MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille
15.12.2005 - (KOM(2004)0654 – C6-0147/2004 – 2004/0240(COD)) - ***I
Liikenne- ja matkailuvaliokunta
Esittelijä: Georg Jarzembowski
- 001-015 (PDF - 106 KB)
- 001-015 (DOC - 163 KB)
- 016-029 (PDF - 102 KB)
- 016-029 (DOC - 154 KB)
- 030-030 (PDF - 73 KB)
- 030-030 (DOC - 89 KB)
- 031-056 (PDF - 154 KB)
- 031-056 (DOC - 311 KB)
- 061-061 (PDF - 88 KB)
- 061-061 (DOC - 90 KB)
- 062-062 (PDF - 87 KB)
- 062-062 (DOC - 88 KB)
- 063-064 (PDF - 94 KB)
- 063-064 (DOC - 95 KB)
- 065-065 (PDF - 75 KB)
- 065-065 (DOC - 93 KB)
- 066-073 (PDF - 118 KB)
- 066-073 (DOC - 131 KB)
- 074-083 (PDF - 113 KB)
- 074-083 (DOC - 136 KB)
- 084-094 (PDF - 118 KB)
- 084-094 (DOC - 127 KB)
- 095-102 (PDF - 114 KB)
- 095-102 (DOC - 134 KB)
- 103-109 (PDF - 104 KB)
- 103-109 (DOC - 119 KB)
- 110-110 (PDF - 87 KB)
- 110-110 (DOC - 89 KB)
- 111-111 (PDF - 74 KB)
- 111-111 (DOC - 73 KB)
- 112-119 (PDF - 90 KB)
- 112-119 (DOC - 121 KB)
- 120-129 (PDF - 96 KB)
- 120-129 (DOC - 136 KB)
- 130-140 (PDF - 98 KB)
- 130-140 (DOC - 146 KB)
- 141-143 (PDF - 78 KB)
- 141-143 (DOC - 99 KB)
- 144-144 (PDF - 71 KB)
- 144-144 (DOC - 88 KB)
- 145-149 (PDF - 110 KB)
- 145-149 (DOC - 119 KB)
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille
(KOM(2004)0654 – C6-0147/2004 – 2004/0240(COD))
(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2004)0654)[1],
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6-0147/2004),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,
– ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A6-0410/2005),
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.
- [1] EUVL C. / Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
PERUSTELUT
Johdanto
Käsiteltävänä olevalla direktiiviehdotuksella pääsystä satamapalvelujen markkinoille pyritään huolehtimaan siitä, että Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa taatut perusvapaudet ja sopimukseen sisältyvät kilpailumääräykset toteutuisivat kussakin merisatamassa ja eri merisatamien välillä. Lisäksi ehdotuksella pyritään lisäämään merisatamien tehokkuutta. Merisatamat ovat monipuolisia solmukohtia – niin eri liikennemuotojen kuin erilaisten valtiollisten ja yksityisten toimijoiden kannalta – ja erittäin merkittäviä, kun otetaan huomioon Euroopan laajuisen liikenneverkon toimivuus ja suorituskyky sekä unionin sisäinen kauppa ja ulkomaankauppa.
I Lainsäädäntömenettely ja komission vuonna 2001 tekemä ehdotus
Käsiteltävänä olevaa ehdotusta edelsi ensimmäinen satamapalveluiden markkinoille pääsyä koskeva ehdotus, jonka komissio esitti 13. helmikuuta 2001 osana tiedonantoa "Merisatamapalvelujen laadun parantaminen: Euroopan liikenteen avaintekijä" (nk. satamapaketti[1]). Silloisessa direktiiviehdotuksessa ei ollut satamien välistä kilpailua koskevia säännöksiä, joita parlamentti esitti myöhemmin lainsäädäntömenettelyssä ja jotka pantiin täytäntöön.
Parlamentti ja neuvosto puivat silloista direktiiviehdotusta kahdessa käsittelyssä ja niitä seuranneessa sovittelumenettelyssä kiistellen ja hartaasti. Kumpikaan ei kiistänyt missään vaiheessa direktiivin tarpeellisuutta, vaan erimielisyydet koskivat seuraavia kysymyksiä: sovellettavuus myös luotsipalveluihin, satamapalveluja koskevat lupaehdot, lupien voimassaoloaika, ketjun aiemmille palveluntarjoajille maksettavat korvaukset, omahuolinta, siirtymätoimet sekä merisatamien välisen kilpailun avoimuutta koskevat säännökset.
Lopulta parlamentin edustajat (niukan enemmistön turvin) ja neuvoston edustajat (yhteisymmärryksessä) pääsivät sovittelukomiteassa 29. syyskuuta 2003 kompromissien turvin sopimukseen direktiiviä koskevasta yhteisestä tekstistä[2]. Sopimuksen pääkohdat olivat:
· lupaehdot: parlamentti hyväksyi, että jäsenvaltiot voivat päättää itse, asettavatko ne pakollisia lupaehtoja;
· omahuolinta: neuvosto hyväksyi, että omahuolinta sallitaan vain siinä tapauksessa, että linjavarustamot käyttävät omaa merenkulkuhenkilöstöään;
· luotsipalvelut: parlamentti hyväksyi, että luotsaaminen jätetään direktiivin soveltamisalaan ja samalla korostetaan sen erityismerkitystä merenkulun turvallisuuden ja ympäristönsuojelun kannalta;
· satamien välinen kilpailu ja taloussuhteita koskeva avoimuus: neuvosto hyväksyi näiden näkökohtien lisäämisen direktiivin tavoitteisiin;
· lupien ja siirtymätoimien laji ja kesto sekä ketjun aiemmille palveluntarjoajille maksettavat korvaukset: näistäkin kohdista päästiin sopimukseen.
Parlamentti hylkäsi kompromissin täysistunnossa 20. marraskuuta 2003 niukalla enemmistöllä (209 ääntä puolesta, 229 vastaan ja 16 tyhjää). Tämä merkitsi ensimmäisen lainsäädäntömenettelyn päättymistä tuloksettomana.
II Komission vuonna 2004 tekemä uusi ehdotus
Komissio esitti 13. lokakuuta 2004 nyt käsiteltävänä olevan ehdotuksen pääsystä satamapalvelujen markkinoille. Sen rakenne ja säännökset ovat olennaisilta osin identtiset sovittelumenettelyssä esitetyn kompromissitekstin kanssa. Komissio korostaa, että yhteisön oikeudellinen kehys on edelleen tarpeen ja useimmat vuonna 2001 tehdyssä ehdotuksessa olevista argumenteista ja näkökannoista pätevät nykyäänkin.
Komission ehdotus poikkeaa kuitenkin eräissä merkittävissä kysymyksissä sovittelutekstistä: esim. lupaehdot ovat pakollisia kaikille satamapalveluille, lupien voimassaoloaikaa on lyhennetty, ketjun aiemmille palveluntarjoajille maksettavia korvauksia koskevat säännökset ovat vasta alkutekijöissä, omahuolinnan tunnusmerkistöä on laajennettu ja nykyisiä palveluntarjoajia koskevista siirtymäsäännöksistä on tosiasiallisesti luovuttu.
III Käsittely liikenne- ja matkailuvaliokunnassa
Esittelijä on pyrkinyt alusta saakka antamaan valiokunnalle mahdollisuuden tarkastella komission ehdotusta mahdollisimman perinpohjaisesti ja keskustella eri näkökohdista juurta jaksain.
1. Työasiakirja
Esittelijä esitti valiokunnalle aluksi työasiakirjan[3], jossa käsiteltiin tärkeimpiä komission ehdotusta koskevia kysymyksiä. Näin valiokunnan jäsenille voitiin tiedottaa ensimmäisessä perinpohjaisessa keskustelussa ehdotuksen kiistanalaisista kohdista.
2. Kuulemismenettely
Euroopan parlamentissa järjestettiin esittelijän ehdotuksesta 14. kesäkuuta 2005 kuulemismenettely, johon kutsuttiin kaikkien asianosaisten järjestöjen edustajat. Heitä pyydettiin ottamaan kantaa erityisesti työasiakirjassa käsiteltyihin kysymyksiin.
Kuulemistilaisuuteen saapui edustajia seuraavista järjestöistä:
– Euroopan merisatamaliitto (ESPO)
– Federation of European Private Port Operators (FEPORT)
– Huolitsijoiden yleiseurooppalainen liikennejärjestö (CLECAT)
– Eurooppalaisten luotsijärjestöjen yhteistyöjärjestö (EMPA)
– Eurooppalainen satamapalveluhenkilöstön edunvalvontajärjestö (EBA)
– European Tugowners' Association (ETA)
– Euroopan laivanvarustajien neuvosto (ESC)
– Euroopan yhteisön kansallisten varustamoyhdistysten keskusjärjestö (ECSA)
– Euroopan kuljetustyöntekijöiden federaatio (ETF).
IV Esittelijän kanta komission ehdotukseen
Esittelijä on ottanut – liikenne- ja matkailuvaliokunnassa järjestetyn kuulemistilaisuuden sekä muiden poliittisten ryhmien jäsenten kanssa kompromissitarkistuksista käytyjen neuvottelujen perusteella ja huomattavin rakenteellisin muutoksin – komission ehdotukseen kantaa seuraavasti:
1. Satamien välistä kilpailua koskevat säännökset
Kumpikin osapuoli on tunnustanut, että avoimuutta koskevista säännöistä sekä oikeudenmukaisten kilpailuedellytysten luomiseen tarvittavista tukisuuntaviivoista on säädettävä Euroopan tasolla.
Tämän vuoksi ja esittelijän oman arvion perusteella asiaa koskevat säännökset katsotaan tarpeellisiksi eikä niihin esitetty merkittävää tarkistusta. Asian merkittävyyden vuoksi ehdotettiin, että oikeudenmukaisten ja avointen kilpailuedellytysten luominen mainittaisiin nimenomaisesti direktiivin tavoitteissa. Lisäksi direktiivin otsikko halutaan muuttaa muotoon "direktiivi merisatamista".
2. Säännökset, jotka koskevat kilpailua ja markkinoille pääsyä yksittäisissä satamissa
Satamapalvelujen käyttäjät (varustamot, huolitsijat ja ahtaajat) pitävät – kukin omien etunäkökohtiensa mukaisesti – satamapalvelujen markkinoille pääsyä koskevia eurooppalaisia säännöksiä tarpeellisina, kun taas satamapalvelujen tarjoajat, kuten siirtokuormausta harjoittavat yritykset ja ammattiliitot, kiistävät niiden tarpeellisuuden. Euroopan merisatamaliittokin (ESPO) hyväksyi kuitenkin markkinoille pääsyn sääntelyn sinänsä, kunhan sen sisällöstä päätettäisiin liiton kannalta asianmukaisesti.
Punnittuaan asianosaisten talouselämän ja ammattiliittojen edustajien intressejä esittelijä katsoo, että tärkeämpinä pidettävien unionin etujen (kasvu, työpaikat, reilu kilpailu yksittäisissä satamissa) nimissä myös satamapalvelujen markkinoille pääsystä yksittäisissä satamissa on annettava eurooppalaisia säännöksiä. Sekä komissio, parlamentti että neuvosto omaksuivat tämän periaatteellisen kannan jo edellisessä lainsäädäntömenettelyssä[4].
Markkinoille pääsyä koskevan komission ehdotuksen yksittäisiä säännöksiä käsiteltäessä kuulemistilaisuudessa ja muissa keskusteluissa kävi ilmi, että edellisen lainsäädäntömenettelyn sovitteluvaiheessa laaditun tekstin[5] moni kohta tarjosi itse asiassa kaikkien osapuolten kannalta parempia ratkaisuja. Tämän vuoksi esittelijä ehdotti erityisesti seuraavien näkökohtien palauttamista:
· Lupaehdoista päättäminen uskotaan jäsenvaltioille toissijaisuusperiaatteen mukaisesti; kompromissitarkistuksella kuitenkin tuotiin esiin, että palveluntarjoajilla on joka tapauksessa oltava toimivaltaisen viranomaisen kanssa lupaehdot täyttävä sopimus.
· Lupien voimassaoloaikaa pidennetään.
· Valintamenettely määritetään selkeästi kun satamapalvelujen tarjoajien lukumäärää rajataan; kompromissitarkistuksella kuitenkin tuotiin esiin, että valintamenettely on pakollinen, jos palveluntarjoaja saa parhaillaan tai tulevaisuudessa joko suoraa tai epäsuoraa valtiontukea.
· Korvauksia käsitellään itsenäisissä säännöksissä – näitä laajennettiin kompromissitarkistuksella.
· pidemmän aikavälin siirtymäkauden toimia käsitellään itsenäisissä säännöksissä.
Esittelijä suostui ehdottamaan johdanto-osan 38 kappaleen ja 14 artiklan muuttamista lisäämällä siihen viittauksen kiinnitys- ja hinausorganisaatioihin, joiden toiminta on luotsipalvelujen ohella erittäin tärkeää merenkulun ja satamaliikenteen turvallisuuden kannalta. Esittelijä ei voinut kuitenkaan ymmärtää, miksi luotsit vaativat toimintansa jättämistä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, koska luotsipalvelut ovat erittäin tärkeitä merenkulun ja satamaliikenteen kannalta ja luotsipalvelun erityispiirteet otetaan jo asianmukaisesti huomioon 14 artiklassa (tätä mieltä olivat myös useimmat kuulemistilaisuuteen osallistuneet eurooppalaiset järjestöt).
Esittelijä katsoo – etenkin Euroopan merisatamaliiton ja varustamoyhdistysten keskusjärjestön lausuntojen perusteella – että omahuolinnasta ei tarvitse säätää Euroopan tasolla. Tästä syystä ehdotettiin, että 13 artikla ja sitä koskevat kohdat poistetaan. Samalla johdanto-osan kappaleeseen ehdotettiin kuitenkin selvennystä, että omahuolinnan sääntely olisi jätettävä kansalliseen päätäntävaltaan.
Liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten käymissä kompromissineuvotteluissa ehdotettiin lisäksi, että direktiivin 7–12 artiklaa – eli erityisesti kilpailuttamisvelvollisuutta – ei sovellettaisi
a. palveluntarjoajiin, jotka ovat päässeet tai ovat pääsemässä markkinoille hankkimalla omistusoikeuden tai vastaavan oikeuden maa-alaan satamassa sillä ehdolla, että tällainen omistusoikeus tai oikeus on yleisesti saatavilla ja että hankkija ei saa perustamissopimuksessa tarkoitettua valtiontukea hankkeen rahoitusta varten ja/tai
b. tapauksissa, joissa Euroopan komissio päättää jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä, että satamille annettu valtiontuki tai EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamat muut syrjivät toimet haittaavat kilpailua asianomaisilla maantieteellisillä markkinoilla.
Lisäksi ehdotettiin, että direktiiviä ei sovellettaisi satamiin tai satamien osiin, jotka palvelevat yksinomaan erityistarkoituksia, kuten öljyn maihinlaskua.
Liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenten käymissä kompromissineuvotteluissa hyväksyttiin lopulta useita tarkistuksia sataman hallintoelimen merkityksen ja toimivallan lisäämiseksi.
V Liikenne- ja matkailuvaliokunnassa toimitettu äänestys
Liikenne- ja matkailuvaliokunta teki 22. marraskuuta 2005 pitämässään kokouksessa seuraavat päätökset:
1. Komission ehdotuksen torjuvat tarkistukset hylättiin enemmistöäänin (22 ääntä puolesta, 26 vastaan ja 1 tyhjä).
2. Liitteenä olevat kompromissitarkistukset (lukuun ottamatta ensimmäisen tarkistuksen b kohtaa) sekä useita muita tarkistuksia hyväksyttiin enemmistöäänin.
3. Tarkistettu mietintö ei saanut taakseen enemmistöä lopullisessa äänestyksessä (23 ääntä puolesta, 24 vastaan ja 2 tyhjää).
4. Lainsäädäntöpäätöslauselma ("hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna" hyväksyttiin enemmistöäänin (26 ääntä puolesta, 24 vastaan ja 0 tyhjää)
Edellä esitettyjen äänestystulosten vuoksi mietintö ei sisällä niitä 56:ta tarkistusta, jotka hyväksyttiin yksittäin. Tästä syystä jää poliittisten ryhmien vastuulle esittää tarkistuksia, jotka tarjoavat vaihtoehtoja, joista voidaan keskustella ja äänestää täysistunnossa.
Liite: 13 Kompromissitarkistusta.
Kompromissitarkistus 1
2 artiklan 3 b kohta (uusi)
3 b. Tämän direktiivin 7–12 artiklaa ei sovelleta
a. palveluntarjoajiin, jotka ovat päässeet tai ovat pääsemässä markkinoille hankkimalla omistusoikeuden tai vastaavan oikeuden maa-alaan satamassa sillä ehdolla, että tällainen omistusoikeus tai oikeus on yleisesti saatavilla ja että hankkija ei saa perustamissopimuksessa tarkoitettua valtiontukea hankkeen rahoitusta varten ja/tai
b. tapauksissa, joissa Euroopan komissio päättää jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä, että satamille annettu valtiontuki tai EU:n ulkopuolisten maiden toteuttamat muut syrjivät toimet haittaavat kilpailua asianomaisilla maantieteellisillä markkinoilla.
Kompromissitarkistus 2
3 artiklan 5 kohta 5
5. 'sataman hallintoelimellä' tai 'satamaviranomaisella' (jäljempänä 'sataman hallintoelin') elintä, jonka tavoitteena on kansallisen lain tai asetuksen nojalla joko pelkästään tai muiden tehtävien ohella hallinnoida ja hoitaa sataman infrastruktuureja sekä koordinoida ja tarvittaessa valvoa kyseisessä satamassa tai satamajärjestelmässä toimivien toiminnanharjoittajien toimintaa; sataman hallintoelin voi koostua useista erillisistä elimistä tai vastata useammasta kuin yhdestä satamasta; sataman hallintoelin toimii myös toimivaltaisena viranomaisena meriliikennettä satamaan ja satamasta koskevien palvelujen osalta, ellei jäsenvaltio nimitä muuta toimivaltaista viranomaista;
Kompromissitarkistus 3
3 artiklan 12 kohta
12. 'toimiluvalla' mitä tahansa lupaa, sopimus mukaan luettuna, joka antaa luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle oikeuden tarjota yhden tai useamman luokan satamapalveluja tai harjoittaa omahuolintaa; 'sopimuksella' taas kaikkia toimivaltaisten viranomaisten ja fyysisen tai oikeushenkilön välisiä sopimuksia riippumatta siitä, ovatko ne vuokrasopimuksia vai toimilupia;
Kompromissitarkistus 4
3 artiklan 13 kohta
13. 'tarjoajien lukumäärän rajoittamisella' tilannetta, jossa toimivaltainen viranomainen rajoittaa palveluntarjoajien pääsyä satamapalveluihin sellaisten syiden perusteella, jotka liittyvät käytettävissä olevaan tilaan tai kapasiteettiin, meriturvallisuuden turvallisuusnäkökohtiin tai sataman kehittämissuunnitelmiin; 'tarjoajien lukumäärän rajoittamisella' ei tarkoiteta tilannetta, jossa toimivaltainen viranomainen määrittää tarvittaessa, mitä kaupallista toimintaa satamassa tai sen osassa saa harjoittaa, erityisesti käsiteltävän rahdin luokat, ja satamatilan jaon tai kapasiteetin tällaisen toiminnan harjoittamiseen julkistetun sataman kehittämispolitiikan mukaisesti;
Kompromissitarkistus 5
7 artikla
Palveluntarjoajien markkinoillepääsyä koskevat yleiset periaatteet
1. Jäsenvaltiot voivat varmistaa, että toimivaltainen viranomainen myöntää satamapalvelun tarjoajille 2–4 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti ennakolta myönnetyn toimiluvan. Palveluntarjoajilla on joka tapauksessa oltava sopimus, joka täyttää nämä perusteet. 8 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti valituilla palveluntarjoajilla katsotaan olevan tällainen lupa.
2. Perusteiden, joilla toimivaltainen viranomainen myöntää toimiluvan, on oltava selkeitä, syrjimättömiä, puolueettomia, asianmukaisia ja oikein suhteutettuja. Asiaan liittyviä kaupallisia seikkoja lukuun ottamatta nämä perusteet saavat tapauksen mukaan koskea ainoastaan:
palveluntarjoajan ja sen henkilöstön ammattipätevyyttä, riittävää liiketoimintasuunnitelmaa, johon sisältyy selkeitä palvelun tarjoamiseen liittyviä sitoumuksia, moitteetonta taloudellista tilannetta ja riittävää vakuutussuojaa,
meriturvallisuutta tai sataman ja sen tuloväylien, laitteiden, varusteiden ja henkilöiden turvallisuutta,
työehto- ja sosiaalisäännöstöjen noudattamista, mukaan luettuina työehtosopimukset, edellyttäen, että ne ovat yhteisön oikeuden mukaisia,
paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten turvallisuus- ja ympäristövaatimusten noudattamista,
sataman kehittämissuunnitelmia.
Toimilupaan voi sisältyä julkisen palvelun vaatimuksia, jotka koskevat turvallisuutta, säännöllisyyttä, jatkuvuutta, laatua ja hintaa sekä ehtoja, joilla palvelua voidaan tarjota.
3. Edellä 2 kohdassa tarkoitetut perusteet on julkistettava, ja satamapalvelujen tarjoajille on ilmoitettava etukäteen menettelystä, jolla toimiluvan voi saada. Tätä vaatimusta sovelletaan myös, jos toimiluvassa palvelun tarjoaminen liitetään tiettyyn kiinteään omaisuuteen kohdistuvaan investointiin.
4. Jäsenvaltiot voivat antaa säännöksiä ammattiin pääsystä sekä tutkinnoilla hankittavista pätevyystodistuksista.
Jos vaadittuun tekniseen ammattipätevyyteen kuuluu erityinen paikallistuntemus tai kokemus paikallisista olosuhteista, jäsenvaltioiden on lisäksi huolehdittava siitä, että asiaa koskevaa koulutusta on asianmukaisesti saatavilla hakijoina oleville palveluntarjoajille avoimin ja syrjimättömin edellytyksin tarvittaessa maksua vastaan.
5. Satamapalvelujen tarjoajalla, joka tuottaa toimiluvan piiriin kuuluvaa palvelua, on oikeus ottaa palvelukseensa valintansa mukaan henkilöstöä edellyttäen, että palveluntarjoaja täyttää 2 kohdan mukaisesti vahvistetut perusteet, ja että palveluntarjoaja toimii sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa se tuottaa kyseisiä palveluja, edellyttäen, että kyseinen lainsäädäntö on yhteisön oikeuden mukaista.
6. Toimivaltaisen viranomaisen on muutettava toimilupaa tai peruttava se, jos on selvää, että 2 kohdassa tarkoitetut perusteet eivät täyty tai jos kyseisen jäsenvaltion sosiaalilainsäädäntöä ei noudateta.
Kompromissitarkistus 6
8 artikla
Toimiluvan myöntämismenettely
1. Jos toimivaltaisen viranomaisen on rajoitettava satamapalvelujen tarjoajien määrää sellaisten rajoitusten perusteella, jotka liittyvät käytettävissä olevaan tilaan tai kapasiteettiin, meriliikenteen turvallisuusnäkökohtiin, turvatoimiin tai sataman kehittämiseen, sovelletaan seuraavassa esitettyihin periaatteisiin perustuvaa valintamenettelyä; valintamenettely on pakollinen, jos palveluntarjoaja saa joko suoraa tai epäsuoraa perustamissopimuksessa tarkoitettua valtiontukea; valintamenettelyn on oltava avoin ja puolueeton ja sen on perustuttava oikein suhteutettuihin, syrjimättömiin ja asianmukaisiin perusteisiin.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos tarjoajien lukumäärää rajoitetaan, toimivaltaisen viranomaisen on:
a) ilmoitettava asianosaisille, mitä satamapalvelujen luokkaa tai luokkia ja tarvittaessa sataman osaa rajoitukset koskevat, sekä rajoitusten perusteet;
b) sallittava mahdollisimman suuri määrä palveluntarjoajia olosuhteiden mukaan.
3. Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa määrittää, mitä kaupallista toimintaa satamassa tai sen osassa saa harjoittaa, erityisesti käsiteltävän rahdin luokat, ja satamatilan jaon tai kapasiteetin tällaisen toiminnan harjoittamiseen julkistetun sataman kehittämispolitiikan mukaisesti, ilman että tällä kuitenkaan tarkoitetaan tarjoajien lukumäärän rajoittamista;
4. Kun toimivaltainen viranomainen, joka päättää tietyn sataman yhtä tai useampaa satamapalvelua koskevista rajoituksista, on itse saman tai samanlaisen palvelun tai palvelujen tarjoaja tässä satamassa, jäsenvaltioiden on viipymättä nimettävä riippumaton elin, joka voi harkita ja päättää sataman hallintoelimen kolmansia palveluntarjoajia koskevista toimista ja päätöksistä esitetyistä vetoomuksista tai valituksista.
5. Toimivaltaisen viranomaisen on julkistettava kyseessä olevien alojen yleiseen tietoon yhteisössä asiasta kiinnostuneille tahoille osoitettu kutsu osallistua valintamenettelyyn.
Julkistaminen on tehtävä Euroopan unionin virallisessa lehdessä 12 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisten lupien osalta ja kaikkien muiden lupien osalta asianmukaisella tavalla, jotta kaikki menettelystä kiinnostuneet henkilöt saavat tarvittavat tiedot ajoissa käyttöönsä.
6. Toimivaltaisen viranomaisen on huolehdittava siitä, että täydellinen aineisto toimitetaan sitä pyytäville asiasta kiinnostuneille tahoille. Mahdollisille palveluntarjoajille annettavaan aineistoon on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:
7 artiklan 2 kohdan mukaiset luvanmyöntämisperusteet sekä valintaperusteet
ratkaisuperusteet, joissa määritellään seikat, joiden pohjalta viranomainen tekee valintansa valintaperusteet täyttävistä ehdotuksista,
lakisääteiset ja organisatoriset palveluntarjonnan ehdot, toimiluvan kattamat vaatimukset mukaan lukien, ja yksilöity aineellinen ja aineeton omaisuus, joka annetaan valitun palveluntarjoajan käyttöön, sekä asiaa koskevat ehdot ja sovellettavat säännöt,
toimiluvan ehtojen noudattamatta jättämisestä aiheutuvat seuraamukset ja toimiluvan peruuttamista koskevat ehdot, ja
toimiluvan voimassaoloaika.
7. Ehdotuspyynnön toimittamisen ja ehdotusten viimeisen vastaanottopäivän välisen ajan on oltava valintamenettelyssä vähintään 52 päivää.
8. Toimivaltaisen viranomaisen on julkistettava valintamenettelyn perusteella tehty päätös.
9. Jos valintamenettelyllä ei ole löydetty sopivaa palveluntarjoajaa tiettyä satamapalvelua varten, sataman hallintoelin voi 19 artiklassa asetetuin edellytyksin varata kyseisen palvelun tarjoamisen itselleen ajaksi, joka ei saa ylittää viittä vuotta; tämän ajan päätyttyä on käynnistettävä uusi menettely toimiluvan myöntämiseksi; sataman hallintoelimen on saatava valitulta uudelta palveluntarjoajalta selkeiden ennalta määriteltyjen perusteiden mukainen korvaus tänä kautena tekemistään asiaan liittyvistä investoinneista, joita ei vielä ole täysin kuoletettu ja jotka siirtyvät uuden valitun palveluntarjoajan haltuun; korvauksen määrittämisessä on otettava huomioon tarjotun palvelun taloudellinen kokonaistase edeltävänä kautena.
Kompromissitarkistus 7
9 artikla
Korvaus
Jäsenvaltioiden on annettava säännöksiä, joissa toimiluvan saaneita uusia palveluntarjoajia vaaditaan suorittamaan edellisille palveluntarjoajille korvausta, joka vastaa edellisen palveluntarjoajan satamayrityksen kohtuullista markkina-arvoa valintamenettelyn käynnistymistä edeltäneenä ajankohtana, kuitenkin vähintään kiinteän omaisuuden ja vastaavan irtaimen käyttöomaisuuden käypää markkina-arvoa silloin, kun se on korkeampi kuin yrityksen markkina-arvo; jos toimiluvan saanut uusi palveluntarjoaja ei ota kaikkia aikaisemman palveluntarjoajan työntekijöitä, hänen on osallistuttava aikaisemman palveluntarjoajan sosiaalisuunnitelmasta aiheutuviin kustannuksiin; 15 artiklan 3 kohtaa sovelletaan tarvittavin muutoksin.
Kompromissitarkistus 8
10 artikla
Siirtymäkauden toimet
1. Tätä artiklaa sovelletaan kaikkiin toimilupiin, jotka ovat voimassa tämän direktiivin voimaantulopäivänä.
2. Jos satamapalvelujen tarjoajien määrää satamassa ei ole rajoitettu 8 artiklan 1 a kohdan mukaisesti, voimassa olevat toimiluvat voivat jäädä muuttumattomina voimaan siihen asti, kunnes määrää on rajoitettava.
3. Jos satamapalvelujen tarjoajien määrää satamassa on rajoitettu, voimassa olevat toimiluvat voivat jäädä muuttumattomina voimaan niiden voimassaolon päättymiseen saakka, mutta 12 artiklassa säädettyjen voimassaoloaikojen rajoissa siitä lähtien, kun direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Kun satamapalvelujen tarjoajien määrää satamassa rajoitetaan direktiivin voimaantulopäivän jälkeen, voimassa olevat toimiluvat voivat jäädä muuttumattomina voimaan niiden voimassaolon päättymiseen saakka, mutta 12 artiklassa säädettyjen voimassaoloaikojen rajoissa siitä lähtien, kun kyseinen rajoitus on asetettu.
4. Toimivaltaisen viranomaisen on vuoden kuluessa siitä, kun direktiivi on otettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, toteutettava arviointi kaikista toimivalta-alueensa piiriin kuuluvissa satamissa ja meriliikenteen kulkureiteillä sovelletuista toimiluvista.
Kompromissitarkistus 9
11 artiklan 4 kohta
Tätä artiklaa ei sovelleta 3 artiklan 6 kohdassa säädettyihin meriteknisiin palveluihin satamien turvallisuuden ja julkisen palvelun vaatimusten vuoksi.
Kompromissitarkistus 10
12 artikla
Voimassaoloaika
Toimiluvat myönnetään ja sovitaan rajoitetuksi, mutta uusittavissa olevaksi määräajaksi, joka on suhteessa palveluntarjoajiin tekemiin investointeihin ja joka mahdollistaa tavanomaisen tuoton saamisen kyseisistä investoinneista. Toimilupien määräajoissa on sovellettava seuraavia enimmäispituuksia:
1. Jos palvelujen tarjoamiseksi ei tehdä investointeja, jotka toimivaltainen viranomainen katsoisi merkittäviksi, toimiluvan voimassaoloaika on enintään 10 vuotta.
2. Jos toimivaltaisen viranomaisen merkittäviksi katsomat investoinnit ovat
a) irtainta omaisuutta, voimassaoloaika on enintään 15 vuotta
b) kiinteää omaisuutta ja sitä vastaavaa irtainta käyttöomaisuutta, kuten konttinostureita, konttipukkinostureita ja irtolastipurkaimia, voimassaoloaika on enintään 36 vuotta riippumatta siitä, palautuuko omistus sataman hallintoelimelle.
Jos palveluntarjoajan investointi käsittää sekä irtainta että kiinteää omaisuutta, enimmäisaika on pisin kyseeseen tulevista voimassaoloajoista.
3. Jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön menettelyn, jonka mukaan palveluntarjoaja, joka aikoo tehdä merkittäviä investointeja kiinteään omaisuuteen tai peruuttamattomia sopimuksia tällaisista investoinneista voimassa olevan toimiluvan päättymistä edeltävien kymmenen vuoden aikana ja joka kykenee osoittamaan, että kyseiset investoinnit parantavat kyseessä olevan palvelun yleistä tehokkuutta, voi pyytää toimivaltaista viranomaista käynnistämään 8 artiklan mukaisen valintamenettelyn uuden toimiluvan saamiseksi ennen voimassaolevan toimiluvan päättymistä tai jatkamaan voimassa olevaa toimilupaa 10 vuoden ajaksi kerran toimiluvan 10 viimeisen voimassaolovuoden aikana.
4. Toimivaltaisen viranomaisen on tiedotettava umpeutuvista toimiluvista kyseessä oleville aloille yhteisössä vähintään vuosi ennen umpeutumista.
Kompromissitarkistus 11
14 artikla
Meritekniset palvelut
1. Meriteknisten palveluiden osalta jäsenvaltiot voivat asettaa 7 artiklassa tarkoitetun toimiluvan myöntämisen ehdoksi merenkulun turvallisuuteen ja julkisen palvelun velvoitteisiin liittyvät erittäin tiukat perusteet.
2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös ottaa huomioon, että meritekniset palvelut ovat pakollisia, ja määrätä niiden järjestämiselle turvallisuuden ja julkisen palvelun vaatimusten kannalta asianmukaisiksi katsomansa säännöt, mukaan lukien mahdollisuus varata kyseinen palvelu itselleen tai osoittaa se tarvittaessa suoraan ainoastaan yhdelle palveluntarjoajalle, jos sataman tai satamien ryhmän olosuhteet ja/tai sinne pääsy sitä edellyttävät; erityisesti ne voivat edellyttää, että kyseisen palvelun tuottaa pätevä henkilö, joka täyttää kansallisessa lainsäädännössä asetetut tasapuoliset ja syrjimättömät vaatimukset.
Kun luotsinkäyttövelvollisuuden vapautuskirjalla osoitettu vapautus pakollisesta luotsauksesta tai tiettyjen alusluokkien vapautus luotsauksesta edellyttää erityislupaa, lupaehtojen on oltava asianmukaisia, puolueettomia, selkeitä ja syrjimättömiä, ottaen huomioon eri satamissa vallitsevat erityisolosuhteet ja -tarpeet, joiden pohjalta nämä luvat myönnetään.
3. Jäsenvaltioiden on viiden vuoden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta toimitettava komissiolle kertomus toimenpiteistä, joilla meriteknisten palveluiden tehokkuutta on pyritty parantamaan.
Kompromissitarkistus 12
17 artikla
Julkisen rahoituksen avoimuus
Komissio vahvistaa viimeistään kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta yhteiset suuntaviivat, jotka koskevat jäsenvaltioiden myöntämää tai julkisista varoista myönnettävää rahoitusta satamille, ja ilmoittaa tässä yhteydessä, millainen satamien rahoitus soveltuu sisämarkkinoille.
Suuntaviivojen soveltuvuutta on arvioitava kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta.
Kompromissitarkistus 13
Johdanto-osan 34 kappale
Omahuolinnan sääntely olisi jätettävä kansalliseen päätäntävaltaan. Jos jäsenvaltio on jo katsonut tai katsoo aiheelliseksi antaa luvan omahuolinnalle, se ei saa madaltaa työntekijöiden terveys- ja turvallisuusnormeja eikä heidän koulutustasoaan.
- [1] Tiedonanto "Merisatamapalvelujen laadun parantaminen: Euroopan liikenteen avaintekijä" ja ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi satamapalvelujen markkinoille pääsystä – KOM(2001)0035 lopull. – COD 2001/0047.
- [2] Yhteinen teksti 3670/2003 – C5-0461/2003 sekä mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille – Euroopan parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunta – A5-0364/2003.
- [3] Työasiakirja PE 355.765.
- [4] Kuten Euroopan unionin valtion- ja hallitusten päämiehet vahvistivat Eurooppa-neuvoston kokouksissa 15.–16. maaliskuuta 2002 (päätelmien 38 kohta) ja 21.–22. maaliskuuta 2003 (päätelmien 29 kohta).
- [5] Yhteinen teksti 3670/2003 – C5-0461/2003 sekä mietintö sovittelukomitean hyväksymästä yhteisestä tekstistä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille – Euroopan parlamentin sovittelukomiteavaltuuskunta – A5-0364/2003.
työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (19.9.2005)
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille
(KOM(2004)0654 – C6-0147/2005 – 2004/0240(COD))
Valmistelija: Stephen Hughes
TARKISTUKSET
Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta kehottaa asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa suosittamaan direktiiviehdotuksen hylkäämistä ja työjärjestyksen 39 artiklan mukaisesti pyytämään komissiolta ehdotusta direktiiviksi avoimuudesta ja yhtäläisistä markkinaoloista satamissa.
Perustelu
Komissio ei esitä selkeästi sitä, että satamapalveluiden markkinoille pääsy on riittämätöntä. Komission päätös heikentää kansallisia sääntöjä ja sillä aiheutetaan kaikille asianosaisille enemmän oikeudellista epävarmuutta. Ehdotus ei luo tasa-arvoisempia kilpailuoloja satamien välillä.
Komissio tekee uudelleen ehdotuksen satamapalveludirektiiviksi, eikä se ota huomioon niitä syitä, miksi parlamentti hylkäsi 20. marraskuuta 2003 sovittelukomitean tuloksen aikaisemmasta komission ehdotuksesta. Parlamentti on erittäin huolissaan omahuolintaa ja luotsausta koskevien ehdotusten mahdollisista sosiaalisista ja ympäristöllisistä seurauksista. Koska komissio ei ole ottanut huomioon näitä huolenaiheita eikä ole järjestänyt neuvotteluita tärkeimpien sidosryhmien kanssa, ehdotamme tämän uuden ehdotuksen hylkäämistä. Komissio saa siten selkeän viestin, että ehdotus hyväksytään vasta, kun kaikkien sidosryhmien kanssa järjestetään kunnolliset neuvottelut.
Euroopan parlamentin ilmoittaman kannan mukaisesti direktiivin päätavoitteen pitäisi keskittyä satamien väliseen kilpailuun satamien sisäisen kilpailun sijasta.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille | |||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2004)0654 – C6-0147/2005 – 2004/0240(COD) | |||||
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN | |||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
EMPL | |||||
Tehostettu yhteistyö |
| |||||
Valmistelija |
Stephen Hughes | |||||
Valiokuntakäsittely |
14.6.2005 |
12.7.2005 |
14.9.2005 |
|
| |
Tarkistukset hyväksytty (pvä) |
15.9.2005 | |||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
18 10 1 | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jan Andersson, Iles Braghetto, Philip Bushill-Matthews, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Luigi Cocilovo, Proinsias De Rossa, Harald Ettl, Richard Falbr, Carlo Fatuzzo, Joel Hasse Ferreira, Roger Helmer, Stephen Hughes, Karin Jöns, Sepp Kusstatscher, Thomas Mann, Mario Mantovani, Ana Mato Adrover, Ria Oomen-Ruijten, Anne Van Lancker | |||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Mihael Brejc, Udo Bullmann, Gintaras Didžiokas, Marian Harkin, Leopold Józef Rutowicz, Elisabeth Schroedter, Marc Tarabella, Georgios Toussas | |||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Vittorio Agnoletto, Bairbre de Brún, Eva Lichtenberger, Erik Meijer | |||||
SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.9.2005)
liikenne- ja matkailuvaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille
(KOM(2004)0654 – C6-0147/2004 – 2004/0240(COD))
Valmistelija: Eva-Britt Svensson
PERUSTELUT
Komission direktiiviehdotus pääsystä satamapalvelujen markkinoille olisi syytä joko hylätä tai vetää takaisin. Keskeinen peruste tälle kehotukselle on, että komission ehdotus ei täytä tarkoitustaan. Satamapalveludirektiivin vastustuksen osalta on päädytty epätavalliseen tilanteeseen. Vastustusta tai epäilyksiä on herännyt kautta koko poliittisen kentän samoin kuin satamapalvelujen eri osapuolten keskuudessa ESPOsta IDC:hen ja FEPORTiin[1] saakka. On syytä yhtyä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan esittelijän Stephen Hughesin pettymykseen sen vuoksi, että komission uusi ehdotus perustuu pääasiassa jo hylättyyn sovittelutekstiin ja että ehdotus laadittiin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 136, 138 ja 140 artiklan vastaisesti ilman minkäänlaista sosiaalista vuoropuhelua. Erittäin huomionarvoista on myös se, että komissio esitti uuden ehdotuksen niin nopeasti edellisen ehdotuksen tultua hylätyksi. Demokraattinen prosessi on vaarassa tahriintua, jos hylätyt ehdotukset esitetään uudelleen ainoastaan kosmeettisesti muutettuina. Komissio toteaa havainneensa Euroopan unionissa tarvittavan oikeudellista kehystä satamapalvelujen tarjonnan markkinoille pääsylle ja esittäneensä siksi asianomaiset ehdotukset. Tämä tarve on syytä asettaa vahvasti kyseenalaiseksi. Perusteet, joihin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan näkemykset pohjautuvat, esitetään seuraavien kolmen otsikon alla: Sääntelyn purkaminen, Yhteiset oikeudelliset puitteet ja Työlainsäädäntö.
1. Sääntelyn purkaminen
Keskipisteessä kilpailu
Yksi keskeisistä väitteistä, joilla komissio on perustellut satamapalveludirektiiviä, on, että kuluttajien hyödyttämiseksi on lisättävä eurooppalaisten satamien sisäistä ja niiden välistä kilpailua. On kuitenkin pidettävä mielessä, että Euroopan unionin satamat ovat maailman tehokkaimpien satamien joukossa[2]. EU:n sisällä yksittäiset satamat kilpailevat jo keskenään, minkä seurauksena kilpailuasemansa voivat säilyttää vain ne satamat, jotka toimivat kyllin tehokkaasti antaakseen rahalle vastinetta. Siksi ei olisikaan tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön yhteistä säännöstöä, kun sääntöjen nykyinen moninaisuus on jo osoittanut hyödyllisyytensä satamien kannattavuuden ja tehokkuuden osalta. Sijoittajat ja satamayrittäjät torjuvat niin ikään ehdotuksen, sillä sen mukaiset siirtymäkaudet ovat aivan liian lyhyet. Yhdenkään satamayrittäjän tai sijoittajan ei ole mahdollista järjestää liiketoimintaansa kokonaan uudelleen ehdotetun viiden vuoden siirtymäkauden aikana. Samoin leasing-sopimuksille ehdotettu ajanjakso on liian lyhyt. Sijoittajien on millä tahansa liiketoiminta-alalla saatava pitkän aikavälin käsitys toiminnasta voidakseen harkita laajamittaista sijoittamista. Satamat eivät muodosta tässä suhteessa poikkeusta. Investoinnin riskialttius loisi epäsuotuisan sijoitusilmapiirin, mikä olisi tuhoisaa EU:n satamille ja lopulta myös niiden käyttäjille. Sataman sisäinen kilpailu ei näyttäisi olevan keskeinen tekijä määritettäessä sataman roolia monialaisena kuljetuskeskuksena. Tätä roolia muokkaa se, millaisia tuotteita satama käsittelee ja minkätyyppisiä tuotteita sen olisi käsiteltävä. Tavaravirrat määräytyvät sataman maantieteellisen sijainnin sekä sinne ja sieltä pois johtavien vesi-, rautatie- ja maantieliikenneinfrastruktuurien mukaan. Sataman sisäisellä infrastruktuurilla on luonnollisesti suuri merkitys siinä vaiheessa, kun alus on jo satamassa, mutta sataman valinnassa sataman sisäiset ominaisuudet eivät ole määräävässä asemassa. Tämä tarkoittaa sitä, että keskeinen tekijä ei suinkaan ole satamien sisäinen kilpailu vaan kilpailu satamien välillä.
Ehdotuksen 13 ja 14 artiklaa olisi syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin komission tavoitteena olevan satamapalvelujen sääntelyn purkamisen ja kilpailun vapauttamisen osalta. Näissä kiistanalaisissa artikloissa käsitellään omahuolintaa ja luotsausta. Ajatus omahuolinnasta satamissa on peräisin omahuolintaa lentokentillä koskevasta direktiivistä. Lienee tarpeetonta huomauttaa, että merisatamat ovat aivan eri asia kuin lentokentät. Siitä huolimatta komissio on soveltanut lentokentille räätälöityä omahuolintaa merisatamapalveluihin. Omahuolinnassa on kyse siitä, että kaikkien satamaa käyttävien asiakkaiden olisi kyettävä huolitsemaan omat tavaransa. Jos omahuolinta sallittaisiin rajoituksitta, olisi suuri vaara, että syntyisi toiminnallinen kaaos. On mahdotonta säätää, kenellä on ensisijainen oikeus käyttää yhteisiä alueita, nostureita, laitureita, lastauslinjoja jne. Luotsauksen osalta on todettava, että luotsin vesialuetuntemus ja kokemus monenlaisten alusten ohjaamisesta edesauttavat meri- ja ympäristöturvallisuuden säilyttämistä ja helpottavat satamaan pääsyä alusten neuvotellessa sisävesi/ulkovesireittien käytöstä. Luotsausta ei saisi pitää kaupallisena palveluna. Toisin sanoen turvallisuutta ei saisi alistaa kilpailulle!
2. Yhteiset oikeudelliset puitteet
Vakuuttavat perustelut puuttuvat
Komission edustajat ovat monessa yhteydessä perustelleet satamapalveludirektiiviä toteamalla, että satamapalveluissa on kyse ainoista liikennealan palveluista, joiden sääntelyä ei ole purettu. Nämä perustelut eivät vakuuta, kun otetaan huomioon edellä esitetty kuvaus EU:n satamien asemasta suhteessa muun maailman satamiin. Komissio pitää sääntelyn purkamista dogmaattisesti itseisarvona eikä ota huomioon tosiasiallisia tarpeita. Komissio ei ole vieläkään toteuttanut vaikutusanalyysia, jota monet asianosaiset ovat peränneet. Niinpä ei olekaan olemassa EU:n satamien erityistarpeita ja -ongelmia koskevaa analyysia, josta voitaisiin etsiä ratkaisua. Joukko ”yhden koon” säännöksiä olisi vastoin Euroopan yhteisön perustamissopimuksen mukaista toissijaisuusperiaatetta. Komission olisi ratkaistava markkinoille pääsyyn liittyvät ongelmat tapauskohtaisesti neuvottelemalla kulloisenkin alan kaikkien toimijoiden kanssa. Lisäksi komission ehdottama teksti on juridisesti vaikeasti tulkittavissa ja sisältää useita epämääräisiä ja suorastaan hämäriä käsitteitä, jotka tulevaisuudessa aiheuttavat tulkintavaikeuksia ja oikeudellisia kiistoja. Satamapalveludirektiivi on nykymuodossaan vaarassa pikemminkin aiheuttaa kuin ratkaista juridisia ongelmia, minkä vuoksi se olisikin syytä vetää takaisin. Vähintäänkin olisi muutettava/tarkistettava huomattavia osia direktiivistä.
3. Työlainsäädäntö
Ihmiset keskipisteessä lukujen sijasta?
Nykyisessä direktiiviehdotuksessa – suuremmassa määrin kuin edellisessä – painotetaan, että voimassa olevia työehtosopimuksia ei voida kumota tai syrjäyttää ja että sosiaalinen suojelu on aikaisempaa merkittävämmässä asemassa. Työlainsäädännön kannalta jää kuitenkin vielä paljon toivomisen varaa. Omahuolintaa koskeva kiistanalainen ehdotus, joka mukaan sataman omistajat voisivat perinteisten satamatyöläisten sijasta käyttää omia työntekijöitään lastaamiseen ja purkamiseen, sisältyy sekin asianomaiseen direktiiviehdotukseen aiempaa laajemmassa mittakaavassa. On tärkeää korostaa, että omahuolinta ei ole toivottavaa sen enempää ammattiliiton kuin työnantajankaan kannalta. On tultu ainutlaatuiseen tilanteeseen, kun sekä työnantaja- että työntekijäosapuoli ovat omaksuneet yhteisen kannan ja toivoneet omahuolinnan poistamista direktiiviehdotuksesta. Näin olisikin suotavaa tehdä. On huomionarvoista, että parlamentin esittelijä Georg Jarzembowski totesi 14. kesäkuuta pidetyssä liikenne- ja matkailuvaliokunnan kuulemistilaisuudessa, että omahuolintaa koskeva 13 artikla mahdollisesti poistetaan ehdotuksen lopullisesta versiosta. Ammattiliiton näkökulmasta on todettava, ettei Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 136, 138 ja 140 artiklan mukaista sosiaalista vuoropuhelua ole käyty. Komissio ei esimerkiksi ole lainkaan ottanut asiassa yhteyttä kansainväliseen satamatyöläisten neuvostoon IDC:hen. Toimilupaa koskevan 7 artiklan 6 kohdassa todetaan, että satamapalvelujen tuottajilla on oikeus vapaasti valita palvelukseen otettavat työntekijät. Tästä herää kysymys, miksi näin itsestään selvä oikeus kirjataan direktiiviin. Mikä on taka-ajatuksena? Ammattiliitot pelkäävät, että tarkoituksena on viedä työpaikkoja nykyisiltä työntekijöiltä joidenkin muiden eduksi. Komission olisi selvennettävä 7 artiklan 6 kohdan tarkoitusta.
Yhteenvetona todettakoon, että satamat voivat kilpailla hinnoilla ja laadulla, mutta ei tule kysymykseenkään alistaa työntekijöiden työoloja ja -ehtoja, ympäristölainsäädäntöä, valtion rahoitusta ja turvallisuusmääräyksiä kilpailulle ja sääntelyn purkamiselle.
TARKISTUKSET
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa hylkäämään komission ehdotuksen.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille | |||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2004)0654 – C6-0147/2004 – 2004/0240(COD) | |||||
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN | |||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
IMCO | |||||
Tehostettu yhteistyö |
ei | |||||
Valmistelija |
Eva-Britt Svensson | |||||
Valiokuntakäsittely |
19.4.2005 |
13.6.2005 |
13.7.2005 |
|
| |
Tarkistukset hyväksytty (pvä) |
14.9.2005 | |||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
puolesta: vastaan: tyhjää: |
23 3 0 | ||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Bert Doorn, Janelly Fourtou, Evelyne Gebhardt, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Christopher Heaton-Harris, Anna Hedh, Anneli Jäätteenmäki, Pierre Jonckheer, Henrik Dam Kristensen, Kurt Lechner, Toine Manders, Zita Pleštinská, Guido Podestà, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Luisa Fernanda Rudi Ubeda, Leopold Józef Rutowicz, Eva-Britt Svensson, Marianne Thyssen, Jacques Toubon, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler, Phillip Whitehead ja Joachim Wuermeling | |||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Charlotte Cederschiöld | |||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
| |||||
- [1] ESPO: Euroopan merisatamajärjestö; IDC: International Dockworkers Council (kansainvälinen satamatyöläisten neuvosto); FEPORT: Federation of European Private Port Operators (eurooppalaisten yksityisten satamaoperaattoreiden liitto).
- [2] Euroopan kuljetustyöntekijöiden federaation (ETF) mukaan esimerkiksi 40 jalan kontin purkamisen ja lastaamisen normihinta on:
• 100 Yhdysvaltain dollaria EU:n satamissa
• 200 Yhdysvaltain dollaria Pohjois-Amerikan satamissa
• 300 Yhdysvaltain dollaria Aasian satamissa.
Lisäksi EU:n satamayritykset saavat osakseen huomattavia vahingonkorvausvaatimuksia, mikäli laivoja ei pureta ja lastata mahdollisimman nopeasti, kun sitä vastoin Aasian ja Amerikan satamissa pitkät odotusajat ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.
ASIAN KÄSITTELY
Otsikko |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi pääsystä satamapalvelujen markkinoille | ||||||||||
Viiteasiakirjat |
KOM(2004)0654 – C6-0147/2004 – 2004/0240(COD) | ||||||||||
Annettu EP:lle (pvä) |
1.12.2004 | ||||||||||
Asiasta vastaava valiokunta |
TRAN | ||||||||||
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto |
ECON |
EMPL |
IMCO |
|
| ||||||
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa |
ECON |
|
|
|
| ||||||
Tehostettu yhteistyö |
|
|
|
|
| ||||||
Esittelijä(t) |
Georg Jarzembowski |
| |||||||||
Alkuperäinen esittelijä |
|
| |||||||||
Yksinkertaistettu menettely – päätös tehty (pvä) |
| ||||||||||
Oikeusperustan kyseenalaistaminen |
|
/ |
| ||||||||
Rahoitusmäärän muuttaminen |
|
/ |
| ||||||||
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
| ||||||||||
Alueiden komitean kuuleminen – päätös tehty istunnossa (pvä) |
| ||||||||||
Valiokuntakäsittely |
19.4.2005 |
14.6.2005 |
29.8.2005 |
11.10.2005 |
| ||||||
Hyväksytty (pvä) |
22.11.2005 | ||||||||||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
23 24 2 | |||||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Inés Ayala Sender, Etelka Barsi-Pataky, Philip Bradbourn, Michael Cramer, Arūnas Degutis, Christine De Veyrac, Armando Dionisi, Petr Duchoň, Saïd El Khadraoui, Robert Evans, Roland Gewalt, Mathieu Grosch, Ewa Hedkvist Petersen, Jeanine Hennis-Plasschaert, Georg Jarzembowski, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Jörg Leichtfried, Fernand Le Rachinel, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Patrick Louis, Erik Meijer, Ashley Mote, Michael Henry Nattrass, Seán Ó Neachtain, Janusz Onyszkiewicz, Josu Ortuondo Larrea, Willi Piecyk, Luís Queiró, Reinhard Rack, Luca Romagnoli, Gilles Savary, Renate Sommer, Dirk Sterckx, Ulrich Stockmann, Gary Titley, Georgios Toussas, Marta Vincenzi, Corien Wortmann-Kool, Roberts Zīle | ||||||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Markus Ferber, Jas Gawronski, Zita Gurmai, Elisabeth Jeggle, Joost Lagendijk, Rosa Miguélez Ramos, Willem Schuth | ||||||||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta) |
Ioannis Gklavakis | ||||||||||
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
15.12.2005 | ||||||||||
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä) |
Liikenne- ja matkailuvaliokunnan äänestys lainsäädäntöpäätöslauselmasta: 26:24. | ||||||||||