Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2010/2159(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0099/2011

Keskustelut :

PV 12/05/2011 - 9
CRE 12/05/2011 - 9

Äänestykset :

PV 12/05/2011 - 12.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0231

Sanatarkat istuntoselostukset
Torstai 12. toukokuuta 2011 - Strasbourg EUVL-painos

13. Äänestysselitykset
Puheenvuorot videotiedostoina
PV
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Siirrymme nyt äänestysselityksiin.

 
  
  

Suulliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Milan Zver (A7-0169/2011)

 
  
MPphoto
 

  Salvatore Iacolino (PPE). (IT) Arvoisa puhemies, ei ole epäilystäkään, etteikö tämä mietintö olisi edistysaskel uusien koulutusmahdollisuuksien luomisessa nuorille. Sillä lisätään tutkimusta, innovaatiota ja Eurooppa 2020 -strategiaa puitteissa, joiden merkitys kasvaa jatkuvasti. Tarvitaan enemmän opetusta koulun tasolla, enemmän koulutusta mutta myös enemmän yliopistoja, jotta teemme yhteistyötä nuorten kanssa varmistaaksemme, että kulttuurin edistäminen tuottaa lisäarvoa.

Koulutusmenestyksen kehittäminen on mietinnön keskipisteessä, ja siksi myös äänestimme sen puolesta. Nuorten liikkuvuuden lisääminen, paremmat valmiudet työmahdollisuuksien kehittämiseen ja työmarkkinat, joissa on otettava huomioon tietyissä puitteissa työskentelevät nuoret ja sen lisäksi myös kaikki alat, jotka tarjoavat nuorille kasvun mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 

  Sergej Kozlík (ALDE). (SK) Arvoisa puhemies, tuin EU:n Nuoret liikkeellä -aloitetta, jonka tavoitteena on vähentää koulunkäynnin keskeyttäneiden opiskelijoiden osuus 15 prosentista kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja nostaa korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuus 31 prosentista 40 prosenttiin. Vertailun vuoksi Yhdysvalloissa 40 prosentilla väestöstä on yliopistokoulutus ja Japanissa 50 prosentilla.

Tällä hetkellä EU:n 18–24-vuotiaista 14,4 prosentilla on ylempää keskiasteen koulutusta alempi koulutus ja miltei 21 prosenttia nuorista on työttömiä. Tuin myös sitä, että Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään takaamaan koulutus, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeita. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä korkeaa pätevyystasoa edellyttävien työpaikkojen osuus nousee 29 prosentista 35 prosenttiin.

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, nuoria tukevat eurooppalaiset ohjelmat ansaitsevat varauksettoman tuen. Ihmiset, jotka ovat maanosamme tulevaisuus, ovat myös puolustuskyvyttömimpiä, eikö vain? Juuri meidän on taattava, että he saavat asianmukaisen koulutuksen ja että he voivat hyötyä kulttuurista ja etenkin mahdollisuudesta oppia vieraita kieliä, sekä mahdollisuuden valita vapaasti, missä he haluaisivat saada koulutuksensa. Kaikilla ei ole rahaa tai mahdollisuutta järjestää sitä itse. Monissa nuoria avustavissa ohjelmissa, joita ovat esimerkiksi Erasmus ja Leonardo da Vinci, saavutetut hyvät tulokset osoittavat, että tämä on tehokas väline. Suurinta tukea tarvitsevat maaseutualueilla asuvat nuoret, joilla ei usein ole varaa aloittaa korkeamman asteen opintoja ja joilla ei myöskään ole mahdollisuutta saada asuinalueellaan työtä maatalouden ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, haluan Zverin hyvään Nuoret liikkeellä -aloitteeseen sanoa muutaman sanan. Tämä on yksi niistä menestystarinoista, joita Euroopan unionin politiikassa on ollut. Jopa Eurooppa-kriittiset tai EU:hun kriittisesti suhtautuvat henkilöt ovat sitä mieltä, että juuri nuorten liikkuvuusohjelmien kautta on saavutettu jotakin sellaista lisäarvoa, joka hyödyttää kaikkia. Bolognan prosessi, Kööpenhaminan prosessi jne. ovat hyviä esimerkkejä tästä.

Zverin mietintö entisestään vahvistaa tätä jo hyväksi havaittua kehityssuuntaa ja luo uusia mahdollisuuksia ja edellytyksiä eurooppalaisille nuorille opiskeluun eri Euroopan maissa, ja sitä kautta me voimme aidosti vaihtaa parhaita käytäntöjä. Uskon, että pitkälläkin aikavälillä tämä tulee olemaan yksi vahva perusta Euroopan talouden kasvulle, mutta tärkeämpää kuin taloudellinen kasvu, on kuitenkin muistaa se, että tämän prosessin kautta myös ihmiset, nuoret, voivat kasvaa yksilöinä ja eurooppalaisina.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, tuomitsemme koko Euroopassa nuorten sukupolvet maastamuuttoon ja köyhyyteen. Tuomitsemme vielä syntymättömät ja siittämättömät sukupolvet velkaan – vain pitääksemme yllä tätä harhakuvitelmaa rahaliitosta.

Irlannissa BKT on laskenut 20 prosenttia huipputasosta – miltei käsittämätön luku. Kreikassa mellakoidaan säästöpakettia vastaan, ja tiedämme joka tapauksessa, että se ei toimi.

Kun tukipaketista sovittiin vuosi sitten, sen ajateltiin olevan nopea tilapäisratkaisu, että se olisi lyhytaikainen ehdollinen toimenpide ja että tähän mennessä Kreikka jo saisi jälleen halpaa lainaa, koska kriisi olisi mennyt ohi. Voimme nähdä, että niin ei käynyt. Jatkamme kuitenkin samaa politiikkaa Portugalissa ja jälleen Kreikassa sen sijaan, että myöntäisimme virheemme.

Miten korkean hinnan me odotamme äänestäjiemme maksavan harhakuvitelmistamme!

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että hyväksyimme tänään päätöslauselmaesityksen nimeltä Nuoret liikkeellä -aloite: puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi, koska tässä päätöslauselmassa annetaan selkeitä suosituksia ja keskeisiä suuntaviivoja, joita Euroopan unionin jäsenvaltiot voisivat ja joita niiden pitäisi noudattaa parantaakseen opetus- ja koulutusjärjestelmiä. Haluaisin kuitenkin ottaa esiin muutamia näkökohtia: ensinnäkin, vaikka Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategiassa asetettu ensisijainen tavoite ilman todistusta koulun lopettavien nuorten määrän vähentämisestä 15 prosentista kymmeneen prosenttiin, siinä ei ole toimenpiteitä ja suosituksia, jotka on tarkoitettu opettajien valmiuksien, pätevyyden tai ammattiarvostuksen lisäämiseen. Meidän on ymmärrettävä selkeästi, että opettajan ammatti on ammatti, jolla luodaan yhteiskunnalle eniten lisäarvoa, ja meidän on pyrittävä varmistamaan, että Euroopan maiden opettajat ovat parhaita. Olen vahvasti samaa mieltä asiakirjassa esitetystä kehotuksesta esittää komissiolle kaikenkattava strategia, jolla pyritään edistämään epävirallista koulutusta, ja kehottaisin liittämään tämän asiakirjan keskeiset suositukset suoraan monivuotiseen rahoituskehykseen.

 
  
MPphoto
 

  Bernd Posselt (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, meillä on täällä tänään kanssamme Sudeetti-Saksan kotiseutujärjestön, myös Sudeetti-Saksan nuorisojärjestön, kansallinen johtaja, joka edistää energisesti rajatylittävää yhteistyötä Tšekin nuorisojärjestön kanssa. Siltä osin tämä mietintö on todella mittaamattoman merkittävä, koska se kattaa kolme asiaa: ensinnäkin yliopistojen verkottuminen, erityisesti Euroregio-alueilla ja raja-alueilla, toiseksi, ammattikoulutus – koska tarvitsemme muutakin kuin akateemista koulutusta, ja kolmanneksi ja ennen kaikkea, kielitaitoa koskeva kysymys.

Haluan todeta sangen selkeästi, että rakastan Shakespearen kieltä, mutta minusta on sääli, jos nuoremme keskustelevat vain yhdellä kielellä. Juuri naapureidemme kielten oppimista ja pienempien kielten oppimista meidän pitäisi erityisesti näissä puitteissa edistää. Totuus on, että naapuriin kulttuuriin tutustutaan todella vasta, kun aletaan kokea jokapäiväistä elämään heidän kielellään. Sen osalta meillä on paljon tehtävää mutta myös valtavia mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Sidonia Elżbieta Jędrzejewska (PPE).(PL) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen, että Nuoret liikkeellä -aloite on olennainen osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Olen tyytyväinen myös siihen, että mietinnössä, josta tänään äänestimme, on kiinnitetty huomiota epävirallisen koulutuksen merkitykseen eli koulutukseen, jota saadaan osallistumalla nuorisojärjestöihin ja kansalaisjärjestöihin ja tekemällä vapaaehtoistyötä. Olen varma, että epävirallinen koulutus auttaa nuoria kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi, opettaa heille ryhmätyötä, auttaa kehittämään henkilökohtaisia mielenkiinnon kohteita ja antaa heille paremmat mahdollisuudet löytää työtä – ja se on erittäin tärkeää.

 
  
  

Mietintö: Mary Honeyball (A7-0099/2011)

 
  
MPphoto
 

  Jarosław Kalinowski (PPE). - (PL) Arvoisa puhemies, lapset ovat tulevaisuutemme. He ovat tulevaisuudessa osa Euroopan tiedostavaa yhteiskuntaa, joten on hyvin tärkeää opettaa lapsia pienestä pitäen. Meidän on juurrutettava lapsiimme myönteisiä arvoja ja moraalinormeja heidän ensimmäisistä vuosistaan alkaen. Opetuksen pohjana on oltava hyvä ja vakaa perusta, ja sen tarjoamisesta on oltava vastuussa asianmukaisesti koulutettu opetushenkilökunta.

Meidän on pyrittävä saamaan aikaan yhdenvertaiset mahdollisuudet, jotta kaikilla lapsilla, riippumatta siitä, tulevatko he kaupunki- vai maaseutualueilta tai rikkaista vai köyhistä perheistä, on mahdollisuus varhaisoppimiseen. Epätasa-arvoa poistaessamme meidän pitäisi kiinnittää erityistä huomiota maaseutuyhteisöihin – joissa opetus- ja kulttuuripalvelut ovat paljon huonommin lasten saatavilla.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että kiinnitetään huomiota varhaislapsuuteen ja varhaiskasvatukseen. Tässä mielessä tervehdin ilolla Honeyballin mietintöä, jossa itse olin varjoesittelijänä.

Kuitenkin tämän erinomaisen mietinnön evästykseksi haluaisin sanoa sen, että toivoisin, että kasvatus voimakkaammin nousisi esille, kuin koulutus, kun puhumme pienistä lapsista. Nimittäin ensimmäisten vuosien aikana luodaan ihmisen elämän kannalta kaikki keskeiset lähtökohdat, ja näin ollen voi sanoa, että jos on turvallinen peruskasvatus, jos on turvallinen elinympäristö, niin silloin lapsella on mahdollisuus menestyä myös tulevaisuudessa

Näin ollen on painotettava enemmän kasvatusta kuin koulutusta. Koulutus kerkeää kyllä tulla myöhemminkin, mutta niin kuin on todettu, tässä mietinnössä käydään hyvin läpi erilaisia malleja, joita Euroopassa on, ja lähtökohtana on se, että me jo varhaisesta lapsuudesta asti huolehtisimme siitä, ettei yksikään eurooppalainen nuori syrjäytyisi, vaan kaikilla olisi mahdollisuus hyvään ja ehyeen elämään.

 
  
MPphoto
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, minulla oli viime kesänä ilo vierailla vaalipiirissänne, ja yhtenä päivänä vein lapseni rannalle. Muistan katselleeni, kuinka kaksi pientä tyttöäni rakensi hiekkalinnaa tietämättömänä tulevasta nousuvedestä, niin uppoutuneita he olivat simpukankuoriin ja oksiin, joilla he koristelivat teostaan.

Minä en raaskinut huomauttaa heille, että nousuvesi on tulossa, ja tänään minulla on sangen samanlainen tunne lukiessani äänestysluetteloamme. Meillä on nämä mullistavat tapahtumat – talouskriisi on rajallamme, maailmanlaajuista BKT:tä koskevan osuutemme lasku – ja täällä me puhumme varhaisoppimisesta, vastuustamme Kansainväliselle työjärjestölle ja siitä, pitäisikö Sarajevon olla Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Annan teille raa’at ja pelottavat tilastot: vuonna 1974 Länsi-Euroopan maiden osuus maailman BKT:stä oli 36 prosenttia, nyt se on 26 prosenttia ja vuonna 2020 se on 15 prosenttia. Samaan aikaan, kun me huolehdimme varhaisoppimisesta, panemme kaikki iskulauseemme peliin Euroopan yhteensaattamisesta ja tuotamme Sota vadelmajäätelöstä -sarjakuvaa ja kun lapsiamme kannustetaan lukemaan tahattoman hupaisaa "kapteeni Euroa", meidän osamme maailmasta valloittavat elinvoimaisemmat maat, jotka ovat oppineet hajauttamisen ja vallan jakamisen edut.

Varmastikin tulee aika, jolloin kaikelle menneelle loistollemme käy samoin kuin Niinivessä ja Tyroksessa?

 
  
MPphoto
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE).(LT) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata Valdemar Tomaševskin tämän aamun keskustelun aikana antamaan väärään tietoon. Hän totesi, että Liettuan puolalaisvähemmistön lapset eivät voi opiskella puolaa. Kerron tiedoksenne, että Liettua on noin 200 000:n puolalaista alkuperää olevan Liettuan kansalaisen koti, ja siellä on 62 koulua, jossa opetus on järjestetty ainoastaan puolaksi, ja 34 koulua, jossa on puolankielisiä luokkia. Saksassa puolestaan on kaksi miljoonaa puolalaista alkuperää olevaa ihmistä, eikä yksinomaan puolalaisille ole yhtään valtion koulua. On pantava merkille, että vain Liettuassa puolalaista alkuperää olevat kansalaiset voivat saada koulutuksen puolaksi esikoulusta yliopistoon. Se on ainutlaatuista maailmassa. Liettuassa on Białystokin yliopiston sivutoimipiste, ainoa Puolan ulkopuolella toimiva puolalaisen yliopiston laitos. Tutkimuksessa 42 prosenttia Liettuan kansallisten vähemmistöjen edustajista mainitsi riittämättömän liettuan kielen taidon haitaksi työpaikoista kilpailtaessa. On outoa kuulla arvostelua Liettua opetuslainsäädännöstä, jossa on vaikutteita Puolan laista, ja haluaisin esittää retorisen kysymyksen: katsooko Valdemar Tomaševski, että kansallisia vähemmistöjä kohdellaan väärin myös Puolassa?

 
  
MPphoto
 

  Anna Záborská (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, olen jo esittänyt puheenvuoron keskustelussa ja kiittänyt sitä, että Mary Honeyball on pyrkinyt saamaan aikaan kompromissin kaikkien poliittisten ryhmien kesken.

Siitä huolimatta äänestin lopullisessa äänestyksessä tyhjää, koska mielestäni tässä mietinnössä puututaan kansallisvaltioiden asioihin monissa kohdissa. Se on selkeimmin nähtävissä siitä, että siinä suhtaudutaan myönteisesti Barcelonan tavoitteisiin, siitä huolimatta, että Barcelonan tavoitteet päätyivät fiaskoon juuri siksi, että ne olivat pelkkiä EU:n keskitetysti yksittäisille jäsenvaltioille sanelemia numeroita.

Minun mielestäni meidän on annettava jäsenvaltioiden päättää, miten monta esikoulua ne tarvitsevat, koska kyse ei ole vain määristä vaan kyse on myös laadusta ja kyseisen maan kulttuurista. Olen erittäin pahoillani, etten voinut äänestää tämän mietinnön puolesta, mutta siinä hyökättiin niin perusteellisesti minulle tärkeää vakaumusta vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, lapsuudella on epäilemättä perustavanlaatuinen merkitys lasten fyysisessä, henkisessä ja sosiaalisessa kehityksessä. Meidän on siksi ymmärrettävä, että esikouluopetukseen investointi on tulevan kasvun tae. Tämän lisäksi monet tutkimukset ovat jo osoittaneet, että näin käytetty rahoitus tuo huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Paras ja luonnollisin tapa turvata tällainen tuki on suojella perhettä yhteiskunnan perusyksikkönä. Vanhemmat ovat lastensa ensisijaisia ja tärkeimpiä opettajia, ja siksi lainsäädännössä ei pitäisi olla säännöksiä, joilla rangaistaan vanhempia siitä, että he kasvattavat itse lapsensa, erityisesti varhaisina vuosina. Tämä asialista kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan. On enemmän kuin toivottavaa, että unioni tukee koordinointitehtävänsä avulla tilanteen parantamista yksittäisissä jäsenvaltioissa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0193/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Daniel Hannan (ECR).(EN) Arvoisa puhemies, yhteisen kalastuspolitiikan kannattajat huomauttavat usein, että kalat eivät tunnusta kansallisia rajoja. Heillä on tapana kertoa se aivan kuin se olisi uusi näkemys – niin todella, ne uivat ympäriinsä, kukapa olisi tullut ajatelleeksi sitä!

Todellisuutta on kuitenkin se, että alueellinen toimivalta ja omistusoikeudet ovat ainoa varma suojelun perusta. Jos katsotaan maita, joiden kalastuksen suojelupolitiikka on ollut onnistunutta – oli sitten kyse Falklandinsaarista, Islannista, Norjasta tai Uudesta-Seelannista – kaikki ne ovat tehneet sen antamalla kippareille tunteen omistamisesta, jotta heillä olisi syy suhtautua kalavaroihin uusiutuvana lähteenä. On Aristoteleen perusviisaus, että siitä, mitä kukaan ei omista, kukaan ei huolehdi.

Valitettavasti yhteisessä kalastuspolitiikassa määritellään kalakannat yhteiseksi resurssiksi, johon kaikilla mailla on yhtäläiset oikeudet. Siitä johtuu Pohjanmerellä kantoja kohdannut ekologinen katastrofi.

Yksi erityisen ajankohtainen asia on se, että viime vuosina makrilli on siirtynyt yhteisen kalastuspolitiikan vesiltä Islannin aluevesille. Pelkäänpä, että se tekee niistä Islannin omaisuutta. Tästä ei ole järkeä valittaa. Se on meidän huonoa onneamme ja heidän hyvää onneaan. Muutaman vuoden päästä voi käydä niin, että tapahtuu päinvastoin, ja silloin se on meidän hyvää onneamme. Sillä välin paras ja varmin tapa taata, että kohtelemme kalaa tarjontana, joka on aina olemassa, on tunnustaa niiden ihmisten omistusoikeudet, joilla on vesialueita merioikeuden mukaan.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0297/2011

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, öljyn nousevat maailmanmarkkinahinnat eivät ole ainoa syy kalastusalan kriisiin, koska polttoaineet on tavallisesti jo vapautettu verosta ja koska nousevat maailmanmarkkinahinnat vaikuttava kaikkiin maailman kalastajiin – Euroopan unionissa ja muualla. Toisena kohtana huomautan, että vähämerkityksisen tuen rajan nostamiseen olisi tartuttava tilaisuutena myös auttaa kalastajia, jotta he pystyisivät työskentelemään – ja kalastamaan – ympäristön kannalta vakaammalla ja kestävämmällä tavalla. Kolmanneksi, tätä tavoitetta ei saavuteta ainoastaan tekemällä polttoaineesta edullisempaa. Yksinkertaisesti sanottuna odotan, että myös jäsenvaltiot esittävät tämän osalta innovatiivisia ja hyödyllisiä ratkaisuja.

 
  
MPphoto
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, haluan ensimmäiseksi välittää tukeni kaikille Lorcan asukkaille Murcian maakunnassa Espanjassa, kahdeksalle menehtyneelle ja heidän perheilleen ja 250:lle, jotka loukkaantuivat eilisessä maanjäristyksessä.

Äänestin tämän päätöslauselmaesityksen puolesta vastoin ryhmäni kantaa, koska olen huolissani alan kokemista vaikeista ajoista, jotka ovat entisestään vaikeutuneet öljyn hinnan nousun vuoksi.

Yritysten vähämerkityksisen tuen ylärajan nostaminen 30 000 eurosta 60 000 euroon vain kolmen vuoden ajaksi voi auttaa niitä tässä monimutkaisessa tilanteessa. Minun on lisäksi sanottava, että tämä lisäys ei aiheuta lisäyksiä Euroopan unionin talousarvioon. Sen soveltamisessa on myös taattava kestävyys ympäristön ja yhteiskunnan kannalta, eikä se saisi vääristää jäsenvaltioiden välistä kilpailua.

Euroopan kalatalousrahastosta on kuitenkin edelleen tuettava tätä alaa, jotta kalastajien riippuvuutta fossiilisista polttoaineista voidaan vähentää, tehostaa sen toimintaa ja esittää sille innovatiivisia ehdotuksia, joilla merenkulkualalle annetaan uusia mahdollisuuksia.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, olin iloinen voidessani tukea näitä suosituksia.

(EN) Kalastus on – maanviljelyn tavoin – hyvin epävarma ammatti. Se on sään oikkujen armoilla ja siihen sovelletaan kiintiöitä, ja se on tietenkin alttiina kantojen ja toimitusten vaihtelulle. Nyt, kaiken tämän lisäksi meillä on äkillinen öljynhintojen nousu.

Loppujen lopuksi ratkaisun on tultava Euroopan unionin sisältä, koska se kehittyy omavaraisemmaksi yleisempien energiatoimitusten, luonnollisesti myös uusiutuvien energialähteiden osalta. Katson kuitenkin myös, että meidän on tarkasteltava Euroopan tutkimattomia alueita, joita ei ole aiemmin tutkittu, koska se ei ole ollut taloudellisesti toteuttamiskelpoista. Nyt se muuttuu. Uskon, että jos voisimme lisätä toimituksia EU:ssa, se laskisi automaattisesti maailmanmarkkinahintoja ja tekisi tietysti toimituksistamme vähemmän riippuvaisia epädemokraattisista hallinnoista.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0286/2011

 
  
MPphoto
 

  Miroslav Mikolášik (PPE). (SK) Arvoisa puhemies, olen täysin samaa mieltä vaatimuksesta, jonka mukaan kaikkien asiaankuuluvien pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevien lakialoitteiden vaikutustenarviointi on tehtävä järjestelmällisesti sekä kansallisella tasolla että EU:n tasolla, koska nämä yritykset ovat todella EU:n talouden selkäranka ja koska ne sellaisina tarjoavat yli sata miljoonaa työpaikkaa.

Nykyinen käytäntö kuitenkin osoittaa, että alueellisella ja paikallisella tasolla rahoitustuen saatavuus innovaation alkuvaiheissa ja yrityksen perustamisen ja pienten innovatiivisten yritysten tukemiselle on edelleen erittäin riittämätöntä ja hajanaista.

Tämän moninaisuuden vahvistaa myös havainto, jonka mukaan 75 prosenttia rahoitustukeen yhteensä osoitetusta 21 miljardista eurosta oli täysin saatavilla välittäjäpankkien kautta ainoastaan 50 000:lle yhteensä 23 miljoonasta pk-yrityksestä.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, Fine Gael -puolueen jäsenet ovat pyytäneet minua puhumaan meidän kaikkien neljän PPE-ryhmän jäsenen puolesta tässä asiassa.

Tuemme voimakkaasti kaikkien sellaisten tämän päätöslauselman kaltaisten säännösten olennaista sisältöä, joilla tuetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yritykset). Tiedämme, mikä merkitys pk-yrityksillä on Irlannin taloudelle ja EU:n taloudelle. Emme kuitenkaan ymmärrä, miksi tähän mietintöön on pitänyt sisällyttää viittaus CCCTB:hen. Minusta näyttää, että nielemme propagandan sen mukaan, mikä päivän maku sattuu olemaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Saksassa sanotaan, että he ovat alkaneet tulla toisiin ajatuksiin koko tästä CCCTB:stä.

Autetaan siis pk-yrityksiä, mutta ei syötetä erityispropagandaa tällaisiin säännöksiin. CCCTB:n puolesta on perusteita kuten on myös sitä vastaan. Älkäämme asettako aatteita avun paikalle. Meidän pitäisi antaa kaikki mahdollinen tuki pk-yrityksille, mutta näitä käsitteitä ei tarvitse jatkuvasti ottaa käyttöön.

Äänestimme CCCTB:tä vastaan, mutta emme äänestäneet koko mietintöä vastaan, koska emme halunneet viivästyttää tällaista pk-yritysten tarvitsemaa tukea, ja olen iloinen, että sain mahdollisuuden saada sen kirjatuksi.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Hyvä Gay Mitchell, aion kysyä teiltä kysymyksen. Voitteko kertoa meille, mitä tuo lyhenne tarkoittaa?

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE).(EN) Arvoista puhemies, olen iloinen, että sanoitte sen. Luulin, että aioitte kysyä minulta, puhuinko alussa liettuaa! CCCTB tarkoittaa yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa eli englanniksi common consolidated corporation tax base.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Olin varma, että vierailijamme haluaisivat tietää, mistä puhumme.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 

  Reinhard Bütikofer (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, halusin vain kysyä, voidaanko jotakin asiaa kutsua aatteeksi vain siksi, että siitä ei pidetä Irlannissa.

 
  
MPphoto
 

  Gay Mitchell (PPE).(EN) Arvoisa puhemies, tässä ei ole kyse siitä, mistä pidetään tai ei pidetä Irlannissa. Me olemme Euroopan parlamentin jäseniä ja me esitämme näkemyksiämme. Minkään toisen jäsenvaltion edustajat eivät kerro meille, mitä meidän pitää tehdä. Meidän ei tarvitse tehdä tässä maassa sitä, mistä toisissa jäsenvaltioissa pidetään. Kaikki jäsenvaltiot lähettävät parlamentin jäsenensä tänne esittämään niiden näkemyksiä. Meidän näkemyksemme ovat, että yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa koskeva tapaus, jota tällä hetkellä väheksytään Berliinissä, on jonkun hatusta vedettyä propagandaa. Sen hyötyä ei ole todistettu. Sen puolesta ja sitä vastaan on perusteluja, eikä meitä pitäisi pakottaa siihen minkään päiväkohtaisen poliittisen korrektiuden takia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Tämä kohta koskee äänestysselityksiä.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, mitä tulee yhteiseen yritysverotukseen, niin se on erittäin haastavaa Euroopan unionin kohdalla, johtuen siitä, että 27 jäsenvaltiota ovat hyvin erilaisia. Niiden talouden rakenteet ovat hyvin erilaisia, mutta ilman muuta kun me olemme sisämarkkinoilla, on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että pk-yrityksillä, jotka todellakin muodostavat Euroopan talouden selkärangan, olisi kutakuinkin tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Tällä hetkellä näin ei asia ole, ja siinä mielessä on erittäin tärkeää, että nyt tehdään katselmusta liittyen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. On selvää, että esimerkiksi kun itse tulen Suomesta, suomalaiset yritykset ovat hyvin kaukana sisämarkkinoiden ytimestä, ja näin ollen logistiset kustannukset, kuljetuskustannukset nostavat huomattavasti tuotteiden hintaa. Sen vuoksi me tarvitsemme erilaisia kompensaatioita myös Euroopan unionin alueella verotuksen kautta, mutta myös muuta kautta, jotta kilpailutilanne voisi olla tasavertaisempi kaikille.

On erittäin tärkeää, että tällainen mietintö on tehty ja että pyritään huomioimaan myös pohjoisilla, syrjäisillä seuduilla olevat yritykset, jotta ne voisivat kilpailla tasavertaisesti muiden eurooppalaisten yritysten kanssa.

 
  
MPphoto
 

  Seán Kelly (PPE).(GA) Arvoisa puhemies, ensiksi, olen samaa mieltä siitä, mitä johtajani Gay Mitchell sanoi yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta, ja äänestin sen mukaisesti. Haluan kuitenkin keskittyä toiseen asiaan.

(EN) Asia, jonka haluan mainita, on se, että oli merkillepantavaa, että tarvittiin suullinen tarkistus, jotta tämän yksittäisen ehdotuksen osalta otettiin esiin väärentämistä koskeva kysymys. Se on valitettavaa, koska väärennetyt tuotteet aiheuttavat valtavaa vahinkoa yrityksille kaikkialla Euroopassa, eikä sitä ole korostettu eikä siihen ole puututtu riittävästi.

Monet näistä tavaroista tulevat kolmansista maista, ja kyseisten maiden hallitukset edistävät sitä ja tarjoavat turvapaikan Eurooppaan tuleville tavaroille. Meidän on nimettävä ja saatettava häpeään kyseiset maat ja ryhdyttävä toimenpiteisiin niitä vastaan, koska niillä on hirvittävä vaikutus Euroopan laillisiin yrityksiin. Meidän on aika sanoa: Jo riittää!

 
  
  

Mietintö: Judith A. Merkies (A7-0162/2011)

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, nopeampi kehitys, tehokkuus, myös kustannustehokkuus, ja parempi kilpailukyky ovat parhaita keinoja ratkaista talousongelmat. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on tehtävä yhteistyötä innovaation osalta. Siinä on erittäin tärkeää korostaa kansalaisten luovuutta esimerkiksi antamalla työntekijöille mahdollisuuksia ehdottaa, miten työskentelymenetelmiä voidaan parantaa. Toinen innovaatiota liikkeelle saava voima on kulutus, ja konkreettisena esimerkkinä siitä, miten kansalaisten luovuus voidaan yhdistää haluun käyttää nykyaikaisia tekniikoita, ovat eurooppalaisten kuluttajien kehittämät iPhone-sovellukset.

Tietopohjan vahvistaminen yhdistämällä yritykset, tutkimuslaitokset ja itse kansalaiset on merkittävä tekijä innovaatiounionin tavoitteiden saavuttamisessa. Sen suhteen on olennaisen tärkeää saada aikaan julkisten ja paikallisten viranomaisten täysimääräinen osallistuminen. Innovaation perustavoite on Euroopan hyvinvoinnin korkean tason säilyttäminen. Toivon, että ehdotettu voimien yhdistäminen edistää innovaatioprosessin tukea ja auttaa vakauttamaan talouden. Siksi tuen mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, minulla ei ollut valitettavasti tilaisuutta puhua eilisen keskustelussa, vaikka olin läsnä. Haluaisin kuitenkin ilmaista tukeni erityisesti niille puhujille, jotka korostivat, että myös maatalousalalla pitäisi ja pitää ottaa käyttöön innovaatiota ja tutkimusta. Maatalous ei ole "vanhaa taloutta" – se on nykyaikaista ja se on myös ympäristö, jossa tapahtuu toimintaa, tutkimusta ja innovaatiota.

Eurooppalaisella maataloudella on ainakin kolme suurta haastetta, eli väestön ruokkimisen varmistaminen, ympäristön suojelu ja energian tuottaminen. Nämä toisinaan toisistaan erittäin poikkeavat tavoitteet on otettava järjestelmällisesti ja tieteellisesti huomioon sekä nyt että tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Ziobro (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, minä kannatin mietintöä innovaatiounionista. Innovaatio on, tietenkin, olennaista Euroopan kehittymiselle. Minun mielestäni kuitenkin ehdottoman perustavanlaatuista on tuki erityisesti innovaatiolle pienten ja keskisuurten yritysten alalla etenkin Euroopan unionin uusissa jäsenvaltioissa, jotka ovat tämän osalta jonkin verran jäljessä. Tämän alan tapahtumat todellakin – kuten käy ilmi monista analyyseistä – määrittävät, onko tulevaisuuden EU:n talous kilpailukykyistä suhteessa muihin maailman johtaviin talouksiin.

Pitäisi muistaa – kuten Ernst & Young -tilintarkastusyrityksen laatima tutkimus osoittaa – että valitettavasti pankit hylkäävät kolme neljäsosaa hakemuksista, joita pienyritykset Euroopassa esittävät tutkimustuista ja uusien teknologioiden hankkimista varten. Rahoitus on vakava ongelma, joten meidän pitäisi saada yksittäiset jäsenvaltiot tukemaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä tällä alalla. Ilman tätä tukea ne eivät pärjää maailmantalouden kasvavassa kilpailussa.

 
  
MPphoto
 

  Jacek Olgierd Kurski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, tuin tätä mielenkiintoista ja kattavaa mietintöä Euroopan muutoksesta kriisinjälkeisessä maailmassa. Tein sen siinä toivossa, että mietinnössä ehdotettu toimintalinja vähentää kasvavaa epäsuhtaa EU:n eri jäsenvaltioiden välillä ja hidastaa "aivovuotoa", jota mietinnössä kutsutaan – minun mielestäni liian kohteliaasti – tutkijoiden liikkuvuudeksi. Euroopan kestävän kehityksen turvaamiseksi meidän on siksi osoitettava enemmän varoja innovaation kehittämiseen ja tutkimushankkeisiin EU:n uusissa jäsenvaltioissa.

Meidän pitäisi kannustaa hallituksia siihen, että ne lisäävät joka vuosi tutkimukseen osoitettuja talousarviovaroja ja sen lisäksi niiden pitäisi osoittaa talousarviostaan osuus vähimmäismääränä, joka on käytettävä tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Tutkimukseen ja kehitykseen käytetyn määrän ei pitäisi millään tavoin vähentää tulevia talousarvioon liittyviä suunnitelmia Euroopan unionin nykyisten ensisijaisten tavoitteiden osalta, muun muassa yhteisen maatalouspolitiikan tai koheesiopolitiikan osalta, koska ne täyttävät tehtävänsä hyvin.

 
  
MPphoto
 
 

  Lena Ek (ALDE).(SV) Arvoisa puhemies, huolimatta siitä, että innovaatiot ovat niin uskomattoman tärkeitä Euroopan talouden ja yhteiskunnan kehitykselle, tähän mennessä EU:lla ei ole ollut kattavia asetuksia innovaatioista. Se, että komissio ja komission jäsen Geoghehan-Quinn antoivat tämän ehdotuksen, on siksi erittäin tärkeää.

Kun nyt laadimme sovellettavia sääntöjä, meidän on pyrittävä erittäin ankarasti, tässä asiakirjassa ja innovaatiounionissa, yksinkertaistamaan ja poistamaan tarpeetonta byrokratiaa. Sääntöjen yksinkertaistaminen on erittäin tärkeää, koska kaikki tutkijat, kaikki teollisuudenalat ja kaikki pienyritykset mainitsevat sen suurimpana esteenä EU:n rahastojen käytölle, ja on tehtävä keskittyneesti yhteistyötä innovaatioita koskevan tilanteen parantamiseksi Euroopassa.

Meidän on myös varmistettava, että hallintomme on paljon tehokkaampaa. Meidän on keskityttävä todella suuriin hankkeisiin sen sijaan, että levitämme rahaa monille eri aloille, kuten teemme muissa puitteissa. Lopuksi, innovaatiounioni voi olla erittäin hyvä väline työssämme ilmasto-ongelmien ratkaisemiseksi. Kiitos.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0296/2011

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, kotityöntekijän arki on usein epävarmaa, aliarvostettua ja epävirallista. Heitä kohdellaan eriarvoisesti, epäoikeudenmukaisesti ja huonosti.

Euroopassa kotityöntekijät ovat yleensä siirtotyöläisiä, iso osa laittomasti maahan saapuneita. Heitä ei näy rekistereissä, he ovat vaarassa joutua riiston kohteeksi, he ovat työnantajansa armoilla. Kotityöntekijöitä koskeva ILO:n yleissopimus ja yhteiset pelisäännöt ovat ensisijainen keino varmistaa, että kotityöntekijöiden ihmisoikeuksia sekä työ- ja sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan, valvotaan ja kehitetään.

Olisi naiivia sanoa, etteikö Euroopassakin olisi laittomia kotityöntekijöitä. Tämä on nykyaikaista orjuutta. Nämä, usein naistyöntekijät ovat kaikkein heikoimmassa asemassa. He eivät uskalla valittaa huonosta kohtelusta, väkivallasta eivätkä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Riisto ei kohdistu vain EU:n ulkopuolelta tuleviin, vaan riistämme myös omia kansalaisiamme. Kotityöntekijöiden tilanteen parantamisen tulisikin olla yksi prioriteetti Eurooppa 2020-strategian puitteissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, esitän näkemykseni kotityöstä. Aivan ensiksi, olen samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että tällä alalla työskentelevillä – ja he ovat tietysti enimmäkseen naisia – on oikeus oikeudenmukaiseen palkkaan ja oikeudenmukaisiin sosiaalipalveluihin. Olen myös hyvin paljon samaa mieltä niiden kanssa, jotka sanovat, että erityisesti tällä alalla tapahtuu paljon uskomattomia asioita ja että sillä on paljon epäoikeudenmukaisuutta.

Pyydän kuitenkin kiinnittämään huomiota byrokratiaan pantaessa täytäntöön oikeutettuja vaatimuksia. Esimerkiksi Saksassa todellisuus on sitä, että minun, johon sovelletaan tätä lainsäädäntöä, koska työllistän kotityöntekijän, on pyydettävä apua veroneuvojalta aivan yksinkertaisesti siksi, että byrokratiaa on niin paljon ja koska lakisääteiset määräykset ovat niin monimutkaisia. Se käy hermoille, vie aikaa ja maksaa rahaa. Byrokratiaa välttelevät maksavat sitten henkilökunnalleen useimmiten käteisellä ja edistävät siten – joskus tahattomasti – laitonta työtä. Siksi pyydän kiinnittämään huomiota asiaan liittyvän byrokratian määrään.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0295/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Peter Jahr (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, ammattitaitoisena maanviljelijänä haluaisin esittää vielä muutaman huomion näistä asioista. Ensimmäinen on se, että on oikein, että tavoitteenamme on oltava antibioottien käytön vähentäminen erityisesti karjankasvatuksessa. "Mahdollisimman vähän" pitäisi olla siinä suhteessa toimintamme ohjenuora. Toinen kohtani on se, että meidän on tutkittava vallitsevaa tilannetta eli tutkittava tietoja siitä, mitä todella tapahtuu itse paikalla Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Kaikkien jäsenvaltioiden on luonnollisesti osallistuttava kyseiseen tutkimukseen. Kolmas kohtani on se, että tarvitaan lisää tieteellisiä tutkimuksia, jotta voidaan analysoida vaarat ja jotta myös voidaan torjua noita vaaroja tehokkaasti. Neljänneksi, emme tarvitse aatteellista pelottelua. Aatteilla ei voida korvata tiedettä.

 
  
  

Mietintö: Marietje Schaake (A7-0112/2011)

 
  
MPphoto
 

  Mitro Repo (S&D).(FI) Arvoisa puhemies, mietintö oli kannattamisen arvoinen. Eurooppaa on syystäkin pidetty talouden jättiläisenä, yhtälailla Eurooppa voisi olla myös kulttuurin jättiläinen.

EU on kulttuurisessa moninaisuudessaan yhtenäinen ja monimuotoinen arvoyhteisö. Kansainvälisessä politiikassa kulttuurilla on suuri merkitys, kulttuuri on ihmisoikeus ja kulttuurista nauttimiseen on jokaisella ihmisellä ja kansalla oikeus. Kulttuurilla on myös yhteys ihmisten hyvinvointiin ja jaksamiseen.

Kulttuuripolitiikalla EU voi olla yhteydessä myös maihin, joiden kanssa ei ole sovittu muunlaisesta kumppanuudesta. Erityisesti myös kulttuuriulottuvuuden tuki niissä Pohjois-Afrikan maissa, jotka rakentavat nyt uutta demokraattisempaa yhteiskuntaa, on tärkeä. Kahdenvälisiin kehitys- ja kauppasopimuksiin tulisikin vaatia aina yhteiskuntavastuun ohella myös kulttuuriin liittyviä elementtejä. Ulkosuhdehallinnossa tulisikin olla kulttuuriasiantuntijoita, jotta kulttuuri saataisi johdonmukaisemmin ja järjestelmällisemmin osaksi EU:n ulkopolitiikkaa.

 
  
MPphoto
 

  Adam Bielan (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, Euroopan maiden kulttuuriperintö on itsessään arvokasta. Vaikka jäsenvaltioiden välillä on monia kulttuurieroja, ne ovat saaneet itselleen jo hyvän maineen maailmassa, ja se houkuttaa muiden maiden kansalaisia, jotka haluavat hyödyntää näitä kulttuurivaroja. Euroopan unionin poliittista ja taloudellista asemaa voidaan vahvistaa edistämällä unionin identiteettiä ja kulttuuriarvoa.

Merkittävä tehtävä kulttuurin alalla on myös uusilla teknologioilla, joiden avulla ihmiset voivat myös käyttää perusihmisoikeuksiaan. Erityisesti maissa, jotka ovat sensuurin puristuksessa, kansalaistoimintaa ja tiedonsaantia pidetään yllä Internetin välityksellä. Unionin on siksi tuettava Internetin vapautta maailmanlaajuisesti ja edistettävä merkittävästi kulttuurin kehittymistä ja ihmisten tietoisuutta suljetuissa yhteiskunnissa. Nuoret sukupolvet tarvitsevat lisäksi johdonmukaisen liikkuvuusstrategian tieteen ja kulttuurin alan kehityksen lisäämiseksi. Tuen kulttuuridiplomatiaa koskevia toimenpiteitä, joita voidaan avustaa myös parlamentin valtuuskuntien työllä. Siksi kannatin tätä mietintöä.

 
  
MPphoto
 

  Zbigniew Ziobro (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, mietinnön sisältämät julkilausumat ja huomiot ovat erittäin arvokkaita ja asianmukaisia. Haluaisin tässä erityisesti viitata lausuntoihin, joissa pannaan merkille, että Euroopan unionin on ryhdyttävä toimiin kautta maailman sananvapauden, lehdistön vapauden ja audiovisuaalisten viestimien vapaan käytön edistämiseksi. Myös Euroopan komissiolle osoitettu kehotus edistää Internetin vapautta maailmanlaajuisesti on hyvin asianmukainen niiden uhkien vuoksi, joista luemme ja kuulemme koko ajan enemmän.

Vaikka olen iloinen huomatessani, että kehotamme noudattamaan arvoja, jotka me eurooppalaiset katsomme perusarvoiksi, myönnän myös, että kannatin tätä mietintöä hieman surumielisesti. Tiedostan, että joskus vaadimme noudattamaan näitä perusarvoja muissa maailman osissa mutta unohdamme, että niitä rikotaan myös joissakin Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Esimerkkinä tästä on se, mitä Puolassa tapahtuu hallitusta arvosteleville toimittajille. Heitä poistetaan joukoittain tiedotusvälineistä, ja hallituksen edustajat yrittävät sulkea riippumattoman, yksityisomistuksessa olevan päivälehden Rzeczpospolita, joka on Puolan toiseksi suurin päivittäin ilmestyvä laatulehti ja joka sattumalta suhtautuu kriittisesti hallituksen kantaan. Kun käsittelemme mietinnössä esiin otettuja asioita, myös tätä pitäisi vastustaa.

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, on erittäin tärkeää, että kulttuurinen dimension, kulttuurinen ulottuvuus on otettu mukaan myös keskusteluun ulkopolitiikasta.

Luulen, että tähän on tultu sen vuoksi, että nyt kun Lähi-idässä kuohuu, ollaan huomattu, että me olemme unohtaneet kulttuurillisen ulottuvuuden jo vuosikymmeniä, esimerkiksi Euroopan unionin suhteissa Syyriaan. Vuodesta 1963 Syyriassa on ollut voimassa poikkeuslaki, mikä on antanut oikeuden teloittaa ihmisiä ilman oikeudenkäyntiä, mutta harva eurooppalainen valtuuskunta, Euroopan unionin valtuuskunta, on nostanut tätä asiaa esille. Kauppa ja talous ovat nousseet ihmisoikeuksien edelle.

Aivan niin kuin täällä jo aikaisemmassa puheenvuorossa edustaja, kollega Mitro Repo totesi, ihmisoikeudet ovat yksi keskeinen osa myös kulttuurista ulottuvuutta, kun Euroopan unionista puhutaan. Tämä on tärkeä muistaa. Ihmisoikeudet, demokratia, tämä kova ydin, sitä meidän pitää edistää voimakkaammin eurooppalaisessa ulkopolitiikassa, eikä pelkästään tarkastella asioita puhtaasti talouden kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacek Olgierd Kurski (ECR).(PL) Arvoisa puhemies, kannatan mielenkiintoista mietintöä Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista. Miten olisi mahdollista vastustaa näitä lausuntoja toimista, joihin EU ryhtyy kautta maailman edistääkseen sananvapautta, lehdistön vapautta, audiovisuaalisten viestimien vapaata käyttöä ja niin edelleen?

Olen kuitenkin saanut vaikutelman, että välitämme liian paljon tilanteesta unionin ulkopuolella ja liian vähän normeista unionin sisäpuolella, esimerkiksi Puolassa, koska juuri Puolassa sen jälkeen, kun nykyinen hallituskoalitio sai julkiset tiedotusvälineet hallintaansa, se alkoi erottaa suuria joukkoja toimittajia ja lopettaa heidän ohjelmiaan, joilla kaikilla on yksi yhteinen nimittäjä – nykyisen tilanteen arvostelu. Joten, esimerkiksi sellaiset ihmiset kuin Jacek Sobala, Anita Gargas, Jacek Karnowski ja Wojciech Leszczyński ovat menettäneet työpaikkansa. Sellaiset toimittajat kuin Joanna Lichocka, Tomasz Sakiewicz, Rafał Ziemkiewicz, Jan Pospieszalski, Grzegorz Górny, Tomasz Terlikowski, Bronisław Wildstein ja Wojciech Cejrowski ovat menettäneet ohjelmansa – ja nämä ovat muutamia monista esimerkeistä. Vapaan sanan tukahduttaminen Puolassa on häpeäksi koko Euroopan unionille.

 
  
  

Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (A7-0143/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, ensinnäkin Sanchez-Schmidin mietinnöstä haluan todeta, että on eritäin tärkeää, että nyt Euroopan unionissa tunnustetaan luovan teollisuuden ja kulttuurin vaikutus myös Euroopan unionin talouden kasvuun. Se on todellakin merkittävä, 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta tulee nimenomaan luovien alojen kautta, ja se työllistää 3,1 prosenttia Euroopan unionin työntekijöistä. Voidaan siis todeta, että viime vuosien ja vuosikymmenien aikana se on ollut kasvuala ja se tulee olemaan sitä jatkossakin.

Kun puhutaan kulttuurisesta ulottuvuudesta, niin silloin on myös tärkeää muistaa se, että se on muutakin kuin vain talouden kasvua. Se on myös kasvua ihmisyyteen, ja tätä koskaan ei pidä unohtaa kun puhutaan kulttuurista. Tässä suhteessa kulttuurin vaikutusta ei pidä mitata aina vain bruttokansantuotteen kasvun kautta, vaan täytyy ymmärtää, että ihminen syntyy ei vain oravanpyörään kasvattamaan BKT:tä, vaan myös elämään ainutkertaista ihmisarvoista elämää, ja sillekin täytyy luoda olosuhteita ja edellytyksiä. Tässä suhteessa meidän Euroopan unionin jäseninä on hyvä tämä muistaa, koska liian usein unioni avautuu meille kapeasti vain taloudellisina yhteistyöeliminä ja me unohdamme laajemman kuvan.

Sarajevosta kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 haluaisin sanoa, että toivon, että tämä hanke toteutuisi. Se on meillä kulttuurivaliokunnassa ollut yhteinen ajatus ja hanke, koska vuonna 2014 tulee sata vuotta kuluneeksi ensimmäisen maailmansodan syttymisestä, joka lähti juuri Sarajevosta liikkeelle. Se symboloi sitä kehitystä, jota Euroopassa on tapahtunut. Me haluamme olla todistamassa, että vuosi 2014 olisi vuosi, josta seuraisi pitkä rauhanjakso, tai jatkuisi tämä pitkä rauhanjakso, joka on jo alkanut, mutta myös Baltian maat tulisivat mukaan tähän rauhan ja vakauden kehitykseen voimakkaammin. Tällä olisi varmasti laajempaa merkitystä koko laajemmalle Euroopalle, Pan-Euroopalle.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0281/2011

 
  
MPphoto
 

  Hannu Takkula (ALDE).(FI) Arvoisa puhemies, Sarajevosta kulttuuripääkaupunkina vuonna 2014 haluaisin sanoa, että toivon, että tämä hanke toteutuisi. Se on meillä kulttuurivaliokunnassa ollut yhteinen ajatus ja hanke, koska vuonna 2014 tulee sata vuotta kuluneeksi ensimmäisen maailmansodan syttymisestä, joka lähti juuri Sarajevosta liikkeelle. Tavallaan se symboloi sitä kehitystä, jota Euroopassa on tapahtunut, ja haluamme olla todistamassa, että vuosi 2014 olisi vuosi, josta seuraisi pitkä rauhanjakso tai jatkuisi tämä pitkä rauhanjakso, joka on jo alkanut, mutta myös Baltian maat tulisivat mukaan tähän rauhan ja vakauden kehitykseen voimakkaammin. Tällä olisi varmasti laajempaa merkitystä koko laajemmalle Euroopalle, Pan-Euroopalle.

 
  
  

Kirjalliset äänestysselitykset

 
  
  

Mietintö: Milan Zver (A7-0169/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska tällä aloitteella pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmät tavoitteet koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä 15 prosentista kymmeneen prosenttiin ja kolmannen asteen koulutuksen hankkineiden osuuden lisäämisestä 31 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Nuoret liikkeellä -aloitteessa keskitytään myös oppimisen liikkuvuuden edistämiseen sekä sen varmistamiseen, että heidän saamansa koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin, jotta heille voidaan antaa taidot ja tiedot, joita he tarvitsevat. Liikkuvuus on tärkeää, jotta opitaan tuntemaan toisten kulttuurit mutta ymmärretään paremmin myös omaa. Alle kolmasosalla EU:n väestöstä on korkeakoulututkinto verrattuna yli 40 prosenttiin Yhdysvalloissa ja yli 50 prosenttiin Japanissa, joten EU:n on nostettava näitä lukuja voidakseen lisätä kilpailukykyään jatkuvasti kasvavassa maailmantaloudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Euroopan unioni on keskittynyt viime vuosina koko ajan enemmän luomaan tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, joka pystyy kilpailemaan muiden talouksien kanssa maailmanlaajuisesti. Nuoret liikkeellä -aloitteellaan Eurooppa 2020 -strategia on antanut nuorille keskeisen aseman pyrkiessään saavuttamaan viisi päätavoitetta vuoteen 2020 mennessä: työllisyys, tutkimus ja innovaatio, ilmasto ja energia, koulutus ja köyhyyden vähentäminen. Nämä tavoitteet ovat kunnianhimoisia, koska nykyinen tilanne on niin epävakaa, ja se pakottaa nuoret elämään jatkuvassa epävarmuuden tilassa syrjässä rohkaisevista tulevaisuudennäkymistä vakaasta työpaikasta tulevaisuudessa ja omasta paikasta yhteiskunnassa. On mahdotonta vahvistaa Euroopan kansalaisuuden henkeä ja vapauttaa nuorten kyvyt, ellei käytettävissä olevilla välineillä tarjota resursseja, joita tarvitaan asioiden toimimiseksi asianmukaisesti.

Jäsenvaltioiden pitäisi välttää sellaisten säästötoimenpiteiden hyväksymistä, joihin liittyy leikkauksia koulutusjärjestelmään ja työllisyyteen. Niiden pitäisi sen sijaan keskittyä perustamaan foorumeja, joissa on mukana sekä työnantajia että työntekijöitä, yliopistoja, yrityksiä ja paikallis- ja aluejärjestöjä tarjotakseen mahdollisuuksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla ja taatakseen, että liikkuvuus toimii ja että tutkinnot tunnustetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Nuoret ovat kärsineet kriisistä erityisen pahasti, ja nuorison keskimääräinen työttömyysaste EU:ssa on yli 20 prosenttia, mikä on kaksi kertaa aikuisten keskiarvo, ja joissakin jäsenvaltioissa se on yli 40 prosenttia. Talouskriisin vuoksi jäsenvaltiot vähentävät investointejaan koulutukseen, mikä vaikuttaa suoraan nuorten tulevaisuudennäkymiin ja EU:n tulevaisuuteen. Koulutukseen investoiminen on kiistatta olennaisen tärkeää kestävän kasvun ja kehityksen kannalta, ja edes talouskriisin aikoina nuoriso-ohjelmien ja koulutuksen rahoittamista ei pitäisi laskea nykyhetken kustannuseräksi vaan pikemminkin investoinniksi Euroopan tulevaisuuteen. Uskon, että Eurooppa 2020 -strategiassa esitetty Nuoret liikkeellä -aloite voi vahvistaa nykyisiä nuorten koulutus-, liikkuvuus- ja työllisyysohjelmia sekä kannustaa jäsenvaltioita saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Tällä hetkellä liian monet nuoret eivät pysty hyödyntämään täysimääräisesti mahdollisuuksiaan yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa. Nämä ongelmat edellyttävät yhtenäistämistä EU:n tasolla, jotta nuoret ovat paremmin valmistautuneita työmarkkinoita varten. Tarvitaan toimenpiteitä kattamaan vaiheet, jotka nuorten on käytävä läpi siirtyessään koulutuksesta työhön. Minun mielestäni on olennaisen tärkeää, että nuoret ja erilaiset nuorisojärjestöt otetaan mukaan tähän päätöksentekoprosessiin. Sillä autetaan vahvistamaan heidän tunnettaan kuulumisesta yhteiskuntaan ja edistetään aktiivisesti nuorisostrategiaa. Nuoret liikkeellä -aloitteen keskeisenä tavoitteena on oltava eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden lisääminen. EU:n on otettava käyttöön omat rahoitusvälineensä auttaakseen nuoria käyttämällä Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa aiempaa tehokkaammin.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Nuoret liikkeellä -aloite on osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Siinä esitetään 28 toimenpidettä, joilla pyritään mukauttamaan yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä paremmin nuorten tarpeisiin ja rohkaisemaan heitä käyttämään EU:n tukea opiskellakseen tai osallistuakseen koulutuskurssille toisessa maassa. Tällä aloitteella pyritään lisäämään nuorten liikkuvuutta pyrkimällä varmistamaan, että kaikilla nuorilla EU:ssa on mahdollisuus opiskella ulkomailla vuoteen 2020 mennessä.

Tässä mietinnössä, joka sai puoltavan ääneni, varoitetaan monista tilanteista, jotka vaativat erityistä huomiota. Jotta tämä aloite ei jäisi vain käsitteeksi, jäsenvaltioiden on ehdottomasti sitouduttava siihen sekä taloudellisen tuen että sen täytäntöönpanon osalta, ja on myös tärkeää, että sitä varten hyväksytään EU:n määrärahoja.

On olennaisen tärkeää ylittää liikkuvuuden käytännön esteet, ja täydentäviä mekanismeja pitäisi ottaa käyttöön, jotta voidaan varmistaa, että vammaisille annetaan samat mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Keskiasteen opiskelijoiden liikkuvuus on yhtä tärkeää, ja Comenius-ohjelman kaltaisia ohjelmia olisi edistettävä aiempaa paremmin jäsenvaltioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Vaikka EU:n nuorisotyöttömyysluvut ovat erittäin huolestuttavia – tammikuussa 2011 alle 25-vuotiaiden työttömyysaste EU:ssa nousi 20,6 prosenttiin – mietinnössä Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteesta Nuoret liikkeellä kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään investointejaan yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen ja liikkuvuuteen. Nuoriin liittyvät toimet, riippumatta siitä, koskevatko ne varhaiskasvatusta, jatkuvaa koulutusta vai yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, on katsottava investoinneiksi, ei kuluiksi. Inhimillisen pääoman korostaminen on olennaisen tärkeää eurooppalaisten yhteiskuntiemme tulevaisuudelle. Mukana olevien eri tekijöiden välisen synergian korostaminen, nuorten riippumattomuuden kehittäminen, toimiin ryhtyminen nuorten koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, ammatillisen koulutuksen ja harjoittelun merkityksen vahvistaminen, koulutusjärjestelmiä koskevan velvoittavan eurooppalaisen laatukehyksen hyväksyminen: nämä ovat sellaisia hyviä ajatuksia, joita meidän on tärkeää toteuttaa nyt kansallisella tasolla. Se johtuu siitä, että Eurooppa 2020 -strategian menestys riippuu aloitteesta ja sen täytäntöönpanosta vastaavien valtioiden poliittisesta tahdosta, koska nämä toimet kuuluvat suurelta osin kansallisen toimivallan piiriin.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Nuoret liikkeellä on yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteista älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun edistämiseksi. Nuoret liikkeellä -aloitteessa laaditaan keskeiset toimintalinjat nuorten yleissivistävälle ja ammatilliselle koulutukselle liikkuvuuden avulla ja helpotetaan siten heidän pääsyään työmarkkinoille. Viimeaikaisten lukujen mukaan 14,4 prosenttia 18–24-vuotiaista eurooppalaisista keskeytti koulun ennen keskiasteen koulutuksen päättymistä ja alle kolmasosalla Euroopan unionin väestöstä on korkeakoulututkinto verrattuna noin 40 prosenttiin Yhdysvalloissa ja 50 prosenttiin Japanissa. On olennaisen tärkeää, että nuoret pystyvät kehittämään taitoja ja valmiuksia, joiden avulla he pääsevät työmarkkinoille ja edistämään aktiivisesti unionin kasvua.

Tuen ja kannustan siksi täydestä sydämestäni aloitetta, jolla pyritään vähentämään koulunkäynnin keskeyttämisastetta kymmeneen prosenttiin ja lisäämään keskiasteen jälkeisen koulutuksen hankkineiden osuutta 31 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Lopuksi, katson, että laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus on välttämätöntä nykyaikaisten työmarkkinoiden vaatimuksiin vastaamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Tuin tätä mietintöä, koska yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamispuitteita Euroopassa on edistettävä. Nuoret liikkeellä -aloitteen on oltava poliittinen aloite tämän päivän nuorten koulutus-, liikkuvuus- ja työllisyysohjelmien edistämiseksi ja kannustimena jäsenvaltioille saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Kiitän esittelijän näkemystä investoinneista, joita on tehtävä nuorten eurooppalaisten tulevaisuuteen. Oppimisen liikkuvuus sekä eurooppalaisten opiskelijoiden ensimmäisen työpaikan löytämistä koskevien mahdollisuuksien parantaminen edistävät eurooppalaisen identiteetin ja kansalaisuuden vahvistamista ja lisäävät siten nuorten osallistumista unionin demokraattisiin prosesseihin. Tuen siksi ponnistuksia, joilla pyritään takaamaan oppimisen liikkuvuuden laatu ja esteettömyys, ja haluaisin korostaa esittelijän mainintaa siitä, että on tärkeää kannustaa useampia jäsenvaltioita liittymään komission liikkuvuuden tulostauluun.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Nuoret liikkeellä on loistava aloite, ja tuen voimakkaasti ryhmää antamalla sille täyden tukeni.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Chountis (GUE/NGL), kirjallinen. (EL) Mietinnössä käsitellään Nuoret liikkeellä -ohjelmaa, jonka avulla nuoret ja nuorisojärjestöt voivat toimia aiempaa enemmän EU:n tasolla (seminaarit, kokoukset, matkat) ja osallistua aktiivisesti keskusteluihin nuoriin liittyvistä toimista EU:n rahoituksen tuella. Mietinnön myönteisiä kohtia ovat toistuvat viittaukset koulutuksen saatavuuden merkitykseen, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen menojen leikkausten vastustamiseen ja kehotukseen sen rahoituksen lisäämisestä, jotta, koska kaikki muut asiat ovat yhdenvertaisia, kaikki voivat osallistua tähän ohjelmaan. Siinä annetaan myös naapurimaiden nuorille mahdollisuus osallistumiseen ja korostetaan, että työpaikalla tapahtuvaa syrjintää on torjuttava. Huomiota kiinnitetään valtavasti sellaiseen pragmaattiseen harjoittelujärjestelmään, jonka avulla kaikki voivat ansaita kunnollista palkkaa ja saada sosiaaliturvan, jotta niillä ei korvata todellisia työpaikkoja. Koska mietinnössä on kuitenkin tiettyjä kohtia, jotka ovat tyypillisiä Bolognan koulutuspolitiikalle, jota vastustan, sillä siinä viitataan tarpeeseen laatia ohjelmia "markkinoiden tarpeiden" mukaisesti, mikä minusta saattaa vaarantaa koko ohjelman luonteen, äänestin tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Nuoret ovat tällä hetkellä yksi maailmanlaajuisesta talous- ja rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ryhmistä. EU:lla ja jäsenvaltioilla on velvoite tukea konkreettisia ja tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla on mahdollista siirtyä työmarkkinoille, paremman yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja liikkuvuuden avulla. Nuoret liikkeellä -aloite on vastaus juuri tähän pyrkimykseen ja se tarjoaa vastauksia nuorten kohtaamiin haasteisiin ja auttaa heitä menestymään tietoon perustuvassa taloudessa.

Koska nuorisotyöttömyyslukuja on mahdotonta hyväksyä, katson, että laadukas yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, asianmukainen integroituminen työmarkkinoille ja vahva sitoutuminen nuorten liikkuvuuteen ovat keskeisiä tekijöitä kaikkien nuorten mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

Vaikka tässä aloitteessa keskitytään työllisyyteen lopputuloksena, siinä ei myöskään jätetä huomiotta kysymyksiä, jotka liittyvät koulutukseen, nuorten osallistumiseen, aktiiviseen kansalaisuuteen, liikkuvuuteen, kielten oppimiseen ja moniin taitoihin, jotka ovat nykyään olennaisia epävirallisen koulutuksen alalla.

Äänestän esitetyn mietinnön puolesta ja kehotan rahoittamaan tuntuvasti tätä aloitetta, joka on välttämätön kestävälle kasvulle.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. (IT) Nuoret liikkeellä -aloite on merkittävä vertailukohta nuorille EU:n kansalaisille. Ennen kaikkea taloudellisesti, koska se antaa uutta vauhtia nuorten opiskelijoiden liikkuvuutta koskeville eurooppalaisille hankkeille ja parantaa eurooppalaisia kouluja, edistää tutkimusta ja keskustelua yhdentyneen Euroopan merkityksestä ja osoittaa, mitä sillä on tarjottavanaan. Nuoret liikkeellä -aloitteen panos keskusteluun eurooppalaisen kulttuurimallin määrittelystä on yhtä merkittävä. Eri laitosten välinen yhteistyö ja eri maissa myös hallitsevien luokkien poliittisen tietoisuuden vuoksi eri tavalla opetettujen aineiden opiskelu ovat myös keskeisiä panoksia eurooppalaisen identiteetin määrittelyssä. Meidän on varmistettava, että nuortemme avulla nämä identiteetit ovat todella eurooppalaisia, emmekä saa sallia sitä, että nuortemme ainoa koulutusmalli tulevaisuudessa on amerikkalainen, vaikka se on tietenkin ollut tähän asti tärkeä vertailukohta. Euroopan unionilla on kaikki välineet, joita se tarvitsee tarjotakseen maailmalle arvojaan ja ajatuksiaan siitä, miten se haluaa nyt ja tulevaisuudessa lastensa varttuvan.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Nuorille on yleisesti ominaista dynaamisuus, valtava anteliaisuus ja valtava oppimis- ja omaksumiskapasiteetti. Tulevaisuuden Eurooppa, joka pyrkii olemaan koko ajan kilpailukykyisempi ja dynaamisempi, tarvitsee tätä merkittävää pääomaa. Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluva Nuoret liikkeellä -aloite on siksi merkittävä kokoelma ohjelmia, joilla tuetaan nuorimpia ihmisiä ja jonka tavoitteet ovat kunnianhimoisia mutta erittäin selkeitä, ja jossa näen itseni ja johon toivon kaikkien ihmisten, joille se on suunnattu, osallistuvan tuntuvasti. Tällä aloitteella edistetään sitä, että nuorten pääsyä työmarkkinoille on parannettava, mikä on erittäin asiaankuuluva tavoite, kun otetaan huomioon, mille tasolle nuorisotyöttömyys on kipuamassa monissa jäsenvaltioissa. Haluaisin myös korostaa nuorten eurooppalaisten koulutuksen ja työelämän aikaiselle liikkuvuudelle osoitettua merkitystä. Tämä eri kulttuureissa ja eri paikoissa tapahtuva koulutus on täydellisempää ja rikkaampaa koulutusta, ja se edistää samalla todellisen "eurooppalaisen vaikuttamisen" tunteen kehittymistä, mikä auttaa juurruttamaan perussopimuksiin sisällytetyn näkemyksen EU:n kansalaisuudesta. Näiden toimenpiteiden tukemiseksi ja vahvistamiseksi äänestän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Opiskelijoiden liikkuvuusohjelmat, esimerkiksi Erasmus, Erasmus Mundus ja Comenius, houkuttavat yhä useampia ehdokkaita. Liikkuvuudella on silti edelleen käytännön esteitä, erityisesti viisumien ja lääkärintodistusten hankkimisessa eri kielillä, apurahojen siirtämisessä ulkomaille ja toisessa jäsenvaltiossa hankittujen tutkintojen tunnustamisessa. Vuonna 2004, kun Erasmus Mundus -vaihto-ohjelma käynnistettiin tämän parlamentin suuren enemmistön tuella, sain Euroopan komission suostumaan ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin tämän ohjelman laadun takaamiseksi. Luotiin jopa Euroopan liikkuvuuden tulostaulu. Vain seitsemän vuotta myöhemmin samat esteet ovat täällä edelleen. Siksi Euroopan parlamentti on halunnut toistaa, miten paljon investointien lisäämistä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen tarvitaan. EU:n liikkuvuusohjelmien avaaminen kaikille nuorille, riippumatta heidän alastaan tai yhteiskunnallisesta taustastaan, on olennaisen tärkeää, jotta heille voidaan tarjota parempi pääsy työmarkkinoille. Jäsenvaltioiden on aika sitoutua aidosti takaamaan laadukas koulutus kaikille nuorille eurooppalaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Koska nuoret ovat Euroopan tulevaisuus ja koska olisi vastuutonta olla ottamatta heitä ensisijaiseksi tavoitteeksi, kun heidän työttömyysasteensa on noin 20 prosenttia, tuen innokkaasti Milan Zverin mietintöä yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamisesta Euroopassa. Monille opiskelijoille, joille työnantajat esittävät jatkuvasti suurempia vaatimuksia, työmarkkinoille pääsy on usein todellinen koettelemus. Siksi Euroopan parlamentti on suhtautunut hyvin myönteisesti Nuoret liikkeellä -mietinnön ehdotuksiin: investointien lisäämiseen korkeakoulutukseen, kansainvälisten liikkuvuusohjelmien kehittämiseen, epävirallisesti hankittujen taitojen tunnustamiseen, koulunkäynnin keskeyttämisen torjuntaan ja nuorten ihmisten tukemiseen pääsyssä työmarkkinoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Sitoutuminen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen nuorten eurooppalaisten pätevyyden parantamiseksi on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen tavoite, ja se on minusta olennainen väline työttömyyden torjunnassa ja yrittäjyyden kannustamisessa. Suhtaudun siksi myönteisesti Nuoret liikkeellä -aloitteeseen, erityisesti sen näkökulmaan opiskelijoiden liikkuvuuden tukemisesta ja kannustamisesta ja tutkintojen tunnustamisesta sekä merkitykseen, joka siinä annetaan epämuodolliselle ja epäviralliselle koulutukselle, jotka ovat usein vähintään yhtä tärkeitä kuin virallinen oppiminen.

Jos EU haluaa saavuttaa onnistuneesti Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoiset tavoitteet, joissa korostetaan erityisesti innovaatiota, tutkimusta ja koulutusta, sen on investoitava nuorten pätevyyden parantamiseen, valittava koulutusmuotoja, jotka on suunnattu aiempaa enemmän työmarkkinoille pääsemiseen, ja kiinnitettävä erityistä huomiota tietoon, joka todella valmistaa nuoria tulevaisuutta varten.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä käsitellään Nuoret liikkeellä -aloitetta, joka on loppujen lopuksi toivottavasti kehys yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiselle. Tämä on yksi Eurooppa 2020 -strategian seitsemästä lippulaiva-aloitteesta, joiden toisiinsa liittyvät ensisijaiset tavoitteet ovat älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tämä aloite muodostuu 28 avaintoimesta ja konkreettisesta toimenpiteestä, joilla pyritään lisäämään nuorten kouluttautumista liikkuvuuden avulla ja työllistettävyyttä ja pyritään saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet koulunkäynnin keskeyttämisasteen vähentämisestä alle kymmeneen prosenttiin, lisäämään korkea-asteen koulutuksen hankkineiden osuutta 31 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja vähentämään työttömyyttä – erityisesti nuorisotyöttömyyttä – joka on tällä hetkellä noin 21 prosenttia. Siksi ja koska kannatan nuorten koulutusjärjestelmää "Eka Eures-työpaikka", en voisi olla tätä enemmän samaa mieltä mietinnössä esitetyistä ehdotuksista, ja äänestin sen puolesta tiedostaen, että EU:n pitäisi jatkaa ja vahvistaa kaikkia toimenpiteitä nuorten tueksi. Vain siten pystymme saamaan aikaan EU:n, joka on aiempaa vahvempi ja perustuu enemmän yhteenkuuluvuudelle ja osallisuudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän mietinnön aihe ja soveltamisala tarkoittavat, että siinä päädytään väistämättä käsittelemään merkittäviä kysymyksiä, joissakin tapauksissa asianmukaisesti, joissakin toisissa epäasianmukaisesti tai hyvin riittämättömästi; se on ristiriitainen joissakin kohdissa.

Siinä mainitaan, erityisesti johdanto-osan kappaleissa, merkittäviä asioita, kuten korkeakoulutuksen julkisten investointien lasku, maksujen nousu ja siitä seuraava yhteiskunnallisten erojen kasvu, mutta niitä ei oteta asianmukaisesti käsiteltäviksi päätöslauselman tekstissä. Siinä mainitaan myös ongelmat, joita monella nuorella on liikkuvuusohjelmiin osallistumisessa taloudellisista syistä, korkea koulunkäynnin keskeyttämisaste ja nuorten työttömyys ja epävarmat työpaikat.

Näin tehdään ristiriidoista vielä selkeämpiä: kannattamalla niin sanotun Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita siinä päädytään tielle, joka johtaa sen määrittämiin ongelmiin, epävarmoihin työpaikkoihin ja nuorten työttömyyteen. Toisaalta siinä kannatetaan nuorten syrjinnän lopettamista työpaikalla. Toisaalta sen maininta työharjoittelusta mahdollistaa epäsuorasti näiden työntekijöiden erilaisen aseman, ja se on väärässä "epätyypillisiä ja epäsäännöllisiä koskevien (…) suojatoimien" osalta.

Näistä syistä äänestimme lopullisessa äänestyksessä tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Ei riitä, että esitetään kiinnostavia periaatteita, jos todellisuutta ei oteta huomioon. Laadukas koulutus elämän varhaisista vuosista alkaen on välttämätön ihmisen ja yhteiskuntien kehityksen takaamiseksi. Laadukkaan julkisen koulutuksen varat ovat jatkuvasti niukkenemassa, ja opiskelijat eivät saa apurahoja, heidän perheensä ovat työttömänä ja he jättävät opiskelunsa kesken, kuten nyt tapahtuu Portugalissa, joissa harjoitetaan rajoittavaa politiikkaa.

Totuus poikkeaa siis tästä jyrkästi näillä aloilla. Kriisin nimissä palataan tilaan, joka uhkaa sen sosiaalista asemaa ja jonka takia epätasa-arvo koulutuksen, tiedon ja kulttuuriin saatavuudessa pahenee. Tuloksena on yhteiskunnallisen eriarvoisuuden moninkertaistuminen ja syveneminen.

Portugalin kaltaisten jäsenvaltioiden todellisuutta on tuhansien koulujen sulkeminen, nuorisotyöttömyyden lisääntyminen ja tuhansien opettajien työtä koskevan varmuuden väheneminen sekä valtion korkeakoulujärjestelmän krooninen alirahoitus ja korkeakoulumaksujen nousu. Todellisuutta on se, että kulttuurin määrärahoja leikataan köyhyysrajoille.

Tämän kaiken vakavin näkökohta on se, että tilanne pahenee, jos Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan komission laatima aggressiivinen toimintasuunnitelma pannaan täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Nuoret liikkeellä -ohjelma on Eurooppa 2020 -strategian keskeinen aloite. Nuoret liikkeellä -ohjelman tavoitteena on edistää korkeakoulutusta unionissa, parantaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja edistää opiskelijoiden liikkuvuutta parantamalla nykyisten eurooppalaisten ohjelmien tehokkuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabetta Gardini (PPE), kirjallinen. (IT) Tällä mietinnöllä lisätään EU:n politiikkaan keskeinen tekijä, jolla on pyrittävä tarjoamaan nuorille eurooppalaisille välineet, joiden avulla he ovat kilpailukykyisempiä työmarkkinoilla, joiden globalisoituminen lisääntyy jatkuvasti. Opiskelijoiden liikkuvuuteen keskittymisen on oltava ensimmäinen askel annettaessa enemmän työllisyysmahdollisuuksia nuorillemme. Valitettavasti useimpien jäsenvaltioiden nuorisotyöttömyysluvut ovat todella huolestuttavia ja niitä on käsiteltävä. Nuorten tukeminen kannustamalla vuoropuhelua EU:n toimielinten ja nuorisojärjestöjen välillä on hyvä alku, mutta sitä ei voida katsoa lopulliseksi tavoitteeksi. Meidän pitäisi pystyä kuuntelemaan heitä ja tarjoamaan heille uskottavuutta ja luottamusta. Vain siten pystymme luomaan Euroopan, jossa uudet sukupolvet nähdään mahdollisuutena eikä myllynkivenä kaulassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Jotta Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloite voisi menestyä, EU:n toimielinten on luotava kaikkien jäsenvaltioiden tuella pragmaattinen, kattava ja kauaskantoinen politiikka, jossa keskitytään yhdistämään ammattikoulutuksen, ammattitutkintojen, elinikäisen oppimisen ja harjoittelun alat työmarkkinoihin, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot todella vastaavat EU:n koulutusjärjestelmästä. Nuoret liikkeellä -aloitteessa on kyse siitä, että siirtymisestä opetuksesta ja koulutuksesta työmarkkinoille tehdään helpompaa Euroopan nuorille. Yksi tämän poliittisen aloitteen tavoitteista on vähentää koulukäynnin keskeyttäneiden määrää ja lisätä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuutta, koska koulunkäynnin keskeyttäminen ei ole dynaamista ja se on vastoin työmarkkinoiden tarpeita, ja se on myös välittömässä ristiriidassa EU:n taloudellisen ja yhteiskunnallisen kestävyyden kanssa yleisesti. Siksi kaikkien työmarkkinoiden toimijoiden, myös ammattialojen, yritysten, ammattiliittojen, ministeriöiden ja julkisten työvoimapalvelujen toimijoiden pitäisi osallistua jäsenneltyyn vuoropuheluun siitä, miten taataan nuorten ammatillinen integroituminen, edistetään virallista/epävirallista koulutusta ja miten loppujen lopuksi kehitetään EU:hun koulutusjärjestelmä, joka pystyy tarjoamaan työtä koskevan varmuuden nuorille.

 
  
MPphoto
 
 

  Mathieu Grosch (PPE), kirjallinen. (DE) Tämä mietintö osoittaa jälleen kerran, miten tärkeää EU:n kehityksessä on edistää nuortemme liikkuvuutta kaikilla aloilla. Opinto-ohjelmien mukauttaminen ja vastaavien ohjelmien keskinäinen tunnustaminen on saatava aikaan kaikilla ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen aloilla, erityisesti ruumiillisen työn aloilla, joilla on paljon tehtävää.

Toimivaltaisten opetusviranomaisten pitäisi myös tehdä nykyistä enemmän tarkastuksia kyseisissä maissa siitä, onko purettava lisäesteitä sieltä, minne niitä on hallinnollisella tasolla tai ammattiyhdistysten tasolla rakennettu.

Harjoittelijoiden liikkuvuus johtaa monien ammattien parempaan tunnustamiseen ja estää sosiaalista polkumyyntiä, koska sovelletaan progressiivista asteikkoa, mikä tarkoittaa, että samasta koulutustasosta maksetaan sama palkkio.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Yleinen terve järki sanoo matkailun avartavan. Juuri tästä näkökulmasta tuen Milan Zverin mietinnössä puolustettua ajatusta siitä, että nuorten koulutuksen ja liikkuvuuden rahoittaminen on investointi Euroopan tulevaisuuteen, ei ylimääräinen taakka talousarvioon huolimatta nykyisestä vaikeasta taloustilanteesta. Sitäkin tärkeämpää on, että kenenkään yhteiskunnallisen taustan tai taloudellisen tilanteen ei pitäisi rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan matkustaa ulkomaille. Vastaavasti myöskään vamma ei saisi olla este, ja siksi lisärahoitusta olisi osoitettava vammaisille nuorille. Lopuksi, olisi laadittava velvoittavat oikeudet, jotta voidaan estää satunnaistyöt ja hyväksikäyttö, joiden uhriksi nuoret harjoittelijat voivat joutua.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska siinä tunnustetaan, että liikkuvuuden käytännön esteiden poistaminen on ensiarvoisen tärkeää ja että ulkomailla vietetyn ajan ja muissa EU:n jäsenvaltioissa hankittujen pätevyyksien tunnustamista olisi edistettävä edelleen. Lisäksi siinä tunnustetaan, että vammaiset kohtaavat vielä enemmän liikkuvuuden esteitä kuin ei-vammaiset ja että on tarpeen ottaa käyttöön uusia mekanismeja sen varmistamiseksi, että vammaisille suodaan samat mahdollisuudet kuin muillekin. Lisäksi perheellisille opiskelijoille (esimerkiksi niille, joilla on lapsia) pitäisi suoda lisätukea niiden erityisten haasteiden voittamiseksi, joita he kohtaavat koulutukselliseen liikkuvuuteen osallistuessaan. Laadukas liikkuvuus on keskeinen tekijä tähdättäessä nuorten kulttuurienväliseen oppimiseen, henkilökohtaisen kehitykseen ja monikielisyyteen. Nuoret liikkeellä -aloitteessa painotetaan työllisyyttä päätarkoituksena, ja työllisyys onkin koulutukseen kytköksissä oleva ongelma, mutta se liittyy niin ikään nuorten osallistumiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Nykyisissä ohjelmissa olisi edelleen keskityttävä aktiiviseen kansalaisuuteen ja avaintaitojen kehittämiseen, arkioppimiseen sekä eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan edistämiseen. Jotta tämä uusi strategia ei jäisi pelkäksi käsitteeksi, on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot sitoutuvat siihen mitä tulee sekä rahalliseen tukeen että sen täytäntöönpanoon kussakin maassa ja että sitä varten hyväksytään EU:ssa oma talousarvio. Jäsenvaltioiden olisi nähtävä tämä asia pitkän aikavälin investointina, joka ei kohdistu ainoastaan nuorten koulutukseen, vaan myös kunkin yksittäisen jäsenvaltion ja koko EU:n tulevaan vaurauteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Cătălin Sorin Ivan (S&D), kirjallinen. – (RO) Minun tukeni Nuoret liikkeellä -ohjelmalle on sanomattakin selvää, ja se on periaatteellista. Olemme kuitenkin yrittäneet ehdottaa komission ehdotukseen lisäyksiä, jotka meidän mielestämme ovat välttämättömiä.

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa ja Euroopan parlamentin täysistunnossa täysin ongelmitta hyväksytyssä mietinnössä korostimme todellakin, miten tärkeää on, että jäsenvaltiot osallistuvat täytäntöönpanoprosessiin ja että Euroopan komissio valvoo niitä.

Kehotimme myös antamaan elinikäisen oppimisen kaltaisille menestyksekkäille ohjelmille enemmän rahoitusta uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja parantamaan ohjelmien välistä koordinointia.

Nuoriin olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota, sillä he ovat tämän yleisohjelman keskipiste, ja heille pitäisi luoda työpaikkoja ja mahdollisuuksia kehittymiseen, koska he ovat EU:n kansalaisia, joista me olemme tulevaisuudessa riippuvaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Tulevaisuuteen katsovassa EU:ssa nuorten ajattelemisen on oltava painopisteala. Se, että he pystyvät seuraamaan mahdollisimman sopivaa oppimispolkua, että heidän vieraiden kielten oppimistaan helpotetaan, että he voivat mennä työmaailmaan asianmukaisilla taidoilla varustettuina tai ehkä mennä uuteen oppimis- tai työympäristöön, tarkoittaa tulevaisuuden rakentamista kaikille Euroopan unionin jäsenvaltioille samaan talouden ja kulttuurin sulatusuuniin yhdessä tulevien yliopisto-opiskelijoiden ja nuorten työntekijöiden energialla. Uskon tänään enemmän kuin koskaan yhteen Eurooppaan – ajatusten ja hankkeiden kehtoon – minkä vuoksi äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Eurooppa 2020 -strategian osalta tietojen ja mahdollisuuksien verkoston luominen nuorten lisäksi opettajille ja kaikille niille, jotka työskentelevät yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, tarkoittaa vauhdin antamista niille energioille, jotka on vapautettava, hyödyntämällä nuortemme liikkuvuutta, sillä heidän on opittava elämään tulevaisuuden Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. (FR) Äänestin Milan Zverin Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi laatiman mietinnön puolesta. Koko tässä mietinnössä on minun mielestäni tärkeää tukea eri ohjelmia, jotka on otettu EU:n tasolla käyttöön helpottamaan nuorten liikkuvuutta ja jotka ovat hyödyllisiä sekä uusien tietojen ja valmiuksien hankkimisen osalta että todellisen EU:n kansalaisuuden kehittämisen kannalta. EU:n tasolla on tärkeää, että lisäämme vuoden 2013 jälkeen EU:n liikkuvuusohjelmille, joita ovat esimerkiksi Erasmus ja Leonardo Da Vinci, osoitettuja määrärahoja ja teemme niistä pysyviä, jotta useammat nuoret voivat hyötyä niistä – eivät vain opiskelijat vaan myös harjoittelijat, nuoret ammattilaiset ja nuoret viljelijät. Minun mielestäni on myös tarpeen edetä sitä kohti, että tunnustetaan paremmin erilaisissa harjoitteluissa, epävirallisissa tai virallisissa, hankitut todistukset, ottaen huomioon valmiudet, joita voidaan siten hankkia. Lopuksi haluan korostaa, että yksi tärkeimmistä tavoista torjua nuorisotyöttömyyttä on yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien mukauttaminen edelleen työmarkkinoiden jatkuvasti kehittyviin tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Elżbieta Katarzyna Łukacijewska (PPE), kirjallinen.(PL) Kysymyksellä yleissivistävistä ja ammatillisista koulutusjärjestelmistä on tällä hetkellä aivan erilainen ja uusi merkitys kuin esimerkiksi vuosikymmen sitten tai aiemmin. Euroopan eri osissa on koulutustasoja, jotka eivät ole samoja, joten näyttää ilmiselvältä, että tämän alan tilannetta on parannettava. On tärkeää, että nuorilla on mahdollisuus toimia aktiivisesti työmaailmassa ja myös kansalaisyhteiskunnassa sen laajimmassa merkityksessä. Minä itse olen tiiviisti mukana ja tukemassa työtä, joka liittyy sekä Nuoret liikkeellä -aloitteeseen että eurooppalaiseen vapaaehtoistyöhön, joka on yksi Nuoret liikkeellä -aloitteen viidestä toimesta. Siksi minusta on tärkeää, että Euroopan parlamentti pystyy edelleen tukemaan vastaavia toimenpiteitä.

Me emme tällä hetkellä saa unohtaa nuoria. Heille pitäisi antaa tilaisuus kehittyä ja heitä pitäisi auttaa, jotta he voivat hankkia uusia taitoja taloudessa, joka kansainvälistyy jatkuvasti enemmän. Nuoret liikkeellä ei ole nuorten ainoa mahdollisuus toimia aktiivisesti ja päästä töihin, mutta se on ennen kaikkea tapa voittaa omat rajoituksensa ja heikkoutensa sekä mahdollisuus kehittyä. Siksi äänestin Milan Zverin mietinnön puolesta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Nuoret liikkeellä -aloite on yksi seitsemästä lippulaiva-aloitteesta, jotka sisältyvät komission Eurooppa 2020 -strategiaan, jolla pyritään edistämään älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Nuoret liikkeellä -aloite muodostuu 28 avaintoimesta ja konkreettisesta toimenpiteestä, joilla pyritään lisäämään nuorten kouluttautumista liikkuvuuden avulla sekä helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Tämä on erityisen tärkeää, koska tällä hetkellä nuoria, jotka ovat yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ihmisryhmistä ja jotka ovat samalla olleet vähiten syypäitä sen aiheutumiseen, on tuettava työmarkkinoille siirtymisessä, jotta voidaan turvata heidän tulevaisuutensa sekä lujittaa taloutta. Nuoret ovat huomispäivän päättäjiä, ja on elintärkeää, että he pystyvät nyt kehittämään sellaista pätevyyttä ja niitä taitoja ja tietoja, joiden avulla he voivat tulevina vuosina myötävaikuttaa aktiivisesti Euroopan unionin kasvuun ja kestävään tulevaisuuteen ja saavuttaa EU:n kasvustrategiassa asetetut tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. – (PT) Eurooppa 2020 -strategian puitteissa nuorten tiedot ja taidot ovat olennaisen tärkeitä, jos älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat tavoitteet halutaan saavuttaa. Siten nuorilla on olennainen asema pyrittäessä saavuttamaan viisi EU:n yleistavoitetta vuodelle 2020: työllisyys, tutkimus ja innovaatio, ilmasto ja energia, koulutus ja köyhyyden torjuminen. Eurooppa 2020 -strategian Nuoret liikkeellä -lippulaiva-aloitteella pyritään edistämään Euroopan korkeakoulutuksen houkuttelevuutta, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kaikkien tasojen yleistä laatua ja opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta käyttämällä aiempaa tehokkaammin nykyisiä EU:n ohjelmia. Siksi on tärkeää äänestää tämän aloitteen puolesta, jotta tulevaisuudessa nuoremme ovat entistäkin pätevämpiä ja valmiita saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Nuoret liikkeellä -aloitteessa korostetaan liikkuvuutta oppimistarkoituksessa, mutta on myös olennaisen tärkeää varmistaa, että nuorten saama opetus vastaa työmarkkinoiden tarpeita, ja siksi on olennaisen tärkeää antaa heille taidot ja tiedot, joita he tarvitsevat.

Nuoret ovat valitettavasti yksi niistä sosiaaliryhmistä, joihin rahoituskriisi on iskenyt pahimmin, ja heille pitäisi antaa apua työmarkkinoille pääsemiseksi, jotta he voisivat muokata omaa tulevaisuuttaan ja tukea taloutta. Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus ovat keskeisiä tekijöitä Euroopan hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisäämisessä. Opiskelijoiden liikkuvuus on selkeästi keskeinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa. Se tarjoaa monia mahdollisuuksia opiskelijoiden henkiseen vapautumiseen, koulunkäynnin keskeyttämisen, työttömyyden ja köyhyyden torjuntaan sekä kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen korkeakoulutuksessa mutta myös ammatillisessa koulutuksessa.

Opiskelijoiden liikkuvuus on lisäksi yksi Euroopan yhdentymisen suurista haasteista. Tämä liikkuvuus olisi kuitenkin toteutettava taloudellisin resurssein, jotka vastaavat tavoitteita, ja poistamalla käytännön esteet tältä liikkuvuudelta.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset olivat järkyttävät erityisesti nuorille, kaikkialla maailmassa mutta myös EU:ssa. Nuorisotyöttömyys EU:ssa on saavuttanut huipun, 21 prosenttia. Asiaa pahentaa se, että 15 prosenttia näistä nuorista on keskeyttänyt koulun, eikä heillä ole siten mitään tutkintoa työmarkkinoita varten. EU:n tavoitteena on vähentää tätä tasoa kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja lisätä yliopistosta tai teknisestä korkeakoulusta valmistuneiden ihmisten osuutta 31 prosentista 40 prosenttiin. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kurssit ja todistukset on tunnustettava EU:n laajuisesti. Se on myös ainoa tapa, jolla nuortemme suurempi liikkuvuus voidaan saada aikaan, millä pyritään myös auttamaan heitä tutustumaan uusiin kulttuureihin ja yhteiskuntiin, jotta heillä on myös mahdollisuus menestyä muualla kuin kotimaassaan tulevina vuosina. Siksi edelleen paikallaan olevat esteet on poistettava ja menettelyjä yksinkertaistettava, ja nykyisiä ohjelmia on laajennettava ja edistettävä.

Äänestin tyhjää, koska katson, ettei ole käyty keskustelua siitä, miten voidaan saada aikaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laadullisesti toisistaan poikkeavien menetelmien avulla hankittujen tutkintojen tunnustaminen. Se koskee erityisesti erityisammatteja, joista ei ole olemassa yleistä eurooppalaista normia, jonka perusteella tutkintoja voitaisiin mitata.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Maailmanlaajuisesta talouskriisistä oli vakavia seurauksia erityisesti nuorille, nimittäin nuorisotyöttömyyden ja koulunkäynnin keskeyttämisasteen ankara kasvu. Nuoret huomaavat usein olevansa ilman tulevaisuudennäkymiä. Siksi on tärkeää lisätä nuorten liikkuvuutta EU:ssa, jotta tarvittaessa heillä on enemmän mahdollisuuksia löytää työtä toisilta työmarkkinoilta. Sen perusta on yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tutkintojen ja kurssien keskinäinen tunnustaminen. Äänestin tästä mietinnöstä tyhjää, koska siinä ei esitetä mitään konkreettisia ratkaisuja kysymykseen siitä, miten keskinäinen tunnustaminen toteutetaan, kun monilla aloilla on tietenkin laadullisesti erittäin poikkeavia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen menetelmiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (S&D), kirjallinen. (LT) Nuorisotyöttömyys on korkea Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Joissakin maissa se lähenee jopa 21 prosenttia. Se on kaksi kertaa enemmän kuin aikuisten työttömyysaste. Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä annetaan suuntaviivat sille, miten nuorten koulutusta parannetaan ja miten vähennetään nuorisotyöttömyyttä. Olen samaa mieltä mietinnön säännöksestä, jonka mukaan on erittäin tärkeää keskittyä luomaan uusia ohjelmia, joiden avulla nuoret voivat yhdistää työn opiskeluun. Se on olennaisen tärkeää opiskelijoille, jotka pyrkivät koulutukseen, mutta joilla ei ole siihen varaa. Yksi ohjelman keskeisistä tavoitteista on koulunkäynnin keskeyttäneiden määrän vähentäminen, sillä keskeyttäminen lisää myöhemmin riskiä syrjäytyä sekä työllisyydestä että yhteiskunnasta. Meidän on lisättävä tukea vammaisille henkilöille ja nuorille, joilla on lapsia, jotta he voivat osallistua liikkuvuusohjelmiin ja hyödyntää tätä tilaisuutta sovittaa opiskelu, työ ja perhe-elämä yhteen. Liikkuvuusohjelmiin pääsyn pitäisi olla mahdollista yliopisto-opiskelijoiden lisäksi nuorille, joiden tutkintotaso on matalampi, ja koulujen oppilaille. On myös olennaisen tärkeää, että nuoret saavat enemmän käytännön tietoa ja kokemusta laadukkaiden ja pakollisten harjoittelujen avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Symbolinen aloite Nuoret liikkeellä on yksi seitsemästä Euroopan komission älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävästä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvasta lippulaiva-aloitteesta. Siinä keskitytään opiskelijoiden liikkuvuuteen, mutta sen lisäarvo piilee siinä, että siinä myös suunnitellaan koulutusta, joka vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja joka antaa tarvittavat taidot ja tiedot. Tämä aloite on kuitenkin yhdistettävä mietintöön nimeltä EU:n nuorisostrategia, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2010 ja jossa pyritään laatimaan uusi ja tehokas EU:n strategia seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, jotta EU voi laatia nuorisoasioiden osalta yhtenäiset poliittiset puitteet. Lisäksi sen varmistamiseksi, että se ei jää pelkäksi julistukseksi, vastuu kuuluu tavallisesti jäsenvaltioille, ja on sääli, että viimeaikaiset kansalliset uudistusohjelmat eivät vastaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja tavoitteita huolimatta siitä, että me kaikki tunnustamme, että investointi tutkimukseen ja koulutukseen on kannattava pitkän aikavälin investointi, jolla selkeästi pyritään lisäämään EU:n kansalaisten tulevaa hyvinvointia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä mietinnössä käsitellään puitteiden laatimista EU:n yleissivistävien ja ammatillisen koulutuksen järjestelmien parantamiseksi. Tämä toimenpide on yksi keskeisistä toimista Nuoret liikkeellä -aloitteessa, joka on osa Euroopan komission Eurooppa 2020 -strategiaa, jolla edistetään älykästä, kestävää ja osallistavaa talouskasvua. Sillä pyritään konkreettisten toimenpiteiden avulla edistämään nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta liikkuvuuden avulla ja helpottamalla heidän siirtymistään koulutuksesta työmarkkinoille. Tämä on erittäin ajankohtainen kysymys, koska nuoria, jotka ovat yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ihmisryhmistä ja jotka ovat samalla olleet vähiten syypäitä sen aiheutumiseen, on tuettava työmarkkinoille siirtymisessä, jotta voidaan turvata heidän tulevaisuutensa sekä lujittaa taloutta. Itse liikkuvuus voi todellakin toimia liikkeellepanevana voimana siirryttäessä koulutuksesta työmarkkinoille. Katson siksi, että laadukkaan koulutuksen takaaminen ja sen antaminen kaikkien nuorten saataville on yksi tärkeimmistä koulutuksen liikkuvuuden näkökohdista. Näistä syistä äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Nuoret liikkeellä -aloite on mahdollisuus vapauttaa nuorten kyvyt ja antaa heidän edistää älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua EU:ssa. Nuoret liikkeellä -aloitteella tuetaan elinikäistä oppimista ja Euroopan komission "uudet taidot uusia työpaikkoja varten" -aloitetta. Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään parantamaan korkeakoulutusta Euroopassa ja lisäämään opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta nykyisten eurooppalaisten ohjelmien avulla. Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan, että vuoteen 2020 mennessä kaikilla eurooppalaisilla nuorilla on oltava mahdollisuus viettää osa opiskeluajastaan toisessa jäsenvaltiossa. Nykyinen talouskriisi on iskenyt ankarasti nuoriin, ja nuorisotyöttömyysluvut EU:ssa ovat kaksinkertaiset aikuisten keskiarvoon verrattuna. Se on yksi EU:n hankalimmista haasteista, ja on olennaisen tärkeää, että jäsenvaltiot eivät vastaa vähentämällä investointeja koulutukseen. Meidän on varmistettava, että nuorillamme on mahdollisuudet opiskella ja muuttaa ulkomaille jatkamaan opiskeluaan, jos he niin haluavat, koska koulutukseen investoiminen tänään varustaa EU:n vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kun maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutukset iskevät erityisen ankarasti nuoriin, on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että he voivat kehittää taitoja, valmiuksia ja tietoja, joiden avulla he voivat edistää aktiivisesti Euroopan unionin kasvua ja kestävää tulevaisuutta. Nuoret liikkeellä -aloite on yksi seitsemästä Euroopan komission älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävästä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvasta lippulaiva-aloitteesta. Se muodostuu 28 avaintoimesta ja konkreettisesta toimenpiteestä, joilla pyritään lisäämään nuorten kouluttautumista liikkuvuuden avulla sekä helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille. Siksi on erittäin tärkeää luoda edellytykset, joilla varmistetaan sen tehokas täytäntöönpano ja niiden tavoitteiden saavuttaminen, joille tämä aloite on omistettu.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Taantuma iskee Euroopan nuorisoon täysillä: yksi viidestä nuoresta on työtön, ja 40 prosentilla nuorista palkansaajista on osa-aikainen sopimus. Annan siksi tukeni Milan Zverin mietinnölle, jossa esitetään monia suosituksia, joilla pyritään parantamaan nuorten yleissivistäviä ja ammatillisia koulutusjärjestelmiä. Samalla, kun meidän on toimittava kannustaaksemme korkeakouluopintojen määrän lisäämistä ja torjuttava aktiivisesti koulunkäynnin varhaista lopettamista – vain 31 prosentilla eurooppalaisista on yliopistotutkinto verrattuna 40 prosenttiin Yhdysvalloissa ja 50 prosenttiin Japanissa – meidän on myös varmistettava, että valmistuneet työllistyvät. Mietintö sisältää useita ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, yritysten ja yliopistojen välisen viestinnän parantaminen, yliopistojen opinto-ohjelmien ja rakenteiden tekeminen asiaankuuluvammiksi työmarkkinoiden erityistarpeiden osalta, sellaisten laadukkaiden harjoittelujen sisällyttäminen opintojaksoihin, joista maksetaan oikeudenmukainen korvaus ja joissa kunnioitetaan nuoren sosiaalisia oikeuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Elinikäisen oppimisen (Erasmus, Leonardo Da Vinci, Comenius, Grundtvig) Marie Curie-, Erasmus Mundus- ja Nuoret liikkeellä -ohjelmien kaltaisten ohjelmien rahoitusta on lisättävä. Valiokuntaa kehottaa luomaan kansainvälisiä yhteistyöverkostoja yliopistoihin ja hyödyntämään virtuaalista liikkuvuutta. Liikkuvuusohjelmien pitäisi olla ammattiin opiskelevien, opettajien ja nuorisotyöntekijöiden saatavilla. Vaadimme EU:n laajuista koulujen, ammattikoulutuksen ja yliopistotutkintojen tunnustamista. Korostamme myös kahden muun kielen kuin äidinkielen, myös naapurimaiden kielten, oppimista varhaisesta iästä alkaen. Lopuksi vaadimme ylimääräistä tukea vammaisille nuorille, nuorille vanhemmille ja niille, jotka palaavat koulutukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan, miten tärkeää nuorten on saada monialainen koulutus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kannalta. Näissä puitteissa on välttämätöntä kannustaa nuoria jatkamaan opintojaan yliopistotasolla. Itse asiassa liian aikainen meneminen työelämään lisää työttömyysriskiä myöhemmin ja riskiä verrattain alhaiseen elintasoon.

Siitä voisi siten olla korkeat taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset, ja se voisi vaikuttaa kielteisesti unionin kestävään talouskasvuun ja sen valmiuteen parantaa tulevaisuudessa maailmanlaajuista kilpailukykyään. Samasta syystä katson, että monikulttuurinen, monikielinen ja käytännöllinen koulutus on olennaisen tärkeää tulevaisuuden kansalaisten luomisessa, erityisesti, jos se tehdään Nuoret liikkeellä -aloitteen kaltaisten liikkuvuusjärjestelmien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Tällä hetkellä liian moni nuori lopettaa koulun liian varhain, eivätkä riittävän monet hyödynnä korkeakoulutusta. Sillä heikennetään pätevyysvarantoja, joita EU tarvitsee tulevaisuudessa. Nuoret liikkeellä -aloitteella pyritään lisäämään mahdollisuuksia koulutuksen liikkuvuuteen kaikille EU:n nuorille vuoteen 2020 mennessä ja antamaan heille mahdollisuus edetä sujuvasti koulutuksesta työelämään antamalla heille koulutus, joka valmistaa heitä markkinoiden vaatimuksia varten. Näiden syiden takia meidän pitäisi saada koulut ja yritykset aiempaa tietoisemmiksi tarpeesta luoda verkostoja ja parantaa nuorten käytännön tietoja harjoittelun avulla. Tässä aloitteessa keskitytään nuoriin, mutta emme saa unohtaa vammaisia nuoria, joille on taattava samat opiskelu- ja työmahdollisuudet.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatin mietintöä EU:n yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamisesta. Kannatan kaikkien nuoria koskevien koulutusohjelmien toiminnan laajentamista. Nuoret liikkeellä -aloitteen lisäksi rahoitusta ja poliittista tukea olisi annettava Erasmus-, Leonardo Da Vinci-, Comenius-, Grundtvig-, Youth in Action- ja Marie Curie -ohjelmien kaltaisille ohjelmille. Nämä ohjelmat ovat olleet erittäin menestyksekkäitä unionissa. Niissä on mukana valtava määrä nuoria erilaisista taustoista (Erasmus-apurahan turvain vuosina 1998–2010 ulkomaille menneiden puolalaisopiskelijoiden määrä oli 93 807), ja niillä edistetään nuorten mahdollisuuksien kehittämistä ja vahvan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan luomista. Ne ovat hyvin tehokkaita ohjelmia, joissa kustannukset yhtä osallistujaa kohti ovat alhaiset, mutta suuri määrä ihmisiä käyttää varoja. Nuorten liikkuvuuden edistäminen edellyttää käytännön esteiden ylittämistä.

Noin kolmasosa Erasmus-ohjelmaan osallistuneista opiskelijoita on kokenut vaikeuksia, jotka johtuvat muiden maiden koulutusjärjestelmää koskevasta epävarmuudesta ja vastaavuuden ja jatkuvuuden puutteesta kotona ja ulkomailla opiskeltavien aineiden välillä. Ulkomailla vietetyn ajan ja toisesta EU:n jäsenvaltiosta saatujen tutkintojen tunnustamista olisi edistettävä. Muita asioita, jotka on myös ratkaistava, ovat vaikeudet viisumin saannissa, eri kielillä olevat lääkärintodistukset ja apurahojen siirrettävyys ulkomailla ollessa. Vammaiset kohtaavat vielä enemmän liikkuvuuden esteitä kuin ei-vammaiset Olisi otettava käyttöön täydentäviä mekanismeja sen varmistamiseksi, että heille suodaan sama mahdollisuudet kuin muillekin.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Nuoret liikkeellä -aloite on yksi seitsemästä Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvasta aloitteesta. Se koostuu 28 avaintoimesta, joilla parannetaan nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta liikkuvuuden avulla ja helpottamalla heidän siirtymistään työmarkkinoille.

Tämän mietinnön merkityksen EU:lle säästöjen aikana osoittaa työttömien nuorten osuuden kasvu eri jäsenvaltioissa sekä johtopäätös, että se oli yksi maailmanlaajuisesta rahoituskriisistä pahiten kärsineistä ryhmistä. Siksi katson, että on olennaista soveltaa toimenpiteitä koulunkäynnin keskeyttämisasteen alentamiseksi, lisätä valmistuneiden määrää ja tehdä yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta houkuttelevampaa. Sitoutumista koulutukseen ei pitäisi katsoa kustannukseksi vaan pikemminkin investoinniksi tulevaisuuteen.

Katson siksi, että on tärkeää investoida jälleen jo olemassa oleviin nykyisiin liikkuvuutta ja yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeviin ohjelmiin ja laatia EU:n laajuiset vähimmäisehdot työharjoittelulle, koska siihen ei saisi suhtautua työnä vaan pikemminkin käytännön taitojen hankkimisena.

Lopuksi haluaisin korostaa, että toimenpiteitä on koordinoitava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuuksien muodossa, jotta Nuoret liikkeellä -aloitteesta tulee menestys.

 
  
MPphoto
 
 

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. (EL) Äänestin Milan Zverin komission aloitteesta Nuoriso liikkeellä laatiman mietinnön puolesta. Sen tavoitteena on varmistaa, että ryhdytään toimenpiteisiin koulunkäynnin keskeyttämistä koskevien ongelmien torjumiseksi ja annetaan kannustimia korkeakoulutuksen hankkineiden eurooppalaisten määrän lisäämiseksi. Lisäksi viitataan valtavaan merkitykseen, joka on sen varmistamisella, että tarjottu koulutus vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin ja antaa taitoja ja tietoja, joita EU:n nuoret tarvitsevat.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Turvatun tulevaisuuden luominen nuorillemme on lähellä sydäntäni. Surullista kyllä Liettuan nuorten tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä sangen synkät. Liettuassa nuorisotyöttömyys on 43 prosenttia, miltei 14 prosenttiyksikköä EU:n keskiarvoa korkeampi. EU:n tilastojen mukaan on vain kaksi EU:n jäsenvaltiota, joissa nuorisotyöttömyysaste on Liettuaa korkeampi. Jopa ne liettualaiset nuoret, jotka onnistuvat löytämään töitä, pakotetaan usein hyväksymään epäsuotuisat työehdot. Meidän on ponnisteltava enemmän pannaksemme kolme ensisijaista tavoitetta täytäntöön: ensiksi, edistettävä yrittäjyyttä, toiseksi parannettava nuorten työllistettävyyttä mukauttamalla koulutusta työmarkkinoiden tarpeisiin ja kolmanneksi annettava nuorille mahdollisuus toimia yhteiskunnassa aktiivisemmin. Nuoret liikkeellä on yksi foorumeista, jotka voivat auttaa edistämään nuorten työllisyyttä. Työskentely ja opiskelu ulkomailla voivat olla hyödyllisiä Liettuan nuorille ja maallemme. On kuitenkin paljon tärkeämpää antaa nuorillemme eurooppalainen tulevaisuus Liettuassa. Sen varmistaminen on mahdollista kehittämällä yhteyksiä nuorten ja pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) välillä. Sillä edistettäisiin nuorten ihmisten tarvetta pk-yrityksissä ja kannustettaisiin nuoria työskentelemään pk-yrityksissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska sen varmistaminen, että nuoret kansalaiset voivat matkustaa ja työskennellä kaikkialla EU:ssa on olennaisen tärkeää kilpailukyvyn edistämiseksi. Eurooppa 2020 -tavoitteet voidaan saavuttaa investoimalla ohjelmiin, joilla tarjotaan nuorille paljon mahdollisuuksia ja edistetään työmarkkinoiden liikkuvuutta. Rahoituksen lisäämisellä hankkeille, joilla tuetaan nuorten liikkuvuutta ja lisätään keskittymistä yhteistyöhön liike-elämän ja koulutuksen välillä, annettaisiin nuorille eurooppalaisille paremmat mahdollisuudet uralla menestymiseen. On myös olennaisen tärkeää tukea nuoria, jotka eivät enää ole virallisessa koulutuksessa kannustamalla epämuodollista ja epävirallista koulutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin tyhjää tästä mietinnöstä huolimatta sen kriittisestä suhtautumisesta EU:n toimiin, erityisesti jäsenvaltioiden toteuttamiin ja nuorille suunnattuihin.

Tässä mietinnössä on monia myönteisiä ehdotuksia, erityisesti nuorten osallistuminen EU:n nuorisopolitiikan laadintaprosessiin, epävirallisen ja epämuodollisen koulutuksen edistäminen ja harjoittelijoiden aseman parantaminen.

Sen lisäksi, että siinä ilmoitetaan halusta kannustaa jäsenvaltioita vauhdittamaan investointejaan koulutusalalla riippumatta rahoituskriisistä, mietinnön henki kuitenkin noudattaa toimia, joilla pyritään vapauttamaan korkeakoulutus ja alistamaan se vain markkinoiden ja siten yhtiöiden välittömille eduille.

Jotkin säännökset, kuten eurooppalaisen opiskelijoiden lainajärjestelmän käyttöönotto yhdessä EIP:n kanssa, ovat vielä huolestuttavampia, koska tavoitteeksi on asetettu yliopistoon menevien ihmisten määrän lisääminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Äänestämällä Nuoret liikkeellä -aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi laaditun mietinnön puolesta halusin tukea kunnianhimoista toimintasuunnitelmaa nuorten eurooppalaisten tueksi. Lissabonin sopimuksella on laajennettu EU:n toimivaltaa nuorisoasioissa. Sen osalta Euroopan parlamentin velvollisuutena oli vahvistaa tukensa tälle politiikalle. Eurooppalaisella identiteetillä ei ole merkitystä, elleivät nuoret kansalaisemme kannata sitä. EU:n on kannettava vastuunsa ehdottamalla keskitettyä strategiaa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Suhtaudun myönteisesti tämän mietinnön tavoitteeseen, jossa asetetaan korkeakoulutuksen investoinnit kahteen prosenttiin BKT:stä. Kun suuri talouskriisi on iskenyt EU:n työmarkkinoihin, koulutuksen on oltava ensisijainen tavoitteemme, jotta voimme tarjota tulevaisuudennäkymiä nuorille ja tehdä työhön pääsystä heille helpompaa. Eurooppalaisten vaihto-ohjelmien (Erasmus, Leonardo Da Vinci) kehittäminen hyödyttää myös nuoria, koska nämä ohjelmat tarjoavat todellista lisäarvoa ammatillisesti ja henkilökohtaisesti. Uuden kielen oppiminen ja uuden kulttuurin löytäminen ovat molemmat mahdollisuuksia, joiden pitäisi olla kaikkien saatavilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Älykkään, kestävän ja osallistavan talouskasvun edistäminen tarkoittaa ehdottomasti parhaita mahdollisia tilaisuuksia ja mahdollisuuksia yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Opiskelun liikkuvuus, jota helpotetaan Erasmus-, Leonardo Da Vinci- ja Comenius-ohjelmien kaltaisilla EU:n ohjelmilla, edistää virallisen koulutuksen näkökulmien lisäksi myös henkilökohtaista ja yhteiskunnallista kehitystä. Äänestin siksi tämän mietinnön puolesta.

 
  
  

Mietintö: Mary Honeyball (A7-0099/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen.(PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska esikouluopetusta ja varhaiskasvatusta tarjotaan eri puolilla Euroopan maanosaa eri perinteiden mukaisesti, mikä tekee varhaiskasvatuksen yleisen eurooppalaisen järjestelmän luomisesta vaikeaa. On helpompaa asettaa yhteisiä tavoitteita ja päämääriä käytäntöjen johdonmukaiseksi yhdenmukaistamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Lasten varhaisoppiminen luo perustan heidän menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselleen. Lapset ovat varhaisimpina vuosinaan erityisen tiedonhaluisia, oppimiskykyisiä ja vastaanottavaisia, ja tässä iässä kehittyvät kielelliset ja ilmaisutaidot. Tässä iässä luodaan myös perusta lasten tulevalle koulumenestykselle ja ammatilliselle uralle sekä sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Tämä aika on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle sekä tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitykselle ja kielen omaksumiselle, ja se luo myös perustan elinikäiselle oppimiselle. Haluan korostaa, että varhain omaksutuilla terveellisillä elintavoilla, kuten terveellisillä ruokailutottumuksilla ja tarkoituksenmukaisella ja tasapainoisella liikunnalla, voi olla suuri vaikutus ruumiilliseen ja henkiseen kehitykseen.

Euroopan unionissa on monenlaisia koulutukseen liittyviä perinteitä, ja varhaiskasvatus on järjestetty eri puolilla Eurooppaa hyvin eri tavoin. Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa todetaan, että EU:n laajuinen varhaiskasvatuspalvelujen malli olisi vaikea toteuttaa, mutta kannustetaan kehittämään yksi eurooppalainen kehys, joka sisältää yhteisiä tavoitteita ja arvoja, kuten yhteisiä toimintoja ja rakenteita.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin mietinnön puolesta. Lasten varhaisoppiminen luo perustan menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeistä, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet, joissa pyritään luomaan tietoyhteiskunta, nostamaan työllisyysastetta, pienentämään koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta ja köyhyyttä. Näitä tavoitteita ei kuitenkaan voida saavuttaa, jolleivät kaikki lapset saa hyviä lähtökohtia elämässään. Jäsenvaltioiden on lisättävä panostustaan, jotta kaikille lapsille voidaan taata pääsy laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, mikä voi auttaa vähentämään koulunkäynnin keskeyttämistä ja vähäosaisten sosiaaliryhmien lasten oppimisvaikeuksia sekä näistä johtuvaa sosiaalista eriarvoisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Băsescu (PPE), kirjallinen.(RO) Äänestin jäsen Honeyballin mietinnön puolesta. Euroopassa on monenlaisia koulutukseen liittyviä perinteitä. Tämä edellyttää sellaisen eurooppalaisen kehyksen luomista, joka sisältää yhteisiä tavoitteita, toimintoja ja arvoja. Eurooppa 2020 -strategiassa on keskityttävä luomaan osallistava yhteiskunta nostamalla työllisyysastetta. Koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden pienentäminen ja köyhyyden vähentäminen voivat onnistua vain, jos kaikki lapset saavat parempaan elämään ohjaavat lähtökohdat. Haluan muistuttaa teitä varhaisvuosien toiminnan, erityisesti vieraiden kielten, tärkeydestä. Kulttuurinen toiminta rikastuttaa lapsia tärkeällä tavalla, sillä se edistää kulttuurien välistä vuoropuhelua. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä huomioon on otettava perheiden elinolojen moninaisuus.. Tätä varten tarvitsemme joustavia ja innovatiivisia varhaiskasvatusohjelmia.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Varhaiskasvatus on perustavanlaatuinen asia. Tuen täysin aiemmin asetettuja tavoitteita tarjota lastenhoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Euroopassa on monenlaisia koulutukseen liittyviä perinteitä, ja varhaiskasvatus on järjestetty eri puolilla Eurooppaa hyvin eri tavoin. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadussa ja tarjonnassa, käyttöasteessa, palvelujen saatavuudessa ja hallinnoinnissa voidaan havaita selviä eroja jäsenvaltioiden välillä. Tästä syystä yksi ainoa EU:n tason varhaiskasvatuspalvelujen malli ei ole sopiva ja olisi vaikea toteuttaa. Sellaisen yleisen kehyksen kehittäminen, joka sisältää yhteisiä tavoitteita ja arvoja, kuten yhteisiä toimintoja ja rakenteita, on kuitenkin enemmän kuin suositeltavaa. Varhaislapsuus syntymästä kolmeen ikävuoteen saakka on ratkaisevan tärkeää aikaa lasten aivojen kehitykselle sekä fyysiselle ja kognitiiviselle kehitykselle ja kielen omaksumiselle. Lisäksi varhaislapsuudessa luodaan perusta lasten elinikäiselle oppimiselle. Köyhät perheet käyttävät varhaiskasvatuspalveluja – etenkin yksityistetyillä markkinoilla – vähemmän kuin muut ryhmät. Tämä on huolestuttavaa, sillä vähäosaisten lasten on osoitettu hyötyvän eniten tällaisten palvelujen käyttämisestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Tämä on hyvin keskeinen asia, ja tuen vakaasti ryhmän linjaa varhaisoppimiseen keskittymisessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen. (PT) Vahvan kasvatusperustan luominen lasten elämän varhaisessa vaiheessa toimii perheen keskeisen roolin rinnalla ratkaisevan tärkeänä pohjana elinikäisen oppimisen, sosiaalisen integraation, persoonallisuuden kehityksen ja tulevan työllistyvyyden onnistumiselle. Lasten ensimmäiset kokemukset luovat perustan kaikelle myöhemmälle oppimiselle, vaikuttavat lasten kehitykseen ja auttavat muuttamaan mahdollisen vähäosaisen aseman ja lopettamaan köyhyyden siirtymisen sukupolvelta toiselle. Laadukkaat kasvatusrakenteet antavat lapsille mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa ja voivat näin edistää merkittävästi kahden Eurooppa 2020 -strategian tärkeimmän tavoitteen saavuttamista. Nämä tavoitteet ovat koulunkäynnin keskeyttäneiden osuuden pienentäminen alle 10 prosenttiin ja ainakin 20 miljoonan ihmisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistaminen.

Kannatan siksi sellaisen eurooppalaisen rakenteen kehittämistä, joka koostuu yhteisistä tavoitteista ja arvoista ja sisältää yhteisiä oikeuksia ja rakenteita ja joka edistää riittävien varhaiskasvatuspalvelujen järjestämistä. Niille täytyy myöntää tehokas ja oikeudenmukainen rahoitus.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) On yleisesti tiedossa, että aivan pienet lapset ovat erityisen tiedonhaluisia, oppimiskykyisiä ja vastaanottavaisia ja että tässä iässä kehittyvät kielelliset ja ilmaisutaidot, sekä sosiaaliset taidot. Koska lasten varhaisoppiminen luo perustan menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeinen prosessi Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta, olen sitä mieltä, ettei Eurooppa 2020 -strategia, jolla pyritään luomaan osallistava yhteiskunta nostamalla työllisyysastetta, pienentämällä koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta ja vähentämällä köyhyyttä, voi onnistua tavoitteissaan, jolleivät kaikki lapset saa hyviä lähtökohtia elämässään.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin varhaisoppimista koskevan mietinnön puolesta, koska mielestäni vanhempainvapaa on olennainen asia lapsen elämän varhaisissa vaiheissa. Lasten tarpeisiin riittävällä tavalla vastaaminen edellyttää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan parempien ehtojen puolustamista ja näin ollen kummankin vanhemman asettamista keskeiseen asemaan lasten kasvatuksessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kuten sanoin Nuoret liikkeellä -hankkeesta, koulutus on keskeinen väline Eurooppa 2020 -strategian kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen varmistamisessa. Tämä ei koske ainoastaan toisen ja kolmannen asteen koulutusta, vaan myös ensimmäisiä opittuja asioita aivan alusta, varhaislapsuudesta, lähtien.

On tärkeää, että eurooppalaiset lapset saavat laadukasta kasvatusta, joka valmistaa heitä haastavalla tavalla äidinkielen puhumisen, matematiikan sekä yhden tai useamman vieraan kielen perustaitojen oppimiseen. Kasvatuksen on myös mahdollistettava sellaisten työtapojen omaksuminen, joita tarvitaan opintojen menestyksekkääseen suorittamiseen ja niin tuotteliaaksi tulemiseen kuin haluamme nuorten eurooppalaisten olevan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Mietintö koskee varhaisoppimista Euroopan unionissa. Me kaikki tiedämme, että talon rakentaminen aloitetaan perusteista. Jos perusteet ovat huonot, on olemassa vaara, ettei rakennus ole kestävä vaan voi sortua. Sama pätee koulukseen. Koulutus, jonka perusta on vakaa ja laadukas, takaa eurooppalaisille paremman tulevaisuuden. Asiaan puuttuminen lapsen varhaisimpina vuosina on ratkaisevan tärkeää lapsen tulevaisuuden kannalta, parantaa terveyttä ja perhesuhteita sekä mahdollistaa paremman työpaikan saamisen tulevaisuudessa. Varhaisoppiminen on erittäin tärkeä asia, joka ei ole saanut riittävää huomiota lainsäätäjiltä. Henkilöresurssien valmennus on paljon tärkeämpää kuin rakennusten laatu. Ammattilaispalvelujen laatua ja alalla työskentelevien pätevyyttä on parannettava.. Olen samaa mieltä siitä, että kaikille jäsenvaltioille tulisi asettaa yhteiset arvot ja mittapuut, joten äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Mietinnössä keskitytään varhaisoppimisen tärkeään aiheeseen ja myönteiseen vaikutukseen, joka sillä on kognitiiviseen, motoriseen, käyttäytymistä koskevaan ja tunne-elämän kehitykseen. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä lasten terveellisen ja tasapainoisen henkisen ja ruumiillisen kasvun kannalta.

Mietinnön johdanto-osassa mainitaan joitakin tärkeitä asioita, kuten köyhyyden ja vähäosaisuuden ja heikon koulumenestyksen välinen yhteys sekä monien kotitalouksien suuret vaikeudet yhdistää perhevelvollisuudet epäsäännöllisiin työaikoihin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Valitettavasti nämä asiat unohdetaan myöhemmässä vaiheessa: tilanteen korjaamiseksi ei tehdä tarvittavia ehdotuksia.

Koska varhaisoppiminen on keskeistä sosiaalisen kehityksen ja köyhyyden torjunnan kannalta, sen tulee perustua julkisen, maksuttoman, korkealaatuisen ja kaikkien käytettävissä olevan esikouluverkoston takaamiseen. Koulutus ei voi olla markkinoiden logiikan armoilla. Jotta voidaan tarjota mahdollisuus parempaan elämään ja tulevaisuuteen, on luotava julkinen päiväkotiverkosto, joka kattaa entistä laajemman maantieteellisen alueen ja on avoimempi opetusmalleille, jotka edistävät lapsen ja yhteiskunnan kehittymistä sekä torjuvat sosiaalista erottelua ja syrjintää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Varhaisoppiminen on pääaihe tässä mietinnössä, jossa keskitytään varhaisoppimisen myönteiseen vaikutukseen kognitiiviseen, motoriseen, käytöstä koskevaan ja tunne-elämän kehitykseen. Nämä ovat ratkaisevia tekijöitä lasten terveellisen ja tasapainoisen henkisen ja ruumiillisen kasvun kannalta.

Mietinnön johdanto-osassa mainitaan joitakin tärkeitä asioita, kuten köyhyyden ja vähäosaisuuden ja heikon koulumenestyksen välinen yhteys sekä monien kotitalouksien suuret vaikeudet yhdistää perhevelvollisuudet epäsäännöllisiin työaikoihin ja epävarmoihin työsuhteisiin. Valitettavasti nämä asiat unohdetaan myöhemmässä vaiheessa: tilanteen korjaamiseksi ei tehdä tarvittavia ehdotuksia.

Koska varhaisoppiminen on keskeistä sosiaalisen kehityksen ja köyhyyden torjunnan kannalta, sen tulee perustua julkisen, maksuttoman, korkealaatuisen ja kaikkien käytettävissä olevan esikouluverkoston takaamiseen. Koulutus ei voi olla markkinoiden logiikan armoilla. Jotta voidaan tarjota mahdollisuus parempaan elämään ja tulevaisuuteen, on luotava julkinen päiväkotiverkosto, joka kattaa entistä laajemman maantieteellisen alueen ja on avoimempi opetusmalleille, jotka edistävät lapsen ja yhteiskunnan kehittymistä sekä torjuvat sosiaalista erottelua ja syrjintää.

 
  
MPphoto
 
 

  Monika Flašíková Beňová (S&D), kirjallinen. (SK) Sekä käsiteltäväksi jätetyssä mietinnössä että tähän mennessä käydyssä keskustelussa käsitellään kulttuuria ja koulutusta useista näkökulmista. Pidän luovuuden kehittämistä heti syntymästä lähtien erittäin tärkeänä asiana. Jäsen Honeyballin mietinnössä korostetaan, että koulutus on useista näkökulmista parasta aloittaa varhaisvuosina. Euroopassa tällä hetkellä voimassa olevien ihmisoikeusasiakirjojen mukaan lapset ovat täysimääräisesti ja aktiivisesti osallistuvia kansalaisia, joilla omat oikeutensa. Heillä on valtavasti luovaa potentiaalia. Varhaislapsuus syntymästä kolmeen ikävuoteen saakka vaikuttaa ratkaisevasti ajattelun kehitykseen sekä ruumiilliseen ja kognitiiviseen kehitykseen. Myös perusta elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeistä Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi, luodaan tässä varhaisessa vaiheessa. Köyhät perheet, usein romanit, pystyvät tavallisesti käyttämään varhaiskasvatusalan palveluja vähemmän kuin muut. Tämä on erityisen surullista siksi, että vähäosaisten lasten tulisi hyötyä eniten mahdollisuudesta käyttää näitä palveluja.

Meidän on varmistettava, että koulutus ja hoito ovat kaikkien perheiden ja lasten saatavilla heidän taustastaan tai vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vastustan suuresti turvautumista pragmaattisiin ja taloudellisiin perusteluihin ihmisoikeuksia koskevissa asioissa sekä asioissa, joiden pitäisi olla itsestään selviä ja mahdollisimman riippumattomia taloudellisesta tilanteesta. On kuitenkin todettava, että päätös olla investoimatta tähän alaan aiheuttaa todellisuudessa kustannuksia, jotka eivät ehkä ole heti havaittavissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI), kirjallinen.(FR) Parlamentissa laaditaan aika ajoin mietintöjä, joiden otsikosta käy selväksi, että ne sisältävät väistämättä järjettömyyksiä! Jäsen Honeyballin mietintö on yksi näistä. Sivuutetaan perinteiset kohdat maahanmuuttajia odottavasta kohtalosta, pakollisesta monikulttuurisuudesta ja kaiken edistämisestä vähemmistön keskuudesta. Tämän mietinnön todellinen helmi on 14 kohdassa. Isillä ja äideillä on siis "samanarvoisten kumppanien rooli varhaiskasvatuksessa". Luinko "kumppanien"? Eivätkö he ole ensi sijassa vastuussa omien lastensa kasvattamisesta? On kuitenkin totta, että 16 kohdassa esittelijä kehottaa jäsenvaltioita panostamaan vanhempien erityiskoulutusohjelmiin. Vanhempia pidetään siis lähtökohtaisesti kykenemättöminä, vastuuttomina ja lapsellisina. Tämä näkemys vahvistetaan 27 kohdassa, jossa painotetaan, että varhaislapsuusajan palvelujen riittämättömyys saattaa ajaa pienet lapset rikollisuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen. Luottamuksenne ihmisiin on hämmästyttävä ja panee miettimään, miten ihmiskunta on pystynyt selviytymään tähän asti ilman teitä. Todellisuudessa paras palvelus, jonka voitte tehdä rakkaille pikku kullanmuruillemme, on jättää heidät rauhaan!

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska varhaislapsuus (esikouluaika) on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle sekä kielen omaksumiselle ja luo perustan myös elinikäiselle oppimiselle. Siksi suositellaan, että jäsenvaltiot harkitsisivat koulun aloittamista edeltävän esikouluvuoden säätämistä pakolliseksi. Mietinnössä kannatetaan innovatiivisten pedagogisten mallien soveltamista ja tukemista kieltenopetuksessa ja varsinkin monikielisissä päiväkodeissa ja esikouluissa, joilla on tarkoitus toteuttaa vuoden 2002 Barcelonan tavoitteet, joihin kuuluvat alueellisten ja vähemmistökielten sekä naapurialueiden kielten oppiminen. Nykyisissä epävakaissa taloudellisissa oloissa emme saa laiminlyödä investointeja varhaiskasvatukseen. Mielestäni jäsenvaltioiden olisi kohdennettava varhaiskasvatuspalveluihin riittävästi resursseja. Laadukas varhaiskasvatus voi osaltaan vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja vähäosaisten sosiaaliryhmien lasten oppimisvaikeuksia sekä näistä johtuvaa sosiaalista eriarvoisuutta. Kaikki nämä seikat vaikuttavat koko yhteiskuntaan. Vaarassa ovat erityisesti vähäosaisten yhteiskuntaryhmien nuoret. Meidän on huolehdittava tulevista sukupolvista ja heidän opetuksensa laadusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Vaikka tiedämme, että pienten lasten kasvatusta koskevan lähestymistavan luominen on sekä riittämätöntä että vaikeaa, on tärkeää tarkastella tarpeellisten toimien mahdollista toteutusta ja tasoja, joilla toimiin on ryhdyttävä. Pienillä lapsilla tarkoitamme korkeintaan kuusivuotiaita lapsia. Tämä on herkkä vaihe lasten aivojen kehityksen, fyysisen ja kognitiivisen kehityksen sekä kielen omaksumisen kannalta. Näiden vuosien aikana lapset tutustuvat työkaluihin, joiden avulla he aikuisena käsittelevät kognitiivisia mekanismeja ja jotka ovat erilaisia mutta välttämättömiä heidän tulevan koulutuksensa ja työnsä kannalta. Äänestin siksi mietinnön puolesta, koska puhumme lapsuuden suojelemisesta, tuhansien lasten oikeudesta käydä koulua ja saada parhaat mahdolliset olosuhteet oppimiseen. Tämä asia on keskeinen Euroopan unionin tulevaisuuden ja kehityksen kannalta, ja siitä syystä meidän on toteutettava jäsen Honeyballin kuvailemat toimet. Haluan onnitella häntä tästä työstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) On erittäin tärkeää, että tuemme EU:n jäsenvaltioiden välistä standardipolitiikkaa ja -lähestymistapaa lasten varhaisoppimisen suhteen. Tällaisen oppimisen mahdollisuus antaa tärkeitä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia etuja. EU:n tason standardipolitiikan lisäksi on erityisen tärkeää, että varmistamme hyvän yhteistyön ja paikallisen koordinoinnin nuorten koulutusohjelmissa mukana olevien eri elinten ja ministeriöiden välillä. Nämä ohjelmat ovat hyvin tärkeitä, sillä lapsilla on varhaisina vuosinaan erityinen kyky oppia asioita ja ohjelmat voivat vaikuttaa lasten koko koulutukseen ja uraan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Vuonna 2002 kokoontunut Barcelonan Eurooppa-neuvosto kehotti EU:n jäsenvaltioita tarjoamaan lastenhoitopalveluja vuoteen 2010 mennessä vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Näissä tavoitteissa varhaiskasvatuspalveluja lähestyttiin työmarkkinoiden näkökulmasta, mikä perustui tuolloin havaittuun tarpeeseen lisätä työssäkäyvien naisten määrää. Varhaiskasvatuspalvelujen ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien väliseen yhteyteen on toki kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota, mutta nämä tavoitteet ovat selvästi ongelmallisia ja vanhentuneita, sillä niissä ei oteta huomioon monia vahvan varhaiskasvatuspolitiikan keskeisiä laatunäkökohtia. Varhaiskasvatuskeskukset eivät ole pelkästään paikka, johon lapset jätetään päiväksi, jotta naiset voivat käydä työssä, vaan ne edistävät merkittävällä tavalla lasten hyvinvointia ja parantavat heidän tulevia mahdollisuuksiaan elämässä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Lapsuuden varhaisiin vuosiin on kiinnitettävä suurta huomiota, ja niitä varten on luotava huolellinen ulkoista ympäristöä koskeva lähestymistapa. Meidän on aina muistettava, että kyseessä on ainutlaatuinen ja ainutkertainen kehitysjakso, joka muokkaa yksilön persoonallisuutta. Siihen on keskityttävä paremmin, eikä sitä tule koskaan aliarvioida tai laiminlyödä väliaikaisesti millään tavalla. Aikuisten tulee toimia roolimalleina ja auttaa näin lapsia hankkimaan erilaisia tietoja ja taitoja. Kyseessä on persoonallisuuden kehittymiskausi, jolloin oppimisprosessi on niin sanotusti pakoton ja luonnollinen ja ympäröivä maailma huomioidaan, hyväksytään ja omaksutaan mahdollisimman laajasti. Vaikka lasten kehitykseen liittyy lukuisia vaikuttavia tekijöitä, niin geneettisiä kuin ulkoisesta ympäristöstäkin johtuvia, persoonallisuus muovautuu erityisesti vanhempien ja läheisten ihmisten vaikutuksesta.

Haluaisin myös mainita ja painottaa, ettemme saa tässä yhteydessä unohtaa riittävää ja monipuolista, juuri tähän ikäryhmään kohdistettua liikuntatoimintaa, joka saattaa auttaa yksilön kehityksessä ja parantaa terveyttä tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen.(RO) Varhaiskasvatuksella kauaskantoisia vaikutuksia lasten tulevaan kehitykseen ja myöhempiin menestymismahdollisuuksiin. Tänä aikana tehdyt panostukset vähentävät myöhemmin terveydenhuoltoon, rikollisuuteen ja epäsosiaaliseen käyttäytymiseen liittyviä kustannuksia. Siitä huolimatta varhaiskasvatuksen tarjoaminen on erilaista eri puolilla Euroopan unionia. Yksi ainoa malli olisi kuitenkin vaikea toteuttaa. Mielestäni meidän on keskityttävä ennemminkin luomaan yhteinen kehys, jossa on selvästi määritellyt tavoitteet ja arvot. Vuonna 2002 asetetun tavoitteen mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulee tarjota varhaiskasvatusta 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista. Tämä perustuu myös taloudellisiin syihin, sillä naisten määrä työmarkkinoilla on kasvanut. On ehdottoman tärkeää, että otamme varhaiskasvatusohjelmiin mukaan vähemmistöväestön, erityisesti romanit, jotka ovat usein vähäosaisia. Lisäksi on varmistettava, että saatavilla on riittävä määrä lastenhoitopaikkoja, jotta lasten saaminen hoitopaikkaan ei edellytä pitkiä jonotusaikoja. Emme saa myöskään katsoa läpi sormien pienten lasten kanssa työskentelevien henkilöiden pätevyyttä, sillä heillä on merkittävä vaikutus kasvatuksen laatuun.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Vähimmäisvaatimuksena on varmistaa, että pienet lapset saavat yhtä laadukasta kasvatusta heidän iästään ja sosiaalisista oloistaan riippumatta. Jäsen Honeyballin muuten kiitettävässä mietinnössä ei kuitenkaan rohjeta esittää tätä vähimmäisvaatimusta. Tämä on valitettavaa. Koska tekstillä ei kuitenkaan ole lainsäädännöllisiä seurauksia, se voidaan hyväksyä näistä vakavista puutteista huolimatta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) On todettu, että varhaisoppiminen luo perustan menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle. Aivan pienet lapset ovat erityisen tiedonhaluisia, oppimiskykyisiä ja vastaanottavaisia, ja tässä iässä kehittyvät tärkeät taidot, kuten kielelliset ja ilmaisutaidot, sekä sosiaaliset taidot. Tässä iässä luodaan myös perusta tulevalle koulumenestykselle ja ammatilliselle uralle. Meidän on siksi toteuttavat tarpeelliset toimet, jotta pienillä lapsilla on mahdollisuus samoihin oppimisolosuhteisiin ilman minkäänlaista syrjintää.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Lasten varhaislapsuudessa saamat opit toimivat perustana menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle. Tämä oppiminen parantaa lapsen älykkyyttä, herättää hänen luonnollista uteliaisuuttaan, kehittää motorisia taitoja, painottaa ruumiillista toimintaa ja on hyväksi henkisen terveyden kannalta. Se sosiaalistaa lasta, kehittää tämän äidinkielen taitoa ja totuttaa tämän vieraan kielen äänteisiin. Se johdattaa lapsen lukemisen ja laskemisen alkeisiin.

Siitä huolimatta varhaiskasvatus toteutuu eri muodoissa Euroopan unionin eri maissa riippuen siitä, miten lapsuus tulkitaan maassa. Varhaiskasvatukseen kiinnitetään tavallisesti vähemmän huomiota ja panostetaan vähemmän kuin muihin koulutustasoihin. Kaikkien vanhempien ja lasten tulisi pystyä käyttämään kasvatuspalveluja perheen taustasta ja taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Vanhempien tulee omalta osaltaan olla täysiä kumppaneita näissä palveluissa.

Koska esikouluikä on lapsen tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen kannalta tärkein vaihe, näiden lasten parissa työskentelevillä on oltava asianmukainen pätevyys. Tärkeimpänä asiana on joka tapauksessa oltava lapsen suurempien tarpeiden ja kiinnostusten huomioiminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Miroslav Mikolášik (PPE), kirjallinen. (SK) Varhaislapsuus on kiistatta äärimmäisen tärkeä lasten ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen kehityksen kannalta, ja meidän on siksi ymmärrettävä, että esikouluopetuksen investoinnin tuottona on takuu tulevasta kasvusta.. Tämän lisäksi monet tutkimukset ovat jo osoittaneet, että näin käytetty rahoitus tuo huomattavia taloudellisia ja sosiaalisia etuja keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Paras ja luonnollisin tapa turvata tällainen tuki on suojata perheen asema yhteiskunnan perusyksikkönä. Vanhemmat ovat lastensa ensimmäiset ja tärkeimmät opettajat, ja siksi oikeudellisessa kehyksessä ei saa olla säännöksiä, jotka rankaisevat perheitä, jotka hoitavat itse lapsensa erityisesti näiden varhaisina vuosina. Vaikka asia kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, on enemmän kuin toivottavaa, että unioni osallistuu koordinointiroolinsa kautta tilanteen parantamiseen jäsenvaltioissa. Mainituista syistä tuen esittelijän kantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Yhdistynyttä kuningaskuntaa edustavan sosialistijäsenen Mary Honeyballin laatimassa mietinnössä pyritään pienentämään lapsen äidin ja isän rooli samanarvoisten kumppanien rooliksi valtion koulutusjärjestelmässä. Mietinnössä (14 kohdassa) todetaan sanatarkasti, että "[Euroopan parlamentti] korostaa, että äideillä ja isillä on samanarvoisten kumppanien rooli varhaiskasvatuksessa; (...)". Sanamuoto kertoo syvästä epäluottamuksesta, joka kohdistuu perheeseen ja vanhempien maailmanlaajuisesti tunnustettuun oikeuteen hoitaa ja kasvattaa lapsensa. Tämä on täysin ristiriidassa Saksan liittotasavallan perustuslain (6 artiklan 2 kohdan) kanssa, jonka mukaan "lasten hoito ja kasvatus on vanhempien luonnollinen oikeus ja ensisijassa heidän velvollisuutensa". Mietintö on EU:n perheenvastaisen ohjelman julistus, ja sillä pyritään puuttumaan jäsenvaltioiden toimivaltaan sosiaalialalla.

Lisäksi esityksessä suositetaan ottamaan käyttöön pakollinen koulun aloittamista edeltävä esikouluvuosi sekä kehittämään ja parantamaan varhaiskasvatuspalveluja. Tällä tavoin mietinnössä vahvistetaan EU:n "Barcelonan tavoitteet", joissa asetetaan entisen ajan neuvostoliiton tapaan kiintiöt lasten kasvatusta koskevalle valtion vastuulle. Lapsen hyvinvointi ei ole esityksessä keskeisessä asemassa. Vanhempien valinnanvapautta lastensa kasvatuksen suhteen horjutetaan. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Franz Obermayr (NI), kirjallinen. – (DE) Lapsen elämän kolme ensimmäistä vuotta ovat ratkaisevan tärkeät aivojen kehityksen ja kielenoppimisen kannalta. Kielen omaksuminen on loogisen ajattelun ja kontekstuaalisen ymmärtämisen perusta. Ilman tiettyä kielenosaamisen tasoa ei ole juurikaan mahdollista oppia lisää, sillä kieleen liittyvien puutteiden korjaaminen on myöhemmällä iällä hyvin vaikeaa. Mietinnössä mainitaan, että useimmat maahanmuuttajalapset EU:ssa opiskelevat ilman riittävää kielitaitoa. Samalla siinä todetaan, että maahanmuuttajaperheet (ja vähemmistöt, kuten romanit) hyödyntävät tarjottua varhaiskasvatusta paljon vähemmän kuin muut perheet. Emme saa antaa käydä niin, että koulujemme taso jatkaa laskuaan, koska monet oppilaat eivät yksinkertaisesti ymmärrä opetusta. Jokaisen lapsen – maahanmuuttajien ja muiden – on osattava kouluun mennessään valtion kieli niin hyvin, että he pystyvät seuraamaan siellä annettavaa opetusta. Mietinnössä ei esitetä merkityksellisiä pyrkimyksiä tämän ongelman ratkaisemiseksi.. Sen sijaan siinä kallistutaan vanhempien täyteen holhoamiseen ja lasten kasvattamisen antamiseen valtion vastuulle. Äänestin siksi mietintöä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Euroopan koulutusperinteiden, ja siten myös esikoulutuksen, moninaisuus on sekä hyväksyttävää että myönteistä, sillä se kuvastaa maiden erilaisia eurooppalaisia kulttuurillisia, historiallisia ja sosiaalisia näkökohtia. Vielä on kuitenkin tilaa sellaisen eurooppalaisen kehyksen kehittämiselle, joka sisältää yhteiset koordinointinimittäjät, yhteiset tavoitteet ja arvot sekä yhteiset oikeudet ja rakenteet. Lisäksi jos aiomme saavuttaa Barcelonan tavoitteen, jonka mukaan EU:n jäsenvaltioiden on tarjottava lastenhoitopalveluja vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista, tarvitsemme johdonmukaisuuden jäsenvaltioiden välille ja mahdollisuuksien mukaan tietoja ja parhaita käytäntöjä erityisesti niiltä jäsenvaltioilta, joilla on pitkälle kehitetyt esikoulurakenteet, kumppaneille, joilla on vähemmän kokemusta alasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Varhaiskasvatus on järjestetty eri puolilla Euroopan unionia eri tavoin, ja "laadulla" on erilaisia määritelmiä, joihin heijastuvat voimakkaasti jäsenvaltioiden ja alueiden kulttuuriset arvot ja niiden tulkinta "lapsuudesta". Varhaisoppiminen toimii perustana menestyksekkäälle elinikäiselle oppimiselle, joka on keskeistä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Kannatin siksi äänestyksessä varhaisoppimista koskevaa mietintöä, jossa asetetaan EU:n tason yhteisiä tavoitteita, joilla voidaan edistää Barcelonan Eurooppa-neuvoston tavoitteita: erityisesti sitä, että vuoteen 2010 mennessä lastenhoitopalveluja on tarjottava vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Vaadin esittelijän tapaan vieläkin kunnianhimoisempia tavoitteita. Tämä on lapsikeskeinen lähestymistapa, jossa tunnustetaan, että varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle sekä tunne-elämän ja persoonallisuuden kehitykselle ja kielen omaksumiselle ja että se luo perustan myös elinikäiselle oppimiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Mahdollisuus varhaisoppimiseen on erittäin tärkeä pienille lapsille oppimiskyvyn ja vastaanottavaisuuden kannalta erityisesti siksi, että tärkeät taidot, kuten kielelliset taidot ja sosiaaliset taidot kehittyvät varhaisessa iässä. Tämän lisäksi köyhyyden ja vähäosaisuuden ja heikon koulumenestyksen välillä on selvä yhteys. Meidän on siksi varmistettava, että Barcelonan Eurooppa-neuvoston asettamat tavoitteet tarjota lastenhoitopalveluja vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista saavutetaan. Koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden purkaminen tarjoamalla laadukasta varhaiskasvatusta ja kohdennettua tukea ja edistämällä osallistavaa koulutusta on ehdottoman tärkeää aidosti osallistavan yhteiskunnan luomiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa lasten erilaisten kognitiivisten ja sosiaalisten kykyjen kannalta, ja niiden vaikutukset näkyvät koko elämän. Mielessä on pidettävä muun muassa mahdollisuus monikielisyyteen. Tätä oppimisvaihetta on kuitenkin tutkittu vain vähän, ja siihen on kiinnitetty opetuksen osalta vain vähän huomiota. Tämä vaikuttaa haitallisesti muun muassa niihin, jotka ovat kasvaneet vähäosaisemmissa perheissä, joissa lasten kognitiivista kehitystä edistetään usein vähemmän. Varhaiskasvatusta on tästä syystä lisättävä kiireesti. Siksi äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa lasten aivojen kehitykselle, fyysiselle, henkiselle, ja persoonallisuuden kehitykselle sekä kielen omaksumiselle ja toimii perustana elinikäiselle oppimiselle. Koska puollan täysin varhaisoppimista koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan toteuttamista – kunnioittaen samalla eri jäsenvaltioiden lähestymistapojen moninaisuutta –, annan tukeni jäsen Honeyballin mietinnölle, jossa suositetaan laatimaan varhaiskasvatuspalveluja koskeva eurooppalainen kehys, jossa korostetaan yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Koska vanhemmilla on tärkeä rooli "pääkasvattajina", mietinnössä pyritään parantamaan vanhempainvapaata – jonka tulisi olla niin pitkä, että vanhemmat pystyvät täyttämään roolinsa lastensa tärkeimpinä kasvattajina näiden elämän varhaisina vuosina – ja kannustetaan jäsenvaltioita panostamaan vanhempien erityiskoulutusohjelmiin ja tarvittaessa tarjoamaan muunlaista tukea vanhemmille, jotka tarvitsevat lisäapua. Tämä edellyttää tietysti lisäinvestointeja 27 jäsenvaltiolta, ja pyydän jäsenvaltioita kohdentamaan riittävästi varoja varhaiskasvatuspalveluihin. Mielestäni koulutuksen on oltava poliittinen painopiste.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Varhaisoppimisessa noudatetaan EU:ssa eri jäsenvaltioiden pitkiä ja hyvin erilaistuneita perinteitä. Vaikuttaa siltä, että on tärkeää määrittää arvojen ja yleisten tavoitteiden kehys, joka voidaan asettaa päämääräksi jäsenvaltioissa, sillä hyvien käytäntöjen jakaminen on keskeistä sellaisen korkealaatuisen palvelun tarjoamiseksi, jossa lapsen tarpeet ja hoito ovat kaikkien toimien keskipisteessä. Mietinnössä suosituksissa keskitytään jäsenvaltioiden ja komission roolien väliseen tasapainoon, tarpeeseen tehdä varhaisopetuksesta laajempi palvelu, joka perustuu sellaisten jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin, joissa lastentarhat ja esikoulut ovat vanhempien oikeus, kaikkien lasten osallistamiseen heidän sosiaalisesta taustaan riippumatta (julkisen palvelun käsite), maahanmuuttajalasten hoitoon ja heidän integroimiseensa varhaisopetukseen, taiteen ja kaikkien lapsen luovuutta parantavien välineiden mukaan ottamiseen, kasvattajien monikulttuuristen taitojen parantamiseen, sukupuolten yhdenvertaisuuteen varhaisoppimisen rakenteissa työskenneltäessä sekä uusien ja pätevyyttä vaativien työpaikkojen luomiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni Euroopan unionissa yksittäiset jäsenvaltiot toteuttavat varhaiskasvatuksen yhä hyvin eri tavoin. Meidän on kehitettävä yhteinen eurooppalainen kehys, joka sisältää yhteisiä tavoitteita ja arvoja sekä yhteisiä toimintoja ja rakenteita. Lapsiin on suhtauduttava todellisina, aktiivisina kansalaisina, jotka kykenevät muodostamaan ja ilmaisemaan omat mielipiteensä, joilla on tiettyjä oikeuksia ja joilla on omaa luovaa potentiaalia. Tässä kehyksessä vanhemmat on taas kerran asetettava lasten kasvatuksen keskipisteeseen.

Luonnollinen perhe on lapselle ihanteellinen paikka kasvaa ja kehittyä, ja taas kerran riittävän vapaan antaminen vanhemmille voi auttaa vähentämään päivähoitopaikkojen tarvetta. Siksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimiin, sillä tällä hetkellä vain harvat jäsenvaltiot tarjoavat palkallisen vapaan kausia, jotka ovat tarpeeksi pitkiä perheiden vaatimusten täyttämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Salavrakos (EFD), kirjallinen.(EL) Lapsen varhaisoppiminen on erittäin tärkeää lapsen asianmukaisen kehityksen kannalta ja avain vakaan ja taloudellisesti elinvoimaisen yhteiskunnan luomiseen.. Varhaisoppimiseen panostaminen tuo lastemme tulevaisuudelle pitkän aikavälin etuja. Tämän mietinnön pyrkimykset tarkastella asiaa eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla ovat tärkeitä. Suhtaudun myönteisesti kehotukseen tehdä Euroopassa lisää alan tutkimusta, tarpeeseen tunnistaa ja vaihtaa parhaita käytäntöjä Euroopan tasolla sekä rakennerahastojen ja -ohjelmien asianmukaiseen hyödyntämiseen tähän tarkoitukseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Vuonna 2002 kokoontunut Barcelonan Eurooppa-neuvosto asetti tavoitteeksi tarjota vuoteen 2010 mennessä tukikeskuksia vähintään 90 prosentille kolmevuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmevuotiaista lapsista. Olemme valitettavasti vielä kaukana näistä luvuista. Lastenhoidon tukikeskusten määrä ja laatu on kuitenkin ratkaisevan tärkeää Euroopassa. Lasten hoitaminen, lasten oppiminen ja vaiheittainen ympäristöön tutustuminen hyvin varhaisesta iästä lähtien on ratkaisevan tärkeää lasten seuraavan opetusvaiheen kannalta. Eikä vanhempien tarvitse luopua urapyrkimyksistään lastenhoidon tukikeskusten puutteen vuoksi. Silti mietinnössä muistutetaan – täysin aiheellisesti –, että kullakin maalla on erilainen käsitys lastenhoidosta ja erilaiset hoitomallit, joita on kunnioitettava. Tällä mietinnöllä Euroopan parlamentti todistaa, ettei EU halua uhrata lastenhoitoa palvelujen vapaan kilpailun edessä vaan antaa jäsenvaltioiden valita oman koulutusmallinsa.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D) , kirjallinen. (EN) Varhaisoppiminen vaikuttaa syvästi jokaisen yksilön elämänmuutoksiin. Erityisesti terveellisten elintapojen, kuten terveellisten ruokailutottumusten ja säännöllisen liikunnan, omaksuminen varhaisessa iässä on ratkaiseva tekijä fyysisen ja henkisen terveyden kannalta. Kuten kaikki poliittiset toimet, jotka perustuvat periaatteeseen "ehkäisy on parempi kuin hoito", myös varhaisoppiminen on melko edullista toteuttaa. Onnittelen esittelijää kattavasta mietinnöstä, jossa nostetaan esiin olennaisia asioita myöhempää keskustelua ja toimintaa varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Kannatin äänestyksessä varhaisoppimista EU:ssa koskevaa mietintöä. Haluaisin kiinnittää erityistä huomiota kolmeen seikkaan. Ensinnäkin, varhaislapsuus on ratkaisevan tärkeää aikaa kognitiiviselle, sensoriselle ja motoriselle kehitykselle. Siksi jäsenvaltioiden on varhaislapsuutta koskevien kattavien toimien ja ohjelmien kehittämisessä kiinnitettävä huomiota useisiin eri tekijöihin, jotka vaikuttavat lapsuusajan kehitykseen. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa maahanmuutto, sukupuolten tasa-arvo ja työllisyys. Toiseksi paikallisen tason keskusten tulisi laatia toimintaohjelmia, joissa otetaan varhaiskasvatuksen alalla huomioon erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Niillä tulee olla riittävästi vapautta, jotta lapsia koskevat ohjelmat voidaan toteuttaa erikoislaatuisella ja luovalla tavalla. Seuraava seikka on tarve parantaa varhaiskasvatuspalveluja. Meidän tulisi aloittaa täällä kehittämällä mekanismeja, joilla arvioidaan järjestelyt ja varmistetaan, että laatuvaatimukset täyttyvät.

Viimeinen huomioni koskee tarvetta päivähoitokeskusten yleiseen käytettävyyteen. Puolan opetusministeriöstä saaduista tiedoista käy ilmi, että Puolassa on julkista ja 1 600 yksityistä esikoulua ja että 3–6-vuotiaita lapsia on noin 1,6 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että esikoulupaikkoja on hädin tuskin 40 prosentille näistä lapsista. Lisäksi Puolassa on 352 päiväkotia, joissa käy vain 2 prosenttia alle kolmevuotiaista lapsista. Tämä ongelma on yksi tärkeimmistä syistä naisten korkeaan työttömyyteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuen tätä mietintöä, koska on tärkeää tunnustaa varhaiskasvatuksen arvokas vaikutus ja se, miten tärkeää se on EU 2020 -strategian kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Niki Tzavela (EFD), kirjallinen. (EL) On totta, että EU:n jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien välillä on eroja, ja sen vuoksi tutkimus ja parhaiden käytäntöjen vaihto, jota tässä mietinnössä tuetaan, tuo mielestäni tärkeitä tuloksia lasten varhaisoppimisen parantamiseen EU:ssa. Kaikille tarkoitettuja palveluja kohdennettujen sijaan tukevan lapsikeskeisen näkökulman, vanhempien panoksen ja paremmin yhdennettyjen palvelujen vuoksi äänestin jäsen Honeyballin varhaisoppimisesta Euroopassa laatiman mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Kannatin äänestyksessä tätä mietintöä, jossa suositetaan lastenhoitoa parantavia julkisia toimia, jotka ovat askel oikeaan suuntaan.

Mietinnössä otetaan huomioon koulutusta ja lastenhoitoa koskevien järjestelmien ja perinteiden moninaisuus EU:ssa, mutta siinä korostetaan lähestymistapaa, jossa keskitytään lapsen tarpeisiin ja siihen, miten varhaisoppiminen vaikuttaa lapsen koulunkäyntiin ja henkilökohtaiseen kehitykseen.

Mietinnössä esitellään selkeällä tavalla asiat, jotka koskevat lastenhoitoa ja yhtäläisiä koulutusmahdollisuuksia kaikille – erityisesti maahanmuuttajaperheiden lapsille – heidän tilanteestaan riippumatta, sekä painotetaan näitä asioita erityisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen yhteydessä.

Siinä korostetaan myös tarvetta tarjota lastenhoitotehtävissä työskenteleville henkilöille pysyvä työpaikka, laadukas koulutus ja oikeudenmukainen sosiaaliturva.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Äänestin mietinnön puolesta. Esittelijä asetti aiheellisesti lapsen tarpeet mietinnön ytimeen. Ei ole yllättävää, että mietinnössä todetaan, ettei yksi eurooppalainen malli ole mahdollinen. Tarvitsemme kuitenkin EU:n tason "kehyksen", jotta voimme koordinoida varhaisoppimista muiden EU:n tason ohjelmien, kuten elinikäisen oppimisen, kanssa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0193/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Kannatan äänestyksessä Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän ehdotusta, jonka mukaan kalastuskumppanuussopimus on nähtävästi vaikuttanut joidenkin kantojen ja etenkin mustekalan liikakalastukseen ja se on näin ollen vähentänyt Mauritanian kalastajien kalastusmahdollisuuksia ja tuonut EU:n teollisuudelle kilpailuetua EU:n aluksia koskevien tuettujen kalastusmaksujen seurauksena. Pidän myönteisenä Euroopan komission ehdotusta aloittaa neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimiseksi. Pidän myönteisenä myös Euroopan komission ehdotusta sisällyttää sopimukseen ihmisoikeuslauseke, ja kehotan komissiota aloittamaan Mauritanian kanssa vuoropuhelun, jonka tarkoituksena on auttaa maata kehittämään edelleen vastuullista kalastuspolitiikkaa, jolla vastataan suojelua koskeviin vaatimuksiin ja edistetään kalavaroihin liittyvää taloudellista kehitystä. Kehotan komissiota myös ryhtymään kiireellisiin toimiin Mauritanian vesillä kalastavien eurooppalaisten alusten sivusaaliin pienentämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta. Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012. Mauritanian kalastusala on äärimmäisen tärkeä maan taloudelle, sillä sen osuus maan BKT:stä on 10 prosenttia ja maan viennistä 35–50 prosenttia. Komissio aikoo siksi käynnistää neuvottelut pöytäkirjan uusimisesta. Suhtaudun myönteisesti pöytäkirjan uusimiseen, mutta siihen on sisällytettävä monia tärkeitä asioita. Arvioinneissa on todettu, että useimpia Mauritanian kalakannoista hyväksikäytetään joko täysimääräisesti tai liikaa, ja komission on siksi keskusteltava Mauritanian kanssa sellaisten pitkäaikaisten kalastuksenhoitosuunnitelmien kehittämisestä, jotka käsittäisivät kaikki Mauritanian viranomaisten sekä maan omille aluksille että kolmansien maiden aluksille antamat kalastusmahdollisuudet, jotta voidaan varmistaa kalavarojen kestävä hyödyntäminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Äänestän tämän päätöslauselman puolesta, koska on välttämätöntä aloittaa keskustelut Euroopan unionin ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimisesta. Neuvotteluissa annetaan EU:n lipun alla purjehtiville aluksille oikeus kalastaa Mauritanian vesillä YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisen ylijäämäisten kantojen periaatteen mukaisesti. Lisäksi Mauritanian on ratifioitava asiaan liittyvät kansainväliset kalastussopimukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. (BG) Tuen päätöslauselmaa EU:n ja Mauritanian välisen kalastuskumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusimisesta, koska sopimus perustuu ylijäämäperiaatteeseen, joka on EU:n kestävän kalastuksen strategian mukainen. Lisäksi Mauritania on yksi maailman köyhimmistä valtioista, ja se on luokiteltu voimakkaasti velkaantuneeksi köyhäksi maaksi. Siksi sopimus on erittäin tärkeä Mauritanialle, koska Euroopan unioni maksaa vesille pääsystään ja tarjoaa näin rahoitustuen ulkopuolisia lisätuloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen.(PT) Olen tyytyväinen komission ehdotukseen aloittaa neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimisesta. Maa on menettänyt lisäarvoa, koska sillä ei ole ollut mahdollisuutta hyödyntää omia kalavarojaan. Siksi asian kaikki taloudelliset vaikutukset on tutkittava, erityisesti sosiaalistaloudelliselta kannalta. On tärkeää pitää mielessä, että kalastusala on erittäin tärkeä Mauritanian taloudelle ja että kyseessä on yksi Afrikan köyhimmistä maista, joka on taloudellisesti riippuvainen ulkomaisesta avusta ja jossa vallitsee huomattava poliittinen epävakaus. Äänestin Euroopan kansanpuolueen ryhmän (kristillisdemokraattien) tänään esittelemän päätöslauselmaesityksen puolesta kaikkien niiden tekijöiden vuoksi, jotka tarvitsevat niille tässä lainsäädäntötekstissä annettua erityishuomiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin EU:n ja Mauritanian kalastuskumppanuussopimusta koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, sillä pidän myönteisenä sitä, että tämä sopimus, johon tulisi lisätä ihmisoikeuksia koskeva lauseke, uudistetaan. Mielestäni maata on jatkossakin autettava kehittämään vastuuntuntoista kalastuspolitiikkaa, joka täyttää kalavarojen säilyttämistä koskevat vaatimukset.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koska nykyisen kalastussopimuksen pöytäkirjan voimassaolo päättyy tulevaisuudessa, komission aikomus käynnistää uudistusneuvottelut toisen osapuolen kanssa on järkevä. Mauritania on köyhä maa, joka on hyvin riippuvainen alasta, joten sopimuksen säilyttäminen Euroopan unionin kanssa olisi eduksi kummallekin allekirjoittajalle. Olen esittelijän tavoin sitä mieltä, että Mauritanian vesien kalakantojen nykytilanne ja eri kalalajit on arvioitava perusteellisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Euroopan parlamentin yhteinen päätöslauselmaesitys koskee 31. heinäkuuta 2012 voimasta poistuvan, Euroopan yhteisön ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen uusimista. Euroopan komissio on tietoinen kumppanuuden uudistamisen tärkeydestä ja on neuvoston valtuutuksella käynnistänyt prosessin, jonka tavoitteena on uudistaa pöytäkirja täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti. Nykyinen sopimus Mauritanian kanssa on edistänyt taloudellista kehitystä tässä maassa, jossa kalastusala on yksi talouden peruspilareista, sillä sen osuus on 10 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT), 29 prosenttia kansallisen talousarvion tuloista ja 50 prosenttia viennistä. Sopimus on kuitenkin tärkeä myös Euroopan unionin ja erityisesti sen kalastuslaivastojen kannalta. Kannatan tätä ehdotusta ja äänestin sen puolesta, mutta mielestäni saaliiden valvontaa on seurattava tieteellisesti, navigoinnin valvontajärjestelmät on uudenaikaistettava ja hylkyjä on raivattava. Myös valvontaa on vahvistettava ja laittomat alukset takavarikoitava.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Päätöslauselmassa nostetaan esiin useita tärkeitä aiheita, jotka liittyvät kalastuskumppanuussopimuksia koskeviin pitkäaikaisiin kysymyksiimme, kritiikkiimme ja ehdotuksiimme, erityisesti sopimusten vakava epäonnistuminen niiden kehitysyhteistyötavoitteiden täyttämisessä.

Pidämme myönteisenä sitä, että monia päätöslauselmamme kohtia on sisällytetty tähän yhteiseen päätöslauselmaesitykseen. Tärkeimpinä näkökohtina painottaisimme seuraavia: tarve arvioida kattavasti ja yksityiskohtaisesti syyt siihen, ettei kehitysyhteistyöhön ja Mauritanian kalastusalan erilaisiin tukitoimiin liittyviä tavoitteita ole saavutettu riittävästi, tuen puoltaminen sellaisten asianmukaisten laitosten mahdollisimman nopealle rakentamiselle, jotka mahdollistavat kalasaaliiden purkamisen Mauritanian rannikon keski- ja eteläosissa, myös Nouakchottissa, jotta Mauritanian vesillä pyydetyt saaliit voidaan purkaa kansallisissa satamissa eikä maan ulkopuolella, kuten nykyään usein tapahtuu, sekä se, että EU:n ja kolmansien maiden välisistä kalastussopimuksista pitäisi käydä asianomaisissa maissa etukäteen laajaa keskustelua, johon eri maiden väestö, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja parlamentit voivat todella osallistua, mikä edistää demokratiaa ja avoimuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Meitä huolestuttavat monet seikat kalastuskumppanuussopimuksissa sellaisina kuin EU niitä nykyään tekee ja soveltaa. Erityisesti sopimusten kehitysyhteistyötavoitteiden saavuttamisen taso on selvästi riittämätön.

Tuemme Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa asetettua periaatetta, jonka mukaan EU:lle myönnettyjen oikeuksien on koskettava määriä, joita Mauritanian laivasto ei pysty pyytämään.

Päätöslauselmaesitykseen sisältyy myös useita muita myönteisiä näkökohtia, kuten

- se, että EU:n ja kolmansien maiden välisistä kalastussopimuksista pitäisi käydä asianomaisissa maissa etukäteen laajaa keskustelua, johon eri maiden väestö, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja parlamentit voivat todella osallistua, mikä edistää demokratiaa ja avoimuutta

- se, että Mauritanian monivuotiselle kalastusohjelmalle myönnettävän taloudellisen tuen on vastattava kestävän kalastuksen kehittämiseen

- se, että on tehtävä kattava ja yksityiskohtainen arvio syistä siihen, ettei kehitysyhteistyöhön ja Mauritanian kalastusalan erilaisiin tukitoimiin liittyviä tavoitteita ole saavutettu riittävästi.

Näistä syistä äänestimme esityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) Tämä päätöslauselma hyväksyttiin sellaisen komission ehdotuksen seurauksena, jonka tavoitteena oli käynnistää keskustelut Euroopan unionin ja Mauritanian välisen kalastuskumppanuussopimuksen uusimisesta. Päätöslauselman puolesta äänestäminen on valitettavasti ainoa asia, jonka parlamentti voi tehdä ilmaistakseen kantansa kalastuskumppanuussopimusta koskevissa neuvotteluissa. Tällä hetkellä parlamentti voi sanoa sanottavansa vasta neuvottelujen päätyttyä, joten sen ainoana vaihtoehtona on joko hyväksyä sopimukset tai vastustaa niiden ratifiointia, mikä jättää sille hyvin vähän vaikutusvaltaa. Nyt perustamissopimuksessa määrätään, että "Euroopan parlamentille tiedotetaan välittömästi ja täysimääräisesti menettelyn kaikissa vaiheissa". Siksi on tärkeää ja lainmukaista, että vaadimme olla yhteydessä Euroopan komission ja neuvoston kanssa neuvottelujen aikana. Tämä ei ole uusi asia, ja kalatalousvaliokunnan jäsenet kuulustelevat Euroopan komissiota säännöllisesti siihen liittyen. On valitettavaa, ettemme voi tehdä velvoittavia mielipiteistämme, jotka koskevat Euroopan varojen myöntämiseen kyseessä oleville maille liittyviä painopisteitämme, vaikka parlamentilla on valtuudet valvoa varainhoitoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska Mauritania on yksi Afrikan köyhimmistä maista, se luokitellaan voimakkaasti velkaantuneeksi köyhäksi maaksi, se on taloudellisesti riippuvainen ulkomaisesta avusta ja sitä on leimannut huomattava poliittinen epävakaus. Mauritanian islamilaisen tasavallan kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012, ja komissio aikoo käynnistää sen uusimista koskevat neuvottelut, mihin se on saanut tarvittavan mandaatin neuvostolta. Euroopan parlamentti pitää myönteisenä komission ehdotusta käynnistää neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimiseksi mutta korostaa, että pöytäkirja on säilytettävä vain, jos se hyödyttää molempia osapuolia, sitä tarkistetaan asianmukaisesti ja se pannaan täytäntöön oikein. Euroopan parlamentti suhtautuu myönteisesti myös komission ehdotukseen sisällyttää pöytäkirjaan ihmisoikeuslauseke.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta ja näin tekemällä kehotan komissiota takaamaan, että kalastuskumppanuussopimuksen mukaisessa kalastuksessa noudatetaan samoja kestävyyttä koskevia vaatimuksia kuin EU:n vesillä. Lisäksi mietinnössä kehotetaan Mauritanian viranomaisia ja komissiota varmistamaan, että kaikki kalastustoimintaa Mauritanian vesillä harjoittavat alukset (EU:n, Mauritanian ja kolmansien maiden alukset) noudattavat tiukkoja kestävyysvaatimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Mauritanian kanssa tehdyn kalastuskumppanuussopimuksen nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 31. heinäkuuta 2012, ja se on neuvoteltava uudelleen, jotta EU:n lipun alla purjehtivat alukset voivat jatkaa kalastamista Mauritanian vesillä. Tämä tarjoaa meille hyvän mahdollisuuden parantaa jo olemassa olevaa sopimusta. Infrastruktuuriin tehtäviä parannuksia ja asianmukaisten laitosten rakentamista Mauritanian rannikon keski- ja eteläosiin kalasaaliiden purkamista varten on tuettava, jotta EU:n laivasto pystyy toimimaan tehokkaammin, mikä edistäisi sijoituksia ja tehostaisi kalastuskumppanuussopimuksen vaikutusta paikalliseen talouteen. Mitä tulee saaliisiin, ne tulisi rajoittaa sivusaaliisiin ja sellaisiin kantoihin, joita Mauritanian kalastusalukset eivät pysty kalastamaan, jotta pystytään säilyttämään ympäristön tasapaino ja jotta toiminta pysyy vuosien kuluessa kestävänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Kolmansien maiden kanssa tehdyillä kalastussopimuksilla tulee varmistaa oikeudenmukainen tasapaino taloudellisten etujen ja kestävän kalastuksen välillä. On tärkeää, että EU varmistaa tekemiensä kalastussopimusten avulla, että muissa maissa noudatetaan parhaita käytäntöjä, ja noudattaa näin täysimääräisesti yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) keskeisiä periaatteita.

Laittoman kalastuksen torjuminen, työpaikkojen luominen, kolmansien maiden köyhyystason laskeminen ja laadukkaiden tuotteiden tarjoaminen EU:n markkinoiden kuluttajille ovat keskeisiä tavoitteita, jotka on taattava tällä Mauritanian sopimuksella.

Meidän on myös ehdottomasti varmistettava, että Mauritania vaatii kolmansia maita, joiden kanssa se tekee muita sopimuksia, noudattamaan samoja sääntöjä kuin EU:n lipun alla purjehtivat alukset, jotta vältytään kilpailulliselta epätasa-arvolta, joka asettaa EU:n laivaston epäedulliseen asemaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä yhteydessä Euroopan parlamentti ensinnäkin pitää myönteisenä komission ehdotusta käynnistää neuvottelut EU:n ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välisen pöytäkirjan uusimiseksi ja korostaa, että pöytäkirja on säilytettävä vain, jos se hyödyttää molempia osapuolia, sitä tarkistetaan asianmukaisesti ja se pannaan täytäntöön oikein; toiseksi suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen sisällyttää pöytäkirjaan ihmisoikeuslauseke; kolmanneksi vaatii, että kaikkien EU:n lipun alla Mauritanian vesillä purjehtiville aluksille neuvoteltujen kalastusmahdollisuuksien on perustuttava YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaiseen ylijäämäisten kantojen periaatteeseen; katsoo erityisesti, että kaikista kalakannoista, joita koskevia kalastusmahdollisuuksia haetaan tai joista EU:n alukset todennäköisesti saavat sivusaaliita, on tehtävä perusteellinen arviointi; korostaa, että EU:lle mahdollisesti suotavan pääsyn on liityttävä sellaisiin kalavaroihin, joita Mauritanian alukset eivät pysty kalastamaan; korostaa, että jos saaliita on vähennettävä, vähennysten pitää koskea ensiksi sellaisia kolmansien maiden (EU:n ja muiden) aluksia, jotka aiheuttavat eniten vahinkoa ympäristölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Euroopan unionin ja Mauritanian islamilaisen tasavallan välistä kalastuskumppanuussopimusta on pidettävä strategisena sopimuksena, joka on erittäin tärkeä EU:n ja Afrikan välisten suhteiden kannalta. Siksi meidän on tänään pantava toimeen uusi pöytäkirja, joka Euroopan unionin maiden vuonna 2002 allekirjoittaman sitoumuksen mukainen ja jolla pystytään varmistamaan kestävä kalastuskäytäntö, joka myös edistää asianosaisten maiden kehitystä. Tärkeintä on nyt jatkaa jo käynnissä olleita neuvotteluja, mutta uusien alueiden pohjalta ja sellaisten valtioiden kanssa, jotka on tähän mennessä jätetty neuvottelujen ulkopuolelle. Meidän on myös tarkistettava joitakin alkuperäisen sopimuksen neuvottelujen aikaisia pyyntöjä, joissa esimerkiksi Mauritania esitti viime hetken pyynnön kalastuksen ylimääräisistä biologisista elpymisajoista touko- ja kesäkuulle syys- ja lokakuuksi jo sovitun ajan lisäksi.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0284/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin tämän ehdotuksen puolesta, koska uskon siitä olevan etua EU:lle, sillä hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita, piristää innovointia ja kannustaa parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä sosiaaliseen osallistamiseen koko EU:ssa. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti siksi, että ne kannustavat EU:n talouden elvyttämistä ja näin myös työllisyyttä ja hyvinvointia. Tämä pätee erityisesti, kun otetaan huomioon tarve selvitä talous- ja rahoituskriisistä ja suojautua tulevilta kriiseiltä. Olen samaa mieltä siitä, että vakaa ja harkittu prosessi, jossa optimoidaan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, on äärimmäisen tärkeä EU:n kansalaisten, kuluttajien ja yritysten hyvinvoinnille sekä kansallisille, alueelliselle ja paikallisille viranomaisille ja näin ollen Euroopan unionin yleiselle hyväksynnälle.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erityisen tärkeät sisämarkkinoiden eheyden edistämiseksi, innovoinnin piristämiseksi sekä parhaan mahdollisen vastineen saavuttamiseksi julkisille viranomaisille ja veronmaksajille. Nämä markkinat ovat erityisen tärkeä osa EU:n taloutta, ja niissä on valtavaa potentiaalia, mutta julkisia hankintoja koskevat säännöt ja periaatteet vaihtelevat eri jäsenvaltioissa, mikä estää yrityksiä, erityisesti pieniä yrityksiä, pääsemästä rajatylittäville hankintamarkkinoille. Samanlaisia rajoituksia liittyy myös kolmansien maiden tarjouskilpailuihin osallistumiseen. Vaikka EU on avannut markkinansa, yrityksemme kohtaavat suuria ongelmia, jos ne haluavat päästä julkisen sektorin markkinoille kolmansissa maissa. Mielestäni asiaan on kiinnitettävä kiireesti merkittävää poliittista huomiota. Komission tulisi analysoida yksityiskohtaisesti ongelmat, jotka liittyvät EU:n yritysten rajoitettuun pääsyyn muiden maiden markkinoille, ja ryhtyä asianmukaisiin toimiin sellaisia kauppakumppaneita vastaan, jotka hyödyntävät EU:n markkinoiden avoimuutta, mutta eivät avaa omia markkinoitaan EU:n yrityksille.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Julkisia hankintoja koskevat sopimukset merkitsevät tärkeitä taloudellisia mahdollisuuksia yrityksille, ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoiden edistämisen kannalta, piristävät innovointia ja kannustavat parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä sosiaaliseen osallistamiseen. Julkisten hankintojen politiikan pitäisi varmistaa, että julkiset varat käytetään mahdollisimman tehokkaasti, ja sen pitäisi pitää julkisten hankintojen markkinat avoimina, mikä edistäisi EU:n talouden elvyttämistä, työpaikkojen luomista ja hyvinvointia. Lisäksi julkisia hankintoja koskevat sopimukset ovat avainasemassa Eurooppa 2020 -strategiassa ja ovat yksi ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseen käytettävistä välineistä.

Päätöslauselmassa kehotetaan komissiota käsittelemään tasapainoista pääsyä julkisen sektorin markkinoille ja tarkistamaan julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia, jotta Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden sekä kansalaisten ja yritysten osallistuminen on mahdollista.

Siinä kehotetaan komissiota myös asettamaan etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistaminen. Yhtä tärkeä on päätöslauselmassa komissiolle esitetty kehotus arvioida ongelmia, joita yhdistetään poikkeuksellisen alhaisiin tarjouksiin, ja ehdottamaan asianmukaisia ratkaisuja.

Kaikista näistä syistä äänestän päätöslauselmaehdotuksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän mietinnön puolesta – en asettaakseni protektionistisia esteitä, vaan koska emme saa enää jäädä tilanteeseen, jossa Euroopan unioni on ainoa, joka noudattaa pelin sääntöjä. Emme voi enää jättää huomiotta sosiaalista ja taloudellista polkumyyntiä nousevan talouden maissa, erityisesti Kiinassa, joka voittaa Euroopan unionin maissa tarjouskilpailuja pohjahinnoin eikä ota huomioon sosiaalisia oikeuksia ja valtiontuke koskevaa lainsäädäntöä, kun Euroopan yritykset eivät pääse näiden maiden markkinoille. Emme voi enää olla sinisilmäisiä: yritystemme ja työpaikkojemme säilyminen on tästä kiinni. Lopuksi totean olevani iloinen siitä, että Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämät tarkistukset, jotka koskevat jäsenvaltioissa voimassa olevien työmarkkina-, sosiaali- ja ympäristönormien noudattamista julkisia hankintoja koskevien sopimusten yhteydessä, hyväksyttiin. Tämä osoittaa todellista tietoisuutta ja merkitsee myönteistä ja välttämätöntä muutosta. Komission tehtävänä on nyt arvioida vaatimus kokonaisuudessaan..

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Koska julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain miljoonia euroja, niiden taloudellinen vaikutus on selvä. Siitä syystä, vaikka EU:n lainsäädännössä on pitkä perinne julkisia hankintoja koskevista sopimuksista, emme voi koskaan mennä liian pitkälle vaatiessamme parempia ja tehokkaampia lakeja, joilla taataan menettelyjen täysi avoimuus, joilla estetään kaikenlainen ehdokkaita hyödyttävä korruptio ja ehdotusten manipulointi, joilla asetetaan yläraja ilman ehdotuspyyntöjä ja neuvotteluja tehtävien sopimusten määrälle ja arvolle ja joilla varmistetaan ehdokasyritysten asianmukainen kilpailu sisämarkkinoilla niiden alkuperämaasta riippumatta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesityksessä käsitellään tasapuolista pääsyä julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistamista. EU on hyväksynyt aiheesta useita asiakirjoja: direktiivit 2004/18/EY, 2004/17/EY, 93/13/EY ja 2007/66/EY, päätöslauselmia (Euroopan parlamentin 18. toukokuuta 2010 antama päätöslauselma), raportteja (Mario Montin Uusi sisämarkkinastrategia Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyväksi), Euroopan komission tiedonanto Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta ja Euroopan komission vihreä kirja EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta.

Jotta voimme selvitä tämänhetkisestä rahoitus- ja talouskriisistä, täydellisesti toimivat julkisten hankintojen markkinat ovat ratkaisevan tärkeät talouden elvyttämiseksi ja oikeudenmukaisen kohtelun varmistamiseksi. Ilmoitan täten äänestäneeni päätöslauselman puolesta, koska se on mielestäni paremman lainsäädännön periaatteen mukainen ja asettaa etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ja käyttöoikeussopimusten ajanmukaistamisen, mikä parantaa EU:n lainsäädäntöä merkittävästi.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämä on taas uusi yritys viedä läpi julkisten hankintojen vapauttaminen. Tämä on suunta, johon EU kulkee itsepintaisesti sekä kotona että kolmansissa maissa käyttämällä vapaakauppasopimuksia.

Tavoite on joka tapauksessa sama: estää maita suojelemasta omia yrityksiään julkisissa hankinnoissa, jotta asioista tehtäisiin helpompia valtaa pitäville suurille yrityksille, jotka myös haluavat hyödyntää kilpailua, jonka katsotaan olevan kaikki kaikessa, hallitakseen julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä.

Emme hyväksy tätä lähestymistapaa. Myönnämme kuitenkin, että alalla on tehtävä tärkeitä muutoksia.

Siksi annamme tukemme joillekin päätöslauselman näkökohdille, erityisesti sen pahoittelemiselle, että "komission sisäisen julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokoonpano ja toiminta sekä julkisten hankintojen avaamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean rooli ja toimivalta eivät ole avoimia". Tuemme myös kehotusta, että komissio ryhtyy toimiin, "jotta edellä mainitun komitean sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän kaavaillun uuden neuvoa-antavan komitean kokoonpano on tasapainoinen ja niihin kuuluu ammattiyhdistysten ja yritysmaailman, varsinkin pk-yritysten, edustajia ja ne toimivat avoimesti".

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Tämän päätöslauselman kautta parlamentin enemmistö haluaa vapauttaa julkiset hankinnat sillä verukkeella, että sääntöjä rentoutetaan ja yksinkertaistetaan ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) puolustetaan. Vaikka tämä saattaisi olla perusteltua joissakin tapauksissa, suurimmassa osassa tapauksista ei ole kysymys tästä

Todellisuudessa he haluavat estää maita suojelemasta omia yrityksiään julkisissa hankinnoissa, jotta asioista tehtäisiin helpompia valtaa pitäville suurille yrityksille, jotka haluavat hallita julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä. Tästä syystä äänestimme vastaan.

Päätöslauselmassa on kuitenkin eräs näkökohta, josta olemme samaa mieltä: sen valitettavana pitäminen, että komission sisäisen julkisia hankintoja käsittelevän neuvoa-antavan komitean kokoonpano ja toiminta sekä julkisten hankintojen avaamista käsittelevän neuvoa-antavan komitean rooli ja toimivalta eivät ole avoimia. Tuemme myös kehotusta, että komissio ryhtyy toimiin, jotta edellä mainitun komitean sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia käsittelevän kaavaillun uuden neuvoa-antavan komitean kokoonpano on tasapainoinen ja niihin kuuluu ammattiyhdistysten ja yritysmaailman, varsinkin pk-yritysten, edustajia ja ne toimivat avoimesti.

Vaikuttaa myös siltä, että kansainvälisiä julkisia hankintoja koskevien Euroopan unionin sitoumusten yhteydessä on tärkeää painottaa korruption vastaisten mekanismien vahvistamista julkisten hankintojen alalla sekä tarvetta keskittää ponnistelut avoimuuden ja oikeudenmukaisuuden varmistamiseen julkisten varojen käytössä. Lisäksi vaadimme, että Euroopan parlamentille tiedotetaan tilanteesta asianmukaisesti ja että sille annetaan saatavilla olevat tiedot kaikissa vaiheissa ja prosessin päättyessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen.(PL) Vaikka EU:n julkisten hankintojen markkinat ovat avoimet, pääsy kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoille on edelleen suurilta osin rajoitettu. Tässä tilanteessa eurooppalaisilla yrityksillä ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia kilpailla maailman muiden maiden tarjouskilpailuissa. Esimerkiksi Kiinassa viranomaiset ottivat vuonna 2009 käyttöön innovatiivisten paikallisten tuotteiden akkreditointijärjestelmän, joka rajoitti entisestään kansainvälisten yritysten pääsyä Kiinan markkinoille. Kiinan markkinat eivät kuitenkaan ole ainoat ongelmien tuottajat, sillä myös pitkälle kehittyneen talouden maissa, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kanadassa, harjoitetaan protektionistista politiikkaa.

Siksi kannatan julkisten hankintojen markkinoille pääsyn yhteydessä vaatimusta noudattaa vastavuoroisuuden periaatetta, joka sisältyy tänään hyväksyttyyn päätöslauselmaan, jota tuin laatimassani kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnossa. Toivoisin kuitenkin, että vastavuoroisuuden periaatetta koskevassa Euroopan komission tulevassa ehdotuksessa edistettäisiin erityisesti kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoiden avaamista, eikä ainoastaan rajoitettaisi kolmansien maiden yritysten pääsyä Euroopan unionin julkisten hankintojen markkinoille, mikä saattaisi vaikuttaa haitallisesti kilpailukykyyn unionin markkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erityisen tärkeät sisämarkkinoiden edistämisen ja innovoinnin piristämisen kannalta. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti siksi, että ne kannustavat EU:n talouden elvyttämistä sekä työllisyyttä ja hyvinvointia. Enemmän poliittista huomiota on kiireellisesti kiinnitettävä yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisen kilpailun turvaamiseen EU:n ja kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoilla, erityisesti kun otetaan huomioon tällä hetkellä koettavat ongelmat, jotka koskevat pääsyä julkisen sektorin markkinoille kolmansissa maissa. Mielestäni komission tulisi asettaa etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistaminen ja käsitellä palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia siten, että paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti vältetään EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön sirpaloituminen edelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Constance Le Grip (PPE) , kirjallinen. (PT) Olen iloinen siitä, että Euroopan parlamentin yhteinen päätöslauselma tasapuolisesta pääsystä julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistamisesta hyväksyttiin tänään. Olen yksi päätöslauselma allekirjoittajista. Julkisten hankintojen markkinoiden hyvä toiminta on erittäin tärkeää sisämarkkinoiden edistämisen kannalta. Siksi on tärkeää selkeyttää ja parantaa julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemistä sääntelevää oikeudellista kehystä, sillä ne kannustavat unionin talouden elvyttämistä. Mitä tulee kolmansien maiden yritysten pääsyyn Euroopan unionin julkisten hankintojen markkinoille, Euroopan unionilla on velvollisuus toimia realistisesti, käytännöllisesti ja ennen kaikkea sortumatta sinisilmäisyyteen. Tässä ei ole kyse asettumisesta markkinoidemme avaamista vastaan vaan ennemminkin täysin oikeutetusta kannasta edistää molemminpuolista pääsyä alalle, ei sulkemalla omia julkisten hankintojen markkinoita vaan varmistamalla, että Euroopan unionin ulkopuoliset kumppanimme avaavat omat markkinansa yhtäläisellä tavalla, ja tarvittaessa kehittämällä asianmukaiset mekanismit, joiden avulla voimme saavuttaa vastavuoroisuuden ja tasapainon tavoitteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) Tasapuolinen pääsy julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön tarkistaminen on ehdottoman tärkeää sisämarkkinoiden edistämiseksi unionissa ja jäsenvaltioissa ja johtaa sosiaaliseen ja taloudelliseen integraatioon EU:n tasolla. Kun tilannetta tarkastellaan talous- ja rahoituskriisin näkökulmasta, pidän välttämättömänä päätöslauselmassa esitettyä strategiaa, erityisesti kohtaa, joka koskee EU:n yhteisen ulkoisen kauppapolitiikan parempaa yhtenäistämistä. Haluan korostaa, miten tärkeää tämä lainsäädännön tarkistaminen on Euroopan unionin talouden elvyttämisen ja vakauttamisen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Tuin päätöslauselmaa, koska katson, että yhdenvertaisen kohtelun ja oikeudenmukaisen kilpailun turvaamiseen EU:n ja kolmansien maiden julkisten hankintojen markkinoilla on kiireellisesti kiinnitettävä enemmän poliittista huomiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Julkisen/julkisen sektorin kumppanuuksien kyseenalaistaminen, julkisten viranomaisten (jotka ovat yleisen edun takaajia, jos pitää muistuttaa) standardien pienentäminen, näiden samojen julkisten viranomaisten valintojen suuntautuminen kohti kilpailun lisäämistä… Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä erinomaisesta "edistyksestä", jota Euroopan komission julkisia hankintoja koskevassa vihreässä kirjassa luvataan. Sen lisäksi, että tekstissä tuetaan tällaista roskaa, siinä asetetaan kaikkien protektionististen toimien torjunta sisällön keskipisteeksi. Niin monia toimia, joita vastustan. Äänestän vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita, piristää innovointia, parantaa työllisyyttä, kasvua ja kilpailukykyä, kannustaa parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä suojella sosiaalisia oikeuksia koko EU:ssa ja jotta julkiset viranomaiset, kansalaiset ja veronmaksajat saavat parhaan mahdollisen vastineen. Julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä erityisesti, kun pyritään selviämään talous- ja rahoituskriisistä ja suojautumaan tulevilta kriiseiltä, sillä julkiset hankinnat kannustavat EU:n talouden elvyttämistä sekä työllisyyttä ja hyvinvointia EU:ssa. Siksi vakaa ja harkittu prosessi, jossa optimoidaan julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö, on äärimmäisen tärkeä EU:n kansalaisten, kuluttajien ja yritysten hyvinvoinnille sekä kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita, piristää innovointia ja kannustaa parempaan ympäristön- ja ilmastonsuojeluun sekä sosiaaliseen osallistamiseen koko EU:ssa ja jotta julkiset viranomaiset, kansalaiset ja veronmaksajat saavat parhaan mahdollisen vastineen. Näistä syistä kannatin äänestyksessä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitystä, joka koskee tasapuolista pääsyä julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa sekä julkisia hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevan lainsäädännön tarkistamista. Tässä mielessä yhdyn päätöslauselman kannattajiin, jotka kehottavat komissiota asettamaan etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistamisen ja käsittelemään palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia siten, että paremman lainsäädännön periaatteiden mukaisesti vältetään EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön sirpaloituminen edelleen.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Julkisilla hankinnoilla on erittäin tärkeä rooli sisämarkkinoiden piristämisessä, innovaation edistämisessä, kasvun vahvistamisessa sekä EU:n työllisyyden ja kilpailukyvyn tukemisessa. Tämän saavuttamiseksi hankintamarkkinoiden on kuitenkin toimittava tehokkaasti. Jotta näin tapahtuisi, on tärkeää – kuten päätöslauselman tekstissä, jota tuen, todetaan –, että kysymykseen julkisia hankintoja koskevien sopimusten tekemissääntöjen yksinkertaistamisesta ja selventämisestä löydetään vastaukset pian. Mielestäni tärkeää on myös se, että pk-yrityksille – jotka kattavat 99 prosenttia kaikista Euroopan yrityksistä ja tarjoavat yli 100 miljoonaan työpaikkaa – annetaan mahdollisimman pian paremmat mahdollisuudet saada julkisia hankintoja koskevia sopimuksia. Lisäksi kehotan niiden liiketoiminnan tukemiseksi komissiota panemaan täytäntöön vastavuoroisuuden periaatteet ja miettimään uusia tapoja parantaa eurooppalaisten yritysten pääsyä unionin ulkopuolisille julkisten hankintojen markkinoille, jotta julkisia hankintoja koskevista sopimuksista kilpaileville eurooppalaisille ja muiden maiden yrityksille voidaan varmistaa yhtäläiset ehdot.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Äänestimme lopulta tyhjää siitä syystä, että monia sellaisia PPE- ja ECR-ryhmän tarkistuksia, joita me emme voi hyväksyä, hyväksyttiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kun pyritään selviämään talous- ja rahoituskriisistä, julkiset hankinnat näyttävät kannustavan EU:n talouden elvyttämistä sekä yrittäjyyttä, työllisyyttä ja hyvinvointia Euroopassa. Tiettyjen alojen (veden, sähkön ja kaasun) vaiheittaisen vapauttamisen vuoksi tarvitsemme näillä aloilla toimivien yritysten suojelemiseksi asiakkaiden valintajärjestelmän, jolla varmistetaan, että kilpailevat yritykset valitaan tehokkaasti. Kannatan päätöslauselmaesitystä, koska avoimessa järjestelmässä on tärkeää rajoittaa EU:n julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön sirpaleisuutta, jotta voidaan saavuttaa paras mahdollinen kilpailukyky ja tehokkuus, kuten tavoitteisiimme kuuluu.

 
  
MPphoto
 
 

  Daciana Octavia Sârbu (S&D) , kirjallinen. (EN) Julkiset hankinnat tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden suunnata investointeja kansalaisten yleistä etua ajaviin hankkeisiin ja saavuttaa samalla laajempia julkisen politiikan tavoitteita. Haluan korostaa sitä, miten tärkeitä julkisia hankintoja koskevat sopimukset ovat ympäristönormien edistämiseksi rakennuksissa ja liikenteessä ja millaisia mahdollisuuksia tämä tarjoaa energiatehokkuuden parantamisen ja siten myös hiilipäästöjen, toimintakustannusten ja ilmansaasteiden vähentämisen suhteen. Kehotan jäsenvaltioita pyrkimään julkisia hankintoja koskevien sopimusten avulla saavuttamaan nämä tavoitteet, joista syntyy laajalle ulottuvia ja pitkäaikaisia sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyä etuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Hyvin toimivat hankintamarkkinat ovat erittäin tärkeät, jotta voidaan edistää sisämarkkinoita ja piristää innovointia ja investointia. Pyrittäessä selviämään talous- ja rahoituskriisistä julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeitä EU:n talouden vahvistamisen ja työpaikkojen luomisen kannalta. Euroopan unioni vastustaa protektionististen toimien toteuttamista ja pyrkii tasapuoliseen pääsyyn julkisen sektorin markkinoille EU:ssa ja kolmansissa maissa. EU uskoo tällä alalla vahvasti vastavuoroisuuden, yhteisen hyödyn ja suhteellisuuden periaatteeseen.

Tämän vuoksi kannatan sitä, että Euroopan unionin yhtenäistäisi pikaisesti paremmin yhteistä kauppapolitiikkaa ja käytäntöjä jäsenvaltioissa, joissa hyväksytään poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia yrityksiltä, joiden kotimaat eivät ole liittyneet julkisia hankintoja koskevaan sopimukseen (GPA-sopimukseen), mikä saattaa EU:n jäsenvaltioista peräisin olevat yritykset epäedulliseen asemaan.

Toistan siksi parlamentin kehotuksen asettaa etusijalle julkisia hankintoja koskevien sääntöjen ajanmukaistamisen siten, että vältetään lainsäädännön sirpaloituminen ja kannustetaan yrityksiä valitsemaan tämä vaihtoehto.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernadette Vergnaud (S&D), kirjallinen. (FR) Tämä äänestys on tärkeä, koska komission on ryhdyttävä tarvittaviin toimiin, joilla voidaan estää epäoikeudenmukainen kilpailu ja korjata vastavuoroisuuden puute kolmansien maiden kanssa julkisten hankintasopimusten tekemisessä. Tässä ei ole kyse protektionististen esteiden asettamisesta, mutta unioni ei voi enää olla ainoa, joka noudattaa sääntöjä. Emme voi tosiaankaan enää jättää huomiotta sosiaalista ja taloudellista polkumyyntiä nousevan talouden maiden yrityksissä, jotka voittavat Euroopan unionin maissa tarjouskilpailuja noudattamatta sosiaalisia oikeuksia ja valtiontukea koskevaa lainsäädäntöä, kun samanaikaisesti näiden maiden markkinat ovat suljettuja eurooppalaisilta yrityksiltä. Emme saa kuitenkaan unohtaa, että suuret teollisuusmaat eivät myöskään noudata sääntöjä kansainvälisten sopimusten alekirjoittamisesta huolimatta.

Vaikuttaa siltä, että komissio on vuosien toimettomuuden jälkeen päättänyt toimia, ja sitä tarvitaan: yritystemme ja työpaikkojemme säilyminen riippuu siitä. Lopuksi totean suhtautuvani myönteisesti sellaisten Euroopan parlamentin sosialistien ja demokraattien ryhmän esittämien tarkistusten hyväksymiseen, jotka koskevat jäsenvaltioissa voimassa olevien työelämän, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien noudattamista julkisten hankintojen yhteydessä. Komission tehtävänä on nyt arvioida tämä vaatimus.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0297/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän yhteisen päätöslauselmaesityksen puolesta. Haluan korostaa toimenpiteitä, joita pidän tarpeellisina: kaikkien EU:n kalatalouden talousarvion mahdollisuuksien ja rahoitusmarginaalien hyödyntäminen, jotta voidaan rahoittaa kalatalousalan hätätukitoimenpiteitä ja auttaa siten alaa selviytymään öljyn hinnannousun aiheuttamista vaikeuksista; ennen kaikkea pienimuotoiselle rannikkokalastukselle ja perinteiselle kalastukselle myönnettävä Euroopan kalatalousrahaston jatkuva tuki, jonka avulla parannetaan kalastusvälineiden valikoivuutta ja uusitaan moottoreita turvallisuussyistä ja ympäristön tai polttoainetalouden suojelemiseksi; komission laatima keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma, jonka tavoitteena on parantaa polttoainetehokkuutta kalatalousalalla (vesiviljely mukaan lukien); sekä kehotus, että komissio esittää toimintasuunnitelman rannikkoalueille ja saarille, joilla harjoitetaan aktiivisesti kalastusta, jotta polttoainetehokkuutta parannettaisiin kalatalous- ja vesiviljelyalalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut kalatalousalan taloudelliseen kannattavuuteen, ja eurooppalaiset kalastajat ovat vaikeassa tilanteessa. Lisäksi Euroopan unioni on erittäin riippuvainen tuonnista kolmansista maista (60 prosenttia), minkä vuoksi tuottajilla on hyvin vähän tai ei lainkaan vaikutusvaltaa kalastustuotteiden hintatasoon. Olen yhtä mieltä siitä, että vähämerkityksisen tuen ylärajaa tulisi nostaa 30 000 eurosta 60 000 euroon yritystä kohti kolmen vuoden siirtymäkauden aikana. Samalla on varmistettava, ettei heikennetä ympäristön ja yhteiskunnallista kestävyyttä ja ettei jäsenvaltioiden välinen kilpailu vääristy.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Haluan osoittaa suurta myötätuntoa eurooppalaisille kalastajille, joiden palkkoihin on vaikuttanut suoraan öljyn hinnannousu, joka on pahentanut huomattavasti taloudellista haavoittuvuutta, joka liittyy alan toiminnan epäsäännölliseen luonteeseen. Mielestäni on olennaista ottaa käyttöön mekanismeja, joilla edistetään tuotantovaiheessa maksettavien hintojen kasvattamista samalla, kun lopullisessa kulutusvaiheessa maksettavat hinnat pidetään mahdollisimman pieninä. Sen vuoksi äänestän Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) esittämän päätöslauselman puolesta, jossa korostetaan asianmukaisesti mainitsemiani seikkoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Vaikka ei ole hyvä ajatus tukea fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta, kalastajat ympäri Eurooppaa kärsivät talouden taantuman vuoksi ja toisin kuin muiden liikennemuotojen yhteydessä heillä ei ole todellista vaihtoehtoa fossiilisten polttoaineiden käytölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen. (RO) Energia muodostaa huomattavan osan kalastusalan toimintakustannuksista, ja polttoaineiden viimeaikainen hinnannousu on huonontanut kalastusalan tilannetta, mikä on vaikuttanut välittömästi alan tuotantokustannuksiin. Näiden seikkojen perusteella katson, että Euroopan komission on harkittava tarvittavia keinoja, joilla laaditaan nopeasti ja otetaan käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla helpotetaan monien eurooppalaisten kalastajien vaikeaa taloudellista tilannetta. Lisäksi sen on otettava huomioon taloudelliset vaikeudet, joita kohtaavat monet valtiot, joilla on suuria kalastuslaivastoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Komission on ryhdyttävä kiireellisiin toimenpiteisiin korjatakseen vaikean taloudellisen tilanteen, jossa monet eurooppalaiset kalastajat ovat öljyn hinnannousun jälkeen. Tämä koskee erityisesti vähämerkityksisen tuen raja-arvon nostamista 30 000 eurosta 60 000 euroon tukea saavaa yritystä kohti kolmen vuoden ajanjakson aikana. Tämän korvauksen lisäksi meidän on luotava pitkän aikavälin strategia, jolla autetaan kalastajia ja myös muiden alojen ammattilaisia, joihin kuuluvat maanviljelijät ja maanteiden rahdinkuljettajat, vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Siksi komission on tarjottava kannustimia uuteen tekniikkaan sijoittamiseksi sekä Euroopan että kansallisella tasolla, jotta parannetaan meri-, maantie- ja lentoliikenteen energiatehokkuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin öljyn hinnannousun aiheuttamaa Euroopan kalastusalan kriisiä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska hinnannousu on vaikuttanut kalastusalan taloudelliseen kannattavuuteen ja sillä on ollut suoria vaikutuksia kalastajien tuloihin. Väliaikaisia hätätoimenpiteitä tarvitaan, jotta autetaan eurooppalaisia kalastajia selviytymään vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Komission tulisi kuitenkin myös laatia keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa polttoainetehokkuutta kalatalousalalla vesiviljely mukaan luettuna.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kalastus on tärkeää taloudellista toimintaa monissa Euroopan maissa, etenkin merenkulkuvaltioissa kuten omassa maassani. Parlamentin tulisi siis ottaa erityisesti huomioon olosuhteet, jotka vaikuttavat ammattikalastajiin.

Polttoaineen – välttämätön kustannus kalastusalan toimijoille – nouseva hinta on vaikuttanut valtavasti kalastajien tuloihin. Rajun talous- ja rahoituskriisin aikana, jolloin ei ole paljon tukea käytettävissä yritysten ja työpaikkojen säilyttämiseksi, pidän myönteisenä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) kollegoideni tässä päätöslauselmassa esittämää ehdotusta tukea EU:n kalastajia nostamalla vähämerkityksisen tuen ylärajan 30 000 eurosta 60 000 euroon yritystä kohti kolmen vuoden aikana. Sen avulla kalastusteollisuus voi selviytyä kasvaneista toimintakustannuksista, jotka ovat yhteydessä öljyn hintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentin yhteisessä päätöslauselmaesityksessä käsitellään jatkuvasti nousevan öljyn hinnan aiheuttamaa kriisiä Euroopan kalastusalalla. Hinnannousu vaikuttaa merkittävästi alan toimintakustannuksiin. Se tuntuu ennen kaikkea pienissä ja keskisuurissa yrityksissä (pk-yrityksissä), – jotka ovat usein perheyrityksiä – joiden työntekijät alkavat käsittää, että heidän työpaikkansa ovat uhattuina. Sen vuoksi pidän mietinnön hyväksymistä myönteisenä ja toivon, että jäsenvaltiot voivat kasvattaa pian kalastajille myönnettävää tukea. Toivon myös, että Euroopan unioni lisää Euroopan kalatalousrahaston kautta myönnettäviä avustuksia, jotka on tarkoitettu alusten ja välineistön parantamiseen ja nykyaikaistamiseen, sekä perustaa rahaston, jonka puoleen pk-yritykset voivat kääntyä, jos ne joutuvat vaikeuksiin. Pienimuotoiselle kalastukselle myönnettävä tuki on erityisen tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) On hyvä, että parlamentti hyväksyi tämän päätöslauselman. Öljyn merkittävä hinnannousu on pahentanut huomattavasti kalastusalaa ja sen taloudellista kannattavuutta koettelevaa kriisiä. Se on myös vähentänyt huomattavasti alalla työskentelevien jo ennestään pieniä tuloja.

Tällä hetkellä liikevaihdon dynamiikka ei anna tuotantokustannusten, joihin myös öljy kuuluu, muutosten vaikuttaa kalan hintaan. Tähän vaikuttaa nykyinen tuontipolitiikka muiden tekijöiden lisäksi.

Ensimyyntihintojen keskiarvo on useimmiten polkenut paikallaan tai pienentynyt usean vuoden ajan, eikä se ole johtanut loppukäyttäjien maksaman tuoreen kalan hinnan laskuun.

Nykyinen kalastustuotteiden yhteinen markkinajärjestely (YMJ) ei ole onnistunut vaikuttamaan riittävästi, jotta ensimyyntihinnat olisivat parantuneet tai lisäarvo olisi jakautunut paremmin alan koko arvoketjussa.

Useiden yritysten taloudellinen tilanne on huonontunut viime vuosina, ja se on jopa johtanut monen yrityksen toiminnan lopettamiseen. Todellisena vaarana on, että tuhannet kalastusyritykset lopettavat toimintansa ja tuhansia työpaikkoja menetetään öljyn hinnannousun vuoksi.

Pienimuotoinen rannikkokalastus on erityisen heikossa asemassa.

Nämä toimenpiteet on pantava täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Kalastusala kuuluu aloihin, joihin öljyn hinnannousu vaikuttaa eniten, koska polttoaine muodostaa huomattavan osan, noin 30–50 prosenttia, kalastajien toimintakustannuksista. Tuen täysin kaikkia toimenpiteitä, joita voidaan panna täytäntöön kalastajien ja etenkin rannikoilla ja saarilla pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien auttamiseksi tässä yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Estelle Grelier (S&D), kirjallinen. (FR) Öljyn hinnannousun aiheuttamaa Euroopan kalastusalan kriisiä koskevan parlamentin päätöslauselman hyväksyminen antaa minulle tilaisuuden muistuttaa, että meidän on autettava kiireellisesti kalastajia. Kun työntekijöiden rekrytoiminen käy entistä vaikeammaksi ja menetelmät, joita kalastajien on otettava käyttöön, muuttuvat jatkuvasti entistä rajoittavammiksi, polttoaineen hinnannousu vaikeuttaa olosuhteita yhä enemmän tällä kriisin koettelemalla alalla. Öljyn huomattava hinnannousu vaikuttaa suuresti kalastajien toimintakustannuksiin, minkä vuoksi heidän tulonsa pienenivät vuosina 2008–2010. Erityisenä velvollisuutenani satamakaupungin edustajana on vaatia, että komissio valtuuttaa vähämerkityksisen tuen ylärajan nostamisen. Toimenpide helpottaisi kalastajien paineita ja auttaisi siten heitä saamaan kunnollisen toimeentulon työstään ilman, että estetään kalakantojen elvyttämistä. Yhteisen kalastuspolitiikan tulevalle uudistukselle on saatava kalastajien tuki. Hyvään alkuun päästään näyttämällä tänään, että Euroopan unioni tietää heidän tarpeistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin asiakirjan puolesta, sillä viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut kalastusalan taloudelliseen kannattavuuteen ja saanut monet kalastajat murehtimaan, miten he kattavat lisäkustannukset, koska öljyn hinnannousu vaikuttaa välittömästi kalastajien tuloihin. Meidän on hyödynnettävä EU:n kalatalouden talousarvion mahdollisuuksia ja rahoitusmarginaaleja, jotta voidaan rahoittaa kalatalousalan hätätukitoimenpiteitä ja auttaa siten alaa selviytymään öljyn hinnannousun aiheuttamista vaikeuksista siihen asti, kunnes muunlaisia toimenpiteitä pannaan täytäntöön. Euroopan kalatalousrahastosta olisi myönnettävä edelleen tukea ennen kaikkea pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittaville ja perinteisille kalastajille, jotta kalastusvälineiden valikoivuutta parannetaan ja moottoreita uusitaan turvallisuussyistä ja ympäristön tai polttoainetalouden suojelemiseksi. Mielestäni komission on esitettävä kiireellisesti sekä Euroopan että kansallisella tasolla investointeja uuteen tekniikkaan, jotta parannetaan kalastusalusten energiatehokkuutta ja vähennetään kalastajien riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen.(PL) Päätöslauselmalla ilmaistaan parlamentin olevan huolissaan kalastusalan tilasta, kalastusyritysten taloudellisesta tilanteesta ja kalan markkinahinnasta. Kyse on tärkeästä alasta, ja kala on tärkeä osa ruokavaliotamme. Mielestäni ratkaisevan tärkeä on yhteisen päätöslauselmaesityksen kappale 3, jossa esitetään kalastajille myönnettävän tuen lisäämistä. Kyse on päätöslauselmasta, jossa tarjotaan enemmän etuja kuin alalle ehdotetuissa uusissa takeissa. Toivon, että komissio ja neuvosto ottavat päätöslauselman tarkasti huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin päätöslauselmaa vastaan, koska mielestäni EU:n ei pidä lisätä Euroopan kalastusalalle tai muillekaan aloille myönnettävää tukea öljyn hinnannousun vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut kalastusalan taloudelliseen kannattavuuteen ja saanut monet kalastajat murehtimaan, miten he kattavat sen aiheuttamat lisäkustannukset. Ei pidä unohtaa, että öljyn hinnannousu vaikuttaa suoraan kalastajien tuloihin. Kalastusteollisuudessa työskentelevien tulot ja palkat ovat epävarmoja useiden tekijöiden vuoksi, joihin kuuluvat kalastuksen epäsäännöllisyys, markkinoinnissa käytetyt toimenpiteet ja tapa asettaa ensimyyntihinnat. Tämä tarkoittaa, että tiettyjä kansallisten ja EU:n julkisen tuen muotoja on säilytettävä. Rahoitus- ja talouskriisi vaikuttaa lisäksi erityisesti teollisuudenaloihin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja vaarantaa toiminnan ja työllisyyden raaka-ainetuotannon ja jalostuksen aloilla. Meidän on nyt pantava täytäntöön väliaikaisia hätätoimenpiteitä kuten aiemminkin, jotta selviydytään vaikeuksista, joita kalastusala kohtaa öljyn hinnannousun vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin päätöslauselman puolesta ja kaikkia esitettyjä tarkistuksia vastaan. Kalastusalalla on pantava täytäntöön uusia tukitoimenpiteitä ja pidettävä mielessä kahden seuraavan tekijän yhdistelmä: toisaalta öljyn korkea hinta, toisaalta kalan pieni ensimyyntihinta. Kalastus on tärkeä talouden ala Euroopan unionin kannalta, ja sitä on tuettava aikana, jolloin öljybarrelin hinta on keskimäärin 80–100 Yhdysvaltain dollaria.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Vallitseva maailmanlaajuinen talouskriisi, jota Maghreb-maiden ja Lähi-idän poliittiset kriisit ovat pahentaneet, on nostanut öljyn hintaa, ja barrelin hinta on yli sata Yhdysvaltain dollaria. Arabimaita vavisuttelevan poliittisen epävakauden vuoksi luku voi vielä nousta roimasti.

Kalastusalan energialasku on huomattavin toimintakustannus alalla, ja toisin kuin muissa toiminnoissa ala ei voi kattaa lisäkustannuksia lisäämällä tuotantoa, koska sille on asetettu ylärajat kiintiöiden ja suurimman sallitun saaliin (TAC) avulla.

Vaikka on olemassa eri mielipiteitä, miten alaa tulisi hallinnoida, yhdestä asiasta ollaan samaa mieltä, ja sitä on tärkeää korostaa: kalastus on erittäin tärkeää Euroopan väestön elintarvikehuollon kannalta, ja se tarjoaa työpaikkoja suurimmassa osassa EU:n rannikkoyhteisöjä, joissa ei ole muita töitä.

Kalastuksen jatkumisen varmistamiseksi ja alan toimitusten vähenemisen ja työttömyyden lisääntymisen estämiseksi EU:n on nostettava de minimis -tukea koskevassa asetuksessa esitetty yläraja lähemmäs 60 000:tta euroa sekä pantava täytäntöön muita toimenpiteitä, joilla voidaan lieventää viimeaikaista öljyn hinnannousua.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kalastuksen kustannukset riippuvat paljon öljyn hinnasta. Tästä syystä, ja koska viimeaikainen öljyn hinnannousu on vaikuttanut alan taloudelliseen kannattavuuteen, on välttämättä pantava täytäntöön hätätoimenpiteitä, joiden avulla eurooppalaiset kalastajat selviävät vaikeasta taloudellisesta tilanteestaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. (ES) Kalastuksen todellinen ongelma on nykyään se, että 70 prosenttia Euroopan kalakannoista on liikakalastettuja, koska kalastuslaivastomme on selvästi liian suuri. Julkisten varojen käyttäminen laivaston ylläpitämiseen olisi väärin ja vastuutonta. Yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen yhteydessä on tärkeämpää kuin koskaan muuttaa Euroopan kalastuslaivaston rakennetta, jottei käytettäisi aluksia, jotka kuluttavat suuria määriä polttoainetta ja joiden hiilidioksidipäästöt ovat suuria, eikä myöskään käytettäisi kalastusvälineitä ja menetelmiä, jotka tuhoavat selvästi ympäristöä. Näin voimme edistyä pyrkimyksissä saavuttaa malli, joka on nykyistä vähemmän riippuvainen energiasta, tuhoaa vähemmän ympäristöä ja on kestävämpi ympäristön kuten myös yhteiskunnan ja talouden kannalta.

Rahan antaminen kalastusalalle öljyn hinnannousun kompensoimiseksi on vain entistä suurempi kannustin kalastajille käyttää paljon polttoainetta kuluttavia aluksia erityisesti aikana, jolloin polttoaineiden hinnannousu ei ole väliaikaista vaan selvästi rakenteellista.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Teollisuuteen ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin vaikuttavan syvän talous- ja rahoituskriisin vuoksi öljybarrelin hinta on noussut, ja öljyn hinta on edelleen epävakaa arabimaiden poliittisen epävakauden riskin takia. Kriisi on vaikuttanut syvästi myös Euroopan kalastukseen, koska 60 prosenttia kalastamme tuodaan kolmansista maista. Tuen päätöslauselmaa, koska mielestäni on tärkeää parantaa energian toimitusvarmuutta tiedottamalla markkinoille paremmin ja parantamalla kuluttajille annettavia takeita öljyvarojen tilasta. Mielestäni on myös pantava täytäntöön yhteinen toimintasuunnitelma, jolla tuetaan rannikkoalueita, joilla on kalastusalaan liittyvää toimintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Halusin äänestää päätöslauselman puolesta, jossa kehotetaan komissiota ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin kalastusalan tukemiseksi. Öljyn hinnannousu aiheuttaa todellisen kriisin alalla. Kriisi oli aluksi syklinen, mutta se on nyt muuttunut rakenteelliseksi kriisiksi ja uhkaa alan taloudellista kannattavuutta. Toimintakustannukset ovat nousseet nopeasti ja vaikuttavat huomattavasti kalastajien tuloihin siinä määrin, että ne vaikuttavat myös koko tuotannonalaan ja kaikkiin rannikkoalueisiin. Tästä syystä olen tyytyväinen, että parlamentti kehottaa lisäämään joustavuutta vähämerkityksisen tuen järjestelmässä. Vaikeasta budjettitilanteesta huolimatta kalastajat eivät ymmärtäisi, jos EU ei onnistuisi käsittelemään heidän huoliaan. Päätöslauselmassa kehotetaan lisäksi kiinnittämään erityistä huomiota pienimuotoiseen rannikkokalastukseen ja asianomaisiin alueisiin. Mielestäni tämä on välttämätöntä, sillä vaikka kasvavat energialaskut vaikuttavat koko kalastusalaan, ne vaikuttavat enemmän perinteiseen kalastukseen kuin teolliseen kalastukseen. Katson, että poikkeuksellisissa tilanteissa vaaditaan poikkeuksellisia toimenpiteitä. Sen vuoksi olen valppaana ehdotusten varalta, joita komissio esittää kalastajien rauhoittamiseksi ja tukemiseksi.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0286/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän parlamentin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska siinä ilmaistaan tyytymättömyys komissioon, sillä vuoteen 2009 mennessä ainoastaan 75 prosenttia 21 miljardin euron suuruisesta taloudellisesta avusta oli täysin saatavilla ainoastaan 50 000 pienelle ja keskisuurelle yritykselle (pk-yritykselle). Liiallinen hallinnollinen byrokratia on esteenä suurimmalle osalle pk-yrityksiä, ja se on poistettava. Yksinkertaistamisen lisäksi tarvitaan myös parannettua järjestelmää, jonka kautta yritykset saavat tätä rahoitusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Komissio kiinnittää paljon huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin): EU:n talousrakenteen muodostavat 23 miljoonaa pk-yritystä ovat innovaation ja luovuuden lähde, ja niiden avulla Eurooppa erottuu edelleen maailman markkinoilla. Vähitellen byrokratia ja lainsäädäntö – jotka ovat viime aikoihin asti lopettaneet alkuunsa pienten innovatiivisten yritysten kehityksen – on poistettu ja nuoret alkavat nähdä pilkahduksen vakaasta tulevaisuudesta, joka on toivottavasti täynnä mahdollisuuksia. Yrittäjyys, koulutus, joustavuus, järkevä sääntely ja luoton saanti ovat eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen avainsanoja, ja ne ovat puitteet, jotka määrittelevät EU:n pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa nuorille kohdennetun tuen ja nuorten koulutuksen keinoin.

Nyt kun monet aloitteet on määritelty, jäsenvaltioiden ja koko Euroopan unionin velvollisuutena on panna ne täytäntöön täysimääräisesti tarjoamalla pk-yrityksille entistä enemmän vapauksia toimia, antamalla niiden osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin, hyväksymällä tulevaisuudessa yhtenäisen eurooppapatentin ja panemalla nopeasti täytäntöön direktiivin maksuviivästyksistä. On muistettava, että investoinnit ovat tarpeellisia, jotta tähän mennessä toteutettuja toimia ei tuhota, koska vain investoinnit voivat vaikuttaa mekanismin moitteettomaan toimintaan ja Euroopan kilpailukykyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen perustana on poliittisia pilareita kuten rahoituksen saatavuus sekä pääsy sisämarkkinoille, kansainvälisille markkinoille ja julkisiin hankintoihin. Edistyminen konkreettisissa toimissa pk-yritysten toimintaympäristön parantamiseksi vaihtelee jäsenvaltioittain ja on usein hyvin vähäistä huolimatta kyseisessä asiakirjassa esitetyistä poliittisista sitoumuksista. Euroopan unionissa 23 miljoonalla pk-yrityksellä, joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Pk-yritykset kohtaavat huomattavia ongelmia toimintansa laajentamisessa, innovointivalmiuksiensa parantamisessa ja markkinoille pääsyssä.

Sen vuoksi kehotan jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä ehdotuksen yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, jonka avulla pk-yritykset voisivat käydä kauppaa kaikkialla EU:ssa ja joka samalla vähentäisi kustannuksia ja lisäisi kasvua tällä alalla, edistäisi hallinnollisen taakan vähentämistä 25 prosentilla ja virkistäisi liiketoimintaa. Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. EU:ssa on 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritystä), joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Niillä on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa, ne ovat suuri innovaatioiden lähde, olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä ja edistävät osaltaan Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista. Vuonna 2008 hyväksytty eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite oli merkittävä poliittinen toimi, jonka tavoitteena oli parantaa pk-yritysten toimintaympäristöä, varmistaa parempi ja yksinkertaisempi sääntely sekä yksinkertaistaa pääsyä markkinoille. Pk-yritykset kohtaavat edelleen huomattavia ongelmia toimintansa laajentamisessa ja innovointivalmiuksiensa lisäämisessä, ja niiden on vaikea päästä markkinoille rahoituksen saamiseen liittyvien vaikeuksien ja hallinnollisten esteiden vuoksi, joita olisi edelleen vähennettävä. Jäsenvaltioiden pitäisi toteuttaa kiireellisesti kaikki Small Business Act -aloitteen säännökset selvän ja yhtenäisen toimintaympäristön luomiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Regina Bastos (PPE), kirjallinen. (PT) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukeva Small Business Act (SBA) -aloite on strateginen kehys, jolla hyödynnetään paremmin EU:n pk-yritysten kasvun ja innovaation potentiaalia. EU:ssa on noin 23 miljoonaa pk-yritystä, joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Niillä on myös merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa.

Päätöslauselmassa, jonka puolesta äänestin, tunnustetaan, että monia SBA-aloitteessa esitettyjä aloitteita on käynnistetty. Paljon voidaan vielä kuitenkin tehdä Euroopan pk-yritysten auttamiseksi. Erityisesti seuraaviin toimiin on ryhdyttävä: jäsenvaltioiden on pantava maksuviivästysdirektiivi ripeästi täytäntöön; on tehostettava komission mekanismeja, joilla jäsenvaltioita kannustetaan panemaan täytäntöön SBA-aloitteen periaatteet; jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viipymättä viimeinen jäljellä oleva ehdotus yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä; komission ja jäsenvaltioiden on sovellettava pk-yritystestiä säännönmukaisesti osana vaikutustenarviointia; pk-yritysten byrokraattista ja hallinnollista taakkaa on vähennettävä pikaisesti sekä Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmasta on tehtävä pysyvä ja sille on annettava riittävästi määrärahoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Äänestin päätöslauselmaesityksen puolesta, koska pidän myönteisenä sisämarkkinoiden toimenpidepakettia koskevaa aloitetta ja erityisesti lainsäädännöllisiä toimia, joiden avulla pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) voivat hyödyntää kaikkia sisämarkkinoiden tarjoamia etuja, joihin kuuluvat unionin säännöt riskipääomarahastoista, tarkistetut alv-säännöt ja kirjanpitodirektiivien yksinkertaistaminen. Samalla mielestäni olisi tehostettava pk-yritysten ja hankintaviranomaisten välistä vuoropuhelua, jotta pk-yritysten olisi helpompi osallistua julkisiin hankintamenettelyihin. Mielestäni olisi sopivaa tutkia näissä olosuhteissa mahdollisuuksia avustaa pk-yrityksiä kumppanuuksien ja ryhmittymien muodostamisessa ja osallistumisessa yhdessä julkisiin sopimuksiin. Komission olisi laadittava vaikutustenarviointi ja tarkasteltava mahdollisuutta nostaa unionin julkisia hankintoja koskevia raja-arvoja, jotta pk-yritykset voivat osallistua sopimuksiin, joita muuten koskisivat erityisvaatimukset ja jotka siten olisivat niiden ulottumattomissa.

Haluan myös kehottaa komissiota tutkimaan, kuinka voitaisiin parantaa kaikkien julkisia hankintoja koskevien ilmoitusten julkaisemista Euroopassa ja poistaa hallinnolliset rasitteet, jotka estävät eurooppalaisia yrityksiä osallistumasta rajatylittäviin julkisiin hankintoihin. Jäsenvaltioiden tehtävänä olisi siten soveltaa järjestelmällisemmin eurooppalaisia käytännesääntöjä, joilla parannetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada julkisia hankintasopimuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen laatimiseen ja kehittämiseen. Aloite tarjoaa mielestäni oikea-aikaisia ratkaisuja pk-yritysten kohtaamiin tärkeimpiin esteisiin, jotka koskevat niiden toiminnan laajentamista ja niiden perustamista. Monet kyseisistä esteistä johtuvat liiallisesta byrokratisoitumisesta ja vaikeuksista saada rahoitusta. SBA-aloitteessa kehotetaan jäsenvaltioita parantamaan pk-yritysten toimintaympäristöä, joten sen periaatteet pitäisi hyväksyä ja panna täytäntöön asianmukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen. (EN) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukeva Small Business Act -aloite on yksi ennakoivimmista aloitteista kolmen viime vuoden aikana, ja on tärkeää, että EU keskittyy edelleen pk-yrityksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkastelua koskevan parlamentin päätöslauselman puolesta, koska on yhä merkittäviä lisätoimia, joihin on ryhdyttävä EU:n pk-yritysten asianmukaisen toiminnan edistämiseksi.

Taloudelliselta kannalta pk-yritykset ovat niin sanotusti EU:n selkäranka. Jopa 99 prosenttia Euroopan yrityksistä on pk-yrityksiä, ja ne tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Euroopan unioni kannustaa niiden kehittämistä. Pk-yritykset kohtaavat kuitenkin kansallisella tasolla jatkuvasti vaikeuksia saada rahoitusta tai selviytyä hallinnollisista tehtävistä, jotka usein ylittävät EU:n direktiivien mukaiset vaatimukset. Sen vuoksi äänestin sen puolesta, että jäsenvaltiot lisäävät toimiaan pannakseen SBA-aloitteessa esitetyt periaatteet asianmukaisesti täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen. (FR) Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat olennaisia Euroopan talouden dynaamisuuden kannalta. EU:ssa on 23 miljoonaa pk-yritystä. Ne työllistävät alle 250 ihmistä eikä niiden liikevaihto ylitä 50 miljoonaa euroa. Niiden osuus eurooppalaisista yrityksistä on 99 prosenttia ja ne työllistävät lähes 70 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. Vaikean toipumisen ja lisääntyneen kansainvälisen taloudellisen kilpailun aikana olisi suotavaa laatia EU:n strategia. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen tavoitteena on lisätä yrittäjyyttä Euroopassa ja auttaa yrityksiä kasvamaan. Sen vuoksi meidän on ehdottomasti vähennettävä hallinnollisia muodollisuuksia ja otettava käyttöön uudenaikainen hallinto, joka on mukautettu pk-yritysten tarpeisiin. Siksi komission on perustettava yritysten perustamista varten tarkoitettu yhtenäinen järjestelmä. Olisi myös hyödyllistä ottaa käyttöön pk-yritystesti, jolla arvioidaan kaiken uuden lainsäädännön vaikutuksia pk-yrityksiin ja tarkistetaan, ettei lainsäädäntö tukahduta pk-yritysten kasvupotentiaalia.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Olen tyytyväinen, että Euroopan parlamentin päätöslauselma eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelusta hyväksyttiin. Sillä mukautetaan pk-yrityksille tarkoitettuja EU:n tukitoimenpiteitä uuteen tilanteeseen, joka syntyi vuoden 2008 talouskriisin jälkeen, ja sillä varmistetaan, että pk-yritykset pystyvät saavuttamaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet. Pk-yritykset kärsivät ensimmäisinä muutaman viime vuoden ajan vallinneesta rahoitus- ja pankkialan kriisistä, joka vähensi niiden saamaa rahoitusta ja pääsyä markkinoille. Small Business Act -aloitteen uudessa versiossa on sen vuoksi annettava enemmän tukea pk-yritysten innovoinnille monipuolistamalla rahoitusvälineitä ja vähentämällä mahdollisimman paljon pk-yritysten hallinnollista taakkaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Pelkästään pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus on 99 prosenttia kaikista yrityksistä, ja ne tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa Euroopan unionissa. Siksi niiden rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa on ratkaiseva.

Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act (SBA) -aloite perustuu keskeisille pilareille, joihin kuuluvat rahoituksen saatavuus, markkinoille pääsy ja parempi sääntely. Pk-yritykset joutuvat kuitenkin eittämättä ponnistelemaan monien ongelmien kanssa, jotka liittyvät niiden vaikeuksiin laajentaa toimintaansa, päästä markkinoille tai lukuisiin vaikeuksiin saada rahoitusta.

Näin ollen suhtaudun myönteisesti komission uudelleentarkastelun johtopäätöksiin, ja olen tyytyväinen, että uusien ehdotusten tavoitteena on parantaa rahoituksen saatavuutta ja pääsyä markkinoille sekä edistää byrokratian vähentämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Euroopan parlamentin päätöslauselmaesitys koskee eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkastelua. SBA-aloiteessa on poliittisia periaatteita, joiden tavoitteena on tukea pk-yrityksiä saamaan rahoitusta ja pääsemään markkinoille sekä parantaa lainsäädäntöä. Pk-yritysten taloudellinen, rahoituksellinen ja yhteiskunnallinen rooli Euroopan unionissa on kiistaton. EU:ssa on noin 23 miljoonaa pk-yritystä, joiden osuus kaikista yrityksistä on 99 prosenttia ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa. Nykyinen rahoituskriisi on vaikuttanut kielteisesti kyseisiin yrityksiin. Sen vuoksi on tarkasteltava uudelleen nykyistä lainsäädäntöä, jotta helpotetaan rahoituksen saamista, vähennetään hallinnollisia kustannuksia ja kaikenlaista byrokratiaa, kannustetaan säästämään energiaa, sillä tällä hetkellä vain 24 prosenttia yrityksistä tunnustaa sen merkityksen. Tarkoituksena on myös parantaa yritysten tekniikoita ekoinnovoinnin kautta, edistää taitojen, koulutuksen ja ammattikoulutuksen tason parantamista sekä edistää kansainvälistymistä ja hyvää hallintotapaa. Siksi olen tyytyväinen, että tämä päätöslauselma hyväksyttiin, ja toivon, että kaikki pk-yritykset hyötyvät näistä toimenpiteistä ja vaurastuvat, koska kaikki eurooppalaiset hyötyisivät siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Meillä on käsiteltävänä jälleen yksi päätöslauselma, joka on täynnä ristiriitaisuuksia. Toisaalta siinä pidetään myönteisenä, että komissio on nimittänyt uuden pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) edustajan, ja kannatetaan tämän valtuuksia seurata jäsenvaltioiden edistymistä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen toteuttamisessa ja edistää pk-yritysten etuja kaikkialla komissiossa sekä varmistaa erityisesti, että pienet ensin -periaatetta sovelletaan tosiasiallisesti. Päätöslauselmassa esitetään myönteinen kehotus vaatimalla jäsenvaltioita nimittämään kansallisia pk-yritysedustajia koordinoimaan pk-yrityksiin liittyvää politiikkaa ja valvomaan SBA-aloitteen toteutumista eri hallinnoissa.

Myös meidän mielestämme on myönteistä, että siinä korostetaan, että hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys on, ja siksi siinä kehotetaan tekemään ero mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä.

Toisaalta päätöslauselmassa ei kuitenkaan käsitellä – tai ei käsitellä riittävästi – monia suoria ja epäsuoria rajoituksia, jotka rasittavat jatkuvasti pk-yrityksiä ja joista monet ovat aiheutuneet EU:n tasolla vallitsevasta politiikasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Toisaalta päätöslauselmassa pannaan "ilahtuneena merkille, että komissio on nimittänyt uuden [pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten)] edustajan" ja kannatetaan "tämän valtuuksia seurata jäsenvaltioiden edistymistä [Small Business Act (SBA)] -aloitteen toteuttamisessa ja edistää pk-yritysten etuja kaikkialla komissiossa sekä varmistaa erityisesti, että 'pienet ensin -periaatetta' tosiasiallisesti sovelletaan," sekä kehotetaan "jäsenvaltioita nimittämään kansallisia pk-yritysedustajia koordinoimaan pk-yrityksiin liittyvää politiikkaa ja valvomaan SBA-aloitteen toteutumista eri hallinnoissa".

Toisaalta siinä ei kuitenkaan arvostella vakaus- ja kasvusopimuksen uusliberaaleja ja rajoittavia toimia tai ehdoteta vaihtoehtoja kyseisille toimille, jotka aiheuttavat erittäin paljon ongelmia pk-yrityksille ja kansalaisille.

On kuitenkin hyvä, että siinä korostetaan, että hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys on, ja kehotetaan sen vuoksi tekemään ero mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä. Siinä myös korostetaan, että mikroyritykset – joissa on alle 10 työntekijää – muodostavat 91,8 prosenttia kaikista EU:n yrityksistä ja näin ollen ansaitsevat enemmän huomiota ja niitä vastaavan räätälöidyn lähestymistavan.

Me seuraamme, kuinka sen paneminen täytäntöön sujuu.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Euroopan unionissa on 23 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä (pk-yritystä), ja ne työllistävät yli 100 miljoonaa ihmistä. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva Small Business Act -aloite on merkittävä politiikka, ja sen tavoitteena on yksinkertaistaa rahoituksen saamista ja pääsyä markkinoille sekä parantaa sääntelyä. Erittäin tärkeä osa aloitetta on vähentää byrokratiaa, joka vaikuttaa pk-yrityksiin Irlannissa ja EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamentti on osoittanut tänään tukensa Euroopan unionissa toimivalle 23 miljoonalle pienelle ja keskisuurelle yritykselle (pk-yritykselle), jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja joilla on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa.

Tarkoituksena oli arvioida saavutettua edistystä ja suunnitella uusia toimia, joiden tavoitteena on vastata talouskriisiin liittyviin haasteisiin.

Pk-yritysten tilanne on parantunut huomattavasti, mutta edistystä tarvitaan silti. Pk-yritykset kohtaavat edelleen huomattavia vaikeuksia toimintansa laajentamisessa ja toisinaan jopa selviytymisessä. Sen vuoksi on vähennettävä byrokratiaa parantamalla valvontaa ja järkevän sääntelyn avulla.

Siksi on päätettävä nopeasti yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, ja meidän on vastaavasti pyrittävä hyväksymään yhtenäinen eurooppapatentti. Samaan aikaan meidän on varmistettava, että pk-yritystestiä sovelletaan asianmukaisesti kaikkiin uusiin lainsäädäntöehdotuksiin etenkin kansallisella tasolla.

Lisäksi pk-yrityksillä on keskeinen rooli EU:n innovaatiossa. Meidän tulisi yksinkertaistaa edelleen tutkimuksen ja kehityksen rahoitusta, jotta niiden innovaatiokykyä lisättäisiin koko innovaatiosyklissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus yrityksistä on 99 prosenttia Euroopan unionissa. Sen vuoksi äänestin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelun puolesta, sillä päätöslauselmassa tunnustetaan pk-yritysten erittäin tärkeä asema Euroopan taloudessa. Kannatan strategista kehystä, jossa mennään vielä pidemmälle pk-yrityksille taantuman aikana myönnettävän avun osalta monella osa-alueella. Pidän siten myönteisenä järkevää sääntelyä, jolla kevennetään hallinnollista taakkaa, jota nämä keskeiset talouden toimijat kantavat, ja jolla helpotetaan pk-yritysten rahoituksen saantia ja pääsyä uusille markkinoille, jotta ne voivat investoida ja kasvaa. Lopuksi on tärkeää huomauttaa, että tutkimusta, innovaatiota ja koulutusta olisi tuettava, jotta pk-yrityksemme voivat hyötyä täysin sisämarkkinoiden eduista.

 
  
MPphoto
 
 

  Małgorzata Handzlik (PPE), kirjallinen.(PL) Osallistuin Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) edustajana maksuviivästysdirektiivin kehittämiseen ja sitä koskeviin neuvotteluihin. Direktiivi on yksi tärkeimmistä lainsäädäntöehdotuksista, jotka esitettiin eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen alkuperäisessä versiossa. Toivon, että jäsenvaltiot pyrkisivät panemaan aloitteen säännökset täytäntöön mahdollisimman pian ja tarkoituksenmukaisesti. Small Business Act -aloite on hyvä ehdotus pk-yritysten kannalta. Epäilen kuitenkin tehdyn työn laadun arviointia. Mainitsen esimerkkinä Euroopan komission laatiman uudelleentarkastelun liitteen. Liitteessä on esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joiden joukossa mainitaan sisämarkkinoita koskevassa osassa, että 22 jäsenvaltiossa on perustettu keskitettyjä palvelupisteitä (yhden asiointipisteen järjestelmät). Haluan muistuttaa kaikkia, että kyseiset palvelupisteet perustettiin palveludirektiivin mukaisesti.

Vajaa kolme kuukautta sitten Euroopan parlamentti hyväksyi mietinnön palveludirektiivin täytäntöönpanosta. Siinä kiinnitettiin huomiota pääasiassa siihen, että keskitetyt palvelupisteet eivät ole täysin toimintakunnossa, ettei niissä useimmiten voi hoitaa muodollisuuksia sähköisesti ja etteivät ne toimi yritysten odottamalla tavalla. Toivon, että kun huomiota on kiinnitetty yksittäisiin keskitettyihin palvelupisteisiin, jotka ovat hyviä esimerkkejä, pyrittäisiin enemmän parantamaan niiden kaikkien toimintaa, jotta ne todella palvelisivat pk-yrityksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska siinä pidetään myönteisenä, että komissio tarkistaa eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevaa Small Business Act (SBA) -aloitetta, ja ilmaistaan tuki uusille ehdotuksille, jotka keskittyvät rahoituksen saatavuuden parantamiseen jatkossakin, markkinoille pääsyn kohentamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen vahvistamalla hallintoa ja seurantaa järkevän sääntelyn avulla. Mielestäni jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä viipymättä viimeisen jäljellä olevan ehdotuksen yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstä, jonka avulla pk-yritykset voisivat käydä kauppaa kaikkialla EU:ssa ja joka samalla vähentäisi kustannuksia ja lisäisi kasvua tällä alalla. Meidän on myös edistettävä hallinnollisen taakan vähentämistä 25 prosentilla SBA-aloitteessa esitetyn mukaisesti, mikä tehostaisi SBA-aloitteen tehokkuutta, torjuisi jäsenvaltioiden mahdollisia protektionistisia talouspolitiikkoja ja virkistäisi liiketoimintaa koko EU:ssa. Jäsenvaltioiden on pantava tarkistettu maksuviivästysdirektiivi ripeästi täytäntöön, jotta voidaan tehokkaasti torjua maksuviivästyksiä ja niiden kielteisiä vaikutuksia erityisesti pk-yrityksille. Jäsenvaltioiden olisi myös vältettävä EU:n lainsäädännön vaatimusten ylittämistä saattaessaan direktiivejä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Hallinnollinen taakka on suhteessa suurempi, mitä pienempi yritys on – kohtuuton ja väärä säännös, joka vähentää pk-yritysten perustamista. Mikroyritysten, pienyritysten ja keskisuurten yritysten välillä on tehtävä ero. Mielestäni pienyrityksiä olisi autettava lisäämään valmiuksiaan kilpailla kansainvälisillä markkinoilla parantamalla niiden vientivalmiuksia, levittämällä tietoa ohjelmista ja aloitteista, joilla helpotetaan pääsyä kansainvälisille markkinoille ja pk-yritysten tuotteiden ja palvelujen markkinoillepääsyä, ja varmistamalla, että pienyritysten edut ovat riittävästi edustettuina.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Pidän myönteisenä, että komissio tarkistaa eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevaa Small Business Act -aloitetta, ja ilmaisen tukevani uusia ehdotuksia, jotka keskittyvät rahoituksen saatavuuden parantamiseen jatkossakin, markkinoille pääsyn kohentamiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen vahvistamalla hallintoa ja seurantaa sekä järkevän sääntelyn ja pienten ja keskisuurten yritysten suorituskyvyn tarkastelun kaltaisten toimien avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen. (RO) Äänestin eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkistamisen puolesta, koska mielestäni Euroopan unionin on vahvistettava edelleen sen tukimekanismeja, jotta voidaan poistaa esteet, jotka haittaavat pk-yritysten kestävää kehitystä, jotta pk-yritysten potentiaalia voidaan hyödyntää täysin. Kun otetaan huomioon pk-yritysten merkittävä asema Euroopan taloudessa ja niiden rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa, on pantava täytäntöön toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tarjota ihanteelliset puitteet pk-yritysten kehittämiselle. Tässä yhteydessä haluan korostaa, että jäsenvaltioiden on lisättävä toimiaan tukeakseen toimia, joiden tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja luoda pk-yrityksille suosiollisia liiketoimintaympäristöjä. On myös kiinnitettävä huomiota hyvien käytäntöjen vaihdon keskeiseen rooliin näiden toimien yhteydessä. Pk-yritysten rahoituksen saannin ja sisämarkkinoille pääsyn parantamisen, byrokratian vähentämisen samoin kuin jäsenvaltioiden SBA-aloitteen täytäntöönpanon parantamisen on kuuluttava sekä kansallisen tason että EU:n tason ensisijaisiin tavoitteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Mauro (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen uudelleentarkastelu ja siihen kuuluvat uudet ehdotukset ovat välttämättömiä välineitä, joilla vahvistetaan ja elvytetään 23 miljoonaa eurooppalaista pk-yritystä, jotka ovat osoittaneet olevansa todellinen suoja talouskriisiä vastaan. Koko Euroopan taloudessa pk-yritysten osuus on 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja ne tarjoavat työpaikkoja lähes 100 miljoonalle eurooppalaiselle. Meidän on tehtävä yhä töitä vahvistaaksemme ja tukeaksemme pk-yrityksiä elvyttämään kasvua samalla, kun keskitymme parantamaan kilpailukykyä ja innovaatiota. Nämä ehdotukset kuvastavat uskollisesti kyseisiä tarpeita. Erityisen tärkeää on elvyttää SBA-aloitetta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Tärkeitä ovat myös kaikki toimet, joilla autetaan pk-yritysten kasvua yksinkertaistamisen ja tukemisen avulla investointien lisäksi myös globalisaation ja ilmastonmuutoksen nykyään asettamien haasteiden vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Tämä on jälleen yksi asiakirja, jolla pyritään löysäämään viranomaisten vaatimuksia yrittäjien hyväksi. Eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukeva Small Business Act -aloite ja sen uudelleentarkastelu eivät koske yleistä etua eivätkä pk-yritysten työntekijöitä. Tätä päätöslauselmaa tukevat kaikki poliittiset ryhmät omaa ryhmääni lukuun ottamatta, ja sen ainoa hyvä puoli on, että siinä pahoitellaan tätä tilannetta ja kerskutaan energiatehokkuudella, jota päätöslauselmassa horjutetaan muissa kohdissa tukemalla rajoittamatonta tuontia. Se on tekopyhää ja pahansuopaa. Pidättäydyn kannustamasta tätä aikomusta ja tuomitsen tekopyhyyden.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Emme saa unohtaa, että EU:ssa 23 miljoonalla pienellä ja keskisuurella yrityksellä (pk-yritykset), joiden osuus on noin 99 prosenttia kaikista yrityksistä ja jotka tarjoavat yli 100 miljoonaa työpaikkaa, on tärkeä tehtävä taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa, ja ne ovat merkittävä innovaation lähde ja olennaisen tärkeitä työllisyyden säilyttämisessä ja lisäämisessä sekä edistävät osaltaan Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeiden tärkeimpien tavoitteiden saavuttamista. Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act (SBA) -aloitteen perustana on poliittisia pilareita kuten rahoituksen saatavuus sekä markkinoillepääsy – sisämarkkinat, kansainväliset markkinat, julkiset hankinnat – ja parempi sääntely. Meidän on kannustettava jäsenvaltioita hyväksymään aloitteen suuntaviivat pk-yritysten auttamiseksi kriisin aikana.

 
  
MPphoto
 
 

  Claudio Morganti (EFD), kirjallinen. (IT) Olen erittäin tyytyväinen eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskevaan päätöslauselmaan, koska siinä on oikeita toimenpiteitä, joihin ryhtymällä helpotetaan yli 23 miljoonan pk-yrityksen liiketoiminnan harjoittamista. Tärkeimpiin kohtiin kuuluvat uusien toimenpiteiden soveltaminen, jotta helpotetaan luoton saantia antamalla julkista tukea takuujärjestelmille, sekä vahva sitoutuminen kannustamaan mikroluottojen yhteisrahoitusta. Pk-yrityksemme tarvitsevat lukuisten kannustimien ja kohdistetun rahoituksen sijaan pikemminkin suurempaa ja yksinkertaisempaa toimintavapautta ja sen vuoksi vähemmän byrokratiaa sekä tiettyjä vakuuksia. Jälkimmäisen seikan osalta meidän pitäisi kehottaa jäsenvaltioita ratkaisemaan maksuviivästyksiä koskevan ongelman, joka on aiheuttanut ja aiheuttaa yhä suuria ongelmia ja vaikeuksia. Haluan lopuksi korostaa, että kansainvälistyminen voi olla uusi etulinja pk-yritysten uudelleen käynnistämiseksi, ja siksi kaikki välineet, joiden avulla ne voivat laajentaa toimintaansa rajojen yli, ovat erittäin tervetulleita. Laajentaminen on vaikea haaste etenkin pienille yrityksille, minkä vuoksi Euroopan unionin on kiinnitettävä siihen enemmän huomiota ja tuettava sitä enemmän.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska minusta eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevassa Small Business Act -aloitteessa pienille yrityksille suunnattujen kannustimien avulla lisätään Euroopan unionin kilpailukykyä. Haluan erityisesti kiinnittää huomiota kahteen seikkaan hyväksymässämme päätöslauselmassa. Ensimmäinen seikka on koulutuksen ja ammattikoulutuksen ottaminen huomioon. Nimenomaan nuoret luovat EU:n tulevaisuutta ja osallistuvat siihen. Siksi on erityisen tärkeää, että he ovat yritteliäitä ja valmiita luomaan elinvoimaisen ja kilpailukykyisen EU:n talouden. Resurssien tehokas hyödyntäminen on toinen seikka, joka liittyy myös tulevaisuuden elämänlaatuun EU:ssa. Me puhumme tästä aina, mutta käytännössä emme ole valitettavasti tähän mennessä ryhtyneet riittäviin toimiin, jotta puheemme muuttuisivat todeksi. Toisaalta pelkkä resurssien tehokas hyödyntäminen ei ole sellaisenaan riittävä toimenpide – liiketoiminnan kehittämisen jokaisessa vaiheessa on yleensä suhtauduttava ympäristöön kestävällä tavalla. Sen vuoksi kehotan sekä Euroopan komissiota että jäsenvaltioita kiinnittämään mahdollisimman paljon huomiota nuorten yrittäjyyden kehittämiseen sekä resurssien tehokkaan hyödyntämisen ja muiden energiaa säästävien toimien edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Tällä päätöslauselmalla on tarkoitus antaa Euroopan parlamentin näkökulma komission eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen analyysistä. Näin ollen parlamentti käyttää päätöslauselmaa ilmaistakseen tukevansa uusia ehdotuksia, joiden tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja markkinoille pääsyä. Se tukee myös järkevää sääntelyä ja toimenpiteitä, joilla jatketaan byrokratian vähentämistä vahvistamalla hallintoa ja seurantaa, sekä pk-yritysten suorituskyvyn tarkastelun kaltaisia toimenpiteitä.

Olen aiemminkin todennut, että pk-yritysten vahvistaminen on tärkeää talouskasvun edistämisen kannalta. Siten parlamentin tutkimusta ja innovointia koskevat ehdotukset – etenkin tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) rahoituksen yksinkertaistaminen ja ohjelmien asianmukaisen hallinnoinnin edistäminen erityisesti pk-yritysten hyväksi – ovat erityisen merkittäviä kuten on myös innovaatiovalmiuksien vahvistaminen koko innovointisyklin keston ajan, muut kuin teknologiset innovaatiot mukaan lukien, tulevan tutkimuksen ja innovoinnin rahoituskehyksen piirissä. Tuen myös investointeja, joiden tarkoituksena on tukea paikallisia pk-yrityksiä esimerkiksi innovointikeskusten, kauppakamarien, yritysjärjestöjen ja innovointiklusterien osallistumisen avulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osuus kaikista EU:n yrityksistä on noin 99 prosenttia, ja niillä on merkittävä rooli taloudellisessa kasvussa: työpaikkojen ja vaurauden luomisen lisäksi ne ovat erityisen sopivia innovoinnin välineitä. Sen tähden on olennaista, että niille tarjotaan yhä olosuhteet, joissa ne voivat kehittyä ja toimia turvattuina markkinoilla takaamalla, että ne saavat rahoitusta ja kaiken hyödyn sisämarkkinoista. Siksi on tärkeää onnitella komissiota sen eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen analyysistä ja kannattaa esitettyjä uusia ehdotuksia pk-yritysten tukemista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Eurooppalaisista yrityksistä 99 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä). Pk-yrityskanta tarjoaa kaksi kolmasosaa yksityisen sektorin työpaikoista. Pk-yritykset tuottavat yli puolet Euroopan lisäarvosta. Talous ei elvy tai kasva pitkällä aikavälillä aidosti ilman, että joko paikalliset, kansalliset tai Euroopan viranomaiset ryhtyvät merkittäviin toimiin pk-yritysten tukemiseksi. Hyväksymällä eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen vuonna 2008 Euroopan komissio otti ensimmäisen ratkaisevan askeleen pk-yritysten kannalta ottamalla käyttöön pienet ensin -periaatteen kaikilla lainsäädännön aloilla. Vaikka viimeisten kolmen vuoden aikana on esitetty monia ehdotuksia, – tarkoitan erityisesti maksuviivästysdirektiiviä – vielä on edistyttävä paljon asioiden helpottamiseksi pk-yritysten kannalta, eikä vain niille koituvan hallinnollisen taakan osalta vaan myös niiden kohtaamien rahoituksen saamiseen liittyvien vaikeuksien osalta. Euroopan komission on jatkettava tiellä, jonka se määritteli vuonna 2008. Juuri sitä vaaditaan tässä päätöslauselmassa, jolle annan tukeni.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tässä päätöslauselmassa keskitytään erityisesti (1) sääntely-ympäristöön vaatimalla pk-yritystestin täytäntöönpanon parantamista – erityisesti jäsenvaltioissa – sekä byrokratian ja hallinnollisen taakan vähentämistä; (2) parantamaan pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) rahoituksen saantia Euroopan investointipankin lisärahoituksen ja välineiden (kuten riskinjakorahoitusvälineen ja pääomarahoituksen) sekä laajennetun (ja itsenäisen) kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP:n) kautta; (3) tarvittaviin parannuksiin, joilla varmistetaan, että pk-yritykset osallistuvat julkisiin hankintoihin; (4) yksinkertaistamaan ja kohdentamaan paremmin tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) ohjelmia, joilla edistetään pk-yritysten innovoinnin hallinnan valmiuksia sekä tutkimus- ja innovointipalvelujen ja muiden tietopohjaisten yrityspalvelujen saatavuutta esimerkiksi teknologiansiirtokeskusten ja yliopistojen kautta; (5) tarpeeseen kiinnittää enemmän huomiota tarvittaviin taitoihin sekä sosiaalisiin ja työmarkkinakysymyksiin, jotka vaikuttavat yrittäjyyteen ja pk-yritysten valmiuksiin saavuttaa työllistämispotentiaalinsa, erityisesti sähköisiin ja johtamistaitoihin sekä kestävässä toiminnassa edellytettyihin taitoihin; (6) resurssitehokuutta parantaviin toimiin, joihin kuuluvat: alakohtaiset pk-yrityksiä koskevat hankkeet, joilla yksilöidään resurssitehokkaita innovaatioita arvo- ja toimitusketjuissa; ekoinnovointia koskeva kunnianhimoinen toimintasuunnitelma sekä siihen CIP:n kautta myönnettävän lisärahoituksen hyväksyminen sekä kustannustehokkaat energiatehokkuustoimet, joilla autetaan pk-yrityksiä pienentämään energialaskujaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatan eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevaa Small Business Act -aloitetta uudelleentarkastelevaa mietintöä, koska sen tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia ja pääsyä markkinoille. Eurooppalaisten yritysten kriisin aikana meidän on annettava tukea pk-yrityksille auttamalla niitä lisäämään valmiuksiaan ja osaamistaan sekä pyytämällä niitä tukemaan hallinnointiohjelmia, jotka on tarkoitettu tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin täytäntöönpanemiseksi. Mietinnössä tunnustetaan, että pk-yritykset ovat avainasemassa siirryttäessä talouteen, jolle on ominaista resurssitehokkuus. On myös tärkeää tunnustaa nuorten yrittäjien asema. EU:n tulisi sitoutua vakiinnuttamaan Erasmus-ohjelma antaakseen nuorille yrittäjille mahdollisuuden kehittyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. (FR) Olen tyytyväinen, että eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskeva päätöslauselma hyväksyttiin Euroopan parlamentin selvällä enemmistöllä. Pk-yritykset, joiden osuus eurooppalaisista yrityksistä on 99 prosenttia, tarjoavat kaksi kolmasosaa yksityissektorin työpaikoista ja luovat yli puolet EU:ssa toimivien yritysten yhteensä luomasta lisäarvosta. Pk-yritykset ovat avainasemassa innovoinnissa, tutkimuksessa ja kehityksessä. Hyväksymällä Small Business Act -aloitteen vuonna 2008 Euroopan komissio otti ensimmäisen ratkaisevan askeleen pk-yritysten kannalta, kun se otti käyttöön pienet ensin -periaatteen kaikilla lainsäädännön aloilla.

Kolmen vuoden aikana on viety loppuun monia ehdotuksia kuten maksuviivästysdirektiivi. Pk-yritysten toiminnan helpottamiseksi on vielä kuitenkin paljon tehtävää mitä tulee niiden kohtaamaan byrokratiaan ja usein vaikeaan rahoituksen saamiseen. Päätöslauselmassa vedotaan Euroopan komissioon, jotta se jatkaisi tiellä, jossa otetaan paremmin huomioon vaurauden ja talouskasvun moottorit, joita pk-yritykset ovat.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktor Uspaskich (ALDE), kirjallinen. – (LT) Kuten esittelijä totesi, pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat todellakin yhteiskuntamme selkäranka ja taloutemme liikkeellepaneva voima. Se on totta myös Liettuassa, jossa 99,4 prosenttia liettualaisista yrityksistä työllistää alle 250 ihmistä. Hallituksen tilastotietojen mukaan tammikuussa vuonna 2011 Liettuassa toimi yli 66 500 pk-yritystä. Liettua tarvitsee kipeästi nykyistä järkevämpää sääntelyä, vähemmän byrokratiaa ja pienempää hallinnollista taakkaa. Suunnitteluluvan saaminen on yksi suurimmista ongelmista, joita sijoittajat kohtaavat Liettuassa. Maailmanpankin selvityksen mukaan luvan saamiseksi on suoritettava 17 menettelyä ja siihen voi kulua 162 päivää. Maailmanpankin luokituksen mukaan Liettua on kyseisessä asiassa 59. sijalla maailmassa. Sijoittajansuoja on vielä suurempi ongelma Liettuassa: tässä asiassa Liettua on sijalla 93. Se ei ole todellakaan hyvä asia. Mielestäni innovatiivisten pk-yritysten edistämiseen tarkoitettua onnistunutta strategiaa ei pidä tukea ainoastaan avustuksilla vaan luomalla liiketoimintaympäristö, jossa pk-yrityksillä on entistä enemmän vapauksia ja jossa ne saavat helpommin rahoitusta eri lähteistä. Uskon myös, että pk-yritysten pitäisi kiinnittää enemmän huomiota sosiaalisiin ja työmarkkinakysymyksiin, jotka vaikuttavat yrittäjyyteen ja pk-yritysten valmiuksiin ottaa palvelukseen työvoimaa, jolla on tarvittavia taitoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän päätöslauselmaan, jossa varoitetaan kohdistamasta liikaa byrokratiaa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). EU:n 23 miljoonaa pk-yritystä tarjoaa yli 100 miljoonaa työpaikkaa ja niillä on valtava rooli taloudellisessa kasvussa, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamisessa ja työpaikkojen luomisessa. Meidän on varmistettava, ettei näitä tärkeitä yrityksiä haitata byrokratialla, ja olen samaa mieltä siitä, että EU:n on jatkettava toimiaan vähentääkseen hallinnollista taakkaa. Olen mielissäni siitä, että lähes kaikki eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen mukaiset lainsäädäntöehdotukset on hyväksytty, mutta kehotan jäsenvaltioita panemaan tarkistetun maksuviivästysdirektiivin viipymättä täytäntöön.

Päätöslauselmassa kuvataan myös pk-yritysten energiansäästöpotentiaalia: tällä hetkellä vain 24 prosenttia pk-yrityksistä on aktiivisesti sitoutunut toimiin ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Jos pk-yritykset soveltaisivat kustannustehokkaita energiatehokkuustoimia, ne voisivat pienentää energialaskujaan ja lisätä tuottonsa sijoittamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin Euroopan komission helmikuussa vuonna 2011 esittämää eurooppalaisia pieniä ja keskisuuria yrityksiä (pk-yrityksiä) tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskevaa päätöslauselmaa vastaan. Uudelleentarkastelu – etenkin hallinnollisen ja byrokraattisen taakan ja kustannusten vähentäminen – on yhdenmukainen nykyisessä muodossa olevan aloitteen kanssa. Tarkastelussa esitetty ehdotus verojärjestelmien yhtenäistämisestä ei saa johtaa jälleen yritysten – vaikkakin pienten yritysten – verojen vähentämiseen samalla, kun palkat kärsivät säästösuunnitelmien vuoksi. On totta, että tarkistuksen tavoitteena on parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia, mutta siinä ei mainita sosiaalisia ja ympäristöongelmia eikä siinä edes viitata Euroopan komission sosiaalisen yrittäjyyden aloitteeseen, joka luvattiin tämän vuoden lopuksi. On totta, että Small Business Act -aloitteen tarkistuksella, esittämällä tämän ehdotuksen, etenemme hieman kohti sosiaalista taloutta, mutta se tapahtuu tarkistuksen heikkouksien kautta, jotka koskevat toisiin toimintamuotoihin liittyviä toimia. Kuten audiovisuaalisia mediapalveluja koskevassa direktiivissä myöskään Small Business Act -aloitteen tarkistuksessa ei ole otettu oppia Montin mietinnöstä kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi Euroopan unioniin. Siksi tarkistuksessa seurataan yhä samaa Euroopan yhdentymistä koskevaa äärimmäisen liberaalia logiikkaa, jonka olemme tuominneet vuosien ajan. Kyseinen logiikka keskittyy ennen kaikkea markkinoihin ja sen tarpeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat taloudellisen toimintamme keuhkot. Niiden kehittäminen, nykyaikaistaminen ja kilpailukyky on pantava talousstrategiamme ytimeen. Siksi äänestin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen uudelleentarkastelua koskevan päätöslauselman puolesta, jonka tavoitteena on vapauttaa pk-yritysten kasvumahdollisuudet. Vielä on paljon tehtävää, jotta voidaan yksinkertaistaa sääntely-ympäristöä ja hallinnollisia menettelyjä, jotka rasittavat liikaa yritystemme toimintaa ja dynaamisuutta. Olen tyytyväinen tässä mietinnössä ehdotettuihin toimiin kuten yksityisen eurooppayhtiön perussäännöstön luomiseen. Se auttaisi pk-yrityksiämme saamaan täyden hyödyn irti sisämarkkinoista antamalla niiden toteuttaa rajojen yli ulottuvia toimintoja ilman, että niitä vaaditaan täyttämään vaatimuksia, jotka ovat usein raskaita ja lannistavia. Siksi kehotan neuvostoa esittämään pian kantansa tästä aloitteesta. Meidän on myös autettava innovatiivisia pk-yrityksiä helpottamalla niiden eri rahoitusmuotojen saantia. Se saavutetaan etenkin yksinkertaistamalla huomattavasti EU:n luottojen käyttöä, sillä ne eivät ole vieläkään riittävän joustavia. Kyseiset luotot ovat olemassa, ja mielestäni niitä pitäisi hyödyntää, jotta tarjotaan entistä tehokkaampaa tukea reaalitalouden, innovaation ja työllisyyden kehittämiseksi.

 
  
  

Mietintö: Judith A. Merkies (A7-0162/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska olen samaa mieltä esittelijän kanssa, kun hän toteaa, että voimien yhdistäminen tuo voimaa. Voimien yhdistäminen innovoinnin vuoksi ja Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi tarkoittaa aiempaa nopeampaa kehitystä, tehokkuutta (kustannustehokkuutta) ja enemmän luovuutta. Innovaatiounionin pitäisi myös lisätä Euroopan kilpailukykyä ja auttaa löytämään keinoja päästä eroon talouskriisistä. Koska Eurooppa on hyvin riippuvainen tuonnista, jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys siitä, että energiantuotannossa, teollisuudessa tai elintarviketuotannossa tarvittavia raaka-aineita ja hyödykkeitä on käytettävä älykkäästi ja kestävästi. Väestön ikääntyminen on toinen miltei kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva haaste. Kun ihmisille pyritään antamaan enemmän terveitä vuosia ja parempaa hoitoa ja lääkkeitä ja samalla pitämään kuitenkin kustannukset kurissa, tuloksia voidaan saada nopeammin aikaan yhteisellä lähestymistavalla. EU:n talouksista on tullut niin toisiinsa sidottuja, että euron vakaus ei ole ainoa asia, joka edellyttää yhteistä lähestymistapaa: sitä edellyttävät myös jäsenvaltioiden kilpailukyvyn lisäämistä koskevat ponnistukset. Tarvitaan yhteinen tie kohti oikeudenmukaista ja vakaata taloutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Eurooppa on ollut, on vastaisuudessakin maailmanlaajuisen sivilisaation, koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin kehto. Mikä on kuitenkin varmaa ja mainitaan myös komission tiedonannossa on, ettei Euroopasta puutu potentiaalia, oli kyse joko inhimillisistä voimavaroista, teknisestä, taloudellisesta tai kaupallisesta potentiaalista. Kysynkin, mitä Eurooppa tekee hyödyntääkseen ensisijaisesti sen inhimillisiä voimavaroja? Miten Eurooppa aikoo säilyttää sen inhimilliset voimavarat, jotka ovat niin olennaisia innovaatiolle Euroopan kouluissa, korkeakouluissa ja tutkimuskeskuksissa? Ennen kuin keskitytään houkuttelemaan asiantuntijoita Euroopan unionin ulkopuolelta, mielestäni ensisijaisena tavoitteenamme on pysäyttää tutkijoiden joukkopako Euroopasta muihin merkittäviin keskuksiin ympäri maailmaa. Perustamalla uudenaikaisen koulutusjärjestelmän koko Eurooppaan, painottamalla vahvasti merkittäviä tutkimustuloksia ja tietenkin yksinkertaistamalla rajatylittäviin tutkimusohjelmiin pääsyä Euroopassa voidaan nostaa innovaatiotasoa EU:ssa. Euroopan on kuitenkin keskityttävä seuraavaan seikkaan varmistaakseen, että inhimilliset voimavarat pysyvät täällä: esittämään tutkijoille houkuttelevia tarjouksia, ehdotuksia, joista he eivät voi kieltäytyä. Euroopan on itse asiassa vakuutettava tutkijat siitä, ettei millään tasolla ole parempaa paikkaa kuin koti.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Kannatin tätä mietintöä. Innovaatiounioni-lippulaivahanke on tähän mennessä unionin merkittävin ja kohdennetuin yritys ottaa käyttöön strateginen, yhdennetty ja liiketoimintaan suunnattu, jäsenvaltioiden toimia täydentävä eurooppalainen innovaatiopolitiikka, jolla ohjataan innovointia ja seurataan edistymistä korkeimmalla poliittisella tasolla. Innovaatiot ovat erityisen tärkeitä, kun vastataan muun muassa ilmastonmuutoksen, energian toimitusvarmuuden ja elintarviketurvan kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin, joissa tarvitaan innovointia ja joissa on vahvistettava olemassa olevaa tieteellistä ja teknologista perustaa. Myös koulutusjärjestelmiä on nykyaikaistettava ja mukautettava ne nykyajan tarpeisiin. Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimiin nuorten eurooppalaisten kansalaisten ja yrittäjien taitojen ja yrittäjyyden parantamiseksi sisällyttämällä yrittäjyys ja innovointi kaikkiin koulutusaloihin ja kehittämällä inhimillistä pääomaa. Kyseiset toimet antaisivat heille mahdollisuuden aktiiviseen rooliin innovoinnissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Innovaatiounionia koskeva aloite on yhä unionin tärkein aloite tutkimusta ja innovaatiota koskevan yhtenäisen EU:n strategian laatimiseksi. Tutkimuksen ja innovaation nopeuttaminen on hyvin tärkeää oikeudenmukaisen ja kilpailukykyisen talousmallin aikaansaamiseksi, tulevan työllisyyden turvaamiseksi, resurssien kestävään käyttöön siirtymiseksi, energiaan liittyviin haasteisiin tarttumiseksi ja tietoon perustuvan yhteiskunnan kannustamiseksi. Työpaikkojen, ympäristön ja kehityksen osalta innovaatio on siten yksi suurimmista Euroopan unionin haasteista ja sillä on konkreettisia seurauksia kansalaisten kannalta. Tästä lähtien eurooppalaisten on voitava osallistua täysimääräisesti innovaatiounioniin sekä innovaation moottoreina että edunsaajina, jotta varmistetaan, että innovaatiounioni onnistuu, kuten tässä mietinnössä korostamme. Siitä syystä haluamme lopuksi korostaa, kuinka merkittävää innovaatiopolitiikka sekä Euroopan laajuisen koordinoidun lähestymistavan lisäarvo on. Voidaksemme tarttua Euroopan yhteisön kohtaamiin yhteisiin merkittäviin sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin tarvitsemme kunnianhimoisia aloitteita. Siksi me odotamme nyt tutkimuksesta ja innovaatiosta vastaavan komission jäsenen toimien lainsäädäntövaihetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen. (IT) Innovaation käsite on moniulotteinen: se kattaa tieteellisen tutkimuksen sekä kokeellisen ja teknisen kehittämisen lisäksi myös uusien prosessien, menetelmien sekä organisaatio- ja käyttäytymismallien kehittämisen. Vaikka pidän myönteisenä komission tiedonantoa innovaatiounionista työllisyyttä ja kasvua edistävänä Eurooppa 2020 -lippulaivahankkeena, mielestäni on yhä painopistealueita, joihin meidän on sitouduttava enemmän tiede-, teknologia- ja innovaatiokapasiteetin kehittämiseksi: niihin kuuluvat tehokas resurssien käyttö, jätteiden hyötykäyttö ja kierrätys, elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus sekä uudet kulkutaudit. Euroopan innovaatiopaneelin vuoden 2009 päätelmien mukaan talous- ja rahoituskriisillä on ollut suhteeton vaikutus eri maissa.

Olen huolissani siitä, että jäsenvaltioille asetetut budjettivaatimukset voivat johtaa tutkimukseen ja innovaatioihin kohdistuvien investointien vähenemiseen, mikä vaikuttaisi selvästi haitallisesti Euroopan kasvuun ja kilpailukykyyn. Sen vuoksi kehotan komissiota harkitsemaan kyseisten alojen ja etenkin EU:n tutkimus- ja innovaatioalojen rahoittamiseen tarkoitettujen yhteisen strategiakehyksen resurssien lisäämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Äänestin innovaatiounionia koskevan aloitteen puolesta, koska se on ainoa mahdollisuus selviytyä kriisistä globalisoituneessa maailmassa. Innovointi merkitsee työpaikkojen luomista, osaamista, tekniikkaa, ympäristöstä huolehtimista, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämistä. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on sitouduttava tiukasti innovointiin, ja niiden on vahvistettava sitä tekemällä yhteistyötä, jakamalla hyviä käytäntöjä ja parantamalla onnistuneiden kokemusten jakamista.

Tulevaisuutta on, jos on innovointia. Näin ollen äänestin tarkistuksen 1 puolesta, koska vastustan jyrkästi sitä, että yhteisen maatalouspolitiikan varoja käytetään antamaan resursseja, joita tarvitaan ohjelmia varten. Maatalousala, joka on myös syvässä kriisissä, ansaitsee nuo varat edistääkseen oman alansa innovointia. Innovatiivinen Eurooppa voi tuoda innovaatiota maatalouteen, jotta alalla voidaan rakentaa samanlainen tulevaisuus kuin muilla strategisilla aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Slavi Binev (NI) , kirjallinen. (BG) Kaikki tietävät, että talouskasvu liittyy läheisesti teknologian kehitykseen, joka puolestaan syntyy ihmisten halusta innovoida. Halua ja potentiaaleja rajoittavat kuitenkin rahoitukseen ja byrokratiaan liittyvät sekä muunlaiset vaikeudet. Kannatan täysin innovaatiounionia koskevaa mietintöä, koska mielestäni voimme sen avulla poistaa esteet, jotka haittaavat innovatiivista ajattelua Euroopan unionissa. Mielestäni tärkein näkökohta on kuitenkin, että meidän on vältettävä luomasta kahden nopeuden Eurooppaa. Se onnistuu etenkin liittämällä EU:n talous yhteisiin innovointia koskeviin pyrkimyksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Koska mietinnössä kehotetaan ottamaan käyttöön yhtenäinen eurooppapatentti ja pidetään myönteisenä, että patentin käyttöönottoa koskeva kiinteä yhteistyömenettely hyväksyttiin, en äänestänyt mietinnön puolesta. Englannin-, ranskan- ja saksankielisen eurooppapatentin käyttöönotto ei ole hyväksyttävissä ainakaan kahdesta syystä. Ensinnäkin kolmekielisyys vaikuttaisi kielteisesti yritysten kilpailukykyyn jäsenvaltioissa, jotka eivät ole edustettuina järjestelmässä. Kyseisten yritysten, italialaiset yritykset mukaan lukien, olisi odotettava käännösten valmistumista ennen kuin ne saisivat asiakirjat haltuunsa. Tämä haittaisi nopeaa toimintakykyä, joka on äärimmäisen tärkeä kyky liiketoiminnassa. Kyseisten yritysten olisi myös vastattava kääntämisestä aiheutuvista lisäkustannuksista. Englannin-, ranskan- ja saksankielisten yritysten ei kuitenkaan tarvitsisi kohdata kyseisiä esteitä, jotka aiheuttaisivat kieleen perustuvaa syrjintää. Lisäksi kolmikielisen järjestelmän ottaminen käyttöön ei vaikuta olevan hallinnollisten vaatimusten mukaista, eikä se edes tunnu kuvastavan jäsenvaltioiden väestöllistä painoarvoa, koska silloin myös Italian pitäisi olla edustettuna. Sen sijaan järjestelmä vaikuttaa olevan yritys säätää arvovaltaa Saksalle yhdenmukaisuus- ja tasa-arvoperiaatteiden kustannuksella, joihin EU perustuu. Tästä syystä päätin olla kannattamatta mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Březina (PPE), kirjallinen. (CS) Äänestin innovaatiounionia koskevan päätöslauselman puolesta muun muassa, koska mielestäni meidän on ryhdyttävä toimenpiteisiin sekä Euroopan tasolla että kansallisella tasolla parantaaksemme eurooppalaisten yrittäjätaitoja ja ammattikoulutusta sisällyttämällä yrittäjyys, luovuus ja innovointi kaikkiin koulutusaloihin. On hyödynnettävä entistä enemmän komission ohjelmia kuten Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmaa, ja samalla on varmistettava, että käsiteollisuus säilyy innovoinnin lähteenä. Mielestäni komission olisi tehtävä nykyistä tiiviimpää yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, kun se laatii keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteita siitä, mitä taitoja työmarkkinoilla tarvitaan, ja kun se kannustaa yliopistojen ja liike-elämän kumppanuuksia siten, että edistetään nuorten siirtymistä työmarkkinoille samalla kun autetaan luomaan innovatiivinen tietoon perustuva yhteiskunta, kehitetään soveltavaa tutkimusta ja luodaan paremmat työmarkkinanäkymät vastavalmistuneille.

Tässä yhteydessä kannatan alueiden komitean ehdotusta perustaa kaikille (yrityksille, paikallisille ja alueellisille elimille, yksityiselle sektorille ja kansalaisille) avoimen virtuaalisen luovuusverkoston, jonka avulla välitettäisiin neuvoja, tukea ja joka mahdollistaisi sekä riskipääoman että teknisten palveluiden saannin. Haluan myös kiinnittää huomiota siihen, ettei yliopistojen ja yritysten välillä ole tällä hetkellä parannettua ja ennakoivaa vuorovaikutusta. Haluankin kehottaa komissiota aloittamaan uuden Euroopan laajuisen ohjelman yliopistojen korkeassa asemassa olevan henkilöstön ja tekniikan kanssa tekemisissä olevien virkamiesten ammatillista koulutusta varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Pidän myönteisenä, että tässä mietinnössä kiinnitetään huomiota tutkimukseen ja innovaatioon keinoina, joilla selviydytään Eurooppaa tällä hetkellä koettelevasta taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kriisistä. Itse asiassa tarvitaan yhä enemmän uusia kestäviä tapoja käyttää entistä älykkäämmin ja tehokkaammin varoja ja hyödykkeitä. Siksi meidän on luotava tilaa uusille ajatuksille ja ennen kaikkea on luotava mekanismeja, joita tarvitaan näiden ajatusten täytäntöönpanemiseksi. Näin ollen kannatan innovaatiounionista esitettyä mietintöä ja haluan korostaa sen merkitystä nykyisen tilanteen ja Euroopan tulevan menetyksen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni Collino (PPE), kirjallinen. (IT) Innovointi on monilla tavoilla avaintekijä talouskasvun kannalta. Jo 1900-luvun jälkipuoliskolla arvostetuimmat talouskasvuun erikoistuneet taloustieteilijät käsittivät, että innovointi on yksi tärkeimmistä muuttujista, joilla pieneneviä voittoja voidaan kasvattaa. Siten siirryttiin 1950-luvun kasvumalleista, joiden mukaan talous vakaantuu ennemmin tai myöhemmin ja menettää vauhtinsa, 1980-luvun sisäsyntyisiin kasvumalleihin, joissa tekniikan sekä aina erilaisten ja innovatiivisten tuotteiden suunnittelun avulla talouskasvua voidaan ylläpitää pitkään. Jotta nämä vipumekanismit, jotka ovat vuoteen 2020 asti tutkimusta, energiatehokkuutta ja kansainvälistymistä koskevien tavoitteiden muodossa, voidaan käynnistää etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa ottaa käyttöön kannustin- ja ohjausjärjestelmiä. Ne kuuluvat jäsenvaltioiden velvollisuuksiin, ja EU:n rahoituksen avulla niille voidaan antaa järkevää tukea. Varat ovat rajallisia kriisin vuoksi, ja Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvien direktiivien on kuljettava käsi kädessä Euroopan hallitusten tiukkojen vero- ja teollisuuspolitiikkojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  George Sabin Cutaş (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin innovaatiounionia koskevan mietinnön puolesta, koska siinä korostetaan innovaation merkitystä kestävän ja kilpailukykyisen talousmallin perustan luomisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa Euroopan unioniin.

Esitin samalla tarkistusta mietintöön muiden kollegoideni ohessa, ja ilmaisin tarkistuksessa olevani eri mieltä siitä, että innovaatiopolitiikkaa rahoitettaisiin yhteiseen maatalouspolitiikkaan tähän asti osoitetuista varoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioan Enciu (S&D), kirjallinen. (RO) Äänestin mietinnön puolesta, sillä mielestäni siinä esitetään toteuttamiskelpoisia ratkaisuja tutkimuksen ja innovoinnin parantamiseksi Euroopan unionissa ja siten siinä tarjotaan olosuhteet, joissa voidaan palata talouskasvuun ja luoda jälleen uusia työpaikkoja.

Tutkimukseen tehtävien investointien kannustaminen, pienten ja keskisuurten yritysten eri rahoituslähteiden saamisen helpottaminen ja yliopistojen, tutkimuskeskusten ja hallitusten välisen yhteistyön parantaminen ovat keinoja, joilla luodaan luovuutta ja innovointia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä innovointi- ja tutkimuspotentiaalin tasapainottamiseen jäsenvaltioiden ja alueiden välillä, koska tällä hetkellä niiden välillä on suuria eroja, jotka vaikuttavat koko unioniin.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä otetaan käyttöön monia toimenpiteitä, joilla pystytään käsittelemään yhteiskunnallisia haasteita etenkin ilmastonmuutosta, energian ja resurssien niukkuutta sekä väestön ikääntymistä ja myös ongelmia päästä julkisten palveluiden ja laadukkaan terveydenhuollon piiriin. EU:n on sitouduttava täysin ehdotettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Arvioiden mukaan 3,7 miljoonaa työpaikkaa voidaan luoda vuoteen 2020 mennessä ja vuotuista bruttokansantuotetta (BKT) voidaan lisätä noin 800 miljardilla eurolla vuoteen 2025 mennessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä oma-aloitteinen mietintö on laadittu komission innovaatiounionia koskevan tiedonannon jälkeen, ja se kuuluu Eurooppa 2020 -strategian aloitteisiin. Strategian tavoitteena on edistää innovaatiota ja kilpailukykyä laatimalla vankka politiikka, jolla kannustetaan vaihtamaan ajatuksia ja ratkaisuja lukuisiin ongelmiin, jotka koskevat kaikkia jäsenvaltioita.

Ajatuksen ytimenä on kannustaa ja edistää sekä tehokkaita että kilpailukykyisiä toimia kriisin aikana ja sen jälkeen. Siten koko unioni pystyy selviytymään heikkouksista, joita esiintyy monilla aloilla ja etenkin teollisuudessa.

Näin ollen tämä mietintö on epäilemättä kunnianhimoinen, kun otetaan huomioon sen käsittelemät ongelmat, jotka kattavat muun muassa teollis- ja tekijänoikeudet sekä yhteistyön lisäämisen jäsenvaltioiden ja komission kesken. Siksi haluan onnitella esittelijää hänen omistautumisestaan ja toivon, että samanlaisten panosten avulla voimme saavuttaa kaikki Eurooppa 2020 -strategiassa esitetyt tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Jäsen Merkiesin laatimassa mietinnössä ehdotetaan, että innovaatiounioni olisi keino valmistella Eurooppaa maailmaa varten nykyisen talous- ja rahoituskriisin jälkeen. Ennennäkemätön globaali kriisi, joka jatkuu jääräpäisesti ja voi uhata eurooppalaista hanketta, edellyttää, että kaikkien ja etenkin Euroopan unionin on ilmaistava tiukka kantansa, joka kannustaa kansalaisia. Siksi haluan mietinnön puolesta äänestämisen lisäksi onnitella esittelijää tämän tekemästä työstä, joka antaa meille myönteisen kuvan tulevaisuudesta ja jossa vaaditaan innovaatiokykyä, jota meillä kaikilla on. On tärkeää toteuttaa tässä mietinnössä kannatetut ehdotukset kuten luoton ja rahoitustuen saatavuuden parantaminen, investointien lisääminen tutkimukseen ja kehitykseen, lainsäädännön selventäminen, byrokratian vähentäminen, keskitetyt asiointipisteet, alueiden välisen yhteistyön parantaminen sekä yksinkertainen ja halpa eurooppapatentti.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä käsitellään innovaation kaikkien muotojen merkitystä yhteiskunnan kehityksen kannalta. Samalla mietinnössä edistetään huomattavasti monta aluetta ja esitetään ehdotuksia, – jotka koskevat esimerkiksi innovoinnin lisääntynyttä levitystä ja hyödyntämistä lukuisilla aloilla – joita me pidämme otollisina.

Laatimassani ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnossa pyrin esittämään lyhyesti tärkeimmät kohdat näkemyksestämme ja huolenaiheistamme tällä alalla. Lausuntoluonnoksen perusteella voidaan helposti todeta, että joistakin kohdista ollaan selvästi eri mieltä komission tiedonannon kanssa. Kyseiset kohdat koskevat erityisesti näkökulmia, joita on esitetty myös mietinnössä, jossa on myös joitakin lausunnon sisältämiä ristiriitaisuuksia: innovaatio nähdään pääasiassa liiketoiminnan mahdollisuutena; markkinoita, kilpailua ja innovoinnin valjastamista liiketoiminnan tarkoituksiin korostetaan sekä sisämarkkinoita ja eurooppapatenttia kannustetaan. Ne ovat näkökulmia, joista olemme eri mieltä.

Kuten totesimme keskustelussa, toinen liian vähän käsitelty asia oli riski, – joka on erittäin selvä Euroopan innovaatiopaneelin vuoden 2009 tuloksista – että syntyy "innovaatiokuilu" innovatiivisimpien ja vähemmän innovatiivisten maiden ja alueiden välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä korostetaan riittävästi innovointia, joka on välttämätön keino, jolla autetaan vastaamaan moniin ihmiskuntaan nykyään kohdistuvaan ongelmiin ja haasteisiin. Innovoinnin pitäisi olla olennainen osa julkista politiikkaa aloilla, joihin kuuluvat ympäristö, vesi, energia, liikenne, televiestintä, terveys ja koulutus. Sen pitäisi myös auttaa ratkaisemaan ongelmia, joita ovat resurssien niukkuus ja tehokas käyttö, jätteiden hyötykäyttö ja kierrätys, elintarvikkeiden laatu ja turvallisuus, demografiset muutokset, uudet kulkutaudit sekä luonnon ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Mietinnössä on kuitenkin monia ristiriitaisuuksia, koska se perustuu uusliberaaleihin ajatuksiin, joilla puolustetaan sisämarkkinoita ja kannatetaan eurooppapatenttia, jota emme hyväksy.

Jäsenvaltioille nykyisin asetetut budjettivaatimukset voivat johtaa tieteeseen, teknologiaan ja innovaatioihin kohdistuvien investointien vähenemiseen erityisesti kaikkein haavoittuvimmissa maissa. Aiotun innovaatiounionin sijasta tuloksena saattaisi olla todellinen "innovaatiokuilu" innovatiivisimpien ja vähemmän innovatiivisten maiden ja alueiden välillä.

Yleisen edun, kehityksen, koheesion, edistyksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sijasta (joiden pitäisi olla esillä) vallitsevat nyt niin sanotut liiketoiminnan mahdollisuudet, markkinat, kilpailukyky, kilpailu sekä innovoinnin valjastaminen liike-elämän tarkoituksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Pat the Cope Gallagher (ALDE), kirjallinen. – (GA) Meidän on kannustettava kolmannen asteen oppilaitoksia, tutkimuskeskuksia ja yksityisen sektorin yrityksiä tarttumaan mahdollisuuksiin, jotka ovat käytettävissä EU:n seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta.

Seitsemäs puiteohjelma on maailman suurin julkisesti rahoitettu tutkimusohjelma, ja meidän on korostettava edelleen siihen liittyviä etuja pienille ja keskisuurille yrityksille. Irlannin näkökulmasta seitsemäs puiteohjelma auttaa kehittämään tutkimusta, joka luo työpaikkoja ja tuo saataville tavaroita ja palveluita, joita tarvitaan ja joista on kysyntää. Irlantilaiset järjestöt ovat käyttäneet jo 270 miljoonaa euroa ohjelmasta maatalous-, elintarvike-, kalastus-, terveys-, energia-, liikennealalla sekä tieto- ja viestintäteknologian alalla.

Se on ratkaisevaa sekä Irlannin että Euroopan kannalta etenkin nykyisinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech (S&D), kirjallinen. (EN) Kannatan Merkiesin mietintöä, koska olen vahvasti sitä mieltä, että innovaatio ja luovuus ovat avaintekijöitä EU:n taloudellisen toipumisen kannalta ja ettei voida korostaa liikaa sitä, kuinka tärkeää on muuntaa unionin tieteelliset teknologiset läpimurrot uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Olen lisäksi vakuuttunut, että kriisin jälkeen Euroopassa kaikki sisämarkkinastrategiat on laadittava siten, että säilytetään ja parannetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, varmistetaan markkinoiden yhtenäisyys ja taloudellinen kestävyys sekä edistetään innovointia. Tämän vuoksi kannatan komission aloitetta Euroopan sosiaalisen innovoinnin pilottihankkeesta, jolla varmistetaan, että innovatiiviset ajatukset tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien luomisesta yhdistetään ja että ne täyttävät ennen kaikkea EU:n kansalaisten ja kuluttajien tarpeet.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Grossetête (PPE), kirjallinen. (FR) Euroopan parlamentti on kriisissä olevan maailmanlaajuisen talouden edessä korostanut, että on tärkeää tehdä Euroopasta innovatiivisempi ja tehokkaampi mukautumalla 2000-luvun uusiin haasteisiin.

On välttämätöntä kannustaa kaikkia asianosaisia toimijoita, joihin kuuluvat pienet ja keskisuuret yritykset, teollisuus, yliopistot ja hallitukset, osallistumaan mahdollisimman laajasti. Kaikilla on oma roolinsa. Sen vuoksi meidän on esimerkiksi nykyaikaistettava koulutusjärjestelmämme ja täytettävä tieteiden ja tekniikan tiedoissa olevat aukot.

Selviydymme kriisistä ainoastaan, jos tuemme innovointia. Euroopan unionin on autettava luomaan uusia rahoitusvälineitä, joilla edistetään tutkimusrahoitusta ja yksityisiä investointeja. Lisäksi julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö kumppanuuksien käyttöönottamisen avulla on tärkeä keino edistää entistä innovatiivisempaa taloutta.

Mielestäni eurooppapatentti on hyväksyttävä, jotta kannustetaan edistämään kaupankäyntiä EU:n ulkopuolella. Patentit ovat tällä hetkellä aivan liian kalliita. Meidän on ehdottomasti vähennettävä niiden laatimiseen liittyviä kuluja.

Lisäksi aivovienti-ilmiön edessä on tärkeää kannustaa tutkijoita jäämään Eurooppaan. Ilman heitä rahoituksesta ja muista mekanismeista ei ole mitään hyötyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Euroopan innovointiin liittyvät tulokset ovat olleet melko heikkoja tähän asti. Silti innovoinnin pitäisi auttaa vastaamaan yhteiskunnan suurimpiin haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen, tarpeeseen hallinnoida resursseja kestävällä tavalla tai talouden elpymiseen. Siksi äänestin oma-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa korostetaan erityisesti sosiaalisen innovaation käsitettä ja painotetaan aktiivista roolia, joka alueilla ja paikallisilla viranomaisilla voi olla innovaatiossa. Meidän on lisäksi edistettävä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua koskevaa järjestelmää, joka on tasapuolinen ja jossa kunnioitetaan keksijän oikeuksia samalla, kun sen avulla kansalaisille tarjotaan mahdollisimman laaja tiedonsaanti: tällaisiin haasteisiin on vastattava, ja siihen innovointi voi osaltaan auttaa tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 179 artiklan 2 kohdan mukaan unioni edistää "yrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina, tutkimuskeskuksia ja korkeakouluja niiden korkealaatuiseen tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen liittyvissä pyrkimyksissä; se tukee niiden pyrkimyksiä keskinäiseen yhteistyöhön varsinkin avaamalla kansalliset julkiset hankinnat, määrittelemällä yhteiset standardit sekä poistamalla yhteistyön oikeudelliset ja verotukselliset esteet pyrkien erityisesti siihen, että tutkijat voivat tehdä yhteistyötä vapaasti rajoista riippumatta ja yritykset voivat täysin käyttää hyväkseen sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia". Olen täysin vakuuttunut, että EU:n on omaksuttava hyökkäävä kanta ja asetuttava tiukasti johtavaan asemaan kilpailukyvyssä, ja sen vuoksi sen on investoitava innovaatioryöppyyn. Euroopan komission on muutettava nykyinen innovaatiounionia koskeva strateginen asiakirja toimintasuunnitelmaksi, jossa on tarkat tavoitteet ja mitattavissa olevat ja aikatauluihin sidotut tavoitteet. Komission on valvottava edistystä säännöllisesti ja samalla arvioitava vaikeuksia ja esitettävä menetelmä, jolla parannetaan kertomusten säännöllistä toimittamista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Juan Fernando López Aguilar (S&D), kirjallinen. – (ES) Parlamentin espanjalaiset sosialistijäsenet kannattivat äänestyksessä Merkiesin mietintöä Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan, koska hyväksymme mietinnössä esitetyt perusperiaatteet ja sitoudumme kyseisiin periaatteisiin, joilla luodaan perusta siirtymiselle järkevään, kestävään ja tasapuoliseen Euroopan talouteen.

Haluan kuitenkin huomauttaa, että vaikka me kaikki äänestimme mietinnön puolesta, se ei tarkoita, että kannatamme neuvoston enemmistön saavuttamaa sopua tiiviimmästä yhteistyöstä, koska se sulkee espanjan kielen pois eurooppapatentista. Äänestimme tiiviimpää yhteistyötä esittelevää osaa vastaan, mikä osoittaa, että vastustamme jyrkästi kyseistä asiaa. Tiiviimmän yhteistyön väline vaikuttaa suoraan sisämarkkinoihin, alueelliseen yhteenkuuluvuuteen ja jäsenvaltioiden kansalaisten oikeuteen saada eurooppapatentti, jota säännellään riittävän oikeusvarmuuden takaavin kieliasetuksin.

Tämän lisäksi eurooppapatentti- ja yhteisöpatenttituomioistuimen perustamista koskeva ehdotus on Euroopan unionin tuomioistuimen mukaan "yhteensopimaton unionin oikeuden kanssa".

 
  
MPphoto
 
 

  Petru Constantin Luhan (PPE), kirjallinen. (RO) Innovaatio voi johtaa Euroopan unionin kehitykseen ja keksimiseen uudelleen, kun nykyinen kriisi on ohi. Meidän on kuitenkin oltava täysin realistisia ja ehdotettava erityisiä työvälineitä, joiden avulla innovaatioponnisteluja voidaan korreloida Euroopan, kansallisella ja alueellisella tasolla. Euroopan innovaatiopolitiikassa on keskityttävä pääasiassa laatimaan ja etenkin saavuttamaan tavoitteita, jotka koskevat Euroopan unionin kohtaamia tärkeimpiä haasteita. Mielestäni on arvioitava uudelleen paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tehtävien ja velvollisuuksien monimutkaisuutta. Meidän on jatkossa tarjottava laadukasta teknistä ja taloudellista tukea varmistaaksemme, että riittävää hallintokapasiteettia on tarvittaessa käytettävissä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Voimien yhdistäminen innovoinnin vuoksi Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi tarkoittaa aiempaa enemmän keskittymistä, nopeampaa kehitystä, tehokkuutta, myös kustannustehokkuutta ja enemmän luovuutta. Innovaatiounionilla pyritään tarjoamaan vastaus yhteiskuntiemme yhteisiin ongelmiin, ja samalla lisäämään Euroopan kilpailukykyä ja osoittamaan, miten talouskriisistä päästään eroon.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Innovaatio on Euroopan yhteisten ongelmien ratkaisemista, mikä tarkoittaa aiempaa enemmän keskittymistä, nopeampaa kehitystä, tehokkuutta (kustannustehokkuutta) ja enemmän luovuutta. Innovaatiounionin pitäisi paitsi tarjota vastaus yhteisiin ongelmiin, ja myös lisätä Euroopan kilpailukykyä ja osoittaa, miten talouskriisistä päästään eroon. Koska Eurooppa on hyvin riippuvainen tuonnista, jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys siitä, että energiantuotannossa, teollisuudessa tai elintarviketuotannossa tarvittavia raaka-aineita ja hyödykkeitä on käytettävä älykkäästi ja kestävästi. EU:n talouksista on tullut niin toisiinsa sidottuja, että euron vakaus ei ole ainoa asia, joka edellyttää yhteistä lähestymistapaa: sitä edellyttävät myös jäsenvaltioiden kilpailukyvyn lisäämistä koskevat ponnistukset. Tarvitaan yhteinen tie kohti oikeudenmukaista ja vakaata taloutta. Ainoastaan yhtenäinen Eurooppa voi toteuttaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Ennen innovointia on mietitty ensisijaisesti tutkimusalalla. Ei pitäisi kuitenkaan unohtaa, että kuka tahansa EU:n kansalainen voi luoda innovaatioita. Näitä käsitteitä – jotka usein alkavat yksinkertaisesti vain ajatuksina – olisi tuettava EU:n tasolla muun muassa helpottamalla rahoituksen saamista, yksinkertaistamalla lupamenettelyjä sekä halvoilla ja yksinkertaisilla patenteilla. Siten kansalaiset voivat itse vaikuttaa kestävään yhteiskuntaan ja auttaa sen muokkaamisessa.

Lisäksi tällaiset innovaatiot, joiden osalta olisi ehdottomasti keskityttävä tutkimukseen, auttaisivat ylläpitämään korkeaa elintasoa Euroopassa. Annoin ääneni mietinnölle, koska on myönteinen toimi, että yksittäisten kansalaisten annetaan vaikuttaa osaltaan yhteiskunnan muokkaamiseen. Lisäksi sähköisen aikakauden merkit osoittavat yhä enemmän kohti henkilökohtaista innovointia, mikä on erittäin huomionarvoinen seikka.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen. (EL) Mietinnössä tehdään selväksi seikka, joka on sanomattakin selvää: on mahdotonta kannustaa innovointia tukematta tutkimusta ja koulutusta. Vaikkei ole itsestään selvää, milloin talouskriisi laantuu, jäsenvaltioiden vuodeksi 2020 asettamia tutkimusalan tavoitteita ei saavuteta tämänhetkisessä tilanteessa, kuten ei saavutettu edellisessä EU:n strategiassa eli Lissabonin strategiassa asetettuja tavoitteita. Tähän asti saatavissa olevat tiedot osoittavat, että vain noin 2,7 prosenttia Euroopan bruttokansantuotteesta osoitetaan tutkimukseen vuosikymmenen lopussa, vaikka jäsenvaltiot ovat sitoutuneet selvästi käyttämään vähintään kolme prosenttia kyseiseen tarkoitukseen. Samaan aikaan jäsenvaltiot mainitsevat kriisin olevan syy, miksi koulutuskuluja leikataan. Toisin sanoen innovoinnin kahta peruspilaria heikennetään eikä vahvisteta, ja tämän pitäisi olla kansallisten hallitusten huolenaiheena.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Mietinnössä Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan on toimenpiteitä, jotka muodostavat huomattavia yhteiskunnallisia haasteita. Esittelijä tuo esille keskeisen ajatuksen, jonka mukaan luodaan kaikkien eurooppalaisten välille unioni innovointia varten. Kuten mietinnössä todetaan, ratkaisujen löytäminen Euroopan yhteisiin ongelmiin on todellakin haasteellista aiempaa nopeamman kehityksen, paremman kustannustehokkuuden ja suuremman luovan voiman kannalta. Innovaatiounionin tavoitteena on myös vauhdittaa koko Euroopan kilpailukykyä, jotta löydetään keinoja selviytyä talouskriisistä. Suuren tuonnista riippuvuuden vuoksi jäsenvaltioilla on yhteinen näkemys siitä, että on löydettävä tapoja käyttää älykkäästi ja kestävästi energiantuotannossa, teollisuudessa tai elintarviketuotannossa tarvittavia raaka-aineita ja hyödykkeitä. Väestön ikääntyminen on toinen miltei kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskettava haaste. Yhteisellä lähestymistavalla terveyden kaltaisiin asioihin voitaisiin turvata pidemmät eliniät, varmistaa kunnollinen hoito ja lääkkeet ja samalla vähentää kuluja. Nämä ovat vain tärkeimpiä esimerkkejä yhteisistä vaatimuksista 27 jäsenvaltiossa, kuten niitä on tässä mietinnössä tuettu, ja niiden perusteella äänestin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Investointeja tutkimukseen ja innovointiin on lisättävä, jotta varmistetaan talouksiemme kestävä ja kilpailukykyinen tulevaisuus. EU investoi tutkimukseen ja kehitykseen vähemmän varoja kuin Yhdysvallat ja Japani, kun investointeja mitataan osuutena bruttokansantuotteesta. Myös riskipääoman investoinnit ovat puutteellisia. Meidän on pystyttävä pitämään kiinni parhaimmista tutkijoistamme ja innovoijistamme. Jos saavutamme tavoitteemme sijoittaa kolme prosenttia bruttokansantuotteestamme tutkimukseen ja kehitykseen vuoteen 2020 mennessä, se voi merkitä, että saamme vastineeksi 3,7 miljoonaa työpaikkaa ja lähes 800 miljardia euroa. Sekä julkisille että yksityisille innovointia koskeville aloitteille on oma asemansa, kun otetaan huomioon niiden merkitys elämänlaadun ja hyvinvoinnin parantamisen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Innovointi on välttämätöntä kaikille alueille tai yhteisöille. Itse asiassa kyky luoda uudestaan jotakin aiemmin annettua ja luoda sen perusteella jotakin uutta on olennaisen tärkeää jokaisen talouden kehityksen ja ennen kaikkea sosiaalisen hyvinvoinnin saavuttamisen kannalta. Siksi innovaatiounioni kuuluu Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeisiin. Kyseessä on tie, jota on ilmiselvästi kuljettava, jotta Euroopan asema voidaan vakiinnuttaa kansainvälisellä tasolla ja täyttää Euroopan kansalaisten tarpeet. Nämä ovat syitä, joiden vuoksi äänestän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Frédérique Ries (ALDE), kirjallinen. – (FR) Innovaatio merkitsee Euroopan politiikalle samaa, mitä koulutus merkitsee nuorille: se on avain tulevaisuuteen, käytännössä täydellinen vakuutus yhteiskunnalle, joka edistyy ja suojelee sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Virke saa täyden merkityksen nykyisen globalisaation jälkeisen taantuman aikana, jolloin Yhdysvaltain talous toipuu nopeasti ja BRIC-valtioiksi (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) kutsuttujen kehittyvien maiden talous kasvaa häpeilemättömästi. Yksi asia on selvä: Euroopan unioni on jäänyt jälkeen ja työmarkkinoilla on vaikeuksia toipua. Äärimmäisen ironista on, että Sveitsi, joka ei ole EU:n jäsenvaltio, on yhä Euroopan mestari innovoinnissa. Siksi Euroopan parlamentin (Merkiesin mietinnön) tänään esittämä vaatimus todellisesta ajattelutavan muutoksesta on tärkeä, koska innovaatiossa ei ole kyse pelkästään tekniikan keksinnöistä tai asukasta kohti haettujen patenttien lukumäärästä. Pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset) ovat tärkeimpiä Euroopan vaurauden tuottajia, joten kyse on ennen kaikkea pk-yrityspohjan rakentamisesta riskipääoman, takausvälineen, lainoja koskevan neuvonnan ja sääntely-ympäristön yksinkertaistamisen kautta. Kenties tällä edellytyksellä toiveesta, että kolme prosenttia bruttokansantuotteesta osoitetaan tutkimukseen ja kehitykseen, tulee totta?

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Kannatimme laajasti mietintöluonnosta ja esitimme siihen useita tarkistuksia, joista suurin osa lisättiinkin mietintöön. Ne koskivat esimerkiksi seuraavia seikkoja: vihreiden, ensisijaisten tavoitteiden (energia ja ilmastonmuutos, resurssitehokkuus, biologisten resurssien uudistaminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen) korostaminen; ekoinnovaatioon keskittyminen kaikissa vaiheissa ja myös suunnittelun aikana hyväksymällä asianmukaisesti rahoitetun ja kunnianhimoisen ekoinnovoinnin toimintasuunnitelman sekä hyväksymällä strategian, jolla edistetään tuote-palvelu-järjestelmiä ja toimintapainotteisia liiketoimintamalleja; avointen standardien käytön edistäminen innovaation voimanlähteinä ja julkisesti rahoitettua tutkimusta koskevien tietojen asettaminen yleisesti saataville kuten myös julkisen rahoituksen kohdentaminen yhteiskunnallisesti tärkeille aloille, joissa tietoa luodaan julkiseksi hyödykkeeksi, esimerkiksi kannustuspalkinnoilla terveydenhoitoalalla (yritimme myös vaihtelevalla menestyksellä ehdottaa parempaa muotoilua immateriaalioikeuksia koskevissa asioissa); onnistuimme säilyttämään muotoilun, jossa pidetään myönteisenä komission pyrkimyksiä estää immateriaalioikeuksien muodostumista kilpailun ja innovoinnin esteiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Eurooppa on noussut kriisistä viime kuukausien aikana, ja sen on pitänyt myös kohdata erittäin vahvaa kansainvälistä kilpailua. Tässä yhteydessä innovointi on välttämätöntä, ja se on ennen kaikkea ensisijainen tavoite. Jos emme onnistu muuttamaan Eurooppaa innovaatiounioniksi, 27 jäsenvaltion taloudet heikkenevät, mikä johtaa osaamisen ja ajatusten katoamiseen. Innovointi on avaintekijä, jolla saavutetaan kestävä kasvu ja joka auttaa luomaan entistä oikeudenmukaisemman ja ympäristöystävällisemmän yhteiskunnan.

Innovointi on erittäin tärkeää uudenaikaisen talouden luomiseksi ja tärkein väline uusien työpaikkojen luomiseksi. On sitouduttava yhdessä Euroopan innovointikyvyn perusteelliseen muutokseen. Vain siten voimme luoda pysyviä ja hyvin palkattuja työpaikkoja, jotka kestävät globalisaatiolle ominaista painetta ja kilpailua. Unionissa on kyse innovaatiosta. Kyse ei ole pelkästään sanaleikistä vaan todellisesta toiveesta, jonka on muututtava todeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Catherine Stihler (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatan mietintöä, koska se on avaintekijä kriisin jälkeisen elpymisen sekä merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisen kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. (FR) Kun innovaatiounionia koskevasta parlamentin mietinnöstä äänestettiin, halusin tukea tarkistusta, jossa torjuttiin ajatus, että innovointia hallittaisiin osoittamalla innovatiivisiin toimiin varoja rakennerahastoista ja tietyistä yhteisen maatalouspolitiikan rahaston osista.

Innovointia pitää tietenkin kannustaa, mutta sitä ei pitäisi tehdä tavalla, joka vahingoittaa muita Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta oleellisia politiikkoja kuten yhteistä maatalouspolitiikkaa. Yhteistä maatalouspolitiikkaa tulisi uudistaa muutamaan perustavoitteeseen keskittymällä, mutta Euroopan unionin ainoaa yhdennettyä politiikkaa ei saa ryöstää.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Tutkimus- ja innovaatiounionin tulostaulussa mainitaan, että Japani ja Yhdysvallat sijoittavat suuremman osuuden bruttokansantuotteesta innovointiin kuin EU ja ero on kasvanut neljän viime vuoden ajan. EU investoi innovointiin BRIC-maita enemmän. Ero on kuitenkin pienentynyt Brasiliaan ja Kiinaan verrattuna ja kasvanut Intiaan ja Venäjään verrattuna.

Siksi on mielestäni tärkeää, että Euroopan unioni hyväksyy todellisen innovointistrategian, jossa otetaan huomioon älykkään erikoistumisen Eurooppa 2020 -strategia ja jonka tavoitteena on lisätä tukea unionin tulevaisuuden avaintekijöille eli tutkimukselle, kehittämiselle ja innovoinnille, ja että se ulotetaan kaikille alueille, toiminnan aloille ja yhteiskunnallisiin tekijöihin, joista se koostuu.

Yhdennetty ja johdonmukainen innovaatiopolitiikka, jossa on pitkän ajanjakson näkemys, auttaa meitä lisäämään vahvuuksia ja ratkaisemaan alueellisella tasolla havaittuja heikkouksia. On ratkaisevan tärkeää hyväksyä kehityspolitiikka ja yksinkertaistaa sitä, esimerkiksi Euroopan sosiaalirahastoa tai Euroopan aluekehitysrahastoa. Uuden strategisen ohjelman avulla voidaan rakentaa yhä uudenaikaisempi ja kilpailukykyisempi Eurooppa, joka on maailman johtavassa asemassa. Koska innovointi on aluepolitiikan olennainen tavoite, EU:n on hyväksyttävä tulevaisuudessa strateginen lähestymistapa hallintoon ja perustaa samalla sopivia politiikan välineitä, joilla voidaan valvoa sen kehitystä ja siinä tarvittavia muutoksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Derek Vaughan (S&D), kirjallinen. (EN) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni innovaatiounionin avulla voidaan ratkaista nykyajan yhteiskunnallisia haasteita. Myös kilpailukykyä on lisättävä, kun EU selviytyy talouskriisistä.

Yhdyn mietinnössä esitettyyn näkemykseen siitä, että jäsenvaltioiden olisi käytettävä rakennerahastoja tukeakseen tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin tavoitteita, jotka kohdistuvat sosiaalisiin haasteisiin, jotta lisätään vaurautta Euroopassa. Rajojen yli tehtävää yhteistyötä on myös ehdottomasti parannettava, ja on myös kannustettava kansalaisia luomaan uusia innovatiivisia yrityksiä. Tämä voidaan saavuttaa vähentämällä byrokratiaa ja luomalla yksinkertainen ja johdonmukainen järjestelmä, jossa keskitytään yhteiskunnallisiin haasteisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen. (FR) EU ei ole pystynyt korjaamaan sen innovaatioon liittyviä puutteita Lissabonin strategiasta huolimatta. Budjettirajoitusten – joiden vuoksi julkinen rahoitus ei ole ratkaisuvaihtoehto – ja lisääntyneen maailmanlaajuisen kilpailun yhteydessä Euroopan on reagoitava päästäkseen takaisin innovaatiokilpailuun. Mielestäni on tärkeää keskittyä rakenteellisiin uudistuksiin, joilla poistetaan esteet, jotka haittaavat Euroopan huomattavaa innovointipotentiaalia. Sen vuoksi kannatin tätä mietintöä, jossa syytetään etenkin patenttien hakemiseen liittyviä suuria kuluja kaikissa jäsenvaltioissa ja jossa kehotetaan sopimaan nopeasti yhtenäisestä eurooppapatentista. Olen myös iloinen, että poliittisen ryhmäni ehdotuksia hyväksyttiin – etenkin Euroopan innovointirahaston perustamista koskeva ehdotus. Rahasto yksinkertaistaa EU:n luottojen saamista pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Euroopan innovointikyvyn vapauttaminen vaatii, että tutkimukseen ja kehitykseen käytettäville varoille asetetaan vähimmäisraja kaikissa jäsenvaltioissa. Siten varmistettaisiin toimien oikeudenmukainen jakautuminen ja estettäisiin kahden nopeuden Euroopan kehittyminen, joka häiritsisi EU:n yhteenkuuluvuutta ja hallintoa. Tämä on erittäin tärkeää, jos Eurooppa haluaa pysyä globaalin talouden korkeimmalla tasolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin Merkiesin mietinnön puolesta, koska lopullinen versio on paremmassa tasapainossa kuin alkuperäinen versio, jossa keskityttiin liikaa kansalaisten roolin edistämiseen yritysten sijaan. Yritykset todellakin ansaitsevat johtavan aseman tutkimuksessa ja innovoinnissa osittain siitäkin syystä, että meidän on muistettava, että EU:n kyseisen alan politiikka kasvoi ja kehittyi edistämällä politiikkoja, joiden tarkoituksena oli parantaa yhteistyötä teollisuuden, koulutusjärjestelmien ja tutkimuslaitosten välillä. Sen vuoksi uskon, että mietinnöllä, josta äänestimme, annetaan hyödyllinen panos käynnissä olevaan keskusteluun, joka koskee tulevaa yhteistä strategista ohjelmaa, jolla tuetaan tutkimusta ja innovointia EU:ssa.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0296/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. (PT) Äänestän tämän esityksen puolesta, kun otetaan huomioon, että kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työpaikkojen epävarmuutta ja köyhyyttä, 17 prosenttia EU:n asukkaista on köyhyysvaarassa, EU:n asukkaiden joukossa on 23 miljoonaa työtöntä, suuri osa kotityöstä tehdään epävirallisessa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi, ja että tämän lisäksi kotityö muodostaa teollistuneissa maissa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä, suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, kyseinen työ on useimmiten aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista ja että kotityöntekijöiden haavoittuvuus tuo usein mukanaan syrjivää, epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua. Pidän myönteisenä ja tuen Kansainvälisen työjärjestön (ILO) aloitetta sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. Kehotan ILOon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään nämä välineet kesäkuussa 2011 pidettävässä ILOn konferenssissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen. (LT) Äänestin päätöslauselman puolesta. Kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työpaikkojen epävarmuutta ja köyhyyttä – 17 prosenttia EU:n asukkaista on köyhyysvaarassa. Eräissä jäsenvaltioissa suuri osa kotityöstä tehdään harmaassa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi. Suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, ja kyseinen työ on aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista. Usein kotityöntekijöitä syrjitään ja he voivat helposti saada osakseen epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua. Pidän myönteisenä ILOn aloitetta sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevilla suosituksilla. Jäsenvaltioiden on ratifioitava ja pantava täytäntöön tämä yleissopimus ja suositukset nopeasti, sillä yleissopimuksen täytäntöönpano palvelisi yhden haavoittuvimmassa asemassa olevan työntekijäryhmän tarpeita ja paneutuisi pimeän työn ongelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen. (FR) Koska useimmat kotityöntekijät ovat epävarmoissa työsuhteissa ja heitä usein syrjitään ja toisinaan riistetään, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta on päättänyt tukea päätöslauselmaa samalla kun se kuulustelee Euroopan komissiota sen toimista tämän työntekijäryhmän osalta. Kesäkuussa jokavuotisen konferenssinsa pitävän Kansainvälisen työjärjestön (ILO) pitäisi hyväksyä kotityöntekijöitä koskeva yleissopimus, jossa edellytetään yhdenvertaista kohtelua muiden työntekijöiden kanssa ja ihmisarvoisen työn edellytysten täyttymistä. Tuemme päätöslauselmallamme ILOn esittämää tavoitetta. On kuitenkin huomattava, että tämä on vasta ensimmäinen vaihe: nyt meidän on varmistettava, että jäsenvaltiot ratifioivat yleissopimuksen sen hyväksymisen jälkeen.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen. (ES) Tuen täysin ILOn aloitetta sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. Monet näistä työntekijöistä ovat muuttaneet maahan laittomasti, eli he joutuvat todennäköisemmin huonosti kohdelluiksi, heille maksetaan palkkaa epäsäännöllisesti tai he joutuvat väkivallan kohteiksi. Lisäksi laittomasti maahan saapuneet työntekijät eivät uskalla ottaa yhteyttä viranomaisiin saadakseen suojelua tai vaatia oikeuksiaan tai terveydenhuoltopalveluja, koska he pelkäävät joutuvansa palautetuiksi kotimaahansa ja/tai saavansa työnantajaltaan rangaistuksen. Kaikilla kotityöntekijöillä pitäisi heidän alkuperästään riippumatta olla ihmisarvoinen mahdollisuus työhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen. (FR) Kansainvälinen työjärjestö (ILO) laatii paraikaa kotityöntekijöitä koskevaa yleissopimusta. Tämän ILOn kotityöntekijöitä koskevan yleissopimuksen hyväksyminen on tärkeä keino varmistaa, että kotityöntekijöiden ihmisoikeuksia, sosiaalisia oikeuksia ja työllisyysoikeuksia kunnioitetaan. Kotityö muodostaa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä. Tämä työ on usein epävarmaa, aliarvostettua ja pimeästi tehtyä.

 
  
MPphoto
 
 

  Françoise Castex (S&D), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän raportin puolesta mahdollistaakseni muutoksen aivan liian usein ilmenevästä riistosuhteesta oikeussuhteeksi alalla, joka kattaa 5–9 prosenttia kaikista töistä Euroopan unionissa. Kaikkien iäkkäämpien kansalaistemme kanssa työskentelevien henkilöiden on voitava saada nauttia yhdistymisvapaudesta ja lepoajasta, eivätkä he saa joutua häirinnän tai mielivaltaisen käytöksen uhreiksi. Siksi halusimme lähettää vahvan viestin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) ja ammattiliittojen tueksi ennen näiden uusien välineiden hyväksyntää koskevia neuvotteluja, jotka käynnistyvät kesäkuussa 100. kansainvälisessä työkonferenssissa. Pahoittelemme kuitenkin sitä, että oikeisto ilmaisee kyllä huoliaan laittomista kotityöntekijöistä, mutta samalla kieltäytyy tunnustamasta, että aivan liian usein näissä tilanteissa on kyse laittomasti maahan tulleista työntekijöistä, jotka ovat epävakaiden ja riistävien toimien pääuhreja.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (S&D), kirjallinen. (EN) Tuin päätöslauselmaa ILOn kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevasta yleissopimuksesta. Yleissopimuksella pyritään tunnustamaan kotityö oikeudellisesti työksi, laajentamaan oikeudet koskemaan kaikkia kotityöntekijöitä ja estämään oikeuksien loukkaukset ja väärinkäytökset. Lisäksi Euroopan parlamentti kehottaa ILOon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään nämä välineet kesäkuussa 2011 pidettävässä ILOn konferenssissa ja kehottaa EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan tämän yleissopimuksen ja suosituksen nopeasti täytäntöön. Eräissä jäsenvaltioissa suuri osa kotityöstä tehdään epävirallisessa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi. Kotityö muodostaa teollistuneissa maissa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä, ja suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia. Muiden kuin vakiomuotoisten sopimusten tai epätyypillisten sopimusten osuuden lisääntymisessä on myös selvästi havaittavissa vahva sukupuolinen ja sukupolvien välinen ulottuvuus. ILOn yleissopimuksen hyväksyminen, ratifiointi ja täytäntöön paneminen saattavat vähentää köyhien työntekijöiden määrää ja kohentaa useiden työmarkkinoilla olevien naisten asemaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Karima Delli (Verts/ALE), kirjallinen. (FR) Euroopassa kaksi maahanmuuttajanaista kolmesta on vähäistä ammattitaitoa vaativissa töissä, usein terveydenhuollon tai kotityön alalla. Nämä naiset vaikuttavat osaltaan talouteemme, mutta he kärsivät huonoista työoloista ja heidän perusoikeuksiaan rikotaan.

Kansainvälisen työjärjestön jäsenillä on mahdollisuus hyväksyä kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskeva yleissopimus tämän vuoden kesäkuussa pidettävässä kansainvälisessä työkonferenssissa. Tämä väline on askel oikeaan suuntaan työntekijöiden oikeuksien osalta ympäri maailmaa, sillä siinä yletetään työlainsäädännön normit kotityöntekijöihin, eli ryhmään, joka tähän asti kuului näiden normien ulkopuolelle. Pallo on nyt jäsenvaltioilla, sillä niiden on vielä ratifioitava tämä yleissopimus.

Euroopan tasolla on myös lakattava suhtautumasta maahanmuuttoon ja työvoimapolitiikkaan erikseen ja järjestelmällisellä tavalla. Ei ole oikein, että kotityöntekijät pakotetaan heidän oikeuksistaan riippumatta epäviralliseen työhön liian tiukan ja epäsopivan maahanmuuttosääntelyn takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) On hyvin tiedossa, että kotityö on usein epävarmaa ja epävirallista työtä, ja tämä epävarmuus ja epävirallisuus vaarantavat vakavasti tällaisia palveluja tarjoavien henkilöiden oikeudet, vaikka he osallistuvatkin maidensa taloudelliseen toimintaan ja heitä pitäisi pitää muiden kaltaisina työntekijöinä.

Tällaisen toiminnan vaatima luottamuksen aste työnantajan ja työntekijän välillä tekee suositeltavaksi sen, että työsuhdetta ei rasiteta liiallisilla muodollisuuksilla, mutta samalla se tarkoittaa myös sitä, että työntekijän pitäisi voida harjoittaa ammattiaan ihmisarvoisella tavalla. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kotityöntekijöitä koskeva yleissopimus ja suositus voisivat olla jälleen yksi askel oikeaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tämä Euroopan parlamentin päätöslauselma käsittelee ehdotettua Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimusta, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. ILOn seuraava konferenssi pidetään kesäkuussa Genevessä, ja siellä aiotaan käsitellä kotityön ongelmaa. Vaikka EU onkin virallisesti estynyt osallistumasta, sillä vain jäsenvaltiot ovat jäseniä, se on tietoinen vastuustaan tehdä yhteistyötä ILOn kanssa ja haluaa auttaa osaltaan asiaa, jonka voidaan katsoa kuuluvan perusoikeuksiin. Kotityön tärkeyttä ei voida kiistää. Kyse on kotona tehtävästä työstä – lastenhoidosta ja vanhustenhoidosta – joka sisältyy Eurooppa 2020 -strategiaan ja kattaa 5–9 prosenttia kaikesta EU:ssa tehtävästä työstä ja jonka kasvu on nousussa. Usein kotityöntekijät – joista valtaosa on naisia ja maahanmuuttajia – joutuvat kuitenkin pomojensa riiston kohteiksi, eivätkä nämä takaa heidän sosiaalisia oikeuksiaan. Siksi äänestin tämän päätöslauselman puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella täydennettävän yleissopimuksen hyväksyminen on merkittävä askel eteenpäin, ja pidämme sitä positiivisena. Kuten keskustelussa kävi ilmi, eri jäsenvaltioissa valtaosa näistä työntekijöistä on naisia, ja kasvava prosentuaalinen määrä on laittomia maahanmuuttajia. Nämä kaksi ryhmää ovat kaikkein haavoittuvimpia ja alttiimpia väkivallalle tai seksuaaliselle hyväksikäytölle. On tärkeää, että asian osalta ryhdytään toimenpiteisiin tulevassa ILOn konferenssissa. Kotityöntekijöiden vakavasti riistävät ja syrjivät työolot ovat hyvin tiedossa. Monet kotityöntekijät työskentelevät hädin tuskin ihmisarvoisissa oloissa, joutuvat voimakkaan riiston kohteiksi eikä heille taata oikeuksia, kuten oikeutta sosiaaliturvaan, terveyden ja turvallisuuden suojeluun, äitiyden suojeluun, työaikarajoituksiin, lepoon sekä yhdistymisvapauteen ja edustamisoikeuteen.

Siksi on selvästikin tarpeen säädellä kotityötä. Täten on ryhdyttävä kiireesti tehokkaisiin toimenpiteisiin epävarmojen työpaikkojen, väärennettyjen laskujen, pimeän työn ja laittoman työn torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Mielestämme on tärkeää liikkua kohti Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sellaisen yleissopimuksen hyväksymistä, jota täydennetään ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella kotityöntekijöistä, joista suurin osa on naisia ja kasvava prosenttimäärä heistä laittomia maahanmuuttajia. Nämä kaksi ryhmää ovat kaikkein haavoittuvaisimpia ja alttiimpia väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, ja siksi olisi myönteistä ottaa ratkaiseva askel asian suhteen tulevassa ILOn konferenssissa.

Monet kotityöntekijät toimivat vakavasti riistävissä ja syrjivissä oloissa, jotka ovat hyvin tiedossa. Siksi on selvästikin tarvetta säädellä kotityötä niin, että työntekijät eivät joudu edelleen alttiiksi hädin tuskin ihmisarvoisille työoloille, ja että he saavat oikeuksia, kuten oikeuden sosiaaliturvaan, terveyden ja turvallisuuden suojelemiseen, äitiyden suojelemiseen, työ- ja lepoaikoja koskeviin määräyksiin sekä yhdistymisvapauteen ja edustamisoikeuteen.

Täten on ryhdyttävä kiireesti tehokkaisiin toimenpiteisiin epävarmojen työpaikkojen, väärennettyjen laskujen, pimeän työn ja laittoman työn torjumiseksi. Näin ollen on tärkeää muuntaa kaikki epävakaat työt vakaiksi töiksi, joihin liittyy oikeuksia ja kohtuullinen palkka.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvie Guillaume (S&D), kirjallinen. (FR) Tuen täysin Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kotityötä koskevan yleissopimuksen hyväksymistä, ratifiointia ja täytäntöönpanoa. Useimmiten kotityöntekijät työskentelevät epävarmoissa olosuhteissa ja löytävät itsensä toistuvasti lain kannalta kyseenalaisista hallinnollisista tilanteista, mikä tekee heidän tilanteestaan entistä epävakaamman, ja he joutuvat usein syrjinnän tai epätasa-arvoisuuden uhreiksi tai saavat osakseen epäoikeudenmukaista tai huonoa kohtelua. Heidän palvelunsa ovat kuitenkin yhteiskunnallemme tärkeitä lastenhoidosta vanhustenhuoltoon. Meidän on luotava oikeudellinen järjestelmä, jolla voimme parantaa näiden työntekijöiden oikeuksia ja edistää ihmisarvoisia työoloja.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen. (LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, sillä kriisi on vienyt miljoonia työpaikkoja ja lisännyt työpaikkojen epävarmuutta ja köyhyyttä – 17 prosenttia EU:n asukkaista on köyhyysvaarassa ja 23 miljoonaa EU:n asukasta on työttömänä. Eräissä jäsenvaltioissa suuri osa kotityöstä tehdään harmaassa taloudessa, epävarmoissa työoloissa ja/tai pimeästi. Suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, ja kyseinen työ on aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista. Kotityöntekijöiden haavoittuvuus tarkoittaa sitä, että heitä syrjitään usein ja he voivat helposti saada osakseen epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua. Kotityö pitäisi tunnustaa oikeudellisesti työksi ja meidän pitäisi antaa kaikille kotityöntekijöille enemmän oikeuksia ja estää väkivaltaisuuksia ja hyväksikäyttöä luomalla kaikkia kotityöntekijöitä koskeva oikeudellinen järjestelmä ja varmistaa, että kotityöntekijöiden työtä ei tehdä sääntelykehyksen ulkopuolella. ILOn yleissopimuksen hyväksyntä, ratifiointi ja täytäntöönpano eivät pelkästään parantaisi monien naisten asemaa kotitöiden työmarkkinoilla takaamalla heille kunnolliset työolot, vaan se parantaisi myös heidän sosiaalisen osallisuutensa astetta. Lainsäädäntöä voi olla tarpeen muuntaa, jotta voidaan luoda joustavia ja varmoja sopimusjärjestelyjä, jotka takaavat tasa-arvoisen kohtelun.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, jossa ”katsotaan, että on syytä paneutua pimeän työn ongelmaan, todetaan, että epävirallisuus ja pimeä työ ovat tyypillisiä kotityön piirteitä, että monet siirtotyöläiset tekevät työtä tällä alalla ja että heidän oikeuksiaan loukataan usein, ja katsotaan lisäksi, että myös epävarmoja työsuhteita on yleisesti ottaen torjuttava pitäen mielessä, että ongelma koskettaa etenkin siirtotyöläisiä ja heikentää heidän jo entuudestaan haavoittuvaa tilannettaan.”

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Mélenchon (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Mies- ja naistyöntekijöiden tilapäistäminen on harvainvallan hallintologiikan ytimessä niin Euroopassa kuin muuallakin. Monien järjestäytyneen turvattomuuden muotojen joukossa yhtä on vaikeampi hävittää kuin muita: kotityöntekijöitä. Tässä raportissa tuetaan ILOn yleissopimuksen valmistelua näiden työntekijöiden ja etenkin epävirallisten naistyöntekijöiden oikeuksien suojelemiseksi. Siinä myös tuomitaan epätyypillisten sopimusten kasvava määrä, joka on merkki siitä, että työstä on kasvavissa määrin tulossa epävarmaa. Annan ääneni tälle aloitteelle, vaikka pahoittelenkin sitä, ettei tällä aloitteella tule olemaan merkittävää vaikutusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen. (PT) Kun otetaan huomioon, että kotityö muodostaa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä, että suurin osa tämän alan työntekijöistä on naisia, että kyseinen työ on useimmiten aliarvostettua, alipalkattua ja epävirallista ja että kotityöntekijöiden haavoittuvuus tuo usein mukanaan syrjivää, epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua, on löydettävä ratkaisuja tämänkaltaisten tilanteiden poistamiseksi. Siksi pidän myönteisenä tätä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimusta, joka varoittaa kotityöhön liittyvistä ongelmista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan parlamentti aikoo tällä päätöslauselmalla ilmaista tukensa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) aloitteelle hyväksyä yleissopimus, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella. Itse asiassa siirtotyöläiset, jotka ottavat vastaan vähäistä ammattitaitoa vaativia tilapäistöitä työmarkkinoiden laitamilla tai kodinhoitotöitä, ovat alttiita moninkertaiselle syrjinnälle. Usein he tekevät töitä köyhissä ja epäsäännöllisissä oloissa, he joutuvat todennäköisemmin huonosti kohdelluiksi, heille maksetaan palkkaa epäsäännöllisesti ja he eivät uskalla ottaa yhteyttä viranomaisiin saadakseen suojelua tai vaatiakseen oikeuksiaan, koska he pelkäävät joutuvansa palautetuiksi kotimaahansa ja/tai saavansa työnantajaltaan rangaistuksen. Äänestin päätöslauselman puolesta tämän tilanteen takia. Tuen yleissopimuksen tavoitetta ottaa askelia kohti kotityön tunnustamista oikeudellisesti ammattitoimintana tehtäväksi työksi, laajentaa oikeuksia koskemaan kaikkia kotityöntekijöitä loukkauksien ja väärinkäytösten estämiseksi ja luoda oikeudellinen järjestelmä, jolla varmistetaan, että työtä ei tehdä sääntelykehyksen ulkopuolella.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen. (EN) Tuen tätä päätöslauselmaa ehdotetusta kotityöntekijöitä koskevasta Kansainvälisen työjärjestön yleissopimuksesta. Merkittävä osa kotityöstä on pimeää, epävarmaa ja alipalkattua työtä, ja kotityöntekijät, joista suurin osa on naisia, ovat alttiita hyväksikäytölle etenkin ulkomailla työskennellessään. Tämän ILOn yleissopimuksen hyväksyminen voi auttaa vähentämään köyhien työntekijöiden määrää, kohentaa työoloja ja helpottaa näiden kaikkein haavoittuvimpiin kuuluvien työntekijöiden sosiaalista osallisuutta. Meidän on sovellettava työelämän perusnormeja kotityöhön ja varmistettava, että sitä tekevät henkilöt ovat oikeutettuja sosiaaliturvaan ja suojeluun väärinkäytöksiltä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kotityöntekijät saavat usein kärsiä heidän tekemänsä työnsä epävirallisen luonteen takia. Koska he ovat taloudellisen toiminnan muodollisten rakenteiden ulkopuolella, heidän oikeutensa työntekijöinä ovat usein rajalliset. Tätä tilannetta on torjuttava päättäväisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Tällä päätöslauselmalla Euroopan parlamentti: (1) pitää myönteisenä, että ILO on tehnyt aloitteen sellaisen yleissopimuksen hyväksymisestä, jota täydennetään kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevalla suosituksella, kehottaa ILOon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita hyväksymään nämä välineet kesäkuussa 2011 pidettävässä ILOn konferenssissa, kehottaa EU:n jäsenvaltioita ratifioimaan ja panemaan tämän yleissopimuksen ja suosituksen nopeasti täytäntöön, (2) katsoo, että kotityöntekijöiden ihmisarvoista työtä koskevan ILOn yleissopimuksen hyväksyminen, ratifiointi ja täytäntöön paneminen saattavat vähentää köyhien työntekijöiden määrää ja (3) katsoo, että tällaisen yleissopimuksen hyväksyminen, ratifiointi ja täytäntöön paneminen palvelisivat yhden haavoittuvimmassa asemassa olevan työntekijäryhmän tarpeita.

 
  
MPphoto
 
 

  Alf Svensson (PPE), kirjallinen.(SV) Eilen, torstaina, toukokuun 12. päivä, Euroopan parlamentti hyväksyi äänestyksessään päätöslauselman ehdotetusta kotityöntekijöitä koskevasta ILOn yleissopimuksesta ja suosituksesta. Kaikkialla maailmassa ja etenkin köyhissä maissa kotitalouspalvelut kuuluvat pienipalkkaisimpiin töihin. Usein näistä töistä puuttuvat oikeat sopimukset ja sosiaaliedut. Tämän palvelualan korostaminen erikseen suosituksessa ILOn yleissopimuksen yhteydessä on siksi oikein ja sopivaa. Syy siihen, miksi äänestin Euroopan parlamentin päätöslauselmaa vastaan, on 13 kohdan sanamuoto, jossa EU:n jäsenvaltioita kehotetaan ratifioimaan yleissopimus siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelusta, mitä yksikään EU:n ulkopuolinen valtio ei ole vielä tehnyt. Mielestäni YK:n kuutta tärkeintä yleissopimusta, jotka ovat universaaleja ja koskevat kaikkia ihmisiä, ei tarvitse täydentää lisävälineillä. Tällöin jo hyväksyttyjen yleissopimusten lainvoimaisuus olisi suuressa vaarassa heikentyä, mihin en halua myötävaikuttaa. Pyrkisin ennemmin tärkeimpien ihmisoikeussopimusten noudattamisen lisäämiseen, sillä niiden sisältö selvästikin pätee myös kotityöntekijöihin. Liian monet allekirjoittajavaltiot tuntuvat unohtavan tämän nykyään.

 
  
MPphoto
 
 

  Marc Tarabella (S&D), kirjallinen. (FR) Kotityö, joka on usein epävarmaa, aliarvostettua ja pimeää, muodostaa 5–9 prosenttia kaikesta työllisyydestä teollistuneissa maissa. Valtaosa näistä kotityöntekijöistä on naisia ja maahanmuuttajia, joita on helpompi riistää ja pitää alipalkattuina. Tämän kotityöntekijöitä koskevan ILOn yleissopimuksen hyväksyminen on tärkeä keino varmistaa, että ihmisoikeuksia ja sosiaalisia oikeuksia kunnioitetaan, kun kotityölle myönnetään sama asema kuin muillekin töille ja kotityöntekijöille tarjotaan oikeudellinen järjestelmä.

Tänään hyväksytty parlamentaarinen päätöslauselma lähettää vahvan viestin kaikille jäsenvaltioille, jotta nämä hyväksyisivät tämän yleissopimuksen, joka todellakin toivoakseni pystyy vahvistamaan työntekijöiden sosiaalista osallisuutta myöntämällä heille sosiaalisia perusoikeuksia, joihin kaikki työntekijät ovat oikeutettuja.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Äänestin tämän Euroopan parlamentin päätöslauselman puolesta, jolla kutsutaan jäsenvaltioita sitoutumaan ILOn ehdotukseen kotityöntekijöitä koskevasta yleissopimuksesta. Yleissopimuksen ansiosta pystymme paremmin torjumaan kohtuuttomia työoloja, joita liian monet tämän alan työntekijät kohtaavat, ja näistä työntekijöistä valtaosa on naisia ja useat maahanmuuttajia, etenkin laittomia maahanmuuttajia. Yleissopimus täydentää muita ILOn ja muiden kansainvälisten järjestöjen sopimuksia. Euroopan parlamentti kehotti EU:ta ja sen jäsenvaltioita ratifioimaan myös kansainvälisen yleissopimuksen siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksien suojelusta. Pahoittelen kuitenkin sitä, että Euroopan kansanpuoleen ryhmä (kristillisdemokraatit) onnistui saamaan etenkin useiden sosialististen parlamentin jäsenten äänestäessä tyhjää läpi tarkistuksen, jossa kieltäydytään asettamasta maahanmuuttajatyöntekijöitä, etenkin laittomia maahanmuuttajia, samalle tasolle muiden työntekijöiden kanssa. Tämä tarkistus on yhdenmukainen kasvavan maahanmuuttajakielteisen näkemyksen kanssa, joka ruokkii muukalaisvihaa. Yleissopimuksen säännökset on vielä pantava täytäntöön, mistä ei tule helppoa, mutta pidetään tätä suuntausta kaikesta huolimatta myönteisenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen. (DE) Kansainvälinen työjärjestö (ILO) on Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestö, joka toimii sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja työntekijöiden oikeuksien puolesta. Järjestön päätehtävänä on luoda työelämän kansainväliset perusnormit ja sosiaaliset normit. ILOn osalta vuosi 2010 oli kotityöntekijöiden vuosi. Vähimmäisvaatimukset on nyt täten luotu, sillä kotityöntekijät muodostavat maailman suurimman sääntelemättömän työalan.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0295/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta seuraavista syistä: mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan etenkin hoitojen epäonnistuessa; monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on vähentänyt niiden käyttöä; karjatalousalalla (maidon, naudanlihan, sianlihan, siipikarjanlihan, kananmunien, lampaan- ja vuohenmaidon sekä lihan tuotannolla) on merkittävä rooli unionin maataloudessa; karjankasvattajien tärkeimpänä tavoitteena on pitää karja terveenä ja tuottavana soveltaen maatalouden hyviä käytäntöjä, jotka liittyvät hygieniaan, asianmukaiseen ruokintaan ja hoitoon sekä vastuulliseen eläinten terveydestä huolehtimiseen. Siksi kehotankin komissiota luomaan eläinten terveyttä koskevan EU:n strategian (2011–2015) yhteyteen laajan monivuotisen toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen.(RO) Antibioottiresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan etenkin hoitojen epäonnistuessa. Monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on vähentänyt niiden käyttöä. Asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana ja varmistamaan eläinten hyvinvoinnin. Vaikka näitä aineita määrätään eläimille, ne vaikuttavat sekä ihmisiin että eläimiin. Päätöslauselmaesityksen lopullisena tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeet tehokkaana tautien torjumisen välineenä sekä eläimillä että ihmisillä, samalla kun mikrobilääkkeiden käyttö rajoitetaan välttämättömimpiin tarpeisiin. Äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Liam Aylward (ALDE), kirjallinen.(GA) Karjankasvattajien tärkeimpänä tavoitteena on pitää karja terveenä ja tuottavana, ja siihen he pääsevät noudattamalla maatalouden hyviä käytäntöjä.

Äänestin tämän päätöslauselman puolesta, koska siinä vaaditaan lisää tutkimuksia mikrobilääkkeistä ja muista vaihtoehdoista, jotta karjankasvattajien olisi helpompi saavuttaa edellä mainitut tavoitteet. On laadittava ohjelma tutkimustulosten, tietojen ja hyvien käytäntöjen vaihtamista varten. Kannatan vaatimusta lisätä tutkimusta, joka koskee eläinten hyvinvointia ja maatalouden käytäntöjä, kuten laumanhallinnan parantamista, sairauksien varhaista ehkäisemistä ja vahvojen rotujen kasvatusta.

On kuitenkin varmistettava, ettei karjankasvattajille aiheudu lisää taloudellisia ja hallinnollisia rasitteita sen vuoksi, että mikrobilääkeresistenssin esiintymistä elintarviketuotantoon käytettävillä eläimillä ja lemmikkieläimillä valvotaan ja seurataan tarkemmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Mikrobilääkeresistenssi on unionin karjatalousalaan suuresti vaikuttava eläinten terveyttä koskeva ongelma. Asiaan on suhtauduttava vakavasti, koska karjatalousala on unionin maatalouden kannalta erittäin tärkeä ala. Olen samaa mieltä siitä, että jäsenvaltioiden on seurattava ja valvottava säännöllisesti ja järjestelmällisesti mikrobilääkeresistenssin esiintymistä elintarviketuotantoon käytettävillä eläimillä, mutta että siitä ei saa aiheutua taloudellisia ja hallinnollisia lisärasitteita karjankasvattajille, muille eläinten omistajille eikä eläinlääkäreille. Elintarvike- ja eläinlääkintätoimiston ja Euroopan elintarviketurvallisuusviraston olisi tehtävä lisätutkimuksia ja analyyseja tällä alalla ja annettava suosituksia. Olen samaa mieltä siitä, että komission on käytävä kansainvälisen tason keskusteluja, jotta mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä eläinten rehussa kiellettäisiin, ja otettava tämä asia esille kahdenvälisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE), kirjallinen.(PT) On positiivinen seikka, että antibioottien käytön on todettu vähentyneen. Tähän ovat osaltaan vaikuttaneet useissa jäsenvaltioissa julkaistut ohjeet antibioottien maltillisesta käytöstä.

Mikrobilääkkeiden antamista ihmisille tai eläimille on aina harkittava tarkasti ja on otettava huomioon potentiaalinen mikrobilääkeresistenssin vaara. Itse asiassa resistenssi vaikuttaa sekä ihmisiin että eläimiin ja voi siirtyä ihmisiltä eläimille ja päinvastoin. Tiedän hyvin, että mikrobilääkeresistenssi ihmisillä johtuu usein riittämättömistä antibioottiannoksista ja virheellisestä hoidosta, mutta se voi johtua myös mikrobilääkeresistenttejä geenejä sisältävien patogeenisten bakteerien leviämisestä eläinten välityksellä, mikä aiheuttaa vakavia vaaroja ihmisten ja eläinten terveydelle.

Kyseessä on siis todella laaja-alainen asia, joka vaatii unionin tason koordinoitua lähestymistapaa, jolla pyritään siihen, että mikrobilääkkeet säilyvät tehokkaana tautien torjumisen välineenä sekä eläimillä että ihmisillä, ja kannustetaan käyttämään antibiootteja maltillisesti ja vastuullisesti ja turvautumaan niihin vain silloin, kun ne ovat ehdottoman välttämättömiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Vasilica Viorica Dăncilă (S&D), kirjallinen.(RO) Mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan erityisesti siksi, että monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on johtanut näiden aineiden käytön vähentämiseen. Koska karjankasvattajien tärkeimpänä tavoitteena on pitää karja terveenä ja tuottavana soveltaen maatalouden hyviä käytäntöjä (hygieniaa, asianmukaista ruokintaa ja hoitoa, vastuullista eläinten terveydestä huolehtimista), mielestäni olisi syytä lisätä tutkimusta uusista mikrobilääkkeistä ja muista vaihtoehdoista (rokotuksista, biouhkien ehkäisystä, resistenssijalostuksesta) sekä niistä näyttöön perustuvista menetelmistä eläinten tartuntatautien välttämiseksi ja valvomiseksi, joita Euroopan unionin tutkimuksen puiteohjelmissa on kehitetty.

 
  
MPphoto
 
 

  Edite Estrela (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestin antibioottiresistenssiä koskevan päätöslauselmaesityksen puolesta, koska komission ja jäsenvaltioiden olisi mielestäni toteutettava toimia, joilla puututaan eläinten mikrobilääkeresistenssiä koskevaan kasvavaan ongelmaan, sillä onhan niin, että antibioottien käyttö rehuissa aiheuttaa antibioottiresistenssiä myös ihmisissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. – (PT) Antibioottiresistenssi on vakava ongelma, jolla on vaikutuksia karjatalouteen. Olen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lailla huolestunut tästä ongelmasta ja yhdyn sen ehdotuksiin, mutta en vain siksi, että eläinten resistenssiä antibioottihoitoihin saataisiin vähennetyksi, vaan myös siksi, että edistäisimme sellaisten eläintautien torjuntaan tarkoitettujen keinojen käyttöä, joihin ei välttämättä liity antibioottien käyttöä.

Haluan kiinnittää huomiota siihen, että mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä rehuissa vaarantaa ei ainoastaan eläinten terveyden, koska ne tulevat resistenteiksi antibiooteille, vaan myös ihmisten terveyden, koska eläinperäisiä tuotteita pääsee elintarvikeketjuun ja näin ihmisten ruokaan.

Tarvitaan siis kiireellisesti tutkimusta siitä, onko mikrobilääkkeiden käyttö rehussa mahdollista kieltää. Samoin on edistettävä toimia, joilla vähennetään antibioottiresistenssiä ja jotka näin parantavat eläinten terveyttä ja lisäävät elintarviketurvallisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä Euroopan parlamentin päätöslauselmassa käsitellään eläinten antibioottiresistenssiä, ongelmaa, jolla on katastrofaaliset seuraukset. Se vaikuttaa ihmisten, erityisesti kyseisten eläinten parissa työskentelevien terveyteen, mutta myös talouteen, koska vaakalaudalla on unionin karjankasvatuksen kilpailukyky. Parlamentissa on keskusteltu tästä aiheesta jo useamman kerran ja hyväksytty useita aloitteita, kuten tietokanta, jota olisi päivitettävä jatkuvasti. Nyt on kuitenkin tullut aika siirtyä sanoista tekoihin, jotta voimassa oleva laki ei olisi enää kuollut kirjain. Näin ollen olisi tärkeää, että uudessa yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) otettaisiin huomioon tämä ongelma ja kannustettaisiin hyviin käytäntöihin karjankasvatuksessa. Kannatin siis tätä yhteistä päätöslauselmaesitystä, jonka maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan laaja enemmistö on hyväksynyt, koska sen teksti on hyvin tasapuolista ja koska siinä esitetyillä ehdotuksilla paitsi suojellaan ihmisten terveyttä ja eläinten hyvinvointia myös varmistetaan yritysten elinkelpoisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen.(PT) Mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan ja koskee maidon, naudanlihan, sianlihan, siipikarjanlihan, kananmunien sekä lampaan ja vuohen maidon ja lihan tuotantoa. Asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana.

Mikrobilääkeresistenssi ihmisillä johtuu usein riittämättömistä antibioottiannoksista. Patogeenisten bakteerien leviäminen aiheuttaa erityistä vaaraa päivittäin eläinten kanssa tekemisissä oleville karjankasvattajille ja maatilojen työntekijöille.

Mietintö auttaa osaltaan ohjaamaan alan yhteisiä tiedonkeruutoimia, analysoimaan tuloksia ja ehdottamaan ratkaisuja. Sen tarkoituksena on luoda kokonaiskuva siitä, milloin, missä, miten ja millä eläimillä mikrobilääkkeitä tätä nykyä todellisuudessa käytetään. Tarkoitus ei ole aiheuttaa ylimääräisiä taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita karjankasvattajille eikä muille eläinten omistajille, ottaen huomioon, että karjanhoidon käytännöt ja intensiivisyys ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa.

Haluamme korostaa, että on tärkeää luoda karjankasvatusalalle järjestelmiä, jotka vähentävät tarvetta määrätä mikrobilääkkeitä, sekä pyrkiä löytämään uusia mikrobilääkkeitä. Mielestämme päätöslauselman sisältö on hyvä, koska tavoitteena on mikrobilääkkeiden maltillinen ja vastuullinen käyttö.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mikrobilääkeresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan ja koskee maidon, naudanlihan, sianlihan, siipikarjanlihan, kananmunien sekä lampaan ja vuohen maidon ja lihan tuotantoa. Asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana.

Mikrobilääkeresistenssi ihmisillä johtuu usein antibioottilääkkeiden riittämättömistä annoksista ja leviävät patogeeniset bakteerit aiheuttavat erityistä vaaraa päivittäin eläinten kanssa tekemisissä oleville karjankasvattajille ja maatilojen työntekijöille.

Tämä asiakirja auttaa osaltaan ohjaamaan alan yhteisiä tiedonkeruutoimia, analysoimaan tuloksia ja ehdottamaan ratkaisuja. Sen tarkoituksena on siis luoda kokonaiskuva siitä, milloin, missä, miten ja millä eläimillä mikrobilääkkeitä tätä nykyä todellisuudessa käytetään. Tarkoitus ei ole aiheuttaa ylimääräisiä taloudellisia tai hallinnollisia rasitteita karjankasvattajille eikä muille eläinten omistajille, ottaen huomioon, että karjanhoidon käytännöt ja intensiivisyys ovat erilaisia eri jäsenvaltioissa.

Tärkeää on myös pyrkiä löytämään uusia mikrobilääkkeitä ja muita vaihtoehtoja. Korostamme, että on tärkeää luoda karjankasvatusalalle järjestelmiä, jotka vähentävät tarvetta määrätä mikrobilääkkeitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Äänestin tämän asiakirjan puolesta, koska lopullisena tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeet tehokkaana tautien torjumisen välineenä sekä eläimillä että ihmisillä ja pyrkiä käyttämään mikrobilääkkeitä vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Mielestäni karjanhoitoalalla on otettava käyttöön hyvät käytännöt, jotka minimoivat mikrobilääkeresistenssin vaaran. Käytäntöjä olisi sovellettava erityisesti nuoriin eläimiin, jotka tuodaan yhteen useammalta karjankasvattajalta, mikä lisää tartuntatautien vaaraa. Komission olisi toteutettava toimia, joilla kielletään mikrobilääkkeiden käyttö kasvunedistäjinä eläinten rehussa, ja otettava asia esille kahdenvälisissä neuvotteluissa kolmansien maiden kuten Yhdysvaltojen kanssa. Meidän on korostettava eläinten terveyden ja mikrobilääkkeiden käytön välistä loogista yhteyttä sekä eläinten terveyden ja ihmisten terveyden välistä yhteyttä. Tärkeintä meille on nyt varmistaa elintarvikkeiden paras mahdollinen turvallisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Elisabeth Köstinger (PPE), kirjallinen.(DE) Antibiootteja pidettiin kauan ihmelääkkeinä, jotka parantavat tartuntatauteja. Useimmissa Euroopan maissa antibiootit ovat eniten käytetty lääkeluokka kipulääkkeiden jälkeen. Euroopassa määrätyistä antibiooteista noin 50 prosenttia käytetään eläinten lääkkeeksi. Ellei antibiootteja käytettäisi, eläintaudit voisivat levitä nopeasti ja muuttua epidemioiksi aiheuttaen valtavaa taloudellista vahinkoa. Valitettavasti antibioottien kontrolloimattomasta käytöstä niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa joudutaan maksamaan erittäin kallis hinta. Antibioottien liikakäyttö aiheuttaa resistenssiä ja adaptaatiota patogeeneissä. Monet tunnetuista antibiooteista ovat muuttuneet joko tehottomiksi tai epäluotettaviksi. Tämän vuoksi tuen voimakkaasti parlamentin päätöslauselmaa, jossa nimenomaisesti vaaditaan komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan vastuullisella tavalla eläinten mikrobilääkeresistenssiä koskevaan kasvavaan ongelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen.(EN) Tässä päätöslauselmassa todetaan, että asianmukaisesti käytettyinä mikrobilääkkeet auttavat karjankasvattajia pitämään karjansa terveenä ja tuottavana ja varmistamaan eläinten hyvinvoinnin. Päätöslauselmassa tulee kuitenkin esille myös tiukan valvonnan ja seurannan tarve, ja siksi voin äänestää sen puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(RO) Antibioottiresistenssi on eläinten terveyteen liittyvä kysymys, joka vaikuttaa unionin karjatalousalaan etenkin hoitojen epäonnistuessa. Monissa jäsenvaltioissa on jo annettu ohjeita mikrobilääkkeiden maltillisesta käytöstä, mikä on vähentänyt mikrobilääkkeiden käyttöä. Positiivisista tuloksista huolimatta ongelma vaatii vielä paljon työtä. Tämän vuoksi tarvitaan yhteisiä unionin toimintalinjoja, joilla ongelma saadaan poistettua.

 
  
MPphoto
 
 

  Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė (PPE), kirjallinen.(LT) Parlamentti teki tänään tärkeän päätöksen, joka koskee antibioottiresistenssiä. Mielestäni on hyvin tärkeää kerätä ja analysoida tietoja eläinlääkintätuotteiden, myös antibioottiaineiden, käytöstä. Välttämätöntä on myös varmistaa, että näitä tuotteita käytetään tehokkaasti ja maltillisesti ja että ne eivät vaaranna ihmisten sairauksien torjunnan tehokkuutta silloin, kun antibiootteja käytetään lääkkeinä. Vaikka EU:ssa vuosina 2005–2009 suoritetuista antibakteeristen aineiden jäämiä eläimissä ja rehussa koskevista testeistä saatiin positiivisia tuloksia, voimme sanoa, ettei mitään hallittua vähenemistä ole tapahtunut, vaan jäämien vähenemisessä on vain hajanaisia vaihteluja. Erityisen huolestuttavaa on, että vuoden 2009 tietojen mukaan suurin osa antibioottilääkkeitä koskevista poikkeavuuksista löytyi hunaja-, kaninliha- ja viljelykalanäytteistä eli tuotteista, joita usein pidetään arvokkaina elintarvikkeina ja joita monet eurooppalaiset syövät päivittäin. Ihmisten terveydelle ja eläinten hyvinvoinnille on siis hyvin tärkeää, että pyritään huolellisesti soveltamaan mikrobilääkehoitoa ja toteuttamaan kattavaa seurantaa, jonka avulla voidaan paremmin koordinoida ihmis- ja eläinlääketieteen tutkimuslähteitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rareş-Lucian Niculescu (PPE), kirjallinen. – (RO) Äänestin tämän päätöslauselman puolesta. Euroopassa kuolee joka vuosi 25 000 ihmistä mikrobilääkeresistenssiin liittyvien syiden vuoksi. Mikrobilääkeresistenssin leviäminen ihmisiin voi johtua eläimistä tai eläinperäisistä elintarvikkeista. Tämän vuoksi antibiootteja on käytettävä varoen karjankasvatuksessa. Päätöslauselmassa esitetyt toimet, jotka koskevat eläinlääkäreille ja karjankasvattajille annettavan tiedon lisäämistä, olisi toteutettava mahdollisimman tiukasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen. (PT) Mikrobilääkeresistenssiä koskeva päätöslauselma tulee hetkellä, jolloin mikrobilääkeresistenssi on unionin karjatalousalaan vaikuttava eläinterveysongelma. Alan on voitava luottaa siihen, että mikrobilääkehoidot ovat turvallisia ja tehokkaita lähitulevaisuudessa.

Kun mikrobilääkkeitä annetaan eläimille, on otettava huomioon ihmisille aiheutuva mikrobilääkeresistenssin potentiaalinen uhka. Sen syynä ovat yleensä antibioottilääkkeiden riittämättömät annokset, virheelliset hoidot ja patogeenien jatkuva alistuminen mikrobilääkkeille sairaaloissa.

Äänestin mietinnön puolesta, koska mikrobilääkeresistenttejä geenejä sisältävien patogeenisten bakteerien leviäminen on erityinen uhka ihmisille, jotka bakteerin saavat ja/tai ovat päivittäin eläinten kanssa tekemisissä. Mielestäni on tärkeää sitoutua tutkimukseen, koska se edesauttaa mikrobilääkkeiden kehittämistä tehokkaiksi välineiksi sekä ihmisten että eläinten tautien torjunnassa. Mikrobilääkkeiden käyttö olisi kuitenkin rajoitettava tapauksiin, joissa se on ehdottoman välttämätöntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen.(EN) Antibioottiresistenssi on vakava kansanterveysongelma. Mikrobilääkkeiden käyttö sekä ihmisillä että karjalla aiheuttaa resistenssiriskin, jos lääkkeitä käytetään väärin ja riittämättöminä annoksina. Mikrobilääkeresistenssi voi levitä ihmisistä eläimiin ja päinvastoin. Sairaalapotilailla ja karjankasvattajilla on erityisen suuri riski altistua resistenteille bakteereille. Ihmisillä ja eläimillä esiintyvän resistenssin tutkimus on koordinoitava paremmin ja lisäksi on tutkittava edelleen uusia antibiootteja, vaihtoehtoisia hoitomuotoja sekä eläintautien ehkäisyä ja valvontaa koskevia käytäntöjä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Karjankasvatuksella on suuri merkitys EU:n taloudelle. Antibiootteja käytetään paljon eläinten pitämiseksi terveinä. Ongelma syntyy siitä, että sekä ihmisissä että eläimissä voi kehittyä mikrobilääkeresistenssi, jolla voi olla vakavat seuraukset ihmisten terveydelle. Siksi on tarpeen ottaa varotoimenpiteinä käyttöön soveltuvia strategioita näitä riskejä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(EN) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti 1. pitää myönteisenä komission ja sen virastojen pyrkimyksiä edistää alan yhteisiä tiedonkeruutoimia, erityisesti vuoden 2009 aloitetta perustaa eurooppalainen eläinten mikrobilääkkeiden käytön seurantajärjestelmä (ESVAC); pahoittelee, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole vielä liittyneet ESVAC-verkostoon, ja kehottaa useampia maita liittymään siihen; kehottaa komissiota myöntämään ESVAC-verkostolle riittävät määrärahat sen tehtävien suorittamiseksi; kehottaa komissiota tarjoamaan viipymättä riittävän oikeudellisen kehyksen, jolla jäsenvaltiot valtuutetaan suorittamaan tiedonkeruuta tehokkaasti; kehottaa komissiota pyrkimään siihen, että kerätyt tiedot ovat yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia myös kolmansien maiden kuten Yhdysvaltojen keräämien tietojen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Werthmann (NI), kirjallinen.(DE) Antibiootit ovat luonnossa esiintyviä metabolisia sieni- tai bakteerituotteita, joita käytetään bakteeri-infektioiden hoitoon. Muun käytön ohella niitä käytetään eläimillä ennalta ehkäisevässä tarkoituksessa. Resistenssi tarkoittaa sitä, että antibiootti menettää kykynsä tappaa bakteereita tai estää niiden kasvua. Tämä estämiseksi on tärkeää noudattaa lääkintäohjeita. Resistentit eläinbakteerit voivat kuitenkin siirtyä ihmisiin ja aiheuttaa suurta vaaraa terveydelle – seurauksena voi olla jopa antibioottiresistenssi ihmisillä. Oli siis aiheellista äänestää tämän mietinnön puolesta, jotta lopultakin edistettäisiin sellaista karjankasvatusta, joka selviää ilman mikrobilääkkeitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Anna Záborská (PPE), kirjallinen. (SK) Tiedetään yleisesti, että kuten ihmisetkin, myös eläimet voivat joskus olla resistenttejä niille annetuille antibiooteille. Resistenssi voi levitä eläimistä ihmisiin ja aiheuttaa terveysriskin tai vaikeuttaa joidenkin sairauksien hoitoa. Tämän vuoksi on tärkeää seurata tarkoin antibioottien käyttöä karjanhoidossa ja lemmikkieläinten pitoa. Kyse on kuluttajansuojelusta ja elintarvikkeiden tuotannon turvallisuudesta, joiden on oltava yhtä korkeatasoisia kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. On asianmukaista, että vaaleilla valituista kansan edustajista koostuva Euroopan parlamentti vaatii komissiota ryhtymään toimiin. Voimme reagoida nopeasti ja tehokkaasti vain, jos tiedämme todellisen tilanteen. Tämän vuoksi olen tukenut esitettyä mietintöä, ja odotan komission antavan lähitulevaisuudessa ehdotuksen toimista, joilla seurataan antibioottien käyttöä karjanhoitoalalla.

 
  
  

Mietintö: Marietje Schaake (A7-0112/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska kulttuuri voi olla tärkeä osa kansainvälisiä suhteita ja edistää kehitystä, osallisuutta, demokratiaa ja konfliktien ehkäisyä. Tämän vuoksi se olisi sisällytettävä Euroopan ulkosuhdehallinnon kehittämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (PPE), kirjallinen. (IT) Uudessa digitaalisessa taloudessa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat suuri potentiaali, joka voi edistää Euroopan kulttuuri-ilmaisun moninaisuutta sekä taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen leviämistä. Lisäksi kulttuuri ja luovuus ovat keskeisessä osassa, kun pyrimme säilyttämään ja vahvistamaan kulttuuriperintöämme ja kulttuurimaisemiamme, ja ne ovat hyödyllisiä välineitä pyrittäessä nostamaan kansalaisten kulttuurin tasoa. Ei pidä aliarvioida sitä tosiseikkaa, että kyseiset teollisuudenalat muodostavat yhden dynaamisimmista aloista Euroopassa. Näiden alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta on 2,6 prosenttia, ja ne tarjoavat korkealaatuisen työpaikan noin viidelle miljoonalle Euroopan kansalaiselle.

Komission vuosi sitten julkaisemassa vihreässä kirjassa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus saivat ansaitsemansa tunnustuksen. Siinä tuotiin esiin unionin näkemys, jonka mukaan kulttuurilla on ratkaiseva rooli tietoyhteiskunnan, innovoinnin ja yrittäjyyden kannalta. Valitettavasti Euroopan kulttuurialueen perustamista heikentävät muun muassa investointien puute, yritysten alikapitalisointi, taiteilijoiden ja luovan alan edustajien liikkuvuuden esteiden poistamiseksi tarvittavan sääntelykehyksen puuttuminen ja yhä lisääntyvä piratismi. Emme saa unohtaa, että Euroopan teollisuuden maailmanlaajuinen menestys perustuu taitelijoiden vahvaan ammattitaitoon ja luovuuteen. Heitä olisi suojeltava ja kannustettava konkreettisten kannustimien avulla, jotta he jatkaisivat hyvää työntekoaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Elena Oana Antonescu (PPE), kirjallinen. (RO) Tärkein näkökohta Euroopan kulttuurissa on se, että sitä ei edistetä ulkosuhteissa yksinkertaistamalla, vaan korostamalla sen erityispiirteitä, jotka tekevät siitä elämää sykkivää ja virkeää. Kun puhumme Euroopan arvoista, oikeuksista ja vapauksista, meidän on puhuttava myös Euroopan kulttuureista, niiden moninaisuudesta ja luovasta moniarvoisuudesta sekä unionin lähettilään roolista, jonka jokainen kansallisen kulttuurin luovan alan edustaja voi omaksua edistääkseen unionia kokonaisuutena. Ennen kuin alamme edistää näitä kulttuureja Euroopan ulkopuolella, meidän on myös itse tutustuttava kaikkiin kulttuuriin liittyviin elementteihin, jotka ovat Euroopalle tyypillisiä. Näin ajatellen mielestäni jokainen Euroopan unionin kansalainen on paras Euroopan kulttuurilähettiläs. Ainoana ehtona on, että heille tarjotaan etukäteen mahdollisimman hyvät edellytykset tutustua asuinalueensa kulttuurin rikkauteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin mietinnön puolesta. EU on kulttuurillisesti monimuotoinen arvojen yhteisö, jossa perättäiset laajenemiset, kansalaisten liikkuvuus yhteisellä eurooppalaisella alueella, menneet ja uudet muuttoliikkeet sekä kaikenlainen vaihto muun maailman kanssa edistävät kulttuurista moninaisuutta. Kulttuurilla on paikkansa kahdenvälisissä kehitystä ja kauppaa koskevissa sopimuksissa ja sellaisissa toimissa kuten kehitysyhteistyötä, vakautusta, demokratiaa ja ihmisoikeuksia edistävissä ja liittymistä valmistelevissa välineissä sekä Euroopan naapuruuspolitiikassa (ENP), itäisessä kumppanuudessa, Välimeren unionissa ja demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä (EIDHR), joista suurimmalla osalla on erilaisiin kulttuuriohjelmiin tarkoitettuja määrärahoja. Olen samaa mieltä siitä, että kolmansien maiden kanssa käytävää kulttuuri- ja koulutusalan vaihtoa on vahvistettava, koska se vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, lujittaa demokratiaa ja hyvää hallintotapaa, edistää ihmisoikeuksia ja perusvapauksia ja antaa rakennusaineet kestävää yhteistyötä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Baudis (PPE), kirjallinen.(FR) Mietinnön viesti on selvä: Euroopan unionin ulkopolitiikkaan on sisällytettävä johdonmukainen ja koordinoitu kulttuuristrategia. Siteet, jotka yhdistävät erityisesti Euroopan ja Välimeren eteläpuolella olevat maat, ovat muuttumassa perusteellisesti. Vapauden tuuli puhaltaa yli arabimaailman. Kulttuurilla on suuri merkitys. Se auttaa luomaan elävää ja kestävää demokratiaa. Kulttuuri- ja koulutusalan vaihto edistää järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan syntymistä. Kulttuurialan yhteistyö on myös yksi keino edistää unionin menestystä Välimeren alueella. Se saa kansakunnat toimimaan yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, kunnioittamaan toisiaan ja ymmärtämään toisiaan paremmin joka päivä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Oli tärkeää, että Euroopan parlamentti antoi selkeän viestin siitä, kuinka meidän on edistettävä monimuotoisuutta, kulttuuriperintöä ja kulttuurivaihtoa kaikissa EU:n ulkoisissa toimissa. Kulttuuri luo integraatiota, suvaitsevaisuutta ja keskinäistä ymmärrystä ja on näin ollen yhteiskuntiemme oleellinen osatekijä, jota meidän on edistettävä diplomaattisissa ponnisteluissamme ihmisoikeuksien ja demokratian hyväksi. Mietinnössä korostetaan kuitenkin, että ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuus ei vielä ole kovin kehittynyttä eikä koordinoitua ja että tällä alalla on saatava aikaan yhteinen ja johdonmukainen strategia. Olemme myös uudistaneet tukemme Internetin vapaudelle ja tuominneet Internetin sensuroinnin, joka olisi uhka ihmisoikeuksille ja maailman kulttuuriperinnöstä nauttimiselle. EU:n kansalaisilla on paljon yhteisiä kulttuuriarvoja, ja voimme parhaiten palvella EU:n etuja, jos puhumme yhdellä äänellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergio Berlato (PPE), kirjallinen.(IT) Euroopan unioni tunnetaan monimuotoisesta kulttuuristaan. Mielestäni eurooppalaiset arvot, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja perusoikeuksien kunnioittaminen, välittyvät myös kulttuurituotteistamme. Tieto ja kansainväliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä koulutusjärjestelmän kannalta, kuten Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan. Monikielisyyden, tietoteknisten taitojen ja kulttuuritietoisuuden ansiosta voimme käyttää hyväksi monia nykyisten maailmanlaajuisten työmarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Kulttuurin pitäisi olla keskeinen ja laaja-alaisesti sisällytetty elementti monenlaisissa ulkoisissa toimissa, joista EU:n ulkopolitiikka koostuu. Nykyisin EU:n ulkoisissa toimissa ei ole yhdenmukaista ja koordinoitua EU:n kulttuuristrategiaa. Voimme nähdä pirstoutumista ja hajontaa jäsenvaltioiden välillä mutta myös EU:n eri virastojen ja toimielinten välillä.

Tämä pirstoutuminen ja yhteisen strategian puuttuminen estävät kulttuuriresurssien ja määrärahojen täysimääräistä ja tehokasta käyttöä. Kehotankin siis komissiota harkitsemaan kulttuurin integroimista ja yksinkertaistamista niin EU:n ulkoisissa toimissa kuin EU:n toimielimissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen.(ES) Kannatan tätä ryhmäkollegani mietintöä, koska siinä korostetaan kulttuurin monialaista luonnetta ja merkitystä kaikille elämän aloille ja vaaditaan kulttuuria otettavaksi huomioon EU:n kaikissa ulkoisissa toimissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Pidän tärkeänä unionin politiikan kulttuurinäkökohtaa, jolla pyritään lisäämään Euroopan yhteenkuuluvuutta. Sen vuoksi suhtaudun myönteisesti kaikkiin kulttuuriohjelmiin, joiden tarkoituksena on muodostaa yhteisiin arvoihin ja keskinäiseen ymmärrykseen perustuva eurooppalainen identiteetti. Uskonkin, että joillain kulttuuriin liittyvillä hankkeilla voi olla vaikutusta unionin sisäisissä suhteissa ja diplomaattisuhteissa muihin maihin. Eri maiden kulttuurin elementtejä voidaan käyttää siltana vakauttamiseen tähtäävään rauhanomaiseen yhteistyöhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Nessa Childers (S&D), kirjallinen.(EN) Unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia ei saisi liioitella, ja mielestäni olisi tärkeää, että komission jäsen Ashton ottaisi tämän edelleenkin huomioon ulkosuhdehallinnon kanssa työskennellessään.

 
  
MPphoto
 
 

  Mário David (PPE), kirjallinen. – (PT) Lissabonin sopimuksen tullessa voimaan perustettiin Euroopan ulkosuhdehallinto, jonka toimintaan pitäisi sisältyä koordinoitu ja johdonmukainen kulttuuridiplomatiaan liittyvä strategia. Mietintö, jota yleisesti ottaen kannatan, koskee tätä tärkeää asiaa. Monet mietinnön ehdotuksista, esimerkiksi nuorten koulutusvaihdon edistäminen ja yhteyksien lujittaminen kansalaisjärjestöihin, ovat itse asiassa ehdotuksia, joita esitin Euroopan naapuruuspolitiikan eteläistä ulottuvuutta koskevaa uudelleentarkastelua käsittelevässä mietinnössä ja jotka hyväksyttiin parlamentissa. Nostaisin mietinnöstä esiin pyrkimisen kielellisen ja kulttuurisen rikkauden säilyttämiseen ja edistämiseen kussakin jäsenvaltiossa, eurooppalaisten kulttuuriarvojen levittämisen keinona edistää perusoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintotapaa sekä viimeiseksi sen, että kaikissa EU:n edustustoissa olisi oltava "kulttuurilähettiläs".

 
  
MPphoto
 
 

  Marielle De Sarnez (ALDE), kirjallinen.(FR) Monet pohtivat, onko eurooppalaista kulttuuria todellisuudessa olemassa, ja asettavat vertailukohdaksi monikulttuurisen Euroopan tai kulttuurien "eurooppalaistamisen". Niille, joiden mielestä Euroopalla on identiteetti ja omia arvoja – olen yksi heistä – vastaus on selvä: Euroopalla on kyllä oma kulttuuri-identiteetti. Juuri tämä kulttuuriulottuvuus EU:n olisi otettava huomioon diplomaattisissa ponnisteluissaan erityisesti silloin, kun pyrkimyksenä on edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa ja kehitystä kolmansissa maissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan olisi perustettava EU:n ulkosuhdehallintoon kulttuuridiplomatian pääosasto ja nimitettävä henkilö vastaamaan kulttuurisuhteista ja Euroopan kulttuurin edistämisestä jokaisessa EU:n edustustossa kolmansissa maissa. Samalla meidän olisi myös harkittava kulttuuriviisumeita taiteilijoille ja kaikille kulttuurialalla työskenteleville.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen.(PT) Euroopan unioni on paitsi talousmahti myös kulttuurimahti, jonka vaikutus ulottuu kauas sen rajojen ulkopuolelle. Se, että useilla mailla on perinteisiä historiallisia siteitä EU:n jäsenvaltioihin, auttaa Eurooppaa läpäisemään muita kulttuureja ja tekemään itsensä ymmärretyksi muualla maailmassa. Kielen tärkeyttä näiden yhteyksien säilyttämisessä ja syventämisessä ei voida yliarvioida.

Pidän valitettavana, että kaikista aiejulistuksista huolimatta Euroopan unioni ei edelleenkään ymmärrä, missä määrin sen pitäisi edistää niiden eurooppalaisten kielten opetusta, jotka ovat erityisen sopivia viestintään sen toimielimissä. Sen sijaan EU on valinnut sisäänpäin kääntyneen kielipolitiikan. Haluaisin, että tämä suuntaus kääntyisi toisin päin.

Ulkopolitiikassa, jota unioni haluaa kehittää, ei voida jättää huomiotta kulttuuriulottuvuutta, vaan se on pidettävä mielessä voimavarana, arvona, joka ei aina ole käsin kosketeltava, mutta erityisen tärkeä maailmassa, joka on yhä alttiimpi valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen "pehmeälle voimalle". Euroopan ulkosuhdehallinnolla on tässä suhteessa suuri merkitys. Toivottavasti se pystyy vastaamaan haasteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Schaaken mietinnössä käsitellään Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia. Voi tuntua oudolta puhua kulttuurista, joka ei ole välttämätön hyödyke, kun monilla eurooppalaisilla on vaikeuksia hankkia itselleen elämiselle välttämättömiä hyödykkeitä. Emme silti voi jättää kulttuuria huomiotta. Meidän on ajateltava, että sen lisäksi, että kulttuuri on elämänlaadun perustekijä, se voi tarjota ja sen pitääkin tarjota tilaisuus kehittää taloutta ja luoda työpaikkoja nuorille. Se on tietenkin myös tekijä, joka lisää kansojen välistä yhteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. EU:n on oltava kulttuuristen arvojen yhteisö, jonka valttina on monimuotoisuus, sekä tekijä, joka lisää yhteisyyttä ja yhteenkuuluvuutta, eli kuten mietinnön laatija sanoo "rauhan ja vakauden väline maailmassa". Sen vuoksi meidän on kiireellisesti tarkistettava kulttuuria koskevan ulkopolitiikan puutteet. Äänestän tämän mietinnön puolesta, koska kannatan sen ehdotuksia ja toivon, että kulttuuri auttaa löytämään ratkaisuja kriisistä selviämiseksi ja että siitä on etua suuren yleisön hyvinvoinnille Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  João Ferreira (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Mietinnössä vahvistetaan, miten kulttuuri yhteisesti ymmärretään Euroopan unionissa. Siinä esitetään kulttuurin hyväksikäyttöön perustuva visio, jossa kulttuuria pidetään ulkopolitiikkaa palvelevana kulttuuridiplomatian välineenä. Toisin sanoen kulttuuri nähdään jonkinlaisena etujoukkona edistämässä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden etuja ja tekemässä niitä tunnetuksi kautta maailman (22 kohta), ja kas, mihin tämä visio tähtääkään: kansainvälisen kaupan edistämiseen (23 kohta). Kuinka usein tämä merkitseekään samaa kuin toimet ja käytännöt, joilla mitätöidään maan identiteetti tai kulttuurit tai suhtaudutaan niihin epäkunnioittavasti?

Mietinnön taustalla on myös harhaluulo, joka putkahtelee esiin unionin kulttuurikeskustelussa: oletetaan, että on olemassa vain yksi eurooppalainen identiteetti ja vain yksi eurooppalainen kulttuuri, ja jopa että se perustuu sellaisiin arvoihin kuin vapaus, demokratia, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus.

Kulttuuri ei, kuten ei mikään mukaan historiallinen ilmiö, perustu homogeeniseen tai yhteiseen identiteettiin. Asia on aivan päinvastoin: se ilmaisee vihanpitoa, konflikteja ja kulttuurista ylivaltaa. Kuten hyvin tiedetään, Euroopan kulttuuri on velkaa monille kulttuureille eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Euroopan siirtomaavallan alaisina olleiden kansojen kulttuureille.

Kyseessä on mietintö, jossa vääristellään ja käytetään väärin kulttuurin käsitettä.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. – (PT) Mietinnössä vahvistetaan, miten kulttuuri yhteisesti ymmärretään Euroopan unionissa. Siinä esitetään kulttuurin hyväksikäyttöön perustuva visio, jossa kulttuuria pidetään ulkopolitiikkaa palvelevana kulttuuridiplomatian välineenä. Toisin sanoen kulttuuri nähdään jonkinlaisena etujoukkona edistämässä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden etuja ja tekemässä niitä tunnetuksi kautta maailman sekä vauhdittamassa kansainvälistä kauppaa. Kuinka usein tämä merkitseekään samaa kuin toimet ja käytännöt, joilla mitätöidään maan identiteetti tai kulttuurit tai suhtaudutaan niihin epäkunnioittavasti?

Mietinnön taustalla on myös harhaluulo, joka putkahtelee esiin unionin kulttuurikeskustelussa: oletetaan, että on olemassa vain yksi eurooppalainen identiteetti ja vain yksi eurooppalainen kulttuuri, ja jopa että se perustuu sellaisiin arvoihin kuin vapaus, demokratia, suvaitsevaisuus ja solidaarisuus.

Kulttuuri ei, kuten ei mikään mukaan historiallinen ilmiö, perustu homogeeniseen tai yhteiseen identiteettiin. Asia on aivan päinvastoin: se ilmaisee vihanpitoa, konflikteja ja kulttuurista ylivaltaa. Kuten hyvin tiedetään, Euroopan kulttuuri on velkaa monille kulttuureille eri puolilla maailmaa, esimerkiksi Euroopan siirtomaavallan alaisina olleiden kansojen kulttuureille.

Euroopan unioni ei voi vaarantaa kulttuurimme monimuotoisuutta eikä vääristellä ja käyttää väärin kulttuurin käsitettä.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Äänestin päätöslauselman puolesta, koska kulttuuridiplomatia on kulmakivi, kun rakennetaan luottamusta ja kestäviä suhteita kolmansien maiden kansalaisten kanssa. Kulttuurin pitäisi olla keskeinen ja laaja-alaisesti sisällytetty elementti monenlaisissa ulkoisissa toimissa, joista EU:n ulkopolitiikka koostuu. Kulttuuri ulottuu EU:n kauppapolitiikasta sen laajentumis- ja naapuruuspolitiikkaan, kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kulttuurilla on myös taloudellinen arvo: Euroopan kulttuuriteollisuus edistää eurooppalaista yrittäjyyttä, innovaatiota ja yrityksiä, ja monimuotoinen kulttuurimaisema tekee unionista maailman mielenkiintoisimman matkailukohteen. Elämää sykkivä kulttuuri-ilmapiiri tekee elämästä EU:ssa houkuttavaa niin ihmisille kuin yrityksille. Nykyisin EU:n ulkoisissa toimissa ei ole yhdenmukaista ja koordinoitua EU:n kulttuuristrategiaa. Sitä on kehitettävä. Kulttuuristrategia ei ole ylellisyyttä, vaan välttämätöntä Euroopan houkuttavuuden ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi maailmanlaajuisten yhteyksien ja kilpailun ympäristössä. Jäsenvaltioiden välillä ja kesken voidaan havaita pirstoutumista ja hajontaa, mutta sitä on myös EU:n eri virastoissa ja toimielimissä. Tämä pirstoutuminen ja yhteisen strategian puuttuminen estävät kulttuuriresurssien ja määrärahojen täysimääräistä ja tehokasta käyttöä. Tällainen strategia on siis ehdottoman tärkeä EU:lle.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarosław Kalinowski (PPE), kirjallinen.(PL) Eurooppa on poikkeuksellisen rikkaan ja monipuolisen kulttuurin kehto. Euroopan unionin olisi käytettävä tätä perintöä edistäessään yhdentymistä ja yhteistyötä maissa, jotka eivät kuulu unioniin. Emme saisi unohtaa, että Euroopan unioniin kuuluu 27 hyvin erilaista jäsenvaltiota. On tärkeää, että vaalimme ja säilytämme tätä monikulttuurisuutta. Olen samaa mieltä siitä, että yhteinen EU:n politiikka edellyttää ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuutta koskevan johdonmukaisen strategian kehittämistä. On tärkeää, että EU hyödyntää hyvin mahdollisuuksiaan edistäessään mainettaan maailmalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen.(IT) "Moninaisuudessaan yhtenäinen" on motto, joka on meille kaikille EU:n kansalaisille yhteinen ja sisältää ajatuksen kuulumisesta suureen Euroopan yhteisöön, jossa kohtaavat kansat, kulttuurit ja tavat, jotka ovat yhtenäisiä huolimatta taloudellisista, uskontoon liittyvistä ja muista eroavuuksista. Tukeni Schaaken mietinnölle johtuu juuri siitä, että meidän on annettava piristysruiske tämän yhteisen tietoisuuden vahvistamiseksi. Kulttuurin pitäisi olla yhdistävä tekijä niin ulkoisissa kuin sisäisissäkin suhteissa, ja siksi talousseurantaa toteuttavan sihteeristön (Secretariat for Economic Monitoring, SEAE) ylläpitämissä suhteissa Euroopan kulttuuri voisi olla eurooppalaisten arvojen lipunkantaja, joka edistäisi Euroopan ulkopuolisten kulttuurien kanssa käytävän vuoropuhelun avulla rauhanomaista yhteistyötä ja rakentavaa yhteisymmärrystä kansojen välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Bogusław Liberadzki (S&D), kirjallinen.(PL) Haluan ilmaista hyväksyntäni sille, että kulttuuriasiat sisällytetään EU:n diplomatian toimiin. On tärkeää, että maailma saa kokea EU:n jäsenvaltioiden kulttuurin monimuotoisena niin sisällöltään kuin muodoltaankin. Henkilökohtaisesti toivon, että sen esittely on luonteeltaan maantieteellisesti tasapuolista, jotta eri jäsenvaltioiden kulttuuria esitettäisiin oikeassa suhteessa. Komission olisi tämän vuoksi tehtävä kyseisiä toimia koskeva ehdotus, josta sitten laadittaisiin virallinen asiakirja.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta. Eurooppa on vapauteen, vastuullisuuteen ja demokratiaan perustuvien arvojen yhteisö. Kulttuuri, identiteetti, arvot ja EU:n asema maailmassa ovat yhteenkietoutuneita. Euroopan etuja ajetaan silloin, kun kulttuurinäkökohtia kehitetään strategisesti yhteistyön ja kumppanuuden kautta kulttuuriohjelmissa ja kun kulttuurinäkökohdat ovat oleellinen osa talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa.

Kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja perinteiden jakamisella avataan ovia ja rakennetaan siltoja kansojen välille. Euroopan identiteetti kaikessa monimuotoisuudessaan sekä eurooppalaiset arvot saavat ilmenemismuotonsa näissä kulttuuri-ilmaisuissa. Lisäksi EU:lla on jaettavanaan huomattavaa kokemusta konfliktien ratkaisemisessa ja vakauden rakentamisessa yhteisten etujen ja keskinäisen ymmärtämisen pohjalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Jiří Maštálka (GUE/NGL), kirjallinen. (CS) Mietintö, joka koskee kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönottoa, liittyy läheisesti ja monin tavoin innovaatiounionia koskevaan mietintöön. Haluan kiinnittää huomiota erityisesti mietinnössä tärkeänä pidettyyn kansalaisten koulutukseen, jonka tavoitteena on muun muassa saada heidät ymmärtämään paremmin immateriaalioikeuksia sisältävien teosten suojelua ja sen kunnioittamista. Meidän on annettava vahva tuki laajalti laiminlyödyn koulutusalan – myös ammattikoulutuksen – kehittämiselle niin EU:n tasolla kuin myös jäsenvaltiotasolla. Suhtaudun varauksellisesti nykyiseen tapaan luokitella kulttuuriteokset tavaroiksi ja palveluiksi. Tämä on harhaanjohtavaa ja voidaan nähdä taloudellisen uusliberalismin ilmauksena kulttuurin alalla. Esimerkiksi kirja, taideteos tai musiikkiteos on ennen kaikkea taiteilijan lahjakkuuden ja sosiaalisen vastuun tärkeä ilmentymä. On moukkamaista ja epänormaalia pitää niitä pelkästään tavaroina tai palveluina.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen.(RO) EU:n ulkoisissa toimissa ei valitettavasti ole nykyisin yhdenmukaista ja koordinoitua kulttuuristrategiaa. Kuten hyvin tiedetään, asiaamme palvelee parhaiten, jos puhumme yhdellä äänellä. Yhteisen ulkopolitiikkamme on perustuttava kulttuuridiplomatiaan, sillä Euroopan asemaa maailmassa voidaan vahvistaa kulttuurin avulla, joka on oleellinen osa sen talous-, kehitys- ja turvallisuuspolitiikkaa. Voimme parantaa maanosaamme kohdistuvaa ymmärrystä levittämällä elokuvia, musiikkia ja kirjallisuutta. Lisäksi EU:n muista erottautuva monimuotoinen kulttuurimaisema tekee siitä maailman mielenkiintoisemman matkailukohteen. Suhtaudun myönteisesti tässä mietinnössä tehtyihin konkreettisiin ehdotuksiin, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan, taiteilijoiden, kasvattajien, opiskelijoiden ja yrittäjien ottamista mukaan ulkoisten kulttuurisuhteiden sisällön muodostamiseen. Samalla meidän on ehdottomasti otettava huomioon sekä informaation lähteenä että ilmaisunvapautta helpottavana kanavana toimivan uuden teknologian tarjoamat valtavat mahdollisuudet.. Mielestäni Euroopan parlamentin kannattaisi ottaa kulttuuri muiden maiden parlamenttien kanssa käytävien keskustelujen esityslistalle. Näin tästä olisi helpompi luoda yleinen käytäntö EU:n ulkoisille toimille.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Eurooppa on vapauteen, vastuullisuuteen ja demokratiaan perustuvien arvojen yhteisö. Kulttuuri, identiteetti, arvot ja EU:n asema maailmassa ovat yhteenkietoutuneita. Euroopan etuja ajetaan silloin, kun kulttuurinäkökohtia kehitetään strategisesti yhteistyön ja kumppanuuden kautta kulttuuriohjelmissa ja kun kulttuurinäkökohdat ovat oleellinen osa talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa. Kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja perinteiden jakamisella avataan ovia ja rakennetaan siltoja kansojen välille. Euroopan identiteetti kaikessa monimuotoisuudessaan sekä eurooppalaiset arvot saavat ilmenemismuotonsa näissä kulttuuri-ilmaisuissa. Euroopan ulkosuhdehallinnon kehityksessä on tärkeää tutkia kulttuurin roolia EU:n ulkoisissa toimissa ja ankkuroida kulttuuri siihen. Kulttuurin valtavirtaistaminen voi johtaa keskinäiseen ymmärtämiseen, rauhanomaiseen yhteistyöhön ja vakauteen sekä taloudelliseen hyötyyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen. (FR) Vaikka globalisaatio onkin kiistatta edistänyt kulttuurivaihtoa, meidän on pyrittävä torjumaan kulttuurien yhdenmukaistumisen vaara. Kulttuuri on avoimuutta lisäävä ja demokratiaa edistävä tekijä, joka vaikuttaa ehkäisevästi talous- ja rahoituskriisien sekä ilmasto- ja elintarvikekriisien ruokkimiin kansallismielisiin reaktioihin, rasismiin ja syrjintään. Kulttuurien tehtävä on rikastuttaa toisiaan keskinäisen kunnioituksen hengessä. Ne ovat ehtymättömän uusiutuvan energian lähde. Useimmiten kulttuuriteos kuvaa tai ilmaisee näkemystä, sitoutumista johonkin, kannanottoa, joka voi olla asiaankuuluva tai epäolennainen. Sen puitteissa käytetään oikeutta muun muassa paljastaa asioita. Tarvitsemme kipeästi taiteilijoita, heidän kriittistä näkemystään maailmasta, heidän rooliaan yhteiskuntiemme kasvattajana. He ennakoivat tulevaisuutta ja ennustavat yhteiskunnan kehitystä, koska he huomaavat asiat nopeammin ja näkevät kauemmas kuin poliitikot. Meidän on tehtävä työtä moniarvoisen maailman puolesta, jossa luomiskyky säilyy ennallaan ja joka voi synnyttää jotain uutta ja monimuotoista. Globaalin hallinnon järjestelmä on otettava uudelleen pohdittavaksi. On luotava uusi, maailmanlaajuinen poliittinen alue, jossa kulttuurisen monimuotoisuuden poliittinen ulottuvuus on otettu huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) Euroopan rikas kulttuuriperintö on arvokas asia, jonka säilyttäminen on tärkeää. Saamme aina kuulla, että kulttuurista monimuotoisuutta on edistettävä. Olemme tähän asti keskittyneet aivan liikaa edistämään kulttuurista monimuotoisuutta muslimien maahanmuuton välityksellä, emmekä ole varmistaneet, että oma kulttuurimme vastavuoroisesti tunnustetaan islamilaisissa maissa. Euroopan kulttuurinäkökohtien sisällyttäminen oleelliseksi osaksi talouspolitiikkaa, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa, kuten on ehdotettu, riippuu siitä, missä muodossa tämä tapahtuu.

Ei tietenkään ole järkeä vastustaa kirjallisuuden, elokuvien, musiikin ja muun sellaisen vaihtoa, mutta odotuksia islamilaisen maailman suhteen ei ole syytä paisuttaa liian suuriksi – ajatellaan vaikka koraanista peräisin olevaa musiikin kieltoa. Tärkeintä on pitää mielessä kristilliset juuret ja antaa ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikassa etusija kristittyjen suojelemiselle muissa maissa, sillä he ovat loppujen lopuksi kaikkein vainotuin vähemmistö maailmassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen.(EL) Ei ole epäilystäkään siitä, että kulttuuridiplomatia auttaa rakentamaan luottamusta ja vaalimaan kestäviä suhteita unionin kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välillä, eikä ole epäilystä siitäkään, että EU:n suhteellinen etu kulttuurialalla on vahva ja että kulttuuri on näin ollen arvokas poliittinen välinen unionin ulkopolitiikassa. Uusi tekniikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia levittää Euroopan kulttuuriperintöä ja vahvistaa rajat ylittäviä siteitä. Internet on globaali kohtauspaikka, ja EU:n olisi kehitettävä erityisiä toimintalinjoja eurooppalaisen kulttuurin edistämiseksi. Europeana-verkkosivusto on askel tähän suuntaan, mutta valitettavasti sen mahdollisuuksia ei ole vielä täysin hyödynnetty. Myös kulttuurin osuus Euroopan maiden taloudesta on otettava huomioon. Sen arvioidaan olevan nyt 2,6 prosenttia EU:n BKT:stä. On selvää, että sellaiset maat kuten Kreikka, joilla on rikas historia, perinne ja kulttuuri, eivät menetä mitään edistämällä kulttuuriperintöään ja arvojaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Tässä mietinnössä käsitellään Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksia. Olen esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuuriulottuvuutta koskevan yhteisen strategian. Kyse ei ole lisäinvestoinneista vaan lähinnä paremmasta investoinnista. Kulttuurin edistäminen on demokratian edistämistä. Ehdotettu koordinointi voi auttaa varmistamaan resurssien tehokkaamman käytön varsinkin aikana, jolloin tehdään erityisesti kulttuurialaa koskevia budjettileikkauksia. Nykyinen Euroopan unionin kansallisten kulttuurisäätiöiden verkosto voisi toimia tärkeänä kumppanina tällä alalla. Verkoston jäsenillä on merkittävä kokemus kenttätyön ohella myös kulttuuritoiminnan järjestämisestä sopivalla etäisyydellä hallituksista, mikä on ratkaisevan tärkeää tällä alalla. Koordinoinnin lisäksi myös jäsenvaltiotasolla on kulttuuridiplomatiaa. Monet kolmannet maan pyrkivät kuitenkin yhteyteen erityisesti Euroopan unionin kanssa eivätkä ainoastaan yksittäisten jäsenvaltioiden kanssa. Vain yhteisen strategian avulla voidaan välttää pirstoutuminen, joka haittaa kulttuuria varten myönnettyjen resurssien ja määrärahojen täysimääräistä ja tehokasta käyttöä. Kaikista näistä syistä äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kulttuurilla on erittäin tärkeä merkitys Euroopan unionissa, alueella, joka pyrkii olemaan "moninaisuudessaan yhtenäinen". Meidän on ensinnäkin painotettava sen kiistämättä yhdentävää merkitystä, joka mahdollistaa yhteisten alueiden olemassaolon: on alueita, joissa ihmisillä on yhteinen edustus, vaikka kulttuurinäkemykset ovat erilaiset. Ei ole sattuma, että mietinnön perustelut alkavat mielenkiintoisella lainauksella: "Rock and roll oli kulttuurisesti ratkaiseva elementti kommunististen yhteiskuntien vapautumisessa ja niiden tuomisessa lähemmäs vapauden maailmaa" (Andras Simonyi). Toiseksi olisi painotettava sitä kiistämätöntä taloudellista vaikutusta, joka Euroopan kulttuurin levittämisestä voi olla seurauksena. Tällöin on kyse siitä, että eurooppalaisia arvoja levitetään ja suojellaan maailmanlaajuisesti ja taataan, että näiden arvojen ytimessä olevia näkökohtia, kuten ilmaisunvapautta Internetissä, kunnioitetaan mahdollisimman monilla tasoilla. Nämä ovat syitä, joiden vuoksi äänestän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen. (FR) Äänestämällä Schaaken mietinnön puolesta esitän vetoomuksen, että perustaisimme todellisen eurooppalaisen kulttuuridiplomatian edistämään arvojamme EU:n ulkopuolella. Suhtautumalla kulttuuriin ulkopolitiikan strategisena elementtinä Eurooppa voisikin korjata puutteen, joka sillä on joihinkin valtioihin verrattuna. Erityisesti Kiina investoi paljon kulttuuridiplomatiaan imagoaan parantaakseen ja houkutellakseen matkailijoita. Euroopan on tehtävä samoin, jos se aikoo pitää tärkeän asemansa maailmassa. Mietintö sisältää useita ehdotuksia tämän tavoitteen saavuttamiseksi, esimerkiksi ehdotuksen nimittää jokaiseen kolmansissa maissa sijaitsevaan EU:n edustustoon henkilö, joka koordinoi EU:n ja kyseisten maiden välisiä kulttuurisuhteita ja vuorovaikutusta, ja ehdotuksen, että Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavioon sisällytetään kulttuurinäkökohtia koskevia virkoja ja että perustetaan koordinointiyksikkö. Lisäksi näyttää siltä, että kolmansien maiden olisi hyvä osallistua enemmän EU:n kulttuuriohjelmiin samoin kuin liikkuvuutta, nuorisoa, koulutusta ja ammattikoulutusta koskeviin ohjelmiin. Näiden maiden nuorison pääsyä kyseisten ohjelmien piiriin on helpotettava.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(EN) Mietinnössä tarkasteltiin EU:n tason ulkosuhteiden kenttää ensin lähes yksinomaan uuden median näkökulmasta. Tämä näkemys on yhä jossakin määrin vallalla, samoin kuin ajatus, että EU:n olisi harjoitettava kulttuurivientiä. Vihreät vaativat sen sijaan kulttuuriyhteistyön edistämistä. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnassa hyväksyttiin joitakin ehdotuksia, joissa ei ole todellakaan mitään uutta. Ne koskevat esimerkiksi EU:n kulttuuriohjelmia käsittelevää tietosivustoa, EU:n koko maailman käsittävää tapahtumakalenteria ja yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan. Joillakin artikloilla, kuten 44 artiklalla, jossa kannustetaan tukemaan kansallisia ponnisteluja kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä kulttuuriperinnön ja kulttuuriteosten laittoman kaupan estämiseksi, ei ole juurikaan merkitystä itse asian kannalta. Lyhyesti sanoen mietinnössä ei ole onnistuttu todella selvittämään asiaa, vaan on koottu yhteen tarjolla olevia mahdollisuuksia saada kulttuuri asialistalle niin EU:ssa kuin EU:n ja kolmansien maiden välisissä suhteissa. Se on uusi luku pyrkimyksissä käyttää kulttuuria täysimääräisesti hyväksi rauhanteon välineenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Kulttuuriperinnön jakaminen ihmisten kesken on tärkeää EU:ssa, koska se vahvistaa eurooppalaista identiteettiä, sekä unionin suhteissa kolmansien maiden kanssa. Tämän vuoksi kannatan sitä, että ulkoisia toimia vahvistetaan tähän suuntaan. Kulttuuriresursseja hajotetaan usein moniin hankkeisiin. Varojen tehokasta käyttöä haittaa myös politiikasta johtuva katkonaisuus. Tämän vuoksi Euroopan ulkosuhdehallinnon on hyväksyttävä välittömästi yhteinen ja johdonmukainen kulttuuridiplomatiaa koskeva strategia, johon sisältyy EU:n erityisedustajan nimittäminen kolmansiin maihin.

Lopuksi totean, että mielestäni meidän olisi lisääntyvässä määrin korostettava uuden tekniikan käyttöä, koska sen avulla saadaan lisää keinoja päästä tutustumaan kulttuurisisältöön. On tärkeää, että EU on sen suhteen johtoasemassa ja kehittää selviä toimintalinjoja, joilla suojellaan Internetiä sortohallituksille tyypillisiltä sensuurin muodoilta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (PPE), kirjallinen. (FR) Arvostettu amerikkalainen professori Joseph Nye käytti vuonna 1990 julkaistussa kirjassa Bound to Lead keksimäänsä käsitettä "soft power" (pehmeä voima). Mitä se tarkoittaa? Soft power on kansainvälisen toimijan kyky vaikuttaa muihin ilman pakkokeinoja, esimerkiksi kulttuuridynamiikan avulla. Miten Yhdysvalloista on neljännesvuosisadassa tullut suurvalta, jollaisena sen tunnemme? Siksi, että sotilaallisen arsenaalinsa lisäksi se on onnistunut viemään kulttuuriaan ja ajatuksiaan ja tekemään niistä houkuttelevia. Euroopan on tehtävä samoin: sen on puolustettava kulttuurimalliaan ja arvojaan kansainvälisellä näyttämöllä. Mietinnön avulla Euroopan unioni voi arvioida vaikutusta, joka Euroopalla voi olla, jos se onnistuu lisäämään diplomatiaansa kulttuuriulottuvuuden. Sen vuoksi tuen mietinnössä esitettyjä suosituksia. Asia on nimittäin niin, että odottaessamme todellista yhteistä diplomatiaa ja todellista eurooppalaista puolustuspolitiikkaa eurooppalainen soft power on ainoita käytettävissämme olevia keinoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PT) Kannatan mietintöä Euroopan unionin ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista. Haluan erityisesti painottaa, että olisi tärkeää arvioida olemassa olevia ohjelmia, joihin kuuluu kulttuurialan toimia, sekä laatia komission vihreä kirja ja tiedonanto, jossa hahmotellaan konkreettisia linjauksia kulttuurin roolille EU:n ulkoisissa toimissa. Tätä nykyä jäsenvaltioiden kulttuuriyhteistyö kolmansien maiden kanssa on kahdenvälistä. Meiltä puuttuvat yhteiset ja koordinoidut periaatteet ja toimet, minkä vuoksi on mahdotonta käyttää tehokkaasti hyväksi Euroopan kulttuuriresursseja ja unionissa olevaa luovan alan potentiaalia. Yhteinen strategia voi auttaa kehittämään Euroopan kulttuuriresursseja, rakentamaan ja syventämään sosiaalisia suhteita, vaihtamaan hyviä käytäntöjä vaihtoa ja parantamaan EU:n kulttuurin asemaa kansainvälisellä foorumilla. Kannatan voimakkaasti kulttuurinäkökohtien sisällyttämistä Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiokaavioon. Tärkeää on myös kouluttaa Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstöä asianmukaisesti kulttuuria ja digitaalista ympäristöä koskevissa asioissa. Lisäksi kulttuuri on tärkeä tekijä puolustettaessa ihmisoikeuksia ja tuettaessa demokratiaa.

Tämän alan yhteistyö auttaa saamaan aikaan vuoropuhelua eri kulttuureja edustavien yhteisöjen välillä. Kannatan myös niin sanottua "eurooppalaista brändiä". Brändin kehittämisen ja edistämisen, esimerkiksi aloilla, joilla tuetaan taitoja ja matkailua sekä levitetään yleismaailmallisia arvoja, olisi perustuttava EU:n jäsenvaltioiden tiiviimpään yhteistyöhön.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen.(FR) Olen tyytyväinen siitä, että mietintö EU:n ulkoisten toimien kulttuuriulottuvuuksista, jossa todetaan, että kulttuurin on oltava keskeisessä asemassa EU:n diplomatiassa, on hyväksytty. Erilaisuudestaan huolimatta eurooppalaisilla on paljon vahvoja yhteisiä arvoja, kuten ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, jotka on laajennettava kansainvälisiksi arvoiksi. Tätä "eurooppalaista brändiä" kannattelemaan tarvitaan hyviä lähettiläitä. Suhtaudun myönteisesti myös uusiin ehdotuksiin, esimerkiksi kulttuuriosaston perustamiseen EU:n ulkosuhdehallintoon ja "kulttuurilähettilään" nimittämiseen kullekin jäsenvaltiolle. Kulttuurinen Eurooppa voi syntyä vain kansallisia hankkeita koordinoimalla. Uuden tekniikan kehitys takaa sen, että mahdollisimman monet pääsevät osallisiksi kulttuurista. Mielestäni Euroopan unionin on tartuttava tähän mahdollisuuteen, jotta se voi tuoda esiin kulttuurisen ainutlaatuisuutensa ja kannustaa luovuuteen. Minun on kannatettava tätä mietintöä, jossa kulttuuriamme ei pidetä enää perintönä menneisyydestä vaan yhtenä EU:n diplomatian käyttövoimana tulevaisuudessa.

 
  
  

Mietintö: Marie-Thérèse Sanchez-Schmid (A7-0143/2011)

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän tämän ehdotuksen puolesta, koska tarvitsemme mielestäni kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta stimuloivien yhteisön toimien täytäntöönpanoa. Tämän vuoksi näiden alojen on omaksuttava innovoivia taloudellisia malleja ja uusia laillisia tapoja tarjota verkkopalveluja. On siis välttämätöntä luoda todelliset verkkosisältöjen ja -palvelujen sisämarkkinat, toteuttaa toimia, joilla pyritään nimenomaan kasvattamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden roolia innovoinnin ja rakennemuutoksen katalysaattoreina, yhdistää paikallisen, kansallisen ja unionin tason toimijat ja luoda uusia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat kasvua ja työpaikkoja. Euroopassa kulttuuri on avainasemassa ja houkuttelee kansalaisia, yrityksiä ja investointeja. Se korostaa täten Euroopan asemaa dynaamisena ja innostavana maanosana, jossa on hyvä asua ja tehdä työtä. On selvää, että energinen ja kasvava kulttuuriala on keskeisen tärkeä Euroopan tietoon perustuvan luovan talouden menestykselle. Kulttuuriala houkuttaa myös päteviä ja luovia ihmisiä. Nykyään tunnustetaan, että kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus ovat lisäksi tärkeitä taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin vauhdittajia monilla muilla aloilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen.(LT) Äänestin mietinnön puolesta. Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden olisi oltava keskeisessä asemassa uudessa eurooppalaisessa poliittisessa ohjelmassa, jossa otetaan huomioon alan talouden tarpeet ja toimet, joiden avulla sopeudutaan innovaatioihin digitaalisella aikakaudella. Olen samaa mieltä siitä, että alan potentiaalin lisäämiseksi on tärkeää panna onnistuneesti täytäntöön unionin digitaalistrategia, jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat hyötyä täysimääräisesti laajat alueet kattavien nopeiden laajakaistapalvelujen ja uuden langattoman tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista ja mukautua niihin. On hyvin tärkeää laajentaa Euroopan digitaalista kirjastoa ja kehittää siitä Euroopan kulttuuriperinnön, kollektiivisen muistin ja luovuuden polttopiste sekä suojella ja tukea Euroopan kulttuuriperintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean-Luc Bennahmias (ALDE), kirjallinen.(FR) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat Euroopan kansalaisille ratkaisevan tärkeitä talouteen ja kulttuuriin liittyvän luonteensa vuoksi. Tämä johtuu siitä, että nämä teollisuudenalat edistävät osaltaan kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kehittävät Euroopan kulttuuriperintöä sekä vaikuttavat myös talouskehitykseen luomalla työllisyyttä, talouskasvua ja vaurautta. Äänestyksen perusteella on selvää, että pidämme kulttuurialaa entistä tärkeämpänä. Korostamme, että alalla on jatkuvasti suuri potentiaali, koska se selviää aina oikeudellisista tai taloudellisista esteistä. Potentiaalin kasvattamiseksi ehdotammekin konkreettisia ratkaisuja, kuten yleiseurooppalaista lisensointijärjestelmää sekä luoton ja mikrorahoituksen saannin parantamista. Toteamme myös, että Internet on suuri edistysaskel yhteiskunnillemme vaikka se samalla tuokin uusia haasteita, kuten Internetin ulottamisen kaikkien saataville ja kulttuurialaa koskevan taloudellisen mallin. Euroopan parlamentti, joka on tietoinen kulttuurin suuresta merkityksestä Euroopassa, on näin tehnyt selvän vetoomuksen tuen lisäämiseksi kulttuurialan toimijoille.

 
  
MPphoto
 
 

  Izaskun Bilbao Barandica (ALDE), kirjallinen.(ES) On tärkeää ottaa käyttöön kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet. Meidän on analysoitava kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta ja niiden toiminnan vaikutusta unionin taloudelle yksilöimällä, määrittelemällä ja arvioimalla ne aloittain, jotta voidaan nostaa esille niiden erityispiirteet, ymmärtää paremmin niiden tavoitteita ja ongelmia sekä toteuttaa tehokkaampia toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Mara Bizzotto (EFD), kirjallinen. (IT) Kannatin tätä mietintöä, jonka tarkoituksena on tunnustaa kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ja vahvistaa sitä. Nyt, kun EU:ssa kiinnitetään huomiota näihin teollisuudenaloihin ja niiden mahdollisuuksien organisointiin johdonmukaisen strategian avulla, rahoitus mukaan lukien, ainakin kaksi Lega Nord -puolueen ensisijaista vaatimusta täyttyvät. Ensimmäinen vaatimus on, että on edistettävä ja elvytettävä paikallista kulttuuriperintöä, joka voi olla kieltä, musiikkia, arkkitehtuuria tai taidetta sen laajimmassa merkityksessä, jotta intellektuellien piirien monimuotoisuus ja yksilöllisyys voidaan säilyttää aikana, jolloin kulttuurinen viesti leviää kaikkialle tai pikemminkin muuttuu tyhjänpäiväiseksi ja menettää arvonsa. Toiseksi institutionaalinen sitoutuminen kulttuuriteollisuuteen ja luovan alan teollisuuteen antaisi lahjakkaille nuorille mahdollisuuden kanavoida rakentavasti taitojaan ja kunnianhimoaan ja tarjoaisi heille tilaisuuksia, joillekin jopa ammatin, jotka johtaisivat uusiin työmahdollisuuksiin, jolloin heidän ei tarvitsisi hukata lahjojaan alueilla, jotka ovat kulttuurisesti lamaantuneita tai yksinkertaisesti vain tarkoitukseen sopimattomia. Tämän vuoksi kannatan kyseistä mietintöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sebastian Valentin Bodu (PPE), kirjallinen. – (RO) Kulttuuri on Euroopassa avainasemassa ja houkuttelee tavallista kansaa, yrityksiä ja investointeja. Se korostaa täten Euroopan asemaa dynaamisena ja innostavana maanosana, jossa on hyvä asua ja tehdä työtä. On selvää, että energinen ja kukoistava kulttuuriala on keskeisen tärkeä Euroopan tietoon perustuvan luovan talouden menestykselle. Kulttuuriala houkuttaa myös päteviä ja luovia ihmisiä. Nykyään tunnustetaan, että kulttuuriteollisuus ja luova teollisuus ovat lisäksi tärkeitä taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin vauhdittajia monilla muilla aloilla. On valtioita, jotka jo nyt käyttävät hyväksi kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden monipuolisia resursseja. Euroopan unionin on kuitenkin vielä kehitettävä strateginen lähestymistapa, jolla se voi tehdä vahvoista ja kiinnostavista kulttuurivalteistaan perustan voimalliselle ja luovalle taloudelle ja eheälle yhteiskunnalle. Komission vihreä kirja käynnistää juuri oikealla hetkellä keskustelun siitä, kuinka ottaa "Kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön", ja siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alain Cadec (PPE), kirjallinen.(FR) Puolsin Sanchez-Schmidin mietintöä, jossa on ehdotuksia kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämiseksi. Mietinnössä esitetään, että vahvistettaisiin eurooppalaisten taiteilijoiden asema, jotta taiteilijoille saataisiin tyydyttävät työskentelyolosuhteet, ja että on toteutettava asianmukaisia verotusjärjestelmiä, työn tekemisen oikeutta, sosiaaliturvaoikeuksia ja immateriaalioikeutta koskevia toimia, jotta taiteilijoiden liikkuvuus koko Euroopan unionissa toteutuu paremmin. Olen samaa mieltä esittelijän kanssa myös hänen korostaessaan eräiden alojen erityisluonteen säilyttämisen tärkeyttä ja osaamisen siirtämistä erityisesti kulttuurialalla, luovalla alalla ja käsityöammattien alalla sekä tarvetta taata mekanismit tietämyksen siirtämistä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria da Graça Carvalho (PPE), kirjallinen. (PT) Olen tyytyväinen, että kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia kohtaan osoitetaan kiinnostusta. Uskon, että näiden alojen kehittyminen vaikuttaa positiivisesti sekä talouden kannalta, koska se luo työllisyyttä ja kasvattaa BKT:tä, että yhteiskunnan kannalta, koska se lisää kansalaisten sosiaalista ja kulttuurista integraatiota. Suhtaudun siis myönteisesti tukeen, jota luovalle alalle on tarkoitus antaa, koska mielestäni tämä on oikea tie pyrittäessä Euroopan talouden pysyvään ja kestävään kasvuun nykyisessä maailmantilanteessa. EU:n politiikkaa laadittaessa on aina otettava ensisijaisesti huomioon innovaatio, rakenteellinen koheesio ja uusien tuotteiden luominen.

 
  
MPphoto
 
 

  Christine De Veyrac (PPE), kirjallinen. – (FR) Pidän myönteisenä, että Sanchez-Schmidin mietintö, jossa käsitellään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden kehittämistä, hyväksyttiin. On ensisijaisen tärkeää antaa vankkumaton tuki näille teollisuudenaloille, jotka tarjoavat työpaikan 14 miljoonalle ihmiselle ja pystyvät kasvamaan myös kriisiaikana – niin suuri on niiden taloudellinen ja kulttuuriin liittyvä panos. Eurooppalaisten taiteilijoiden aseman vahvistaminen, kulttuurituotteiden alennetun arvonlisäverokannan käyttöönotto ja laillisen digitaalisen tarjonnan levittämisen parantaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä, joilla varmistetaan Euroopan unionin kansainvälinen kulttuurivaikutus.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen.(PT) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen jäsenvaltioissa. Näiden teollisuudenalojen mahdollisuuksien hyväksikäyttö ja lisääminen on tärkeää juuri tästä syystä ja siksi, että aika on siihen juuri nyt hyvin suotuisa. On käytettävä hyväksi digitaaliajan mahdollisuuksia, pantava täytäntöön EU:n laajuisia toimia ja stimuloitava kulttuurialaa, jotta kyseiset teollisuudenalat voisivat omaksua innovatiivisia taloudellisia malleja.

Haluankin onnitella mietinnön laatijaa ja tukea hänen vaatimustaan laatia pidemmälle menevä komission vihreä kirja, joka johtaisi todellisten sisämarkkinoiden syntymiseen. Näin saataisiin lisää työpaikkoja ja varmistettaisiin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääntyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen. (PT) Tässä Sanchez-Schmidin mietinnössä pohditaan, miten kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet saadaan käyttöön. Kyseessä on Euroopan komission vihreässä kirjassa käynnistetty keskustelu digitaaliajan tunkeutuessa elämäämme ja globalisaation muodostuessa haasteeksi kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle. Jos unioni pystyy antamaan koko yhteisön laajuisen sysäyksen, joka stimuloi näitä yrityksiä innovaatiota ja uudistuksia tukemalla, voimme edistää työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja, kuten esittelijä sanoo, tehdä Euroopan unionista "maailman kilpailukykyisimmän ja dynaamisimman tietoon perustuvan talouden". Äänestin siis mietinnön puolesta, koska uskon luovan alan teollisuuden mahdollisuuksiin ja lupaavaan tulevaisuuteen. Jotta kansainväliset kumppanit eivät valtaa näitä aloja, meidän on otettava nopeasti ja päättäväisesti käyttöön uutta tekniikkaa – erityisesti tietotekniikkaa – sekä huomioitava kehittämiseen ja innovaatioihin liittyvät tekijät. EU:n olisi myös tuettava ja edistettävä luovaa taiteellista työtä ja kulttuuriammattilaisten liikkuvuutta, jotta luovasta työstä tulisi yhä yleismaailmallisempaa ja kansainvälisempää.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöön ottaminen edellyttää, että on kehitettävä erityisesti laadukasta taide- ja kulttuurikasvatusta, alueellistamista, paikallisia kumppanuuksia, luomista ja luovuutta, taitotiedon siirtoa, rahoitusta, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja hyvien käytänteiden vaihtoa. Kulttuuriteollisuudelle ja luovan alan teollisuudelle olisi annettava mahdollisuus ottaa oppia toisistaan pitäen kuitenkin mielessä, että on otettava huomioon kunkin alan ominaispiirteet ja se, että ne tarvitsevat erilaisia tukivälineitä. Euroopan unionin on pantava täytäntöön toimia luovan alan tukemiseksi. On erittäin toivottavaa, että tämä vihreä kirja saa aikaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä konkreettista kehitystä unionin tasolla, esimerkiksi verkossa tarjottavien kulttuuripalvelujen ja -teosten verotuksen ja EIP:n ja EIR:n tarjoamien rahoitusvälineiden käyttömahdollisuuksien suhteen. Jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat täysin täyttää dynamisoivan tehtävänsä, on otettava käyttöön rahoitusvälineitä kulttuuriteollisuuden erityispiirteiden todellisen tuntemuksen tukemana ja soveltuva verotus. Jäsenvaltioiden on sitouduttava vankasti oman kulttuuriperintönsä suojelemiseen ja tukemiseen. Kun otetaan huomioon kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden alati kasvava merkitys ja niiden vahvistamistavoite, joka on strategisesti merkittävä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisen kannalta, komission olisi laadittava kulttuurialan ja luovan alan mahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtäävä valkoinen kirja.

 
  
MPphoto
 
 

  Giovanni La Via (PPE), kirjallinen. (IT) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni komission on tärkeää pyrkiä kulttuurialan ja luovan alan parempaan määrittelyyn, jotta kansalaisyhteiskunta antaisi näille aloille enemmän painoarvoa. Pidän kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia erittäin hyvinä erityisesti, jos ajatellaan yliopistojen, tutkimuskeskusten ja taidekoulujen kanssa tehtävää mahdollista ja välttämätöntä yhteistyötä, jonka avulla voimme perustaa yhteisten koulutusohjelmien ja elinikäisen oppimisen verkoston. Hyvät kollegat, on olennaisen tärkeää levittää hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä tehostaa oppimista kulttuurialan ja luovan alan tarpeisiin suunniteltujen ammattikoulutusohjelmien avulla. Mielestäni meidän olisi varmistettava monialaisten opetusohjelmien tarjonta ja painotettava yhteistyötä ja kumppanuuksia oppilaitosten, opiskelijoiden sekä kulttuurialan ja luovan alan ammattilaisten välillä mutta myös kaikenkokoisten yritysten välillä, julkisen ja yksityisen sektorin välillä sekä käsityöläisten ja rahoituslaitosten välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Morten Løkkegaard (ALDE), kirjallinen.(DA) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus tuovat unionille kasvua ja työpaikkoja. Ne ovat osa suunnitelmaa vuoden 2020 tavoitteiden täyttämiseksi, ja siksi on tärkeää, että luomme alalle hyvät olosuhteet – erityisesti tekijänoikeuksien suojan osalta, jota haluan korostaa.

Kuten mietinnön monessa kohdassa huomautetaan, meidän on tietenkin varmistettava, että taiteilijat saavat kohtuullisen korvauksen työstään. Samalla meidän on ehdottomasti varmistettava se, että kuluttajilla on käytettävissään laajat verkkopalvelut. Tämä varmistetaan parhaiten luomalla hyvät olosuhteet laillisille, toimintavarmoille vaihtoehdoille. Näistä on jo olemassa useita hyviä esimerkkejä, jotka tulisi saada paremmin näkyville. Tehokkaiden vaihtoehtojen kehittäminen on paras keino torjua piratismia. Tärkeää on myös se, että komissio laatisi kunnianhimoisen ehdotuksen tekijänoikeuksien suojaamisesta – odotamme sitä innokkaasti.

Vaadimme mietinnössä muun muassa myös sitä, että on omaksuttava yleiseurooppalainen lähestymistapa. Tällä tärkeällä alueella ei voi toimia 27 erilaisen järjestelmän mukaan. Mielestäni komission olisikin omaksuttava kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tutkittava lupajärjestelmien, yksityisten kopiointimaksujen ja piratismin välisiä yhteyksiä. Toivon, että mietintö auttaa eteenpäin tässä asiassa, ja odotan komissiolta kunnianhimoista ehdotusta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Äänestin tämän mietinnön puolesta, koska mielestäni komission vihreä kirja käynnistää juuri oikealla hetkellä keskustelun siitä, kuinka ottaa "kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön", ja siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Iosif Matula (PPE), kirjallinen.(RO) Juuri kulttuuri on yhteisessä perinnössämme se tekijä, joka erottaa Euroopan muista maailman alueista. Kohdatessamme nykyisen kaltaisia suuria taloudellisia haasteita meidän on mietittävä tapoja hyödyntää kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia, varsinkin kun näillä aloilla toimii huomattava määrä EU:n kansalaisia. On muistettava, että luova ala vaikuttaa merkittävästi paitsi tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen myös taloudellisiin ja sosiaalisiin innovaatioihin. Alaan liittyy kuitenkin useita ongelmia, jotka vaativat selvitystä. Eräs tärkeä näkökohta on kulttuurituotteiden digitalisointi, jolloin on välttämätöntä myös luoda todelliset verkkosisältöjen ja -palvelujen sisämarkkinat, jotka tuottavat uusia työpaikkoja. Samassa yhteydessä puhumme myös tekijänoikeussuojaa koskevan ongelman ratkaisemisesta, kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden rahoituksesta, taiteilijoiden liikkuvuudesta ja kulttuurituotantojen julkaisemisesta. Tärkeänä esimerkkinä tästä on elokuvataide: eurooppalaiset elokuvat, myös useat romanialaiset tuotannot, ovat voittaneet arvostettuja palkintoja korkeatasoisilla festivaaleilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Melo (PPE), kirjallinen.(PT) Tarvitsemme kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta stimuloivien yhteisön toimien täytäntöönpanoa. Tämän vuoksi näiden alojen on omaksuttava innovoivia taloudellisia malleja ja uusia laillisia tapoja tarjota verkkopalveluja. On siis välttämätöntä luoda todelliset verkkosisältöjen ja -palvelujen sisämarkkinat, toteuttaa toimia, joilla pyritään kasvattamaan kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden roolia innovoinnin ja rakennemuutoksen katalysaattoreina, yhdistää paikallisen, kansallisen ja unionin tason toimijat ja luoda uusia tuotteita ja palveluja, jotka tuottavat kasvua ja työpaikkoja. Kehittämällä kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta edistämme kestävää talouskehitystä ja työpaikkojen syntymistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. – (DE) EU:n monet virheet huomioon ottaen on kyseenalaista, riittääkö eurooppalaisen identiteetin luomiseen pelkkä tieto- ja viestintätekniikka. Yhtä vähän eurooppalaista identiteettiä edistää EU:n demokratiavaje ja Brysselin eliittiä myötäilevä käsitys demokratiasta. Brysselin eliitti antaa tavallisen kansan äänestää yhä uudelleen, kunnes äänestyksestä saadaan "oikea" tulos. Suoran demokratian ollessa kyseessä Euroopan unionilla olisi paljon oppimista Sveitsiltä, joka puolustaa demokraattisia päätöksiä silloinkin, kun muu maailma, joka edustaa poliittisesti korrektia valtavirtaa, kritisoi sitä viimeiseen asti. On kyseenalaista, onko energinen ja kasvava kulttuuriala tärkeä taloudellisen ja sosiaalisen innovoinnin vauhdittaja, kuten mietinnössä niin kaunopuheisesti sanotaan. Ennemminkin on aistittavissa suuntausta, että maahanmuutto ja maahanmuuttajat asetetaan ensisijaiseen asemaan kulttuuria tuettaessa, kun taas paikallinen kulttuuri ja perinne työnnetään sivuun.

Paljon puhuttu aihe, integraatio, ei saisi kuitenkaan tarkoittaa sitä, että unohdetaan joulu, pääsiäinen, Pyhän Nikolauksen päivä ja muut samankaltaiset perinteet, koska on mukauduttava päiväkodeissamme ja kouluissamme oleviin muslimimaahanmuuttajiin – tämä olisi kulttuuri-identiteettimme menettämistä. Meidän on palattava taaksepäin ja kiinnitettävä enemmän huomiota siihen, että tavoistamme, perinteistämme ja arvoistamme pidetään kiinni ja että muut kunnioittavat niitä. Koska mietinnössä ei tarjota mitään suunnanmuutosta, päätin äänestää tyhjää.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papanikolaou (PPE), kirjallinen.(EL) Kulttuurialalla ja luovalla alalla on kaksitahoinen rooli: niillä on taloudellinen luonne, koska ne tukevat työllisyyttä, kasvua ja vaurautta, ja ennen kaikkea kulttuurinen luonne, koska ne edistävät omalta osaltaan kansalaisten kulttuurista ja sosiaalista kehitystä. On kuitenkin kaksi perusedellytystä, joiden on täytyttävä, jotta kaikki niiden tarjoamat mahdollisuudet voidaan hyödyntää. Ensinnäkin meidän on helpotettava kulttuurin liikkuvuutta – esimerkiksi taiteilijoiden, kulttuurityöntekijöiden ja teosten liikkuvuutta – ja lisättävä kulttuurin houkuttavuutta, ja toiseksi meidän on huolehdittava siitä, että kulttuurialalla toteutetaan politiikkaa, joka takaa alalle erityisrahoitusta ja taloudellista tukea, kuten rahoitusta Euroopan investointipankin kautta.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Mietintö kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotosta perustuu samasta aiheesta annettuun Euroopan komission vihreään kirjaan. Äänestin mietinnön puolesta, koska siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja sosiaalinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen. Synergioiden koordinointi ja rahoitus tällä kasvavalla alalla voi olla ratkaisevan tärkeää EU:n talouskehitykselle. Kulttuuriteollisuudella ja luovan alan teollisuudella on hyvät mahdollisuudet toimia EU:n kasvua vauhdittavana tekijänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Phil Prendergast (S&D), kirjallinen.(EN) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus eivät ole vain vaurauden ja työllisyyden lähde vaan ne vaikuttavat myös Euroopan sosiaaliseen ja kulttuuriseen rakenteeseen. Taideammatit ovat osa kulttuuriperintöämme, ja tätä osaamista on siirrettävä edelleen. Meidän on edistettävä monialaista opetusta ja lisättävä alan korkeakouluvaihtoa. Komission on varmistettava tieto- ja viestintätekniikan oikeusvarmuus kuluttajien ja innovatiivisten luovan työn tekijöiden suojelemiseksi. Sen olisi myös autettava paikallisia ja alueellisia viranomaisia kehittämään yhteistyöverkostoja kulttuurimatkailun alalle. Irlannilla, erityisesti Etelä-Irlannilla, on rikas kulttuurialan ja luovan alan historia. Meidän on autettava varmistamaan, että näitä kulttuuri- ja taideammatteja edistetään ja että ne tuodaan laajemman yleisön ulottuville.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen. (PT) Kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus vaikuttavat monin tavoin. Ensinnäkin niillä on luontaista arvoa, kun kulttuurimallien pohjalta luodaan uutta ja rakennetaan yhteistä eurooppalaista identiteettiä. Toiseksi niihin liittyy taloudellista toimintaa, joka synnyttää uusia työpaikkoja ja uusia tuotteita markkinoille. Toisin sanoen ne ovat myös taloudellisen vaurauden lähde. Tämän tyyppinen toiminta vaatii kuitenkin kannustimia, esimerkiksi tuotteiden taloudelliseen hyödyntämiseen liittyvien oikeuksien tunnustamista, samalla kun suojellaan täysipainoisesti luovan työn tekijöiden asemaa. Lisäksi se on sitoumus, jonka avulla EU:n tarjoama lisäarvo vahvistuu ja erottuu muista. Tämän vuoksi äänestin tämän mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen.(FR) Kulttuuriteollisuudessa ja luovan alan teollisuudessa on viisi miljoonaa työpaikkaa ja ne muodostavat 2,6 prosenttia EU:n BKT:stä. Lisäksi ne ovat yksi EU:n kasvun tärkeimmistä moottoreista, koska ne luovat uusia työpaikkoja ja edistävät innovointia. Ne tarjoavat lisäarvoa vaikuttamalla sosiaaliseen koheesioon ja niillä on tärkeä tehtävä kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden edistämisessä. Sen vuoksi näiden teollisuudenalojen tukeminen on ratkaisevan tärkeää niin taloudelliselta kuin sosiaaliseltakin kannalta. Tämän vuoksi äänestän mietinnön puolesta. Haluan tällä tavalla kannustaa jäsenvaltioita ja Euroopan komissiota edistämään taide- ja kulttuurikasvatusta kaikissa ikäryhmissä alakoulusta korkea-asteen koulutukseen tai ammattikoulutukseen sekä kulttuurialan ammattilaisten yrittäjätaitoja esimerkiksi elinikäisen oppimisen muodossa. Jotta näitä teollisuudenaloja voitaisiin hyödyntää, on tärkeää myös parantaa alan ammattilaisten rahoituksen saantia: ottaa käyttöön mikrorahoitus, kehittää sponsorointia sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, harkita uusien, innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöönottoa ja kouluttaa pankkialan ammattilaisia ymmärtämään näiden teollisuudenalojen erityisluonne.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen. – (EN) Komission vihreä kirja käynnistää juuri oikealla hetkellä keskustelun siitä, kuinka ottaa "kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuudet käyttöön", ja siinä tunnustetaan virallisesti alan taloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys. Euroopan unionissa kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus ovat 1990-luvulta alkaen kasvaneet räjähdysmäisesti, mitä tulee työpaikkojen luomiseen ja BKT-osuuteen.

Globalisaation synnyttämät haasteet ja digitaalisen aikakauden alku tarjoavat uusia ja merkittäviä tilaisuuksia näiden teollisuuden alojen kehittämiselle ja voivat lisätä niiden vielä käyttämätöntä potentiaalia kasvun ja työpaikkojen luomiseen. Tarvitaan strategisia investointeja, jotta kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus antaisivat uutta puhtia kulttuuriselle moninaisuudelle, sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle, kasvulle ja työllisyydelle. On siis otettava käyttöön asianmukaiset välineet, autettava kulttuuriteollisuutta ja luovan alan teollisuutta kehittymään paikallisesti ja alueellisesti ja siirryttävä luovaan talouteen hyödyntämällä niiden vaikutuksia laajalti taloudellisesti ja sosiaalisesti.

Mitä suurempaa eurooppalaisen audiovisuaalisen sisällön tarjonta on, sitä enemmän identiteetiltään eurooppalaiset sisällöt vaikuttavat kulttuuriseen moninaisuuteen. Lisäksi luova ala vaikuttaa merkittävästi tieto- ja viestintätekniikan kehitykseen, jossa sillä on tärkeä rooli paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Licia Ronzulli (PPE), kirjallinen. – (IT) Äänestin mietinnön puolesta, koska mielestäni kulttuuriteollisuus ja luovan alan teollisuus voivat antaa lisäarvoa unionille. Eurooppalaisten taiteilijoiden asema, joka perustuu suotuisiin työskentelyolosuhteisiin ja verojärjestelmiin, korostaisi Eurooppaa dynaamisena ja haasteellisena asumis- ja työympäristönä, joka houkuttelisi ammattitaitoisia ja luovia yksilöitä puoleensa. Lisäksi tietoon perustuva talous auttaa suojelemaan Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja lisäämään sosiaalista koheesiota ja työllisyyttä. Jotta tämä potentiaali saataisiin mahdollisimman tehokkaasti käyttöön, meidän on helpotettava luovan alan tietämyksen siirtämistä uusille sukupolville sekä myös taiteilijoiden liikkumista kaikkialla Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Oreste Rossi (EFD), kirjallinen. (IT) Kulttuuriala ja luova ala käsittää yrityksiä, joiden taloudellinen potentiaali on vahva, koska ne luovat työllisyyttä, kasvua ja vaurautta ja vastaavat kansalaisten sosiaalisesta ja kulttuurisesta integraatiosta. Euroopan mottona on "moninaisuudessaan yhtenäinen", mikä tarkoittaa, että kulttuurista ammentavat teollisuudenalat ovat tärkeitä, koska ne edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua ja turvaavat näin Euroopan moninaisuuden. Näiden teollisuudenalojen edistäminen luo merkittäviä uusia mahdollisuuksia aluekehitykselle, paikallisille kumppanuuksille ja mahdollisille kumppanuuksille yksityisen ja julkisen sektorin kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nuno Teixeira (PPE), kirjallinen. (PT) Euroopan komission vihreän kirjan, jonka aiheena on kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto, tavoitteena on myötävaikuttaa Euroopan unionin talouskasvuun ja työllisyyteen jäsenvaltioissa.

Tänään hyväksytyssä mietinnössä Euroopan parlamentti peräänkuuluttaa alalle todellista EU:n laajuista strategiaa, johon sisältyy uusien alueiden luominen kokeiluja, innovaatiota ja yrittäjyyttä varten, liikkuvuuden tukeminen sekä rahoituksen saannin parantaminen, uusien rahoitusvälineiden käyttöönoton helpottaminen ja tiiviimmät suhteet alueellisten ja paikallisten yhteisöjen kanssa.

Esittelijä ehdottaa Erasmus- ja Erasmus nuorille yrittäjille -ohjelmissa toteutettavia pilottihankkeita sekä Euroopan tason foorumin perustamista kokemusten vaihtoa varten. Hankkeisiin, jotka ovat hyvin hyödyllisiä alueellisille paikallisille käsityöläisille, sisältyy myös verkoston kehittäminen parhaiden käytäntöjen levittämiseksi alueellisia ja paikallisia yhteisöjä varten sekä rahoitusneuvontapalveluiden toteuttaminen, jotta alan pienet ja keskisuuret yritykset saisivat paremmin tietoa kulttuurialan ja luovan alan tavaroiden ja palvelujen tuottamisesta ja jakelusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Rafał Trzaskowski (PPE), kirjallinen.(PL) Olemme tänään Euroopan parlamentissa hyväksyneet luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia koskevan mietinnön. Mietinnöstä käy selvästi ilmi, että EU:n luovan alan teollisuudessa on viisi miljoonaa työpaikkaa ja että sen osuus EU:n BKT:stä on lähes 3 prosenttia. Luovan alan teollisuus vaikuttaa periaatteessa unionin talouden jokaiseen sektoriin ja synnyttää innovaatiota aina, kun se on mahdollista – innovaatiota, jota ilman on vaikea kuvitella kaikkien hartaasti toivomaa EU:n kilpailukyvyn parantumista kansainvälisellä areenalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie-Christine Vergiat (GUE/NGL), kirjallinen. (FR) Vastustin tätä mietintöä, jossa kulttuurituotteet alistetaan markkina- ja kilpailuajattelulle.

"Kulttuuriteollisuutta" ei – kuten ei myöskään sen tuottamia kulttuurituotteita – voida verrata mihin tahansa yrityksiin, koska se tuottaa vaurautta ja mahdollisesti lisää työpaikkoja.

Kulttuuriteollisuus olisi nähtävä edelleenkin ennen kaikkea vapautumiskeinona mahdollisimman monelle ja välineenä, jolla jaetaan tietoja ja osaamista.

On kiireellisesti vahvistettava kulttuurin ainutlaatuisuuden periaate, joka koskee kaikkia aloja. Muuten hienot lauseet luovan alan teollisuudesta käyttövoimana, taiteilijoiden aseman tunnustaminen ja tasapaino digitaalisten teosten jakelun ja niiden tekijöille maksettavan kohtuullisen korvauksen välillä jäävät vain hartaiksi toiveiksi, ja seurauksena on kulttuurinen autiomaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Dominique Vlasto (PPE), kirjallinen.(FR) Kehitysmallimme päämääränä on tietoon perustuva talous, mikä tekee kulttuurista strategisesti tärkeän alan. Suhtaudun myönteisesti mietinnön hyväksymiseen, koska siinä ehdotetaan joitakin keinoja, joilla Euroopan kulttuuriresursseja voidaan käyttää paremmin hyödyksi. Minun mielestäni luovan alan teollisuuden mahdollisuuksien käyttöönotto edellyttää ennen kaikkea eurooppalaisen tekijänoikeusjärjestelmän uudistusta, jotta luovan alan teollisuus voi paremmin käyttää hyödykseen sisämarkkinoita. Mietinnössä korostetaan, että lupamenettelyt ovat aivan liian monimutkaisia, ja siinä kehotetaankin ottamaan käyttöön yhden palvelupisteen järjestelmiä, jotta oikeudet voidaan selvittää. Mielestäni luovuuteen on kannustettava myös ottamalla käyttöön erityinen innovatiivisia tuotteita koskeva verojärjestelmä esimerkiksi digitaalista kulttuurisisältöä varten. Ei ole oikein, että näillä tuotteilla on normaalin suuruinen arvonlisävero, vaikka muihin kulttuurituotteisiin sovelletaan verohelpotuksia. Äänestin näin, koska haluan, että komissio ja neuvosto täyttävät Euroopan parlamentin vaatimuksen toteuttaa erityistoimia, jotta saamme tämän alan kasvupotentiaalin kokonaan hyötykäyttöön. Vain kunnianhimoinen yhteinen lähestymistapa voi johtaa Euroopan ainutlaatuisen kulttuurin säilymiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Iva Zanicchi (PPE), kirjallinen.(IT) Äänestin Sanchez-Schmidin mietinnön puolesta. Mietinnössä käsitellään kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden mahdollisuuksia, joita ei ole vielä otettu täysimääräisesti käyttöön. Nämä teollisuudenalat ovat EU:lle tärkeitä osittain siksi, että niiden räjähdysmäinen kasvu viimeisten 25 vuoden aikana on tuonut kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Näitä teollisuudenaloja varten on siis luotava eurooppalainen strategia, jonka puitteissa näillä aloilla on tilaisuus tuoda esiin mahdollisuuksiaan ja saada tunnustusta kaksitahoiselle roolilleen kulttuurin ja viihteen tuottajana sekä liiketoiminnan ja työpaikkojen luojana.

 
  
  

Päätöslauselmaesitys B7-0281/2011

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Paulo Alves (S&D), kirjallinen. – (PT) Äänestän päätöslauselmaesityksen puolesta ja olen esittelijän tavoin vakuuttunut, että Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Zigmantas Balčytis (S&D), kirjallinen.(LT) Kannatin tätä päätöslauselmaa. Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen tarkoitus on auttaa tukemaan Euroopan eri kulttuurien rikkautta ja monimuotoisuutta sekä niiden yhteisiä piirteitä ja edistää Euroopan kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä. Vaikka päätös Euroopan kulttuuripääkaupungeista vuosiksi 2007–2019 koskee vain EU:n jäsenvaltioita, olen samaa mieltä päätöslauselmassa annetusta kehotuksesta myöntää Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle. Uskon, että Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Diogo Feio (PPE), kirjallinen. (PT) Kukaan, joka seurasi kauhistuneena tapahtumia Bosnian sodan aikana, jolloin Sarajevon marttyyrikaupungin asukkaista tuli uhreja ja kaupungin rakennukset tuhoutuivat, ei voi olla suhtautumatta myönteisesti siihen, että kaupunki nimitetään Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 2014.

Näitä tapahtumia ei ole tarpeen unohtaa, mutta toivon, että eurooppalaiset saavat näin toisenlaisia, mukavampia muistoja Sarajevosta ja ennen kaikkea että tapahtuma saattaa yhteen maassa asuvat etniset ryhmät. Toivon, että Sarajevon kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmassa ylistetään elämää ja ihmisen kykyä selviytyä hengissä ja rakentaa uudelleen sekä osoitetaan meille kaikille, miten ihmisen mieli voi vaalia ja levittää hyvää ja kaunista, vaikka se on kokenut syvää kärsimystä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel Fernandes (PPE), kirjallinen.(PT) Tässä päätöslauselmassa käsitellään Bosnia ja Hertsegovinan hakemusta maan pääkaupungin Sarajevon nimittämiseksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. "Euroopan kulttuuripääkaupunki" -hanke perustettiin Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden sekä niiden yhteisten piirteiden esiin tuomiseksi ja Euroopan kansalaisten keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi. Sarajevo, marttyyrikaupunki, jossa ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, joutui tuhon omaksi vuosina 1992–1996, kun sitä piiritettiin. Nyt kaupungilla on maailmankuuluja tunnuksia, esimerkiksi "Sarajevon sellisti", joka mustiin pukeutuneena ja keskellä sodan aiheuttamia tuhoja vaeltaa kaduilla ja yrittää tuoda lohtua kärsiville ihmisille, jotka eivät voi lähteä kaupungista. Kaupunki on koettelemuksista huolimatta säilyttänyt kulttuurimyönteisyytensä. Pidän myönteisenä ja oikeudenmukaisena, että Sarajevosta tulee Euroopan kulttuuripääkaupunki.

 
  
MPphoto
 
 

  Juozas Imbrasas (EFD), kirjallinen.(LT) Äänestin asiakirjan puolesta, koska yhteisön toiminta "Euroopan kulttuuripääkaupunki" perustettiin Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden sekä niiden yhteisten piirteiden esiin tuomiseksi ja eurooppalaisten keskinäisen ymmärtämyksen edistämiseksi. Lisäksi, kuten on todettu, Sarajevolla on erityinen asema Euroopan historiassa ja kulttuurissa ja se juhlii monia merkittäviä muistopäiviä vuonna 2014. Sarajevon kaupunginvaltuusto ja paikalliset kulttuuritoimijat ovat myös ryhtyneet mittaviin toimiin ehdokkuutensa valmistelemiseksi. Mielestäni neuvoston olisi myönnettävä Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle. Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (S&D), kirjallinen. – (EN) Kannatin päätöslauselmaa, jossa kehotetaan neuvostoa myöntämään Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle. Mielestäni kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Michel (ALDE), kirjallinen.(FR) Sarajevo oli suurenmoinen kaupunki, jossa kolme kansaa, kolme kulttuuria ja kolme uskontoa elivät yhdessä. Kaupungin piiritys sekä neljä vuotta kestänyt etninen ja uskonnollinen sota (1992–1996) tuhosi kaupungin, jonka uskonto "islamisoitiin" ja kieli "bosnialaistettiin". Haasteenamme on nyt siltojen rakentaminen uudelleen yhteisöjen välille. Kulttuuri voi olla tässä avuksi. Kulttuurihan juuri auttoi heitä kestämään neljä sodan vuotta. Kulttuuri on avoimuutta lisäävä ja demokratiaa edistävä tekijä, joka vaikuttaa ehkäisevästi kansallismielisiin reaktioihin, rasismiin ja syrjintään. Nyt se voi auttaa heitä palaamaan eurooppalaiseen monikulttuurisuuteen. Tämä mosaiikkimainen kaupunki oli ja siitä voi uudestaan tulla elävä metafora Euroopasta. Meidän on tehtävä työtä moniarvoisen maailman puolesta, jossa luomiskyky säilyy ennallaan ja joka voi synnyttää jotain uutta ja monimuotoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria do Céu Patrão Neves (PPE), kirjallinen.(PT) Äänestän mietinnön puolesta tukeakseni Euroopan parlamenttia, joka on kehottanut neuvostoa nimittämään Sarajevon Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. Olen päätöslauselman kannalla siinä, että kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan syntymisen edistämistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paulo Rangel (PPE), kirjallinen.(PT) Vaikka päätös Euroopan kulttuuripääkaupunki -tapahtumaa koskevan yhteisön toiminnan perustamisesta vuosiksi 2007–2019 koskee tällä hetkellä vain EU:n jäsenvaltioita, totuus on, että EU:n ulkopuolisille Euroopan maiden kaupungeille on jo tähän mennessä useana vuotena annettu mahdollisuus tulla valituksi Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Kun otetaan vielä huomioon erikoinen asema, joka Sarajevolla on Euroopan historiassa ja kulttuurissa, valitseminen Euroopan kulttuurikaupungiksi vuonna 2014 on mielestäni perusteltua jo sen symbolisen arvonkin vuoksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Robert Rochefort (ALDE), kirjallinen.(FR) Sarajevo, monikulttuurinen kaupunki, on esimerkillinen aidossa suvaitsevaisuudessaan, ja sillä on kiistämättä erityinen asema historiassa ja Euroopan kulttuurissa. Ensimmäisen maailmansodan vuonna 1914 sytyttänyt murha tapahtui juuri Sarajevossa. Lisäksi vuosina 1992–1996 Bosnia ja Hertsegovinan konfliktin aikana tässä kaupungissa oli nykyaikaisen sodankäynnin historian pisimpään kestänyt pääkaupungin piiritys. Koska kaupunki, joka haluaa unohtaa menneet ja odottaa innolla tulevaisuuttaan Euroopassa, aikoo juhlia useita merkkipäiviä vuonna 2014, haluaisin, että Sarajevo nimitettäisiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi kyseisenä vuonna.

 
  
MPphoto
 
 

  Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), kirjallinen.(EN) Tässä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti (1) kehottaa neuvostoa myöntämään Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman vuonna 2014 poikkeuksellisesti Sarajevolle ja (2) puolustaa näkemystään, että Euroopan kulttuuripääkaupungin aseman myöntäminen kaupungille, joka oli lukuisten traagisten tapahtumien näyttämönä 20. vuosisadalla, olisi merkittävä askel tiellä kohti menneiden eurooppalaisten jakolinjojen ylittämistä ja uuden Euroopan nostamista valokeilaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Joanna Senyszyn (S&D), kirjallinen.(PL) Parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan Sarajevoon lähetetyn valtuuskunnan jäsenenä kannatan kaupungin ehdokkuutta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2014. Sarajevo ansaitsee tilaisuuden osoittaa valtavat mahdollisuutensa. Sarajevo on poikkeuksellisen monikulttuurinen kaupunki. Sitä ympäröi ilmapiiri, joka on sekä monikulttuurinen että eurooppalainen. Se on ainoa kaupunki maailmassa, jossa voi yhden neliökilometrin alueella nähdä viiteen eri uskontoon viittaavia rakennuksia: moskeijoja, roomalaiskatolinen kirkko, ortodoksikirkko, synagoga ja protestanttikirkko.

Bosnialaisille ihmisille taas on luonteenomaista erinomainen ystävällisyys ja vieraanvaraisuus. Luin äskettäin Sarajevossa vaihdossa olleen puolalaisen opiskelijan muisteluita. Hän ei ollut tavannut yhtäkään opiskelijavaihdossa ollutta ulkomaalaista opiskelijaa, joka ei olisi pitänyt Sarajevosta. Sarajevoa on myös jälleenrakennettu sen jälkeen, kun sota vuonna 1995 päättyi, lähinnä Euroopan unionin rahoitustuella. Sarajevo odottaa innolla tulevaisuuttaan Euroopassa. Se haluaa osoittaa valtavat mahdollisuutensa ja esitellä itseään eurooppalaisille. Kaupunki ansaitsee epäilemättä tämän mahdollisuuden, ja meidän olisi annettava sille tukemme.

 
  
MPphoto
 
 

  Artur Zasada (PPE), kirjallinen. (PL) Sarajevolla on hyvin tärkeä paikka eurooppalaisten historiallisessa tietoisuudessa. Olen sillä kannalla, että Euroopan kulttuuripääkaupungin asema vuonna 2014 olisi myönnettävä poikkeuksellisesti Sarajevolle. Hanke, joka jo 25 vuoden ajan on mahdollistanut Euroopan eri kulttuurien rikkauden ja monimuotoisuuden esiin tuomisen, auttaa myös kaupungin matkailuteollisuuden ja talouspohjan uudelleenrakentamisessa. Sarajevo joutui todistamaan merkittäviä historiallisia tapahtumia ja vaurioitui pahasti vihollisuuksien johdosta 1990-luvulla. Se oli myös ensimmäisen maailmansodan käynnistäneen murhan näyttämönä. Tapahtuman sadas vuosipäivä osuu juuri puheena olevaan vuoteen 2014. Euroopan kulttuuripääkaupungiksi pääseminen tässä vaiheessa edistäisi kaupungin kulttuurin elvyttämistä ja imagon parantamista muiden maiden silmissä sekä auttaisi muistelemaan Euroopan historian ja identiteetin tärkeitä näkökohtia.

 
  
MPphoto
 

  Puhemies. (EN) Äänestysselitykset ovat päättyneet.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö