Menettely : 2008/2530(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B6-0279/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B6-0279/2008

Keskustelut :

PV 04/06/2008 - 20
CRE 04/06/2008 - 20

Äänestykset :

PV 05/06/2008 - 6.16
CRE 05/06/2008 - 6.16

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0256

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PDF 127kWORD 64k
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B6-0277/2008
28. toukokuuta 2008
PE407.478v01-00
 
B6‑0279/2008
neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Pierre Jonckheer, Cem Özdemir, Angelika Beer ja Kathalijne Maria Buitenweg
Verts/ALE-ryhmän puolesta
EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta 
B6‑0279/2008

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa transatlanttisista suhteista ja erityisesti 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman(1),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat ilmastonmuutoksesta, erityisesti 16. marraskuuta 2005(2), 26. lokakuuta 2006(3) ja 14. helmikuuta 2007(4) hyväksytyt päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokouksen, joka pidetään 10. kesäkuuta 2008 Brdossa, Sloveniassa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  katsoo, että rauha, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate, kansainvälinen oikeus, vakaa talous ja kestävä kehitys ovat kaikille yhteisiä arvoja ja muodostavat perustan transatlanttisen kumppanuuden kehittämiselle, joka on yksi EU:n ulkopolitiikan kulmakivistä,

B.  ottaa huomioon, että määräävän taloudellisen asemansa vuoksi transatlanttisilla kumppaneilla on yhteinen vastuu maailmantalouden hallinnasta ja ratkaisujen löytämisestä yleismaailmallisiin taloushaasteisiin, jotka liittyvät erityisesti keskeisten rahoitusmarkkinoiden tämänhetkisiin kriiseihin, valuuttakytkentöjen ja kauppasuhteiden kasvavaan epätasapainoon, maailman köyhimmissä maissa jatkuviin tai uudelleen syntyviin velkakriiseihin sekä yhä huolestuttavimpiin eroihin hyvinvoinnissa valtioiden välillä ja sisällä,

C.  katsoo, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen vahva ja toimiva kumppanuus on ratkaisevan tärkeä väline pyrittäessä kehittämään maailmaa yhteisten arvojen suojelemiseksi ja todellisen monenvälisyyden ja kansainvälisen oikeuden pohjalta,

D.  katsoo, että uudistetun Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kumppanuuden ytimessä olisi oltava yhdenmukaisten rauhanrakentamiseen, konfliktien estämiseen, konfliktien ratkaisuun, aseiden leviämisen estämiseen ja aseistariisuntaan tähtäävän politiikan,

E.  katsoo, että viimeaikaisesta huomattavasta edistymisestä huolimatta osapuolten ponnisteltava edelleen luottamuksen ilmapiirin parantamiseksi Atlantin molemmin puolin,

F.  katsoo, että olisi ryhdyttävä uusiin ja aikaisempaa lujempiin yhteisiin ponnistuksiin maailmassa meneillään olevien kriisien ratkaisemiseksi, jotta esimerkiksi Annapolisin rauhanaloite voisi avata mahdollisuudet kokonaisvaltaisen rauhan saavuttamiseksi Lähi-idässä,

G.  katsoo, että kansainvälisen terrorismin torjunnan yhteydessä on korostettava, että on tärkeää noudattaa kaikilta osin kansainvälistä oikeutta sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia sopimuksia, mikä merkitsee sitä, että terrorismin vastaisen lainsäädännön on oltava kaiken aikaa parlamentaarisessa valvonnassa ja sitä on voitava tarkastella uudelleen oikeudellisesti,

H.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen salaisen pidätysohjelman puitteissa satoja vankeja, etupäässä afgaaneja, pidetään lukuisissa vankiloissa, kuten Bagramin sotilastukikohta ja Guantanamo, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön vastaisesti,

I.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on toistuvasti pyytänyt, että transatlanttisen kumppanuussopimuksen olisi korvattava vuodelta 1995 peräisin oleva uusi transatlanttinen toimintaohjelma,

J.  katsoo, että Yhdysvaltojen ja Euroopan unionin itsekkäät kauppapolitiikat ovat omalta osaltaan syynä siihen, että WTO:n kauppaneuvottelujen Dohan kierros näyttää epäonnistuvan, ja ne ovat täten heikentäneet kansainvälistä tukea monenvälisyydelle oikeudenmukaisten ja tasapuolisten kaupan sääntöjen vahvistamisen yhteydessä,

K.  katsoo, että vuosikymmenten ajan vientituet ja elintarvikeapu erityisesti Yhdysvalloista ja Euroopan unionista ovat tuhonneet kotitarvetuotannon ja pienimuotoisen maanviljelyn kehitysmaissa ja jättäneet miljoonia perheitä maattomiksi ja ilman riittävää ravintoa,

L.  katsoo, että Euroopan unionilla ja Yhdysvalloilla on kehitysavun suurimpina lahjoittajina ja merkittävinä kauppakumppaneina kahden- ja monenvälisissä neuvotteluissa tarvittavaa painoarvoa, jota pitäisi käyttää vastuullisesti sellaisten instrumenttien käytön kehittämiseen ja käyttämiseen, jotka suosivat yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisia ja ympäristöllisesti kestäviä kauppasääntöjä, kuten Euroopan parlamentin ehdottama ehdollisen markkinoille pääsyn käsite,

1.  katsoo, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen suhteita on kehitettävä, jos ne kehittyvät tasavertaiselta pohjalta ja Euroopan unioni onnistuu esiintymään yksimielisenä; katsoo, että vahvat transatlanttiset suhteet voivat auttaa monenlaisten yhteisten poliittisten haasteiden ratkaisemisessa ja erityisesti yhteisen lähestymistavan löytämisessä kriisialueiden kuten Länsi-Balkanin, eteläisen Kaukasuksen alueen, Lähi-idän laajemmin käsitettynä, Afganistanin, terrorismin torjunnan, tämänhetkisen elintarvikekriisin, energiavarmuuden ja ilmastonmuutoksen, taloudellisen taantuman ja kaupan epätasapainon sekä rahoitusmarkkinoiden avoimuuden ja sääntelyn suhteen;

2.  panee merkille aloitteen uuden transatlanttisen ohjelman korvaavan uuden transatlanttisen talouskumppanuussopimuksen tekemiseksi; toistaa kantanaan, että kyseisen kaupallisen aloitteen ohella olisi laadittava uusi puitesopimus, joka muodostaisi asianmukaisen poliittisen ja toimielinperustan pyrittäessä saavuttamaan yhteisiä poliittisia ja taloudellisia tavoitteita ja vastaamaan monenvälisissä puitteissa 2000-luvun haasteisiin;

3.  kannattaa Yhdysvaltain kongressin ja Euroopan parlamentin osallistumista kyseiseen prosessiin; pyytää, että Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa tuettaisiin kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta ja otettaisiin lainsäätäjät samoin kuin kansalaisyhteiskunnat tiiviimmin mukaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen hallitusten käymään vuoropuheluun;

Kaupankäynti ja elintarvikekriisi

4.  korostaa, että pyrkimys luoda kauppaa ja investointeja varten yhteiset normit, mistä keskusteltiin transatlanttisen talousneuvoston marraskuussa 2007 pidetyssä kokouksessa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kauppakumppanuussopimusten vastavuoroiseen tunnustamiseen vuonna 2009 tähtäävän etenemissuunnitelman yhteydessä, ei saa johtaa sosiaalisten, ekologisten ja terveyttä koskevien normien lähentämiseen alimpien normien mukaisesti; kehottaa elvyttämään uudelleen transatlanttisen ympäristövuoropuhelun ja ottamaan sen osaksi transatlanttista talousneuvostoa kuluttajien terveyttä, turvallisuutta ja ympäristönsuojelua edistävien parhaiden käytänteiden tunnistamiseksi, mikä edistää transatlanttisten markkinoiden kestävää kehittämistä;

5.  katsoo, että sopimus, jonka mukaan transatlanttinen talousneuvosto pyrkii Brasilian osallistumisen avulla löytämään vuoden 2008 aikana yhteiset biopolttoaineita koskevat normit, ei ole hyväksyttävissä niin kauan kuin se ei sisällä tiukimpia biopolttoaineiden raaka-ainetuotannon kestävää kehitystä koskevia normeja; kehottaa transatlanttisia kumppaneita kannattamaan biopolttoaineiden tuotannon kieltämistä ravintokasvien viljelyn avulla, ellei sen vaikutuksia elintarvikkeiden toimitusvarmuuteen maailmanlaajuisesti arvioida tarkasti;

6.  vaatii, että julkiset peruspalvelut ja erityisesti koulutus, terveydenhoito, jätevesi-, vesi- ja energiahuolto sekä audiovisuaaliset ja kulttuuripalvelut on jätettävä kokonaan vapauttamisen ulkopuolelle kahdenvälisissä transatlanttisissa suhteissa sekä monenvälisissä suhteissa WTO:ssa;

7.  katsoo, että Yhdysvaltojen siitä saamat suhteelliset kauppaedut, että se ei suostu allekirjoittamaan Kioton pöytäkirjaa, edustavat eräänlaista ekologista polkumyyntiä, johon Euroopan unionin on puututtava korjaavilla toimilla, kuten tarkistamalla rajaverotusta;

8.  kehottaa Yhdysvaltain hallitusta pidättäytymään enää haastamasta yhteisön lainsäädäntöä ja EU:n käytäntöjä, jotka koskevat geenimuunnettujen elintarvikkeiden ja rehujen tuontilupia, merkintöjä ja jäljitettävyyttä;

9.  kehottaa Kanadan ja Yhdysvaltojen hallituksia lopettamaan Euroopan unionista tulevan tuonnin vastaiset toimensa, jotka ovat vastaus siihen, että Euroopan unioni on kieltänyt hormonikäsitellyn naudanlihan, ja hyväksymään runsaan tieteellisen aineiston, josta käy ilmi, että naudanlihan tuotannossa käytetyt hormonit, kuten -17-beta-estradioli, ovat karsinogeenisia ja genotoksisia, joten ne aiheuttavat riskejä, joita on mahdoton hyväksyä; kehottaa komissiota hakemaan muutosta WTO:n 30. maaliskuuta 2008 tässä asiassa tekemään päätökseen, jolla Yhdysvaltojen ja Kanadan sallitaan tuoda Eurooppaan hormonikäsiteltyä naudanlihaa vastoin eurooppalaisten tahtoa;

10.  ilmaisee olevansa huolissaan komissaari Verheugenin viimeisimmässä transatlanttisen talousneuvoston kokouksessa 13. toukokuuta 2008 tekemästä lupauksesta lakkauttaa taudinaiheuttajia vähentävän käsittelyn saaneen yhdysvaltalaisen siipikarjan tuontikielto Euroopan unioniin, ilman että on olemassa mitään tieteellisiä todisteita, jotka tukisivat hänen väitettään elintarvikkeiden turvallisuudesta;

11.  ei ole vieläkään vakuuttunut 13. toukokuuta 2008 tehdystä Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä avoimia investointeja koskevasta sopimuksesta, jolla edistetään esteetöntä investoinnin vapautta aikana, jolloin taloudelliset romahdukset uhkaavat ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden puuttumisesta vallitsee erittäin suuri huoli monien rahoitus- ja sijoitustuotteiden yhteydessä, ja huomauttaa erityisesti, että valtioiden omistamien sijoitusyhtiöiden tekemien investointien on perustuttava poliittisiin neuvotteluihin;

12.  kehottaa G7-maiden eurooppalaisia osapuolia ottamaan finanssikeinottelun eritoten elintarvike- ja perushyödykemarkkinoilla seuraavan G7-huippukokouksen esityslistalle; katsoo, että Yhdysvaltojen rahoitusvalvontaviranomaisten sääntelytoimet subprime-kriisin ratkaisemiseksi ovat riittämättömiä rahoitusmarkkinoiden luottamuksen palauttamiseksi; varoittaa, että valvomattomat hedge- ja pääomarahastot saattavat olla vaaraksi maailmantaloudelle, valtiontalouksille ja yksittäisille yhtiöille, ja pyytää ryhtymään päättäväisiin toimiin niiden liiketoiminnan estämiseksi; palauttaa mieliin, että kaksi kolmasosaa hedge- ja pääomarahastoista toimii off shore ‑yhtiöissä, ja vaatii tästä syystä, että päädyttiinpä mihin ratkaisuun tahansa, on toteutettava voimakkaita toimia veroparatiiseja vastaan;

13.  kehottaa komissiota ja Yhdysvaltojen hallintoa toimimaan yhdessä ja ponnekkaammin WTO:n tasolla, jotta köyhät kehitysmaat saisivat keinoja suojella paikallista ruoan tuotantoaan, ja pidättäytymään painostamasta niitä sopimuksiin, jotka pakottavat ne hylkäämään vientiverot tai vientimäärien valvonnan, jos ne ovat perusteltuja kansallisen elintarvikevarmuuden nojalla;

14.  kehottaa Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja sekä kansainvälisiä rahoituslaitoksia olemaan pakottamatta kehitysmaita vapauttamaan tai yksityistämään talouden perustoiminnan aloja ja julkisia palveluja, jotka ovat väestön kannalta elintärkeitä;

15.  panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen hallinnon aloitteen elintarvikeavun sidonnaisuuksien purkamisesta ja näkee sen ensimmäisenä merkittävänä askeleena kohti koko elintarvikeapuohjelman uudistamista, jotta otetaan täysimääräisesti huomioon tarve proaktiivisesti tukea tehostettua alueellista ja paikallista elintarvikevarmuutta, jota Yhdysvaltojen elintarvikeavun sidonnaisuudet ovat usein heikentäneet;

16.  kehottaa komissiota ottamaan esille tarpeen osoittaa suurin osa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen antamista kehitysapumäärärahoista maataloustutkimukseen ja viljelijöiden koulutukseen sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voidaan edistää alueellisia ja paikallisia markkinoita korostavaa tuotantoa, kehittää edelleen tehokkaita ja kestäviä viljelyjärjestelmiä, kuten vuoroviljely, sekaviljely sekä osallistuva, paikallisesti mukautettu muu kuin GMO-perustainen kasvinviljely ja eläintenkasvatus, jotta luodaan vakautta paikalliseen elintarvikehuoltoon ja kestäviä viljelyjärjestelmiä, joilla on pitkällä aikavälillä matala energiaosuus;

Viisumiasiat ja terrorismin torjunta

17.  toistaa uudelleen kantansa, että kaikilla unionin kansalaisilla olisi oltava sama oikeus matkustaa Yhdysvaltoihin samoin ehdoin; pitää tässä suhteessa myönteisenä oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 18. huhtikuuta järjestetyn kokouksen päätöstä, jossa annetaan komissiolle selvät valtuudet neuvotella Yhdysvaltojen kanssa viisumivapausohjelmasta ja erityisesti sähköisestä matkustuslupajärjestelmästä (ESTA) ja tietojen vaihdosta;

18.  katsoo, että näiden neuvottelujen olisi oltava avoimia, perustuttava vastavuoroisuuden periaatteelle ja niissä olisi kunnioitettava yhteisön tietosuojasäännöksiä; pitää näin ollen myönteisenä kahtatoista sovittua tietosuojaperiaatetta mutta toteaa samalla, että nämä periaatteet eivät ole riittävät ja ne sisältävät liian monia poikkeuksia;

19.  pitää välttämättömänä yhteisen tietosuojaviranomaisen perustamista Yhdysvaltojen kanssa, jotta edistetään yhteisiä puitteita kaikissa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen sopimuksissa, jotka sisältävät luvun tietosuojasta; pyytää Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisten tätä koskevien aitojen neuvottelun aloittamista; ilmoittaa vastustavansa voimakkaasti tietojen luovuttamattomuutta koskevan periaatteen mukaisesti Yhdysvaltojen vaatimusta saada pääsy Euroopan unionin tietokantoihin, muun SIS- ja VIS-järjestelmiin;

20.  katsoo, että on syytä määritellä Yhdysvaltain kanssa yhteinen kehys, jolla annetaan Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen terrorismin torjunnan alalla tekemän yhteistyön edellyttämät takeet, mukaan lukien selkeämpi terrorismin määritelmä;

21.  kehottaa neuvostoa antamaan selkeän ja voimakkaan julistuksen, jossa vaaditaan Yhdysvaltojen hallitusta lopettamaan poikkeukselliset pidätykset ja luovutukset sekä pyydetään siltä selvitystä Yhdysvaltojen ulkopuolella olevien salaisten vankiloiden olemassaolosta;

22.  kehottaa Yhdysvaltoja tässä yhteydessä lakkauttamaan salaisen pidätysohjelmansa, purkamaan siihen liittyvät järjestelynsä ja vapauttamaan tai ainakin yrittämään vapauttaa jäljellä olevat vangit kansainvälisen oikeuden ja normien mukaisesti;

23.  katsoo, että todistetusti tapahtuneisiin kidutuksiin, murhiin ja katoamisiin syyllistyneet olisi pantava vastuuseen teoistaan, ja kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta maksamaan näiden rikosten uhreille sekä laittomasti vangituille korvauksia vankila-ajasta;

24.  kehottaa Euroopan unionia ja Yhdysvaltojen hallitusta tekemään Yhdistyneissä Kansakunnissa aloitteen seuraamuksien luetteloita koskevan nykykäytännön uudistamiseksi, myös tarvittavien menettelyjen vahvistamiseksi, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukainen oikeuskäsittely, tuomion perustelu, tehokas oikeudellinen suoja sekä valitusoikeus;

Turvallisuusseikat

25.  toivoo, että tässä huippukokouksessa Yhdysvaltojen hallinto suostuu hyväksymään Euroopan unionin kanssa yhteisen strategian, jonka avulla pyritään edistymään aseistariisunnassa sekä joukkotuhoaseiden että tavanomaisten aseiden suhteen, ja kääntämään päinvastaiseen suuntaan Yhdysvaltojen nykyinen suuntaus, jossa sen sotilaskustannusten moninkertaistuvat ja se tekee kaikkensa vahvistaakseen sotilasteknologista asemaansa maailmalla ja korkeaa sodankäyntikapasiteettiaan;

26.  kehottaa neuvostoa keskustelemaan vastaavia tehtäviä Yhdysvalloissa hoitavien viranomaisten kanssa siitä, miten ne voivat vahvistaa ydinsulkusopimuksen valmistelukomiteaa, joka on ensimmäinen tilaisuus vahvistaa maailmanlaajuisen ydinaseiden leviämisen estämiseen pyrkivää järjestelmää ennen vuonna 2010 pidettävää ydinsulkusopimuksen tarkistamiskonferenssia; korostaa tässä yhteydessä, että kokouksessa on keskusteltava useista aihetta koskevista aloitteista, jotka perustuvat vuonna 2000 pidetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa yksimielisesti hyväksyttyihin "kolmeentoista käytännön toimenpiteeseen"; toistaa kantanaan, että kyseisillä toimenpiteillä voidaan mm. avata ydinaseisiin käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotantokieltoa koskevan sopimuksen tekemisen estävä umpikuja sekä nopeuttaa täydellisen ydinkoekieltosopimuksen voimaantuloa; huomauttaa, että sopimuksessa olisi myös määrättävä, että Yhdysvallat, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta eivät saa uudistaa ydinasevarastojaan ja Yhdysvaltojen on vedettävä ydinkärkensä Euroopan alueelta; kehottaa neuvostoa ottamaan johtavan roolin neuvottelujen aloittamisessa ydinaseita koskevasta yleissopimuksesta, jolla pyritään kaikkien ydinaseiden maailmanlaajuiseen kieltoon;

27.  toistaa kantanaan, että transatlanttisten kumppaneiden, myös Yhdysvaltojen, on nyt aika ottaa maailmanlaajuinen johtoasema useiden sellaisten kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanossa, parantamisessa ja tekemisessä, jotka ovat korkealla tietyntyyppisten tavanomaisten aseiden valvontaa tai kieltämistä koskevien YK-neuvottelujen asialistalla; huomauttaa, että kyseiset sopimukset velvoittavat panemaan kaikilta osin täytäntöön pien- ja kevytaseita koskevan YK:n toimintaohjelman sekä asesiirtoja koskevan kansainvälisen sopimuksen, Norjan kansainvälisen aloitteen rypälepommien kieltämiseksi sekä kansainvälisen sopimuksen maamiinojen kieltämiseksi (mukaan luettuna kyseisen sopimuksen laajentaminen kattamaan kaikenlaiset miinat, sekä jalkaväki- että maamiinat); toistaa kantanaan, että valkoisen fosforin ja köyhdytetyn uraanin käyttö olisi kiellettävä osana nk. tavanomaisia aseita koskevaa yleissopimusta;

28.  ei ole edelleenkään lainkaan vakuuttunut siitä, että Eurooppa tarvitsisi lähitulevaisuudessa ohjusjärjestelmän suojellakseen aluettaan roistovaltioiden tai ei-valtiollisten toimijoiden hyökkäyksiltä pitkän matkan ballistisilla ohjuksilla, jotka on varustettu joukkotuhoa aiheuttavilla taistelukärjillä; on vakuuttunut, että uuden asevarustelukilvan (jota käydään myös avaruudessa), pitkäaikaisten terroristiuhkien ja Euroopan ja koko maailman turvallisuutta vaarantavien muiden uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, torjumiseksi on tehtävä valtavia investointeja konfliktinestotoimiin ja aseistariisuntaa koskeviin aloitteisiin;

Ilmastonmuutos ja liikennepolitiikka

29.  kannustaa voimakkaasti kumpaakin osapuolta sopimaan yhteisestä lähestymistavasta ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi siten, että lämpötilan nousu on korkeintaan 2 celsiusastetta teollistumista edeltävään tasoon verrattuna, siten että teollisuus- ja kehitysmaat osallistuvat oikeudenmukaisin osuuksin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimyksiin erilaisten velvollisuuksiensa ja kykyjensä mukaisesti;

30.  pitää tässä yhteydessä ehdottoman tärkeänä, että teollisuusmaat ottavat erityisen vastuun ja ryhtyvät vähentämään päästöjä ensimmäisinä; kehottaa Yhdysvaltoja toteuttamaan tiukkoja kansallisia toimia, jotka johtavat päästöjen absoluuttiseen vähenemiseen, ja osallistumaan rakentavasti tuleviin kansainvälisiin neuvotteluihin voidakseen osallistua tulevaan ilmastonmuutospolitiikkaan;

31.  pitää myönteisenä tärkeimpien presidenttiehdokkaiden ilmaisemia sitoumuksia puuttua Yhdysvaltojen kasvihuonekaasupäästöihin ja saada aikaan vuoteen 2009 mennessä kansainvälinen sopimus, jolla estetään ilmaston vaarallinen muuttuminen; on iloinen viimeaikaisesta kehityksestä Yhdysvalloissa, muun muassa kiintiöiden ja kaupan alueelliset aloitteet ja valtion, paikallis- ja yhtiötasolla toteutettavat toimet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi;

32.  palauttaa mieliin, että ilmaston lämpenemisen pitämiseen 2 celsiusasteen tasolla on realistisia mahdollisuuksia vain, jos kaikki teollisuusmaat vähentävät päästöjään 30 prosenttia vuoden 1990 päästömääriin verrattuna vuoteen 2020 mennessä, ja että päästöjä tulee vähentää lisää 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että olisi sovellettava kauppaa koskevia raja-alueiden sopeutustoimia mahdollisten kilpailun vääristymien tai ”hiilivuotojen” vastapainoksi, kunnes on olemassa kattava kansainvälinen ilmastosopimus;

33.  pahoittelee Yhdysvaltojen nykyisen hallinnon vahingollista suhtautumista Euroopan unionin toimiin ilmailun ilmastovaikutusten torjumiseksi, sillä se on Yhdysvaltojen kongressissa, joka myös pyrkii puuttumaan ilmailualan päästöihin, käsiteltyjen päästökatto- ja päästökauppasäädösten vastainen;

Ulkoasiat

34.  pitää myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston jäsenmaiden ja Saksan (P5+1) äskettäistä aloitetta esittää uusi kannustinpaketti Iranille, jotta saadaan kyseinen maa keskeyttämään uraanin rikastamiseen tähtäävän ohjelmansa; kehottaa Yhdysvaltoja ratkaisun löytämiseksi antamaan täyden tukensa neuvotteluille Iranin kanssa ydinsulkusopimuksen sääntöjen ja velvoitteiden asettamissa rajoissa;

35.  pitää valitettavana, että viime vuonna Annapolisissa annettujen julistusten optimistinen retoriikka rauhanprosessin uudelleenkäynnistämisestä ei sovi yhteen todellisten näkymien ja odotusten kanssa; on erittäin huolissaan todellisen edistyksen puutteesta meneillään olevissa osapuolten välisissä neuvotteluissa; kehottaa Euroopan unionia ja Yhdysvaltoja laatimaan uuden aloitteen "kvartetin" piirissä, jotta selvitään tämänhetkisestä humanitaarisesta kriisistä Gazan alueella ja käsitellään neuvottelujen keskeisiä aiheita ja päästään kattavaan kahden valtion ratkaisuun tämän vuoden loppuun mennessä, kuten Annapolisissa sovittiin;

36.  kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta esittämään selkeän suunnitelman sen tulevasta läsnäolosta Irakissa, mukaan lukien saavutettavat tavoitteet, poistumisstrategia ja aikataulu joukkojen poisvetämiselle;

37.  vetoaa Yhdysvaltojen hallintoon, jotta se lisäisi huomattavasti taloudellista tukeaan irakilaispakolaisille ja siirtymään joutuneille irakilaisille myöntämiensä viisumien määrää;

38.  korostaa, että Yhdysvaltojen, Euroopan unionin ja NATOn olisi arvioitava kiireellisesti yhdessä YK:n kanssa, mitkä strategiset ja suunnitelmalliset virhearviot ovat johtaneet Afganistanissa vallitsevaan epävakaaseen tilanteeseen; uskoo, että sotilaallisiin ratkaisuihin keskittyminen on korvattava tehostetuilla siviilijälleenrakennustoimilla ja lisätuella paikallisille turvallisuus- ja oikeusjärjestelmille; kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta lopettamaan ”kestävä vapaus” -operaation Afganistanissa ja antamaan tukensa YK:n Afganistanin avustusoperaation johtaman kansainvälisen neuvoston aloitteelle, joka kattaa tärkeimmät avunantajat, sotilastoimijat ja YK:n järjestöt ja jolla pyritään kokoamaan eri jälleenrakennustoimet Afganistanissa yhteisen mallin mukaisiksi ja yhteen päätöksentekorakenteeseen;

39.  katsoo, että Irakin valtauksesta saadun kokemukset olisi sisällytettävä käsitteeseen ”velvollisuus suojella”, jota tuettiin YK:n vuoden 2005 huippukokouksessa, ja erityisesti ”velvollisuuteen ehkäistä” ja ”jälleenrakentaa";

40.  kehottaa neuvostoa ottamaan jälleen esille Yhdysvaltojen kanssa kysymyksen Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta (ICC) kansainvälisen oikeuden peruspilarina; odottaa Yhdysvaltojen tulevan hallituksen suhtautuvan rakentavammin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ohjesääntöjen ratifioimiseen ja pyrkimään aktiivisesti sopimukseen edelleen auki olevasta Rooman perussäännön 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hyökkäysrikoksen määrittelystä ICC:n vuonna 2009 järjestettävän tarkastelukonferenssin valmistelua varten;

41.  korostaa olevansa sitoutunut lujittamaan ja vakauttamaan omalta osaltaan jatkossakin transatlanttista kumppanuutta olemalla mukana transatlanttisessa lainsäätäjien vuoropuhelussa; tukee pyrkimystä perustaa lainsäädännöllinen ennakkovaroitusjärjestelmä Euroopan parlamentin ja Yhdysvaltain kongressin välille;

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Yhdysvaltojen presidentille ja kongressille.

(1) Hyväksytyt tekstit P6_TA(2007)0155.
(2) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0433.
(3) Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0460.
(4) Hyväksytyt tekstit, P6_TA (2007)0038.

Päivitetty viimeksi: 30. toukokuuta 2008Oikeudellinen huomautus