttamiseksi 22. joulukuuta 2009 mennessä.

Sperhios-joen paineiden ja vaikutusten ympäristöanalyysissä käsitellään erityisesti kyseisen joen vedenlaatua koskevia ongelmia. Kuten arvoisa jäsen mainitsi Maliakos-lahdesta, saastumisen aiheuttamat häiriöt ekosysteemissä voivat myös aiheuttaa tietyn levälajin valtavaa kasvua ja myrkyllisiä vaikutuksia kaloihin. Jokien ja suistojen (vaihettumisalueet) "hyvä tila" määritellään monilla perusteilla, muun muassa kalakantojen koostumuksen ja runsauden perusteella. Joulukuuhun 2009 mennessä tehtävissä suunnitelmissa ja ohjelmissa on käsiteltävä nykyisiä ongelmia ja laadittava toimenpiteitä ympäristönlaatua koskevan tavoitteen saavuttamiseksi sekä Sperhios-joen että Maliakos-lahden osalta.

Alueen kalataloudelle mahdollisesti annettavan tuen osalta Euroopan kalatalousrahastosta annetun asetuksen(4), nojalla jäsenvaltiot voivat luonnonkatastrofien sattuessa tai poikkeuksellisessa tapahtumassa toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä osallistuakseen kalastustoimien väliaikaista lopettamista koskevien tukitoimien rahoittamiseen. Vaikka yleiset vaatimukset ja periaatteet on määritelty asetuksessa, jäsenvaltioiden vastuulla on päättää, pitääkö kyseinen kalastustoiminta lopettaa ja voidaanko tukea antaa.

 
 

(1) EYVL L 135, 30.5.1991.
(2)EUVL L 24, 29.1.2008.
(3)EYVL L 327, 22.12.2000.
(4) EUVL L 223, 15.8.2006.

 

Kysymyksen nro 48 esittäjä Karin Riis-Jørgensen(H-0244/09)
 Aihe: Urheiluvedonlyöntioikeus
 

Ranskan hallitus ilmoitti 8. maaliskuuta komissiolle ja EU:n jäsenvaltioille (direktiivin 98/34/EY(1)) mukaisesti) online-pelejä ja -vedonlyöntiä koskevasta lakiesityksestään. Ehdotuksessa esitellään ensimmäistä kertaa EU:n historiassa "urheiluvedonlyöntioikeus", oletettavasti ranskalaisten urheilukilpailujen lahjomattomuuden säilyttämiseksi. Tämä oikeus pakottaisi urheiluvedonlyöntitoiminnan harjoittajat tekemään taloudellisia sopimuksia ranskalaisten urheiluliittojen kanssa.

Voisiko komissio ilmoittaa, ovatko nämä Ranskan online-vedonlyöntimarkkinoille asetetut rajoitukset hyväksyttäviä ja EU:n lainsäädännön mukaisia?

Lisäksi mitä todisteita (tilastollisia tai muita) Ranskan viranomaiset ovat antaneet siitä, että tämä toimenpide on tarpeellinen? Entä kuinka tällainen oikeus voi mitenkään edistää "rehtiä urheilua"?

 
  
 

(EN) Komissio tutkii parhaillaan kyseistä lakiluonnosta eikä se ole vielä viimeistellyt kantaansa mutta tekee niin ennen toimenpidekieltokauden päättymistä 8. kesäkuuta 2009.

 
 

(1)EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37.

 

Kysymyksen nro 49 esittäjä Konstantinos Droutsas(H-0248/09)
 Aihe: Pienten ja keskisuurten itsenäisten kalastuselinkeinon harjoittajien häviäminen
 

Kansojen etujen vastaista EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa ajetaan entistäkin taantumuksellisempaan suuntaan uudella neuvoston ehdotuksella asetukseksi yhteisön valvontajärjestelmästä yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi (KOM(2008)0721). Kalastajien ammattijärjestöt vastustavat voimakkaasti yhteistä kalastuspolitiikkaa, koska sillä tuetaan suuria yrityskeskittymiä. Se enteilee jälleen suuria voittoja alalla toimiville monopoliyrityksille ja loukkaa pienten ja keskisuurten kalastajien oikeuksia. Sen myötä myös kalan kuluttajahinnat nousevat ja pienet ja keskisuuret itsenäiset kalastuselinkeinon harjoittajat häviävät. Samalla unohdetaan kaikki toimenpiteet kalanviljely- ja teollisuuslaitosten jätteiden, kaupunki- ja maatalousjätteiden sekä merenkulun ja asevoimien jätteiden aiheuttaman merten saastumisen valvomiseksi.

Mikä on komission kanta näihin kysymyksiin ja kalastajien perusteltuihin vastalauseisiin?

 
  
 

(EN) Ehdotuksella uudeksi kalastuspolitiikan valvontajärjestelmäksi (KOM(2008)0721) pyritään varmistamaan yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) sääntöjen noudattaminen, minkä tarkoituksena on säilyttää kalakantojen terveys kaikkien kalastajien etujen mukaisesti. Komissio ei ole samaa mieltä siitä, että ehdotuksella tuetaan suurten liikekonsernien etuja ja vahingoitetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Uuden valvonta-asetuksen odotetaan johtavan sääntöjen parempaan noudattamiseen. Ajan myötä se saa aikaan parempia kalastusmahdollisuuksia kaikille kalastuslaivaston osille, mukaan luettuna erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, ja sillä varmistetaan paremmat toimitukset markkinoille.

Koska ehdotuksessa käsitellään kalastustoiminnan valvontaa, se ei ole asianmukainen väline kalanviljelystä peräisin olevan merten pilaantumisen tai teollisuudesta, asutuksesta, maataloudesta, laivaliikenteestä tai sotilaallisesta toiminnasta peräisin olevan jätteen käsittelemiseksi. Näitä kysymyksiä käsitellään niihin liittyvässä asianmukaisessa lainsäädännössä.

 

Kysymyksen nro 50 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0251/09)
 Aihe: Yhteistyö onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla
 

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat tehneet päätöksen 2850/2000/EY(1) yhteisön yhteistyöjärjestelyistä onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä aiheutuvan meren pilaantumisen alalla sekä yhteisön mekanismin perustamisesta pelastuspalvelualan avustustoimia varten.

Mitä komissio on tähän mennessä tehnyt parantaakseen jäsenvaltioiden toimintakykyä tilanteissa, joissa öljyä tai muita haitallisia aineita pääsee tai on välittömässä vaarassa päästä mereen, sekä edistääkseen vaarojen ennaltaehkäisyä? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa asiassa?

 
  
 

(EN) Komissio antoi 22. joulukuuta 2006 tiedonannon(2), jossa esiteltiin yhteisön toimintaa meren pilaantumisen torjumisen ja torjuntavalmiuden osalta ja valmius- ja torjuntatoimien edistämistä ja jatkamista 1. tammikuuta 2007 alkaen (yhteisön yhteistyöjärjestelyjen päätyttyä)(3).

Jos tapahtuu onnettomuus ja katastrofi on niin laaja, että kansalliset torjuntavalmiudet eivät riitä, hätätilanteesta kärsivä maa voi ottaa yhteyttä yhteisön pelastuspalvelumekanismiin ja seuranta- ja tiedotuskeskukseen, josta on säädetty neuvoston päätöksellä 2007/779/EY, Euratom(4). Yhteisön pelastuspalvelumekanismi perustettiin vuonna 2001 tarjoamaan tukea vakavissa hätätilanteissa ja edistämään ja parantamaan jäsenvaltioiden ja yhteisön antaman tuen koordinointia.

Euroopan meriturvallisuusvirasto perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002(5). Viraston on tarjottava jäsenvaltioille ja komissiolle teknistä ja tieteellistä apua laivojen onnettomuuksista tai tahallisista päästöistä johtuvan pilaantumisen osalta ja tuettava apua koskevien pyyntöjen perusteella jäsenvaltioiden saasteidentorjuntamekanismeja. Hätätilanteesta kärsivät jäsenvaltiot ovat maaliskuusta 2006 alkaen voineet pyytää virastoa tuomaan saasteidentorjunta-aluksia täydentämään niiden ponnisteluja pilaantumisen torjumiseksi täydentävillä resursseilla.

EU sääti joulukuussa 2006 alusten aiheuttaman pilaantumisen torjunnan alalla 154 miljoonan euron arvoisesta monivuotisesta rahoituksesta kaudelle 2007−2013.(6). Pilaantumisen torjuntaa ja torjuntavalmiutta koskevan suunnitelmansa mukaisesti virasto on perustanut saasteidentorjunta-alusten verkoston, joka kattaa kaikki EU:n alueelliset meret. Tähän mennessä jäsenvaltiot ovat pyytäneet kolme kertaa näiden alusten lähettämistä.

Lopuksi kannattaa panna merkille, että EU on kehittänyt muita lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joilla edistetään aluksista aiheutuvan pilaantumisen estämistä, ja tästä viimeisimpänä esimerkkinä on äskettäin hyväksytty kolmas merenkulun turvallisuuspaketti.(7)

 
 

(1)EYVL L 332, 28.12.2000, s. 1.
(2)KOM(2006)0863.
(3)EYVL L 332, 28.12.2000.
(4)EYVL L 314, 1.12.2007.
(5) EYVL L 208, 5.8.2002.
(6) EUVL L 394, 30.12.2006.
(7) Ei vielä julkaistu EUVL:ssä.

 

Kysymyksen nro 51 esittäjä Holger Krahmer(H-0252/09)
 Aihe: (Romuajoneuvodirektiivin 2000/53/EY liitteessä II 2008/689/EY) asetetun lyijyn käyttöä koskevan vapautuksen päättymisaika
 

Romuajoneuvodirektiivin 2000/53/EY(1) tarkistetussa liitteessä II (2008/689/EY(2) äskettäin asetetut lyijyn käyttöä joissakin jäljellä olevissa sovelluksissa koskevan vapautuksen päättymisajat (vuoden 2010 loppu uusille ajoneuvotyypeille) vaarantavat ympäristöystävällisten ja turvallisten ajoneuvosovellusten käyttöönoton, kun käytettävissä ei ole teknisiä vaihtoehtoja lyijylle. Vapautuksia koskevia päättymispäivämääriä on pidennettävä.

Millä tavoin komissio aikoo taata, että kyseinen tarkistus mahdollistaa nopean ja myönteisen päätöksenteon, jotta autoteollisuus saa mahdollisimman pian oikeudellisvarmuuden ja varmuuden suunnitella toimintaansa?

Millä tavoin komissio aikoo ottaa huomioon neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission antamat suositukset tässä autoteollisuuden vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, jotta voidaan välttää tarpeettomat hallinnolliset menettelyt sekä taloudelliset rasitteet, punnita kustannuksia ja hyötyjä sekä ottaa huomioon tärkeimmät CARS 21 -periaatteet siten, että arvioidaan sääntelyn aiheuttamia kumulatiivisia kustannuksia ja mahdollistetaan ennustettavissa oleva ja oikeusvarmuuden takaava toimintaympäristö?

 
  
 

(EN) Komissio tarkastaa säännöllisesti romuajoneuvoista annetun direktiivin 2000/53/EY(3).liitteen II sisältämän vapautuksia "raskasmetallikiellosta" koskevan luettelon. Tällä hetkellä komissio tekee tutkimusta, jossa tehdään valmistelutöitä kyseisen liitteen mukauttamiseksi viidettä kertaa tekniseen ja tieteelliseen edistykseen. Tutkimuksessa keskitytään erityisesti kahteen arvoisan jäsenen mainitsemaan vapautukseen. Tästä aiheesta järjestettiin ensimmäinen julkinen kuuleminen tammikuun 26. päivän ja maaliskuun 9. päivän välillä vuonna 2009 välillä (katso: http://rohs-elv.exemptions.oeko.info). Kun komission asiantuntija on tarkistanut kaikki toimitetut tekniset ja tieteelliset tiedot, laaditaan komission päätösluonnos liitteen II tarkistamisesta. Tästä luonnoksesta järjestetään kuuleminen kaikissa komission yksiköissä ja jäsenvaltioissa, jotka äänestävät siitä. Mikäli äänestystulos on myönteinen, luonnokseen sovelletaan kolme kuukautta kestävää parlamentin valvontaa. Sen jälkeen, mikäli tulos on myönteinen, toimenpide hyväksytään. Komissio pyrkii tekemään tämän päätöksen vuoden 2009 loppuun mennessä.

Liitteen II tarkistamisprosessilla ei luoda uusia taloudellisia rasituksia, koska se on ollut käytössä direktiivin antamisesta alkaen ja ala on aina ollut tietoinen siitä, että kaikkiin vapautuksiin voidaan soveltaa tarkistamisprosessia. Komission yksiköt tekevät kaikkensa varmistaakseen alan ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden niiden sääntöjen ja menettelyjen puitteissa, joita on sovellettava kaikissa yhteisön lainsäädännön tarkistamismenettelyissä. Komissio on tästä asiasta säännöllisesti yhteydessä alaan ja pyrkii tarjoamaan oikeaa tietoa liitteen II tarkistamisen tilanteesta sen kaikissa vaiheissa.

 
 

(1) EUVL L 225, 23.8.2008, s. 10.
(2) EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34.
(3) EYVL L 269, 21.10.2000, s. 34.

 

Kysymyksen nro 52 esittäjä Rumiana Jeleva (H-0254/09)
 Aihe: EU-Egypti-assosiaationeuvosto: Egypti rikkoo EU-Egypti-toimintasuunnitelmaa välittämällä Al-Manar-televisiokanavan lähetyksiä Eurooppaan
 

Kielletyn terrorismia lietsovan Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan egyptiläisen Nilesatin välityksellä rikkovat suoranaisesti EU–Egypti-toimintasuunnitelmaa ja uhkaavat Euroopan turvallisuutta.

Onko komissio ryhtynyt toimenpiteisiin ottaakseen Al-Manar-televisiokanavan lähetykset Eurooppaan Nilesatin välityksellä esille 27. huhtikuuta 2009 pidettävässä EU–Egypti-assosiaationeuvostossa? Mikäli vastaus on kielteinen, milloin komissio aikoo ottaa tämän EU–Egypti-toimintasuunnitelman rikkomisen esille Egyptin kanssa?

 
  
 

(EN) EU−Egypti-assosiaationeuvoston kokouksessa 27. huhtikuuta Luxemburgissa antamassaan lausunnossa EU rohkaisi Egyptiä jatkamaan ponnistelujaan, joiden tavoitteena on torjua kaikkien alojen syrjintää ja edistää suvaitsevaisuutta kulttuuriin, uskontoon ja vakaumuksiin ja vähemmistöihin liittyvissä asioissa. EU ilmaisi näissä puitteissa huolensa joistakin egyptiläisen Nilesatin välityksellä lähetettyjen Al-Manar-televisiokanavan lähetysten syrjivästä sisällöstä. EU tuomitsee kaiken kansallisen, rasistisen tai uskonnollisen vihan lietsomisen, joka on yllytystä syrjintään, vihamielisyyteen tai väkivaltaan.

 

Kysymyksen nro 53 esittäjä Alexander Alvaro(H-0256/09)
 Aihe: Sananvapaus ja tšekkiläinen säädös lehdistönvapauden rajoittamisesta
 

Tšekin tasavallassa on äskettäin tullut voimaan ennennäkemätön laki sanan- ja lehdistönvapauden rajoittamisesta, nimittäin 5. helmikuuta 2009 päivätty säädös, jolla muutetaan säädöstä N:o 141/1961, joka koskee rikostuomioistuinten menettelyjä (rikoslainsäädäntö). Säädöksen mukaan poliisin salakuuntelunauhoitteiden julkistamisesta saattaisi saada jopa 5 vuotta vankeutta ja 180 000 euron sakot.

Tietääkö komissio onko tälle tšekkiläiselle säädökselle edeltäjiä muissa EU-maissa?

Katsooko komissio, että ottaen huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan sekä perusoikeuskirjan juridisen arvon, tämä Tšekin tasavallan ennenkuulumaton laki aiheuttaa vakavaa huolta sen vaikutuksista ilmaisunvapauteen (joka taataan perusoikeuskirjan 11 artiklassa), etenkin kun rangaistuksena on jopa viiden vuoden vankeusrangaistus ja jopa 180 000 euron sakot?

Katsooko komissio, että Tšekin tasavalta rikkoo säädöksellään törkeästi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklaa?

 
  
 

(EN) Viestimistä saatujen tietojen perusteella komissiolla on käsitys, että Tšekin tasavallan perustuslakituomioistuimeen on huhtikuussa 2009 jätetty perustuslakiin perustuva valitus arvoisan jäsenen mainitseman lain rikkomisesta.

Komissio toistaa, että ilmaisunvapaus on yksi niistä periaatteista, joille Euroopan unioni perustuu, ja se on osa jäsenvaltioille yhteisiä perustuslakiin liittyviä perinteitä. Tätä vapautta voidaan rajoittaa vain, jos rajoituksista "säädetään lailla", jos ne on säädetty Euroopan ihmisoikeussopimuksessa mainittujen yhden tai useamman legitiimin tavoitteen saavuttamiseksi ja jos näiden tavoitteiden saavuttaminen on "välttämätöntä demokraattiselle yhteiskunnalle".

Komissio muistuttaa myös, että Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen nojalla komissio ei voi tutkia väitettyjä perusoikeuksien loukkauksia, joilla ei ole yhteyttä yhteisön lainsäädäntöön.

 

Kysymyksen nro 54 esittäjä Saïd El Khadraoui (H-0258/09)
 Aihe: Romutuspalkkiot vanhojen autojen luovuttamisen ja uuden auton ostamisen yhteydessä
 

Viime kuukausina useat jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön tilapäisiä palkkioita, joiden tarkoituksena on saada vanhat henkilöautot nopeammin pois liikenteestä ja suosia uusia, ympäristöystävällisempiä autoja.

Voiko komissio esittää yleiskatsauksen romutusmaksuista maissa, joissa se on otettu käyttöön? Miten se on vaikuttanut uusien autojen ostamiseen? Minkä tyyppisiä autoja on ostettu eniten palkkioiden avulla? Millaisia ovat romutusmaksuilla ostettujen autojen ympäristöominaisuudet?

Voiko komissio arvioida, kuinka paljon vanhoja autoja on romutettu romutusmaksujen kannustamina? Mikä on luovutettujen autojen käyttöikä? Millaisia ovat toimitettujen autojen ympäristöominaisuudet?

Aikooko komissio esittää lainsäädäntöä romutuspalkkioiden sääntelemiseksi? Mitä muita aloitteita komissio on jo toteuttanut romutuspalkkioiden osalta?

Mikä on romutuspalkkioiden vaikutus ympäristöön? Koskeeko vaikutus vain uuden auton nopeampaa ostamista, vai voidaanko puhua myös autokannan paremmasta laadusta, tehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä?

 
  
 

(EN) Komissio katsoo, että romutusjärjestelmien kaltaisilla kysynnän hallintatoimenpiteillä voi olla merkittävä asema autokannan uusimisen edistämisessä ja vanhempien ja saastuttavampien autojen korvaamisessa uudemmilla ja teknisesti kehittyneimmillä ajoneuvoilla. Siksi komissio on pitänyt myönteisenä asianomaisten jäsenvaltioiden aloitteita ja varmistanut samalla, että kyseiset ohjelmat ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia.

Kysynnän hallintaa koskevista toimenpiteistä, joilla pyritään parantamaan uusien ajoneuvojen kysyntää ja avustamaan vanhojen ajoneuvojen romuttamisessa, säädetään marraskuussa 2008 annetussa Euroopan talouden elvytyssuunnitelmassa(1). Tässä elvytyssuunnitelmassa säädetään autoalan julkisen tuen tärkeimmistä tekijöistä.

Komissio kehotti 16. helmikuuta 2009 jäsenvaltioiden asiantuntijoita vaihtamaan romutusohjelmia koskevia parhaita käytäntöjä. Komissio antoikin sen jälkeen 25. helmikuuta 2009 "romutusohjelmia koskevat ohjeet" osana tiedonantoa "Euroopan autoteollisuuden kriisiin reagoiminen"(2). Komissio on tässä asiakirjassa ilmaissut halukkuutensa vahvistaa kansallisten toimenpiteiden koordinointia, jotta voidaan varmistaa toimenpiteiden täysimääräinen tehokkuus ja estää sisämarkkinoiden häiriintyminen. Ohjeissa annetaan jäsenvaltioille käytännön ohjeita ajoneuvojen romutusohjelmien suunnittelusta ja selitetään asiaankuuluva yhteisön lainsäädäntö. Jäsenvaltioita on myös kehotettu ilmoittamaan romutusohjelmistaan komissiolle avoimuuden takia. Komissio sitoutui arvioimaan ohjelmat nopeasti ja tarkistamaan, vastaavatko ne direktiiviä 98/34/EY(3), jossa vaaditaan ilmoittamaan valmisteluvaiheessa teknisiä määräyksiä koskevat tiedot. Komission mielestä ei siksi ole tällä hetkellä tarvetta lainsäädännölliseen toimintaan romutuspalkkioita koskevien puitteiden perustamiseksi.

Tällä hetkellä kymmenellä jäsenvaltiolla on käytössä romutusohjelmat ja kaksi muuta on ilmoittanut, että ne aikovat ottaa ne lähitulevaisuudessa ripeästi käyttöön. Kannattaa panna merkille, että nykyiset ohjelmat ovat hyvin erilaisia, erityisesti romutettavan ajoneuvon vähimmäisikää koskevien ehtojen osalta (9−15 vuotta) ja hankittavaa ajoneuvoa koskevien vaatimusten osalta (eli Euro-päästönormit, hiilidioksidipäästöt, enimmäiskilometrimäärä).

On liian aikaista arvioida näiden ohjelmien yleistä tehokkuutta. Saatavilla olevien tietojen mukaan nämä ohjelmat ovat kuitenkin osoittautuneet onnistuneiksi joissakin jäsenvaltioissa, ja niillä on myönteisiä leviämisvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin. Maaliskuussa 2009 tilastoitu autojen rekisteröinnin pieni lasku on katsottu romutusohjelmien ansioksi. Samoin maaliskuussa 2009 nämä kannustimet vauhdittavat joissakin jäsenvaltioissa kauppaa huomattavasti verrattuna edellisen vuoden samaan kuukauteen (Saksassa 40 prosentilla, Slovakiassa 18 prosentilla, Ranskassa kahdeksalla prosentilla). On myös huomattu, että ohjelmat lisäävät tehokkaampien, ympäristöystävällisempien ja vähemmän polttoainetta kuluttavien autojen kysyntää. Vielä ei kuitenkaan ole saatavilla järjestelmällistä arviointia keskimääräisten hiilidioksidipäästöjen tai ilman epäpuhtauksien vaikutuksesta.

 
 

(1) KOM(2008)0800 lopullinen
(2) KOM(2009)0104 lopullinen
(3)EYVL L 204, 21.7.1998.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö