Puhemies. – (CS) Esityslistalla on seuraavana yhteiskeskustelu Elmar Brokin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta laatimasta mietinnöstä Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvät institutionaaliset näkökohdat (2009/2133(INI) – (A7-0041/2009)) sekä neuvoston ja komission Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevista julkilausumista.

  Elmar Brok, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, lähestymme vihdoin Lissabonin sopimuksen lopullisen ratifioinnin aikaa ja alamme nyt tarkastella sitä, kuinka sopimus on pantava täytäntöön. Me kaikki tiedämme, että sopimus on siirrettävä todellisuuteen, mikä on aivan yhtä merkittävää kuin perustuslain tai sopimuksen kaltaisen primäärilainsäädännön kirjoitettu teksti.

Tämän vuoksi haluan jälleen kerran muistuttaa kaikkia alkuperäisestä tarkoituksesta, sillä tämänhetkiset keskustelumme ulkosuhdehallinnosta, korkeasta edustajasta ja komission varapuheenjohtajasta ovat yksi valmistelukunnan tuloksista, jonka hallitustenvälinen konferenssi hyväksyi Lissabonin sopimukseen.

Tarkoitus oli tehdä Euroopan unionista entistä tehokkaampi etenemällä kohti tilannetta, jossa EU puhuu yhdellä äänellä. Tämän vuoksi me tarvitsemme tällaisen uuden korkean edustajan ja varapuheenjohtajan, jonka yksikön on oltava luotettava, jotta tämä voi tehdä oikeutta tehtävilleen.

Valmistelukunnan toinen periaate oli avoimuus ja kolmas demokratia. Nämä olivat kolme peruslähtökohtaa, ja valmistelukunnan erityisesti kansallisista parlamentin jäsenistä koostuvalle parlamentaariselle enemmistölle oli selvää, että Euroopan unioni on aina parempi aloilla, joilla se toimii yhteisömenetelmän mukaisesti, ja aina suhteellisen heikko aloilla, joilla se toimii hallitusten välisen menetelmän mukaisesti.

Näiden valmistelujen hengen mukaisesti sopimuksen täytäntöönpanon ei pidä johtaa hallitusten välisen lähestymistavan vahvistamiseen sillä seurauksella, että tukahdutetaan demokraattisesti paremmin valvottava, menestyksekkäämpi ja avoimempi yhteisömenetelmä.

Tämän vuoksi en aina ymmärrä, miksi jäsenvaltiot ovat ensisijaisesti kiinnostuneita organisaatiokaavioista, mutta eivät siitä, kuinka nämä periaatteet käytännössä toteutetaan. Olemme sitä mieltä, ettemme tarvitse uutta neuvoston ja komission väliin sijoittuvaa byrokraattista yksikköä, joka pitkällä ajanjaksolla koostuisi 6 000–8 000 henkilöstä, eläisi omaa elämäänsä ja muodostuisi itsenäiseksi kuningaskunnaksi, jota emme voisi valvoa.

Olettakaamme, että yksikkö osoitetaan komissiolle hallinnollisena elimenä, ja tunnustakaamme, että sen on oltava luonteeltaan ainutlaatuinen. Se ei voi olla tavanomainen komission virasto, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla toimivalta jakautuu yhteisön ja neuvoston kesken. Tämän vuoksi meidän on varmistettava, että neuvostolla on takeet, jotta se voi kohtuullisesti ilmaista oikeutensa ja jotta siihen sovelletaan lojaalia lähestymistapaa.

On tärkeää korostaa, että komission kansallisia asiantuntijoita on kohdeltava eri tavalla kuin ennen, toisin sanoen heillä on oltava samat oikeudet. On tehtävä selväksi, että parlamentin valvonta- ja budjettivaltaa ei mitenkään saa rajoittaa, vaan sen sijaan niitä on vahvistettava.

Tämän vuoksi haluan muistuttaa komissiolle keskustelun tässä vaiheessa, ettei meillä ole pelkästään kuulemisoikeutta vaan että me parlamentaarikot olemme myös pakottaneet komission antamaan suostumuksensa. Emme jätä komissiota ja korkeaa edustajaa kuulemisten ulkopuolelle. Meidän on varmistettava, että henkilöstösääntöä ja varainhoitosäädöksiä muutettaessa Euroopan parlamentilla on yhteispäätösoikeus samalla tavalla kuin talousarviomenettelyssä. Tämän vuoksi kehotan kahta toimielintä kuvaamaan julkilausumissaan sitä tapaa, jolla tehokkuuden, avoimuuden ja demokratian periaatteet voidaan yhdistää toisiinsa. Tämä ei käynyt minulle selväksi aiemmista Coreper-asiakirjoista, jotka sain käsiini.

(Suosionosoituksia)

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa esittelijä Brok, arvoisat parlamentin jäsenet, tiedän, että Euroopan ulkosuhdehallinnon kehittäminen on asia, joka kiinnostaa paljon täällä parlamentissa. Luin esittelijä Brokin esittämän ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan maanantaina hyväksymän mietinnön suurella mielenkiinnolla ja voimakkaalla osallistumisen tunteella. Puheenjohtajavaltio on luonnollisesti täysin samaa mieltä siitä, että esittelijä Brok mietinnössään toteaa ulkosuhdehallinnon olevan keskeinen tekijä pyrkiessämme tekemään yhteisön ulkopolitiikasta aktiivisen ja entistä yhtenäisemmän välineen, jonka avulla yhteisön politiikka näyttäytyy paremmassa valossa ympäri maailmaa.

Tarkoituksen on kuroa umpeen komission ja neuvoston työskentelyn välillä ollut kuilu, jotta unionin politiikka etenee samaan suuntaan. Tämä on tarpeen, jotta voimme olla mahdollisimman tehokkaita. Tämän vuoksi on tärkeää, että ulkosuhdehallinto saa mahdollisimman hyvän alun. Tämä on yksi Lissabonin sopimuksen suurimmista ja merkittävimmistä haasteista. Pelissä on paljon palasia, joiden on osuttava kohdalleen, ja tämän vuoksi neuvostossa on käynnissä laaja-alaisia valmisteluja.

Eurooppa-neuvoston tavoitteena on päästä sopimukseen raportista, jota korkea edustaja nimitetyksi tultuaan voi käyttää lähtökohtana esittäessään ehdotuksia ulkosuhdehallinnolle. Euroopan parlamenttia tietenkin kuullaan tämän työnaikana korkean edustajan ehdotusten esittämisestä. Siihen asti puheenjohtajavaltio varmistaa, että Euroopan parlamentin kanssa käydään säännöllistä vuoropuhelua. Olemme käyneet tätä vuoropuhelua tähänkin asti ja jatkamme samalla tavalla. On tärkeää, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat säännöllisesti yhteydessä toisiinsa näissä asioissa, ei pelkästään virkamiesten välityksellä vaan myös poliittisella tasolla.

Heti Irlannin kansanäänestyksen jälkeen – ja olemme todella iloisia myönteisestä tuloksesta – jäsenvaltiot ja komissio aloittivat tiiviin työskentelyn ulkosuhdehallinnon valmistelemiseksi. Työ edistyy, ja olen aivan varma, että kykenemme ensi viikolla esittämään Eurooppa-neuvostolle useita käyttökelpoisia ajatuksia tulevasta korkeasta edustajasta. Koska lopullisen ehdotuksen esittäminen on korkean edustajan tehtävä, hän tietenkin osallistuu työhön heti nimityksensä jälkeen. Tämä on hyvin tärkeää, jotta hänellä on mahdollisuus esittää osansa ehdotukseen.

Puheenjohtajavaltio esittää sopimuksen periaatteista, jotka kattavat viisi tärkeintä tekijää, jotka ovat ulkosuhdehallinnon toiminnan ulottuvuus, sen laillinen asema, sen henkilöstö ja rahoitus sekä EU:n lähetystöt. Tätä ei vielä ole saatettu loppuun, ja keskustelut jatkuvat, mutta esitän teille esimerkin siitä, kuinka pitkälle olemme tähän mennessä päässet, ja tämän osalta neuvoston ja komission ja toivottavasti lopulta myös Euroopan parlamentin kesken yhteisymmärrys vaikuttaa laajalta.

Euroopan ulkosuhdehallinnon toiminnan ulottuvuuden osalta on selvää, että meidän on perustettava yhteisen vastuun maantieteellisiä ja alakohtaisia "toimistotehtäviä" niitä tehtäviä varten, joita tällä hetkellä hoitavat komissio ja neuvoston sihteeristö. Komission tulee jatkossakin olemaan pääasiallisessa vastuussa kauppaa, kehitysapua ja laajentumista koskevissa asioissa, vaikka onkin vielä määritettävä täsmällisesti, missä jako komission ja ulkosuhdehallinnon välillä kulkee kehitysavun osalta.

Jäsenvaltiot ja komissio ovat yhtä mieltä myös siitä, että ulkosuhdehallinnon laillisen aseman on kuvastettava ja tuettava sen ainutlaatuista sui generis -asemaa, joka sillä on EU:n järjestelmässä. Riippumatta siitä, minkälaiseen oikeudelliseen ratkaisuun päädytään, sen on noudatettava hyvän hallintotavan ja vastuuvelvollisuuden periaatteita.

Henkilöstö rekrytoidaan komissiota, neuvoston sihteeristöstä ja jäsenvaltioista. Tästä määrätään selkeästi Lissabonin sopimuksessa. Kaikilla henkilöstöluokilla on oikeus virkaan yhtäläisin ehdoin. EU:n lähetystöt tulevat olemaan korkean edustajan alaisuudessa heti kun Lissabonin sopimus tulee voimaan.

Yksi merkittävä asia Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisessa on yhteys Euroopan parlamenttiin. Kun korkea edustaja on nimitetty, hän kuulee säännöllisesti Euroopan parlamenttia niin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikankin tärkeimmistä linjoista ja merkittävistä suuntausvalinnoista. Olen varma, että tiiviitä yhteyksiä Euroopan parlamenttiin vaalitaan myös virkamiestasolla. Euroopan ulkosuhdehallinnolla on siis oltava yhteyksistä parlamenttiin vastaava yksikkö.

Suurin piirtein näin pitkälle olemme päässeet keskusteluissa. Enempää yksityiskohtia en voi esittää, sillä keskustelut jatkuvat edelleen, mutta teemme kaiken voitavamme pitääksemme parlamentin edelleen ajan tasalla edistymisestä. Korkeaa edustajaa ei tietenkään vielä ole nimitetty, joten nämä ajatukset ovat edelleen vain ajatuksia, siinä kaikki. Viime kädessä on korkean edustajan tehtävä esittää ehdotus Lissabonin sopimuksen määräysten mukaisesti.

Tämän kerrottuani haluan kiittää teitä mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro ja odotan rakentavaa keskustelua, jonka aikana kuuntelen luonnollisesti tarkkaan parlamentin kantoja ja vastaan parhaan kykyni mukaan mahdollisiin kysymyksiinne.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme toivoakseni viimeisellä kierroksella ennen Lissabonin sopimuksen voimaan saattamista, saattamassa päätökseen kahdeksan vuotta kestäneitä keskusteluja ja neuvotteluja. Irlannin kansanäänestyksen ratkaisevan tuloksen jälkeen me kaikki toivomme, että myös Tšekin tasavalta seuraa pian esimerkkiä. Jos saavutamme tämän Euroopan uudelleenyhdentymisen 20-vuotisjuhlan aikana, se on suuri päivä Euroopalle ja sen kansalaisille – eikä vähiten sen vuoksi, että voimme kiinnittää kaiken huomiomme tulevaisuuden painaviin haasteisiin ja poliittisiin huoliin.

Nyt saavuttaessamme viimeiset vaiheet haluan onnitella parlamenttia, erityisesti sen perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa esittelijänään Elmar Brok kantansa esittämisestä Lissabonin sopimuksen keskeisestä tekijästä, joka on Euroopan ulkosuhdehallinto. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen tarjoaa Euroopan unionille ja kaikille siihen kuuluville toimielimille mahdollisuuden saavuttaa se, mitä olemme jo kauan toivoneet: yhteinen ääni maailmassa ja EU:n vaikutusvallan vahvistaminen maailmassa.

Jäsen Brokin mietinnössä tunnustetaan tämä suuri mahdollisuus. Yhdessä tämän merkittävän keskustelun ja monien muiden parlamentin edustajien kuulemisten kanssa mietintö on merkittävä panos työhömme puheenjohtajavaltio Ruotsin, mutta myös jäsenvaltioiden ja neuvoston sihteeristön kanssa tulevina kuukausina. Olen iloinen voidessani vahvistaa, että komissio kannattaa vahvasti parlamentin yleistä lähestymistapaa. Olen samaa mieltä juuri mainitsemistanne avoimuuden, demokratian ja johdonmukaisuuden periaatteista. On luonnollisesti tärkeää, että kaikki toimielimet tekevät yhteistyötä auttaakseen vastanimitettyä korkeaa edustajaa ja varapuheenjohtajaa tämän Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamispäätöksen valmisteluissa – sillä kuten tiedätte, tämä päätös edellyttää komission suostumusta ja parlamentin kuulemista.

Ensinnäkin haluan mainita Euroopan ulkosuhdehallinnon aseman. Se tulee todellakin olemaan ainutlaatuinen, eikä ole valmista mallia noudatettavaksi. Me olemme luomassa jotain uutta. Se ei tule olemaan hallitusten välinen eikä puhtaasti yhteisömenetelmään perustuva, mutta meidän on varmistettava, että uuden järjestelmän lähestymistapa on aidosti yhteisöllinen ja että sitä ohjaa ja se perustuu yhteisön politiikan vahvuuksiin, kuten täällä myös mainittiin. Keskeinen meitä kaikkia kiinnostava kysymys on mitä Euroopan ulkosuhdehallinnon on kyettävä toteuttamaan. Tämän pitäisi olla tavoitteemme. Saattamalla yhteen ulkosuhteiden alan eri toimijoita voimme varmistaa, että suhteemme ulkomaailmaan ovat selkeitä, johdonmukaisia ja perustuvat yhtenäisiin poliittisiin tavoitteisiin. Sen on toimittava EU:n ulkopolitiikan ytimen auktoriteettina, paikkana, jossa politiikka kehitetään ja koordinoidaan. Se on myös koettava tällaiseksi niin Euroopan unionin sisällä kuin sen ulkopuolellakin, ja Euroopan ulkosuhdehallinto voi olla tehokas vain, jos se toimii hyvin muiden toimielinten kanssa ja kunnioittaa täysimääräisestä toimielinten välistä tasapainoa.

Tämän vuoksi katson hyvin tärkeäksi, että Euroopan ulkosuhdehallinto perustetaan siten, että se voi tehdä hyvin tiivistä yhteistyötä komission ja neuvoston kanssa ja noudattaa täysimääräisesti vastuuvelvollisuuttaan Euroopan parlamentille. Uskoakseni parlamentin kannalta ulkoasiain vastuun keskittäminen yhteen yksikköön merkitsee selkeää muutosta parlamentin kyvyssä täyttää tehtävänsä unionin politiikan valvojana. Yksikön itsensä tavoin myös parlamentin suhteiden siihen ja korkeaan edustajaan tai varapuheenjohtajaan on tavallaan oltava sui generis.

Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen edellyttää erilaisia päätöksiä, todennäköisesti muutoksia varainhoitoasetukseen ja henkilöstösääntöön, jotka molemmat edellyttävät komission ehdotusta ja hyväksyntää yhteispäätösmenettelyssä.

Korkea edustaja/varapuheenjohtaja tarvitsee toimivaltaa johtaakseen yksikköä, mutta yksikön on palveltava myös koko EU:n järjestelmää – todennäköisimmin Euroopan komission puheenjohtajaa ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa sekä muita ulkosuhteiden alalla toimivia komission jäseniä. Sen on kyettävä auttamaan niin Brysselissä kuin kolmansissakin maissa Euroopan parlamenttia ja sen ulkomaille matkustavia virallisia valtuuskuntia.

Jäsenvaltioiden tiivis osallistuminen uuden yksikön toimintaan on yksi keskeisistä innovaatioista. Coreper-lähettiläät tarkastelevat, kuinka jäsenvaltioiden korkealaatuiset diplomaatit saadaan parhaiten yksikköön varhaisessa vaiheessa. Me komissiossa tarkastelemme sitä, kuinka tämä on toteutettavissa ennen henkilöstösäännön muuttamista, ja yksikköön nimittämisen on tapahduttava ansioihin perustuvien valintaprosessien kautta. Maantieteellinen jakautuminen ja sukupuolten välinen tasapaino on otettava asianmukaisesti huomioon. Tämä kaikki vastaa hyvin laajasti mietinnössä esitettyjä toiveita.

Uskomme myös, että Euroopan ulkosuhdehallinnon jäsenillä, olivatpa nämä EU:n virkamiehiä tai jäsenvaltioiden virkamiehiä määräaikaisin sopimuksin, on oltava samat oikeudet. Heidän on oltava joka suhteessa tasa-arvoisia.

Mitä tulee yksikön toimialaan, sillä on oltava kattava näkemys unionin suhteista muuhun maailmaan, joten se tarvitsee maantieteellisiä toimistoja sekä horisontaalisia yksiköitä tarkastelemaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikka, yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, ihmisoikeuksia sekö suhteita YK:n elimiin koskevia kysymyksiä. Tavoitteena on välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, että kaikki EU:n ulkopolitiikasta vastaavat tekevät tehokasta yhteistyötä, ja myös komissiossa tulee edelleen olemaan kaupasta, kehityspolitiikasta, kehitysavun täytäntöönpanosta, humanitaarisesta avusta ja laajentumisesta vastaavat yksiköt. Komissio jatkaa tietenkin myös unionin keskeisten sisäpolitiikan alojen ulkoisten näkökohtien johtamista, ja keskeinen kysymys nykyisessä keskustelussa on, kuinka ulkoisen tuen suunnittelua hallinnoidaan.

Voin vakuuttaa parlamentille, että EU:n kehitysapupolitiikka, myös köyhyyden poistaminen, tulee olemaan keskeinen osa komission ulkoisissa toimissa. Korkea edustaja/varapuheenjohtaja sekä kehitysavusta vastaava komission jäsen tulevat tekemään asiassa hyvin tiivistä yhteistyötä. Siitä, että uusi korkea edustaja on myös komission varapuheenjohtaja, joka vastaa kaikkien EU:n ulkoisten toimien koordinoinnista, on apua. Yksikkö vastaa myös lähetystöjen hallinnosta, vaikka lähetystöjen henkilöstö tulee, kuten nytkin eri yksiköistä – ei pelkästään Euroopan ulkosuhdehallinnosta vaan myös komission yksiköistä ja kenties myös muista Euroopan unionin toimielimistä ja elimistä.

Sopimuksen tullessa voimaan komission lähetystöistä tulee EU:n lähetystöjä. Tämä tuo niille uusia vastuita, muttei heikennä niiden asemaa kaikkien komission toimien edustajina. EU:n lähetystöjen on vastattava edustuksesta, koordinoinnista ja neuvotteluista sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen. Useimmissa paikoissa menettely tapahtuu sujuvasti. Joissain paikoissa, joissa työtaakka on erityisen raskas, on kuitenkin organisoitava jonkinlaista taakanjakoa, ei pelkästään kiertävälle puheenjohtajalle vaan myös muille jäsenvaltioille.

Täysin uuden ulkosuhdehallinnon perustaminen on suuri tehtävä. Kuten mietinnössänne todetaan, se kehittyy ajan myötä. Me saamme oppia yhdessä. Ensimmäisen tavoitteemme on oltava. että sopimuksen voimaantulon ja Euroopan ulkoasianhallinnon perustamisen välisenä ajanjaksona EU:n ulkoisten politiikanalojen tehokas toiminta jatkuu. Teemme neuvoston sihteeristön kanssa yhteistyötä korkean edustajan/varapuheenjohtajan kanssa varmistaaksemme, ettei aukkoja synny. Meidän on kuitenkin katsottava pidemmälle. Olemme saattamassa yhteen virkamiehiä ja diplomaatteja eri toimielimistä ja kaikissa jäsenvaltioista. Kuten tiedämme, yhteinen ulkopolitiikka ei ole vain 27 kansallisen politiikan summa. Euroopan ulkosuhdehallintoon tarvitaan ihmisiä, jotka menettämättä erityisiä kansallisia yhteyksiään osaavat ajatella eurooppalaisesti. Tämän vuoksi meidän on siis luotava EU:n diplomaattinen kulttuuri ja EU:n ryhmähenki. Tässä koulutus on hyvin tärkeää.

Mietinnössä esitetään kiehtova ajatus yhteisön diplomaattiakatemiasta. Sillä välin voimme hyödyntää jäsenvaltioiden diplomaattikoulutusta. Osallistuin aivan hiljattain yhteisön diplomaattiohjelman 10-vuotisjuhlaan. Se on tehnyt tietä valmiiksi. On syytä panna merkille, että komissio on jo 1970-luvulta lähtien järjestänyt koulutusseminaareja yli 5 700 diplomaatille. Yksi Euroopan ulkosuhdehallinnon tehtäviä tulee olemaan koulutusstrategian laatiminen sen varmistamiseksi, että kaikilla sen jäsenillä on taustoistaan riippumatta valmiudet hoitaa tehtävänsä. Erityisesti lähetystöjen päälliköiden on kyettävä hoitamaan poliittisten tehtäviensä lisäksi myös komission toimintoja, jotka ovat hyvin merkittävä osa lähetystöjen mandaattia.

Jäsen Brokin mietinnössä pohditaan myös sitä, olisiko Euroopan ulkosuhdehallinnon vastattava myös konsulipalveluista. Komissio suhtautuu asiaan avoimesti, vaikka sen kehittely voikin viedä jonkin aikaa. Nämä ovat tulevaisuuden asioita. Tällä hetkellä haasteenamme on varmistaa, että Euroopan ulkosuhdehallinto toimii hyvin ja kaikkien eduksi: Euroopan kansalaisten, jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin eduksi. Komissio kannattaa Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista, haluaa sen menestyvän ja tekee kaikin tavoin osansa tämän varmistamiseksi. Mietintö osoittaa, että parlamentti on samoilla linjoilla.

Pahoittelen puheenvuoroni pituutta, mutta minusta tämä on niin tärkeä asia. Arvoisa puhemies, toivon teidän antavan minulle anteeksi.

  Puhemies. – (EN) Hyvä komission jäsen, annan tietenkin teille anteeksi, sillä olen täysin samaa mieltä. Tämä on hyvin tärkeä asia.

  Alojz Peterle, PPE-ryhmän puolesta. – (SL) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät entiset kollegat valmistelukunnasta, hyvät kollegat, onnittelen esittelijä Elmar Brokia siitä, että hän on hyvin selkeästi määrittänyt Euroopan parlamentin kannan Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen liittyvissä asioissa.

Tällaisen yksikön perustaminen on hyvin looginen ja välttämätön seuraus päätöksestä yhdistää kaksi ulkopoliittista tehtävää yhteen, ja se on välttämätöntä Euroopan unionin ulkopoliittisen identiteetin kehittämiselle. Yhdennetty diplomatia merkitsee yksinkertaistamista, entistä yhdennetympiä ja tehokkaampia toimia sekä suurempaa näkyvyyttä ja tunnustettavuutta.

Tämän yhteisen yksikön perustaminen ei ole pelkästään tekninen tehtävä. Sillä on vaikutusta myös niiden poliittisten aikeiden täytäntöönpanossa, jotka Euroopan unioni haluaa toteuttaa yhdistämällä korkean edustajan ja Euroopan komission varapuheenjohtajan tehtävät yhdelle henkilölle. Uuden yksikön kehittämisen olisi juonnettava juurensa samasta ajatuksesta, jonka mukaan nämä kaksi ulkopoliittista tehtävää yhdistettiin ja jonka seurauksena neuvoston ja komission ulkopoliittiset pyrkimykset yhdentyvät.

On tärkeää, että yksikön perustamisessa otetaan asianmukaisesti huomioon komission, neuvoston ja parlamentin asemat ja niiden välinen yhteistyö, ja että se perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yhteistyöhaluun.

Vaikka katsonkin, että Euroopan unionin edun mukaista olisi, että yhtenäinen yksikkö aloittaisi toimintansa mahdollisimman pian, kannatan voimakkaasti suositusta sen asteittaisesta käyttöönotosta, jotta se voi hakea itselleen kaikkein asianmukaisimman ja tehokkaimman muodon. Minusta vaikuttaa järkevältä, että yksikkö olisi osa komission hallintorakennetta, niin organisaationsa kuin talousarvionsa osalta.

Minusta on ehdottoman tärkeää, että tulevan yksikön henkilöstöön kuuluu myös henkilöstöä kansallisista diplomaattisista yksiköistä, mikä varmasti tekisi siitä Euroopan unionin kansalaisten kannalta paremman ja helpommin lähestyttävän ja erityisesti tämä koskee valtioita, joilla on vain vähän diplomaattista edustusta.

  Roberto Gualtieri, S&D-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tällä keskustelulla ja huomenna hyväksyttävällä mietinnöllä parlamentti aikoo osoittaa halunsa auttaa Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisessa, jo tässä alustavassa vaiheessa käymällä rakentavaa keskustelua neuvoston ja komission kanssa. Katsomme, että tämän toimielinten välisen keskustelun käynnistäminen on ennen kaikkea hyödyllistä ja järkevää, koska sopimuksessa määrätyn menettelyn mukaan parlamentti esittää kantansa korkean edustajan esittämään ehdotukseen ja koska parlamentin toimivalta talousarvion osalta edellyttää sen suostumusta ja yhteistyötä. Tämä siis mainitsematta komission suostumusta, josta jäsen Brok puhui, sillä se tuo parlamentille lisää toimivaltaa.

Katsomme kuitenkin myös, että velvollisuutemme on vaatia tätä keskustelua heti, sillä Euroopan ulkosuhdehallinto on yksi merkittävimpiä Lissabonin sopimuksen innovaatioita. Sen ominaispiirteillä on määrä olla suurta merkitystä yhteisön hallinnon uudelleenorganisointiin, tapaan, jolla unionin toimielinten välisestä yleisestä tasapainosta päätetään käytännössä.

Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmä jakaa Brokin mietinnössä esitetyn kannan ja oli aktiivisesti mukana sen laatimisessa. Kannalla pyritään kehittämään ulkosuhdehallinnon asemaa unionin ulkoisten toimien yhteisöulottuvuuden ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan hallitusten välisen ulottuvuuden välisenä siltana Lissabonin sopimuksen V osastossa esitetyllä tavalla.

Olemme luonnollisesti tietoisia ulkosuhdehallinnon ainutlaatuisesta luonteesta, jossa otetaan huomioon myös korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan asema, aivan kuten olemme tietoisia siitäkin, ettei ulkosuhdehallintoon pidä sisällyttää kaikkia niitä yksiköitä, joita komissio käyttää pannessaan täytäntöön ulkoisten toimien moninaisia näkökohtia – sillä kyse ei ole pelkästään YUTP:sta – alkaen kehitysyhteistyöstä.

Pidämme kuitenkin ratkaisevan tärkeänä, että ulkosuhdehallinto pystyy tekemään unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta entistä tehokkaampaa ja sen ulkoisista toimista johdonmukaisempia. Pidämme myös ratkaisevan tärkeänä, että ulkoasianhallinto on parlamentin demokraattisessa valvonnassa, ja tämän vuoksi katsomme, että sen sisällyttäminen komission hallintorakenteeseen on näiden tavoitteiden kannalta johdonmukaisin vaihtoehto, jota todella kannatamme. Äänestimme tämän vuoksi Brokin mietinnön puolesta.

  Andrew Duff , ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komissio on aivan oikeassa todetessaan, että ulkosuhdehallinnolla olisi oltava käytössään kaikki tarvittavat välineet ja varat, jotta se voi harjoittaa aktiivista maailmanlaajuista ulkopolitiikkaa. On ratkaisevan tärkeää, että kaikki tämän hienon hankkeen osapuolet alkavat luottaa toisiinsa ja ulkosuhdehallintoon, myös tiheimmin asutut ja määräilevät valtiot.

On tärkeää, että Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeriö lähettää ulkoasianhallintoon pikemminkin huippuhenkilöstöään kuin hylkiöitä. Olen täysin samaa mieltä siitä, että parlamentaarisen valvonnan ja varainhoidon valvonnan vuoksi ulkoasianhallinto olisi liitettävä komissioon, niin hallinnollista kuin talousarviotakin koskevista syistä. Minun on todettava neuvostolle, ettei voida hyväksyä ulkoasianhallinnon sijoittamista samaan luokkaan talous- ja sosiaalikomitean tai oikeusasiamiehen kanssa osana varainhoitoasetusta. Minusta Brokin mietinnön laatiminen on ollut käytännöllinen valmisteluvaihe ulkosuhdehallinnon perustamisprosessissa, mutta minusta meidän on nyt pysähdyttävä ja odotettava tärkeiden kysymysten kanssa kunnes korkea edustaja/varapuheenjohtaja on valittu.

Parlamentille on hyvin tärkeää, että meillä on poliittinen neuvottelukumppani neuvoteltaessa ulkoasianhallinnon perustamisesta ja tulevasta ohjelmasta, joten toivomme jäsenvaltioiden toimittavan henkilöstöä kaikkiin näihin virkoihin.

  Indrek Tarand, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ET) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, on ollut hieno ja miellyttävä kokemus tehdä työtä useiden ihailtavien henkilöiden kanssa. Onnittelen jäsen Brokia ja myös monia muita, jotka antoivat panoksensa. Nyt haluan kuitenkin lainata puheenjohtaja Barrosoa, joka totesi tänään aamulla viisaasti: "Edes toimielimet eivät ole ikuisia, tarvitaan valtavasti poliittista tahtoa." Itse asiassa toimielinten perustaminen ei ole mahdollista ilman poliittista tahtoa. Estääksemme tilanteen, jossa vain perustamme uuden toimielimen, poliittisen tahtomme on oltava etusijalla uuden laitoksen perustamisessa. Tavoitteena on aidosti eurooppalainen ja todellisuudessa ainutlaatuinen organisaatio, joka palvelee kaikkien Euroopan kansalaisten yhteisiä etuja. Jos haluamme välttää niin tyypillistä päällekkäisyyttä tai mahdollista resurssien tuhlaamista, meidän on varmistettava, että budjettivarojen osoittaminen ja näiden varojen käyttö tapahtuu Euroopan parlamentin valvonnassa.

Mietinnössä määritetään laajasti yhteisöjen tuomioistuimelle raportoidut periaatteet, jotka auttavat meitä nimittämään korkean edustajan ja laatimaan myös suunnitelman. Suunnitelman laadittuamme olemme paremmassa asemassa ja meillä on myös mahdollisuus toteuttaa omaa poliittista tahtoamme. Koska vihreiden toiveet ovat kaikkien tiedossa – kuten rauhan luominen, perusoikeuskirjan ehdoton soveltaminen ja tietenkin sukupuolten välinen tasa-arvo – en nyt käsittele näitä aiheita tänään, mutta lupaan tarkastella näitä aiheita uudestaan ajallaan. Joka tapauksessa minusta neuvoston olisi hyvin viisasta harkita naisen nimittämistä korkeaksi edustajaksi, sillä me kaikki tiedämme, ettei komission puheenjohtaja ole nainen. Itse asiassa naista ei ole koskaan nimitetty johtamaan Eurooppaa, ja kun me nyt luomme uutta yhteisön toimielintä, olisi kenties hyvä ajatus tarkastella tätä näkökohtaa.

Mietintöä tarkastellessani olen kiinnittänyt huomiota joidenkin alueiden erittäin kielteisiin asenteisiin. On ehdotettu, ettei Euroopan parlamentilla olisi tässä mitään tehtävää ja että se vain pyrkii tekemään itseään tärkeämmäksi tällä mietinnöllä. Vastaan tähän, että parlamentti on tärkeä ja meidän on otettava tämä huomioon. Ulkoasianhallintoa koskeva mietintömme tarjoaa oikein hyvän mahdollisuuden tuoda esiin näitä tosiseikkoja. Kehotan näin ollen kaikkia tukemaan mietinnön hyväksymistä, ottaen huomioon sen, ettei se sisällä kaikkia parannuksia ja toiveita. Tärkeintä on nyt hyväksyä mietintö.

  Ashley Fox, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista pettymykseni siihen, että parlamentti jälleen tarkastelee mietintöä, jossa ennakoidaan Lissabonin sopimuksen ratifiointia. Pohdin mahtaisimmeko käydä tätä keskustelua tänään, jos Saksan perustuslakituomioistuin edelleen tutkisi sopimusta. En usko siihen, joten kysynkin, miksi Tšekin tasavaltaa kohdellaan toisin. Kuten englantilainen kirjailija George Orwell olisi saattanut huomauttaa, kaikki jäsenvaltiot ovat tasa-arvoisia, mutta eräät ovat muita tasa-arvoisempia.

Haluan puhua eurooppalaisen diplomaattikorkeakoulun perustamista vastaan. Aikana, jona kaikkiin jäsenvaltioihin kohdistuu valtavia budjettipaineita, EU:n olisi osoitettava malttia. Meidän olisi toimittava julkisen kukkaron vartijoina. Tavoitteemme tulisi olla julkisten varojen harkitseva käyttö ja pyrkimys palauttaa rahaa edustamillemme jäsenvaltioille ja veronmaksajille silloin kun voimme.

Ehdotuksella ei ole hintaa. Se on jälleen esimerkki siitä, kuinka jotkut parlamentin jäsenet ovat liian halukkaita toteuttamaan suuria tekoja muiden ihmisten rahoilla. Eurooppalainen diplomaattikorkeakoulu on rahan tuhlausta ja siitä tulisi vain yksi lisätaakka veronmaksajille.

Haluan muistuttaa kollegoja siitä, että mahdollisen yhteisen ulkopoliittisen kannan määrittävät neuvostossa edustettuina olevat jäsenvaltiot, ei komissio eikä varmasti tämä parlamentti. Euroopan ulkoasianhallinnon mahdollisesti tarvitsema lisähenkilöstö on lähetettävä jäsenvaltioista eivätkä he tarvitse erillistä koulutusta. Heidän maailmalle edustamansa politiikka on ministerineuvoston politiikkaa, ei jotain itsenäistä eurooppalaista politiikkaa.

Diplomaattikorkeakoulu olisi tarpeen vain, jos EU aikoisi viedä ulkoasioiden valvonnan jäsenvaltioilta. Toivon, ettei se päivä koskaan koita ja aion tehdä kaikkeni sen estämiseksi.

(Puhuja suostui vastaamaan kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Andrew Duff (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kysyä puhujalta, että jos hän joutuu pettymään ja sopimus itse asiassa tulee voimaan, tukisiko hän Chris Pattenin nimittämistä korkeaksi edustajaksi?

  Ashley Fox (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen siitä, että mielipidettäni kysytään, mutta epäilenpä, ettei se olisi päätökseni.

  Helmut Scholz, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän mahdollisuudesta käyttää tänään puheenvuoro. Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä / Pohjoismaiden vihreä vasemmisto on toistuvasti tehnyt selväksi täysistunnoissa perustavaa laatua olevan kriittisyytensä Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan suuntaa ja luonnetta kohtaan ja vastustanut tätä suuntausta, myös Lissabonin sopimusta. Tämä yhteinen keskustelu vaalikauden alussa koskee yhtä kauden merkittävintä mietintöä. Vaikka ymmärränkin jäsen Brokin motiivit parlamentin toiminnan näkökulmasta, meidän on saatava jotain aikaan määräajassa, jolloin on vaikea punnita asianmukaisesti ja vastuullisesti uudesta rakenteesta seuraavia ulottuvuuksia ja monimutkaisia asioita.

Keskustelun aikana on tullut selväksi, kuinka paljon on vielä valitettavasti ilmassa ja näin ollen kansallisen vallan ja hallitusten sekä EU:n rakenteiden välisen pokeripelin varassa. GUE/NGL-ryhmä vastustaa tätä. Tämän vuoksi toivomme, että Euroopan parlamentilla on neuvottelujen jälkeen mahdollisuus jälleen tarkastella Euroopan ulkosuhdehallintoa tämän aamun täysistunnossa puheenjohtajavaltio Ruotsille ilmaistujen odotusten mukaisesti neuvotteluvaltuuksien maltillisen laatimisen osalta. Meidän on parlamentissa myös varmistettava, että Euroopan kansalaisille tiedotetaan mahdollisimman laajasti Euroopan ulkosuhdehallinnon eri näkökohdista, erityisesti Lissabonin sopimukseen liittyvien epäilysten ja kritiikin sekä entistä suuremman avoimuuden ja demokraattisen yhteispäätösmenettelyn soveltamista koskevan vaatimuksen osalta.

Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevia keskusteluja on käyty kuukausia suljetuin ovin. Ryhmäni haluaa jälleen todeta, että Euroopan parlamentin, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen, joita asia on tähän mennessä koskettanut, tai jopa kansallisten parlamenttien jättäminen ulkopuolelle herättää vakavia kysymyksiä. Tämä varsinkin, kun vilkas ja avoin keskustelu toimielinrakenteista on hyvin tärkeää niiden tulevaisuuden legitiimiyden ja julkisen vastuuvelvollisuuden kannalta. Tämän vuoksi olen tyytyväinen jäsen Brokin lähestymistapaan, jolla hän pyrkii mietinnössään saamaan Euroopan parlamentille vähintään parlamentaarisen yhteispäätösoikeuden. Joillakin vaatimuksillamme pyritään samaan tulokseen.

Vastustamme kaikkia pyrkimyksiä – ja tämän totean yksiselitteisesti ja kategorisesti – sisällyttää ulkosuhdehallintoon poliittis-sotilaallisia rakenteita riippumatta siitä, tehdäänkö se nyt vai tulevaisuudessa. Muiden muassa Ranska on ehdottanut tätä neuvostossa. Mielestämme mahdollista sotilaallisen suunnitelman, salaisen palvelun rakenteiden sekä yleisten diplomaattisten ja poliittisten tehtävien yhdistelmää ei voida hyväksyä.

  Morten Messerschmidt, EFD-ryhmän puolesta. – (DA) Arvoisa puhemies, minulta kysyttiin eilen kolmea syytä sille, miksi ihmisten olisi äänestettävä tätä mietintöä vastaan. Se on varsin helppoa: demokratia, demokratia ja demokratia.

Ensinnäkin on naurettavaa, että parlamentti haluaa antaa mietinnön, joka perustuu sopimukseen, jonka kohtalo on vielä täysin epävarma. Kukaan ei tunne Lissabonin sopimuksen tulevaisuutta, ja jokainen, joka vähänkään kunnioittaa demokraattisia rakenteita – joka vähänkään kunnioittaa Tšekin tasavallan kaltaisia jäsenvaltioita – odottaisi tämän hankkeen kanssa, kunnes sopimuksen tulevaisuus on täysin selvä.

Toiseksi tämä mietintö (ja koko parhaillaan rakenteilla oleva ulkosuhdehallinto) kuvastavat jäsenvaltioiden oman ulkopolitiikkansa harjoittamista koskevan suvereenin oikeuden täydellistä vaarantamista, kieltämistä ja kunnioittamatta jättämistä. Tämän vuoksi mietinnössä pyritään myös saamaan komissio vastuuseen kaikesta. Komissio, varsinkaan virkamiehen roolissaan, ei tietenkään luonnollisesti ole kansan valitsema. Toisin sanoen, jos kansalaiset haluavat toisenlaista ulkopolitiikkaa, siihen ei ole mitään mahdollisuutta, sillä ainoastaan neuvoston, mikä tarkoittaa hallituksia, kansalaisten on mahdollista vaihtaa – ei komissiota.

Kolmanneksi tämä tarkoittaa sitä, että on demokraattinen farssi, kun parlamentti haluaa antaa enemmän valtaa joillakin suvereenien valtioiden aivan ratkaisevan keskeisillä aloilla komissiolle, jolla ei ole kansalta saatuja valtuuksia. Tämä parlamentti perustuu pelkästään kratosiin – pelkästään valtaan. Se ei koskaan perustu demosiin. Meidän olisi keskityttävä sen sijaan demosiin – meidän olisi keskityttävä kansaan eikä valtaan. Tarvitsemme siis enemmän demokratiaa. Tämän vuoksi mietintö on hylättävä.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, mietinnöllä pyritään tuomaan meille mielenrauha uudesta yksiköstä, mutta minusta se toimii täysin päinvastoin. Toisaalta siinä väitetään, että yksikkö täydentää jäsenvaltioiden diplomatiaa, eikä kyseenalaista sitä. Mielestäni loppumietintö on kuitenkin jyrkässä ristiriidassa tämän vakuutuksen kanssa.

Mietinnön 4 kohdassa todetaan, että yksikön toimintaa – tällä tarkoitetaan sen toimivaltaa – ei voida täydellisesti rajata tai määritellä etukäteen. Sen 8 kohdan d alakohdassa ehdotetaan, että ulkosuhdehallintoon kuuluvat lähetystöt voisivat ottaa hoitaakseen jäsenvaltioiden konsulipalvelut. On selvää, että yksiköllä pyritään – ei lyhyellä vaan pitkällä aikavälillä – valtaamaan ja korvaamaan jäsenvaltioiden diplomaattiset edustustot, kenties lopulta jopa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan veto-oikeus YK:n turvallisuusneuvostossa.

Kun EU:n toimielin vakuuttaa, ettei se tee sitä tai tätä, on varsin selvää, mitä se aikoo tehdä. Pyydän anteeksi Shakespearelta, tuo raportti vakuutti mielestäni liiaksi. Kuka tai mikä tätä elintä lainkaan valvoo? Ei uskoakseni neuvosto. Sen on toimittava yksimielisesti. Jos se ei pysty tekemään päätöstä, yksikkö yksinkertaisesti jatkaa oman agendansa toteuttamista. Entä parlamentti? Ei, sitä ainoastaan kuullaan. Tämä elin harjoittaa ulkopolitiikkaa jäsenvaltioiden johtajien ohi ja ilman jäsenvaltioiden tai Euroopan parlamentin tehokasta valvontaa. Kansallisten hallitusten asema heikkenee kirkkovaltuuston tasolle.

  Carlo Casini (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, katson ensinnäkin velvollisuudekseni kiittää esittelijää, joka on tehnyt loistavaa työtä, ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajana minun on kiitettävä myös kaikkia valiokunnan jäseniä ja molempien lausuntonsa antaneiden valiokuntien jäseniä – ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysyhteistyövaliokunnan – niiden ripeästä työstä.

Olemme itse asiassa pyrkineet laatimaan asiakirjan – jonka toivon hyväksyttävän – esitettäväksi 29. ja 30. lokakuuta kokoontuvalle neuvostolle. Olemme tietoisia siitä, että tämä ei ole lopullinen mietintö. Siinä pyritään pikemminkin esittelemään uusia toimintasuuntia, jonkinlainen polku seurattavaksi neuvostolle ja nimitettävälle korkealle edustajalle.

Korkean edustajan tehtävänä on laatia oma organisaatiosuunnitelmansa, jota me vuorostamme tarkastelemme. Parlamentille siis esitetään vain suuntaviivoja. Tiedämme myös, että ulkosuhdehallintoa koskevan operaation menestys liittyy korkean edustajan asemaan, jolla on toimivalta organisoida ja hallinnoida kaikkea. Haluamme saada hänen kauttaan aikaan johdonmukaisen ja yhdenmukaisen ulkopolitiikan. Olemme tietoisia siitä, että ongelmia on, se on jo todettu, mutta ongelmat on ratkaistava. Tärkeää on, että suunta, tiedot ja ulottuvuus ovat selkeitä.

Brokin mietinnössä esitetään joitakin mielenkiintoisia ehdotuksia tämän osalta – minun on puhuttava lyhyesti, sillä aikani loppuu – mutta niihin sisältyy joka tapauksessa yksikön sisällyttäminen komission hallintorakenteeseen, päätös yhteisömallin kehittämisestä edelleen sekä ehdotus, joka lisäksi perustuu Lissabonin sopimukseen, että henkilöstö otetaan komission ja neuvoston sihteeristöistä ja komission omista edustustoista.

Minusta kaksi innovaatiota ansaitsee maininnan: unionin lähetystöt, joita johtavat Euroopan ulkosuhdehallinnon virkamiehet, joihin kuuluvat myös kolmansissa maissa toimivat komission edustustot ja neuvoston yhteystoimistot, ja joihin on mahdollista lähettää pääosastojen asiantuntijoita sekä eurooppalaisen diplomaattikorkeakoulun perustaminen, mikä on mielenkiintoinen ajatus.

Puheaikani on päättynyt. Toivon vaan, että mietintö todella hyväksytään, ja suurella enemmistöllä.

  Zita Gurmai (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten me kaikki tiedämme, Euroopan ulkosuhdehallinto on yksi Lissabonin sopimuksella ehdotetuista merkittävimmistä innovaatioista. Meidän on siksi toimittava hyvin varovaisesti ja vastuullisesti sen perustamisessa.

Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että sen olisi aloitettava toimintansa heti, kun Lissabonin sopimus tulee voimaan. Komissio ja neuvosto laativat parhaillaan suuntaviivoja, jotka niiden on määrä esittää Eurooppa-neuvostolle tämän kuun lopussa. Tämän vuoksi on tärkeää, että Euroopan parlamentti vaikuttaa prosessiin.

Tämän päivän keskustelu ja sen tuloksena saatava päätöslauselma ovat hyvin merkittäviä, sillä meidän on nyt lähetettävä selkeä viesti todisteena yksikön perustamista koskevasta poliittisesta yksimielisyydestä neuvostolle ja Euroopan komissiolle.

Olen hyvin ylpeä kollegani työstä, joka on tulos yli puoluerajojen käydystä pohdinnasta parlamentissa. Vaadimme yhteisön mallin säilyttämistä unionin ulkosuhteissa. Parlamentin jäsenet haluavat yksikön liitettävän Euroopan komission ja osaksi yhteisön yleistä talousarviota. Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi oltava hallinnollisesti osa komissiota ja sen talousarviota ja muodollisesti komission rakenteeseen liitetty ainutlaatuinen elin.

Talousarviotoimeksianto on hyvin tärkeä. Se on taso, jolla Euroopan parlamentti voi harjoittaa toimivaltaansa. Tällä tavalla parlamentti voisi harjoittaa ja harjoittaisi talousarvion valvontaa ja demokraattista valvontaa. On paljon ratkaistavia asioita, esimerkiksi tehtävien selkeä jako ulkosuhdehallinnon ja asiasta vastaavien Euroopan komission yksiköiden kesken – ottaen huomioon, ettemme vielä tiedä tulevan komission rakennetta – sekä korkean edustajan ja unionin eri ulkomaanedustajien välinen suhde, mutta päätöslauselma on Euroopan parlamentin ensimmäinen kanta, jonka pohjalta on hyvä jatkaa.

Emme saa unohtaa myöskään inhimillisiä tekijöitä. Korkea edustajan on oltava ansioitunut, asiantunteva ja arvostettu sekä komission, neuvoston ja kansallisten diplomaattiyksiköiden tukema. Olen vakuuttunut siitä, että Euroopan ulkosuhdehallinnon institutionaaliseen perustamiseen on sisällyttävä sukupuolirakenne, joka kuvastaa asianmukaisesti unionin sitoumuksia tasa-arvon valtavirtaistamisessa.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä, 15 vuotta naisten yhtäläisen poliittisen edustuksen eteen työtä tehneenä olisin iloinen, jos henkilö olisi nainen.

  Annemie Neyts-Uyttebroeck (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, eräät kollegat ovat katsoneet asiakseen pyrkiä luennoimaan meille demokratiasta. Tämän vuoksi haluan korostaa, että varmistimme niin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnassa kuin ulkoasiainvaliokunnassa, jonka lausunnon minä laadin, ettei keskustelua ja äänestystä teksteistämme toteuteta ennen kuin Irlannin kansanäänestyksen tulos oli selvillä. Toimimme näin kunnioittaaksemme Irlannin kansalaisten tuomiota. He sanoivat onneksi "kyllä", mutta olisivat voineet sanoa "ei". Halusimme ottaa tämän huomioon, kuten ensi viikon Eurooppa-neuvoston kokouksenkin. Meidän oli siis käytävä keskustelumme ja saatettava tekstit valmiiksi hyvin lyhyessä ajassa. Samat jäsenet, jotka haluavat luennoida demokratiasta, ovat tietenkin moittineet tätäkin. Olen toista mieltä.

Elämme nyt hyvin merkittävää aikaa. Tekstimme, joista ilmaistaan mielipiteemme siitä, millainen uuden Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi oltava, ennakoivat uutta aikaa Euroopan unionissa. Ne meistä, jotka ovat seuranneet vuosia unionin kehitystä ja muistavat sen ensimmäiset vaatimattomat askeleet ulkopolitiikassa, puhumattakaan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta – ensin Maastrichtin ja sitten Amsterdamin sopimus – ovat kenties ajatelleet, kuten minä tuolloin, ettemme koskaan näe tätä päivää, ettemme koskaan kykene luomaan perustuksia yhteiselle eurooppalaiselle diplomatialle.

Ne meistä, jotka ovat seuranneet tarkkaavaisesti, kun ajatukset tästä ovat kehittyneet, muistavat myös, että vain muutama kuukausi sitten eräät kansalliset diplomaattiset yksikkömme olivat täysin haluttomia hyväksymään yhtäkkistä suurta muutosta, kaikkien nykyisten edustustojen saattamista tulevan korkean edustajan alaisuuteen heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Olen hyvin tyytyväinen tähän.

Oma poliittinen vastuuni ja hallitusvastuuni edellisissä poliittisissa tehtävissäni ovat opettaneet minulle, ettei tässä ole mitään yksinkertaista. Elämme kuitenkin merkittävää aikaa, ja toivon, että mietintö hyväksytään suurella enemmistöllä.

  Franziska Katharina Brantner (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, ryhmämme kannattaa jäsen Brokin mietinnössään ehdottamaa perusrakennetta ja erityisesti Euroopan parlamentin valvontaoikeuksien säilyttämistä sekä yhteisön tehtävien pitämistä yhteisön tehtävinä. Yhteisen ulkosuhdehallintomme todellisen menestyksen ja sen, ettei siitä tule pelkkä komission tai neuvoston jatke, varmistamiseksi meidän on nyt keskusteltava sen sisällöstä ja sen tehtävistä.

EU tarvitsee uutta yhdennettyä ulkopolitiikkaa, joka antaa sille mahdollisuuden vastata maailman ongelmiin tehokkaasti. Ulkosuhdehallinnon on annettava EU:lle valmiudet panna täytäntöön laaja-alaisia, yhdennettyjä poliittisia strategioita ja kampanjoita. Tarvitsemme yksikköä esimerkiksi nyt Kööpenhaminassa käytävien ilmastonmuutoskeskustelujen aikana. Meidän on luovuttava perinteisestä diplomatiasta, muuten uudella yksiköllä on hyvin vähän lisäarvoa.

Tämän vuoksi haluan korostaa neljää alaa, jotka mielestäni auttavat yksikköä luomaan uutta ulkopolitiikkaa. Ensinnäkin haluamme, että uudessa yksikössä on osasto rauhanrakentamista ja kriisinhallintaa varten. Niitä koskevat rahoitusvälineet ja valtuutukset ovat valmiina, mutta tähän mennessä meillä on ollut vain pieniä ja hajanaisia organisatorisia yksiköitä. Toiseksi haluamme henkilöstölle kattavan koulutuksen. Pelkkä diplomaattikorkeakoulun käyminen ei riitä. Lisäksi haluamme varmistaa, että virkapukuisella henkilöstöllä on muutakin kuin sotilaskoulutusta Heidän kaikkien on täydennettävä ainakin osittain koulutustaan yhdessä, ja tämän vuoksi ehdotamme eurooppalaista diplomaattikorkeakoulua. Kolmanneksi emme halua neuvoston puheenjohtajalle kaksinkertaista rakennetta neuvoston sihteeristöön. Tämän vuoksi myös sihteeristön on tuettava ulkosuhdehallintoa. Mitä tulee huippuvirkoihin nimittämiseen, kollegani Tarand totesi jo, että uskomme vakaasti, että on aika nimittää nainen.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kun unioni nyt hake merkittävämpää asemaa kansainvälisissä asioissa, sillä pitäisi olla välineet heijastaa yhteisiä arvojamme kaikkialla maailmassa, tietenkin sillä edellytyksellä, että kaikki 27 jäsenvaltiota ovat yksimielisiä.

Kuinka tämä asema sitten kehittyy? Mihin se rajoittuu? Federalismin vastustajina katsomme ECR-ryhmässä, että ulkopolitiikan on viime kädessä kuuluttava yksittäisille jäsenvaltioille. Olemme tämän vuoksi huolestuneita siitä, että Lissabonin sopimuksella, jos se tulee voimaan, ilmeisesti käynnistetään kehitys, joka voi johtaa tämän etuoikeuden vaarantamiseen.

Ehdotetun Euroopan ulkosuhdehallinnon on täydennettävä jäsenvaltioiden kahdenvälistä diplomaattitoimintaa, ei kilpailla sen kanssa tai vaarantaa sitä, ja sen on saatava toimivaltansa pääasiassa neuvostolta, ei komissiolta. Parlamentin on harjoitettava oikeuttaa valvoa Euroopan ulkosuhdehallintoa ja laatia sen talousarvio. Koska Brokin mietinnössä puhutaan paljon EU:n lähetystöistä, haluan komission toistavan minulle vuosi sitten antamansa vakuutuksen, jonka mukaan Euroopan ulkosuhdehallinnon valtuuskuntia tai edustustoja ei kutsuta lähetystöiksi. Niiden kutsuminen lähetystöiksi kasvattaa pelkoa siitä, että EU pyrkii valtaamaan kaikki suvereenin valtion statusmerkit.

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

  Willy Meyer (GUE/NGL). – (ES) Arvoisa puhemies, ryhmäni – Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto – äänestää tätä mietintöä vastaan, pääasiassa siksi, ettemme kannata Lissabonin sopimusta.

Mielestämme Lissabonin sopimus ei heijasta kansalaisten kansalaisille suunnitteleman Eurooppa-hankkeen henkeä. Tilanne on itse asiassa päinvastainen. Se tarjoaa kriisimallin, mallin, jolla estetään julkinen puuttuminen talouteen.

Toivotaan edistymistä kahdella eri vauhdilla: kiirehdimme varmistamaan, että Eurooppa puhuu yhdellä äänellä ulkomailla, mutta Euroopan unionilla ei ole valtaa herättää taloutta eloon käyttämällä omia välineitään, koska sillä ei ole valtiovarainministeriötä tai aktiivista teollisuuspolitiikkaa. Sillä ei myöskään ole valmiuksia vaikuttaa rahan hintaan tai valvoa Euroopan keskuspankkia. Tämän vuoksi emme hyväksy tätä filosofiaa.

Jos Lissabonin sopimus hyväksytään komission suostumuksella ja parlamenttia kuulemalla, Euroopan ulkosuhdehallintoon värvätään viisi tuhatta virkamiestä tulevan varapuheenjohtajan ehdotuksen perusteella tehdyllä neuvoston päätöksellä.

Emme hyväksy tätä rakennetta, koska sille annetaan myös valta ratkaista kaikenlaisia sotilaallisia kriisejä. Uskomme, että tässä on valvonnan puutetta. Meidän mielestämme valvonnan olisi täytettävä korkeimmat demokraattiset edellytykset, kuten jokaisessa jäsenvaltiossakin.

Katsomme siis, ettei tämä ajattelutapa ole sellaisen Euroopan hengen mukainen, jota ryhmämme haluaa rakentaa, nimittäin sellaisen Euroopan, joka itse asiassa kykenee puuttumaan asioihin, jotka todella vaikuttavat meihin, kuten hiljattaiseen taantumaan ja työttömyysasteisiin, jotka ovat nyt korkeammalla kuin koskaan 1930-luvun jälkeen.

Hyvät kollegat, tämän vuoksi äänestämme mietintöä vastaan.

  David Campbell Bannerman (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä Brokin mietintö on näyttö siitä, että on syntymässä yhtenäinen Euroopan unionin supervaltio. Kurjalla Lissabonin sopimuksella jo pakotetaan meidät kaikki hyväksymään presidentti ja ulkoministeri, joita ei valita vaaleilla. Nyt mietinnöllä tähän lisätään vielä uusi eurooppalainen diplomaattinen yksikkö, niin kutsuttu Euroopan ulkosuhdehallinto, mutta lähetystöt edustavat kansallisia etuja.

Mitä kansallisia etuja nämä EU:N uudet diplomaatit ja lähetystöt edustavat? Eivät ainakaan kansallisvaltioiden, kaupan tai yritystemme etuja. Ne edustavat Euroopan komission etuja. Kaikista muista lähetystöistä tulee tarpeettomia. Yhdistyneen kuningaskunnan lähetystöt ympäri maailmaa myyvät jo kiinteistöjään.

Tämä EU-supervaltiota koskeva yleissuunnitelma perustuu petokseen, epärehellisyyteen ja kieltämiseen, mutta federalistit eivät ole luomassa uutta Amerikan yhdysvaltaa. He ovat luomassa uutta Jugoslaviaa. Pakottamalla hyvin erilaisia kansakuntia, kulttuureja ja talouksia yhteen tiukkaan, epädemokraattiseen neuvostotyyliseen byrokratiaan, te etenette hyvin vaarallisille vesille.

Työskentelin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle Pohjois-Irlannin rauhanprosessissa. Näin mitä tapahtui, kun demokratia petti. Se ei ole kaunista katsottavaa. Nyt näen demokratian pettävän täällä Euroopassa. Saarnaatte rakastavanne rauhaa, mutta jyräämällä läpi Lissabonin sopimuksen ja sieppaamalla vallan lähetystöiltämme te johdatte Euroopan tiukasti takaisin tielle kohti sotaa.

  Martin Ehrenhauser (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, neuvoston toimet eivät ole avoimia. Päätökset tehdään itse asiassa lukuisissa pääosin läpinäkymättömissä työryhmissä ja Coreperissa. Vuonna 2008 vain yhtä prosenttia ulkoministerineuvoston esityslistan asioista käsiteltiin julkisesti.

Juuri tätä taustaa vasten Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (ETPP) on kehittynyt 1990-luvun lopusta asti, ilman kuulemisia tai demokraattista valvontaa. Juuri tätä taustaa vasten perustetaan myös Euroopan ulkosuhdehallinto. Vastaukseni on selvä ei. Se ei saa toteutua. Me tarvitsemme aidosti demokraattista parlamentaarista valvontaa sekä aitoa avoimuutta.

Olen myös jokseenkin yllättynyt siitä, että juuri te, jäsen Brok, yhtäkkiä kannatatte parlamentaarista valvontaa. Eikä olekin niin, että erityisesti ETPP:n alalla Lissabonin sopimus poistaa parlamentaarisen valvonnan? Te kuitenkin kannatatte sopimusta. Talousarvion valvonnan alalla neuvoston vastuuvapaudesta päättäminen osoitti selvästi, kuinka ryhmänne toimii. Eikö olekin niin, että muutaman seuraavan viikon aikana ryhmänne äänestää vastuuvapauden neuvostolle myöntämisen puolesta talousarvion valvontavaliokunnassa, vaikka neuvosto ei ole antanut asianmukaisia vastauksia?

On valitettavaa, että vaikka luonnoksenne alkaa oikein hyvin, se on itse asiassa tekopyhä, ei uskottava, ja viime kädessä siinä myönnetään, että Lissabonin sopimus on epäonnistunut.

  Rafał Kazimierz Trzaskowski (PPE). – (EN) Paljon kiitoksia arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen ja arvoisa ministeri. Minun on aloitettava alaviitteistä. Vaikka todella ihailenkin suuresti UKIP-puoluetta edustavia ystäviämme, minusta on Keski-Euroopasta kotoisin olevana varsin mielenkiintoista, että olette valmiit jakamaan kokemuksianne Titon johtaman Jugoslavian tai neuvostoliiton hallinnon alla elämisestä. Todella mielenkiintoista.

Ensinnäkin haluan onnitella Elmar Brokia sellaisen mietinnön laatimisesta, joka niin loistavasti edustaa valtavirtaa, ja toistan vielä, tämän parlamentin valtavirtaa.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon ja uuden yksikön myötä me lisäämme kykyämme puhua yhdellä äänellä. Olemme samaa mieltä siitä, että uuden yksikön on oltava mahdollisimman lähellä komissiota, sillä ainoastaan yhteisömenetelmä takaa toimiemme johdonmukaisuuden ja, mikä vielä tärkeämpää, meidän kaikkien näkökannat otetaan samanasteisesti huomioon.

Jotta uusi yksikkö olisi uskottava, sen on saatava mahdollisimman paljon demokraattista legitiimiyttä. Tämän vuoksi on käsiteltävä kaikkia pyrkimyksiä huolehtia parlamentin valvontavallasta.

Tärkeintä on, että teemme kaikkemme sen varmistamiseksi, että uusi yksikkö on parasta laatua ja että kaikki luottavat siihen. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta komissio, neuvosto ja 27 jäsenvaltiota lähettävät parhaan henkilöstönsä työskentelemään Euroopan ulkosuhdehallintoon. Tämän vuoksi heidän on oltava yhdenvertaisessa asemassa. Työskentely yksikössä on katsottava olennaiseksi osaksi heidän uraansa kotimaassa. Yksikön henkilöstö on valittava ansioidensa perusteella, mutta on myös noudatettava maantieteellistä tasapainoa niiden perusteettomien pelkojen torjumiseksi, että joku voisi kaapata vallan yksikössä.

Lissabonin sopimus on merkittävä ja eroaa kaikista muista sopimuksista, koska niin paljon riippuu sen täytäntöönpanosta. Toivon parlamentin näkemysten auttavan neuvostoa ja komissiota todella panemaan täytäntöön sopimuksen tavalla, jolla lisäämme valmiuksiamme puhua yhdellä äänellä.

  Proinsias De Rossa (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen Brokin mietintöön ja kehotan etenemään nopeasti Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisessa demokraattisesti vastuulliseksi yksiköksi. Minulla on suuria toiveita siitä, että yksikön luominen voi johtaa entistä laajempaan johdonmukaisuuteen poliittisten tavoitteidemme ja päätöstemme kesken, erityisesti silloin, kun ne koskevat maailmanlaajuisesti kestävään kehitykseen, ihmisoikeuksiin ja köyhyyden poistamiseen.

Olemme tähän mennessä epäonnistuneet politiikkamme johdonmukaisuuden varmistamisessa. Kauppapolitiikkamme on usein suoraan ristiriidassa kehitysyhteistyöpolitiikan kanssa. Haluan myös varoittaa ajatuksista, jotka koskevat kehitysyhteistyöpolitiikan sisällyttämistä osaksi ulkopolitiikkaamme. Tarvitsemme itsenäisen kehitysapuyksikön, joka vastaa itsenäiselle kehitysavusta ja humanitaarisesta avusta vastaavalle komission jäsenelle. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi tarvitsemme ehdotettujen päätösten vertailua, seurantaa ja vaikutustenarviointia, kun ne vaikuttavat kehitysyhteistyöpolitiikkamme tavoitteisiin.

  Louis Michel (ALDE). - (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, onnittelen ja kiitän jäsen Brokia hänen erinomaisesta mietinnöstään, jota kutsuisin jopa merkittäväksi mietinnöksi.

Uuden ulkoisten toimien yksikön perustaminen on mahdollisuus, joka ei saa mennä hukkaan. Parlamentin on voitava esittää kantansa, eikä pelkästään talousarviosta, vaan myös yksikön yleisestä rakenteesta. Kuten täällä on todettu, yksiköllä on oltava ainutlaatuiset sisäiset toimintasääntönsä. Ilman tällaisia, sopimuksen hengen mukaisia toimintasääntöjä emme selviä. Toisella tavalla toimiminen merkitsisi tiettyjen jäsenvaltioiden epäluottamuksen herättämistä. Ajattelen erityisesti pienimpiä ja uusimpia jäsenvaltioita.

Meidän on myös keskityttävä ulkoisten toimien yksikön keskeiseen mandaattiin, laadittava strategia ja ensisijaiset poliittiset tavoitteet sekä luotava ulkoisiin toimiin johdonmukaisuutta. On tärkeää, ettemme astu ansaan ja luo päällekkäisyyksiä ulkoisten toimien yksikön ja komission edustustojen välille, vaan kehitämme erityisen yksikön, joka luo lisäarvoa yhteisiin ulkoisiin toimiimme. Ulkoisten toimien yksikön on oltava täysin samoilla linjoilla komission kanssa. Se ei saa ajautua kurssilta ja muuttua hallitusten väliseksi toiminnaksi tai johtaa sellaiseen. Haluan myös lisätä, että korkean edustajan/varapuheenjohtajan profiili on selvästi ratkaisevan tärkeä yksikön lisäarvolle.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vaikka olemmekin samaa mieltä siitä, että kehitysyhteistyöllä on omat tavoitteensa, se on kuitenkin samalla ulkopoliittinen väline. Sen kieltäminen olisi naiivia. Yksi ratkaisu voisi olla, että suunnittelu olisi kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen vastuulla korkean edustajan suostumuksella.

Viimeinen seikka on, ettei tätä keskustelua voida erottaa Euroopan kehitysrahaston talousarviota koskevasta keskustelusta.

  Bastiaan Belder (EFD). – (NL) Arvoisa puhemies, nyt kun Irlannin kansanäänestys on takana, Euroopan parlamentti pyrkii taas osoittamaan, mitä se kannattaa, ja se tekee sen vauhdikkaasti ja innokkaasti. Mietinnössä maalataan utopistinen kuva ulkoisten toimien yksiköstä, jonka tehtävänä on panna täytäntöön yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa(YUTP), vaikka se ei vielä ole toimintakunnossa.

Yksi hämmästyttävä piirre mietinnössä on sen sankarillinen pyrkimys saada komissio heittämään koko institutionaalinen painonsa vaakaan. Mikä on syy tähän kantaan? Uskon monien kollegojeni haluavan käyttää ulkoisten toimien yksikköä Troijan hevosena, jolla voidaan valvoa YUTP:a komission kautta.

On häpeällistä, ettei Euroopan parlamentilla ja muilla toimielimillä vielä ole ajatusta siitä, kuinka yksikön täsmällisesti odotetaan toimivan. Mietinnön 4 kohdassa tarkasteltu asteittainen prosessi on riskialtis institutionaalinen hanke, aivan yksinkertaisesti, ja johtaa varmasti institutionaalisiin kyyneliin, jos sallitte sanaleikin.

  György Schöpflin (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan liittyä Brokin mietinnön kannattajien kuoroon ja ilmaista ihastukseni sitä vainoharhaisuutta kohtaan, jota toisella puolella parlamenttia esiintyy.

Ulkoisten toimien yksikkö on epäilemättä tekijä, jolla on suuret mahdollisuudet lisätä johdonmukaisuutta EU:n suhteissa muuhun maailmaan. Nämä suhteet ovat usein erilaisia ja monimutkaisia ja niillä on merkittävä vaikutus Euroopan ulkopuoliseen maailmaan. Tämän vuoksi on tärkeää, että toimintaa koordinoidaan perusteellisesti sen varmistamiseksi, että EU:n politiikalla on se vaikutus, joka sille on suunniteltu. On totta, että kun ulkoisten toimien yksikkö on perustettu, sillä tulee olemaan vaikutusta esimerkiksi EU:n kantaan yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kuten jo on todettu, demokratian, ihmisoikeuksien ja avun kanavoimisen edistämiseen sekä kehitysavun monitahoisten näkökohtien tarkasteluun.

Tässä yhteydessä johdonmukaisuus on keskeinen seikka. Jos eri osissa Euroopan unionia politiikkaa painotetaan eri tavoin, sen vaikutukset lievenevät ja niillä voi hyvin todennäköisesti olla tahattomia seurauksia. Yhtenäisyys on ratkaisevan tärkeää tässä yhteydessä. Ulkoisten toimien yksiköllä tulee olemaan tässä suuri vastuu toimia yhteistyössä kaikkien muiden Euroopan unionin toimielinten kanssa, joilla on ulkoinen ulottuvuus. Yksikön tehokkuus luonnollisesti muokkaa korkean edustajan työtä, mutta keskipitkällä aikavälillä sen työ saa vastakaikua kaikista Euroopan unionin toimielimistä. Prosessi on kaksisuuntainen.

Tältä kannalta tarkasteltuna on tärkeää, että yksikkö vastaa toimistaan luonnollisesti korkealle edustajalle mutta myös laajemmin parlamentille. Viime kädessä yksikkö edustaa Euroopan unionia kaikkine näkökohtineen, joten on korostettava vastuuvelvollisuutta, avoimuutta ja johdonmukaisuutta.

  Wolfgang Kreissl-Dörfler, (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yksi Eurooppa, yksi ääni! Olemme ottaneet merkittävän askeleen kohti jäsenvaltioiden yhteistä ulkopolitiikkaa. Ratkaiseva tekijä liittyy sen varmistamiseen, että korkean edustajan virkaan otetaan vahva, itsenäinen ja pätevä henkilö ja että tällä on tarvittava liikkumavara ja vapaus kehittää ja muokata yksikköä vaatimusten mukaiseksi ja tietenkin Euroopan unionin periaatteiden mukaiseksi, jolloin siihen sisältyy myös perustavaa laatua olevien ihmisoikeuksien tarkkailu. Sitä sui generis merkitsee.

On tärkeää, että tämä toteutetaan avoimesti, että parlamentilla on asianmukainen asema ja että budjettivallan käyttäjän oikeudet ja talousarvion valvonta säilyvät budjettivallan käyttäjällä. On kuitenkin myös tärkeää, että kansalliset hallitukset kerta kaikkiaan asettavat omat etunsa alemmalle tasolle ja tarjoavat täyden tukensa tälle yksikölle ja sen tehtäville eivätkä jatkuvasti puutu asioihin aina kun niin haluavat, sillä siihen me olemme valitettavasti saaneet tottua.

On myös tehtävä selväksi, ja tämä on meille hyvin tärkeää, että kehitysyhteistyöpolitiikan on jäätävä itsenäiseksi alaksi, sillä näitä asioita ei voi yhdistää sattumanvaraisesti. Tarkastelkaamme uutta virastoa ja uutta salkkua, jonka vuoksi olemme taistelleet useita vuosia, tulevaisuuden mahdollisuutena. Meidän ei pidä puhua sitä kumoon ja repiä sitä kappaleiksi heti aluksi. Yksi Eurooppa, yksi ääni! Se on tavoitteemme ja siihen meidän on keskityttävä. Ei enempää eikä vähempää.

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, mitä me haluamme saavuttaa Euroopan diplomaattisella yksiköllä? Haluamme asettaa Euroopan unionin ensisijaiset poliittiset tavoitteet 2000-luvulle. Euroopan ulkopuolella monet valtiot ja monet ihmiset odottavat Euroopan omaksuvan vahvan aseman rauhan turvaamisessa ja konfliktien ehkäisyssä sekä, siellä, missä tämä ei ole onnistunut, rauhan palauttamisessa ja valtion uudelleenrakentamisessa. Tämän vuoksi on järkevää perustaa rauhanrakentamisyksikkö.

Neuvotteluissa eräät jäsenvaltioiden edustajat neuvostossa ovat kuitenkin painaneet voimakkaasti jarrua, myös sellaisten jäsenvaltioiden, joita tavallisesti pidetään Eurooppa-myönteisinä. Parhaimmassa tapauksessa heillä on toinen jalka kaasulla ja toinen jarrupolkimella. Tästä syntyy paljon lämpöä, muttei juurikaan liikettä. Toivomme tämän vuoksi, että Euroopan parlamentin valvomat neuvottelut todella vahvasta Euroopan ulkosuhdehallinnosta ovat menestyksekkäät. Euroopan kansalaiset haluavat Euroopan puhuvan yhdellä äänellä. Ihmiset Euroopan ulkopuolellakin odottavat tätä. Euroopan ulkosuhdehallinto ei pysty tähän yksinään. Se on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Varmistakaamme, että se toimii.

  Lorenzo Fontana (EFD). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, katson, että keskustelun aiheen merkityksen vuoksi parlamentilla olisi oltava enemmän aikaa kantansa selittämiseen neuvostolle. Sen sijaan valiokuntamenettely kesti vain muutaman päivän, ja nyt me keskustelemme parlamentissa kaksi päivää perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan annettua tekstinsä.

Ehdotus Euroopan diplomaattisen yksikön perustamisesta on valtava harppaus eteenpäin verrattuna siihen, mitä perussopimuksissa tarkkaan ottaen määrätään. Lisäksi Euroopan ulkosuhdehallinto vaikuttaa, sellaisena kuin se on kuvattu mietinnössä, vaikeasti yhteensovitettavalta jäsenvaltioiden ulkoministeriöiden kanssa. Mitä näille ministeriöille tapahtuu? Häviävätkö ne? Se vaikuttaa epätodennäköiseltä.

Entäpä kuinka näiden lähetystöjen toimivalta esimerkiksi viisumien alalla sopii yhteen kansallisten lähetystöjen jo tekemän työn kanssa? Kuka nimittää Euroopan unionin niin kutsutut suurlähettiläät? Ilmeisesti komissio, vai voivatko jäsenvaltiot nimittää omansa? Lisäksi ajatus tulevien edustajien kutsumisesta "suurlähettiläiksi" on provokatiivinen, koska Euroopan ulkoasianministerin viran perustavaa Euroopan perustuslakisopimusta ei hyväksytty. Emme voi teeskennellä, etteivätkö ranskalaiset ja alankomaalaiset olisi hylänneet Euroopan perustuslakisopimusta.

  Andrzej Grzyb (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionia koskeva hankkeemme on luonnollisesti ainutlaatuinen, kuten olemme usein korostaneet. Lissabonin sopimuksen voimaantulolla, jonka toivon tapahtuvan tehokkaasti, luodaan uusia instituutioita. Yksi tällainen on perustettava Euroopan ulkosuhdehallinto, jonka on määrä pääasiassa varmistaa, että ulkosuhteet ovat sekä johdonmukaisia että tehokkaita.

Kuten komission jäsen Ferrero-Waldner totesi, siitä tulee ainutlaatuinen yksikkö, mutta samalla on syytä muistaa jäsen Brokin toteamus, että yksikköä perustettaessa sovellettavat pääasialliset periaatteet ovat tehokkuuden lisäksi avoimuus ja demokraattinen mandaatti. Tehokkuus on varmistettavissa sekä Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevalla yksimielisyydellä toimielinten kesken, ja olin tyytyväinen neuvoston ja komission julkilausumiin, että myös sisällyttämällä siihen kehitysapua, humanitaarista apua ja kansainvälistä kauppaa koskevat asiat. EU tarvitsee voimakkaan äänen myös esimerkiksi energiapolitiikkaa ja solidaarisuutta koskevissa asioissa.

Mitä avoimuuteen tulee, odotan, että Euroopan ulkosuhdehallintoa perustettaessa päästään tasapainoon. En tarkoita tällä pelkästään toimielinten välistä tasapainoa, vaan myös maantieteellistä tasapainoa, täytettäessä Euroopan ulkosuhdehallinnon virkoja. Tämä on äärimmäisen tärkeää, enkä voi korostaa sitä tarpeeksi. Nykyiset edustustot eivät täytä tätä vaatimusta, jos tarkastelemme esimerkiksi ulkosuhteiden pääosastoa tai komission edustustoja EU:n ulkopuolella. Yksikkö on perustettava demokraattisten normien mukaan, ja odotan parlamentille merkittävää asemaa tässä, niin perustamisprosessissa kuin myöhemmin haastateltaessa edustustojen johtajaehdokkaita yhdessä ulkoasianvaliokunnan kanssa.

Henkilöstön koulutuksen osalta ehdotetaan Euroopan diplomaattikorkeakoulun perustamista. Hanke on merkittävä, mutta haluan tässä yhteydessä korostaa, että on jo olemassa kansallisia keskuksia ja useita eurooppalaisia kouluja, joilla on asiantuntemusta henkilöstön kouluttamisesta. Meidän on hyödynnettävä niiden kokemusta. Ajattelen nyt Bruggen, Natolinin, Lirenzen ja Maastrichtin oppilaitoksia.

  Cristian Dan Preda (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, minäkin olen tyytyväinen Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen, joka on askel oikeaan suuntaan ja merkitsee edistymistä tehtäessä unionista entistä johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa toimijaa kansainvälisellä näyttämöllä.

Uskon tämän yksikön perustamisen myös lisäävän merkittävää poliittista ulottuvuutta Eurooppa-hankkeeseen ja antavan Euroopalle entistä poliittisemman profiilin.

Haluan myös korostaa johdonmukaisuuden tarvetta yksikön toiminnassa hallinnollisen ja talousarviota koskevan vastuun osalta, ja tässä yhteydessä tietenkin suhteita toisaalta komissioon ja toisaalta parlamenttiin, sillä ne ovat erittäin tärkeitä.

Parlamentin osalta katson myös, että yksikön on tehtävä välitöntä ja hyvin tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa, jotta parlamentin jäsenet olisivat jatkuvasti tietoisia sen toiminnasta, myös merkittävimpien virkojen täyttämisessä. Lisäksi korkea edustaja tulee luonnollisesti olemaan tunnettu henkilö, mutta katson, että myös muiden yksikön jäsenten on oltava suurta luottamusta herättäviä henkilöitä.

Seuraavaksi haluan korostaa palvelukseen ottamista koskevaa kysymystä. Kuten eräät kollegani ovat todenneet, maantieteellinen edustavuus on tärkeää, ja on löydettävä pieniä ja uusia jäsenvaltioita tyydyttävä tasapaino.

Lopuksi haluan mainita lyhyesti yhteisen eurooppalaisen kulttuurin merkityksen. Se tietenkin luodaan erilaisissa kouluissa ja instituutioissa, mutta katson että aihetta koskeva johdonmukainen aloite Euroopan tason rakenteen perustamisesta on hyvä ajatus.

  Mário David (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, on tärkeää, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen ensisijainen tavoite on vahvistaa yhteisön toimielinten pyrkimyksiä. Näin varmistetaan, että luodaan tehokas yksikkö, joka kykenee artikuloimaan, muotoilemaan ja panemaan täytäntöön yhteisön vastauksen nykyisiin kansainvälisiin haasteisiin.

Sen olisi myös oltava enemmän kuin osiensa summa, sen olisi tuotava lisäarvoa jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin nykyisiin toimiin. Tätä taustaa vasten katson hyvin tärkeäksi, että keskeistä tässä uudessa toteutuksessa on oltava sen, mikä tekee EU:sta erityislaatuisen, toisin sanoen yhteisömenettelyn. Tämän vuoksi tuen täysin Brokin mietintöä, jossa kannatetaan ja jolla varmistetaan komission ja tulevan yksikön välinen tiivis yhteistyö.

Haluaisin esittää tästä kaksi huomiota. Ensinnäkin tarvitaan tiivistä yhteistyötä komission puheenjohtajan ja korkean edustajan välille, jonka on myös oltava komission varapuheenjohtaja, jotta varmistetaan tehokkuus ja sujuvuus. Toiseksi tarvitaan parlamentin ja komission välistä liittoa, jotta voidaan torjua ajautuminen hallitusten väliseen toimintaan, sillä se voisi vaarantaa yksikön tehokkaan toiminnan.

Parlamentin on siis oltava valpas ja varmistettava, että Euroopan ulkosuhdehallinnosta tulee huippuosaamiskeskus, joka omaa ulkopolitiikan parhaan asiantuntemuksen.

(Puhemies antoi puheenvuoron William Dartmouthille, joka esitti sinistä korttia nostamalla kysymyksen Cristian Dan Predalle)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Hyvä jäsen Preda, puhuitte puheenvuorossanne "yhteisestä eurooppalaisesta kulttuurista". Katsotteko Turkin liittymisen Euroopan unioniin täysin yhteensopivaksi yhteisen eurooppalaisen kulttuurin kanssa, johon viittasitte?

  Cristian Dan Preda (PPE). – (RO) Puhuin puheenvuorossani yhteisestä kulttuurista diplomatian näkökulmasta, osana poliittista kulttuuria. Minusta tässä mielessä Turkkikin on osa Euroopan poliittista kulttuuria, joka käsittää täysin kunnioitettavan diplomaattisen perinteen. Kiitos kysymyksestänne. Minun olisi pitänyt tarkastella tätä ensin.

  Ingeborg Gräßle (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, talousarvion valvontavaliokunnan jäsenenä olen huolissani tavasta, jolla komissio ja neuvosto sivuuttavat parlamentin, kun on kyse Euroopan ulkosuhdehallinnosta. Meillä ei ole asiakirjoja, ja olemme ainoat joilta ne puuttuvat, joita ei ole otettu mukaan toimintaan ja jotka pakotetaan hyväksymään neuvottelutulos. Tämä on raivostuttavaa!

Olen tässä keskustelussa ja kahden toimielimen edustajien julkilausumien jälkeen havainnut, että yhteisön välineitä ollaan purkamassa. Tulemme vielä näkemään sellaisten välineiden ulkopuolelle jättäytymisen, joihin liittyy parlamentin oikeuksia, kuten varainhoitoasetus. Meidän on oltava tarkkaavaisia Euroopan parlamentissa. Vastaus kysymykseen siitä, kuka mitäkin päättää, ei ole tullut minulle selväksi tämän keskustelun aikana. Mielestäni kysymys on avoin. Katson myös, että jos talousarviota ja sen valvontaa koskevia oikeuksiamme ja yhteispäätösoikeuttamme ei kunnioiteta, meidän on hyvin vaikeaa tehdä yhteistyötä neuvoston ja komission kanssa muutaman seuraavan vuoden aikana.

  Richard Howitt (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan vahvaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, jolla on maantieteellisesti koko maailman kattava verkosto, joka vastaa Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ja jossa yhdistyvät neuvoston ja komission toiminnot suunnittelussa, konfliktien ehkäisemisessä ja kriisinhallinnassa.

Olen kuitenkin samaa mieltä neuvoston puheenjohtaja Malmströmin kanssa siitä, ettei tämä vaarannu, vaikka vastuu kaupasta, kehitysavusta ja laajentumisesta säilyisi komissiolla, ja tämän vuoksi olen tehnyt yhteistyötä kollegani Gualtierin kanssa tarkistuksesta 6 kohdan c alakohtaan. Kannatamme EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan suunnittelun ja täytäntöönpanon yhdistämistä.

Kriitikoiden on ymmärrettävä, että nykyisessä järjestelmässä on ongelmia. Korkea edustaja, joka ei ole suoraan vastuussa meille, parlamentille, neuvoston ja komission toimintojen päällekkäisyys, EU:n erityisedustajan ja komission edustustojen päälliköiden väliset erot, ihmisoikeuksien sivuuttaminen kaupallisten tai geopoliittisten etujen vuoksi jne.

Tämä Lissabonin sopimuksen merkittävä uudistus on saatava toimimaan ja me teemme sen.

Lopuksi totean arvoisalle komission jäsen Ferrero-Waldnerille, että tiedän hänen nielevän intonsa kuullessaan Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen puheenvuorojen jälkeen. Hän ymmärtää myös, etteivät Yhdistyneen kuningaskunnan suurlähetystöt ole myynnissä.

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa puhemies, näytämme tänään vihreää valoa sille, että Euroopan unioni pyrkii merkittäviin saavutuksiin luodakseen itselleen entistä merkittävämmän aseman maailman ulkopolitiikassa. Onnittelen jäsen Brokia yksityiskohtaisesta ja hyvin merkittävästä mietinnöstä. Minusta on tärkeää, että uusi yksikkö täydentää Euroopan unionin nykyisiä palveluja, joiden tarjoamista jatketaan. On myös tärkeää, etteivät Euroopan unionin edustustot maailmassa kaksinkertaistu tai kolminkertaistu. Minusta tässä on suuri vaara, että näin tapahtuu.

Lopuksi haluan lisätä, että meidän on korostettava näiden edustustojen tarjoamien konsulipalvelujen merkitystä. Pienillä valtioilla ei ole paljon rahaa eikä niillä ole edustustoja kaikkialla Euroopassa ja maailmassa, joten ne odottavat paljon tältä yksiköltä. Meillä on Sloveniassa hyviä kokemuksia yhteistyöstä Itävallan diplomaattien kanssa. Arvoisa komission jäsen, haluaisimme tämän yhteistyön edelleen toimivan eräänlaisena mallina.

  Heidi Hautala (Verts/ALE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari Ferrero-Waldner, haluaisin kiinnittää huomiotanne siihen, että Euroopan unioni on sitoutunut kaikessa toiminnassaan noudattamaan ihmisoikeuksia, ja niihin kuuluvat tietenkin myös täällä jo mainitut naisten oikeudet. Itse uskon että yhteinen ulkosuhdehallinto kyllä parantaa meidän mahdollisuuksiamme ottaa ihmisoikeudet kaikessa toiminnassa huomioon, mutta ei tämä itsestään tapahdu.

Haluaisinkin kuulla teiltä, millä tavalla te aiotte varmistaa sen, että ihmisoikeudet ja tasa-arvopyrkimykset valtavirtaistetaan tähän tulevaan ulkosuhdehallintoon. Annan teille esimerkin: kaikki EU:n delegaatiot eivät tällä hetkellä täysin noudata meidän yhdessä sopimiamme seitsemää ihmisoikeussuuntaviivaa. Nyt meillä on tilaisuus esimerkiksi koulutuksen avulla lisätä tällaisten asioiden painoarvoa ja Brokin mietinnössähän mainitaan myös koulutus. Niinpä olisin kiinnostunut kuulemaan teidän mielipiteenne näistä asioista.

  Zoltán Balczó (NI). – (HU) Arvoisa puhemies, täällä kysytään nyt ja me keskustelemme varsinaisesti siitä, että kun seuraamme Lissabonin sopimuksessa viitoitettua tietä, johtaako se supervaltioaloitteeseen vai 27 valtion tiiviiseen institutionaaliseen yhteistyöhön. Myös perustuslakituomioistuimet tarkastelevat asiaa, ja haluavat tehdä päätöksen. Ennen ensimmäistä istuntoa Strasbourgissa nostettiin EU:n lippu, soitettiin EU:n hymniä ja seurattiin sotilasparaatia. Valtiolla on hymni ja lippu, yhteistyöllä ei. Olemme kuulleet täällä puhuttavan suurlähettilään lähettämisestä edustamaan meitä ympäri maailmaa. Olemme kuulleet myös yksiäänisestä Euroopasta. Emme ole samaa mieltä asiasta. Me suunnittelemme eri tietä Euroopan tulevaisuudelle. Se ei tee meistä vainoharhaisia, kuten suvaitsevaisuudesta saarnaavat väittävät. Me haluamme edelleen Eurooppaa, mutta erilaista Eurooppaa kuin enemmistö.

  Íñigo Méndez de Vigo (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, koska puhuja niin ystävällisesti suostui vastaamaan kysymykseen, minä esitän sellaisen. Real Madridilla, espanjalaisella jalkapallojoukkueella, on lippu ja hymni. Uskotteko sen olevan valtio?

(Naurua ja suosionosoituksia)

  Zoltán Balczó (NI). – (HU) Muiden valtioiden lippuja ei yleensä nosteta sotilasparaatien aikana, kuten tässä tapauksessa, hymniä soittaen. Jos uskotte Euroopan toimivan jalkapallojoukkueen tavoin, se tarkoittaa, että teillä on oma näkemyksenne tästä. Euroopan ei pidä olla fanaattinen joukkue, joka pyörii yhden lipun ympärillä, vaikka olisittekin onnekas kannattaja, vaan sen olisi pikemminkin oltava joukkue, joka edustaa erilaisia näkökulmia.

  Danuta Maria Hübner (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelua Euroopan ulkosuhdehallinnosta käydään aikana, jona tarvitaan kiireesti EU:n pitkän ajanjakson strategiaa siitä, kuinka toimia muiden maailman osien kanssa dramaattisesti muuttuvassa maailmassa. Tarvitaan rohkeita strategioita, näkemyksiä ja toimia, sillä nousevat suurvallat nykyaikaistuvat nopeammin kuin Eurooppa koskaan ja niistä tulee yhä itsevarmempia.

Ulkopolitiikkamme geopoliittinen strateginen ajattelu ei voi rajoittua ilmastonmuutokseen ja energiavarmuuteen. Yhdellä kolmesta toimielimestä, jotka käytännössä toimivat aktiivisesti ulkopolitiikan alalla – neuvoston puheenjohtaja, komission puheenjohtaja ja korkea edustaja – on oltava geopoliittista strategista asiantuntemusta, eikä kyse ole pelkästään ilmenevien ongelmien lyhytaikaisesta ratkaisemisesta, mikä johtaa pienimpään yhteiseen nimittäjään perustuvaan ulkopolitiikkaan. Minusta luonnollinen ehdokas strategisen kompetenssin vastaavaksi on korkea edustaja, joka turvautuu Euroopan ulkosuhdehallinnon toimivaltaan ja asiantuntemukseen.

  Andrey Kovatchev (PPE). – (BG) Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen ja sen toiminnan menestyksekäs käynnistäminen on Euroopan unionin merkittävä poliittinen saavutus sen pyrkiessä asianmukaisen Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteeseen. Näin Eurooppa kykenisi todella puhumaan yhdellä äänellä. Sitten on mahdollista vastata Henry Kissingerin kuuluisaan kysymykseen: "Kenelle soitan, jos haluan soittaa Eurooppaan?", sillä Euroopan puhelinnumero on Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan puhelinnumero. Tällä hetkellä, jos haluamme saada selville Euroopan kannan, tarvitsemme 27 puhelinnumeroa, jokaiseen jäsenvaltioon.

Sanomattakin on selvää, että yksikön toiminnan käynnistäminen edellyttää, että mahdollisen korkean edustajan on täällä parlamentissa esitettävä ehdotuksensa yksikön perustamiseksi. Toivon myös, että kyseinen henkilö ottaa huomioon Brokin mietinnön ja huolehtii kaikkien jäsenvaltioiden, erityisesti uusien jäsenvaltioiden, yhtäläisestä ja tasapuolisesta edustuksesta.

  Krisztina Morvai (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, on todella mielenkiintoista kuulla, kuinka eräät kollegat niin ärsyyntyvät kuuluisan yhteen ääneen puhumisen kyseenalaistamisesta ja koko vallitsevan tilanteen kyseenalaistamisesta. Kehotan Euroopan kansalaisia, jotka ovat valinneet meidät tänne, kuuntelemaan tätä keskustelua avoimesti Internetissä ja esittämään mielipiteensä kaikista näistä asioista, joista me puhumme.

Halusin kuitenkin puhua toisesta asiasta, joka tuli mieleeni keskustelun aikana, kuinka komission jäsen Ferrero-Waldner vieraili Israelin hallituksessa Gazan sodan kauhean verilöylyn aikana. Arvoisa komission jäsen, en tule koskaan unohtamaan sitä, kuinka halasitte ja suukottelitte Israelin hallituksen jäseniä tuona hirvittävänä aikana.

Kuinka voin olla varma siitä, että jos tämä päätöslauselma hyväksytään, kukaan ei mene minun puolestani halailemaan ja suukottelemaan sotarikollisia?

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Haluan ensiksikin onnitella esittelijä Elmar Brokia hänen mietinnöstään. Kuten edellinen puhuja totesi, on kulunut jo kolme vuosikymmentä siitä, kun Yhdysvaltojen ulkoministeri Henry Kissinger kysyi: "Kenelle soitan, jos haluan soittaa Eurooppaan?" Korkea edustajan viran ja ulkoisten toimien yksikön perustaminen antaa Euroopan unionille mahdollisuuden vastata kysymykseen.

Kun nämä tehtävät täytetään, uskon eurooppalaisen diplomatian kykenevän toimimaan aktiivisemmin ja määrätietoisemmin EU:n perusetujen puolustamisessa, mikä koskee myös energiavarmuutta.

Olen tyytyväinen siihen, että korkean edustajan ja diplomaattiedustustojen päälliköiden on sitouduttava pysyvään vuoropuheluun Euroopan parlamentin kanssa.

Mitä tulee ulkoisten toimien yksikön henkilöstöön, katson, että sen lisäksi että työntekijöillä on oltava erinomaista tietämystä ja taitoja, on otettava ehdottomasti huomioon myös jäsenvaltioiden asianmukainen ja suhteellinen edustus.

  Piotr Borys (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan esittää vilpittömät kiitokseni tästä loistavasta ja ajantasaisesta mietinnöstä. Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisen ansiosta Euroopan unionilla on mahdollisuus aktiiviseen läsnäoloon kansainvälisellä näyttämöllä kansainvälisen politiikan laatijana. Se on äärimmäisen tärkeää. Olemme tietenkin kaikki samaa mieltä siitä, että yksikön laadusta vastaavat pääasiassa komissio ja jäsenvaltiot, ja että tämän osalta tarvitaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välistä yhteistyötä.

Haluan kuitenkin kysyä komission jäseneltä, tarkasteleeko hän Euroopan parlamentin -suhteidensa perusteella mahdollisuutta hyödyntää työtämme aktiivisessa yhteistyössä esimerkiksi parlamenttien välisistä suhteista vastaavissa valtuuskunnissa. Minusta on monia foorumeja, joilla korkea edustaja ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat tehdä aktiivista yhteistyötä parlamentin kanssa, myös näissä valtuuskunnissa. Onko tällaista jo valmisteltu?

  Riikka Manner (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, ensinnäkin haluan myös omalta osaltani kiittää mietinnön laatijaa erinomaisesta mietinnöstä. Haluan kuitenkin korostaa sitä, että jotta me saamme ulkosuhdehallinnosta toimivan, meidän on myös todella huomioitava pienet jäsenvaltiot ja kunkin maan erityispiirteet ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla. Vain tätä kautta ja tätä keskustelua käymällä me voimme tehdä ulkosuhdehallinnosta toimivan kokonaisuuden.

On tärkeää, että mietinnössä mainittiin vahvasti myös avoimuus ja demokratia. Sen lisäksi katson, että meidän tulee painottaa ulkosuhdehallinnon puolella nimenomaan niitä pehmeän turvallisuuden kysymyksiä. Euroopan unioni on luotu rauhan ja vakauden pohjalle ja me voimme edistää niitä globaalisti nimenomaan humanitäärisen avun, kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja kansainvälisen kaupan keinoin.

  Cecilia Malmström, neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, minusta on mielenkiintoista, että jotkut arvoisat parlamentin jäsenet, jotka puhuvat niin lämpimästi demokratiasta, eivät voi hyväksyä sitä, että Lissabonin sopimus on demokraattisesti hyväksytty 26 parlamentissa ja yhdessä kansanäänestyksessä.

(Suosionosoituksia)

Myönnön, että yhden miehen allekirjoitus puuttuu, mutta suhtaudun luottavaisesti siihen, että sopimus tulee voimaan hyvin pian ja että saamme perustettua Euroopan ulkosuhdehallinnon. Se on hyvä asia. Sitä tukevat jäsenvaltiot, kansalliset parlamentit ja, arvoisat parlamentin jäsenet – esimerkiksi Eurostatin selvitysten mukaan – myös kansalaiset kaikkialla Euroopan unionissa. Tämä johtuu siitä, että he ajattelevat – kuten mekin, kuten minäkin, kuten suurin osa ihmisistä täällä – olevan tärkeää, että Euroopan unioni kykenee toimimaan entistä yhtenäisemmin ja voimakkaammin, kun haluamme edistää arvojamme ja tehdä työtä rauhan ja demokratian levittämiseksi koko maailmaan.

Meidän on tietenkin vältettävä byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä, mutta kuten komission jäsen Ferrero-Waldner totesi, kehitämme aivan uutta elintä. Se on ainutlaatuinen, joten meidän on keksittävä tavat sen kehittämiseen. Se, mistä Coreperissa keskustellaan yhteistyössä neuvoston, komission ja Euroopan parlamentin jäsenten kanssa – jäsen Brokin ja muiden, ja itse olen käynyt useita keskusteluja puhemies Buzekin kanssa tiedottaakseni parlamentille – on ulkoisten toimien yksikön yleinen rakenne ja tehtävät. Tästä on nyt käytävä poliittista keskustelua, ja korkean edustajan tehtävä on sitten hioa yksityiskohtia. Se tehdään tiiviissä yhteistyössä ja vuoropuhelussa Euroopan parlamentin kanssa. Olen siitä varsin vakuuttunut.

On tietenkin vielä ratkaistavia asioita. Tärkeää on se, että korkealla edustajalla on välineet tehtäviensä toteuttamiseen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava vastuussa ulkoisten toimien yksikön hallinnollisesta talousarviosta, mutta myös virkamiesten nimittämisestä. Luonnollisesti valitsemamme oikeudellisen ratkaisun – ja tästä on vielä keskusteltava täällä – on oltava nykyisten varainhoitosääntöjen mukainen ja varmistettava asianmukainen vastuuvelvollisuus.

Neuvosto ei kenties ole samaa mieltä kaikista Brokin mietinnön yksityiskohdista, mutta minusta se on hyvin arvokas panos tässä keskustelussa. Toivon sen saavan laajaa kannatusta täällä parlamentissa. Kiitän jäsen Brokia tämän tekemästä työstä sekä tästä keskustelusta parlamentissa.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vielä kerran todeta, ettemme me päätä siitä, perustetaanko ulkoisten toimien yksikköä vaiko ei: se perustuu Lissabonin sopimukseen. Kuten kollegani juuri totesi, ja minäkin suhtaudun siihen luottavaisesti, Lissabonin sopimus tulee voimaan varsin pian.

Kommentoin nyt joitakin keskustelussa esiin tulleita seikkoja, ja katson, että ne on syytä tuoda esiin. Ensinnäkin me olemme komissiossa sitoutuneet toteuttamaan Euroopan ulkosuhdehallinnon menestyksekkäästi. Sen on oltava yhteinen ponnistus, jonka kaikki EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot hyväksyvät täysimääräisesti. Omien kokemusteni ansiosta ulkosuhteista vastaavana komission jäsenenä uskon, että monet asiat tehdään toisella tavalla tulevaisuudessa. Ymmärrän, että korkealla edustajalla/varapuheenjohtajalla on oltava jonkinlaista hallinnollista ja talousarviota koskevaa riippumattomuutta.

Samalla on selvää, että ulkosuhdehallinto tarvitsee hyvin tiiviitä yhteyksiä useisiin komission yksiköihin, ja tämän vuoksi on tärkeää, että teemme yhteistyötä. Kannatan parlamentin tavoitteita Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarviojärjestelyjen avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden alalla. Tämäkin on selvää, joten uskon meidän kaikkien odottavan yhteistyötä etsittäessä tähän oikeaa mallia.

Toiseksi, Lissabonin sopimuksen mukaan vastuuvelvollisuus Euroopan parlamenttia kohtaan kulkee pääasiassa komission puheenjohtajan, korkean edustajan/varapuheenjohtajan ja muiden komission jäsenten kautta. Olemme tyytyväisiä Brokin mietinnössä annettuun selkeään viestiin, jonka mukaan korkean edustajan/varapuheenjohtajan on oltava Euroopan ulkosuhdehallinnon sekä edustustojen korkeimpien virkojen nimittävä viranomainen.

Uudessa järjestelmässä edustustojen korkeimmat virkamiehet ja muut Euroopan ulkosuhdehallinnon korkeimmat virkamiehet ovat EU:n virkamiehiä, joihin sovelletaan henkilöstösääntöä tarkoin määrättyine nimittämismenettelyineen ja riippumattomuusvelvoitteineen. Pohdimme, mitä seurauksia olisi siitä, että jokin ryhmä valittaisiin Euroopan parlamentin kuultavaksi tällä tavalla. Tämä koskee myös tilannetta, jossa olisi kyse vain erityisen poliittisia virkoja koskevista kuulemisista. Minusta tämä ei todellakaan ole jäsenvaltioiden käytäntöjen mukaista.

Ymmärrämme kuitenkin tässäkin, että parlamentilla on tarve tiiviiseen vuorovaikutukseen, viralliseen tai epäviralliseen, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja edustustojen korkeimpien virkamiesten kanssa. Minusta tämä voitaisiin hoitaa sitten, kun joku on nimitetty; he voisivat sitten tulla parlamenttiin keskustelemaan.

Panin myös suurella mielenkiinnolla ja tyytyväisenä merkille, että ihmisoikeudet ja naisten oikeudet mainittiin. Voin vain todeta, että kaikki EU:n toimielimet ovat sitoutuneet tasa-arvon valtavirtaistamiseen. Tämä koskee myös Euroopan ulkosuhdehallintoa, mutta nimitysten on myös perustuttava ansioihin, joten ansioiden ja tasa-arvon valtavirtaistamisen on sovittava yhteen.

Haluan nopeasti kommentoida Israelin hallitusta ja matkaani Lähi-itään. Gazan selkkauksen jälkeen tärkeää oli saavuttaa tulitauko. Pyrin osaltani edistämään ensimmäisen tulitauon aikaansaamista, ja uskon erityisesti oman panokseni mahdollistaneen humanitaaristen käytävien avaamisen ja aikojen vahvistamisen humanitaaristen tarvikkeiden toimituksille tuona hyvin vaikeana ja ratkaisevana aikana.

Lopuksi, mitä tulee valtuuskuntiin, kuten olen jo aiemmin todennut: ne ovat jo olemassa. Mainitsemanne Euroopan parlamentin valtuuskunnat ovat avoinna komission tai neuvoston jäsenille, mutta kyse on myös aikatauluista. Tilanteen olisi oltava sama tulevaisuudessa.

  Elmar Brok, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, täällä nyt tehdyt hyökkäykset Euroopan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikka vastaan kuuluvat menneisyyteen. Mielipidekyselyissä 70 prosenttia Euroopan kansalaista sanoo haluavansa voimakkaampaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, koska he tietävät sen olevan ainoa tapa säilyttää rauha Euroopassa ja valvoa Euroopan etuja kaikkialla maailmassa. Esittämänne väitteet kuuluvat menneisyyteen. Tällaiset väitteet ovat johtaneet Euroopan sotiin, ja me haluamme lopettaa ne.

Haluamme myös todeta, että haluamme tämän ulkopolitiikan vahvistavan Euroopan valmiuksia toimia. Haluan myös todeta yksiselitteisesti, ettei ulkopolitiikka kuulu parlamenteille. Operatiivisen ulkopolitiikan on kuuluttava täytäntöönpanoviranomaisen vastuualaan. Näin on kaikissa kansallisvaltioissa. Tämä kuitenkin merkitsee, että parlamenteilla – ja tässä tapauksessa Euroopan parlamentilla – on oltava täysi valvontavalta. On oltava selvää, kuinka tätä sovelletaan talousarvioon, millä aloilla on oikeus saada tietoja ja millä aloilla on täysi tilintekovelvollisuus.

Kehotan neuvostoa ja komissiota sisällyttämään asiakirjoihinsa vähemmän tietoja organisaatiokaavioista ja tiettyihin virkoihin nimitettävien kansallisten valtuuskuntien jäsenistä. Sen sijaan niiden on kuvattava näissä Coreper-asiakirjoissa parlamentin oikeudet, eikä riitä, että vain todetaan, että parlamentin oikeudet on säilytettävä. Minusta tällä alalla on toteutettava toimia. Lisäksi olen sitä mieltä, että nimitettävän korkean edustajan tai varapuheenjohtajan on osallistuttava ehdotusten laatimiseen, eikä hänelle voida esitellä asiaa fait accompli. Tämäkin on otettava huomioon: Arvoisa neuvoston puheenjohtaja Malmström, herättäisi paljon luottamusta, jos vastaisuudessa viittaisitte korkeaan edustajaan korkeana edustajana tai komission varapuheenjohtajana. Silloin puhuisimme kaikki samasta asiasta, ja siitä olisi apua sen osoittamisessa, että me todellakin puhumme samasta asiasta.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (EL) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina 22. lokakuuta 2009.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Gabriele Albertini (PPE), kirjallinen. – (IT) Teksti, josta valmistaudumme huomenna äänestämään, on erinomainen perusta tuleville neuvotteluille.

Olen kiitollinen jäsen Brokille ja jäsen Neyts-Uyttebroeckille heidän erinomaisesta työstään näin lyhyessä ajassa. Tämän työn pohjalta valiokunta, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia, voi käydä rakentavaa ja tiukkaa keskustelua tulevan korkean edustajan kanssa ja puolustaa uuden ulkoisten toimien yksikön yhteisöluonnetta. Viesti, jonka haluamme lähettää komissiolle ja neuvostolle, on ytimeltään seuraava: haluamme yksikön, jolla on laaja toimivalta ja joka täyttää kunnianhimoiset tavoitteemme tehdä Euroopan unionista maailmanlaajuinen poliittinen toimija. Haluamme myös, että tämä toteutuu konsensuksen hengessä, toisin sanoen kaikkien kolmen toimielimen – parlamentin, komission ja neuvoston – panostuksella ja tuella.

Kehotan tämän vuoksi komissiota olemaan neuvotteluissa rohkea ja puolustamaan yhteisömallia, ja kehotan jälleen kerran neuvostoa ottamaan parlamentin ja erityisesti johtamani valiokunnan mukaan neuvotteluihin alusta alkaen, jotta voimme saattaa päätökseen tämän todellisen eurooppalaisen ulkopolitiikan ratkaisevan luomisvaiheen.

  Cristian Silviu Buşoi (ALDE), kirjallinen. – (RO) Euroopan ulkosuhdehallinnon luominen on aivan välttämätöntä EU:n ulkoisten toimien tehokkuuden parantamiseksi. Tavoitteena on edistää paljon johdonmukaisempaa ulkopolitiikkaa ja nostaa EU:n profiilia kansainvälisellä tasolla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin kiinni siitä, kuinka yksikkö organisoidaan.

Mietinnössä on useita erityisen merkittäviä ehdotuksia. Tarvitsemme organisaation, joka on mahdollisimman tehokas ja jossa vältetään päällekkäisyyksiä. Tämän vuoksi kannatan kolmansissa maissa toimivien komission edustustojen, neuvoston yhteystoimistojen ja EU:n erityisedustajien toimistojen sulauttamista sekä EU:n suurlähetystöjen perustamista. Tehokkuuden näkökulmasta minusta ovat mielenkiintoisia myös ehdotukset, joiden mukaan nämä valtuuskunnat ottaisivat myös hoitaakseen tiettyjä konsulitehtäviä, kuten Schengen-viisumien käsittelyn.

Haluan korostaa henkilöstön peruskoulutuksen tarvetta, jotta meillä on todella ammattitaitoinen, EU:n tarpeita vastaava yksikkö. Euroopan diplomaattikorkeakoulun perustaminen vaikuttaa ihanteelliselta ratkaisulta, jolla diplomaattiselle henkilöstölle tarjotaan yhteisiin standardeihin perustuvaa koulutusta Euroopan ulkosuhdehallinnon johdonmukaisuus. Vastaisuudessa eurooppalaisen diplomaatin ura voisi olla todellakin yhtä houkutteleva kuin jäsenvaltion diplomaattinen ura.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä on jälleen yksi niistä pahoiteltavista asiakirjoista, joilla Euroopan parlamentti pyrkii vaikuttamaan sanan kielteisessä merkityksessä koko Euroopan unionin toimintatapaan hyödyntämällä Lissabonin sopimuksessa sille osoitettua oikeushenkilön asemaa, vaikka sopimus ei ole vielä tullut voimaan ja odotamme edelleen Tšekin tasavallan sopimuksen ratifiointia.

Mietintö on oireellinen osoitus Euroopan unionin sotilaallisesta luonteesta. Mietinnöllä pyritään varmistamaan, että ulkopolitiikka palvelee Euroopan unionin suurimpien valtojen sotilaallista laajentumista hyödyntämällä sitä, minkä ne saivat sisällytettyä Lissabonin sopimukseen vahvistaakseen päätöksentekovaltaansa, vaikka on jäsenvaltioita, jotka ovat toista mieltä.

Esimerkkinä on seuraava mietinnössä esitetty lausuma:

sotilaallisesta ja siviilikriisinhallinnasta vastaavat yksiköt on siirrettävä korkean edustajan alaisuuteen, vaikka sotilashenkilöstön komento- ja organisaatiorakenteen on ehkä oltava erilainen kuin siviilihenkilöstön vastaavan rakenteen; tiedustelutiedon analyysien jakaminen Euroopan ulkosuhdehallinnon toimijoiden kesken on äärimmäisen tärkeää, jotta voidaan avustaa korkeaa edustajaa täyttämään tehtävänsä unionin yhtenäisen, johdonmukaisen ja tehokkaan ulkopolitiikan johtamisessa.

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE), kirjallinen. - (FI) Herra Puhemies, arvoisat komission ja neuvoston edustajat, hyvät kollegat! Euroopan parlamentti hyväksyi viime keväänä Dehaenen mietinnön Lissabonin sopimuksen vaikutuksista EU:n institutionaaliseen tasapainoon. Siinä parlamentti vaati, että EU:n tulevissa johtajanimityksissä on otettava myös sukupuolten tasa-arvonäkökulma huomioon. Nyt vain muutamaa kuukautta myöhemmin europarlamentti ottaa vieläkin tiukemmin kantaa tasa-arvon toteutumisen puolesta. Parlamentin kanta tasa-arvoon on siis selvä! Komission varapuheenjohtaja Margot Wallström on ollut tasa-arvoasioissa aktiivinen. Myös komission puheenjohtajaksi uudelleenvalittu José Manuel Barroso on luvannut olla tasa-arvolle myötämielinen uutta komissiota muodostaessaan. Jäsenvaltiot ovat kuitenkin ratkaisevassa asemassa. Olen vakuuttunut, että Euroopan Unionin jäsenmaista löytyy päteviä komissaariehdokkaita, sekä miehiä että naisia. Kiitos.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Lissabonin sopimuksella luvattiin kaikenlaisia muutoksia. EU:sta piti tulla vastaanottavaisempi ja entistä demokraattisempi, Euroopan parlamentin piti saada enemmän yhteispäätösvaltaa ja kansalaiset saisivat EU-kansanäänestyksensä. Itse asiassa jäsenvaltioita painostetaan nyt kuitenkin oman komission jäsenen menettämisellä. EU:n on nyt aika osoittaa hyvää tahtoaan ja lopultakin kysyä kansalaisten mielipidettä Turkin liittymisestä. Kansanäänestyksiä kuitenkin pidetään ilmeisesti vain jotta ne voidaan sivuuttaa. On myös vaikea ymmärtää kuinka EU:sta on määrä tulla vastaanottavaisempi, jos uusien virkojen vastuualueet vain luonnostellaan sopimuksessa. Konfliktit ovat tällä alalla yhtä mahdottomia välttää kuin uudessa ulkoisten toimien yksikössä, jonka oikeuksia ei vielä ole selvennetty. Erinomaisesta talousarviostamme on jo nyt tulossa hyvin kallis ja se kattaa yhä tiheämmän EU:n virastojen verkoston, johon liittyy vääjäämättä toiminnan päällekkäisyyksiä ja päällekkäistä toimivaltaa. On siis tärkeää säilyttää tasapaino, toisaalta jottei uudesta järjestelmästä seuraa päällekkäisyyksiä vaan se mahdollistaa synergian hyödyntämisen, ja toisaalta jottei parlamentin valvontaa voida kiertää, jäsenvaltioita ei voida sitoa ja kansallinen toimivalta säilyy muuttumattomana. Tämän kaiken lisäksi uudella elimellä on oltava tarvittava toimivalta tehtäviensä toteuttamiseen ja tehokkaaseen työskentelyyn Euroopan strategisten kumppanien kanssa.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. – (PL) Hyvät kollegat, Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen on poikkeuksellinen hanke ja ansaitsee erityistä tukea. Sen on määrä avustaa korkeaa edustajaa, mutta samalla meidän on muistettava varmistaa asianmukainen pätevyystaso sekä institutionaalinen ja kansallinen edustusluonne. Yksikön henkilöstön palvelukseen otossa on pidettävä erityistä huolta tiettyjen avoimuutta ja tasa-arvoa koskevien periaatteiden vaalimisesta. On myös syytä panna merkille, että Euroopan ulkosuhdehallinto laajentaa mahdollisuuksia saada diplomaattista apua, koska sitä voi hakea jokainen EU:n kansalainen. Tämä merkitsee todellista laajennusta nykyisiin mahdollisuuksiin pyytää apua toisen jäsenvaltion ulkosuhdehallinnolle, jos lähtöjäsenvaltiolla ei ole diplomaattista toimistoa tai konsulipalveluja tietyssä valtiossa. Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi edustettava myös lisäarvoa kolmen perustavaa laatua olevan osatekijänsä synergian vuoksi – yksiköiden, joiden juuret nyt ovat Euroopan komissiossa, neuvostossa ja jäsenvaltioissa. Minusta Euroopan ulkosuhdehallinnon olisi värvättävä ehdokkaita kaikista kolmesta lähteestä. Näin varmistetaan ammattitaito, tehokkuus ja ainutlaatuinen luonne. Tehokkuutta lisää myös Euroopan unionin edustustojen suuri määrä, sillä niitä muodostuu nykyisistä komission edustustoista. Viittaan jäsen Grzybin puheenvuoroon ja olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että Euroopan diplomaattikorkeakoulun perustaminen voidaan välttää hyödyntämällä kansallisia ja alueellisia keskuksia, jotka jo ovat tunnettuja kaikkialla Euroopassa tuleville diplomaateille tarjoamastaan ammatillisesta koulutuksesta.