Europarlamentaarikot Hassi ja Stubb ilmaisivat maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thorsille tyytyväisyytensä Suomen hallituksen harjoittamaan avoimeen ja liberaaliin maahanmuuttopoliittiseen linjaan.
– Pitkästä aikaa maahanmuuttoasioita hoitaa ministeri, joka suhtautuu niihin avoimesti eikä pelon pohjalta, Hassi totesi.
Ministeri Thors toi esiin eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan luomisen vaikeuden: kansalliset poikkeukset ovat yleisiä turvapaikka-asioita koskevassa harmonisointidirektiivissä. Ministerin mukaan EU:n tavoitteena on yhteisen turvapaikkapolitiikan luominen vuonna 2010. Maahantulo on alue, jossa EU:lla on toimivaltaa kun taas maahanasettuminen on kansallisesti päätettävissä.
– Tulevaisuudessa EU:ssa on tarve tehdä solidaarista turvapaikkapolitiikkaa, ministeri Thors huomautti. Hän mainitsi esimerkiksi Italian, Kyproksen ja Maltan vetoomukset eurooppalaisen solidaarisuuden puolesta. Maihin tulee suuria määriä turvapaikanhakijoita. Laittomien maahantulijoiden torjumisessa yhteistyötä tehdään EU:n rajavalvontaviraston Frontexin ja kolmansien maiden kanssa.
Alexander Stubb huomautti, että ikärakenteen kehityksen myötä Euroopan tulisi saada seuraavien vuosien kuluessa 20 miljoonaa työntekijää kolmansista maista eli tuplata nykyinen taso. Stubbin mukaan jäsenmaat ovat suurin jarru monissa maahanmuuttoon liittyvissä aloitteissa.
– Harmi, että komissiolla ei ole enempää valtaa esimerkiksi Blue Card ‑aloitteen suhteen, Stubb totesi. Blue Card ‑hankkeen tarkoituksena on helpottaa koulutettujen maahanmuuttajien maahantuloa.
Stubb näkee Lissabonin sopimuksessa maahanmuuttopolitiikan kannalta hyvänä komission aloiteoikeuden tietyissä maahanmuuttoasioissa sekä määräenemmistöpäätösten lisääntymisen.
Satu Hassi toi esiin USA:n järjestelmän selkeyden työperäisen maahanmuuton kohdalla ja peräänkuulutti kevyempää byrokratiaa myös Euroopan unioniin. Hän pahoitteli Suomessakin esiintyvää halventavaa puhetta ”elintasopakolaisista” ja muistutti, että suomalaisilla katsottiin olevan oikeus muuttaa paremman elintason perässä Ruotsiin 1960–70-luvuilla.
Hassi sähköisti keskustelua vaatimalla maahanmuuttajille nykyistä parempaa kotikielen opetusta. Oman identiteetin ja sukupolvien välisen siteen kannalta oman kielen oppiminen on tärkeää. Hassin mukaan mitä paremmin lapsi oppii äidinkielensä, sitä paremmin hän oppii enemmistön kielen. Stubb puolusti monikielisyyttä lapsesta lähtien ja käytti esimerkkinä omaa lapsuuttaan ja nuoruuttaan, jolloin hän kävi vuorotellen suomen- ja ruotsinkielistä koulua.
Toimittaja-aamukahveilla keskusteltiin maahanmuutosta myös laajemmasta kehitys- ja kauppapoliittisesta näkökulmasta. Esiin nousi siirtolaisten länsimaista kehitysmaihin lähettämien rahalähetysten merkittävyys – ne ovat suurempia kuin virallinen kehitysapu. Thors ja Hassi huomauttivat, että aivovuotoa kehitysmaista länsimaihin voitaisiin kompensoida kouluttamalla ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita Suomessa sekä kehitysyhteistyöllä.
