Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Anna Hedh (A7-0024/2010)

  Siiri Oviir (ALDE). − (ET) Vuosien aikana Euroopan unionin kuluttajansuojapolitiikan soveltamisala on kehittynyt suuresti kuvaamaan muutoksia ihmisten tarpeissa ja odotuksissa. Ennen kaikkea Euroopan unionin kuluttajamarkkinoiden rajatylittävä ulottuvuus on sähköisen kaupankäynnin nopean kehittymisen ansiosta kasvanut nopeasti ja se on tehnyt korkeatasoisesta kuluttajansuojasta, ja erityisesti korkeatasoisesta kuluttajansuojasta vielä tärkeämpää.

Minun mielestäni markkinoiden ja täytäntöönpanomekanismien voimakkaampi valvonta ja niiden tehokas ja kattava täytäntöönpano ovat olennaisia kuluttajien luottamuksen lisäämisessä. Siksi tuin tämän mietinnön hyväksymistä ja tuin sen muutosehdotuksia.

  Zigmantas Balčytis (S&D). − (EN) Arvoisa puhemies, tuin tätä mietintöä. Tehokas kuluttajansuojan täytäntöönpanopolitiikka on keskeistä yhtenäismarkkinoiden toimimiselle.

Tarvitsemme todelliset ja asianmukaisesti toimivat sisämarkkinat, joilla on korkeatasoinen kuluttajansuoja, mutta valitettavasti niin ei ole tällä hetkellä. Lainsäädäntö on voimassa, mutta sitä ei panna jäsenvaltioissa asianmukaisesti täytäntöön. Mikä tärkeintä, kuluttajamme eivät tunne oloaan turvalliseksi, koska he eivät tunne sääntöjä, ja monissa tapauksissa oikeussuojamekanismit eivät toimi niin kuin niiden pitäisi.

Komission pitäisi lisätä ponnistelujaan ja varmistaa, että jäsenvaltiot soveltavat direktiivejä asianmukaisesti ja että kansalaiset ovat perillä oikeuksistaan ja, mikä tärkeintä, että he voivat harjoittaa noita oikeuksia käytännössä.

Mietintö: Cristian Silviu Buşoi (A7-0027/2010)

  Viktor Uspaskich (ALDE). − (LT) Arvoisa esittelijä, hyvät kollegat, olen ehdottomasti samaa mieltä tästä aloitteesta. Olen erityisesti samaa mieltä SOLVIT-verkoston vahvistamisesta ja sen toimien laajentamisesta. Kuluissa ei saisi säästellä tiedotettaessa kansallisissa tiedotusvälineissä, Internetissä tai televisio-ohjelmissa tästä eurooppalaisen rakenteen toiminnasta ja mahdollisuuksista. Voin kuitenkin kertoa teille, että kaksinaismoraalia ilmenee, lainsäädäntöä ei sovelleta yhtenäisesti ja samoista toimista on jopa erilaisia seuraamuksia. Kiitos, juuri tätä halusin korostaa.

  Alfredo Antoniozzi (PPE). − (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Cristian Silviu Buşoin mietinnön puolesta, koska mielestäni SOLVIT-verkoston tarjoama palvelu on olennaisen tärkeä toimielinten, kansalaisten ja yritysten välisen selkeän ja avoimen yhteyden kannalta, ja se on yksi Euroopan unionin kulmakivistä.

SOLVIT on osoittautunut tärkeäksi välineeksi niiden kansalaisten ja yritysten ongelmien ratkaisemisessa, jotka haluavat hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Monilla Euroopan unionin jäsenvaltioilla on kansallisessa lainsäädännössään edelleen esteitä, jotka on poistettava. Siksi meidän pitäisi mielestäni tukea lisävarojen osoittamista, erikoistuneemman henkilökunnan työhönottoa ja tämän palvelun näkyvyyden parantamista, myös paikallisella viranomaistasolla, jossa se voisi olla hyvin hyödyllinen.

  Zuzana Roithová (PPE). − (CS) Haluaisin varjoesittelijänä kiittää kaikkia jäseniä siitä, että parlamentti hyväksyi SOLVIT-verkostoa koskevan mietintömme niin ehdottomalla enemmistöllä. Se ohjaa neuvostoa ja komissiota selkeästi suhtautumaan suosituksiimme vakavasti, minkä pitäisi varmistaa, että tätä kansalaisten ja yrittäjien kannalta hyödyllistä välinettä hyödynnetään paremmin. Kaikki mitä tarvitaan, on se, että yrittäjät ja kansalaiset todella tuntevat tämän välineen. Haluaisin uskoa, että ensi vuonna komissio antaa parlamentille täysin valmiin vuosikertomuksen, josta yleisö saa tietoa niiden oikeuksien epäämistä koskevista valituksista, jotka EU:n lainsäädännön odotetaan muuten takaavan.

Mietintö: Bairbre de Brún (A7-0082/2009)

  Jarosław Kalinowski (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää syitä siihen, miksi äänestin näin Bairbre de Brúnin mietinnöstä. Paljon kiitoksia tämän asiakirjan laatimisesta. Eläinten kuljetusta koskevien vaatimusten asettaminen tarkoittaa, että eläinten suojelemisen lisäksi välitämme ennen kaikkea ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Haluaisin ilmaista tukeni toimenpiteille, joilla pyritään pidentämään siirtymäjärjestelyä ja sen avulla poistamaan raivotautiongelma Euroopan unionista. Meidän pitäisi tietysti olla huolellisia ja järkeviä lemmikkieläinten vapaata virtaa unionissa koskevan ongelman osalta, ja meidän pitäisi myös ottaa huomioon tutkimuslaitosten asiantuntijoiden mielipiteet.

  Zuzana Roithová (PPE). − (CS) Äänestin sellaisen siirtymäajan pidentämisen puolesta, jonka aikana jotkin valtiot voivat soveltaa vapautuksia, koska nämä valtiot ovat päättäneet olla tulevaisuudessa soveltamatta vapautusten lisälaajentamista eläinlääkinnällisten olojen osalta. Ymmärrän Irlannin, Maltan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan huolet, koska niillä on tiukemmat vaatimukset omistajiensa kanssa kotimaihinsa matkustavien lemmikkieläinten asiakirjoista. Suurimmat vaarat ovat raivotauti, rakkulamatotauti ja puutiaisten välittämät taudit. On tietysti sanottava, että tulevaisuudessa meidän on poistettava epäjohdonmukaisuus siirtymäaikojen sallimisessa tietyille valtioille, ja on olennaista, että toimimme yhteisesti ja että meillä on yhtenäinen lainsäädäntö.

  Peter Jahr (PPE). − (DE) Arvoisa puhemies, toisaalta voin ymmärtää, että on yksittäisten jäsenvaltioiden etujen mukaista vaatia lemmikkieläinten tuontiin liittyvien erityisjärjestelyjen pidentämistä. Toisaalta meidän on kuitenkin aina huolellisesti varmistettava, että kulut ovat oikeassa suhteessa etuihin. Tässä tapauksessa emme ole onnistuneet siinä tyydyttävästi. Siksi äänestin tyhjää. Tarvitsemme erityisesti toisaalta sopivan tehokasta ulkoista suojelua Euroopan unioniin tuonnin osalta, mutta toisaalta myös koko ajan enemmän yhtenäistämistä Euroopan unionissa, koska se on myös kuluttajien etujen mukaista, koska tietyn pisteen jälkeen he voivat hämmentyä, jos tuonnissa maahan A sovelletaan erilaisia sääntöjä kuin tuonnissa maahan B.

  Nicole Sinclaire (NI). − (EN) Arvoisa puhemies, äänestin ehdotusta vastaan pääasiassa siksi, että tulen Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Mielestäni meillä on voimassa hyviä lakeja, joilla tätä voidaan jo käsitellä, ja emme halua raivotautiuhan tulevan saarellemme.

Olen myös sangen hämmentynyt siitä, miksi tämä ehdotus koskee vain koiria, kissoja ja frettejä, ja haluaisin myös huomauttaa, että kiljuva lordi Sutch ehdotti tätä 25 vuotta sitten, ja hän katselee nyt alaspäin varmasti tyytyväisenä.

Mutta silloin monet äänestäjistäni Yhdistyneen kuningaskunnan Länsi-Midlandsista ajattelevat, että moni tämän parlamentin politiikka on peräisin Monster Raving Loony -puolueen politiikasta.

  Daniel Hannan (ECR). − (EN) Arvoisa puhemies, on ilo nähdä teidät jälleen puhemiehenä.

Saamme silloin tällöin viestejä komissiolta, että EU tekee riittävästi. Sen pitäisi tehdä vähemmän mutta paremmin, keskittyä todella isoihin asioihin.

Ja sitten meillä on kaikki tällaiset päätöslauselmat siitä, mitä lemmikkieläimiä voimme viedä minnekin. Onkohan tässä kyse suhteellisuudesta vai eikö ole? Mailla on erilaisia kansallisia oloja. Meidän maamme on saari ilman maarajoja, ja pystymme täysin mainiosti tekemään järkeviä ja suhteellisia kahdenvälisiä tai monenvälisiä sopimuksia toistemme kanssa.

Ajattelemmeko todella, että olisi parempi luoda uusi hallinnollinen byrokratia niille samoilla neropateille, jotka antoivat meille yhteisen maatalouspolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan, talousarviot, joita ei tarkasteta, ja kaikki muut EU:n lainsäädännöllä hankitut välineet. Tämä on ehdottomasti jotakin, joka voidaan jättää jäsenvaltioiden toimivaltaan.

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0015/2010)

  Siiri Oviir (ALDE). − (ET) Schengen-alueen tavoite on vapaa liikkuminen. On järjenvastaista, että monilla pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettujen viisumien haltijoilla on vähemmän liikkumisvapautta Schengen-alueella kuin niillä, joilla on lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitetut viisumit. Unionin viisumisäännöstön pitäisi tulla voimaan kuukauden kuluessa, vaikka jäsenvaltioiden pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja viisumeja ja oleskelulupien myöntämistä koskevien toimien analysointi osoittaa, että voimassa on monia versioita ja täytäntöönpanomenetelmiä, minkä seurauksen kansalaisten perusoikeuksia loukataan.

Komission ehdotusten avulla vältettäisiin monissa jäsenvaltioissa − kuten olen maininnut − havaitut käytännön ongelmat ja viipeet oleskelulupien myöntämisessä. Tämä on hyvin kiireellinen asia: viisumisäännöstön pitäisi tulla voimaan hyvin pian, ja minä tuin mietinnön ehdotuksia.

  Zuzana Roithová (PPE). − (CS) Olen tukenut tätä asetusta, jolla helpotetaan niiden ihmisten, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi, liikkumista Schengen-alueella. On järkevää, että kolmansien maiden opiskelijoilla, tutkijoilla ja yrittäjillä on oikeus liikkua koko unionissa, jos he ovat saaneet viisumin johonkin jäsenvaltioon.

Haluaisin kuitenkin pyytää jälleen kerran muita maita osoittamaan solidaarisuutta Tšekin tasavallalle, joka taistelee turhaan Kanadan viisumivaatimusten käyttöönottoa vastaan. Se on ennenkuulumatonta eriarvoisuutta Euroopan unionin kansalaisten välillä. Kanada harkitsee nyt viisumien käyttöönottoa muille maille, esimerkiksi Unkarille, emmekä voi hyväksyä tätä laajentamista. Tästä on syytettävä turvapaikanhakijoiden liian anteliaita ja siten houkuttavia oloja. Ne sananmukaisesti yllyttävät järjestelmän hyväksikäyttöön. Kanada on luvannut muuttaa niitä, mutta se ei tee mitään. Haluaisin pyytää jälleen kerran anteeksi, että käytin hyväkseni tilaisuutta kiinnittää huomion tähän kysymykseen.

  Kinga Gál (PPE). − (HU) Kuten keskustelun aikana kuulimme, ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa sellaisten kolmansien maiden kansalaisten liikkumista Euroopan unionissa, joilla on jonkin jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu D-viisumi. Sillä tarjotaan ratkaisu tilanteisiin, joissa jotkin jäsenvaltiot eivät jostakin syystä voi tai halua myöntää oleskelulupaa ajoissa niiden alueella oleskeleville kolmannen maan kansalaisille, tai ne eivät sovella Schengenin asetuksella säädettyjä puitteita asianmukaisesti. Unkarin Fidesz-valtuuskunta äänesti tyhjää lopullisessa äänestyksessä tästä laista, koska tähän mennessä Unkari on pystynyt saattamaan lainsäädäntöä asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä, ongelmia ei ole ollut, ja käyttämällä Schengenin tarjoamia mahdollisuuksia olemme pystyneet tekemään sen tehokkaammin. Haluaisimme kuitenkin myös korostaa, että on Euroopan unionin naapurissa kolmansien maiden kansalaisina elävien unkarilaisten vähemmistöjen etujen mukaista voida oleskella laillisesti EU:n jäsenvaltioiden alueella ilman liiallisia hallinnollisia rasituksia. Se edellyttää sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla lakeja, jotka eivät ole toistensa kanssa ristiriidassa vaan vahvistavat tavoitteitamme.

Mietintö: Sophia in ’t Veld (A7-0025/2010)

  Marian Harkin (ALDE). − (EN) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on paljon hyviä asioita, mutta en yksinkertaisesti voi kannattaa 35 kohtaa, jossa kehotetaan ottamaan käyttöön yhteinen yhtenäinen yhtiöveropohja.

Yksi meille yhteisestä yhtenäisestä veropohjasta kerrotuista asioista on se, että se on tehokkaampi ja että se yksinkertaistaa asioita. Mutta koska tällaisenaan yritykset voivat valita sen tai olla valitsematta sitä, päätyisimme 28 veropohjaan nykyisten 27:n sijasta, ja se on tuskin yksinkertaistamista.

Yhteinen yhtenäinen yhtiöveropohja tarkoittaisi myös nykyisellään eurooppalaisten voittojen uudelleenjakamista koko EU:ssa, joten kotimaani Irlannin kaltaisia maita, jotka vievät suuren osan tuotannostaan, rangaistaisiin, koska nämä voitot olisivat tietenkin myynnissä. Se näyttää todellakin hieman oudolta, koska meillä on EU:n ytimessä tavaroiden vapaa liikkuvuus, joten siten päätyisimme siihen, että yhteisellä yhtenäisellä yhtiöveropohjalla rangaistaisiin vieviä maita.

Lopuksi, uskon myös, että tällä käyttöönotolla haitattaisiin EU:n kykyä houkutella ulkomaisia suoria investointeja, koska tällaisenaan sääntöjä ei sovellettaisi jäsenvaltioon, jossa ne sijaitsevat, vaan siinä viitattaisiin jotenkin monimutkaiseen kaavioon, joka voidaan laskea vain taannehtivasti, joten uskon, että sillä haitattaisiin ehdottomasti kykyämme houkutella suoria ulkomaisia investointeja.

Mietintö: Róża Gräfin Von Thun Und Hohenstein (A7-0084/2009)

  Jarosław Kalinowski (PPE). − (PL) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi kiittää kollegaani tämän mietinnön laatimisesta, mietinnön, joka on merkittävä talouskasvulle. Tuen täysimääräisesti laatijan huomioita ja huomautuksia yhteisön lainsäädännön käyttöönotosta ja valvonnasta jäsenvaltioissa. Tehokkaasti toimivat yhteiset yhtenäismarkkinat ovat välttämätön osa vakaata taloutta, jota tarvitaan erittäin paljon kriisiaikana. Näiden markkinoiden mahdollisuuksien tehokas käyttö riippuu toimielinten välisestä tehokkaasta yhteistyöstä kansallisella tasolla ja EU:n tasolla. Hallinnollisen taakan vähentäminen, tehokas viestintä asianmukaisten virastojen välillä, menettelyjen yksinkertaistaminen ja lainsäädännön yhtenäistäminen johtavat direktiivien nopeaan ja tehokkaaseen saattamiseen osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Nykyisten tietojen julkaiseminen ja kansalaisten ja yrittäjien tehokas valistaminen oikeuksista ja tilanteesta markkinoilla parantavat lisäksi markkinoiden toimintaa ja parantavat sen periaatteiden avoimuutta ja varmistavat kilpailun yhdenvertaiset edellytykset.

  Viktor Uspaskich (ALDE). − (LT) Arvoisa puhemies, arvoisa esittelijä, hyvät kollegat, olen samaa mieltä aloitteesta ja luotan, että sillä voidaan auttaa ihmisiä ja yrityksiä kansallisella tasolla. Ilman selkeää ja tiukasti säänneltyä sisämarkkinoiden ja oikeusjärjestelmän tilanteen valvontaa epäilen kuitenkin, onko mahdollista pelastaa tehokkaasti nämä markkinatoimijat, riippumatta niiden koosta ja käytetyistä palveluista. On määrättävä ankarat seuraamukset, jos tutkimuksen perusteella todetaan selkeitä loukkauksia. Käytäntöjä on ehdottomasti tarkkailtava, kun tutkitaan valituksia kansainvälisellä tasolla ja säädetään kriteereistä. Valitettavasti kotimaani surulliset tilastot osoittavat, että kahdeksassa kymmenestä tällä hetkellä tutkitusta kansainvälisestä tapauksesta voidaan todeta valtion elinten tai tuomioistuinten toimineen epäasianmukaisesti. Katson siksi, että ilman seuraamusten selkeää sääntelyä on mahdotonta saada aikaan toivottu tulos. Haluaisin, että tähän kiinnitetään huomiota.

  Siiri Oviir (ALDE). − (ET) Vakaan ja innovatiivisen talousympäristön luomiseksi on ehdottoman välttämätöntä, että sisämarkkinat toimivat asianmukaisesti. Sisämarkkinat eivät kuitenkaan toimi asianmukaisesti, elleivät kaikki unionin jäsenvaltiot hyväksy markkinoiden toimintaan vaikuttavia unionin säännöksiä. Niiden hyväksyminen voi puolestaan onnistua vain, jos jäsenvaltioiden parlamentit ovat mukana lainsäädännön hyväksymisprosessissa. Niiden hyväksyminen on myös olennaista parlamentin valvonnan kannalta. Koska nämä kannat näkyivät myös mietinnössä, tuin täydestä sydämestä mietinnön hyväksymistä.

  Zuzana Roithová (PPE). − (CS) Parlamentti on odotusten mukaan hyväksynyt kaikki kolme mietintöä sisämarkkinoiden toiminnasta. Róża Thun Und Hohensteinin mietinnön osalta sosialistit ja vihreät ovat kuitenkin tehneet poikkeuksen ehdotukseen sisämarkkinoiden toimintaa koskevien säännöllisten tarkastusten tekemisestä. He väittävät, että se vahingoittaisi sovittuja yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyviä normeja. Me kaikki kuitenkin tiedämme, että näillä normeilla on hintansa, ja me myös tiedämme, että niillä mahdollistetaan korkeampi elämänlaatu Euroopan unionissa. Vasemmisto ei ole selittänyt tämän päivän keskustelussa, miksi he ovat niin peloissaan tämän arvon määrittämisestä. Minä olen äänestänyt kaiken puolesta.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: Jean-Luc Dehaene (A7-0022/2010)

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Komission ehdotus koskee välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kohdentamista Euroopan yhteisöjen talousarvion ja sen omien varojen tarkoituksiin käytettävän bruttokansantulon (BKTL) määrittämiseksi.

Välilliset rahoituspalvelut ovat rahoituslaitosten tuotosta se osa, joka ei tule kiinteähintaisten palvelujen suorasta myynnistä vaan lainoista veloitetusta korosta, joka on säästöille maksettavaa korkoa korkeampi.

Komissio ehdottaa etenemistä välillisten rahoituspalvelujen kohdentamiseen bruttokansantulon määrittämiseksi ja katsoo, että se pitäisi toteuttaa takautuvasti 1. päivästä tammikuuta 2005 lähtien, jolloin komission asetus (EY) N:o 1889/2002 tuli voimaan. Ehdotettu takautuva täytäntöönpano 1. päivästä tammikuuta 2005 lähtien aiheuttaa kuitenkin ongelman tämän takautuvuuden tarkasta määrästä.

Olen siksi samaa mieltä esittelijän kannasta, jonka mukaan välillisten rahoituspalvelujen kohdentaminen bruttokansantulon kohdentamiseksi pitäisi aloittaa vasta 1. tammikuuta 2010. Sillä varmistetaan, että välillisten rahoituspalvelujen kohdentaminen toteutetaan asianmukaisesti vuodesta 2010 alkaen, minkä ansiosta bruttokansantulo voidaan laskea tarkemmin.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Välillisten rahoituspalveluiden (FISIM) kohdentaminen Euroopan yhteisöjen talousarvion ja sen omien varojen tarkoituksiin käytettävän bruttokansantulon (BKTL) määrittämiseksi on vanha asia, ja se olisi pitänyt panna täytäntöön vuonna 2005. Sen täytäntöönpano on kuitenkin viivästynyt, koska tätä menetelmää on pitänyt testata, jotta voidaan arvioida sen tarkkuus ja kartoittaa, antaako se todella luotettavia tuloksia kyseessä olevan taloudellisen toiminnan arvioimiseksi asianmukaisesti. Olen samaa mieltä siitä, että tätä menetelmää ei pitäisi panna takautuvasti täytäntöön, jotta vältettäisiin ristiriitaa jäsenvaltioiden välillä ja mahdollisia oikeustoimia.

Mietintö: Reimer Böge (A7-0020/2010)

  Alfredo Antoniozzi (PPE), kirjallinen. − (IT) Globalisaatiorahaston käyttäminen hyödyllisenä välineenä talous- ja rahoituskriisin seurausten käsittelemiseksi on erittäin arvokas aloite, jolla annetaan käytännön vastaus rahoitusavun osalta. On tärkeää panna merkille, että tämän rahaston käyttöönoton pitäisi olla kannustin irtisanottujen työntekijöiden ottamiseen uudelleen töihin.

Toivon, että myös niiden Italian kaltaisten maiden pyyntöjä, joiden on pyydettävä apua tästä erityisrahastosta tukeakseen niiden yritysten työntekijöitä, jotka ovat maksaneet kriisin hinnan ja joiden on ollut pakko tehdä leikkauksia, tuetaan. Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin pyytää komissiolta enemmän joustavuutta rahaston hyväksymiskriteerien arvioimisessa, sillä ne pitäisi ottaa käyttöön myös paikallisilla teollisuusalueilla sijaitsevien pienten ja keskisuurten yritysten rakenteellisten ongelmien osalta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin antamaan täydentävää tukea työntekijöille, joihin kansainvälisen kaupan rakenteen suurista muutoksista johtuvat seuraukset vaikuttavat. Globalisaatiorahaston toimivaltaa laajennettiin 1. toukokuuta 2009 nimettyihin mahdollisiin vastaanottajiin, joten nyt se sisältää, ja aivan oikein niin, tuen työntekijöille, jotka on irtisanottu maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin suorana seurauksena.

Tuen nykyistä ehdotusta antaa 6 199 341 euron määrä Saksan avuksi, vastauksena Saksan 13. elokuuta 2009 tekemään pyyntöön, jotta voidaan tarjota tukea autonvalmistaja Karmann Groupin irtisanomille työntekijöille.

Vuonna 2008 kaikki kolme toimielintä vahvistivat, että on tärkeää taata, että rahaston käyttämisen hyväksymismenettely olisi nopea, jotta ihmisiä voitaisiin auttaa hyödyllisessä ajassa. Tämän päätöksen hyväksyminen vei seitsemän kuukautta. Toivon, että päätös solidaarisuusrahaston käyttöönotosta tehdään nopeammin, jotta voidaan lieventää välitöntä reagointia vaativia tuhoisia tilanteita, kuten Madeiran äskettäistä traagista tapausta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Saksalainen Karmann Group, kerran vauras ja kilpailukykyinen yritys, on kamppaillut autoalan kriisin kanssa ja hakenut konkurssiin, kun äskettäin Volkswagen osti sen osittain. Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönottoa 6 199 341 euron arvosta tarvitaan tukemaan ja avustamaan kyseisen ryhmän irtisanomaa 1 793 työntekijää.

Komission mukaan tämän rahaston käyttöönottoa koskevat kelpoisuusehdot on täytetty, mikä tarkoittaa, että Euroopan unioni voi perustellusti avustaa nopeasti työntekijöitä, joilla on vaikeuksia.

Toivon, että irtisanotut työntekijät voivat tämän elämänsä vaikean ajan avulla parantaa valmiuksiaan ja pätevyyttään, ja siten he voivat näiden parannusten avulla päästä jälleen työmarkkinoille joustavammin.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin antamaan täydentävää tukea työntekijöille, jotka irtisanottiin kansainvälisen kaupan rakenteen suurten muutosten seurauksena. Näin etsitään keinoja saada heidät jälleen työmarkkinoille.

17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen nojalla globalisaatiorahasto voidaan ottaa käyttöön 500 miljoonan euron vuotuisen ylärajan puitteissa. Nykyinen ehdotus liittyy yhteensä 6 199 341 euron käyttöönottoon globalisaatiorahastosta Saksan avuksi, ja sen tarkoituksena on antaa tukea autonvalmistaja Karmann Groupin irtisanomille työntekijöille.

Globalisaatiorahastoa koskevan asetuksen 6 artiklan mukaan on varmistettava, että tällä rahastolla tuetaan irtisanottujen työntekijöiden yksittäistä saamista takaisin työhön uusiin yrityksiin. Globalisaatiorahastosta ei korvata toimia, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan yritysten vastuulla, eikä sillä rahoiteta yritysten tai alojen rakenneuudistusta.

On korostettava jälleen, että globalisaatiorahaston käyttöönoton puitteissa komissio ei saa siirtää järjestelmällisesti tukia Euroopan sosiaalirahaston maksuihin, koska globalisaatiorahasto perustettiin erityisesti erillisenä välineenä, jolla on omat tavoitteet ja ehdot.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämän rahaston toimintaa koskevat pyynnöt ovat olleet menestys. Tämä elin vastaa osaltaan Saksan esittämään apupyyntöön, joka johtuu irtisanomisista autoalalla, Karmann Groupissa.

Ennen kuin mitään muuta sanotaan, on tärkeää panna merkille, että tällä rahastolla voidaan lievittää vain osittain joitakin vakavan talous- ja rahoituskriisin seurauksia, säädettyjen talousarviorajoitusten (jotka rajoittavat sen 500 miljoonaan euroon vuodessa) ja sen toimintaa rajoittavien kelpoisuusehtojen takia. On jo kulunut jonkin aikaa siitä, kun niin sanottujen rakenneuudistusten tuloksena irtisanottujen työntekijöiden määrä ylitti huomattavasti komission alustavat arviot niiden työntekijöiden määrästä, jotka hyötyisivät rahastosta.

Nyt tarvitaan selkeää eroa uusliberaalista politiikasta, joka aiheuttaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen katastrofin Euroopan unionin jäsenvaltioissa aivan silmiemme edessä. Tätä katastrofia koskevien vastausten on ehdottomasti oltava enemmän kuin lievittäviä. Emme voi myöskään olla panematta merkille epäoikeudenmukaisuutta lainsäädännössä, joka hyödyttää enemmän maita, joilla on suuremmat tulot, erityisesti niitä, joissa palkkojen ja työttömyysturvan taso on korkeampi.

Korostamme, että tarvitaan kiireellisesti todellinen suunnitelma tukemaan tuotantoa ja oikeudet sisältävien työpaikkojen luomista Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

  Peter Jahr (PPE), kirjallinen. − (DE) Olen hyvin iloinen, että Euroopan parlamentti on tänään päättänyt myöntää 6,2 miljoonaa euroa autonvalmistaja Karmannin irtisanomien työntekijöiden tukemiseksi. Euroopan unioni antaa siten 65 prosenttia yhteensä yhdeksästä miljoonasta eurosta. Nämä varat käytetään tarjoamaan noin 1 800 ihmiselle täydentävää uudelleenkoulutusta ja koulutustoimenpiteitä, joiden avulla he voivat löytää jälleen työtä mahdollisimman pian. Tämä on Euroopan unionilta konkreettinen panos ihmisten tukemiseen kriisin aikana. EU osoittaa näin hyvin selkeästi, että se on halukas ja kykenevä tarjoamaan tukea jopa yksittäisille ihmisille kriisitilanteissa. Nyt on tärkeää, että rahat annetaan saataville joustavasti ja välittömästi, jotta nämä ihmiset voivat palata työmarkkinoille nopeasti. Tämän irtisanottujen työntekijöiden yksittäisen tuen lisäksi Euroopan unionin on myös ryhdyttävä täydentäviin toimenpiteisiin rahoituskriisin vaikutusten käsittelemiseksi. Globalisaatio työnjakona (ja vaurauden jakona) kansainvälisillä markkinoilla on asianmukaista ja tärkeää. Komission, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on kuitenkin tehtävä ankarammin työtä edistääkseen oikeudenmukaisia kilpailuoloja kansainvälisissä taloussuhteissaan, jotta voidaan välttää yksittäisten maiden tai alojen joutuminen heikompaan asemaan.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Tämän ehdotuksen globalisaatiorahaston käyttöönotosta saksalaisten työntekijöiden puolesta − sekä ehdotuksen Liettuan jääkaappiteollisuudelta − oli määrä olla ensimmäisiä rahaston edunsaajia vuonna 2010. Molemmat ovat kannatettavia hakemuksia. Pidän myönteisenä uuden komission sitoutumista jatkamaan tätä rahastoa, jolla osoitetaan ihmisille tie ylöspäin irtisanomista seuraavan ulos osoittamisen sijaan. Oma vaalipiirini on hyötynyt tästä rahastosta, ja toivon, että se hyötyy siitä edelleen. Maailmanlaajuinen taantuma on vähentänyt huomattavasti ylellisyystavaroiden kysyntää, ja vaikka se tekee autoteollisuuden nykyisistä vaikeuksista ymmärrettävämpiä, se ei tee niistä yhtään vähemmän surullisia. Tilanne Saksassa on erityisen vaikea puhtaiden numeroiden puolesta: 2 476 irtisanomista on keskittynyt samalle alueelle, samaan teollisuuteen. Toivon, että 6 199 miljoonaa euroa auttavat saamaan aikaan onnistuneen tien pois kriisistä työntekijöille, heidän perheilleen ja alueelle.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on yhteisvastuullisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto on osa sitä.

Tämä tuki on elintärkeää autettaessa työttömiä uudelleensijoittamisen uhreja, joita ilmaantuu globaaleissa puitteissa. Yhä suurempi määrä yrityksiä sijoittaa toimintaansa uudelleen ja hyödyntää eri maiden, erityisesti Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, usein työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien maiden vahingoksi.

Globalisaatiorahastolla pyritään auttamaan työntekijöitä, jotka ovat yritysten uudelleensijoittamisen uhreja, ja se on elintärkeää autettaessa heitä pääsemään tulevaisuudessa uudelleen töihin. Globalisaatiorahastoa on jo aiemmin käytetty muissa EU:n jäsenvaltioissa, erityisesti Portugalissa ja Espanjassa, joten meidän pitäisi nyt myöntää tämä apu Saksalle.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevan mietinnön puolesta. Tässä tapauksessa Saksa pyysi tukea autoteollisuuden − erityisesti Karmann Groupin − irtisanomisten osalta. Tässä yhteydessä on tärkeää panna merkille, että rahaston rahat käytetään yksittäisten irtisanottujen työntekijöiden saamiseen takaisin työmarkkinoille, eikä yritysten tai alojen tarvittavien rakenneuudistustoimenpiteiden korvaamiseen. Naapurimaatamme ja työntekijöitä kohtaan tuntemamme solidaarisuuden takia rahat, joita valitettavasti tarvitaan jatkuvan globalisaation ja keinottelijoiden molemmilla puolilla Atlanttia aikaansaaman talous- ja rahoituskriisin takia, pitäisi mielestäni antaa välittömästi saataville.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. − (RO) Äänestin Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta Saksan autoteollisuudessa irtisanottujen 2 476 ihmisen tukemiseksi. Saksan viranomaiset käyttävät tätä työttömyysaikaa taitotason laajaan päivittämiseen ei vain ammattikoulutuksen ja korkeakoulutuksen osalta vaan myös siihen, että maahanmuuttajat ja kouluttamattomat työntekijät saavat perustaidot, jotta heitä voidaan auttaa pääsemään jälleen työmarkkinoille.

EU:n tasolla autonvalmistusteollisuudessa on vastaavia tilanteita Ruotsissa, jossa on irtisanottu 2 258 työntekijää, ja Itävallassa, jossa on irtisanottu 774 työntekijää autoja, perävaunuja ja puoliperävaunuja valmistavissa yrityksissä, ja Belgiassa, jossa on irtisanottu 2 500 työntekijää teollisuudessa. Kaikkialla EU:ssa menetetään yli 8 000 työpaikkaa autonvalmistusteollisuuden rakenneuudistuksen takia.

Irtisanottujen työntekijöiden rahoitustuki olisi annettava saataville mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Tämä on lyhytaikainen toimenpide, jolla ei ratkaista katoavien työpaikkojen ongelmaa. EU tarvitsee autonvalmistusteollisuudessa vahvaa teollisuuspolitiikkaa säilyttääkseen nykyiset työpaikat ja jopa luodakseen uusia.

Mietintö: Reimer Böge (A7-0021/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestimme tänään kolmesta Euroopan globalisaatiorahastosta annettavaa tukea koskevasta sovelluksesta. Tuin kaikkia kolmea sovellusta, koska mielestäni kansalaisemme tarvitsevat erityisesti tämän rahaston tarjoamaa tukea tänä aikana. Euroopan komissio salli toukokuussa 2009 poikkeuksen asetuksen säännöksistä poikkeustapauksissa ja ottaen huomioon talous- ja rahoituskriisistä johtuvan tilanteen salli avun kohdentamisen työttömille.

Olen hyvin pahoillani siitä, että jäsenvaltiot, joissa työttömyys on erityisen suurta ja joissa köyhyyden taso on korkea, eivät voineet hakea apua ajoissa ja hyötyä tämän rahaston tarjoamista mahdollisuuksista ja tarjota tukea työttömille. Mielestäni Euroopan komission pitäisi myös selvittää, käytetäänkö tämän rahaston tarjoamaa tukea tehokkaasti ja tuoko tämä apu todellista lisäarvoa ihmisille, joille se on tarkoitettu.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska Euroopan globalisaatiorahaston rahoitustuella autetaan irtisanottuja ihmisiä palamaan työmarkkinoille ja liittymään niihin uudelleen. Rahoitus- ja talouskriisin aikana työttömyyden taso nousi Liettuassa huomattavasti 12 kuukauden aikana, ja siksi on tarpeen mukautua kriisin vaikutuksiin ja varmistaa vähintään väliaikainen rahoitustuki, jotta Snaigė-yrityksen irtisanomille työntekijöille voidaan tarjota työpaikkoja. Tässä tapauksessa emme puhu muutamasta yrityksen irtisanomasta työntekijästä vaan valtavasta määrästä ihmisiä, noin 651 työntekijästä, jotka ovat 25−54-vuotiaita. Olen iloinen, että tänään äänestettiin kauan odotetusta väliaikaisen rahoitustuen osoittamisesta, koska tämä liettualaista yritystä ja sen irtisanottuja työntekijöitä koskeva arkaluontoinen asia viivästyi, ja jotkin kyseessä olevan yrityksen työntekijät menettivät työpaikkansa jo marraskuussa 2008. Toivon, että tämän äänestyksessä hyväksytyt varat osoitetaan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Yksi Euroopan globalisaatiorahaston piirteistä on se, että sillä pyritään edistämään yrittäjyyshenkeä. EU:n toimielinten ja kansallisten hallitusten on ymmärrettävä tämä edistäminen olennaisena osana vastatessa Euroopan tuotantosektoria koskeviin haasteisiin.

Tunnustan, että julkisen toiminnan ei pitäisi toteutua vain tällaisena edistämisenä vaan myös, ja ennen kaikkea, poistamalla keinotekoiset ja byrokraattiset esteet yritystoiminnalta. Tässä suhteessa on vielä paljon tehtävää.

On oikein, että on toimenpiteitä, joilla pyritään testaamaan, osoittamaan uudelleen ja kouluttamaan uudelleen globalisaation takia työnsä menettäneitä, esimerkiksi Liettuan jääkaappiteollisuuden työntekijöitä, erityisesti AB Snaigė -yrityksessä ja sen kahdessa toimittajassa. Ei ole kuitenkaan yhtään vähemmän oikein, että on toimenpiteitä, joilla pyritään oikeudenmukainen ja terve kilpailu säilyttämällä vahvistamaan yrityksiä ja niiden työvoimaa avoimen ja koko ajan kilpailukykyisemmän talouden puitteissa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on yhteisvastuullisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto on osa sitä.

Tämä tuki on elintärkeää autettaessa työttömiä uudelleensijoittamisen uhreja, joita ilmaantuu globaaleissa puitteissa. Yhä suurempi määrä yrityksiä sijoittaa toimintaansa uudelleen ja hyödyntää eri maiden, erityisesti Kiinan ja Intian, alhaisempia työvoimakustannuksia, usein työntekijöiden oikeuksia kunnioittavien maiden vahingoksi.

Globalisaatiorahastolla pyritään auttamaan työntekijöitä, jotka ovat yritysten uudelleensijoittamisen uhreja, ja se on elintärkeää autettaessa heitä pääsemään tulevaisuudessa uudelleen töihin. Globalisaatiorahastoa on jo aiemmin käytetty muissa EU:n jäsenvaltioissa, erityisesti Portugalissa ja Espanjassa, joten meidän pitäisi nyt myöntää tämä apu Liettualle.

  Vilja Savisaar (ALDE), kirjallinen. − (ET) Tämän päivän päätöslauselmaa, jossa Euroopan unioni tukee Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa kolmella mietinnöllä, joista kaksi käsittelee Liettuaa ja yksi Saksaa, on pidettävä kaikin tavoin myönteisenä, ja se osoittaa konkreettisesti, että Euroopan unioni voi suoraan lieventää irtisanottujen ihmisten tilannetta ja että se voi auttaa heidän uudelleenkoulutuksessaan. Virossa yli 30 000 ihmistä on menettänyt työpaikkansa rakennusalalla viimeisen 18 kuukauden aikana, ja siksi kehotan Viron hallitusta ja sosiaaliasioista vastaavaa ministeriötä pyytämään rohkeasti apua Euroopan unionin rahastoista, jotka on suunniteltu tällaisia tilanteita varten. Kannattaa panna merkille, että vaikka tänään Saksa ja Liettua saivat tukea, Eurostatin tilastojen mukaan työttömyys on suurinta Espanjassa, Latviassa ja Virossa, jotka voisivat myös miettiä, miten Euroopan unioni voisi antaa niille suoraa apua.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Arvoisa esittelijä, hyvät kollegat, pidän myönteisenä tätä aloitetta tukea yrityksen työntekijöitä, jotka ovat kärsineet paljon globalisaatioprosessista. Tuen sitä koko sydämestäni ja olen iloinen, että tässä tapauksessa Liettuan kansa saa apua. Yleisesti katson, että tämän rahaston kokonaismäärää olisi lisättävä moninkertaisesti vähentämällä kohdentamisia muualla. Olen vakuuttunut, että kyseisen rahaston on katettava myös yritysten omistajat. He kärsivät usein niin paljon, että he eivät myöhemmin pysty nousemaan jaloilleen ja aloittamaan uutta liiketoimintaa. Monissa tapauksissa yritysten omistajat kärsivät työntekijöitään enemmän: ottaessaan riskejä liiketoiminnassa, luodessaan työpaikkoja ja maksaessaan veroja he asettavat osakkeidensa lisäksi alttiiksi myös henkilökohtaisen omaisuutensa. Siksi olisi hyödyllistä, jos − tapauskohtaisesti − tutkisimme mahdollisuutta tarjota tukea myös yritysten omistajille, jotka ovat kärsineet globalisaatiosta ja maailmanlaajuisesta talouskriisistä.

Mietintö: Reimer Böge (A7-0019/2010)

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Olen iloinen, että olemme tänään äänestäneet Euroopan globalisaatiorahaston varojen osoittamisesta, jonka tarkoituksena on kohdentaa 1 118 893 euroa rahoitustukena Liettuan rakennusalan 128 yrityksestä irtisanotuille työntekijöille. Liettuan rakennusalalla on ankarat ajat, koska rakentamisen kysyntä on laskenut valtavasti rahoitus- ja talouskriisin takia, ja taantumassa Liettuan kansalaisten on hyvin vaikeaa saada lainaa rakentaakseen tai ostaakseen kodin. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska EU:n rahoitustuella autetaan globalisaation uhreiksi joutuneita ihmisiä löytämään työtä ja palaamaan työmarkkinoille ja autetaan heitä selviämään taantuman kurimuksesta. Meidän on siksi osoitettava tässä tilanteessa solidaarisuutta työntekijöille, jotka on irtisanottu juuri maailmantalouden muutosten ja rahoituskriisin tietyillä aloilla aiheuttamien työpaikkojen vähennysten takia.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Se, että yhä useammat maat ovat pyytäneet Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa, osoittaa selkeästi, että tämän ilmiön vaikutukset tuntuvat kaikilla puolilla ja oikeuttavat itsessään rahastolle annetun nimen.

Vaikka globalisaatio on osoittautunut hyödylliseksi maailmanlaajuisesti, on kuitenkin välttämätöntä kiinnittää huomiota tapauksiin, joissa se vaikuttaa vähemmän kilpailukykyisiin aloihin. Yksi sellainen tapaus on Liettuan rakennusala.

Se, että rahasto on nopea, erityinen ja ajallisesti rajallinen avun muoto, edellyttää kaikilta poliittisilta päätöksentekijöiltä, yritysten johtajilta ja työntekijöiltä uusien tapojen kehittämistä menetetyn kilpailukyvyn palauttamiseksi ja uusille markkinoille pääsemiseksi. Muuten globalisaatiorahaston kaltainen tuki on vain lieventävää ja lopulta se osoittautuu riittämättömäksi.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin antamaan täydentävää tukea työntekijöille, jotka irtisanottiin kansainvälisen kaupan rakenteen suurten muutosten seurauksena. Näin etsitään keinoja saada heidät jälleen työmarkkinoille.

Euroopan unionin on käytettävä kaikkia käytössään olevia toimenpiteitä reagoidakseen maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksiin, ja näissä puitteissa globalisaatiorahastolla voi olla olennainen asema autettaessa irtisanottuja työntekijöitä palaamaan työmarkkinoille.

Vuonna 2006 17. toukokuuta tehdyn toimielinten sopimuksen nojalla globalisaatiorahasto voidaan ottaa käyttöön 500 miljoonan euron vuotuisen ylärajan puitteissa. Nykyinen ehdotus liittyy yhteensä 1 118 893 euron suuruisen määrän käyttöönottoon globalisaatiorahastosta Liettualle, ja sen tarkoituksena on tukea talonrakennusalalla toimivasta 128 yrityksestä irtisanottuja työntekijöitä.

On korostettava jälleen, että globalisaatiorahaston käyttöönoton puitteissa komissio ei saa siirtää järjestelmällisesti tukia Euroopan sosiaalirahaston maksuihin, koska globalisaatiorahasto perustettiin erityisesti erillisenä välineenä, jolla on omat tavoitteet ja ehdot.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Tämän rahaston toimintaa koskevat pyynnöt ovat olleet menestys. Tämä elin vastaa osaltaan Liettuan esittämään avunpyyntöön, joka johtuu irtisanomisista talonrakennusalan 128 yrityksessä.

Ennen kuin mitään muuta sanotaan, on tärkeää panna merkille, että tällä rahastolla voidaan lievittää vain osittain joitakin vakavan talous- ja rahoituskriisin seurauksia, säädettyjen talousarviorajoitusten (jotka rajoittavat sen 500 miljoonaan euroon vuodessa) ja sen toimintaa rajoittavien kelpoisuusehtojen takia. On jo kulunut jonkin aikaa siitä, kun niin sanottujen rakenneuudistusten tuloksena irtisanottujen työntekijöiden määrä ylitti huomattavasti komission alustavat arviot niiden työntekijöiden määrästä, jotka hyötyisivät rahastosta.

Nyt tarvitaan selkeää eroa uusliberaalista politiikasta, joka aiheuttaa taloudellisen ja yhteiskunnallisen katastrofin Euroopan unionin jäsenvaltioissa aivan silmiemme edessä. Tätä katastrofia koskevien vastausten on oltava enemmän kuin lievittäviä. Emme voi myöskään olla panematta merkille epäoikeudenmukaisuutta lainsäädännössä, joka hyödyttää enemmän maita, joilla on suuremmat tulot, erityisesti niitä, joissa palkkojen ja työttömyysturvan taso on korkeampi.

Korostamme, että tarvitaan kiireellisesti todellinen suunnitelma tukemaan tuotantoa ja oikeudet sisältävien työpaikkojen luomista Euroopan unionin jäsenvaltioissa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) EU on yhteisvastuullisuuden alue, ja Euroopan globalisaatiorahasto on osa sitä.

Tämä tuki on elintärkeää autettaessa työttömiä uudelleensijoittamisen uhreja, joita ilmaantuu globaaleissa puitteissa. Tässä tapauksessa tarkoituksena on auttaa niitä, jotka on irtisanottu yli 120:ssa talonrakennusalan yrityksessä, joiden piti sulkea ovensa alaan iskeneen suuren kriisin takia.

Euroopan globalisaatiorahaston tarkoituksena on auttaa kaikkia niitä, joihin suuret rakenteelliset muutoksen maailmanlaajuisen kaupan malleissa ovat vaikuttaneet, ja tukea heidän palaamista työmarkkinoille. Globalisaatiorahastoa on jo aiemmin käytetty muissa EU:n jäsenvaltioissa, erityisesti Portugalissa ja Espanjassa, joten meidän pitäisi nyt myöntää tämä apu Liettualle.

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D), kirjallinen. − (RO) Liettua esitti syyskuussa 2009 avunpyynnön Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönotosta talonrakennusalan 128 yrityksessä tehtyjen irtisanomisten osalta. Äänestin globalisaatiorahaston käyttöönottoa Liettuan rakennusalalla koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta.

Mielestäni ekotehokas talous ja energiatehokkaiden rakennusten rakentaminen voivat auttaa saamaan talouden elpymisen aikaan EU:ssa. Arvioiden mukaan näillä aloilla voidaan koko Euroopassa luoda noin kaksi miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.

Vuonna 2009 rakennusalalla toimi noin 2,9 miljoonaa yritystä, jotka tuottivat 510 miljardia euroa ja antoivat työtä 14,1 miljoonalle ihmiselle EU:n 27 jäsenvaltiossa. Talous- ja rahoituskriisin takia vuoden 2009 ensimmäisen ja toisen vuosineljänneksen aikana Liettuan rakennusalan toiminta väheni 42,81 prosentilla ja 48,04 prosentilla verrattuna vuoden 2008 alkuun. Tämä vaikuttaa haitallisesti Liettuaan aikana, jolloin sen työttömyysaste on yksi EU:n korkeimmista. Rakennusalalla vaikutus on ollut erityisen suuri, ja sillä on menetetty lähes kymmenen prosenttia työpaikoista Liettuassa yksin vuonna 2008.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Tuin koko sydämestäni tätä aloitetta ja kannatan tukea rakennusyritysten työntekijöille, jotka ovat kärsineet nykyisestä maailmanlaajuisesta kriisistä ja globalisaatioprosessista. Olen varma, että me kaikki olemme enemmän kuin hieman syyllisiä siihen, että kiinteistönvälittäjien ja rakennusyritysten aikaansaamaa kuplaa ei pystytty lopettamaan. Oli selvää, että se johtaisi kriisiin. Poliitikkojen velvollisuus on palvella kansaa ja estää epäonni. Tästä hankkeesta äänestettäessä ehdotan ja pyydän siksi lisäämään rahoitustukea, koska miljoona euroa on vain pisara meressä sadoille yrityksille, jotka ovat kärsineet ja jotka työllistävät kymmeniä tuhansia työntekijöitä. Puhuessani ihmisille, jotka työskentelevät sellaisissa yrityksissä, olen kuullut, että ihmiset eivät enää usko omaan valtioonsa eivätkä Euroopan unioniin. Lisäämällä tällaista tukea voisimme siten parantaa itse Euroopan unionin kuvaa ja vahvistaa uskoa kansallisvaltioihin.

Mietinnöt: Reimer Böge (A7-0021/2010), (A7-0019/2010)

  Laima Liucija Andrikienė (PPE), kirjallinen. − (EN) Tuin täysin Euroopan parlamentin hyväksymää Reimer Bögen laatimaa kahta mietintöä rahoitustuesta Euroopan globalisaatiorahastosta irtisanotuille työntekijöille Liettuassa ja olen kiitollinen muille kollegoille, jotka tukivat niitä. Myöhästyin valitettavasti tästä äänestyksestä, koska ollessani matkalla täysistuntosaliin hissi ei toiminut.

Molemmat mietinnöt − rakennusalan tilanteesta ja Snaigė-yrityksestä − edustavat Liettuan ankarimpia työttömyystapauksia. EU:n rahoitustuki lieventää liettualaisten työntekijöiden kohtaamia vaikeuksia.

Rakennusala on yksi Liettuan pahimmin kärsineistä. Yli sata yritystä on nyt joutunut konkurssiin. Nämä 1,1 miljoonaa euroa kohdennetaan noin tuhannelle työntekijälle tällä erittäin herkällä ja paljon kärsineellä alalla.

Tilanne on hyvin samanlainen Snaigė-yrityksen osalta: globalisaatiorahaston 258 000 euron tuki kohdennetaan 650 irtisanotulle kaupungissa, jonka työttömyysaste on jo yksi korkeimmista − nyt miltei 20 prosenttia.

Vaikka tämä saattaa olla vain jäävuoren huippu Liettuan työttömyysongelmassa, rahoitustuella autetaan suurimmassa tarpeessa olevia.

Mietinnöt: Reimer Böge (A7-0020/2010), (A7-0021/2010), (A7-0019/2010)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan globalisaatiorahasto perustettiin vuonna 2006 tarjoamaan täydentävää tukea työntekijöille, joihin kansainvälisen kaupan rakenteen suurista muutoksista johtuvat seuraukset vaikuttavat ja auttamaan heidän paluussaan työmarkkinoille.

Globalisaatiorahaston toimivaltaa laajennettiin 1. toukokuuta 2009 alkaen, ja nyt siihen kuuluu tuki työntekijöille, jotka on irtisanottu talous- ja rahoituskriisin suorana seurauksena. Nyt, kun olemme keskellä ankaraa talous- ja rahoituskriisiä, yksi tärkeimmistä seurauksista on työttömyyden lisääntyminen. EU:n on käytettävä kaikki sen käytettävissä olevat keinot reagoidakseen tämän kriisin seurauksiin, erityisesti sen avun osalta, joka annetaan niille, jotka kohtaavat työttömyyden todellisuuden päivittäin.

Näiden syiden takia äänestin tämän globalisaatiorahaston käyttöönottoa Liettuan avuksi koskevan ehdotuksen puolesta, jonka tarkoituksena on tukea talonrakennusalalla toimivasta 128 yrityksestä irtisanottuja työntekijöitä.

  Andrew Henry William Brons (NI), kirjallinen. − (EN) Vaikka vastustamme jäsenyyttä EU:ssa ja siten EU:n rahoitusta, tämän rahaston rahat on jo osoitettu, eivätkä ne siten ole "uutta" rahaa.

Meidän mielestämme olisi parempi, jos kansalliset parlamentit tukisivat irtisanottuja työntekijöitä. Niin kauan kuin EU on toimivaltainen viranomainen, irtisanottujen työntekijöiden avun on kuitenkin nähtävästi tultava tästä rahastosta.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa jotkut arvostelevat tämän rahan maksamista saksalaisille ja liettualaisille työntekijöille. Jos kuitenkin ehdotettaisiin varojen osoittamista esimerkiksi Corus-yrityksen terästeollisuuden työntekijöillemme, emme voisi vastustaa sellaista panostusta. Emme voi siksi järkevästi vastustaa näitä panostuksia.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestimme Reimer Bögen Euroopan globalisaatiorahaston käyttöönottoa koskevien mietintöjen puolesta, koska ajattelimme ennen kaikkea noita irtisanottuja työntekijöitä. Tunsimme olomme kuitenkin hieman epämukavaksi. Todellisuudessa tämä rahasto on nimittäin kuin laastari puujalassa teidän vastuuttoman, liikaa vapaisiin markkinoihin keskittyvän politiikkanne laajalle ulottuvien sosiaalisten seurausten takia.

Joskus se antaa vaikutelman, että kielloistanne huolimatta siinä käytetään eurooppalaisten veronmaksajien rahoja rahoittamaan politiikkaa, jolla pyritään suurten yhtiöiden uudelleensijoittamiseen ja rakenneuudistukseen ja antamaan samalla Brysselin Euroopalle helppo tapa julistaa olevansa "solidaarinen" niitä työttömiä kohtaan, jotka se on luonut. Toinen syy epämukavuudellemme: kynnysarvot, jotka vaaditaan näiden varojen saamiseen, erityisesti irtisanomisten määrän osalta. Jälleen kerran niistä nimittäin hyötyvät poikkeustilanteita lukuun ottamatta hyvin suuret yhtiöt. Näyttäisi siltä, että keskisuuret, pienet ja hyvin pienet yritykset, liikkeitään sulkevat pienyrittäjät ohitetaan jälleen, kun kyseessä on talous- ja sosiaalipolitiikka.

Mietintö: Anna Rosbach (A7-0009/2010)

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestimme tämän päätöslauselman puolesta varmistaaksemme Atlantin alueiden ja erityisesti Euroopan unionin saarten ympäristön kestävyyden. Ne ovat elintärkeä osa merialuetta ja niillä on ongelmia ja erityistarpeita, esimerkiksi ympäristöongelmia.

Azorien tapaus kannattaa panna merkille, koska sillä on Euroopan unionin suurin talousalue. Tämän keskustelun puitteissa on välttämätöntä varmistaa Atlantin vesien ympäristövalvonta, koska näiden saarten ihmiset ovat riippuvaisia merivetensä hyvistä ympäristöoloista. Siksi on tärkeää määritellä selkeästi ympäristön laatua koskevat vähimmäistavoitteet sekä valvontaohjelmat näiden vakaiden ympäristöolojen takaamiseksi.

Esittelijän esiin ottamia tapauksia on myös käsiteltävä, esimerkiksi merenkulkuonnettomuudet tai muovipussit, joilla voi olla tuhoisia seurauksia Atlantin alueiden talouteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvälle kestävyydelle. Se edellyttää Atlantin meriekosysteemien ympäristöön ja talouteen ja yhteiskuntaan liittyvään todellisuuteen sopivien erityistoimenpiteiden täytäntöönpanoa.

Siksi kyseisten sopimusten allekirjoittaminen on tärkeää Atlantista riippuvaisten väestöjen kestävälle kehitykselle.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Pidän tämän lisäpöytäkirjan allekirjoittamista myönteisenä, koska sillä voidaan ratkaista poliittinen ristiriita, joka on estänyt Espanjaa ja Marokkoa ratifioimasta Koillis-Atlantin rannikkojen ja vesien suojelemisesta pilaantumiselta tehtyä yhteistyösopimusta (Lissabonin sopimus). Rannikkojen ja vesien suojelu on strategisesti tärkeää rannikkoyhteisöjen sosioekonomiselle hyvinvoinnille, paikalliskehitykselle, työllisyydelle ja taloustoiminnan säilyttämiselle ja luomiselle. On varmistettava, että kaikkien Euroopan unionin merivesien ympäristö on hyvässä kunnossa kestävän kehityksen takaamiseksi. Tämä pöytäkirja liittyy suoraan ympäristönsuojelun, ilmastonmuutoksen, turvallisuuden, kansanterveyden, aluekehityksen, suhteiden kolmansien maiden kanssa ja kehitysyhteistyön kaltaisiin kysymyksiin. Tämä pöytäkirja, jonka avulla voidaan torjua monia pilaantumisen muotoja Atlantilla, on olennainen varmistettaessa pilaantumisen tai saastumisen uhan torjuntaa merillä tai rannikoilla sellaisen mekanismin avulla, jolla varmistetaan sopimusosapuolten välinen yhteistyö pilaantumiseen johtavan onnettomuuden sattuessa ja velvoitetaan ne laatimaan ja panemaan täytäntöön omat valmiusrakenteet ja -suunnitelmat.

  Diane Dodds (NI), kirjallinen. − (EN) Äänestin tätä mietintöä vastaan ja niin tehdessäni otin huomioon hyvät uutiset meriympäristön osalta. Esittelijä mainitsee "muovikeiton", Tyynellämerellä ajelehtivan muovi- ja kumilautan, ja panee merkille Atlantin merellä hylättyjä kalaverkkoja koskevan kasvavan ongelman. Tässä suhteessa kannattaa mainita KIMO International -järjestön työ ja sen roskien kalastusta koskeva hanke. Alankomaiden hallitus ja alankomaalaiset kalastajat aloittivat hankkeen alun perin maaliskuussa 2000, ja sen tarkoituksena on puhdistaa Pohjanmeri roskista käyttämällä kalaverkkoja. KIMO International on sen jälkeen laajentanut tätä hanketta Yhdistyneen kuningaskunnan, Ruotsin ja Tanskan satamiin EU:n rahoitustuella.

Vuodesta 2001 alkaen EU:n kalastajat ovat poistaneet satoja tonneja roskaa meristämme ja tuoneet sen maihin, jossa se on kerätty ja hävitetty vastuullisesti. Kaikkia tässä hankkeessa mukana olevia EU:n kalastajia on kiitettävä omistautumisesta, jonka ansiosta jäte poistetaan merestä pysyvästi ja hyödytetään kalastusalaa, luontoa ja ympäristöä.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. − (CS) EU on allekirjoittanut yksittäisten jäsenvaltioiden ja kolmansien naapurivaltioiden kanssa joukon mereen liittyviä sopimuksia, mukaan luettuna Helsingin yleissopimus, Bonnin sopimus, Barcelonan yleissopimus ja niin sanottu Lissabonin sopimus. Näiden sopimusten tavoitteena on varmistaa yksittäiset ja yhteiset toimenpiteet pilaantumisen uhan tai merellä tai rannikkoalueilla jo tapahtuneen pilaantumisen tapauksessa. Vaikka Lissabonin sopimus allekirjoitettiin vuonna 1990, se ei ikinä tullut voimaan Espanjan ja Marokon välisten aluekiistojen takia. Kaikki sopimusosapuolet allekirjoittivat tämän kiistan ratkaisevan lisäpöytäkirjan vuonna 2008, ja siten minkään ei pitäisi estää Lissabonin sopimuksen allekirjoittamista. Esittelijä mainitsee mietinnössä kaksi meren ja rannikkoalueiden saastumiseen liittyvää itsepintaista ja kasvavaa ongelmaa; joista ensimmäinen on Tyynellämerellä ajelehtiva valtava muovi- ja kumiesineiden massa, joka kattaa 34 kertaa Alankomaiden kaltaista keskikokoista jäsenvaltiota suuremman alan. Toinen itsepintainen ongelma, jonka Anna Rosbach mainitsee ja johon hän etsii ratkaisua, on vanhojen, hylättyjen ja kadonneiden kalaverkkojen määrä. Tämä mietintö on esimerkki rakentavasta työstä, jolla pyritään ratkaisemaan merten ja rannikkojen saastumista koskevat tärkeimmät ongelmat, ja siksi tuen sitä äänelläni.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Kaksikymmentä vuotta sen jälkeen, kun Portugalin, Espanjan, Ranskan, Marokon ja EU:n välillä sovittu Koillis-Atlantin rannikkojen ja vesien suojelemisesta pilaantumiselta tehty yhteistyösopimus allekirjoitettiin, se on nyt valmis tulemaan voimaan kaikkien sopimusosapuolten ratifioinnin jälkeen. Neuvosto ehdottaa nyt Euroopan unionin puolesta, että tehdään lisäpöytäkirja, jonka ansiosta sopimus voi lopulta tulla voimaan.

Tämä sopimus on erittäin tärkeä Portugalille sen rannikon pituuden takia ja koska meri on tärkeä sen kansantaloudelle, unohtamatta Erika- ja Prestige-laivojen onnettomuuksia. Onnittelen siksi neuvostoa ja jäsenvaltioita tämän lisäpöytäkirjan tekemisestä ja toivon, että sopimus tulee voimaan nopeasti ja tehokkaasti, koska sillä rannikoillemme annetaan enemmän suojaa sellaisilta ympäristökatastrofeilta, jotka valitettavasti ovat lähimenneisyydessä iskeneet rannikoillemme.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Olen iloinen tämän mietinnön hyväksymisestä, jonka nojalla EU:n ja tiettyjen jäsenvaltioiden ja kolmansien naapurimaiden välillä allekirjoitettujen meren pilaantumista koskevien alueellisten sopimusten verkosto voi tulla voimaan.

Tässä tapauksessa kyse on Lissabonin sopimuksesta, joka allekirjoitettiin lokakuussa 1990 mutta joka ei koskaan tullut voimaan Espanjan ja Marokon, kahden sopimusosapuolen, välisen, sopimuksen 3 artiklan c kohdassa mainitun eteläistä rajaa (Länsi-Sahara) koskevan aluekiistan takia.

Portugali, Espanja, Ranska ja Marokko allekirjoittivat lisäpöytäkirjan, jossa löydettiin ratkaisu kiistaan ja hyväksyttävä sanamuoto 3 artiklan c kohtaa varten, vasta toukokuussa 2008.

Kun tämä lisäpöytäkirja on tehty, Lissabonin sopimus voi tulla voimaan, 20 vuotta sen allekirjoittamisen jälkeen. Turvallisuusnäkökulmien lisäksi tällä pöytäkirjalla katetaan ympäristönsuojelu. Olemme hyvin tietoisia ympäristökatastrofeista, jotka ovat uhanneet maidemme rannikkoja viime vuosina. On toivottavaa, että näillä säännöillä voidaan auttaa välttämään Erika- ja Prestige-laivojen onnettomuuksien kaltaisia onnettomuuksia, koska merellä ei ole fyysisiä tai poliittisia rajoja, ja se edellyttää ponnistusten jakamista ja keskitettyä toimintaa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan yhteisön on osapuolena erilaisissa meren saastumista koskevissa alueellisissa sopimuksissa, joilla edistetään jäsenvaltioiden keskinäistä avunantoa ja yhteistyötä. Tämä sopimusten verkosto näkyy Portugalin edistämässä Koillis-Atlantin rannikkojen ja vesien suojelemisesta pilaantumiselta tehdyssä yhteistyösopimuksessa (Lissabonin sopimus), joka ei ole tullut voimaan Espanjan ja Marokon välisen historiallisen kiistan takia. Uskon, että Lissabonin sopimus voidaan lopulta panna täytäntöön EU:n edistämien ympäristösääntöjen nimessä ja heti, kun lisäpöytäkirjasta on tehty sopimus.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. − (DE) Koillis-Atlantin rannikkojen ja vesien suojelemisesta pilaantumiselta tehty yhteistyösopimuksen lisäpöytäkirja on osa sellaisten meriympäristön suojelemista koskevien alueellisten sopimusten verkostoa, jotka EU on tehnyt yksittäisten jäsenvaltioiden ja kolmansien naapurimaiden kanssa. Miljoonien eurooppalaisten elintarvikkeiden lähteenä toimivien meriemme suojeleminen on myös tärkeä tehtävä EU:lle, ja siksi olen varauksetta äänestänyt tämän mietinnön puolesta. Tässä yhteydessä pitäisi mainita, että nyt käsitellyn Lissabonin sopimuksen lisäksi on olemassa myös Helsingin yleissopimus, Bonnin sopimus ja Barcelonan yleissopimus.

Kukin näistä sopimuksista kattaa eri osia EU:n jäsenvaltioita ympäröivistä meristä, ja niillä pyritään mahdollistamaan sopimusosapuolten yksin tai yhdessä toteuttama toiminta merten tai rannikoiden onnettomuudesta johtuvan pilaantumisen tai pilaantumisen uhan tapauksessa. Lissabonin sopimus allekirjoitettiin lokakuussa 1990, mutta se ei ikinä tullut voimaan kahden sopimusosapuolen, Espanjan ja Marokon, "eteläistä rajaa" (Länsi-Sahara) koskevan alueellisen kiistan takia. Portugali, Espanja, Ranska ja Marokko allekirjoittivat lisäpöytäkirjan, jossa kiista selvitettiin ja asianmukainen sanamuoto löydettiin, toukokuussa 2008, ja lopulta, 25. maaliskuuta 2009, myös Euroopan unioni allekirjoitti sen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. − (PT) Miltei 50 prosenttia Euroopan unionin väestöstä elää rannikkoalueilla, ja yksin tämä tosiseikka edellyttää suuren huomion kiinnittämistä näiden alueiden yhdennettyyn säilyttämiseen ja hoitoon. Tämän takia on elintärkeää, että EU:ssa taataan rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, kuten Euroopan komissio on tästä aiheesta julkaisemassaan lausunnossa todennut.

On myös tärkeää panna merkille, että 80 prosenttia merellä olevasta roskasta ja saasteesta on peräisin maalta, ja siksi on sovellettava keskitettyä strategiaa, johon kuuluu myös tämän ongelman torjuminen maalla.

Ympäristökysymysten lisäksi meren saastuminen ja Euroopan rannikoiden huonontuminen on taloudellinen ongelma. Se johtuu siitä, että tietyissä maissa, esimerkiksi Portugalissa, sellaisen matkailun harjoittaminen, joka on suunnattu merellä tapahtuvaan toimintaan, esimerkiksi valaiden tarkkailu ja sukeltaminen, on merkittävä tulojen lähde joillakin alueilla, mukaan luettuna Azorit, Madeira ja Algarve.

Liikakalastusta vastaavasti vesien pilaantuminen on myös vaikuttanut huomattavasti tiettyjen kalavaroille merkittävien lajien kantojen köyhtymisen nykyiseen tilaan. Siksi meristrategiadirektiivi, yhdennetyn meripolitiikan strategian ympäristöpilari, on pantava täysimääräisesti täytäntöön.

Merten ja rannikkoalueiden on oltava EU:n strateginen painopisteala, ja siksi tuin täysimääräisesti tätä parlamentin mietintöä.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta auttaakseni samaan Lissabonin sopimuksen lisäpöytäkirjan voimaan. Kyseisellä sopimuksella luodaan mekanismi, jolla varmistetaan sopimusosapuolten välinen yhteistyö pilaantumiseen johtavan onnettomuuden sattuessa ja velvoitetaan ne laatimaan ja panemaan täytäntöön omat valmiusrakenteet ja -suunnitelmat.

Tämä sopimus on osa niiden alueellisten merisopimusten verkostoa, jotka EU on tehnyt joidenkin yksittäisten jäsenvaltioiden ja kolmansien naapurimaiden kanssa. Verkosto muodostuu Helsingin yleissopimuksesta, Bonnin sopimuksesta, Barcelonan yleissopimuksesta ja tässä tapauksessa Lissabonin sopimuksesta, joista kukin kattaa eri osia EU:n jäsenvaltioita ympäröivistä meristä, ja siinä pyritään sopimusosapuolten yksin tai yhdessä toteuttamaan toimintaan merten tai rannikoiden pilaantumisen tai pilaantumisen uhan tapauksessa ympäristön ja kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

Mietintö: Anna Hedh (A7-0024/2010)

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Kuluttajansuojapolitiikan tarkoituksena on suojella kuluttajien terveyttä, turvallisuutta ja taloudellisia ja oikeudellisia etuja sekä heidän oikeuttaan tietoon. Kuluttajansuoja on Euroopan unionin kaikenkattava peruspolitiikka, jossa keskitytään sellaisten terveiden markkinoiden takaamiseen, joilla kuluttajat voivat toimia turvallisesti ja luottavaisesti ja joilla kannustetaan innovaatioita ja rajatylittävää kauppaa.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni on olennaisen tärkeää vahvistaa EU:n kuluttajansuojapolitiikkaa ja tehdä siitä yleisön kannalta tehokkaampi ja mielekkäämpi. Luottavaiset kuluttajat, joille on tiedotettu hyvin ja joilla on täydet valmiudet tehdä valintoja, ovat olennaisen tärkeitä sisämarkkinoiden tehokkaalle toiminnalle. Sillä on pyrittävä tarjoamaan kuluttajille huomattava valikoima laadukkaita tuotteita ja palveluja, jotka on hinnoiteltu kilpailukykyisesti ja samalla tarjoamaan korkeatasoinen suoja, jolloin sillä on perustavanlaatuinen asema EU:n tekemisessä kilpailukykyiseksi, dynaamiseksi ja innovatiiviseksi maailmanlaajuisesti.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. − (RO) Euroopan unionin sisämarkkinat ovat laajentuneet huomattavasti viime vuosina ja tällä hetkellä ne kattavat miltei 500 miljoonaa kuluttajaa 27 jäsenvaltiossa. Kuluttajansuojan periaatteiden ja sääntöjen standardointi Euroopan unionin tasolla ja niiden soveltamista tukevat mekanismit ovat tavoittelemisen arvoinen tavoite olettamatta, että jokaisessa 27 jäsenvaltiossa tarjotut tuotteet ja palvelut saavuttavat saman laatutason lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

Koko Euroopan unionin tällä hetkellä kokemaa vaikeaa taloudellista tilannetta korostavat tulojen lasku ja työttömyyden kasvu, jotka näkyvät koko yhteisössä todellisena tarpeena pystyä hallitsemaan paremmin päivittäisiä ostoksia. Taloudellisen taantuman seuraukset suoraan tuntevien eurooppalaisten kuluttajien asenne näkyy erityisen hyvin suhteessa tavaroihin ja palveluihin, joita he ostavat ja joiden he haluavat olevan laadukkaita, jotta he voivat käyttää mahdollisimman paljon näitä tuotteita. Siksi kuluttajansuojatoimenpiteiden merkitys kasvaa tasaisesti. Markkinoiden valvontarakenteiden yhtenäistäminen kaikissa jäsenvaltiossa sen varmistamiseksi, että markkinoilla olevat tuotteet täyttävät korkeimmat turvallisuusnormit, on nykyiseen tilanteeseen sopiva ratkaisu.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) EU:n kuluttajilla on olennaisen tärkeä asema kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edistämisessä, ja heidän etunsa ovat ensisijaisella painopistealalla muun muassa terveyden, liike-elämän ja teollisuuden, ympäristön ja energian ja liikenteen kaltaisten ensisijaisten politiikanalojen laatimisessa. Energian osalta sisämarkkinat eivät voi toimia asianmukaisesti ja kilpailukykyisesti Baltian alueen kaltaisten niin sanottujen energiasaarekkeiden takia, sillä ne ovat energian osalta eristyksissä muusta Euroopasta ja ne ovat riippuvaisia yhdestä energiantoimittajasta. Koko EU:n alueen kattavan sähköverkon ja kaasuputken olemassaolon on oltava ensisijainen tavoite, koska EU on erittäin riippuvainen energian tuonnista. Sähkömarkkinoiden on myös sopeuduttava tiettyihin täydelliseen avoimuuteen tähtääviin toimenpiteisiin EU:n kuluttajien hyödyksi. Aidon ja oikeudenmukaisen kilpailun aikaansaamiseksi ja todellisten yhtenäismarkkinoiden luomiseksi tarvitaan suotuisat olosuhteet. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin selkeiden tavoitteiden asettamiseksi, erityisesti heikossa asemassa olevien kuluttajien suojelun, kuluttajan perusoikeuksin suojelun ja taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden osalta.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Kuluttajien oikeuksien ja hyvinvoinnin edistäminen on Euroopan unionin perusnäkökulma. Tuen kaikkia tässä suhteessa toteutettuja ponnisteluja, joilla palautetaan yleisön luottamus markkinoihin. Kuluttajansuojasta tulee vielä tärkeämpää talouskriisin puitteissa, sillä se on lisännyt vähiten suojeltuihin kuluttajiin − pienituloisiin − kohdistuvaa painetta. On myös tarpeen luoda koordinoitu lähestymistapa, jonka nojalla kuluttajat voivat harjoittaa oikeuksiaan luottavaisesti. Tämän takia korostan, että ensinnäkin on edistettävä kuluttajia koskevia tiedotus- ja valistustoimia (EU:n ja jäsenvaltioiden toteuttamana) kampanjoilla, tiedotuspisteillä ja lisäämällä Euroopan kuluttajakeskusten resursseja, toiseksi on sovellettava tehokkaasti jo voimassa olevia sääntöjä vahvistamalla markkinoiden valvontaa ja sääntelymekanismeja ja kohdistamalla painetta jäsenvaltioihin, jotta ne keräävät asianmukaisesti yhteisön resursseja.

Toistan, että vain tällä tavalla kuluttajat voivat tehdä tietoon perustuvia valintoja ja olla altistumatta tuottajien kaikenlaiselle paineelle. Tällä vahvistetaan heidän luottamustaan markkinoihin, saadaan aikaan lisääntynyttä kilpailua, parannetaan tuotteiden ja palvelujen laatua ja lisätään kulutusta (tärkeä tekijä talouden elpymisessä).

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. − (IT) Kuluttajansuoja liittyy läheisesti markkinoiden kykyyn tarjota laajempi valikoima korkealaatuisia tavaroita ja palveluja kilpailukykyisellä hinnalla. On selvää, että kuluttajien suurempi luottamus, tietoisuus ja vastuu edellyttävät koko ajan laadukkaampia tavaroita ja palveluja, jotka puolestaan lisäävät kilpailuja toimittajien välillä, mikä kannustaa niitä parantamaan tuotteitaan ja pitämään hinnan kilpailukykyisellä tasolla.

Olen samaa mieltä merkityksestä, jonka komissio ja jäsenvaltiot ovat antaneet kuluttajanoikeuksia koskevan tiedotusstrategian käynnistämiselle Internet-portaalien, tiedotuskampanjoiden ja tiedotuspisteiden avulla, millä edistetään myös eYouGuide-verkkosivun käyttöä ja samalla taataan hallinnosta ja organisoinnista vastaavien järjestöjen luotettavuus, uskottavuus ja puolueettomuus.

Lisäksi päätöslauselmassa määritellyn − vaikkakaan ei kattavasti − viiden kuluttajamarkkinoiden tulostaulun ansiosta ihmiset voivat ehdottomasti saada, tarvittaessa, hyödyllistä tietoa sääntelyn vertailupuitteiden parantamiseksi edellyttäen, että jäsenvaltioiden antama tieto on kattavaa ja että se voidaan koota perusteilla, joita voidaan vertailla helposti. Äänestin mietinnön puolesta, vaikka olen hämmentynyt kuluttaja-asiamiehen nimittämisestä ja kollektiivisista oikeussuojakeinoista.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. − (RO) Mielestäni kuluttajien edut ja heidän suojansa on taattava vakaasti Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen ja nykyisen talouskriisin aikana. Kuluttajille on annettava erityisvälineet sen varmistamiseksi, että heidän etunsa otetaan tehokkaasti huomioon kaikessa Euroopan unionin politiikassa.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. − (CS) Esittelijä pitää lähtökohtanaan kuluttajamarkkinoiden tulostaulun tuloksia, mikä on järkevä ja käytännöllinen lähestymistapa. Sekä kuluttajien tyytyväisyys että heidän ongelmansa voidaan päätellä asiaan keskittyvistä tilastollisista kertomuksista. Kuluttajien ongelmia koskevan luottamuksellisen tietokannan kehittäminen edelleen on olennaisen tärkeää markkinoiden määrittelyssä. On kuitenkin välttämätöntä parantaa tiedonkeruuta siten, että siinä voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden eri järjestelmien väliset erot, jotka ovat moninaisuuden takia joskus erittäin suuria. Minun mielestäni ongelmallisin kysymys on lainsäädännön ja sopimusvelvoitteiden täytäntöönpano. Erityisesti rajatylittävän kaupan tapauksessa lainsäädäntöä ei panna täytäntöön. EU:n kuluttajansuojaa koskevien sääntöjen laatimisella ei ole vaikutusta, jos niitä ei panna asianmukaisesti täytäntöön kansallisessa lainsäädännössä ja sovelleta ja myös valvota jäsenvaltioiden tasolla. Esittelijä on ottanut esiin kuluttajansuojaa koskevan kysymyksen tulostaulujen perusteella hyväksyttävällä tavalla. Pitäisin kuitenkin myönteisenä konkreettisempia ehdotuksia nykyisen tilanteen parantamiseksi. Tästä varauksesta huolimatta mietinnöllä edistetään kuluttajansuojaa EU:ssa ja siksi äänestän sen hyväksymisen puolesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Euroopan unionin kuluttajapolitiikka on perustekijä sisämarkkinoiden lujittamisessa. Siksi tällä politiikalla on eurooppalaisten kuluttajien ja yleisön jäsenten saataville annettava korkealaatuisia tuotteita ja palveluja kilpailukykyisellä hinnalla, ja heidän on myös voitava hyötyä oikeuksien korkealaatuisesta suojelusta.

Heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevan koulutuksen ja valistuksen lisääminen sekä yritysten vastuullinen asenne edistävät rajatylittävän kaupan dynaamisempaa muotoa ja siten sisämarkkinoiden tiivistä yhdentymistä, mikä vaikuttaa EU:n kilpailukykyyn.

Kuluttajien oikeuksien ja velvollisuuksien ja yritysten ja palveluntarjoajien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan asiaankuuluvan hyväksytyn lainsäädännön vaikutuksen välille on myös saatava aikaan asianmukainen tasapaino.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Lissabonin sopimuksessa kuluttajansuojaan viitataan Euroopan unionin kaikenkattavana peruspolitiikkana, millä varmistetaan, että kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset on otettava huomioon.

Tässä yhteydessä on olennaisen tärkeää vahvistaa EU:n kuluttajansuojapolitiikkaa ja tehdä siitä tehokkaampi ja tarkoituksenmukaisempi yleisölle On ehdottoman tärkeää vastata EU:n kansalaisten tarpeisiin ja ongelmiin.

Tässä mielessä markkinoiden valvontavälineet, esimerkiksi kuluttajamarkkinoiden tulostaulu, ovat perusteltuja. Hyvän kuluttajansuojapolitiikan on myös taattava terveet markkinat ja turvallisuus ja luottamus, joilla kannustetaan rajatylittävää kauppaa ja innovaatiota.

Kannatan avointa politiikkaa, jossa alkuperämaininta on pakollinen. Kuluttajansuoja on tärkeä turvattomien tuontituotteiden osalta, ja se edellyttää tiiviimpää yhteistyötä markkinavalvontaviranomaisten ja tulliviranomaisten välillä.

Kotimarkkinoilla liikkuvien tuotteiden turvallisuus edellyttää ponnistusten yhdistämistä kolmansien maiden viranomaisten kanssa, ja siten sillä oikeutetaan komission aloite kansainvälisen yhteistyön vahvistamisesta ja virallisten sopimusten allekirjoittamisesta kolmansien maiden, erityisesti Kiinan, Yhdysvaltojen ja Japanin, asiaankuuluvien viranomaisten kanssa.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin Anna Hedhin mietinnön puolesta. Skotlannilla ei tällä hetkellä ole vaikutusvaltaa EU:n kuluttaja-asioissa: meillä ei ole itsenäistä edustusta neuvostossa, ja kuluttajalainsäädäntö on laajalti varattu Lontoolle. Erillisten oikeuslaitostemme takia on olennaisen tärkeää, että nämä valtuudet palautetaan Skotlannin parlamentille, jotta Skotlannilla voi olla täysimääräinen asema näistä asioista EU:ssa käynnissä olevassa keskustelussa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Kuluttajansuoja on ja se on aina ollut yksi EU:n ensisijaisista politiikanaloista, ja sitä yhtenäistettiin Lissabonin sopimuksen hyväksymisen perusteella. Hyvin oikeutensa ja velvollisuutensa tuntevat kuluttajat edistävät avoimempia ja kilpailukykyisempiä markkinoita.

Nykyisessä talouskriisissä on elintärkeää suojella heikoimmassa asemissa olevia ja pienituloisempia kuluttajia. Erityisesti palveluihin liittyvien vähittäismarkkinoiden lisääntyvä monimutkaisuus vaikeuttaa kuluttajien parhaiden valintojen tekemistä.

Jotta markkinoita voidaan arvioida tehokkaasti ja jotta voidaan laatia politiikkaa, josta on parhaat mahdolliset hyödyt kuluttajille, tarvitaan markkinavalvontatoimenpiteitä. Siksi kuluttajamarkkinoiden tulostaulu on erittäin tärkeä.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Voidaksemme varmistaa, että kuluttajansuojamme on tehokas, on tärkeää parantaa kuluttajille annettua tiedotusta ja valistusta. Tavoitteena on sisämarkkinoiden "voimaannutetut kuluttajat". Mietinnössä ei kuitenkaan käsitellä riittävästi täysin sääntelemättömiin markkinoihin liittyviä ongelmia. EU:n normeja ei aina täytetä, olivatpa kyseessä laatu- ja turvallisuusnormit tai jopa ympäristö- ja terveysasetukset. Siksi äänestin tyhjää.

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. − (PL) Kuluttajansuoja on erittäin tärkeä asia, johon komission on puututtava. Pelkästään tätä asiaa koskevien tehokkaiden toimenpiteiden täytäntöönpano ei tietenkään riitä, jos kuluttajat eivät osallistu. Kuluttajien on tiedettävä oikeutensa. EU:n yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen mahdollisimman hyvin on valtava haaste komissiolle. Tähän haasteeseen vastaamiseksi tehokkaan kuluttajapolitiikan on oltava yksi EU:n valitsemista ensisijaisista politiikanaloista. Mielestäni kuluttajamarkkinoiden tulostaulujen, jotka ovat väline markkinoiden valvontaan, käyttäminen ei voisi olla hyödyllisempää kuluttajan kannalta. Tulostaulut osoittavat selkeästi, mitkä markkinat eivät vastaa riittävästi kuluttajien tarpeisiin. Niitä analysoimalla voimme muun muassa varmistaa, että kuluttajilla on erityisiä ongelmia palvelumarkkinoilla ja että Internet-kauppaa tiettyjen jäsenvaltioiden välillä rajoitetaan suuresti rajatylittävillä esteillä. Olen iloinen siitä, että uusia tulostauluja on suunnitteilla. Toivon lisäksi, että niillä annetaan meille vielä aiempaa enemmän yksityiskohtaista tietoa. Sellaisten välineiden ansiosta on huomattavasti helpompaa ymmärtää kuluttajien ongelmia ja vastata heidän tarpeisiinsa. Ei ole epäilystäkään, että kuluttajansuojaa koskevien EU:n asetusten käyttöönotto yksittäisissä EU:n jäsenvaltioissa hyödyttää kansalaisiamme.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Äänestin Anna Hedhin kuluttajansuojasta laatiman mietinnön puolesta. Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä tunnustetaan aivan oikein kuluttajajärjestöjen olennainen asema, sillä ne ovat aivan oikeita järjestöjä kiinnittämään viranomaisten huomio kuluttajien jokapäiväisessä elämässään kohtaamiin ongelmiin. Tuen luonnollisesti myös vaatimusta siitä, että jäsenvaltiot kuulevat kuluttajajärjestöjä asianmukaisesti kaikissa päätöksentekoprosessin ja kuluttajalainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa koskevissa vaiheissa. Hyvin tärkeää on myös kuluttajamarkkinoiden tulostaulun pitkän aikavälin ilmaisimien, kuten markkinaosuuksiin, laatuun, mainontaan, tarjousten avoimuuteen ja vertailtavuuteen liittyvien ilmaisimien, voimaan saattamiseen ja kuluttajien voimaantumiseen liittyvien ilmaisimien, yhteiskuntaan, ympäristöön ja eettisyyteen liittyvien ilmaisimien sekä indikaattoreiden, joilla mitataan oikeussuojatoimia ja kuluttajille koituvia haittoja, ottaminen mukaan.

Tämän mietinnön ainoat kaksi puutetta ovat mielestäni Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän energia-alan toimimattomuudesta oppimista koskevan tarkistuksen ja leludirektiivin tarkistamisen vaatimista koskevan tarkistuksemme jättäminen hyväksymättä. On valitettavaa, että tätä tarkistusta ei sisällytetty. Haluan kuitenkin onnitella esittelijää ja hänen kollegoitaan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnassa tästä vakaasta mietinnöstä.

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä tätä parlamentin osuutta kuluttajamarkkinoiden tulostaulussa. Kuluttajamarkkinoiden tulostaulu on tärkeä indikaattori siitä, miten tehokkaasti ja tuloksellisesti jäsenvaltiot panevat EU:n lainsäädäntöä täytäntöön. Pidän myönteisenä esittelijän kehotuksia valvontavälineiden suurempaan avoimuuteen ja näkyvyyteen ja tuen hänen kehotustaan kollektiivisten oikeussuojakeinojen parantamisesta EU:ssa.

  Alf Svensson (PPE) , kirjallinen. − (SV) EU:n sisäiset vapaat markkinat tekevät unionista vahvan toimijan, mutta ne myös tarkoittavat, että kuluttajille on annettava hyvää ja selkeää tietoa markkinoilla saatavilla olevasta valikoimasta. Kuluttajien asemaa on vahvistettava. Siksi äänestin tänään kuluttajansuojaa koskevan mietinnön puolesta. Mietinnössä on kuitenkin tietty ongelmallinen sanamuoto. Vaarana on, että kuluttajansuojajärjestöjen kuuleminen kaikissa päätöksentekoprosessin vaiheissa venyttää tätä prosessia. Kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä asema asiaankuuluvan kuluttajansuojan aikaansaamisessa, mutta se voi saada erilaisen muodon eri maissa ilman, että sillä on tulokseen haitallista vaikutusta. Toissijaisuuden periaatetta on sovellettava kuluttajansuojaviranomaisten ja kuluttaja-asiamiehen perustamisessa sekä koulujen lukujärjestystä koskevan sanamuodon osalta. EU:n on säädettävä kuluttajansuojapolitiikkaa koskevista vähimmäistasoista ja tavoitteista, mutta sen ei pitäisi päättää kaikkien yksityiskohtien osalta tarkasti, miten jäsenvaltioiden olisi saavutettava nämä tavoitteet. Mietinnössä kehotetaan kaikkia jäsenvaltioita keräämään ja tallentamaan tietoa tapaturmista ja loukkaantumisista yhteiseen tietokantaan. Kyseisen tietokannan ei pidä johtaa siihen, että tarvitaan liiallista hallinnollista työtä. Sen hallinnon on oltava järkevää ja oikeasuhteista yksittäisten henkilöiden eduksi. Kuluttajanoikeudet ja kuluttajansuoja sisämarkkinoilla ovat kuitenkin niin tärkeitä, että äänestin mietinnön puolesta huolimatta juuri ilmaisemistani huolista.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Arvoisa esittelijä, hyvät kollegat, olen iloinen, että yritämme vakavasti pitää huolta kuluttajanoikeuksien suojelusta. Tätä on kuitenkin jo kestänyt nyt monia vuosia, emmekä vieläkään pysty luomaan kunnollista mekanismia ja tiukentamaan pakollisia ehtoja täyttämällä nämä tehtävät kansallisella tasolla. Joskus se näyttää miltei peliltä tai tekopyhyydeltä. Siihen asti, kunnes sääntelemme tiukasti monopolien toimia, millä tahansa alalla, jotta niiden voittoja rajoitetaan selkeästi, ja toimintakustannuksia, palkkoja ja palkkioita valvotaan tiukasti − eli raaka-aineiden tuotantoa, valmistusta, tuotteiden tarjoamista − on vaikea kuvitella kuluttajien saavan halpoja ja korkealaatuisia tavaroita tai palveluja. Koska minulla on tällä alalla huomattavasti kokemusta, olen valmis tekemään tässä asiassa yhteistyötä.

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. − (EN) Pidän tämän mietinnön hyväksymistä myönteisenä. Mielestäni on tärkeää suojella kuluttajia ja keskittyä enemmän markkinavalvonnan vahvistamiseen, jotta kansalaisille tarkoitetut tuotteet täyttävät korkeimmat mahdolliset normit. Pidän myönteisenä tuoteturvallisuutta koskevan kansainvälisen yhteistyön vauhdittamista ja virallisiin sopimuksiin pyrkimistä kolmansien maiden täytäntöönpanoviranomaisten kanssa. Tuen kehotuksia perustaa erityinen kuluttaja-asiamies riitojen tuomioistuimen ulkopuolista selvittelyä varten ja katson, että tehokkaammat rajatylittävät yhteistyömekanismit auttavat parantamaan kuluttajien suojelua koko EU:ssa.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. − (FR) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 12 artiklalla vahvistetaan, että kuluttajansuojaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon unionin muita politiikkoja ja muuta toimintaa määriteltäessä ja toteutettaessa. Komission on varmistettava, että kuluttajien edut todella otetaan mukaan kaikkeen politiikkaan, ja sen on vaikutustenarviointitutkimuksissaan tutkittava mahdollisia vaikutuksia kaikkeen uuteen lainsäädäntöön ja politiikkaan, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti kuluttajiin. Vaikka kuluttajavalitukset ovat merkittävä ilmaisin markkinoiden toimintapuutteista, se, että niitä ei ole, ei aina tarkoita, että markkinat toimivat hyvin, koska joskus kuluttajilla on tapana esittää vähemmän valituksia erilaisten kuluttajaperinteiden takia tai sen takia, että he katsovat, että todennäköisesti heidän valitustaan ei oteta huomioon. Kuluttajajärjestöillä on olennainen osa viranomaisten varoittamisessa kuluttajien kohtaamista ongelmista. Välineitä on parannettava mahdollisimman paljon, jotta ne voivat toimia tehokkaammin kaikilla tasoilla. Kehotan jäsenvaltioita varmistamaan, että kuluttajajärjestöjä kuullaan asianmukaisesti kaikissa päätöksentekoprosessin vaiheissa ja kun kuluttajansuojalainsäädäntöä saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pannaan täytäntöön.

Mietintö: Cristian Silviu Buşoi (A7-0027/2010)

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. − (GA) Äänestin tämän SOLVIT-verkostoa koskevan mietinnön puolesta. Eurooppalaisten kuluttajien pitäisi olla täysin tietoisia oikeuksistaan, ja tämän ongelmanratkaisuverkoston pitäisi olla helposti kaikkien käytettävissä.

Koko Euroopan unionissa niiden ihmisten määrä, jotka ottavat yhteyttä SOLVIT-verkostoon hakiessaan neuvontaa ja apua, kasvaa, ja sen perusteella voidaan ymmärtää, että SOLVIT-verkoston merkitys ongelmanratkaisuvälineenä EU:n kansalaisille ja yrityksille kasvaa.

Tuen täysin mietinnön vaatimusta SOLVIT-verkoston palvelujen paremmasta ja laajemmasta mainostamisesta ja olen samaa mieltä siitä, että tietoa kansalaisten ja yritysten oikeuksista sisämarkkinoilla olisi selkeytettävä, jotta kaikki voivat hyötyä näistä oikeuksista jokapäiväisessä elämässään.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (EN) Sisämarkkinoiden eduista nauttimiseksi kuluttajilla on oltava tehokkaat oikaisukeinot, jos sisämarkkinalainsäädäntöä on sovellettu väärin. SOLVIT-verkosto luotiin takaamaan epäkohtien nopea ratkaisu ilman oikeuskäsittelyyn turvautumista. Mielestäni tämä verkosto voisi olla erittäin hyödyllinen, mutta tällä hetkellä se ei toimi tehokkaasti, eikä sen mahdollisuuksia hyödynnetä täysimääräisesti. Monet kansalaisemme ja pienyrityksemme eivät tunne kyseistä verkostoa. Mielestäni jäsenvaltioiden pitäisi siksi toteuttaa suurempia ponnistuksia ja keinoja SOLVIT-verkoston edistämiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Jotkin SOLVIT-keskukset myös saavat enemmän tapauksia kuin ne pystyvät käsittelemään, koska keskuksissa ei ole riittävästi henkilökuntaa. Mielestäni jäsenvaltioiden on vahvistettava kansallisten SOLVIT-keskusten asemaa takaamalla yhteistyö kansallisten, alueellisten ja paikallisviranomaisten välillä ja sitouduttava aktiiviseen keskusteluun ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon toisten jäsenvaltioiden kanssa, jotta SOLVIT-verkoston mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Vuodesta 2002 alkaen toiminnassa ollut SOLVIT on verkossa toimiva ongelmanratkaisuverkosto, johon Euroopan unionin jäsenvaltiot osallistuvat ja jonka tarkoituksena on tarjota käytännöllisiä vastauksia ongelmiin, joita ilmenee, kun viranomaiset soveltavat yhteisön lainsäädäntöä epäasianmukaisesti.

Vaikka sisämarkkinat toimivat tällä hetkellä suhteellisen hyvin, on myös totta, että toisinaan ilmenee tulkintavirheitä tai -ongelmia niiden kansalaisten tai yritysten osalta, jotka pyrkivät hyödyntämään mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden tarjoamia etuja.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska SOLVIT-verkosto on osoittanut olevansa erittäin tärkeä kaikenlaisten ongelmien ratkaisussa sellaisen kansalaisen kohtaamiin ongelmiin, joka pyrkii esimerkiksi opiskelemaan, työskentelemään tai löytämään kumppanin toisessa jäsenvaltiossa, ongelmiin, joita yrityksillä viranomaisten kanssa ja ALV-palautuksia tai muita kysymyksiä koskeviin ongelmiin. SOLVIT-verkoston tarkoituksena on antaa kansalaisille ja yrityksille korkeatasoista palvelua tärkeiden laatu- ja suorituskriteerien perusteella.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Pidän myönteisenä Cristian Silviu Buşoin SOLVIT-verkostosta laatimaa mietintöä. Tämä sisämarkkinoihin liittyvä epävirallinen ongelmanratkaisuverkosto on ollut olennainen ilmaisen avun tarjoamisessa sekä kansalaisille että yrityksille viranomaisiin liittyvien erityisten ongelmien ratkaisemisessa. Sen merkitys näkyy sille esitettyjen tapausten määrän lisääntymisessä viime vuoden aikana. Kansallisella tasolla määritettyjen monialaisten ongelmien takia on kuitenkin olennaisen tärkeää harkita monia toimenpiteitä, joilla näiden keskusten tehokkuutta parannetaan. Jäsenvaltioiden pitäisi siksi mielestäni tehostaa ponnistuksiaan tiedon tarjoamiseksi kansalaisille ja yrityksille oikeuksista, joita niillä on sisämarkkinoilla, hyödyntämällä taloudellisten resurssien ja henkilöresurssien lisäämistä ja SOLVIT-verkoston työntekijöiden kouluttamista sisämarkkinoita koskevista säännöistä. On myös tärkeää, että sen työntekijät osaavat sujuvasti englantia sekä omaa kieltään. Kehotan jäsenvaltioita ja komissiota edistämään SOLVIT-verkoston parempaa käytettävyyttä sekä kansalaisten että yritysten osalta, jotta sisämarkkinoita koskevat säännöt voidaan panna tehokkaasti täytäntöön.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Sisämarkkinat eivät ole eikä niiden pitäisi olla pelkästään byrokraattinen rakenne. Jotta niiden selkeistä eduista voitaisiin todella hyötyä, yritysten ja EU:n kansalaisten on voitava käyttää oikeuksiaan käytännössä nopeiden, reagointikykyisten ja tehokkaiden mekanismien avulla. Tällä perusteella SOLVIT-verkostosta tulee todella merkittävä.

Koska SOLVIT-keskusten käsittelemien tapausten määrä on kasvanut viime vuoden aikana, katson, että kuluttajien edun kannalta on olennaista, että meidän pitäisi edetä kohti uudistuksia ja parannuksia, joita parlamentti on sen osalta ehdottanut. Esimerkiksi komission valvonnan vahvistaminen sisämarkkinoita koskevien sääntöjen tehokkaan soveltamisen osalta; SOLVIT-keskuksille tarjottujen resurssien selkeä lisääminen (asiantuntijoiden käyttäminen sisämarkkinoiden osien osalta ja kansallisten keskusten varojen lisääminen, erikoistunut ja ajankohtainen koulutus nykyiselle asiantuntijahenkilöstölle, yhteensovitetut verkkoyhteydet paikallisten keskusten ja komission yksiköiden välillä); ja jäsenvaltioiden ja komission huomattavat investoinnit SOLVIT-verkoston edistämiseen ja mainostamiseen kaikkien sosiaalisen viestinnän menetelmien avulla, kansalaisten ja yritysten korkeatasoisten yhteyksien edistäminen. Tuen kaikkien näiden syiden takia Cristian Silviu Buşoin SOLVIT-verkostosta laatimaa mietintöä.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. − (IT) SOLVIT-verkosto on osoittanut, että se on hyvin hyödyllinen väline niiden ongelmien ratkaisussa − ilman oikeuskäsittelyä − joita kansalaiset ja yritykset kohtaavat sen takia, että viranomaiset rikkovat sisämarkkinalainsäädäntöä. Sitä olisi siksi tuettava monin tavoin, parantamalla yhteistyötä komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden välillä. Ennen kaikkea on edistettävä paremmin kansalaisten ja yritysten tietoisuutta sen olemassaolosta ja vahvistettava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten yhteistyötä. Tällä alalla työskentelevien virkamiesten koulutukseen olisi myös kiinnitettävä enemmän huomiota, esimerkiksi SOLVIT-henkilöstön kouluttamiseen, jota, kuten komission tiedonannossa korostetaan, olisi myös kehitettävä Euroopan sosiaalirahaston avulla.

Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni SOLVIT-verkoston vahvistamisella voidaan todella auttaa parantamaan sisämarkkinoiden oikeudellista kehystä, jota yritämme niin ankarasti rakentaa. Tietojen avoimuuden edistäminen vuorovaikutteisten verkkotietokantojen avulla lisää normien tuntemusta, mahdollistaa ongelmien ratkaisemisen nopeammin ja lisää toimijoiden luottamusta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Komissio ja jäsenvaltiot perustivat SOLVITverkoston, jotta tuomioistuimen ulkopuolella voidaan ratkaista kaikki ongelmat, joita kansalaiset ja yritykset kohtaavat sen takia, että sisämarkkinalainsäädäntöä sovelletaan epäasianmukaisesti.

Tämä verkosto on osoittautunut tehokkaaksi ongelmanratkaisussa, mutta kansalaiset käyttävät sitä edelleen liian vähän. Tämän takia komissio aikoo edistää SOLVIT-verkoston nopeaa ja täydellistä soveltamista lisäämällä avoimuutta, jotta liikkumisvapautta koskevat esteet voidaan voittaa, ja tarjoamalla kansalaisille tietoa heidän oikeuksistaan, jotta sisämarkkinoiden mahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti.

Tämän takia komissio kehottaa jäsenvaltioita edistämään asianmukaisesti SOLVIT-verkostoa kansalaisten ja yritysten keskuudessa ottaen huomioon sen valmiudet ja sen edustaman lisäarvon.

Koska monet ongelmat, joita voitaisiin käsitellä SOLVIT-verkostossa, ratkaistaan tällä hetkellä tuomioistuimessa, koska kansalaiset ja yritykset tuhlaavat aikaa ja rahaa ja koska SOLVIT-verkosto voisi tarjota vaihtoehtoisen ja nopeamman ja tehokkaamman ratkaisun oikeudellisiin kiistoihin, mielestäni SOLVIT-verkoston saaminen täysin toimintakykyiseksi hyödyttäisi sisämarkkinoiden toimintaa sekä kansalaisten ja yritysten etujen ja oikeuksien suojelua.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) SOLVIT-verkosto aloitti toimintansa heinäkuussa 2002, ja komissio ja jäsenvaltiot perustivat sen ratkaisemaan ongelmia, joita kansalaiset ja yritykset kohtasivat sisämarkkinalainsäädännön rikkomisen takia, ja sillä mahdollistettiin joustava, ilmainen ja tehokas reagointi ilman tuomioistuimiin turvautumista.

Kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein ovat perustaneet SOLVIT-keskuksia kansallisella tasolla, ja ne on useimmiten liitetty niiden valtiovarain- tai ulkoasiainministeriöihin. Nämä keskukset tekevät suoraa yhteistyötä sähköisen tietokannan avulla löytääkseen nopeita ja käytännöllisiä ratkaisuja kansalaisten ja yritysten niille esittämiin ongelmiin.

Jäsenvaltioiden on tehostettava ponnistuksiaan antaakseen kansalaisille ja yrityksille tietoa oikeuksista, joita niillä on sisämarkkinoilla, jotta ne voivat käyttää näitä oikeuksia. Näistä SOLVIT-verkoston tarjoamista palveluista on tiedotettava kansalaisille ja yrityksille tehokkaasti.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) SOLVIT-verkosto, joka pyrkii tarjoamaan tehokkaan ratkaisun sisämarkkinoiden ongelmiin, on ollut erittäin menestyksekäs näiden ongelmien ratkaisussa. Tämä SOLVIT-verkosto perustettiin vuonna 2002 käsittelemään ongelmia, joita kansalaiset ja yritykset kohtaavat sisämarkkinoihin liittyvän EU:n lainsäädännön epäasianmukaisen soveltamisen takia.

SOLVIT-verkosto korvaa tuomioistuimet tehokkaammalla ja vähemmän byrokraattisella tavalla ja löytää ratkaisut kymmenessä viikossa. SOLVIT-tapausten määrän kasvu on kuitenkin johtanut moniin puutteisiin sen reagoinnissa. Sen takia on hyvin tärkeää, että pyritään lisäämään henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja sekä SOLVIT-verkoston virkailijoiden riittävää koulutusta, jotta he voivat parantaa tehokkuuttaan heille osoitettujen tapausten lisääntyvän määrän käsittelyssä.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. − (RO) Sisämarkkinat tarjoavat kansalaisille ja yrityksille paljon mahdollisuuksia. Sisämarkkinat toimivat kokonaisuudessaan hyvin. Joitakin virheitä voidaan kuitenkin myös tehdä.

SOLVIT on ongelmanratkaisuverkosto, jossa EU:n jäsenvaltiot toimivat yhdessä ratkaistakseen oikeuskäsittelyyn turvautumatta ongelmia, jotka johtuvat siitä, että viranomaiset soveltavat sisämarkkinalainsäädäntöä epäasianmukaisesti. Kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa (sekä Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissa) on SOLVIT-keskus.

Äänestin tämän mietinnön puolesta, jotta SOLVITkeskuksille voidaan antaa vauhtia sekä kansalaisten että yritysten sille toimittamien valitusten käsittelyssä.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. − (FR) Sisämarkkinat, joilla on yli 1 500 usein monimutkaista asiakirjaa, näyttävät eurooppalaisista sangen käsittämättömältä "suurelta koneistolta", jota kaiken lisäksi ei aina panna asianmukaisesti täytäntöön jäsenvaltioissa (ajattelen erityisesti ammattipätevyyden tunnustamista). Siksi SOLVIT osoittautuu erittäin arvokkaaksi välineeksi: se on todellinen tukipalvelu kuluttajille ja yrityksille yhtenäismarkkinoihin liittyvissä asioissa ja tämä yhteistyöverkosto on monien vuosien ajan tehnyt työtä ratkaistakseen epävirallisesti ongelmat, jotka johtuvat siitä, että viranomaiset rikkovat sisämarkkinalainsäädäntöä. Äänestin SOLVIT-verkostoa koskevan mietinnön puolesta.

Sen erinomaisista onnistumisluvuista (yli 80 prosenttia tapauksista ratkaistaan onnistuneesti) huolimatta ja huolimatta siitä, että se on nopea, tuomioistuimen ulkopuolinen ja ilmainen ratkaisu muutoksenhakuongelmiin, kansalaiset kuitenkin tuntevat SOLVIT-verkostoa suhteellisen huonosti. Meidän on tehtävä enemmän lisätäksemme sen näkyvyyttä. Lopuksi, pidän valitettavana sitä, että tietyissä jäsenvaltioissa, myös omassa kotimaassani, SOLVIT-keskukset ovat niin huonosti varustettuja varojen ja henkilökunnan osalta. Nyt on mielestäni koittanut aika, että jäsenvaltiot arvioivat, miten hyödyllisiä nämä keskukset ovat, ja antavat niille keinot toimia asianmukaisesti.

  Bart Staes (Verts/ALE), kirjallinen. − (NL) Cristian Silviu Buşoin mietintö SOLVIT-verkostosta on erittäin merkittävä. Parlamentin jäsenen velvollisuuksiani suorittaessani minuun ottavat monta kertaa viikossa yhteyttä kansalaiset, jotka kysyvät joskus hyvin henkilökohtaisia ja konkreettisia kysymyksiä yhteisön lainsäädännön toiminnasta. Pystyn usein auttamaan heitä välittömästi ohjaamalla heidät SOLVIT-keskukseen.

Tänään hyväksymässämme mietinnössä kuvataan selkeästi tämän välineen etuja. Se on erittäin tasapainoinen työ, koska siinä todetaan hyvin selkeästi, mihin toimiin on ryhdyttävä tämän välineen parantamiseksi. Hyvä tiedotusvälineitä koskeva strategia on ehdottomasti tarpeen SOLVITverkostosta tiedottamiseksi. Yhden Internet-osoitteen käyttöön antaminen voi edistää sitä.

On selvää, että SOLVIT-verkoston tehokkuutta on lisättävä edelleen. Se voidaan todellakin tehdä edistämällä yhteistyötä sellaisten virkamiesten välillä, joiden tiedontaso on riittävän korkea. On myös olennaisen tärkeää suositella jäsenvaltiolle SOLVIT-keskusten henkilökunnan lisäämistä hallinnollisten valmiuksien rakentamiseksi eri ministeriöissä kansallisella tasolla. Kaikkien SOLVIT-keskusten tavoitteena on oltava mahdollisimman nopea kysymyksiin vastaaminen ja aitojen ratkaisujen löytäminen; juuri se tarkoitus, jota varten SOLVIT perustettiin.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. − (LT) Arvoisa esittelijä, hyvät kollegat, tuen tätä aloitetta ja olen täysin samaa mieltä SOLVIT-verkoston vahvistamisesta ja sen toiminnan laajentamisesta. Kuluissa ei saisi säästellä tiedotettaessa kansallisissa tiedotusvälineissä, Internetissä tai televisio-ohjelmissa näistä eurooppalaisen rakenteen toimista ja mahdollisuuksista. Voin kuitenkin kertoa teille, että kaksinaismoraalia ilmenee, lainsäädäntöä ei sovelleta yhtenäisesti ja samoista toimista on jopa erilaisia seuraamuksia.

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. − (FR) SOLVIT luotiin ratkaisemaan ongelmia, joita kansalaiset ja yritykset kohtaavat sisämarkkinalainsäädännön epäasianmukaisen soveltamisen takia. Kaikki jäsenvaltiot sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein ovat perustaneet kansallisen SOLVIT-keskuksen. Ne toimivat suorassa yhteistyössä löytääkseen nopeasti käytännön ratkaisuja kansalaisten ja yritysten esille tuomiin ongelmiin. Keskukset tarvitsevat selkeää oikeudellista neuvontaa esitettyjen ongelmien ja ehdotettujen ratkaisujen oikeudellisista perusteista. Ne tarvitsevat oikeudellista neuvontaa sekä keskuksen puitteissa että toimivaltaisen hallinnon puitteissa. Silloin, kun kahden jäsenvaltion oikeudelliset lausunnot poikkeavat toisistaan yhteisesti käsiteltävissä tapauksissa, tai kun kyseessä ovat monimutkaiset oikeudelliset kysymykset tai kun asianmukaista oikeudellista neuvontaa ei ole käytettävissä kyseisessä maassa, SOLVIT-keskukset kääntyvät usein komission puoleen neuvoja saadakseen. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että SOLVIT-keskukset voivat asianmukaisesti käyttää oman hallinnonalansa oikeudellista asiantuntemusta. Komission olisi nopeutettava epävirallisten oikeudellisten arvioiden antamista, kun SOLVIT-keskukset sitä pyytävät. Pidän myönteisenä jäsenvaltioiden sitoutumista EU:n lainsäädännön valvontaan ja sen soveltamiseen. Ei ole oikein, että EU:n kahden lainsäätäjän pitäisi panna täytäntöön lakeja, jotka saavat aikaan enemmän ongelmia kuin ratkaisevat.

Mietintö: Bairbre de Brún (A7-0082/2009)

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen. − (GA) Irlannissa on erittäin korkeat eläinterveyttä koskevat vaatimusnormit, ja siksi äänestin tämän merkittävän mietinnön puolesta, koska sillä suojellaan Irlannin eläinten terveyttä. Mietinnön suositus eläinten liikkumista koskevan siirtymäjärjestelmän pidentämisestä uudelleen joulukuuhun 2011 mennessä on välttämätöntä ja ajankohtaista.

Näillä säännöillä luodaan yleinen järjestelmä jäsenvaltioiden välillä matkustavien lemmikkieläinten (kissojen, koirien ja frettien) tunnistamiseen, ja kaikille eläimille luodaan passit, jotka osoittavat, että ne on rokotettu raivotautia vastaan.

Nämä suojatoimenpiteet ovat tarpeellisia, koska Irlannin terveysnormit ovat tällä hetkellä erittäin korkeita, ja siksi maassa ei ole raivotautia, tiettyjä puutiaisia ja heisimatoja, jotka voisivat vaarantaa sekä ihmisten että eläinten terveyden.

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. − (CS) Arvoisa puhemies, äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lemmikkieläinten muihin kuin kaupallisiin kuljetuksiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista laaditun mietinnön puolesta, vaikka en ole samaa mieltä ehdotuksen koko tekstistä. Olen erityisen huolissani siitä, että sillä säädetään sellaisen siirtymäajan pidentämisestä, jonka aikana koirien ja kissojen tuontiin Irlantiin, Maltaan, Suomeen, Ruotsiin ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sovelletaan tiukempia vaatimuksia. Esimerkiksi Malta, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta vaativat, että lemmikkikoiriin ja -kissoihin sovelletaan täydentävää puutiaistarkastusta, joka on myös merkittävä niiden eläinpasseihin. Tämä on jo toinen perättäinen siirtymäajan pidentäminen, ja mielestäni sillä rikotaan EU:n lainsäädäntökäytäntöä. Komission pitäisi arvioida mahdollisimman pian mahdollisuutta laajentaa jäsenvaltioihin yleistä järjestelmää, johon nykyään sovelletaan siirtymäjärjestelyä, jonka takia sen pitäisi säätää, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen laatii neuvoa-antavan lausunnon. Uskon lujasti, että siirtymäajan toistuvat pidentämiset eivät ole EU:n kansalaisten etujen mukaista. Edellä mainittujen jäsenvaltioiden suojatoimenpiteiden välillä olevat erot, kuten erilaiset aikarajat rokotuksille ja serologisille kokeille, esimerkiksi loisia koskeville kokeille, tekevät matkustamisesta EU:ssa lemmikkien kanssa vaikeampaa ja kalliimpaa.

  Robert Dušek (S&D), kirjallinen. − (CS) Yhteisön lainsäädännöllä säädellään lemmikkieläinten muuta kuin kaupallista kuljetusta yhteisöön, ja sen puitteissa niille niin sanottu yleinen kehys, jonka nojalla lemmikkikoirilla, -kissoilla ja -freteillä, joita kuljetetaan EU:n jäsenvaltioiden välillä, on oltava tunnistusasiakirjat ja tietoa niiden pakollisista rokotuksista raivotautia ja muita niillä olleita tauteja vastaan. Asetuksella (EY) N:o 998/2003 säädetään myös niin sanotusta siirtymäjärjestelystä, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat soveltaa tiukempia sääntöjä näiden eläinten tuontiin alueelleen ja liikkumiseen siellä. Erityisesti Yhdistynyt kuningaskunta hyödyntää huomattavasti tätä poikkeusta. Komissio ehdottaa kyseisen siirtymäjärjestelyn pidentämistä 31. joulukuuta 2011 asti, ja esittelijä Bairbre de Brún tukee tätä liikettä. Koska neuvostossa ja ENVI-valiokunnassa on saatu aikaan kompromissi, josta tämä mietintö on osa, olen äänestänyt sen hyväksymisen puolesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Asetuksessa (EY) N:o 998/2003, jonka tarkistamista komissio ehdottaa, säädetään yhtenäisistä normeista lemmikkieläinten muulle kuin kaupalliselle kuljetukselle Euroopan unionin sisällä sekä niiden tuonnista alueelle. Siinä kuitenkin säädetään väliaikaisesta järjestelmästä, jonka nojalla jotkin jäsenvaltiot voivat määrätä ankarampia ehtoja tiettyjen sairauksien, kuten rakkulamatotaudin ja puutiaistartunnan osalta.

Lemmikkieläinten liikkumisvapautta Euroopan unionissa koskeva merkitys on ehdoton, toistan vakaumukseni, että on olennaisen tärkeää, että kyseisten lemmikkieläinten on täytettävä kaikki terveysvaatimukset, jotta ne eivät aiheuta riskiä ihmisten ja eläinten terveydelle.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Tässä mietinnössä annetaan säännöt lemmikkieläinten liikkumiselle Euroopan unionin alueella ja sille, miten se pitäisi toteuttaa tautien, erityisesti raivotaudin, leviämisen estämistä koskevien tavoitteiden mukaisesti.

Liikkumisen vapaus on yksi EU:n yhtenäismarkkinoiden peruspilareista. Tämä kysymys on erityisen merkityksellinen kansalaisille rajoista vapaassa EU:ssa, jossa olemme todistaneet lemmikkieläinten lisääntyvää liikkumista jäsenvaltioiden välillä.

Olemme kaikki samaa mieltä, että lemmikkieläinten kanssa on voitava matkustaa, mutta olemme myös kaikki samaa mieltä, että se on toteutettava kansanterveyttä koskevien perusteiden mukaisesti ihmisten ja eläinten terveyden suojelun korkeamman tason takaamiseksi.

Pidän siksi myönteisenä yleistä passijärjestelmää, jolla yhtenäistetään terveystoimenpiteet, ja valvontaa, jolla helpotetaan lemmikkieläinten vapaata liikkumista.

Mietinnössä myös säädetään siirtymäjärjestelystä vuoden 2011 loppuun mennessä, jotta jotkin valtiot voivat valmistautua panemaan tarvittavan infrastruktuurin täytäntöön.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Äänestin Bairbre de Brúnin mietinnön puolesta. Yhtenäismarkkinoiden ytimessä oleva vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että tämä on merkittävä kysymys hyvin monille kansalaisille koko EU:ssa. Kansanterveys- ja eläinterveyskysymykset ovat myös olennaisen tärkeitä, ja katson, että esittelijä on tehnyt hyvää työtä tasapainon aikaansaamisessa.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Eläinterveyttä koskevilla ehdoilla, joita on sovellettava muuhun kuin myyntiin tarkoitettujen kotieläinten rajatylittävään liikkumiseen, pyritään takaamaan sekä ihmisten että eläinten terveyden suojelun korkeampi taso että parempi liikkuvuus eläimille, jotka ovat omistajiensa mukana. Tällä tavalla, jos asiaankuuluvia sääntöjä noudatetaan ja jos valtuutettu eläinlääkäri on antanut todistuksen raivokauhurokotuksesta ja tehnyt immuunijärjestelmäreaktiota koskevan analyysin tämän rokotuksen osalta yhteisön alueella tehtyjen matkojen aikana, sillä helpotetaan lemmikkieläinten muuta kuin kaupallista kuljetusta.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (ES) Olen äänestänyt tämän merkittävän mietinnön puolesta, koska siten tuemme komission ehdotusta raivokauhua koskevan siirtymäjärjestelyn pidentämisestä, mikä tarkoittaa, että järjestelyn päättyminen vastaa paremmin kautta, jolloin Euroopan komission odotetaan lopettavan EU:n rahoituksen pahimman raivotaudin eli sylvaattisen raivotaudin hävittämiseen tähtääville rokotusohjelmille tietyissä jäsenvaltioissa Komissio on lisäksi valinnut varovaisen ennalta varautumiseen perustuvan menettelyn asettaen etusijalle ennaltaehkäisyn ja muut terveyskysymykset, joita sisämarkkinoihin ja lemmikkieläinten vapaaseen liikkumiseen liittyy. Komissio on verrannut ja harkinnut erilaisia menettelytapoja ottaen huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen antamat lausunnot. Siirtymäjärjestelyjen ehdotettu päättymispäivä antaa mahdollisuuden infrastruktuurin muuttamiseen ja olemassa olevan henkilöstön uudelleenkoulutukseen vähitellen uuteen tilanteeseen mukautumiseksi.

  Daciana Octavia Sârbu (S&D), kirjallinen. − (EN) Pidän myönteisenä tätä mietintöä, jonka nojalla jäsenvaltiot voivat jatkaa toimenpiteitä, joilla suojaudutaan raivokauhun leviämistä vastaan mutta joka myös johtaa lemmikkieläinten vapaaseen ja turvalliseen liikkumiseen koko EU:ssa vuoden 2011 jälkeen. Poikkeuksen pidentäminen tiettyjen maiden osalta vuoteen 2011 asti sallii niiden jatkaa testejä ja terveystarkastuksia raivokauhun kaltaisten tautien osalta. Tämä siirtymäaika on merkittävä askel kohti lopulta vapaata ja turvallista lemmikkieläinten liikkumista Euroopan unionissa.

Haluaisin onnitella kaikkia niitä, jotka tekivät työtä varmistaakseen sopimuksen uudesta komitologiamenettelystä. Se on hyvä kompromissi, joka mahdollistaa tehokkaan reagoinnin, jos jäsenvaltioilla on perusteltuja huolia muiden tautien leviämisestä. Sillä myös varmistetaan, että siirrettyä säädösvaltaa käyttäessään komissio kuulee monia asiantuntijoita − komission asiantuntijoita, jäsenvaltioiden asiantuntijoita, kansalaisjärjestöjen asiantuntijoita ja parlamentin asiantuntijoita. Meidän on varmistettava, että tämä sitoumus säilyy. Laajemmissa puitteissa olemme saaneet kirjallisia vakuutuksia, että tämä mietintö ei muodosta ennakkotapausta siirretyn säädösvallan tulevalle käytölle. Siinä otetaan huomioon parlamentin huolet uutta komitologiamenettelyä koskevan ennakkotapauksen luomisesta Lissabonin sopimuksen nojalla.

Mietintö: Carlos Coelho (A7-0015/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (LT) EU 2020 -strategia on paljon toivoa tarjoava asiakirja. Viime aikoina on puhuttu paljon EU:n talouden elpymisestä, mutta jäsenvaltioiden enemmistö ei vielä ole nähnyt kriisin loppua. Yleisesti keskustelu kriisistä rajoittuu valtion talouden tilaan, vaikka nopeasti lisääntyvä työttömyys on joissakin jäsenvaltioissa saavuttanut kriittisen tason. On outoa kuulla EU:n korkeiden virkamiesten ylistävän joitakin hallituksia niiden erinomaisesta työstä, kun joka kuukausi työttömien määrä kyseisissä maissa kasvaa katastrofaalisella tahdilla, sosiaaliturvaa heikennetään ja köyhyysrajan alapuolella olevien ihmisten määrä kasvaa. Kyseisissä maissa asuvien ihmisten on koko ajan vaikeampaa ymmärtää, paneeko Euroopan unioni täytäntöön köyhyyden vähentämistä koskevaa politiikkaa vai lisääkö se todella köyhyyttä sosiaalialalla. Minun mielestäni hallituksia, jotka eivät ole pystyneet edes ratkaisemaan työttömyyden vakauttamista koskevia ongelmia, ei pitäisi perusteettomasti ylistää. Euroopan komission pitäisi ottaa enemmän vastuuta ja valvoa vastuullisesti kansallisten hallitusten kriisinhallintasuunnitelmien täytäntöönpanoa ja arvostella hyvin selkeästi kyseisten uudistusten vaikutusta ihmisiin.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Schengenin sopimus on EU:n jäsenvaltioiden välinen sopimus henkilöiden vapaata liikkumista Schengen-alueella koskevasta politiikasta. Kaikkien henkilöiden, joilla on hallussaan asiakirjat, jotka todistavat, että he oleskelevat laillisesti jossakin jäsenvaltiossa, pitäisi voida liikkua vapaasti alueella, jossa ei ole sisärajoja.

Kaikki maat eivät kuitenkaan vielä noudata velvoitettaan antaa oleskelulupa kolmansien maiden kansalaisille, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi. Siksi on epäjohdonmukaista, että opiskelijalla, joka on saanut viisumin kurssin suorittamiseen Portugalissa, ei ole mahdollisuutta mennä esimerkiksi Belgiaan keräämään tietoa erityisalan kirjastoon kirjoittaakseen väitöskirjaansa.

Siksi äänestin tämän mietinnön puolesta ottaen huomioon, että on tärkeää helpottaa sellaisten kolmansien maiden kansalaisten vapaata liikkumista Schengen-alueella, jotka oleskelevat jonkin jäsenvaltion alueella kyseisen jäsenvaltion myöntämän pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun D-viisumin nojalla. Onnittelen esittelijää Carlos Coelhoa siitä, että hän on jälleen kerran onnistunut saamaan aikaan sopimuksen ensimmäisessä käsittelyssä, minkä avulla tämä tilanne voidaan ratkaista ennen kuin viisumisäännöstö tulee voimaan ensi kuussa.

  Vilija Blinkevičiūtė (S&D), kirjallinen. − (LT) Äänestin tähän asetukseen tehtyjen uusien tarkistusten puolesta, koska tähän mennessä kolmansien maiden kansalaiset, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi, ovat kohdanneet ongelmia vapaan liikkumisen rajoitusten osalta. He eivät ole voineet matkustaa vapaasti yhdestä Euroopan unionin jäsenvaltiosta toiseen, ja heillä on ollut jopa vaikeuksia kotimaahansa palaamisessa. Tällä asetuksella laajennetaan Schengenin säännöstöä täysimääräisesti täytäntöönpanevien jäsenvaltioiden myöntämien oleskelulupien ja lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettujen viisumien välinen vastaavuusperiaate pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuihin viisumeihin. On korostettava, että pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetuilla viisumeilla olisi oltava samat vaikutukset kuin oleskeluluvalla liikkumisvapauden osalta sisärajoista vapaalla Schengen-alueella. Haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että on hyvin tärkeää, että kun kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuutta Schengen-alueella on yksinkertaistettu, jäsenvaltioita turvallisuustakuita ei rikota. Tämän asetuksen täytäntöönpanon ei pitäisi vähentää turvallisuutta, koska sillä säädetään valtioille velvollisuudesta tarkistaa henkilön tiedot Schengenin tietojärjestelmästä ennen pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin myöntämistä ja tarvittaessa kysyä toiselta jäsenvaltiolta kyseisestä henkilöstä. Tähän mennessä niin on tehty vain oleskelulupia myönnettäessä.

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. − (FR) Pidän myönteisenä tämän mietinnön hyväksymistä hyvin suurella enemmistöllä − 562 äänellä 29 ääntä vastaan ja 51 tyhjää. Tästä lähtien kolmannen maan kansalainen, jolla on jonkin jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu D-viisumi, voisi siten matkustaa toiseen jäsenvaltioon kolmeksi kuukaudeksi aina kuuden kuukauden aikana samoin edellytyksin kuin oleskeluluvan haltija. Tämä oli toimenpide, jota monet opiskelijat ja tutkijat, esimerkiksi EU:n vaihto-ohjelmiin osallistuvat (Erasmus Mundus) ovat odottaneet. Se on askel eteenpäin unionin tekemisessä houkuttelevammaksi kohteeksi kolmansien maiden opiskelijoille, tiedemiehille ja tutkijoille. Sitä voidaan pitää myös muistutuksena Euroopan parlamentin pyynnöstä jäsenvaltiolle edetä kohti erityisesti vaihto-ohjelmiin osallistuville opiskelijoille tarkoitetun viisumin tulevaan käyttöönottoon. Minulla on kuitenkin yksi huolenaihe: Yhdistynyt kuningaskunta, Irlanti ja Tanska eivät ole hyväksyneet tätä asetusta ja niihin ei sovelleta sitä, vaikka nämä maat houkuttelevat monia Schengen-alueella olevia opiskelijoita ja tutkijoita.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Rajatarkastuksista vapaan eurooppalaisen alueen luominen Schengenin sopimuksen avulla oli merkittävä askel sellaisten avointen sisämarkkinoiden luomiseksi, joilla ihmiset ja tavarat liikkuvat vapaasti.

Tästä samasta syystä olennainen tavoite, jolle sopimus perustuu, on henkilöiden vapaan liikkumisen salliminen alueella, jolla ei ole sisärajoja. Siksi meistä näyttää järjettömältä, että kansalaiset, jotka tulevat EU:n ulkopuolelta mutta joilla on jonkin Schengenin sopimukseen kuuluvan jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi, eivät voi liikkua vapaasti tällä alueella.

Esittelijän antamat esimerkit ovat meille todistus järjettömyydestä, jota tämä järjestelmä käytännössä edustaa. Siksi olen samaa mieltä komission ehdotuksesta, parlamentin ehdottamassa sanamuodossa, käsitellä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja viisumeita oleskelulupina ja varmistaa siten niiden haltijoiden liikkumisen vapaus.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Ensiksi pidän myönteisenä tämän mietinnön erinomaista laatua. Voimassa olevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti kolmansien maiden kansalaiset, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi (viisumi yli kolmen kuukauden oleskelua varten), eivät saa matkustaa toisiin jäsenvaltioihin oleskelunsa aikana tai matkustaa toisten jäsenvaltioiden läpi palatessaan alkuperämaahansa, koska tästä ei säädetä Schengenin sopimuksessa.

Ehdotetut uudet säännöt tarkoittavat, että pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettua viisumia sovellettaisiin samalla tavoin kuin oleskelulupaa sisärajoista vapaan Schengen-alueella liikkumisen osalta tai että henkilö, jolla on jonkin jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu lupa, voi matkustaa toisiin jäsenvaltioihin kolmeksi kuukaudeksi aina kuuden kuukauden aikana samoin edellytyksin kuin oleskeluluvan haltija.

Tämän järjestelmän toimimiseksi käytössä pitäisi olla valvontaa, joka vastaa tällä hetkellä muilla alueilla käytössä olevaa valvontaa, jotta voidaan varmistaa jäsenvaltioiden välinen asianmukainen viestintä ja johdonmukaisuus pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettujen viisumien, oleskelulupien ja Schengenin tietojärjestelmän kuulutusten välillä.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) On hyvä asia, että ulkomaalainen, jolla on jonkin jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi, voi matkustaa toisiin jäsenvaltioihin ainakin kolmeksi kuukaudeksi aina kuuden kuukauden aikana ja samoin edellytyksin kuin oleskeluluvan haltija. Koska se on tähän mietintöön liittyvän asetuksen kattama tärkein asia, äänestimme puolesta.

Kuten tiedämme, tällä hetkellä ja voimassa olevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti kolmansien maiden kansalaiset, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi, jotka voivat olla esimerkiksi opiskelijoita, jotka haluavat tehdä opintomatkan toiseen jäsenvaltioon, tiedemiehiä, tutkijoita, kolmansien maiden kansalaisten ja EU:n kansalaisten sukulaisia, eivät voi matkustaa toiseen jäsenvaltioon oleskelunsa aikana tai matkustaa toisten jäsenvaltioiden läpi palatessaan alkuperämaahansa, mikä on tilanne, josta ei ole määrätty Schengenin sopimuksessa.

Nyt hyväksytyt uudet säännöt tarkoittavat, että henkilöllä, jolla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi (yli kolmen kuukauden oleskeluun tarkoitettu viisumi tai D-tyypin viisumi), on samat oikeudet kuin oleskeluluvan haltijalla vapaassa liikkumisessa Schengen-alueella.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, me äänestimme Carlos Coelhon mietintöä vastaan. Todellakin se, että pitkäaikaiseen oleskeluun, toisin sanoen yli kuusi kuukautta kestävään oleskeluun, tarkoitetun viisumin haltijan sallitaan hyötyä automaattisesti liikkumisen vapaudesta kaikissa Schengen-alueen jäsenvaltioissa, aivan kuin he olisivat oleskeluluvan haltijoita, on vastuutonta. Esimerkkinne ovat harhaanjohtavia. Ei ole väliä, puhummeko opiskelijoista, jotka haluavat vierailla EU:n pääkaupungeissa (lukuun ottamatta Lontoota, Dublinia ja Kööpenhaminaa, jotka ovat Schengen-alueen ulkopuolella), tutkijoista, joiden tutkimuksen on määrä kestää alle vuoden, tai muissa maissa asuvista ihmisistä, joilla ei ole asianmukaisia oleskelu- ja työlupia − kaikki se on merkityksetöntä ja vain tekosyy.

Tämä toimenpide on itse asiassa jälleen vain uusi tapa kieltää valtioiden suvereeni oikeus päättää, kuka voi ja kuka ei voi, millä edellytyksillä ja miten kauaksi aikaa, tulla niiden alueelle. Oikeudet yhtenäistämällä pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetuista viisumeista tehdään ennen pitkää tarpeettomia sen takia, että edistetään jonkinlaista automaattista oleskeluasemaa, joka myönnetään siitä hetkestä alkaen, kun henkilö haluaa tulla EU:hun yli kolmeksi kuukaudeksi ja muuta kuin matkailua varten. Tätä ei voida hyväksyä.

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. − (FR) Tuin Carlos Coelhon mietintöä sellaisten henkilöiden vapaasta liikkumisesta, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu viisumi, koska hallinnollisiin muodollisuuksiin liittyvien asioiden lisäksi on mielestäni esimerkiksi tärkeää, että maihimme oleskeleviin tulevia nuoria ulkomaalaisia ei rajoiteta asumaan yhdessä maassa vaan että he voivat vapaasti matkustaa yhdestä maasta toiseen joko opiskelemaan tai löytämään eurooppalaisen kulttuurin moninaisuuden ja rikkauden. Toisin kuin ne, jotka ottavat esiin turvallisuuden ja laittoman maahanmuuton torjunnan haamun, meidän on täällä puolustettava tarvetta kehittää tietoon perustuva yhteiskunta Euroopassa ja muualla.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin tyhjää Carlos Coelhon mietinnöstä, koska siinä käsiteltiin Schengenin näkökulmia, joita ei sovelleta Skotlannissa.

  Véronique Mathieu (PPE), kirjallinen. − (FR) Ensiksi haluaisin kiittää Carlos Coelhoa hänen mietintönsä laadusta ja todellisesta asiantuntemuksesta, jonka hän tuo kaikkeen viisumipolitiikkaa koskevaan työhönsä. Tämän asetuksen hyväksyminen on välttämätöntä ja kiireellistä. Se on välttämätöntä, koska jäsenvaltioissa, jotka eivät enää muunna pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja viisumeja oleskeluluviksi, harjoitettujen erittäin kiistanalaisten käytäntöjen takia olemme päätyneet järjettömiin tilanteisiin, joissa EU:n alueella D-viisumin nojalla laillisesti oleskelevaa kolmannen maan kansalaista estetään matkustamasta toisiin Schengen-alueen jäsenvaltioihin. Tällä käytännöllä luodaan tarpeettomia esteitä liikkumiselle Schengen-alueella, ja se on vastoin koko Schengenin säännöstön ajatusmaailmaa. Tämän tekstin hyväksyminen on myös kiireellistä D+C-viisumit poistavan yhteisön viisumisäännöstön tulevan voimaantulon takia. Sen lisäksi, että tällä mietinnöllä säilytetään korkeatasoinen turvallisuus Schengen-alueella D-viisumihakemusten käsittelyssä edellytettävän Schengenin tietojärjestelmän tarkastamista koskevan velvoitteen takia, sillä myös tarjotaan oikeudenmukainen ja tasapainoinen ratkaisu tilanteisiin, joita ei enää tulevaisuudessa saa esiintyä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Edellisellä lainsäädännöllä, jonka nojalla kolmansien maiden kansalaiset, joilla oli yhden jäsenvaltion myöntämä pitkäaikaiseen oleskeluun myöntämä viisumi, eivät voineet matkustaa toisiin jäsenvaltioihin, ei vastattu kyseisten kansalaisten enemmistön liikkumistarpeisiin. Puhumme opiskelijoista, tiedemiehistä ja tutkijoista ja muista, joiden on ammatillisen ja/tai tieteellisen työnsä osana matkustettava eri jäsenvaltioiden välillä ja jotka eivät voisi tehdä niin nykyisen lainsäädännön nojalla.

Siten näillä muutoksilla korjataan tämä epätasainen tilanne ja samalla kuitenkin taataan edelleen kaikki turvallisuussäännöt kolmansien maiden kansalaisten liikkumisessa EU:ssa.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. − (RO) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska katson, että se on tervetullut parannus edelliseen toimenpiteeseen, jolla rajoitettiin pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun viisumin haltijoiden oikeuksia jäsenvaltioissa. Aivan kuten yhteiskuntakin muuttuu koko ajan, EU:n lainsäädäntö ei saa myöskään jäädä muuttumattomaksi, koska meillä on uusia ongelmia ja haasteita. Samalla meille annetaan uusia välineitä esimerkiksi vapaaseen liikkumiseen liittyvien kysymysten käsittelemiseksi.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Tällä mietinnöllä helpotetaan huomattavasti kolmansien maiden kansalaisten, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettu D-viisumi, vapaata liikkumista koko yhteisössä. Siinä jätetään kokonaan huomiotta se, että jäsenvaltioiden toimivaltaan pitäisi kuulua päätös siitä, saavatko kolmansien maiden kansalaiset tulla maahan ja ketkä saavat tulla ja keitä kielletään tulemasta. Siksi äänestin mietintöä vastaan.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Äänestin yhdessä ryhmäni kanssa tämän mietinnön puolesta, koska siinä huomautetaan, että näissä puitteissa tehdyillä ehdotuksilla pyritään helpottamaan yhdessä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten liikkumista Schengen-alueella kyseisen jäsenvaltion myöntämän pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitetun D-viisumin perusteella. Niiden tarkoituksena on vastata tilanteisiin, joissa jäsenvaltiot eivät eri syistä pysty myöntämään ajoissa oleskelulupia alueellaan oleskeleville kolmannen maiden kansalaisille laajentamalla nykyistä oleskeluluvan ja lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettujen C-viisumien välistä vastaavuusperiaatetta pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuihin D-viisumeihin.

Lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja viisumeja sovelletaan siten samoin kuin oleskelulupaa Schengen-alueella liikkumisen osalta. Sillä halutaan tehdä mahdolliseksi, että jokainen, jolla on hallussaan asiakirja, joka osoittaa, että hän oleskelee laillisesti jossakin jäsenvaltiossa, voi liikkua vapaasti Schengen-alueella enintään kolmen kuukauden pituisia lyhyitä aikoja puolessa vuodessa.

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. − (PT) Henkilöiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista, ja Schengen-alue luotiin panemaan tämä tavoite täytäntöön tehokkaasti. Euroopan kansanpuolueen ryhmä, johon minä kuulun, on aina puolustanut henkilöiden vapaan liikkumisen periaatetta, joka perustuu periaatteelle, että viisumeja, oleskelulupia ja rajavalvontaa koskevien sääntöjen ja yhteisten menettelyjen on muodostettava osa täydellistä Schengenin käsitettä.

Näissä puitteissa tuen uusia hyväksyttyjä toimenpiteitä, joissa otetaan huomioon se, että kolmansien maiden kansalaisten vapaa liikkuvuus, toisin sanoen D-tyypin viisumin perusteella jäsenvaltiossa oleskelevien kansalaisten matkustaminen Schengen-alueen toisiin jäsenvaltioihin vaikeutuu toisinaan siksi, että heidän viisumiensa muuntaminen oleskeluluviksi viivästyy.

Asiakirjan mukaan oleskelulupien ja lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettujen viisumien välistä vastaavuusperiaatetta sovelletaan nyt pitkäaikaiseen oleskeluun tarkoitettuihin viisumeihin. Näiden syiden takia ja koska sen lisäksi, että hyväksytyillä toimenpiteillä ei vaikuteta viisumien myöntämiseen koskeviin asioihin, mukaan luettuna turvallisuuskysymykset, se on myös luonnollinen ja tarvittava Schengenin käsitteen kehitys, äänestin asiakirjan puolesta.

Mietintö: Sophia in ’t Veld (A7-0025/2010)

  Liam Aylward ja Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. − (GA) Fianna Faíl -puolueeseen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet Pat the Cope Callagher ja Liam Aylward vastustavat ankarasti sitä, mitä tässä mietinnössä ehdotetaan yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan (englanniksi CCCTB) käyttöönottamisesta.

Euroopan taloudellinen tutkimuskeskus teki äskettäin tutkimuksen siitä, miten käytännöllistä olisi ottaa Euroopassa käyttöön yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja, ja tutkimuksen päätelmistä kävi selväksi, että kyseinen verojärjestelmä ei olisi toimiva, käytännöllinen tai toivottava poliittisesta näkökulmasta.

EU:n yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja ei parantaisi Euroopan unionin kilpailukykyä eikä yhtenäismarkkinoiden toimintaa, ja sen lisäksi yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja voisi häiritä Irlannin kaltaisia pieniä avoimia talouksia. Verotusta koskeva kysymys kuuluu yksittäisten jäsenvaltioiden toimivaltaan, ja Irlannin hallituksella on oikeus käyttää veto-oikeuttaan kaikkien verotoimenpiteiden, myös yhteisen yhtenäistetyn yhtiöveropohjan, osalta. Tämä oikeus vahvistetaan perussopimuksissa, myös Lissabonin sopimuksessa.

  Maria Da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. − (PT) Tehokas kilpailu tavaroiden ja palvelujen toimittamisessa alentaa hintoja, parantaa laatua ja antaa kuluttajille suuremman valinnanvapauden. Sen avulla myös tekniset innovaatiot voivat edistyä. Tutkimus energia-alalla on olennaista, kuten on myös investoiminen infrastruktuuriin erityisesti kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliittämiseen, kilpailun edistämiseksi. Toimituksen turvallisuus ja todellinen kilpailu energiamarkkinoilla riippuu yhteenliittämisestä ja energiainfrastruktuurien joustavasta toiminnasta. Vahva kilpailukyky on myös tärkeää televiestintäalalla, sekä toimenpiteet, joilla edistetään kilpailukykyä alempien hintojen avulla. Tämän aikaansaamiseksi on tärkeää analysoida asiaankuuluvia markkinoita. Haluaisin korostaa, että on tärkeää valvoa polttoainemarkkinoiden kilpailukykyistä toimintaa Euroopan unionissa. Haluaisin korostaa, että valtiontuen kaltaisia tukimekanismeja ei saa käyttää suojelemaan kansallista teollisuutta sisämarkkinoiden ja eurooppalaisten kuluttajien kustannuksella ja että näitä mekanismeja pitäisi käyttää kestävään tietoon perustuvan talouden elvyttämiseksi.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. − (IT) Mietintö kilpailupolitiikasta osoittaa, miten markkinoiden toimintaa voidaan edistää EU:n kuluttajien ja yritysten eduksi. Kartelleja ja kuluttajia koskeviin kysymyksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Kartellien torjuminen on olennaisen tärkeää sen varmistamiseksi, että kilpailujärjestelmän edut saavuttavat loppukuluttajan. Ne ovat todellakin yksi vakavimmista kilpailulainsäädännön loukkauksista: operaattorit saavat nostaa hintoja, rajoittaa tuotantoa ja jakaa markkinat keskenään. Komissiolla on rankaiseva tehtävä, ja se voi siten estää kilpailunvastaista toimintaa ja määrätä sakkoja kartellin jäsenille ja estää kaikkia yrityksiä aloittamasta tai jatkamasta kilpailunvastaista toimintaa.

Talouskriisin aikana on vaara protektionismin kasvusta. Siksi on välttämätöntä välttää julkista puuttumista, jolla muutettaisiin sisämarkkinoiden kilpailuedellytyksiä, mutta samalla on tunnustettava, että valtiontuki on joskus olennaisen tärkeää kriisiin puuttumiseksi. Äänestin puolesta, koska kilpailunvastaisilla ehdoilla rohkaistaan hallitsevien asemien väärinkäyttöä, joka haittaa pk-yrityksiä, ja siksi on olennaisen tärkeää, että EU tekee parhaansa tarjotakseen paremmat takuut ja tavaroiden suojelun.

  Derk Jan Eppink, ECR-ryhmän puolesta, kirjallinen. − (EN) ECR-ryhmä tukee lujasti vahvaa ja tehokasta kilpailupolitiikkaa sekä kuluttajaa suojelevana että oikeudenmukaista pääsyä markkinoille edistävänä välineenä. Olemme tyytyväisiä voidessamme tukea komission viime vuosina toteuttamia toimenpiteitä näiden tavoitteiden tavoittelussa ja erityisesti sen toimenpiteitä epäoikeudenmukaista valtiontukea vastaan.

Siksi olemme pettyneitä siihen, että mietinnöstä, joka oli alun perin laadittu hyvin, tehtiin tehottomampi lisäämällä siihen asiaankuulumattomia ja valitettavia kohtia, joilla tehdään tyhjäksi rahoitusvalvonta-arkkitehtuuria koskevien neuvottelujen tulokset kehottamalla luomaan yhteinen yhtenäistetty yhtiöveropohja ja hyökkäämällä yritysten sopimussuhteisen henkilöstön palkkaamista koskevaa oikeutta vastaan.

Ryhmämme jäsenet ovat aiemmin äänestäneet komission kilpailupolitiikkaa koskevien mietintöjen puolesta, ja toivomme, että sellaisia mietintöjä ilmaantuu tulevaisuudessa talous- ja raha-asioiden valiokunnasta paremmassa muodossa. Huolemme näkyy siinä, että äänestimme tyhjää, ja toistamme tässä äänestysselityksessämme tukemme komission hyvän työn jatkamiselle kilpailun alalla.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Suurempi kilpailu tarkoittaa enemmän valinnanvaraa EU:n kansalaisille ja kilpailukykyisempää ympäristöä yrityksille. Siksi EU:n kilpailupolitiikan ja kuluttajiin liittyvän politiikan välillä ei pitäisi olla eroa. Siksi komission toiminta tehokkaan ja kilpailukykyisen ympäristön takaamiseksi sisämarkkinoiden ytimessä on olennaisen tärkeää, jos aiomme varmistaa noiden tavoitteiden saavuttamisen, vaikka se saattaa kyseenalaistaa kyseiselle toimielimelle siirretyn ehdottoman toimivallan.

Muutaman viime kuukauden kriisin aikana äskettäisillä tapahtumilla perusteltu valtuutus valtiontuelle on ollut olennaista talouden elpymisessä. Kartellien ja yritysten hallitsevan markkina-aseman väärinkäytön torjunta ovat olennaisen tärkeitä, jos aiomme taata, että oikeudenmukaisen kilpailun ehdot selviävät sisämarkkinoilla ja että erilaiset talouden toimijat voivat hyötyä ehdoista, joilla pyritään niiden toimien edistämiseen.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Talouskriisi, jonka vaikutukset vielä tunnemme, edellyttää poikkeuksellisia toimenpiteitä, kuten valtiontukea. On kuitenkin varmistettava, että sillä ei vääristetä epäasianmukaisesti kilpailua tai lisätä talousarvion vajeita tai julkista velkaa. Tämän takia sen soveltamista olisi käsiteltävä selkeästi.

Jatkuvasti kasvussa oleva julkisen velan taso on taakka tuleville sukupolville ja este talouden elpymiselle ja kasvulle. Sen lisäksi, että liiallisella velalla ja talousarvion vajeilla vaarannetaan euron vakaus, sillä myös saadaan aikaan ankaria rajoituksia julkisiin menoihin koulutuksen, terveydenhoidon, innovaatioiden ja ympäristön kaltaisilla ensisijaisilla aloilla.

Tämän takia on välttämätöntä tehdä ankara arviointi pelastamis- ja elvytyspaketista. Protektionismia ja sisämarkkinoiden sirpaloitumista on vältettävä, koska ne heikentävät EU:n asemaa maailmantaloudessa.

Hyvin toimivat sisämarkkinat ovat avain terveeseen talouteen ja varmasti myös talouden elpymiseen. Lopuksi on todettava, että talouspolitiikan on parannettava legitiimiyttään siten, että lisätään parlamentin sananvaltaa yhteispäätösmenettelyssä.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Kilpailuun liittyvät tehokkaat säännöt ja politiikka ovat aina olleet olennaisia kaikkien euroalueen taloudellisten toimijoiden terveelle rinnakkaiselolle. Vaikka äskettäinen maailmanlaajuinen talouskriisi on vaikuttanut EU:hun suuresti, on totta, että vahva valuutta, yhtenäiset yhtenäismarkkinat, vakaa julkinen talous ja hyvä sosiaalisen suojelun järjestelmä ovat auttaneet meitä suuresti selviämään kriisin vaikutuksista.

Eri jäsenvaltioiden jakama valtiontuki tuntematta minkäänlaista huolta koko Euroopan unionin edusta voisi kuitenkin johtaa vakavaan kilpailun vääristymiseen. Siksi on olennaisen tärkeää, että kaikki kunkin jäsenvaltion kriisin torjumiseksi toteuttamat toimenpiteet arvioidaan, jotta tulevaisuudessa EU:lla on valmiudet reagoida yhdessä ja yhtenäisesti protektionismin ja sisämarkkinoiden sirpaloitumisen välttämiseksi. Kyseiset tilanteet vain vahingoittavat EU:ta, joka haluaa olla vahva maailmantalouden puitteissa.

  Sławomir Witold Nitras (PPE), kirjallinen. − (PL) Kilpailupolitiikka on yksi yhteisön tärkeimmistä politiikanaloista ja ensimmäisiä, joista sovittiin. Sen käyttöönoton legitiimiys ja välttämättömyys liittyvät suoraan yhteen Euroopan yhteisöjen päätavoitteista, joka oli jäsenvaltioiden yhteismarkkinoiden perustaminen. Kilpailupolitiikan tarkoituksena on taata, että sisäisen kaupan esteitä, jotka on poistettu yhteismarkkinoiden osana, ei korvata yritysten ja hallitusten muilla toimilla, koska se johtaisi kilpailun vääristymiseen. Kilpailupolitiikassa on pääasiassa kyse kuluttajien eduista, ja sillä pyritään varmistamaan heille tavaroiden ja palvelujen helppo saatavuus yhtenäismarkkinoilla hinnoilla, jotka ovat mahdollisimman lähellä toisiaan koko unionissa. Haluaisin vain kiinnittää huomionne EU:hun iskeneeseen vakavaan kriisiin ja sanoa, että hyvin toimivat sisämarkkinat ovat avain terveeseen talouteen ja nyt ne ovat varmasti avain uudelleenrakennustyöhön, joka meitä odottaa lähitulevaisuudessa.

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. − (DE) Tässä mietinnössä on joitakin järkeviä ehdotuksia, kuten toisaalta monikansallisten näkökohtien ja toisaalta pienten ja keskisuurten yritysten erilainen kohtelu kilpailulainsäädännön puitteissa. En kuitenkaan usko, että on oikein purkaa sääntelyä televiestintäalan vähittäishintojen osalta tai olla sääntelemättä niitä. Katson yleisesti, että mietinnön taustalla oleva ajatus, jossa hyväksytään vapaiden markkinoiden ehdoton tehokkuus, on joutunut harhaan. Siksi olen äänestänyt mietintöä vastaan.

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. − (FR) Äänestin Sophia in 't Veldin laatiman mietinnön puolesta, koska siinä pidetään myönteisenä komission vuoden 2008 kilpailupolitiikkaa koskevaa kertomusta. Jaan todellakin tämän myönteisen näkemyksen: tämä muutos komission lähestymistavassa olisi pantava merkille.

Tässä kertomuksessa komissio itse asiassa selittää, että se asettaa kuluttajien huolet kilpailua koskevan toimintansa ytimeen ja että se pitää kilpailupolitiikan päätavoitteena kuluttajien hyvinvoinnin parantamista mahdollisimman paljon. Pidän sitä myönteisenä. Voiko olla niin, että komissio lopultakin noudattaa Lissabonin sopimuksen 12 artiklaa, jossa säädetään, että kuluttajansuoja on otettava huomioon unionin muita politiikkoja määriteltäessä ja toteuttaessa?

Kannustan myös komissiota jatkamaan sitoutumista säännölliseen vuoropuheluun, jonka se on päättänyt aloittaa yksikköjensä, kuluttajien ja heitä edustavien järjestöjen välillä. Tässä suhteessa on hyvä asia, että vuonna 2008 kilpailun pääosastoon perustettiin yksikkö käsittelemään suhteita kuluttajiin. Nyt pyydämme täysimääräistä kertomusta tämän yksikön toiminnasta, jotta voimme saada paremman käsityksen sen hyödyllisyydestä.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Minä äänestin yhdessä ryhmäni, Verts/ALE-ryhmän kanssa Sophia in’t Veldin kilpailupolitiikkaa koskevasta kertomuksesta (2008) laatiman mietinnön puolesta, koska siinä annetaan parlamentille mahdollisuus laatia ensisijaiset tavoitteensa ja arviointinsa siitä, miten komissio toteuttaa kilpailupolitiikkaansa. Olen iloinen, että ECON-valiokunnan äänestyksen mukaisesti Sophia in't Veldin mietintö hyväksyttiin (odotusten mukaisesti) suurella enemmistöllä (vihreät kannattivat kuten myös suuret poliittiset ryhmät).

  Czesław Adam Siekierski (PPE), kirjallinen. − (PL) EU, johon talouskriisi iski, pystyi reagoimaan nopeasti ja lieventämään kriisin vaikutuksia yhteisvaluuttansa, vahvojen sisämarkkinoidensa ja vakaan sosiaalisen suojelun järjestelmänsä ansiosta. Se ei tarkoita, että havaittavia seurauksia ei nyt ole, mutta merkkejä tilanteen parantumisesta on nähtävissä. Valitettavasti kuluttajat kamppailevat edelleen kilpailuetujen hyödyntämistä koskevien ongelmien kanssa. Heidän oikeuksiaan on suojeltava, mutta heidän on oltava tietoisempia ja heillä on oltava enemmän tietoa. EU:n markkinoiden asianmukainen toiminta ja kilpailukyky tarkoittavat, että kuluttaja voi hyödyntää kilpailujärjestelmää valitsemalla tuotteita, palveluja ja alhaisempia hintoja. Tällä hetkellä kuitenkin nähdään riittämätöntä kilpailua erityisesti lääke- ja televiestintäaloilla. Se, että kilpailua ei ole, haittaa suoraan kuluttajia ja myös taloutta. Kilpailutoimintaa on valvottava myös EU:n polttoainemarkkinoilla. Kilpailun suojelua koskevien lakien rikkomisesta olisi määrättävä rikkomisen suuruutta vastaavia seuraamuksia ja lain toistuvassa rikkomisessa olisi käytettävä vahvempia pelotteita. Kriisi on kuitenkin ennen kaikkea osoittanut EU:n talouden heikkouden ja osoittanut alueet, joita on vahvistettava. Kaikkiin talouspolitiikan strategioihin on edelleen sovellettava demokraattista valvontaa, ja ne on toteutettava huolellisesti yhteiseksi hyväksi ja EU:n kansalaisten oikeuksia kunnioittaen.

Mietintö: Róża Gräfin Von Thun Und Hohenstein (A7-0084/2009)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. − (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät vakaalle ja innovatiiviselle taloudelliselle toiminnalle. Sisämarkkinat eivät kuitenkaan voi toimia tehokkaasti ilman yhteisön sääntöjä, jotka on saatettu asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joita sovelletaan ja valvotaan asianmukaisesti. Rikkomismenettelyjen määrä on valitettavasti edelleen liian korkea jäsenvaltioissa.

Sellainen tilanne vääristää sisämarkkinoita ja jättää kuluttajat vaille riittävää suojaa. Euroopan parlamentti kehotti vuonna 2008 komissiota antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa direktiiveistä, joita ei ole pantu täytäntöön jäsenvaltioissa, ja toivon todella, että komissio voi antaa kyseiset tiedot aivan lähitulevaisuudessa.

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. − (PT) Komissio julkaisi vuonna 1997 työnsä ensimmäisestä sisämarkkinoiden tulostaulusta. Siinä keskityttiin sisämarkkinoiden sääntöjen täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa, koska huomattavat viivästykset olivat estäneet kansalaisia ja yrityksiä hyödyntämästä sisämarkkinoita mahdollisimman hyvin.

Arviointipaneeli on täytäntöönpanoa koskevaa kehitystä arvioimalla ja julkaisemalla edistänyt niiden direktiivien määrän vähentämistä, joita jäsenvaltiota eivät ole panneet täytäntöön. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni on välttämätöntä, että jäsenvaltiot sisällyttävät sisämarkkinalainsäädännön kansalliseen lainsäädäntöönsä oikea-aikaisesti, koska sisämarkkinat voivat toimia asianmukaisesti vain, jos sen toimintaan liittyvät EU:n asetukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja jos niitä sovelletaan asianmukaisesti ja jos niiden noudattaminen tarkistetaan.

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. − (PT) Siitä huolimatta, että jäsenvaltiot ovat saavuttaneet korkeat tavoitteet, jotka koskevat aikaa, joka kuluu sisämarkkinoiden sääntöjen saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä, mielestäni viimeisimmän sisämarkkinoiden tulostaulun tarjoamia tietoja ei voida pitää tyydyttävinä. Sellaisten vakaiden ja innovatiivisten sisämarkkinoiden luominen, jotka vastaavat kuluttajien tarpeisiin ja joilla yritykset voivat luoda mahdollisimman paljon uusia työpaikkoja, ei onnistu, jos yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanossa on jatkuvasti viivästyksiä ja jos direktiivejä ei sovelleta.

Juuri kansalaiset ja yritykset kärsivät eniten viivästyksistä sisämarkkinoihin liittyvän politiikan täytäntöönpanossa, koska vähentynyt valinnanvapaus, vähentynyt kilpailu ja vähemmän avoimet markkinat lisäävät kustannuksia. Tämän takia on mielestäni tärkeää, että parlamentti painostaa soveltamaan sisämarkkina-asetuksia. Jäsenvaltiot itse määräsivät näiden direktiivien täytäntöönpanoajat. Niitä täytyy ainakin vaatia noudattamaan itse asettamiaan tavoitteita. Se on sisämarkkinoiden perustavoite talouskriisin aikana.

  Lara Comi (PPE), kirjallinen. − (IT) Kun direktiivien täytäntöönpanovaje on parantunut, kun se on nyt yksi prosentti, nyt on edelleen olennaisen tärkeää keskittyä sisämarkkinalainsäädännön todelliseen täytäntöönpanoon kansallisissa oikeusjärjestelmissä. Komission, parlamentin ja jäsenvaltioiden on ponnisteltava tässä suhteessa enemmän ja tehtävä yhteistyötä toistensa kanssa.

Komission pitäisi omalta osaltaan tehdä enemmän jäsenvaltioiden tukemiseksi siirtymäajan aikana käymällä vuoropuhelua ja vaihtamalla tietoja ongelmien ratkaisemiseksi ennen osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevan määräajan loppua. Sen pitäisi myös järjestää vuosittain sisämarkkinafoorumi ja tutkia uusia tapoja poistaa sisämarkkinoiden loppuun saattamista edelleen haittaavia esteitä, mukaan luettuna lainsäädännön yksinkertaistaminen.

Meidän Euroopan parlamentin jäsenten on kansalaisten edustajina käytettävä hyväksemme kaikki mahdolliset tilaisuudet tiedottaa heille EU:n lainsäädännöstä edistämällä opintoja, seminaareja, kokouksia ja kuulemisia. Kansallisten parlamenttien on toisaalta oltava tiiviisti mukana EU:n lainsäädäntöprosessissa tietääkseen ajoissa ehdotetuista toimenpiteistä ja parantaakseen kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten välistä yhteistyötä. Tässä suhteessa Lissabonin sopimuksella annetaan vaaleilla valituille edustuslaitoksille terävämpi asema, jota niiden on hyödynnettävä mahdollisimman hyvin. Kaikkien edellä mainittujen ja mietinnössä selkeästi selitettyjen syiden takia äänestin puolesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. − (PT) Sisämarkkinoiden tulostaulun viimeisimmän (maaliskuu 2010) julkaisun jälkeen on osoittautunut, että niiden sisämarkkinoita koskevien direktiivien osuus, joita ei ole sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön, on 0,7 prosenttia, joka on alhaisempi tulos kuin heinäkuussa, jolloin se oli, kuten esittelijä pani merkille, 1,0 prosenttia.

Yhteisön lainsäädännön oikea-aikainen ja asianmukainen täytäntöönpano on olennaisen tärkeää sisämarkkinoiden suuremmalle yhtenäisyydelle, koska se vaikuttaa suoraan EU:n kansalaisten oikeusvarmuuteen ja luottamukseen. Siksi jäsenvaltioiden on omaksuttava vastuullinen asenne tämän lainsäädännön soveltamisessa, jotta tulevaisuudessa täytäntöönpanossa ei ole puutteita vaan pikemminkin suurempi oikeusvarmuus ja kansalaisten mahdollisuus hyötyä tasapuolisista ehdoista sisämarkkinoilla.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. − (PT) Sisämarkkinat eivät voi toimia asianmukaisesti, jos niiden toimintaan liittyviä yhteisön sääntöjä ei saateta asianmukaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä eikä panna asianmukaisesti täytäntöön ja jos niiden noudattamista ei tarkasteta. Siksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot saattavat sisämarkkinalainsäädännön osaksi kansallista lainsäädäntöään oikea-aikaisesti.

Kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen määräaika on 22 direktiivin osalta umpeutunut yli kaksi vuotta sitten. Lisäksi kaikki jäsenvaltiot eivät saattaneet kuutta prosenttia direktiiveistä osaksi kansallista lainsäädäntöään, mikä tarkoittaa, että sata sisämarkkinoita koskevaa direktiiviä ei ollut EU:ssa niin tehokasta kuin olisi ollut mahdollista.

Jäsenvaltioiden ja komission on toimittava päättäväisesti vastauksena tähän tilanteeseen. Kannatan näkemystä, jonka mukaan komission pitäisi julkaista verkkosivullaan direktiivit, joita ei kussakin jäsenvaltiossa ole pantu täytäntöön, jotta tämä tilanne tulee yleiseen tietoon. Näyttää siltä, että rikkomistapausten määrä on edelleen liian suuri; joidenkin jäsenvaltioiden tapausten määrä on huomattavasti yli EU:n keskiarvon, joka on 47.

Jäsenvaltioita kehotetaan myös varmistamaan komission luomien sähköisten tietojärjestelmien rajatylittävien verkkojen toiminta.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. − (PT) Toisin kuin mietinnössä väitetään, nyt on selvää, että markkinoiden vapauttamista ja julkisten palvelujen yksityistämistä koskeva prosessi, joka jatkuu edelleen, ei ole saanut aikaan merkittävää hyötyä hintojen, palvelun laadun tai julkisten menojen vähentämisen osalta. Päinvastoin, kuluttajansuojajärjestöt ja julkisten palvelujen käyttäjät kertovat hintojen noususta, palvelujen laadun huononemisesta ja palvelujen tarjonnan kustannusten noususta. Vapauttaminen on itse asiassa johtanut työpaikkojen häviämiseen ja yksityisten monopolien luomiseen ja vaarantanut työntekijöiden, julkisten palvelujen käyttäjien ja kuluttajien oikeudet, kuten on selkeästi käynyt televiestinnän, liikenteen, sähkön ja postitoimistojen osalta. Tämä tilanne on osaltaan pahentanut talous- ja yhteiskuntakriisiä.

Näistä syistä tällaisen politiikan jatkaminen on miljoonien ihmisten yhteiskunnallisen ja taloudellisen tilanteen jatkuvan huononemisen puolustamista. Se tarkoittaa julkisten palvelujen, jotka ovat julkinen resurssi, tuhlaamisen ja niiden siirtämisen yksityisille ryhmille puolustamista. Se tarkoittaa turvattomuuden, työttömyyden ja köyhyyden puolustamista. Se tarkoittaa rikkaimpien ja köyhimpien välisen eron laajentamisen puolustamista. Se tarkoittaa epäoikeudenmukaisemman yhteiskunnan puolustamista. Siksi emme ole äänestäneet puolesta.

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. − (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, me äänestimme Róża Thun Und Hohensteinin mietintöä vastaan. Tämä parlamentti on juuttunut numeroihin direktiiveistä, jotka on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuuluisasta sisämarkkinoiden tulostaulusta. Kukaan ei koskaan kyseenalaista tämän lainsäädännön sisäsyntyistä laatua tai edes sitä, ovatko 90 000 sivua tekstiä, jotka edustavat sitä, mitä kutsutaan yhteisön säännöstöksi, tai noin 1 700 sisämarkkinoita koskevaa direktiiviä todella tarpeen tai merkityksellisiä. Eikä kukaan muuten ole sen enempää huolissaan sen selvittämisestä, onko näitä tekstejä hyväksyttäessä ilmoitetut tavoitteet saavutettu, ovatko vaikutustenarvioinnit osoittautuneet tarkoiksi ja onko toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita noudatettu.

Kaikkien puutteiden sanotaan olevan jäsenvaltioiden vastuulla, vaikka niillä on kuitenkin koko ajan vähemmän liikkumavaraa näiden asiakirjojen mukauttamisessa kansallisiin oloihin, koska pienimmistäkin yksityiskohdista on määrätty, kun perussopimuksissa säädetään velvoitteesta tuottaa tuloksia mutta ei resursseista. Hiukkasen itsetutkiskelua ja itsekritiikkiä tekisi EU:n toimielimille erittäin hyvää.

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen. − (PL) Sisämarkkinoiden tulostaulu on erittäin tärkeä väline, joka tarjoaa tietoa Euroopan lainsäädännön saattamista osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädännön koskevasta tilasta. Velvoitteistaan huolimatta jäsenvaltiot viivyttävät niiden saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja ne myös toteuttavat saattamisen osaksi kansallista lainsäädäntöä epäasianmukaisesti. Tulostaulu osoittaa, että jäsenvaltiot huolehtivat koko ajan paremmin lainsäädännön täytäntöönpanosta, vaikka huomattava määrä niitä on edelleen tavoitteiden ulkopuolella. Jäsenvaltioilla on oltava selkeä velvoite parantaa näitä ilmaisimia. Olemme Euroopan parlamentissa puhuneet viime aikoina paljon siitä, että sisämarkkinoita on vahvistettava. Sisämarkkinat eivät kuitenkaan toimi asianmukaisesti, jos sisämarkkinoiden asianmukaisen toiminnan perustana olevaa lainsäädäntöä ei saateta asianmukaisesti ja oikea-aikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Sisämarkkinoiden on myös saatava kansalaistemme tuki. Siksi tuen esittelijän ehdotusta sisämarkkinafoorumin järjestämisestä vuosittain sekä ehdotusta "sisämarkkinatestistä", jossa ehdotetaan tarkistamaan lainsäädäntöä sisämarkkinoiden neljän vapauden kannalta: pääoman, tavaroiden, palvelujen ja ihmisten vapaa liikkuminen.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Sisämarkkinoiden tulostaulu tarjoaa hyödyllisen katsauksen yhteisön sääntöjen soveltamisesta EU:n kuluttajien ja yritysten kannalta olennaisen tärkeillä aloilla. Skotlantia ei valitettavasti vielä esitetä tulostaulussa itsenäisenä maana. Mielestäni on olennaista, että Skotlannin parlamentti saa täydet valtuudet tällä hetkellä Lontoolle varatuilla aloilla, ja kun se tapahtuu, olen varma, että Skotlanti on niiden jäsenvaltioiden joukossa, jotka panevat toimenpiteitä täytäntöön kuluttajien ja yritysten eduksi.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. − (EN) Tuen täysin käsitettä sisämarkkinoiden tulostaulusta yhtenäismarkkinoiden menestyksen mittausvälineenä. Se on olennaisen tärkeä väline tiedotettaessa siitä, miten jäsenvaltiot käsittelevät EU:n lainsäädäntöä. Se myös osoittaa, että EU:n kuvaa usein tahraavan liiallisen sääntelyn taakka ei useinkaan ole minkään EU:n toimielimen vaan itse jäsenvaltion vika. Tästä on opittava ja tulevaisuudessa tarvitaan enemmän avoimuutta.

  Eija-Riitta Korhola (PPE), kirjallinen. – (FI) Arvoisa puhemies, Toimivat sisämarkkinat edellyttävät tyytyväisiä ja markkinoihin luottavia kuluttajia. Eurooppalaiset kuluttajat ovat avainasemassa, kun nousemme taantumasta kasvuun. Hyväksymämme mietinnöt nostavat esille tärkeitä näkökohtia unionin kuluttajan suojan ja sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi, joita tuin valiokuntakäsittelyssä sekä tänään äänestyksessä. Nostan esille kolme. Ensinnäkin sisämarkkinoiden tulostaulu on ollut tervetullut väline. Sen viisi pääilmaisinta ovat varmasti keskeisimpiä arvioitaessa sisämarkkinoiden toimintaa myös kuluttajien kannalta. Pidän kannatettavana, että tulostauluun sisällytettäisiin jatkossa tietoja sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanosta jäsenmaissa, joka edelleen on puutteellista. Kerman kuorinta -mentaliteetista implementoinnissa tulee päästä eroon. Toiseksi ihmettelen sosialistiryhmän voimakkaan kielteistä asennetta ehdotettuun lainsäädännön sisämarkkinatestiin. Taustalla lienee virhepäätelmä: kyseinen testi voisi toimia nimenomaan myös sosiaalisten ja ympäristöllisten päämäärien edistämiseksi. Siitähän koko integraatioprosessissa on kyse: talous, toimivat sisämarkkinat pannaan palvelemaan ylempiä päämääriä. Historia osoittaa Schumanin julistuksen nerokkuuden. Kolmanneksi ilmaisen tukeni kuluttajien oikeussuojakeinojen kehittämiselle. Meillä Suomessa tuomioistuinprosessin ulkopuolinen kuluttajariitojen ratkaisujärjestelmä sekä kuluttaja-asiamiesinstituutio toimivat tehokkaasti. Komission on syytä käydä tiivistä vuoropuhelua jäsenmaiden viranomaisten kanssa hyvien käytäntöjen levittämiseksi. On kuitenkin muistettava, että kuluttajansuojan ja sisämarkkinoiden vahvistamisessa ennen viranomaisvalvontaa ja oikeussuojaa kulkee aina valveutunut ja aktiivinen kuluttaja itse.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. − (PT) Terveet sisämarkkinat ovat olennaisen tärkeät, jos halutaan vakaa kilpailu ja taloudellinen kehitys, jotka seuraavat niitä. Jos tämän kuitenkin halutaan toteutuvan, kaikkien jäsenvaltioiden on pantava yhteisön direktiivit täytäntöön samalla tavalla, ilman poikkeuksia.

Sisämarkkinoiden tulostaululla ja kuluttajapaneelilla on olennainen asema sisämarkkinoiden toiminnan parantamisessa. Vaikka olemme oikealla tiellä, olemme edelleen kaukana tehokkaampien sisämarkkinoiden aikaansaamiseksi laadittujen kaikkien tavoitteiden saavuttamisesta. Kaikkien on siksi ponnisteltava, myös kansallisten parlamenttien, joilla on erittäin tärkeä ja ratkaiseva asema.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. − (EN) Päätin lopulta äänestää mietintöä vastaan, koska emme pystyneet poistamaan 10 kohtaa tekstistä. Tämän kohdan säilyttäminen ratkaisevaa, koska siinä kehotetaan luomaan järjestelmällinen "sisämarkkinatesti", jotta voidaan tarkastaa etukäteen, noudatetaanko EU:n lainsäädäntöaloitteissa sisämarkkinoiden sääntöjä.

Mietinnöt: Jean-Luc Dehaene (A7-0022/2010), Reimer Böge (A7-0020/2010), (A7-0021/2010), (A7-0019/2010), Anna Rosbach (A7-0009/2010), Anna Hedh (A7-0024/2010), Cristian Silviu Buşoi (A7-0027/2010), Bairbre de Brún (A7-0082/2009), Carlos Coelho (A7-0015/2010), Sophia in ’t Veld (A7-0025/2010), Róża Gräfin Von Thun Und Hohenstein (A7-0084/2009)

  Luis Manuel Capoulas Santos (S&D), kirjallinen. − (PT) Äänestyskonetta koskevan ongelman takia ääniäni, jotka aioin antaa, ei kirjattu.

Siksi ilmoitan, että äänestin kaikkien niiden kohtien puolesta, joista tässä istunnossa äänestettiin.