PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
28.6.2017 - (2017/2732(RSP))
työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan mukaisesti
Lieve Wierinck ALDE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B8-0440/2017
B8-0447/2017
Euroopan parlamentin päätöslauselma kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 173 artiklan (XVII osasto), joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,
– ottaa huomioon 10. lokakuuta 2012 annetun komission tiedonannon ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten” (COM(2012)0582),
– ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),
– ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti menestyvää datavetoista taloutta” (COM(2014)0442),
– ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi (COM(2017)0294),
– ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi[1],
– ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista[2],
– ottaa huomioon komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa: Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),
– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista[3],
– ottaa huomioon komission puheenjohtajan Junckerin laatimat poliittiset suuntaviivat ”Uusi alku Euroopalle: Työllisyyden, kasvun, oikeudenmukaisuuden ja demokraattisen muutoksen ohjelma”,
– ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon neuvoston päätelmät teollisuuden kilpailukykytavoitteiden edistämisestä, Euroopan teollisuuden digitalisoitumiskehityksestä ja digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioiden ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista koskevasta paketista,
– ottaa huomioon 29. toukokuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (O-000047/2017 – B8-0319/2017),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Euroopan unionille teollisuus on keskeinen ala, joka toimii hyvin dynaamisessa globaalissa ympäristössä, jossa sen on vastattava teknologisiin, ympäristöön liittyviin ja yhteiskunnallisiin haasteisiin; ottaa huomioon, että Euroopan teollisuustuotannon osuus maailman tuotannosta oli 36 prosenttia vuonna 1990, mutta nykyään se on vain 24 prosenttia, ja sen prosentuaalinen osuus laskee jatkuvasti[4];
B. ottaa huomioon, että EU:n on jatkettava konkreettisia toimiaan ja kannustimiaan, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa nostaa teollisuuden osuus EU:n bruttokansantuotteesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä[5];
C. ottaa huomioon, että vaikka 75 prosenttia digitaalitalouden arvosta on peräisin perinteisestä teollisuudesta, teollisuus on ottanut käyttöön digitaaliteknologioita vain rajoitetusti, sillä vain 1,7 prosenttia EU:n yrityksistä hyödyntää edistyneitä digitaalitekniikoita täysimääräisesti ja vain 14 prosenttia pk-yrityksistä käyttää internetiä myyntikanavana; katsoo, että Euroopan on hyödynnettävä tieto- ja viestintätekniikan alan huomattavaa potentiaalia teollisuuden digitalisoimiseksi ja maailmanlaajuisen kilpailukykynsä säilyttämiseksi[6];
D. toteaa, että kilpailukyky ja investoinnit unionissa ovat avainasemassa EU:n teollisuuden menestymiselle;
E. ottaa huomioon, että teollisuustuotannon digitalisointi muuttaa kysyntää unionin työmarkkinoilla; katsoo, että kysynnän muuttumiseen vastaamiseksi olisi parannettava digitaalisia taitoja koko yhteiskunnassa;
F. ottaa huomioon, että teollisuuden digitalisoitumiskehityksen tukemista koskevalla strategialla olisi otettava käyttöön kyseistä tarkoitusta varten 50 miljardia euroa vuoteen 2021 mennessä, ja toteaa, että strategia on Euroopan talouden kilpailukyvyn keskeinen edellytys;
1. korostaa, että tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää konkreettisia toimintapolitiikkoja ja toimia EU:n uudelleenteollistamiseksi ja jossa yhdistyvät kilpailukyky ja kestävyys, työpaikkojen luominen ja osallisuus, ja että samalla on otettava huomioon digitaalisesta murroksesta ja uusien liiketoimintamallien syntymisestä aiheutuva teollisuuden rakennemuutos;
2. kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa johdonmukaista ja kattavaa teollisuuspolitiikkaa koskevan unionin strategian, jonka tavoitteena on Euroopan uudelleenteollistaminen ja joka perustuu muun muassa digitalisointiin (erityisesti älykkäiden teknologioiden ja robotiikan sisällyttäminen teollisuuden arvoketjuihin), kestävyyteen, energiatehokkuuteen sekä riittäviin taloudellisiin ja uusiutuvan energian resursseihin; kehottaa tiivistämään jäsenvaltioiden välistä lähentymistä tältä osin; katsoo, että unionin sääntelykehyksen olisi mahdollistettava teollisuudenalojen mukautuminen asiaa koskeviin muutoksiin ja se, että ne voivat ryhtyä ennakoiviin toimiin työpaikkojen luomisen, kasvun ja alueellisen lähentymisen edistämiseksi;
3. pitää myönteisinä neuvoston 29. toukokuuta 2017 antamia päätelmiä ja etenkin neuvoston kehotusta komissiolle laatia EU:n teollisuuspolitiikan tulevaisuutta koskeva kokonaisvaltainen strategia kevääseen 2018 mennessä;
4. katsoo, että eräät eurooppalaiset teollisuudenalat voisivat hyötyä tietyn kriittisen massan saavuttamisesta maailmanlaajuiseen kilpailuun vastaamiseksi;
5. palauttaa mieliin tiettyjen teollisuudenalojen erityisluonteen, joka perustuu erityisesti jopa 50 vuotta kestävien laitteiden tuotantoon, suureen pääomavaltaisuuteen, huomattavaan riippuvuuteen julkisista hankinnoista ja velvoitteeseen noudattaa erittäin tiukkoja vaatimuksia;
6. korostaa sen tärkeyttä, että EU tukee eurooppalaisten tuotteiden laadun nostamista uudelleenteollistamiseen tähtäävillä prosesseilla erityisesti tutkimuksen, neljännen teollisen vallankumouksen ja digitalisoinnin avulla, jotta Euroopan kilpailukyky paranee;
7. muistuttaa tarpeesta säilyttää teollisuudelle osoitettavat varat riittävinä seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja etenkin Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, Horisontti 2020 -puiteohjelman, Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan strategisten investointien rahaston ja yhdeksännen puiteohjelman kaltaisissa erityisvälineissä ja -rahastoissa;
8. pitää tärkeänä teollisuuden digitalisointia, jotta ylläpidetään EU:n maailmanlaajuista johtoasemaa teollisuuden alalla; kehottaa komissiota antamaan konkreettista sisältöä sen tavoitteelle, jonka mukaan 20 prosenttia bkt:stä on saavutettava valmistusteollisuuden alalla; painottaa tässä yhteydessä, että teollisuuden digitalisointiin liittyy työpaikkojen siirtämistä takaisin alkuperäisiin tuotantomaihin koskevaa potentiaalia, koska siten voidaan vähentää tuotantokustannuksia;
9. muistuttaa, että mahdollistava sääntelykehys ja alansa huippua edustavan EU:n digitaalisen infrastruktuurin luominen ovat parhaita keinoja edistää teollisuuden digitalisointia; odottaa, että kaikkia asianomaisia sidosryhmiä pyydetään osallistumaan aktiivisesti;
10. palauttaa mieliin tarpeen käyttää resursseja aiempaa tehokkaammin ja vastuullisemmin; katsoo, että tämä tavoite mielessä pitäen ja sen toimiessa innovointien vauhdittajana olisi edistettävä kiertotalouden käsitettä koko arvoketjussa ja että parhaita käytäntöjä olisi levitettävä ja vaihdettava niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin toimijoiden keskuudessa;
11. kehottaa komissiota varmistamaan, että teollisuuspolitiikat ovat innovointiperiaatteen mukaisia ja että tutkimukseen ja innovointiin kohdistuvat mahdolliset vaikutukset sisällytetään politiikkojen vaikutustenarviointiin;
12. korostaa, että kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian luomiseen tähtäävien ponnisteluiden olisi oltava sopusoinnussa joulukuussa 2015 tehdyssä Pariisin ilmastosopimuksessa vahvistettujen energia- ja ilmastotavoitteiden kanssa;
13. tähdentää merenkulkualan ja sinistä kasvua edistävien teknologioiden kasvavaa merkitystä ja niiden mahdollisuuksia kehittyä Euroopan uudeksi kasvualaksi;
14. muistuttaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yrityksiin sekä vakiintuneiden yritysten, uusien yritysten ja toimintaansa laajentavien yritysten välisen yhteistyön lujittamiseen, sillä siten voitaisiin tukea aiempaa kestävämmän ja kilpailukykyisemmän liiketoimintamallin luomista;
15. korostaa, että teollisuuden arvoketjut jakautuvat entistä laajemmin EU:ssa, minkä vuoksi EU:n koordinointi on perusteltua ja tarpeellista; kehottaa komissiota helpottamaan digitalisointialan kansallisten aloitteiden, joita ovat monien muiden muassa Industrie 4.0 Saksassa, Industrie du Futur Ranskassa ja Smart Industry Alankomaissa, välistä yhteenkytkettävyyttä; kehottaa vaihtamaan tähän liittyviä parhaita käytäntöjä;
16. painottaa sellaisen koko EU:n kattavan tulevaisuuteen suuntautuvan teollisuuspolitiikan tärkeyttä, jonka avulla komissio voi paremmin ennakoida sosioekonomista kehitystä ja varmistaa teollisuusverkkojen kilpailukyvyn sekä alakohtaisemman lähestymistavan noudattamisen; korostaa, että investointien edistämisen kannalta on tärkeää lisätä EU:n teollisuuden houkuttavuutta;
17. korostaa, että kilpailukykyklusterit ja niiden erityisorganisaatio ovat hyvin hyödyllinen ratkaisu, jonka avulla voidaan saattaa yhteen tärkeät sidosryhmät; pyytää komissiota tukemaan näitä klustereita ja niiden yhteistyötä unionin tasolla sekä varmistamaan pk-yritysten, tutkimuskeskusten ja yliopistojen osallistumisen alueellisella ja paikallisella tasolla; kehottaa komissiota kehittämään älykkään erikoistumisen foorumeja, joilla edistetään eri alojen ja tieteenalojen välisiä yhteyksiä; korostaa tarvetta tehostaa alueiden välistä yhteistyötä, jotta valtioiden rajat ylittäviä mahdollisuuksia voidaan kehittää;
18. muistuttaa, että kaikkien tutkimukseen ja innovointiin, kansainväliseen kauppaan, ympäristöön ja työllisyyteen liittyvien toimintapolitiikkojen on oltava johdonmukaisia; korostaa energiaunionin merkitystä eurooppalaisen teollisuuspolitiikan kehittämisessä;
19. korostaa, että kolmansien maiden harjoittama toiminta EU:n strategisesti merkittävillä teollisuudenaloilla fuusioineen, yrityskauppoineen sekä suorine ulkomaisine sijoituksineen voi muodostaa strategisen riskin; katsoo, että yksittäisten sijoittajien edut eivät aina saisi syrjäyttää EU:n yleistä etua; kehottaa komissiota kehittämään järjestelmän, jonka avulla voidaan arvioida fuusioihin, yrityskauppoihin ja suoriin ulkomaisiin sijoituksiin liittyvän kolmansien maiden toiminnan vaikutuksia EU:n strategisiin intresseihin;
20. on tyytyväinen ”Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelman perustamisesta EU:n puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovointikapasiteetin tukemiseksi” annettuun komission ehdotukseen, joka myötäilee puheenjohtaja Junckerin ehdotusta käynnistää puolustusalan yhteistyö uudelleen; kehottaa panemaan täytäntöön aito integroitu eurooppalainen puolustuspolitiikka, jonka puitteissa toteutetut tutkimus- ja kehitystoimet voisivat lopulta siivittää teollisuuden voimakkaaseen nousuun;
21. muistuttaa, että teknisiä taitoja on edistettävä koulutuksessa sellaisten hyvin suunniteltujen harjoittelujärjestelmien avulla, jotka perustuvat sekä kouluopetukseen että työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
- [1] EUVL L 482, 20.11.2010, s. 89.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0009.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0240.
- [4] Eurostatin luvut.
- [5] Komission tiedonanto 10. lokakuuta 2012 aiheesta ”Vahvempi eurooppalainen teollisuus talouden kasvua ja elpymistä varten – Teollisuuspolitiikkaa käsittelevän tiedonannon päivitys”, COM(2012)0582.
- [6] Komission tiedonanto 6. toukokuuta 2015 aiheesta ”Digitaalisten sisämarkkinoiden strategia Euroopalle”, COM(2015)0192.