Päätöslauselmaesitys - B7-0126/2012Päätöslauselmaesitys
B7-0126/2012

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS lapsityövoimasta kaakaoalalla (2011/2957(RSP))

29.2.2012

komission julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Vital Moreira kansainvälisen kaupan valiokunnan puolesta


Menettely : 2011/2957(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0126/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0126/2012
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0126/2012

lapsityövoimasta kaakaoalalla (2011/2957(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3, 6 ja 21 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 206 ja 207 artiklan,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 182, työhön ottamisen vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimuksen nro 138 ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleissopimuksen lapsen oikeuksista,

–   ottaa huomioon vuoden 2010 kansainvälisen kaakaosopimuksen tekemisen ja erityisesti sopimuksen 42 ja 43 artiklan,

–   palauttaa mieliin aikaisemmat lapsikauppaa ja lasten hyväksikäyttöä kehitysmaissa koskevat päätöslauselmansa,

–   palauttaa mieliin 25. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselmat ihmisoikeuksista sekä sosiaali- ja ympäristönormeista kansainvälisissä kauppasopimuksissa (2009/2219(INI))[1] ja yritysten yhteiskuntavastuusta kansainvälisissä kauppasopimuksissa (2009/2201(INI))[2],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että ILO arvioi, että yli 215 miljoonaa lasta maailmassa tekee työtä ja on mukana toiminnassa, joka pitäisi kieltää; ottaa huomioon, että 152 miljoonaa näistä lapsista on alle 15-vuotiaita ja 115 miljoonaa tekee vaarallista työtä;

B.  ottaa huomioon, että tässä päätöslauselmassa lapsityöllä tarkoitetaan lapsityötä sellaisena kuin se on määritelty työhön ottamisen vähimmäisikää koskevassa ILO:n yleissopimuksessa nro 138 ja lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi tehdyssä ILO:n yleissopimuksessa nro 182;

C. katsoo, että parlamentin on annettava suostumuksensa vuoden 2010 kansainvälisen kaakaosopimuksen tekemiselle; ottaa huomioon, että sidosryhmät ovat ilmaisseet olevansa erittäin huolissaan lapsityövoiman käytöstä kaakaopapujen viljelyssä ja sadonkorjuussa;

D. ottaa huomioon, että 70 prosenttia maailman kaakaontuotannosta tapahtuu Länsi-Afrikassa ja se työllistää noin 7,5 miljoonaa ihmistä miltei yksinomaan pienillä perhetiloilla ja että koko Länsi-Afrikassa on 1,5–2 miljoonaa perhetilaa; ottaa huomioon, että kaakaonviljely on sadonkorjuuaikana erittäin työvoimavaltaista ja että tuottajat joutuvat ponnistelemaan lujasti pitääkseen työvoimakustannukset alhaalla; ottaa huomioon, että huippusesongin aikana kaikki perheenjäsenet, myös lapset, osallistuvat työhön; ottaa huomioon, että lasten työnteko saattaa aiheuttaa riskejä, joita ei voida hyväksyä;

E.  ottaa huomioon, että ILO:n mukaan kaikkea lasten tekemää työtä ei pitäisi luokitella lapsityöksi, josta on päästävä eroon, ja on tehtävä selvä ero kyseisten kahden työmuodon välillä; ottaa huomioon, että lasten tai teini-ikäisten osallistumista työhön, joka ei vaikuta haitallisesti heidän terveyteensä ja kehitykseensä tai häiritse heidän koulunkäyntiään, pidetään yleensä positiivisena asiana, elleivät tehtävät ole vaarallisia tai estä lasta käymästä koulua;

F.  ottaa huomioon, että Ghanassa ja Norsunluurannikolla tehdyt tutkimukset antavat ymmärtää, että kaakaotiloilla työskentelevät lapset joutuvat monenlaisiin vaaroihin; ottaa lisäksi huomioon, että osa lapsista on ehkä tuotu maan muista osista tai naapurimaista; katsoo, että olisi tehtävä lisätutkimuksia lapsityövoiman ja lapsikaupan yleisyydestä alueella, sillä varmistettuja tietoja ei ole;

G. ei voi hyväksyä lapsityön pahimpien muotojen käyttöä kaakaopapujen viljelyssä ja korjaamisessa;

H. ottaa huomioon, että viime vuosina ohjelmat ja aloitteet lapsityön pahimpien muotojen torjumiseksi Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä ovat edenneet huomattavasti, vaikka alan laajuuden vuoksi tehtävää on yhä paljon; ottaa huomioon, että alueella ja erityisesti Norsunluurannikolla uudelleen puhjenneet konfliktitilanteet ovat jälleen pahentaneet lasten tilannetta;

I.   katsoo, että köyhyys ja tulojen hankkimista koskevien vaihtoehtojen puute, nuorille tarkoitettujen koulun ulkopuolisten mahdollisuuksien niukkuus tai täydellinen puuttuminen, jäykät yhteisön rakenteet ja vallitsevat asenteet, lasten oikeuksien riittävän oikeussuojan puuttuminen ja epäonnistuminen kaikkien lasten oppivelvollisuuden toteuttamisessa sukupuolesta riippumatta unohtamatta korruptiota ja huonoa hallintoa ovat sosioekonomisia ja poliittisia tekijöitä, jotka saattavat lisätä lasten toistuvaa hyväksikäyttöä joissakin maailman osissa;

J.   muistuttaa, että kaikkien niiden maiden, joita asia koskee, hallituksilla on ensisijainen vastuu YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen, työhön ottamisen vähimmäisikää koskevan ILO:n yleissopimusten nro 138 ja lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi koskeva ILO:n yleissopimuksen nro 182 täysimääräisestä täytäntöönpanosta;

K. muistuttaa EU:n yritysten yhteiskuntavastuuta koskevasta strategiasta 2011–2014, YK:n Global Compact -aloitteesta ja varsinkin sen lapsityön poistamista koskevasta viidennestä periaatteesta sekä Harkin-Engel-pöytäkirjasta, jossa esitetään käyttökelpoinen kehys yritysten yhteiskuntavastuuta varten kaakaoalalla;

1.  kehottaa niitä valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet YK:n yleissopimusta lasten oikeuksista ja ILO:n yleissopimuksia nro 138 ja 182, ratifioimaan ja panemaan ne täytäntöön pikaisesti; katsoo myös, että valtioiden olisi toteutettava kaikkia asianmukaisia toimia, joilla edistetään tietoisuutta lasten hyväksikäytöstä työmarkkinoilla ja siitä, että olisi noudatettava voimassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä sääntöjä;

2.  tuomitsee ankarasti lapsityövoiman käytön kaakaoviljelmillä;

3.  kehottaa kaikkia kaakaopapujen viljelyssä ja kaakaopapujen ja johdannaistuotteiden jalostuksessa mukana olevia toimijoita, kuten hallituksia, kansainvälistä teollisuutta, kaakaontuottajia, työntekijöiden järjestöjä, valtioista riippumattomia järjestöjä ja kuluttajia kantamaan oman vastuunsa lasten pakkotyön kaikkien muotojen ja lapsikaupan torjumisessa, jakamaan asiantuntemusta ja toimimaan yhteistyössä niin, että saadaan aikaan kestävä kaakaon toimitusketju, jossa ei käytetä lapsityövoimaa;

4.  katsoo, että merkittäviä muutoksia voidaan saada aikaan ainoastaan kokonaisvaltaisen ja koordinoidun kehyksen avulla, joka puuttuu lapsityön perussyihin ja jonka hallitukset, teollisuus, kaupanvälittäjät, tuottajat ja kansalaisyhteiskunta panevat pitkällä aikavälillä täytäntöön;

5.  kehottaa Euroopan komissiota huolehtimaan kaikkien aloitteidensa poliittisesta johdonmukaisuudesta, erityisesti niiden, jotka liittyvät kauppaan, kehitykseen (varsinkin lasten koulunkäyntimahdollisuuksiin), ihmisoikeuksiin, julkisiin hankintoihin ja yritysten yhteiskuntavastuuseen, ja kannustamaan vaihtamaan parhaita käytäntöjä talouden aloilla, joilla lapsityövoiman käyttöä esiintyy;

6.  kehottaa Euroopan komissiota varmistamaan, että kaikki kauppasopimukset sisältävät tehokkaita määräyksiä köyhyyden vähentämisestä ja asianmukaisten työolojen ja työturvallisuuden edistämisestä sekä oikeudellisesti velvoittavia lausekkeita kansainvälisesti tunnustetuista ihmisoikeuksista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä normeista ja niiden noudattamisen valvonnasta, sekä sovellettavista toimenpiteistä, jos määräyksiä rikotaan;

7.  toteaa, että EU:n yleistä tullietuusjärjestelmää (GSP), joka on sen tärkein kauppapolitiikan väline keskeisten työnormien edistämisessä tarkistetaan parhaillaan ja että järjestelmän edunsaajamaille myönnetyt kauppaetuudet voidaan peruuttaa tietyissä olosuhteissa, siis tapauksissa, joissa loukataan vakavasti ja järjestelmällisesti keskeisissä ILO:n yleissopimuksissa, kuten yleissopimuksissa nro 138 ja 182, määriteltyjä periaatteita;

8.  toteaa, että parlamentti päätti 15. joulukuuta 2011 olla antamatta hyväksyntäänsä EU:n ja Uzbekistanin välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen tekstiilipöytäkirjalle, koska parlamentti oli huolissaan lapsityövoiman käytöstä Uzbekistanin puuvillaviljelmillä, ja suositteli, että EU tutkisi tullietuuksien tilapäistä peruuttamista Uzbekistanilta, jos ILO:n seurantaelimet päättelevät, että Uzbekistan on rikkonut velvoitteitaan vakavalla ja järjestelmällisellä tavalla;

9.  pitää ilahduttavina sidosryhmien yhteisiä aloitteita, joissa mukana ovat hallitukset, teollisuus, tuottajat ja kansalaisyhteiskunta ja joilla pyritään hävittämään lapsityövoiman käyttö, parantamaan lasten ja aikuisten elinoloja kaakaotiloilla ja turvaamaan kaakaon vastuullinen viljely; toteaa, että tällainen aloite on muun muassa äskettäinen OECD:n, Sahel and West Africa Clubin sihteeristön ja Kansainvälisen kaakaoaloitteen alueellinen aloite lapsityön pahimpien muotojen torjuntaa koskevien parhaiden käytäntöjen edistämisestä Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä; korostaa, että näitä aloitteita olisi seurattava asianmukaisesti, jotta voidaan varmistaa niiden todellinen edistyminen;

10. tukee lapsityön pahimpien muotojen kieltämiseksi ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi tehdyn ILO:n yleissopimuksen nro 182 mukaista kaakaopapujen kasvattamista ja jalostusta sekä niistä saatavia tuotteita koskevan pöytäkirjan (tunnetaan Harkin-Engel-pöytäkirjana) tavoitteita ja kehottaa panemaan pöytäkirjan täysimääräisesti täytäntöön;

11. muistuttaa, että CEN (Euroopan standardointikomitea) on äskettäin päättänyt perustaa uuden hankekomitean kaksiosaisen eurooppalaisen standardin laatimiseksi jäljitettävästä ja kestävästä kaakaosta; kehottaa komissiota miettimään tehokasta jäljitettävyysmekanismia tuotteille, joiden tuotannossa käytetään lasten pakkotyötä, ja tarvittaessa antamaan sitä koskevan lainsäädäntöehdotuksen; kehottaa Kansainvälisen kaakaosopimuksen osapuolia tukemaan toimitusketjun parannuksia ja viljelijöiden aiempaa parempaa järjestäytymistä jäljitettävyyden toteuttamiseksi koko kaakaoalan toimitusketjussa;

12. kehottaa Kansainvälisen kaakaosopimuksen osapuolia tarkastelemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön hyväksytty, kolmannen osapuolen tarkastama kaakaon toimitusketjun seurantajärjestelmä;

13. kehottaa komissiota, ILO:n IPEC-ohjelmaa ja muita kumppaneita jatkamaan ponnistuksiaan aiempaa paremman ymmärryksen saavuttamiseksi viljely-yhteisöjen taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta monimutkaisuudesta;

14. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Unicefille, AKT-maiden ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajille, Afrikan yhtenäisyysjärjestölle ja ILO:lle.