Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2549(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B7-0233/2010

Keskustelut :

PV 20/04/2010 - 11
CRE 20/04/2010 - 11

Äänestykset :

PV 05/05/2010 - 13.52
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0142

Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 20. huhtikuuta 2010 - Strasbourg EUVL-painos

11. EU:n ja Kanadan huippukokous (keskustelu)
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (IT) Esityslistalla on seuraavana Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja komission varapuheenjohtajan julkilausuma EU:n ja Kanadan huippukokouksesta.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Ashton, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / Euroopan komission varapuheenjohtaja. – Arvoisa puhemies, Kanada on yksi Euroopan unionin vanhimmista ja samanmielisimmistä kumppaneista. Teemme yhteistyötä hyvin monissa asioissa – kahdenvälisesti ja tietysti ympäri maailmaa.

Suhteemme perustuu yhteiseen historian, joka menee ajassa kauas taaksepäin, sekä yhteisiin arvoihin, joita pidämme tärkeinä. Teemme tältä pohjalta yhteistyötä suojellaksemme yhteisiä etujamme. Teemme niin tietysti EU:n ja Kanadan kansalaisten eduksi mutta myös edistääksemme turvallisuutta ja hyvinvointia kaikkialla maailmassa.

Kyse on siis tärkeästä suhteesta. Meidän on hoidettava sitä ja investoitava siihen, niin että saamme hyödynnettyä sen kaikki mahdollisuudet. Se on tarkoituksena seuraavassa EU:n ja Kanadan huippukokouksessa, joka pidetään Brysselissä 5. toukokuuta.

Ajankohta on otollinen. Se merkitsee sitä, että koska Kanada toimii kesäkuun lopussa G8- ja G20-huippukokousten puheenjohtajana, meidän EU:n ja Kanadan välinen huippukokouksemme antaa meille mahdollisuuden arvioida ja mukauttaa strategioitamme maailmanlaajuisista aiheista, joita käsitellään G8- ja G20-huippukokouksissa, esimerkiksi siitä, miten edistää kestävää talouden elvyttämistä, rahoitusmarkkinoiden uudistamista ja sääntelyä koskevaa yhteistyötä, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ydinaseiden leviämisen estämistä.

Osallistuin äskettäin G8:n ulkoministerien kokoukseen Kanadassa, missä todellakin keskusteltiin monista näistä kysymyksistä.

Meillä on myös tilaisuus keskustella EU:n ja Kanadan kahdenvälisistä suhteista sekä siitä, miten yhteistyötä tehdään alueellisissa kriiseissä. Tavoitteenamme on tiivis, järjestelmällinen huippukokous.

Kahdenvälisten suhteidemme pohjalta huippukokouksessa käsitellään toimia, joilla parannetaan ja uudenaikaistetaan EU:n ja Kanadan välistä suhdetta. Se tarjoaa meille erinomaisen tilaisuuden tukea korkeimmalla poliittisella tasolla kunnianhimoisen ja kattavan talous- ja kauppasopimuksen tekemistä mahdollisimman pian.

Arvioimme kolmella ensimmäisellä neuvottelukierroksella saavutettua edistystä, mutta annamme myös uutta pontta kyseisille neuvotteluille muistaen niiden merkityksen kaupan lisäämiselle ja työpaikkojen luomiselle. Huippukokouksen pitäisi yleisemmin kaupan alalla antaa selvä viesti siitä, että EU ja Kanada torjuvat protektionismin, kun muistetaan sitoumuksemme tehdä Dohan kehityskierroksella kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen sopimus.

Huippukokouksessa pitäisi käsitellä myös kysymystä vastavuoroisesta viisumivapaasta matkustamisesta. Tavoitteemme on selvä: haluamme kaikkien EU:n kansalaisten voivan matkustaa Kanadaan ilman viisumia niin pian kuin mahdollista.

Meillä on myös tilaisuus keskustella kriisinhallintayhteistyöstä, josta voin tyytyväisenä todeta, että se lisääntyy nopeasti. Meillä on käynnissä useita kriisinhallintaoperaatioita, erityisesti poliisioperaatio Afganistanissa, missä yhteistyömme Kanadan kanssa on esimerkillistä.

Myös Haitia käsitellään huippukokouksessa ilmeisistä syistä. Kanada toimii Haitissa erittäin merkittävässä roolissa, ja yksi aloista, joilla voimme ja joilla meidän pitäisi vahvistaa yhteisiä toimiamme, on kriisinhallinnan yhdistäminen pitkän aikavälin kehitykseen. Se oli myös yksi kohdista, joita korostin 31. maaliskuuta New Yorkissa pidetyssä Haitia käsitelleessä konferenssissa, jossa EU ja Kanada toimivat puheenjohtajina Ranskan, Espanjan ja Brasilian ohella.

Olin tyytyväinen voidessani ilmoittaa New Yorkissa yhdessä kollegoideni kehitysyhteistyöstä vastaavan komission jäsenen Andris Piebalgsin ja kansainvälisestä yhteistyöstä, humanitaarisesta avusta ja kriisinhallinnasta vastaavan komission jäsenen Kristalina Georgievan kanssa, että EU antaa Haitin jälleenrakentamiseen ja kehittämiseen 1,2 miljardia euroa.

EU ja Kanada ovat kumpikin sitoutuneet pitkäksi aikaa avustamaan Haitia jälleenrakennuksessa, paremman tulevaisuuden rakentamisessa.

Huippukokouksessa käsitellään ilmastonmuutosta. Kun otetaan huomioon Kööpenhaminan kokouksen jälkeinen tilanne, ilmastonmuutokseen mukautuminen ja sen hillitseminen säilyvät tärkeinä käsiteltävinä kysymyksinä ja vaativat niitä tukevaa energiapolitiikkaa. Ajatus, että EU:n ja Kanadan yhteistyössä pitäisi keskittyä rahoitusmekanismeihin sekä kolmansien valtioiden puhtaalle kehitykselle annettavaan tukeen, saa osakseen laajaa kannatusta.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset arktiseen alueeseen ovat toinen tärkeä osa keskustelujamme huippukokouksessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat arktisella alueella voimakkaammin kuin missään muualla. Ympäristön muutoksilla on entistä suurempi vaikutus arktisten alueiden asukkaisiin, biologiseen monimuotoisuuteen ja maisemaan niin maalla kuin merelläkin. Alueen ja sen väestön suojeleminen on EU:n kehittyvän arktista aluetta koskevan politiikan keskeinen tavoite, kuten parlamentin jäsenet saattavat muistaa puheestani, jonka pidin maaliskuun täysistunnossa. Koska 40 prosenttia Kanadan maa-alueesta sijaitsee pohjoisessa, se on yhtä kiinnostunut suojelemaan arktista ympäristöä ja varmistamaan alueen kestävän taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen.

Lopuksi, kun puhumme EU:n ja Kanadan välisen suhteen parantamisesta ja uudenaikaistamisesta, meillä on pohjana vuonna 1976 tehty Euroopan yhteisön ja Kanadan puitesopimus. Se on edelleen voimassa mutta vanhentunut. EU:n ja Kanadan välinen yhteistyö on laajentunut muille aloille. Sellaisia ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä entistä tiiviimpi yhteistyö oikeus- ja sisäasioiden alalla.

Niinpä me tarvitsemme uudenaikaistettua puitesopimusta kokoamaan yhteen kaikki alakohtaiset sopimukset, mukaan luettuna kattava talous- ja kauppasopimus, ja me käymme tunnustelevia keskusteluja Kanadan kanssa sopimuksen saattamiseksi ajan tasalle.

Me tarvitsemme kumppaneita maailmassa, jossa on suuria haasteita ja jossa muutos on jatkuvaa. Kanada on yksi Euroopan unionin tärkeimmistä kumppaneista. Pyrimme tuottavaan huippukokoukseen, jonka tulokset ovat selvät.

 
  
MPphoto
 

  Elisabeth Jeggle, PPE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Catherine Ashton, hyvät naiset ja herrat, kiitos teille, Catherine Ashton, perusteellisesta julkilausumastanne. Euroopan parlamentin suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan varapuheenjohtajana olen erityisen tyytyväinen siihen, että keskustelemme parlamentissa tulevasta EU:n ja Kanadan huippukokouksesta. Kuten tiedätte, äänestystä on valitettavasti lykätty toukokuun alkuun. Esittelen kuitenkin lyhyesti kohdat, jotka ovat tärkeitä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ryhmälle.

Kanada on vuodesta 1959 lähtien ollut yksi Euroopan unionin läheisimmistä ja vanhimmista kumppaneista. Kanadalla ja Euroopan unionilla on monia yhteisiä arvoja, ja ne kannattavat monenvälistä lähestymistapaa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseen. Vuonna 2010 Kanada toimii G8-ryhmän puheenjohtajana ja järjestää seuraavan G20-huippukokouksen. Ottaen huomioon käynnissä olevat neuvottelut Euroopan unionin ja Kanadan välisestä laajasta talous- ja kauppasopimuksesta meidän on tärkeää syventää ja vahvistaa kahden kumppanin välistä hyvää suhdetta tulevassa huippukokouksessa.

Siksi vaadimme yhteisessä päätöslauselmassamme koordinoitua ja yhdenmukaista lähestymistapaa kohtaamiimme haasteisiin, erityisesti se koskee talous- ja rahoituskriisiä, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, kehitysyhteistyötä, ilmasto- ja energiapolitiikkaa sekä Dohan kierroksen neuvotteluja. Vaadimme tulevaa EU:n ja Kanadan huippukokousta myös ratkaisemaan viisumiongelman, jonka Kanadan hallitus on aiheuttanut vaatimalla jälleen viisumia Tšekin tasavallasta, Bulgariasta ja Romaniasta tulevilta EU:n kansalaisilta. Tätä taustaa vasten olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että Kanadan Prahan suurlähetystössä on avattu viisumitoimisto, ja siihen, että asiaa käsittelemään on perustettu asiantuntijaryhmä.

Lopuksi korostan jälleen kerran olevani vakuuttunut siitä, että EU:n ja Kanadan huippukokous syventää jo ennestään tiiviitä poliittisia suhteita kahden osapuolen välillä. Kiitos sitoumuksestanne ja huomiostanne.

 
  
MPphoto
 

  Ioan Enciu, S&D-ryhmän puolesta. – (RO) Kuten myös korkea edustaja Ashton totesi, Kanada on yksi Euroopan unionin vanhimmista kumppaneista, ja tämän vuoden huippukokous on tärkeä, jotta voimme jatkaa ja vahvistaa tätä tiivistä yhteistyötä kaikilla aloilla: talous, kauppa, ilmastonmuutos ja puolustus. Olen todellakin tyytyväinen toimiin, joita on toteutettu tähän saakka EU:n ja Kanadan kauppasopimuksen allekirjoittamiseksi, ja toivon, että tämän vuoden kokous antaa riittävästi pontta sen viimeistelyyn.

Nykyisessä taloudellisessa ja ilmastoa koskevassa tilanteessa minun on korostettava tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön sellaisten vaihtoehtojen löytämiseksi perinteisille energialähteille, joissa kunnioitetaan erityispiirteitä kummallakin puolella, Euroopan unionissa ja Kanadassa, jotka kumpikin kehittävät ja käyttävät vähähiilistä teknologiaa. Samaan aikaan olisi edistettävä yhteistyötä arktisella alueella myös energia- ja ilmastoalalla sekä merialalla.

Huippukokouksessa käsitellään myös arkoja aiheita. Viittaan nyt ekologisiin kysymyksiin, ilmaston lämpenemiseen, ACTA:han, CETA:han, pankkialaan, rahoitus- ja talousmarkkinoiden vakauttamiseen, CITES-konferensiiin sekä EU:n ja Kanadan sopimukseen matkustajarekisteritiedoista. Muistaen aikaisemmat kokemukset uskon, että Euroopan unioni ja Kanada onnistuvat ratkaisemaan mahdollisimman monta näistä kysymyksistä. Näitä kysymyksiä on kuitenkin lähestyttävä tahdikkaasti ja ymmärtäväisesti, ilman syyttelyä, katsoen vain tulevaisuuteen ja ottaen huomioon kummankin puolen kansalaisten edut. Vastavuoroisuuden takaaminen kahdenvälisissä suhteissa on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista. Toivomme, että Kanada poistaa lähitulevaisuudessa Romanian, Tšekin tasavallan ja Bulgarian kansalaisia koskevan viisumivaatimuksen ja varmistaa kaikkien Euroopan unionin kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun.

Muistaen sen, että Euroopan parlamentin lausuntoa vaaditaan kaikkien kansainvälisten sopimusten allekirjoittamiseen, se on otettava mukaan ja sitä on kuultava heti kaikkien hankkeiden alkuvaiheesta lähtien. Käytän hyväkseni tätä tilaisuutta ja pyydän komissiota tiedottamaan asiasta tehokkaasti Euroopan parlamentille, jotta saavutamme kestäviä tuloksia.

 
  
MPphoto
 

  Wolf Klinz, ALDE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät naiset ja herrat, EU:n ja Kanadan kumppanuus toimii erittäin hyvin talouden lisäksi myös ulkopoliittisissa kysymyksissä, kuten Iranin, Afganistanin, Haitin ja muissa vastaavissa tapauksissa.

Siitä huolimatta meillä on monia vakavia haasteita. Olen varma siitä, että pystymme voittamaan ne, koska meillä on niin läheinen ystävyys ja kumppanuus. Ajattelen erityisesti viittä asiaa. Ensinnäkin meidän on säänneltävä rahoitusalaa asianmukaisesti. G20 lupasi paljon, ja uskon, että Kanadan järjestämässä G20-huippukokouksessa Torontossa on tärkeää näyttää, että G20-valtiot ryhtyvät konkreettisiin toimiin eivätkä vain anna lupauksia.

Toinen asiani on jo mainittu. Meillä on samanlaiset tavoitteet ilmastopolitiikassa. Me Euroopassa voimme varmasti hakea oppia Kanadalta hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeista ja muista alan kehityshankkeista. Toivomme voivamme sopia yhteisistä vähentämisvaatimuksista.

Kolmas asiani koskee tarvetta tehdä uusi kauppasopimus, ja uskon, että tavoitteemme ovat tälläkin alalla hyvin samanlaiset. Korostaisin kahta kohtaa, joissa toimintaa tarvitaan ja joissa aiomme lähentyä toisiamme mutta kuitenkin säilyttää hieman etäisyyttä. Toinen näistä kysymyksistä on viisumivapaa matkustaminen, johon te, Catherine Ashton, jo viittasitte. Toivon, että on mahdollista kohdella EU:n jäsenvaltioiden etnisiä vähemmistöjä samalla tavoin kuin kaikkia muita EU:n kansalaisia.

Viimeinen asiani liittyy matkustajatietoja koskevaan sopimukseen, jonka voimassaoloaika päättyi viime vuoden syksyllä. Se on käytännössä vielä voimassa mutta sille ei ole enää perustaa lainsäädännössä. Tarvitsemme uuden oikeusperustan, niin että voimme laatia uuden sopimuksen. Kyseisellä oikeusperustalla on varmistettava se, että kansalaisoikeuksia kunnioitetaan. Uusia teknisiä verkottumismahdollisuuksia ei pitäisi käyttää siihen, että kaikkia tietoja, jotka koskevat nimiä, syntymäaikoja, lentotietoja, luottokortteja ja niin edelleen, annetaan käytettäväksi siten, että tietoja voidaan käyttää väärin. Toivomme voivamme tehdä yhteistyötä sellaisen oikeusperustan luomiseksi, joka vastaa eurooppalaista käsitystä kansalaisoikeuksista.

 
  
MPphoto
 

  Reinhard Bütikofer, Verts/ALE-ryhmän puolesta.(DE) Arvoisa puhemies, Catherine Ashton, Kanada on hyvä ystävä ja EU:n tärkeä kumppani. Se on myös tärkeä kansainvälinen toimija ja on jo kauan ollut kypsä demokratia, jolta voimme oppia paljon. Kuitenkin, koska on jo kauan siitä, kun olemme hyväksyneet Kanadaa koskevan päätöslauselman tässä parlamentissa, meidän pitäisi käyttää tätä tilaisuutta tarkastellaksemme EU:n ja Kanadan suhdetta vakavammin kuin tässä päätöslauselmassa tehdään.

Minusta on varsin noloa, että päätöslauselmassa viitataan moniin yhteisiin haasteisiin, mutta niihin ei sisällytetä arktista aluetta koskevaa politiikkaa. Siinä ei mainita arktisen alueen suojelua tavoittein ja vaatimuksin. Arktiseen alueeseen viitataan vain ohimennen ja se seikka, että Kanada esti maaliskuussa Ruotsia, Suomea, Islantia ja alkuperäiskansoja osallistumasta arktista aluetta koskevaan kansainväliseen kokoukseen varsin epäystävällisellä tavalla, jätetään täysin huomiotta.

Minusta on noloa, että öljyhiekkaa, sinievätonnikalaa ja hylkeiden teurastuskieltoa koskevia ongelma ei käsitellä lainkaan. Kyse ei ole missään nimessä Kanadan provosoinnista. Jos me kuitenkin keskustelemme vakavasti ystävän kanssa, on tyhmää ja häpeällistä olla mainitsematta ongelmia, joita meillä on. Sitä seikkaa, että Kanada ei toiminut erityisen myönteisesti Kööpenhaminan kokouksessa, ei mainita lainkaan. Viisumipolitiikkaa sekä erityisesti Tšekin tasavaltaa ja sen romaneja pitäisi korostaa entistä selvemmin.

Meidän on tehtävä yhteistyötä ystävyyden hengessä, mutta emme saa lakaista ongelmia maton alle, koska se ei auta ketään. Siksi ryhmäni pyrkii varmistamaan äänestyksessä sen, että öljyhiekkaa ja hyljetuotteiden tuontia koskevat ongelmat sisällytetään päätöslauselmaan.

 
  
MPphoto
 

  Philip Bradbourn, ECR-ryhmän puolesta.(EN) Arvoisa puhemies, suhteista Kanadaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana olen erittäin tyytyväinen tähän päätöslauselmaan, joka on itse asiassa ensimmäinen osa EU:n ja Kanadan huippukokousta. Kuten jo todettiin, Kanada on yksi EU:n vanhimmista kumppaneista, ja Atlantin ylittävien suhteiden vahvistamisesta on tullut painopisteala kummallekin osapuolelle. Kuten Catherine Ashton totesi avauspuheenvuorossaan, keskustelut edistyvät Kanadan kanssa kattavasta talous- ja kauppasopimuksesta, jolla toivottavasti luodaan malli tuleville kauppasopimuksille EU:n ja kolmansien valtioiden välillä.

Euroopan parlamentin on hyväksyttävä kyseiset sopimukset, ja toivon, että komissio välittää parlamentin jäsenille, erityisesti parlamenttien välisistä suhteista vastaavalle valtuuskunnalle ja kansainvälisen kaupan valiokunnalle, täydelliset tiedot keskusteluista ja antaa heidän osallistua niiden jokaiseen vaiheeseen.

Käsiteltävänä oleva päätöslauselma on sellainen, jota voin täysin tukea, koska se on tiivis ja siinä keskitytään huippukokousta koskeviin asioihin ja suhteisiimme Kanadan hallitukseen. Päätöslauselmalla luodaan myönteinen pohja tuleville keskusteluille ja siinä ilmaistaan tämän parlamentin halukkuus osallistua myönteisesti toimintaan vanhimman kauppakumppanimme kanssa. Sen voidaan olettaa edistävän tämän parlamentin mainetta mutta myös tulevia neuvotteluja muiden kolmansien valtioiden kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Joe Higgins, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ja Kanadan taloussopimuksen ympäristö- ja talousvaikutuksia ei ole arvioitu.

Kanadan julkisten alojen työntekijöiden liitto, jolla on 600 000 työntekijää terveydenhuoltoalalla, koulutusalalla, kunnissa, liikelaitoksissa ja kuljetusalalla, on erittäin huolestunut tällaisen sopimuksen vaikutuksista. Kanadan julkisten työntekijöiden kansallinen unioni, jolla on 340 000 jäsentä Kanadassa julkisella ja yksityisellä sektorilla, on sekin huolestunut, samoin kuin Kanadan julkisten palvelujen liitto, jolla on 165 000 jäsentä.

Kyseiset työntekijät ovat huolestuneita, koska he ymmärtävät, että tällainen sopimus pannaan täytäntöön pääasiassa suuryritysten taloudellisten etujen edistämiseksi sekä Kanadassa että Euroopan unionissa eikä työntekijöiden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden etujen edistämiseksi.

Nyt EU:n ja Kanadan monikansalliset yhtiöt haluavat päästä tarjoamaan julkisia palveluja Kanadassa – tietysti voittojen maksimoimiseksi. Ne näkevät EU:n ja Kanadan sopimuksessa välineen, jolla pakotetaan voimakkaaseen yksityistämiseen sellaisilla aloilla kuin liikenne, vesihuolto ja sähkö. Tällainen kehitys olisi pahaenteistä kanadalaisten työntekijöiden palkoille ja työehdoille. Siitä voisi alkaa kilpajuoksu pohjalle juuri samalla tavalla, jonka olemme nähneet EU:ssa, missä EU:n komissio itse tukee palveluja tarjoavien yksityisten yritysten oikeutta työntekijöiden hyväksikäyttöön, mikä todistettiin silloin, kun komissio veti Luxemburgin valtion oikeuteen, kun tämä halusi antaa ulkomaalaisille palvelutyöntekijöille samanlaisen suojelun kuin luxemburgilaisille työntekijöille.

Nyt Kanadan vesi on monikansallisten vesiyhtiöiden erityisenä tavoitteena. Jotkut EU:ssa toimivat monikansalliset yhtiöt ovat aiheuttaneet veden yksityistämisellä sekasortoa sellaisissa valtioissa kuin Bolivia, ja niiden haitallinen vaikutus tuntuu jo Kanadassa.

Onneksi tavalliset kanadalaiset ovat valmiita taistelemaan julkisen vesihuoltonsa puolesta. Heidän täytyy pysyä valppaana.

Myös EU:n julkisen sektorin työntekijöiden ammattiliitot ovat huolestuneita, ja kehotan Kanadassa ja EU:ssa toimivia liittoja käynnistämään todellisen kampanjan julkisten palvelujen julkisen omistuksen suojelemiseksi yksityisten voittojen maksimoinnin sijasta, enkä tarkoita vain johtajien tapaamista vaan rivijäsenten osallistumista julkisten palvelujensa suojelemiseen.

 
  
MPphoto
 

  Anna Rosbach, EFD-ryhmän puolesta.(DA) Arvoisa puhemies, EU ja Kanada ovat nauttineet hyvästä kumppanuudesta monta vuotta, niin että on vain luonnollista, että me pyrimme lisäämään vapaakauppaa. Onko nykyinen menetelmä kuitenkaan paras ottaen huomioon ajan, jonka neuvottelut ovat kestäneet? Onko EU:n järjestelmä liian raskas ja byrokraattinen käsittelemään tällaista tehtävää?

Kanada haluaisi vapaakauppasopimuksen EU:n kanssa, mutta samalla se ei suostu kieltämään kauheaa hylkeiden teurastusmenetelmää, joka on vastoin kaikkia eläinten hyvinvointia koskevia sääntöjä?

Samoin Kanada haluaa oikeuden periä maksua merenkulusta jäättömän Luoteisväylän läpi. Amerikan pohjoispuolelta kulkevan reitin on kuitenkin oltava vapaasti kaikkien käytettävissä. Luoteisväylä on ihanteellinen keino säästää aikaa, rahaa ja polttoainetta ja hyödyttää ympäristöä. Se parantaa kaikkien pohjoisen pallonpuoliskon valtioiden kilpailukykyä. Siksi kehotankin Kanadaa tavoittelemaan kaikkia vapaakauppasopimuksen taustalla olevia ajatuksia ja unohtamaan kaikki ajatukset maksujen perimisestä avomeren käytöstä.

 
  
MPphoto
 

  Andreas Mölzer (NI).(DE) Arvoisa puhemies, aivan kuin ei olisi tarpeeksi noloa, että tietoja on vuotanut kesken neuvotteluja kokonaisvaltaisesta talous- ja kauppasopimuksesta (CETA), sen lisäksi on esitetty syytös, että Kanada pakotetaan mukauttamaan tekijänoikeuslainsäädäntöään Yhdysvaltojen ja EU:n normien mukaan osana CETA:ta ja väärentämisenvastaista kauppasopimusta (ACTA). Vaikuttaa siltä, että CETA merkitsee huomattavaa yksityistämistä, sääntelyn purkamiseen ja rakenneuudistusta. Siihen kuuluu se, että paikallisviranomaisia estetään soveltamasta erityisiä paikallisia tai etnisiä hankintaohjeita. On tietysti järkevää järjestää suurista sopimuksista tarjouskilpailu, ja tietysti tarvitaan sääntöjä sen varmistamiseksi, etteivät korruptio ja nepotismi pääse rehottamaan.

Kun paikallisviranomaisemme täällä jo valittavat, ettei niiden sallita käyttää yrityksiä, jotka osoittavat yhteiskunnallista sitoutumista, vaan sen sijaan ne yleensä pakotetaan antamaan sopimukset yrityksille, jotka hallitsevat markkinoita, on sitäkin käsittämättömämpää, että me tuputamme samanlaisia sääntöjä toisille valtioille. Kun vapaakauppasopimukset antavat monikansallisille yrityksille mahdollisuuden vaatia hallituksilta vahingonkorvauksia näiden ympäristö- ja terveyspolitiikkaa koskevista päätöksistä, on selvää, että Euroopan unioni ei ole oppinut tarpeeksi talous- ja rahoituskriisistä ja jatkaa väärällä, uusliberalistisella tiellä.

Jos EU todella haluaa toimia kansalaistensa hyväksi, kuten juhlapuhujat aina sanovat, niin sen on lopetettava väärän tien kulkeminen ja muututtava globalisaation vastaiseksi suojamuuriksi, samalla kun se tukee ystävällisiä valtioita kuten Kanadaa.

 
  
MPphoto
 

  Cristian Dan Preda (PPE).(RO) Korostaisin aluksi kollegoideni tavoin sitä, että EU:n ja Kanadan huippukokous on tärkeä mahdollisuus syventää kumppanuuttamme kyseisen tärkeän demokratian kanssa. Kyseinen suhde on erittäin tärkeä EU:lle, sillä siihen osallistuvat kumppanit, joilla on samat arvot ja jotka ovat tehneet yhteistyötä kauan aikaa.

Samalla muistutan teitä julkilausumasta, joka annettiin edellisessä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa Prahassa vuonna 2009 ja jossa vahvistettiin kumppanien yhteinen tavoite "edistää ihmisten vapaata ja turvallista liikkumista EU:n ja Kanadan välillä tavoitteena ulottaa viisumivapaa matkustaminen Kanadaan koskemaan mahdollisimman pian kaikkia EU:n kansalaisia".

Vuosi sen jälkeen meidän täytyy todeta, että olemme kaukana tavoitteen saavuttamisesta. Tällä hetkellä viisumivaatimus koskee romanialaisten ja bulgarialaisten lisäksi jälleen, kuten tiedätte, Tšekin tasavallan kansalaisia.

Minusta meillä on tässä ennen kaikkea vastavuoroisuusongelma. Ottaen huomioon sen, kuten kaikki tiedätte, että kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat poistaneet viisumivaatimuksen Kanadan kansalaisilta lainsäädäntömme mukaisesti, meillä on toisaalta, jos saan sanoa, johdonmukaisuusongelma, kun Kanada on poistanut viisumivaatimuksen yhdeltä hakijavaltiolta, Kroatialta, samalla kun se, toistan, vaatii tällä hetkellä viisumia EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilta.

Siksi katson, että toukokuun huippukokouksessa on saavutettava myös merkittävää ellei ratkaisevaa edistystä viisumipakon poistamisessa kaikilta EU:n jäsenvaltioiden kansalaisilta. Mielestäni tarvitaan erityistoimia ja tämä tavoite on asetettava tärkeysjärjestyksessä mahdollisimman korkealle, koska emme tyydy enää periaatejulistuksiin. Tällainen syrjintä on äärimmäisen epäoikeudenmukaista erityisesti kotimaani, Euroopan unionin jäsenvaltion, kansalaisia kohtaan. Se on saavuttanut huomattavaa teknistä edistystä viisumivelvollisuuden poistamisen alalla.

 
  
MPphoto
 

  Jörg Leichtfried (S&D).(DE) Arvoisa puhemies, ihmettelen, miksi minusta aina tuntuu, että minun pitäisi epäillä sitä, että komissio ei halua antaa asioita Euroopan parlamentin käsiteltäväksi. Näin on käynyt Kanadan kanssa neuvoteltavan vapaakauppasopimuksen kanssa. Haluaisin yhtyä niiden kollegoideni esittämään arvosteluun, jotka totesivat, että jotkut tosiseikat ovat epäilyttäviä, erityisesti Joe Higginsin mainitsema seikka, ja olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä.

Minun mielestäni kauppasopimukset ovat hyvä asia, jos niillä edistetään yleistä hyvinvointia kummallakin puolella, muttei silloin kun niillä edistetään lähes yksinomaan muutaman suuren monikansallisen yhtiön etuja. Kun käy ilmi, että terveydenhuollosta, koulutuksesta tai yleisestä turvallisuudesta on yhtäkkiä tullut kauppasopimusten kohteita ja että niitä koskeva sääntely aiotaan purkaa ja ne aiotaan yksityistää, niin on syytä epäillä, että sopimus edistää harvojen etua ja aiheuttaa haittaa monille muille. Varoitan niitä ihmisiä, jotka yrittävät ohittaa Euroopan parlamentin tekemällä tällaisia sopimuksia.

Toinen asia, josta haluan puhua, on seuraava. Jos tavataan pitkäaikainen kumppani, kuten Kanada, ja neuvotellaan sen kanssa, niin on käsiteltävä joitakin epämiellyttäviä aiheita. Mielestäni tällaiseen keskusteluun ja sopimukseen pitäisi sisällyttää hylkeiden teurastamista koskeva kysymys. Sillä ei pyritä ärsyttämään ketään vaan selkeyttämään EU:n kanta ja löytämään ratkaisu, jolla voidaan lopettaa kauhistuttava voiton tekemien pienten eläinten kustannuksella.

 
  
MPphoto
 

  Marian-Jean Marinescu (PPE).(RO) Kollegani Sebastian Bodu ei päässyt tänään Strasbourgiin ja toimin hänen sijaisenaan.

Tällä hetkellä 39 miljoonaa EU:n kansalaista Romaniasta, Tšekin tasavallasta ja Bulgariasta ei voi matkustaa Kanadaan ilman viisumia. Yli puolet heistä – 22 miljoonaa – on romanialaisia. Viisumijärjestelmän säilyttäminen Kanadaan saapumiseksi, samoin Yhdysvaltojen järjestelmä, luo tilanteen, jossa jotkut EU:n kansalaiset ovat toisen luokan kansalaisia.

EU:n kansalaisten liikkumisvapautta on kohdeltava yhdenmukaisesti. Viisumikysymys vaikuttaa Euroopan unionin ja Kanadan suhteeseen. Puheenjohtaja Barroso vaati aikaisemmissa huippukokouksissa päätöslauselmaa tästä asiasta. Asiaa on käsiteltävä edelleen.

Romanian kansalaisten hylättyjen viisumianomusten osuus on pudonnut 16 prosentista 5 prosenttiin vuosina 2004–2008. Kanadassa asuu noin 200 000 romanialaista, joista suurin osa on saapunut maahan Kanadan valtion virallisen maahanmuuttojärjestelmän kautta. En ymmärrä, miksi Kanada omaksuu erilaisia lähestymistapoja. Vuonna 2009 viisumivaatimus poistettiin eräältä Euroopan valtiolta, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio, ja syy oli se, että moni kyseisestä valtiosta kotoisin oleva kansalainen asui jo Kanadassa.

Uskon myös, että Tšekin tasavallan on hyödyttävä jälleen viisumivapaudesta. Viisumivelvollisuuden palauttamisen syystä ei saa tulla tekijää muille valtioille. Euroopan parlamentti on lisännyt viisumikysymyksen EU:n ja Kanadan huippukokouksen esityslistalle. EU:n on pidettävä kiinni kannasta, jonka se omaksui lokakuussa 2009 ja joka on solidaarisuuslausekkeen soveltaminen, jos ongelmaa ei ratkaista vuoteen 2010 loppuun mennessä.

Varapuheenjohtaja Ashton, jäsenvaltioille myönnettävä viisumivapaus olisi huomattava menestys teidän työssänne. Toivotan teille onnea siinä tehtävässä.

 
  
MPphoto
 

  Kriton Arsenis (S&D).(EL) Arvoisa puhemies, Kanada on yksi Euroopan unionin vanhimmista ja läheisimmistä kumppaneista ja on ollut sitä vuodesta 1959 lähtien. Meidän yhteistyömme täytyy kuitenkin aina perustua yhteisiin arvoihin ja keskinäiseen kunnioitukseen.

Kanada on yksi kymmenestä pahimmasta kasvihuonekaasujen tuottajasta maailmassa ja ainoa valtio, joka allekirjoitettuaan ja ratifioituaan Kioton pöytäkirjan on sittemmin ilmoittanut ettei aio noudattaa oikeudellisia sitoumuksiaan. Sen sijaan, että Kanada olisi vähentänyt päästöjään 6 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna, sen päästöt ovat kasvaneet 26 prosenttia. Öljyhiekan tuotanto on suurin syy siihen. Kasvihuonekaasupäästöt öljyhiekan tuotannosta ovat 3–5 kertaa suuremmat kuin perinteisestä öljyn ja maakaasun tuotannosta. Öljyhiekan tuotanto vaatii myös kahdesta viiteen barrelia vettä jokaista tuotettua öljybarrelia kohden ja tuottaa siten monia jätteitä, jotka uhkaavat biologista monimuotoisuutta ja alkuperäisasukkaiden elämää. Tuotanto hävittää myös boreaalista metsää, yhtä maapallon suurimmista hiilinieluista. Vuoteen 2020 mennessä öljyhiekka on todennäköisesti aiheuttanut enemmän päästöjä kuin Itävalta ja Irlanti. Kanada käyttää uusiutuvan energian tukemiseen vain 77 Yhdysvaltojen dollaria henkeä kohden, kun Korea käyttää 1 200 dollaria, Australia 420 dollaria ja Yhdysvallat 365 dollaria.

Boreaalisen metsän suojelun takaaminen on erittäin tärkeää ja on tärkeää, että me pyydämme Kanadaa noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia, jotka olemme yhdessä allekirjoittaneet mutta joita vain me noudatamme yksipuolisesti, ja sen pitäisi olla perustana tulevalle yhteistyölle.

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Kanada on vuodesta 1959 lähtien ollut yksi Euroopan unionin läheisimmistä ja vakaimmista kumppaneista. Olen tyytyväinen siihen, että Kanadan taloudellinen tilanne on parantunut nykyisen oikeistohallituksen kaudella, mitä ei ole tapahtunut Kanadassa aikaisemmilla vaalikausilla.

Vahvistuva taloudellinen tilanne ja vahvistunut Kanadan dollari, jotka edistävät Kanadan kansalaisten hyvinvointia, ovat lähettäneet myönteisen viestin muille valtioille, mikä on luonut suotuisat olosuhteet poliittisen ja taloudellisen yhteistyön kehittämiselle. Uskon, että EU:n ja Kanadan huippukokous Brysselissä saa aikaan todellista edistymistä neuvotteluissa monimutkaisesta talouskumppanuutta koskevasta sopimuksesta.

Kanada on EU:n 11:nneksi suurin kauppakumppani, ja sen osuus kaikesta unionin ulkomaankaupasta on 1,7 prosenttia, ja EU on toiseksi suurin investoija Kanadassa, kun taas Kanada on neljänneksi suurin investoija EU:ssa.

Vuonna 2008 tavaroiden kokonaisarvo oli lähes 50 miljardia euroa, kun palvelujen arvo oli 20,8 miljardia euroa. EU:n ja Kanadan välisen tavaroiden ja palvelujen kaupan vapauttaminen sekä entistä helpompi markkinoillepääsy mahdollistavat kahdenvälisen kaupan elvyttämisen ja syventämisen, mikä varmasti tuo merkittäviä etuja EU:n ja Kanadan taloudelle.

 
  
MPphoto
 

  Jan Březina (PPE). (CS) Arvoisa puhemies, Catherine Ashton, hyvät naiset ja herrat, EU:n yhteinen viisumipolitiikka kohtaa nyt suuren haasteen, kun Kanada on 10 kuukauden ajan vaatinut viisumia Tšekin tasavallan kansalaisilta. Kanada on yksipuolisella Tšekin tasavaltaa koskevalla toimenpiteellään myös ohittanut varsin sietämättömällä tavalla EU:n toimielimet, jotka vastaavat yhteisestä viisumipolitiikasta. Jäsenvaltioiden kansalaisten oikeudet ja niitä puolustavien EU:n toimielinten arvovalta ovat siten uhattuna. Kanadan hallituksen ennennäkemätön toimenpide yhtä unionin jäsenvaltiota kohtaan koettelee koko EU:n solidaarisuutta.

Tšekin tasavallan kansalaiset luottavat siihen, että Euroopan komissio puolustaa ja edustaa päättäväisesti jäsenvaltiota ja sen legitiimejä etuja. Siihen tulee ainutkertainen tilaisuus tulevassa EU:n ja Kanadan huippukokouksessa, jossa viisumikysymyksen pitäisi olla yksi keskusteltavista asioista. Nyt on korkea aika toteuttaa kaikki mahdolliset toimet läpimurron saavuttamiseksi tässä pitkittyneessä asiassa. Olin tyytyväinen siihen, että komissio hyväksyi lokakuussa 2009 kertomuksen, jossa se kehotti Kanadaa avaamaan Prahaan viisumitoimiston ja laatimaan aikataulun viisumivaatimuksen poistamiselle. Kanada on täyttänyt ensimmäisen vaatimuksen, muttei vielä toista, ja siksi Euroopan komission tai neuvoston ei pitäisi olla tyytyväisiä tähänastiseen edistykseen. Kanadan painostamista ei pitäisi hellittää, vaan päinvastoin, sitä pitäisi lisätä. Kehottaisin tässä yhteydessä komissiota antamaan selvän lausunnon, jossa se sitoutuu riittämättömän edistyksen tapauksessa vastatoimiin, jotka sisältävät viisumivaatimuksen kanadalaisille virkamiehille ja diplomaateille.

Uskon vakaasti siihen, että meidän on lopetettava vitkastelu. Tšekin kansalaiset eivät odota EU:n toimielimiltä hienoja lupauksia ja myötämielisiä ääniä vaan konkreettisia, määrätietoisia toimia. Minun mielestäni pallo on nyt komissiolla ja erityisesti puheenjohtaja Barrosolla, joka on huippukokouksessa Kanadan pääministerin tärkein neuvottelukumppani. Jos emme onnistu toimimaan itseemme luottaen ja päättäväisesti Kanadan hallitusta kohtaan, kaikki toteuttamamme toimet menettävät tehonsa ja tuloksena on se, että Tšekin kansalaisten luottamus EU:n toimielimiin heikkenee huomattavasti. Puheemme EU:n solidaarisuudesta on sen jälkeen tyhjää puhetta heille.

 
  
MPphoto
 

  Othmar Karas (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, Catherine Ashton, hyvät naiset ja herrat, suhteista Kanadaan vastaavan EU:n valtuuskunnan jäsenenä korostaisin sitä seikkaa, että Kanadalla ja EU:lla on yhteiset arvot. Yhteiset arvomme muodostavat perustan yhteiskuntamme rakenteelle ja ovat siinä suhteessa olennaisen tärkeitä. Meidän olisi käytettävä yhteistä perustaa entistä enemmän ja otettava yhteistä vastuuta maailmanlaajuisten perusolosuhteiden uudelleenjärjestelystä. Tiiviit historialliset ja kulttuuriset yhteytemme ja monenvälisyyttä kohtaan tuntemamme kunnioitus, mukaan luettuna tukemme Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjalle, muodostavat kumppanuutemme perustan. Meidän on kehitettävä ja vahvistettava suhdettamme eri tasoilla, erityisesti tietysti poliittisella tasolla.

Sopimus, josta keskustelemme tänään, on ensimmäinen, joka perustuu uudelle perussopimukselle, ja komission pitäisi tietää se. Tärkeimmät edellytykset onnistuneelle päätöksentekoprosessille tästä sopimuksesta ovat avoimuus, yhteistyö ja Euroopan parlamentin osallistuminen. Tässä keskustelussa on nostettu esiin kaksi tärkeää kysymystä. Tšekin kansalaisia koskevat yksipuoliset viisumisäännöt ovat sietämättömiä ja ne pitäisi poistaa. Kanadan esittämä arvostelu tiukoista hyljetuotteita koskevista säännöksistä ei merkitse, että meidän pitäisi muuttua vaan että Kanadan pitäisi muuttua.

Yksi EU:n ja Kanadan sopimuksen tavoitteista on se, että meidän pitäisi tehdä yhteistyötä NAFTA-aluetta vahvemman kauppa-alueen perustamiseksi. Kyse ei ole vain taloudellisesta yhteistyöstä vaan selvän viestin lähettämisestä, että protektionismia ei voida hyväksyä. On onnekas sattuma, että Joe Biden puhuu Euroopan parlamentissa Brysselissä samana päivänä, kun EU:n ja Kanadan huippukokous pidetään, koska tehokas, ammattimainen yhteistyö Pohjois-Amerikan kummankin kumppanin kanssa on meille tärkeää ja koska haluamme yhdessä ottaa enemmän vastuuta maailmasta.

 
  
MPphoto
 

  Zuzana Roithová (PPE). (CS) Catherine Ashton, huomauttaisin teille, että EU:n ja Kanadan sopimuksen onnistuneen ratifioinnin akilleenkantapää on Tšekin tasavaltaa, Romaniaa ja Bulgariaa koskeva yksipuolinen viistumivaatimus, koska se luo sietämättömän toisen luokan kansalaisuuden EU:ssa. Muilla valtioilla, jotka osoittavat solidaarisuuttaan meille, mutta myös monilla Euroopan parlamentin jäsenillä on täysi oikeus estää ratifiointi, jos Kanada ei täytä lupaustaan kiristää löysää turvapaikkapolitiikkaansa, jonka pitäisi olla viisumivaatimusten poistamisen ennakkoehto. Catherine Ashton, voitteko kertoa minulle, oletteko huomauttanut Kanadalle, ettei se voi odottaa vuoteen 2013 kiristääkseen löysää turvapaikkalakiaan, jota voidaan käyttää väärin, ja että sen on muutettava lakia mahdollisimman pian muistaen yhteiset arvot ja hyvät taloussuhteet, jotka sillä on Euroopan unionin kanssa ja joiden ehdot sisällytetään uuteen kauppasopimukseen? Arvoisa varapuheenjohtaja, pidättekö te ensisijaisen tärkeänä sitä, että kysymys määräajan aikaistamisesta nostetaan esiin Kanadan kanssa pidettävässä huippukokouksessa kahden viikon kuluttua ja että viisumivaatimus saadaan poistettua ennen kuin sopimus allekirjoitetaan Kanadan kanssa? Jos niin ei ole, oletteko tietoinen siitä mahdollisuudesta, että tärkeää sopimusta ei ratifioida täällä Euroopan parlamentissa, koska emme aio hyväksyä tällaista käytöstä Kanadalta kolmea EU:n jäsenvaltiota kohtaan?

Hyvät naiset ja herrat, kiitän teitä miljoonien kansalaisten puolesta solidaarisuudestanne ja olen tyytyväinen siihen, että yhteinen päätöslauselmaesityksenne, josta äänestämme Brysselissä, sisältää selvän vetoomuksen Kanadan turvapaikkajärjestelmän muuttamiseksi ja lähes 50 miljoonaa EU:n kansalaista koskevan viisumivaatimuksen poistamiseksi.

 
  
MPphoto
 

  Sergio Paolo Francesco Silvestris (PPE).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa korkea edustaja, hyvät naiset ja herrat, katson, että keskustelu tässä parlamentissa antoi paljon voimaa sen toimille, jotka koskevat toukokuun huippukokousta.

Ei ole epäilystäkään ajatuksista, joita kaikki ovat ilmaisseet: Kanadan suhteemme merkitys, kumppanuuden merkitys ja yhteiset arvomme suuren demokraattisen valtion kanssa, jonka kanssa meillä on strateginen tarve tehdä yhteistyötä.

On kuitenkin esitetty joitakin kysymyksiä, jotka minun mielestäni ja teidän tältä parlamentilta saamanne mandaatin perusteella ovat sellaisia, että ne on ehdottomasti käsiteltävä ja jos mahdollista ratkaistava, koska loppujen lopuksi merkitseviä ovat ratkaisut eivätkä taistelut.

Ensimmäinen kysymys koskee tarvetta korostaa vastavuoroisuuden periaatetta Kanadan ja EU:n kansalaisten vapaassa liikkumisessa. En ole tšekki, romanialainen tai bulgarialainen, ja muut, romanialaiset kollegat ovat puhuneet ennen minua, mutta kuitenkin tunnen EU:n kansalaisena tulleeni yhtä lailla petetyksi oikeuksieni osalta, jos EU:n kansalaiset eivät voi liikkua vapaasti Kanadassa – puhun nopeasti, koska te ymmärrätte minua, arvoisa puhemies, mutta uskon, että haluaisitte minun toistavan asiani tulkkausta varten – kuitenkin tunnen EU:n kansalaisena tulleeni yhtä lailla petetyksi oikeuksieni osalta, jos EU:n kansalaiset eivät voi liikkua vapaasti Kanadassa, samaan aikaan kun Kanadan kansalaiset voivat liikkua vapaasti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa.

Seuraavaksi käsittelen hylkeiden joukkoteurastusta: liikutumme aina, kun television-ohjelmissa tai lehdistössä näytetään pahoja, kauheita toimia, joita käytetään tietyissä metsästystavoissa. Tässä parlamentissa meillä on mahdollisuus ilmaista mielipiteemme, ja uskon, että meidän pitäisi lopettaa järkyttyminen ja protestointi ja ryhtyä toimiin.

Suhteemme Kanadan kaltaisen suuren demokraattisen valtion kanssa pitäisi sallia meille ongelmien esiin nostamisen ja moratorioiden vaatimisen. Kiitän Catherine Ashtonia toimista, joihin hän ryhtyy ja joista hän raportoi tälle parlamentille toukokuun huippukokouksesta alkaen.

 
  
MPphoto
 

  Olga Sehnalová (S&D). (CS) Arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat, EU:n ja Kanadan huippukokouksen alla mainitsisin yhden perusperiaatteen, jolle EU perustuu. Se on yhteisvastuun periaate. Sitä arvoa on kunnioitettava kaikissa olosuhteissa, jos EU haluaa säilyttää kansalaistensa luottamuksen, jopa sellaisissa tapauksissa, jotka koskevat vain yhden jäsenvaltion ongelmaa. Kuten jo mainittiin, heinäkuussa 2009 Kanada alkoi vaatia viisumia Tšekin tasavallan kansalaisilta. Tšekin tasavallan pyynnöstä kysymys viisumisuhteista Kanadan kanssa sisällytettiin oikeus- ja sisäasioiden neuvoston helmikuun kokouksen esityslistalle. Kokouksessa Romania, Bulgaria, Unkari ja Slovakia sekä selvin sanoin myös puheenjohtajavaltio Espanja ilmaisivat solidaarisuutensa Tšekin tasavaltaa kohtaan. Myös komissio ilmaisi solidaarisuutensa, vaikka konkreettista ratkaisua ei ole näköpiirissä, ei edes asiantuntijaryhmien neuvottelujen jälkeen. Aika kuluu, eikä se selvästikään toimi EU:n ja sen kansalaisten eduksi. Tšekin tasavallasta tulevien EU:n kansalaisten, jotka odottavat Kanadan uuden turvapaikkalain säätämistä ehtona viisumivaatimuksen poistamiselle, on vaikea niellä lähintä realistista määräaikaa vuonna 2013. Tässä yhteydessä he odottavat siksi todellista apua EU:lta. Jos puhumme usein siitä, etteivät kansalaiset luota EU:n toimielimiin, etsitään syitä siihen myös lähestymistavasta, jossa ei ole tähän mennessä valitettavasti osoitettu täydellistä solidaarisuutta.

 
  
MPphoto
 

  Chris Davies (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, toivon, että korkea edustaja onnittelee kanadalaisia näiden diplomaattisista taidoista, koska heillä on meille jotain opetettavaa. Äskeisessä uhanalaisten lajien kauppaa käsitelleessä konferenssissa (CITES) he liittoutuivat japanilaisten kanssa torjuakseen täydellisesti yrityksemme kieltää sinievätonnikalan kauppa.

CITES-konferenssi muistutti liikaakin Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokousta, jossa EU:n kanta oli epäselvä. Näyttää siltä, että olemme kuluttaneet liikaa aikaa keskinäiseen keskusteluun sen sijaan että keskustelisimme päivittäin muiden kanssa, ja lopulta meidät lyötiin perusteellisesti.

Japani ja sen kanadalaiset liittolaiset ovat käyttäneet etukäteen kuukausia soittaen ihmiset läpi, voittaen ystäviä ja hankkien tukijoita sieltä täältä saadakseen äänet, jotka he tarvitsevat haluamaansa tulokseen. Me vaikutimme lopulta epäjohdonmukaisilta, sekavilta ja heikoilta.

Ympäristöstä vastaava komissio jäsen on sanonut, ettei se saa enää koskaan toistua. Hän on päättänyt muuttaa asian. Meillä on kuitenkin kaiken aikaa käynnissä tällaisia konferensseja joka puolella maapalloa ja meidän on varmistettava, että otamme käyttöön kaikki Euroopan unionin diplomaattiset taidot varmistaaksemme, että meillä on tulevaisuuteen suuntautunut strategia, että me käytämme resurssejamme tehokkaasti emmekä enää jätä hyödyntämättä kykyjämme.

 
  
MPphoto
 

  Franz Obermayr (NI).(DE) Arvoisa puhemies, korostaisin yhtä erittäin vakavaa tekijänoikeuksien valvontaa koskevaa ongelmaa näissä neuvotteluissa. Oikeustieteen professorit Kanadassa ja myös Harvardissa ovat todenneet kriittisesti, että suunniteltu sopimus voisi merkitä sitä, että Kanadan tekijänoikeus-, patentti- ja tavaramerkkilainsäädäntö on tarkistettava täydellisesti.

Toisaalta kanadalaisista tuntuu, että heidän suvereeniuttaan ja oikeuttaan käyttää omaa henkistä omaisuuttaan rajoitetaan. Toisaalta taas tiukka ja tarkka kopiosuojauksen sääntely ja suojauksen ulottaminen elokuviin on erittäin, erittäin tärkeää.

Minusta näyttää erityisen olennaiselta sisällyttää internet kaikkiin keskusteluihin tekijänoikeuksien valvonnasta, koska on mahdotonta suojella tekijänoikeuksia internetissä ilman rajaylittäviä sopimuksia. Kannatan erityistä kieltoa, joka koskee videokameroilla kuvaamista elokuvateattereissa. Sitä pitäisi valvoa Kanadassa. Meidän on kuitenkin tärkeää löytää keskitie. Meidän on tuettava tekijänoikeuksien suojelua mutta vastustettava kattavaa valvontaa ja vainoa internetissä.

On tietysti tärkeää myös ottaa huomioon, että Kanadalla on erilainen oikeusperinne ja erilainen oikeusjärjestelmä. Tätä ongelmaa on erittäin vaikea ratkaista, mutta toivon, että voimme löytää tehokkaan ratkaisun.

 
  
MPphoto
 

  Paul Rübig (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, Catherine Ashton, hyvät naiset ja herrat, tärkeimpänä huolenamme pitäisi olla tuen tarjoaminen pk-yrityksille, erityisesti talouskriisin aikana. Kyseiset yritykset työllistävät kaksi kolmasosaa kaikista työntekijöistä ja tuottavat 80 prosenttia verotuloista. Siksi on olennaisen tärkeää, että julkisissa tarjouskilpailuissa keskitytään antamaan pk-yrityksille mahdollisuus saada julkisia hankintasopimuksia. Tässä sopimuksessa on tietysti otettava asianmukaisesti huomioon tekniset säännökset, toisin sanoen kaupan helpottamista koskevat toimet. Haluaisin tietää, onko Maailman kauppajärjestön kanssa tehty sopimusta Dohan neuvotteluiden perusperiaatteiden sisällyttämisestä tähän vapaakauppasopimukseen.

 
  
MPphoto
 

  Silvia-Adriana Ţicău (S&D).(RO) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, lentoliikenne on välttämätöntä Euroopan unionin ja Kanadan lähentämiselle, koska se helpottaa tavaroiden ja henkilöiden kuljettamista. EU:n ja Kanadan lentoliikennesopimus, joka allekirjoitettiin 18. joulukuuta 2009, ja Euroopan unionin ja Kanadan välinen siviili-ilmailun turvallisuutta koskeva sopimus, joka allekirjoitettiin Prahassa 6. toukokuuta 2009, ovat kaksi tärkeää osatekijää Euroopan unionin ja Kanadan välisessä transatlanttisessa vuoropuhelussa. Ensin mainittua sopimusta noudatetaan väliaikaisesti, kunnes se tulee voimaan ratifiointinsa jälkeen. Neuvosto ei ole vielä saanut ilmoitusta asiasta.

Toista sopimusta ei noudateta väliaikaisesti. Neuvoston on lähetettävä ehdotus neuvoston päätökseksi sekä sopimusteksti Euroopan parlamentille lausuntoa varten.

Ottaen huomioon lentoliikenteen merkityksen Euroopan unionin ja Kanadan välisessä yhteistyössä, kysyisin teiltä, arvoisa varapuheenjohtaja, milloin kaksi Euroopan unionin ja Kanadan välistä sopimusta tulevat tosiasiassa voimaan.

 
  
MPphoto
 

  Fiona Hall (ALDE).(EN) Arvoisa puhemies, Kanada on läheinen liittolainen, mutta EU:n on oltava kriittinen ystävä silloin, kun se on tarpeellista. Kanadan toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat heikkoja, ja Kanada jarrutti Kööpenhaminan neuvotteluja. Erityisen huolestuttavaa on öljyhiekkateollisuus, kuten Kriton Arsenis totesi. Öljyhiekan tuotanto vaatii paljon enemmän energiaa kuin muista lähteistä tuotettu öljy, ja se saastuttaa paljon enemmän paikallista ympäristöä.

Koska Kanada yrittää tällä hetkellä voimakkaasti saada komissiota heikentämään hiilimittausta koskevaa kantaansa polttoaineiden laatua koskevan direktiivin täytäntöönpanossa, saanen kysyä korkealta edustajalta, aikooko hän nostaa öljyhiekkakysymyksen esiin huippukokouksen keskusteluissa.

 
  
MPphoto
 

  Catherine Ashton, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja / Euroopan komission varapuheenjohtaja.(EN) Arvoisa puhemies, tämä on ollut äärettömän hyödyllinen ja arvokas keskustelu huippukokouksen valmisteluille. Arvoisat parlamentin jäsenet ovat käsitelleet monia erilaisia aiheita, ja aion varmistaa sen, että kaksi puheenjohtajaa – komission puheenjohtaja ja neuvoston puheenjohtaja – jotka luonnollisesti johtavat Euroopan unionia huippukokouksessa, saavat täydelliset tiedot täällä käsitellyistä asioista.

Olen erittäin kiitollinen avuliaasta tavasta, jolla parlamentin jäsenet ovat antaneet minulle tietoja ja esittäneet kysymyksiä aloista, joista en valitettavasti tiedä kovinkaan paljon – esimerkiksi lentoliikenteestä, johon minun on perehdyttävä heitä varten.

Poimisin vain kaksi tai kolme keskeistä alaa, joista keskusteltiin. Tässä yhteydessä arvoisat parlamentin jäsenet näyttivät yleisesti katsovan, että tämä suhde on tärkeä. Ehkäpä osa turhautumisesta, jonka tunsin istuntosalissa, johtui siitä, että me tunnustamme Kanadan ja yhteisten arvojemme merkityksen. Niiden parlamentin jäsenten turhautuminen, jotka tulevat viisumivaatimuksen kohteeksi joutuneista valtioista, on siksi täysin ymmärrettävää.

Aloitan kaupasta, koska aika monessa puheessa keskityttiin siihen. Olemme oikeassa kun pyrimme kunnianhimoiseen kauppasopimukseen. Siitä ei tule helppoa, ja alusta asti – minä itse asiassa käynnistin kauppaneuvottelut – me olemme tunnustaneet, että EU:n ja Kanadan erityisten etujen takia näistä ei koskaan tulisi helppoja neuvotteluja. Meidän täytyy kuitenkin olla kunnianhimoisia kummallakin puolella.

Yksi esimerkki on tekijänoikeudet, joiden alalla olen erittäin huolestunut siitä, että Kanadan on varmistettava, että sillä on voimassa asianmukainen järjestelmä. Tiedän, että se käsittelee asiaa ja että keskustelut ja kierrokset ovat olleet tähän saakka erittäin myönteisiä ja rakentavia ja asiat etenevät hyvää vauhtia.

Myönnän, että meidän on tiedotettava hyvin kansainvälisen kaupan valiokunnalle ja, kuten Philip Bradbourn totesi, niiden, jotka ovat erityisen kiinnostuneita Kanadasta, on myös saatava tiedot asiasta. Vaikutustenarviointi tehdään, ja sitä valmistellaan jo nyt, ja tietysti Euroopan parlamentti tekee osansa antaessaan sopimukselle lupansa tai hylätessään sen, kun sopimus lopulta annetaan parlamentin käsiteltäväksi. Euroopan parlamentilla on tässä erittäin selvä ja keskeinen rooli.

Lisäisin vain kaksi asiaa. Toinen on se, että hyvä kauppasopimus itse asiassa hyödyttää kansalaisiamme. Sitä varten se tehdään. Sillä varmistetaan, että kuluttajilla on enemmän valinnanvaraa ja työntekijöillä on enemmän mahdollisuuksia. Meidän on varmistettava, että kaikki kauppasopimuksemme tarjoavat aitoja mahdollisuuksia kaikkialla Euroopan unionissa.

Muistan pk-yrityksistä, jotka ovat minunkin mielestäni erittäin tärkeitä, että yksi tilasto, joka on aina kiinnittänyt huomioni erittäin mielenkiintoisena, on se, että vain 8 prosenttia pk-yrityksistä käy itse asiassa kauppaa ja vain 3 prosenttia käy kauppaa Euroopan unionin ulkopuolella.

Minusta on aina tuntunut siltä, että jos voimme nostaa noita lukuja ja tarjota mahdollisuuksia – ja julkiset hankinnat voivat todellakin olla yksi ala, jolla se on mahdollista – niin pk-yrityksemme voivat hyötyä siitä kumpaankin suuntaan.

Monet parlamentin jäsenet puhuivat arktisesta alueesta, ja olemme keskustelleet siitä viime aikoina täällä parlamentissa. Myönnän, että kysymys on erittäin tärkeä, eikä vähiten siksi, että se liittyy toiseen tärkeään asiaan, jota haluan käsitellä ennen viisumikysymystä, ja se on ilmastonmuutos.

Kanada kuului niiden valtioiden ryhmään, jotka eivät meidän näkemyksemme mukaan toimineet Kööpenhaminan neuvotteluissa läheskään riittävästi. Voimme keskustella Kööpenhaminan kokouksesta enemmänkin – ja epäilemättä keskusteluissa asiasta vastaavan komission jäsenen kanssa siihen tarjoutuu tilaisuus. Olimme kiinnostuneita siitä, että Kanadan hallitus totesi parlamentin avajaispuheessa 3. maaliskuuta, että se tukee täysin Kööpenhaminan ilmastonmuutossopimusta. Se on tärkeää, ja me haluamme huippukokouksessa kannustaa ja kehottaa Kanadaa toimimaan kunnianhimoisesti sekä erityisesti lisäämään sen hillitsemistavoitetta vuodelle 2020.

Kansainväliset hiilimarkkinat ovat keskeisessä asemassa, kun investointeja suunnataan vähähiiliseen talouteen, ja osa siitä mitä me voimme tehdä kahdenvälisessä suhteessamme on eteneminen näissä strategisissa kysymyksissä, jotka koskevat investointeja, ympäristöystävällistä teknologiaa ja yhteistyötä, pyrkimällä tukemaan kaikkia toimia, jotka meidän on toteutettava ilmastonmuutoksen aiheuttamien ongelmien hillitsemiseksi.

Viimeinen asia – niitä oli monta, mutta halusin poimia niistä vain kolme – ja yksi, jota tietysti haluan käsitellä, on viisumikysymys. Se on äärimmäisen tärkeä, ja kuten jäsenvaltioita täällä edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat maininneet, on kolme jäsenvaltiota, joita asia varsinaisesti koskee.

Tällä hetkellä tehdään kovasti töitä kyseisen asian ratkaisemiseksi. Olemme keskustelleet paljon Kanadan kanssa, monet kysymykset tunnetaan hyvin ja on asioita, jotka Kanadan on ratkaistava lainsäädännöllä, joka sen on pantava täytäntöön tulevaisuudessa. Parlamentin jäsenet olivat aivan oikeassa nostaessaan tämän kysymyksen esiin, ja se muodostaa osan keskusteluista.

Toinen asiantuntijaryhmän kokous pidettiin Prahassa, ja siinä tarkasteltiin asioita, jotka koskivat erityisesti Tšekin tasavaltaa, ja komissio on edistänyt asian käsittelyä, niin että komissio osallistuu prosessiin täysimääräisesti.

Aion pitää mielessäni niiden parlamentin jäsenten turhautuneisuuden, jotka muistuttivat siitä, että asiaa on käsiteltävä nopeammin, sen käsittelyä on jatkettava ja on tunnustettava kaikkein tärkein kohta eli se, ettei kyse ole kahdenvälisestä vaan EU:n ja Kanadan välisestä asiasta, ja meidän on käsiteltävä sitä sellaisena.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. (IT) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan toukokuun ensimmäisen istuntojakson aikana.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen.(RO) Tällä hetkellä 39 miljoonaa EU:n kansalaista Romaniasta, Tšekin tasavallasta ja Bulgariasta ei voi matkustaa Kanadaan ilman viisumia. Yli puolet heistä, 22 miljoonaa, on romanialaisia. Viisumien vaatiminen joiltakin meistä Kanadaan pääsemiseksi on kestämätön tilanne ja luo kaksi EU:n kansalaisten luokkaa. EU:n kansalaisten liikkumisvapautta on kohdeltava yhteiseltä, yhdenmukaiselta perustalta, ja viisumikysymys koskee EU:n ja Kanadan suhdetta eikä Kanadan ja kyseisten valtioiden kahdenvälistä suhdetta.

Romanian kansalaisten hylättyjen viisumianomusten osuus on pudonnut 16 prosentista 5 prosenttiin vuosina 2004–2008. Kanadassa asuu noin 200 000 romanialaista, joista osa on saapunut maahan Kanadan virallisen maahanmuuttojärjestelmän kautta. Se on yksi syy viisumihakemusten suureen määrään. Euroopan parlamentti on lisännyt viisumikysymyksen EU:n ja Kanadan huippukokouksen esityslistalle.

EU:n kantana täytyy olla solidaarisuuslausekkeen soveltaminen, jos asiaa ei ratkaista vuoden 2010 loppuun mennessä. Jäsenvaltioiden viisumivapaus olisi ensimmäinen saavutus ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen.(RO) Katson, että yksi ensisijaisista kysymyksistä Brysselissä 5. toukokuuta pidettävässä EU:n ja Kanadan huippukokouksessa on viisumivapauden saavuttaminen kaikille EU:n kansalaisille vastavuoroisuuden pohjalta, jotta voidaan poistaa nykyinen syrjintä, joka estää Romanian, Bulgarian ja Tšekin kansalaisten vierailut Kanadaan ilman viisumia.

Tilanne on erittäin outo, kun otetaan huomioon, että viime vuonna Kanada viranomaiset poistivat lyhytaikaisia viisumeita koskeneen vaatimuksen Kroatian kansalaisilta, sellaisen valtion kansalaisilta, joka edelleen neuvottelee liittymisestä EU:hun. Romania on saavuttanut merkittävää edistystä viime vuosina, mukaan luettuna tietyt tärkeät perusteet viisumipakon poistamiseksi. Hylättyjen viisumihakemusten osuus, laillisen oleskeluluvan ylitysten osuus ja turvapaikkahakemusten määrä vähenevät tasaisesti.

Siksi viisumivapauden pitäisi heijastaa tätä kehitystä puhumattakaan siitä, että EU:n ja Kanadan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu auttaisi vahvistamaan keskinäistä luottamusta.

 
  
 

(Täysistunto keskeytettiin hetkeksi.)

 
  
  

Puhetta johti
varapuhemies Stavros LAMBRINIDIS

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö