YHTEINEN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta
15.2.2011
joka korvaa seuraavat poliittisten ryhmien jättämät päätöslauselmaesitykset:
Verts/ALE (B7‑0129/2011)
S&D (B7‑0130/2011)
PPE (B7‑0131/2011)
Lambert van Nistelrooij, Tamás Deutsch, Marian-Jean Marinescu, Petru Constantin Luhan, Sabine Verheyen, Iosif Matula, Hermann Winkler, Maurice Ponga, Markus Pieper, Elena Băsescu, András Gyürk, László Surján, Béla Glattfelder, Csaba Sógor, Ildikó Gáll-Pelcz, József Szájer, Elisabeth Jeggle, György Schöpflin, Csaba Őry, Mariya Nedelcheva, Ádám Kósa, János Áder, Vladimir Urutchev, Anna Záborská, Andrey Kovatchev, Iliana Ivanova, Traian Ungureanu, Cristian Dan Preda, Theodor Dumitru Stolojan, Miroslav Mikolášik, Eduard Kukan, Monica Luisa Macovei, Elena Oana Antonescu, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Peter Šťastný, Richard Seeber PPE-ryhmän puolesta
Hannes Swoboda, Constanze Angela Krehl, Silvia-Adriana Ţicău, Georgios Stavrakakis, Rovana Plumb, Victor Boştinaru, Csaba Sándor Tabajdi, Karin Kadenbach S&D-ryhmän puolesta
Ramona Nicole Mănescu, Michael Theurer, Filiz Hakaeva Hyusmenova ALDE-ryhmän puolesta
Elisabeth Schroedter, Eva Lichtenberger, Barbara Lochbihler, Michael Cramer Verts/ALE-ryhmän puolesta
Oldřich Vlasák, Peter van Dalen, Lajos Bokros ECR-ryhmän puolesta
Jiří Maštálka, Jaromír Kohlíček GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin päätöslauselma Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 192 artiklan ja 265 artiklan 5 kohdan,
– ottaa huomioon komissiolle esitetyt suulliset kysymykset (O-00014/2011, O-00029/2011) Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian täytäntöönpanosta,
– ottaa huomioon 21. tammikuuta 2010 antamansa päätöslauselman Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta[1],
– ottaa huomioon 8. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta (KOM(2010)0715) ja siihen liittyvän toimintasuunnitelman (SEC(2010)1489),
– ottaa huomioon Itämeren aluetta koskevan EU:n strategian (KOM(2009) 0248),
– ottaa huomioon, että 18. ja 19. kesäkuuta 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota laatimaan viimeistään vuonna 2010 Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian,
– ottaa huomioon 24. maaliskuuta 2009 antamansa päätöslauselman alueellista koheesiota koskevasta vihreästä kirjasta ja koheesiopolitiikan tulevaa uudistusta koskevan keskustelun tilasta[2],
– ottaa huomioon 26. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman sisävesiliikenteen edistämisestä: sisävesiliikenteen integroitu eurooppalainen toimintaohjelma "NAIADES"[3],
– ottaa huomioon lokakuussa 2009 annetun alueiden komitean lausunnon Tonavan aluetta koskevasta EU:n strategiasta,
– ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon aiheesta "Valkoinen kirja monitasoisesta hallinnosta" (CdR 89/2009),
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta "Makroalueiden yhteistyö – Itämeri-strategian ulottaminen Euroopan muille makroalueille" (ECO/251),
– ottaa huomioon puheenjohtajavaltioiden Espanjan, Belgian ja Unkarin laatiman neuvoston työohjelman,
– ottaa huomioon ympäristönsuojelua koskevat Espoon, Århusin ja Bernin yleissopimukset,
– ottaa huomioon vesipuitedirektiivin sekä Helsingin yleissopimuksen,
– ottaa huomioon Tonavan jokiliikennettä sääntelevän Belgradin yleissopimuksen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 115 artiklan 5 kohdan, 110 artiklan 2 kohdan ja 110 artiklan 4 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaan alueellinen yhteenkuuluvuus on yksi Euroopan unionin päämääristä (SEU:n 3 artikla),
B. toteaa, että makroaluestrategioilla pyritään tehostamaan nykyisten resurssien käyttöä, jotta voidaan käsitellä aluekehityskysymyksiä ja löytää yhteisiä tapoja puuttua yhteisiin ongelmiin,
C. katsoo, että aluepolitiikan tehostamiseksi olisi tuettava ja kehitettävä kokonaisvaltaista toimintamallia ja luotava makroaluestrategioita, jotka koskevat koko Euroopan unionia,
D. toteaa, että Itämeri-strategiassa on jo ehdotettu mallia, jolla voitaisiin koordinoida EU:n toimia ja rahoitusta geopoliittisissa alueyksiköissä eli makroalueilla, jotka määritellään tietyin perustein,
E. ottaa huomioon, että Tonavan alue käsittää 14 Euroopan maata ja 115 miljoonaa asukasta ja että siihen kuuluu sekä EU-maita että EU:n ulkopuolisia maita eli Saksa, Itävalta, Slovakia, Tšekin tasavalta, Slovenia, Unkari, Romania, Bulgaria, Kroatia, Serbia, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Moldova ja Ukraina, ja katsoo, että se on alue, jolla voidaan tehostaa EU:n sellaisten toimintapolitiikkojen yhteisvaikutuksia kuin yhteenkuuluvuus, liikenne, talous, energia, ympäristönsuojelu, kulttuuri, koulutus, maatalous, kalastus, laajentuminen ja naapuruuspolitiikka,
F. katsoo, että Tonavan aluetta koskevassa EU:n strategiassa olisi sen vuoksi käsiteltävä rinnakkain ja koordinoitava talous-, ympäristö-, sosiaali- ja kulttuuriasioita,
G. katsoo, että strategialla olisi edistettävä merkittävästi monitasohallintoa ja Tonavan alueella toimivien kumppaneiden ja kansalaisyhteiskunnan osallistumista ja sillä olisi tuettava alueen hyvinvointia, kestävää kehitystä, kykyä luoda uusia työpaikkoja ja turvallisuutta,
H. ottaa huomioon, että Tonavan alue on merkittävä historiallinen väylä, joka yhdistää Euroopan länsi- ja itäosia,
I. ottaa huomioon, että Tonavasta tuli eräänlainen Euroopan unionin sisäinen vesiväylä useiden peräkkäisten laajentumisten seurauksena ja että Tonavan alueella voi olla huomattava merkitys laajentumisten jälkeen tapahtuneiden muutosten tarkastelussa,
J. katsoo, että Tonavan alue on yhteen kuuluvista alueista koostuva taloudellisesti epäyhtenäinen makroalue,
K. katsoo, että Tonavan alueen taloudellinen kehittäminen lisää merkittävästi tämän makroalueen taloudellista hyvinvointia ja parantaa työllisyyttä,
L. katsoo, että Tonavan alueen mieltäminen yhdeksi makroalueeksi auttaisi tasaamaan taloudellisen toiminnan alueellisia eroja ja pitämään yllä yhtenäistä kehitystä,
M. ottaa huomioon, että Tonavan suistoalue ja Budapest ja Tonavan ranta sen alueella ovat olleet vuodesta 1991 lähtien Unescon maailmanperintökohteita ja että Tonavan alueella sijaitsee useita Natura 2000 -verkostoon kuuluvia erityissuojelualueita ja erityisten suojelutoimien alueita; ottaa huomioon Tonavan ja sen suistoalueen ainutlaatuisen ja herkän ekosysteemin, johon kuuluu harvinaisia, saastumisen vuoksi uhanalaisia kasvilajeja,
1. pitää myönteisenä, että komissio on laatinut Tonavan aluetta koskevan strategian, ja kannattaa siihen liittyvää toimintasuunnitelmaa, jossa keskitytään neljään pilariin (Tonavan alueen yhteyksien parantaminen, ympäristönsuojelu, hyvinvoinnin luominen ja Tonavan alueen vahvistaminen) ja reagoidaan tarpeeseen lisätä liikkuvuutta, tehostaa energiahuoltoa, ympäristönsuojelua, sosiaalista ja taloudellista kehitystä sekä kulttuurivaihtoa ja lisätä turvallisuutta ja kehittää pelastuspalvelua Tonavan alueella;
2. muistuttaa pyytäneensä tätä strategiaa vuodesta 2008 ja kehottaa neuvoston puheenjohtajavaltiota Unkaria ja Eurooppa-neuvostoa hyväksymään Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian kesäkuun Eurooppa-neuvoston kokoukseen mennessä ja aloittamaan sen täytäntöönpanon mahdollisimman pian;
3. pitää erityisen myönteisenä, että strategiaa varten on kuultu laajalti sidosryhmiä, muun muassa kansallisia, alueellisia ja paikallisia viranomaisia, akateemisia piirejä ja liike-elämän edustajia sekä kansalaisjärjestöjä, ja korostaa, että kuulemisprosessi on strategian onnistumisen kannalta tärkeä; kehottaa perustamaan alueen kansalaisyhteiskuntafoorumin, joka kokoaa yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita ja antaa heille mahdollisuuden osallistua makroaluestrategioiden kehittämiseen;
4. uskoo, että strategian alueellinen ulottuvuus auttaa kehittämään ajatusta alueellisesta yhteenkuuluvuudesta, joka Lissabonin sopimuksessa nostetaan taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rinnalle, ja kehottaakin komissiota käynnistämään aktiivisen vuoropuhelun EU:n makroaluetoimintalinjojen roolista ja vaikutuksesta vuoden 2013 jälkeen;
5. korostaa, että EU:n makroaluestrategioiden tärkeimmän hyödyn katsotaan tulevan monitasoisesta yhteistyöstä, koordinoinnista ja strategisten investointien tehostumisesta käytettäessä saatavilla olevaa rahoitusta eikä niinkään lisäresurssien myöntämisestä; korostaa, että puheenjohtajavaltio Ruotsin päätelmissä ei esitetty uusia toimielimiä, uutta lainsäädäntöä tai uusia määrärahoja;
6. kehottaa jäsenvaltioita ja alueita hyödyntämään rakennerahastojen vuosien 2007–2013 määrärahoja mahdollisimman suuren tuen varmistamiseksi strategialle, jotta voidaan eritoten tukea työpaikkojen luomista ja talouskasvua alueilla, joihin talouskriisi on vaikuttanut eniten, ja suosittaa samalla, että toimintaohjelmia tarkistetaan meneillään olevan ohjelmakauden aikana, jos se on perusteltua; painottaa, että kunkin alueen erityispiirteitä hyödyntämällä rakennerahastoja voidaan käyttää tehokkaammin ja saadaan luotua lisäarvoa aluetasolla; korostaa, että makroalueiden hankkeita voitaisiin myös rahoittaa käyttämättä jääneistä varoista;
7. katsoo, että Euroopan unionin laajentuminen sekä suuret ylikansalliset haasteet kuten talouskriisi, ympäristöuhat, liikenteen kestävyys, energiaverkot, luonnonvarojen kestävyys ja vesivarojen ekologinen käyttö osoittavat, että eri valtiot ovat yhä enemmän riippuvaisia toisistaan ja asioita ei enää voida tarkastella alakohtaisesti ja näin ollen makroalueiden perustaminen avaa uusia tehokkaamman monitasoisen yhteistyön mahdollisuuksia, koska kestävää kehitystä voidaan tarkastella koordinoidusti laajemman alueen puitteissa ja ryhtyä käyttämään Tonavan alueen valtavaa kehityspotentiaalia tehokkaammin sekä ehkäistä luonnonkatastrofeja;
8. korostaa sen vuoksi, että strategiaa olisi tarkasteltava koheesiopolitiikan tavoitteiden ja erityisesti alueellisen yhteistyön tavoitteen (tavoite 3) yhteydessä ja sen olisi perustuttava yhtenäiseen toimialojen rajat ylittävään alueelliseen näkemykseen ja lisäksi siinä olisi pyrittävä sovittamaan tehokkaammin yhteen tietyn alueen eri hallintotasojen toimintalinjat keskittyen tärkeisiin asioihin;
9. korostaa, että Tonavan alueen strategia on Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukainen, minkä vuoksi se on myös EU:n kehityslinjojen mukainen ja toteuttaa EU:n sitoumusta älykkääseen, kestävään ja osallisuutta edistävään kasvuun;
10. korostaa Tonavan alueen strategian kokoavaa ja yhdistävää luonnetta ja on vakuuttunut siitä, että jos jäsenvaltiot ja myös alue- ja paikallisviranomaiset sitoutuvat poliittisesti tukemaan voimakkaasti strategiaa, sillä voidaan viime vuosien talous- ja rahoituskriisin jälkeen myötävaikuttaa huomattavasti Euroopan menneiden jakolinjojen ylittämiseen ja näin Euroopan yhdentymisen ajatuksen toteutumiseen sekä edistää Euroopan talouden elvytyssuunnitelman toteutumista yleensä ja myös sen tehoa ja antaa kestävälle kasvulle uutta käyttövoimaa alueellisella, kansallisella, ylikansallisella ja unionin tasolla sekä Keski- ja Kaakkois-Euroopassa että maatieteellisesti paljon laajemmalla alueella;
11. panee merkille maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vakavat vaikutukset alueen kaikkiin maihin ja erityisesti Tonavan varren maihin; kehottaa kaikkia sidosryhmiä pitämään kriisistä huolimatta kiinni sitoutumisestaan EU:n Tonavan alueen strategiaan;
12. korostaa, että Tonavan alue on Euroopan portti Länsi-Balkanille ja että siksi aluetta koskeva EU:n strategia sekä edistää Keski- ja Kaakkois-Euroopan naapurisuhteita että luo tärkeää lisäarvoa EU:n Itä-Eurooppaa koskevan politiikan puitteissa; katsoo, että strategia on tämän vuoksi erinomainen tilaisuus koko unionille lujittaa poliittista ja taloudellista yhteistyötään Balkanin maiden kanssa ja siten edistää Euroopan yhdentymisprosessin etenemistä ja vakiintumista alueella;
13. korostaa, että Tonavan alueen strategia ja siihen sisältyvä erityyppinen yhteistyö yli rajojen voisi helposti muodostua tekijäksi, joka edistää taloudellista, sosiaalista ja alueellista kehitystä ja luo hyvinvointia, parantaa elämänlaatua, aktivoi paikallista ja alueellista toimintaa kehitystarpeiden mukaisesti, auttaa luomaan lujia rajat ylittäviä kytköksiä ja myös pienimuotoisia hankkeita (ihmisten välisiä kontakteja edistävät ohjelmat) monilla eri aloilla, kuten kulttuuri, koulutus, työllisyys, ympäristönsuojelu, teollisuuden toimitusketjut, kunnalliset yhteistyöhankkeet ja ylikansalliset liikenteen uudenaikaistamishankkeet;
14. katsoo, että makroaluestrategioiden kaltaisilla suuren mittakaavan strategioilla on tarkoitus osaltaan vahvistaa paikallis- ja aluetason roolia EU:n toimintalinjojen täytäntöönpanossa;
15. korostaa, että uudessa "makroalueellisessa" yhteistyömallissa on varmistettava, että syrjäisten alueiden luontaiset haitat muutetaan eduiksi ja mahdollisuuksiksi ja että näiden alueiden kehitystä edistetään;
16. korostaa, että Tonavan alueen alueelliset ja paikalliset sidosryhmät, kuten Tonavan kaupunkien ja alueiden neuvosto ja Tonavan alueen kansalaisyhteiskunta, on otettava mukaan päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin (valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin), jotta voidaan löytää ratkaisuja yhteisiin haasteisiin, valita ja toteuttaa tehokkaasti käytännön hankkeet ja luoda hyvän hallinnon mekanismi; kehottaa maiden hallituksia tukemaan ja edistämään kansalaisjärjestöjen, ammattijärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista unohtamatta naisverkostoja ja vähemmistöryhmiä;
17. suosittaa, että paikallisyhteisöjen osallistumista lisätään ottamalla käyttöön kattavampia ja kohdennetumpia yhteydenpito- ja kuulemistapoja, kuten paikalliset tiedotusvälineet (paikallistason televisio, radio sekä painetut ja verkkolehdet); ehdottaa, että perustetaan EU:n Tonavan alueen strategialle omistettu portaali, jota voitaisiin käyttää keskus- ja paikallishallinnon, kansalaisjärjestöjen ja muiden Tonavan alueella aktiivisten yhteisöjen meneillään olevia ja tulevia hankkeita koskevaan kokemustenvaihtoon;
18. muistuttaa Itämeren alueen strategian yhteydessä saaduista opettavista kokemuksista, jotka liittyivät päätöksenteon avoimuuteen ja myös EU:n varojen jakamiseen;
19. kannustaa poliittista sitoutumista, jotta voidaan parantaa kansalaisten ja eri toimijoiden luottamusta poliittisiin päätöksentekijöihin ja paikallisviranomaisiin;
20. katsoo, että EU:n Tonava-strategian toteutuminen edellyttää muun muassa, että kuntatason päättäjät osaavat, pystyvät ja ovat valmiita toteuttamaan alueellisilla työmarkkinoilla hankeohjelmia, joilla voidaan synnyttää työvoiman kysyntää paikallisesti, luoda edellytyksiä älykkäälle ympäristöystävälliselle kasvulle ja tehostaa eri jäsenvaltioiden raja-alueyhteistyötä; kiinnittää huomiota Tonavan alueen talouden kehityksen ja innovatiivisuuden suuriin eroihin ja tarpeeseen lisätä kaikkien, myös pitkälle kehittyneiden alueiden potentiaalia, koska ne voivat antaa nostetta heikoimmassa asemassa oleville alueille; kiinnittää huomiota tarpeeseen tavoittaa uusia alueita, joilla on kehitys- ja innovaatiopotentiaalia, ja hyödyntää Itämeri-strategian ja Tonavan alueen strategian synnyttämää lisäarvoa;
21. kehottaa kehittämään energiainfrastruktuuria, energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa, jotta saadaan yhdennetyt ja toimivat energiamarkkinat;
22. panee merkille keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteet, joiden mukaisesti ilmastonmuutos vaikuttaa erityisesti Euroopan eteläisiin alueisiin – mukaan lukien Euroopan kaakkoisosassa sijaitsevat jäsenvaltiot; on vakuuttunut, että Tonavan alueen strategia on tärkeässä asemassa tässä suhteessa ja että se olisi laadittava pitäen tavoitteena ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lieventämistä Tonavan alueella, koska jokiverkosto on luonteeltaan ja vaikutuksiltaan moninainen (vesihuolto, ekologia, liikenneinfrastruktuuri, kastelu, maatalous, suojellut eläin- ja kasvilajit jne.);
23. toteaa, että Keski- ja Kaakkois-Eurooppa on ekologisesti yksi Euroopan rikkaimmista mutta myös haavoittuvimmista alueista ja että sen ekosysteemi on ekologisesti erittäin monipuolinen ja arvokas ja vaatii siten erityistä suojelua; pitää myönteisenä sitä, että Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian tavoitteena on tehdä alueesta elinkelpoinen, kestävä ja samalla kehittynyt ja hyvinvoiva alue, mihin pyritään huolehtimalla tulvien ja teollisten saasteiden kaltaisten ympäristöuhkien hallinnasta ja myös vesivarojen säilyttämisestä määrällisesti ja laadullisesti ja niiden kestävästä käytöstä sekä säilyttämällä biologinen monimuotoisuus ja maisema-arvot sekä ilman ja maaperän hyvä laatu; korostaa, että Tonavan vesistön ympäristön suojelu on tärkeä näkökohta, jonka pitäisi kannustaa alueen maatalouden ja maaseudun kehittämiseen vastuullisella tavalla; kehottaa parantamaan Tonavan ekologista tilaa, toimimaan pilaantumisen vähentämiseksi ja estämään uudet öljyn ja muiden myrkyllisten ja haitallisten aineiden päästöt; korostaa, että Tonavan hyvä ekologinen tila on ihmisen kaiken toiminnan perusedellytys Tonavan varrella ja suosittaa, että ympäristötavoitteita pohditaan erityisesti;
24. on vakuuttunut siitä, että toimet, joiden tarkoituksena on suojella Tonavan alueen luonnollista kykyä pidätellä tulvia ja estää tulvien toistuminen, ovat tarkoituksenmukaisimpia tapoja suojella Tonavan alueen ainutlaatuista herkkyyttä ja haavoittuvuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että EU:n varat käytetään hankkeisiin, jotka ovat EU:n ympäristölainsäädännön mukaisia;
25. korostaa Tonavan alueen valtioiden keskinäistä taloudellista riippuvuutta ja sitä, että on tärkeää investoida tieto- ja viestintätekniikkaan sekä pk-yritysten ja niiden tutkimusyksikköjen kehittämiseen ja edistää innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvaa taloutta, jotta kehitystyö olisi kestävää ja tehokasta;
26. korostaa, että älykäs talouskehitys ja älykkäät investoinnit ovat hyvin lupaavia talouden kasvualoja, ja katsoo, että vihreä teknologia ja ekologiset uudistukset, kuten energiatehokkuuden ja jätehuollon parantaminen sekä uusiutuvan energian edistäminen, voivat myötävaikuttaa alueen kestävään kehitykseen ja vähentää taloudellisen toiminnan kielteisiä ympäristövaikutuksia;
27. toteaa, että Tonavan alueen strategialla on tärkeä rooli vihreän talouden, vihreiden innovaatioiden ja yleensäkin uuden kilpailukykyisen vähähiilisen talouden syntyyn tähtäävän tutkimuksen ja innovoinnin tukemisessa ja ympäristönäkökohtien selkeämmässä painotuksessa, kun valmistellaan rajat ylittäviä teollisuuden yhteistyöhankkeita; kehottaa Tonavan rantavaltioita pitämään ensisijaisen tärkeänä yhteisten hydrologisten ja veden laadun testaamiseen liittyvien laitosten perustamista, koska ilman niitä liike-elämän kehittäminen voi epäonnistua;
28. pitää tärkeänä, että kestävää matkailua edistetään alueella ja panee merkille lähes koko Tonavan pituudelta joen varrella kulkevan pyöräilyreitin ja sen tarjoamat taloudelliset mahdollisuudet; pitää myös tärkeänä, että Tonavan alueesta tehdään eurooppalainen matkakohde sekä luodaan Tonavan alueelle eurooppalainen brändi;
29. kannattaa sitä, että perustetaan liiketoiminnan kehittämisverkostoja ja valtiosta riippumattomia kaupanedistämiselimiä, jotka voivat koordinoida ja edistää tulevia kehittämis- ja yhteistyömahdollisuuksia yritysten – erityisesti pk-yritysten – ja tutkimuslaitosten, yliopistojen ja viranomaisten välillä, jotta voidaan edistää tietoon perustuvien alueellisten innovointiklustereiden muodostumista ja lisätä alueellista kilpailukykyä;
30. korostaa, että kaikki liikennemuodot olisi saatettava EU:n normien mukaisiksi ja ympäristöystävälliset liikennemuodot, kuten raideliikenne tai sisävesiliikenne, olisi mahdollisuuksien mukaan asetettava etusijalle, kun suunnitellaan alueen liikennejärjestelmää, missä on otettava huomioon kaikki sovellettavan EU:n säännöstön asiaa koskevat osat;
31. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan Tonavan alueen infrastruktuuria ja talouden suorituskykyä ja viemään pikaisesti päätökseen Tonavan aluetta koskevat TEN‑T‑hankkeet ekologisesti kestävällä tavalla; ottaa huomioon TEN-T-suuntaviivojen tarkistamisen ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon tarpeen kehittää Tonavan alueen liikennejärjestelmiä;
32. korostaa, että infrastruktuurin kehittämisessä on kolme tärkeää tasoa, joilla Tonavan alueen strategian kokonaisvaltainen tarkastelutapa voisi lisätä synergioita: (i) Tonavaa myötäilevä multimodaalinen käytävä (ensisijainen TEN-T-hanke 18), (ii) yhteydet Tonavan multimodaalisen käytävän ja naapurijäsenvaltioiden välillä (Tonavan alueen ensisijaiset TEN-T-hankkeet), (iii) TEN-T-verkkojen sekä kansallisten ja alueellisten verkkojen rajatylittävät pullonkaulat;
33. korostaa, että Tonavan alueen sisävesiliikenteen ja ympäristönsuojelun kehittämistä koskeva yhteinen julkilausuma on Tonavan kansainvälisen suojelukomission, Tonavan komission ja Tonavan sivuhaaran Savan kansainvälisen komission laatima ja että siihen sisältyy vesiliikenteen infrastruktuurihankkeita koskevia yleisiä suuntaviivoja, jotka on tarkoitettu vesiliikenteen kehitys- ja suunnitteluprosessiin osallistumaan haluaville teknisille suunnittelijoille ja muille sidosryhmille; toteaa, että näissä suuntaviivoissa kehotetaan perustamaan kokonaisvaltainen suunnittelutiimi, arvioimaan tarpeita ja toteuttamaan mahdollisimman paljon kaikkia hyödyttäviä toimia sekä vesiliikenteen tehostamiseksi että ekologisen tilan parantamiseksi; suosittaa, että komissio noudattaa yhteisen julkilausuman mukaisia sitoumuksia;
34. katsoo, että tehokkaan monen liikennemuodon yhdistämisen ja innovoinnin periaatteen mukaisesti voidaan sisämaan satamia ja logistiikkajärjestelmiä parantamalla ja yhdistämällä ne sisävesiliikenteeseen ja raideliikenteeseen saada aikaan huomattavaa taloudellista kehityspotentiaalia myös EU:n Tonavan alueen naapurimaissa ja auttaa vähentämään pullonkauloja;
35. toteaa, että on tarpeen kannustaa puhtaiden ja tehokkaiden alusten kehittämistä seitsemännen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman yhteydessä keskittyen erityisesti tieto- ja viestintätekniikkaan ja alusten suunnitteluun, ekotehokkuuteen ja varusteisiin;
36. korostaa, että Mainin–Tonavan kanavan yhdistämät Rein ja Tonava yhdistävät 11 maata Pohjanmeren ja Mustanmeren välisellä 3 500 kilometrin matkalla, ja katsoo sen vuoksi, että EU:n Tonavan alueen strategia olisi ulotettava Mustanmeren alueelle; korostaa, että Tonavan alueen kestävä kehitys lisää entisestään Mustanmeren alueen geostrategista merkitystä;
37. kannustaa parantamaan Tonavan alueen kulttuurista toimintaympäristöä edistämällä kulttuurista vuoropuhelua, tukemalla yliopistojen vaihto-ohjelmia ja rajat ylittävään yhteistyöhön perustuvia nuorisohankkeita, edistämällä kestävää matkailua ja suojelemalla historiallista ja arkkitehtonista perintöä;
38. korostaa, että yhteistyö kulttuurihankkeissa on elintärkeää, jotta voidaan tukea kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärtämystä Tonavan alueen maissa; korostaa tässä suhteessa myös nuorten aktiivista osallistumista kulttuuri- ja oppilaitosten välityksellä siten, että voidaan luoda monikansallisia verkostoja;
39. kannustaa jakamaan lisää varoja hankkeille ja hankeverkostoille, jotka toimivat haavoittuvien väestöryhmien ja erityisesti romanien hyväksi;
40. korostaa, että tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä, jotta kaikkia saatavilla olevia EU:n varoja voidaan käyttää tehokkaammin Tonavan alueen maissa siten, että strategian tavoitteet toteutuvat mahdollisimman hyvin; tähdentää myös, että tarvitaan riittävästi joustavuutta, jotta Tonavan alueen strategiaan liittyviä hankkeita voitaisiin valmistella nykyisten toimintaohjelmien puitteissa;
41. kannustaa kehittämään tulevassa rakennerahastoja koskevassa yleisasetuksessa erityisiä säännöksiä, jotka pohjautuvat alueellista yhteistyötä koskeviin määräyksiin, ovat selkeitä, ottavat huomioon eri maiden hallintokulttuurien erot eivätkä aiheuta edunsaajille ylimääräistä hallinnollista rasitetta, sillä näin voidaan syventää valtioiden ja alueiden välistä yhteistyötä ja valmistella täydentäviä yhteisiä toimintastrategioita, jotka voivat vahvistaa alueen houkuttelevuutta Euroopassa ja kansainvälisesti ja toimia myöhemmin mallina rajat ylittävälle yhteistyölle;
42. panee merkille valmistelutoimen "EU:n Tonavan aluetta varten kehittämän strategian hallinnointimallin määrittely – parempaa ja tehokkaampaa koordinointia" ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita rahoittamaan näillä budjettivaroilla tehokkaasti toimia, jotka liittyvät Tonavan aluetta koskevan EU: strategian kehittämiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavan hallinnointimallin määrittelyyn; korostaa, että on tärkeää antaa tarvittavaa teknistä apua Tonavan alueen strategiaan liittyvän toiminnan ja hankkeiden toteuttamiseen; katsoo, että teknisen avun kustannukset on otettava paremmin huomioon strategian rahoituskehyksen valmistelussa ja että apuun varatun summan olisi oltava kumppaneiden käytettävissä, jos varat käytetään makroalueen tasolla koordinoituihin tarkoituksiin ja toimintaan;
43. pitää myönteisenä komission 3. helmikuuta 2011 antamaa tiedotetta EU:n Tonavan alueen strategian painopistealakohtaisista koordinaattoreista; katsoo, että tästä eteenpäin painopistealoilla johdon ottavien maiden ja alueiden olisi vauhditettava täytäntöönpanoa sopimalla työohjelmasta, määrittelemällä rahoituslähteet, tehostamalla Tonavan alueen maiden ja alueiden välistä yhteistyötä ja käynnistämällä kiireellisimmät toimet, joilla autetaan Tonavan aluetta hyödyntämään täysimääräisesti taloudellista potentiaaliaan ja erityisesti noudattamaan lippulaivahankkeiden täytäntöönpanoaikataulua;
44. kehottaa komissiota laatimaan vertailukelpoisiin osoittimiin perustuvat hankearviointivälineet ja -kriteerit Tonavan alueen strategian toteuttamisesta tehtävää puolivälin arviota silmällä pitäen;
45. kehottaa komissiota analysoimaan EU:n Tonavan alueen strategian toteuttamisesta saatuja ensimmäisiä tuloksia ja kokemuksia, jotka yhdessä EU:n Itämeri-strategiasta saatujen kokemusten kanssa auttavat kartoittamaan makroaluestrategioiden nykyisissä toimintapuitteissa mahdollisia rahoituslähteitä ja -menetelmiä;
46. kehottaa komissiota antamaan parlamentille säännöllisesti tietoja ja kuulemaan sitä säännöllisesti Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian toteuttamisesta ja päivittämisestä sekä EU:n varoista rahoitetuista Tonavan aluetta koskevista hankkeista;
47. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, alueiden komitealle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä muille asiaan liittyville toimielimille.
- [1] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0008.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0163.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0461.