Yhteinen päätöslauselmaesitys - RC-B6-0277/2008Yhteinen päätöslauselmaesitys
RC-B6-0277/2008

YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

2.6.2008

työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan mukaisesti
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset: tulevasta 10. kesäkuuta 2008 pidettävästä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta

Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
RC-B6-0277/2008
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
RC-B6-0277/2008
Hyväksytyt tekstit :

Euroopan parlamentin päätöslauselma tulevasta 10. kesäkuuta 2008 pidettävästä EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksesta

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa transatlanttisista suhteista, erityisesti 1. kesäkuuta 2006 antamansa kaksi päätöslauselmaa EU:n ja Yhdysvaltain suhteiden parantamisesta transatlanttisen kumppanuussopimuksen yhteydessä[1] ja EU:n ja Yhdysvaltain transatlanttisista taloussuhteista[2], sekä 25. huhtikuuta 2007 antamansa päätöslauselman[3],

–  panee merkille EU:n ja Yhdysvaltojen suhteita koskeneen vuonna 1990 esitetyn transatlanttisen julistuksen ja uuden transatlanttisen toimintaohjelman vuodelta 1995,

–  ottaa huomioon EU:n ja Yhdysvaltain 26. kesäkuuta 2004 ja 20. kesäkuuta 2005 antamat julkilausumat terrorismin torjunnasta sekä asesulkua ja terrorismin torjuntaa koskevan keskinäisen yhteistyön lujittamisesta,

–  ottaa huomioon Brdossa 10. kesäkuuta 2008 pidettävän EU:n ja Yhdysvaltojen huppukokouksen ja Washington D.C:ssä 30. huhtikuuta 2007 pidetyn EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon 63. transatlanttisessa lainsäätäjien vuoropuhelussa lokakuussa 2007 ja 64. transatlanttisessa lainsäätäjien vuoropuhelussa toukokuussa 2008 annetut yhteiset julkilausumat,

–  ottaa huomioon Pohjois-Atlantin neuvoston Bukarestissa 3. huhtikuuta 2008 pitämän kokouksen tulokset,

–  ottaa huomioon transatlanttisesta talousneuvostosta 8. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman[4],

–  ottaa huomioon korkean edustajan ja komission Eurooppa-neuvostolle 14. maaliskuuta 2008 antaman, ilmastonmuutosta ja kansainvälistä turvallisuutta käsittelevän asiakirjan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1803 (2008), 1696 (2006), 1737 (2006) ja 1747 (2007) Iranin ydinohjelmasta,

–  ottaa huomioon Brysselissä 16. ja 17. joulukuuta 2004 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja erityisesti ne, jotka koskevat tehokkaaseen monenvälisyyteen perustuvaa kansainvälistä järjestystä sekä yhteistyötä kumppaneiden kanssa,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutoksesta antamansa päätöslauselmat ja erityisesti 16. marraskuuta 2005[5], 26. lokakuuta 2006[6] ja 14. helmikuuta 2007[7] antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 103 artiklan 4 kohdan,

A.  katsoo, että Euroopan ja Yhdysvaltojen kumppanuus on unionin ulkopolitiikan kulmakivi ja että se perustuu yhteisiin arvoihin, kuten vapauteen, demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteeseen sekä kestävän kansantalouden ja kestävän kehityksen edistämiseen,

B.  katsoo, että Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat merkittäviä toimijoita maailmantaloudessa ja että ne kantavat yhdessä vastuuta rauhan, demokratian ja vakauden edistämisestä maailmassa, maailmanlaajuisten taloushaasteiden, ja etenkin rahoitusmarkkinakriisien ja kaupan ja valuutan epätasapainoisten tilanteiden sekä eräiden köyhimpien maiden velkakriisien käsittelemisestä,

C.  ottaa huomioon, että ilmastonmuutoksen vaikutukset, kuten luonnonvarojen niukkuudesta johtuvat alueelliset konfliktit, elintarvikkeiden hinnannousu ja muuttoliike, huolestuttavat suuresti EU:n kansalaisia ja johtajia; ottaa huomioon, että Kansainvälisen energiajärjestön mukaan maailman energiankysyntä kasvaa 50–60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä,

D.  katsoo, että sekä EU että Yhdysvallat voivat toimia ja niiden olisi toimittava kansainvälisesti johtavassa roolissa ilmastonmuutoksen torjumiseksi,

E.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuinen elintarvikkeiden kysyntä kasvaa nopeammin kuin niiden tarjonta, etenkin siksi, että etenkin liha- ja maitotuotteiden ja siten myös rehun kysyntä on lisääntymässä Intian ja Kiinan kaltaisissa kehittyvissä kansantalouksissa; toteaa, että OECD:n mukaan Yhdysvaltojen myöntämä tuki sille, että viljasta tehdään etanolia, on edistänyt elintarvikkeiden hintojen maailmanlaajuista nousua, joka vaikuttaa tuntuvimmin maailman köyhimpiin maihin,

F.  katsoo, että useimmissa kehitysmaissa ei kyetä saavuttamaan useimpia vuosituhannen kehitystavoitteita vuoden 2015 määräaikaan mennessä,

G.  ottaa huomioon, että EU on päässyt yksimielisyyteen ydinsulkusopimuksen elvyttämisestä ja vahvistamisesta ennen vuonna 2010 pidettävää ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssia,

H.  ottaa huomioon, että Israelin ja Palestiinan johtajat sopivat Annapolisissa aloittavansa uudelleen neuvottelut tavoitteena sopimukseen pääseminen ennen vuoden 2008 loppua; katsoo, että pyrkimykset Lähi-idän vakauttamiseksi edistämällä rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksien kunnioittamista edellyttävät EU:lta ja Yhdysvalloilta vahvaa yhteistyötä muun muassa kvartetissa sekä Arabiliiton kanssa,

I.  pitää EU:n ja Yhdysvaltojen tiivistä yhteistyötä Kosovossa Länsi-Balkanin vakauden ja kehityksen kannalta ratkaisevan tärkeänä; ottaa huomioon, että Yhdysvallat on sitoutunut periaatteessa osallistumaan tähän keskeiseen oikeusvaltioalan ETPP-operaatioon Kosovossa lähettämällä noin 80 poliisia, 2 tuomaria ja 4–6 syyttäjää,

J.  katsoo, että kansainvälisen terrorismin torjunnassa on korostettava kansainvälisen oikeuden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien täydellisen kunnioittamisen merkitystä,

K.  ottaa huomioon, että YK:n yleiskokouksen täysistunto hyväksyi 18. joulukuuta 2007 pidetyssä historiallisessa äänestyksessä kuolemanrangaistusten toimeenpanematta jättämistä koskevan päätöslauselman, jota tuki alueiden välinen liittouma, johon EU:kin kuului; on syvästi huolissaan siitä, että kuolemanrangaistus on edelleen voimassa useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa,

L.  katsoo, että yhteistyöhön perustuvat transatlanttiset taloussuhteet ovat sekä EU:n että Yhdysvaltain etujen mukaisia ja että transatlanttisten markkinoiden lujittamiseen tarvitaan johdonmukaista poliittista johtajuutta; tukee transatlanttisen talousneuvoston parhaillaan tekemää työtä ja toivoo, että siitä tulee yksi EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden kulmakiviä,

M.  katsoo, että on edistettävä vapautta ja demokratiaa maailmassa ja vastattava niiden asettamiin haasteisiin, joita ovat muun muassa kansainvälisen turvallisuuden parantaminen, köyhyyden poistaminen, kehityksen edistäminen, maailmanlaajuisten aseriisuntapyrkimysten tarve, ihmisoikeuksien suojelu, globaalien terveysriskien kohtaaminen, ympäristökysymykset, energiahuollon varmuus, kansainvälisen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen; katsoo, kuten Euroopan unionin turvallisuusstrategiassa selkeästi todetaan, että transatlanttinen kumppanuus ja Nato ovat hyvin tärkeitä kollektiiviselle turvallisuudelle,

N.  ottaa huomioon, että on molempien osapuolten etujen mukaista vastata yhdessä yhteisiin uhkiin ja haasteisiin ja tehdä tämä olemassa olevien kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisten instituutioiden työn sekä erityisesti YK:n järjestelmän pohjalta YK:n peruskirjan mukaisesti,

O.  ottaa huomioon, että muutaman viime vuoden aikana Yhdysvaltojen vaatimuksesta on ilman Euroopan parlamentin minkäänlaista myötävaikutusta hyväksytty useita sopimuksia, kuten matkustajarekisteriä koskeva sopimus, SWIFT-järjestelmää koskeva muistio ja Yhdysvaltojen automatisoidun kohdennusjärjestelmän (ATS) olemassaolo, mikä on johtanut oikeudelliseen epävarmuuteen tietosuojan toteutumisesta EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä tietojen vaihdossa ja siirrossa terrorismin torjunnan yhteydessä,

Yleistä

1.  odottaa Yhdysvaltojen tulevien presidentinvaalien vuoksi ilolla työskentelyä maan uuden presidentin kanssa, ja toivoo Yhdysvaltojen sitoutuvan voimakkaammin moniarvoisuuteen sekä rauhaan ja demokratiaan koko maailmassa; uskoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen kumppanuutta on vahvistettava köyhyyden ja ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisten haasteiden kaltaisia arkaluonteisia kysymyksiä käsiteltäessä; on tietoinen siitä, että transatlanttisessa lähestymistavassa tiettyihin kysymyksiin, kuten Kansainväliseen rikostuomioistuimeen ja Kioton ilmastonmuutospöytäkirjaan, ilmenee edelleen eroja; toivoo, että Yhdysvaltain seuraava presidentti valjastaa hallintonsa näiden ongelmien ratkaisemiseen;

2.  kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja tiiviimpään yhteistyöhön useissa yhteisissä poliittisissa haasteissa, etenkin Lähi-idän, Iranin, Irakin, Kosovon ja Länsi-Balkanin, Afganistanin ja Afrikan yhteydessä, ja pyrkimään yhdessä sellaisen kansainvälisen ympäristön luomiseen, joka edistää turvallisuuden ja ihmisoikeustilanteen kohentamista Burman ja Zimbabwen kaltaisissa paikoissa, ja pitämään näitä kysymyksiä esillä kaikilla asianmukaisilla foorumeilla, kuten YK:n turvallisuusneuvostossa; edellyttää yhteistä lähestymistapaa suhteisiin muiden merkittävien geopoliittisten toimijoiden kanssa;

Ilmastonmuutos

3.  kannustaa voimakkaasti kumpaakin osapuolta sopimaan yhteisestä lähestymistavasta ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi siten, että lämpötilan nousu on korkeintaan 2 celsiusastetta teollistumista edeltävään tasoon verrattuna, ja että teollisuus- ja kehitysmaat osallistuvat oikeudenmukaisin osuuksin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimyksiin eriytettyjen velvollisuuksiensa ja kykyjensä mukaisesti, ja tunnustaa, että vastuu johtoaseman ottamisesta kuuluu kehittyneille maille; pitää myönteisenä Yhdysvaltojen tärkeimpien presidenttiehdokkaiden ilmaisemia sitoumuksia puuttua kasvihuonekaasupäästöihin ja saada aikaan vuoteen 2009 mennessä kansainvälinen sopimus, jolla estetään ilmaston vaarallinen muuttuminen;

4.  kehottaa Yhdysvaltoja painokkaasti tekemään kaikkensa saattaakseen päätökseen kansalliseen ilmastolainsäädäntöönsä liittyvän työn Kööpenhaminassa joulukuussa 2009 pidettävään YK:n konferenssiin mennessä; kehottaa Yhdysvaltoja jatkamaan pyrkimyksiä sellaisen hiilikauppajärjestelmän käyttöön ottamiseksi, joka voitaisiin jatkossa yhdistää EU:n päästökauppajärjestelmään, koska sekä ympäristö että teollisuus yleensä hyötyvät eniten siitä, että koko maailmassa kehitettävät hiilimarkkinamekanismit ovat yhteensopivia ja -toimivia; pitää siksi myönteisenä, että EU:n päästökauppajärjestelmää koskevissa ehdotusluonnoksissa sallitaan yhdistäminen muihin pakollisiin yläraja- ja kauppajärjestelmiin, alueelliset järjestelmät mukaan lukien; on tässä yhteydessä rohkaistunut siitä, että Yhdysvalloissa ollaan kehittämässä alueellisia hiilikauppajärjestelmiä;

5.  pitää ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksia koskevaa korkean edustajan ja komission raporttia myönteisenä; kehottaa käsittelemään tätä asiaa ensisijaisena EU:n ja Yhdysvaltojen huippukokouksessa nojautuen joulukuussa 2007 pidetyn Balin konferenssin saavutuksiin; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja työskentelemään yhdessä saadakseen vuonna 2009 aikaan vuoden 2012 jälkeisen kunnianhimoisen sopimuksen, johon sisältyy sekä lievennys- että mukautustoimia kansainvälisellä tasolla; ottaa kiinnostuneena huomioon Yhdysvaltojen kongressissa käsiteltävänä olevat ehdotukset Ympäristöystävällisen teknologian kansainvälisen rahaston perustamisesta, ja kannustaa komissiota käynnistämään Yhdysvaltojen hallinnon kanssa vuoropuhelun asiasta;

Terrorismi ja ihmisoikeudet

6.  ilmaisee huolensa siitä, että Guantánamo Bayn pidätyskeskus ja poikkeukselliset pidätykset ja luovutukset antavat pelkällä olemassaolollaan kielteisen kuvan terrorismin torjunnasta; kehottaa neuvostoa ja komissiota vaatimaan Yhdysvaltain hallitusta pyrkimään löytämään menettelyn, joka helpottaa vankien syytteeseen asettamista tai vapauttamista ja siirtämistä kansainvälisen oikeuden mukaisesti;

7.  kehottaa neuvostoa ja Yhdysvaltojen hallitusta antamaan selkeän ja voimakkaan yhteisen julistuksen mielivaltaisten pidätysten ja poikkeuksellisten luovutusten lopettamisesta; pyytää, että Yhdysvaltojen hallitus saattaa vielä pidätettyinä olevat oikeuden eteen tai vapauttaa heidät noudattaen täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä standardeja ja antaa selvityksiä muualla kuin Yhdysvaltojen alueella sijaitsevista salaisista vankiloista;

8.  kehottaa Yhdysvaltoja lopettamaan heti viisumijärjestelyt ja kohtelemaan kaikkia EU-kansalaisia yhtäläisesti ja täydellisen vastavuoroisuuden periaatteella; pitää tässä yhteydessä myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltain aloittamia keskusteluja Yhdysvaltain turvallisuusvaatimusten uudesta suunnasta viisumivapauden toteuttamiseksi; katsoo, että neuvottelujen on oltava avoimia ja että niiden on perustuttava vastavuoroisuuteen ja EU:n tietosuojamääräysten noudattamiseen;

9.  pitää myönteisenä, että Yhdysvallat on tunnustanut EY:n toimivallan neuvotella tällaisesta sopimuksesta, ja toteaa, että EU:n toimivaltaan kuuluvista asioista, kuten turvallisuutta koskevista kysymyksistä (matkustajarekisteritietojen vaihtaminen, henkilöiden luovuttaminen ja keskinäinen oikeusapu mukaan lukien), olisi neuvoteltava neuvoston kanssa ja että jäsenvaltioiden kanssa neuvotteluja käytäisiin vain silloin, kun asiat koskevat niiden omia kansalaisia;

10.  korostaa, että tietojen vaihtaminen voi olla arvokas väline terrorismin ja siihen liittyvien rikosten kansainvälisessä torjunnassa, mutta tähdentää, että henkilötietojen vaihtaminen on toteutettava asianmukaisessa oikeudellisessa järjestelmässä, jossa on selkeät määräykset ja ehdot ja jossa varmistetaan yksityisyyden ja yksittäisten kansalaisten kansalaisvapauksien asianmukainen suojaaminen ja jossa säädetään tarvittavissa tapauksissa muutoksenhakukeinoista, ja että tietojen vaihtamisen olisi perustuttava sitovaan kansainväliseen sopimukseen parlamentin ja kongressin ollessa täysipainoisesti mukana; korostaa, että tarvittavan tietojen vaihdon olisi oltava EU:n ja Yhdysvaltojen nykyisen, keskinäistä oikeusapua ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevan sopimuksen sekä EY:n ja Yhdysvaltojen tietosuojalainsäädännön mukaista, ja että sitä olisi täydennettävä tiedustelupalvelujen ja lainvalvontaviranomaisten toiminnan yhteen sovittamista tarvittaessa myös operationaalisella tasolla sekä keskinäistä oikeusapua ja rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaan EU:n ja Yhdysvaltojen sopimukseen perustuvalla oikeudellisella yhteistyöllä;

11.  korostaa perusoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittamisen merkitystä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa ja kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille edistysaskelista euroatlanttisia yhteistyöpuitteita koskevissa neuvotteluissa etenkin koskien henkilötietojen ja yksityisyyden suojaa; kehottaa näin ollen laatimaan nopeasti maailmanlaajuisia tietosuojanormeja transatlanttisen talousneuvoston yhteydessä, jotta voidaan taata henkilötietojen suojan korkea taso sekä oikeusvarmuus yrityksille;

Ydinaseiden leviäminen, ohjuspuolustus, aseiden valvonta ja Nato

12.  toistaa antavansa täyden tukensa YK:n turvallisuusneuvoston Iranista antamille päätöslauselmille, jotka on hyväksytty YK:n peruskirjan VII luvun 41 artiklan mukaisesti, ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja sopimaan yhteisestä strategiasta, jolla Teheran saataisiin noudattamaan YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmia;

13.  pitää myönteisenä EU:n ja Yhdysvaltain Iranin ydinmateriaaliasiassa tekemää tiivistä yhteistyötä, jonka tuloksena saatiin 3. maaliskuuta 2008 YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1803 uusista Iranille asetettavista seuraamuksista; kehottaa Yhdysvaltoja sen Pohjois-Korean kanssa käymien neuvottelujen osoittauduttua diplomaattiseksi menestykseksi osallistumaan Iranin kanssa käytäviin neuvotteluihin suoraan EU:n rinnalla, sillä Yhdysvallat pystyy antamaan laajemmat turvatakuut, joilla otetaan huomioon Iranin turvallisuutta koskevat huolenaiheet; korostaa pitävänsä tärkeänä yhteistyötä Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan ja sitoutumattomien maiden kanssa, jotta voidaan harkita täydentäviä malleja kattavan sopimuksen aikaansaamiseksi Iranin kanssa sen ydinlaitoksista ja niiden käytöstä;

14.  pitää myönteisenä YK:n turvallisuusneuvoston maiden ja Saksan (P5+1) äskettäistä aloitetta, että Iranille esitetään uusi aloitepaketti, jotta maa saataisiin lopettamaan uraaninrikastusohjelmansa; kehottaa ratkaisun löytämiseksi Yhdysvaltoja antamaan täyden tukensa neuvotteluille Iranin kanssa ydinsulkusopimuksen määräysten ja velvoitteiden asettamissa rajoissa;

15.  kehottaa vahvistamaan joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisiin sopimuksiin ja järjestelyihin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää; korostaa, että Euroopan ja Yhdysvaltain on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä terrorismin ja joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi kansainvälisen oikeuden mukaisesti ja että on tärkeää, että molemmat osapuolet tukevat YK:n roolia näissä kysymyksissä; kehottaa neuvostoa keskustelemaan vastaavia tehtäviä Yhdysvalloissa hoitavien viranomaisten kanssa siitä, miten ne voivat vahvistaa ydinsulkusopimuksen valmistelukomiteaa, joka on ensimmäinen tilaisuus vahvistaa maailmanlaajuisen ydinaseiden leviämisen estämiseen pyrkivää järjestelmää ennen vuonna 2010 pidettävää ydinsulkusopimuksen tarkistamiskonferenssia; korostaa tässä yhteydessä, että kokouksessa on keskusteltava useista aihetta koskevista aloitteista, jotka perustuvat vuonna 2000 pidetyssä ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssissa yksimielisesti hyväksyttyihin "kolmeentoista käytännön toimenpiteeseen"; toivoo, että Yhdysvaltojen hallinto on tässä huippukokouksessa halukas hyväksymään EU:n kanssa yhteisen strategian, jolla pyritään edistymään sekä joukkotuhoaseiden että tavanomaisten aseiden vähentämisessä; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja välttämään mahdollinen tyhjiö vuosina 2009–2010, jolloin on aika uusia tärkeimmät aseriisuntasopimukset; toivoo, että vuosina 1999, 2000 ja 2001 Venäjän kanssa aikaansaadut hyvin tärkeät sopimukset pidetään voimassa; kehottaa Yhdysvaltoja ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen, sillä se on merkityksellinen askel kohti ydinaseiden operationaalisen merkityksen vähentämistä;

16.  kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja Yhdysvaltoja työskentelemään yhdessä kehittääkseen tuoreita ajatuksia, jotta voidaan käynnistää EU:n ja Naton kumppanuus, joka on määritelty uudelleen ja joka on entistä vahvempi ja Berliini plus -järjestelyjä laajempi, koska yhteistyötä Afganistanissa on tarpeen lisätä; katsoo, että pyrkimykset Euroopan turvallisuusstrategian mukauttamiseksi ja hiomiseksi olisi kytkettävä Naton uudesta strategisesta perusnäkemyksestä käytävien keskustelujen ensimmäiseen vaiheeseen; painottaa Naton merkitystä keskeisenä Euroopan ja Yhdysvaltojen välisten turvallisuusneuvottelujen foorumina sekä EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, jolla voidaan vahvistaa kykyämme kohdata nykyiset ja tulevat 2000-luvun turvallisuusuhkat; pitää myönteisenä, että Yhdysvallat tunnusti Bukarestin huippukokouksessa, että vahvan Nato-liittouman luominen edellyttää lujaa ja tehokasta eurooppalaista puolustusta; suosittelee siksi Naton ja EU:n nykyisten turvallisuuskysymyksiä koskevien suhteiden kehittämistä, kunnioittaen kuitenkin samalla molempien organisaatioiden riippumatonta luonnetta;

17.  odottaa Naton strategisen uudelleen tarkastelun perusteella EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden turvallisuusnäkökulman uudelleen arvioimista, Euroopan turvallisuusstrategian ajan tasalle saattamista ja Yhdysvaltojen uuden hallinnon astumista virkoihinsa;

Kehitysyhteistyö ja elintarvikkeiden hinnat

18.  kehottaa lisäämään hätäapua ja puuttumaan elintarvikkeiden hinnannousun maailman köyhimmille ihmisille aiheuttamaan välittömään uhkaan; tunnustaa kuitenkin, että pelkkä raha ei riitä, ja kehottaa siksi neuvostoa, komissiota sekä Yhdysvaltojen kongressia ja hallintoa puuttumaan rakenteellisiin ongelmiin, kuten riittämättömiin maatalousinvestointeihin, ja kehottaa EU:ta, Yhdysvaltoja ja monenvälisiä organisaatioita ottamaan käyttöön koordinoidun ja kattavan lähestymistavan, johon olisi kuuluttava reilummat kauppasäännöt sekä investointien lisääminen maatalouteen kehitysmaissa ja niiden keskittäminen pientuottajille ja naisille; kehottaa avunantajia antamaan tukea ja apua ja auttamaan turvaverkkojen rahoittamisessa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä varten; kehottaa EU:n ja Yhdysvaltojen johtajia tukemaan aktiivisesti YK:n pääsihteerin Ban Ki-moonin johdolla toimivaa maailmanlaajuista elintarvikekriisiä käsittelevää YK:n työryhmää sekä osallistumaan siihen;

19.  panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen hallinnon aloitteen elintarvikeavun sidonnaisuuksien purkamisesta ja näkee sen ensimmäisenä merkittävänä askeleena kohti koko elintarvikeapuohjelman uudistamista, jotta otetaan täysimääräisesti huomioon tarve tukea ennakoivasti tehostettua alueellista ja paikallista elintarvikevarmuutta, jota Yhdysvaltojen elintarvikeavun sidonnaisuudet ovat usein heikentäneet;

20.  kehottaa komissiota ottamaan esille tarpeen osoittaa suurin osa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen antamista kehitysapumäärärahoista maataloustutkimukseen ja viljelijöiden koulutukseen sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voidaan kehittää edelleen tehokkaita ja kestäviä viljelyjärjestelmiä, kuten vuoroviljely, sekaviljely sekä osallistuva, paikallisesti mukautettu muu kuin GMO-perustainen kasvinviljely ja eläintenkasvatus, jotta luodaan vakautta paikalliseen elintarvikehuoltoon ja kestäviä viljelyjärjestelmiä, joilla on pitkällä aikavälillä matala energiaosuus;

21.  kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja ottamaan vuosituhannen kehitystavoitteet kansainvälisen kehityspolitiikan keskipisteeksi; kehottaa neuvostoa, komissiota, jäsenvaltioita ja Yhdysvaltoja lisäämään apuaan kehitysmaille, jotta niiden avun lisäämistä koskevat lupaukset säilyttäisivät jatkossakin uskottavuutensa; tunnustaa, että Yhdysvallat on sitoutunut aiempaa laajemmin kehitysapuun yleensä ja varsinkin Afrikalle annettavaan kehitysapuun; kehottaa Yhdysvaltojen presidenttiä käyttämään viimeisen virkavuotensa siihen, että hän pyrkii saavuttamaan laajakantoisia tuloksia Japanissa pidettävässä G8-kokouksessa ja syyskuussa New Yorkissa pidettävässä vuosituhattavoitteita käsittelevässä YK:n huippukokouksessa; kehottaa EU:ta pitämään vuosituhattavoitteet ja julkisen kehitysavun 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamiselle asetetut vuotuiset aikataulut keskeisenä kohtana 19.–20. kesäkuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen esityslistalla;

Kansainväliset suhteet

22.  tähdentää, että Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaiseminen on olennaista Lähi-idän rauhan ja vakauden turvaamisen kannalta; muistuttaa osapuolia sitoumuksista, joita ne tekivät Annapolisissa ja jotka koskivat neuvottelujen käymistä pyrkien vilpittömästi saamaan vuoden 2008 loppuun mennessä aikaan rauhansopimuksen, jossa ratkotaan kaikki keskeneräiset kysymykset; korostaa jälleen arabien rauhanaloitteen merkitystä ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja varmistamaan arabikumppaneiden rakentavan osallistumisen; kehottaa uudelleen Israelia keskeyttämään kaiken siirtokuntatoiminnan, luonnollinen kasvu mukaan lukien, ja purkamaan maaliskuun 2001 jälkeen perustetut siirtokunnat; toistaa olevansa syvästi huolissaan Gazan alueen humanitaarisesta ja poliittisesta kriisistä ja sen mahdollisista uusista vakavista seurauksista; vaatii palestiinalaisryhmittymiä lopettamaan välittömästi rakettitulituksen Gazan kaistalta Israelin alueelle; antaa täyden tukensa Egyptille sen pyrkiessä väkivaltaisuuksien lopettamiseen ja ratkaisuun, joka mahdollistaa kaikkien ylityspaikkojen uudelleen avaamisen;

23.  pitää myönteisenä ilmoitusta, että Syyria ja Israel ovat osallistuneet Turkin suojeluksessa epäsuoriin rauhanneuvotteluihin;

24.  pitää myönteisenä, että Michel Suleiman valittiin Libanonin presidentiksi; korostaa Libanonin vakauden, itsemääräämisoikeuden, riippumattomuuden ja alueellisen koskemattomuuden merkitystä; kehottaa osapuolia panemaan Dohan sopimuksen täysimääräisesti täytäntöön, ja kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja tukemaan kaikkia asiaa koskevia pyrkimyksiä;

25.  korostaa, että euroatlanttinen ja laajempi kansainvälinen turvallisuus on tiiviisti sidoksissa Afganistanin tulevaisuuteen rauhassa elävänä demokraattisena valtiona, jossa kunnioitetaan ihmisoikeuksia ja jota ei uhkaa terrorismi; pitää siksi myönteisenä kansainvälisen turvallisuusjoukon (ISAF) ”uudessa strategisessa näkemyksessä” korostettua Naton päättäväistä pitkän aikavälin sitoutumista Afganistaniin sekä kansainvälisen yhteisön laaja-alaista lähestymistapaa, jossa yhdistyvät siviilitoimet ja sotilaalliset toimet, mukaan lukien EU:n poliisioperaatio, joka on osa EU:n Afganistaniin sitoutumista ja EU:n koordinoitua toimintaa, johon sisältyy EU:n erityisedustajan antama paikallinen poliittinen ohjaus, sekä muun muassa komission hallinnoimat jälleenrakennustoimet; kehottaa EU:ta ja Yhdysvaltoja ryhtymään pikaisesti toimiin lisätäkseen ja parantaakseen Afganistanille antamaansa kehitysapua ja koordinoidakseen sitä paremmin muun muassa kanavoimalla mahdollisimman paljon varoja afganistanilaisille laitoksille ja kokeneille kansalaisjärjestöille;

26.  kehottaa neuvostoa ryhtymään Yhdysvaltojen kanssa vuoropuheluun Irakista ja jakamaan EU:n käsitykset sen strategisesta roolista maassa sekä tukemaan edelleen kansainvälisen yhteisön roolin entistä vahvempaa monenvälistämistä Irakissa käyttämällä täysipainoisesti hyväksi YK:lle turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 1770 annettua laajempaa roolia;

27.  painottaa nykyistä yhteistä sitoutumista alueelliseen turvallisuuteen ja vakauteen koko Balkanilla; antaa tunnustusta Naton KFOR-joukkojen nopeasta, puolueettomasta ja tehokkaasta toiminnasta Kosovossa äskettäin ilmenneiden väkivaltaisuuksien yhteydessä ja korostaa, että KFOR:n on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman n:o 1244 perusteella pysyttävä Kosovossa varmistamassa alueen turvallisuus, mukaan lukien kaikkien ihmisten ja kaikkien kansainvälisten järjestöjen edustajien liikkumisvapaus Kosovossa; painottaa tässä yhteydessä, että EU:lla on tärkeä tehtävä Kosovossa, pitää myönteisenä Kosovossa toteutettavaa EU:n oikeusvaltio-operaatiota ja vaatii, että EULEX kattaa koko Kosovon alueen;

28.  katsoo, että EU:n ja Yhdysvaltojen on pikaisesti puututtava lyhyen aikavälin turvallisuushaasteisiin ja Kosovon kehitykseen liittyviin pidemmän aikavälin haasteisiin, jotta saavutetaan yhteinen tavoite: toimiva valtio sekä monikansallinen yhteiskunta, jossa on vahvat, toimivat instituutiot ja jossa kunnioitetaan oikeusvaltion periaatteita; pitää myönteisenä, että ensimmäistä kertaa oikeusvaltioalan ETPP-operaatiossa ja poliisioperaatiossa Kosovossa on tarkoitus olla mukana Yhdysvaltojen poliiseja; panee merkille, että Yhdysvaltojen hallinto aikoo lähettää Kosovo-operaatioon useita ulkoasianministeriön palveluksessa olevia ja sen lukuun työskenteleviä henkilöitä ja että se aikoo maksaa 25 prosenttia Kansainvälisen siviilitoimiston toimintakuluista, joista loput katetaan Euroopan komission ja muiden valtioiden maksuosuuksista;

29.  kehottaa yhteisiin toimiin suhteessa Kiinaan, erityisesti kun on kyse demokratian edistämisestä, jännityksen lieventämisestä maiden välisissä suhteissa sekä Kiinan viranomaisten ja Dalai Laman välisen vuoropuhelun helpottamisesta Tiibetin kysymyksen ratkaisemisen edistymiseksi;

30.  kehottaa neuvostoa ottamaan jälleen esille Yhdysvaltojen kanssa kysymyksen Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta (ICC) kansainvälisen oikeuden peruspilarina; odottaa Yhdysvaltojen tulevan hallituksen suhtautuvan rakentavammin Kansainvälisen rikostuomioistuimen ohjesääntöjen ratifioimiseen ja pyrkimään aktiivisesti sopimukseen edelleen auki olevasta Rooman perussäännön 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hyökkäysrikoksen määrittelystä ICC:n vuonna 2009 järjestettävän tarkastelukonferenssin valmistelua varten;

31.  toistaa tuomitsevansa kuolemanrangaistuksen; kehottaa Yhdysvaltojen hallitusta ja kaikkia sen osavaltioita poistamaan sen; pitää valitettavana Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden äskettäin tekemää päätöstä sallia edelleen tappavan ruiskeen käyttö, mikä mahdollistaa teloitusten jatkamisen;

32.  suosittelee, että transatlanttisia suhteita Yhdysvaltain kanssa vahvistetaan uudella transatlanttisella kumppanuussopimuksella, jolla korvataan nykyinen transatlanttinen toimintaohjelma; ehdottaa siksi, että luodaan transatlanttisen kumppanuussopimuksen säännölliseen tarkistamiseen tarkoitettu mekanismi, jolla eurooppalaiset ja yhdysvaltalaiset asiantuntijat pyrkivät jatkuvasti parantamaan transatlanttista kumppanuussopimusta, niin että sitä voidaan hyödyntää täysimääräisesti; korostaa, että koko prosessia voidaan todella tehostaa vain siten, että siihen osallistuvat entistä laajemmin kaikki kongressin, Euroopan parlamentin sekä kansallisten parlamenttien tasot, ja että nykyisestä parlamenttien välisestä vuorovaikutuksesta olisi vähitellen kehitettävä todellinen transatlanttinen edustajakokous;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille sekä Yhdysvaltojen presidentille ja kongressille.