Go back to the Europarl portal

Choisissez la langue de votre document :

  • bg - български
  • es - español
  • cs - čeština
  • da - dansk
  • de - Deutsch
  • et - eesti keel
  • el - ελληνικά
  • en - English
  • fr - français
  • ga - Gaeilge
  • hr - hrvatski
  • it - italiano
  • lv - latviešu valoda
  • lt - lietuvių kalba
  • hu - magyar
  • mt - Malti
  • nl - Nederlands
  • pl - polski
  • pt - português
  • ro - română
  • sk - slovenčina
  • sl - slovenščina
  • fi - suomi (Selected)
  • sv - svenska
This document is not available in your language. Please choose another language version from the language bar.

 Index 
 Full text 
Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 12. syyskuuta 2018 - Strasbourg Lopullinen versio

Euroopan unionin strategia muoveista kiertotaloudessa - Vaihtoehtoja kemikaali-, tuote- ja jätelainsäädännön rajapinnalla yksilöityjen ongelmien ratkaisemiseksi (keskustelu)
MPphoto
 
 

  Pirkko Ruohonen-Lerner (ECR), kirjallinen. – Muovijätteiden määrä on noussut uhkaavalla tavalla muovinkulutuksen moninkertaistuttua viimeisten vuosikymmenten aikana. Ympäristö- ja kestävyysnäkökulmaan on kiinnitetty laajemmin huomiota vasta viime aikoina. Muovi on hyödyllinen ja kestävä materiaali, jolla on monia käyttötarkoituksia. On kuitenkin välttämätöntä, että sitä aletaan käyttää kestävämmällä tavalla.

Muovijätteillä on tuhoisia ympäristövaikutuksia esimerkiksi merten ekosysteemeille eikä kaikkia sen terveysvaikutuksia ihmisiin vielä edes tunneta. Syntyvän jätteen määrää on vähennettävä. Samoin kierrätystä ja keräystä tulee edistää, sillä nykyisellään vain 30 prosenttia EU:n muovijätteestä kerätään kierrätykseen. Kierrätettyjen muovien markkinoita olisi myös kannustettava, sillä tällä hetkellä kierrätetyn materiaalin osuus uusissa muovituotteissa on komission lukujen mukaan vain noin kuusi prosenttia. Mietinnössä kehotetaan pyrkimään siihen, että kaikki pakkausmuovit ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on kova, mutta tarpeellinen. Pidän myös tärkeänä, että vaihtoehtoisten ja ympäristöystävällisten materiaalien tutkimukseen ja kehitykseen sekä esimerkiksi uusiin kierrätysteknologioihin panostetaan.

EU ei voi ratkaista ongelmaa yksin. Suurin osa merten muovijätteistä on peräisin Aasian ja Afrikan joista, joiden varsilla kierrätys- ja keräysinfrastruktuuri sekä yleinen tietoisuus ongelmasta ovat puutteellisia. Ongelman kansainvälisen luonteen johdosta on mielestäni hyvä, että EU toimii tässä kysymyksessä suunnannäyttäjänä.

 
Last updated: 13 November 2018Legal notice - Privacy policy