Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

MIETINTÖ     
PDF 139kWORD 73k
24. toukokuuta 2002
PE 312.516 A5-0183/2002
Yliopistot ja korkeakoulut tietojen ja taitojen Euroopassa
(2001/2174(INI))
Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta
Esittelijä: Cristina Gutiérrez Cortines
ASIAN KÄSITTELY
 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT

ASIAN KÄSITTELY

Parlamentin puhemies ilmoitti istunnossa 15. marraskuuta 2001, että kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnalle on annettu lupa laatia työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti valiokunta-aloitteinen mietintö yliopistoista ja korkeakouluista tietojen ja taitojen Euroopassa.

Kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunta oli nimittänyt kokouksessaan 18. syyskuuta 2001 esittelijäksi Cristina Gutiérrez Cortinesin.

Valiokunta käsitteli mietintöluonnosta kokouksissaan 20. marraskuuta 2001 sekä 18. huhtikuuta ja 23. toukokuuta 2002.

Viimeksi mainitussa kokouksessa se hyväksyi päätöslauselmaesityksen yksimielisesti.

Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: Vasco Graça Moura (puheenjohtajana), Cristina Gutiérrez Cortines (esittelijä), Alexandros Alavanos, Pedro Aparicio Sánchez, Juan José Bayona de Perogordo (Francis Decourrièren puolesta), Christopher J.P. Beazley, Janelly Fourtou (Marielle de Sarnezin puolesta), Marie-Hélène Gillig (José María Mendiluce Pereiron puolesta), Lissy Gröner, Ruth Hieronymi, Ulpu Iivari, Renzo Imbeni, Lucio Manisco, Maria Martens, Antonio Mussa, Gérard Onesta, Barbara O'Toole, Doris Pack, Christa Prets, Gianni Vattimo, Sabine Zissener ja Myrsini Zorba (Giorgio Ruffolon puolesta).

Mietintö jätettiin käsiteltäväksi 24. toukokuuta 2002.

Tarkistusten jättämisen määräaika ilmoitetaan sen istuntojakson esityslistaluonnoksessa, jonka aikana mietintöä käsitellään.


PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan parlamentin päätöslauselma yliopistoista ja korkeakouluista tietojen ja taitojen Euroopassa (2001/2174(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 149 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 11. joulukuuta 1953 tekemän eurooppalaisen yleissopimuksen korkeakouluun pääsyyn oikeuttavien tutkintotodistusten vastaavuudesta (ETS n:o 015),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 14. joulukuuta 1959 tekemän eurooppalaisen yleissopimuksen korkeakoulututkintojen akateemisesta tunnustamisesta (ETS n:o 032),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 6. marraskuuta 1990 tekemän eurooppalaisen yleissopimuksen korkeakoulujen opiskelujaksojen yleisestä vastaavuudesta (ETS n:o 138),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 11. huhtikuuta 1997 tekemän yleissopimuksen korkeakouluopetuksen pätevyyden tunnustamisesta Euroopan alueella (STE n:o 165),

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 17. maaliskuuta 1998 antaman suosituksen N:o R (98) 3 korkeakouluopetukseen pääsystä,

–   ottaa huomioon Euroopan neuvoston 30. maaliskuuta 2000 antaman suosituksen N:o R (2000) yliopistossa tehtävästä tutkimustyöstä,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston 10. heinäkuuta 2001 antaman suosituksen 2001/613/EY opiskelijoiden, koulutuksessa olevien, nuorten vapaaehtoisten, opettajien ja kouluttajien liikkuvuudesta Euroopan yhteisössä,

–   ottaa huomioon eurooppalaisten yliopistojen Bolognassa 18. syyskuuta 1988 allekirjoittaman Magna Chartan,

–   ottaa huomioon 25. toukokuuta 1998 annetun Sorbonnen julistuksen ja 19. kesäkuuta 1999 annetun Bolognan julistuksen,

–   ottaa huomioon Salamancassa 29.–30. maaliskuuta 2001 pidetyn Euroopan korkeakoulujen kokouksen johtopäätökset ja Prahassa 19. toukokuuta 2001 kokoontuneiden korkeakoulukysymyksistä vastaavien ministerien johtopäätökset,

–   ottaa huomioon 15. toukokuuta 2001 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee valkoisen kirjan "Opettaminen ja oppiminen: kohti kognitiivista yhteiskuntaa" täytäntöönpanoa(1),

–   ottaa huomioon 23. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman elinikäistä oppimista koskevasta komission tiedonannosta(2),

–   ottaa huomioon 6. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee alustavaa yksityiskohtaista työohjelmaa koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen seurannasta(3),

–   ottaa huomioon 19. helmikuuta 2002 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta, joka koskee yhteistyön vahvistamista kolmansien maiden kanssa korkea-asteen koulutuksen alalla(4),

–   ottaa huomioon Lissabonissa 23.–24. maaliskuuta 2000 ja Tukholmassa 23.–24. maaliskuuta 2001 kokoontuneiden Eurooppa-neuvostojen päätelmät ,

–   ottaa huomioon 12. helmikuuta 2001(5), 28. toukokuuta 2001(6), 13. heinäkuuta 2001(7) ja 14. helmikuuta 2002(8) kokoontuneen koulutusasioiden neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentissa 20. helmikuuta 2002 järjestetyn, yliopistoista ja korkeakouluopetusta EU:n jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa käsitelleen julkisen kuulemistilaisuuden tulokset,

–   ottaa huomioon Barcelonassa 15.–16. maaliskuuta 2002 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 163 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietinnön (A5‑0183/2002),

A.   katsoo, että yliopistojen vapauden ja autonomisuuden on edelleenkin oltava yhteiskunnan ja Euroopan institutionaalisen kehyksen olennaisia tekijöitä,

B.   katsoo, että edistyksen ja kasvun saavuttamiseksi Euroopassa on luotava perustat eurooppalaiselle korkeakoulutusalueelle, jonka on oltava aktiivinen, dynaaminen sekä uudistusten ja pysyvän kehityksen kannustin,

C.   katsoo, että yliopistojen on kehitettävä kriittistä ajattelua ja tutkimusta ja painotettava havaintojen tekoa, tervettä järkeä, uteliaisuutta, kiinnostusta meitä ympäröivään fyysiseen maailmaan ja yhteiskunnalliseen elämään sekä halua tehdä kokeita,

D.   katsoo, että sosiaalisista ja yhtäläisistä mahdollisuuksista johtuvista syistä jäsenvaltioiden on sitouduttava julkisten yliopistojen tukemiseen, mikä on myös niiden velvollisuus,

E.   katsoo, että Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on tarjottava yliopistoille ja korkeakouluille tarvittavat välineet,

F.   katsoo, että opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuus rikastuttaa tietoa sekä edistää uudistuksia ja uusien kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyvien realiteettien löytämistä,

G.   katsoo, että liikkuvuus ei voi olla täydellistä ja tehokasta ilman tutkintotodistusten ja muiden pätevyyttä osoittavien asiakirjojen todellista tunnustamista ja sitä ei voida toteuttaa täysimääräisesti ilman asianmukaista taloudellista sitoutumista,

1.   toteaa, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen saavuttamiseksi Euroopan unionin on tuettava enemmän yliopistoja, ja katsoo, että toissijaisuusperiaate sopii täysin yhteen tämän tuen kanssa;

2.   vahvistaa, että Euroopan on investoitava enemmän opetukseen, koska tieto on Euroopan kilpailukyvyn ja taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen avaintekijä;

3.   pyytää komissiota lisäämään yliopistojen osallisuutta sen ohjelmissa ja politiikoissa ja toivoo yliopistojen osallistuvan merkittävämmin yhteisön säännöstön soveltamisprosessiin;

4.   kehottaa yliopistojen rehtoreita, opettajia ja tutkijoita sitoutumaan aktiivisesti eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittämiseen ja tekemään kaikkensa Euroopan integraatioon liittyvien intellektuaalisten, kulttuuristen, sosiaalisten, tieteellisten ja teknologisten ulottuvuuksien vahvistamiseksi;

5.   katsoo, että Bolognan prosessia on vauhditettava ja vahvistettava kannustamalla yliopistojen lähentymistä ja johdonmukaisuutta ja että tämä kaikki on toteutettava eri tiedehaarojen pedagogista monimuotoisuutta ja yliopistojen erityisominaisuuksia suuresti kunnioittaen;

6.   toteaa, että akateemisen lähentymisen mallien ja -kriteerien ja EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmien hankkeiden ja opintokokonaisuuksien arvioinnin on oltava joustavia ja mukautettavissa tiedon ja tutkimuksen alojen monimuotoisuuteen;

Laadun arviointi

7.   katsoo, että on edistettävä laadukasta ja yritteliästä kulttuuria sellaisen ulkoisen, avoimen ja kansalaisten saatavilla olevan arvioinnin kautta, jonka avulla kansalaiset voivat tehdä päätöksiä, ja suosittelee, että komissio ottaa erilaisten kansallisten yliopistojärjestelmien arvioinnissa määräävänä tekijänä huomioon ne mahdollisuudet, joita ne tarjoavat opiskelustipendien, vähäosaisimmille tarjolla olevien stipendien, yliopistoasuntoloiden ja opiskelijoiden terveyspalvelujen suhteen; kehottaa tehostamaan tarvittavia unionitason toimia näiden mahdollisuuksien mukauttamiseksi yhteisiin eurooppalaisiin kriteereihin kansallisista realiteeteista huolimatta;

Liikkuvuus ja pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustaminen

8.   pyytää jäsenvaltioita ja yliopistoja ryhtymään toimiin liikkuvuutta vaikeuttavien juridisten ja hallinnollisten esteiden kaatamiseksi ja hyväksymään nopeita ja joustavia järjestelmiä tutkintotodistusten, opintojen ja pätevyyttä osoittavien asiakirjojen käsittelyä ja tunnustamista varten, mukaan lukien sellaisten, joita omassa maassa ei ole käytössä; suosittaa myös, että virkamiehiä tai opetushenkilökuntaa ja tutkijoita koskevia säännöksiä saatettaisiin joustavammaksi, jotta edistettäisiin ammattilaisten ja asiantuntijoiden liittymistä henkilökuntaan;

9.   pyytää jäsenvaltioita ja yliopistoja tunnustamaan nykykielten vieraina kielinä opiskelun merkityksen yliopistotasolla ja tuomaan kielikurssit helpommin muita kuin kieliopintoja suorittavien saataville; katsoo, että kielitaito useammassa kuin yhdessä kielessä helpottaisi liikkuvuutta Euroopan unionissa ja syventäisi Euroopan integraatiota;

10.   ehdottaa yliopistoille ja korkeakouluille, että niiden sisäisissä säännöissä helpotettaisiin muista maista kotoisin olevien opettajien ja opiskelijoiden sisäänpääsyä niin, että samalla otettaisiin myös huomioon heidän muista yliopistoista saamansa kokemus;

Yhteiset verkostot ja palvelut

11.   toteaa, että on luotava Euroopan laajuisia julkisia verkostoja ja palveluja, jotta edistettäisiin tieteellisten, teknisten ja bibliografisten tietojen – joita on ominaisuuksiensa vuoksi hallinnoitava yhdessä – saatavuutta;

Eurooppalaiset maisteritutkinnot (master)

12.   tukee komission ehdotuksia, joiden tarkoituksena on luoda yhteistyössä kaikkien Euroopan unionin jäsenvaltioiden yliopistojen kanssa yhteisiä opintoja ja tutkintoja tai eurooppalaisia maisteritutkintoja;

13.   kehottaa asiasta vastaavia viranomaisia kannustamaan käytännön harjoittelua (esimerkiksi kursseilla) yliopisto-opintojen aikana;

Yliopisto ja urheilu

14.   toteaa, että on tarpeen lisätä ja kannustaa urheilutoimintaa yliopistoissa sekä edistää yliopistojoukkueiden osanottoa ja osallistumismahdollisuuksia alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin mestaruuskilpailuihin;

Opiskelijat

15.   huomauttaa apurahoista vastaaville viranomaisille tarpeesta lisätä opiskelu- ja jatkokoulutusapurahojen määrää etenkin niitä opiskelijoita varten, jotka haluavat opiskella ulkomailla; ehdottaa lisäksi, että ainakin jatko-opiskeluapurahat myönnettäisiin ansioiden perusteella perheen tuloista riippumatta;

Tutkimus ja tieteelliset jatko-opinnot

16.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään yliopistojen rahoitusta ja koordinaatiostrategioita tieteellisiä jatko-opintoja varten ja kannustamaan tohtoriopintoihin ja tohtorintutkinnon jälkeisiin opintoihin, joilla luodaan kriittistä massaa ja jotka ovat tulevan eurooppalaisen tutkimusalueen perusta;

17.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan yhteistyötä julkisten tai yksityisten yritysten tai paikallisten yhteisöjen kanssa parantaakseen väitöskirjaopintojen tai tohtorintutkinnon jälkeisten opintojen rahoitusta;

18.   suosittaa yliopistoihin sidoksissa olevien tutkimuslaitosten kehittämistä ja Euroopan laajuisten verkostojen luomista näiden tutkimuskeskusten ja jatko-opintokeskusten välillä ja vaatii erityisesti, että korostetaan, miten tärkeää on rajoittaa julkisin varoin tuetun eurooppalaisen tutkimusverkoston avulla vahinkoja, jotka ovat aiheutuneet lääkkeitä, maataloustuotteita ja muita korkean teknologian tuotteita koskevien patenttien kustannuksista joko unionin jäsenvaltioissa tai monissa kehitysmaissa;

19.   katsoo, että yliopistojen tulisi enemmän osallistua merkittäviin keskusteluihin ja tarjoutua foorumeiksi, joilla keskustellaan ihmiskunnan tulevaisuuteen vaikuttavista tärkeistä tieteellisistä kysymyksistä, kuten bioteknologian kehityksestä;

20.   kehottaa jäsenvaltioita ja yliopistoja niiden itsemääräämisoikeuden rajoissa tunnustamaan tutkijan ja opettajan uran keskinäisen yhteyden;

Elinikäinen oppiminen

21.   pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia sisällyttämään yliopistojen ja korkeakoulujen elinikäistä oppimista koskeviin ohjelmiin tietojen ajan tasalle saattamisen ja teknologian siirron sekä edistämään erityisiä yliopistotasoisia koulutusohjelmia ja erityisesti täydentävää ammattikoulutusta henkilöille, jotka ovat ennenaikaisesti jääneet työmarkkinoiden ulkopuolelle teknologisten muutosten vuoksi tai muista suhdanteisiin liittyvistä syistä;

Yliopiston ja yhteiskunnan suhde

22.   on sitä mieltä, että on määriteltävä strategiat ja kannustuskeinot yliopistojen ja tutkimuskeskusten vaikutuksen lisäämiseksi alueellisten ja maassa sekä Euroopan tasolla olevien ongelmien ratkaisussa ja siten niiden merkityksen lisäämiseksi talous- ja yhteiskuntajärjestelmän liikkeellepanevana voimana;

Yksityiset yliopistot

23.   ymmärtää, että yksityiset yliopistot tai korkeakoulut ovat osa eurooppalaista opetusjärjestelmää ja tukevat sen kehitystä; katsoo kuitenkin, että niiden on harjoitettava avointa hallinnointitapaa ja alistuttava pedagogisen sisällön ja tulosten laatua koskeviin arviointiprosesseihin;

Taideopinnot

24.   toteaa, että olisi hyvä suunnitella joustavia korkeakoulutason opintoja siten, että yliopistot voisivat tarjota taidealan koulutusta pääasiassa käytännön harjoituksiin, ammatin harjoittamiseen ja ansioihin perustuvina kursseina;

Vihreä kirja

25.   pyytää komissiota ehdottamaan – yliopistojen ja jäsenvaltioiden autonomisuutta sekä tiettyjen oppilaitosten ja opintojen ainutlaatuisuutta kunnioittaen – sellaisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamista koskevan vihreän kirjan laatimista, jossa tutkimus- ja keskusteluprosessin, jossa ovat mukana kaikki alat, jälkeen käsitellään seuraavia seikkoja:

analysoidaan eurooppalaisten yliopistojen tilannetta, tehtäviä ja niiden tarjoamia opintotyyppejä,
tutkitaan opettajien, tutkijoiden, hallintohenkilöstön ja opiskelijoiden erilaista asemaa ja työoloja,
muodostetaan asiantuntijakomitea, joka tutkii ja valmistelee uudelleen tässä mietinnössä käsiteltyjä arviointikriteerejä noudattaen yliopistojen vaikutusta tieto- ja tutkimusjärjestelmään,
täsmennetään yhteiset ohjelmat ja julkiset palvelut, joita yliopistot tarvitsevat opetus- ja tutkimuskeskuksina ja joiden luominen helpottaisi niiden tehtävien suorittamista,
ehdotetaan yliopistojen suurempaa osallistumista yhteisön säännöstön välittämiseen ja tietojen uudistamiseen sekä niiden siirtämiseen tuottavaan järjestelmään;

Eurooppalaisten yliopistojen keskus

26.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään eurooppalaisten yliopistojen keskuksen perustamista, jonka pääasiallinen tehtävä koostuisi seuraavista toimista:

tapaamisten, kokousten ja kokemusten vaihdon keskuksena toimiminen kannustaen yhteisten hankkeiden kehittämistä,
yhteisiä ohjelmia, opetustyyppejä, laatu- ja tulosarviointijärjestelmien käyttöönottoa ja jatko-opintoja koskevien tietojen tarjoaminen ja vaihtaminen,
yliopistojen osallistumisen eurooppalaisiin toimielimiin ja politiikkaan edistäminen,
mahdollisuuksia, tarjontaa, tutkintojen tunnustamista jne. koskevan tiedon jakaminen sellaisille opiskelijoille tai kansalaisille, jotka haluavat opiskella eurooppalaisissa yliopistoissa,
yliopistojen lähentymisen ja kilpailukyvyn edistäminen Euroopassa ja kansainvälisellä tasolla,
arvioinnin edistäminen tämän mietinnön ehdotusten mukaisesti;

ehdottaa, että keskuksessa olisivat edustettuina muun muassa jäsenvaltiot, Euroopan parlamentti, Euroopan yliopistojen liitto (EUA) ja Euroopan opiskelijoiden ja tutkijoiden liitot;

27.   pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan eurooppalaisen kulttuuriyliopiston perustamista taide- ja kirjallisuusaineiden, filosofisten aineiden ja viestintätieteiden opiskelua varten näiden alojen Euroopan tutkimusalueen kehittämiseksi ja muiden maailman alueiden kanssa käytävään kulttuurien väliseen vuoropuheluun liittyvien vaatimusten täyttämiseksi;

Rahoitus

28.   toteaa, että korkeakouluopetuksen alalla toimivaltaisten jäsenvaltioiden ja alueiden on valvottava, että julkisilla yliopistoilla on käytössään tarvittavat varat opetus- ja tutkimustehtäviensä laadun takaamiseksi; katsoo, että yliopistojen on julkisina laitoksina harjoitettava avointa hallinnointitapaa ja tiedotettava työskentelylinjoistaan ja tuloksistaan;

Etäyliopistot ja tiedotusvälineet

29.   katsoo, että yliopistoissa harjoitettua akateemista toimintaa ja tutkimustuloksia on esiteltävä enemmän julkisissa tiedotusvälineissä;

30.   suosittaa etäyliopiston tukemista, uusien tekniikoiden käyttöä pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tarjontaa varten sekä tiedon saatavuuden helpottamista sääntöjen ja menettelyjen kautta sekä tiedon uudistamisen helpottamista opetustyön ammattilaisille, vähiten suotuisille aloille, vammaisille ja naisille;

31.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)Ei vielä julkaistu EYVL:ssä.
(2)Ei vielä julkaistu EYVL:ssä.
(3)Ei vielä julkaistu EYVL:ssä.
(4)Ei vielä julkaistu EYVL:ssä.
(5)Lehdistötiedote n:o 5927/01.
(6)Lehdistötiedote n:o 8536/01.
(7)EYVL C 204, 20.7.2001, s. 6–7.
(8)EYVL C 58, 5.3.2002, s. 1–11.


PERUSTELUT

1.   Johdanto

Tässä valiokunta-aloitteisessa mietinnössä, joka on Euroopan parlamentin ensimmäinen yliopistoille instituutioina omistettu asiakirja, pyritään asettamaan normit ja avaamaan tietä yliopistoille suunnatulle selkeälle tuelle ammattilaisten ja tutkijoiden opetuskeskuksina. Tässä mielessä esittelijä suosittelee kaikille asianomaisille elimille, että ne kannustaisivat tähän mennessä tehtyä työtä, ja rohkaisee niitä siirtymään tarmokkaasti ja kiireisesti kohti vankkaa ja päättäväistä yhteistyötä, joka mahdollistaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vakauttamisen ja niiden mahdollisuuksien syventämisen, joita nykyinen oikeuskehys – jota ei aina käytetä asianmukaisesti hyväksi ja joka monissa tapauksissa tulkitaan mahdollisuuden asemesta rajoitteeksi – tarjoaa.

2.   Yliopistot Euroopan rakentamisen perustana

Yliopistot ovat antiikin ajoista olleet aktiivisessa roolissa kulttuurimme ja teknisen ja poliittisen kehityksen perusarvojen määrittelyssä. Näin on saatu aikaan perustat, joille Eurooppa on rakennettu, eli järjen ja dialogin valta-asema, eettisten ja poliittisten periaatteiden muotoilu, luonnollisen ja poliittisen oikeuden täydentäminen, tieteen ja tekniikan kehittäminen sekä lääketieteen, tekniikan ja humanististen ja yhteiskunnallisten tieteiden harjoittamisen teoria.

Yliopistojen saleissa on muotoiltu vuosisatoja filosofista ja tieteellistä substanssia ja tuettu eksperimentaalisia tieteitä ja kriittistä henkeä. Kriisihetkillä yliopistot ovat olleet demokraattisten ideoiden turva. Lisäksi ne ovat myötävaikuttaneet historian kielteisten aspektien kampittamisessa tiedon syventämisen kautta.

Eurooppalaiset yliopistot ovat osanneet mukautua yhteiskunnallisiin muutoksiin ja aikamme uusiin vaatimuksiin sosiaalisen hyvinvoinnin alalla ja reagoida niihin helpottamalla kaikkien kansalaisten pääsyä yliopistoon.

Yliopiston traditionaalinen rooli tieteellisen tutkimuksen keskuksena on kuitenkin asetettu Euroopassa parhaillaan kyseenalaiseksi, koska huomattava osa tärkeästä tutkimuksesta tehdään yliopiston ulkopuolella ja koska suurten joukkojen korkeakouluopetus on luonut opetukselle voimakkaita keskittymispaineita aiheuttamalla toisinaan laadun ja kilpailukyvyn laskua.

Toisaalta monien yliopistojen ja hallitusten halu vastata tutkintoja koskeviin yhteiskunnallisiin vaatimuksiin sekä oppilaiden huomattava lisääntyminen on heijastunut välineiden puutteena ja tutkimukseen ja tohtorintutkinnon jälkeiseen opetukseen suunnattujen resurssien rajoituksena.

Tämänhetkisessä kontekstissa, jossa "tietoyhteiskunnasta"(1) on tullut Euroopan unionin prioriteetti, on varmistettava, että sovellettavat toimintalinjat ovat johdonmukaisia ja tehokkaita. On tarkastettava, että eurooppalaiset toimielimet ovat määritelleet tai jopa esitelleet yhdistettyjä ja soveliaita strategioita yliopistojen kannustamiseksi intellektuelliin ja tieteelliseen kilpailukykyyn perustuvan universumin tekniikkojen, tietojen ja kulttuurien uudistamisen keskuksina.

Eurooppalaisten yliopistojen tutkimusta koskevat vertailukelpoiset tilastotiedot kuvastavat niiden johtajakapasiteetin, tieteelle antaman annin ja uudistamiskyvyn laskua. Tässä yhteydessä ja huomioiden, että kyseessä on järjestelmä, joka vastaa hitaasti sille annettuihin kiihokkeisiin, näyttää siltä, että on kiireellisesti edistettävä teknisiä ja tieteellisiä keskusteluja, koulutettava nuoria ja saatava takaisin tieteellinen hegemonia, joka Euroopalla oli aina aikaisemmin.

3.   Yliopistoja koskeva eurooppalainen politiikka – alakohtaiset toimet, lähentymishankkeet ja liikkuvuutta koskevat aloitteet

Euroopan unioni on toteuttanut lähentymisen hyväksi tehtyjä aloitteita edistämällä yliopistojen, opettajien ja opiskelijoiden suhteita sekä kokemusten lähentämistä yliopistojen välillä.

Sokrates/Erasmus-ohjelma on osoittautunut yhdeksi parhaista välineistä, joita komissiolla ja jäsenvaltioilla on ollut opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuuden edistämiseksi, yhteisten kurssien laatimiseksi, intensiivikurssien suunnittelemiseksi ja aihepiirikohtaisten verkkojen perustamiseen osallistumiseksi.

Tässä yhteydessä voimme korostaa opiskelijoiden (86 000 Erasmus-opiskelijaa lukuvuonna 1997–98, yksi prosentti opiskelijoista korkeakouluopetuksessa ja 97 041 opiskelijaa lukuvuonna 1999–2000 EU:ssa/ETAssa) ja opettajien (7 000 opettajaa lukuvuonna 1998–99 ja 9 837 lukuvuonna 1999–2000 EU:ssa/ETAssa) liikkuvuuden alalla saavutettuja tuloksia.

Sokrates-ohjelma on kuitenkin mahdollistanut lisäksi sellaisten erityisten toimien toteuttamisen, jotka ovat tärkeitä lähentymisen saavuttamiseksi ja joita ovat:

–   Eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECTS, European Credit Transfer System). Tämä yli 5 000 tiedekunnan tai laitoksen käyttämä opintosuoritusten osoittamis- ja siirtojärjestelmä helpottaa Erasmus-opiskelijoiden ulkomailla suorittamien opintojaksojen (mutta ei pätevyyttä osoittavien asiakirjojen) hyväksymistä.

–   Pilottihankkeella "TUNING Educational Structures in Europe" (Euroopan opetusrakenteiden yhteensovittaminen), johon osallistuu noin 70 eurooppalaista yliopistoa, pyritään luomaan metodologia, jonka avulla voidaan edistyä opetusrakenteiden yhteensovittamisessa Euroopassa viidessä konkreettisessa oppiaineessa (matematiikka, maantiede, liiketaloustiede, historia ja kasvatustieteet). Hankkeen vastaanotto ja sopimuksiin pääsyn nopeus osoittavat, että jos sillä olisi neuvoston ja komission päättäväinen tuki, monilla tiedon aloilla voitaisiin lähenemisessä edistyä kitkattomasti.

–   Eurooppalaisen korkeakoulutuksen arviointielinten yhteistyöverkosto, joka perustettiin eurooppalaista yhteistyötä koskevan neuvoston suosituksen(2) ja Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti ja jonka tavoitteena on tiedon, kokemuksien, hyvien käytäntöjen ja laadun arviointi- ja takausjärjestelmien levittäminen asianomaisten eli julkisten viranomaisten, korkeakoululaitosten ja laadunarviointielinten kesken.

Toteutetuista ponnisteluista huolimatta voidaan kuitenkin todeta, että tutkintotodistusten vastavuoroinen tunnustaminen on hyvin alhaista, Erasmus-opiskelijoiden liikkuvuus ei ole kuin yksi prosentti opiskelijaväestöstä ja eurooppalainen korkeakoulutusalue on edelleenkin haave.

Järjestelmän, jossa yliopistot eristetään vaihto-opiskelijasysteemiä vaikeuttavaan, liikkuvuutta jarruttavaan ja usein endogamian palkitsevaan autonomiaan, voimattomuutta ei ole onnistuttu rikkomaan. Tässä mielessä hallinnollinen koneisto ja opettajan ja tutkijan ura toimivat varoituskoneistona niille, jotka pyrkivät suunnittelemaan avointa tulevaisuutta, jossa on päällimmäisenä yhteistyö Euroopassa ilman rajoja.

4.   Bolognan prosessi – lähentymisehdotukset ja joustavan järjestelmän tarve

Suoraan tai epäsuorasti yliopiston piirissä toimivat yhteisön ohjelmat (Sokrates/Erasmus, Leonardo jne.) ovat suurimmalta osin sopusoinnussa vuonna 1999 annettuun Bolognan julistukseen, jonka lopullisena tavoitteena on "eurooppalaisen korkeakoulutusalueen" perustaminen, perustuvan Bolognan prosessin kanssa. Tässä hallitustenvälisessä prosessissa, johon osallistuu 32 eurooppalaista maata ja jossa Euroopan yliopistojen liitto (EUA) ja Euroopan kansallisten opiskelijajärjestöjen liitto (ESIB) ja Euroopan neuvosto ovat tarkkailijoina, komissiolla on asema jäsenenä, jolla on täysin oikeus osallistua seurantaryhmään.

Tällä järjestelmällä on onnistuttu systematisoimaan yhtenäisessä hankkeessa aloitteet, joita yliopistot ja muut asianomaiset elimet ovat toteuttaneet vuoden 1988 Magna Chartan jälkeen selkeiden ja vertailukelpoisten tutkintojen, opintoviikkojärjestelmien, liikkuvuuden ja laadun hyväksi.

Monet yliopistot ja valtiot ovat rinnakkaisesti ponnistelleet korkeakouluopetuksen alan

lainsäädäntönsä lähentämisessä Bolognan perustavoitteisiin. Niiden kohtaamat vaikeudet tutkintojen rakenteen yhdenmukaistamisessa ECTS-järjestelmän käyttöönottamiseksi, pätevyyttä osoittavien asiakirjojen tunnustamisen vaimeus ja kylmäkiskoisuus, jolla ulkoiset ja avoimet arviointijärjestelmät on vastaanotettu, ovat hidastuttaneet suunniteltua edistystä.

Euroopan parlamentissa helmikuussa 2002 järjestetyssä yliopistoja koskevassa julkisessa kuulemistilaisuudessa esitetyt muutamat Bolognan prosessin arvioinnit sekä Prahan huippukokouksen työskentelykokouksissa julkituodut mielipiteet ovat osoittautuneet paljastaviksi.

Muutamat alat ovat olleet epäluuloisia sellaisten liian pelkistettyjen yhdenmukaistamisaloitteiden suhteen, jotka voivat rajoittaa yliopiston autonomisuutta. Tällä yleistävällä pelolla ei ole mitään tekemistä oikeudellisesti tunnustetun autonomisuusasteen kanssa, vaan kyse on puolustavasta asenteesta ulkoisia pakotteita vastaan, mikä asettaisi vaikeaan tilanteeseen ne, jotka eivät haluaisi yhtyä muutoksiin.

Toisaalta on havaittu paljon perusteltavampaa pelkoa, joka koskee byrokraattisin näkemyksin toteutettavaa yhdenmukaistamista, pakottamista yksinomaisiin ja tutkintojen rakenteisiin rajattuihin kriteereihin, opintokokonaisuuksien suunnitteluun tai ansioiden tunnustamiseen. Näitä arvioita on tutkittava, koska tarpeella lähentyä ei pidä vähentää monimuotoisuutta eikä rajoittaa akateemisten tai tieteellisten mallien kehittymistä.

Joidenkin näiden vaikeuksien ratkaisemiseksi tässä mietinnössä ehdotetaan Bolognan prosessin tukemista edelleenkin määrätietoisesti, mutta saattamalla järjestelmä joustavammaksi, jotta annettaisiin tilaa eurooppalaisten tutkintojärjestelmien tämänhetkiselle monimuotoisuudelle. Yhdenmukaistamisen on mahdollistettava erilaisia väyliä, logiikkaa ja tarpeita seuraavien eri tieteenhaarojen (lääketiede, yhteiskuntatieteet, oikeustiede, tekniikka, sovelletut taiteet jne.) mukaanotto.

Jos monimuotoisuutta pidetään eurooppalaisena rikkautena, meidän on löydettävä monitahoisia kohtaamisjärjestelmiä, joissa tunnustetaan erilaistettujen vivahteiden lisäarvo. Tällä tavoin yliopiston autonomisuus ja eri tutkintojen ja tiede- ja opettajaurien erityistarpeet voivat kehittyä sopuisammin avoimemmassa ja vapaammassa järjestelmässä.

Tässä yhteydessä on vaadittava, että julkisten ja yksityisten yliopistojen on pystyttävä yhteiseloon. Molemmat ovat hoitaneet tehtävänsä Euroopan opetushistorian aikana, ja nykyisin niitä voidaan pitää toisiaan täydentävinä, koska yksityinen opetus voi avata uusia rintamia ja käsittää aloja, jotka eivät ole aina saatavilla julkisissa yliopistoissa opiskeleville. Tästä huolimatta parlamentti puolustaa aina yliopistojen pedagogista riippumattomuutta.

5.   Johtopäätös

Jos haluamme eurooppalaisen yliopiston olevan kilpailukykyisen ja tyydyttävän "tiedon Euroopan" alustavat tarpeet, eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustat on luotava institutionaalisen politiikan avulla.

Yliopistot ovat tähän saakka olleet lainsäädännöllisten toimivaltojen vuoksi ajettuina toiseen etupiiriin. On toteutettu alakohtaisia politiikkoja ja ohjelmia tavoitteena auttaa opettajatyön harjoittamista, edistää tutkimusta ja asianomaisten liikkuvuutta. Euroopan on kuitenkin käsitettävä yliopistot julkisiksi instituutioiksi.

Tässä mietinnössä halutaan korostaa tämän institutionaalisen politiikan puitteissa, että on laadittava eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva vihreä kirja, jossa käsitellään ja tutkitaan kokonaisnäkökulmasta yliopiston nykytilaa kansalaista palvelevana julkisena instituutiona.

Tämän työn tulos mahdollistaa julkisten tukien ja avustusten (alueellisten, kansallisten ja eurooppalaisten) tehokkaamman ohjauksen kohti yliopistojen tarpeita sekä eurooppalaisen korkeakoulutusalueen perustamisprosessia.

Tässä mietinnössä kannatetaan myös, että yliopistoja on koordinoitava enemmän, jotta ne saisivat käyttöönsä ja vaihtaisivat tietoja yhteisistä ohjelmista ja hankkeista, opetustyypeistä, laatua ja tuloksia koskevien arviointijärjestelmien käyttöönotosta ja tohtorintutkinnon jälkeisestä opetuksesta. Tämän tehtävän toteuttamiseen soveltuva yhteistyökehys voisi olla "eurooppalaisten yliopistojen keskuksen" kaltainen rakenne.

(1)Lissabonin Eurooppa-neuvosto (23.–24. maaliskuuta 2000).
(2)Neuvoston 24. syyskuuta 1998 antama suositus 98/561/EY.

Päivitetty viimeksi: 7. kesäkuuta 2002Oikeudellinen huomautus