PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
17.9.2008
työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti
esittäjä(t): Esko Seppänen, Bairbre de Brún, Roberto Musacchio ja Miloslav Ransdorf
GUE/NGL-ryhmän puolesta
energian hintojen hallinnasta
B6‑0435/2008
Euroopan parlamentin päätöslauselma energian hintojen hallinnasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan,
A. ottaa huomioon, että energian hinta vaikuttaa useimpien hyödykkeiden ja tavaroiden kustannuksiin,
B. ottaa huomioon, että maakaasun hinnan ennustetaan nousevan merkittävästi tulevalla lämmityskaudella edelliseen lämmityskauteen verrattuna,
C. ottaa huomioon, että energiakriisi syvenee seuraavien vuosien aikana, ja kriisistä tulee yhä vaikeampi, ja ottaa huomioon, että luonnonvarat eivät ole rajoittamattomat, joten ongelma täytyy saada ratkaistua,
D. ottaa huomioon, että todistamme ennennäkemätöntä polttoaineiden hintojen nousua ja että tällä skandaalimaisella nousulla on tuhoava vaikutus taloudelliseen toimintaan useilla aloilla kuten liikenteessä ja muilla palvelualoilla sekä teollisuudessa, maataloudessa ja kalatalousalalla,
1. panee merkille, että maailma on lähestymässä niin sanotusti öljyntuotannon huippua, mikä merkitsee sitä, että öljyn tarjonta ei vastaa kysyntää ja öljyn sekä muiden fossiilisten polttoaineiden hinnat pysyvät jatkuvasti korkeina;
2. huomauttaa, että öljyn hintajohdannaiset, joiden liikevaihto on ollut jopa kuusi kertaa suurempi kuin todellisen kaupan, ovat hyvin houkuttelevia keinottelun kannalta ja aiheuttavat markkinahäiriöitä;
3. huomauttaa, että sähkö- ja kaasumarkkinoiden yhdenmukaistaminen on olennainen osa Euroopan energiamarkkinoiden vapauttamisprosessia;
4. huomauttaa, että energiamarkkinoiden vapauttamisen ja yhdenmukaistamisen tärkein väline on sähkön ja kaasun tukkuhinnan muodostuminen; huomauttaa, että sähkömarkkinoiden pääasiallisia myyntipaikkoja ovat sähköpörssit; huomauttaa, että tällaisissa pörsseissä sähkön hinta ei riipu yleisistä tai keskimääräisistä tuotantokustannuksista, vaan se riippuu tarjonnasta ja kysynnästä, johon liittyy monia spekulatiivisia elementtejä;
5. huomauttaa, että yhdenmukaistamisen tavoitteena on se, että sähkön ja kaasun hinta muodostuvat samalla tavalla kaikissa EU-maissa; huomauttaa, että se ei johda alhaisempiin hintoihin kaikissa jäsenvaltioissa, vaan hinnannousuun niissä maissa, joissa energia on tällä hetkellä halvempaa kuin EU:ssa keskimäärin;
6. korostaa, että tukkukaupan spot-markkinoilla kukin toimija tekee tarjouksen, joka muodostuu hinnasta ja sähkön määrästä, joka voidaan toimittaa kyseiseen hintaan, ja sitten pörssi myöntää tarjouksen tekijöille halvimmasta tarjouksesta alkaen toimitussopimukset, kunnes kysyntä on tyydytetty; huomauttaa, että tarjous, jonka tekee viimeinen sopimuksen saanut laitos, määrittelee kaikkien sopimusten hinnan ja muodostaa saman hinnan kaikelle sähkölle; toteaa, että voimalaitoksille ei makseta niiden oman tarjouksen mukaan, sen tarjouksen mukaan, jonka tekee vähämerkityksinen tuottaja, jonka muuttuvat kustannukset ovat korkeimmat;
7. huomauttaa, että hinnanmuodostusjärjestelmä, joka on yhdenmukaistettujen sähkömarkkinoiden tärkein tekijä, hyödyttää epäasianmukaisesti vesi- ja ydinvoimalaitoksia, joiden muuttuvat kustannukset ovat alhaisia, koska ne saavat sähköstä saman hinnan kuin ne, jotka tuottavat sähköä öljyllä ja hiilellä, mikä on kalliimpaa;
8. kehottaa komissiota esittämään vaihtoehtoja tällaiselle hinnanmuodostukselle, joka toimii automaattisesti energiajättien suunnattomien ylimääräisten voittojen lähteenä;
9. panee merkille Euroopan päästökauppajärjestelmän sisäänrakennetut ongelmat ja huomauttaa, että huutokauppajärjestelmä saa aikaan päästöoikeuksien arvopaperistamisen; huomauttaa, että huutokaupassa kaikki kiinnostuneet osapuolet, mukaan lukien taloudelliset keinottelijat, saavat osallistua tarjouksen tekemiseen;
10. korostaa, että huutokaupattujen päästöoikeuksien korkea ja spekulatiivinen hinta ei aiheuta mitään ongelmia energian tuottajille, vaan pikemminkin päinvastoin, koska hinnanmuodostusjärjestelmä sallii niiden sisällyttää päästöoikeuksien hinnan kaiken sähkön hintaan riippumatta päästöistä, joita muodostuu sähköä tuotettaessa;
11. huomauttaa, että huutokaupan jälkeen päästöoikeudet myydään energiapörsseissä; huomauttaa, että tällaiset jälkimarkkinat muodostavat myös spekulatiivisen elementin hinnanmuodostusjärjestelmän sisälle; korostaa, että päästöoikeuksien arvopaperistaminen saa aikaan myös mahdollisuuden myydä niitä johdannaisina;
12. korostaa lukuisia ilmenneitä spekulatiivisia rikkomuksia energiapörsseissä erityisesti OTC-johdannaiskaupassa;
13. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön tiukan julkisen valvonnan OTC-johdannaiskaupassa, joka on tällä hetkellä täysin vapaa valvonnasta;
14. pyytää komissiota puuttumaan sähkön tukkuhinnoittelua koskeviin ongelmiin vapautetuilla ja yhdenmukaistetuilla markkinoilla ja laatimaan säännöt, joilla huutokaupasta poistetaan spekulatiiviset elementit; pitää päästöoikeuksien jakelua koskevia ehdotettuja jälkimarkkinoita tehottomina ja spekulatiivisina;
15. pyytää komissiota tekemään ehdotuksia, joilla Euroopan kuluttajien keskuudessa vältetään energiaköyhyys, joka johtuu sähkön ja kaasun epäasianmukaisesta hinnannoususta;
16. pyytää komissiota toimimaan siten, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky säilyy verrattuna sen kilpailijoihin globaaleilla markkinoilla;
17. toivoo, että "saastuttaja maksaa" -periaatetta sovellettaisiin kaikkiin energiamarkkinoiden osiin, mutta ei hyväksy sitä, että kotitalouksien ja teollisuuden olisi maksettava energian hinnoilla harjoitetusta keinottelusta eikä ainoastaan ilmaston saastumisesta;
18. katsoo, että jäsenvaltioiden olisi syytä luoda verotustoimia, joilla torjutaan polttoaineiden hinnoilla keinottelua erityisesti siten, että kukin jäsenvaltio ottaa käyttöön veron, joka kohdistuu öljy-yhtiöiden varastoinnista saamiin voittoihin;
19. korostaa, että meneillään oleva energia-alan julkisten laitosten vapauttaminen ja yksityistäminen ei ole tuonut mitään näkyvää hyötyä hintojen, palveluiden laadun tai julkisten menojen pienentymisen osalta; toteaa päinvastoin, että kuluttajien ja julkisten palvelujen käyttäjien järjestöt ovat raportoineet hintojen noususta, palveluiden laadun heikentymisestä ja palveluiden tuottamiskustannusten kasvusta; katsoo lisäksi, että vapauttaminen on osaltaan tuhonnut työpaikkoja ja luonut yksityisiä monopoleja, jotka vaarantavat työntekijöiden, julkisten palvelujen käyttäjien ja kuluttajien oikeudet;
20. torjuu sen vuoksi energia-alan vapauttamisen ja tähdentää julkisten palveluiden ja niiden tarjoamisen merkitystä EU:n sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle; korostaa, että julkisten rakennealojen, kuten energian, ei pitäisi olla avoimia kilpailulle vaan pikemminkin julkisten viranomaisten omistuksessa ja johdossa, sillä se on ainoa keino taata tarjotun palvelun laatu, saatavuus ja edulliset hinnat ja näin ollen käyttäjien oikeudet;
21. painottaa, että ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden on oltava EU:n ja jäsenvaltioiden julkisia investointeja koskevien ohjelmien ytimessä; katsoo, että olisi sijoitettava lisäresursseja energiatehokkuustoimien kehittämiseen, uudistuvien energialähteiden käyttöön ja yhteistuotantotekniikan edistämiseen; vaatii, että jollakin yhteisön ohjelmalla tuetaan toimia energiatehokkuuden parantamiseksi jäsenvaltioissa ja samalla energiankulutuksen pienentämiseksi;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.