Päätöslauselmaesitys - B8-0221/2015Päätöslauselmaesitys
B8-0221/2015

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n ja Arabiliiton välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta yhteistyöstä terrorismin torjunnassa

4.3.2015 - (2015/2573(RSP))

komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman johdosta
työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Geoffrey Van Orden, Beatrix von Storch, Charles Tannock, Daniel Hannan, Marcus Pretzell, Hans-Olaf Henkel ECR-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0215/2015

Menettely : 2015/2573(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0221/2015
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0221/2015
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B8‑0221/2015

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n ja Arabiliiton välisestä yhteisymmärryspöytäkirjasta yhteistyöstä terrorismin torjunnassa

(2015/2573(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon 24. syyskuuta 2014 hyväksytyn YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman terroritekojen aiheuttamista uhkista kansainväliselle rauhalle ja turvallisuudelle (päätöslauselma 2178 (2014)),

–       ottaa huomioon Riiassa 29. ja 30. tammikuuta 2015 pidetyn oikeus- ja sisäasiainministerien epävirallisen kokouksen jälkeen annetun Riian yhteisen lausuman,

–       ottaa huomioon Maltassa 11. helmikuuta 2008 pidetyssä ensimmäisessä EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksessa annetun Maltan julkilausuman,

–       ottaa huomioon Maltassa sijaitsevan EU:n ja Arabiliiton yhteystoimiston toiminnan, jolla pyritään helpottamaan komission ja Arabiliiton välistä vuoropuhelua,

–       ottaa huomioon Kairossa 13. marraskuuta 2012 pidetyssä toisessa EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksessa annetun Kairon julistuksen,

–       ottaa huomioon Ateenassa 10. ja 11. kesäkuuta 2014 pidetyssä kolmannessa EU:n ja Arabiliiton ulkoministerikokouksessa annetun Ateenan julistuksen,

–       ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon ja Arabiliiton pääsihteeristön välillä Brysselissä 19. tammikuuta 2015 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan,

–       ottaa huomioon 11. helmikuuta 2015 antamansa päätöslauselman terrorismin vastaisista toimista[1],

–       ottaa huomioon 15. tammikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Egyptin tilanteesta[2],

–       ottaa huomioon 17. joulukuuta 2014 antamansa päätöslauselman EU:n sisäisen turvallisuuden strategian uudistamisesta[3],

–       ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Tukholman ohjelman väliarvioinnista[4],

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.     toteaa, että Ranskan viimeaikaiset terrori-iskut, Belgiassa ja Saksassa toteutetut terrorismin vastaiset toimet sekä eri puolilta maailmaa tulevia, terrorismiin syyllistyviä vierastaistelijoita koskevan ilmiön muodostama kasvava uhka on selkeä ja vahva viesti siitä, että terrorismin vastaisia toimia on tehostettava sekä kansallisella että EU:n tasolla;

B.     toteaa, että Arabiliitto on vuonna 1945 perustettu 22 arabivaltion ryhmä, jolla voi olla rakentava rooli muutoksen tukemisessa eteläisellä Välimeren alueella;

C.     huomauttaa, että EU ja sen jäsenvaltiot haluavat tiivistää suhteitaan Arabiliittoon perustamalla toimivan rakenteen ja aloittamalla säännöllisen poliittisen vuoropuhelun ratkaistaakseen terrorismin torjuntaan liittyvät yhteiset haasteet sekä parantamalla turvallisuuskumppanuutta;

D.     ottaa huomioon, että tulevina vuosina todennäköisesti jatkuu ilmiö, jossa eurooppalaiset taistelijat matkustavat eri puolille maailmaa jihad-taisteluun, ja palatessaan heistä voi tulla turvallisuusuhka EU:n sisällä;

E.     toteaa, että päävastuun terrorismin torjunnasta kantavat jäsenvaltiot ja että EU voi ja sen pitäisi tukea niitä niin, että voidaan puuttua uhkan rajatylittävään luonteeseen;

F.     ottaa huomioon, että EU on paneutunut kehittämään kriisinhallintaan ja varhaisvaroitukseen liittyvää yhteistyötä alueellisten kumppaneiden kanssa osana EU:n ulkoista toimintaa;

G.     toteaa, että arabimaailma oli keskipisteenä useissa kokouksissa ja tapahtumissa, jotka Euroopan parlamentti ja Arabiliitto järjestivät yhdessä osana kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta 2008;

H.     huomauttaa, että Euroopan parlamentti on edistänyt parlamenttien välistä yhteistyötä kansallisten parlamenttien edustajista koostuvan pysyvän arabiparlamentin kanssa;

I.      ottaa huomioon, että yhteisymmärryspöytäkirjan tarkoituksena on tukea ja lujittaa EU:n jäsenvaltioiden ja Arabiliiton jäsenten suhteita sekä tehostaa niiden vuoropuhelua yhteisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistä etua koskevilla aloilla;

J.      toteaa, että yhteisymmärryspöytäkirjan mukaisen vuoropuhelun ja yhteistyön tarkoituksena on edistää tietojenvaihtoa, parantaa yhteisymmärrystä, järjestää kuulemisia ja perustaa yhteyspisteitä sekä tukea ja lujittaa näiden kahden kumppanin suhteita;

1.      ilmaisee tyrmistyksensä terrori-iskujen aiheuttaman inhimillisen kärsimyksen ja ihmishenkien menetysten ennennäkemättömän suuresta määrästä ja ilmaisee myötätuntonsa kaikkien viattomien uhrien omaisille; tuomitsee jyrkästi kaikki terrori-iskut ja erityisesti juutalaisyhteisöihin kohdistuneet terrori-iskut, joihin ovat syyllistyneet arabimaiden konfliktialueilta palanneet EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset;

2.      toteaa jälleen, että vapauden ja turvallisuuden välillä on säilytettävä tasapaino vastauksena terroriuhkaan ja että kaikkia toteutettavia toimia on tarkasteltava siltä kannalta, ovatko ne oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksia koskevien vaatimusten mukaisia;

3.      suhtautuu myönteisesti 19. tammikuuta 2015 allekirjoitettuun EU:n ja Arabiliiton väliseen yhteisymmärryspöytäkirjaan yhteistyöstä terrorismin torjunnassa;

4.      kannustaa vahvasti EU:n jäsenvaltioita ja Arabiliiton jäseniä tehostamaan vuoropuheluaan ja yhteistyötään EU:n ja Arabiliiton strategisen vuoropuhelun edistämiseksi siten, että ne

a)      parantavat poliittisten ja turvallisuuskysymysten tuntemustaan erilaisten pysyvien ja tilapäisten tietojenvaihtokanavien kautta

b)     tekevät yhteistyötä osaamisaloillaan, jotta strategisessa vuoropuhelussa aikaan saatu edistyminen ja siinä käsiteltävät aiheet voidaan ottaa huomioon muissa kokouksissa, kuten EU:n ja Arabiliiton ministerikokouksissa ja muissa aluekohtaisissa kokouksissa

c)      lujittavat yhteistyötään ja keskustelevat poliittisista ja turvallisuuskysymyksistä, jotka koskevat varhaisvaroitusta ja kriisinhallintaa, terrorismin torjuntaa, kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta sekä joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisia toimia

d)     selvittävät haasteet, yhteiset päämäärät ja mahdolliset toimet yhteistä etua koskevilla aloilla;

5.      pitää Arabiliittoa Lähi-idän alueen merkittävänä alueellisena järjestönä ja kehottaa ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään sekä kahden- että monenvälisesti arabimaiden ja Välimeren alueen maiden kanssa siten, että aloitetaan Arabiliiton maista;

6.      korostaa, että sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen liittyvien näkökohtien on oltava keskenään johdonmukaisia; katsoo, että yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja oikeus- ja sisäasioiden välineiden, myös tietojenvaihdon ja kolmansien maiden kanssa tehtävän oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön, keskinäiset synergiat olisi maksimoitava, erityisesti hyödyntämällä keskinäistä oikeusapua koskevia sopimuksia, siten, että noudatetaan kaikilta osin SEU-sopimuksen 2, 3, 6 ja 21 artiklassa määrättyjä periaatteita; painottaa tässä yhteydessä, että kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden, myös EU:n terrorismintorjunnan koordinaattorin, olisi tehtävä tiiviisti yhteistyötä siten, että sisäiset ja ulkoiset näkökohdat otetaan huomioon;

7.      kehottaa EU:ta estämään jäsenvaltioihin suuntautuvan hallitsemattoman maahanmuuton valvomalla EU:n ulkorajoja;

8.      kannustaa vahvasti jäsenvaltioita edistämään tiedusteluviranomaisten säännöllistä yhteydenpitoa, jotta voidaan parantaa yhteistyötä turvallisuus- ja terrorismin torjuntaa koskevissa kysymyksissä, sekä parantamaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja EU:n virastojen tietojenvaihtoa kotimaihinsa palaavista ääri-islamilaisista vierastaistelijoista, jotka muodostavat ennennäkemättömän turvallisuushaasteen;

9.      kehottaa EU:ta, Arabiliittoa ja sen jäsenvaltioita reagoimaan erityisesti terrorismin muodostamaan ideologiseen haasteeseen ja terrorismia edistävien henkilöiden aiheuttamaan uhkaan, estämään kansalaisten ajautumisen terrorismiin ja varmistamaan, että heille annetaan asianmukaista neuvontaa ja tukea, sekä tekemään yhteistyötä kaikkien asiaankuuluvien alojen ja tahojen kanssa, jos on olemassa radikalisoitumisen riski, johon on puututtava;

10.    toistaa kantansa, että terrorismin torjunnassa on olennaista puuttua paitsi seurauksiin myös radikalisoitumisen perimmäisiin syihin, ja korostaa, että tarvitaan kattavia monialaisia toimintatapoja, joissa otetaan huomioon kaikki asiaa koskevat toimintapolitiikat, kuten se, että on tärkeää edistää osallisuuden ja suvaitsevaisuuden kulttuuria esimerkiksi koulutus-, sosiaali- ja aluepolitiikan avulla;

11.    toistaa kantansa, että uskonnollisten vähemmistöjen oikeudet ovat erottamaton osa ihmisen muiden perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamista, ja mainitsee näistä erityisesti oikeuden vapauteen, turvallisuuteen ja yhdenvertaiseen kohteluun sekä ilmaisunvapauden; kehottaa Arabiliittoa, ulkosuhdehallintoa ja jäsenvaltioita suojelemaan arabimaiden uskonnollisia vähemmistöjä ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi;

12.    toistaa kantansa, että terrorismin vastaisissa toimissa on käsiteltävä kaikkia terrorismin muotoja eikä ainoastaan al-Qaidaa ja yksittäisiä henkilöitä, jotka kannattavat siihen yhteydessä olevaa väkivaltaista islamistista ideologiaa, mutta toteaa, että resurssien kohdentamisen on oltava oikeassa suhteessa jäsenvaltioihin kohdistuviin uhkiin;

13.    toistaa kantansa, että Saudi-Arabialla on johtava rooli erityisen jyrkän islamin tulkinnan rahoittamisessa, levittämisessä ja edistämisessä ja että kaikkein ahdasmielisin näkemys islamista on inspiroinut terroristijärjestöjä, kuten niin sanottua Islamilaista valtiota ja al‑Qaidaa;

14.    toteaa jälleen, että on yhteisesti arvioitava ilmiötä, jossa nuoret eurooppalaiset matkustavat Syyriaan jihad-taisteluun, ja saatava parempi kuva Syyriassa taistelevista eri ryhmistä sekä toteutettava toimia, joilla nuoria estetään lähtemästä Syyriaan tai joilla heille tarjotaan apua heidän palatessaan, havaittava matkustusmallit ja toteutettava rikosoikeudellisia toimia sekä tehtävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa;

15.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Arabiliitolle ja jäsenvaltioiden parlamenteille.