Puhemies. – (ES) Esityslistalla on seuraavana Helmut Scholzin kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta laatima mietintö (A7-0051/2011) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta (KOM(2010)0142 – C7-0135/2010 – 2010/140(COD)).

  Helmut Scholz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen De Gucht, hyvät kollegat, keskustelemme kansainvälisen kauppapolitiikan merkittävästä näkökohdasta kovin myöhäisenä ajankohtana. Koska asia on tärkeä, olisin toivonut istuntosalin olevan täynnä ja kaikkien istuinten varattuja. Euroopan unionin yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on eurooppalaisen kauppapolitiikan merkittävä aikaansaannos. Sillä avataan markkinamme maailman köyhimmille valtioille kaikenlaisia tavaroita paitsi aseita varten. Sillä myös annetaan kehitysmaille kauppamyönnytyksiä hyvin monenlaisten tuotteiden osalta. GSP+ on arvokas kannustinjärjestelmä, josta tarjotaan kehitysmaille lisämyönnytyksiä, jos ne allekirjoittavat ja panevat täytäntöön ihmisoikeuksia, työoloja ja ympäristönsuojelua koskevia merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia. Järjestelmässä on kuitenkin heikkoja kohtia, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti.

Vuosien aikana Euroopan parlamentti, kumppanivaltiot, yritykset ja hallituksista riippumattomat järjestöt ovat esittäneet merkittäviä ehdotuksia järjestelmän parantamiseksi. Koko maailma odottaa nyt komission antavan ehdotuksensa järjestelmän kipeästi kaivatusta tarkistuksesta. Ehdotuksen määräaika oli 1. kesäkuuta 2010. Komissio ei ole esittänyt ehdotustaan, ja tämän vuoksi asiaan osallistuvat valtiot ja yritykset niin EU:ssa kuin sen ulkopuolella ovat jääneet vaaralliseen epävarmuuden tilaan. Nykyistä asetusta on nyt tarkistettava.

Pyritte korjaamaan tilanteen siirtymäajan säännöksillä, ja tästä me äänestämme huomenna torstaina. Siirtymäajan asetus on yksinkertaisesti jatkoaika. Sillä ei muuteta mitään, sillä ei paranneta mitään eikä sillä panna täytäntöön Lissabonin sopimuksesta seuraavia uusia vaatimuksia. Tämä on herättänyt Euroopan parlamentissa yllätyksen sekä tyytymättömyyden tunteita, ja esittelijänä olen tuntenut samoin. Tämän parlamentin jäsenten velvollisuus on varmistaa, että Euroopan kansalaisten vaaleilla valituille edustajille Lissabonin sopimuksella annettuja oikeuksia kunnioitetaan. Velvollisuutemme on myös varmistaa, että tariffien alentaminen todella parantaa kehitysmaiden tilannetta. EU:n kumppanien suojaamiseksi pitkään venyneen menettelyn seurauksilta ehdotin alun perin kansainvälisen kaupan valiokunnalle, että vain asetuksen ne kohdat muutetaan, joita tarvitaan, jotta parlamentti voi täyttää uuden tehtävänsä.

Samalla haluan korostaa, että minusta GSP ja GSP+ -järjestelmät on yleisesti laadittava uudelleen. Neuvoston ja komission kanssa pidetyissä intensiivisissä tapaamisissa, joissa tarkasteltiin Lissabonin sopimuksesta seuraavia oikeudellisia seikkoja, jotka vaikuttavat siirtymäajan asetukseen, parlamentti päätti lopulta ottaa hypyn tuntemattomaan. Tässä vaiheessa haluan jälleen kerran esittää vilpittömät kiitokseni kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtaja professori Moreiralle tämän väsymättömistä ponnisteluista välittäjänä sekä teille, arvoisa komission jäsen De Gucht komission vakuutuksista, että keskeisiä tarkistuksia, erityisesti niitä, jotka koskevat parlamentille tiedottamista ja sen osallistumista, tarkastellaan käytännössä. Päätimme tämän vuoksi luopua kaikista tarkistuksistamme, jotta siirtymäajan asetus voisi tulla voimaan mahdollisimman nopeasti. Teimme näin pääasiassa kumppaneidemme ja niiden yritysten, joita asia koskee, etujen vuoksi.

Komission vakuutuksiin sisältyi lupaus tiedottaa tulevaisuudessa Euroopan parlamentille täysimääräisesti, välittömästi ja samaan aikaan kuin neuvostolle GSP-järjestelmän keskeisiä näkökohtia koskevasta työstä ja kaikesta edistymisestä sekä jakaa kaikki GSP-järjestelmää koskevat asiakirjat. Komissio myös vakuuttaa, että Euroopan parlamentille ilmoitetaan mahdollisista etuusmenettelyjen keskeyttämisistä 16 3 artiklan mukaisesti, väliaikaisesta peruuttamisesta sekä komission tätä koskevista tutkimusraporteista 17 artiklan mukaisesti ja suojalauseketta koskevista päätöksistä 20 ja 21 artiklan mukaisesti ennen toimien voimaantuloa.

Olemme tyytyväisiä omnibus 1 -säädöksen esittämiseen sekä komission valmiuteen käydä syvällistä keskustelua säädöstä koskevista ehdotuksistaan. Samalla muistutamme komissiota siitä, että omnibus 2 -säädös on esitettävä kiireesti.

Lopuksi haluan vielä kerran painottaa, että parlamentti on tehnyt myönnytyksen siirtymäajan asetuksen osalta. Emme saa unohtaa, että meidän on taisteltava parlamentin parlamentaaristen oikeuksien jatkuvan ja perusteellisen täytäntöönpanon puolesta.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä esittelijä Scholz, hyvät kuulijat.

(EN) Arvoisa puhemies, jatkan englanniksi. Katson, että terminologian vuoksi on parempi käyttää englantia. Siitä asti kun komissio esitteli ehdotuksensa nykyisen GSP-asetuksen soveltamisajan jatkamisesta rajoitetun ajan – niin kutsutun pidennysehdotuksen – neuvosto on jatkuvasti toistanut täällä parlamentissa, kuinka tärkeää on ehdotuksen hyväksyminen hyvissä ajoin. Tällä halutaan varmistaa, että kehitysmaat ja vähiten kehittyneet maat jatkossakin hyötyvät EU:n yleisestä tullietuusjärjestelmästä, joka on perustavaa laatua oleva osa EU:n kehitysmaita koskevassa kauppapolitiikassa.

Neuvosto on iloinen havaitessaan, että ensimmäinen askel kohti ehdotuksen hyväksymistä otetaan tänään ensimmäisessä käsittelyssä täällä Euroopan parlamentissa. Toteutamme tarvittavat toimet mahdollisimman nopeasti vahvistaaksemme toimielintemme välisen sopimuksen tänään hyväksymänne kannan perusteella. Samalla neuvosto odottaa EU:n yleisen tullietuusjärjestelmän tarkistamista koskevan komission tulevan ehdotuksen esittämistä.

Meidän on räätälöitävä järjestelmä siten, että se auttaa paremmin niitä kehittyviä talouksia, jotka eniten tarvitsevat etuuksia, ja varmistettava, että siitä tulee yhä tehokkaampi kehitysyhteistyön ja ulkopolitiikan väline, joka tarjoaa kannustimia hyvään hallintoon. Tätä ajatellen neuvosto ilmaisee valmiutensa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa hyvässä yhteistyöhengessä, jotta saadaan aikaan nykyaikainen, kattava ja täysin toimiva kehitysmaiden tarpeet täyttävä oikeuskehys.

Lopuksi haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja antaa tunnustusta puheenjohtajavaltion puolesta sekä INTA-valiokunnan puheenjohtaja Moreiran että tämän asiakirjan esittelijä Scholzin myönteisille ja rakentaville ponnisteluille sopimukseen pääsemiseksi tästä ehdotuksesta.

  Karel De Gucht, komission jäsen. − (EN) Arvoisa puhemies, panen kiitollisuudella merkille kansainvälisen kaupan valiokunnan tuen ehdotukselle yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta annetun asetuksen jatkamisesta. Erityiskiitoksemme kuuluvat INTA-valiokunnan esittelijä Scholzille ja puheenjohtaja Moreiralle heidän halukkuudestaan löytää käytännöllinen ratkaisu siihen, kuinka on tarkasteltava parlamentin huolia uusien delegoituja säädöksiä ja täytäntöönpanosäädöksiä koskevien sääntöjen soveltamisesta nykyiseen GSP-asetukseen.

Muistatte varmasti, että jatkamista ehdotettiin keinona kattaa tarvittava ajanjakso Lissabonin sopimuksen voimaantuloon mukautumiseen ja siihen, että esitetään uusi asetus EU:n tulevasta GSP-järjestelmästä. Euroopan parlamentin tuki, joka ilmeni INTA-valiokunnan äänestyksessä 3. maaliskuuta, viitoittaa tietä nykyisen järjestelmän menestyksekkäälle jatkuvuudelle kehitysmaiden ja EU:n eduksi. Se myös vahvistaa EU:n asemaa ja sitoutumista EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteisiin.

Komissio on kuullut parlamentin huolet GSP-asetuksen päätöksentekoa koskevista näkökohdista. Tämän osalta voimme vahvistaa täyden ja aktiivisen tukemme sille, että Euroopan parlamentti voi hoitaa tehtävänsä kauppapolitiikan alalla Lissabonin sopimuksessa esitetyllä tavalla. Tämän vuoksi komissio on sitoutunut keskustelemaan rakentavassa hengessä parlamentin muutaman viime viikon aikana ilmaisemista huolista. Keskustelu jatkuu kahden komission ehdotuksen yhteydessä, jotka koskevat asetusta päätöksenteon mukauttamisesta kauppapolitiikan alalla Lissabonin sopimuksen voimaantulon nojalla – omnibus I ja II -säädökset.

Samalla komissio tekee kaikkensa täyttääkseen parlamentin pyynnön tulla pidetyksi täysin ajan tasalla GSP-järjestelmän olennaisiin näkökohtiin liittyvästä työstä. Tämä on todellakin ratkaisevaa, jotta parlamentti voi tehokkaasti toteuttaa tehtäväänsä kauppapolitiikan alalla. Tästä syystä komissio tiedottaa parlamentille ja neuvostolle nykyisten vaatimusten perusteella välittömästi kaikesta merkittävästä kehityksestä ja jakaa kaikki GSP-järjestelmää koskevat asiakirjat.

Lopuksi odotamme jatkokeskusteluja kanssanne tulevasta tullietuusjärjestelmästä, ja viittaan nyt uuteen asetusehdotukseen, jonka saatte tarkasteltavaksi toukokuussa. Olen valmis keskustelemaan ehdotuksen pääkohdista heti, kun komissio on sen hyväksynyt.

  Béla Glattfelder, PPE-ryhmän puolesta. – (HU) Arvoisa puhemies, olen hyvin iloinen siitä, että esittelijän kompromissihalukkuus teki mahdolliseksi tullietuusjärjestelmän ajallisen jatkamisen. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltio Unkarilla oli merkittävä asema tässä prosessissa. Jos tullietuusjärjestelmää ei nyt olisi kyetty jatkamaan, sillä olisi ollut hyvin kielteisiä vaikutuksia maailman köyhimpiin maihin. On kuitenkin valitettavaa, että Euroopan komissio esitti ehdotuksen parlamentille liian myöhään, emmekä voi käydä täällä mielekästä keskustelua, vaikka GSP-asetusta olisi tarkistettava. Näin siksi, että maailman rikkaimmille öljynviejämaille, kuten Arabiemiirikunnille tai Saudi-Arabialle, myöntämämme tullietuudet ovat perusteettomia. On syytä pohtia, onko kaupallisia etuuksia syytä myöntää Venäjälle, joka ei ole WTO:n jäsen, koska ei halunnut liittyä siihen, ja joka käyttää usein kauppapolitiikkaa ulkopoliittiseen painostukseen.

On myös syytä pohtia kuinka saamme sisällytettyä kestävyyskriteerit tullietuusjärjestelmään. Loppujen lopuksi kaupallisia etuuksia myönnetään nykyisin myös valtioille, jotka muutoin haittaavat ilmastonmuutossopimusten tekemistä kansainvälisellä tasolla tai jotka totta puhuen tuovat Euroopan unioniin kestämättömällä tavalla tuotettuja tuotteita, usein tuhoamalla sademetsiä tai tuottamalla valtavia hiilidioksidipäästöjä. Katson, että seuraavassa tullietuusjärjestelmässä on tarkasteltava myös näitä asioita.

  Vital Moreira, S&D-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, kun nyt keskustelemme täällä siitä, kuinka kauan nykyinen yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) on voimassa, se johtuu siitä, ettei komissio ole täyttänyt velvoitettaan esittää ehdotusta järjestelmän merkittävästä tarkistamisesta asianmukaisessa ajassa.

Tämän vuoksi nykyiselle asetukselle on odotettavissa jatkoaika, jotta voidaan säilyttää kehitysmaiden, kaikkein köyhimmistä alkaen, nauttimia kansainvälisen kaupan etuja, kun ne pääsevät Euroopan markkinoille. On ratkaisevan tärkeää, että ehdotus hyväksytään ilman lisäviivästyksiä, jotta GSP-järjestelmästä hyötyvät maat voivat edelleen hyötyä siitä ja jotta taloudelliset toimijat voivat näin kehittää kauppasuhteitaan tarvittavalla ennakoitavuudella ja oikeusvarmuudella.

Tämän vuoksi olen kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajana ajanut sitä, että jatkoaika on todellakin jatkoaika eikä mitään muuta, ja että jopa Euroopan parlamentti luopuu asetuksen tilapäisestä mukauttamisesta komission täytäntöönpanotoimenpiteisiin. Tämä antaa meille uskoa siihen, että se lähitulevaisuudessa mukautetaan niin kutsuttujen omnibus-säädösten avulla.

Haluan korostaa, että tämän yhteisymmärryksen perusteella esittelijän, varjoesittelijöiden ja muiden valiokunnan jäsenten tekemä päätös on vaikuttanut Euroopan komission sitoutumiseen – jonka komission jäsen De Gucht tänään vahvisti, ja kiitän häntä huolenpidosta – ja että se takaa vastaisuudessa Euroopan parlamentille, että se saa oikea-aikaiset ja täydelliset tiedot kaikista toimista, jotka koskevat nykyisen asetuksen soveltamista, Lissabonin sopimuksen yhteistä kauppapolitiikkaa koskevien määräysten mukaisesti.

Lopuksi haluan vielä kiittää esittelijää, komissiota ja neuvostoa tästä kompromissista, joka antaa parlamentille mahdollisuuden valvoa asianmukaisesti Euroopan etuja ja meihin luottavien etuja.

  Niccolò Rinaldi, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yleinen tullietuusjärjestelmä on yksi harvoista eriyttämismenetelmistä, joka toimii kehitysmaiden hyväksi kansainvälisessä kaupassa. Se on hienovarainen väline, jota on käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla.

Tänään puhumme jatkosta, mikä tarkoittaa sitä, että komission määräaikaa lykätään siihen, kunnes uusi lopullinen ehdotus esitetään. Samalla haluamme kuitenkin todeta, että tätä välinettä on käsiteltävä varovasti, ja sama pätee toimielinten välisiin suhteisiin. Tähän mennessä Euroopan parlamentti ei ole edes Lissabonin sopimusta edeltäneellä perustalla aina osallistunut täysimääräisesti päätöksentekoon, kuten tapahtui Kolumbiaa tai Sri Lankaa koskeneissa keskusteluissa, jotka herättivät innostusta täällä parlamentissa.

Meidän on myös tarkasteltava asetuksen täytäntöönpanoa koskevan päätöksen jälkiarvioinnin hyötyjä. Mikä on tullietuuksien vaikutus, entä sen jäädyttämisen, mitkä ovat sen mekanismit, mikä sen menettely? Toisinaan näiden asioiden tutkiminen paikan paella voi paljastaa yllätyksiä ja sitä kautta kaikkein relevanteimmat kriteerit, joiden avulla asetuksen vaikutuksesta voidaan tehdä mahdollisimman tehokas.

Mitä edellytyksiin tulee, maailma muuttuu ja välineiden on sovelluttava entistä paremmin niihin valtioihin, joille tullimyönnytyksiä myönnetään. Tärkeintä ajatusta ihmisoikeuksien kunnioittamisesta on täydennettävä laajemmalla näkemyksellä, jossa otetaan huomioon erilaisia indikaattoreita – kuten esittelijä Scholz totesi, ja kiitän häntä erinomaisesta työstä tämän mietinnön parissa–: konfliktien jälkeinen jälleenrakentaminen, naisten erityisasema, ammattiliitot, elpyminen luonnonkatastrofien jälkeen, kestävyys ympäristön kannalta ja kansainvälisten yhteiskuntasopimusten noudattaminen.

Jos hyväksymme näiden kriteerien yhdistelmän, en yllättyisi, vaikka edunsaajavaltioiden luettelosta tulisi erilainen kuin nykyinen luettelo ja kenties hieman ansiokkaampi, mutta tästä voimme keskustella jälleen sitten, kun meillä on tarkasteltavan lopullinen asetusehdotus.

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, koska nykyinen yleinen tullietuusjärjestelmä päättyy vuoden lopussa, on tärkeää, kuten on jo todettu, että komissio esittää uuden luonnoksensa järjestelmän kattavasta tarkistuksesta ajoissa.

Nyt vain keskustelemme tarvittavasta jatkosta oikeusvarmuuden ja vastavuoroisten etujen takaamiseksi. Tämän aiheen merkitys niin kehitysmaille kuin myös EU:n jäsenvaltioille, ennen kaikkea heikommille talouksille, joiden teolliset, maataloudelliset tai sosiaaliset edut eivät aina tule huomioiduiksi komission ajamissa kansainvälisissä sopimuksissa, tekee yksityiskohtaisen keskustelun tarpeelliseksi, jotta voidaan ottaa huomioon tämän järjestelmän kaikki mahdolliset näkökohdat, seuraukset ja vaikutukset tulevassa asetuksessa, jonka luonnos parlamentin on saatava mahdollisimman nopeasti.

  Oreste Rossi (EFD). - (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä toimi koskee yleistä tullietuusjärjestelmää, toisin sanoen tuontitullien vähentämistä sellaisilta kolmansilta mailta, jotka tekevät tiettyjä sitoumuksia kansainvälisiin sopimuksiin työntekijöiden oikeuksien ja ympäristön kaltaisista herkistä aiheista. Näitä vaatimuksia olisi tarkistettava ja päivitettävä säännöllisesti komission ehdotuksesta, mutta valitettavasti emme ole nyt äänestämässä tarkistuksesta vaan vanhojen sääntöjen jatkamisesta.

Tänä niin taloudellisen kuin poliittisen kansainvälisen kriisin herkkänä aikana se, ettei tarkisteta ja päivitetä luetteloon pääsyn tai siitä pois sulkemisen edellytyksiä, on vastoin Euroopan unionin etuja. Komission epälineaarisesta käytöksestä huolimatta me kuitenkin äänestämme puolesta, koska me uskomme tähän välineeseen, jolla suositaan toisista strategisiksi katsotuissa asioissa erityisesti erottuvia kolmansia maita.

  Karel De Gucht, komission jäsen. – (EN) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut kaikkia puhujia. Ymmärrän, että ryhmät suostuvat siihen, että nykyistä järjestelmää on jatkettava, mutta että ne odottavat saavansa uuden järjestelmän tarkasteltavakseen mahdollisimman pian. Tämän me teemme. Me työskentelemme sen parissa. Kuten tiedätte, ennen lainsäädäntöehdotuksen esittämistä tarvitaan julkinen kuuleminen, ja se vie aikaa. Tarvitaan vaikutustenarviointi, ja se vie aikaa. Sitten on tietenkin Euroopan komission sisäinen päätöksentekomenettely hyvin kauaskantoisesta aiheesta.

On kyse rahoitusjärjestelmästä, jota sovelletaan varsin pitkä aika. Haluamme, että järjestelmä on paljon aiempaa valikoivampi, jotta voimme auttaa niitä, jotka todella tarvitsevat apua. Tällä hetkellä järjestelmässä on edunsaajina yli 150 valtiota. Se ei ole millään lailla valikoiva. Voidaan jopa kysyä, mitä hyötyä sellaisesta järjestelmästä on. Me tarkistamme sen perusteellisesti.

Esitämme ehdotuksemme parin kuukauden sisällä. Sitten parlamentti saa tilaisuuden keskustella niistä perusteellisesti kanssamme. Haluan vielä toistaa lupauksemme, että pidämme parlamentin täysin ajan tasalla.

  Enikő Győri, neuvoston puheenjohtaja. − (EN) Arvoisa puhemies, yleisen tullietuusjärjestelmän uudistus tulee olemaan neuvoston ja puheenjohtajavaltion päätavoite. Nykyjärjestelmän tarkistuksen yhteydessä, jonka on määrä alkaa puheenjohtajuuskaudellamme, parlamentilla ja neuvostolla on ainutlaatuinen mahdollisuus pohtia globaalin talouden syvällisiä muutoksia, erityisesti kehittyvien kumppanimaiden suuresti lisääntynyttä kilpailukykyä.

Puheenjohtajavaltio pani tarkasti merkille jäsen Rinaldin korostaman perustellun huolen yhteisen tullietuusjärjestelmän tehokkaasta täytäntöönpanosta. Neuvosto odottaa pääsevänsä tarkastelemaan tätä ja monia muita asioita komission tulevan uutta yleistä tullietuusjärjestelmää koskevan ehdotuksen perusteella.

Haluan vielä kerran korostaa, kuinka kiitollinen olen esittelijälle ja valiokunnan puheenjohtaja Moreiralle heidän yhteistyöstään. Minusta tämä on terveen järjen voitto, sillä he ymmärsivät, että asia on kiireellinen ja merkittävä. Emme todellakaan halunneet saada aikaan oikeudellisia ongelmia. Minulle tämä on eräänlainen malli, ja toivon todella, että muissa vastaavissa oikeudellisten erimielisyyksien tapauksissa tämä toimii hyvänä esimerkkinä neuvoston ja parlamentin välisistä sujuvista suhteista.

  Helmut Scholz, esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Győri, arvoisa komission jäsen De Gucht, haluan aivan ensimmäiseksi kiittää varjoesittelijöitä siitä, että he tekivät niin rakentavaa yhteistyötä. Kun nyt olemme lopulta päässeet sopuun siirtymäasetuksen muotoseikoista, haluan hyödyntää tätä keskustelua selittääkseni lyhyesti joitakin tulevaa asetusta koskevia vaatimuksia.

Uudella asetusversiolla olisi oltava seuraavat perustavoitteet: 1. lisätä järjestelmän tehokkuutta, 2. laatia säännöt paremmin säännellylle uudistusprosessille, jossa edunsaajien osallistuminen turvattu ja 3. varmistaa, että asetuksessa annetaan asianmukainen painoarvo demokraattiselle valvonnalle, jota parlamentin edellytetään harjoittavan. Tämä käsittää myös kehitysyhteistyövaliokunnan ehdotukset.

Uuden yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) on oltava entistä selkeämpi ja avoimempi. Tässä yhteydessä haluan nostaa esiin kolme seikkaa, ja ensimmäinen koskee alkuperäsääntöjä. Alkuperäsäännöt ja niihin liittyvät hallinnolliset menettelyt ovat tärkeimpiä syitä GSP-järjestelmällä myönnettyjen kauppaetuuksien alikäytölle erityisesti vähinten kehittyneissä maissa. Järjestelmän nykyisessä versiossa alkuperäsäännöt usein estävät paperilla olemassa olevan etuuden positiiviset vaikutukset. Olen juuri palannut Maailman kauppajärjestön (WTO) parlamentaarisesta konferenssista Genevestä, ja tämä ongelma tuli näkyvästi esiin siellä käydyissä keskusteluissa. Minusta EU:n olisi kampanjoitava WTO:ssa, jotta tullietuusjärjestelmä katsottaisiin ensisijaiseksi osana alkuperäsääntöjen yhdenmukaistamistyötä.

Toinen huomautukseni koskee kumppanimaita. Tässä olen sitä mieltä, että meidän on erityisen tärkeää yksinkertaisempia kriteerejä. Gini-kerroin on hyvä esimerkki tällaisista perusteista. Kuten on jo mainittu, meidän on oltava joustavampia voidaksemme toimia tehokkaammin.

Kolmas asiani koskee teknistä apua. Pelkät tullietuudet eivät riitä. Meidän on lisättävä nykyisen järjestelmän vaikutusta ja GSP-järjestelmän käyttöastetta tarjoamalla teknistä apua.

Kaikessa tässä on kyse tullietuusjärjestelmän yleisestä parantamisesta kokonaisuudessaan. Haluan vielä kerran kiittää kaikkia tähän osallistuneita heidän rakentavasta lähestymistavastaan. Jatkan mielelläni yhteistyötä komission kanssa tämänpäiväisten vakuutusten perusteella.

  Puhemies. − (ES) Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

Kirjalliset lausumat (työjärjestyksen 149 artikla)

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. – (RO) Haluan korostaa, että Euroopan komission esittämä ehdotus ei ole yleisen tullietuusjärjestelmän uudistus, jota Euroopan parlamentti pyysi 5. kesäkuuta 2008 annetussa päätöslauselmassaan, vaan kyse on pelkästään jatkoajasta nykyisille säännöille. Tämän vuoksi olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että vuonna 2008 laadittua asetusta on tarkistettava välittömästi ja sitä on mukautettava myöhemmin voimaan tuleen Lissabonin sopimuksen määräyksiin. Sopimuksen ansiosta Euroopan parlamentilla on uutta toimivaltaa kaupan alalla ja sitä on kuultava tukikelpoisuusperusteista, edunsaajamaiden luettelosta ja etuuskohtelun väliaikaisesta peruuttamisesta. Tulevaisuudessa on toteutettava asetuksen yleinen tarkistus, jolla pyritään lisäämään edunsaajamaiden osallistumista niihin vaikuttavaan prosessiin, antamaan teknistä apua niiden institutionaalisten valmiuksien kehittämiseksi sekä tarkistamaan ja yhdenmukaistamaan alkuperäsääntöjä.

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen. – (DE) Yleisellä tullietuusjärjestelmällä annetaan 176 kehitysmaalle etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille. Tullialennuksilla tai tullittomalla pääsyllä sisämarkkinoille voidaan osaltaan edistää kaupan avulla köyhyyden vähentämistä näissä valtioissa. Kannatan tämän vuoksi siirtymäasetusta, jolla taataan GSP-järjestelmän oikeudellinen jatkuvuus, jotta tämä mahdollisuus on edelleen kehitysmaiden käytettävissä. Kauppa on myös merkittävä ja tehokas väline, joka antaa kyseisille valtioille mahdollisuuden edetä kohti oikeusvaltiota ja demokratiaa sekä kehittämään hyvin toimivaa taloutta. Ottaen huomioon asian merkityksen ja kiireellisyyden kannatan jatkoaikaa ja nopeaa edistymistä asetuksen laatimisessa.