Päätöslauselmaesitys - B7-0013/2014Päätöslauselmaesitys
B7-0013/2014

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevasta rikollisuudesta

8.1.2014 - (2013/2747(RSP))

suullisesti vastattavan kysymyksen B7‑0529/2013 johdosta
työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Romana Jordan PPE-ryhmän puolesta
Pavel Poc S&D-ryhmän puolesta
Gerben-Jan Gerbrandy ALDE-ryhmän puolesta
Sandrine Bélier Verts/ALE-ryhmän puolesta
Anna Rosbach ECR-ryhmän puolesta
Kartika Tamara Liotard GUE/NGL-ryhmän puolesta

Menettely : 2013/2747(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B7-0013/2014
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B7-0013/2014
Hyväksytyt tekstit :

B7‑0013/2014

Euroopan parlamentin päätöslauselma luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevasta rikollisuudesta

(2013/2747(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon YK:n rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden toimikunnan huhtikuussa 2013 antaman päätöslauselman, jota YK:n talous- ja sosiaalineuvosto kannatti heinäkuussa 2013 ja jossa rohkaistaan jäsenvaltioita luokittelemaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa vakavaksi rikokseksi silloin, kun siihen osallistuu järjestäytyneitä rikollisryhmiä siten, että se rinnastetaan ihmiskauppaan ja huumekauppaan,

–   ottaa huomioon unionin alueella verkossa harjoitettavaa norsunluutuotteiden kauppaa koskevan Interpolin ja Ifawin (kansainvälinen eläinten hyvinvointia edistävä rahasto) tutkimuksen, jossa todetaan, että verkossa harjoitettavan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden valvonnan täytäntöönpano on alkuvaiheessa, ja jossa vaaditaan luonnonvaraisten eläinten verkkokauppaa sääntelevää erityistä unionin lainsäädäntöä,

–   ottaa huomioon 6. helmikuuta 2013 antamansa päätöslauselman strategisista tavoitteista Bangkokissa Thaimaassa 3.–14. maaliskuuta 2013 pidettävässä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES) sopimuspuolten konferenssin 16. kokouksessa[1],

–   ottaa huomioon tuloksen edellä mainitusta sopimuspuolten 16. konferenssista (CoP 16), jossa sopimuspuolet sopivat useista salametsästyksen ja luonnonvaraisten eläinten kaupan torjuntaa koskevista konkreettisista toimista, ja ottaa huomioon myös päätökset 16.39–16.40 ja päätökset 16.78–16.83,

–   ottaa huomioon CITESin yleissopimuksen, joka on pantu EU:ssa täytäntöön luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelua niiden kauppaa sääntelemällä koskevalla neuvoston asetuksella (EY) N:o 338/97[2] sekä komission asetuksella (EY) 865/2006, jossa säädetään yksityiskohtaisesti neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanosta[3],

–   ottaa huomioon Bernin yleissopimuksen pysyvän komitean luonnonvaraisten lintujen tappamisesta, ansapyynnistä ja kaupasta 2. joulukuuta 2011 antaman suosituksen nro 155 (2011) sekä komission sen jälkeen antaman etenemissuunnitelman lintujen laittoman tappamisen, ansapyynnin ja kaupan torjumiseksi (12/2012),

–   ottaa huomioon Yhdysvaltojen, Filippiinien ja Gabonin hiljattain esittämät laittoman norsunluun varastojensa tuhoamista koskevat aloitteet, joiden avulla pyritään parantamaan yleistä tietoisuutta norsunluun kasvaneesta kysynnästä sekä laittoman kaupan ja metsästyksen lisääntymisestä ja pyritään pysäyttämään luonnonvaraisten eläinten kauppa,

–   ottaa huomioon Afrikan norsujen levinneisyysalueen 11 valtion johtajan 26. syyskuuta 2013 antaman yhteisen lausunnon, joka on osa Clinton Global Initiativen sitoumuksia Afrikan norsujen pelastamiskumppanuuden toimintaan ja jossa kehotettiin muita valtioita julistamaan tai palauttamaan kaikkea syöksyhampaiden ja norsunluutuotteiden tuontia, vientiä ja kotimaan myyntiä koskeva kansallinen moratorio siihen saakka, kunnes salametsästys ei enää uhkaa luonnonvaraisia norsukantoja,

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (lopullinen mietintö)[4] ja erityisesti sen 127. kohdan, sekä 11. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman järjestäytyneestä rikollisuudesta, korruptiosta ja rahanpesusta: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi (väliaikainen mietintö)’[5],

 

–   ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan Brysselissä 27. helmikuuta 2013 järjestämän seminaarin, jossa käsiteltiin luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevaa rikollisuutta,

–   ottaa huomioon komissiolle 29. lokakuuta 2013 esitetyn kysymyksen luonnonvaraisia eläimiä koskevasta rikollisuudesta (O‑000123/2013 – B7‑0529/2013),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan ja 110 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus, johon kuuluu salametsästys, laiton puunkorjuu, laittomien villieläintuotteiden ja niiden jatkojalostustuotteiden kauttakuljetukset, tällaisten tuotteiden laiton myynti ja käyttö kuluttajamaissa, on tällä hetkellä vakavaa kansainvälisesti järjestäytynyttä rikollista liiketoimintaa, jonka vuotuinen liikevaihto on vähintään 19 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa ja joka on tällä hetkellä maailman neljänneksi laajinta laitonta toimintaa huumekaupan, väärentämisen ja ihmiskaupan jälkeen;

B.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien tuotteiden laittomaan kauppaan liittyy usein yli rajojen toimivia järjestäytyneen rikollisuuden verkostoja ja että se on tulonlähteenä tällaisille verkostoille sekä militanteille kapinallisryhmille;

C. ottaa huomioon, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus vaarantaa eläinten hyvinvoinnin ja kyseisten eläin- ja kasvilajien suojelun sekä paikalliset ekosysteemit kokonaisuudessaan;

D. toteaa, että luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyvästä rikollisuudesta on tullut vakava uhka turvallisuudelle, poliittiselle vakaudelle, taloudelle, paikallisille elinkeinoille, luonnonvaroille sekä kulttuuriperinnölle monissa maissa; toteaa, että uhan tehokkaan käsittelyn edellyttämät vastatoimet jäävät usein ympäristöä, eläimiä ja kasveja koskevan lainsäädännön valvonnasta vastaavien virastojen toimivallan ulkopuolelle, eivätkä ne liity vain yhteen maahan tai alueeseen;

E.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa uhkaa vakavasti turvallisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja sellaisten paikallisyhteisöjen kehitystä, joiden luonnonvarainen kasvisto ja eläimistö kulutetaan loppuun, ja se uhkaa myös sellaisten kansakuntien ja alueiden rauhaa ja turvallisuutta, joissa nämä yhteisöt sijaitsevat, samoin kuin maailmanlaajuista kestävää kehitystä;

F.  ottaa huomioon, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden torjunta edellyttää maailmanlaajuisia koordinoituja toimia korkeimmalla poliittisella tasolla sekä lainvalvontavirastojen välillä kansainvälisellä ja kansallisella tasolla samoin kuin tehokkaita välineitä lainvalvonnan sekä rikosoikeudellisten järjestelmien vahvistamiseksi;

G. ottaa huomioon, että laillinen kauppa toimii suojamuurina laittomalle kaupalle ja lisää salametsästystä niin kauan kuin luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavilla tuotteilla on suuri kysyntä ja valvontatoimet ovat vähäisiä;

1.  korostaa, että EU on sekä luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan merkittävä markkina-alue että läpikulkureitti; korostaa, että Europolin arvioiden mukaan uhanalaisten lajien kaupan tulot ovat noin 18–26 miljardia euroa vuosittain ja unioni on kaupan ensisijainen kohdemarkkina-alue maailmassa;

2.  korostaa, että CITES-yleissopimuksen tavoitteena on varmistaa, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kansainvälinen kauppa ei uhkaa luonnonvaraisten eläinten ja kasvien olemassaoloa;

3.  on huolestunut siitä, että Global Financial Integrity -järjestön helmikuussa 2011 laatiman ”Transnational Crime in the Developing World” -raportin mukaan internetin välityksellä käytävän luonnonvaraisten eläinten kaupan arvo on vuositasolla 10 miljardia Yhdysvaltain dollaria;

4.  on huolissaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan harjoittajien ja rahavirtojen ja muun järjestäytyneen rikollisuuden, kuten huume- ja asekaupan, korruption ja petosten, muotojen välisistä kasvavista yhteyksistä sekä yhteyksistä sotaa käyviin ryhmiin ja terroristeihin;

5.  on huolestunut siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden ja erityisesti salakuljetusrikollisuuden toimijoille luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa on houkuttelevaa lainvalvontaviranomaisten valvontakyvyn puutteen, suuren voittomarginaalin ja vähäisten seuraamusten vuoksi;

6.  korostaa, että jos EU ja jäsenvaltiot haluavat olla todellisessa johtoasemassa uhanalaisten lajien suojelussa, on tuettava kansainvälisiä neuvotteluja nopeasti, aktiivisesti ja kunnianhimoisesti ja luotava myös asianmukaisin oikeudellinen kehys ja toteutuksen edellytykset sen varmistamiseksi, ettei mitään tällaisen laittoman kaupan mahdollistavia porsaanreikiä ole unionin rajojen sisällä;

7.  kiinnittää huomiota siihen, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa voi uhata vakavasti sekä oikeusvaltion periaatteiden täytäntöönpanoa että kestävää kehitystä;

8.  on tietoinen siitä, että erilaisten luonnonvaraisten eläinlajien salametsästystä esiintyy myös EU:n alueella ja että harvinaisia, erityisen suojelun kohteena olevia ja jopa direktiivin 92/43/ETY (luontotyyppidirektiivi) liitteessä IV ja direktiivin 2009/147/EY (lintudirektiivi) liitteessä I lueteltuja uhanalaisia luonnonvaraisia lajeja tapetaan, kerätään, pyydystetään ja kaupataan edelleen;

Toimet EU:ssa

9.  kehottaa komissiota laatimaan viipymättä selkeitä tavoitteita ja aikatauluja sisältävän EU:n toimintasuunnitelman luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden ja kaupan torjumiseksi;

10. korostaa, että EU on laittomien luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien tuotteiden, kuten norsunluun ja elävien eläinten, merkittävä läpikulkualue, kuten todetaan TRAFFIC-järjestön hiljattain antamassa raportissa[6], ja että se on sen vuoksi erityisasemassa tällaisten kaupan valvonnassa;

11. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kaikkea syöksyhampaiden sekä käsittelemättömän norsunluun ja siitä valmistettujen tuotteiden kaupallista tuontia, vientiä sekä kotimaan myyntiä ja ostamista koskevan moratorion siihen saakka, kunnes salametsästys ei enää uhkaa luonnonvaraisia norsukantoja;

12. kehottaa jäsenvaltioita yhdessä muiden CITES-sopimuspuolten kanssa antamaan luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan ja luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien tuotteiden kysynnän vastaisen selkeän viestin ja tuhoamaan laittomat norsunluuvarastonsa;

13. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysin täytäntöön komission suosituksen N:o 2007/425/EY, jossa määritellään toimenpiteet, jotka koskevat luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanon valvontaa; suosittelee, että jäsenvaltiot varmistavat kaikkien haltuunotettujen tuotteiden välittömän takavarikoinnin, jotta voidaan tehostaa CITES-yleissopimuksen täytäntöönpanoa ja suojella elävien eläinten hyvinvointia;

14. kehottaa komissiota ottamaan CITESin pysyvän komitean mukaan liittyen sopimuspuolten 16. konferenssin päätökseen 16.47, joka koskee laittomasti kaupattujen ja takavarikoitujen näytteiden hävittämisen tehostamista, koordinoitujen lähestymistapojen varmistamiseksi tietojen vaihdossa ja takavarikoitujen elävien eläinten nopean uudelleenkotouttamisen varmistamiseksi;

15. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan EU:n oikeusalaa lisäämällä tietoisuutta, valmiuksia ja resursseja sen varmistamiseksi, että syytteeseen asettaminen luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittomasta kaupasta toteutetaan tehokkaasti ja lainsäädännön koko soveltamisalan puitteissa ja että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeviin rikoksiin syyllistyneille määrätään rikoksen vakavuutta vastaavat seuraamukset; kehottaa komissiota siksi tehostamaan yhdenmukaistamista jäsenvaltioissa komission suosituksen N:o 2007/425 mukaisesti, jotta voidaan välttää lievimpiä seuraamuksia määräävien jäsenvaltioiden käyttäminen tuloreittinä;

16. kehottaa komissiota seuraamaan ja valvomaan tarkasti ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annetun direktiivin 2008/99/EY soveltamista, sillä joissakin jäsenvaltioissa ei ole vieläkään säädetty tehokkaita rikosoikeudellisia rangaistuksia, joita direktiivi velvoittaa säätämään myös suojeltujen luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien yksilöitä tappaville, tuhoaville, hallussaan pitäville tai niistä näytteitä ottaville;

17. kehottaa toukokuussa 2013 muun muassa metsiin kohdistuvista rikoksista annetussa YK:n päätöslauselmassa esitetyn huolen mukaisesti tarkastelemaan uudelleen voimassa olevia EU:n säädöksiä, jotka koskevat laitonta puukauppaa ja muita metsiin liittyviä toimia, sen selvittämiseksi, pystytäänkö niiden avulla puuttumaan riittävällä tavalla ja tehokkaasti unionin alueella nykyisin harjoitettavaan mittavaan laittomaan kauppaan;

18. kiinnittää huomiota siihen, että EU:n jäsenvaltioiden välillä on edelleen valtavia eroja suojeltujen luonnonvaraisten eläin- tai kasvilajien yksilöitä kauppaaviin, kerääviin, pyydystäviin tai hallussaan pitäviin sovellettavan seuraamusjärjestelmän osalta; panee merkille, että jäsenvaltioittain vaihtelevat seuraamukset vaikuttavat usein kielteisesti valvontajärjestelmien tehokkuuteen ja kunkin jäsenvaltion sisäisestä valvonnasta vastaavien tahojen tehokkuuteen;

19. vaati asiamukaisia seuraamuksia asetuksen (EY) N:o 338/97 rikkomisesta luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden ehkäisemiseksi ja kehottaa ottamaan huomioon myös rikokseen liittyvien lajien markkina-arvon ja niiden suojeluarvon sekä aiheutuneet kustannukset; kehottaa luomaan järjestelmän, jossa seuraamusten laajuutta ajantasaistetaan ja mukautetaan säännöllisesti;

20. painottaa, että ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin annetulla direktiivillä 2008/99 yhdenmukaistetaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevaan rikollisuuteen liittyvien rikosten määritelmät kaikkialla unionissa; muistuttaa lisäksi, että direktiivissä velvoitetaan jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaat, oikeasuhteiset ja varoittavat rikosoikeudelliset rangaistukset, ja kehottaakin jäsenvaltioita määrittämään viipymättä seuraamusten asianmukaisten tason luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden osalta;

21. kehottaa komissiota ja neuvostoa tukemaan koko täytäntöönpanoa valvovan ketjun asianmukaista koulutusta tähän soveltuvien nykyisten rahoitusvälineiden avulla;

22. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään kaikkia järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun torjuntaan ja varojen takavarikointiin soveltuvia unionin ja kansallisia välineitä pyrkiessään torjumaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevaa rikollisuutta;

23. kehottaa kaikkia EU:n jäsenvaltioita noudattamaan YK:n rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden toimikunnan huhtikuussa 2013 antamaa päätöslauselmaa ja päivittämään lainsäädäntöään sen varmistamiseksi, että luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laiton kauppa, johon osallistuu järjestäytyneitä rikollisryhmiä, katsotaan rikokseksi, josta voidaan määrätä jopa neljä vuotta tai enemmän vankeutta, jotta YK:n kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaista yleissopimusta voidaan käyttää kansainvälisen yhteistyön ja vastavuoroisen oikeusavun perustana;

24. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita panemaan täydellisesti täytäntöön Project WEB -hankkeen suositukset, jotka sisältyvät EU:n alueella harjoitettavaa norsunluukauppaa koskevaan Interpolin ja IFAW-rahaston tutkimukseen;

25. on tietoinen siitä, että epäeettinen ja kestämätön metsästysmuistoksi metsästäminen on johtanut CITES-yleissopimuksen liitteissä I ja II lueteltujen uhanalaisten lajien merkittävään vähenemiseen, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan metsästysmuistojen EU:n jäsenvaltioihin tuontia koskevien EU-säännösten mahdollista tarkistamista sekä vaatimaan tuontilupaa kaikkien asiaa koskevan säädöksen B liitteessä lueteltujen lajien metsästysmuistoksi tuonnille;

26. panee merkille esiin tuodut ongelmat, joita liittyy pyydystettyjen luonnonvaraisten eläinten ”pesemiseen” hyödyntämällä vähemmän rajoittavia vankeudessa kasvattamista koskevia säännöksiä; kehottaa Euroopan komissiota tukemaan sopimuspuolten CoP 16 ‑konferenssissa tehtyjä päätöksiä 16.63–16.66 vankeudessa kasvatetuista ja tarhatuista yksilöistä ja tarjoamaan rahoitustukea tutkimukselle, jossa arvioidaan vankeudessa kasvatetuiksi väitettyihin yksilöihin liittyviä ongelmia, sekä tukemaan samoin suuntaviivojen laatimista tutkimuslaitoksille;

27. kehottaa perustamaan Europolin yhteyteen erityisen luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuvien rikosten torjuntayksikön, jolla olisi täysi rajat ylittävä toimivalta ja tehtävät sekä riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä ja riittävä rahoitus, jotta voitaisiin keskittää tiedot ja analyysi ja tutkimusten koordinointi, minkä ansiosta voitaisiin toteuttaa enemmän yhteisiä tutkimuksia ja saada aikaan entistä koordinoidumpi strateginen menettely; kehottaa parantamaan ja vahvistamaan jäsenvaltioiden paikallisista tarkastuksista vastaavien elinten ja kansainvälisten vastaavien elinten välisiä yhteyksiä tietojen vaihdon edistämiseksi ja näin paikallisten tarkastajien työn vaikutuksen ja tehokkuuden parantamiseksi;

28. kehottaa jäsenvaltioita siksi perustamaan ympäristörikollisuuden kansallisen torjuntaryhmän (NEST) Interpolin suosituksen mukaisesti sekä osallistumaan koordinoituihin operaatioihin Europolin yhteyteen perustettavaksi ehdotetun luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvien rikosten torjuntayksikön kautta;

29. kehottaa komissiota varmistamaan, että sen yksiköt osoittavat CITESille riittävät resurssit, jotta EU voi omaksua johtoaseman CITES-yleissopimukseen tehdyn Gaboronen muutoksen tullessa voimaan;

30. kehottaa komissiota ja neuvostoa käyttämään kauppa- ja kehitysvälineitään sellaisten erityisohjelmien luomiseksi, joille annetaan riittävästi rahoitusta ja joilla vahvistetaan CITES-sopimuksen täytäntöönpanoa ja annetaan resursseja parantaa valmiuksia salametsästyksen ja eläinten laittoman kaupan torjuntaan erityisesti tukemalla, vahvistamalla ja laajentamalla sellaisia täytäntöönpanoaloitteita kuin ASEAN-WEN (ASEAN Wildlife Enforcement Network), HA-WEN (Horn of Africa Wildlife Enforcement Network), LATF (Lusaka Agreement Task Force), PAPECALF (Plan d’Action sous-régional des pays de l’espace COMIFAC pour le renforcement de l’application des législations nationales sur la faune sauvage 2012–2017), joiden tarkoituksena on perustaa alueellisia asiantuntijakeskuksia ja tarjota malleja luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden torjuntayhteistyölle;

31. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ennakoivaan työskentelyyn, jotta Euroopan kansalaiset saadaan tietoisiksi siitä, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus ei ole vain muita maanosia koskeva ongelma, vaan pikemminkin planeettaamme ja ekosysteemiämme koskeva kiireellinen kysymys, jolla on poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia yhteisöihin kaikkialla maailmassa;

Kansainväliset toimet

32. kehottaa komissiota ja neuvostoa sisällyttämään luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden torjunnan ensisijaisena tavoitteena kehitysavun rahoitusvälineiden suunnitteluun sekä temaattisessa että alueellisessa ohjelmasuunnittelussa;

33. pitää myönteisenä, että luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskeva rikollisuus on ”korotettu” ihmiskaupan ja huumausaineiden kaupan rinnalle vakavaksi kansainväliseksi järjestäytyneeksi rikollisuudeksi YK:n rikoksentorjunnan ja rikosoikeuden toimikunnan 26. huhtikuuta 2013 antamalla päätöslauselmalla, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan unionin kauppa- ja kehityspolitiikkaa sen varmistamiseksi, että kansainvälinen sopimus pannaan täytäntöön täysimääräisesti; panee merkille, että neuvoston kesäkuussa 2013 hyväksymissä EU:n ensisijaisissa tavoitteissa Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 68. istuntoon on säilytetty ajatus lisätä toimia luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden ja laittomien hakkuiden torjumiseksi sekä edistää parempaa hallintoa;

34. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään kaikkensa CITES-yhteistyössä ja kahdenvälisissä vuoropuheluissa kuluttajamaiden kanssa varmistaakseen laillisten rinnakkaismarkkinoiden sulkemisen niin kansainvälisellä kuin kotimaan tasolla, koska ne ruokkivat norsujen, sarvikuonojen ja tiikerien kaltaisten merkittävässä vaarassa olevien lajien kysyntää;

35. korostaa, että CITES-yleissopimuksessa on käytettävissä mekanismeja sovellettavaksi osapuoleen, joka ei ole täyttänyt velvollisuuksiaan; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään niitä tarvittaessa täysimääräisesti;

36. kehottaa Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan unionin yleiseen talousarvioon sovellettavan tarkistetun varainhoitoasetuksen 187 artiklan mukaisesti erityisen rahaston tai vastaavan mekanismin tavoitteena turvata suojelualueet ja torjua luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa ja salametsästystä osana luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kaupan torjuntaa koskevaa toimintasuunnitelmaa;

37. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevan rikollisuuden kansainvälistä torjuntayhteistyötä (ICCWC), johon osallistuvat CITES, Interpol, UNODOC (Yhdistyneiden kansakuntien huume- ja rikollisuusvirasto), Maailmanpankki ja Maailman tullijärjestö, tarjoamalla rahoitusta ja erityisasiantuntemusta, joilla mahdollistetaan hallitusten valmiuksien kehittäminen, tietojen ja tiedustelutietojen vaihto sekä tietojen kerääminen ja tuetaan täytäntöönpanon valvontaa ja noudattamista;

38. on tyytyväinen siihen, että viimeisimmässä G-8-huippukokouksessa (Lough Ernessä Irlannissa kesäkuussa 2013) päätettiin toteuttaa toimia suojeltujen tai uhanalaisten lajien laittoman kaupan torjumiseksi sekä tarjota poliittista ja käytännön tukea alueellisille ja kansainvälisille järjestöille, jotka johtavat pyrkimyksiä vahvistaa valtioiden valmiuksia seurata ja valvoa rajojaan sekä puuttua korruption, kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan kaltaisiin tekijöihin, jotka vaarantavat hallinnon ja oikeusvaltioperiaatteen ja toisinaan tarjoavat terroristeille merkittävän rahoituslähteen;

39. kehottaa Euroopan komissiota yhteistyössään Afrikan ja Aasian levinneisyysalueiden valtioiden kanssa auttamaan näitä valtioita toimiensa tehostamisessa ja oikeudellisen kehyksen vahvistamisessa, lainsäädännön täytäntöönpanon valvontakyvyn lisäämisessä sekä tehokkaiden oikeusjärjestelmien kehittämisessä ja mekanismien vahvistamisessa korruption torjumiseksi, jotta luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyviä rikoksia voidaan torjua tehokkaammin paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla myös tukemalla ja rahoittamalla ICCWC:n työvälineiden kaltaisten aloitteiden soveltamista;

40. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan toimia ja vahvistamaan oikeudellista kehystä, lisäämään lainsäädännön täytäntöönpanon valvontakykyä, täyttämään tiedustelutekniikan tarpeen sekä kehittämään tehokkaita oikeusjärjestelmiä, jotta luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyviä rikoksia voidaan torjua tehokkaammin paikallisella, kansallisella ja alueellisella tasolla muun muassa tukemalla ICCWC:n työvälineitä ja luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin liittyviä rikoksia käsittelevien erityisten syyttäjien koulutusta koskevien aloitteiden täytäntöönpanoa;

41. kehottaa komissiota kehittämään ja toteuttamaan luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja koskevia alueellisia valvontastrategioita, jotka ovat yhteydessä toisiinsa maailmanlaajuisen koordinointimekanismin kautta, muun muassa tukemalla Interpolin ympäristörikosohjelmaa, perustamalla kansallisia ympäristörikollisuuden torjuntaryhmiä ja yhdistämällä ne Lusakan sopimuksen työryhmän, HA-WENin, SAWENin (South Africa Wildlife Enforcement Network) ja ASEAN-WENin kaltaisiin alueellisiin valvontaelimiin;

42. panee merkille luonnonvaraisista eläimistä ja kasveista saatavien laittomien tuotteiden suuren ja enenevän kysynnän Kiinassa ja Kaakkois-Aasiassa ja korostaa tarvetta sisällyttää asia EU:n ja Aasian vuoropuhelun esityslistalle korkeimmalla poliittisella tasolla; tukee tässä yhteydessä komissaari Potocnikin ja Kiinan valtion metsätaloushallinnon varaministerin Zhang Jianlongin heinäkuussa 2013 allekirjoittamaa sopimusta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan yhteisistä torjuntatoimista ja toivoo sen täysimääräistä täytäntöönpanoa;

43. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan aihetta Afrikan unionin, NEPAD-kumppanuuden (Afrikan uusi kehityskumppanuus), ACMENin (Afrikan ympäristöministerien konferenssi) ja Afrikan unionin komission kanssa Afrikan ja EU:n tulevassa huippukokouksessa vuonna 2014, jotta tulevassa yhteisessä Afrikka–EU-strategiassa vuosiksi 2014–2020 voidaan määrittää yhteisten toimien aloja tämän globaalin haasteen käsittelemiseksi;

44. kehottaa komissiota sisällyttämään luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan transatlanttiseen yhteistyöhön sellaisen yhteisen lähestymistavan kehittämiseksi, jolla taataan tehokkaat oikeudelliset järjestelyt sen estämiseksi, että laittoman kaupan kohteena olevat tuotteet saapuvat Euroopan ja Yhdysvaltojen markkinoille, ja parannetaan viestintäkanavia tietojen jakamiseksi luonnonvaraisten eläinten ja kasvien käsittelyä ja kauppaa koskevasta sääntelystä;

45. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan keskeisissä valtioissa pyrkimyksiä ministeriöiden väliseen yhteistyöhön, jotta voidaan suunnitella ja panna täytäntöön perusteelliseen tutkimukseen perustuvia kysynnänvähentämiskampanjoita ja varmistaa asianmukaiset pitkän aikavälin investoinnit näiden strategioiden toteuttamiseen;

46. kehottaa komissiota tukemaan asianomaisia luonnonvaraisia eläimiä ja kasveja lähinnä olevien paikallisyhteisöjen sellaisten vaihtoehtoisten tulonlähteiden kehittämistä, jotka todistettavasti edistävät luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kantojen elpymistä ja säilymistä, ja ottamaan yhteisöt mukaan salametsästyksen vastaiseen toimintaan;

47. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään ja panemaan täytäntöön selkeitä ja tehokkaita lakeja ja käytäntöjä, joilla saadaan kuluttajat luopumaan uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista saatujen tuotteiden käytöstä ja valistetaan kuluttajia luonnonvaraisten lajien hyödyntämisen vaikutuksista; kehottaa antamaan riittävästi tietoa seurauksista ja vaaroista, joita liittyy tiettyjen vieraslajien hallitsemattomaan leviämiseen kotoperäisissä ekosysteemeissä;

48. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle CITESin sihteeristölle, Interpolille, Europolille, UNODOCille, Maailmanpankille ja Maailman tullijärjestölle.