Päätöslauselmaesitys - B6-0347/2008Päätöslauselmaesitys
B6-0347/2008

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

7.7.2008

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Michael Gahler, Maria Martens ja Geoffrey Van Orden PPE-DE-ryhmän puolesta
esittäjä(t): Josep Borrell Fontelles, Ana Maria Gomes, Alain Hutchinson, Glenys Kinnock ja Pasqualina Napoletano PSE-ryhmän puolesta
esittäjä(t): Fiona Hall, Sarah Ludford, Johan Van Hecke, Thierry Cornillet ja Elizabeth Lynne ALDE-ryhmän puolesta
esittäjä(t): Konrad Szymański, Adam Bielan, Hanna Foltyn-Kubicka, Ryszard Czarnecki, Mieczysław Edmund Janowski, Ewa Tomaszewska ja Eoin Ryan UEN-ryhmän puolesta
esittäjä(t): Frithjof Schmidt Verts/ALE-ryhmän puolesta
Zimbabwen tilanteesta

Menettely : 2008/2608(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B6-0347/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B6-0347/2008
Hyväksytyt tekstit :

B6‑0347/2008

Euroopan parlamentin päätöslauselma Zimbabwen tilanteesta

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Zimbabwesta ja erityisesti 24. huhtikuuta 2008 antamansa päätöslauselman,

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 hyväksytyn neuvoston yhteisen kannan 2008/135/YUTP, jolla jatketaan yhteisessä kannassa 2004/161/YUTP Zimbabween kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä 20. helmikuuta 2009 saakka,

–  ottaa huomioon 26.–27. toukokuuta ja 29. huhtikuuta 2008 annetut neuvoston päätelmät Zimbabwesta,

–  ottaa huomioon Zimbabwen vaalien tulevaa toista kierrosta koskevan päätöslauselman, jonka Afrikan ihmisoikeus- ja kansalaisoikeustoimikunta (Afrikan komissio) hyväksyi 43. sääntömääräisessä istunnossaan, joka pidettiin 7.–22. toukokuuta 2008 Ezulwinissa Swazimaan kuningaskunnassa,

–  ottaa huomioon yleisafrikkalaisen parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan raportin 29. maaliskuuta 2008 pidetyistä Zimbabwen tasavallan yhdenmukaistetuista vaaleista,

–  ottaa huomioon 19.–20. kesäkuuta 2008 pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen puheenjohtajavaltion päätelmät, joissa vahvistetaan Euroopan unionin olevan valmis hyväksymään lisätoimenpiteitä väkivallasta vastuussa olevia tahoja vastaan,

–  ottaa huomioon Eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) vaalitarkkailuvaltuuskunnan 29. kesäkuuta antaman alustavan lausunnon Zimbabwen presidentinvaalien toisesta kierroksesta ja lakiasäätävän kokouksen täytevaaleista,

–  ottaa huomioon yleisafrikkalaisen parlamentin vaalitarkkailuvaltuuskunnan 30. kesäkuuta 2008 antaman väliaikaisen lausunnon Zimbabwen presidentinvaalien toisesta kierroksesta ja parlamentin täytevaaleista,

–  ottaa huomioon Afrikan unionin Zimbabwen vaalitarkkailuvaltuuskunnan 29. kesäkuuta 2008 antaman alustavan lausunnon,

–  ottaa huomioon Sharm el Sheikhissä 30. kesäkuuta–1. heinäkuuta 2008 pidetyssä Afrikan unionin 11. huippukokouksessa hyväksytyn päätöslauselman Zimbabwesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että presidentinvaalien toinen kierros pidettiin 27. kesäkuuta 2008 huolimatta siitä, että presidenttiehdokas Tsvangirai oli luopunut ehdokkuudestaan lisääntyneen väkivallan vuoksi ja oppositiopuolueeseen ja sen tukijoihin oli kohdistettu rajoituksia,

B.  ottaa huomioon, että SADC:n, yleisafrikkalaisen parlamentin ja Afrikan unionin tarkkailijat totesivat, että väkivalta heikensi toisen kierroksen äänestyksen luotettavuutta ja se ei täyttänyt AU:n ja SADC:n vaatimuksia eikä ilmentänyt kansan tahtoa,

C.  ottaa huomioon, että Zimbabwen lakiasäätävän kokouksen, Zimbabwen senaatin, presidentin ja paikallishallinnon elinten vaalit pidettiin 29. maaliskuuta 2008,

D.  ottaa huomioon, että Zimbabwen vaalilautakunnan julkaisemien virallisten tulosten mukaan oppositiopuolue MDC sai enemmistön paikoista lakiasäätävässä kokouksessa ja Morgan Tsvangirai sai 47,9 prosenttia ja Robert Mugabe 43,2 prosenttia presidentinvaalissa annetuista äänistä,

E.  ottaa huomioon, että presidentinvaalien tulokset viivästyivät useita viikkoja, mikä on heikentänyt vaaliprosessin uskottavuutta ja avoimuutta,

F.  ottaa huomioon, että Robert Mugabe ilmoitti ennen vaalien toista kierrosta, että liike demokraattisen muutoksen puolesta -oppositioryhmä (MDC) ei ikinä pääse hallitsemaan Zimbabwea ja että hän on valmis taistelemaan estääkseen heitä nousemasta valtaan,

G.  ottaa huomioon, että presidentinvaalien toisen kierroksen alla opposition kannattajat ja aktivistit joutuivat valtion tukeman väkivallan, kidutuksen, pelottelun ja mielivaltaisten pidätysten kohteeksi ja MDC:n mukaan ainakin 86 sen kannattajaa sai surmansa ja 200 000 joutui pakenemaan kodeistaan,

H.  ottaa huomioon, että Morgan Tsvangirai pidätettiin useita kertoja vaalikampanjan aikana, hän joutui aseistettujen sotilaiden takaa-ajamaksi ja hänen oli pakko hakeutua turvaan Alankomaiden lähetystöön Harareen,

I.  ottaa huomioon, että MDC:n puoluesihteeri Tendai Biti pidätettiin 12. kesäkuuta ja että häntä syytetään kumouksellisesta toiminnasta ja maanpetoksesta,

J.  ottaa huomioon, että valtion tiedotusvälineet kielsivät MDC:n vaalimainokset, jolloin vapaa ja oikeudenmukainen vaalikampanja ei ollut mahdollinen; ottaa huomioon, että ZANU-PF:n väkivaltaiset kannattajat estivät MDC:n joukkokokouksen pitämisen 22. kesäkuuta 2008 Hararessa,

K.  ottaa huomioon, että ANC-puolueen johtaja Jacob Zuma totesi 24. kesäkuuta, että Zimbabwen tilanne on riistäytynyt käsistä, ja kehotti Yhdistyneitä Kansakuntia ja SADC:tä puuttumaan pikaisesti asiaan,

L.  ottaa huomioon, että YK:n turvallisuusneuvosto on vihdoin tuominnut yksimielisesti Zimbabwen hallituksen toteuttaman väkivaltakampanjan, vaikkei olekaan julistanut vaaleja laittomiksi Etelä-Afrikan vastustuksen vuoksi,

M.  ottaa huomioon, että toimittajia on vainottu ja uhkailtu ja ulkomaalaisia toimittajia on estetty pääsemästä maahan,

N.  ottaa huomioon, että poliisit ovat mielivaltaisesti pidättäneet kansalaisyhteiskuntaa edustavia aktivisteja, joiden joukossa on ollut Hararessa toimivien kirkon kansalaisoikeusryhmien jäseniä, ja useat kansalais- ja avustusjärjestöt ovat joutuneet keskeyttämään toimintansa,

O.  ottaa huomioon, että presidentti Mbekin viime vuosina harjoittama "hiljainen diplomatia" ei ole tuonut konkreettisia muutoksia Zimbabwen poliittiseen tilanteeseen ja hänen Mugabea kohtaan tuntemansa huomattava sympatia johti loppujen lopuksi siihen, että Zimbabwen oppositio kieltäytyi hyväksymästä häntä välittäjäksi,

P.  ottaa huomioon, että Zimbabwen kriisin vaikutukset näkyvät nyt myös naapurimaissa, etenkin Etelä-Afrikassa,

Q.  ottaa huomioon, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön ja Maailman elintarvikeohjelman raportin mukaan arviolta kahta miljoonaa ihmistä Zimbabwessa uhkaa nälänhätä ensi kuun ja syyskuun välisenä aikana ja kyseisen luvun oletetaan kasvavan 5,1 miljoonaan tammikuun ja maaliskuun 2009 välisenä aikana,

R.  ottaa huomioon, että Zimbabwessa yksi lapsi kymmenestä kuolee ennen viidettä ikävuottaan ja että eliniänodote on miehillä 37 vuotta ja naisilla 34 vuotta,

1.  korostaa, että 27. kesäkuuta pidettyjä vaaleja ei voida pitää laillisina, ja pitää myönteisenä EU:n puheenjohtajavaltion 28. kesäkuuta antamaa julkilausumaa, jossa tämä kanta ilmaistaan selvästi;

2.  tuomitsee jyrkästi presidentinvaalien toisen kierroksen alla poliittiseen oppositioon kohdistuneen hallituksen tukeman väkivaltakampanjan, joka johti opposition aktivistien ja kannattajien sekä ihmisoikeuksien puolustajien surmaamiseen, mielivaltaisiin pidätyksiin ja häirintään;

3.  toteaa, että oppositioon kohdistunut väkivalta, uhkailu ja pelottelu tekivät vapaan ja oikeudenmukaisen presidentinvaalien toisen kierroksen järjestämisen mahdottomaksi Zimbabwessa, minkä kansainvälinen yhteisö, myös afrikkalaiset vaalitarkkailijat ja Afrikan maiden johtajat, ovat yleisesti tunnustaneet;

4.  pitää myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston puheenjohtajan lausuntoa, jossa tuomittiin tapa, jolla Zimbabwen presidentinvaalit toteutettiin;

5.  kehottaa Afrikan maita ja kansainvälistä yhteisö yleensäkin kieltäytymään tunnustamasta Mugaben hallintoa;

6.  kehottaa AU:ta, SADC:tä ja YK:ta helpottamaan kaikki osapuolet kattavaa välitysprosessia, jolla on selkeä neuvotteluaikataulu ja joka mahdollistaa nopean ja myönteisen, vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin perustuvan ratkaisun Zimbabwen kriisiin;

7.  korostaa, että välitystoimet voivat johtaa mielekkääseen ja hedelmälliseen kansalliseen vuoropuheluun vain, jos siihen otetaan mukaan myös muita ulkopuolisia toimijoita kuin presidentti Mbeki, ja että sisäistä vuoropuhelua ei pitäisi rajoittaa kahteen poliittiseen puolueeseen vaan siihen pitäisi pikemminkin ottaa mukaan muita kansalaisyhteiskunnan toimijoita, kuten kansalaisjärjestöjä, kirkkoja ja ammattiliittoja;

8.  haluaa, että käynnissä olevassa kriisissä saadaan aikaan neuvotteluratkaisu, jonka perusteella luodaan siirtymähallinto, jolla on valtuudet lopettaa valtion tukema väkivalta, purkaa puolisotilaalliset joukot, kumota sortava lainsäädäntö, ratkaista humanitaarinen kriisi, vakauttaa talous, käynnistää kaikki osapuolet kattava perustuslain uudelleentarkastelu ja koota uudelleen Zimbabwen vaalilautakunta, jotta saadaan aikaan edellytykset vapaille ja oikeudenmukaisille presidentinvaaleille, jotka järjestettäisiin lähitulevaisuudessa AU:n ja YK:n valvonnassa;

9.  kehottaa YK:ta käynnistämään puolueettoman tutkimuksen tapahtuneista ihmisoikeusloukkauksista ja painottaa, että niihin syyllistyneet eivät saa jäädä rangaistuksetta vaan heidät on saatettava pätevän ja puolueettoman tuomioistuimen eteen;

10.  korostaa, että väkivaltaa kokeneet tarvitsevat kuntoutusta, ja kehottaa ottamaan käyttöön siirtymäkauden oikeudellisia toimenpiteitä, totuus- ja sovintokomission perustaminen mukaan luettuna;

11.  pitää myönteisenä sitä, että monet Afrikan maat ja useat erittäin arvostetut afrikkalaiset, kuten Nelson Mandela, Desmond Tutu ja Kofi Annan, ovat tuominneet Zimbabwen tilanteen, ja kannustaa heitä toteuttamaan konkreettisia toimia poliittisen ja demokraattisen ratkaisun aikaansaamiseksi;

12.  tukee Botswanan kehotusta sulkea Zimbabwe afrikkalaisten foorumien ulkopuolelle siihen asti, että pidetään vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit;

13.  kehottaa Etelä-Afrikkaa vaikuttamaan SADC:n alueella ratkaisevasti Zimbabwen tulevaisuuteen ja pitää erittäin valitettavana sitä, että Etelä-Afrikka kieltäytyi YK:n turvallisuusneuvostossa julistamasta vaaleja laittomiksi;

14.  kehottaa kansainvälistä yhteisöä lisäämään Mugabeen hallintoon kohdistuvaa diplomaattista painostusta, jotta se lopettaisi välittömästi kaiken väkivallan ja sallisi 3 kuukautta sitten asianmukaisesti valitun parlamentin kokoontuvan;

15.  kehottaa neuvostoa tiukentamaan ja jatkamaan Mugaben hallinnon jäseniin ja muihin vakavista ihmisoikeusloukkauksista vastuussa oleviin henkilöihin kohdistettavia pakotteita, jos välitysponnistelut torjutaan ja jos valtion tukema väkivalta ei lopu, ja ajamaan pakotteiden hyväksymistä YK:n tasolla, aseidenvientikielto ja koko hallituksen ja hallitsevan puolueen johdon omaisuuden kattava jäädyttäminen mukaan luettuina; korostaa tarvetta panna pakotteet tiukasti täytäntöön ja koordinoida laajemman kansainvälisen yhteisön kanssa niiden toimivuuden varmistamiseksi sekä estää niiden kiertäminen;

16.  edellyttää, että tällaisten pakkotoimien osana olisi julkistettava ZANU-PF:n sortohallinnon rahoittamisesta vastuussa olevien liike-elämän edustajien nimet ("name and shame") ja muun muassa peruutettava heidän oleskeluoikeutensa Euroopassa ja kiellettävä heidän perheenjäseniltään pääsyn työelämään ja koulutukseen sekä paljastettava osakkeenomistajille kansainväliset pankit, jotka välittävät korruptiosta saatuja tuloja tai tarjoavat lainoja ja investointeja, kuten Barclays Bank ja Standard Chartered; kannustaa muita eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhtiöitä tarkastelemaan uudelleen toimintoja, joiden avulla hallinto saa kovaa valuuttaa, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä Tescon ja Giesecke & Devrientin päätöksen katkaista liikesuhteet Zimbabween;

17.  kehottaakin jäsenvaltioita olemaan myöntämättä Mugabelle, hänen hallitukselleen ja ZANU-PF:n johdolle viisumia mihinkään kansalliseen tai kansainväliseen tarkoitukseen EU:n alueelle, sillä he edustavat laitonta tosiasiallista hallintoa eivätkä voi vaatia mitään erioikeuksia diplomaattisia vapauksia ja erioikeuksia koskevien kansainvälisten sopimusten nojalla;

18.  kehottaa jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota lisäämään diplomaattisia ponnistelujaan suhteissaan Afrikan hallituksiin, Eteläisen Afrikan kehitysyhteisöön ja Afrikan unioniin sekä muihin tärkeisiin toimijoihin, kuten Kiinan hallitukseen, yhteisten näkökantojen kartoittamiseksi Zimbabwen kriisiin;

19.  kehottaa Kiinaa ja Libyaa lopettamaan tukensa Mugaben hallinnolle;

20.  kehottaa neuvostoa ja komissiota ilmaisemaan Etelä-Afrikalle, joka on keskeinen maa alueella, syvän huolemme siitä, että Zimbabwen kriisin sovittelussa ei ole saatu konkreettisia tuloksia viime vuosina, ja huomauttamaan, että kriisin vaikutusta naapurimaihin, myös Etelä-Afrikkaan, ei pitäisi jättää huomiotta alueella, sekä selventämään, että Mugaben hallinnon jatkuvalla poliittisella ja taloudellisella tukemisella saattaa olla kielteisiä vaikutuksia EU:n ja Etelä-Afrikan suhteisiin;

21.  kehottaa neuvostoa ajamaan tehokkaita ja konkreettisia kansainvälisiä konfliktinesto- ja lievennystoimenpiteitä ja tarvittaessa lähettämään Zimbabween nopeasti AU:n/YK:n rauhanturvajoukkoja;

22.  kehottaa vapauttamaan välittömästi kaikki yksinomaan poliittisista syistä vangitut henkilöt;

23.  panee merkille poliittisen kriisin tuhoisat vaikutukset Zimbabwen kansaan ja vaatii Mugaben hallitusta poistamaan kaikki humanitaarista apua antaville järjestöille asetetut rajoitukset sekä varmistamaan, että humanitaarinen apu voidaan toimittaa perille humaanisuutta, neutraaliutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevia periaatteita noudattaen;

24.  vaatii Zimbabwen hallitusta riisumaan välittömästi aseista ja demobilisoimaan nuorten puolisotilaalliset joukot ja sotaveteraanit ja asettamaan ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneet henkilöt syytteeseen;

25.  tuomitsee Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustyöntekijän karkottamisen Zimbabwesta viikkoa ennen suunniteltuja vaaleja ja vaatii hallitusta takaamaan YK:n työntekijöille esteettömän pääsyn maahan;

26.  kehottaa Etelä-Afrikan viranomaisia lopettamaan zimbabwelaisten pakolaisten karkottamisen ja myöntämään heille tilapäisen aseman siksi, kunnes turvallinen kotiinpaluu on mahdollista;

27.  kehottaa komissiota tehostamaan tukeaan ihmisoikeuksien puolustajille ja reagoimaan nopeasti poliittisen kriisin aiheuttamiin uusiin humanitaarisiin tarpeisiin ottaen huomioon erityisesti maan sisällä siirtymään joutuneiden ihmisten tarpeet ja turvallisuuden;

   tuo ilmi huolestuneisuutensa arvioista, joiden mukaan maan rajat ylittävien zimbabwelaisten määrä nousee lähiviikkoina 10–40 prosenttia; panee merkille, että kyseisistä siirtolaisista lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, sillä he altistuvat hyväksikäytölle ja joutuvat tekemään vaarallisia töitä esimerkiksi kaivoksissa tai käsittelemään maatalouskoneita tai joutuvat seksityöläisiksi hengissä pysyäkseen;

29.  kehottaa Euroopan unionia keskeyttämään kaiken sellaisen avun antamisen, joka jaetaan Zimbabwen nykyisten viranomaisten kautta, ja kanavoimaan sen kansallisten ja kansainvälisten riippumattomien instituutioiden ja järjestöjen kautta;

30.  vaatii, että Zimbabwen kansan demokraattisia toiveita on kunnioitettava; kehottaa kaikkia niitä, jotka haluavat edesauttaa Zimbabwen tulevaisuutta, tekemään yhteistyötä demokraattisen muutoksen taustavoimien kanssa;

31.  kehottaa Zimbabwen hallitusta noudattamaan demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita koskevia sitoumuksia, jotka se on tehnyt SADC:n perustamissopimuksen ja sen pöytäkirjojen, mukaan lukien SADC:n vaalipöytäkirja, Afrikan unionin perustamisasiakirjan, ihmisoikeuksia ja kansalaisoikeuksia koskevan afrikkalaisen peruskirjan ja Afrikan kehitystä edistävän uuden kumppanuuden allekirjoittajana;

32.  kehottaa niitä maan hallinnon ja ZANU-PF:n jäseniä, joilla on hyvää tahtoa, hylkäämään epädemokraattiset voimat ja tekemään yhteistyötä MDC:n kanssa nopean muutoksen aikaansaamiseksi, ennen kuin on liian myöhäistä;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, G8-maiden hallituksille, Zimbabwen ja Etelä-Afrikan hallituksille ja parlamenteille, Kansainyhteisön pääsihteerille, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, Afrikan unionin komission ja toimeenpanevan neuvoston puheenjohtajille, yleisafrikkalaiselle parlamentille sekä eteläisen Afrikan kehitysjärjestön pääsihteerille ja hallituksille ja sen parlamentaariselle foorumille.