PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission työohjelmasta 2011
8.12.2010
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Daniel Cohn-Bendit Verts/ALE-ryhmän puolesta
B7‑0690/2010
Euroopan parlamentin päätöslauselma komission työohjelmasta 2011
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 27. lokakuuta 2010 hyväksytyn komission työohjelman 2011 (KOM(2010)0623), jonka Euroopan komission puheenjohtaja esitteli parlamentin marraskuun II istuntojaksolla,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian,
– ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategiasta antamansa päätöslauselman,
– ottaa huomioon 20. lokakuuta 2010 hyväksytyn uuden Euroopan parlamentin ja komission välisen puitesopimuksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. katsoo, että tämänhetkinen talous-, sosiaali- ja ympäristökriisi edellyttää enemmän kuin koskaan vahvaa eurooppalaista johtajuutta ja tehostettua yhteistyötä EU:n tasolla,
B. katsoo, että kriisistä ei voida selviytyä kestävästi turvautumalla politiikkoihin, jotka johtivat siihen; katsoo, että olisi aika tarkastella uudelleen malliamme, jolla pyritään laajempaan poliittiseen käsitteeseen, ja asettaa ihmiset ja ympäristösuojelu päätöksenteon keskipisteeseen ja tähdätä kaikkien hyvinvoinnin ja parhaiden mahdollisuuksien luomiseen,
C. katsoo, että Euroopan komission suorituskykyä on arvioitava sen mukaan, miten se kykenee ratkaisemaan tähän kolmitasoiseen kriisiin liittyvät haasteet, määrittelemään Euroopan unionin roolin maailmanlaajuisesti ihmisoikeus-, kehitysyhteistyö-, kauppa- ja ulkopoliittisin toimin ja tekemään Euroopan unionista entistä demokraattisemman alueen, joka on lähellä kansalaisia ja turvaa heidän kansalaisoikeutensa, sekä takaamaan avoimuuden ja demokraattisen valvonnan, ja että tähän kaikkeen vaaditaan uusia näkemyksiä ja määrätietoisia toimia,
D. katsoo, että tämänhetkinen umpikuja budjettineuvotteluissa on pahaenteinen merkki komission tuleville aloitteille ja korostaa näin ollen tarvetta komission vahvempaan johtajuuteen,
E. katsoo, että talous- ja rahaliiton toiminta on ollut erityisen paineen alla johtuen siitä, että aikaisemmin ei ole kyetty noudattamaan perustana olevia sääntöjä, ja siitä, että nykyiset valvonta- ja koordinointiprosessit eivät ole olleet riittävän kattavia,
F. katsoo, että kriisi on tuonut esiin, että tarvitaan vahvoja, kauaskantoisia ja kattavia uudistuksia rahoitusalan sääntelyn ja valvonnan alalla, jotta lisätään valvontaa ja avoimuutta, vähennetään riskialttiutta, vältetään rahoituskuplia, rationalisoidaan resursseja todelliseen talouteen sopiviksi ja edistetään vastuullisia ja kestäviä rahoituspalveluja,
Kestävä kehitys ja parempi työllisyys
1. pitää tervetulleena EU-ohjausjakson käyttöönottoa koordinointivälineenä, jolla autetaan estämään lisäkriisejä, mutta kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan parlamentti osallistuu tosissaan ja tehokkaasti prosessiin;
2. katsoo, että maailmanlaajuinen talouskriisi on asettanut kyseenalaisiksi nykyiset talouspolitiikan valvonta- ja koordinointimekanismit ja paljastanut monia sen heikkouksia;
3. katsoo, että euroalueen rahoitusalan myllerrystä ei voida ratkaista pitkällä aikavälillä pelkästään myöntämällä uutta velkaa jo ennestään erittäin velkaantuneille talouksille samalla kun julkisen talouden vakauttamissuunnitelmia nopeutetaan; katsoo, että nykyisessä kansainvälisessä ja eurooppalaisessa tilanteessa vaarana on velasta johtuva deflatorinen kierre; uskoo, että pitkän aikavälin ratkaisu edellyttää taustalla olevan maksukyvyttömyyttä ja kestämätöntä velkaa koskevan ongelman ratkaisemista; on äärimmäisen huolissaan aggressiivisten vakautustoimenpiteiden sosiaalisesta vaikutuksesta EU:ssa ja etenkin heikommassa asemassa olevissa euroalueen jäsenvaltioissa;
4. pitää tervetulleena talouden ohjausjärjestelmää koskevaa ehdotuspakettia lähtökohtana EU:n yhteislainsäätäjien neuvotteluille; katsoo, että sen lisäksi, että on vahvistettava keskittymistä julkisen talouden kestävyyteen ja tiukempaan noudattamiseen, on olennaisen tärkeää laajentaa talouspolitiikan koordinoinnin soveltamisalaa, jotta otetaan asianmukaisesti huomioon makrotaloudellinen kehitys, kuten nykyiset vaihtotaseiden epätasapainot ja yksityissektorin velkaantuminen; katsoo tässä yhteydessä, että on torjuttava sekä liiallisia ali- että ylijäämiä;
5. katsoo, että vahvempi talouden ohjausjärjestelmää koskeva EU:n kehys edellyttää pysyvää EU:n täysivaltaista velkakriisin ratkaisumekanismia, joka käsittää taakan jakamista koskevat säännöt, mukaan luettuina kollektiiviset toimintalausekkeet, luotonantajien ja osakkeenomistajien osallistuminen ratkaisun kustannuksiin, euro-obligaatioiden liikkeelle lasku suvereenisti kurssierojen vähentämiseksi ja maksuvalmiuden lisäämiseksi, koordinoitu lähestymistapa makrotaloudellista jälleentasapainotusta varten sekä tehostettu synergia EU:n ja jäsenvaltioiden talousarvioiden kesken suhdanteita tasoittavana tekijänä, joka täydentää kestävää finanssipolitiikan vakauttamista;
6. pitää tervetulleena suunniteltua säädösehdotusta pankkikriisin hallinnasta ja ratkaisemisesta; vaatii komissiota esittämään erityisiä ehdotuksia kattavista, ennalta asetettavista taakan jakamista koskevista säännöistä, jotta varmistetaan velkakirjojen haltijoiden ja luotonantajien osallistuminen ratkaisujen kustannuksiin;
7. panee merkille suunnitellut säädösehdotukset, jotka koskevat rahoitusmarkkinadirektiivin ja markkinoiden väärinkäyttödirektiivin tarkistusta; katsoo, että näillä ehdotuksilla olisi pyrittävä kohti tehostettua markkinoiden avoimuutta, vakioimattomien johdannaisten markkinaosuuden huomattavaan vähenemiseen ja selvitettävä asianmukaisesti hyödykkeisiin liittyvää keinottelua koskeva ongelma;
8. panee merkille vakavaraisuusdirektiivin suunnitellun tarkistuksen; kehottaa komissiota varmistamaan, että taseen ulkopuolisten erien täyttä konsolidaatiota koskevaan kysymykseen puututaan asianmukaisesti; katsoo, että on otettava huomioon rahoituslaitokset, jotka ovat "liian suuria kaatumaan", ja siksi pääoma- ja maksuvalmiusvaatimukset sekä vastasykliset puskurit olisi suhteutettava rahoituslaitoksen kokoon, riskitasoon ja liiketoimintamalliin; katsoo, että jos pankkialalle myönnetään uusien normien täytäntöönpanoa koskeva siirtymäaika tai mahdollisuus pitää voimassa aikaisemmat normit, niiden edellytyksenä olisi oltava osingonjakoa ja bonusten myöntämistä koskevien rajoitusten täytäntöönpano sekä luottojen jakautumista koko reaalitalouteen koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen;
9. pahoittelee, että komission työohjelmassa 2011 ei ole ehdotusta EU:n laajuisesta finanssitransaktioverosta, ja muistuttaa, että Euroopan parlamentti on kehottanut rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisiä käsittelevän erityisvaliokunnan päätöslauselmassa ottamaan käyttöön tällaisen veron EU-tasolla kansainvälisen sovun puuttuessa, koska se myötävaikuttaisi sekä rahoitusmarkkinoiden vakauttamiseen että huomattavien tulojen aikaansaamiseen;
10. pahoittelee, ettei komissio sitoudu tekemään muutoksia energiaverotusdirektiiviin hiilidioksidiverojen vähimmäistason säätämiseksi;
11. painottaa, että ehdotetussa Euroopan energiatehokkuussuunnitelmassa vuoteen 2020 on vahvistettava oikeat keinot, joiden avulla EU:sta tulee täysin energiatehokas ja uusiutuviin energialähteisiin perustuva talous vuoteen 2050 mennessä; kehottaa vahvistamaan ehdotetussa vuoden 2050 etenemissuunnitelmassa kunnianhimoisen kehyksen, jolla vähennetään EU:n kasvihuonepäästöjä ainakin 90–95 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja vahvistetaan tarpeelliset välineet ja investoinnit uusiutuviin energialähteisiin, verkkoihin ja energiatehokkuuteen;
12. panee merkille, että useimmat vuoden 2011 strategisista energia-aloitteista eivät ole säädösehdotuksia, mutta panee kuitenkin tyytyväisenä merkille energiatehokkuutta ja energiasäästöjä koskevat säädösehdotukset, joiden on johdettava kokonaisenergiankulutuksemme vähenemiseen ainakin 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä; vaatii komissiota hyväksymään nämä säädöstekstit hyvissä ajoin ennen kesää 2011, jotta saatavilla olevat kustannusten laskut tehdään todeksi kuluttajille, tunnustetaan, että energiatehokkuus on taloudellisin tapa vähentää tuontiriippuvuutta, ja taataan EU:n kilpailukyky;
13. pahoittelee, että energiatehokkuuden tarjoamaa valtavaa säästöpotentiaalia nykyisellä rakennusalalla ei ole tähän mennessä hyödynnetty, ja kehottaa käynnistämään kesäkuuhun 2011 mennessä osana strategisia aloitteita kunnianhimoisen eurooppalaisen rakennusaloitteen energiaomavaraisen rakennetun ympäristön tukemiseksi ja toteuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä;
14. kritisoi sitä, ettei komission työohjelmassa 2011 ole huomioitu asetusta, joka koskee raportointia ydinalan tuotteiden unionin sisäisistä kuljetuksista, ja muistuttaa, että ydinturvallisuusongelmia ei ratkaista viivyttelemällä asetusten täytäntöönpanossa;
15. panee merkille komission tavoitteen esittää resurssitehokasta Eurooppaa koskeva etenemissuunnitelma ja energiatiekartta 2050 ja muistuttaa, että näiden suunnitelmien on heijastettava poliittisia valintoja, joita muokkaavat ilmastonmuutokseen, kilpailukykyyn ja kestävään talouteen liittyvät välttämättömät seikat;
16. panee tyytyväisenä merkille säädösaloitteen älykkäiden verkkojen toteuttamisen tukemiseksi; katsoo, että energiatehokkuuden lisääntyminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto edellyttävät, että EU parantaa nykyistä verkkoinfrastruktuurinsa; vaatii komissiota hyväksymään tämän säännöksen vuonna 2011;
17. pahoittelee, ettei ympäristölainsäädännön alalla ole esitetty aloitteita, erityisesti kansallisten päästörajojen tarkistamista ja melupuitedirektiivin tarkistamista sekä ympäristövastuuta, vaikutusarviointia ja ympäristötarkastuksia koskevan lainsäädännön tarkistamista, jotta reagoitaisiin puutteisiin, jotka havaittiin Horizonin öljyvuodon ja Unkarin myrkkylietekatastrofin jälkeen;
18. on erittäin pettynyt alituisista viipeistä autojen energiatehokkuusmerkintöjen esittämisessä ja kehottaa näin ollen komissiota etsimään pikaisesti uusia keinoja liikenteen ilmastolle aiheuttamien vaikutusten torjuntaan;
19. muistuttaa, että lähetettyjä työntekijöitä koskevaa direktiiviä on tarkistettava sen varmistamiseksi, että vähimmäisehtoja voidaan soveltaa ja valvoa kaikkialla EU:ssa;
20. vahvistaa sitoumuksensa työaikadirektiiviä koskevaan kattavaan lähestymistapaan ja tarpeen varmistaa, että työaikasääntöjä sovelletaan kaikkiin työtekijöihin Euroopassa tasapuolisten toimintaedellytysten luomiseksi;
21. pahoittelee, ettei yleishyödyllisestä sosiaalitoimesta ole esitetty säädösehdotusta; painottaa sosiaalitoimen tärkeyttä ja sitä, että sosiaalitoimen tarjoamia eri palvelumuotoja on kunnioitettava, ja vahvistaa, että tätä varten tarvitaan selkeämpi oikeudellinen kehys;
22. panee merkille sitoumuksen vahvistaa talouden ohjausjärjestelmää ja rahoitusalan sääntelyä, mutta muistuttaa, että talous- ja rahoituskriisi on aiheuttanut myös vakavan sosiaalisen kriisin ja korkean työttömyyden, ja kehottaa siksi komissiota esittämään konkreettisia ehdotuksia ja lainsäädäntöä myös kriisin sosiaalisen puolen korjaamiseksi;
23. pahoittelee, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastainen eurooppalainen teemavuosi ei ole vielä saanut aikaan, että komission esityslistalla siirrytään suhteettomasta keskittymisestä talouskasvuun pikemminkin sosiaaliseen osallisuuteen, kasvu, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoiset työ- ja elinolot mukaan luettuina;
24. vaatii komissiota ehdottamaan lainsäädäntöä hyvin tasapainotetuksi kollektiiviseksi oikeussuojakeinojärjestelmäksi; kannustaa komissiota myös keskittymään sisämarkkinoita koskeviin EU-näkökohtiin ja kunnioittamaan toissijaisuusperiaatetta, erityisesti palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kohdalla;
25. panee tyytyväisenä merkille, että komissio aikoo esittää ehdotuksen yhteisestä yhtenäistetystä yhtiöveropohjasta, ja muistuttaa, että yhteistä yhtenäistettyä yhtiöveropohjaa on täydennettävä vähimmäisveroasteella;
26. pitää valitettavana, että vaikka tunnustetaan, että talouden elpyminen on huomioitava kiireellisesti resurssitehokkuuden yhteydessä, työohjelmassa 2011 ei ole esitetty juurikaan konkreettisia ehdotuksia innovaatiounionin ja yhdennetyn teollisuuspolitiikan aloilla; pitää kuitenkin tervetulleena innovaatiokumppanuutta koskevaa aloitetta ja korostaa, että on tuettava kumppanuuksia, joilla on kunnianhimoiset energia- ja resurssitehokkaat tavoitteet;
27. panee tyytyväisenä merkille tavoitteen ehdottaa strategiaa ja toimintasuunnitelmaa kestävän biotalouden saavuttamiseksi; tähdentää, että kaikkien tämän alan politiikkojen tavoitteena on oltava biologisen monimuotoisuuden vähenemisen estäminen, bioottisen materiaalin kestävämmän hoidon varmistaminen ja ekosysteemipalvelujen suojelu, elintarviketuotanto mukaan luettuna;
28. kehottaa osoittamaan uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja tutkimuksen ja innovaation alan EU-ohjelmissa ensisijaisesti määrärahoja ohjelmiin, joilla pyritään saavuttamaan parempi resurssi- ja energiatehokkuus; korostaa, että nämä ohjelmat on saatettava helpommin pienempien yritysten ja tutkimuslaitosten saataville;
Vapaus, turvallisuus ja oikeus
29. vaatii, että perusoikeuksilla on tulevaisuudessa yhdistävä ja kokoava rooli huolimatta siitä, että oikeus ja turvallisuus on jaettu eri salkkuihin nykyisessä komissiossa;
30. pahoittelee, että EU-kansalaisten oikeuksiin on keskitytty rajallisesti oikeuden, perusoikeuksien ja kansalaisuuden alan pitkässä ehdotusluettelossa; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue koskee kaikkia EU:n lainkäyttöalueella eläviä henkilöitä kansalaisuudesta riippumatta;
31. pitää tervetulleena ehdotusta henkilötietojen suojaa koskevasta kattavasta oikeudellisesta kehyksestä, mutta pitää tärkeimpänä sitä, että tämä väline otetaan käyttöön ennen kuin hyväksytään muuta lainsäädäntöä, joka vaikuttaa henkilötietojen suojaan; korostaa, että tällainen kattava oikeudellinen kehys on pantava täytäntöön ennen kuin ehdotettu älykkäät rajat -paketti, Eurosur, direktiivi matkustajarekisteritietojen käytöstä lainvalvontatarkoituksiin ja eurooppalainen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelma hyväksytään; on huolissaan vaikutuksista, joita nykyaikaisten rajaturvallisuustekniikoiden käytöllä on turvapaikanhakijoiden ja laittomien maahanmuuttajien henkilötietojen suojaan EU:n alueella; painottaa näiden henkilöiden oikeuksien olevan jatkuvassa vaarassa, kun sovelletaan EU:n takaisinottosopimuksia ja eikä edelleenkään arvioida, miten EU panee täytäntöön palautuskiellon periaatetta;
32. pitää liiallisina ehdotettuja rajatarkastus ja -valvontavälineitä, kun otetaan huomioon ulkorajayhteistyöstä huolehtivan viraston Frontexin valtuuksien parhaillaan käynnissä oleva tarkistus, jossa huomioidaan rajavalvonnan operationaaliset ja tekniset päämäärät;
33. pahoittelee, ettei ehdotus turvapaikanhakijoiden kohteluun liittyväksi EU:n sisäiseksi solidaarisuusmekanismiksi ole säädös eikä jäsenvaltioilta ole näkyvissä sitoumusta tulevaisuudessa; muistuttaa, että Dublin II:n mukainen nykyinen EU-järjestelmä rajoittaa pakolaisten oikeuksia siten, etteivät he voi saada turvapaikkahakemustaan käsiteltäväksi maassa, jossa he päättävät esittää hakemuksen perustuen parempiin integraatiomahdollisuuksiin, kieleen, perhesiteisiin ja/tai yhteisön olemassaoloon;
34. vaatii, että prosessin, joka koskee terrorismista epäiltyjen henkilöiden tai ryhmien luetteloon sisällyttämistä tai siitä poistamista, tarkistuksessa varmistetaan perusoikeuksien ja menettelyllisten oikeuksien noudattaminen;
35. korostaa, että on kiireellisesti asetettava etusijalle välineet, jotka liittyvät rikosoikeuden ja rikosoikeudenkäyntimenettelyjen yhdenmukaistamiseen;
36. pahoittelee, että ei ole olemassa erityistä välinettä, jolla vahvistetaan perusoikeuksien vaikutusarviointi kaikessa ehdotetussa EU-oikeudessa komission sitoumuksen mukaisesti;
37. pahoittelee syvästi, ettei komissio ole esittänyt aloitetta yhtäläisestä kohtelusta ja syrjintäkiellosta EU:n perusoikeuskirjan 21 artiklan mukaisesti;
38. pitää erittäin valitettavana, että EU:n romanistrategian vahvistamiseksi ei ole esitetty lainsääntöaloitteita, ja panee merkille, että komissio rajoittaa strategian kansalliset strategiat käsittävään ei-lainsäädännölliseen kehykseen ja pidättäytyy puuttumasta romanien laajalle levinneeseen syrjintään;
39. pahoittelee, että lupaavista ilmoituksista huolimatta sukupuolten tasa-arvoa ei oteta riittävästi huomioon, ja vaatii komissiota tarkistamaan miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatetta koskevaa nykyistä lainsäädäntöä parlamentin 18. marraskuuta 2008 esittämän päätöslauselman mukaisesti; panee merkille komission aikomuksen kuulla eurooppalaisia työmarkkinaosapuolia lainsäädännöllisistä lisätoimenpiteistä työ- ja yksityiselämän välisen tasapainon parantamiseksi ja kehottaa komissiota esittämään säädösehdotuksen isyyslomasta ja omaishoitovapaasta;
Eurooppa osana maailmaa
40. pahoittelee, että työohjelmassa huomioidaan vain sellaisen nykyisen kauppapolitiikan jatkaminen, jossa kolmansien maiden kanssa neuvotellaan vapaakauppasopimuksista ja pyritään vapauttamaan kauppasuhteita mahdollisimman paljon koordinoidun EU:n teollisuuspolitiikan ulkopuolella;
41. ei ole vakuuttunut ilmoituksesta normatiivisesta säädöksestä, jolla painostetaan julkisten hankintojen markkinoiden avaamiseen kolmansissa maissa, etenkin nousevan talouden maissa; katsoo, että kostotoimet niitä maita kohtaan, jotka eivät ole avanneet julkisten hankintojen markkinoitaan EU:lle, ovat epäasiallinen poliittinen viesti nykyisellä maailmanlaajuisen talouskriisin hetkellä, jos kyse ei ole osasta laajempaa EU:n koordinoidun teollisuuspolitiikan ja vapaakauppaparadigman tarkistuksen kehystä;
42. tukee osallisuuden, eriyttämisen ja ehdollisuuden periaatteita, jotka ovat EU:n naapuruuspolitiikan perusta; huomauttaa kuitenkin, että kaikkien niiden olisi oltava yhtä tärkeä osa tätä politiikkaa; pahoittelee, että ehdollisuus on yhä enemmän peitossa kanssakäymisessä naapuruuspolitiikkaan osallistuvien maiden kanssa;
43. katsoo, että laajeneminen on EU:n ulkosuhdehallinnon tärkein prioriteetti; pitää tervetulleina toimia, joilla pyritään integroimaan Länsi-Balkanin maat EU:hun, mutta huomauttaa, että laajenemisen onnistumiseksi tarvitaan lisätoimia erityisesti demokraattisten instituutioiden vakauttamisessa, vähemmistöjen suojelussa, alueellisen yhteistyön tehostamisessa, kahdenvälisten kysymysten ratkaisemisessa, vastavuoroisessa tunnustamisessa ja hyvissä naapurisuhteissa; kehottaa siksi komissiota vahvistamaan liittymistä edeltävää välinettä rajatylittävän yhteistyön helpottamiseksi, rajatylittävän kaupan kehittämiseksi ja henkilösuhteiden tehostamiseksi; kehottaa unionia ottamaan Kosovon pikaisesti mukaan viisumivapausprosessiin ja aloittamaan viisumiasioista käytävän vuoropuhelun;
44. pahoittelee, että lupauksista huolimatta Kyproksen turkkilaisyhteisön eristyneisyyden lopettamisessa ei edistytty; kehottaa komissiota lisäämään toimiaan suoraa kauppaa koskevan asetuksen hyväksymiseksi ja saaren pohjoisosan taloudellisen kehityksen helpottamiseksi, jotta lievennetään nykyistä taloudellista kuilua ja tasoitetaan tietä kattavalle ja kestävälle rauhansopimukselle;
45. pitää tervetulleena komission ehdotusta tarkastella finanssitoimintaveroa maailmanlaajuisiin ja eurooppalaisiin haasteisiin vastaamiseksi; katsoo, että pankkimaksujen puolesta tehtävillä aloitteilla olisi täydennettävä finanssitoimintaveron perustamista eikä niiden pitäisi olla eksklusiivisia; pahoittelee, että komissio kannattaa pääomasiirtojen transaktiomaksua vain globaalilla tasolla; katsoo, että EU:n tasolla olisi ensimmäisenä askeleena otettava käyttöön pääomasiirtojen transaktiomaksu, jonka tulot olisi osoitettava kehitys- ja ilmastonmuutostavoitteiden saavuttamiseen;
46. vaatii komissiota muokkaamaan tulevaa kauppapolitiikkaansa sen varmistamiseksi, että se on täysin yhtenäinen ja johdonmukainen köyhyyden vähentämistä ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista koskevan ensisijaisen tavoitteen kanssa; kehottaa erityisesti komissiota pidättäytymään yhtenäisen lähestymistavan soveltamisesta kauppaan ja sitoutumaan kehitysstrategioita koskevaan omavastuullisuuden periaatteeseen;
47. vaatii komissiota pyrkimään oikeudenmukaisen kaupan kehittämiseen kehitysmaiden kanssa ottamalla aktiivisesti huomioon yritysten yhteiskunnallisen vastuun huomioon kaikissa politiikoissaan ja erityisesti kauppasopimuksissaan sekä kartoittamalla yrityksille selvät oikeudelliset velvoitteet ihmisoikeuksien alalla ja tehokkaat keinot saattaa ne vastuuseen rikkomistapauksissa;
48. muistuttaa, että veroparatiisit, kauppatavaran väärinhinnoittelu ja laittomat pääomanpaot merkitsevät valtavaa estettä kehitykselle köyhissä maissa; pitää valitettavana, ettei komissio esitä uusia aloitteita, jotta näihin kysymyksiin puututtaisiin asianmukaisesti; vaatii komissiota erityisesti tarkastelemaan useampia indikaattoreita ja menetelmiä kauppatavaran väärinhinnoittelun torjumiseksi, muun muassa Yhdysvaltain niin sanottuja voittovertailumenetelmiä; vaatii komissiota ottamaan käyttöön sanktiomekanismin yhteistyöstä kieltäytyville oikeudenkäyttöalueille Yhdysvaltain veroparatiisien väärinkäytön lopettamista koskevan lain (Stop Tax Haven Abuse Act) mukaisesti ja rahoituslaitoksille, jotka toimivat veroparatiisien kanssa;
49. kehottaa komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa kaikilla tasoilla ja varmistamaan yhdessä ulkosuhdehallinnon kanssa ja korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan vastuulla EU:n ulkosuhdehallinnon johdonmukaisuuden ja yhtenäisyyden, mukaan luettuna sisäisten politiikkojen ulkoinen ulottuvuus; katsoo, että politiikan alojen johdonmukaisuus ja yhtenäisyys edellyttää yhteistä suunnittelua ja kannustaa siksi komissiota ja ulkosuhdehallintoa antamaan tulevaisuudessa yhteisen vuosittaisen työohjelman kunnioittaen samalla täysin omia vastuualueitaan ja päätöksentekoprosesseja; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa hyödyntämään täysin yksiköidensä välisiä mahdollisia synergioita ja välttämään päällekkäisyyttä;
50. muistuttaa, että on tärkeää saada komissiolta ehdotus, jossa otetaan huomioon ulkosuhdehallinnon ja komission pelastuspalvelun ja humanitaarisen avun rakenteiden välinen yhteys; korostaa, että on tärkeää jättää vastuu katastrofitoimien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta komissiolle samalla kun kehitetään vahvoja koordinointirakenteita ulkosuhdehallinnon kanssa, jotta varmistetaan johdonmukaisuus EU:n ulkoisissa toimissa;
51. pitää tervetulleena komission ehdotusta eurooppalaisten hätäapuvalmiuksien luomisesta ja Euroopan hätäapukeskuksen perustamisesta ensimmäisenä askeleena kohti jäsenvaltioiden valmiuksien yhdistämistä; on vakuuttunut, että ennalta varatut varat ja vahva EU‑koordinointi ovat olennaisia katastrofitoimien saattamisessa nopeammiksi, luotettavimmiksi ja tehokkaammiksi samalla kun jäsenvaltioiden välinen jonkinasteinen erikoistuminen yhdistettynä EU:n yksiköihin jäljelle jääneiden puutteiden korjaamiseksi tehostaisi edelleen eurooppalaista katastrofitoimijärjestelmää; korostaa kuitenkin, että vapaamatkustamisen estämiseksi on olennaisen tärkeää, että ensisijainen vastuu katastrofitoimista kuuluu edelleen jäsenvaltioille, koska EU:n koordinointi ja valmiudet eivät pysty korvaamaan asianmukaisten rakenteiden ja resurssien luomista kansallisella tasolla;
52. muistuttaa katastrofitoimien ensisijaisesti siviilipuolen luonteesta, joka sulkee pois taistelujoukkojen käytön, ja tarpeesta kunnioittaa Yhdistyneiden kansakuntien yleistä koordinointiroolia humanitaarisen hätäavun antamisessa;
EU- politiikkojen toimeenpano
53. korostaa, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen ja eri politiikkoja koskevien ehdotusten on varmistettava, että osoitetut määrärahat heijastavat EU:n politiikkojen prioriteetteja kestävään talouteen siirtymiseksi, etenkin pyrittäessä energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin sen sijaan, että syydetään rajaa fossiilisiin polttoaineisiin tai Iterin kaltaisiin ylettömän kaltaisiin hankkeisiin;
54. on vakuuttunut, että EU:n talousarvion rakenne ja sen rahoitustapa on vanhanaikainen eikä sovi enää vastaamaan asianmukaisesti suurimpiin EU:n kohtaamiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, eikä toteuttamaan kaikkien toimielimien hyväksymää Eurooppa 2020 -strategiaa; toteaa, että EU:n talousarvion meno- ja tulopuolen perinpohjaista uudistusta on odotettu jo pitkään, jotta reagoitaisiin kattavasti nykyiseen talous-, sosiaali- ja ympäristökriisiin ja lopetettaisiin lyhytnäköinen nettomaksaja-keskustelu, joka heikentää EU:n menopolitiikan ja taustalla olevien politiikkojen laajempien hyötyjen tunnustamista;
55. panee merkille komission aikomuksen esittää säädösehdotuksia uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuoden 2013 jälkeen ja uudesta omia varoja koskevasta päätöksestä kesäkuuhun 2011 mennessä, mutta muistuttaa, että parlamentti perusti väliaikaisen kestävän Euroopan unionin poliittisia haasteita ja rahoitusta vuoden 2013 jälkeen käsittelevän erityisvaliokunnan (SURE), joka tehtävänä on antaa panoksensa ennen kuin komissio hyväksyy säädösehdotuksensa; muistuttaa, että perussopimuksen 312 ja 311 artiklan mukaan parlamentin on annettava hyväksyntänsä rahoituskehykselle ja sitä on kuultava uusista omia varoja koskevista päätöksistä ja että samalla perussopimuksen 312 artiklan 5 kohdassa ja 324 kohdassa määrätään rakennellusta vuoropuhelusta, jolla helpotetaan perussopimusten talousarviomääräysten täytäntöönpanoa; korostaa, että parlamentin aikainen osallistuminen hyödyttää myös neuvostoa, koska se helpottaa estämään myöhempää umpikujaa talousarviota koskevassa päätöksenteossa; vaatii siksi, että on vahvistettava tarpeelliset menettelyt ja työskentelymetodit sen varmistamiseksi, että perussopimuksissa määrätty toimielinten välinen rakentava yhteistyö toteutuu;
56. korostaa, että keskustelua EU:n talousarvion meno- ja tulopuolen uudistamisesta ei voida erottaa toisistaan, ja kehottaa toimielimiä käymään avointa ja suoraa keskustelua vuoden 2013 jälkeisestä rahoituskehyksestä ja uusia omia varoja koskevasta päätöksestä ilman tabuaiheita ja ilman, että asetetaan etukäteen kannat näiden välineiden hyväksymiseen johtamiseen koskevan prosessin aikana;
57. kehottaa komissiota asettamaan unionin oikeuden soveltamisen todelliseksi poliittiseksi prioriteetiksi täyttääkseen velvollisuutensa perussopimusten valvojana;
58. korostaa, että vaikutusarvioinneissa olisi huomioitava tasapuolisesti ympäristö-, sosiaali- ja talousseikat ja että niiden olisi johdettava merkittäviin säädösehdotuksiin;
59. vaatii komissiota hyväksymään, että sen työohjelman 2011 toteuttamiskelpoisuuden ehtona on kuitenkin komission kyky ottaa johto ja johtaa jäsenvaltiota kohti yhteistä strategiaa, jolla selvitään nykyisistä hätätilanteista.