Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan julkilausuma Ukrainan tilanteesta.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja ja komission varapuheenjohtaja Cathy Ashton pyysi minua esittämään seuraavat huomautukset.

Haluan kiittää tästä varsin sopivaan aikaan tulleesta kutsusta puhua teille Ukrainasta, joka kuuluu Euroopan unionin tärkeimpiin kumppaneihin.

Kuten tiedätte, Ukrainassa oli sunnuntaina presidentinvaalien toinen kierros. Tämä oli tärkeä tapahtuma sekä maalle itselleen että koko laajemmalle alueelle. Se on tärkeä, koska demokraattinen Ukraina tulee olemaan tärkeä esimerkki naapureilleen.

Olemme iloisia, että kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan alainen demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto antoi myönteisen arvion, jonka mukaan vaalit pidettiin kansainvälisten standardien mukaisesti ja kehitystä on tapahtunut Ukrainassa vaaleihin liittyvissä saavutuksissa, jotka jo vuonna 2004 olivat hyvät.

Korkean edustajan maanantaina antamassa julkilausumassa tuodaan esille tämä tunne. Lausumassa myös kiitetään Ukrainan kansaa tämän jatkuvasta sitoutumisesta demokratiakehitykseen. Korkea osallistumisaste molempina vaalipäivinä oli erityisen rohkaisevaa.

Ukrainan demokratia jatkaa selvästi vahvistumistaan. Maan kansa käy äänestämässä, tekee vapaasti valintansa ja odottaa tulevansa kuulluksi. Tämä on merkittävä saavutus, joka osoittaa ennen kaikkea Ukrainan sitoutumista eurooppalaisiin arvoihin.

Vaaleissa on voittajia ja häviäjiä. Päätöksen tekevät äänestäjät. Nyt meidän kokoontuessa tänään täällä Strasbourgissa, keskusvaalilautakunta ei ole vielä vahvistanut virallisia vaalituloksia.

Alustavien vaalitulosten mukaan vastaehdokkaat ovat varsin tasaväkisiä. Olemme jo kuulleet tulosten mahdollisesta viemisestä oikeuteen. Joitakin paikallisia oikeuskäsittelyjä on jo aloitettu.

On loogista ja oikeutettua, että kaikki ongelmatapaukset tutkitaan. Toisaalta on hyvin tärkeää, että koko vaaliprosessi sujuu jouheasti ja osoitetaan, että Ukrainan demokraattinen kypsyys on kestävää ja syvää ja että ehdokkaat sitoutuvat yhdessä maan kehitykseen.

Kaikki vaalit ilmaisevat kansan tahtoa. Ne ovat myös mahdollisuus uuteen alkuun. Ukrainalle on nyt erityisen tärkeää kulkea eteenpäin. Ukrainan maantieteellisen ja strategisen merkityksen vuoksi vaalien onnistumisella maassa on merkitystä EU:lle ja koko Euroopalle.

Viimeksi kuluneina vuosina on nähty poliittista epävakautta, jolle on ominaista presidentin ja pääministerin välinen kilpailu, jota perustuslain epäselvyys on kiristänyt. Ukrainan vaalit ovat aina sujuneet moitteettomasti ja maassa on elinvoimainen kansalaisyhteiskunta ja vapaa tiedonvälitys. Valitettavasti koko uudistusprosessi, joka on Ukrainalle erittäin tärkeä, on kuitenkin huomattavasti hidastunut. Viime vuosina olisi pitänyt tehdä huomattavasti enemmän.

Vaaleja edeltävä politiikka häiritsi myös IMF:n valmisluottojärjestelyn toimeen panemista eikä Ukraina täyttänyt vaadittuja edellytyksiä. Ukrainan perustuslakijärjestelmän heikkous on myös osaltaan vaikuttanut tähän.

Uskon kaikkien olevan samaa mieltä kanssani kun sanon, että odotamme Ukrainan uuden johdon antavan uudistuspyrkimyksiin uutta vauhtia. Ensimmäisenä tavoitteena maailmanlaajuisen rahoituskriisin vaikutusten käsittelemiseksi ja tulevan talouden vakauden varmistamiseksi Ukrainan on palattava viipymättä takaisin raiteilleen IMF-ohjelmalla. Tämä on myös mahdollisen EU:n makrotaloudellisen tuen maksamisen edellytys.

Saamme nähdä tulevina viikkoina ja kuukausina uuden hallinnon muodostuvan Kiovaan. EU:n viesti Ukrainan johdolle on johdonmukainen ja selkeä: Nyt on aika toimia. Odotamme näkevämme konkreettista edistystä. Uudistus on olennaisen tärkeää Ukrainan omalle pitkäaikaiselle vauraudelle ja turvallisuudelle. Se on Ukrainan oman edun mukaista, sillä tarkoitus ei ole vain miellyttää kansainvälistä yhteisöä. Tämä viesti välitettiin myös 4. joulukuuta 2009 pidetyssä EU:n ja Ukrainan huippukokouksessa.

Toimia tarvitaan monilla tasoilla. Talousrintamalla Ukrainan on toteutettava kiireellisiä toimia korruption torjumiseksi ja liike-elämän toimintamahdollisuuksien parantamiseksi. Tähän sisältyy toimia, joilla lujitetaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta, varmistetaan talouselämän avoimuus sekä rehellinen ja avoin kilpailu – esimerkiksi hyväksymällä julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö kansainvälisten standardien ja Euroopan unionin säännöstön mukaisesti.

Samalla on ryhdyttävä merkittäviin alakohtaisiin uudistuksiin ja toteutettava ne esimerkiksi energia- ja erityisesti kaasualalla sekä liikenne- ja ympäristöalalla. Niin ikään olemme jatkuvasti kannustaneet Ukrainaa tarkistamaan perustuslain uudistuksen, luomaan vakautta ja ottamaan käyttöön toimivat pelisäännöt poliittista elämää varten. Perustuslain on selvittävä ajan myllerryksistä ja sen uudistusta ei saisi sitoa lyhyen aikavälin poliittisiin näkökohtiin. Ukrainan tehtävänä on valita malli, jota se haluaa soveltaa. Ukrainan olisi kuitenkin varmistettava sellaisen tehokkaan valvontajärjestelmän luominen, jolla vältetään maata aiemmin kohdannut poliittinen toimintakyvyttömyys. Venetsian komission apu ja neuvot tulevat olemaan tärkeitä sen varmistamiseksi, että tämä toteutetaan eurooppalaisten standardien mukaisesti parasta mahdollista käytettävissä olevaa kokemusta hyödyntämällä.

Ensimmäisten uudistustavoitteiden lisäksi Ukrainan on jatkettava laaja-alaista tehtäväänsä, jolla varmistetaan lainsäädännön lähentäminen Euroopan unionin standardeihin. Tämä on edellytys sen varmistamiseksi, että Ukraina voi saada täyden hyödyn uudesta ja kunnianhimoisesta EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta, josta tällä hetkellä neuvotellaan Ukrainan kanssa – kattavan ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen ohella.

Tehtävänämme on kannustaa Ukrainaa kulkemaan eteenpäin ja tukea Kiovan omaa johtoa kauaskantoisissa uudistuksissa ja nykyaikaistamisessa. Meillä on useita välineitä siihen. Euroopan naapuruuspolitiikka tarjoaa meille välineitä Ukrainan omien uudistuspyrkimysten tukemiseen. Jo nyt meneillään oleva ja suunniteltu tekninen ja taloudellinen yhteistyö Ukrainan kanssa on noin 435 miljoonaa euroa laskematta mahdollista makrotaloudellista apua. Itäinen kumppanuus on tuonut lisävälineitä. Itäisen kumppanuuden sisältämä kokonaisvaltainen instituutioiden kehittämisohjelma on hyvä esimerkki, koska sen kohteena ovat erityisesti Ukrainan hallitukseen kuuluvat instituutiot, joita on lujitettava uudistusten toteuttamiseksi.

Yleisemmin EU:n ja Ukrainan välisestä uudesta kunnianhimoisesta assosiaatiosopimuksesta Ukrainan kanssa käytävissä neuvotteluissa olemme asettaneet tavoitteemme selvästi: Euroopan unionin ja Ukrainan välinen poliittinen assosiaatio ja taloudellinen yhdentyminen. Tämä on hyvin merkittävä yritys, johon sisältyy kattavan ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen perustaminen ja huomattava lainsäädännön lähentäminen Euroopan unionin säännöstöön.

Mutta tarjouksemme Ukrainalle ei ole yksipuolinen. Ukrainan ja EU:n tuleva lähenemisvauhti riippuu siitä, miten voimakkaita ja perusteellisia Ukrainan omat pyrkimykset ovat. Odotamme pääsevämme työskentelemään Ukrainan uuden johdon kanssa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Olemme olleet tänään yhteydessä kabinettiemme välityksellä korkeaan edustajaan ja kollegaani komissiossa ja esitän lyhyesti seuraavat kolme viestiä: Ensiksikin olemme molemmat yhtä mieltä siitä, että vaalit todistivat Ukrainan demokratian elinvoimaiseksi. Toiseksi olemme luvanneet syventää suhteita Ukrainaan ja tukea uudistusohjelman toteuttamista. Kolmanneksi odotamme pääsevämme aloittamaan rakentavan yhteistyön valitun presidentin kanssa heti kun viralliset tulokset on julkistettu.

Puhetta johti
varapuhemies Diana WALLIS

  Elmar Brok, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme varsin pettyneitä. Kuulun niihin, jotka olivat Kiovan Oranssin vallankumouksen aikana leirikylässä, ja kun näen, mitä on tehty viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana, haluan sanoa presidentti Justshenkolle, että hän ei ole tuonut maahansa vakautta, hän ei ole luonut parlamentaarisia mahdollisuuksia ja hän on saattanut lainsäädäntöprosessin pysähdyksiin. Juuri hän on vastuussa Oranssin vallankumouksen epäonnistumisesta. Toivottavasti nämä vaalit tuovat Ukrainaan uutta vakautta. Vaikka vaalit toimitettiin näennäisesti kansainvälisten standardien mukaisesti, olen kuitenkin huolissani siitä, että tämä ei ole kestävä ja itsevarma demokratia. Kun lainsäädäntöä muutetaan kolme päivää ennen toista äänestyskierrosta, aivan kesken vaalien, niin olipa syy mikä tahansa, se ei osoita, että prosessi on ymmärretty. Sen sijaan se saa meidät huolestumaan kovasti Ukrainan tilanteesta. Uskon, että meidän on oltava tiiviisti mukana Ukrainan demokratian ja oikeusvaltion kehittämisessä ja siihen liittyvän vakauden luomisessa, mikä ei ole ristiriitaista, vaan seurausta tästä.

Arvoisa komission jäsen Füle, olette erityisesti vastuussa naapuruuspolitiikasta. Naapuruuspolitiikka ei kuitenkaan tarkoita vain entiseen tapaan jatkamista, vaan niiden uusien välineiden käyttämistä, joita voidaan hyödyntää Ukrainan kaltaisen maan tai alueen muiden maiden kanssa toteutettavissa kahdenvälisissä suhteissa, mutta myös monenvälisessä lähestymistavassa, jotta maat lähenevät toisiaan ja vakaantuvat. Meidän on annettava maille perspektiiviä. Tämä ei tarkoita sitä, että viitataan joka päivä Euroopan unionin laajenemiseen, vaan sitä, että annetaan maille viisuminsaantimahdollisuudet ja harkitaan vapaakauppa-alueen mahdollisuutta ja ehkä jopa tarjotaan maalle saman aseman mahdollisuutta, joka Norjalla on Euroopan talousalueella. Tämä ei vahingoita ketään, se ei merkitse aggressiivista käyttäytymistä ketään kohtaan ja samalla se johtaa eurooppalaisen näkökannan ja vakauden tuomiseen tämän kaltaisiin maihin. Toivon, että uusi hallitus osoittaa, että se kannattaa ottaa mukaan tällaiseen hankkeeseen.

  Kristian Vigenin, S&D-ryhmän puolesta. – (BG) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, koska olette vastuussa sekä laajentumiseen että naapuruuspolitiikkaan liittyvistä asioista, joudutte viettämään enemmän aikaa parlamentissa. Nyt siirryn käsiteltävään aiheeseen.

On sanottava, että kansainväliset tarkkailijat antoivat hyvin myönteisen arvion Ukrainan vaaleista siitäkin huolimatta, että varsinaisia vaaleja ympäröivä lainsäädäntö oli hataralla pohjalla. Voidaan sanoa, että viime hetken muutokset eivät vaikuttaneet suoraan vaalien tulokseen. Itse asiassa voidaan sanoa, että demokratia oli Ukrainassa päävoittaja, koska kun istuva presidentti on taas ehdokkaana ja saa vain 5 prosenttia äänistä, se on nähdäkseni varsin selvä merkki demokratian toimimisesta.

Yksi demokratian säännöistä on, että vaalien tulos hyväksytään sellaisenaan. Myös kilpailijan voitto hyväksytään, kun arviointi varsinaisista vaaleista on myönteinen. Tämän vuoksi sanomamme häviävälle ehdokkaalle on oltava hyvin selvä: Ukraina tarvitsee poliittista vakautta ja sille on annettava viimein tilaisuus aloittaa lykkääntyneet uudistukset. Näiden viestien lisäksi on sanottava selvästi täällä parlamentissa, että tulemme auttamaan Ukrainaa sen alkaessa taas kulkea eteenpäin, ja teemme sen oman politiikkamme, naapuruuspolitiikan ja itäisen kumppanuuden välityksellä.

  Siiri Oviir, ALDE-ryhmän puolesta. – (ET) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Ukrainan äskeiset presidentinvaalit merkitsivät loppua viime vuosina vallinneelle aikakaudelle, jolloin oranssilla värillä oli poliittinen viesti. Äskeiset presidentinvaalit voidaan nähdä uutena askeleena kohti demokratian lujittamista.

Erään sanonnan mukaan vallankumous ahmaisee omat lapsensa. Tämä on totta, mutta Ukraina on näidenkin vaalien jälkeen valtio. Sillä on yhä monipuoluejärjestelmä, mikä on suurimmaksi osaksi Oranssin vallankumouksen ansiota. Myös sananvapauden ja lehdistönvapauden voidaan katsoa johtuvan viiden vuoden takaisista tapahtumista, jolloin alettiin kulkea kohti vapautta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Tämä kaikki on hyvin tärkeää.

On siis tunnustettava Ukrainan kehitys kohti demokratiaa ja oikeusvaltiota, kohti taloudellisen yhdentymisen tehostamista ja Euroopan unionin suhteiden tukemista. Vaalien virallisista tuloksista huolimatta uskon Ukrainan jatkavan samaa rataa – se tukee jatkossakin lähentymistä Euroopan unioniin, tehostaa valtionhallintoa ja tasapainottaa poliittista järjestelmää – ja jatkaa perustuslain uudistusta.

Ukrainan sisäpoliittinen vakaus ja keskittyminen sisäisiin uudistuksiin ovat edellytys Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden jatkamiselle. Kahdenvälisen ja monenvälisen yhteistyön keskeinen edellytys on, että Ukrainan hallitus jatkaa tavoitteidensa toteuttamista. Meidän on jatkettava keskusteluja Ukrainan ja Euroopan unionin välisestä assosiaatiosopimuksesta. Vauhti on viime aikoina hidastunut ja sitä on taas nopeutettava.

Meidän on myös konkretisoitava energian ja ympäristön alan yhteistyötä. Maailman kauppajärjestöön liittyminen on merkittävä saavutus, mikä on myös edellytys asianmukaisen vapaakauppa-alueen luomiselle meitä ja Ukrainaa varten. Meidän on kuitenkin mainittava myös puutteet: mainitun lahjonnan lisäksi on erityisiä vakiintuneita eturyhmiä ja nepotistisia käytäntöjä. Toivomme Ukrainan kääntävän nämä puutteet voitoksi...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin ihan ensimmäiseksi tarkastella sitä, mitä arvoisa jäsen Brok sanoi. On totta, että tulos oli hyvin surullinen vuoden 2004 sankarille Viktor Jushtshenkolle, joka voitettiin vaalien ensimmäisellä äänestyskierroksella. Minun mielestäni Jushtshenko on ainoa henkilö, joka maksaa Ukrainan puolueiden tai blokkien kaikkien johtajien epäonnistumisista.

Yksi tärkeä käsiteltävä seikka on se, että Ukrainan kansa ei todellisuudessa luota, että kukaan ukrainalainen puoluejohtaja johtaisi maata kaikkien kansalaisten puolesta ja näiden hyväksi. Vaalitarkkailijoiden läsnä ollessa tuli esille tietysti se, että vaalit pidettiin asianmukaisesti, mutta sen lisäksi lukuisissa keskusteluissa tuli esille, että useimmat äänestivät pienempää pahaa. Kenelläkään tapaamistani kansalaisista ei ollut vaalin suhteen suuria odotuksia. Se on huolestuttavaa, kun kyseessä on niinkin nuori demokratia, joka on kulkenut kauemmaksi entisestä neuvostojärjestelmästä kuin yksikään toinen Itä-Euroopan maa.

Arvoisa jäsen Füle, toivottavasti se, että olette tänään läsnä ja arvoisa korkea edustaja Ashton ei ole, ei tarkoita, että Ukraina on jäämässä taas taka-alalle ja tulee katoamaan muiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan ensisijaisten tavoitteiden joukkoon. Sen on kuuluttava tärkeimpiin tavoitteisiin, koska niin ei ole ollut viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Ukrainan sisäiset epäonnistumiset heijastavat Euroopan strategian epäonnistumista. Emme saa suhtautua tähän enää huolettomasti. Meidän on annettava varaukseton tukemme sille, että Ukraina kohdistaa huomionsa länteen, koska meillä on paljon menetettävää. Kaasu on yksi aihe, joka aiheuttaa aina suurta tyrmistystä. Minun tarvitsee vain mainita Sevastopol, niin meillä on jo suuri ristiriita. Emme voi antaa enää asioiden mennä entiseen tapaan. Olette ottaneet huomattavan vastuun tällä alalla.

  Andreas Mölzer (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toki Julia Tymoshenkolla on oikeus valittaa presidentinvaalin tuloksesta. Vuoden 2004 vehkeilyjen ja juonittelujen vuoksi emme voi moittia häntä muusta kuin siitä, että tällä kerralla kansainväliset vaalitarkkailijat vahvistivat tulokset. Hän voi puolustaa oletettuja oikeuksiaan. Se ei ole kuitenkaan poliittisesti järkevä liike, koska jatkuessaan tällainen kinastelu johtaa maan poliittisen ja taloudellisen epävakaisuuden jatkumiseen.

Tasainen vaalitulos ilmentää maan jakautumista kahteen leiriin. Realistisesti ajatellen Janukovitshin ei ole halutessaankaan kuitenkaan mahdollista aloittaa uudestaan vuosia sitten kaatunutta autoritaarista hallintoa, vaikka presidentinvaalit ovat epäilemättä vahvistaneet harvainvaltaan perustuvaa rakennetta poliittisessa ja taloudellisessa järjestelmässä.

Tasaisen tuloksen vuoksi molemmat leirit joutuvat tekemään kompromisseja. On merkittävää, että kulttuurinen ja yhteiskunnallinen idän ja lännen jakautuminen maassa on toteutunut ihmisten vuoksi. Paljon riippuu siitä, nimittääkö Janukovitsh pääministerin, jonka sekä itä- että länsiukrainalaiset voivat hyväksyä, ja siitä onko Tymoshenkolla demokraattista kypsyyttä tunnustaa tappionsa ja liittyä oppositioon.

  Paweł Robert Kowal, ECR-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, viisi vuotta sitten myös täällä parlamentissa koettiin jollain tavoin Oranssi vallankumous. Useita viikkoja sitten esitettiin kuitenkin kysymyksiä siitä, ja näin tehtiin myös korkean edustajan Ashtonin puheessa, olivatko ukrainalaiset valmiita Oranssiin vallankumoukseen ja olivatko he toteuttaneet sen. Olen arvoisan jäsenene Harmsin tavoin pahoillani, että arvoisa korkea edustaja Ashton ei ole täällä tänään. Kysymykseen on vastaus: 70-prosenttinen osallistuminen vaaliin on Euroopassa todella harvinaista ja meidänkin maissamme se on äärimmäisen harvinaista. Tässä mielessä arvoisa jäsen Brok ei ole oikeassa sanoessaan, että Oranssi vallankumous hävisi. Se voitti, koska kyse oli vain siitä, että on oltava sääntöjä, joista kaikki voivat hyötyä. Myös Puolassa tunnemme tilanteita, joissa demokraattisista säännöistä hyötyi se, joka oli aikaisemmin ollut demokratiaa vastaan. Tämä on kuitenkin hyvä ja näin pitäisi olla.

Nyt on tullut aika vastata seuraavaan kysymykseen: Olemmeko tehneet kaiken tarvittavan Oranssin vallankumouksen jälkeen? Olemmeko vastanneet tähän kysymykseen? Kaikkien välineiden lisäksi, joista komission jäsen on puhunut, – ja onneksi olemme luoneet nämä välineet – olemmeko vastanneet, että ovi on avoinna Ukrainalle? Voiko kauaskantoisia uudistuksia toteuttaa kommunismista luopuneessa maassa ilman kyseistä lupausta? Voimmeko kannustaa ihmisiä tekemään uhrauksia, jos sanomme, että he saavat aina odottaa ulkopuolella? Eikö olisi pikemminkin sanottava, että Euroopassa on heille tilaa, ei tänään eikä huomenna, mutta tilaa on.

Tämä on suuri tilaisuus uudelle komission jäsen Fülelle. Arvoisa korkea edustaja Ashton ei tullut tänään. Arvoisa komission jäsen, olkaa urhea ja olkaa ensimmäinen, joka alkaa sanoa, että tilaa on. Ei tänään eikä huomenna, mutta tilaa tulee olemaan. Tämä auttaa paljon ukrainalaisia. Tämä saattaa olla viimeinen hetki, jolloin sen voi sanoa, ja juuri siksi kaikkien ukrainalaisten pitää olla varmoja, että Eurooppaan lähentyminen ja yhteistyö sen kanssa sekä muutokset lakiin ovat heidän oma henkilökohtainen mahdollisuutensa.

Tätä ei pidä sanoa vain eliitille, liikemiehille tai opiskelijoille. Se on sanottava niin, että kaikki ymmärtävät, että uhrauksia kannattaa tehdä vielä kommunismivuosien jälkeen ja että vielä kannattaa toimia. Se on teille myös mahdollisuus, komission jäsen Füle. Sanokaa tämä selvästi ja teidät tullaan muistamaan. Ette auta vain Ukrainaa, vaan koko Keski-Eurooppaa, koska Ukrainan vauraus ja turvallisuus merkitsee mahdollisuutta koko Keski-Euroopalle. Kaikkien on tunnettava, että heillä on mahdollisuus. Siksi assosiaatiosopimuksen lisäksi, joka on hyvin tärkeä, on lievennettävä viisumivaatimusta ukrainalaisten osalta ja myöhemmin poistettava viisumi. Meidän on sanottava hyvin selvästi: ovi Eurooppaan on avoinna Ukrainalle. Jonkun on viimein kaikkien näiden viiden vuoden jälkeen sanottava se.

  Lena Kolarska-Bobińska (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Ukrainan äskeiset vaalit ovat osoittaneet, että maassa on toimiva demokratia.

Uusi presidentti tulee hallitsemaan tilanteessa, jossa vastustus on voimakasta ja lehdistö vapaa. Toivottavasti vastustus tulee olemaan rakentavaa ja maan hallintotapaa koskevat standardit parantuvat.

Vaalikampanja vahvisti, että Ukrainan poliittinen eliitti haluaa jatkaa lähentymistä Euroopan unioniin ja pitää yllä hyviä naapuruussuhteita Venäjän kanssa. Euroopan unionin on vastattava selvästi, että se suhtautuu myönteisesti kumpaankin pyrkimykseen. Samaan aikaan Ukrainan on vauhditettava uudistuksiaan.

Jos tällainen kehitys toteutuu, EU:n on harkittava, laajentaako se jäsenyyslupauksen koskemaan Ukrainaa. Sillä välin on tuettava lähentymistä ja tehtävä paljon enemmän sen hyväksi ruohonjuuritasolla.

Ihmisten kanssakäyminen, nuoriso- ja kouluvierailut, apurahat, kaupunkien ja alueiden kumppanuusjärjestelyt ja liike-elämän sopimukset ovat paras tapa viestittää, että vain uudistuksilla varmistetaan parempi tulevaisuus.

Tällä hetkellä kaikkein tärkeintä on, että EU löytää tavan, jolla se vapauttaa maahantuloviisumia koskevan järjestelmän. Meidän on varmistettava suurin mahdollinen ihmisvirta Ukrainan ja EU:n yhteisten rajojen yli.

Eräs äänestäjistäni kirjoitti minulle äskettäin, että jos 1 000 ihmistä autetaan matkustamaan Itä-Ukrainasta EU:hun, 10 000 kuulee heidän myönteisistä vaikutelmistaan heidän palatessaan.

Tällä tavoin tuetaan uudistuksia, joita haluamme toteutettavan tässä arvokkaassa ja demokraattisessa naapurissamme.

  Marek Siwiec (S&D). – (PL) Arvoisa puhemies, on ainakin yksi entisen Neuvostoliiton maa, jossa vaalien tuloksia ei tiedetä etukäteen. Se maa on Ukraina ja meidän olisi oltava iloisia, koska meilläkin on ollut asiassa osamme. Ukrainan vaalien jälkeen muutoksia tulee tapahtumaan. Tulee uusi presidentti, joka on ansainnut ystävällisen vastaanoton Euroopan unionissa ja Euroopan parlamentissa. Tämä johtuu siitä, että Ukrainan kallistuminen Euroopan suuntaan ei ole hetkellistä kiinnostusta, vaan suuri haaste ja kiihkeä pyrkimys miljoonille ukrainalaisille. Ukraina tarvitsee Euroopan unionilta uudenlaista avoimuutta. Emme saa antaa henkilökohtaisten pyrkimysten vaikuttaa. Euroopan kansanpuolueessa ollaan käsittääkseni hieman harmissaan, että vaaleja ei voittanut heidän kannattamansa naishenkilö. Emme saa kuitenkaan painostaa Ukrainan uutta presidenttiä Moskovan syliin. Ukraina tulee olemaan kumppani, johon kohdistuu suuria odotuksia. Ukraina tulee olemaan kumppani, jolle tullaan antamaan paljon tehtävää. Ukraina tulee olemaan kumppani, jota on kohdeltava suopeasti. Siksi tarvitaan jälleen kerran Euroopan taholta uutta sysäystä, koska Ukraina on osa Eurooppaa, ja oman etumme tähden meidän on toteutettava tätä politiikkaa.

  Traian Ungureanu (PPE). – (RO) Toivottavasti Ukrainan viranomaiset tulevat toimimaan tehokkaasti ulkoisen yhteistyön tekemisessä Euroopan unionin kanssa ja sisäisessä lähentymisessä Euroopan unionin standardeihin. Itäinen kumppanuus ja Euronest-aloite tarjoavat tälle asianmukaiset puitteet.

Uuden hallinnon poliittisesta sävystä huolimatta kysymys ei ole siitä, pitäisikö Ukrainan pysyä itäisenä vai tulla läntiseksi. Kysymys on, voiko Ukraina lujittaa kansanvaltaa sisäisesti. Tämä merkitsee kansanvallan normien vahvistamista ja ihmisoikeuksien suojelua. Yksi herkkä alue on esimerkiksi Ukrainan romaniaa puhuvan vähemmistön tilanne ja heidän oikeutensa koulutukseen omalla kielellä.

Ulkopolitiikan alalla Ukrainaa on kannustettava kohti Euroopan unionin kanssa tehtävää yhteistyötä kehittämällä hyviä naapuruussuhteita EU:n jäsenvaltioihin. Yhtä tärkeää on kuitenkin saada Ukraina mukaan Euroopan yhdentymiskehitykseen yhteistyön tekemiseksi Mustanmeren alueella. Lopuksi totean, että suhteiden lujittaminen Moldovan tasavallan Eurooppa-myönteiseen hallitukseen saattaa olla välitön ja hyödyllinen askel kohti hyvää naapuruuspolitiikkaa.

  Mário David (PPE). – (PT) Viisi vuotta Oranssin vallankumouksen jälkeen ukrainalaiset näyttävät katsovan menneeseen aikaan kuin menetettyyn tilaisuuteen. Tämä ei ole ainoastaan maan poliittisen eliitin syy. On totta, että voimaan ja vaikutusvaltaan liittyviä konflikteja oli liikaa. Monet uudistukset jäivät toteutumatta ja monet jäivät aina suunnitteluasteelle.

On käsittämätöntä, että vaalilainsäädäntö muuttuu demokratiassa kahden äänestyskierroksen välissä. Tämä ei ole kunniaksi uudistuksia esittäneille, niitä äänestäneille tai niitä tehneille. Se merkitsee sitä, että taustalla on sopimattomia ja ei-toivottuja pyrkimyksiä. Oikeusviranomaisten riippuvuudessa on paljon muuttamisen varaa, sillä ne ovat liiaksi poliittisen vallan ja talouden toimijoiden vaikutuksen alaisia. Ilman vapaata ja riippumatonta oikeusjärjestelmää lakia ei voi olla, ihmisoikeuksia ei voida taata eikä ulkomaista sijoitusta tai kehitystä ole.

Tämän pettymyksen voidaan myös katsoa johtuvan Euroopan parlamentista ja erityisesti monista jäsenvaltioista. Toivon, että asettautuisimme hetkeksi jonkin sellaisen Euroopan valtion kansalaisen asemaan, joka historian vaiheiden vuoksi ei vielä ole Euroopan unionin jäsen. Mitä EU:lta odotettaisiin? Yhteisvastuullisuutta. Monet ulkomaiset ministerit, jotka pyrkivät kaikin tavoin olemaan vaivaamatta tai järkyttämättä Moskovaa, ovat käyttäneet ja väärinkäyttäneet Kiovassa jatkuvasti käytävää sisäistä valtataistelua välttääkseen sanomasta suoraan, että Ukraina on itsenäinen ja riippumaton maa.

Jos enemmistö maan kansasta vapaasti osoittaa kannattavansa liittymistä ja täyttää asetetut vaatimukset, Ukraina voi tulevaisuudessa tavoitella Euroopan unionin jäsenyyttä.

  Laima Liucija Andrikienė (PPE). – (LT) Meidän on pettymykseksemme tunnustettava, että kuuden vuoden romanttinen kausi Ukrainan poliittisessa elämässä on ohi. Ukrainan presidentinvaalien tulos ei ole sattuma eikä Ukrainan kansan "väärä" valinta. Oikeastaan se ilmentää syvempiä poliittisia ongelmia ja sitä, että Oranssin vallankumouksen toiveet jäivät täyttymättä.

Arvoisa komission jäsen, sanoitte, että odotamme tarmokkaita ja määrätietoisia toimia Ukrainan uudelta presidentiltä ja uudelta hallitukselta. Maa tarvitsee merkittäviä rakenneuudistuksia.

Meidän olisi kuitenkin sanottava jotain Euroopan unionille. Jos haluamme tässä tilanteessa vaikuttaa entiseen Neuvostoliittoon kuuluneeseen alueeseen ja lujittaa alueen demokratiaa ja ihmisoikeuksia, meidän on tehtävä työtä Ukrainan kanssa tarmokkaammin kuin koskaan ennen. Euroopan unionin on annettava Ukrainalle vaihtoehtoinen eurooppalainen näkemys. Tätä varten meidän olisi pyrittävä toteuttamaan niin sanottuja "pehmeitä" toimenpiteitä, joilla on pitkän aikavälin vaikutus. Tällaisia ovat taloudellisen yhdentymisen tukeminen, ihmisten välisen kanssakäymisen edistäminen ja poliittinen vuoropuhelu Ukrainan valtion elinten kanssa.

  Kinga Gál (PPE). – (HU) Ukrainan tämänhetkistä tilannetta koskevan keskustelun yhteydessä haluaisin pyytää komissiota käyttämään suhteitaan tai suhdeverkostoaan, jotta se vaatisi ja osoittaisi johdonmukaista ja selkeää sitoutumista muiden alojen ohella kansallisten vähemmistöjen ihmisoikeuksien edistämiseen, sillä se, mitä olemme tänään kuulleet Ukrainan äskettäisistä takaiskuista, jotka vaikuttavat hyvin moniin aloihin, koskee eksponentiaalisesti vähemmistöjen jäseniä sekä opetusta vähemmistöjen kielillä ja vähemmistöjen äidinkielen käyttöä. Taholtamme edellytetään selkeyttä ja johdonmukaisuutta, koska Euroopan unioni pystyy vaikuttamaan Ukrainaan, jolla on hyvin kattava naapuruuspoliittinen asema, sekä kansallisia vähemmistöjä koskeviin määräyksiin ja asetuksiin. Olemme huomanneet, että johdonmukaiset näkökannat ja viestit toimivat, ja toivomme tämän voivan auttaa asianmukaisten keinojen löytämisessä näiden kysymysten ratkaisemiseksi. Ehdotan, että Ukrainan kanssa jatkossa laadittavat sopimukset kattavat erityisesti nämä kysymykset, samoin oikeuden äidinkielen opetukseen, koska se on kansallisten vähemmistöjen olemassaolon perusedellytys.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D). – (LT) Ukrainassa on tällä hetkellä taloudellinen ja joissain suhteissa myös poliittinen kriisi. Nämä presidentinvaalit auttavat ehkä maata nousemaan poliittisesta umpikujasta ja tuovat lisää vakautta. Ukraina ei ole vielä päättänyt, mitä kulttuurimallia sen pitäisi kannattaa. Pitäisikö maan tehdä yhteistyötä idän kanssa vai valita yhdentyminen Eurooppaan. Valinta ei ole helppo, varsinkin kun poliittisessa elämässä vallitseva ideologinen jakautuminen on levinnyt myös yhteiskuntaan. Ovi Eurooppaan on jätettävä Ukrainalle avoimeksi, ja avoimet vaalit ovat tärkeä askel, jolla lujitetaan demokraattisen valtion periaatteita. Ukrainan kansa on ilmaissut tahtonsa maansa johtajan valinnassa. Ukraina on eurooppalainen valtio, jolla on oltava oikeus tehdä Eurooppaa koskevia päätöksiä. Sen vuoksi Euroopan unionin on tehtävä tiivistä yhteistyötä Ukrainan kanssa lujittamalla kansanvaltaa maassa ja vauhdittamalla sen yhdentymistä Euroopan unioniin.

  Ivo Vajgl (ALDE). – (SL) Arvoisa komission jäsen, tämänpäiväinen raporttinne Ukrainasta oli hyvin selkeä. Ukrainalla on mahdollisuudet liittyä Euroopan unioniin ja meillä on välineet tehdä näistä mahdollisuuksista varteenotettava vaihtoehto.

Vaalit olivat tiukat mutta demokraattiset, ja juuri se on meille päivän uutinen. Pohjimmiltaan tasainen kilpailu on paljastanut, kuinka mutkikas tämä maa on. Ukraina on monietninen ja monitunnustuksellinen maa, jolla on hyvin vaihteleva historia, mikä meidän on otettava huomioon. Mielestäni meidän, Euroopan parlamentin ja Euroopan kokonaisuudessaan, olisi käytettävä kaikkia keinoja, joilla tuetaan sellaista Ukrainan kanssa käytävää hedelmällistä vuoropuhelua, jolla lujitetaan Ukrainan valtiota ja yhteiskuntaa sisältä päin.

Maan leimaaminen tai siitä kaikenlaisten ennakkoluulojen viljeleminen olisi hyvin kielteistä. Emme mielestäni ole tehneet tätä menneisyydessä ja toivon, ettemme tule tekemään niin myöskään tulevaisuudessa.

  Charles Tannock (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla oli sunnuntaina ilo ja kunnia olla läsnä Kiovassa ECR-ryhmän tarkkailijana. Kaikki mitä näin oli rauhallista, avointa ja, erikoista kyllä, monin tavoin vankempaa kuin omassa maassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa, sillä vaaliuurnat olivat läpinäkyviä ja äänestäminen edellytti valokuvalla varustetun henkilötodistuksen näyttämistä.

Olin toki pettynyt tulokseen, koska presidentti Janukovitsh ei ole tyypiltään länsimainen demokraatti. Hän aikoo nyt luopua virallisesti kaikista Nato-pyrkimyksistä ja rajoittua käyttämään kauniita sanoja maansa EU:n jäsenyydestä, jota nyt tietysti myös Venäjä, maan läheinen ystävä ja naapuri, virallisesti vastustaa. Hän tyytyykin vapaakauppa-alueeseen ja viisumivapausjärjestelmään. Julia Tymoshenko tarttuu mielestäni kuin hukkuva oljenkorteen, kun hän riitauttaa niukan tappionsa. Epäilen suuresti hankkeen onnistumista.

Olen nyt todella huolissani siitä, mitä kuulin käsiteltävän illalla, eli elvytettyjä pyrkimyksiä erottaa Ukrainan länsiosa – joka vastustaa Janukovitshia ja tukee Tymoshenkoa – ja liittyä Puolaan tai muodostaa uusi länsimainen valtio. Näin ei varmaankaan tule tapahtumaan, mutta jos niin käy, sen on tapahduttava rauhanomaisesti ja yksimielisesti. Täällä Euroopan unionissa meidän on tuettava Oranssin vallankumouksen perintöä ja Ukrainan kanssa yhteisesti jakamiamme arvoja.

  Franz Obermayr (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, taistelu on ohi ja ainakin seuraavaan parlamentin vaalikauteen asti Janukovitsh on Ukrainan presidentti. On rohkaisevaa, että tämä oli oikeudenmukaisen vaalin tulos. Tämä osoittaa myös, että äänestäjät eivät halunneet konkreettisia kannanottoja Natoon liittymisestä tai Moskovaan suuntautumisesta. Janukovitshin kannattaa jatkaa demokratiakehitystä, eikä ainoastaan suuntautua itään, ja parantaa huomattavasti Ukrainan kansan elinolosuhteita. Muutoin seuraavien vaalien tuloksista on jo päätetty.

EU:n on tuettava ja autettava tässä vakautusprosessissa. Vuonna 2012 pidettäviin jalkapallon Euroopan mestaruuskilpailuihin mennessä tulee olemaan viimeistään selvää, onko Ukraina kehittänyt yhteistä ukrainalaista tietoisuutta vai kalvaako sitä jatkossakin kielellinen ja maantieteellinen jakautuneisuus.

  Puhemies. – (EN) Pyydän taas anteeksi kaikilta, joille en voinut antaa tilaisuutta puhua. Aiheeseen varmasti palataan vielä.

  Štefan Füle, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan vielä kerran kiittää teitä, että minulla on tilaisuus puhua teille tänään. Tämä on uskoakseni ollut hyödyllinen keskustelu, jossa on tehty joitakin konkreettisia ehdotuksia ja huomautuksia, joita kannattaa tarkastella.

Kuten kerroin alussa, Ukraina on tärkeä. Se on edelleen strategisesti tärkeä kumppani Euroopan unionille ja oman alueensa johtaja. EU:n ja Ukrainan suhteet ovat syventyneet huomattavasti viime vuosina. Olen vakuuttunut siitä, että tämän dynamiikan pitää jatkua myös tulevaisuudessa.

Nopeus ja tehokkuus, jolla Ukraina lähentyy Euroopan unionia, riippuu uudistusten toteuttamisesta. Tämä kannustaa minua olemaan entistäkin urheampi. EU on valmis tukemaan Ukrainaa tässä tehtävässä hyvin monenlaisin välinein, jotka sillä on käytettävissä. Odotamme kuitenkin uuden johdon osoittavan poliittista uudistustahtoa Ukrainan tulevan vakauden ja vaurauden hyväksi.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan helmikuun toisen istuntojakson aikana.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Jos ajatellaan itäiseen kumppanuuteen ja Mustanmeren synergiaan osallistumista ja EU:n energiavarmuutta, on Ukraina Euroopan unionille erityisen tärkeä.

Käsittelen omassa puheenvuorossani tänään näkökohtaa, jota ei ole liioin mainittu, mutta joka on mielestäni erityisen ongelmallinen Ukrainasta puhuttaessa. Maassa asuu yli puoli miljoonaa etniseltä taustaltaan romanialaista. Kiovan viranomaiset eivät ole tähän asti juurikaan osoittaneet kiinnostusta perusoikeuksien takaamiseen. Näimme kuitenkin ensimmäisen kerran, että tässä Romanian naapurimaassa ajettiin vaalikampanjan aikana uutta hallintotapaa. Yksi ehdokkaista takasi maan romanialaisille, että hän tulisi tukemaan romanian sisällyttämistä alueelliseksi kieleksi alueilla, joilla romanialaiset ovat enemmistönä.

Ukrainalla on tällä hetkellä edessään kaksi arvojärjestelmää. Jotkut kansalaiset haluaisivat lähentyä Euroopan unionia ja haluavat varmistettavan meidän arvomme, kuten vapauden ja rauhan. Toinen ryhmä kansalaisia suhtautuu Euroopan yhdentymiseen epäluuloisesti. Ukraina tarvitsee tukea ja yhteisvastuullisuutta EU:lta, jotta se voi jatkaa jo aloitettuja uudistuksia ja poistaa idän ja lännen välisen jaon.

  András Gyürk (PPE) , kirjallinen. – (HU) Presidentinvaalien jälkeen EU:n ja Ukrainan välisissä suhteissa alkaa uusi vaihe. Yksi tärkeimmistä yhteistyöaloista tulee olemaan kysymys energiahuollosta. Tämä ei ole sattumaa, sillä Euroopan unioniin, jonka riippuvuus energiansaannista kasvaa jatkuvasti, tuodaan huomattavasti energiaa itäisen naapurinsa kautta. Energian tuonnin turvaamiseksi on mielestäni perusteltua, että Euroopan unioni auttaisi Ukrainaa kaikin mahdollisin tavoin maan energiaverkoston ja erityisesti elintärkeän kaasuputkiverkoston ylläpitämisessä ja nykyaikaistamisessa. Samalla katson, että kesäkuussa pidetyn EU:n huippukokouksen päätelmien mukaisesti rahoitustuen perusedellytys on, että Ukrainan pitäisi aloittaa teollisuutensa uudistaminen ja varmistaa kaasuteollisuutensa suurempi avoimuus. Avoimuuden puute välittäjäyritysten järjestelmässä on lopulta ollut epäedullinen Ukrainan kansalaisille ja estänyt toimitusvarmuuden EU:n jäsenvaltioihin. Lisäksi toimia varastointikapasiteetin lisäämiseksi kannattaisi myös tukea. Itse asiassa varastojen perustaminen on yksi tärkeimmistä tavoista varmistaa kitkaton kaasun kuljetus Eurooppaan kylmän talvikauden aikana.

Euroopan parlamentin odotetaan keväällä hyväksyvän uuden asetuksen kaasuntoimituksista EU:hun. Asetuksella jäsenvaltioilta edellytetään koordinoitujen toimintasuunnitelmien hyväksymistä kaasunsaannin katkoksissa. Jäsenvaltioiden on mielestäni koordinoitava tällaiset toimintasuunnitelmat sekä keskenään että ottamalla Ukraina mukaan neuvotteluihin. Myöskään tulevaisuudessa tuonnin katkoksia koskevan kysymyksen ratkaisemista ei voi ajatella ilman tiiviiden keskustelujen käymistä Kiovan johtajien kanssa.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Viktor Janukovitshin valinta Ukrainan presidentiksi merkitsee sitä, että Ukraina siirtyy uuteen vaiheeseen, joka lähentää sitä Euroopan unioniin. EU:n ja Ukrainan parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan jäsenenä ja Euroopan kansalaisena uskon, että Euroopan unioni voi ja sen pitää ohjata itäistä naapuriaan kohti Eurooppaa ja demokratiaa. Euroopan parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunta oli iloinen siitä, että äänestys sujui laillisesti ilman välikohtauksia, joten uuden presidentin laillisuus taattiin, toisin kuin vuosien 2004–2005 vaaleissa. Poliittisen sävyn vaihto ei saa vaikuttaa tapaan, jolla lähestymme Ukrainaa, vaan sen on oltava yhtä johdonmukainen kuin ennen ja jopa tehokkaampi. Vaikka on yleisesti tiedossa, että presidentti Janukovitsh ei aio löyhentää yhteyksiä Venäjään, se ei tarkoita sitä, että hän aikoo etääntyä EU:sta. Juuri tämän riskin välttämiseksi, vaikka riski olisi kuinka pieni, meidän on oltava ennakoivia Ukrainan suhteiden hoitamisessa, sillä Ukraina on ainoa maa, joka kykenee takamaan alueen vakauden. Meidän on osoitettava avoimuutta vuoropuhelun ja lujien sitoumusten välityksellä, jotta Ukrainaa voidaan kannustaa tarpeellisin keinoin jatkamaan EU-myönteistä kehitystä. Luotan täysin Ukrainan kykyyn ryhtyä uudestaan uudistuksiin ja osoittaa, että se on luotettava kumppani EU:lle.

  Tunne Kelam (PPE), kirjallinen. – (EN) Ukraina on edelleen Euroopan vakauden ja demokratian kehityksen kannalta olennaisen tärkeässä asemassa. Vaikka Oranssi vallankumous, johon Euroopan parlamentti suuresti myötävaikutti, ei lainkaan vastannut useimpien odotuksia, on toivottava, että Justshenkon presidenttikauden perintö – vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit, mielipiteiden julkituominen pelkoa tuntematta ja pohjimmiltaan riippumattomat tiedotusvälineet – tulee kestämään. On totta, että Ukrainan kaltainen suuri maa, jolta riistettiin itsenäisyys pitkäksi aikaa ja joka on kokenut todellisen kansanmurhan, Holodomorin, tarvitsee aikaa eurooppalaisen identiteettinsä ja tulevien strategisten tavoitteidensa tarkempaan määrittelemiseen. Mutta emme saa laiminlyödä vastuuta, joka meillä on ollut vuodesta 2004 Euroopan unionin toimintalinjoja Ukrainaan sovellettaessa. EU ei ole ollut kovin innokas tarjoamaan Ukrainalle mahdollisuutta EU:n jäsenyyteen. EU:n tuki Ukrainalle on osoittautunut varsin epäselväksi eikä se saa ukrainalaisia vakuuttumaan, sillä maassa on vallinnut usein Venäjän ärsyttämisen pelko. Meidän on ymmärrettävä, että tärkein tekijä Ukrainan aidon demokraattisissa ja hyvissä naapuruussuhteissa Venäjään on, että maa on riippumaton ja lähentynyt Eurooppaan. Tästä EU tulee olemaan vastuussa. Nyt meidän on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti itäistä kumppanuutta.

  Krzysztof Lisek (PPE), kirjallinen. – (PL) Arvoisa puhemies, olen pannut merkille Viktor Janukovitshin valinnasta Ukrainan presidentiksi annetut tiedot. Vaikka Ukrainan tilanne on hyvin vakava, muutokset parempaan voi huomata siinä, että lakia on noudatettu sitten edellisten vaalien. Toivottavasti riita-asia vaalien tuloksista ratkaistaan nopeasti ja molemmat puolet keskittyvät työhönsä Ukrainan auttamiseksi voittamaan talouskriisinsä ja vahvistamaan asemaansa maailmanlaajuisesti ja erityisesti Ukrainan auttamiseksi tiivistämään suhteitaan Euroopan unioniin. Kun ajattelen vastavalitun presidentin lupauksia demokratiakehityksen vauhdittamisesta ja kansainvälisen vakauden varmistamisesta ja sitä, että hän pitää hyvin tärkeänä Ukrainan liittymistä Euroopan unioniin, olen vakuuttunut, että nykyistä hyvää EU:n ja Ukrainan välistä yhteistyötä pitäisi jatkaa ja jopa laajentaa. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden edustajat toivovat, että Ukraina saavuttaa viimein poliittisen vakauden ja talouspoliittisen yhteisymmärryksen.

Käsitykseni mukaan Ukrainan uusi johtaja tulee myös turvautumaan Euroopan unioniin saadakseen apua siihen, että maa pääsee nopeammin syvästä kriisistään, jonka tuloksena on ollut valtaisa talouden taantuma ja 12 prosentin budjettivaje. Euroopan olisi harkittava erityisehdotuksen tekemistä Ukrainan sisällyttämiseksi eurooppalaisiin rakenteisiin.

  Marian-Jean Marinescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Toivon, että uusi presidentti ottaa huomioon Eurooppa-myönteisen suunnan, jonka enemmistö ukrainalaisista on tuonut esille.

Assosiaatiosopimuksesta käydään neuvotteluja ja uskon, että molemmat osapuolet hyötyvät, jos sopimus tehdään mahdollisimman nopeasti. Vaalilupaukset on täytettävä. Yksi niistä on vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen ja etnisten vähemmistöjen sulauttamista ja kansallisten luonteiden riistämistä koskevien menettelytapojen poistaminen.

Romania voi toimia mallina Ukrainalle eurooppalaisten standardien soveltamisessa vähemmistöjen tilanteeseen. Tältä osin ukrainalaista yhteisöä Romaniassa edustava Romanian parlamentin jäsen voi hyvin toimia neuvonantajana ja suosittelen häntä Ukrainan tulevalle presidentille.

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. – (RO) Ukraina on eurooppalainen valtio ja kannattaa kaikkia Euroopan kulttuuriarvoja. Ukrainan on toteutettava rehellisesti ja tehokkaasti poliittista ohjelmaa, jolla taataan kansallisten vähemmistöjen, kuten venäläisten, tataarien, romanialaisten, puolalaisten, unkarilaisten, kreikkalaisten ja muiden oikeudet. Maan on pantava täytäntöön Euroopan alueellisten tai vähemmistökielten peruskirja, jolla taataan näille kielille alueellisten kielten asema. Minun mielestäni EU:n on tuettava näiden toimenpiteiden toteuttamista ja korostettava, että yhtäkään vähemmistöä ei saa jättää huomiotta.

Ukrainassa on esimerkiksi yli 410 000 romaniaa puhuvaan vähemmistöön kuuluvaa. Kyseessä on perinteinen kansallinen yhteisö, jonka juuret ulottuvat kauas historiaan ja joka elää sopusoinnussa enemmistön ja muiden vähemmistöjen kanssa erityisesti Chernivtsin alueella (Pohjois-Bukovina, Pohjois-Bessarabia ja Hertsan alue), Odessan alueella (Etelä-Bessarabian seudut) ja Taka-Karpatian alueella (historiallinen Maramureşin alue). EU:n on mielestäni kannustettava Ukrainan viranomaisia perustamaan jaostoja, jotka tarjoavat opetusta romanian kielellä äidinkielenä ammatillisissa oppilaitoksissa ja keskiasteen oppilaitoksissa, jotka toimivat tällä hetkellä edellä mainituilla alueilla sijaitsevissa kaupungeissa. Lisäksi EU:n olisi tehtävä yhteistyötä Kiovan kanssa, jotta Chernivtsin valtion yliopisto perustaisi laitoksia, jotka tarjoavat opetusta romanian kielellä äidinkielenä kaikilla nykyisillä hallintoalueilla ja erikoisaloilla.

  Cristian Dan Preda (PPE), kirjallinen. – (RO) Olen iloinen, että viime sunnuntain vaalit Ukrainassa sujuivat hyvin. Kaikkien osapuolten on tunnustettava vaalien tulokset, sillä demokratiaa ei voi rakentaa jatkuvalle epäluottamukselle ja riidalle. Olen pahoillani siitä, että Julia Tymoshenko hävisi vaalit. Olen kuitenkin vielä enemmän pahoillani lukuisista lausunnoista, joita hän esitti kampanjan jälkipuoliskolla ja joissa kyseenalaistettiin Mustanmeren mannerjalustaa koskeva Kansainvälisen tuomioistuimen päätös. Riippumatta siitä, johtaako Ukrainan hallitusta Tymoshenko vai joku muu, toivon hallituksen hyväksyvän, että tämä päätös on lopullinen.

  Csaba Sógor (PPE), kirjallinen. – (HU) Viktor Janukovitsh lupasi Ukrainan unkarilaisvähemmistölle, että jos hän voittaa vaalit, hän tulee toteuttamaan seuraavat toimenpiteet: unkarilaista opetusjärjestelmää unkarilaisista ala-asteen oppilaista viimeisen vuoden opiskelijoihin koskevien rajoitusten poistaminen välittömästi, unkarilaisten äidinkielen rajoittamaton käyttö opetuksessa, oikeuslaitoksessa, julkisessa hallinnossa, tiedotusvälineissä ja muilla aloilla, unkarilaisten kansallisten tunnusmerkkien rajoittamaton käyttö ja esteetön yhteys emämaahan sekä yhteisön edustajien kytkeminen paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen julkishallintoon. Presidentinvaalien tulokset alueilla, joilla unkarilaisten asukkaiden suhteellinen osuus on suurempi, ja lopullisten tulosten pieni marginaali osoittavat, että unkarilaisen vähemmistön äänet vaikuttivat suurelta osin Janukovitshin voittoon. Kampanjan käydessä kiivaana Julia Tymoshenko lupasi myös peruuttaa äidinkielen opetukseen vaikuttavat syrjivät toimenpiteet. Tämä ei kuitenkaan kuulostanut kovin uskottavalta, kun sen sanoi poliitikko, joka on ollut pääministeri viisi vuotta osoittamatta minkäänlaista mielenkiintoa vähemmistöjen ongelmiin. Unkarilainen ja ruteenilainen vähemmistö asettavat nyt toivonsa Janukovitshiin ja odottavat tämän tunnustavan vähemmistöjen alueellisen aseman ja luovan perustan enemmistön ja vähemmistöjen välisille suhteille. Jos Ukrainan uusi presidentti jättää kuitenkin täyttämättä lupauksensa vaikkapa korvaukseksi Ukrainan kansallismielisiltä saamaansa tukeen, silloin hän ei ainoastaan menettäisi vähemmistöyhteisöjen tukea, vaan paljonpuhutun eurooppalaisen Ukrainan perustaminen saattaisi viivästyä vuosilla.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D), kirjallinen. – (HU) Euroopan unionin olisi toimittava aktiivisemmin Ukrainassa. Meidän olisi lopetettava käytäntö, joka on vallinnut viimeksi kuluneina vuosina, jolloin Euroopan unioni on kohdellut yhtä Euroopan suurimmista valtioista epämääräisesti ja välinpitämättömästi. Ukraina on Euroopan unionin itäisen kumppanuuspolitiikan suuri kumppani ja se on myös tärkein valtio, jonka kautta hoidetaan suhteita Venäjään. Viktor Janukovitshin tultua valituksi Ukrainan presidentiksi maalla on vahva ja helposti lähestyttävä johtaja, joka suhtautuu avoimesti sekä Eurooppaan että Venäjään. Uuden presidentin tärkein tehtävä on ratkaista syvään poliittiseen jakoon liittyvä ongelma, jotta voidaan vakiinnuttaa vakaa hallinto ja toteuttaa pitkäaikaisia ja kattavia sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia. Tärkeintä Euroopan unionille on nyt saada sen läsnäolo tuntumaan entistä voimakkaampana Ukrainassa ja vakiinnuttaa uudet perustat yhteistyölle. Itäinen kumppanuus tarjoaa loistavat puitteet tälle ja Lissabonin sopimuksen mukaisesti luotu ulkosuhdehallinto tarjoaa sopivat välineet. Haluaisin korostaa, että Unkarille, jonka suurin naapuri on Ukraina, on erityisen tärkeää, että Ukrainaan luodaan poliittinen ja taloudellinen vakaus. Meille on tärkeää myös se, että Ukrainan ja Venäjän välisiä suhteita lujitetaan. Toivomme myös hartaasti, että Ukraina luopuu vähemmistövastaisista politiikoistaan, joilla on loukattu vähemmistöjen oikeuksia Ala-Karpatian alueella unkarilaiset alueet mukaan luettuina.