Puhetta johti
puhemies Jerzy BUZEK

(Istunto avattiin klo 9.05.)

  Puhemies. – (PL) Esityslistalla on seuraavana erityisen tärkeä keskustelu Eurooppa-neuvoston kokouksen (28. ja 29. lokakuuta) päätelmistä ja talouden ohjauksesta ja hallinnasta [2010/2654(RSP)].

Haluan toivottaa neuvoston puheenjohtajan Herman Van Rompuyn ja komission puheenjohtajan José Manuel Barroson tervetulleiksi istuntosaliin. Läsnä ovat myös puheenjohtajavaltio Belgian ja komission edustajat. Aloitamme tiedoilla, jotka neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy antaa meille.

  Herman Van Rompuy, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, 28. ja 29. lokakuuta pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa keskityttiin unionin talouden ohjaukseen ja hallintaan erityisesti talouden ohjaustyöryhmän raportin pohjalta. Sen hyväksymä raportti ja myöhemmät tapahtumat – viittaan erityisesti Irlantiin – ovat osoittaneet aiheen yleisen merkityksen ja erityisesti nopeasti käyttöön otettavan rahoitusmekanismin, josta me päätimme toukokuussa, tarpeen.

Haluan antaa tunnustusta valtiovarainministereiden nopealle toiminnalle viime viikolla. Korostan, että tämä kuvastaa määrätietoisuuttamme pyrkiessämme turvaamaan euron vakauden.

"EU:n ja euroalueen rahoitustukea annetaan voimakkaan toimintaohjelman perusteella, josta komissio ja IMF sekä Euroopan keskuspankki neuvottelevat Irlannin viranomaisten kanssa. [ – – ] Kun otetaan huomioon Irlannin talouden vahvat perusteet, ohjelman päättäväisen täytäntöönpanon pitäisi mahdollistaa palaaminen vankkaan ja kestävään kasvuun, joka turvaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden." Tämä oli lainaus euroryhmän ja Ecofin-neuvoston ministereiden lausumasta.

Talouden ohjaustyöryhmä ei ollut hallitustenvälinen konferenssi, vaan se tarkasteli työskentelytapojemme, ensisijaisia tavoitteitamme ja menettelyjämme tällä alalla. Pyrimme löytämään oikean tasapainon toisaalta liiallisen julkisen talouden vajeen ja unionin sisäisen taloudellisen epätasapainon välttämistä koskevien yleisten eurooppalaisten puitteiden määräämisen ja toisaalta sen välille, että kansallisille hallituksille annetaan kansallisten poliittisten menettelyjen ja EU:n lainsäädännön puitteissa vapaus valita, mitä ne haluavat verottaa ja miten ne haluavat kuluttaa.

Haluamme varmistaa, että jokainen jäsenvaltio ottaa täysimääräisesti huomioon taloudellisten ja verotuksellisten päätöstensä vaikutukset kumppaneihinsa ja koko Euroopan unionin vakauteen. Samalla haluamme vahvistaa unionin tason valmiuksia toimia, kun yhden jäsenvaltion toimintatavat aiheuttavat riskin muulle unionille.

Talouden ohjaustyöryhmän muiden suositusten tavoin myös nämä ovat erittäin lähellä komission ehdotuksia. Keskustelin näistä kysymyksistä kahdesti Euroopan parlamentin ryhmien puheenjohtajien ja asiasta vastaavien valiokuntien puheenjohtajien kanssa pyytämänne menettelyn mukaisesti.

Täsmennän erästä seikkaa. Jotkut väittävät olevansa pettyneitä, koska päätöksenteon automaattisuutta ei ole lisätty. Me ehdotamme nimenomaan automaattisuuden lisäämistä. Neuvosto – perussopimuksen nojalla nimenomaan neuvosto – päättää seuraamuksista nk. "käänteisen enemmistön" perusteella. Se tarkoittaa, että seuraamuksia koskeva komission ehdotus katsotaan hyväksytyksi, ellei sitä hylätä määräenemmistöllä. Tähän asti enemmistön oli hyväksyttävä seuraamukset.

Vain muutama viikko sitten eräät jäsenvaltiot suhtautuivat erittäin vastahakoisesti käänteiseen enemmistöön. Se on todellakin läpimurto. Lisäksi ohjaustyöryhmä ehdotti useita muita toimenpiteitä vakaussopimuksen vahvistamiseksi, esimerkiksi politiikan koordinoinnin lisäämistä (EU-ohjausjakso), luotettavia tilastoja ja riippumattomia finanssipoliittisia neuvostoja.

Jäsenvaltioiden pitäisi huomata, että niiden poliittiset päätökset vaikuttavat kaikkiin niiden kumppaneihin ja koko unioniin. Tämä on kriisin suuri opetus. Yleinen huomautus: talouden ohjaustyöryhmä oli poliittinen kehys, jonka avulla pyrittiin pääsemään nopeasti yhteisymmärrykseen. Kaikki tekemämme läpimurrot on muutettava säädösteksteiksi. Komission, neuvoston ja Euroopan parlamentin on tehtävä se. Uskon, että kaikki toimielimet jatkavat tätä työtä. Se on välttämätön velvollisuus.

Ohjaustyöryhmän kolmannen ja viimeisen päätehtävän osalta käsittelen myös työryhmän seurantaa. Me suositamme vankkaa ja uskottavaa pysyvää kriisinhallintamekanismia, joka turvaa koko euroalueen rahoitusvakauden. Kaikki valtion- ja hallitusten päämiehet olivat yhtä mieltä tästä tarpeesta ja siitä, että se vaatii vähäisen muutoksen perussopimukseen.

Ennen kuin lopetan tämän kohdan osalta, haluan korostaa, että vakaussopimusta koskevassa työssä ei ole kysymys vain jäsenvaltioiden rankaisemisesta tai menneisyydessä tehtyjen virheiden korjaamisesta. On tärkeää tarkastella sitä laajemmassa asiayhteydessä. Emme saa unohtaa EU:n rakenteen ja kestävän kasvun sekä yleisen taloudellisen toimintakyvyn parantamista koskevaa laajempaa haastetta.

Tähän Eurooppa-neuvoston aiemmin tänä vuonna hyväksymä Eurooppa 2020 -strategia keskittyy. Vastaus niille, jotka pelkäävät finanssipolitiikan kiristämisen leikkaavan talouskasvua, on seuraava: on keskityttävä enemmän taustalla oleviin rakenteellisiin tekijöihin, jotka haittaavat talouden suorituskykyä, ja korjattava ne. Se on ensi vuoden helmi- ja maaliskuussa järjestettävien Eurooppa-neuvoston kokousten päätavoite.

Eurooppa-neuvosto kävi myös EU:n talousarvioon liittyvistä asioista lyhyen keskustelun, johon kannusti muun muassa parlamentin puhemiehen kokouksemme alussa pitämä puhe. Sovimme, että palaamme tähän joulukuussa.

Siteeraan sitä odoteltaessa päätelmiämme, joissa todettiin vain yksinkertaisesti, että "on välttämätöntä, että Euroopan unionin talousarviossa ja tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä otetaan huomioon vakauttamistoimet, joita jäsenvaltiot ovat toteuttamassa alijäämän ja velan saattamiseksi kestävämmälle uralle. Eri toimielinten tehtävät huomioon ottaen – korostan tätä – huomioon ottaen ja pitäen mielessä tarpeen saavuttaa Euroopan unionin tavoitteet Eurooppa-neuvosto keskustelee seuraavassa kokouksessaan siitä, miten varmistetaan, että näitä toimia edistetään asianmukaisesti Euroopan tason varojen käytöllä".

Vakuutan teille, että neuvosto tunnustaa Euroopan parlamentin uuden roolin Lissabonin sopimuksen mukaisesti. Eurooppa-neuvosto ei tietenkään ottanut kantaa vuoden 2011 talousarviomenettelyyn, koska se on ministerineuvoston ja Euroopan parlamentin asia.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajana pyydän kaikkia asianosaisia osapuolia jatkamaan neuvotteluja, jotta vuoden 2011 talousarviosta päästäisiin kompromissiin mahdollisimman nopeasti. Kompromississa eri näkökohdat on otettava huomioon, ja samalla on tietenkin noudatettava perussopimuksia.

Tässäkin Eurooppa-neuvoston kokouksessa pyrittiin myös – kuten kaikissa Eurooppa-neuvoston kokouksissa – valmistelemaan Euroopan unionin yhteisiä kantoja tärkeiden kansainvälisten tapahtumien kynnyksellä. Tässä tapauksessa kiinnitimme huomiota G20-ryhmän huippukokouksen, Cancúnin ilmastonmuutoskonferenssin ja useiden kahdenvälisten huippukokousten valmisteluun.

G20-ryhmän huippukokouksen, joka jo pidettiin, osalta sovimme ensisijaisista tavoitteista, joita unionin edustajat ja G20-ryhmään kuuluvat EU:n jäsenvaltiot edistivät. Niihin sisältyivät pääomavaatimuksia koskevan Basel III -säännöstön ja IMF:n uudistamisen hyväksymisen varmistaminen. Jälkimmäisen osalta haluan korostaa, että tämän historiallisen uudistuksen mahdollisti eurooppalaisten avoin ja rakentava lähestymistapa. Luovuimme kahdesta paikasta, jotta pääsimme lopulliseen sopimukseen, ja vastasimme siten suurelta osin mukauttamisesta.

Maailmantalouden epätasapainon ja vaihtokurssipolitiikan osalta keskustelut olivat jännittyneitä G20-ryhmän kokouksen alla. Huippukokouksessa tehtiin oikea analyysi ja sovittiin menettelystä. Olemme mielissämme päätöksistä määritellä epätasapainoa koskevia indikaattoreita ja arvioinnista, joka tehdään vuonna 2011. Nyt on välttämätöntä sopia toimintatapoja koskevista päätelmistä ja tarvittaessa korjaustoimista kyseisen arvioinnin perusteella.

Cancúnin osalta Eurooppa-neuvosto laati myös EU:n kannan tämän kuun lopussa alkavia neuvotteluja varten. Viime vuonna järjestetyn Kööpenhaminan ilmastokonferenssin jälkeen on käyty lukemattomia – virallisia ja epävirallisia – keskusteluja, mutta ne etenevät hitaasti ja ovat edelleen erittäin vaikeita. Cancúnista tulee todennäköisesti vain välivaihe pyrittäessä ilmastonmuutoksen torjumista koskeviin maailmanlaajuisiin puitteisiin. Euroopan unioni tietenkin pahoittelee sitä.

Lopuksi kahdenvälisten huippukokousten osalta Eurooppa-neuvosto keskusteli ensisijaisista tavoitteistamme ja strategioistamme tulevissa huippukokouksissa eli Yhdysvaltojen, Venäjän, Ukrainan, Intian ja Afrikan maiden kanssa järjestettävissä huippukokouksissa. Se on erittäin hyödyllistä komission puheenjohtajalle Barrosolle ja minulle ja varmistaa, että me emme puhu tällaisissa tilaisuuksissa vain Brysselin toimielinten puolesta vaan jokaisen 27 jäsenvaltion puolesta. Aion tehdä tästä säännöllisen osan Eurooppa-neuvoston kokouksia.

Arvoisat kollegat, päätän tähän yhteenvetoni Eurooppa-neuvoston viimeisimmästä kokouksesta, joka pidettiin lähes kuukausi sitten. Aion joka tapauksessa jatkaa käytäntöäni tiedottaa tuloksista Euroopan parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajille välittömästi, parin tunnin kuluessa jokaisen Eurooppa-neuvoston kokouksen päättymisen jälkeen. Kuulisin mielelläni näkemyksiänne.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, jos viikko on pitkä aika politiikassa, kuukausi voi vaikuttaa ikuisuudelta. Paljon on tapahtunut edellisen Eurooppa-neuvoston kokouksen jälkeen, etenkin Irlannissa viime aikoina. Aiottu toimi on uusi, välttämätön askel Irlannin, euroalueen ja koko Euroopan unionin rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Toukokuussa perustamme kaksi välinettä ovat tehokkaita välineitä, jotka voivat onnistua niille asetetussa tehtävässä. Irlannin on käsiteltävä hyvin erityislaatuisia kysymyksiä, ja nämä välineet kykenevät vastaamaan niihin. Näiden toimenpiteiden ansiosta Irlannin talouden pitäisi nyt päästä takaisin kestävän kasvun tielle hyödyntämällä perusvahvuuksiaan.

Viime kuukaudet ovat olleet haasteellisia. Olemme päässeet hyvin pitkälle, mutta työ on vielä kesken. Taloutemme ohjausta ja hallintaa ollaan muuttamassa. Puheenjohtaja Van Rompuyn johtama talouden ohjaustyöryhmä on esitellyt tuloksensa, jotka ovat erittäin myönteisiä. Se on hyötynyt komission merkittävistä panoksista ja onnistunut saamaan aikaan laaja-alaista lähentymistä komission lainsäädäntöehdotusten osalta. Ohjaustyöryhmän toiminta kattoi myös eräitä muita erittäin tärkeitä talouden ohjauksen ja hallinnan näkökohtia.

Ratkaisevaa on, että tiukemmat finanssipolitiikan säännöt ja laajempi talouden seuranta – jotka kumpikin ovat komission paketin kulmakiviä – on säilytetty. Olen jo aiemmin korostanut useaan kertaan, että on tärkeää saattaa uudet puitteet toimintaan mahdollisimman pian. Siksi olinkin mielissäni siitä, että Eurooppa-neuvosto kannatti ajatustamme "nopeutetusta" lähestymistavasta ja asetti itselleen tavoitteeksi päästä sopimukseen komission lainsäädäntöehdotuksista kesään 2011 mennessä.

On huomionarvoista, että viime syyskuussa lausutut kysymykset komission esittämistä lainsäädäntöehdotuksista ovat nyt muuttuneet haluksi nopeuttaa kyseisten ehdotusten käsittelyä. Nyt normaalin lainsäädäntömenettelyn on edettävä omaa rataansa tulevina kuukausina. Luotan siihen, että yhteisön menetelmä toimii yhtä hyvin kuin aina ennenkin ja auttaa meitä vahvistamaan talouden ohjausta ja hallintaa euroalueella ja Euroopassa.

Uskon, että päädymme tiukkoihin määräyksiin, jotka perustuvat sopiviin noudattamista tukeviin kannustimiin, puoliautomaattiseen täytäntöönpanoon ja tehokkaisiin puitteisiin laajemman makrotaloudellisen epätasapainon käsittelemiseksi. Tarvitsemme vahvistettua ja ankaraa talouden ohjausta ja hallintaa luodaksemme vakaata ja kestävää kasvua, joka on äärimmäisen tärkeää kansalaistemme työllisyyden ja hyvinvoinnin kannalta.

Euroalueen pysyvä kriisinratkaisumekanismi on tämän palapelin olennainen osa. Tällä hetkellä voimassa oleva väliaikainen mekanismi päättyy vuonna 2013. Siksi on välttämätöntä, että siihen mennessä otetaan käyttöön jotakin uskottavaa, vankkaa, kestävää ja välttämättömiin teknisiin tosiasioihin perustuvaa. Tästä syystä komissio on jo aloittanut valmistelutyönsä, jotka liittyvät euroaluetta koskevan uuden mekanismin yleisiin piirteisiin. Tätä mekanismia, jota me valmistelemme neuvotellen tiiviisti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan kanssa, pitäisi tarkastella Euroopan unionin ja euroalueen talouden ohjauksen ja hallinnan vahvistamiseen tähtäävän yleisen ponnistelun yhteydessä.

Haluan tehdä selväksi, että vaikka mekanismi rahoitetaan kansallisista talousarvioista, se pysyy "eurooppalaisena" aloitteena. Sen yhteydessä voidaan tietenkin hyödyntää komission osaamista, riippumattomuutta ja puolueettomuutta, jotta se saadaan toimimaan. Mekanismissa on kolme keskeistä osatekijää: makrotaloudellinen sopeutusohjelma, rahoitusjärjestely ja yksityisen sektorin osallistuminen. Viimeksi mainittu voi saada useita muotoja, mutta ennen kaikkea haluan tehdä selväksi, että mitä yksityisen sektorin osallistumisesta päätetäänkään, se pätee vasta vuoden 2013 jälkeen.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät yksimielisesti, että mekanismin perustaminen edellyttää perussopimuksen muuttamista. Kun teimme Lissabonin sopimuksen viime vuonna, kukaan ei kuvitellut, että joku ehdottaisi uusia muutoksia näin pian. Tiedämme kaikki, että se ei koskaan ole helppo prosessi, ja me kaikki ymmärrämme siihen liittyvät riskit. Se on yksi syy siihen, miksi selitin – Eurooppa-neuvoston kokouksessa ja jo aikaisemmin – että meidän ei pitäisi hyväksyä sellaista perussopimuksen tarkistamista, joka kyseenalaistaa jäsenvaltioiden äänestysoikeudet. Olen tyytyväinen siihen, että tämä perustelu hyväksyttiin ja että tehtävä tarkistus tulee olemaan rajattu ja itse asiassa hyvin täsmällinen.

On myös järkevää pitää prosessi mahdollisimman yksinkertaisena. Siksi haluan varoittaa houkutuksesta yhdistää sitä muihin, asiaan liittymättömiin aiheisiin.

Mitkään näistä toimista eivät tapahdu tyhjiössä. Eurooppa-neuvoston kokous, G20-ryhmän huippukokous, EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokous Lissabonissa viime viikonloppuna: ne ovat kaikki merkkipaaluja, osa suurempaa suunnitelmaamme palauttaa Euroopan vakauden ja kasvun tielle. Puhumme G20-ryhmän huippukokouksesta seuraavassa Euroopan parlamentissa käytävässä keskustelussa, joten kerron nyt hyvin lyhyesti Lissabonissa pidetystä erittäin tärkeästä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta.

Huippukokouksen ilmapiiri oli läheinen, ystävällinen ja keskittynyt. Puheenjohtaja Van Rompuy ja minä sovimme presidentti Obaman kanssa, että on luotava kasvua ja työllistämistä koskeva transatlanttinen toimintaohjelma, joka sisältää sääntelyn lähentämistä ja varhaisen vaiheen neuvotteluja esimerkiksi kilpailukyvystä ja maailmanlaajuisesta uudistamisesta. Olemme antaneet ministereille ja komission jäsenille tehtäväksi edistää tätä konkreettista työtä varsinkin transatlanttisen talousfoorumin puitteissa.

Maailmantalous, G20-ryhmä ja nousevan talouden maat olivat myös tärkeässä asemassa esityslistalla. Haluan sanoa seuraavaa: Euroopan unioni kykenee saavuttamaan tavoitteensa vain siinä tapauksessa, että me aktivoimme kaikki politiikanalat, että me hyödynnämme suhdetta, joka meillä on kaikkiin tärkeimpiin kumppaneihimme, että me käytämme vaikutusvaltaamme yhdennetyllä tavalla kaikilla tasoilla – kansallisesti, EU:ssa ja maailmanlaajuisesti. Yksi asia on selvä: meillä on enemmän vaikutusvaltaa unionin ulkopuolella, mikäli me pystymme pääsemään sopimukseen keskenämme, Euroopan unionissa. Tässä suhteessa olen huolissani siitä, että eräät viimeaikaisemmista kannanotoista eivät ole edistäneet yhteisen toimintamme keskittämistä ja yhtenäisyyttä.

Mielestäni talouden ohjauksen ja hallinnan suhteen tähän asti saavuttamamme edistyminen on merkki siitä, että me voimme – kun kaikilla osapuolilla on riittävästi poliittista tahtoa – tehdä EU:sta vaikutusvaltaisemman toimijan maailmassa kansalaistemme eduksi. Jotta näin tapahtuisi, on selvää, että me tarvitsemme poliittista tahtoa ja tunteen yhteisestä päämäärästä sekä EU:n toimielimissä että kaikissa jäsenvaltioissamme. Haluan vedota teihin tänään seuraavasti: lisää yhtenäisyyttä, lisää lähentymistä, lisää yhteistä päämäärää.

  Joseph Daul, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, luin eilen sanomalehdestä mielipidemittauksesta, jonka mukaan 70 prosenttia ranskalaisista on sitä mieltä, että kriisi jatkuu yhä ja että sitä ei ole vielä ratkaistu. Olen varma, että laajempi Euroopassa toteutettava tutkimus tuottaisi samat tulokset.

Meidän on siksi puututtava kansalaistemme aiheellisiin huoliin. He elävät vaikeita aikoja, eivätkä siedä hidasta ja monimutkaista päätöksentekomenettelyä EU:n ja maailmanlaajuisella tasolla. Useat näistä ihmisistä ovat kysyneet minulta, mitä me teemme ja mitä EU tekee heidän ja heidän perheensä hyväksi. Ihmiset ovat peloissaan. Samaan aikaan huomaan, että yhä useammat poliitikot ja yhä useammat maat, jopa täällä Euroopan parlamentissa, käyttävät, manipuloivat ja hyödyntävät tätä pelkoa ja ahdistusta, eivätkä esitä mitään ehdotuksia.

Tämä populistinen lähestymistapa, joka vääristää politiikkaamme, on vakava. Haluankin mainita, että tämä ei ole oikea tapa ratkaista todellisia ja vakavia ongelmia, joita maamme ja EU maailmassa kohtaavat. Mielestäni poliittisten puolueiden ja parlamentin ryhmien, jotka vastustavat tällaista populismia ja kansankiihotusta, pitäisi ottaa enemmän kantaa asiaan.

Ei, kriisiin ei vastata karttamalla sitä tai turvautumalla protektionismiin. Ei, vallitsevaan kriisiin ei ole nopeaa tai helppoa ratkaisua. Ei, me emme voi kääntää selkäämme yhteisvastuullisuudelle tai ponnisteluille kaikkien maiden vahvistamiseksi globalisaation takia, ja ymmärtää sitten lopulta, että me tarvitsemme kumppaneita ankarina aikoina.

Meidän on opittava Irlannin tapahtumista, eikä tämä ole Irlannin arvostelua, arvoisa neuvoston puheenjohtaja ja arvoisa komission puheenjohtaja. Meidän on opittava läksymme, koska Irlannin vaikeudet eivät johdu vain pankeista vaan myös nykyisen hallituksen vuosien mittaan harjoittamasta vero- ja talouspolitiikasta. Kelttiläinen tiikeri, joka oli yksin vastuussa omasta kasvustaan ja jolla on epätyypillinen verotusjärjestelmä, hyvin vähän pankkialan sääntelyä ja kaikista muista Euroopan unionin jäsenvaltioista poikkeavat investointeja koskevat säännöt, todistaa nyt kiinteistökuplansa puhkeamista, kotitalouksien velkaantumista, ennätystyöttömyyttä ja pankkialan rampautumista. Irlannin hallitus on taannut koko pankkijärjestelmän, jonka sitoumukset ovat 480 miljardia euroa, tai kolme kertaa Irlannin BKT, mikä nostaa sen julkisen talouden vajeen 32 prosenttiin.

Nyt Irlannin hallitus on peräänkuuluttanut ja oikeutetusti saanut osakseen eurooppalaista yhteisvastuullisuutta. Olen siitä mielissäni, ja kuten komission jäsen Rehn totesi täällä Euroopan parlamentissa maanantaina, Irlannin pian saama apu turvaa koko euroalueen vakauden. Onko Irlannin hallitus kuitenkaan vuosien mittaan itse osoittanut tätä eurooppalaista yhteisvastuullisuutta, jota Dublin nyt oikeutetusti saa samoin kuin liittyessään EU:hun?

Kuinka monta kertaa jäsenvaltiot ovat yrittäneet yhdenmukaistaa verotusta, joka on tänä päivänä liiankin ilmeisellä tavalla euron hyvän hallintotavan perusedellytys? Joka kerralla muutamat samat maat vastustavat sitä.

En osoita ketään sormella, mutta mielestäni meidän on aika ottaa opiksi sellaisesta käyttäytymisestä tulevaisuutta silmällä pitäen. Kuten olen moneen kertaan sanonut täällä Euroopan parlamentissa, kriisi merkitsee mahdollisuutta tehdä muutos. Me emme saa arkailla muuttaa joitakin tapojamme, joilla ei ole ollut toivomaamme myönteistä vaikutusta.

Arvoisat parlamentin jäsenet, Eurooppa-neuvoston muutama viikko sitten hyväksymät toimenpiteet ja G20-ryhmän Soulissa sopimat suuntaviivat ovat askel oikeaan suuntaan, mutta ne eivät riitä. Toisin sanoen on tiedostettava yhteistyön välttämättömyys Euroopassa ja merkittävien alueellisten ryhmittymien keskuudessa, jotta voidaan puuttua rahoitusmarkkinoiden epävakauteen ja kaupan epätasapainoon sekä välttää valuuttasota.

Me kaikki tiedämme, että kaikissa näissä kysymyksissä maamme eivät yksinään kykene löytämään toteuttamiskelpoista pitkän aikavälin ratkaisua 500 miljoonan eurooppalaisen odotusten täyttämiseksi. Kuten alussa totesin, he odottavat poliitikkojensa – eli meidän kaikkien täällä ja kotona pääkaupungeissamme – tekevän tulevaisuuteen suuntautuvia päätöksiä.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kriisi on opettanut meille ainakin sen, että eilispäivät ratkaisut eivät välttämättä ole huomispäivän ratkaisuja. Maksamme korkean hinnan tämän käsittämisestä kriisin aikana, mutta maksamme vielä korkeamman hinnan, mikäli edelleen ummistamme siltä silmämme. Kehotan EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioiden hallituksia muuttumaan, oppimaan poliittisia opetuksia kriisistä ja lakkaamaan hakemasta yhteisvastuullisuutta silloin, kun se on liian myöhäistä.

Arvoisa puhemies, haluan sanoa vielä yhden asian. Tässä ei ole kyse neuvoston ja parlamentin välisestä kamppailusta; tässä on kyse perussopimusten täytäntöönpanosta, yhteisvastuun osoittamisesta ja yhteistyön tekemisestä. Tämän viestin haluan välittää teille, jotta me voisimme selviytyä kriisistä kansalaistemme tähden.

  Martin Schulz , S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kuunnellessani Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa havaitsin erilaisen äänensävyn kuin mitä komission puheenjohtaja käytti. Neuvoston puheenjohtaja on antanut meille selonteon. Arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy, mikäli sallin itseni antautua sen lumoihin, voin tulla vain siihen johtopäätökseen, että kaikki asiat ovat hyvällä mallilla. Jos taas kuuntelen puheenjohtaja Barrosoa, saan ennemmin sen vaikutelman, että "eräät viimeaikaisemmista kannanotoista eivät ole edistäneet yhtenäisyyttä". Näin komission puheenjohtaja totesi neuvostosta, joka teidän kertomanne mukaan toimii täydessä yhteisymmärryksessä.

Ei, Euroopassa vallitseva todellisuus on jokseenkin erilainen. Euroopassa vallitseva todellisuus on se, että EU on jakautunut kolmeen osaan: Saksaa ja Ranskaa edustaviin päätöksentekijöihin, muuhun euroalueeseen ja loppuihin jäsenvaltioihin, jotka eivät kuulu euroalueeseen ja joiden joukossa Yhdistyneellä kuningaskunnalla on erityisasema. Se on Euroopassa vallitseva todellisuus.

Yhdistyneen kuningaskunnan erityisasemaa on myös tarkasteltava erityisesti. Merkelin ja Sarkozyn saksalais-ranskalainen päätöksentekokumppanuus on tehnyt sopimuksen pääministeri Cameronin kanssa. Kaikki tietävät sen, ja se on myös sanottava avoimesti. Sopimus on seuraavanlainen: "Perussopimusta on tarkistettava vakaussopimusta varten". "Hyvä on", Cameron sanoo, "se ei ole helppoa, koska parlamentin alahuoneessa on takapenkkiläisiä, jotka eivät halua sitä, mutta siinä tapauksessa, että onnistun, haluan erilaisen talousarvion". Siihen Angela Merkel ja Nicolas Sarkozy vastaavat: "Hyvä, tehkäämme niin".

Se on Euroopassa vallitseva todellisuus. Sillä ei ole mitään tekemistä yhteisön hengen kanssa, ja lisäksi se on lähestymistapa, joka tuhoaa Euroopan unionin yhtenäisyyden, ja pitkällä aikavälillä se tuhoaa myös Euroopan unionin. Pelkään, että jotkut ihmiset haluavat, että niin tapahtuu. He osoittavat sille innokkaasti suosiotaan. Kyseiset Euroopan parlamentin jäsenet istuvat tuolla.

(Suosionosoituksia)

Mikäli emme halua, että nämä ihmiset antavat tulevaisuudessa määräykset tällä mantereella, meidän on johdettava Eurooppaa eri suuntaan.

(Välihuomautuksia)

Yritän jatkaa. Jäsen Langen kiihtyy aina niin helposti. Vakaussopimuksen uudistaminen EU:ssa tehdään riippuvaiseksi sellaisen maan hyväksynnästä, joka ei edes kuulu euroalueeseen. Angela Merkel on suostumassa perussopimuksen tarkistamiseen aikana, jolloin kukaan täällä Euroopan parlamentissa ei osaa ennustaa, mitä Irlannissa tulee tapahtumaan. En myöskään ole varma siitä, hyväksytäänkö Euroopan unionista tehdyn sopimuksen tarkistaminen Irlannissa yhtä kitkattomasti kuin Eurooppa-neuvoston kokouksesta antamassanne selonteossa esititte.

Angela Merkelin mukaan yksityinen sektori on otettava mukaan. Komission jäsen Rehn, haluan esittää teille kysymyksen, joka koskee Irlannin yksityistä sektoria. Miten oli itse asiassa mahdollista, että Irlannin pankit läpäisivät stressitestit? Voitteko selittää sen meille?

Se mitä Angela Merkel tekee, muodostaa stressitestin eurolle. Kerron teille, mitä on tekeillä: yksityisen sektorin osallistuminen on hyvä asia, ja on oikein, että se on osallisena. Euroopan parlamentissa – pidän kiinni tästä – me päätimme laajan yksimielisyyden vallitessa tavasta ottaa yksityinen sektori mukaan, nimittäin ottamalla käyttöön Euroopan laajuisen pääomasiirtojen transaktiomaksun.

(Suosionosoituksia)

Tästä keskusteltiin lyhyesti G8-ryhmän huippukokouksessa, jossa todettiin, että "ei, me emme halua pääomasiirtojen transaktiomaksua". Silloin me totesimme, että "hyvä on, unohdetaan se sitten". Iltapäivällä kahvitauon aikana pääomasiirtojen transaktiomaksu haudattiin. Se olisi ainoa tapa yksityisen sektorin saamiseksi osallistumaan siten, että se todella vaikuttaisi kyseiseen yksityiseen sektoriin. Nyt sanotaan, että Yhdistynyt kuningaskunta ei halua sitä. Päättääkö Yhdistynyt kuningaskunta tosiasiassa kaikesta Euroopassa? Mitä jos ottaisimme pääomasiirtojen transaktiomaksun käyttöön ensin esimerkiksi euroalueella, ja sanoisimme, että perimme siten yksityiseltä rahoitusalalta maksuja euroalueella.

(Välihuomautuksia)

Minä toistan, mitä hän sanoi, jotta tulkit voivat tulkata sen teille: "yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja". Niin tämä mies sanoi.

Lopetan pian. Kun tämä Euroopan parlamentin jäsen kävelee istuntosalissa ja huutaa "yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja", minulla on vain yksi asia sanottavana: ne ihmiset, jotka sanoivat näin Saksassa, ovat ihmisiä, joiden ajattelutapaa minä vastustan, mutta uskon, että tämän herrasmiehen näkemykset ovat lähempänä kyseistä ajattelutapaa kuin minun näkemykseni.

  Joseph Daul (PPE). – (FR) (osoittaen sanansa jäsen Bloomille) En voi hyväksyä, mitä te sanoitte. Elämme demokraattista aikaa ja demokraattisessa järjestelmässä. Pyydän teitä esittämään virallisen anteeksipyynnön, tai muuten me teemme virallisen valituksen. Jotkut ihmiset ovat sanoneet vähemmän kuin te äsken – se ei ole oikein.

(Suosionosoituksia)

Hän oli lähellä lisätä, että kysymyksen ratkaisemiseksi perustetaan keskitysleirejä.

  Puhemies. – (EN) Arvoisat kollegat, meidän on siirryttävä eteenpäin. Otan sen huomioon. Luen teille työjärjestyksen 152 artiklan 1 kohdan: "Puhemies kehottaa jäsentä, joka häiritsee istunnon asianmukaista kulkua tai jonka käyttäytyminen ei ole 9 artiklan asiaa koskevien määräysten mukaista, palaamaan järjestykseen". Arvoisa kollega, pyydän teitä esittämään anteeksipyyntönne läsnä oleville jäsenille.

  Godfrey Bloom (EFD). – (EN) Martin Schulzin näkemykset sopivat tähän yhteyteen. Hän on epädemokraattinen fasisti.

  Puhemies. – (EN) Arvoisat kollegat, me odotimme jotain aivan muuta. Emme halua, että keskusteluamme häiritään tuollaisella tavalla. Arvoisa kollega, kutsun teidät tapaamiseen kanssani, ja meidän on päätettävä seuraavista toimista.

Meidän on mahdotonta keskustella tällaisessa ilmapiirissä. Arvoisa kollega, kuten näette, istuntosalissa vastustetaan erittäin voimakkaasti teidän käytöstänne. Luen 152 artiklan 3 kohdan äidinkielelläni.

(PL) "Jos häirintä jatkuu tai jäsen rikkoo sääntöjä uudelleen, puhemies voi kieltää häntä käyttämästä puheenvuoroa ja poistaa hänet istuntosalista istunnon loppuajaksi. Jos rikkomus on erityisen vakava, puhemies voi turvautua jälkimmäiseen toimeen myös ilman toista kehotusta palata järjestykseen. Pääsihteeri huolehtii viipymättä parlamentin vahtimestareiden ja tarvittaessa turvallisuushenkilöstön avustuksella, että tällaiset järjestyksenpidolliset toimenpiteet pannaan täytäntöön".

Jäsen Bloom, kuten näette, istuntosalissa olevien Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö ei voi mitenkään hyväksyä käytöstänne. Minunkin on mahdoton hyväksyä käytöstänne. Siksi minun on pyydettävä teitä poistumaan istuntosalista.

(EN) Kuten tiedätte, te voitte keskustella ja ilmaista mielipiteitänne, mutta ette saa häiritä siten muita. Muuten me emme saa pidettyä järjestystä yllä istuntosalissa.

  Guy Verhofstadt, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan sanoa, että mielestäni äskeinen tapaus on hyvin vakava. Olen myös sitä mieltä, että poliittisten ryhmien on esitettävä tänään yhteinen kanta vastauksena tähän asiaan. Toivonkin, että kaikki poliittiset ryhmät – lukuun ottamatta tietenkin kyseisen jäsenen ryhmää – tukevat hyvin selkeällä tavalla toimia, joihin te olette ryhtynyt estääksenne tällaista tapahtumasta enää koskaan uudelleen.

(Suosionosoituksia)

Mielestäni se, mitä jäsen Daul sanoi Irlannista – koska hän on tehnyt täydellisen analyysin Irlannin tilanteesta – pitää täysin paikkansa. Haluan kuitenkin sanoa hänelle, että mikäli olisimme lokakuussa 2008 rahoituskriisin alkaessa laatineet pankeille eurooppalaisen pelastussuunnitelman, jota komissio esitti mutta jonka jäsenvaltiot torjuivat, Irlanti ei olisi koskaan joutunut nykyisiin ongelmiin. Ehdotus hylättiin lokakuussa 2008 toteamalla, että "ei, se ei ole tarpeen. Meillä Saksassa on tarpeeksi rahaa, jotta voimme ratkaista ongelmamme itse". No, me näimme, mitä siitä seurasi.

Toiseksi haluan puuttua nyt käsiteltävään kysymykseen, koska siihen liittyy yhä jännitteitä. Omasta puolestani toivon, että euron kurssi on huomenna tai ylihuomenna jälleen vakaa, koska nyt se ei vielä ole sitä. Mielestäni se, mitä Euroopan keskuspankin pääjohtaja ja komission jäsen Rehn eilen sanoivat, on otettava erittäin vakavasti.

Mielestäni se, mitä Jean-Claude Trichet sanoi eilisen keskustelun aikana – jonka aikana ei ollut kovin montaa henkilöä läsnä – on erittäin merkityksellistä. Hän sanoi, että paketti ei riittäisi euroalueen vakauden palauttamiseen. Meillä täällä Euroopan parlamentissa on siksi erityinen vastuu, koska me osallistumme yhteispäätösmenettelyihin kaikilla näillä alueilla. Se on otettava vakavasti. Mikä tässä tarkalleen ottaen on ongelmana? Maailmassa ei ole valuuttaa, jota valtio ei tukisi, yhteistä talouspolitiikkaa, strategiaa ja yhteisiä joukkolainamarkkinoita. Meidän mielestämme euroalueella on mahdollista toimia 16 valtionhallinnon, 16 joukkolainamarkkinoiden ja 16 erilaisen talouspolitiikan puitteissa; mielestäni tämä on se perusta, jonka puitteissa meidän on toimittava, ja se johtopäätös, joka meidän on tehtävä. Meidän on edettävä neuvoston päätöksiä pidemmälle. Arvoisa komission jäsen Rehn, mielestäni meidän on edettävä komission ehdotuksia pidemmälle ja tuettava pääjohtaja Trichet'tä.

Mikäli Jean-Claude Trichet, joka sentään on vastuussa euron vakaudesta, kehottaa Euroopan parlamenttia ja muita eurooppalaisia viranomaisia vahvistamaan pakettia, ainoa päätös, jonka me voimme tehdä rahoitusmarkkinoiden hyväksi, on vahvistaa pakettia, yhteisöllistää, ottaa käyttöön täysin automaattisia seuraamuksia – joita ei ole käytössä tällä hetkellä – ja luoda euroon perustuvat joukkolainamarkkinat. Kreikan ja Saksan sekä Irlannin ja Saksan väliset erot eivät häviä ilman yhteisiä joukkolainamarkkinoita. Oikeasti tehokas lisäseuraamus voitaisiin myös ottaa käyttöön niitä maita varten, jotka eivät noudata vakaussopimusta.

Lopuksi haluan todeta, että me tarvitsemme sellaista todellista talouden ohjausta ja hallintaa, joka lisää investointeja. Mikäli Saksan hallitus peräänkuuluttaa sitä tarkoitusta varten perussopimuksen 136 artiklan muuttamista, muutetaan sitä sitten. Tehkäämme myös se, mikä on välttämätöntä, ja sisällyttäkäämme todellinen talouden ohjaus ja hallinta sekä täysin automaattiset seuraamukset 136 artiklaan tulevaisuudessa. Kääntäkäämme nämä perussopimukseen tehtävät muutokset todelliseksi tilaisuudeksi valmistella euroa tulevaisuutta varten ottamalla käyttöön talouden ohjaus ja hallinta euroalueella ja Euroopan unionissa.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, siinä tapauksessa, että komissio saa ajamansa talouden ohjauksen ja hallinnan – jota tekin, jäsen Verhofstadt, sille haette – onko kantanne se, että komissio tekee aina oikeat päätökset?

  Guy Verhofstadt (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, luotan uskoakseni enemmän Euroopan komission aikeeseen ryhtyä toimenpiteisiin niitä maita vastaan, jotka eivät sovella vakaussopimusta, kuin neuvostoon, jossa hallitusten päämiehet ovat. Olin yhdeksän vuotta neuvostossa, enkä koskaan nähnyt minkään maan edustajan osoittavan toista sormella ja sanovan, että "te ette sovella vakaussopimusta".

Me näimme sen vuosina 2004 ja 2005 Ranskan ja Saksan osalta. Ne eivät soveltaneet vakaussopimusta, eikä kumpaakaan maata vastaan kohdistettu seuraamuksia. Siksi Euroopan komission, joka on yhteisön toimielin ja joka todella noudattaa Monnet'n ja Schumanin menetelmää, on otettava johtoasema tässä kysymyksessä.

  Barry Madlener (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, juuri niin. En voinut osallistua keskusteluun, kun te poistitte istuntosalista Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuoluetta edustavan kollegamme. Haluan kuitenkin esittää vastalauseen sääntöjen puolueellisen täytäntöönpanon takia. Jäsen Schulz kutsui kollegaani jäsen van der Stoepia fasistiksi täällä tässä istuntosalissa, ettekä te tehnyt mitään; anteeksipyyntöjä ei ollut odotettavissa. Jäsen Schulzia vastaan ei ryhdytty mihinkään toimiin. Se, mitä jäsen Schulz tekee nyt, on täysin sama...

(Puhuja jatkoi, mutta hänen mikrofoninsa suljettiin.)

  Puhemies. – (PL) Minun on lopetettava tämä keskustelu. Jos teille jäi jotain epäselväksi siitä, mitä äsken tapahtui, voitte tulla keskustelemaan siitä kanssani. Olen valmis keskustelemaan kanssanne. Keskustelemme siitä yhdessä.

(EN) Jäsen Farage, kuten tiedätte, pyysin myös teitä keskustelemaan eräistä erittäin tärkeistä seikoista, ja puutuin asiaan henkilökohtaisesti teidän takianne. Kerroin teille näkökannastani, ja se tuli teille täysin selväksi. Tältä kannalta katsottuna kysyin teiltä myös, kyseenalaistitteko te päätökseni mitenkään.

  Rebecca Harms, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, näin kireässä ilmapiirissä on melko vaikeaa puhua. Se on myös jossain määrin havainnollistaa tilannetta, johon Euroopan unioni voisi joutua, mikäli me emme jälleen kerran muotoile EU:n politiikkaa huolellisemmin ja päättäväisemmin. Jäsen Schulz, minun näkemykseni on se, että ongelmana eivät ole perussopimukseen tehtävät pienet muutokset, joita Saksa haluaa ja tarvitsee – koska rahoituskriisi ei ole luonnonkatastrofi. Ongelma on ennemminkin se, että tässä kriisissä Eurooppa-neuvosto ja erityisesti Eurooppa-neuvoston suurten maiden edustajat eivät enää kykene varmistamaan, että Brysselin kokouksen myönteinen kipinä leviää yhteiskuntaan Euroopan unionin jäsenvaltiossa. Mielestäni on todella outoa, kuinka nopeasti tämä Eurooppa-myönteinen henki on kadonnut. Mielestäni outoa on myös se, että kaikista maista juuri Saksa, joka hyötyi niin paljon yhteisvastuullisuudesta kaukaisessa ja viimeaikaisemmassa yhteisessä menneisyydessämme, ei enää kykene johdattamaan meitä pois keskustelusta, jota nykyisin leimaa itsekkyys ja pikkumaisuus, kohti keskustelua siitä, miksi on oikein, että EU:n jäsenvaltiot ovat sitoneet kohtalonsa niin tiiviisti yhteen, ja siitä, miksi neuvosto ja myös te, puheenjohtaja Van Rompuy, ette enää onnistu selittämään kansalaisille, joiden epävarmuutta jäsen Daul niin osuvasti kuvasi, miksi tästä kriisistä voidaan selviytyä vain siinä tapauksessa, että me teemme yhteistyötä, emmekä kilpaile toisiamme vastaan. Tällaisen hengen täydellinen puuttuminen on yksi ongelmistamme.

Toinen seikka on se, että ei ole annettu rehellistä poliittista lausuntoa siitä, että me emme ole pelastamassa kaikkia kreikkalaisia tai kaikkia irlantilaisia – olemme kummassakin tapauksessa pelastamassa pankkeja – ja siitä että Irlannin tapaus ei ole vain Irlannin kriisi. Se on myös Saksan kriisi ja Yhdistyneen kuningaskunnan kriisi, vaikka te ette välttämättä haluaisikaan kuulla tätä viestiä. Mielestäni rehellisyys tarjoaa perustan kansalaisten taivuttelemiseksi todella tukemaan sitä, mistä Brysselissä päätetään näinä kriisin aikoina.

Kolmanneksi totean, että mielestäni jäsen Verhofstadt on täysin oikeassa. Talouden ohjauksen ja hallinnan on nyt hahmotuttava. Me kaikki tiedämme sen. Riippumatta siitä, kuinka usein neuvosto tai komissio ilmoittaa haluavansa ryhtyä tarvittaviin toimiin mahdollisimman pian, hälytyskelloni soivat, koska juuri tämä Eurooppa-myönteisen yhteisvastuun hengen puuttuminen tarkoittaa, että näihin tarvittaviin ja loogisiin toimiin yhdentymisen edistämiseksi ei ryhdytä. On yksi asia puhua verojen polkemisesta Irlannissa. Sen suhteen on tapahduttava muutoksia. Miten se tapahtuu, onkin eri asia. Milloin ja minkälaisella aikataululla, on jälleen eri asia. Yleisesti ottaen jäsenvaltioiden on kuitenkin koordinoitava veropolitiikkaansa, koska muuten asiat eivät enää suju hyvin Euroopan unionissa.

Meidän pitäisi suhtautua vakavasti erääseen keskusteluun, koska se on asetettu tärkeään asemaan: velkojien osallistuminen, lainan uudelleenjärjestely, myös niiden osalta, jotka olivat suoraan kriisin aiheuttajia. Minun on sanottava teille, että minun on erittäin vaikeaa päättää, mikä on tässä suhteessa oikein ja mikä väärin. Me tiedämme, että lähtölaskenta on alkanut Espanjan ja Portugalin osalta. Me tiedämme, että on vain ajan kysymys, kunnes nekin kaipaavat yhteisvastuuta ja kriisinhallintaa. En tiedä, tekisimmekö itsellemme palveluksen, jos me nyt ottaisimme velkojat mukaan, vai olisiko nyt itse asiassa parempi todeta, että me haluamme talouden ohjausta ja hallintaa, haluamme tiukkaa pankki-alan sääntelyä, haluamme pääomasiirtojen transaktiomaksun tai varallisuusveroja niille, jotka hyötyvät kriisistä. Meidän on pohdittava tätä yhdessä. Ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä esittää ikään kuin tässä asiassa ei tarvitsisi tehdä mitään päätöstä. Kiitän teitä huomiostanne.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Kay Swinburne, ECR-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, kerrankin sekä Eurooppa-neuvosto että tiedotusvälineet vaalipiirissäni Walesissa käsittelevät kahta samaa keskeistä aihetta. Ensinnäkin sitä, miten EU selviytyy Irlannin tilanteesta, ja toiseksi sitä, miten EU:n talousarvion umpikuja ratkaistaan. Me annamme Walesissa suurta arvoa saamillemme EU:n varoille, ja kaikki äänestäjäni ymmärtävät, että euroalueen on oltava vakaa. Näistä kahdesta aiheesta kuitenkin keskustellaan Cardiffissa ja Brysselissä aivan eri tavoin.

Brysselissä Euroopan parlamentin puitteissa me käsittelemme näitä kahta aihetta erikseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston vastaus euron pelastamiseksi on se, että me tarvitsemme parempaa talouden ohjausta ja hallintaa, lisää määräyksiä kansallisille hallituksille ja täytäntöönpanoa sakkojen ja seuraamusten kautta.

Pääkaupungissani Cardiffissa – ja varmasti myös Dublinissa – me katsomme talousarvion osalta, että vaikka jäsenvaltioiden olisi lakattava olemasta itsekkäitä ja asetettava EU suuremmassa määrin omien tarpeidensa edelle, loppujen lopuksi on kyse siitä, miten ja mihin veronmaksajien rahat pitäisi käyttää. Kansa tietää, että säästöpaketit ovat välttämättömiä. Ihmisille kerrotaan päivittäin, kuinka velkaantuneita heidän maansa tarkalleen ottaen ovat. He tietävät, että vaikeita päätöksiä on tehtävä, mutta he haluavat myös päättää, miten heidän kovalla työllä ansaitsemansa rahat käytetään. Useille äänestäjille on liikaa se, että heitä pyydetään antamaan vielä enemmän rahaa EU:n hankkeiden rahoittamiseen entisestään kasvaneen EU:n talousarvion myötä aikana, jolloin heitä pyydetään luopumaan osasta julkisen sektorin eläkkeitään, tai joissain tapauksissa jopa osasta perushyvinvointiaan, josta he ovat tulleet riippuvaisiksi.

Se, että EU itse myöntää, että se ei ole onnistunut riittävän hyvin omien määräystensä ja normiensa täytäntöönpanossa euroalueella, tuskin kannustaa kansalaisia antamaan sille vielä enemmän rahaa. Näinä julkisten menojen leikkaamisen aikoina tarkastellessamme jäsenvaltioiden talouden ohjausta ja hallintaa koskevia määräyksiä meidän on Euroopan parlamentissa kunnioitettava jäsenvaltioiden paineita ja hyväksyttävä, että kaikkia EU:n toimielinten kiireettömiä hankkeita pitäisi lykätä, jotta saisimme aikaan EU:n talousarvion, jossa otetaan huomioon taloudellisesti vaikeat ajat.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  William (The Earl of) Dartmouth (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, ymmärtääkö puhuja, että nk. EU:n varat, jotka hänen äänestäjänsä ovat hänen mukaansa saaneet, ovat yksikertaisesti Yhdistyneen kuningaskunnan omia rahoja, jotka palautetaan mutta jotka palautetaan vain osittain ja vasta sen jälkeen, kun Euroopan unioni on kuorinut päältä pelipankin hoitajan osansa? Ymmärtääkö parlamentin jäsen sen?

  Kay Swinburne (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, kuten parlamentin jäsen tietää, ymmärrän täysin, mistä rahat tulevat ja ketkä ovat EU:n talousarvion nettomaksajia. Äänestäjäni Walesissa näkevät kuitenkin vain sen, että he saavat investointeja tärkeisiin hankkeisiin, koska Walesissa on itse asiassa alhaisempi BKT kuin millään muulla alueella Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Siksi aion aina puolustaa vaalipiiriini osoitettua EU:n rahoitusta.

  Lothar Bisky, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, jos valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat sopineet pysyvän kriisinhallintamekanismin luomisesta euroalueen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi, voin vain olla siitä mielissäni. Puheenjohtaja Van Rompuyn talouden ohjaustyöryhmän useita kuukausia kestäneen työn lopputuloksissa on paljon toivomisen varaa – vaikka minun näkemykseni niistä ovatkin erilaisia. Nyt pyritään valvomaan talousarvioita mahdollisimman tiukasti pitkän aikavälin alijäämien välttämiseksi, mutta orastava toipuminen kriisistä vaarantuu heti julkisten menojen radikaalin leikkaamisen takia. Se ei ole pelkästään erittäin haitallista, se on mielestäni myös järjetöntä. Näyttää siltä, että emme ole oppineet mitään vakaus- ja kasvusopimuksesta saamistamme kokemuksista. Ei ole mahdollista määrätä lisää sakkorangaistuksia maalle, joka jo on raskaasti velkaantunut. Avustamiskielto sekä vakaus- ja kasvusopimus tuhoavat rahaliiton jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuullisuuden.

Saneleeko talous politiikkamme? Jälleen kerran kansalaiset joutuvat kantamaan kriisin seuraukset. Odotettavissa on palkkojen polkemista ja sosiaalista polkumyyntiä, leikkauksia koulutuksen alalla ja työttömyyden lisääntymistä. Se lisää entisestään kriisistä kärsivien maiden taakkaa ja vaikeuttaa niiden toipumista. Ei ole mitään järkeä lisätä painetta esimerkiksi Irlantia, Kreikkaa tai Portugalia kohtaan. Euroopassa vallitsevia suuria taloudellisia eroja pitäisi ennemminkin pienentää eli me tarvitsemme talouden ohjausta ja hallintaa. Me haluamme sosiaalisen ja oikeudenmukaisen Euroopan, joka perustuu yhteisvastuullisuuden periaatteeseen. Politiikan etusija talouteen nähden on säilytettävä tai palautettava takaisin.

  Nigel Farage, EFD-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy on toiminut tehtävässään vuoden. Sinä aikana koko rakennelma on alkanut sortua. Tilanne on kaoottinen. Rahat ovat loppumassa. Minun pitäisi kiittää puheenjohtaja Van Rompuyta. Hänestä pitäisi ehkä tehdä euroskeptisen liikkeen kansikuvapoika.

Katsokaapa ympärillenne istuntosalissa tänä aamuna, puheenjohtaja Van Rompuy. Katsokaa näitä kasvoja. Näette pelkoa. Näette suuttumusta. Vanha Barroso-parka näyttää siltä kuin olisi nähnyt aaveen. He alkavat ymmärtää, että peli on menetetty. Siitä huolimatta pyrkiessään epätoivoisesti säilyttämään unelmansa he haluavat poistaa järjestelmästä loputkin jäljellä olevat demokratian rippeet. On aika selvää, että kumpikaan teistä ei ole oppinut mitään. Puheenjohtaja Van Rompuy, kun te itse sanotte, että euro on tuonut meille vakautta, voisin kai onnitella teitä siitä, että teillä on huumorintajua. Eikö tässä kuitenkin ole kyse vain bunkkerimentaliteetista?

Kiihkomielisyytenne on tullut esiin. Totesitte, että on valheellista uskoa siihen, että kansallisvaltio voisi olla olemassa 2000-luvun globalisoituneessa maailmassa. Se saattaa olla totta Belgian tapauksessa – siellähän ei ole ollut hallitusta puoleen vuoteen – mutta meidän muiden osaltamme unionin jokaisessa jäsenvaltiossa (ehkä tämä on syy siihen, että näemme kasvoilla pelkoa) ihmiset sanovat yhä useammin: "Me emme halua sitä lippua, me emme halua hymniä, emme halua tätä poliittista luokkaa. Me haluamme, että koko homma heitetään historian roskakoriin".

Koimme kreikkalaisen tragedian aikaisemmin tänä vuonna, ja nyt meillä on edessämme Irlannin tilanne. Tiedän, että se johtuu paljolti Irlannin poliitikkojen tyhmyydestä ja ahneudesta. Heidän ei olisi ikinä pitänyt liittyä euroalueeseen. He kärsivät alhaisista koroista, epäaidosta noususuhdanteesta ja valtavasta vararikosta. Miettikää, miten te vastaatte heille. Kun heidän hallituksensa on kaatumassa, heille sanotaan, että olisi sopimatonta järjestää parlamenttivaalit. Itse asiassa komission jäsen Rehn sanoi, että heidän on päätettävä ensin talousarviostaan, ennen kuin he saisivat järjestää parlamenttivaalit.

Keitä te oikein luulette olevanne? Te olette todellakin hyvin vaarallisia ihmisiä. Pakkomielteenne eurovaltion luomisesta tarkoittaa, että te voitte huoleti tuhota demokratian. Näytätte olevan iloisia siitä, että miljoonat ihmiset ovat työttömiä ja köyhiä. Lukuisten miljoonien on kärsittävä, jotta teidän eurounelmanne voi jatkua.

Se ei tule onnistumaan, koska Portugali on seuraavana vuorossa. Portugalilaisten velan taso on 325 prosenttia BKT:sta, joten he ovat luettelossa seuraavana. Sitten ennustan, että Espanja on seuraava. Espanjan apupaketti olisi seitsemänkertainen Irlantiin verrattuna, ja sillä hetkellä kaikki avustusrahat olisivat mennyttä. Mitään ei olisi enää jäljellä.

Se on vielä taloustiedettäkin vakavampaa, koska jos te ryöstätte ihmisiltä heidän identiteettinsä, jos te ryöstätte heiltä demokratian, heille ei jää jäljelle kuin nationalismi ja väkivalta. Voin vain toivoa ja rukoilla, että markkinat tuhoavat eurohankkeen, ennen kuin se oikeasti tapahtuu.

  Angelika Werthmann (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, nykyisen rahoituskriisin voittamiseksi meidän on tehtävä perustavaa laatua olevia muutoksia EU:n taloudelliseen vastuuseen: lisättävä talouden kurinalaisuutta sekä talouspolitiikan valvontaa ja kehitettävä kriisinhallinnan koordinointia. Vakaus- ja kasvusopimuksen vahvistaminen johtaisi väistämättä taloudellisen vastuun lisääntymiseen.

Perättäiset seuraamukset voitaisiin ottaa käyttöön julkisen talouden valvontaprosessin varhaisessa vaiheessa, ja alijäämää koskeva peruste sekä julkinen velka otettaisiin huomioon. Uusi kriisinhallintamekanismi tarkoittaa muun muassa sitä, että esimerkiksi pankit ja vakuutusyhtiöt voidaan asettaa vastuuseen. Kehotan näitä laitoksia toimimaan vastuullisemmin veronmaksajia kohtaan.

Haluan sanoa vielä yhden asian Cancúnin ilmastokokouksesta. EU haluaa puhua yhdellä äänellä. Nämä vaikeat ajat tarjoavat erityisesti tilaisuuden investoida esimerkiksi uusiutuviin energialähteisiin ja energiatehokkuuteen, mikä parantaisi ympäristön tilaa ja olisi hyväksi kasvupolitiikallemme.

  Marianne Thyssen (PPE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, hyvät parlamentin jäsenet, pankkikriisin, talouskriisin ja julkisen talouden kriisitilanteiden myötä olemme viimeisten kahden ja puolen vuoden aikana todellakin oppineet ja kokeneet enemmän kuin koskaan siitä, mitä kriisit ovat. Tähän mennessä etenkin EU:n tason viranomaisten toimet ovat olleet hyviä. Euron olemassaolo ja vastustuskyky sekä Euroopan keskuspankin täsmälliset toimet ovat estäneet tilannetta kärjistymästä. "Yhtenäisyys on voimaa". Näin olemme oppineet Euroopassa, ja yhteisvastuu toimii. Nykyinen tilanne kuitenkin osoittaa, että meidän on jatkettava rakenteellisia mukautuksia ja että meidän on todellakin pyrittävä talouden ohjaukseen ja hallintaan. Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, vaikka euro tuudittikin meidät pitkään uneen, meidän on pidettävä kriisin vakavuutta herätyksenä, jotta voimme tulevaisuudessa hyödyntää täysimääräisesti eurooppalaista vahvuuttamme. Rahoitusala, julkiset talousarviot ja julkinen velka sekä makrotalouden epätasapainon korjaaminen vaativat ankaria määräyksiä ja riittäviä valvontamekanismeja. Niitä tarvitaan luottamuksen palauttamiseksi, kilpailukyvyn tehostamiseksi, talouskasvun edistämiseksi sekä työpaikkojen ja vaurauden lisäämiseksi. Toivon, että ankarat toimenpiteet eivät lannista ketään siksi, että jäsenvaltiot esittävät Euroopan unionin mörkönä, koska totuus on, että jäsenvaltiot tarvitsevat ulkoista painostusta, ehkä jopa mörköä, koska ne eivät selviä tehtävästä yksin globalisaation aikana. Arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, lukemamme päätelmät, jotka ovat erittäin suurelta osin teidän ohjaustyöryhmänne aikaansaannosta, saattavat unionin välttämättömien rakenneuudistusten tielle, ja siinä suhteessa olemme niihin tyytyväisiä. Minulla on kuitenkin kaksi kysymystä. Ensimmäinen koskee sitä, että yli puolet talouden ohjausta ja hallintaa koskevasta paketista edellyttää yhteispäätösmenettelyä. Kuitenkin te pyydätte, että päätöksenteossa käytettäisiin nopeutettuja menettelyjä. Mahdatteko te siinä tapauksessa jättää talous- ja rahoitusasioiden neuvostolle (Ecofin) riittävästi liikkumavaraa neuvotella Euroopan parlamentin kanssa ja antaa parlamentille mahdollisuuden osallistua päätöksentekoon täysipainoisesti, koska sitä me haluamme. Toinen kysymykseni koskee sitä, että Eurooppa-neuvosto vastustaa seuraamusjärjestelmän automaattisuutta: ei tarkisteta perussopimusta, ei avata Pandoran lipasta. Toisaalta te kuitenkin itse ehdotatte perussopimuksen tarkistamista pysyvän kriisinhallintamekanismin perustamisen mahdollistamiseksi – mekanismin, jota me tarvitsemme. Ihmettelen, mitä Pandoralle silloin tapahtuu. Kiitän vastauksistanne jo etukäteen.

Puhetta johti
varapuhemies Libor ROUČEK

  Stephen Hughes (S&D). – (EN) Arvoisa puhemies, olemme varmasti kaikki samaa mieltä siitä, että valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat äärimmäisen kiireisiä naisia ja miehiä. Siksi mielestäni onkin hyvin hämmentävää, että he kokoontuvat noin kolmen kuukauden välein ja tuhlaavat suunnattomasti aikaa ja rahaa päättääkseen hyvin vähän kriisiin liittyvistä toimenpiteistä, mitä Irlannin äskettäiset tapahtumat voimakkaasti korostavat.

Otetaan esimerkiksi ajatus pääomasiirtojen transaktiomaksusta. Se oli esityslistalla maaliskuun, kesäkuun ja lokakuun huippukokouksessa. Niistä jokaisessa neuvosto siirsi asian käsittelyn seuraavaan Eurooppa-neuvoston kokoukseen. Nyt sen käsittely on siirretty joulukuussa pidettävään neuvoston kokoukseen ja luultavasti sitäkin pidemmälle, hamaan tulevaisuuteen. Meidän on otettava pikaisesti suuri harppaus eteenpäin talouden ohjauksen ja hallinnan suhteen; me tarvitsemme näkemyksiä ja toimia, keskinäistä yhteisvastuullisuutta ja tiivistä koordinointia. Niiden sijaan saamme aikaan vain hämmennystä, epäröintiä ja keskinäistä epäluottamusta, joka johtaa vakauden sijasta pysyvään epävakauteen.

Eräät asiat ovat selviä. Vakaus- ja kasvusopimuksen tiukentaminen entisestään ei ensinnäkään riitä. Mikä pahinta, on olemassa huomattava vaara, että uusi järjestelmä sellaisena kuin sitä on ehdotettu vahvistaa loppujen lopuksi suhdanteita ja vaikuttaa siten kielteisesti kasvuun ja työpaikkojen luomiseen. Toiseksi talous- ja rahaliitosta on tehtävä paljon tehokkaampi todella tasapainotetun ja vaikuttavan talouspolitiikan koordinoinnin avulla, ei vain valvonnan ja seuraamusten avulla. Kolmanneksi, tavalla tai toisella on luotava yhteinen velanhoitojärjestelmä edes osalle julkisesta velasta – ehkä korkeintaan 60 prosentille BKT:sta.

Tällaisen euro-obligaatiojärjestelmän taloudelliset edut ovat valtavia ja selviä. Arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy, olette todistettavasti sanonut, että ette pidä poliitikoista, joilla on näkemystä. Uskon teidän suosivan käytännön toimia: ymmärrän sen. Mielestäni voitte nyt alkaa toimia yhdistääksenne nämä kaksi. Toivon, että tie on selvä ja että pääomasiirtojen transaktiomaksu ja tasapainoinen talouspolitiikan koordinointijärjestelmä ulottuvat pelkkää valvontaa ja yhteistä velanhoitoa pidemmälle. Puheenjohtaja Van Rompuy, mielestäni nyt on aika näkemyksille ja toimille.

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, on yksi asia, joka myös kansalaisten on ymmärrettävä: Euroopan unioni ei ole velkaantunut. Puhumme täällä jäsenvaltioiden velkakriisistä. Euroopan unioni on Euroopan ainoa poliittinen taso, jolla ei ole velkaa. Haluaisin sen myös pysyvän sellaisena. Euro on kuitenkin liittänyt kohtalomme yhteen. Siinä suhteessa jäsen Harms ja jäsen Schulz oikeutetusti valittelivat eurooppalaisen hengen puutetta. Deauville oli erehdys. Yhdistynyt kuningaskunta on kiristänyt Saksaa ja Ranskaa. Komission on määrättävä seuraamuksista, ei valtionvarainministereiden. Puheenjohtaja Van Rompuy, seuraamusten automaattinen luonne ennaltaehkäisevässä vaiheessa uhrattiin Deauvillessä. Valtiovarainministereiden on jälleen tehtävä päätös. Nämä olivat aikaisemmin vastuussa rahoituskriisin käynnistämisestä ja jäsenvaltioiden velkakriisistä.

Mitä talouden ohjaus ja hallinta tarkoittaa? Kaikki puhuvat talouden ohjauksesta ja hallinnasta, mutta mitä se tarkalleen ottaen tarkoittaa? Haluammeko todella, että Euroopan unioni puuttuu työmarkkinoidemme ja sosiaalipolitiikkamme yksityiskohtiin? Asiaan liittyy suuri kysymysmerkki. Oikeudellisen kehyksen säätäminen yrittäjyydelle, kasvun edistäminen, ne ovat kaikki hyviä toimia, mutta ennen kaikkea jäsenvaltioiden julkisen talouden saattaminen jälleen kuntoon – se tässä on haaste. Siksi EU-ohjausjakso on niin tärkeä, ja siksi se on toteutettava.

(Puhuja suostui vastaamaan sinisen kortin kysymykseen työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohdan mukaisesti)

  Martin Schulz (S&D). – (DE) Jäsen Graf Lambsdorff, tehän olette Saksan Vapaan demokraattisen puolueen liittovaltiotason toimeenpanevan komitean jäsen. Väitättekö, että Deauville oli erehdys myös puolueenne puheenjohtajan ja Saksan liittotasavallan varaliittokanslerin mielestä, vai onko se teidän oma mielipiteenne? Voimmeko pitää sitä Saksan Vapaan demokraattisen puolueen näkemyksenä vai pelkästään jäsen Graf Lambsdorffin näkemyksenä?

  Alexander Graf Lambsdorff (ALDE). – (DE) Arvoisa puhemies, tietenkin vastaan mielelläni kysymykseen. Jäsen Schulz on myös Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajiston jäsen. Myös hän antaa täällä silloin tällöin lausuntoja, jotka eivät välttämättä ole täysin yhteneväisiä. Haluan kuitenkin sanoa yhden asian: olisin kiitollinen jäsen Schulzille, jos hän voi kertoa minulle, kuka Saksan Vapaasta demokraattisesta puolueesta oli läsnä Deauvillessä. Annoimme suhteellisen selkeän lausuman tästä huippukokouksen lopussa.

Mielestäni arvostelimme täysin selkein sanoin keskeistä seikkaa eli luopumista seuraamusten automaattisesta luonteesta ennaltaehkäisevässä vaiheessa. Mikäli saamme muutoksen perussopimukseen, tämä korjataan jälkikäteen. Deauvillessä tehty päätös oli kuitenkin selvästi virhe.

  Philippe Lamberts (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, viimeisten 25 vuoden ajan liian useat jäsenvaltiot ovat noudattaneet talouskasvun mallia, joka on pääasiassa perustunut velkaan – sekä julkiseen että yksityiseen velkaan. Ongelma on se, että tämä velka tuki etupäässä rahoitusalan keinottelua ja kulutusta ennemmin kuin investointeja juuri silloin, kun muu maailma, esimerkiksi Kiina, Brasilia ja Intia, alkoi investoida. Historiankirjoissa aikanaan ehkä luonnehditaan tätä hetkeksi, jolloin Eurooppa todella joutui eksyksiin.

Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin. Tietenkin me tarvitsemme EU:ssa vahvaa talouden ohjausta ja hallintaa, mutta ensin meidän on huolehdittava tämän velan aiheuttamasta tuhosta. Jos kuvittelemme voivamme ratkaista ongelman yksinkertaisesti julkisia menoja leikkaamalla, suljemme silmämme todellisuudelta. Emme selviydy kriisistä, mikäli emme toteuta velkajärjestelyjä ja laadi uutta aikataulua velanmaksulle siltä osin kuin se on ylittänyt kestävän tason, eivätkä velalliset voi realistisesti maksaa sitä takaisin.

Meillä on oltava selkeä kuva asioista. Sekä velalliset että velkojat ovat vastuussa velan kertymisestä. Velalliset lainasivat ja elivät yli varojensa, mutta velkojat myönsivät lainaa vastuuttomasti huomattavien ja riskittömien voittojen toivossa, koska veronmaksajat tietenkin aina auttaisivat heitä selviytymään.

Siksi sekä velallisten että velkojien on osallistuttava ponnisteluihin. Mikäli emme varmista, että näin tapahtuu, tuomitsemme itsemme Japanin kaltaiseen tilanteeseen eli ajamme Euroopan unionin lamaan. Mielestäni tämän mantereen kansalaiset ansaitsevat paljon parempaa.

  Vicky Ford (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, keskustelemme nyt talouden ohjauksesta ja hallinnasta. Useissa maissa eri puolilla Eurooppaa, myös minun kotimaassani, eletään vaikeita taloudellisia aikoja. Tänä viikonloppuna EU ja Yhdistynyt kuningaskunta päättivät antaa tukea Irlanninmeren toisella puolella asuville ystävillemme. Euroopan parlamentin ei pidä nyt sortua nimittelyyn tai sormella osoitteluun. Nyt on aika oppia virheistämme ja tehdä parempia päätöksiä tulevaisuudessa.

Viime viikolla, keskellä marraskuuta, Kreikka tarkisti kolmatta kertaa joulukuista vuositilinpäätöstään. Toivottavasti se oli jo viimeinen kerta. Tämä jos mikä oli hyvä syy sille, että maiden on varmistettava parempi tilinpito ja ennusteiden laatiminen.

Eurooppa-neuvosto on edennyt paljon laatiessaan yksityiskohtaisia suunnitelmia tiedon jakamiseksi EU-ohjausjakson aikana. Se on toteutettava käytännössä. Kyllä, meidän pitäisi jakaa hyviä käytäntöjä eri maiden välillä. Meidän pitäisi myös tunnustaa, että kaikki maat eivät ole samanlaisia ja että hyvään talouden ohjaukseen ja hallintaan voidaan päästä eri tavoin, mutta siitä on etua kaikille.

  Bairbre de Brún (GUE/NGL). – (GA) Arvoisa puhemies, kun IMF, Euroopan keskuspankki ja komissio ottavat käyttöön työläitä ehtoja, on selvää, että Irlannissa tehdään miljardien eurojen leikkauksia. Työpaikkoja menetetään, julkisia palveluja vähennetään merkittävästi ja matalapalkkaisten tuloveroa nostetaan. Pankit saavat voittonsa, kun taas köyhät, sairaat, eläkeläiset ja muut heikossa asemassa olevat ryhmät ovat häviäjiä tässä kaikessa. Kyse ei ole EU:n antamasta avusta, ja siksi vastustamme sitä voimakkaasti.

Sen sijaan, että Irlannin hallitus olisi pyrkinyt saamaan valtuudet leikkausten toteuttamiseen IMF:n ja EU:n käytyä läpi tilikirjat, se päätti, että vaaleja ei järjestetä, ennen kuin talousarvio on hyväksytty. Olisi ollut toinenkin toimintatapa, mutta Irlannin hallitus päätti olla noudattamatta sitä. Se päätti toimia pankeissa olevien ystäviensä eduksi eikä tavallisten irlantilaisten eduksi.

  Mario Borghezio (EFD). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan keskuspankin pääjohtajan Trichet'n korvia täytyy todella kuumottaa, kun tämä keskustelu jatkuu. Jos olisimme antiikin Rooman senaatissa, joku senaattoreista varmaankin nousisi ylös toogassaan ja sanoisi hänelle: "Quousque tandem abutere, Trichete, patientia nostra?" – Kuinka kauan, Trichet, aiot käyttää hyväksi kärsivällisyyttämme?

Itse asiassa meidän on kysyttävä itseltämme, onko euron lakkauttamisen välttäminen oikea menettelytapa – se on erittäin vaikea tehtävä – vai pitäisikö sen sijaan estää euron pelastaminen, jotta se ei tuhoaisi jäsenvaltioidemme talouksia sen jälkeen, kun Romano Prodin ynnä muiden euromyönteinen politiikka on tuhonnut teollisuutemme, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, esimerkiksi Padaniassa, ja tuonut mukanaan vain irtisanomisia ja työttömyyskorvauksia.

Miksi kriisistä selviytymässä olevilta mailta pitäisi nylkeä lähes 100 miljardia euroa Irlannin pelastamiseksi? Sen 12,5 prosentin yritysvero on tähän asti antanut epäoikeudenmukaisen kilpailuedun muihin maihin nähden.

Missä Euroopan talouden ohjaus ja hallinta oli silloin, kun Anglo Irish Bank -pankki kuukausi stressitestien läpäisemisen jälkeen syöksyi 8 miljardin euron alijäämään? Missä oli pääjohtaja Trichet? Onko varmaa, että Irlannin pelastusohjelma ei ole Maastrichtin sopimuksen vastainen? Onneksi Saksassa on perustuslakituomioistuin, joka ilmoittaa, että toisen maan alijäämän sisällyttäminen Saksan tilinpitoon on perustuslain vastaista. Niinpä on aika sanoa hei hei euro, hei hei euro.

  Werner Langen (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen kuullut täällä paljon Deauvillen päätöstä koskevaa arvostelua. Kaikki kuitenkin tietävät, että ohjaustyöryhmänne edellisen kokouksen alussa oli vielä 20 kohtaa käsittelemättä, puheenjohtaja Van Rompuy. Koska ne kuuluvat yksimielisyysperiaatteen piiriin, ratkaisu oli löydettävä. Kaikki tietävät tämän. Kaikki tietävät myös, että kaksi suurinta jäsenvaltiota, Saksa ja Ranska, rikkoivat vakaus- ja kasvusopimusta vuonna 2004, vaikka tuolloin Saksassa oli sosiaalidemokraattien ja vihreiden liittohallitus, kuten me myös tiedämme. Jäsen Schulzin ärhentely on siksi täysin aiheetonta.

Jos toteamme tänään, että kasvu- ja vakaussopimuksella pitäisi olla enemmän tehoa, ensimmäinen edellytys on, että jäsenvaltiot lopultakin noudattavat sitä. Miksi sillä pitäisi olla enemmän tehoa, jos kukaan ei noudata sitä? Sopimuksen noudattaminen on ollut puutteellista. Meillä on kuusi lainsäädäntöehdotusta, joista kaksi on neuvoston asetuksia ja neljä neuvoston ja Euroopan parlamentin yhteisiä asetuksia. En yksinkertaisesti ymmärrä, miksi jotkut valittavat. Me voimme vaikuttaa asiaan yhteispäätösmenettelyssä. Ryhmäni puolesta voin todeta, että me tuemme komission ehdotuksia tällä alueella. Sitten neuvottelemme asiasta uudelleen neuvoston kanssa. Tämä on tosiasia. Miksi me olemme niin vaatimattomia ja loukkaamme kolmansia osapuolia, jotka ovat osa lainsäädäntömenettelyä, sen sijaan, että käyttäisimme omia oikeuksiamme.

Haluan myös sanoa muutaman sanan perussopimukseen tehtävien tarkistusten välttämättömyydestä. Mielestäni perussopimus venytettiin äärirajoilleen 9. toukokuuta. Nyt edellytetään tukipaketin oikeutusta 122 artiklan mukaisesti. Mielestäni on virhe, että jäsenvaltiot eivät halua sitä siksi, että komissio ja parlamentti voisivat siinä tapauksessa osallistua asiaan. 136 artiklan tarkistaminen ei riitä; me tarvitsemme ennemmin vankan oikeusperustan tukipaketille, ja silloin kaikki muut kysymykset ratkeavat itsestään.

  Elisa Ferreira (S&D). – (PT) Arvoisa puhemies, olkaamme rehellisiä. Valtionvelkaa koskeva yhteisvastuumekanismi ei ole toiminut eikä toimi, Kreikan velan hinta ei ole laskenut, Irlanti on taloudellisessa sekasorrossa ja velkaongelman leviämistä ei ole pysäytetty. Kun menettely luotiin, oli jo liian myöhäistä. Se on hallitustenvälinen, mutta sen olisi pitänyt olla toisessa muodossa siitä lähtien, kun euro alun perin luotiin.

Komission puheenjohtaja ehdottaa nyt järjestelmän lujittamista. Ehdotetuista välineistä kolmanneksessa esitetään kuitenkin yksityisen sektorin osallistumista. Olemme jo kuulleet liittokansleri Merkelille tehdyn ehdotuksen, ja markkinat nousivat huimasti tuon ennenaikaisen ja huonosti ajoitetun ilmoituksen tuloksena. Euroopan parlamentti käyttää kaikkea toimivaltaansa ja noudattaa suurinta vastuuta ja yhteistyön henkeä yhteispäätösmenettelyssä, joka liittyy talouden ohjausta ja hallintaa koskevaan lainsäädäntöpakettiin. Se ei kuitenkaan aio uhrata sitä kiireellisyyden ja nopeuden edessä asettamalla laadun toiselle sijalle. Siksi haluan tehdä selväksi, että Euroopan parlamentti osallistuu aktiivisesti, mutta valtionvelan ratkaisemisen kaltaisesta vakavasta kysymyksestä ei voida päättää kuin vähäpätöisestä asiasta tai ilman Euroopan suuren yleisön ja sen edustajien osallistumista; nämä kaksi tekijää kulkevat käsi kädessä.

Lopuksi totean, että me eurooppalaiset tarvitsemme selkeän eurooppalaisen vision kriisin aikana. Tarvitsemme eurooppalaisen mekanismin valtionvelan vakauttamiseksi. Euro-obligaatiot on laskettava liikkeeseen, ja euroaluetta on suojeltava kestävällä tavalla eurooppalaisten – ei hallitustenvälisten – järjestelmien avulla. EU:n talousarviota on vahvistettava, koska emme voi jatkaa yhdellä prosentilla EU:n talousarvion tasosta, ja kasvun ja todellisen lähentymisen pitäisi olla EU:n ensisijaisten poliittisten tavoitteiden ytimessä. Komission ja uuden puheenjohtajan on pidettävä kiinni tästä toimintasuunnitelmasta. Komission puheenjohtaja ei voi olla vastuussa Ecofin-neuvostolle. Tämä meidän on osoitettava Euroopan suurelle yleisölle.

  Mirosław Piotrowski (ECR). – (PL) Arvoisa puhemies, euroalueella vallitseva kriisi on tosiasia. Osoitus tilanteen vakavuudesta ovat ponnistelut, joita jopa tehdään suuren vastustuksen vallitessa hyväksytyn Lissabonin sopimuksen määräysten muuttamiseksi. Toisaalta on helppo ymmärtää Saksaa ja Ranskaa, jotka eivät halua maksaa Kreikan tai Irlannin ja kenties muiden maiden kriisistä. Toisaalta pitäisi kiinnittää huomio ennakkotapaukseen, joka liittyy Lissabonin sopimuksen voimaantuloon. Periaatteessa sen oletettiin kehittävän Euroopan unionin toimintaa. Aivan selvästi on käynyt juuri päinvastoin.

Koska meidän on pakko tarkistaa Lissabonin sopimusta, tämän ei pitäisi koskea vain euroalueeseen liittyviä kysymyksiä vaan myös muita vaikeuksissa oleviin institutionaalisiin mekanismeihin liittyviä kysymyksiä. Useat taloustieteilijät sanovat, että Kreikan kriisi ei koskisi koko EU:ta, jos Kreikka olisi säilyttänyt oman valuuttansa, jonka vaihtokurssia olisi alennettu tuntuvasti. Tämä osoittaa, että kansalliset valuutat olisivat tuoneet unionille enemmän vakautta kuin mitä euroalue on tuonut.

  Mario Mauro (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan esittää poliittisen arvion siitä, mitä tämän keskustelun aikana on sanottu.

Aivan oikeutetusti me tärkeimpien eurooppalaisten poliittisten perheiden jäsenet arvostelemme euroskeptikkoja, koska he eivät usko EU:hun. Mielestäni todellinen ongelma on kuitenkin se, että ehkä emme itse usko EU:hun. Siksi emme voi syyttää euroskeptikkoja siitä, mikä on tosiasiassa oma velvollisuutemme. Me olemme tärkeimmät eurooppalaiset poliittiset perheet, ja me olemme aina pitäneet kiinni voimakkaista, kunnianhimoisista eurooppalaisista ihanteista. On kuitenkin tosiasia, että kaikki hallitukset, jotka ovat poliittisten perheidemme ilmentymiä, laittavat kapuloita rattaisiin päivittäin, jotta nämä mahtavat poliittiset hankkeet voidaan toteuttaa. Siksi useissa tapauksissa ne sanovat päivällä haluavansa tehdä jotakin, joka sitten peruutetaan yön aikana.

Tämä asettaa harteillemme lisää vastuuta, koska jos me emme kykene ohjaamaan tiettyjen hankkeiden toteuttamista keskustelun loppuun euro-obligaatioista – ollakseni tarkka – Euroopan unionin obligaatioiden liikkeeseenlaskuun, on hyvin vaikeaa selittää kansalaisille, että olemme samat puolueet, jotka kotona syyttävät EU:ta kaikesta ja sanovat, että kykenemme selviytymään kriisistä vasta sitten, kun EU on leikannut menojaan.

Mielestäni tässä on kyse perusvastuusta. Sen unohtaminen johtaa siihen, että eurooppalaisen hankkeen todellinen luonne unohdetaan, ja me menetämme uskottavuutemme vain tyhjiä istuntosaleja ja tyhjiä vaaliuurnia vastaan, kunnes vain 40 prosenttia kansalaisista osallistuu.

  Anni Podimata (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, mikäli viimeisimmässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tehdyistä päätöksistä voidaan tehdä yksi keskeinen päätelmä, se on seuraava: he eivät onnistuneet taivuttelemaan markkinoita, he eivät onnistuneet rauhoittelemaan markkinoita. Koska ensimmäinen ja viimeinen sana kuuluvat nykyisin markkinoille, meidän on kysyttävä itseltämme miksi.

Johtuuko se kenties – talousarvion kurinalaisuutta koskevien erittäin ankarien määräysten ohella – siitä, että markkinat ymmärtävät, että me pikemminkin laajennamme taloudelliseen ja poliittiseen yhteenkuuluvuuteen liittyvää kuilua euroalueella sen sijaan, että puuttuisimme siihen?

Johtuuko se kenties käsittelystä, jonka yksi valtioiden ryhmä varasi asialle, joka oli – muiden asioiden ollessa samanarvoisia – oikea ajatus pysyvän kriisinhallintamekanismin luomisesta? Tämä käsittely näytti kumoavan mekanismin lisäarvon käytännössä, ja lähetti siten väärän viestin markkinoille ja asetti meidät vaaraan, että saisimme lopulta mekanismin, joka olisi itsestään toteutuva ennustus hallitusta konkurssista.

Jos me todella haluamme ottaa yksityisen sektorin mukaan jakamaan taakkaa, miksi me itsepintaisesti kieltäydymme etenemästä ja hyväksymästä transaktiomaksua EU:n tasolla?

Miksi me emme voi ymmärtää, että talousarvion kurinalaisuutta koskevien määräysten tiukentamisen ja pysyvän kriisinhallintamekanismin välillä on merkittävä kuilu? Kuilu, jonka me voisimme kuroa umpeen, jos me päättäisimme vakavasti harkita yhteisen mekanismin luomista hallinnoimaan osaa jäsenvaltioiden velasta laskemalla liikkeeseen euro-obligaatioita.

  Danuta Maria Hübner (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan sanoa, että yksittäisissä jäsenvaltioissa kilpailukykyä koskevat pitkän aikavälin olosuhteet eroavat toisistaan vielä vuosia. Epätasapainon rakenteelliset syyt pysyvät, ja talouden ohjaus ja hallinta on yhä melko heikkoa kuin keskeneräisessä prosessissa.

Tässä yhteydessä on äärimmäisen tärkeää, että komissio testaa pikaisesti – ensimmäisen vuotuisen kasvuselvityksen yhteydessä käynnistettäessä vuoden 2011 EU-ohjausjakso – mahdollisimman monta uuden talouden ohjauksen ja hallinnan osatekijää, erityisesti tulostaulun merkityksen ja toimintavalmiuden.

Toiseksi ymmärrän, että täysin automaattisten seuraamusten järjestelmä vaatisi perussopimuksen muuttamista ja että ehdotettu järjestelmä tarjoaa meille liikkumavaraa vain perussopimuksen puitteissa. Siksi uskon, että komissio ja neuvosto tekevät kaikkensa välttääkseen ylimääräisiä käsittelyvaiheita, jotka viivästyttäisivät menettelyä tarpeettomasti.

Kolmanneksi EU:n talouden tila ei ole yksinkertaisesti kansallisten tilanteiden summa. Lisäksi, koska järjestelmä perustuu niiden yksittäisten jäsenvaltioiden tunnistamiseen, jotka eivät käyttäydy asianmukaisesti, heikon käyttäytymisen korjaamisella voi olla kielteisiä ulkoisvaikutuksia.

Erityisesti epätasapainon käsittely voi vaikuttaa euroalueen muihin jäsenvaltioihin ja muuhun unioniin. Nämä mahdolliset vaikutukset on otettava huomioon yksittäisissä käsittelyissä, jotta koko unionin talouden tila kohentuisi.

Lopuksi ymmärrän, että talouden ohjausta ja hallintaa koskevien ohjeiden täydellinen ja perusteellinen vaikutustenarviointi vaatisi aikaa, jota meillä ei ole. Tässä auttaa se, että viimeisten kahden vuoden aikana komissio on saanut runsaasti seikkaperäistä tietoa ja käsityksen unionin 27 taloudesta. Siksi haluan nyt pyytää kahta toimenpidettä. Varmistakaa kaikki sisäisen ja ulkoisen epätasapainon välisten tekijöiden ja suhteiden vertailukelpoisuus.

(Puhemies keskeytti puhujan.)

(Istunto keskeytettiin.)

  Puhemies. – (EN) Hyvät kollegat, toivotan tervetulleeksi ETA- ja EFTA-maiden parlamenttien valtuuskunnan eli kollegamme Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta sekä tarkkailijat Sveitsin liittokokouksesta, jotka ovat virallisella lehterillä.

Minulla on ilo toivottaa valtuuskunta tervetulleeksi Strasbourgiin ja Euroopan parlamenttiin, jossa he osallistuvat Euroopan talousalueen parlamentaarisen sekakomitean 35. kokoukseen tänään ja huomenna. Toivon, että Euroopan talousalueen parlamentaarisen sekakomitean vakiintunut työ on tällä viikolla hedelmällistä ja myötävaikuttaa tehostettuun parlamentaariseen yhteistyöhön sekä demokraattisen parlamentaarisen valvonnan varmistamiseen Euroopan talousalueella. Tervetuloa, arvoisat kollegat.

  Puhemies. – (EN) Jatkamme nyt keskustelua Eurooppa-neuvoston kokouksen (28. ja 29. lokakuuta) päätelmistä sekä talouden ohjauksesta ja hallinnasta.

  Kathleen Van Brempt (S&D). – (NL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväistä keskustelua kuunnellessa erottuu yksi asia, nimittäin talouden ohjausjärjestelmä, joka on iso ja tärkeä asia lähes kaikille puolueryhmille. Konsensus on vain näennäistä, sillä talouden ohjausjärjestelmästä vallitsee suuria tulkintaeroja. Neuvoston tulkinnassa, joka voidaan nähdä myös sen päätelmistä, keskitytään yksipuolisesti siihen, mitä neuvosto pitää välttämättömänä, nimittäin säästöjä, säästöjä ja vielä kerran säästöjä. Tästä lähes ideologina pidettävästä asiasta on tehty talouden laki: tarvitsee vain säästää tarpeeksi, jotta kaikki on taas kunnossa. Tämä ei ole meidän tulkintamme talouden ohjausjärjestelmästä. Sitä vastoin tarvitaan jotain aivan muuta, eikä ryhmämme ole ainoa, joka on tätä mieltä. Kuunnelkaamme ekonomisteja tai lukekaamme eilistä De Tijdiä (joka ei ole varsinainen sosialistien propagandalehti), jossa todetaan jotakuinkin seuraavaa: "Säästäminen yksistään heikentää jo ennestään kituvia talouksia ja vaikeuttaa entisestään velkojen takaisinmaksua." Myös investointeja tarvitaan. Työllisyystason nousu on varsin myönteinen ja selvä esimerkki siitä, mitä tarvitaan. Se mahdollistaa velkojen takaisinmaksun kaikissa jäsenvaltioissamme. Tämä edellyttää vielä uskallusta investoida yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen sekä uskallusta panostaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Kun tarkastelemme säästämistä eri jäsenvaltioissa, huomaamme, että juuri näihin investointeihin tehdään leikkauksia. Tarvitsemme talouspoliittista visiota ja näkökulmaa perustaksi tähän tarvittavien varojen irrottamiseksi. Vasta tämän jälkeen on syytä pohtia parasta tapaa muokata vakaus- ja kasvusopimusta. Tässä on mielestäni suurin ero siinä, miten me ja neuvosto miellämme talouden ohjausjärjestelmän.

  Paulo Rangel (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, arvoisa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso, haluan luonnollisesti sanoa, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) kanta on selvä: sen mukaan Euroopassa vallitseva vakava kriisi voidaan ratkaista vain laajentamalla talouden ohjausta ja yhteisömenetelmää. Olemme varmoja, että kriisiin voidaan vastata ja tarttua vain lisäämällä yhteisömenetelmää ja talouden ohjausta sekä sellaisten välineiden avulla, jotka sopivat euroalueen todelliseen yhteisvaluuttaan. Tämä tarkoittaa kuitenkin sitä, että joka ikinen toimielin – neuvosto, komissio ja parlamentti – osoittavat kansalaisille, että ne ovat sitoutuneet vastuuseensa. On sanottava, että selvästi ainakin parlamentin suurimmat puolueryhmät ovat valmiita avoimeen yhteistyöhön yhteisömenetelmää lisäämällä, talouden ohjausjärjestelmää käyttämällä sekä antamalla yhtenäisvaluutalle edellytykset, joita tarvitaan kriisin nujertamiseksi Euroopassa. Tätä nykyä on selvää myös se, että sama pätee komissioon ja sen puheenjohtajaan, joka on osoittanut, ettei hän ole kiitollisuudenvelassa neuvostolle tai parlamentille vaan että hän toimii eurooppalaisten etujen mukaisesti, toisin kuin sosialistit ja jäsen Ferreira väittävät.

Neuvoston on nyt hoidettava vastuunsa joulukuussa. Laskemme tämän varaan ja neuvoston selkeään sitoutumiseen Eurooppa-vuoropuheluun, arvoisa puheenjohtaja Van Rompuy.

  Marietta Giannakou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, pysyvän tukimekanismin käyttöönotto on eittämättä myönteinen askel. Meiltä puuttuu kuitenkin yhä strateginen suunnittelu, johon on sisällytettävä talousliitto ja tietenkin talouden ohjausjärjestelmä.

Euroopan unioni perustettiin silloisten voimakkaiden hallitusten ansiosta. Talouskriisi sai otteen heikkojen hallitusten takia, mikä mahdollisti sen, että globalisaation taloudelliset automaatiot korvasivat ne poliittiset päätökset, joita yhteisö tarvitsee voidakseen jatkaa toimintakykyisenä.

Euroopassa on turvattu vauraus jo 50 vuotta, ja velvollisuutemme on nyt turvata tuo vauraus edelleen kansalaistemme hyväksi. Siten on ilmiselvää, että kasvun on jatkuttava. Kysymys on siitä, millaista kasvua tarkoitamme aikana, jolloin koko globaali järjestelmä on muutoksessa. Millainen Eurooppa on nyt? Millainen se on tulevaisuudessa? Onko se teollisuuden, pienten ja keskisuurten yritysten ja palvelujen alue ja vientimoottori? Tarvitsemme siis entistä vahvempaa Eurooppaa emmekä epäluuloa ja hallitustenvälisyyttä, jotka ovat viime aikoina olleet päivän sana.

Jotkin maat ovat häpeämättömästi laiminlyöneet vakaussopimusta, mutta kuten pääministeri Reinfeldt totesi minulle vastauksessaan kysymykseeni viime joulukuussa, vain yksi maa on noudattanut vakaussopimusta kirjaimellisesti, kun kaikki muut ovat laiminlyöneet velvollisuuksiaan.

Meidän on siten vedettävä yhtä köyttä ja tuettava maita, jotka sinnittelevät parhaillaan kriisin kourissa, koska missä suurten maiden voima loppujen lopuksi piilee? Minusta se piilee pienten maiden yhteisessä panoksessa ja eurooppalaisessa järjestelmässä. Eurooppalaisen järjestelmän puuttumisella olisi sitä paitsi kestämättömät seuraukset meille kaikille.

  Tunne Kelam (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, talouskriisin voittamiseksi on keskeistä, että siitä tehdään sitovia johtopäätöksiä, sillä kyse on ennen kaikkea luottamus- ja vastuukriisistä. Luottamus perustuu kohtuulliseen tasapainoon tulojen ja menojen välillä.

Suurin osa Eurooppaa on yli 20 vuoden ajan tottunut elämään ja kuluttamaan tässä hetkessä huomisen ja jopa ylihuomisen kustannuksella sekä rajusti pienenevien tulevien sukupolvien kustannuksella. Toiseksi olemme suhtautuneet vakauden tukemista koskeviin sääntöihin yleensä hyvin liberaalisti. Jos suuret valtiot pystyvät tähän kotimaan tarpeiden vuoksi, muiden on helpompi tulla perässä. Näin ollen tasapainoisen talousarvion politiikka on testi EU:n uskottavuudelle, kun vaaditaan noudattamaan julkisen talouden kurinalaisuuden periaatetta ja palauttamaan se kaikessa vakavuudessaan.

Kolmanneksi on ilmeinen tarve tarkistaa ja tasapainottaa mekanismeja. Voin vain iloita siitä, että neuvosto hyväksyi päätelmät Euroopan talouden ohjausjärjestelmästä, velkakriteerien käyttöönotosta sekä varhaisen puuttumisen mekanismin mahdollisuudesta. Tarvitsemme kuitenkin todella (voin vain tukea kollegani Guy Verhofstadtia) aitoa talouden ohjausjärjestelmää ja todellista automaattista sanktiojärjestelmää, joka toimii. Odotamme kovasti komission puite-ehdotuksia, joita se tekee ensi kuussa tulevista kriisinhallintamekanismeista.

  Elena Băsescu (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, haluan ilmoittaa tukevani uutta toimenpidepakettia, joka koskee budjettikurin lisäämistä ja taloudellisen valvonnan laajentamista. Ehdotetut toimenpiteet olivat mielestäni tarpeen niiden erojen vuoksi, joita jäsenvaltioiden välillä on havaittu finanssi- ja budjettipolitiikan noudattamisessa. Tämän seurauksena talouskriisiin suhtaudutaan useissa maissa hyvin huolestuneesti, myös Romaniassa.

Pidän tärkeimpänä innovaationa uuden makrotalouden valvontakehyksen perustamista. Se helpottaisi syntymässä olevien häiriöiden ja riskien havaitsemista.

Herman Van Rompuyn johtaman ohjaustyöryhmän laatiman talouden ohjausjärjestelmää käsittelevän raportin hyväksyminen oli tärkeä askel. Raportin täytäntöönpanolla voidaan siten luoda uudet vankat kriisinhallintapuitteet.

Haluan mainita myös sen sääntelyn merkityksen, jolla varmistetaan, että jäsenvaltioiden talousarvioissa noudatetaan EU:n finanssialan vaatimuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden talousarvioissa ei voida enää sivuuttaa EU:n finanssialan asetuksia.

  Csaba Sándor Tabajdi (S&D). – (HU) Arvoisa puhemies, Unkarin edessä on tulevalla puheenjohtajuuskaudella suuri haaste Lissabonin sopimuksen muutosten täytäntöönpanossa sekä talouden ohjausjärjestelmän käyttöönotossa mitä pikimmin. Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot seuraavat hämmästyneinä euroalueen rakoilemista kaikilla rintamilla. Liittymissopimus sitoo meitä, ja kykymme ottaa välimatkaa lisää kiinni riippuu siitä, kykeneekö Euroopan rikkaampi puolisko vakiinnuttamaan taloutta ja syrjäyttääkö yhteisön solidaarisuus kansalliset edut.

Seuraamme Irlannin kriisiä sekä Kreikan, Portugalin ja Espanjan ongelmia huolestuneina ja myötätuntoisina nähdäksemme, mureneeko euroalue. Neuvoston päätös oli lopulta oikea, vaikka se tehtiin myöhässä, kuten aina. Talouden ohjausjärjestelmän käyttöönotto voi hyvinkin merkitä uutta ajanjaksoa Euroopan yhdentymisen historiassa, mutta sen toteutumisessa voi olla myös paljon salakareja ja ongelmia. Luotan siihen, että puheenjohtajavaltio Unkari tekee kaikkensa onnistumisen varmistamiseksi.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, Portugalissa on meneillään laajin yleislakko 20 vuoteen. Portugalin mielenosoitusten lisäksi yhtä suuria mielenosoituksia järjestetään useissa EU:n jäsenvaltioissa, myös Kreikassa ja Ranskassa. Kuinka neuvoston ja komission johtajat reagoivat niihin? He sivuuttavat antisosiaalista politiikkaansa vastaan esitetyt vastalauseet ja pitävät itsepintaisesti kiinni juuri siitä politiikasta, joka johti nykyiseen tilanteeseen. He kaunistelevat sitä tosiasiaa, että euron haavoittuvuus on suora seuraus heidän politiikastaan: pääomamarkkinoiden vapauttamisesta, rahoitusalan rajoittamattomasta keinottelusta sekä vakaus- ja kasvusopimuksen välityksellä vaaditusta nimellisestä lähentymisestä. Tällä välin talouksien väliset todelliset erot vain syvenevät, työttömyys- ja köyhyysluvut ovat pian sietämättömän korkeat ja sosiaaliset jännitteet kasvavat. Kuinka kauan he jatkavat itsepintaisesti tällä tiellä? Mitä pitäisi tehdä, jotta tästä politiikasta päästäisiin eroon ja jotta tuotantoon, työllisyyteen ja työn arvostukseen sitouduttaisiin nykyistä enemmän?

  Jaroslav Paška (EFD). – (SK) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvoston neuvottelut lokakuun lopulla osuivat hankalaan aikaan. Kaikki maat ovat tekemässä muutoksia talouspolitiikkaansa tavoitteena päästä mahdollisimman pian eroon epäsuotuisasta taloustilanteesta ja saada aikaan edes jonkinasteista talouskasvua.

Kreikan ja Irlannin jälkeen myös muita euroalueen maita uhkaa maksukyvyttömyys. Siksi olisi tehtävä selväksi, että hallitusten päämiesten on tässä vaikeassa tilanteessa hyvin vaikea tehdä päätöksiä, joilla he luopuisivat toimivallastaan muotoilla ja säädellä maittensa taloudellista ohjausta luovuttaakseen osan tästä toimivallasta EU:n toimielimille.

Meidän on siten keskusteltava hyvin hienotunteisesti yhteisistä ajatuksistamme, kuinka Eurooppa saataisiin mahdollisimman turvallisesti ja nopeasti ulos nykyisestä vaikeasta taloustilanteesta aliarvioimatta kuitenkaan yksittäisten hallitusten edustajien ponnisteluja maittensa ongelmien ratkaisemiseksi omien valtuuksiensa ja kykyjensä rajoissa, jotta vältytään yhteentörmäyksiltä Euroopan etujen kanssa.

  Andrew Henry William Brons (NI). – (EN) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvostossa toisteltiin kulunutta vanhaa iskulausetta tarpeesta välttää kaikkia protektionismin muotoja ja vaihtokurssien muutoksia kilpailuetua tavoiteltaessa.

Se, että Euroopan unioni on ottanut globalisaation avosylin vastaan, on alistanut Euroopan maat nousevista talousmaista, etenkin Kiinasta, tulevalle kilpailulle, ja Kiinan kanssa emme kykene kilpailemaan. Nousevat talousmaat vähät välittävät kansainvälisistä patenteista tai tekijänoikeuksista ja ne palkkaavat työntekijöitä vähimmäistoimeentulon takaavalla palkalla tai toisinaan jopa orjatyövoimaksi. Kiina on painanut valuuttansa keinotekoisen alas alentaakseen entisestään tuotteidensa hintaa.

Euroopan maiden on jokaisen erikseen (tätä minä kannatan) tai yhdessä suojeltava työnantajiaan ja työntekijöitään epäreilulta kilpailulta. Vaihtokursseja ei pitäisi painaa keinotekoisen alas kilpailuedun saamiseksi eikä niitä (euroa) pidä myöskään pitää keinotekoisesti samalla tasolla euromaiden yhteisten etujen vastaisesti. Jos sääntöjä laiminlyövien maiden valuuttojen arvon olisi annettu laskea, siitä olisi seurannut elpyminen.

  Jean-Pierre Audy (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, haluaisin aloittaa julkisten menojen Euroopan laajuisesta ongelmasta.

Pohdinpa vain, eikö edessämme olevien suurten haasteiden vuoksi olisi korkea aika aloittaa laaja-alaiset keskustelut jäsenvaltioiden parlamenttien virkaveljiemme ja Euroopan parlamentin kanssa julkisten menojemme yhteisöllistämisestä ja yhdistämisestä. Otan esille Alain Lamassouren käyttämän esimerkin: meillä on 27 armeijaa eikä yhtään vihollista, yksi tulliliitto ja 27 hallintoa; tutkimusohjelmia, joita on rahoitettu 15–20 kertaa ilman minkäänlaista koordinaatiota; Euroopan laajuisia verkkoja, jotka on liitettävä yhteen; energiaverkkoja ja niin edelleen.

Ehdotan, että annamme riippumattoman tilintarkastajan tehtäväksi julkisten menojen tarkastuksen kolmella tasolla: EU:n tasolla, kansallisesti sekä paikallisella toimeenpanotasolla. Tilintarkastus toimitettaisiin jäsenvaltioiden parlamenttien jäsenille ja Euroopan parlamentin jäsenille julkisia menoja koskevia laaja-alaisia keskusteluja varten, ja se voitaisiin toimittaa myös Euroopan unionin tilintarkastustuomioistuimelle sekä 27:lle jäsenvaltioiden tilintarkastustuomioistuimelle.

Tämä on ehdotukseni, jonka tarkoituksena on varmistaa julkisten menojemme valvonnan ja hallinnoinnin tehostaminen EU:ssa.

  Monika Flašíková Beňová (S&D). – (SK) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvoston kokouksessa odotettiin vastauksia siihen, kuinka Euroopan johtajat käsittelisivät talouden taantuman ongelmia. Kuten olen todennut jo monta kertaa, talousarvioihin keskittyminen ei yksistään riitä. Kriisin pahentama rakenteellinen epätasapaino ulottuu muuallekin kuin velkoihin. Ellemme ota käyttöön mekanismia, jolla voidaan tarttua myös muihin ongelmiin, mekanismin onnistuminen on hyvin kyseenalaista.

Toinen keskustelunaihe oli se, aiheuttaisivatko eläkeuudistusten tuomat budjettivaikutukset alijäämiä. Puhumme toisaalta sääntöjen tiukentamisesta ja niiden järjestelmällisyyden lisäämisestä, mutta sitten teemme niihin heti poikkeuksia. Jos eläkeuudistukset ovat niin tärkeitä kuin on annettu ymmärtää, mitä en itse usko, onnistuneista ohjelmista voitaisiin löytää myös muita esimerkkejä. Kuka tällöin arvioisi asioiden tärkeysjärjestystä?

Uskon vakaasti, ettei meidän pidä aloittaa keskustelua poikkeuksista keskustellessamme järjestelmän muutoksista.

  John Bufton (EFD). - (EN) Arvoisa puhemies, haluan esittää vain muutaman kommentin siitä, mitä sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuy että komission puheenjohtaja Barroso ovat todenneet tänä aamuna. Molemmat näyttävät kieltävän sen tosiasian, että euroalue on kriisissä ja että olemme romahtamisen partaalla. Myös monet muut kieltävät tämän. Herätkää, hyvät ihmiset!

Ihmiset seuraavat tilannetta kotimaassaan ja tajuavat, ettei istuntosalissa ole kuitenkaan montaa jäsentä läsnä. Tämä on kaikista kokemistamme kriiseistä laaja-alaisin ja se on vakava, sanon sen teille nyt. Pyytäisin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuya ja komission puheenjohtaja Barrosoa (he puhuvat hetken kuluttua) ystävällisesti kertomaan, mikä on varasuunnitelmanne? Teillä on oltava varasuunnitelma, vai aiotteko vain odottaa, kunnes olemme perikadossa? Tämä on uskoakseni vaikein kriisi, mitä olemme koskaan kokeneet. Se on vaikuttanut jäsenvaltioihin kaikilla tahoilla. Olette kansalaisille velkaa sen, että teillä on suunnitelma B. Kertokaa siitä meille, jos sellainen on.

  Ildikó Gáll-Pelcz (PPE). – (HU) Arvoisa puhemies, hyvät kuulijat, haluan ilmaista mielihyväni sen johdosta, että koko järjestelmän kattavien eläkeuudistusten merkitys tunnustettiin kuulemisen aikana. Vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa tehtävät uudistukset eivät kuitenkaan takaa yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille toimijoille.

Myös Unkari vastustaa syrjintää ja kehottaa EU:ta ottamaan eläkeuudistusten kustannukset huomioon jäsenvaltioiden alijäämien laskennassa. Katson, että ellette halua syrjiä valinnanvapauttaan käyttäviä maita, yksityisiin eläkerahastoihin tehdyt maksut on otettava huomioon budjettialijäämiä määriteltäessä. Asian ratkaisulla on kiire. Hyvä uutinen on, että mahdollisuus löytää tyydyttävä ratkaisu tarjoutuu jo joulukuussa pidettävässä neuvoston kokouksessa. Kehotan teitä tekemään syrjimättömän poliittisen päätöksen ja toimittamaan sen komissiolle mahdollisimman pian, jotta lainsäädäntöprosessi voisi alkaa mahdollisimman pian ja päättyä mahdollisesti kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen.

  Antigoni Papadopoulou (S&D). – (EL) Arvoisa puhemies, Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja tuntevat talouskriisin vaikutukset nahoissaan. Tilanne on jo karannut käsistä. Paluuta ei ole, vaan on ryhdyttävä toimiin. Epäluulo ja euroskeptisyys eivät auta meitä selviytymään kansainvälisestä talouskriisistä.

Päinvastoin nyt tarvitaan yhteisön solidaarisuutta, poliittista tahtoa, visioita, luottamusta Euroopan dynaamisuuteen sekä ennen kaikkea toiminnan yhteensovittamista ja toimia, joilla saadaan aikaan rakennemuutos sekä jäsenvaltioissa että Euroopan unionissa. Työllisyyttä on parannettava, kasvua on lisättävä ja nopeutettava, työpaikkoja on saatava lisää, EU:n strategia on pantava täytäntöön, yritysjohto tarvitsee rationalisointia ja rakenneuudistusta, talouden ohjausjärjestelmästä on tehtävä avoin, kansalliset tilastot on tarkistettava ja Euroopan unioniin on saatava yhteinen ja pysyvä kriisinhallintamekanismi, mutta kaiken tämän on tapahduttava Euroopan kansalaisten etujen mukaisesti.

Kriisi on kaikkien asia eikä kosketa vain siitä kärsiviä maita. Tarvitsemme sekä yhteisön solidaarisuutta että koordinoitua toimintaa.

  Barry Madlener (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, euroalue on romahtamispisteessä, ja komission puheenjohtaja Barroson on seurattava sen romahtamista. Kreikan, Espanjan, Portugalin ja Irlannin kaltaisille maille vuosikausia syydettyjen miljardien eurojen avustukset eivät ole johtaneet siihen, että kyseisten maiden taloudet voisivat kilpailla Saksan tai Alankomaiden vahvojen hallitusten kanssa; sitä vastoin nuo miljardien eurojen avustukset ovat saaneet sosialistit toimimaan vastuuttomasti. Kreikassa esimerkiksi kolmasosa työntekijöistä on valtion virkamiehiä. Länsimaiden ulkopuolelta tuleva maahanmuuttotulva Eurooppaan on niin ikään maksanut kullekin maalle miljardeja euroja, ja nyt nuo maahanmuuttajat ovat kotonaan vailla työtä. Näin toimivat lähinnä sosialistit. Muistatteko vielä? Espanjassa, joka laillisti miljoona laitonta maahanmuuttajaa muutama vuosi sitten, on nyt 20 prosentin työttömyys. Nyt meidän vahvempien talouksien on jälleen kerran tarjottava näille maille miljardien eurojen avustukset, jotka ovat kuitenkin vain lyhytaikainen lääke. Pitkällä aikavälillä on kyse siitä, olemmeko valmiita jatkamaan heikkojen maiden rakenteellista tukemista myöntämällä niille miljardeja euroja veronmaksajien rahoista. Vastaus on: "emme ole". Haluaisin siten esittää komission jäsen Barrosolle seuraavan kysymyksen: eikö Kreikan oman valuutan drakman ja myös Irlannin valuutan palauttaminen ole ainoa pitkäkestoinen ratkaisu näiden ongelmien poistamiseen? Keskustellaanko tästä vaihtoehdosta vakavasti näiden maiden kanssa?

  Seán Kelly (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, irlantilaisena parlamentin jäsenenä ei ole kovin mieluisaa tulla tänne tänä aamuna kuulemaan, kun lähes jokainen puhuja mainitsee Irlannin taloustilanteen, etenkään, kun vielä muutama vuosi sitten meitä pidettiin jopa taloudellisen menestyksen malliesimerkkinä Euroopan unionissa.

Irlannista löytyy kuitenkin mielestäni päättäväisyyttä asioiden kuntoon laittamiseen, ja suurin osa kansalaisista hyväksyy käsittääkseni eurooppalaisten ystäviemme ja kollegojemme tuen.

Meillä on hieman opittavaa. Jäsen Farage ei ollut mielestäni täysin väärässä sanoessaan, että Irlannin poliitikkojen tyhmyys ja ahneus ovat vaikuttaneet suuresti kriisin syntyyn, sillä he olivat pankkien ja sääntelyviranomaisten tavoin osa kaverikapitalismia. Meidän on otettava opiksemme. Toinen asia, jolla on tulevaisuudessa hyvin suuri merkitys, on se, että 1. tammikuuta voimaan tulevan valvontajärjestelmän on toimittava, jotta muun muassa stressitesteillä voidaan ennakoida tulevaa ja jotta ihmiset saadaan ruotuun, jos tilanne karkaa käsistä.

  Zigmantas Balčytis (S&D). – (LT) Arvoisa puhemies, on todella hyvä asia, että olemme ryhtyneet keskustelemaan todella tärkeistä asioista, toisin sanoen tulevan talouden yhteisestä hallinnasta. Keskustelemme uskoakseni pian myös mahdollisesta yhteisestä verojärjestelmästä. Näemme lisäksi tänään ne hyvin negatiiviset vaikutukset, joita vahvistetun euron vaihtokurssilla on yhdessä monien muiden tekijöiden kanssa. Petyin tänään siihen, että vaikka pankkitesti tehtiin puoli vuotta sitten, sen tuloksia ei ole vieläkään vahvistettu. Tämä osoittaa, että jälleen kerran meiltä Euroopan unionissa puuttuu luotettava tieto. Ilman sitä emme löydä keinoja selviytyä varsin hankalasta tilanteesta. Lopuksi haluaisin siten kehottaa Euroopan komissiota tekemään ehdotuksia vastedes paljon nykyistä aktiivisemmin, koska tilanne on hankala ja vaatii valtavia ponnisteluja ja valtavia talousresursseja sekä kenties täysin erilaista ymmärrystä talouden ja rahoitusalan valvonnasta ja muuntyyppisestä valvonnasta.

  Milan Zver (PPE). – (SL) Arvoisa puhemies, arvoisa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy, arvoisa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso, saanen ottaa keskusteluun osaa lyhyellä puheenvuorolla. Minulle tilanne on varsin selvä: ketä on syyttäminen tästä vakavasta kriisistä? Voimme syyttää pankkisektorin sitä osaa, joka harjoitti liiketoimintaa ilman kunnon vakuuksia ja otti liian monia riskejä. Mutta voimme syyttää myös muita, kuten tiettyjä Euroopan hallituksia, jotka kannustivat liialliseen kulutukseen ja tietynlaiseen kaupalliseen mentaliteettiin ihmisten keskuudessa.

Olemme kuulleet tänään kahdenlaisia perusteluja: osa jäsenistä vaatii lisää solidaarisuutta ikään kuin avunhuutona, ja osa yrittää vedota ennen kaikkea vastuunoton lisäämiseen nyt, kun olemme selviytymässä kriisistä. Ei olisi oikein, että tämän vakavan kriisin aiheuttajat etsisivät keinoja sen ratkaisemiseksi ja siitä ulos pääsemiseksi. Ne, jotka suhtautuvat kriittisesti huomattavaan säästämiseen, ovat varmasti väärillä jäljillä.

Näissä oloissa on vain oikein, ettei nykytilanteen kanssa tekemisissä olevista maista tulevia veronmaksajia vaienneta.

  Petru Constantin Luhan (PPE). – (RO) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen siihen, että talouden ohjausjärjestelmää koskeva mietintö tarjoaa uuden perustan elinkelpoisen järjestelmän perustamiseksi, jotta tiedämme, kuinka toimia tässä asiassa.

Talouden ohjausjärjestelmän huomattavaan tehostamiseen tähtäävää toimielinten vahvistamista käsittelevässä raportissa tehdyt suositukset, kuten sellaisen valtionlaitoksen perustaminen jäsenvaltioihin, jossa laaditaan riippumattomia analyyseja, arviointeja ja ennusteita sisäisistä veropoliittisista kysymyksistä, luovat perustan avoimen eurooppalaisen järjestelmän perustamiselle.

Minusta on elintärkeää tarjota kullekin jäsenvaltiolle mahdollisuus osoittaa perusta, jota on käytetty kunkin ehdotetun kotimaan finanssitoimenpiteen analysoinnissa ja arvioinnissa, jotta lähestymistapa muotoutuu luottamukseen ja keskinäiseen tietoisuuteen perustuen.

Vahvistan tarpeen toteuttaa erityisiä toimenpiteitä, joilla helpotetaan talouden ohjausjärjestelmää ja jotka perustuvat perusteelliseen ja avoimeen tietoon, sekä tarpeen aloittaa keskustelut jäsenvaltioissa toteutetuista kotimaisista toimista, joilla saattaa olla vaikutusta EU:ssa.

  Elisa Ferreira (S&D). (Paulo Rangelille esitetty sinisen kortin menettelyn mukainen kysymys, työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohta). – (PT) Arvoisa puhemies, kiitos, että annoitte minulle puheenvuoron, mutta pyysin sinisen kortin menettelyn mukaista puheenvuoroa, koska jäsen Rangel haastoi minut suoraan ja koska olisin siten toivonut puheenvuoroa aiemmin.

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni pyytääkseni jäsen Rangelia selvittämään meille kaikille, kuinka valtionvelan hoitoa koskevat liittokansleri Merkelin ja komission ehdotukset eroavat hänen mielestään käytännössä toisistaan ja miksi valtionvelan hoitoa koskeva komission ensimmäinen ehdotus, joka oli itse asiassa EU:n ehdotus, hylättiin ilman neuvotteluja tai julkista keskustelua, kun huomattiin, ettei se sopinut yhteen Saksan etujen kanssa.

  Paulo Rangel (PPE). (Vastaus Elisa Ferreiralle sinisen kortin menettelyn mukaisesti, työjärjestyksen 149 artiklan 8 kohta) – (PT) Haluan sanoa hyvin nopeasti, että on täysin selvää, että Eurooppa-hankkeessa käydään luonnollisesti jatkuvia neuvotteluja eri toimielinten välillä, mutta komission johdonmukainen kanta on ollut pitää yllä yhteisömenetelmää ja ajaa yhtenäisvaluutan jatkamista. Toki on jäseniä, jotka tulevat mielellään tänne parlamenttiin ohjaamaan kansallista politiikkaa, kuten jäsen Ferreira.

  Diogo Feio (PPE). – (PT) Arvoisa puhemies, Euroopan unionissa on meneillään suuria uudistuksia. Sen on siten voitava vastata kriisiin ja säilyttää yhtenäisvaluutta, jolle on luotava omat säännöt, joita sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin. Parlamentti on jo ottanut johtoaseman talouden ohjausjärjestelmässä, jossa se peräänkuuluttaa entistä tiiviimpää talouskasvua koskevaa yhteistyötä kaikkien 27 jäsenvaltion välillä, tiukkaa suhtautumista vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanoon sekä jäsenvaltioiden välistä solidaarisuutta. Parlamentti on nimittäin ollut ensimmäinen toimielin, joka on kiinnittänyt huomiota tarpeeseen rahoittaa EU:n eri jäsenvaltioiden velkoja. Jatkamme siten yhteistyötä komission kanssa, ja haluamme tehdä niin myös sen puheenjohtajan kanssa. Toivomme myös voivamme jatkaa yhteistyötä neuvoston kanssa. Juuri nyt keskustelemme kuudesta mietinnöstä, joihin otamme hyvin selkeän kannan.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, vastaan kahteen konkreettiseen kysymykseen ja teen myös yleisen huomautuksen tänä aamuna käydyn keskustelun perusteella.

Ensiksi otan esille jäsen Schulzin esittämän kysymyksen: kysymys on tärkeä ja koskee Irlannin stressitestejä. Haluan sanoa seuraavaa: Stressitestien yhteisestä metodologiasta sovittiin EU:ssa. Metodologia oli hyvin tiukka ja siinä otettiin huomioon haitalliset makrotaloudelliset skenaariot. Testit suoritettiin kuitenkin jäsenvaltioiden valvontaviranomaisten alaisuudessa. Testien täytäntöönpanon koordinoinnista Euroopan unionissa vastasi Euroopan pankkivalvontaviranomaisten komitea CEBS, mutta Euroopan unionilla ei ollut valtuuksia tähän. Haluan korostaa, ettei Euroopan unionilla itsellään ole viime aikoihin asti ollut tämäntyyppisiä toimivaltuuksia. Tähän tulee muutos ensi tammikuusta alkaen. Tuolloin meillä on käytössä uusi rahoitusalan sääntely- ja valvontajärjestelmä sen jälkeen, kun komissio on tehnyt asiasta ehdotuksensa ja sopinut siitä neuvoston ja parlamentin kanssa.

Tuolloin meillä on myös kolme EU:n mikrotason vakauden valvontaviranomaista pankki-, arvopaperi- ja vakuutusalaa varten sekä Euroopan järjestelmäriskikomitea, joka vastaa makrotalouden vakaudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Nämä antavat meille entistä vankemmat välineet sekä infrastruktuurin testien tekemiseen seuraavalla kerralla nykyistä yhtenäisemmin, tiukemmin ja johdonmukaisemmin. Halusin siis korostaa tätä seikkaa. Ennen kriisiä meillä ei ollut välineitä, joita olemme nyt luomassa.

Seuraavaksi puhun toisesta kysymyksestä, joka koskee tapaa, jolla käsittelemme joitakin hankalia asioita, kuten pysyvää kriisinhallintamekanismia. Haluan tehdä selväksi, ettei aikomukseni ollut puhua tästä asiasta, mutta koska siitä esitettiin konkreettinen kysymys, minun on vastattava siihen.

Valtioiden ja hallitusten päämiehet päättivät yksimielisesti – siis yksimielisesti – käyttää pysyvää kriisinhallintamekanismia yksityisen sektorin toimissa. Olin niiden joukossa, jotka varoittivat Eurooppa-neuvostoa riskeistä, joita asian käsittely ilman kunnollista valmistautumista ja keskusteluja saattaisi tuoda mukanaan. Asiasta kuitenkin keskusteltiin ja tehtiin päätös, ja nyt meidän on hoidettava se mahdollisimman vastuullisesti. Siksi olenkin sitä mieltä, että osasta täällä tänään tehdyistä huomautuksista ei todellakaan ollut hyötyä.

Olemme yhä erittäin vaikeassa tilanteessa. Minusta nyt tarvitaan toimintaa eikä lisää huomautteluja. Kyse on hyvin hankalista globaaleista rahoitusmarkkinoista. Joillakin huomautuksilla on toisinaan itseään ruokkiva ennustuksellinen vaikutus. Arvailut mahdollisista riskimaista eivät siis johda mihinkään. Sen sijaan kyseisiä maita on vaadittava toteuttamaan kaikki toimenpiteet, joita tarvitaan talouden ja talousarvion vakauden saavuttamiseksi.

Sen vuoksi en ryhdy spekuloimaan suunnitelmasta B. Teemme työmme yhdessä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn kanssa ja keskustelemme asioista vastuullisesti jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Mitä komission rooliin tulee, haluan olla jälleen kerran äärimmäisen selkeä. Komissio on aina esittänyt kunnianhimoisia ehdotuksia, ja suurin osa teistä myöntää tämän. Ajamme kunnianhimoista talouden ohjausjärjestelmää Eurooppaan.

Meidän on kuitenkin oltava realisteja. Emme voi yhdessä ylittää sitä, mitä jäsenvaltioiden kanssa on yhdessä sovittu. Kun asioista on sovittu sopimuksella (joka merkitsee kuitenkin edistystä aiempaan tilanteeseen nähden), ei ole mitään hyötyä puhua ideaaliratkaisuista, jotka eivät toteudu, kuten vallan hyvin tiedätte.

Komissio hoitaa siis tehtävänsä nyt ja vastedes ja vaatii enemmän kunnianhimoa yhteisen asian eli talouden ohjausjärjestelmän ja euroalueen vakauden (eikä vain euroalueen) hyväksi.

Halusin tehdä tämän hyvin selväksi, koska sitä ei mielestäni tehty tämänpäiväisessä keskustelussa. Osa teistä totesi, että ongelmat johtuvat euroalueesta. Valitettavasti minun on sanottava, etteivät ne johdu vain euroalueesta. Euro ei ole ongelma. Olen täysin vakuuttunut siitä, että tilanne olisi paljon pahempi ilman euroa.

(Suosionosoituksia)

Osalla teistä on taipumus unohtaa, että joillakin euroalueen ulkopuolisilla mailla on täsmälleen samanlaisia ongelmia ja toisinaan jopa pahempia ongelmia valtionvelan suhteen ja että eräs maa, joka ei ole edes Euroopan unionin jäsen mutta hakee jäsenyyttä, nimittäin Islanti, meni konkurssiin, vaikka sillä ei ole euroa. Totuus on, etteivät ongelmat johdu eurosta. On älyllisesti ja poliittisesti epärehellistä vihjata, että ongelmat johtuvat eurosta.

(Suosionosoituksia)

Nyt meidän on tunnustettava euroalueen tilanteen erityispiirteet, korjattava ongelmat ja vaadittava kaikkia jäsenvaltioita sitoutumaan yhteistyöhön: tämä koskee sekä euroalueen maita että siihen kuulumattomia maita. Ne ovat uskoakseni kaikki ymmärtäneet, että kriisin ratkaisu yhdessä on kaikkien etujen mukaista. Näin komissio aikoo tehdä, ja se aikoo tehdä sen vastuullisesti ja toki mahdollisimman kunnianhimoisesti, mutta lopulta hyvässä ja luotettavassa yhteistyössä kaikkien toimielinten eli parlamentin (kuten olemme tehneet) sekä neuvoston ja Eurooppa-neuvoston kanssa. Tällä vastuullisessa tavalla meidän on toimittava.

Nyt, kun markkinat ovat äärimmäisen jännittyneet, meidän on pidettävä päät kylminä ja toimittava hyvin vastuullisesti ja toki myös ajamalla vahvasti yhteistä eurooppalaista asiaa.

(Suosionosoituksia)

  Herman Van Rompuy, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hetki sitten todettiin, että komission puheenjohtajan analyysi eroaa omastani, mutta tämä on ensimmäinen kerta, jäsen Schulz, kun minun väitetään sanoneen, että kaikki on hyvin, vaikkei ole. Tämä on todellakin urani ensimmäinen kerta.

Voin vakuuttaa, etten todellakaan aliarvioi kriisiä ja että elämme vaikeita aikoja. Olen yleensä hyvin harkitsevainen ihminen, ellei sanomisiani irroteta asiayhteydestään, ja minusta aivan liian monia lausuntoja, räjähdysherkkiä tai muita, tehdään EU:n yhteydessä, ei täällä parlamentissa. Nyt on syytä rauhoittaa tilannetta ja lopettaa hokemat kriisin vakavuudesta. Tiedämme sen jo. On aika toimia.

Osa teistä totesi, että kriisistä on otettava opiksi. Ranskassa on sanonta, jonka mukaan "tekomme seuraavat meitä". Hyvät jäsenet, astuessani tähän virkaan meillä oli vakaus- ja kasvusopimus, jota höllennettiin hieman muutama vuosi sitten sitä kuitenkaan soveltamatta. Astuessani virkaan sain perinnöksi Lissabonin sopimuksen, jossa määrätään tietyistä menettelyistä, jotka koskevat muun muassa sanktioita ja päätöksiä, joita on tehtävä, kun johonkin maahan sovelletaan liiallisia alijäämiä koskevaa menettelyä. Neuvosto tekee nämä päätökset Lissabonin sopimuksen nojalla. Astuessani virkaan kriisinhallintamekanismia ei vielä ollut, joten asia oli korjattava.

Aiomme siten vahvistaa vakaus- ja kasvusopimusta sekä ottaa ensimmäistä kertaa käyttöön makrotalouden valvontajärjestelmän. Voin vakuuttaa, että jos tuo mekanismi olisi ollut käytössä muutama vuosi sitten, ongelmat, joita joillakin mailla nyt on, eivät olisi koskaan päässeet syntymään. Olisimme havainneet kiinteistökuplat. Olisimme havainneet joidenkin maiden kilpailukykyongelmat. Otamme siis tuon mekanismin käyttöön nyt. Se on uusi ja innovatiivinen. Siinä otetaan täysin huomioon kriisistä saadut opit.

Mitä Lissabonin sopimukseen tulee, aiomme muuttaa sitä niin, että jotkin perustuslakituomioistuimet saisivat oikeusperustan pysyvää kriisinhallintamekanismia varten. Tämä on ainoa syy. Toivon, ettei vaarana ole, että aloittaisimme uuden laaja-alaisen keskustelun toimielimistä, koska se ei johtaisi mielestäni mihinkään nykytilanteessa vaan vain heikentäisi tarmoamme, jota tarvitsemme kriisin torjunnassa.

Meillä ei ollut aiemmin tuota mekanismia. Kreikan ongelman tullessa esiin meidän oli kehitettävä kriisinhallintamekanismi, jota ei vielä ollut. Kun toteutimme toisen toimenpiteen eli otimme käyttöön 750 miljardin euron pelastuspaketin, meidän piti tulkita luovasti Lissabonin sopimusta voidaksemme soveltaa sitä.

Olemme siis ottaneet kriisistä opiksi, ja, toistan jälleen, tekomme seuraavat meitä. Meillä oli vakaussopimus, joka oli heikko ja jota ei sovellettu, eikä meillä ollut mitään makrotalouden valvomiseksi, koska meillä ei ollut kriisinhallintamekanismia.

Ovatko jäsenvaltiot ottaneet vastuuta? Monet jäsenvaltioista ovat ottaneet vastuuta. Ne toteuttavat usein julkisen mielipiteen valtavirtausten vastaista uudistuspolitiikkaa. Ne toteuttavat usein hyvin rohkeita toimenpiteitä paitsi ongelmamaissa myös muualla. Olemme ottaneet vastuuta.

Hyvät jäsenet, älkäämme osoittako sormella aina väärää vihollista. Minulla on usein tunne, että osoitamme liikaa sormella jäsenvaltioiden hallituksia ja parlamentteja. Meidän ei pidä erehtyä vihollisesta.

Nykyään puhutaan paitsi Irlannista myös Portugalista. Annan teille muutamia lukuja. Portugalin valtionvelka oli 9,3 prosenttia vuonna 2009. Vuonna 2010 se on 7,3 prosenttia ja 4,6 prosenttia vuonna 2011. Portugalin valtionvelan korkoprosentti on keskimäärin 3,6. Se on hyvin alhainen. Portugalissa ei ole kiinteistökriisiä tai kiinteistökuplaa. Sen rahoitusala ei ole liian suuri maan kokoon nähden. Portugalin pankkien pääomittaminen on hyvällä tolalla. Meidän ei siis pidä erehtyä vihollisesta. Joidenkin mielestä kriisi tarttuu, mutta väitteelle ei ole taloudellisia perusteluja tai rationaalista syytä. Halusin korostaa tätä seikkaa. Älkäämme siis erehtykö vihollisesta.

Voin vakuuttaa toimielinten välisen yhteistyön tiivistämistä vaatineille, että puheenjohtajavaltioiden tasolla tehdään kaikki voitava yhteistyön hyväksi. Ohjaustyöryhmän jäsenet, myös Euroopan komission edustaja komission jäsen Olli Rehn, ovat hyväksyneet ryhmänsä julkistaman raportin. Työskentelemme rinta rinnan myös muissa asioissa, kuten pysyvän kriisinhallintamekanismin parissa.

Toivon saman yhteistyöhengen jatkuvan, kun laadimme vuoden 2011 talousarviota. Olen pahoillani siitä, ettemme ole saaneet aikaan sopimusta.

Saanen kuitenkin kommentoida yhteistyötä koskevaa asiaa. Kaikki te olette Euroopan parlamentin jäseniä ja kuulutte johonkin poliittiseen ryhmään. Minun on todettava, että toisinaan on valtavia eroja siinä, mitä pääministerit ja eri puolueet toteavat Eurooppa-neuvostossa ja mitä samojen puolueiden jäsenet toteavat täällä istuntosalissa. Tämä ei ole moite. Puolueryhmänsä kanssa ei tarvitse olla täysin samaa mieltä. Olen urani aikana nähnyt usein ristiriitoja puolueeni sisällä. Teen kuitenkin kaiken voitavani toimielinten välisen yhtenäisyyden ja yhteistyön takaamiseksi. Siksi minusta olisikin syytä tehdä yhteistyötä kaikilla poliittisilla tasoilla nykyistä yhtenäisemmän kannan mahdollistamiseksi.

Yhdyn niihin, joiden mielestä noudatamme tiukkaa politiikkaa mutta jotka katsovat, ettei tiukka politiikka yksistään riitä kriisistä selviytymiseen. He ovat oikeassa, mutta meidän on ensiksi käytävä läpi tämä vaihe. Jos olisimme toimineet järkevämmin makrotalous- ja talousarvioasioissa, emme olisi nyt tässä tilanteessa. Tarvitsemme kuitenkin myös positiivista kasvu- ja työllisyyspolitiikkaa. Olen kaikista negatiivisista seikoista huolimatta iloinen siitä, että talous kasvaa jälleen Euroopassa 11 kuukautta kestäneen taantuman jälkeen. Olen sanonut tämän monissa muissa yhteyksissä täällä parlamentissa: 1930-luvun kriisi alkoi niin ikään rahoituskriisistä eikä sitä koskaan ratkaistu.

Olemme nyt jälleen positiivisen kasvun tiellä 11 kuukautta sitten puhjenneen rahoituskriisin jälkeen. Keskimääräinen kasvuvauhti on tänä vuonna noin 1,5 prosenttia. Joidenkin maiden (ei niiden, joilla on tunnettuja ongelmia) kasvuvauhti on noin 2 prosenttia ja toisten jopa 3 tai 3, 5 prosenttia. EU:n keskimääräinen työllisyystaso nousee jälleen vuonna 2011. Työttömyysluvut ovat toki liian korkeat, mutta olen mielissäni siitä, että kasvuennusteet ovat puolen vuoden takaisiin nähden paljon ennustettua paremmat ja että kasvu on vakaampaa kuin luulimme. Kasvu ei perustu vain varastojen täydennykseen, elvytysohjelmiin tai vientiin. Kasvua ruokkii myös kotimainen kysyntä.

Halua sanoa lopuksi, että tiettyjen maiden ilmeisistä ongelmista huolimatta olen vakuuttunut siitä, että selätämme jälleen kerran nykyisen kriisimme.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen. – (FR) Eurooppa-neuvoston 28.–29. lokakuuta 2010 pidetyssä kokouksessa otettiin lisäaskel kohti kansakuntien orjuuttamista ja niiden suvereniteetin riistämistä. Tämä tehdään ensinnäkin talouden ohjausjärjestelmän varjolla, mutta oikeasti se merkitsee näiden maiden talouksien alistamista valvonnan alle: jäsenvaltiot pakotetaan hyväksyttämään ennakolta talousarvionsa Brysselin virkamiehillä; niiden talouspolitiikkaa valvotaan kautta linjan; automaattisia sanktiojärjestelmiä sovelletaan jo ennen sallittujen velka- ja alijäämäkattojen ylittymistä; syyllisiltä jäsenvaltioilta voidaan viedä äänioikeus. Kaikki tämä on annettu Saksalle korvauksena rahoitusvakausrahaston säilyttämisestä. Kyseisellä mekanismilla kuitenkin vain annetaan jäsenvaltioille ja Brysselin komissiolle oikeus velkaantua tai taata vaikeuksissa olevien jäsenvaltioiden markkinalainoja, koska nämä valtiot ovat kansalliseen velkaansa kohdistuvan keinottelun uhreja. Ja tämä kaiken kukkuraksi siitä syystä, että ne kuuluvat euroalueeseen. Tämä menee yli ymmärryksen. Kaiken lisäksi Eurooppa-neuvosto on päättänyt myös perussopimusten uudistuksesta, jolla mahdollistetaan kriisinhallintamekanismin täytäntöönpano. Siinä käytetään ensimmäistä kertaa yksinkertaista tarkistusmenettelyä, joka on täysin demokratian vastainen metodi, joka ei mahdollista parlamentaarista vuoropuhelua. Tämä ei ole talouden ohjausta vaan totalitarismia.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Muu Eurooppa hämmästeli aina vuoteen 2007 saakka Irlannin, "Kelttien Tiikerin", talouskehitystä. Maassa oli ihanteellinen taloustilanne, jossa yritysveroprosentti oli alhainen ja sääntely vähäistä. Nyt todellisuus on iskenyt Irlantiin. Kelttien Tiikeri on osoittautunut siipirikoksi, jolle muut Euroopan maat joutuvat ojentamaan auttavan kätensä ja kannattelemaan ontuvia siipiä. Euron pelastuspaketista aiotaan nyt myöntää Irlannille 90 miljardia euroa, mikä vastaa 300 euroa Itävallan kansalaista kohti. Teoriassa tämä ei ole vain valtiontakuu, joka mustan lampaan Kreikan jälkeen myönnetään nyt Irlannille ja sen jälkeen mahdollisesti myös Espanjalle ja Portugalille, vaan kyse on puhtaasti veronmaksajien rahoista. Se myös vie EU:n rahaliittoa askeleen lähemmäksi rahansiirtoliittoa, jossa taloudellisesti pärjäävien euroalueen valtioiden on pidettävä kukkaroidensa nyörit auki muiden maiden huonon hallinnon vuoksi. EU on tarttunut ongelmaan aivan liian myöhään, joten nähtäväksi jää, johtavatko Eurooppa-neuvoston päätökset todellisiin tekoihin. Miljardeittain veronmaksajien rahoja ei pidä enää syytää keinotteleville pankeille ja valtioille, jotka hoitavat taloutensa huonosti. Rahansiirtounionin kehittymisestä on tehtävä loppu. Tarvitsemme mekanismin, joka takaa konkurssiin menneiden valtioiden aidon maksukyvyttömyyden ja näiden maiden poistamisen euroalueelta. Emme voi vain jatkaa sairaalloisen rahaliiton paikkaamista. Sen sijaan tarvitsemme vahvan keskeisen eurooppalaisen rahaliiton.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Hyvät kollegat, sekä Kreikka että Irlanti ovat joutuneet pyytämän Euroopan unionin apua. Näiden kahden tapauksen välillä voidaan kuitenkin nähdä eroja: Irlannin alijäämä räjähti käsiin, koska maan piti ratkaista pankkisektorin ongelmat. Pankkisektori oli kriisissä globaalin rahoituskriisin vaikutuksista, joita pahensi kiinteistökuplan puhkeaminen. Nämä toimet, jotka toteutettiin maan ollessa rakenteellisessa kriisissä, johtivat siihen, ettei julkistalous enää kestänyt tilannetta. Kreikassa sitä vastoin tukitoimet johtuvat julkisten menojen varsin holtittomasta hoidosta, minkä vuoksi käteistä oli pumpattava markkinoille valtion obligaatioiden myynnillä. Talouden ohjausjärjestelmän uudistuksesta on syytä todeta seuraavaa: Tiukkaa budjettipolitiikkaa on toki toteutettava, jotta voidaan pitää huoli siitä ja varmistaa, ettei vastaavia tilanteita pääse syntymään tulevaisuudessa. Nämä molemmat tapaukset osoittavat joka tapauksessa, miten tärkeää on ottaa huomioon kaikki maan talouteen ja vakauteen liittyvät tekijät, eikä pelkästään rakenteellista valtionvelkaa. Nämä tiedot edustavat kuitenkin vain viimeisimpiä lukuja, joten on syytä tarkistaa näiden lukujen takana olevat tekijät ja syyt ja otettava selvää, miten ongelmat saivat alkunsa.

  Monika Smolková (S&D), kirjallinen. – (SK) Vakaus- ja kasvusopimukseen on toistaiseksi sisältynyt sanktioita, mutta niiden määrääminen edellyttää, että kaksi ministeriä kolmesta kannattaa niitä, mutta tähän ei ole koskaan löytynyt poliittista tahtoa. Suhtaudun skeptisesti kriisinhallintamekanismiin. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyn ei pitäisi muuttaa Lissabonin sopimuksen 125 artiklaa, jossa todetaan, että kunkin maan on vastattava omista velvollisuuksistaan. Toisaalta Van Rompuyn olisi harkittava yhteisvastuuta käsittelevän 122 artiklan laajentamista, jotta keskinäistä apua voitaisiin antaa luonnononnettomuuksissa ja energiakriiseissä. Kyseisen artiklan muuttaminen saattaisi tehdä tyhjäksi EU:n toiminnan perusperiaatteen, toisin sanoen yhteisvastuun periaatteen, mikä puolestaan saattaisi johtaa yhteisvastuun katoamiseen. Jos kriisinhallintamekanismin toiminta perustuisi yksittäisten jäsenvaltioiden rahoittamista käsittelevään 122 artiklaan, neuvosto päättäisi asiasta komission ehdotuksen perusteella, jolloin Euroopan parlamentille vain ilmoitettaisiin asiasta. On vaarana, että vastuulliset valtiot joutuvat maksamaan vastuuttomien valtioiden puolesta.

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana neuvoston ja komission julkilausumat G20-huippukokouksen tuloksista.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajalla ja Euroopan parlamentilla oli jo tilaisuus keskustella G20-huippukokouksesta 20. lokakuuta 2010, jolloin G20-ministerikokous oli alkamassa ja odotimme asioiden etenemistä Soulissa.

Me eurooppalaiset olimme hyvin valmistautuneet näihin kokouksiin sekä ministeritasolla että valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla. Ymmärsimme, että eurooppalaisten välisen yhteistyön puute johtaisi nopeasti Euroopan unionin uskottavuuden heikentymiseen kansainvälisesti. On myönnettävä, että Soulin huippukokous sai maailmalla ristiriitaisen vastaanoton. Omasta puolestani olen sitä mieltä, että meidän olisi kaikesta huolimatta säilytettävä optimistisuutemme, vaikka tulokset eivät kylläkään olleet niin loistavat mitä olimme toivoneet.

Olimme ennen Soulin huippukokousta vakuuttuneita siitä, että vaikein ja tärkein testi olisi tahdin säilyttäminen. Emme saa erehtyä kuvittelemaan, ettei globaali yhteistyö ole enää tarpeen, koska tilanne ei ole enää yhtä kriittinen kuin puolitoista vuotta tai edes puoli vuotta sitten. Poliittisten johtajien velvollisuutena on mielestämme yhä tehdä päätöksiä. Se on heidän velvollisuutensa, mikä onkin politiikan ydin. Heillä on kuitenkin minusta myös toinen, vieläkin tärkeämpi velvollisuus: heidän on nimittäin pidettävä huoli siitä, etteivät päätökset jää vain paperille vaan että ne näkyvät käytännössä ja saatetaan päätökseen.

Soulin huippukokous osoitti, että G20:n ja siten meidän kaikkien haasteena on selvittää, kuinka jatkamme täytäntöönpanoa ja jopa nopeutamme sitä. Hyvät aikeet on muutettava käytännön tuloksiksi. Kaikki tämä on tärkeää ainakin kahdesta syystä: Ensinnäkin markkinat eivät tyydy pelkästään julistuksiin. Markkinoilla seurataan asioiden kehittymistä kahden, kymmenen tai 30 päivän kuluttua huippukokouksesta, kun tiedotusvälineiden kamerat ovat sammuneet. Euroopan talouden tila on ymmärrettävä kokonaisuutena, koska se ei ole pelkästään niiden saavutusten tulos, jotka on saatu aikaan kaksipäiväisessä huippukokouksessa. Tavoittelemamme edistys on saavutettavissa vain jokapäiväisellä ja jatkuvalla työllä, ja Euroopan parlamentin jäseninä te tiedätte tämän paremmin kuin kukaan muu.

Toinen syy on aivan yhtä tärkeä kuin ensimmäinen ja koskee teitä kaikkia suoraan. Euroopan parlamentilla ja jäsenvaltioiden parlamenteilla voi mielestäni olla paitsi valvontarooli myös poliittisten virikkeiden antajan rooli EU:n taloutta ja kansainvälistä taloutta koskevassa asiassa niin, että ne varmistavat, että huippukokousten välinen täytäntöönpanotyö hoidetaan loppuun asti ja että G20:sta muotoutuu vähitellen kunnon prosessi pelkkien kokousten sijaan.

Substanssin osalta unionin panos vahvan, kestävän ja tasapainoisen kasvun luomiseen on nyt selkeä, ja sen taustalla voidaan nähdä seuraavat periaatteet: julkisen talouden tervehdyttämisohjelmat, joilla pyritään kestävään ja eriytettyyn kasvuun; etenkin työpaikkojen luomista tukevia rakenteellisia uudistuksia koskeva Eurooppa 2020 -strategia; finanssialan ja markkinoiden uudistusohjelma sekä EU:n talouden ohjausjärjestelmän vahvistaminen. Lisäisin vielä, että unioni on hyvin kiinnostunut G20-ryhmässä tehtävästä vertaisarvioinnista. Me eurooppalaiset olemme tottuneet tähän toimintaan ja tiedämme, kuinka hyödyllistä se voi olla. Jokaisen on luonnollisesti tehtävä osansa ja osoitettava jatkuva halunsa tuoda panoksensa kasvua edistävään toimintaan.

Haluan vielä kerran sanoa edellisten kommenttieni hengessä, ettei protektionismin vastaista taistelua voida voittaa kokonaan, mutta tarvittava määrä kokonaisvaltaista valmiutta voidaan jatkuvasti säilyttää.

Muutoin haluaisin korostaa vielä kolmea tärkeää viime kuussa otettua edistysaskelta. Ensimmäinen on Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudistus, sillä EU osoitti selkeästi olevansa valmis tekemään oman osansa, jotta uusi IMF edustaisi entistä paremmin uutta kansainvälistä taloustilannetta ja jotta nousevat talousmaat saisivat siten äänensä kuuluviin ja enemmän vaikutusvaltaa. Päätimme vähentää edustustamme IMF:n toimeenpanokomiteassa ja olemme tehneet huomattavia myönnytyksiä osuuksissa. Katson, että olemme pitäneet kiinni meille tärkeimmästä ja että koko kansainvälinen yhteisö on hyötynyt tästä.

Toinen edistys koskee Basel III -sopimusta. Olemme mielestäni menossa oikeaan suuntaan pankkien pääomavaatimuksia koskevassa asiassa. On myös toki elintärkeää, että kaikki asianomaiset jäsenvaltiot pitävät kiinni sitoumuksestaan panna Basel III täytäntöön. Täytäntöönpanokysymys säilyy luonnollisesti sekä EU:n että G20:n poliittisella asialistalla.

Tarkastellessani viime viikkojen tapahtumia niin sanotussa valuuttasodassa olen sitä mieltä, että Euroopan unioni on tehnyt hyvää työtä ja kyennyt ajamaan tasapainoista kantaa, mikä tarkoittaa, että vaihtokursseissa olisi otettava huomioon talouden perusasiat ja ettei devalvaatioihin pidä mennä kilpailusyistä.

Ranska on hoitanut G20-ryhmän puheenjohtajuutta Soulista saakka, ja tämä on minusta ainutlaatuinen tilaisuus eurooppalaisille ja Euroopan unionille itselleen. Koordinoitu yhteistyö on hyvin tärkeää, jotta voimme varmistaa, että G20 vastaa luomiinsa odotuksiin koko ensi vuoden sekä Cannesissa marraskuussa 2011 pidettävää G20-huippukokousta silmällä pitäen ja myös sen jälkeen.

Todellisena haasteenamme on osoittaa, että luomamme kriisifoorumi myös kykenee antamaan panoksensa ja kannustimia, joita tarvitaan keskipitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi; näitä ovat entistä vahvempi, kestävämpi ja tasapainoisempi globaali kasvu; selkeät ja oikeudenmukaiset säännöt kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita varten sekä kansainväliset järjestöt, jotka edustavat paremmin nykyistä maailmaa ja kykenevät auttamaan entistä paremmin jäsenvaltioiden hallituksia ja EU:n toimielimiä selviytymään globalisaatiosta. Arvoisa puhemies, G20-ryhmän tehtävänä on minusta näyttää tulevina vuosina, ettei globalisaatioprosessi ole vain taloudellinen vaan ennen kaikkea myös poliittinen.

  José Manuel Barroso, komission puheenjohtaja. – (EN) Arvoisa puhemies, tässä kuussa pidettyä Soulin huippukokousta oltiin huolestuneita siitä, ettei G20-ryhmä kykenisi hoitamaan tehtäväänsä globaalin talouden koordinointifoorumina G20-maat yhteen keränneen paineen helpotettua. Tässä kuussa järjestetyn Soulin huippukokouksen jälkeen voin vakuuttaa, ettei tämä negatiivinen ennuste toteutunut. G20 on voinut jättää kriisiajan toimintamallin ja omaksua entistä vakaamman suhtautumistavan globaaliin taloudenhallintaan.

Vaikka käsiteltävät aiheet olivat vaikeita ja joissakin kysymyksissä, kuten rahoitusalan verotuksessa, ei päästy yhteisymmärrykseen, G20 lähetti jälleen kerran tärkeän viestin globaalista päättäväisyydestä saadessaan aikaan todellista ja vakaata edistystä globaalin talouden haasteiden ratkaisussa. Tiedän, että tuloksiin päästiin hieman skeptisinä, koska viime hetkellä ei löytynyt vakuuttavaa läpimurtoa, joka olisi ajoittunut juuri sopivasti iltauutisten aikoihin. Skeptikot eivät kuitenkaan ymmärrä, että G20-prosessi on jo itsessään vakuuttava uutinen: se ei ole samanlainen kuin eurooppalainen yhtenäisempi prosessimme, jossa kaikki pöydän ympärillä istuvat jakavat saman neuvottelu- ja kompromissintekokulttuurin.

Euroopan unionia ja joitakin sen jäsenvaltioita lukuun ottamatta G20-ryhmää kuuluu niinkin erilaisia valtioita kuin Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Brasilia, Japani, Argentiina, Saudi-Arabia, Korea ja Etelä-Afrikka. Jo se seikka, että nämä maat ovat sitoutuneet yhdessä korjaamaan globaalia epätasapainoa ja sopimaan esimerkiksi rahoitusalan sääntelystä, olisi syytä tunnustaa sellaisenaan eli huomattavana edistysaskeleena, joka ei vielä muutama vuosi sitten olisi ollut edes mahdollista. Soulin huippukokous oli merkittävä edistysaskel tuossa prosessissa uuden asialistan käynnistämisessä, eikä kyse ollut vain yksittäisestä suurtapahtumasta.

Se oli siis todella menestys, ja Euroopan unioni, jota minä ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja edustamme, voi mielestäni olla tyytyväinen huippukokouksen päätelmiin. Panoksemme olikin hyvin tärkeä myös valtiovarainministerien tasolla, jolla Euroopan unionia edusti asiasta vastaava komission jäsen Olli Rehn. Huippukokouksen päätelmissä otetaan kokonaisuudessaan huomioon Euroopan unionin Soulia varten asettamat keskeiset tavoitteet, ja Euroopan unionin olisi syytä olla ylpeä prosessiin tuomastaan hyvin tärkeästä panoksesta.

Haluan tuoda esille tärkeimmät saavutukset: Euroopan unioni halusi, että huippukokouksessa edettäisiin ennen kaikkea yhteisissä toimissa globaalin kasvun ja työllisyyden piristämiseksi ja vastausten löytämiseksi siihen, miten globaali epätasapaino ja rahatalouden jännitteet voitaisiin ratkaista. Me kaikki tiesimme, että globaalin epätasapainon ratkaisemiseen on hyvin vaikeaa löytää yhteinen ratkaisu, mutta G20-ryhmässä päädyttiin pitkien ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen yhteistoiminnalliseen ratkaisuun, että laaditaan mekanismi ja aikataulu, jotta taloutemme voivat yhdessä tarttua tähän asiaan.

G20-ryhmän kumppanit sitoutuivat vähentämään liiallista epätasapainoa ja pitämään vaihtotaseen epätasapainon kestävällä tasolla. Tämän merkitystä ei pidä aliarvioida. Keskustelut G20-ryhmässä, miten tämä epätasapaino saataisiin korjattua, osoittivat, että EU ennakoi asioita. Euroopan unionin sisäistä epätasapainoa koskevien pohdintojemme tulokset antoivat G20-ryhmän johtajille ajatuksia siitä, miten globaali epätasapaino voitaisiin parhaiten korjata. Uuden G20-mekanismin pohjana on metodi jossa hyödynnämme indikaattoreita makrotalouden epätasapainon ja sen syiden arvioimisessa. Uusi mekanismi otetaan käyttöön vuoden 2011 puoleenväliin mennessä, ja ensimmäinen arviointi tehdään ennen seuraavaa marraskuussa 2011 pidettävää huippukokousta.

Nyt keskitymme siihen, että tätä mekanismia voidaan vahvistaa mahdollisimman paljon ja että varmistetaan sen asianmukainen soveltaminen Ranskan toimiessa G20-ryhmän puheenjohtajana vuonna 2011. Päätelmät olivat siis tärkeät, mutta olen samaa mieltä siitä, että meidän on nyt seurattava, miten ne pannaan täytäntöön.

Toinen saavutus liittyy valuuttakursseihin. Kasvun tasapainottaminen ei onnistu ilman rahatalouden jännitteiden korjaamista. Euroopan unioni auttoi jälleen kerran rakentamaan yhteistyöratkaisuja koskevaa konsensusta G20-ryhmässä. Sovimme, että otamme vähitellen käyttöön markkinaehtoisesti määräytyviä valuuttakurssijärjestelmiä, joissa otetaan huomioon talouden taustalla olevat perustekijät. Päätimme myös luopua kehityksen vertailusta ja varoa valuuttakurssien liiallista vaihtelua ja hallitsemattomia muutoksia.

Päätös antaa Ranskan G20-puheenjohtajuudelle poliittista voimaa Ranskan aloittaessa kansainvälisen valuuttajärjestelmän kokonaisvaltaisen uudistuksen. Panen tyytyväisenä merkille myös sen, että G20-huippukokouksessa tuettiin IMF:n historiallista uudistusta. Olemme itse asiassa jo ylittäneet Pittsburghissa asetetut odotukset kiintiöiden siirtoa ja nousevien talouksien edustusta koskevassa asiassa. EU:n jäsenvaltioiden avoimen ja yhteistyöhaluisen kannan ansiosta merkittävät myönnytyksemme ja vastuunjakovalmiutemme tarkoittavat sitä, että IMF:llä on nyt sen tarvitsema oikeutus viedä haastavia tehtäviä eteenpäin etenkin epätasapainon ja rahatalouden jännitteiden korjaamisessa. Nousevien talouksien on nyt osoitettava, että vastineeksi niiden lisääntyvästä edustuksesta ne ovat valmiita ottamaan entistä suuremman vastuun globaalista talouden hallinnasta.

Neljäs huippukokouksen saavutus oli vauhdin säilyttäminen globaalissa rahoitusalan sääntelyuudistuksessa, jossa keskitytään selkeästi täytäntöönpanoon. Olemme tyytyväisiä Basel III -uudistuksen tukemiseen ja siihen, että G20-ryhmä jatkaa työskentelyä systeemisesti merkittävien rahoituslaitosten parissa. G20-ryhmän rahoitusalan uudistusponnistelut jatkuvat aloilla, kuten makrotason vakautta koskevissa poliittisissa puitteissa, varjopankkiasiassa, hyödykkeiden johdannaismarkkinoilla sekä markkinoiden eheyttä ja tehokkuutta koskevassa kysymyksessä.

Euroopan unioni on johtoasemassa monissa näissä asioissa, ja työmme komission sisällä ruokkii G20-prosessia. Nyt on tärkeää varmistaa sekä kaikkien näiden sitoumusten tiukka ja johdonmukainen täytäntöönpano sovitussa aikataulussa että tasapuoliset toimintaedellytykset. Yhdysvallat on antanut meille vahvat takeet siitä, että se jakaa määrätietoiset tavoitteemme näissä asioissa. Soulin huippukokouksessa saatiin myös lisävauhtia Dohan kierroksen loppuun saattamiseksi sekä vahvistettiin G20-ryhmän sitoutuminen kaikenmuotoisen protektionismin torjuntaan.

Edistys, josta koen henkilökohtaista tyydytystä, on se, että kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskeva Soulin konsensus, jossa kehitys, kauppa ja investoinnit liitetään toisiinsa, on mahdollistanut kehityksen sitomisen tiukasti G20-asialistaan. Tämä uusi kasvupainotteinen lähestymistapa täydentää nykyisiä lahjoittajakeskeisiä toimia ja YK:n järjestelmää. Se tukee ponnistelujamme vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi ja on täysin sopusoinnussa niiden ehdotusten kanssa, joita komissio on hiljattain tehnyt kehitysyhteistyöpolitiikan tulevaisuutta käsittelevässä vihreässä kirjassaan. Vihreästä kirjasta on käynnissä kuuleminen, ja odotankin innokkaasti parlamentin panosta siihen.

Lopuksi haluan sanoa, että olen hyvin tyytyväinen siihen, että G20-ryhmä on sitoutunut laatimaansa korruptionvastaiseen ohjelmaan, energia-asioita koskevaan tulevaan työhön sekä väsymättömiin pyrkimyksiin saavuttaa tasapainoinen ja onnistunut tulos Cancúnin ilmastokokouksessa.

(FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, yritysten ja ammattiliittojen edustajien lisääntynyt kiinnostuksenosoitus on merkki siitä, että G20-prosessi on saavuttanut aseman merkittävänä globaalin talouden koordinointifoorumina. Otin osaa myös liiketoimintaa käsittelevään G20-huippukokoukseen, jossa korostin yritysten sosiaalisen vastuun merkitystä. Otin myös vastaan ammattiliittojen jäsenten valtuuskuntia Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta sekä Aasiasta. Sovin näiden Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä (EAY) edustavien valtuuskuntien kanssa, että työllisyydelle on annettava etusija, ja korostin, että EU ehdotti todellakin työllisyys- ja sosiaaliasioiden sisällyttämistä päätelmiin.

Olemme Soulin huippukokouksen jälkeen suunnanneet katseemme seuraavaan G20-puheenjohtajuuteen ja Cannesissa marraskuussa 2011 järjestettävään kokoukseen. Meidän on tartuttava tilaisuuteen saada yksi jäsenvaltio ohjaamoon. Meidän on määriteltävä kantamme viipymättä ja vaikuttaa koordinoidusti G20-asialistan muotoutumiseen.

Komissio on valmis antamaan kaiken tukensa kaikille Ranskan puheenjohtajuuskauden ensisijaisille tavoitteille. Ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) uudistus, jota varten meidän on esitettävä useita yhdenmukaisia ehdotuksia, joilla voidaan erityisesti parantaa vakautta ja vähentää valuuttakurssien heilahteluja.

Toinen ensisijainen tavoite koskee raaka-ainehintojen heilahteluja. Komissio laatii lähikuukausina arvion kaikkien raaka-aineiden primaarimarkkinoista.

Ranskan puheenjohtajuus olisi nähtävä ainutlaatuisena tilaisuutena Euroopalle jättää jälkensä G20-asialistalle maailmanlaajuisesti. Jos jatkamme yhteistyötä G20-ryhmässä, EU:n asema taloutta ja rahoitusta koskevan globaalin keskustelun ytimessä vahvistuu ja se voi olla keskeinen tekijä siinä, kuinka vastaamme globaaleihin haasteisiimme.

  Jean-Paul Gauzès, PPE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, jos tietoni pitävät paikkansa, minulla on käsittääkseni minuutti puheaikaa.

Arvoisa puheenjohtajavaltio Belgiaa edustava ministeri, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kuulijat, haluan ensinnäkin sanoa, että arvostin todella paljon, arvoisa ministeri, selväjärkistä arviotanne edellisestä G20-kokouksesta, ja että tuen täysin tulevaisuutta koskevia ehdotuksianne.

Minusta on syytä todeta, että tulokset ovat varsin heikot Basel III -sopimuksen ja IMF:n uudistuksen hyväksymisestä huolimatta. Voimme vain komission puheenjohtajan tavoin toivoa, että Soulin huippukokous tasoittaa tietä niiden puheenjohtajavaltio Ranskan kunnianhimoisten ehdotusten toteutukselle, jotka ovat perusteltavissa kiireellisyytensä ja vaikean tilanteen jatkumisen vuoksi. Euroopan unionin on oltava johdonmukainen voidakseen vaikuttaa asioihin painoarvonsa mukaisesti.

Konkreettiset tulokset ovat välttämättömiä, ja olen samaa mieltä toteamuksestanne, arvoisa komission puheenjohtaja, että kansalaisemme odottavat toimia pelkkien sanojen tai lausuntojen sijasta. Talouden ja rahoitusalan globalisaatio edellyttää todellista kehitystä sääntöjen yhdenmukaistamisessa kansainvälisesti. Markkinat reagoivat paljon poliitikkoja nopeammin. EU ei saa olla naiivi vaan sen on varmistettava vastavuoroinen toiminta.

  Udo Bullmann, S&D-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, jäsen Harms esitti tämänaamuisessa puheenvuorossaan kysymyksen siitä, miksei huippukokouksissa syntynyt kipinä tartu kansalaisiin ja miksi huippukokousten keskusteluista ei viriä uutta tarmoa ja luottamusta. Kuunnellessani teitä tänä aamuna ja juuri äsken, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso, sekä myös Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Van Rompuyta ja neuvostoa tajusin, miksi kipinä ei tartu. Kipinä ei välity edes tänne istuntosaliin, katsokaapa ympärillenne. On luonnollisesti tärkeää, että täällä olisi enemmän jäseniä läsnä. Miksi he eivät ole läsnä? He tekevät väärin, kun eivät ole täällä. He eivät kuitenkaan kuule mitään uutta. Meille kerrotaan asioita, jotka on jo kerrottu lehdissä monta kertaa, ettekä vastaa teille nimenomaisesti esitettyihin kysymyksiin. Mikä on rahoitustoimiveron laita? Jäsen Schulz on kysynyt tätä useaan otteeseen. Missä vastaus viipyy? Se ei ole Soulin G20-huippukokouksen asialistalla. Haluaisin saada selityksen.

Haluaisin myös tietää, miksi Eurooppa-neuvosto ja puheenjohtajavaltio Belgia puolsivat veroa ja miksi Eurooppa-neuvosto vain totesi kolmessa edellisessä huippukokouksessa kannattavansa toteutettavuustutkimusta globaalisti mutta ei EU:ssa. Miksi ihmeessä ei? Eikö neuvosto huomaa umpikujaa, johon tämä asia on menossa? Kysyn teiltä jälleen, arvoisa komission puheenjohtaja Barroso: koska komission jäsen Algirdas Šemeta vastaa parlamentin tämän vuoden alussa esittämään vaatimukseen, että myös EU:ssa tehdään toteutettavuustutkimus? Jos annatte lausunnon tästä aiheesta, istuntosali olisi varmasti täynnä ja kuuntelisimme teitä. Älkää kuitenkaan vältelkö asiaa pidempään. Yksistään Euroopassa on kyse 200 miljardista eurosta vuodessa. Kysykää vaikka talousarviovaliokunnan jäseniltä, miten mitättömän pienistä summista neuvoston kanssa nyt kiistellään. Voisimme viedä asiaa eteenpäin aloitteella. Meidän on puhallettava henkeä rooleihin, jolloin kipinä voidaan jälleen välittää eteenpäin. Tätä me odotamme teiltä.

  Marielle De Sarnez, ALDE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, meillä voi olla vaikka kuinka monta huippukokousta tai kokousta, mutta jos EU:lta puuttuu yhtenäinen offensiivinen visio, se ei voi vaikuttaa asioihin, ja seuraava G20 rajoittuu vain Kiinan ja Yhdysvaltojen väliseen kohtaamiseen, jossa me häviäisimme varmasti. Työmaata kuitenkin riittää!

Euroalueella on omat ongelmansa, jotka vaativat tarmokkaita EU:n sisäisiä toimia, ja kansainvälinen valuuttajärjestelmä on erittäin kriittisessä vaiheessa, mikä vain lisää ongelmiamme ja luo Eurooppaan epävakaata ja epäreilua kilpailua. Tämä oli ensimmäinen asia. EU:n on tuotava G20-kokoukseen esityksiä uudeksi maailman kansainväliseksi valuuttajärjestykseksi, joka pohjautuu erityisesti dollarin, euron ja yuanin sisältävään valuuttakoriin perustuvaan laskentayksikköön.

Samoin on syytä jatkaa työtä rahoitusalan sääntelyn parissa. Lupauksia taistella veroparatiiseja vastaan ei ole vieläkään lunastettu eikä luottoluokituslaitosten toimintaa säädellä. Tämä on sitäkin valitettavampaa, kun meillä on muitakin haasteita, kuten raaka-aineiden (fossiilisten polttoaineiden, mineraalien ja maataloustuotteiden) markkinoiden sääntely. Minulla onkin tähän liittyen teille ehdotus: EU:n olisi minusta tässä asiassa ehdotettava kansainvälisen raaka-ainejärjestön perustamista.

Maailmantalouteen kohdistuu nimittäin todellinen raaka-ainepulan vaara, jonka tietyt tuottajamaat, kuten Kiina, ovat saaneet aikaan. Myös maatalouden perushyödykkeillä keinottelu on todella moraalitonta ja tuo ilmastonmuutosriskeihin kehitysmaiden nälänhädän riskin.

Kaikissa näissä selvästi maailman tasapainoon liittyvissä keskeisissä kysymyksissä olen vakuuttunut yhdestä asiasta: Puheenjohtajavaltio Ranskasta voi olla todellista hyötyä vain, jos se toimii alusta alkaen eurooppalaisessa viitekehyksessä.

  Patrick Le Hyaric, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, globaalin kriisin laajuus sekä sosiaaliset ja ekologiset vaatimukset edellyttävät Euroopan unionilta G20-ryhmässä päättäväisiä toimia, jotka perustuvat kansainvälisen rahoitusalan sääntelyä koskeviin aiejulistuksiin.

Ensinnäkin Maailman kauppajärjestön neuvottelut eivät saa tehdä maailmasta kapitalistista viidakkoa vaan kaupankäynnissä on noudatettava sosiaalisia sekä ympäristöä ja työllisyyttä koskevia normeja. Neuvotteluissa on tartuttava työttömyysongelmaan tekemällä loppu nykyisistä säästötoimista, sillä työttömiä on tätä nykyä yli 250 miljoonaa koko maailmassa.

Toisaalta on tehtävä loppu veroparatiiseista ja kehitettävä pääomaliikkeiden verotusjärjestelmä; on perustettava kansainvälinen raaka-ainehintojen vakauttamisrahasto niin, että aloitetaan maataloushyödykkeiden hintojen vakauttamisesta; kansainvälistä valuuttajärjestelmää on rukattava niin, että kansainväliselle valuuttarahastolle annetaan uusi tehtävä työllisyyttä sekä kestävää inhimillistä kehitystä koskevissa asioissa ja että luodaan yleismaailmallinen valuutta dollarin valta-aseman haastamiseksi.

Samoin on tehtävä loppu katastrofaalisesta tilanteesta, jossa luokituslaitokset ovat samalla sekä tuomareita että asianosaisia vain pankkien hyväksi. Ihmisten on voitava sanoa sanottavansa kaikissa heitä koskevissa asioissa.

  Georgios Papanikolaou (PPE). – (EL) Arvoisa puhemies, G20-huippukokouksen tulosten julistaminen oli tärkeä asia, siitä ei ole epäilystä, mutta toinen käsittely herättää joiltakin osin tärkeitä kysymyksiä.

Tarkemmin sanottuna 20 kehitysmaata antoivat tiukan varoitusviestin jokaiselle maalle, jossa harjoitetaan talouspolitiikkaa ei-koordinoidusti. Kaikki tämä tapahtuu aikana, jolloin Yhdysvallat harjoittaa määrällisiä helpotuksia sallivaa talouspolitiikkaa, kun taas Euroopan unionin jäsenvaltiot harjoittavat toisenlaista politiikkaa valittuaan säästöpolitiikan. Kiina puolestaan on päättänyt pitää valuuttansa arvon alhaalla.

Yritän siis ymmärtää seuraavaa: mitä hyötyä kyseisestä viestistä on ja kenelle se on viime kädessä tarkoitettu? Minun on hyvin vaikea uskoa, että viesti olisi osoitettu maille, joilla on vain vähän painoarvoa globaalissa taloudessa. Jos G20 sitä vastoin antoi tämän viestin omaa etuaan ajatellen, meidän on todella syytä ajatella, että on olemassa hyvin vakava poliittisen vehkeilyn ongelma tilanteessa, jossa talouteen olisi reagoitava välittömästi.

  Charles Goerens (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, kysymykseni oli alun perin tarkoitettu komission puheenjohtaja Barrosolle, mutta koska hän ei ole läsnä, osoitan sen puheenjohtajavaltio Belgialle.

Kaupan polkumyynti on nykyään mahdollista ilman Maailman kauppajärjestön (WTO) polkumyyntisääntöjen rikkomista. Samaan tulokseen päästään itse asiassa alentamalla jatkuvasti valuutan arvoa. Vaikka tarttuisimme vain varovaisesti kilpailusyistä tehtävää valuutanarvon heikentämistä koskevaan kysymykseen, jäljelle jää kysymys siitä, mitä Euroopan unioni voi sietää.

Kysymykseni puheenjohtajavaltio Belgialle kuuluu seuraavasti: jos G20-ryhmä ei onnistu valuuttajärjestelmän häiriöiden korjaamisessa, uskotteko, että WTO:n neuvottelut voisivat selviytyä vaurioitta?

  Nikolaos Salavrakos (EFD). – (EL) Arvoisa puhemies, marraskuussa pidetyssä G20-huippukokouksessa ei saatu mielestäni aikaan merkittäviä tuloksia. Kokous oli jälleen kerran osoitus Yhdysvaltojen valta-asemasta ja Kiinan pyrkimyksistä turvata kansainvälinen asemansa.

Kuten me kaikki tiedämme, vuonna 2007 alkunsa saanut globaali talouskriisi puhkesi, kun Yhdistyneen kuningaskunnan investointipankit toisensa jälkeen joutuivat likviditeettiongelmiin. Kuten olemme nähneet ja kuten koko maailma tietää, Yhdysvaltain hallinto joutui painamaan lisää rahaa, 700 miljardia dollaria ensimmäisessä vaiheessa ja 600 miljardia dollaria hiljattain toisessa vaiheessa.

Vastapainona Yhdysvaltain vastaukselle valuuttaongelmaan Euroopassa yleisesti ja etenkin euroalueella pidettiin kiinni budjettikurin periaatteesta ja tiukasti valvotusta valuuttapolitiikasta, mikä jätti liikkumavaraa markkinakeinotteluun vähemmän vankkojen talouksien kustannuksella Euroopassa yleisesti ja euroalueella erityisesti.

Ehdotan, että harkitsemme kysymystä, joka koskee uuden rahan painamista Euroopassa joko seteleiden tai euro-obligaatioiden muodossa.

  Michel Dantin (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, kansalaiset asettavat meille odotuksia, he asettavat odotuksia EU:lle maailmanlaajuisen talouden hallintaa koskevassa asiassa. Meidän on oltava aktiivinen voima ja päätöksiä tekevä voima. Useat puhujat ovat korostaneet tänä aamuna että Ranskan G20-puheenjohtajuus voi tarjota tilaisuuden Euroopalle. Olen ilman muuta samaa mieltä, ja puheenjohtajavaltion olisi mielestäni itse tiedotettava säännöllisesti parlamentille G20-ryhmän työn etenemisestä. Ranskan tasavallan presidentti on käsittääkseni halukas tulemaan tänne puhuakseen asiasta. Arvoisa puhemies, minusta teidän pitäisi kehottaa häntä tekemään niin.

  Andris Piebalgs, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, G20 on varmasti hyvin erityinen ryhmä, jossa kaikki päätökset on tehtävä yksimielisesti. Mutta kuten komission puheenjohtaja ja Belgian puheenjohtaja korostivat, prosessi menee eteenpäin, joten ottaisin esille vain yhden kysymyksen, nimittäin rahoitusalan verotuksen.

Vaikka siinä ei saatu aikaan läpimurtoa, sovittiin, että Ranskan G20-puheenjohtajuuskaudella jatketaan työtä innovatiivisen rahoituksen parissa. Euroopan unioni on valmis tukemaan G20-ryhmän työtä rahoitustoimiveron tutkimiseksi ja kehittämiseksi globaalisti. Kuten jo sanoin, G20 tekee päätökset yksimielisesti, ja vaikka monet G20-kumppanimme eivät tässä vaiheessa jaa näkemyksiämme asiasta, aiomme jatkaa työskentelyä konsensuksen nimissä.

Tällä välin meidän on etsittävä muita tapoja varmistaa, että rahoitusala tuo tasapuolisen panoksensa ottamalla esimerkiksi käyttöön rahoitustoimiveron. Komissio esitteli 2. lokakuuta 2010 näkemyksenä asiasta ja pyrkii seuraavassa esitettäviin tavoitteisiin. Ensiksi on varmistettava, että rahoitusala tuo tasapuolisen panoksensa julkiseen talouteen. Tämä on erityisen tärkeää, kun otetaan huomioon rahoitusalan kriisin aikana saama tuki. Toiseksi on varmistettava, että kaikki ehdottamamme verot tarjoavat todellisia etuja ja tuovat huomattavia tuloja EU:n kilpailukykyä heikentämättä. Kolmanneksi on varmistettava, ettei rahoitusalan kansallisten verojen kirjavuus luo uusia esteitä yhtenäismarkkinoille.

Komissio on tältä pohjalta esittänyt kaksitahoista lähestymistapaa rahoitusalan verotukseen. Rahoitustoimivero tuntuu parhaalta keinolta käsitellä ongelmaa EU:ssa. Rahoitusalan voittojen ja palkkojen verotuksella voitaisiin varmistaa alan oikeudenmukainen verotus ja synnyttää samalla kipeästi kaivattuja tuloja. Rahoitustoimivero olisi myös vähemmän riskialtis EU:n kilpailukyvyn kannalta kuin muut verotusvälineet, jos ne otettaisiin käyttöön yksipuolisesti.

Rahoitustoimiveroa olisi vietävä eteenpäin maailmanlaajuisesti. Globaalin rahoitusalan kansainvälinen transaktiovero on paras tapa rahoittaa kansainvälisiä tavoitteita esimerkiksi kehitysavun ja ilmastonmuutoksen kaltaisissa kysymyksissä. Jos valitsemme oikean veron ja panemme sen kunnolla täytäntöön, voimme saada merkittävän uuden tulonlähteen kilpailukykymme säilyttäen.

Komissio aikoo jatkaa työtään näiden valintojen parissa voidakseen esittää poliittisia aloitteita vuonna 2011. Ensimmäisenä toimena on rahoitusalan verotusta koskevan vaikutustenarvioinnin laatiminen, ja se kattaa esittämämme ajatukset. Tältä osin otamme huomioon myös jäsenvaltioiden analyysit. Ennen ehdotusten tekemistä on tärkeää arvioida uuden asetuksen sekä mahdollisten pankeilta perittävien maksujen ja verojen kumulatiiviset vaikutukset rahoitusalaan.

Omasta puolestani haluan mainita myös erään toisen hyvin tärkeän asian: kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevat tavoitteet sisällytettiin hyvin selkeästi G20-ryhmän asialistaan. Minusta on hyvä merkki, että G20 sai Euroopan unionin todellisen päättäväisyyden kannustamana aikaan kansalaisia hyödyttäviä tuloksia.

  Olivier Chastel, neuvoston puheenjohtaja. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tämän keskustelun päätteeksi sanoa ensin yleisesti, että meille oli G20-kokousten aattona hyvin selkeää, että unionille olisi tärkeää päästä tyydyttävään tulokseen monissa asioissa ja että meidän olisi huolehdittava ennen kaikkea siitä, että G20 säilyisi uskottavana ja laillisena foorumina, jossa saadaan aikaan konkreettisia tuloksia, kuten juuri totesin, ja joka toisi poliittista ja koordinoitua vauhtia globalisaatioon, jotta erityisesti unioni saisi äänensä kuuluviin tässä ryhmässä. Olen sitä mieltä, että – enkä nyt pyri salaamaan vaikeuksia, joihin moni teistä on viitannut – unioni on tehnyt velvollisuutensa ja että G20-neuvotteluihin osallistuvien EU:n toimielinten ja unionin jäsenvaltioiden tekemää työtä voidaan pitää tyydyttävänä.

Soulin huippukokous oli viides kahden vuoden aikana järjestetty G20-huippukokous, ja siellä käsiteltiin lukuisia yhdessä tehtyjä sitoumuksia. Moni sitoumus on vaikuttanut myönteisesti talouskasvuun ja maailman rahatalouden vakauteen, vaikka on selvää, ettei työtä ole vielä saatu läheskään päätökseen.

Unionissa ja sen jatkuvuuden takaamiseksi, mitä komissio juuri totesi pankeilta perittävistä maksuista ja rahoitustoimiverosta, 29. lokakuuta pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmissä selvästi täsmennetään, että työtä näiden kahden asian parissa on jatkettava sekä unionin sisällä että kansainvälisissä yhteyksissä. Pankeilta perittävissä maksuissa vallitsee yhä suurempi yksimielisyys maksujen perustasta ja hengestä. Niillä saatujen tulojen tavoitteesta tai käytöstä ei sitä vastoin olla vielä yksimielisiä.

Tällä välin jäsenvaltiot kehittävät toisistaan merkittävästi poikkeavia kansallisia järjestelmiä. Sen vuoksi meidän on lyhyellä aikavälillä varmistettava koordinoinnin vähimmäistaso ja keskipitkällä aikavälillä pyrittävä kohti sellaista ratkaisukehystä, jonka avulla kriisinhallintamekanismeja voidaan yhtenäistää huomattavasti nykyistä enemmän etenkin komission lainsäädäntöehdotusten perusteella. Lokakuisessa Eurooppa-neuvoston kokouksessa todettiin tämän perusteella, että nykyisin käytössä olevien eri maksujärjestelmien välistä koordinointia olisi parannettava, ja Ecofin-neuvostoa kehotettiin raportoimaan asiasta Eurooppa-neuvostolle joulukuussa.

Lopuksi mitä tulee komission hetki sitten mainitsemaan rahoitustoimiveroon, Eurooppa-neuvosto kehotti neuvostoa ja siten myös Ecofin-neuvostoa tutkimaan eri vaihtoehtoja verokeitaiden ja veronkierron estämiseksi. Ecofin-neuvosto antoi puolestaan rahoitusasioita käsittelevän neuvoston korkean työryhmän tehtäväksi näiden hankalien kysymysten tutkimisen.

  Puhemies. – (EN) Keskustelu on päättynyt.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  Ioan Mircea Paşcu (S&D), kirjallinen. – (EN) Sodan päättymisestä alkaen käytössämme ollut kansainvälinen institutionaalinen talous- ja rahoitusjärjestelmä on nyt suurten paineiden alla. Perusteellisen muutoksen kourissa oleva kansainvälinen järjestelmä ja globaali kriisi koettelevat järjestelmän rajoja ja pakottavat sen sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Lisäksi G20-ryhmän kaltaisia elimiä perustetaan vastaamaan uuteen tilanteeseen. Kyse on kuitenkin pääasiassa hallitustenvälisestä elimestä, jonka päätökset (jotka koskevat meitä kaikkia) on pantava täytäntöön kansallisesti. Tämän takia on tärkeää, että G20-ryhmän päätöksissä otetaan huomioon paitsi ryhmän jäsenten myös kaikkien muiden edut.

Tästä näkökulmasta katsottuna on rohkaisevaa havaita, että Soulin huippukokouksessa korostettiin jäsenten välistä yhteistyötä ja varmistettiin siten päätösten toimeenpano ja että kokouksessa löytyi päättäväisyyttä tehdä perusteellisia rakenteellisia muutoksia ja edistää talouskasvua työpaikkoja luomalla kehitysmaiden tarpeita unohtamatta. On syytä toivoa, että myös EU itse sekä euroalueen ulkopuoliset maat hyötyvät tämän elimen päätöksistä, vaikka vain muutama EU:n jäsenvaltio on siinä mukana.

(Istunto keskeytettiin klo 11.50.)

(Klo 11.55–12.10 parlamentti kokoontui LUX-palkinnon luovutustilaisuuteen.)

(Istuntoa jatkettiin klo 12.05.)

Puhetta johti
varapuhemies Edward McMILLAN-SCOTT

  Puhemies. – (EN) Martin Schulz haluaisi esittää tänään istuntosalissa sattuneen välikohtauksen vuoksi henkilökohtaisen lausuman.

  Martin Schulz (S&D). – (DE) Arvoisa puhemies, Eurooppa-neuvostosta tänään aamulla järjestetyssä keskustelussa sattui tapaus, johon en halua palata uudestaan, koska jouduin solvauksen kohteeksi. Totean kuitenkin seuraavaa: kyseessä on sellainen asia, jonka vuoksi minua ei pystytä solvaamaan ja jonka vuoksi en pidä tätä solvauksena, sillä jos joku haluaa solvata minua, niin hänen on toimittava vilpittömällä tavalla. Haluaisin kuitenkin esittää lämpimät kiitokseni monista parlamentissa esitetyistä solidaarisuudenosoituksista. Haluaisin kiittää parlamentin jäseniä kaikista poliittisista ryhmistä. Tämä on osoitus yhteisestä demokraattisesta ja Euroopan unionille myönteisestä vakaumuksesta, jonka parlamentin ylivoimainen enemmistö jakaa. Haluaisin kiittää lämpimästi tästä.

(Jatkuvia suosionosoituksia)

  Puhemies. – (EN) Tapaus, johon viitattiin, oli Godfrey Bloomin esittämä protesti Martin Schulzin sodanaikaisista toimista. Puhemies totesi, että tätä ei voida hyväksyä ja vaati Godfrey Bloomia pyytämään anteeksi. Bloom ei esittänyt tässä yhteydessä anteeksipyyntöä. Pyydän häntä esittämään sen nyt. Jos hän ei toimi niin, hänen on lähdettävä istuntosalista.

(Kovaäänisiä suosionosoituksia)

  Godfrey Bloom (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, jälleen kerran on olemassa yksi sääntö Martin Schulzia ja toinen kaikkia muita varten. Tämä on häpeällistä. Yorkshiren vaalipiirin (oman vaalipiirinne, haluaisin lisätä) kansalaiset ovat valinneet – valinneet uudelleen – minut äänestämään tässä istuntosalissa demokraattisella toimeksiannolla. Te ette nauti siitä, arvoisa puhemies, koska vaihdoitte puoluetta, mutta äänestäjät äänestivät konservatiivien puolesta. En aio pyytää anteeksi ja minulla ei ole mitään aikomusta lähteä istuntosalista: teidän on määrättävä, että minut saatetaan pois salista, arvoisa puhemies.

  Puhemies. – (EN) Arvoisa Godfrey Bloom, ensinnäkin minut erotettiin konservatiivipuolueesta, koska esitin näkemyksen periaatteellisesta kysymyksestä, joka liittyy läheisesti tänä aamuna esittämiinne asioihin.

(Suosionosoituksia)

Toiseksi ette pyytäneet anteeksi kielenkäyttöänne, joka oli täysin sopimatonta Euroopan parlamentissa, joten pyydän teitä poistumaan.

(Kovaäänisiä suosionosoituksia ja myös huutoja "työjärjestyspuheenvuoro" ja "olette väärässä")

Godfrey Bloom, olen pahoillani, mutta en hyväksy mitään työjärjestyspuheenvuoroa tästä asiasta.

Teen ehdotuksen. Voin pyytää turvallisuuspalvelua poistamaan Godfrey Bloomin salista, mutta esitän asiasta äänestystä. Toivooko parlamentti, että Bloomin pitäisi poistua? Ne jotka ovat puolesta, nostakaa kätenne.

(äänekkäitä vastalauseita ja "ei"-huutoja EFD-ryhmästä)

Ne, jotka haluavat Bloomin pysyvän salissa, nostakaa kätenne. Tyhjää äänestävät.

(Lisää äänekkäitä vastalauseita EFD-ryhmästä ja vastauksia "olkaa hiljaa"; pitkään jatkuvaa melua ja vihellyksiä)

Hyväksyn yhden kannanoton Nigel Faragelta, tämän ryhmän johtajalta.

  Nigel Farage (EFD). – (EN) Arvoisa puhemies, syy suuttumukseen ja meluun johtuu siitä, että emme sovella sääntöjä tasapuolisesti täällä. Martin Schulz on jatkuvasti esittänyt loukkauksia minun lisäkseni monille parlamentin jäsenille: hän totesi, että euroskeptikot ja tyhjää äänestävät avaavat oven fasismille. Danny Cohn-Bendit kutsui meitä henkisesti sairaiksi.

Arvoisa puhemies, jos sääntöjen mukaan jotain asiaa pidetään loukkauksena ja parlamentin jäsentä pyydetään lähtemään salista, niin tämä on ihan ymmärrettävää. Mutta suuttumus – jonka myös itse jaan – aiheutuu siitä, että näitä sääntöjä ei sovelleta tasapuolisesti. Martin Schulz kutsuu säännöllisesti muita henkilöitä fasisteiksi, ja kun joku kutsuu häntä itseään samalla tavalla, kyseistä jäsentä pyydetään lähtemään salista. Tämä ei ole oikein. Tämä ei ole reilua.

  Puhemies. – (EN) Hyvä Nigel Farage, en halua pitkittää tätä, mutta voin vain todeta, että tämä ei pidä paikkansa. Monet henkilöt kuulivat Godfrey Bloomin kaksi puheenvuoroa, yhden salista ja yhden paikaltaan, ja niitä ei voida hyväksyä parlamentin näkökulmasta. Parlamentti haluaa, että Godfrey Bloom poistuu salista. Tämä on sen esittämä kanta. Jos hän ei lähde, kansalaiset voivat päätellä, mikä hänen suhtautumisensa demokraattiseen prosessiin.

Godfrey Bloom, aion vedota työjärjestyksen 152 artiklaan. Jos te ette lähde, niin pyydän, että teidät poistetaan salista. Olen keskustellut tästä puhemiehen kanssa, ja minulla on hänen tukensa.

(Välihuomautus Godfrey Bloomilta: "tehkää se, mihin pystytte!")

  Joseph Daul (PPE). – (FR) Arvoisa puhemies, sanoin tänään aamulla, että Godfrey Bloom on käyttäytynyt sopimattomasti.

Toiseksi olemme demokraattisessa parlamentissa. Olemme päättäneet demokraattisesti, Godfrey Bloom, että teidän on poistuttava parlamentista. Sen vuoksi kehotan teitä demokratian nimissä ja kaiken sen vuoksi, mitä tämä parlamentti edustaa, että poistutte tänään parlamentista. Pyydän teitä toimimaan näin demokraattisten oikeuksien kunnioittamisen vuoksi.

Bruno Gollnisch, teidän ei tarvitse haastaa minua. Tiedämme menetelmänne. Niitä ei voida hyväksyä ja ne ovat demokratian vastaisia. Tässä kaikki, mitä minulla on sanottavaa.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (EN) Työjärjestyksen 152 artiklan 4 kohdan johdosta esitän pahoitteluni, että tämä tapaus estää parlamentin asianmukaisen toiminnan. Sen vuoksi keskeytän istunnon viiden minuutin ajaksi.

(Istunto keskeytettiin viiden minuutin ajaksi)

  Puhemies. – (EN) Työjärjestyspuheenvuoro? (mikrofonin ulkopuolella esitettyjä kommentteja, joita ei kuulla ja huutoja "työjärjestyspuheenvuoro")

  Christian Ehler (PPE). – (EN) Arvoisa puhemies, Korean niemimaan suhteista vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajana pyydän täysistuntoa tuomitsemaan voimakkaasti Pohjois-Korean eilen suorittaman tykistöhyökkäyksen eteläkorealaista saarta vastaan.

(Suosionosoituksia)

Henkilöitä on loukkaantunut vakavasti Etelä-Korean armeijan henkilöstön ja erityisesti saaren siviiliväestön keskuudessa. Kylissä on tulipaloja, ja väestö jouduttiin evakuoimaan.

Olemme tyytyväisiä Etelä-Korean presidentin Lee Myung-bakin ilmoitukseen, että tästä väkivallanteosta huolimatta hän aikoo välttää konfliktin laajenemista tällä korealaisella saarella.

Olemme tyytyväisiä siitä, että korkea edustaja Catherine Ashton on yhdessä muiden kansainvälisten toimijoiden, liittolaisiemme ja strategisen kumppanimme Korean tasavallan kanssa tuominnut tämän Yhdistyneiden Kansakuntien Korean välirauhasopimuksen selkeän loukkauksen. Odotamme myös, että Kiina tuomitsee selkeästi tämän teon.

Kehotamme Pohjois-Koreaa välttämään tilanteen kiristymistä ja toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet, jotta rauha ja vakaus säilyy Korean niemimaalla. Haluamme välittää osanottomme uhrien omaisille.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. – (EN) Kiitos, Christian Ehler. Pieni hetki, olkaa hyvä. Pyydän hiljaisuutta. Sen uhalla, että minua kuvataan fasistiseksi diktaattoriksi, olen toteuttanut tänä aamuna tiettyjä toimia. Martin Schulz pyysi, että annan yhdelle Godfrey Bloomin istuntosalista poistumista vastustaneelle henkilölle puheenvuoron. Ensimmäinen henkilö, joka pyysi tänä aamuna puheenvuoron, oli Barry Madlener. Sanoin Barry Madlenerille, että jos hän esittää puheenvuoron, toistan huomautukset, jotka Godfrey Bloom esitti suoraan Martin Schulzille. Barry Madlener, teillä on puheenvuoro.

  Barry Madlener (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, kiitos, että sain esittää vielä työjärjestyspuheenvuoron, koska tärkeintä tässä asiassa on luonnollisesti se, että sääntöjä sovelletaan yhdenmukaisesti ja kaikille tasapuolisesti. Haluaisin huomauttaa parlamentin puhemiehen osoittaman epäjohdonmukaisuuden: poistitte juuri Godfrey Bloomin istuntosalista hänen Martin Schulzille esittämiensä kommenttien vuoksi vaikka Martin Schulz kutsui juuri kollegani van der Stoepia fasistiksi istuntosalissa, ja puhemies ei tehnyt mitään asian vuoksi. Martin Schulz ei ole vielä pyytänyt anteeksi, joten hänelle olisi kunniaksi, jos hän poistuisi istuntosalista Godfrey Bloomin tavoin.

  Puhemies. – (EN) No niin, kiitos. Kuten sanoin, esitän Martin Schulzin ja Barry Madlenerin sopimuksen mukaisesti kommentin, jonka Godfrey Bloom osoitti erittäin kuuluvasti Martin Schulzille tänä aamuna ja jota puhemies ja minä vastustamme samoin kuin parlamentin enemmistö, kun siltä kysyttiin asiasta.

Godfrey Bloom sanoi Martin Schulzille: "Ein Volk, ein Reich, ein Führer". Ei voida hyväksyä, että yksi parlamentin jäsen esittää tällaisia kommentteja toiselle. Ne ovat paljon vakavampia, mitä me pidämme hyväksyttävänä Euroopan parlamentissa. Asia on loppuun käsitelty. Käsittelemme sitä puhemiehistössä. Nyt siirrymme äänestyksiin, koska haluan lopettaa kello 13 mennessä.

  Bruno Gollnisch (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, puhun hyvin lyhyesti. Puhun työjärjestyksen 152 artiklasta.

  Puhemies. – (EN) Ei, olen pahoillani. Älkää antako mikrofonia Bruno Gollnischille. Sanoin hänelle, että hän saa puheenvuoron seuraavan kerran, kun puhemies johtaa istuntoa. Kiitos. Potito Salatto on pyytänyt puheenvuoroa.

  Potito Salatto (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluaisin tähän asiaan puuttumatta esittää ongelman puheenjohtajavaltiolle.

Luulen, että eräät henkilöt eivät ole vielä täysin ymmärtäneet Euroopan parlamentin roolia Lissabonin sopimuksen jälkeen. Minun on huomautettava asiaa koskevasta perustavasta ongelmasta: liikenteestä vastaava komission jäsen Kallas on toistuvasti kieltäytynyt tapaamasta avaruusasioita käsittelevän Sky and Space -työryhmän puheenjohtajistoa, jotta keskusteltaisiin kaikkiin talouden, ympäristön ja turvallisuuden kannalta vaikuttavasta Cost-Effective Small Aircraft -hankkeesta (CESAR-hankkeesta). Kehotan puheenjohtajavaltiota kutsumaan komission jäsenen Kallasin istuntosaliin selvittämään ohjelmaa, jonka toteutusta hän aikoo jatkaa tällä erittäin arkaluonteisella ja Euroopan parlamentille tärkeällä alalla.

  Puhemies. – (EN) Esityslistalla on seuraavana äänestykset.

(Äänestysten tulokset ja niiden kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)

(Ennen tarkistuksesta 13 toimitettua äänestystä)

  Christofer Fjellner, esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, minulla on lyhyt suullinen tarkastus poliittisten ryhmien viime hetken kompromissin johdosta. Se koskee tarkistusta 13, jonka sanamuoto on nyt "60 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta". Tämä pitäisi vaihtaa ilmaisuun "90 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta".

Tästä on sovittu kaikkien poliittisten ryhmien kanssa.

(Parlamentti hyväksyi suullisen tarkistuksen)

Suulliset äänestysselitykset

Mietintö: Christofer Fjellner (A7-0290/2010)

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, kansanterveyden tehokkaan suojelemisen vuoksi on tärkeää varmistaa, että lääkkeitä koskevat korkealaatuiset tiedot ovat laajasti potilaiden saatavilla. Lainsäädännön yhdenmukaistamisella tällä alalla varmistetaan, että eurooppalaiset potilaat ovat hyvin tietoisia asioista ja sillä autetaan tasaamaan terveydenhuoltotilanteen eroja kaikissa jäsenvaltioissa. Lisäksi lainsäädännön tarkentaminen ja velvollisuus varmistaa, että potilaat saavat tietoja, auttavat meitä estämään sen, että lääkeyritykset edistävät epäreilusti omia valmisteitaan. Tätä menettelyä ei valvota tällä hetkellä riittävästi. Lisäksi on myös otettava käyttöön erityistä lääkeaineita koskevaa lainsäädäntöä ja valvottava sen täytäntöönpanoa tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa. Kannatin mietintöä.

  Jens Rohde (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää Christofer Fjellneriä erinomaisesta tuloksesta. Tanskan liberaalit päättivät äänestää reseptilääkkeitä koskevaa yleisölle tiedottamista koskevan direktiivin puolesta. On tärkeää, että EU:n kansalaiset saavat luotettavaa tietoa näistä lääkevalmisteista ja sen vuoksi meidän mielestämme tämä on hyvä direktiivi, joka asettaa potilaat etusijalle.

Päätimme kuitenkin tästä huolimatta olla äänestämättä itse asetuksesta. Tämä ei johdu siitä, ettemmekö kannattaisi sitä, että EU:n kansalaiset saavat luotettavaa tietoa näistä reseptilääkkeistä, vaan siitä, että osa ehdotuksesta on monien kansallisten perustuslakien vastainen. Jo ennen kuin lääkevalmisteita koskeva paketti esitettiin, monet valtiot olivat ilmoittaneet komissiolle, että kansallisiin perustuslakeihin nähden esiintyy lainsäädännöllinen ongelma. Se, että viranomaiset tarkistavat ennakolta yleisölle toimitettavat tiedot, rikkoo sananvapauden määritelmää monessa valtiossa. Sen vuoksi emme voi äänestää sen puolesta, että Euroopan lääkevirasto tarkistaa tietynlaista tietoa ennen kuin sitä levitetään yleisölle. Toivomme kuitenkin, että neuvosto ja komissio etsivät keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi ennen toista käsittelyä ja sen vuoksi toivomme, että voimme silloin äänestää säännöksen puolesta.

  Licia Ronzulli (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänään äänestetyssä lainsäädäntöehdotuksessa, jota tuin, selvennetään lääketeollisuuden merkitystä niiden arkaluonteisessa tehtävässä antaa tietoja valmisteistaan muussa kuin myynninedistämistarkoituksessa.

Potilaiden tietoisuuden lisäämisen on annettava lääketeollisuudelle vastuuntuntoa, ja sen on toteutettava tämä tehtävä selkeästi ja täsmällisesti sekä vältettävä edistämästä lääkkeiden liikakulutusta kaupallisten syiden vuoksi. Tässä äänestyksessä painotetaan sitä, että lääkevalmisteita koskevien tietojen on oltava saatavilla internetissä tai painetussa muodossa kaikissa jäsenvaltioissa voimassa olevien samojen erityissääntöjen perusteella.

Tällä ei kuitenkaan vapauteta terveydenhuollon ammattilaisia keskeisestä tehtävästään toimia ensisijaisena ja korvaamattomana tiedonlähteenä kansalaisille terveyttä ja hoitoa koskevista kysymyksistä. Lääkärin ja potilaan välinen suhde on ainutlaatuinen ja korvaamaton, ja sanallinen viestintä on kaiken lääkehoidon perusta. Potilaat voivat olla sen perusteella paremmin tietoisia käyttämistään lääkkeistä ja osallistua hoitoonsa, jolloin he osallistuvat aktiivisesti omaan parantumiseensa.

  Paolo Bartolozzi (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Christofer Fjellnerin mietinnöillä pyritään yhtenäistämään ja täydentämään Euroopan unionin asiaa koskevia voimassa olevia säännöksiä, jotta ne ovat ajan tasalla ja niillä voidaan ratkaista tekniikan kehityksen luomia ja kansanterveydelle aiheutuvia haasteita.

Me katsomme, että sen keskipisteessä on potilas ja potilaan oikeus saada tietoa sekä käyttää tieteellistä tietoa. Siitä on tullut nyt laadullisesti ja määrällisesti parempaa ja sitä on valvottava. On aloitettava tarkemmasta ja täsmällisemmästä eron tekemisestä tiedottamisen ja mainonnan välillä.

Mietinnössä käytetään täsmällisiä ja yhdenmukaisia kriteerejä sen toteamiseksi, minkälaista tietoa annetaan, mitkä tiedot ovat vapaaehtoisia, sekä minkä kanavien välityksellä ne voivat olla saatavilla, jolloin määritellään lääkeyhtiöiden ja jäsenvaltioiden velvollisuudet.

Annamme tämän yhteisymmärryksen pohjalta tukemme tälle mietinnölle ja tunnustamme sen ansiot terveyden kannalta ja myös sosiaaliselta kannalta.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, äänestin luonnollisesti Christofer Fjellnerin mietinnön puolesta. Siinä käsitellään tuote-esitteissä ja lääkkeiden yksittäispakkauksissa potilaille annettavia tietoja ja keskitytään pääasiassa lääkeyhtiöiden toimintatapaan. Aivan viime aikoihin saakka monet niistä yhdistivät lääkkeitä koskevia tietoja omaan mainostukseensa. Minun mielestäni niillä vaikutettiin potilaisiin subjektiivisesti, jotta he panisivat merkille tietyn tuotteen.

Kannatan sitä, että potilailla on parasta ja eniten ajan tasalla olevaa tietoa, joka hyväksytään samaan aikaan kuin uusi lääke. Minusta me olemme vaikuttaneet merkittävästi tähän asiaan. On annettava luonnollisesti myös korkealaatuista tietoa äidinkielellä Internetissä, joka on moderni viestintäväline. Olen tyytyväinen siitä, että olemme tämän mietinnön hyväksynnän myötä itse asiassa vähentäneet eroja, joita esiintyy tällä alalla vähemmän kehittyneissä EU:n jäsenvaltioissa, ja olen tyytyväinen, että lääkärin ja potilaan välistä suhdetta ei ole mitenkään heikennetty. Se on tärkein tietolähde.

  Hannu Takkula (ALDE). – (FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin haluan kiittää Fjellneriä hyvästä mietinnöstä. Täytyy todeta, että on todella tärkeää täydentää olemassa olevaa lainsäädäntöä ja saattaa se ajan tasalle. Kun puhutaan nimenomaan lääkeaineista ja tutkitusta tiedosta siitä, mitä lääkkeet sisältävät, se on erittäin tärkeää myös potilasturvallisuuden kannalta.

Nyt kun mainonta on ottanut yhä suuremman roolin, on oleellista ja tärkeää, että määritellään kriteerit, jotta kuluttajat ja potilaat voivat olla täysin tietoisia ja varmoja siitä, minkälaisia vaikutuksia kyseisillä lääkeaineilla on. Näiden tietojen on perustuttava tutkittuun tietoon eikä erilaisiin kuvitelmiin tai mainonnan keinoihin. Tällaista lainsäädäntöä, joka on ajantasaista ja potilasturvallisuuden kannalta hyvää, tarvitaan laajemminkin Euroopan unionissa.

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kysymys reseptilääkkeistä annettavasta tiedosta on arkaluonteinen, koska sillä vaikutetaan merkittävästi kaikkien kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin suojelemista koskevaan oikeuteen.

Komission meille toimittama ehdotus direktiivin tarkistamisesta uhkasi avata porsaanreiän lainsäädännössä. Sen perusteella lääkeyhtiöt olisivat voineet hyödyntää tiedottamista ja mainontaa koskevien määritelmien välistä epäselvyyttä edistääkseen reseptilääkkeittään kansalaisten edun kustannuksella.

Lääkevalmisteista saatavaa tietoa koskevan strategian suhteen on luonnollisesti vielä paljon tehtävää, mutta tällä kertaa Euroopan parlamentti on reagoinut niin kuin sen pitäisi aina reagoida. Parlamentti on pyrkinyt suojelemaan kansalaisia ja puolustamaan potilaiden oikeutta parempaan tietoon, ja se ei ole taipunut lääkeyhtiöiden painostuksesta.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, vaihtoehtoisten lääkkeiden, rohdosvalmisteiden, korkeammin annostettujen vitamiini- ja kivennäisainelisien rajoittaminen ja joissain tapauksissa määrääminen on ollut yksi eurooppalaisen sääntelyn suurista skandaaleista.

Minulla ei ole aavistustakaan, mikä näiden hoitokeinojen tehokkuus on. Vaimoni luottaa niihin, mutta minä olen hieman epäileväisempi. Kuten kuningas Salomo viisaasti totesi, parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa. Harvoin on sanalaskua yrteistä käytetty niin osuvasti kuin tässä tapauksessa.

Ei tiedetä, ovatko ne hyödyttömiä tai hyödyllisiä, mutta ainakaan että ne eivät ole haitallisia terveydelle. Joten miksi Euroopan unioni tekee rangaistavaksi toiminnan, jota harjoittaa noin 20 miljoonaa eurooppalaista? Vastaus: suurten lääkeyhtiöiden lobbaus, sillä ne näkivät mahdollisuuden saada pienten luontaistuoteyritysten toiminta loppumaan, ja tällaisia toimia on nyt tapahtunut kaikkialla vaalipiirissäni. Ne eivät olisi ikinä saaneet näitä sääntöjä hyväksytyksi kansallisissa parlamenteissa. Voimme jälleen kerran havaita, miten Brysselin koneisto toimii suurten yritysten eduksi.

  Philip Claeys (NI). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin käyttää tätä tilaisuutta vastustaakseni päätöstänne estää Godfrey Bloomin pääsy istuntosaliin. On totta, että hän käytti epäparlamentaarista kieltä. Tällä kertaa Martin Schulz joutuu kärsimään tällaisista säännöistä. Hän käyttää itse hyvin usein käsitettä "fasisti"...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. – (EN) Hyvä Philip Claeys, tämä ei ole työjärjestyspuheenvuoro Fjellnerin mietinnöstä, ja en voi antaa teidän jatkaa. Sanoin Bruno Gollnischille, että hän saa työjärjestyspuheenvuoron, kun puhemies johtaa seuraavan kerran istuntoa, ja näin toimitaan.

Mietintö: Christofer Fjellner (A7-0289/2010)

  Anna Rosbach (EFD). – (DA) Arvoisa puhemies, minä haluaisin todella puhua Fjellnerin Euroopan lääkeviraston perustamista koskevasta mietinnöstä (A7-0289/2010), johon sisältyy monia hyviä ja tärkeitä aloitteita. Tästä syystä äänestin sen puolesta. Minusta se oli itse asiassa vaikeaa, koska vastustan sitä, että jälleen kerran perustetaan uusi EU:n virasto. Kuitenkin yksi yleinen virasto, joka arvio lääkevalmisteita ja antaa ihmisille ja eläimille tarkoitetuista reseptilääkkeistä tietoja yleisölle, on minusta täysin järkevä, koska lääkkeitä tuotetaan nykyään yhä useammin EU:n rajojen sisä- ja ulkopuolella.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, viime vuonna, kun eräät meistä pitivät esillä julisteita, joissa pyydettiin kansanäänestyksiä, Graham Watson totesi, että käytöksemme muistutti häntä kansallissosialisteista Saksan valtiopäivillä. Martin Schulz itse sanoi, että käytöksemme muistutti häntä Adolf Hitleristä. Näen, että olette vaikeassa...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. – (EN) Hyvä Daniel Hannan, näen, mihin pyritte. Sanoin, että Bruno Gollnisch on pyytänyt näistä kysymyksistä työjärjestyspuheenvuoroa. Hän esittää tämän työjärjestyspuheenvuoron, kun puhemies on läsnä. Tämä on mielestäni sopiva tapa hoitaa tämä asia. Jos teillä ei ole mitään sanottavaa Fjellnerin mietinnöstä, niin siirryn Jan Březinan puheenvuoroon.

Kuulin, mitä sanoitte. Sanoitte, että Bruno Gollnisch ei puhu puolestanne. Ilmoitan tämän parlamentille. Bruno Gollnisch kuuluu sitoutumattomien ryhmään. Sitoutumattomien ryhmä ei ole poliittinen ryhmä, mutta hän esittää puheenvuoron sen merkittävän osan puolesta. Hyväksyn tämän, ja sen vuoksi ehdotin, että Bruno Gollnisch esittää työjärjestyspuheenvuoronsa, kun puhemies on läsnä.

En aio antaa teille puheenvuoroa, Daniel Hannan, koska jos annan sen, niin jokainen haluaa sanoa jotain tästä arkaluonteisesta ja tärkeästä kysymyksestä, joten olen pahoillani. Siirrymme nyt käsittelemään äänestysselityksiä Jill Evansin mietinnöstä.

Mietintö: Jill Evans (A7-0196/2010)

  Jan Březina (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, tämä direktiivi merkitsee epäilemättä askelta eteenpäin toimissa edistää jätteiden syntymistä ja rajoittaa vaarallisten aineiden käyttöä. Pidän kuitenkin tietyllä tavalla kiistanalaisena, että PVC sisällytetään tämän direktiivin soveltamisalaan ensisijaisesti uudelleentarkasteltaviin materiaaleihin. PVC:tä, eli polyvinyylikloridia, tai PVC-jätettä ei ole luokiteltu vaaralliseksi EU:n lainsäädännön perusteella. Vaikka hyväksyisimme väitteen, että vaarallisia aineita koskeva lainsäädäntö ja tutkimukset ovat nyt kymmenen vuotta vanhoja ja sen vuoksi joiltakin osin vanhentuneita, aikaisemman tutkimuksen perusteella on selvää, että PVC:tä voidaan kierrättää ja että ympäristölle saattaa aiheutua kielteisiä vaikutuksia, jos se korvataan vaihtoehtoisilla aineilla. Näin ollen on mahdotonta yhtyä usein kuultuun väitteeseen, että PVC:n käytön estäminen sähkö- ja elektroniikkalaitteissa on perusteltua, koska siitä syntyy ulkona poltettaessa dioksiinipäästöjä. Tällaisen väitteen perusteella sivutetaan kokonaan se seikka, että ei ole toivottavaa polttaa minkäänlaista jätettä.

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE). – (LT) Arvoisa puhemies, elektroniikkalaitteista tulee ennemmin tai myöhemmin jätettä, johon valitettavasti edelleen sisältyy tiettyjä vaarallisia aineita. Jäsenvaltioiden on joskus vaikea käsitellä tällaista elektroniikkalaitteiden jätettä, joten on tärkeää siirtyä asteittain kohti periaatetta, jonka mukaan ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito. Kemikaalien yhdenmukaistaminen kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyitä ja rajoituksia koskevan asetuksen (REACH) ja vaarallisten aineiden käytön rajoittamista koskevan direktiivin perusteella merkitsee, että pyrimme ainakin jossain määrin yhdenmukaistamaan muiden vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Tällä ei selvästikään yhdenmukaisteta täydellisesti kaikkia järjestelmiä, ja jäsenvaltioille jätetään jonkin verran liikkumavaraa, mutta yhdenmukaistamisen ansiosta ainakin estetään merkittävät erot, jotka tällä hetkellä vallitsevat jäsenvaltioiden välillä. Tiettyjen vaarallisen aineiden käytön rajoittamisella elektroniikkalaitteissa ja tänään hyväksyttävillä toimilla ei saada aiheuttaa kahta seikkaa. Ensinnäkään niillä ei saa aiheuttaa kohtuuttomia vaikeuksia pienyrityksille. Toiseksi kiellettyjen aineiden luettelo ei saa pysäyttää teknologian kehittämistä. Emme saa suhtautua ennakkoluuloisesti aineisiin, joita tällä hetkellä pelkästään testataan ja joilla voidaan tulevaisuudessa saada aikaan läpimurtoja tekniikan ja elektroniikan alalla.

  Sonia Alfano (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin Jill Evansin direktiivin uudelleenlaadintaa koskevan mietinnön puolesta, koska olen todella pahoillani siitä, että kaikki viittaukset PVC:hen ja halogenoituihin palonestoaineisiin katosivat kompromissitekstistä teollisuuden eturyhmien voimakkaan painostuksen vuoksi, vaikka kaikkien komission toteuttamien tutkimuksien perusteella on osoitettu jo niinkin varhain kuin vuonna 2000, että näiden aineiden hävittäminen aiheuttaa ihmisen terveydelle ja ympäristölle vakavia riskejä.

Teollisuuden kustannusten siirtäminen ympäristöön ja kansalaisille on lähestymistapa, jota emme voi missään tapauksessa tukea, koska sillä väristetään vapaita markkinoita ja se ei ole hyväksyttävä kompromissi ihmisten elämänlaadun ja liiketoiminnan voittojen välillä.

Toivon, että kun direktiiviä tarkistetaan seuraavalla kerralla kolmen vuoden kuluttua, kansalaisten oikeus terveyteen ja ympäristönsuojeluun sijoitetaan ensimmäiseksi.

  Daniel Hannan (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin esittää yleisen mielipiteen, että avoimessa yhteiskunnassa oikeus sananvapauteen on tärkeämpi kuin oikeus olla joutumatta loukatuksi, ja demokratiassa ainoiden henkilöiden, joiden pitäisi voida määritellä, toimimmeko ja säädämmekö lakeja istuntosalissa, ovat äänestäjämme.

Jäsenen poistaminen salista voi vaikuttaa merkittävästi lopputulokseen.

Jos me suhtaudumme tasapuolisesti sääntöjen soveltamiseen, niin meidän pitäisi sensuroida kaikkien osapuolten esittämät vastenmieliset viittaukset, ja minusta on mielivaltaista ja epäoikeudenmukaista, että euroskeptikkoja saadaan nimittää natseiksi...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. – (EN) Ei, Daniel Hannan, ette esittäneet yleistä vaan erityisen mielipiteen. Syed Kamall, käsittelemme Evansin mietintöä, tai muuten päätän puheenvuoronne.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, minulla ei ole epäilystäkään, että pyritte päättämään puheenvuoroni, mikä on tavanomaista, kun on kyse sananvapaudesta, mutta haluaisin todella puhua vaarallisista aineista ja myrkyllisyydestä. Luulen, että olemme kaikki samaa mieltä asiasta. Entisenä sähköinsinöörinä olen tietoinen näiden laitteiden vaarallisten ja myrkyllisten aineiden määrästä. On täysin oikein, että pyrimme ratkaisemaan tämän ongelman. Haluaisin kuitenkin puhua siitä myrkyllisyydestä, joka on kyllästyttänyt tänään Euroopan parlamentin keskustelun ja demokratian. Kun Saksan kansalainen, sosialisti puhuu...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, olin tyytyväinen voidessani äänestää vaarallisten aineiden käyttöä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa koskevan direktiivin kompromissiversion puolesta. Olemme kaikki sitoutuneet ympäristönsuojeluun ja kansanterveyteen, mutta on myös tarpeen säilyttää jonkinlainen tasapaino. Tällä hetkellä talouskriisin keskellä ei ole järkevää lisätä pienten yritysten ja kuluttajien taloudellista taakkaa erittäin tiukoilla säännöksillä. Sen vuoksi arvostin sitä, että toimielinten välinen ryhmä antoi komission tehtäväksi tarkistaa alkuperäistä luetteloa vaarallisista aineista sen sijaan, että ne välittömästi kielletään, koska tällä olisi ollut kielteinen vaikutus pk-yrityksiin ja EU:n sosiaaliseen ja taloudelliseen tilanteeseen.

Päätöslauselmaesitys B7-0617/2010 (väärentämisenvastainen kauppasopimus)

  Clemente Mastella (PPE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta, koska se on komission ja useiden kolmansien maiden, mukaan lukien Kanadan, Japanin, Yhdysvaltojen, Australian sekä Meksikon, välisten erittäin vaikeiden neuvotteluiden lopputulos.

Väärentämisen torjunnan on oltava yksi painopisteistämme ja kaikkien kansallisten ja kansainvälisten toimintalinjojen tavoite. Näin ollen jäsenvaltioiden välinen yhteistyö on välttämätöntä tehokkaiden tulosten aikaansaamiseksi.

Sopimuksella ei varmastikaan pystytä ratkaisemaan kansainvälisten markkinoiden monimutkaista tilannetta, mutta se merkitsee askelta oikeaan suuntaan. Meidän tehtävänämme on nyt jatkaa työtä maantieteellisten merkintöjemme suojaamiseksi yksityisoikeuden alalla ja tullialalla. Niitä vahingoitetaan kilpailulla, joka on vähintäänkin epäoikeudenmukaista, koska jatkuvasti käytetään nimiä ja lyhenteitä, jotka viittaavat tunnetuimpiin eurooppalaisiin tuotemerkkeihin. Ilmeisimmillä vahingonkorvauksilla on tarkoitus kehittää teollisuuttamme ja edistää tuottajiamme elintarviketalouden, muotoilun, muodin ja ylellisyystuotteiden aloilla.

Uskon, että komissio on pyrkinyt pitämään Euroopan parlamentin ajan tasalla kansainvälisiä sopimuksia koskevien neuvotteluiden kaikissa vaiheissa. Haluaisin toistaa pyyntömme antaa kansalaisille ja Euroopan parlamentille mahdollisuus tutustua asiakirjoihin. Kehotan lopuksi komissiota pitämään parlamentin edelleen täysin ja täsmällisesti ajan tasalla kaikista tulevista aloitteista, joita se aikoo toteuttaa tässä asiassa.

  Miroslav Mikolášik (PPE). – (SK) Arvoisa puhemies, katson, että teollis- ja tekijäinoikeuksien suojan alalla olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveyttä koskevaan oikeuteen, mihin liittyy läheisesti varsinainen oikeus elämään.

En voi mitenkään hyväksyä tilannetta, jossa peruslääkkeiden saatavuus evätään suurelta osalta väestöstä etenkin kehitysmaissa teollis- ja tekijänoikeuksien – jotka vaikuttavat lähes liioitelluilta joissain tapauksissa – suojelun varjolla. Kehotan sen vuoksi komissiota edistämään perusperiaatteita kansanterveyden suojelusta ja lääkkeiden saatavuudesta, kun neuvotellaan väärentämisen vastaisen kauppasopimuksen teknisistä yksityiskohdista.

  Peter Jahr (PPE). – (DE) Arvoisa puhemies, väärentämisen vastustaminen on erittäin tärkeä asia. Kaksikymmentä vuotta sitten nauroimme, jos joku osti Rolexin kellon kymmenellä Yhdysvaltojen dollarilla. Markkinat tässä hintaluokassa eivät joutuneet tämän vuoksi vaaraan. Tilanne on tällä hetkellä täysin erilainen. Myös halvimman ja keskihintaluokan tuotteita väärennetään. T-paitoja, leluja ja suojavaatteita väärennetään samoin kuin henkistä omaisuutta. Tässä tapauksessa kyse ei ole ainoastaan taloudellisista eduista vaan työturvallisuudesta, ympäristön- ja terveyden suojelusta sekä sosiaalisista normeista. Jokaisen, joka haluaa oikeudenmukaisemman maailman, on torjuttava tarmokkaasti väärentämistä.

  Jarosław Kalinowski (PPE). – (PL) Arvoisa puhemies, tilanteessa, jossa epäreilu kilpailu hukuttaa EU:n markkinat kaikkialta maailmasta tuotavilla väärennetyillä tuotteilla, on epäoikeudenmukaista, ja sitä ei voida hyväksyä. Haluaisin myös kiinnittää huomion epäselvään sanamuotoon, joka koskee velvoitetta valvoa Internet-palveluntarjoajia. Tämä rikkoo oikeutta yksityisyyteen ja vaikuttaa olevan sensuuria koskeva pyrkimys. Sillä vaikutetaan kielteisesti myös sähköiseen kaupankäyntiin, joka on osa taloutta, jota me haluamme kehittää dynaamisesti käyttämällä yhä innovatiivisempia menetelmiä, vaikka me toisaalta edelleen asetamme rajoituksia tällä alalla. Tästä asiasta tänään tehdyt päätökset parantavat hieman tilannetta.

  Zuzana Roithová (PPE). – (CS) Arvoisa puhemies, kannatin yhteistä päätöslauselmaa ACTA-sopimuksesta, vaikka äänestin eri tavalla kuin poliittinen ryhmäni, koska minustakin meidän on kannustettava komissiota laatimaan tutkimuksia, joilla poistetaan viimeiset kysymykset ACTAn vaikutuksista Euroopan kansalaisiin ja vastataan aikaisempaan tietovajeeseen, jonka aiheutti haluttomuus antaa neuvoteltuja tekstejä saataville. Tässä asiassa on kyse lähinnä Euroopan tietosuojavaltuutetun lausunnoista, voimassa olevan EU:n lainsäädännön vaikutustenarvioinneista ja takuista, että Internet-yhteyksien tarjoajia koskeviin poikkeuksiin ei vaikuteta. Minusta on kuitenkin pöyristyttävää, että sopimukseen sisältyy edelleen mahdollisuus tutkia rajoilla yksittäisten matkustajien tietokoneita ja muita henkilökohtaisia tavaroita.

Olin myös tyytyväinen voidessani tukea PPE-ryhmän päätöslauselmaa, joka oli tasapainoinen ja erittäin korkealaatuinen ja jonka perusteella komissiota ei painosteta ennen tärkeitä neuvotteluita sopimuksen lopullisesta muodosta.

  Syed Kamall (ECR). – (EN) Arvoisa puhemies, oletan, että sormenne on painikkeella. Monet henkilöt kysyvät minulta, mistä ACTA-sopimuksessa on kyse, ja olin yksi väärentämisenvastaisen kauppasopimuksen varjoesittelijöistä.

Tiedän tämän päivän jälkeen, että jotkut esittävät epäilyjä avoimuutemme, demokratiamme ja sananvapautemme tasosta. Haluaisin keskittyä viiteen syyhyn, minkä vuoksi olimme eri mieltä päätöslauselmasta. Olin erittäin kiitollinen, että saimme aikaan yhteisen PPE- ja ECR-ryhmän päätöslauselman. Ensinnäkin sillä ei vaikuteta yhteisön säännöstöön. Toiseksi komissio on toiminut avoimesti. Kolmanneksi sopimuksesta ei neuvotella WTO:n tasolla, koska Kiina ja Intia vastustivat sitä alusta alkaen. Neljänneksi sillä ei vaikuteta EU:n kautta kulkeviin geneerisiin lääkkeisiin ja lopuksi kehitysmaat voivat liittyä ACTA-sopimukseen halutessaan. Ne eivät vain ole päättäneet toimia näin. Kyseessä on avoin järjestelmä, johon valtiot voivat liittyä halutessaan. On vain sääli, että emme pidä tässä istuntosalissa kiinni samoista sananvapauden periaatteista.

Kirjalliset äänestysselitykset

Mietintö: László Surján (A7-0327/2010)

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Euroopan unionin neuvosto loi vuonna 2002 Saksassa, Itävallassa, Tšekin tasavallassa ja Ranskassa suurta inhimillistä ja aineellista vahinkoa aiheuttaneiden tulvien vuoksi välineen, jonka perusteella varoja voidaan ottaa nopeasti käyttöön luonnonkatastrofeista kärsiviä alueita varten. Tällä hetkellä Irlanti, joka itse kärsii tulvista, hyötyy näistä varoista. Äänestin tämän EU:n talousarvioon tehtävän lisätalousarvion puolesta, koska sen perusteella tätä apua voidaan käyttää irlantilaisia ystäviämme varten. Tämä äänestys on symboli eurooppalaisesta solidaarisuudesta luonnononnettomuuksien edessä. Solidaarisuutta osoitetaan tänään Irlannissa ja huomenna Ranskassa. Maamme saa pian huomattavaa taloudellista tukea selviytyäkseen helmikuussa 2010 sattuneen Xynthia-myrskyn seurauksista.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Marraskuussa 2009 sattuneet tulvat vaikuttivat huomattavasti Irlantiin ja aiheuttivat vakavia vahinkoja arviolta yli 520 miljoonan euron verran. Lisätalousarvion mukaan solidaarisuusrahaston varoja voidaan käyttää vahinkojen kattamiseen. Maksusitoumus- ja maksumäärärahoja myönnetään yhteensä 13 022 500 euroa. Kuten minulla oli tilaisuus todeta eilen, varojen käyttö on mielestäni täysin perusteltua, koska sillä autetaan niitä, jotka ovat kärsineet eniten tästä luonnonkatastrofista. Lisätalousarvio on siten sopusoinnussa EU:n talousarvion kanssa.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Komissio esitti 24. syyskuuta 2010 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi solidaarisuusrahaston käytöstä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohdan mukaisesti. Tämä oli ensimmäinen ehdotus solidaarisuusrahaston käytöstä vuoden 2010 rahoituskaudella. Toimielinten välisen sopimuksen perusteella solidaarisuusrahastoa voidaan ottaa käyttöön vuosittain enintään miljardi euroa. On tärkeää todeta, että rahaston tavoitteena ei ole yksityisten vahinkojen korvaaminen vaan infrastruktuurin korjaaminen ja uudelleenrahoituksen välineenä toimiminen.

Irlannin viranomaiset arvioivat katastrofista aiheutuneiden välittömien vahinkojen kokonaismääräksi 520,9 miljoonaa euroa. Komissio ehdottaa, että miljardin euron enimmäismäärästä otetaan käyttöön 13 022 500 euroa maksusitoumus- ja maksumäärärahoina Irlannin tulvien vaikutusten johdosta. Koska oikeudelliset vaatimukset täytetään, olen samaa mieltä tästä lisätalousarviosta.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Äänestimme sen puolesta, että EU:n solidaarisuusrahaston varoja otetaan käyttöön Irlannissa viime marraskuussa sattuneiden tulvien johdosta. Haluaisimme kuitenkin jälleen kerran kritisoida varojen käyttöönotossa sattuneita viivästyksiä. Monta pitkää kuukautta kuluu sen välillä, kun katastrofi sattuu ja kun jäsenvaltio todella saa tukea: tässä tapauksessa tämä kesti yli vuoden. Tätä ja mahdollisesti muita rahastoja, kunkin tapauksen olosuhteista riippuen, on otettava käyttöön nopeammin, jotta tehokasta ja nopeaa vastausta hätätilanteeseen joudutetaan. Katastrofien seurauksien käsittelyssä pitäisi olla koheesioulottuvuus, jolla vähennetään EU:n eri alueiden ja jäsenvaltioiden välisiä eroja. Haluamme jälleen kerran korostaa, että on myös tärkeää vahvistaa katastrofien ehkäisemistä, jolloin toteutetaan käytännössä parlamentin hiljattain hyväksymiä suosituksia.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin sen puolesta, että lisätalousarvioesitys nro 8/2010 hyväksytään. Se on välttämätön, jotta EU:n solidaarisuusrahastosta otetaan käyttöön 13 022 500 euroa Irlannin hyväksi, koska se kärsi rankkasateista, jotka aiheuttivat pahoja tulvia marraskuussa 2009.

Solidaarisuusrahasto on mielestäni arvokas väline. EU voi osoittaa sen avulla solidaarisuutta luonnonmullistuksista kärsineiden alueiden väestölle myöntämällä taloudellista tukea, jotta varmistetaan nopea paluu mahdollisimman normaaleihin elinolosuhteisiin. Solidaarisuusrahaston vuosittainen talousarvio on yhteensä miljardi euroa. Vuonna 2010 ei ole vielä myönnetty mitään aikaisemmin esitetyille hakemuksille, joten koko miljardin euron määrä on edelleen käytettävissä.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin äänestyksessä tätä ehdotusta, jonka perusteella Euroopan solidaarisuusrahastosta kohdennetaan uudelleen 13 022 500 euroa budjettikohtaan, jolla tuetaan Irlantia sen marraskuussa 2009 kärsimien ankarien tulvien vuoksi.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Tämä lisätalousarvio on erittäin järkevä, kun otetaan huomioon solidaarisuusrahaston välityksellä käytettävien varojen tarkoitus. Tulvat Irlannissa marraskuussa 2009 aiheuttivat vakavaa vahinkoa erityisesti maatalouden alalle, kodeille ja yrityksille, tieverkolle ja muulle infrastruktuurille. Haluaisin huomauttaa, että tämänkaltaisen tuen käyttöönotossa on esiintynyt viivästyksiä. Tästä prosessista on saatava vähemmän byrokraattista ja nopeampaa, jotta tuleviin katastrofitilanteisiin voidaan vastata ajoissa.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Äänestin esityksen puolesta, koska katson, että jokaisen EU:n kansakunnan on voitava tuntea olevansa osa yhdistyneen Euroopan unionin järjestelmää. Olisi kuitenkin toivottavaa, että seuraavalla kerralla esittelijä ei ainoastaan pyri tekemään tunnetuksi varojen myöntämistä vaan tekisi täysin selväksi, mihin töihin ja toimenpiteisiin näin valtavia taloudellisia resursseja (13 022 500 euroa) käytetään. Muussa tapauksessa varojen väärinkäyttö ja muut rikokset ovat väistämättömiä. Määrän on oltava tarkoin määritelty ja perusteltu.

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Solidaarisuusrahastosta voidaan ottaa käyttöön vuosittain miljardi euroa. Kuluvan kalenterivuoden aikana ei ole vielä esitetty mitään pyyntöä tämän rahaston käyttöönottamisesta. Tämän rahaston, jota ei missään tapauksessa käytetä korvaamaan yksityisiä vahinkoja vaan korjaamaan infrastruktuuria, käyttöä koskevat säännöt määritellään tarkasti. Irlanti on nyt pyytänyt tukea, jota on tarkoitus käyttää tulvien aiheuttaman vahingon korjaamiseksi. Äänestän mietinnön puolesta, koska tästä rahastosta ei ole tänä vuonna otettu varoja käyttöön ja talousarviota pitäisi todella käyttää hyödyllisellä tavalla. Lisäksi Irlanti täyttää kaikki kriteerit.

  Alfredo Pallone (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kuten ilmoitin eilen äänestyksessä Bögen mietinnöstä, katson, että Euroopan unionin velvollisuus on auttaa ja tukea tiettyjä alueita, jotka ovat kärsineet luonnononnettomuuksista ja katastrofeista. Solidaarisuuden käsite liittyy mielestäni Euroopan unionia koskevaan ajatukseen ja sen perusarvoihin. Se on yksi perusarvoista, joiden perusteella unioni syntyi ja jolla taattiin, että se vaurastui ja laajeni ajan kuluessa. Tämän vuoksi tämän määrän myöntäminen ei ole ainoastaan oikeutettua ja perusteltua vaan myös käytännössä velvollisuus. Toivon sen vuoksi, että tätä apua tarjotaan Italian alueille, joihin äskettäiset tulvat ovat vaikuttaneet voimakkaasti ja joiden paikallinen talous on joutunut ahdinkoon.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Koska vuoden 2010 yleiseen talousarvioon tehdyn lisätalousarvioesityksen nro 8/2010 mukaan EU:n solidaarisuusrahastosta otetaan käyttöön 13 022 500 euron maksusitoumus- ja maksumäärärahat Irlannissa tuhoa aiheuttaneiden tulvien jälkeen ja koska budjettikohdasta 04 02 01 – Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimien loppuun saattaminen – Tavoite 1 (2000–2006) – maksumäärärahoja pienennetään vastaavasti 13 022 500 euroa, äänestin sen puolesta, että neuvoston kanta lisätalousarviosta nro 8/2010 hyväksyttiin.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. (EN) Haluan kiittää László Surjánia erinomaisesta työstään. Äänestin esityksen puolesta ja olen samaa mieltä siitä, että hyväksytään lisätalousarvio nro 8/2010, jonka perusteella myönnetään tukimäärät solidaarisuusrahastolle ja Euroopan unionin solidaarisuusrahastolle – Jäsenvaltiot – ja kaikkiaan 13 022 500 euron maksumäärärahat kohdennetaan uudelleen toimintalohkosta 4: "Työllisyys- ja sosiaaliasiat".

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Pidän myönteisenä tätä lisätalousarviota, jonka mukaan EU:n solidaarisuusrahastosta (ESR) otetaan käyttöön 13 022 500 euron maksusitoumus- ja maksumäärärahat, jotta Irlantia autetaan marraskuussa 2009 sattuneiden tulvien vuoksi. Ne aiheuttivat huomattavia tappioita maataloudelle ja elinkeinoelämälle sekä vahinkoa infrastruktuurille, erityisesti maanteille ja vesihuoltoverkolle sekä asuinalueille, ja vahinkojen kokonaismäärä oli yhteensä 520 miljoonaa euroa.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Varainhoitoasetuksen 37 artiklan 1 kohdan mukaan komissio voi tehdä lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Kun on kyse lisätalousarvioesityksen nro 8/2010 eri kohdista, hyväksymässämme mietinnössä viitataan EU:n solidaarisuusrahaston käyttöön. Komissio ehdotti 24. syyskuuta 2010 Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöstä EU:n solidaarisuusrahaston varojen käyttöön ottamisesta. Se perustui 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 26 kohtaan. Rahaston yksityiskohtaiset tukikelpoisuusehdot on vahvistettu kyseisessä kohdassa sekä Euroopan solidaarisuusrahaston perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa N:o 2012/2002. On tärkeää todeta, että rahaston tavoitteena ei ole yksityisten vahinkojen vaan infrastruktuurin korjaaminen ja että rahasto on uudelleenrahoituksen väline.

Suositus: Graham Watson (A7-0300/2010)

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Komissio aloittaa keskustelut Euroopan naapuruuspolitiikan tarkastelusta, jotta EU:n ja sen eteläisten ja itäisten naapurimaiden tulevat suhteet määritellään. EU:n itäisen kumppanuuden tavoitteena pitäisi olla yhteisten eurooppalaisten arvojen edistäminen, ja siinä olisi korostettava demokraattisten instituutioiden toimintaa sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista. Kannatan tätä mietintöä, jossa vahvistetaan yleiset periaatteet Moldovan tasavallan osallistumisesta yhteisön ohjelmien ja virastojen toimintaan. Mielestäni pöytäkirjan tekemisen perustella olisi mahdollista avata asteittain yhteisön ohjelmia Moldovalle tai tehostaa sen osallistumista niihin, jotta tarjotaan tilaisuus edistää kulttuurin, koulutuksen, ympäristön, tekniikan ja tieteen alan yhteyksiä sekä vahvistaa poliittisia suhteita. On tärkeää, että Moldova jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja uudistuksia, jotta se saavuttaa poliittista vakautta ja demokraattista kehitystä koskevat tavoitteet.

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin Graham Watsonin suosituksen puolesta, koska pöytäkirjan tekeminen tarjoaa Moldovan tasavallalle uusia tilaisuuksia osallistua sille tärkeisiin yhteisön ohjelmiin. EU:n ohjelmien ja virastojen toiminnan avaaminen Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaihin kannustaa näitä valtioita uudistamista ja nykyaikaistamista koskevissa toimissaan. Tällä edistetään yhteistyötä EU:n kanssa tulli- ja liikenneasioiden sekä kilpailukyvyn kaltaisilla tärkeillä aloilla. Mielestäni Moldovan tasavallan osallistuminen asianmukaisiin aloitteisiin auttaa luomaan yhteyden sen kansallisen ja EU:ta koskevan politiikan välille. Samalla se vauhdittaa neuvotteluprosessia uuden assosiaatiosopimuksen allekirjoittamiseksi. Tässä asiassa on jo tapahtunut tyydyttävää edistystä. Olen myös tyytyväinen neuvoston aikomukseen jatkaa makrotaloudellisen rahoitusavun myöntämistä Moldovan tasavallalle ja tarjota asiantuntija-apua sen hallitukselle.

Kuten komission laatimassa edistymiskertomuksessa korostettiin, Moldovan tasavalta on pyrkinyt toteuttamaan tehokkaasti rakenneuudistuksia EU:n suositusten mukaisesti. Lisäksi nykyisen hallinnon EU:hun yhdentymistä koskeva foorumi on vaikuttanut suhteiden ennennäkemättömän dynaamiseen kehitykseen EU:n kanssa. Sen vuoksi Moldovan tasavallan osallistuminen yhteisön ohjelmien ja virastojen toimintaan on luonnollinen askel prosessissa standardien yhdenmukaistamiseksi EU:n standardien kanssa.

  Corina Creţu (S&D), kirjallinen. – (RO) Äänestin sen puolesta, että tehdään pöytäkirja, jonka perusteella Moldovan tasavalta voi osallistua tiiviimmin tiettyihin yhteisön ohjelmiin. Näin voidaan edistää yhteistyötä kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden, tieteen ja tekniikan aloilla, vahvistaa poliittisia suhteita itäisen kumppanuuden välityksellä sekä vauhdittaa neuvotteluita uudesta assosiaatiosopimuksesta. Poliittinen vakaus ja demokratian kehittäminen ovat välttämättömiä pöytäkirjan kattavalle täytäntöönpanolle, ja sillä helpotetaan kaikkien tarpeellisten yhteisymmärryspöytäkirjojen tekemistä. Moldovan tasavallan tämänhetkinen perustuslaillinen umpikuja on sen vuoksi huolenaihe, johon on puututtava nopeasti ja tehokkaasti. On ratkaisevan tärkeää, että Moldovan tasavalta jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman toimeenpanoa ja asiakirjassa "Rethink Moldova" (harkitse uudestaan Moldovaa) esittämiään uudistuksia. Perustuslaissa vaadittujen vaalien pitäminen on ensiarvoisen tärkeää Moldovan tasavallan tulevalle vakaudelle ja vauraudelle sekä sen suhteiden kehitykselle EU:n kanssa.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Moldovan tasavallan toiveet pyrkiä kohti EU:ta osaksi unionia ja sen asiaa koskeva valmistelutyö ovat mahdollisia EU:n ja Moldovan tasavallan välillä tehdyn kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen perusteella. Se kuuluu EU:n naapuruuspolitiikan piiriin. Pidän myönteisenä, että Moldovan tasavalta osallistuu tiettyihin yhteisön ohjelmiin, jolloin voidaan edistää yhteistyötä kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden, tieteen ja tekniikan aloilla ja vahvistaa poliittisia suhteita itäisen kumppanuuden välityksellä sekä vauhdittaa neuvotteluita uudesta assosiaatiosopimuksesta.

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Alhainen äänestysprosentti äskettäisessä kansanäänestyksessä siitä, miten Moldovan tasavallan presidentti valitaan, ja se, että maata johtaa väliaikainen presidentti, osoittavat tämän maan hallinnon ongelmat ja kansalaisten pettymyksen. Transnistrian tilanne huonontuu, mikä aiheuttaa erityistä rasitusta Moldovan viranomaisille ja kansalaisille. Tällä valtiolla on vielä pitkä matka instituutioiden vakauttamiseen ja täysimääräisen oikeusvaltion vakiinnuttamiseen. Se ansaitsee siten Euroopan unionin erityisen tuen ja huomion. Moldovan osallistuminen EU:n ohjelmiin on tärkeä askel tällä tiellä.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (PT) Moldovan tasavallan ja Euroopan yhteisöjen välillä tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus allekirjoitettiin 28. marraskuuta 1994, ja vuodesta 2004 lähtien Moldova on kuulunut Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Suositusluonnoksen aihe on Moldovan tasavallan osallistuminen unionin ohjelmiin. Neuvosto esitti 18. kesäkuuta 2007 komissiolle suuntaviivat puitesopimuksien, jotka koskevat unionin ohjelmiin osallistumista säätelevistä yleisistä periaatteista, tekemistä kolmentoista naapurivaltion kanssa. Neuvottelut Moldovan tasavallan kanssa alkoivat maaliskuussa 2008.

Moldovan tasavalta myöntää rahoitusta erityisohjelmiin, joihin se osallistuu. Tämä rahoitusosuus vaihtelee ohjelmittain ja se esitetään yhteisymmärryspöytäkirjassa. Pöytäkirjan allekirjoittamisen ansiosta Moldova voi avata asteittain tai lisätä osallistumistaan tiettyihin unionin ohjelmiin siinä määrin, että se voi tarjota mahdollisuuden edistää kulttuurin, koulutuksen, ympäristön, tekniikan ja tieteen alan tiiviimpiä yhteyksiä ja vahvistaa poliittisia suhteita itäisen kumppanuuden avulla sekä tukea neuvotteluita uudesta assosiaatiosopimuksesta. Poliittinen vakaus ja demokratia ovat olennaisia pöytäkirjan täysimääräiselle soveltamiselle.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Moldovan ja Euroopan yhteisöjen kumppanuus- ja yhteistyösopimus tehtiin 28. marraskuuta 1994, ja vuodesta 2004 lähtien Moldova on otettu mukaan Euroopan naapuruuspolitiikkaan.

Neuvosto esitti 18. kesäkuuta 2007 komissiolle suuntaviivat puitesopimuksien, jotka koskevat unionin ohjelmaan osallistumista säätelevistä yleisistä periaatteista, tekemistä kolmentoista naapurivaltion kanssa, ja maaliskuussa 2008 aloitettiin neuvottelut Moldovan tasavallan kanssa.

Pöytäkirjaan sisältyy puitesopimus yleisistä periaatteista, joilla säädellään Moldovan tasavallan osallistumista yhteisön ohjelmien ja virastojen toimintaan. Moldovan tasavalta on myöntänyt rahoitusta erityisohjelmiin, joihin se osallistuu. Tämä rahoitusosuus vaihtelee ohjelmittain ja se esitetään yhteisymmärryspöytäkirjassa.

Asiasta herää kuitenkin se kysymys, että EU pyrkii "poliittisen vakauden ja demokratian" varjolla puuttumaan maan sisäisiin asioihin ja asettumaan niiden moldovalaisten tahojen rinnalle, jotka puolustavat EU:n taloudellisten ryhmien etuja ja hyökkäävät maan itsenäisyyttä ja suvereniteettia sekä kansalaisten toiveita vastaan. Tästä syystä emme ole samaa mieltä hyväksytystä päätöslauselmasta.

  Ian Hudghton (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tuin Graham Watsonin suositusta ja pidän myönteisenä jatkuvaa yhteistyötä EU:n ja Moldovan välillä.

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (EN) Olen aina kannattanut ja rohkaissut Moldovan tasavallan EU:ta koskevia tavoitteita. Uskon vahvaan yhteistyöhön tämän valtion kanssa, koska se on osoittanut hiljattain, että se on valmis seuraamaan tietä kohti EU:hun. Moldovan osallistuminen tiettyihin yhteisön ohjelmiin kannustaa tätä naapurivaltiota toteuttamaan uudistuksiaan, mikä tarjoaa mahdollisuuden edistää edelleen kulttuurin, opetuksen, ympäristön, tekniikan ja tieteen alan siteitä sekä vahvistaa poliittisia suhteita itäisen kumppanuuden ja uutta assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen perusteella. Tuen Graham Watsonin suositusta, koska sillä edistetään Moldovan osallistumista yhteisön ohjelmien ja virastojen toimintaan ja koska sillä tuetaan naapurimaan uudistamista ja nykyaikaistamista koskevia pyrkimyksiä.

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen. – (PL) Moldovan tasavalta on yksi köyhimmistä maista Euroopassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri enemmistö maan väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä. Poliittiset ja etniset konfliktit estävät yleensä sisäiset uudistukset, joilla voitaisiin auttaa taloutta. Sen vuoksi Euroopan unionin pitäisi auttaa Moldovaa ja saada aikaan parannuksia maan tilanteessa vakauden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin kannalta.

EU:n toimintalinjalla voitaisiin ratkaista Moldovan tasavallassa esiintyvä perustuslaillinen ongelma, ja tämä voi puolestaan johtaa uusiin myönteisiin muutoksiin. Moldovan tasavalta ilmaisee halunsa osallistua Euroopan naapuruuspolitiikan ohjelmiin, ja sen rahoitusosuus on osoitus tästä. Euroopan unionin pitäisi tukea tällaisia maita entistä suuremmalla sitoumuksella, joten yhteistyön tiivistäminen Moldovan tasavallan kanssa on ehdottoman perusteltua.

  Alan Kelly (S&D), kirjallinen. – (EN) Tämän pöytäkirjan tekeminen edistäisi yhteistyön tiivistämistä Moldovan kanssa tietyissä ohjelmissa. Se johtaa EU:n ja Moldovan väliseen tiiviimpään yhdentymiseen. Kun otetaan huomioon Irlannissa asuvien ja työskentelevien moldovalaisten määrä, tämä on myönteinen toimi Euroopan tulevaisuudelle.

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. – (RO) Pääasiallinen toimenpide, jolla edistetään uudistuksia, nykyaikaistamista ja helpotetaan Euroopan unionin lähinaapurivaltioiden, mukaan lukien Moldovan tasavallan, siirtymää, on antaa Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanivaltioiden osallistua asteittain tiettyjen yhteisön ohjelmien, toimielinten ja virastojen toimintaan. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska minusta Euroopan unionin on tuettava Moldovan tasavaltaa ja helpotettava sen pääsyä tiettyihin yhteisön ohjelmiin. Tällä edistetään unionin ja Moldovan tasavallan hyvää yhteistyötä eri aloilla, kuten esimerkiksi taloudessa, tieteessä, kulttuurissa ja koulutuksessa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän Euroopan unionin ja Moldovan väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävää pöytäkirjaa koskevan mietinnön puolesta. Vaikka olen erittäin huolissani ihmisoikeuksista Moldovasta, minua rohkaisivat Amnesty Internationalin äskettäin esittämät kommentit ja erityisesti se, että Moldova ratifioi lokakuussa kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön, mikä on erittäin myönteinen askel.

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. – (CS) EU:n ja Moldovan välisen parlamentaarisen yhteistyökomitean valtuuskunnan jäsenenä kannatan kaikkia toimia, jotka johtavat tai voivat johtaa Moldovan poliittisen tilanteen vakautumiseen ja sen kansalaisten parempaan elintasoon. Tällaisena edistysaskeleena voidaan pitää tänään äänestämiämme suosituksia ja asianmukaisesti integroivan Euroopan naapuruuspolitiikan vahvistamisen toteuttamista. Olen samaa mieltä esittelijän mielipiteestä, että Moldovan tämänhetkinen kriisi on ongelma, joka on ratkaistava nopeasti ja ennen kaikkea laillisin keinoin. Vaikeaselkoinen ja harhaanjohtava ilmaus "eurooppalainen ratkaisu" on poistettava esityksestä. Esittelijällä on selkeästi mielessään ratkaisu, joka on sopusoinnussa Euroopan neuvoston sopimuksien ja asiakirjojen sekä yleisesti hyväksyttyjen demokraattisten sääntöjen kanssa. Meidän on joka tapauksessa yhdessä ja ehdottomasti hylättävä kaikenlainen tahallinen ulkoinen sekaantuminen Moldovan tasavallan sisäisiin asioihin. Muunlaiset lähestymistavat yksinkertaisesti johtavat tilanteen jännittymiseen Moldovassa eikä ongelmien, jotka EU aiheutti osittain aiemman epätasapainoisen lähestymistapansa vuoksi, myönteiseen ratkaisemiseen.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Moldovan inhimillisen kehityksen indeksi on yksi alhaisimpia alueella. Nopeutettu vapauttamispolitiikka, joka on suunniteltu hyödyttämään EU:n taloudellista eliittiä, on suurelta osin vastuussa tästä. Makrotaloudellista apua luvanneen komission ja Kansainvälisen valuuttarahaston kuristusote on vain pahentanut tilannetta.

Tällaisissa olosuhteissa sen salliminen, että Moldovan hallitus pakottaa asukkaat rahoittamaan tällaisia epävarmoja eurooppalaisia ohjelmia ja virastoja, kuten esimerkiksi kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishanketta, vaikka Moldova ei ole edes Euroopan unionin jäsen, vaikuttaa kyyniseltä. Äänestän tätä mietintöä vastaan.

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Moldova on viime vuosina ponnistellut siirtyäkseen yhä lähemmäs eurooppalaisia vapauden, demokratian ja hyvän hallintotavan normeja. Kuvatut ponnistelut ovat olleet johdonmukaisia Moldovan mahdolliseen yhdentymiseen suuntautuvien toimien kanssa ja ne ovat myös olleet osoitus niistä.

Hiljattain järjestetyt vaalit eivät sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla ja se, että maalla on tällä hetkellä väliaikainen presidentti, ei ole paras osoitus siitä, että sen demokraattisen kulttuurin vakiinnuttaminen on oikealla tiellä. Tähän on lisättävä Transnistrian kysymys, joka voi aiheuttaa jonkinlaista epävakautta. EU:n pitäisi toteuttaa kaikkia toimia, jotta uudistukset, jotka Moldovassa on toteutettava, jatkuvat tämän kumppanuutta ja yhteistyötä koskevan pöytäkirjan tiellä, mikä on oikea suunta.

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. – (FR) Kun Moldovan osallistumista tiettyihin yhteisön ohjelmiin lisätään, tarjotaan mahdollisuus edistää edelleen kulttuurin, opetuksen, ympäristön, tekniikan ja tieteen alan siteitä ja lisäksi vahvistetaan poliittisia suhteita itäisen kumppanuuden ja uutta assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen perusteella. Poliittinen vakaus ja demokratian kehittyminen Moldovassa ovat kuitenkin välttämättömiä pöytäkirjan toteuttamiselle. Perustuslaillisen kansanäänestyksen, joka järjestettiin 5. syyskuuta 2010, epäonnistuminen on valitettavaa. On ratkaisevan tärkeää, että Moldovan tasavalta jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman toimeenpanoa ja asiakirjassa "Rethink Moldova" (harkitse uudestaan Moldovaa) esittämiään uudistuksia. Parlamenttivaalien järjestäminen 28. marraskuuta on välttämätön Moldovan tulevalle vakaudelle ja suhteiden kehittämiselle Euroopan unionin kanssa. Näillä vaaleilla on autettava tätä maata edistymään näiden näkökohtien mukaisesti, ja niissä on noudatettava kaikkia kansainvälisiä vapaiden ja oikeudenmukaisten vaalien järjestämistä koskevia vaatimuksia.

  Alexander Mirsky (S&D), kirjallinen. – (LV) Moldova on valitettavasti joutunut tällä hetkellä taloudellisen ja poliittisen muutoksen epävakaalle vyöhykkeelle. Euroopan unionin ja Moldovan kumppanuus- ja yhteistyösopimus Moldovan tasavallan osallistumisesta EU:n ohjelmiin antaa Moldovan kansalaisille toivoa myönteisestä muutoksesta. Pöytäkirjan tekeminen rohkaisee yhteistyön vahvistamista kulttuurin, koulutuksen ja muilla aloilla. Äänestin esityksen puolesta, koska toivon, että kumppanuudella edistetään Moldovan yhdentymistä Euroopan unioniin.

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin parlamentin enemmistön tavoin tämän suosituksen puolesta. Pidän sitä myönteisenä, koska sillä tuetaan ja kannustetaan vahvasti Moldovan tasavallan EU:lle myönteistä suuntausta. Tämä Euroopan unionin rajalla sijaitseva valtio ei selviydy nykyisestä umpikujasta ilman tällaisia viestejä, jotka valavat Moldovan kansalaisten luottamusta siihen, että EU on oikea vaihtoehto. Myöskään ajankohta ei olisi voinut olla sopivampi, koska se esitetään vain muutama päivä ennen tässä maassa pidettäviä aikaistettuja parlamenttivaaleja.

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. – (LT) Kannatan tätä pöytäkirjaa, jossa vahvistetaan yleiset periaatteet Moldovan tasavallan osallistumisesta yhteisön ohjelmien ja virastojen toimintaan. Se tarjoaa Moldovalle uusia mahdollisuuksia edistää edelleen kulttuurin, koulutuksen, ympäristön, tekniikan ja tieteen alan yhteyksiä EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Olen vakuuttunut, että EU:n ja Moldovan välinen poliittinen suhde vahvistuu itäistä kumppanuutta ja uutta assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen ansiosta. Moldovan poliittinen vakaus ja demokraattinen kehitys ovat välttämättömiä täysipainoiselle osallistumiselle yhteisön ohjelmiin, joten on erittäin tärkeää, että pitkään jatkunut levoton ja epävakaa ajanjakso päättyy parlamenttivaalien jälkeen.

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. – (PT) Suhteet Moldovaan ovat olleet etuoikeutetussa asemassa vuodesta 1994 lähtien, jolloin allekirjoitettiin Euroopan yhteisöjen ja Moldovan välinen kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Moldova sisällytettiin vuonna 2004 Euroopan naapuruuspolitiikkaan. EU:n ja naapurivaltioiden välinen institutionaalinen yhteistyö voi mahdollisesti johtaa menettelyyn valtion liittymisestä EU:hun. Tämän tuloksesta riippumatta EU:ta, joka on ylikansallinen elin, ohjaavat rauhan, vapauden ja demokratian arvot, joita se pitää olennaisen tärkeinä Euroopan mantereen hyvinvoinnille.

On tärkeää, että yhteistyöhön naapurivaltioiden kanssa liittyy se, että unioni kiinnittää erityistä huomiota näiden valtioiden vakauteen. Se ei kuitenkaan pyri vaikuttamaan niihin, vaan tukee instituutioita oikeusvaltion tehokkaan toteuttamisen ja ihmisoikeuksien täysimääräisen kunnioittamisen tiellä. Se, että Moldova ratifioi tämän vuoden lokakuussa Rooman perussäännön, jolla perustetaan kansainvälinen rikostuomioistuin, on erittäin myönteinen askel tähän suuntaan.

Tämän vuoksi kannatin äänestyksessä lainsäädäntöpäätöslauselmaa EU:n ja Moldovan välisen kumppanuuden perustamisesta tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän pöytäkirjan – joka koskee EU:n ja Moldovan puitesopimusta Moldovan tasavallan osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista – tekemistä.

  Aldo Patriciello (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin onnitella esittelijä Watsonia hänen erinomaisesta työstään. Äänestin sen puolesta, koska mielestäni on ratkaisevan tärkeää, että Moldovan tasavalta jatkaa Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman toimeenpanoa ja asiakirjassa "Rethink Moldova" (harkitse uudestaan Moldovaa) esittämiään uudistuksia.

Perustuslaissa vaadittujen vaalien pitäminen on ensiarvoisen tärkeää Moldovan tasavallan tulevalle vakaudelle ja vauraudelle sekä sen EU-suhteiden kehitykselle. Kaikkien osapuolten olisi yhdessä löydettävä ratkaisuja ja heijastettava Moldovan kansalaisten luottamusta eurooppalaiseen ratkaisuun. EU ja Euroopan neuvosto ovat antaneet huomattavaa apua ja niiden olisi edelleen annettava sitä, jotta tämä umpikuja selvitetään ajoissa.

  Mario Pirillo (S&D), kirjallinen. – (IT) Pöytäkirjan hyväksyminen Moldovan tasavallan osallistumisesta Euroopan unionin ohjelmiin on ensisijaisen tärkeää, jotta jatketaan jäsennetympää yhteistyötä, minkä pitäisi lopulta johtaa tulevaisuudessa assosiaatiosopimuksen tekemiseen.

Tämänhetkinen perustuslaillinen umpikuja Moldovassa voi vaikuttaa pöytäkirjan ja siihen liittyvän yhteisymmärryspöytäkirjan kattavaan täytäntöönpanoon. Viime syyskuun kansanäänestyksen epäonnistuttua on erittäin tärkeää, että kaikki poliittiset voimat toimivat vastuullisesti ennen 28. marraskuuta 2010 järjestettäviä tulevia vaaleja. Poliittinen vakaus on ehdoton edellytys tiiviimmälle osallistumiselle EU:n ohjelmiin. Samoin päättäväinen EU:lle myönteinen valinta voisi tasoittaa talouden ja demokratian kehityksen tietä Moldovassa.

Sen vuoksi, arvoisa puhemies, äänestin tänään Euroopan parlamentissa tämän päätöslauselman puolesta. Toivon, että kaikkia Moldovan käyttöönottamia menettelyjä varten tarjotaan EU:n teknistä ja tieteellistä tukea.

  Rovana Plumb (S&D), kirjallinen. – (RO) Euroopan naapuruuspolitiikkaan kuuluva aloite avata vähitellen tiettyjä EU:n ohjelmia ja virastoja Euroopan naapuruspolitiikan kumppanimaiden osallistumiselle on yksi monista toimista, joilla pyritään edistämään Euroopan unionin naapurissa olevien valtioiden uudistuksia, nykyaikaistamista ja siirtymävaihetta. Maaliskuussa 2008 tehtiin päätös aloittaa neuvottelut Moldovan tasavallan kanssa, ja ne on nyt saatu päätökseen. Tähän luonnokseen pöytäkirjasta sisältyy puitesopimus yleisistä periaatteista, jotka koskevat Moldovan tasavallan osallistumista moniin yhteisön ohjelmien ja virastojen toimiin esimerkiksi liikenteen, elintarviketurvallisuuden, tulliasioiden, lentoturvallisuuden ja muilla aloilla. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska tällä aloitteella tuetaan EU:n naapurivaltion Moldovan tasavallan uudistamista ja nykyaikaistamista koskevia ponnisteluja.

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. – (PT) Äänestin sen puolesta, että tämä pöytäkirja EU:n ja Moldovan välisestä kumppanuus- ja yhteistyösopimuksesta allekirjoitetaan, koska katson, että EU:n Moldovalle tarjoama apu on välttämätön, jotta Moldova voi toteuttaa tarvittavat uudistukset ja saada aikaa toivottua poliittista vakautta demokraattisen oikeusvaltion periaatteita täysimääräisesti kunnioittaen.

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä mietinnössä viitataan luonnokseen neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja sen jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisen kumppanuuden perustamisesta tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän pöytäkirjan – joka koskee Euroopan unionin ja Moldovan tasavallan puitesopimusta Moldovan tasavallan osallistumista unionin ohjelmiin säätelevistä yleisistä periaatteista – tekemisestä. Euroopan parlamentti kannattaa myönteisellä äänestyksellään tämän pöytäkirjan tekemistä.

  Traian Ungureanu (PPE), kirjallinen. – (EN) Euroopan kansanpuolueen EU:n ja Moldovan tasavaltaa koskevien sopimuksien varjoesittelijän asemassani olen erittäin tyytyväinen siihen, että ylivoimainen enemmistö kannattaa EU:n ja Moldovan tasavallan kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liitettävän Moldovan tasavallan osallistumista unionin ohjelmiin koskevan pöytäkirjan tekemistä. Jo ennen kuin Moldovan tasavallan kanssa tehdään assosiaatiosopimus, sille annetaan oikeudellinen mahdollisuus osallistua EU:n sisäisiin ohjelmiin ja virastojen toimiin ja siten edellytykset jatkaa lähentymistään EU:n standardeihin erityisesti liikenteen, elintarviketurvallisuuden, tulliasioiden ja lentoturvallisuuden aloilla. Euroopan parlamentti lähettää Moldovan tasavallan parlamenttivaalien kynnyksellä vahvan tuenosoituksen EU-myönteisille uudistuksille tässä naapurivaltiossa sekä tarpeelle jatkaa niitä tarmokkaasti. Olen iloinen voidessani todeta, että Euroopan parlamentti ilmaisi puoluerajat ylittävää yksimielisyyttä jokaisessa vaiheessa, kun tätä asiaa tarkasteltiin parlamentissa. Se esitti siten yhden kannan tarpeesta tehdä tämä pöytäkirja mahdollisimman nopeasti, jolloin Moldovan tasavallalle tarjotaan kaikki mahdollisuudet hyötyä EU-suhteidensa eduista.

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Euroopan unioni mukaan lukien Liettuan kaltaiset uudet jäsenvaltiot, ovat vastuussa itäisten naapurimaidemme etujen valvomisesta. Yhteistyön lujittaminen EU:n ja Moldovan välillä sekä Moldovan ottaminen mukaan yhteisön ohjelmiin auttaa tuomaan tätä maata lähemmäksi EU:n standardeja ja normeja. Kumppanuus- ja yhteistyösopimus auttaa edistämään uusia tiiviitä yhteyksiä EU:n ja Moldovan välillä kulttuurin, koulutuksen ja tekniikan aloilla. On erityisen tärkeää, että EU osoittaa Moldovan nuorille EU-jäsenyyden edut. Moldovasta peräisin olevien EU:n jäsenvaltioissa työskentelevien maahanmuuttajien, jotka joskus työskentelevät laittomasti, tulojen osuus Moldovan bruttokansantuotteesta oli viime vuonna 19 prosenttia. Köyhyys, korruptio ja ihmiskauppa ovat ongelmia, jotka meidän on ratkaistava yhdessä. Moldovalla on edessään monia tärkeitä rakenteellisia uudistuksia, kun se valmistautuu jäsenyyteen EU:ssa.

EU:n on edelleen tuettava Moldavian aikaansaamia ponnisteluja. On erityisen tärkeää vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltiota. Transnistrian konflikti on ongelma Euroopalle, mutta se tarjoaa myös EU:lle mahdollisuuden tehdä tiiviimpää yhteistyötä Moldovan, Venäjän ja Ukrainan kanssa. Emme saa sivuttaa tätä seikkaa. Toivon, että Moldova pääsee eteenpäin 28. marraskuuta järjestettävien parlamenttivaalien ansiosta.

Mietintö: Christofer Fjellner (A7-0290/2010)

  Damien Abad (PPE) , kirjallinen. – (FR) Parlamentti hyväksyi tänään kaksi lainsäädäntöehdotusta ensimmäisessä käsittelyssä: asetuksen, joka koskee Euroopan unionin tason erityisiä näkökohtia, ja direktiivin säännöksistä, joita jäsenvaltioiden on sovellettava kansallisella tasolla. Jäsenvaltiot ovat vastuussa kansallisesta lainsäädännöstä, jotta varmistetaan, että kansalaisten saatavilla on objektiivista ja puolueetonta tietoa. Tähän sisältyy pakkausselosteet, valmisteen arviointikertomus ja tiedot sairauksien ennaltaehkäisystä. Potilaiden pitäisi voida saada paremmin laadukasta tietoa reseptilääkkeistä. Tämä edellyttää tietoja lääkkeen ominaisuuksista ja sairaudesta, jota sillä hoidetaan. Meillä on velvollisuus suojella kuluttajia ja varmistaa, että he saavat tietoja, jotka ilmoitetaan avoimella tavalla. Työmme Euroopan parlamentin jäseninä on myös luoda Euroopan unioni, joka suojelee ja joka tiedottaa, ja sen vuoksi äänestin kummankin asiakirjan puolesta.

  Sophie Auconie (PPE), kirjallinen. – (FR) Direktiivissä 2001/83/EY otetaan käyttöön ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat yhteisön säännöt. Siinä vahvistetaan säännökset, jotka koskevat lääkevalmisteisiin liitettäviä tietoja valmisteiden ominaisuuksista ja käytöstä. Sen perusteella ei kuitenkaan oteta käyttöön yhdenmukaisia puitteita potilaille tarjottavan muuhun kuin myynninedistämiseen tähtäävän tiedon sisällöstä ja laadusta. Lisäksi kokemus on osoittanut, että eri tulkinnat asiakirjoista voisivat johtaa tilanteisiin, joissa yleisö altistuu piilomainonnalle etenkin Internetissä. Komissio on ehdottanut direktiiviä, jolla tarkistetaan tämänhetkistä lainsäädäntöä. Sillä parannetaan tapaa, millä tietoa reseptilääkkeistä levitetään yleisölle. Sen tavoitteena on perustaa oikeudellinen kehys, jolla säännellään myyntiluvan haltijoiden yleisölle lääkevalmisteista esittämiä tietoja. Euroopan parlamentti on laatinut lainsäädäntöpäätöslauselman, joka on kunnianhimoisempi kuin komission ehdotus. Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska sillä parannetaan potilaille annettavaa tietoa ja tehdään siitä vielä hieman turvallisempaa.

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. – (LT) Äänestin tämän tärkeän päätöslauselman puolesta. Sen tavoitteena on auttaa potilaita saamaan paremmin tietoa heille määrätyistä lääkkeistä. Nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä ja EU:ssa vallitsevassa tilanteessa esiintyy huomattavasti ongelmia, kun on kyse siitä, miten potilaat saavat tietoa reseptilääkkeistä. Koska jäsenvaltiot tulkitsevat direktiiviä eri tavoin, lääkevalmisteita koskevien laadukkaiden ja kattavien tietojen tarjoamisessa potilaille esiintyy eroja eri puolilla EU:ta. Joissain jäsenvaltioissa potilaat eivät saa helposti edes perustietoja heille määrätyistä lääkevalmisteista. Koska direktiiviä tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa, minusta on parannettava säännöksien selkeyttä, jotta EU:n kaikki kansalaiset voivat saada lääkevalmisteista tarvitsemaansa tietoa. Euroopan parlamentin hyväksymillä tarkistuksilla varmistetaan myös, että reseptilääkkeitä koskevat tiedot annetaan yleisölle ainoastaan erityisten viestintäkanavien välityksellä mukaan lukien varmennetut ja rekisteröidyt internetsivustot, jotka turvaavat potilaiden edut ja joilla pyritään rajoittamaan lääkeyhtiöiden myynninedistämismahdollisuuksia.

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Se, että potilaille varmistetaan paremmat mahdollisuudet saada laadukasta tietoa heille tarjottavasta hoidosta, lisää mahdollisuuksia ymmärtää päätöstä, joka vaikuttaa heihin välittömästi. Tämän asian taustalla on siten erittäin hyvä tarkoitus. Sen on kuitenkin oltava osa laajempaa terveyskasvatusstrategiaa, jonka perusteella keskitytään potilaaseen eikä lääkeyritykseen. Nykyinen oikeudellinen kehys ja tilanne EU:ssa on ongelmallinen, kun on kyse potilaiden mahdollisuuksista saada tietoa reseptilääkkeistä. Direktiiviä tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa, minkä vuoksi potilaiden mahdollisuudet saada laadukasta tietoa lääkkeistä vaihtelevat EU:n eri osissa. Joissakin jäsenvaltioissa potilaat eivät saa edes perustietoja lääkkeistä, joita heille on määrätty. Tämä aiheuttaa terveyseroja. Potilailla on internetin välityksellä rajaton pääsy muutamassa sekunnissa valvomattomaan ja usein virheelliseen tietoon reseptilääkkeistä. He tarvitsevat kuitenkin valvottua ja turvallista tietoa, jotta asioita ei mutkisteta entisestään. Sen vuoksi säännöksiä reseptilääkkeitä koskevista tiedoista on ajantasaistettava.

  Vito Bonsignore (PPE), kirjallinen. – (IT) Haluaisin kiittää esittelijää ja kollegaani Diogo Feioa erinomaisesta työstään tämän mietinnön laadinnassa. Äänestin sen puolesta, koska mielestäni on tärkeää varmistaa, että potilaat saavat tietoja reseptilääkkeistä.

Euroopan parlamentti ja potilasjärjestöt ovat jo pitkän aikaa vaatineet nykyisen lainsäädännön mukauttamista, koska sillä ei nykyisessä muodossaan varmisteta tarvittavia tietoja. Tekninen kehitys ja internetissä olevien lääkevalmisteiden käyttöä koskevien tietojen helppo saatavuus ovat liian usein osoittautuneet näennäisiksi ja perättömiksi.

Olen samaa mieltä tämän mietinnön hengestä. Sen tavoitteena on asettaa "potilaiden oikeus tietää" lainsäädännön keskipisteeseen, ja siinä suositellaan sen vuoksi, että lääkeyhtiöt antavat potilaille tiettyjä perustietoja.

Toivon sen vuoksi enemmän oikeusvarmuutta. Se on usein puutteellista osittain sen vuoksi, että jäsenvaltiot ovat panneet aikaisemman direktiivin täytäntöön eri tavoin. Reseptilääketietoihin liittyviä säännöksiä on sen vuoksi päivitettävä, ja on hyväksyttävä uusia sääntöjä, joilla edistetään parempaa terveysosaamista ja joiden perusteella terveysalan teollisuus toteuttaa laajemmin kansanterveyden parantamista koskevaa keskeistä tehtävää.

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. – (FR) Terveydenhuollon alalla voidaan kattavan ja laadukkaan tiedon saannilla varmistaa paremmat tulokset, koska potilaat noudattavat todennäköisimmin hoitoa, jota he pystyvät ymmärtämään. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa, että joissakin Euroopan maissa on vaikeaa saada tällaisia tietoja, koska jäsenvaltiot tulkitsevat eri tavoin lääkevalmisteista koskevasta yleisölle tiedottamisesta annettua direktiiviä ja koska tämä tieto on epäluotettavaa ja epäselvää. Meidän on pyrittävä siihen, että se on helpommin saatavilla potilaiden tiedonsaantioikeuden mukaisesti. Kuitenkin, jotta vältetään epätasapainon luominen jäsenvaltioiden välillä, on tärkeää tunnistaa keinot, joilla tätä tietoa levitetään, ja yhtä tapaa ei saisi suosia muiden kustannuksella. Lopuksi on tärkeää tehdä selvä ero tiedottamisen ja myynninedistämisen välillä sekä estää lääkeyhtiötä käyttämästä hyväkseen näitä tiedotuskampanjoita valmisteidensa edistämiseksi.

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. – (PT) Tuin äänestyksessä Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia lääkkeisiin liittyvää tiedottamista koskevaan komission ehdotukseen, koska minusta on tärkeää, että yleisö saa helposti tietoa lääkkeistä erityisesti internetissä kaikilla eurooppalaisilla kielillä tarjottavasta informaatiosta.

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä asiakirjaa vastaan, koska emme voi sallia, että lääkeyritykset ja komissio muuttavat terveyden pelkäksi kauppatavaraksi muiden joukossa. Euroopan lääketeollisuuden ja lääkevalvonnan välinen yhteys on jälleen kerran keskustelun ytimessä. Emme voi antaa lääkeyritysten tiedottaa yleisölle haluamallaan tavalla emmekä hyväksyä yleisöön suoraan kohdistuvaa mainontaa reseptilääkkeistä. Jos näiden yritysten kaupalliset huolenaiheet ovat ristiriidassa terveyspolitiikkamme yleisen edun mukaisten tavoitteiden kanssa, on vaarallista sulkea asialta silmämme.

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Komission alkuperäinen ehdotus direktiiviksi reseptilääkkeitä koskevasta yleisölle tiedottamisesta on antanut lääkeyrityksille mahdollisuuden mainostaa lääkkeitään. Tänään istunnossa tarkistettiin komission alkuperäistä ehdotusta, jota oli mukautettu lääketeollisuuden etujen mukaisesti. Äänestin kaikkien niiden tarkistusten puolesta, joilla parannettiin huomattavasti alkuperäistä asiakirjaa ja joilla siirrettiin lainsäädännön painopistettä pois lääketeollisuuden oikeudesta mainostaa tuotteitaan siihen, että potilailla on oikeus saada luotettavaa, objektiivista ja riippumatonta tietoa. Äänestin myös niiden tarkistusten puolesta, joissa kielletään lääkkeitä koskevien tietojen esittäminen televisiossa, radiossa ja lehdistössä. Tehdyistä parannuksista huolimatta tietojen tarjoamisen ja mainonnan välillä on vielä epäselvyyttä, ja asiakirjassa on vielä monia puutteita ja porsaanreikiä. Äänestin tyhjää lopullisessa äänestyksessä, koska minusta paras ratkaisu olisi, että komissio tarkistaa ehdotustaan direktiiviksi tänään antamiemme suuntaviivojen pohjalta. Ei ole myöskään sattumaa, että jäsenvaltioiden kanta tähän asiakirjaan neuvostossa oli lähes yksimielisen torjuva.

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. – (RO) Minusta potilaiden on saatava parempia tietoja reseptilääkkeistä. Tämän vuoksi on tarjottava objektiivista tietoa lääkkeiden ominaisuuksista ja sairauksista, joita varten niitä suositellaan. Lisäksi on estettävä tarpeettomien tietojen esittäminen ja piilomainonta.

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Eron tekeminen lääkkeitä koskevien tietojen ja mainostamisen välillä on välttämätöntä kansalaisten suojelemiseksi. Sen vuoksi äänestin Fjellnerin mietinnön puolesta. Siinä vaaditaan, että lääkepakkauksessa on oltava potilaita varten objektiivinen kuvaus. Lisäksi selkeiden ja luotettavien tietojen saatavuutta vahvistetaan ja ne annetaan saataville Euroopan unionin kaikilla kielillä hyväksytyillä sivustoilla ja virallisissa esitteissä. Olen tyytyväinen, että tämä ehdotus hyväksyttiin. Se merkitsee todellista edistystä terveysalan paremman avoimuuden puolesta.

  Anne Delvaux (PPE), kirjallinen. – (FR) Äänestin tätä mietintöä vastaan, ja olen aina ilmaissut vastustavani sitä voimakkaasti. Vaikka kannatan ajatusta parempien tietojen tarjoamisesta potilaille, en hyväksy tätä varten käytettäviä keinoja. Lääketeollisuuden tavoite ei ole koskaan hyväntahtoinen. Lisäksi tiedottamisen ja mainostamisen ero on hiuksenhieno. On totta, että lähes yksimielisesti hyväksytyllä asiakirjalla ei ole mitään tekemistä komission alkuperäisen ajatuksen kanssa. Komission ehdotuksella olisi tiedottamisen varjolla pelkästään avattu ovet mainostukselle. Kyseinen ehdotus vastasi myös selkeästi lääkealan selkeään odotukseen voida kiertää oikeudellista kieltoa, jota sovelletaan lääkkeitä koskevaan mainostukseen. Tänään hyväksyttyyn mietintöön sisältyy paljon enemmän takeita: lääkeyritysten yleisölle levittämistä tarjoamat tiedot tarkastetaan etukäteen ja niitä ei levitetä tiedotusvälineissä. Kuitenkin lupa julkaista valmisteyhteenvetoja pakkausselosteessa merkitsee, että siihen sisältyy kohtia, joita on korostettava, ja sen lisäksi muita kohtia, jotka koskevat esimerkiksi haittavaikutuksia. Tällaiset tiedot voidaan poistaa säännöllisesti yhteenvedoista, sillä niiden vuoksi tuote ei mene hyvin kaupaksi. Eikö tämä ole jo myynninedistämistoimi? Oliko tämä todella tavoite? Maksaako tällainen peli vaivan?

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin 2001/83/EY muuttamisesta reseptilääkkeitä koskevan yleisölle tiedottamisen osalta laaditun mietinnön puolesta. Direktiivissä säädetään ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä ja pyritään varmistamaan potilaiden oikeus luotettavaan, käytettävissä olevaan ja riippumattomaan saatavilla olevia lääkkeitä koskevaan tietoon, jonka toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet.

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. – (ES) Direktiivissä 2001/83/EY, jossa vahvistetaan ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevat yhteisön säännöt, säädetään lääkemainontaa koskevista yhteisön puitteista, joiden soveltaminen on edelleen jäsenvaltioiden vastuulla. Lainsäädännössä kielletään reseptilääkkeiden mainostaminen yleisölle.

Lääketietoihin liittyviä säännöksiä ei kuitenkaan vahvisteta, koska siinä säädetään ainoastaan, että tiettyihin luovuttamista koskeviin toimintoihin ei sovelleta mainontaa koskevia säännöksiä. Näin ollen yhteisön lainsäädännössä ei estetä jäsenvaltioita ottamasta käyttöön omia lähestymistapojaan lääkkeitä koskevan tiedon tarjontaan, kunhan edellä mainittuja mainontaa koskevia sääntöjä noudatetaan. Olen samaa mieltä siitä esittelijän ehdotuksesta, että lääkeyhtiöiden mahdollisuus tarjota tietoja sanomalehdissä, aikakauslehdissä ja vastaavissa julkaisuissa taikka televisiossa tai radiossa poistetaan.

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tässä ehdotuksessa direktiiviksi tarkistetaan aiempaa direktiiviä reseptilääkkeitä koskevan yleisölle tiedottamisen osalta. Siinä keskitytään yleisesti ensinnäkin lääkeyritysten yleisölle tiedottamista koskevaan vastuuseen varmistaen, että tätä tietoa ei esitetä mainostustarkoituksessa. Toiseksi komissiolle annetaan tehtäväksi valvoa ja tehdä päätöksiä delegoitujen säädösten perusteella siitä, mikä määritellään tiedottamiseksi ja mikä mainonnaksi. Meistä tämä lähestymistapa merkitsee, että liian monta tiedotustehtävää jää lääkeyritysten ja komission vastuulle ja että nämä tehtävät pitäisi toteuttaa riippumattomasti, ja tiettyjen kansallisten viranomaisten pitäisi koordinoida niitä ja hyväksyä ne, jotta parannetaan potilaille ja yleisölle tiedottamista ja turvataan heidän oikeutensa.

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. – (IT) Lääkevalmisteisiin liittyvää yleisölle tiedottamista koskevan uuden lainsäädännön hyväksyminen merkitsee uutta edistysaskelta siinä, että potilaille taataan selkeämmät ja tehokkaammat tiedot heille määrättävistä lääkkeistä.

Tarvitsemme yhdenmukaistettuja oikeudellisia puitteita EU:n tasolla, jotta reseptilääkkeitä koskeva mainontakielto pidetään voimassa ja jotta myös otetaan huomioon potilaiden oikeus saada tietoja. Tämä ei ole vähäpätöinen asia, koska joskus epäselvä raja "tuotteen edistämisen" ja "tuotetietojen" välillä saattaa hämmentää potilaita.

Meidän on muistettava, että potilailla on yhä aktiivisempi rooli terveydenhoitoalalla kaikkialla Euroopan unionissa. Parempi pääsy muuhun kuin myynninedistämiseen tähtäävään tietoon voi sen vuoksi auttaa yleisöä ymmärtämään paremmin heille määrättyjä hoitoja ja edistää heidän parantumistaan ja siten luonnollisesti vaikuttaa edullisesti heidän terveyteensä.

Lopuksi haluaisin korostaa, että on tärkeää määritellä avoimella tavalla, minkälaista tietoa lääkkeistä annetaan ja millaisten kanavien välityksellä niitä voidaan levittää. Meidän on vähennettävä piilomainonnan riskiä ja tarvittaessa riskiä liiallisesta valvomattomasta ja harhaanjohtavasta tiedosta.

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin ihmisille tarkoitettuja reseptilääkkeitä koskevaa yleisölle tiedottamista koskevan direktiiviehdotuksen puolesta, koska mielestäni tämän alan lainsäädännön yhdenmukaistaminen on perustavanlaatuinen keino turvata Euroopan potilaiden tiedonsaanti. Tämä on itse asiassa hyvin arkaluonteinen asia, koska siinä on kyse terveyden suojelusta, joka on perusihmisoikeus. Tuen täysin parlamentin kehotusta selkeän eron tekemisestä hoitoon liittyvän tiedon ja mainonnan välillä. Lääkeyhtiöt eivät saa käyttää potilaiden oikeutta tietoon piilomainostuksen keinona vaan sen sijaan niiden on käytettävä sitä sen varmistamiseksi, että Euroopan kuluttajat saavat todellisen käsityksen valmisteesta niiden ominaisuuksia koskevien tieteellisten tietojen, merkintöjen ja arviointikertomuksien välityksellä. Olisi myös pantava merkille, että Internetissä sähköisessä muodossa ja painetussa muodossa olevien tietojen parempi saatavuus voi myös edistää parempien lääketieteellisten tulosten saavuttamista, koska potilas, jolla on tietoa reseptilääkkeistä, voi toimia aktiivisesti ja osaavammin terapeuttisessa toipumisprosessissa.

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Kyseessä on paketti, jolla tarkistetaan voimassa olevaa vuonna 2001 annettua ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevaa direktiiviä. Siinä keskitytään erityisesti reseptilääkkeitä koskevan tiedon tarjoamiseen yleisölle. Direktiivissä asetetaan tavoitteeksi, että potilailla on parempi pääsy tietoihin ja että selkeytetään sääntöjä, joita tällä hetkellä tulkitaan eri tavoin eri puolilla EU:ta, mikä johtaa terveyseroihin. Siinä käsitellään myös Internetissä olevaa tietoa, joka ei tällä hetkellä kuulu soveltamisalaan ja joka on erityisen hankala aihe, koska sitä on vaikea säännellä.

  Marisa Matias (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämä ehdotus, joka hyväksyttiin tänään suurella enemmistöllä parlamentissa, on merkittävä parannus komission esittämään alkuperäiseen ehdotukseen, koska sillä puolustetaan paremmin potilaiden oikeutta tietoon. Parlamentin mietintöön sisältyvistä selkeistä parannuksista huolimatta äänestin tyhjää, koska tietyt takeet, jotka ovat tarpeen, jotta kansalaisten saatavilla on selkeää ja riippumatonta tietoa lääkevalmisteista, eivät ole vielä tarpeeksi vahvat.

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. – (FR) Kaikki parlamentin tekemät tarkistukset komission ja neuvoston ehdotuksiin eivät ole oikeansuuntaisia. Niissä noudatetaan tiukasti periaatetta lääkevalmisteiden sisämarkkinoista ja niissä pidetään käsikauppalääkkeitä samanlaisina kuin muita tuotteita. Laatijat jopa puhuvat lopulta "kuluttajista" potilaiden sijaan. Tarkistuksilla ei ehdoteta sitä, että lääkeyrityksiä estetään esittämästä tietoja lääkkeistään yleisölle.