Päätöslauselmaesitys - B7-0545/2010Päätöslauselmaesitys
B7-0545/2010

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä

29.9.2010

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Marie-Christine Vergiat, Søren Bo Søndergaard, Sabine Lösing, Rui Tavares, Bairbre de Brún, Thomas Händel, Ilda Figueiredo GUE/NGL-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0541/2010

Menettely : 2010/2855(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0545/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0545/2010
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0545/2010

Euroopan parlamentin päätöslauselma kansainvälisestä kuolemanrangaistuksen vastaisesta päivästä

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta ja kuolemanrangaistuksen soveltamisen välittömästä keskeyttämisestä niissä maissa, joissa sitä vielä sovelletaan,

–   ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2007 kolmannen komitean raportista (A/62/439/Add.2) antaman päätöslauselman 62/149, jossa kehotetaan keskeyttämään kuolemanrangaistuksen käyttäminen, sekä Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2008 antaman päätöslauselman 63/168, jossa kehotetaan panemaan täytäntöön vuoden 2007 yleiskokouksen päätöslauselma 62/149,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 11. elokuuta 2010 esittämän raportin kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon keskeyttämisestä,

–   ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 16. heinäkuuta 2010 esittämän raportin kuolemanrangaistuksesta,

–   ottaa huomioon korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan täysistunnossa 16. kesäkuuta 2010 ihmisoikeuksista pitämän puheen, jossa muistutettiin, että kuolemanrangaistuksen poistaminen maailmanlaajuisesti on yksi EU:n ensisijaisia tavoitteita,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin puhemiehen Jerzy Buzekin 19. lokakuuta 2009 antaman julistuksen, jossa vedottiin voimakkaasti kuolemanrangaistuksen poistamisen puolesta,

–   ottaa huomioon Genevessä 24.–26. helmikuuta 2010 pidetyn kuolemanrangaistuksen vastaisen neljännen maailmankonferenssin loppujulkilausuman, jossa kehotetaan lakkauttamaan kuolemanrangaistus koko maailmassa,

–   ottaa huomioon kuolemanrangaistukseen liittyviä kysymyksiä koskevat EU:n ajantasaistetut ja muutetut suuntaviivat, jotka neuvosto hyväksyi 16. kesäkuuta 2008,

–   ottaa huomioon, että on vakiinnutettu eurooppalainen kuolemanrangaistuksen vastainen päivä, jota vietetään vuosittain 10. lokakuuta.

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 2 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. katsoo, että kuolemanrangaistus on äärimmäisen julma, epäinhimillinen ja ihmisarvoa halventava rangaistus, joka loukkaa ihmisoikeuksia koskevassa yleismaailmallisessa julistuksessa vahvistettua oikeutta elämään,

B.  toteaa, että ei ole saatu näyttöä siitä, että kuolemanrangaistus hillitsisi rikoksia tehokkaammin kuin muut rangaistukset,

C. ottaa huomioon, että kuolemanrangaistus vaikuttaa ensi sijassa huono-osaisiin,         

D. toteaa, että Euroopan unioni on vahvasti sitoutunut kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseen,

E.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen pöytäkirjan N:o 6 määräysten mukaan kuolemanrangaistuksen soveltaminen on kiellettyä Euroopan neuvoston jäsenmaissa,

F.  ottaa huomioon, että Amnesty Internationalin vuonna 2006 antaman selonteon mukaan kuolemanselleissä viruu yli 20 000 miestä, naista ja lasta,

G. ottaa huomioon, että EU pyrkii siihen, että kuolemantuomioiden täytäntöönpano keskeytetään ja että ne aikanaan lakkautetaan ja että asiaa koskevat kansainväliset YK:n ja muut sopimukset (erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toinen valinnainen pöytäkirja, jossa määrätään kuolemanrangaistuksen poistamisesta) ratifioidaan,

H. ottaa huomioon, että Iranin tuomarikunnan johtavien jäsenten vaatimuksista huolimatta Iran tuomitsee edelleen avionrikkojat kivitettäviksi, kuten Sakineh Mohammadi Ashtianin ja Zahra Bahramin tapauksissa, joista jälkimmäinen tuli tunnetuksi 11. elokuuta 2010 esitettyjen televisioitujen kuulustelujen johdosta; ottaa huomioon, että 18-vuotias Ebrahim Hamidi tuomittiin kuolemaan elokuussa 2010, koska hänen väitettiin syyllistyneen sodomiaan hänen ollessaan vain 16-vuotias; toteaa, että syytetty väittää, että tunnustus saatiin häneltä kiduttamalla;

I.   ottaa huomioon, että Kiina käyttää edelleen merkittävässä määrin kuolemanrangaistusta; toteaa, että Ison-Britannian kansalainen Shaikh Akmal teloitettiin huumekaupasta syytettynä joulukuussa 2009,

J.   ottaa huomioon, että Irakin presidenttineuvosto on äskettäin ratifioinut vähintään 900 vangin kuolemantuomion, ja toteaa, että vankien joukossa on naisia ja lapsia; toteaa, että oikeuden käytössä Iranissa nykyisin ilmenevät puutteet on nähtävä osana Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan suorittaman miehityksen ja siihen liittyneiden sotarikosten, julmuuksien sekä palkkasoturien ja Yhdysvaltojen miehitysjoukkojen suorittamien siviilien surmaamisten jälkeen tapahtunutta lähes täydellistä lain ja oikeuden käytön romahtamista,

K. ottaa huomioon, että raiskauksesta, murhasta, uskosta luopumisesta, aseellisesta ryöstöstä ja huumekaupasta rangaistaan kuolemalla Saudi-Arabiassa; toteaa, että kuolemanrangaistus pannaan täytäntöön mestaamalla ja että ruumiit ripustetaan joissakin tapauksissa sen jälkeen ristille, kuten Yemeni Nachéri Shaabanin tapauksessa,

L.  ottaa huomioon, että Teresa Lewis teloitettiin Yhdysvalloissa myrkkyruiskulla 23. syyskuuta, vaikka hän oli henkisesti jälkeenjäänyt,

M. ottaa huomioon, että afro-amerikkalaista vankia Mumia Abu-Jamalia, jota myös kutsutaan "äänettömien ääneksi" ja joka on odottanut kuolemantuomion täytäntöönpanoa vuonna 1982 pidetystä epäoikeudenmukaisesta ja rasistisesta oikeudenkäynnistä lähtien, voidaan pitää kaikkien niiden tuhansien ihmisten edustajana, jotka maailmanlaajuisesti on tuomittu kuolemaan,

N. toteaa, että Amnesty Internationalin Mumia Abu-Jamalista vuonna 2000 laatimassa raportissa vaaditaan järjestämään uusi oikeudenkäynti, koska aikaisempi oikeudenkäynti, jossa hänet tuomittiin, oli rasistinen eikä taannut oikeuden toteutumista,

1.  tuomitsee kaikki teloitukset riippumatta siitä, missä ne suoritetaan; kehottaa painokkaasti EU:ta ja sen jäsenvaltioita valvomaan teloitusten täytäntöönpanon yleismaailmallisesta keskeyttämisestä annetun YK:n päätöslauselman täytäntöönpanoa, niin että kuolemanrangaistus voidaan poistaa kokonaan kaikista valtioista, joissa se vielä on käytössä;

2.  kehottaa EU:n puheenjohtajavaltiota kannustamaan maita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen toista valinnaista pöytäkirjaa, samoin kuin jäsenvaltioita, jotka eivät ole allekirjoittaneet kuolemanrangaistusta koskevaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13. lisäpöytäkirjaa, tekemään niin;

3.  palauttaa mieleen, että kuolemanrangaistuksen täydellinen lakkauttaminen on yksi EU:n ihmisoikeuspolitiikan päätavoitteista; toteaa, että tämä tavoite saavutetaan ainoastaan tiiviin valtioiden välisen yhteistyön ja muun yhteistyön, koulutuksen, tietoisuuden lisäämisen sekä tehokkaan ja vaikuttavan toiminnan avulla;

4.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita päättämään yhdessä alueiden välistä yhteistyötä tekevien kumppaniensa kanssa esittää Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 65. istunnossa kuolemanrangaistusta koskevan seurantapäätöslauselman;

5.  kehottaa yleiskokoukseen osallistuvia kuolemantuomion säilyttäneitä valtioita rohkaisemaan Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoa ja Etyjin operaatioista vastaavaa elintä toteuttamaan yhdessä Euroopan neuvoston kanssa kuolemantuomioon turvautumisen vastustamiseen tähtääviä tietoisuutta lisääviä toimia erityisesti tiedotusvälineissä sekä lainvalvontaviranomaisten, poliittisten päätöksentekijöiden ja suuren yleisön keskuudessa;

6.  kannustaa lisäksi valtioista riippumattomien järjestöjen toimia kuolemanrangaistuksen lakkauttamiseksi;

7.  sitoutuu seuraamaan kysymystä kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta ja harkitsemaan mahdollisten aloitteiden tekemistä;

8.  ilmaisee huolensa Mumia Abu-Jamalin tapauksesta ja pyytää käsittelemään asian uudelleen uuden, oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaamiseksi;

9.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, YK:n pääsihteerille, YK:n yleiskokouksen puheenjohtajalle sekä YK:n jäsenvaltioiden hallituksille.