PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS olennaisesti biologisten menetelmien patentoinnista
2.5.2012 - (2012/2623(RSP))
työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Klaus-Heiner Lehne, Tadeusz Zwiefka, Martin Kastler, Peter Liese PPE-ryhmän puolesta
Evelyne Gebhardt, Luigi Berlinguer, Sylvie Guillaume, Evelyn Regner, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Françoise Castex S&D-ryhmän puolesta
Cecilia Wikström, Corinne Lepage ALDE-ryhmän puolesta
Martin Häusling, Margrete Auken Verts/ALE-ryhmän puolesta
B7‑0228/2012
Euroopan parlamentin päätöslauselma olennaisesti biologisten menetelmien patentoinnista
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon bioteknologian keksintöjen oikeudellisesta suojasta 6. heinäkuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/44/EY[1] (jäljempänä 'direktiivi 98/44/EY') ja erityisesti sen 4 artiklan, jossa todetaan, että patenttia ei myönnetä kasvilajikkeille ja eläinroduille eikä olennaisesti biologisille menetelmille kasvien ja eläinten jalostamiseksi,
– ottaa huomioon direktiivin 98/44/EY johdanto-osan 33 kappaleen sekä 2 artiklan 2 kohdan, jossa todetaan, että kasvien tai eläinten jalostusmenetelmä on olennaisesti biologinen, jos se perustuu kokonaisuudessaan luonnollisiin ilmiöihin, kuten risteytykseen tai valintaan,
– ottaa huomioon, että on tärkeää panna asianmukaisesti täytäntöön direktiivin 98/44/EY 11 artikla, jossa säädetään viljelijän erioikeudesta,
– ottaa huomioon eurooppapatenttien myöntämisestä 5. lokakuuta 1973 tehdyn yleissopimuksen (jäljempänä 'Euroopan patenttisopimus') ja sen 53 artiklan b alakohdan,
– ottaa huomioon Euroopan patenttijärjestön hallintoneuvoston 16. kesäkuuta 1999 tekemän päätöksen direktiivin 98/44/EY sisällyttämisestä Euroopan patenttisopimuksen soveltamismääräyksiin[2],
– ottaa huomioon Euroopan patenttiviraston päätöksen G2/06 ja unionin tuomioistuimen asiassa C–34/10 tekemän päätöksen, joissa vahvistetaan, että tulkittaessa patenttioikeuteen sisältyviä kieltoja on otettava huomioon hakemuksen tekninen ratkaisu kokonaisuudessaan eikä vain patenttivaatimuksen sanamuotoa,
– ottaa huomioon Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan tekemät päätökset G2/07 (parsakaali) ja G1/08 (tomaatit), joissa jalostusmenetelmä suljetaan periaatteessa patentoitavuuden ulkopuolelle,
– ottaa huomioon Euroopan patenttiviraston myöntämät patentit, jotka koskevat tavanomaisesti jalostettujen kasvien, kuten parsakaalin (EP 1069819), tomaattien (EP 1211926) ja melonien (EP 1962578), tuotantoa,
– ottaa huomioon Euroopan patenttiviraston myöntämät patentit, jotka koskevat tavanomaisesti jalostettujen eläinten tuotantoa, kuten tavanomaisessa jalostuksessa käytettyä sukupuolen valintaa ja jalostusmateriaalia (EP 1263521, EP 1257168), lypsylehmien valintaa (EP 1330552) ja karjankasvatusta (EP 1506316),
– ottaa huomioon elintarvikkeiden ja maatalouden kasvigeenivaroja koskevan kansainvälisen sopimuksen, johon Euroopan unioni liittyi neuvoston päätöksellä 2004/869/EY[3],
– ottaa huomioon 2. joulukuuta 1961 tehdyn uusien kasvilajikkeiden suojaamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, sellaisena kuin se on tarkistettuna Genevessä 10. marraskuuta 1972, 23. lokakuuta 1978 ja 19. maaliskuuta 1991 (jäljempänä 'UPOV-yleissopimus'),
– ottaa huomioon yhteisön kasvinjalostajanoikeuksista 27. heinäkuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2100/94[4] (jäljempänä 'asetus (EY) N:o 2100/94'),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 110 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että immateriaalioikeudet ovat tärkeässä asemassa pyrittäessä edistämään uusien kasvilajikkeiden ja kasveihin liittyvien innovaatioiden kehittämistä ja että ne ovat ehdoton edellytys kasvun ja innovoinnin edistämiselle ja eurooppalaisten liikeyritysten, erityisesti pk-yritysten, auttamiselle kohtaamaan talouskriisi ja globaali kilpailu;
B. toteaa, että liian laaja patenttisuoja voi etenkin jalostuksen alalla hankaloittaa innovointia ja kehitystä ja haitata pienten ja keskisuurten jalostajien toimintaa estämällä mahdollisuudet käyttää eläinten ja kasvien geenivaroja;
C. toteaa, että kasvinjalostus on elintarviketurvan olennainen ennakkoedellytys ja jossain määrin myös energian toimitusvarmuuden ennakkoedellytys;
D. ottaa huomioon, että tavanomaiset jalostusmenetelmät ovat ratkaisevan tärkeitä nykyaikaiselle kasvien ja eläinten jalostukselle;
E. ottaa huomioon, että UPOV-yleissopimukseen perustuvassa kansainvälisessä kasvinjalostajanoikeusjärjestelmässä ja asetukseen (EY) N:o 2100/94 perustuvassa järjestelmässä yhtenä perusperiaatteena on, että kasvinjalostusoikeuden haltija ei voi estää muita käyttämästä suojattua kasvilajiketta, kun tarkoituksena on edistää suojattujen kasvilajikkeiden käyttöä jatkojalostustoimintaan;
F. toteaa olevan tärkeää, että vastaava erioikeus esiintyy patenttioikeudessa kaikkialla Euroopan unionissa;
G. ottaa huomioon, että direktiivin 98/44/EY 4 artiklassa ja Euroopan patenttisopimuksen 53 artiklan b alakohdassa vahvistetaan, että patenttia ei myönnetä kasvilajikkeille ja eläinroduille eikä olennaisesti biologisille menetelmille kasvien ja eläinten jalostamiseksi;
H. ottaa huomioon, että tavanomaisin menetelmin jalostettuja tuotteita tai tavanomaisessa jalostuksessa tarvittavia geenivaroja koskevat patentit voivat viedä pohjaa direktiivin 98/44/EY 4 artiklassa ja Euroopan patenttisopimuksen 53 artiklan b alakohdassa vahvistetulta rajoitukselta;
I. toteaa, että geenitekniikan alalla voidaan myöntää patentteja, mutta kasvilajikkeita ja eläinrotuja koskevien patenttien kielto on turvattava;
J. toteaa, että bioteknologian alalla olisi patentoitavuudesta päätettäessä otettava patenttivaatimuksen sanamuodon lisäksi huomioon keksinnön tekninen ratkaisu kokonaisuudessaan;
K. ottaa huomioon, että komission on direktiivin 98/44/EY 16 artiklan c alakohdan nojalla toimitettava vuosittain kertomus "patenttioikeuden kehittymisestä ja vaikutuksista bioteknologian ja geenitekniikan alalla";
L. ottaa huomioon, että komissio ei ole julkaissut tällaisia kertomuksia vuoden 2005 jälkeen;
M. ottaa huomioon, että parlamentti kehotti bioteknologisten keksintöjen patentoimisesta 26. lokakuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa[5] komissiota tarkastelemaan seuraavassa kertomuksessaan tarkkaan direktiivin 98/44/EY 4 artiklan 1 kohdan a alakohdan asianmukaista täytäntöönpanoa;
N. toteaa, että tällaisten komission kertomusten avulla suurelle yleisölle voidaan tiedottaa kattavasti asioista, ja katsoo, että Euroopan unionin on oltava johtavassa asemassa julkisen keskustelun virittäjänä;
1. toteaa, että Euroopan patenttivirastolla on tärkeä asema innovoinnin, kilpailukyvyn ja talouskasvun edistäjänä Euroopassa;
2. toteaa, että patentit edistävät arvokkaan teknisen tiedon leviämistä ja ovat tärkeä teknologian siirron väline;
3. on tyytyväinen Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan parsakaalia (G2/07) ja tomaatteja (G1/08) koskevissa tapauksissa tekemiin päätöksiin, joissa käsiteltiin direktiivissä 98/44/EY ja Euroopan patenttisopimuksessa käytetyn käsitteen 'olennaisesti biologiset menetelmät kasvien ja eläinten jalostamiseksi' asianmukaista tulkintaa ja päätettiin sulkea nämä menetelmät patentoitavuuden ulkopuolelle;
4. kehottaa Euroopan patenttivirastoa sulkemaan patentoitavuuden ulkopuolelle myös tavanomaisin menetelmin jalostetut tuotteet ja kaikki tavanomaiset jalostusmenetelmät, mukaan luettuina SMART-jalostus (täsmäjalostus) ja tavanomaisessa jalostuksessa käytetty jalostusmateriaali;
5. pyytää komissiota käsittelemään tulevassa kertomuksessaan Euroopan patenttiviraston laajennetun valituslautakunnan tekemiä ns. parsakaali- ja tomaattipäätöksiä;
6. pyytää komissiota käsittelemään tulevassa kertomuksessaan kasvinjalostusmenetelmien patentoinnin mahdollisia seurauksia sekä sen vaikutusta jalostusteollisuuteen, maatalouteen, elintarviketeollisuuteen ja elintarviketurvaan;
7. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU soveltaa jatkossakin patenttilainsäädännössään kattavaa jalostajan vapautta kasvien ja eläinten jalostukseen;
8. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja Euroopan patenttivirastolle.