PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Egyptin ja Syyrian tilanteesta erityisesti kristittyjen yhteisöjen osalta
24.10.2011
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Hélène Flautre, Franziska Katharina Brantner, Frieda Brepoels, Judith Sargentini, Ulrike Lunacek, Raül Romeva i Rueda Verts/ALE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B7-0542/2011
B7‑0551/2011
Euroopan parlamentin päätöslauselma Egyptin ja Syyrian tilanteesta erityisesti kristittyjen yhteisöjen osalta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aikaisemmat Egyptistä antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 15. helmikuuta antamansa päätöslauselman Egyptin tilanteesta sekä 21. tammikuuta 2010 antamansa päätöslauselman äskettäisistä hyökkäyksistä uskonnollisia vähemmistöjä vastaan,
– ottaa huomioon vuosittaiset kertomuksensa maailman ihmisoikeustilanteesta ja erityisesti 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta kertomuksesta maailman ihmisoikeustilanteesta,
– ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan sekä vuonna 1996 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklan ja sen, että Egypti on näiden sopimusten osapuoli,
– ottaa huomioon vuonna 1981 annetun YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,
– ottaa huomioon uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevän YK:n erityisedustajan kertomukset ja erityisesti 15. joulukuuta 2010 ja 18. heinäkuuta 2011 päivätyt kertomukset,
– ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Catherine Ashtonin antamat julkilausumat Egyptistä ja erityisesti hänen 10. lokakuuta antamansa julkilausuman Egyptin väkivaltaisuuksista,
– ottaa huomioon komission 17. elokuuta 2011 tekemän päätöksen 100 miljoonan euron myöntämisestä Egyptille helpottamaan Kairon köyhien asuinolosuhteiden parantamista, luomaan lisää työpaikkoja ja parantamaan kestävän energian saatavuutta,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja Egyptin assosiaatiosopimuksen vuodelta 2004 ja toimintasuunnitelman, josta sovittiin vuonna 2007,
– ottaa huomioon komission ja korkean edustajan Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 25. toukokuuta 2011 antaman yhteisen tiedonannon "Uusi strategia muutostilassa olevia naapurimaita varten",
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa Syyriasta ja erityisesti 7. heinäkuuta 2011 ja 15. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2011 kokoontuneen ulkoasiainneuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan / komission varapuheenjohtajan 13. lokakuuta 2011 antaman julkilausuman EU:n pakotteista Syyriassa,
– ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Syyria on,
– ottaa huomioon vuonna 1975 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen, jonka sopimuspuoli Syyria on,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
Egyptin tilanteesta
A. ottaa huomioon, että koptilaisiin kirkkoihin maalis-, touko- ja syyskuussa 2011 kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen ja kun paikalliset ja kansalliset viranomaiset eivät olleet tehokkaasti pystyneet nostamaan syytteitä iskuihin syyllistyneitä vastaan erityisesti Etelä-Assuanin maakunnassa, Kairossa järjestettiin 9. lokakuuta rauhanomainen marssi, johon osallistui pääasiassa koptilaisen yhteisön jäseniä ja jolla vaadittiin Egyptin viranomaisia toteuttamaan kaikki tarvittavat toimet kirkkoa vastaan tehtyihin hyökkäyksiin syyllistyneiden ja siihen yllyttäneiden syytteeseen asettamiseksi sekä hyväksymään yhtenäinen laki uskonnon harjoittamiseen käytettävien paikkojen rakentamisesta, kriminalisoimaan käytännössä uskonnollinen syrjintä ja jälleenrakentamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunut kirkko; ottaa huomioon, että mielenilmauksessa huudettiin hallituksen vastaisia iskulauseita ja se muodostui verilöylyksi, jossa kuoli 27 siviiliä ja mahdollisesti kolme sotilasta ja loukkaantui yli 300 ihmistä, mikä merkitsi pahimpia väkivaltaisuuksia, jotka Egyptissä oli koettu Mubarakin helmikuussa tapahtuneen syrjäyttämisen jälkeen;
B. ottaa huomioon, että Egyptin viranomaiset ovat vastanneet tähän traagiseen tapahtumaan käynnistämällä Masperon alueella yleisen syyttäjänviraston alaisen tutkinnan ja suorittamalla sotilastuomioistuimen tutkimuksen ja asettamalla tutkintakomission, joka koostuu tuomioistuinten jäsenistä;
C. ottaa huomioon, että muslimit yhtyivät seuraavina päivinä koptimielenosoittajiin vastustaakseen uskontojen vastakkainasettelua ja vaativat puolueetonta tutkimusta siitä, olivatko viranomaiset ja hulinoitsijat käyttäneet tappavaa väkivaltaa ja olivatko valtion tiedotusvälineet yllyttäneet uskonnolliseen väkivaltaan; ottaa huomioon, että koptit muodostavat noin kymmenen prosenttia Egyptin väestöstä ja valittavat joutuvansa kokemaan syrjintää, mukaan luettuna jatkuvat viivytykset uskonnonharjoittamiseen käytettävien paikkojen rakennusluvissa; ottaa huomioon, että koptilaisen kirkon johtaja, Aleksandrian koptilaisortodoksisen kirkon paavi Shenuda III syytti väkivaltaa, ja uskonnolliset johtajat, mukaan luettuna Al-Azharin pääimaami Ahmed El-Tayeb vaativat nyt kansallista yhtenäisyyttä ja uskontojen välistä vuoropuhelua;
D. ottaa huomioon, että Egyptin valtiollisen television kanava 1 kehotti egyptiläisiä kaduille puolustamaan Egyptin armeijaa, jonka se väitti olevan kristittyjen mielenosoittajien väkivaltaisen hyökkäyksen kohteena, ja se kärjisti tilannetta edelleen ja syrji kansalaisia raportoidessaan tapahtumista;
E. katsoo, että on kaikkien tasojen poliittisten ja uskonnollisten johtajien velvollisuus vastustaa ääriliikkeitä ja edistää keskinäistä kunnioitusta, katsoo, että kaikilla mailla on moraalinen ja laillinen velvollisuus suojella uskonnonvapautta kitkemällä syrjivä lainsäädäntö, joka voi johtaa täysimittaiseen konfliktiin;
F. ottaa huomioon, että Egyptin valtiovarainministeri Hazem el-Beblawi on eronnut vastalauseena hallituksen tavalle käsitellä yhteenottoja, vaikka hallitseva sotilasneuvosto tämän torjuikin; ottaa huomioon, että Egyptin matkailuministeri Abdel Nour arvosteli Egyptin valtiollista televisiota siitä, että se kannusti väkivaltaisuuksiin kopteja kohtaan, ja piti tapahtumia kaikilla tavoin katastrofina ja totesi, että viranomaiset eivät käsitelleet kriisiä rohkealla tavalla;
G. ottaa huomioon, että poikkeustilalainsäädäntö, jota asevoimien korkein neuvosto (SCAF) laajensi mielenosoittajien ja turvallisuusjoukkojen otettua yhteen Israelin suurlähetystön edustalla viime syyskuussa, on nyt palannut entiseen laajuuteensa ja kattaa rikkeet, joihin sisältyvät virallisten tietojen mukaan liikenteen häiritseminen, katujen tukkiminen, huhujen levittäminen, aseiden hallussapito ja kauppa sekä "työn vapauden loukkaaminen";
H. ottaa huomioon, että poikkeustilalainsäädännön nojalla pidätetyt siviilit joutuvat sotilastuomioistuimen eteen, mikä rikkoo heidän oikeuttaan oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja poistaa syytetyiltä vetoomusoikeuden, ottaa huomioon, että ihmisoikeusjärjestöt ovat raportoineet, että yhteenottojen jälkeen yli 12 000 siviiliä on joutunut näiden erityistuomioistuinten eteen, vaikka Egyptin ihmisoikeusjärjestöjen, lakimiesyhdistysten ja kaikkien poliittisten ryhmien edustajien suuri enemmistö on vaatinut, että siviilit on tuomittava siviilituomioistuimessa, jotta oikeus oikeudenkäyntiin turvataan;
I. ottaa huomioon, että 25-vuotias bloginpitäjä ja mielipidevanki Maikel Nabil Sanad, joka pidätettiin 28. maaliskuuta, joutui sotilastuomioistuimen eteen 10. huhtikuuta ja tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen, koska hänen väitettiin levittäneen blogissaan armeijaa koskevia valheita ja huhuja, on ollut nälkälakossa 23. elokuuta lähtien; ottaa huomioon, että hänen terveytensä on vakavasti heikentynyt, koska vankilan henkilöstö otti häneltä pois tärkeän sydänlääkityksen;
J. ottaa huomioon, että äskettäin ilmoitettiin komiteasta, joka tarkastelee kansalaisyhteiskunnan instituutioita ja kansalaisjärjestöjä ja jonka tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ulkomaisen rahoituksen tiukentaminen, ja tämän seurauksena keskuspankkia pyydettiin seuraamaan kansalaisjärjestöjen kaikkea rahaliikennettä; ottaa huomioon, että samanaikaisesti valtion turvallisuudesta vastaava syyttäjä syytti ulkomaista rahoitusta laittomasti vastaanottaneita järjestöjä "maanpetoksesta" ja "juonittelemisesta Egyptiä vastaan", kun ne noudattavat ulkomaisia toimintaohjelmia, joilla pyritään vahingoittamaan Egyptin kansallista turvallisuutta; ottaa lisäksi huomioon, että kansalaisjärjestöihin ja erityisesti ihmisoikeusjärjestöihin kohdistetut uhkaukset muodostivat osan valtion omistaman lehdistön käynnistämää intensiivistä mustamaalauskampanjaa ja niillä pyrittiin poistamaan niiden legitimiteetti ja tahraamaan ne suuren yleisön silmissä Egyptin etujen vastaisina toimijoina;
K. ottaa huomioon, että asevoimien korkein neuvosto vahvisti 12. lokakuuta 2011 esittämässään virallisessa julkilausumassa, että se on sitoutunut ylläpitämään kaikkien kansalaisten oikeutta vapaaseen mielenilmaisuun sekä kokoontumis-, uskonnon- ja ilmaisunvapauteen perustuslaissa taattuina oikeuksina sekä oikeusvaltionperiaatteen noudattamiseen riippumatta siitä, kuka syyllinen on;
L. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on toistuvasti vakuuttanut olevansa sitoutunut uskonnon, omantunnon ja ajatuksen vapauteen ja korostanut, että hallituksilla on velvollisuus taata nämä vapaudet kaikkialla maailmassa; katsoo, että ihmisoikeuksien, demokratian ja kansalaisvapauksien kehittäminen on yhteinen perusta, jolle Euroopan unioni rakentaa suhteensa kolmansiin maihin, ja että siitä on määrätty EU:n ja kolmansien maiden välisissä sopimuksissa;
M. ottaa huomioon, että 25. tammikuuta tapahtuneen Egyptin vallankumouksen jälkeistä siirtymäkautta on luonnehtinut suuntaus naisten marginalisoimiseen, kun heidät jätettiin perustuslakia uudistavan komitean ulkopuolelle ja kun naiskiintiöt poistettiin poliittisia oikeuksia koskevan lain tarkistamisen yhteydessä ja kun yhä äänekkäämmin vaaditaan naisten viime vuosikymmenen aikana saavuttamien oikeudellisten edistysaskeleiden peruuttamista,
Syyrian tilanteesta
N. ottaa huomioon, että YK:n äskettäin julkaisemien arvioiden mukaan maaliskuun 2011 jälkeen yli 3 000 ihmistä, joista vähintään 187 oli lapsia, on menettänyt henkensä, ja tuhannet ovat loukkaantuneet, joutuneet pidätetyiksi tai kidutetuiksi tai kadonneet raa'assa sorrossa, jota Syyrian hallitus kohdistaa kansaansa; toteaa, että laajoista kansainvälisistä vastalauseista huolimatta Syyrian turvallisuusjoukot jatkavat edelleen ja yhä lisääntyvässä määrin siviileihin ja heidän perheisiinsä kohdistuvaa väkivaltaa, ihmisoikeusrikkomuksia ja väärinkäytöksiä;
O. ottaa huomioon, että Assadin hallitusta vastustava kansannousu ja vastarinta ei näytä heikkenevän tai laantuvan väkivaltaisen sorron alla, vaan näyttää päin vastoin siltä, että se on voittamassa alaa joissakin suurimmissa kaupungeissa maan suunnatessa kohti sisällissotaa, joka voi lisätä koko alueen epävakautta;
P. ottaa huomioon Turkin ja Arabiliiton ponnistelut kansannousun rauhanomaisen ratkaisun sovittelemiseksi ovat toistaiseksi epäonnistuneet;
Q. ottaa huomioon, että YK:n ihmisoikeusvaltuutettu on kehottanut kansainvälistä yhteisöä toimimaan, jotta siviilejä voidaan suojella hallituksen iskuilta; ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri kehotti 17. lokakuuta Syyrian hallitusta lopettamaan siviilien tappamisen ja sallimaan ihmisoikeusrikkomuksia koskevan kansainvälisen tutkimuksen;
R. ottaa huomioon, että näistä kehotuksista ja kansainvälisistä ponnisteluista huolimatta Syyrian hallitus pyrkii edelleen sotilaalliseen ratkaisuun, mikä osaltaan johtaa siihen, että konflikti, jonka hallitus väittää pyrkivänsä estämään, militarisoituu; ottaa huomioon, että Bashar al-Assadin lupaamia ja ilmoittamia uudistuksia ja pidätettyjen vapauttamista ei koskaan toteutettu;
S. ottaa huomioon, että 10. lokakuuta 2011 antamissaan päätelmissä neuvosto suhtautui myönteisesti Syyrian poliittisen opposition pyrkimyksiin saada aikaan yhteinen ohjelma, kehotti myös kansainvälistä yhteisöä ilmaisemaan tyytyväisyytensä näihin pyrkimyksiin, pani merkille Syyrian kansallisneuvoston perustamisen myönteisenä edistysaskeleena ja piti tervetulleena SNC:n sitoutumista väkivallattomuuteen ja demokraattisiin arvoihin; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat viime kuukausien aikana keskustelleet useaan otteeseen maanpaossa olevien Syyrian opposition edustajien kanssa;
Egyptin tilanteesta
1. tuo jälleen julki solidaarisuutensa Egyptin kansaa kohtaan tässä maan kriittisessä ja vaikeassa demokratiaan siirtymisen vaiheessa ja vahvistaa tukevansa kansan legitiimejä demokraattisia pyrkimyksiä; kehottaa Egyptin viranomaisia varmistamaan perusoikeuksien täyden kunnioittamisen, mukaan luettuina yhdistymis-, kokoontumis- ja ilmaisuvapaus;
2. tuomitsee jyrkästi kaikki väkivallanteot ja pahoittelee ns. Masperon tapahtumia, jotka johtivat yli 20 ihmisen kuolemaan ja 300 ihmisen loukkaantumiseen, ja tuo julki solidaarisuutensa ja sympatiansa kaikkien uhrien perheitä kohtaan; on järkyttynyt Egyptin armeijan raaoista hyökkäyksistä, tankkien käyttö mukaan luettuna, ja suhteettomasta voimankäytöstä mielenosoittajia kohtaan;
3. korostaa, että Masperon tapahtumat ovat jyrkässä ristiriidassa Tahririn hengen kanssa, ja pitää tärkeänä, että itsenäinen tuomioistuin tutkii Masperon tapahtumat riippumattomasti, perusteellisesti ja avoimesti, jotta kaikki vastuussa olevat voidaan saattaa vastuuseen; korostaa, että tiedotusvälineiden syyllistyminen virheelliseen raportointiin ja vihapuheeseen on erityisen huolestuttavaa ja että asia on tutkittava täysin;
4. kehottaa Egyptin viranomaisia omaksumaan asianmukaisen politiikan ja oikeudellisen kehyksen, jotta voidaan torjua kaikkea syrjintää ja varmistaa tasa-arvo kaikkien Egyptin kansalaisten kesken; pitää tässä yhteydessä tervetulleena rikoslain muutosta, jolla kriminalisoidaan sukupuoleen, rotuun, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen perustuva syrjintä; pitää kuitenkin tarpeellisena, että hyväksytään kattava oikeudellinen kehys ja politiikka kaikkien syrjinnän muotojen torjumiseksi kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja vastaavalla tavalla;
5. panee merkille ilmoitukset, jotka koskevat viranomaisten aikomuksia tarkistaa uskonnon harjoittamiseen käytettävien paikkojen rakentamista koskevaa oikeudellista kehystä sekä tarkastella jo olemassa olevien laillistamista; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää soveltaa kaikkiin uskonnonharjoittamispaikkoihin yhtenäistä säännöstöä uskonnosta riippumatta, jotta vältetään syrjinnän jatkuminen;
6. pahoittelee, että hallitus ei ole vieläkään hyväksynyt tai tarkistanut uskonnon harjoittamispaikkoja ja syrjintäkieltoa koskevia lakiluonnoksia, joita se lupasi tarkistaa Imbaban kirkkoon kohdistuneen hyökkäyksen jälkimainingeissa;
7. on huolissaan siitä, että poikkeustilalainsäädäntö antaa turvallisuusjoukoille rajoittamattomat kotietsintä-, pidätys- ja vangitsemisvaltuudet; kehottaa poistamaan poikkeustilan noudattaen tammikuun 25. päivän vallankumouksen ensimmäisiä vaatimuksia sekä SCAF:n ja hallituksen ilmoituksia, joiden mukaan poikkeustilalainsäädäntö kumotaan ennen vaalien järjestämistä; kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan siviilien lähettämisen sotilastuomioistuimiin ja takaamaan heille oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin; toteaa, että poikkeustilalainsäädännön uudistaminen ja täysimittainen täytäntöönpano sekä sotilastuomioistuinten lainkäyttövallan ulottaminen koko Egyptin alueelle perusteeksi sotilastuomioistuinten laajamittaiselle käytölle herättävät epäilyksiä siitä, ovatko hallitus ja SCAF aidosti sitoutuneet tammikuun 25. päivän vallankumouksen vaatimuksiin, ja muodostavat esteen Egyptin demokraattiselle siirtymiselle kohti vaaleja, jotka on määrä pitää 28. marraskuuta ja 23. tammikuuta;
8. pahoittelee sitä, että Egyptin tapa kohdella ihmisoikeuksien puolustajia ja poliittisesti aktiivisia henkilöitä näyttää muuttuneen vain vähän sitten entisen presidentin vallasta luopumisen; pahoittelee sitä, että Egyptin viranomaiset ovat toistuvasti hyökänneet ulkomaista rahoitusta saavia kansalaisyhteiskunnan järjestöjä vastaan; kehottaa viranomaisia julkistamaan oikeusministeriön alaisuuteen perustetun ja egyptiläisten kansalaisjärjestöjen ulkomaista rahoitusta tutkivan tutkintakomission raportin; on huolissaan raporteista, joiden mukaan lukuisat kansalaisjärjestöt, mukaan luettuina ihmisoikeuksien puolustajat, ovat tällä hetkellä asiassa tutkimusten kohteina ja joutuvat tiedotusvälineissä hallituksen mustamaalauskampanjan kohteeksi;
9. korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä kaikissa demokraattisissa yhteiskunnissa ja kehottaa tässä yhteydessä Egyptin viranomaisia ottamaan kansalaisyhteiskunnan järjestöt täysin mukaan demokratiaan siirtymisen prosessiin ja kuulemaan niitä eri aiheista, mukaan luettuina vaaliprosessi ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin tällä hetkellä kohdistuvan ahdistelun tai häirinnän kaikkien muotojen lopettaminen, riippumatta siitä, onko se suoraa vai välillistä, ja erityisesti luopumaan kaikista rikossyytteistä ja lopettamaan tiedotusvälinekampanjan kansalaisjärjestöjä vastaan; kehottaa Egyptin viranomaisia hyväksymään uuden yhdistyslain kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisesti sekä kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeusryhmiä tiiviisti konsultoiden;
10. tuomitsee kaikenlaisen syrjinnän ja suvaitsemattomuuden, joka perustuu uskontoon ja uskoon ja kohdistuu uskonnon harjoittajiin, uskonnostaan luopuneisiin ja uskonnottomiin, sekä sellaisen syrjinnän ja suvaitsemattomuuden, joka perustuu sukupuoleen, etniseen alkuperään, kieleen, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen tai sukupuoli‑identiteettiin; korostaa jälleen kerran, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus on perusihmisoikeus;
11. toistaa tukevansa kaikkia aloitteita, jolla pyritään edistämään uskonnollisten ja muiden yhteisöjen vuoropuhelua ja vastavuoroista kunnioitusta; kehottaa kaikkia uskonnollisia auktoriteetteja edistämään suvaitsevaisuutta ja tekemään aloitteita vihaa sekä väkivaltaisia ja radikaaleja ääriliikkeitä vastaan;
12. pahoittelee sitä, että tiedotusvälineministeriö on perustettu uudelleen sen jälkeen, kun se oli lakkautettu, mikä uhkaa ilmaisun ja lehdistön vapautta; on syvästi huolissaan siitä, että tunnettuun tv-juontajaan Yosri Foudaan kohdistuu jatkuvaa painostusta, kun hän päätti lakkauttaa poliittisen puheohjelmansa 21. lokakuuta alkaen vastalauseena viranomaisten pyrkimyksille tukahduttaa vapaa ilmaisu; on hyvin huolissaan siitä, että hallitus on keskeyttänyt toimilupien myöntämisen edistyksellisille poliittisille kanaville 7. syyskuuta alkaen;
13. kehottaa uudistamaan Egyptin turvallisuutta ja kiinnittämään kolmansien maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä sekä ihmisoikeusraporteissa enemmän huomiota uskonnonvapauteen ja uskonnollisten vähemmistöjen tilanteeseen sekä yksilöimään konkreettisia ja välittömiä toimia, joilla tuetaan kansalaisjärjestöjä ja ihmisoikeuksien puolustajia EU:n vastaavien suuntaviivojen mukaisesti, sekä hyväksymään riippumattomien egyptiläisten kansalaisjärjestöjen kuulemisen pohjalta Egyptiä koskevan EU:n ihmisoikeusstrategian;
14. korostaa ilmaisunvapauden ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden tärkeyttä; on tältä osin huolissaan lisääntyvistä raporteista, jotka koskevat sensuuria sekä toimittajiin ja bloginpitäjiin kohdistuvaa painostusta; kehottaa Egyptin viranomaisia lopettamaan Maikel Nabil Sanadin epäoikeudenmukaisen ja vastenmielisen vainoamisen ja vaatii vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta hänet sekä kaikki muut henkilöt, jotka on perusteettomasti vangittu, kun he ovat rauhanomaisesti ilmaisseet mielipiteensä Egyptistä;
15. korostaa, että naisten oikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo ja naisten poliittinen osallistuminen ovat ratkaisevan tärkeitä sille, että Egyptissä voidaan saavuttaa todellista demokraattista kehitystä; kehottaa viranomaisia edistämään sukupuolten tasa-arvoa, pyrkimään naisiin kohdistuvan syrjinnän poistamiseen, torjumaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa sekä edistämään naisten yhdenvertaista osallistumista julkiseen taloudelliseen ja poliittiseen elämään;
Syyrian tilanteesta
16. tuomitsee voimakkaasti suhteettoman ja raa'an voimankäytön rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan sekä demokratia-aktivistien, ihmisoikeuksien puolustajien ja toimittajien järjestelmällisen vainon;
17. kehottaa Bashar al-Assadia luopumaan vallasta, sillä hänen hallintonsa on menettänyt kaiken legitiimiytensä kohdistettuaan jatkuvaa ja häikäilemätöntä sortoa Syyrian kansaan; katsoo, että hänen vallasta luopumisensa voisi valmistella ja helpottaa siirtymäprosessia, jonka olisi perustuttava uskottavaan ja kattavaan vuoropuheluun, johon osallistuvat kaikki Syyrian yhteiskunnan demokraattiset voimat ja osat, jotta voidaan käynnistää syvällisten demokraattisten uudistusten prosessi;
18. ilmaisee jälleen kerran solidaarisuutensa ja antaa vankan tukensa Syyrian kansan taistelulle vapauden, demokraattisten uudistusten ja autoritaarisen hallinnon lopettamisen puolesta; kehottaa EU:n korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tarjoamaan Syyrian järjestäytyneelle oppositiolle Syyriassa ja sen ulkopuolella tarvittavaa vahvaa poliittista ja teknistä tukea, jotta sen väkivallaton kamppailu saavuttaisi menestystä;
19. toistaa olevansa hyvin huolissaan Syyrian viranomaisten vakavista ihmisoikeusloukkauksista, kuten joukkopidätyksistä, ilman oikeudenkäyntiä suoritetuista teloituksista, mielivaltaisista vangitsemisista, katoamisista ja kidutuksesta; uskoo, että Syyria ei ole täyttänyt kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön asettamia velvollisuuksia rikkoen niitä laajalti ja järjestelmällisesti, mikä saattaa muodostaa rikoksen ihmisyyttä vastaan; katsoo, että YK:n turvallisuusneuvoston olisi vietävä Syyria kansainväliseen rikostuomioistuimeen, jotta Syyrian kansalle saadaan oikeutta ja vältetään uudet uhrit;
20. korostaa Syyrian opposition ja mielenosoittajien pyyntöä, jonka mukaan maahan olisi lähetettävä kansainvälisiä tarkkailijoita, mikä toimisi pelotteena siviileihin kohdistuvia iskuja vastaan, ja jonka mukaan kansainvälisille humanitaarisille järjestöille ja ihmisoikeusjärjestöille sekä kansainväliselle medialle olisi taattava täysi pääsy maahan;
21. pahoittelee sitä, että Syyrian joukot ovat toistuvasti ylittäneet rajan Libanonin alueelle, josta on saatu useita ilmoituksia surmatöistä ja sieppauksista; kehottaa tältä osin EU:n korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa pyytämään Libanonin viranomaisia takaamaan kaikkien maahan pakenevien Syyrian kansalaisten suojelun ja turvallisuuden, mukaan luettuna humanitaarinen lainsäädäntö;
22. kannustaa EU:n korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja jäsenvaltioita jatkamaan tiivistä yhteistyötä Turkin sekä Syyrian naapurimaiden, Arabiliiton ja muiden kansainvälisten toimijoiden kanssa, jotta kriisin ratkaisemiseksi voidaan löytää yhteinen kanta YK:n turvallisuusneuvostossa ja jotta voidaan lisätä painetta Syyrian hallitusta kohtaan maan omaan kansaan kohdistuvan sotilaallisen voimankäytön lisääntymisen estämiseksi;
23. pitää tervetulleena EU:n hyväksymiä uusia Syyrian vastaisia pakotteita; kehottaa kuitenkin neuvostoa etsimään tapoja kohdentaa nämä pakotteet paremmin, jotta ne eivät vaikuta suoraan tai epäsuorasti siviiliväestöön, jonka elämänlaatu on voimakkaasti heikentynyt viime kuukausina; katsoo, että rikoksiin syyllistyneet on saatettava vastuuseen teoistaan;
24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Egyptin hallitukselle ja parlamentille, Syyrian hallitukselle ja parlamentille, Arabiliiton pääsihteerille sekä Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.