Päätöslauselmaesitys - B8-0140/2017Päätöslauselmaesitys
B8-0140/2017
Euroopan parlamentti

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista

8.2.2017 - (2016/2903(RSP))

suullisesti vastattavan kysymyksen B8-1821/2016 johdosta
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti

Herbert Dorfmann, Pavel Poc, Julie Girling, Frédérique Ries, Lynn Boylan, Bart Staes, Eleonora Evi, Mireille D’Ornano ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puolesta


Menettely : 2016/2903(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B8-0140/2017
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B8-0140/2017
Keskustelut :
Äänestykset :
Hyväksytyt tekstit :

B8-0140/2017

Euroopan parlamentin päätöslauselma alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista

(2016/2903(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009[1] ja erityisesti sen 22 ja 47 artiklan, 66 artiklan 2 kohdan ja liitteessä II olevan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY[2] ja erityisesti sen 12 ja 14 artiklan,

–  ottaa huomioon komission asetusehdotuksen, joka koskee kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamista vähäriskisten tehoaineiden hyväksymiskriteereiden osalta (D046260/01),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman kestävän maatalouden teknisistä ratkaisuista EU:ssa[3],

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovoinnin ja talouskehityksen tehostamisesta tulevaisuuden tilanhoidossa EU:ssa[4],

–  ottaa huomioon kestävää kasvinsuojelua käsittelevän asiantuntijaryhmän laatiman toimintasuunnitelman, joka koskee vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden parantamista ja integroidun tuholaisten torjunnan täytäntöönpanon nopeuttamista jäsenvaltioissa ja jonka neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2016,

–  ottaa huomioon komission toimintasuunnitelman mikrobilääkeresistenssin aiheuttamien kasvavien uhkien torjumiseksi (COM(2011)0748) ja tulevan mikrobilääkeresistenssiä koskevan toimintasuunnitelman, jonka komissio käynnistää vuonna 2017,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen biologisista vähäriskisistä torjunta‑aineista (O-000147/2016 – B8-1821/2016),

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa, että perinteisten kasvinsuojeluaineiden käytöstä käydään yhä enemmän julkista keskustelua, koska näistä aineista voi aiheutua riskejä ihmisten terveydelle, eläimille ja ympäristölle;

B.  toteaa, että EU:n markkinoilla olevien kasvinsuojeluun käytettyjen tehoaineiden lukumäärä vähenee; toteaa, että EU:n viljelijät tarvitsevat edelleen erilaisia viljelykasvien suojeluun tarkoitettuja välineitä;

C  toteaa, että on tärkeää edistää vaihtoehtoisia menettelyjä tai tekniikkoja, joilla vähennetään riippuvuutta perinteisistä torjunta-aineista;

D.  toteaa, että elintarvikejätteen syntymisen ehkäiseminen on ensisijaisen tärkeää EU:ssa ja että asianmukaiset kasvinsuojeluratkaisut ovat oleellisen tärkeitä estettäessä tuhoeläinten ja tautien aiheuttamia vahinkoja, joiden tuloksena syntyy elintarvikejätettä; toteaa, että FAO:n mukaan 20 prosenttia Euroopan hedelmä- ja vihannestuotannosta menetetään pelloilla[5];

E.  toteaa, että ei-toivottuja torjunta-ainejäämiä on yhä mahdollista löytää maaperästä, pohjavedestä ja yleensä ympäristöstä ja että tietty osuus kasvi- ja eläinperäisistä maataloustuotteista saattaa sisältää sallittua enimmäistasoa suurempia torjunta‑ainejäämiä;

F.  toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 määritellään vähäriskisten aineiden luokitteluperusteet, joita sovelletaan riippumatta aineen alkuperästä riippumatta, ja vähäriskiset torjunta-aineet voivat olla alkuperältään joko biologisia tai synteettisiä;

G.  toteaa, että alkuperältään biologisina torjunta-aineina pidetään yleensä mikro‑organismeihin perustuvia, kasviperäisiä, biopohjaisiin kemikaaleihin tai semiokemikaaleihin (kuten feromoneihin ja erilaisiin öljyihin) sekä niiden sivutuotteisiin perustuvia kasvinsuojeluaineita; toteaa, että nykyisessä kasvinsuojeluaineiden sääntelykehyksessä[6] ei tehdä lainsäädännöllistä eroa biologisten kasvinsuojeluaineiden ja kemiallisten synteettisten kasvinsuojeluaineiden välillä;

H.  toteaa, että viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet, että kuolettavaa pienemmät annokset tiettyjä kasvimyrkkyjä voivat aiheuttaa kielteisiä muutoksia bakteerien antibioottiresistenssissä[7] ja että kasvimyrkkyjen ja antibioottien runsas käyttö karjan ja hyönteisten läheisyydessä saattaa johtaa antibioottien käytön lisääntymiseen, koska niiden hoitovaikutus mahdollisesti vähenee;

I.  toteaa, että biologisperustaiset vähäriskiset kasvinsuojeluaineet voivat tarjota sekä perinteisille viljelijöille että luomuviljelijöille käyttökelpoisen vaihtoehdon perinteisille kasvinsuojeluaineille sekä edistää kestävämpää maataloutta; toteaa, että eräillä biologisperustaisilla kasvinsuojeluaineilla on uusia vaikutustapoja, joista voisi olla hyötyä, kun otetaan huomioon tavanomaisia kasvinsuojeluaineita koskevan resistenssin kehittyminen, ja jotka voisivat rajoittaa muille kuin kohde-organismeille aiheutuvia vaikutuksia; katsoo, että biologisperustaisten vähäriskisten kasvinsuojelutuotteiden olisi oltava yksi suositeltavimmista vaihtoehdoista muille kuin ammattikäyttäjille ja kotipuutarhan hoidossa yhdessä muiden ei-kemiallisten torjunta- ja ehkäisymenetelmien kanssa;

J.  toteaa, että kasvinsuojeluaineiden käyttö on tarpeellista elintarvikkeita ja rehuja koskeviin tarpeisiin vastaamiseksi asianmukaisella tavalla ja että ennalta varautumisen periaatetta[8] sovelletaan kyseisten aineiden ja niiden tehoaineiden lupamenettelyyn;

K.  toteaa, että alkuperältään biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kaupallista hyödyntämistä edeltävä pitkällinen hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi aiheuttaa valmistajille merkittävän taloudellisen esteen;

L.  toteaa, että integroidun tuholaistentorjunnan täytäntöönpano on pakollista EU:ssa direktiivin 2009/128/EY mukaan; toteaa, että sekä jäsenvaltioiden että paikallisviranomaisten olisi painotettava nykyistä enemmän torjunta-aineiden kestävää käyttöä ja vaihtoehtoisia vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita;

M.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 nojalla tehoaineet hyväksytään unionin tasolla, kun taas kyseisiä tehoaineita sisältävien kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen kuuluu jäsenvaltioille;

N.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 artiklassa sallitaan tehoaineiden hyväksyminen vähäriskisiksi tehoaineiksi, jos ne täyttävät yleiset hyväksymiskriteerit ja liitteessä II olevassa 5 kohdassa tarkoitetut vähäriskisyyttä koskevat erityiskriteerit; ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 47 artiklassa todetaan, että kasvinsuojeluaineet, joissa on vain vähäriskisiä tehoaineita ja jotka eivät sisällä huolta aiheuttavaa ainetta eivätkä edellytä erityisiä riskinhallintatoimenpiteitä ja ovat riittävän tehokkaita, on hyväksyttävä vähäriskisiksi kasvinsuojeluaineiksi;

O.  toteaa, että tällä hetkellä unionissa on hyväksytty vain seitsemän ”vähäriskisiksi” luokiteltua tehoainetta, joista kuusi on biologisperäisiä tehoaineita; toteaa, että komissio asettaa uusimisohjelmassaan etusijalle oletettujen vähäriskisten tehoaineiden arvioinnin;

P.  toteaa, että tietyt jäsenvaltiot ovat evänneet luvan alkuperältään biologisia vähäriskisiä tehoaineita sisältäviltä aineilta, koska niiden ei katsota olevan yhtä tehokkaita kuin synteettiset kemialliset torjunta-aineet, ottamatta lainkaan huomioon biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden alalla tapahtuvaa jatkuvaa innovointia, ottamatta huomioon resurssitehokkuudesta aiheutuvia etuja luomuviljelylle ja ottamatta huomioon eräiden muiden kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia kustannuksia maataloudelle, terveydelle ja ympäristölle;

Q.  toteaa, että nykyisessä sääntelykehyksessä tarjotaan vähäriskisiä tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita varten joitakin kannustimia, kuten kestoltaan pidempi ensimmäinen hyväksyntä 15 vuodeksi vähäriskisille tehoaineille (asetuksen (EY) N:o 1107/2009 22 artikla) ja kestoltaan lyhyempi 120 päivän määräaika vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskevaa päätöksentekoa varten (asetuksen (EY) N:o 1107/2009 47 artikla); toteaa kuitenkin, että näitä sääntelykannustimia sovelletaan vasta hyväksymismenettelyn päätteeksi eli vasta sitten, kun tehoaine on luokiteltu vähäriskiseksi;

R.  toteaa, että direktiivin 2009/128/EY 12 artiklan nojalla torjunta-aineiden käyttö on minimoitava tai kiellettävä tietyillä alueilla, kuten suuren yleisön käyttämillä alueilla ja suojelualueilla; toteaa, että kyseisissä tapauksissa asianmukaisia riskinhallintakeinoja on käytettävä ja ensisijaisesti on harkittava vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden ja biologisen torjunnan käyttöä; toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat jo pitkään kieltäneet torjunta-aineiden käytön näillä erityisalueilla;

S.  toteaa, että komissio on esittänyt pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle asetusehdotuksen, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamista vähäriskisten tehoaineiden hyväksymiskriteereiden osalta; toteaa, että tehoaineet, jotka ovat mikro-organismeja, oletetaan ehdotuksessa vähäriskisiksi;

Yleiset näkökohdat

1.  korostaa, että vähäriskisten torjunta-aineiden saatavuutta on parannettava viipymättä unionissa, mukaan lukien biologispohjaiset vähäriskiset kasvinsuojeluaineet;

2.  korostaa, että viljelijöillä on oltava käytössään enemmän välineitä viljelykasviensa suojelemiseksi ja päätöksen tekemiseksi siitä, mikä toimenpide suojaa parhaalla ja kestävimmällä tavalla heidän viljelykasvinsa; kannustaa siksi käyttämään erilaisia välineitä, kuten alkuperältään biologisia vähäriskisiä torjunta-aineita, integroidun tuholaisten torjunnan periaatteiden mukaisesti;

3.  korostaa tarvetta lisätä luonnonmukaisessa viljelyssä käytettävien tuholaisten torjuntakeinojen saatavuutta tavalla, joka vastaa sekä luonnonmukaisen viljelyn että resurssitehokkuuden vaatimuksia;

4.  korostaa, että on vastattava sellaisia elintarvikkeita koskevaan kuluttajien kysyntään, jotka ovat turvallisia, kohtuuhintaisia ja kestävästi tuotettuja;

5.  korostaa, että uusien biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämisen ja käytön edistämiseksi niiden tehokkuutta ja riskejä sekä niiden kykyä vastata maatalouden ympäristöä, terveyttä sekä taloutta koskeviin vaatimuksiin olisi arvioitava tavalla, joka ei estä niiden kehittämistä eikä pääsyä markkinoille;

6.  pitää tärkeänä julkista keskustelua perinteisten kasvinsuojeluaineiden vaihtoehtojen saatavuudesta ja katsoo, että viljelijöille olisi tarjottava entistä laajempi aineiden valikoima, mukaan lukien biologisperäiset vähäriskiset kasvinsuojeluaineet ja muut biologiset torjuntatoimet, jotta voidaan löytää ympäristön, terveyden ja talouden kannalta toteuttamiskelpoisimmat ratkaisut; korostaa, että on annettava koulutusta ja valistusta viljelykasvien kestävien suojelumenetelmien tarpeellisuudesta; kehottaa jatkamaan biologisperäisten kasvinsuojeluaineiden tutkimusta ja niihin liittyvää innovointia;

7.  pitää myönteisenä toimintasuunnitelmaa, joka koskee vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden parantamista ja integroidun tuholaisten torjunnan täytäntöönpanon nopeuttamista jäsenvaltioissa, sellaisena kuin se on neuvoston hyväksymänä; kehottaa jäsenvaltioita, komissiota ja Euroopan ja Välimeren maiden kasvinsuojelujärjestöä seuraamaan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa;

Välittömät toimet

8.  kehottaa hyväksymään nopeasti komission pysyvälle kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitealle esittämän asetusehdotuksen, joka koskee asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamista vähäriskisten tehoaineiden hyväksymiskriteereiden osalta; kehottaa komissiota päivittämään vaatimuksia jatkuvasti uusimman tieteellisen tiedon mukaisesti;

9.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita nopeuttamaan biologisten vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden käytön arviointia, hyväksymistä, rekisteröintiä ja seurantaa ja pitämään samalla yllä riskinarvioinnin korkeaa tasoa;

10.  pyytää jäsenvaltioita sisällyttämään vähäriskisten biologisten torjunta-aineiden käytön ympäristönsuojelua ja ihmisten terveyden suojelua koskeviin kansallisiin toimintasuunnitelmiinsa;

11.  kannustaa jäsenvaltioita vaihtamaan tietoja ja hyviä käytäntöjä, jotka perustuvat tuholaistorjunnasta saatuihin tutkimustuloksiin ja mahdollistavat ympäristön, terveyden ja talouden kannalta toteuttamiskelpoisten vaihtoehtoisten ratkaisujen tarjoamisen;

12.  kehottaa komissiota nimeämään markkinoilla jo olevat vähäriskiset aineet;

Kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön tarkistaminen

13.  pitää myönteisenä komission vuonna 2016 käynnistämää sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta (REFIT) koskevaa aloitetta, jossa käsitellään asetuksen (EY) N:o 1107/2009 arviointia; korostaa, että tämä REFIT-aloite ei saa johtaa asiaankuuluvien terveyttä, elintarviketurvallisuutta ja ympäristönsuojelua koskevien normien heikentymiseen; on huolissaan siitä, että koko asetuksen (EY) N:o 1107/2009 yleistarkistus tämän REFIT-aloitteen yhteydessä voi viedä useita vuosia;

14.  korostaa, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 on tarkistettava, jotta voidaan edistää biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämistä, hyväksymistä ja unionin markkinoille saattamista; on huolissaan siitä, että nykyinen kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskeva lupamenettely ei ole optimaalinen biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden kannalta; toteaa, että nykyinen vähäriskisten aineiden rekisteröintimenettely toimii joskus käytännössä eräänlaisena patenttina ja vaikeuttaa samaan aineeseen perustuvien rekisteröimättömien tuotteiden käyttöä muissa jäsenvaltioissa;

15.  kehottaa komissiota toimittamaan ennen vuoden 2018 loppua erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamiseksi REFIT‑aloitteeseen liittyvän yleisen tarkistuksen ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön biologisten vähäriskisten torjunta-aineiden nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

16.  tähdentää, että ”biologisperustaiselle kasvinsuojeluaineelle” tarvitaan asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 määritelmä, joka kattaa kasvinsuojeluaineet, joiden tehoaineena on mikro-organismi tai luonnossa esiintyvä molekyyli, joka on saatu joko luonnollisen prosessin seurauksena tai joka on luonnolliseen molekyyliin nähden identtinen synteettinen versio, tällaisten aineiden erottamiseksi kasvinsuojeluaineista, joiden tehoaineena käytettävää synteettistä molekyyliä ei esiinny luonnossa;

°

°  °

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö