MIETINTÖ neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohta) – 2005

4.4.2007 - (2006/2217(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Elmar Brok

Menettely : 2006/2217(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A6-0130/2007

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0130/2007

Keskustelut :

PV 22/05/2007 - 19
CRE 22/05/2007 - 19

Äänestykset :

PV 23/05/2007 - 5.10
CRE 23/05/2007 - 5.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2007)0205

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO
ASIAN KÄSITTELY

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston vuosittaisesta selvityksestä Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohta) – 2005

(2006/2217(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon neuvoston vuosittaisen selvityksen (10314/1/2006),

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan,

– ottaa huomioon Euroopan perustuslakia koskevan sopimuksen, joka allekirjoitettiin Roomassa 29. lokakuuta 2004,

– ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 12. joulukuuta 2003 hyväksymän Euroopan unionin turvallisuusstrategian,

– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja talousarviomenettelyn parantamisesta 6. toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] ja erityisesti sen 40 kohdan,

– ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 tekemänsä päätöksen toimielinten sopimuksesta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta[2],

– ottaa huomioon Brysselissä 16.–17. kesäkuuta 2005 pidetyn Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät ja erityisesti julistuksen Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifioinnista sekä 15.–16. kesäkuuta ja 14.–15. joulukuuta 2006 pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten puheenjohtajavaltion päätelmät,

– ottaa huomioon Brysselissä 15.–16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät rahoituskehyksestä vuosille 2007–2013,

– ottaa huomioon 12. tammikuuta 2005 antamansa päätöslauselman Euroopan perustuslaista tehdystä sopimuksesta[3],

– ottaa huomioon 2. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta 2004[4],

– ottaa huomioon 16. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin turvallisuusstrategian täytäntöönpanosta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa[5],

– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselman harkintakauden jatkotoimista ja Euroopan tulevaisuuden analyysistä[6] sekä 4.–5. joulukuuta 2006 Brysselissä pidetyn Euroopan tulevaisuutta käsitelleen parlamenttien välisen yhteisen tapaamisen ("Tuumasta toimeen") tulokset,

– ottaa huomioon 16. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman uusista kehitysyhteistyön rahoitusvälineistä vuosituhannen kehitystavoitteiden yhteydessä[7],

– ottaa huomioon 15. kesäkuuta ja 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselmat EU:n ja Venäjän huippukokouksista[8],

– ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2006 antamansa päätöslauselmat EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden parantamisesta transatlanttisen kumppanuussopimuksen yhteydessä sekä transatlanttisista taloussuhteista EU:n ja USA:n välillä[9],

– ottaa huomioon 23. lokakuuta 2003 antamansa päätöslauselman rauhasta ja ihmisarvosta Lähi-idässä sekä 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman Lähi-idän tilanteesta[10],

– ottaa huomioon 7. syyskuuta 2006 antamansa päätöslauselman EU:n ja Kiinan suhteista[11],

– ottaa huomioon Brysselissä 15.–16. joulukuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajavaltion päätelmät asiassa "EU ja Afrikka: kohti strategista kumppanuutta",

– ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2005 antamansa päätöslauselman ydinsulkusopimuksen vuoden 2005 tarkistuskonferenssista / ydinaseista Pohjois-Koreassa ja Iranissa[12], jossa todetaan, että EU noudattaa Korean niemimaan suhteen periaatetta "No Say, No Pay" eli se ei anna varoja, ellei se saa sananvaltaa,

– ottaa huomioon 23. maaliskuuta 2006 antamansa päätöslauselman energiahuollon varmuudesta Euroopan unionissa[13],

– ottaa huomioon 18. toukokuuta 2006 antamansa päätöslauselman vuosittaisesta ihmisoikeusraportista 2005 sekä Euroopan unionin ihmisoikeuspolitiikasta[14] sekä 14. helmikuuta 2006 antamansa päätöslauselman ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa[15],

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin valmiudesta integroida uusia jäsenvaltioita: institutionaaliset näkökohdat[16],

– ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta laajentumisstrategiasta ja tärkeimmistä haasteista 2006–2007[17],

– ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 1 kohdan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A6‑0130/2007),

A. odottaa, että neuvosto lakkaa noudattamasta menettelyä, jossa se toimittaa jälkikäteen vain kuvailevan luettelon edellisenä vuonna toteutetuista yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimista sen sijaan, että se kuulisi Euroopan parlamenttia etukäteen, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa määrätään, ja että neuvosto tästä lähtien korjaa menetelmänsä soveltamalla rakentavasti 17. toukokuuta 2006 tehdyn talousarvion kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevan toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohtaa[18],

B. katsoo, että neuvoston olisi korvattava tämä käytäntönsä pysyvästi parlamentin todellisella kuulemisella varmistaakseen, että parlamentin näkemykset todella vaikuttavat seuraavaa vuotta varten tehtäviin valintoihin,

C. ottaa huomioon, että EU:n viidennen laajentumisen jälkeen 18 jäsenvaltiota on ratifioinut perustuslakia koskevan sopimuksen mutta tavoitteena on pidettävä sopimuksen ratifiointia kaikissa jäsenvaltioissa sekä sen voimaantuloa, jotta EU on valmis täyttämään maailmanlaajuisen vastuunsa ja vastaamaan maailman akuutteihin uhkiin ja haasteisiin,

D. ottaa huomioon, että uuden perustuslakia koskevan sopimuksen ulkosuhteita koskevia määräyksiä ei ole asetettu kyseenalaisiksi ratifiointiprosessin aikana, minkä johdosta YUTP voi merkittävällä tavalla lisätä luottamusta unioniin suuren yleisön keskuudessa,

E. katsoo, että unionin ulkoisissa toimissa yleensä ja YUTP:n toimissa erityisesti on otettava huomioon unionin edut ja etenkin se, missä määrin kukin kolmansista maista ja EU:n ulkopuolisista alueista noudattaa eurooppalaista mallia ja arvoja, sekä se, että unioni yhtenä maailman tärkeimmistä geopoliittisista toimijoista toimii rauhaan sitoutuneiden valtioiden ja kansalaisten poliittisena ja sosiaalisena sekä talous- ja ympäristöunionina, joka toimii demokratian, oikeusvaltion ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden periaatteita noudattaen, minkä vuoksi se tarvitsee vahvoja ja luotettavia poliittisia ja taloudellisia kumppaneita,

F. ottaa huomioon, että yhteisen ulkopolitiikan tehokkuutta ja uskottavuutta on viime aikoina vähentänyt se, että tietyt jäsenvaltiot ovat käyttäneet kahdenvälisiä kysymyksiä koskevaa veto-oikeutta siitä huolimatta, että muut jäsenvaltiot ovat pyrkineet pääsemään kompromissiin; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi toimittava tasapuolisesti ja niiden olisi pyrittävä rajoittamaan veto-oikeuden käyttöä vain erittäin arkoihin unionia koskeviin kysymyksiin,

G. katsoo, että demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden kehittäminen ja vakiinnuttaminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ovat edelleen YUTP:n tärkeimpiä tavoitteita, ja katsoo, että YUTP:ssa on pääasiallisesti keskityttävä talouden yhdentymiseen, diplomatiaan, siviilipuolen kriisien ehkäisyyn ja konfliktien hallintaan,

H. katsoo, että YUTP:n ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (ETPP) uskottavuus edellyttää niiden rahoituksen lisäämistä siten, että rahoitus vastaa niiden tavoitteita,

I. ottaa huomioon, että Euroopan unionin sotilaallisten operaatioiden rahoittaminen on todellisuudessa edelleen sekä kansallisten parlamenttien että Euroopan parlamentin demokraattisen valvonnan ulottumattomissa,

Perustuslakia koskevan sopimuksen ratifiointi YUTP:n päätavoitteena ja perusvalintana vuonna 2007

1. katsoo, että Euroopan unioni ei voi luoda ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, joka edes osittain pystyy vastaamaan tärkeimpiin haasteisiin kuten globalisaatio, romahtaneet tai heikentyneet valtiot, rajatylittävä muuttoliike, kansainvälinen terrorismi, energiariippuvuus ja ilmastonmuutos, ilman perustuslakia koskevaa sopimusta, jonka 18 maata on ratifioinut; katsoo, että YUTP:n tehokkuus edellyttää tarvittavien voimavarojen kehittämistä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden, riippumattomuuden ja koskemattomuuden turvaamiseksi; muistuttaa tässä yhteydessä siitä, että kaikissa jäsenvaltioissa tuetaan laajasti unionin merkittävämpää roolia maailmassa, koska jäsenvaltiot eivät yksinään enää pysty huolehtimaan tästä roolista kansalaisten puolesta; korostaa, että perustuslakisopimuksen loppuun saattaminen on yksi nykyisen ja tulevien EU:n puheenjohtajuuskausien tärkeimmistä tehtävistä;

2. pitää ulkoministerin tehtävän perustamista tarpeellisena ja pitää välttämättömänä, että tämä on samanaikaisesti komission jäsen ja ulkoministerien neuvoston puheenjohtaja, jotta YUTP saa jatkuvuutta ja johdonmukaisuutta ja jotta Eurooppa voi puhua yhdellä äänellä;

3. katsoo, että jäsenvaltioiden on uuden EU:n ulkoministerin viran perustamisen yhteydessä sitouduttava määrittämään ja toimeenpanemaan todellinen ja tehokas yhteinen ulkopolitiikka, joka heijastaa Euroopan unionin yleisiä huolenaiheita;

4. toteaa, että avunantolauseke, rakenteellinen yhteistyö, Euroopan ulkosuhdehallinto ja yksi ainoa oikeushenkilöys ovat esimerkkejä perustuslakia koskevan sopimuksen tarjoamista kiireellisesti tarvittavista edistysaskeleista;

5. huomauttaa, että poliittinen ja sosiaalinen yhteisymmärrys ulko- ja turvallisuuspolitiikan integraation lisäämisestä tarjoaa vankan pohjan perustuslakiprosessin edistämiselle;

6. kehottaa jälleen kerran valtion- ja hallitusten päämiehiä saattamaan perustuslakia koskevan sopimuksen teon päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä, jotta voidaan mahdollistaa uudet laajentumiset sekä varmistaa, että unioni voi toteuttaa tehokkaammin, avoimemmin ja demokraattisemmin sekä ulkoisia toimia että yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa;

YUTP:n tehokkuuden, yhdenmukaisuuden ja näkyvyyden parantaminen

7. pitää tervetulleena Euroopan puolustusviraston perustamista, taisteluosaston käsitteen kehittämistä, EU:n naapuruuspolitiikan vahvistamista ja solidaarisuuslausekkeen soveltamista terrorismin uhan ja terrori-iskujen torjumiseen sekä siviilikriisinhallinnan yleistavoitteiden, siviilivalmiusryhmien ja rauhanrakennuskumppanuuden perustamista vakautusvälineen puitteissa; kehottaa komissiota perustamaan siviilirauhanturvajoukot, kuten on vaadittu useissa parlamentin päätöslauselmissa;

8. pitää järkevämpänä, että neuvosto ja komissio hyödyntävät menettelyihin ja organisaatioon liittyviä mahdollisuuksiaan ja pyrkivät siinä myös vahvistamaan ensimmäisen ja toisen pilarin välisiä sidoksia seuraavasti:

a) YUTP:n korkean edustajan ja komission yhteisten esitysten esittäminen neuvostolle sekä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa että ulkoisia toimia koskevissa asioissa,

b) ulkosuhteista vastaavien komission jäsenten, YUTP:n korkean edustajan sekä Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnan valtuuskuntien säännölliset yhteiskokoukset strategisten painopisteiden arvioinnin ja yhteensovittamisen parantamiseksi,

c) neuvoston työryhmien ja Coreperin sekä komission kertomusten laatijoiden ja parlamentin mietintöjen esittelijöiden säännölliset yhteiskokoukset, joiden tarkoituksena on edistää eri osapuolten kantojen ymmärtämistä,

d) säännöllinen turvautuminen EU:n "ydinryhmämekanismiin", joka luotiin alun perin käsittelemään Somaliaan liittyviä poliittisia kysymyksiä vuonna 2004, koska se on toimielinten välisiä yhteyksiä vahvistava mekanismi, joka saattaa yhteen YUTP:n korkean edustajan, neuvoston, komission, puheenjohtajavaltion ja sellaiset jäsenvaltiot, jotka haluavat osallistua toimintaan; korostaa kuitenkin, että tämä mekanismi soveltuu erityisesti sellaisiin ulkopoliittisiin kysymyksiin, jotka eivät aiheuta merkittäviä erimielisyyksiä jäsenvaltioiden välille mutta joita monet niistä pitävät tärkeinä,

e) unionin yksiköiden, edustustojen, erityisedustajien ja suurlähetystöjen ym. sekä unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden keräämien tietojen, raporttien ja analyysien varaukseton jakaminen,

f) yhteisön kolmen toimielimen ulkoisten toimien osastojen koordinoinnin tehostaminen siten, että mahdollistetaan säännölliset työkokoukset sekä korkean tason ja keskitason virkamiesten vaihto, mukaan luettuna ulkoasioista vastaavien EU:n toimielinten virkamiesten kierto ja vaihto,

g) vuoropuhelun kannustaminen ja menettelyjen käynnistäminen EU:n diplomaattisen akatemian perustamiseksi,

h) komission kannustaminen kehittämään sen vastuualueelle kuuluvia edustustoja unionin "suurlähetystöiksi",

i) unionin erityisedustajan tehtävien osoittaminen automaattisesti kyseisen kolmannen maan EU-edustuston päällikölle, kuten entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian tapauksessa,

j) yhtäältä EY:n 127 edustuston ja toisaalta muiden EU:n toimielinten ja valtuuskuntien, jäsenvaltioiden ulkoministeriöiden ja suurlähetystöjen keskinäisen vuorovaikutuksen parantaminen järjestämällä säännöllisiä yhteyksiä ja kokouksia, antamalla käytännön apua ja järjestämällä jäsenvaltioiden diplomaattien ja asianomaisten yksiköiden virkamiesten vaihtoa vastavuoroisuusperiaatteen mukaisesti;

9. kehottaa Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvostoon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita tiedottamaan muille jäsenvaltioille ja huomioimaan niiden ehdotukset sekä edistämään Euroopan yleisimpiä näkemyksiä heijastavia koordinoituja toimia turvallisuusneuvostossa;

10. kehottaa YK:n turvallisuusneuvostoon kuuluvia EU:n jäsenvaltioita parantamaan koordinointia tässä yhteydessä EU:n toimien tehostamiseksi maailmanpolitiikassa sekä päättämään lyhyellä aikavälillä Euroopan unionin yhteisestä edustajasta;

11. katsoo, että jollei YUTP:n asioista äänestettäessä oteta käyttöön määräenemmistöä, Euroopan unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuus, tehokkuus ja näkyvyys heikkenevät vakavasti;

12. katsoo, että kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja erityisesti merkittävien kumppaneiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua voidaan edelleen vahvistaa sekä toimia aktiivisemmin suhteessa kansainvälisiin järjestöihin; katsoo, että komission edustustoverkostoa voitaisiin käyttää joustavammin ja dynaamisemmin;

13. huomauttaa, että kolmansien maiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua on vahvistettava erityisesti ihmisoikeuksien osalta; katsoo, että yhteisön toimielinten ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden edustustojen jäsenet ovat tietoisia neuvoston hyväksymistä ihmisoikeuksia koskevista suuntaviivoista, ja että he kehittävät niitä ja toimivat niiden mukaisesti;

14. muistuttaa tässä yhteydessä, että parlamentaarinen diplomatia voi toimia hyödyllisenä ja täydentävänä välineenä unionin suhteissa kolmansiin maihin ja alueisiin; kehottaa neuvostoa ja komissiota luomaan yhteistyöhön perustuvat tiiviimmät suhteet kolmeen tärkeimpään parlamentaariseen yhteiskokoukseen (AKT:n ja EU:n yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, Euro–Välimeri-alueen parlamentaarinen edustajakokous ja EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous), joilla on merkittävä rooli ja joissa kokoontuu parlamentaarikkoja kaikkialta maailmasta, jolloin ne parantavat demokraattista legitiimiyttä ja tarjoavat arvokkaan poliittisen foorumin yleiselle vuoropuhelulle; kehottaa asianomaisia parlamentin elimiä koordinoimaan ja vahvistamaan hallinnollista tukeaan mainituille parlamentaarisille yhteiskokouksille vastaavasti;

15. katsoo, että vallitsevan johdonmukaisuuden puutteen korjaaminen sekä voimavarojen ja odotusten välisen kuilun ylittäminen edellyttävät, että unioni käyttää kaikkia ulkoisen toiminnan alalla käytettävissä olevia välineitä, kuten politiikkoja, jotka kattavat kaupan, avun, ulkopolitiikan ja ETPP:n, sekä ympäristö-, tutkimus-, liikenne-, maatalous-, kalastus- ja sisäpolitiikan ulkoista ulottuvuutta;

Temaattisia näkökohtia koskevat suositukset vuodelle 2007

16. vaatii, että vaurauden ja turvallisuuden takaamiseksi etusijalle on asetettava muutamia aloja – kuten demokratian vakauttaminen, ihmisten turvallisuus ja toimet terroristijärjestöjä vastaan, maahanmuuton hallinta, kulttuurien välinen vuoropuhelu, energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutos, asevalvonta ja aseistariisunta, joukkotuhoaseiden leviämisen estäminen sekä unionin osallistuminen köyhyyden vähentämiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen sekä sosiaalinen kehitys – jotka kytkeytyvät tiiviimmin Euroopan kansalaisten toiveisiin ja huolenaiheisiin sekä heidän odotuksiinsa unionin roolista kansainvälisissä kysymyksissä;

17. kehottaa komissiota keskittymään näillä painopistealoilla nykyisten perussopimusten ensimmäisen pilarin alaisiin poliittisiin, kaupallisiin, taloudellisiin ja rahoituksellisiin välineisiin ja politiikkoihin, jotta komissio voi nykyistä paremmin edistää unionin tavoitteiden toteutumista maailmapolitiikassa; katsoo, että EU:n ulkoiset toimet voisivat myös saada etua siitä, että johtotehtävissä, YUTP mukaan luettuna, toimisi enemmän naisia;

18. toistaa, että unionin turvallisuusstrategia olisi saatettava ajan tasalle siten, että siviili- ja sotilastoimiin perustuva kaksijakoinen lähestymistapa säilytetään ja samalla säilytetään konfliktien eston ja tehokkaan monenvälisyyden ratkaisevan tärkeät käsitteet ja että energian toimitusvarmuus, ilmastonmuutos ja köyhyyden leviämisen ehkäiseminen koko maailman tasolla sisällytetään unionin turvallisuutta uhkaaviin merkittäviin haasteisiin;

19. toteaa, että terrorismi muodostaa yhden Euroopan unionin turvallisuuden pääuhista, mutta sen torjunnassa ei saa loukata demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisia arvoja vaan niitä on suojeltava ja on toimittava läheisessä yhteistyössä kansainvälisten kumppaneiden kanssa sekä Yhdistyneissä Kansakunnissa vahvistetun strategian mukaisesti;

20. toistaa, että vaikka terrorismin torjunta on merkittävä osa Euroopan unionin ulkoista toimintaa, ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien kunnioittamisen on kuuluttava EU:n ensisijaisiin tehtäviin; katsoo, että terrorismin torjuntaa koskevan kansainvälisen yhteistyön vahvistamiseksi on toimittava paljon tehokkaammin kansainvälisen oikeuden ja YK:n perusoikeuskirjan nojalla;

21. korostaa energian toimitusvarmuuden ulkopoliittisen ulottuvuuden merkitystä, mukaan luettuina unionin riippuvuus yhä epävakaampien maiden ja alueiden energian ja muiden strategisten hyödykkeiden toimituksista sekä vaihtoehtoisten energiamuotojen saatavuus ja kehittäminen; torjuu kaikki pyrkimykset käyttää energiantoimitusten rajoittamista poliittisena välineenä ja korostaa EU:n jäsenvaltioiden välistä solidaarisuuden tarvetta energiapolitiikan yhteydessä; katsoo, että riippuvuutta olisi pyrittävä kaikin keinoin vähentämään; korostaa tarvetta kohdistaa unionin ulkoiset toimet yhteiseen strategiaan ja siihen, että tuetaan energialähteiden monipuolistamiseen tähtääviä hankkeita;

22. korostaa, että Euroopan unionille on elintärkeää vahvistaa maailmanlaajuista hallintoa, kansainvälisiä instituutioita ja kansainvälisen oikeuden arvoa; korostaa Yhdistyneiden Kansakuntien perustavaa roolia maailmanlaajuisen hallinnon kehittämisessä; toistaa, että kehittyvät voimatekijät Kiina ja Intia sekä myös Venäjä on otettava mukaan vastaamaan maailmanlaajuisen hallinnon tilasta ja maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisuista ja että transatlanttisten kumppaneiden yhteistyö on tässä yhteydessä korvaamatonta;

23. korostaa tarvetta edelleen kehittää alueyhteistyön ulottuvuutta Euroopan unionin ulkopolitiikassa erityisesti naapurialueilla vahvistamalla suhteita Mustanmeren alueeseen ja edistämällä naapureiden keskinäistä sekä Euroopan unionin ja sen naapureiden välistä yhteistyötä alueellisten ratkaisujen tarjoamiseksi vakauden, kehityksen ja vaurauden lisäämiseksi;

24. muistuttaa Euroopan unionia, että sen täytyy kehottaa kumppaneitaan edistämään demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämistä ja lujittamista, sillä nämä kriteerit muodostavat perustan vauraalle ja turvalliselle maailmalle;

25. ilmaisee tässä yhteydessä huolensa Kiinan tammikuussa 2007 tekemästä ensimmäisestä satelliitintorjunta-asetestistä; katsoo, että tämä on merkki aseiden käytön lisääntymisestä avaruudessa; pyytää neuvostoa tekemään aloitteen YK:n tasolla monenvälisten neuvottelujen aloittamiseksi, jotta kyseiset aseet kielletään kansainvälisellä tasolla;

26. katsoo, että ulkoisten toimien näkökulmasta enemmän huomiota olisi kiinnitettävä köyhyyden leviämisen pysäyttämiseen maailmassa sekä leimautumisen, syrjinnän ja tärkeimpien tautien torjumiseen; toistaa pitävänsä tärkeänä, että Euroopan unioni kunnioittaa vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista koskevia sitoumuksiaan;

27. pitää myönteisenä, että sekä komissio että neuvosto pyrkivät pitämään laittoman maahanmuuton ja oleskelun torjumista unionin ulkoisten toimien näkyvänä osana suhteissaan alkuperä- ja kauttakulkumaihin; katsoo, että kehitysyhteistyössä olisi puututtava myös laajamittaisen maahanmuuton perimmäisiin syihin ja lisättävä EU:n sitoutumista konfliktien ratkaisemiseen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseksi etenkin suhteissa Afrikan maihin; korostaa, että laittoman maahanmuuton torjumisen pitäisi olla oikeudellinen ja poliisiasia ja että EU:n politiikan avulla on puututtava myös laittoman maahanmuuton perimmäisiin syihin;

28. viittaa jälleen edellä mainittuun 14. helmikuuta 2006 antamaansa päätöslauselmaan ihmisoikeus- ja demokratialausekkeesta Euroopan unionin sopimuksissa ja kehottaa komissiota ja neuvostoa huomioimaan päätöslauselmassa annetut suositukset, jotta voidaan hallinnoida nykyistä paremmin unionin ja lukuisien kumppanivaltioiden välisiä kaikenlaisia sopimuksia, joissa demokratialausekkeiden osuus on johdonmukaisesti merkittävä; toistaa olevansa sitoutunut toimiin, joilla torjutaan sotarikoksiin, rikoksiin ihmisyyttä vastaan ja muihin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden henkilöiden rankaisemattomuutta muun muassa vahvistamalla kansainvälisen rikostuomioistuimen asemaa;

29. korostaa ihmisoikeuksia, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä terrorismin torjuntaa koskevien lausekkeiden tehokkaan valvonnan tarvetta kaikenlaisten kolmansien maiden kanssa tehtyjen sopimusten yhteydessä ja vaatii pidättymään tapauskohtaisista muutoksista yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi; kehottaa komissiota esittämään vakauttamista, liittymisen valmistelua, eurooppalaista naapuruutta ja kumppanuutta sekä kehitysyhteistyön rahoitusta koskevien uusien välineiden puitteissa ehdotuksia, jotka koskevat teknisen avun ja rahoitusavun antamista kolmansille maille, jotta ne voivat täyttää edellä mainittuihin lausekkeisiin perustuvat sitoumuksensa; korostaa, että näitä uusia välineitä on tarpeen soveltaa tavalla, joka on johdonmukainen Euroopan uuden demokratia- ja ihmisoikeusaloitteen kanssa ja täydentää sitä;

Maantieteellisiä alueita koskevat painopisteet vuonna 2007

30. suosittelee toimenpiteitä, joilla unionin laajentuminen säilytetään vuonna 2007 yhtenä unionin poliittisena päätavoitteena, joskin sellaisena, jossa otetaan huomioon unionin kyky ottaa vastaan uusia jäsenvaltioita (laajentumisen vaikutus unionin toimielimiin, unionin taloudellisiin resursseihin ja sen kykyyn toteuttaa poliittisia tavoitteitaan); suosittelee Euroopan naapuruuspolitiikan vahvistamista muun muassa aloitteilla EU:n ja Mustanmeren alueen maiden välisten taloussuhteiden, poliittisten suhteiden sekä turvallisuuteen ja energiaan liittyvien suhteiden vahvistamiseksi; suosittelee osallistumista jatkossakin Länsi-Balkanin vakauttamiseen, mukaan luettuna mahdollisuus liittyä EU:hun, Thessalonikin toimintasuunnitelman mukaisesti; suosittelee vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen aloittamista uudelleen Serbian kanssa; suosittelee Euro–Välimeri-yhteistyön vahvistamista; suosittelee tasapuolisen ja laaja-alaisen kumppanuuden kehittämistä Venäjän kanssa, joka kattaa kansainväliset haasteet, kaupan ja energian mutta ennen kaikkea ihmisoikeudet ja demokratisointikysymykset; suosittelee suhteiden syventämistä Keski-Aasian kanssa alueella toimivien asiaankuuluvien kansainvälisten elinten kanssa tehtävän täysipainoisen yhteistyön avulla;

31. katsoo, että kansallisen solidaarisuuden, vakauden ja rauhan sekä demokratian ja taloudellisen kehityksen edistämisen on oltava unionin Afganistanin-politiikan painopisteenä tulevinakin vuosina; edellyttää, että näille tehtäville myönnetään luotettava rahoitus, joka voidaan suunnitella keskipitkää aikaväliä varten; katsoo, että Euroopan unionin on tuettava erityisesti vahvojen kansallisten ja valtion elinten kehittämistä, maan talouden ja kulttuurin kehittämistä, yksityisten taistelujoukkojen aseistariisuntaa sekä huumeiden viljelyn ja myynnin vastaisia toimia;

32. pitää tervetulleena Saksan puheenjohtajuuden aikana esiteltyä Keski-Aasian aloitetta, jonka avulla Euroopan unionin ulkopolitiikkaa voitaneen tehostaa kyseisellä alueella; katsoo, että aloitteen avulla voidaan kehittää ainutlaatuista ja laaja-alaista yhteistyötä Euroopan unionin ja Keski-Aasian maiden välillä; katsoo, että Euroopan unionille on erittäin tärkeää huomata, että alueella tapahtuu vakaata talouden kehitystä ja että hallintotapaa ja ihmisoikeustilannetta parannetaan;

33. toistaa, että todellisen monenkeskisyyden valossa on tarve jatkaa YK:n uudistuksia kaikilta osiltaan siten, että erityishuomiota kiinnitetään turvallisuusneuvoston uudistamiseen; pitää tässä yhteydessä myönteisinä yleiskokouksen puheenjohtajan ehdottamia lupaavia uudistuksia;

34. katsoo, että on pyrittävä kaikin keinoin edistämään Libanonin tilanteen vakauttamista ja komission olisi valvottava tarkkaan ja perusteellisesti EU:n rahoitusavun käyttöä; kehottaa neuvostoa lisäämään ponnisteluja Lähi-idän kvartetin puitteissa (Yhdysvallat, Venäjän federaatio, EU ja YK) Israelin ja palestiinalaisten välisten neuvottelujen edistämiseksi, jotta saadaan aikaan kokonaisvaltainen rauhanomainen ratkaisu Lähi-idän konfliktiin kahden turvallisen ja elinkelpoisen valtion pohjalta; suosittaa unionia sitoutumaan voimakkaammin kvartetin kantaan (sitoutuminen väkivallattomuuteen, Israelin tunnustaminen sekä aiempien sopimusten ja velvoitteiden, kuten etenemissuunnitelman, hyväksyminen); katsoo, että Palestiinan uuden kansallisen yhtenäisyyden hallituksen ja Israelin kanssa tehtyjen aiempien sopimusten tunnustamisen olisi kannustettava EU:ta tehostamaan sen toimintaa Palestiinassa; huolimatta edellisestä kohdasta uskoo, että Israelin ja Palestiinan hallitusten olisi jo periaatteen vuoksi kunnioitettava vuoden 1967 rajoja kahden keskinäisesti tunnustetun itsenäisen valtion erottavana rajana; katsoo, että arabimaiden suora osallistuminen voisi tässä suhteessa myös olla hedelmällistä; tukee kvartetin kehotusta jatkaa Palestiinan kansalle annettavaa kansainvälistä apua;

35. suosittelee myös, että ryhdytään toimiin transatlanttisen kumppanuuden vahvistamiseksi yhtäältä Yhdysvaltain kanssa ja toisaalta Latinalaisen Amerikan kanssa edistämällä sen yhdentymisprosessia tasa-arvoiselta pohjalta muun muassa terrorismin torjumiseksi kunnioittaen ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta siten, että voimassa oleva uusi transatlanttinen toimintaohjelma korvataan uudella transatlanttisella kumppanuussopimuksella; ehdottaa tässä yhteydessä Euroopan turvallisuusstrategian arviointimekanismin kaltaisen säännöllisen arviointimekanismin perustamista transatlanttista kumppanuussopimusta varten; toteaa, että EU:n ja Yhdysvaltojen asiantuntijat pyrkisivät mekanismin avulla jatkuvasti parantamaan transatlanttista kumppanuutta sen koko potentiaalin hyödyntämiseksi;

36. suosittelee EU:n ja Kiinan kumppanuussopimusta koskevien neuvottelujen jatkamista sillä ehdolla, että demokratian ja ihmisoikeuksien alalla on edistytty merkittävästi; suosittelee EU:n ja Intian strategisen kumppanuuden syventämistä; suosittelee poliittisen ja taloudellisen yhteistyön tehostamista Japanin ja ASEANin kanssa ja sitä, että unioni pyrkii omaksumaan aktiivisen roolin, eikä pelkästään rahoittajan aseman Korean niemimaan ratkaisemattomissa kysymyksissä;

37. suosittelee voimakkaasti EU:n Afrikan-strategian päättäväistä toteuttamista käytännössä muutenkin kuin perinteisen kehitysapupolitiikan kautta ottaen huomioon tuleva Portugalin puheenjohtajakausi, jonka aikana Portugali isännöi seuraavaa EU:n ja Afrikan huippukokousta; suosittelee Latinalaisen Amerikan yhdentymisprosessin edistämistä tekemällä EU:n ja Mercosurin assosiointisopimus sekä käynnistämällä assosiointisopimuksia koskevat neuvottelut Keski-Amerikan maiden ja Andien yhteisön kanssa;

38. korostaa, että on tarpeen antaa uutta pontta Barcelonan prosessille, jotta voidaan edistää asianomaisten maiden vakaata taloudellista, sosiaalista ja demokraattista kehitystä;

39. katsoo, että YK:n turvallisuusneuvoston Kosovon aseman ratkaisuehdotusta koskevan tulevan päätöksen valossa EU:n on oltava täysin valmistautunut hoitamaan uudet tehtävät ja vastuualueet kyseisellä alueella; kehottaa neuvostoa ryhtymään vahvempiin ja tehokkaampiin toimiin Etelä-Kaukasian ja Transnistrian umpikujaan ajautuneiden konfliktien yhteydessä;

40. viittaa laajoihin päätöslauselmiinsa ja mietintöihinsä unionin etujen kannalta tärkeistä maantieteellisistä alueista; korostaa, että mainitut asiakirjat edistävät tärkeällä tavalla keskustelua siitä, miten mainittuja maantieteellisiä alueita koskevaa unionin politiikkaa olisi kehitettävä;

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan parlamentaarinen valvonta

41. panee merkille neuvoston 30. kesäkuuta 2006 antaman vuonna 2005 toteutettuja YUTP-toimia koskevan kuvailevan vuosikertomuksen; toistaa, että sen lisäksi, että neuvoston annettava asiaa koskevia tietoja Euroopan parlamentille, sen on ennen kaikkea mahdollistettava parlamentin täydellinen osallistuminen YUTP:n vuoden 2007 tärkeimpien näkökohtien ja perusvalintojen käsittelyyn; pitää valitettavana sitä, että neuvosto jätti jälleen kerran vaille huomiota parlamentin oikeuden tulla kuulluksi etukäteen tulevista näkökohdista ja valinnoista vuodelle 2006, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklassa ja 6. toukokuuta 1999 tehdyssä toimielinten sopimuksessa määrätään;

42. panee merkille, että vaikka neuvosto on rikkonut Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklaa, parlamentti ei voi menettelytapaan liittyvien syiden vuoksi nostaa kannetta EY:n tuomioistuimessa, koska 21 artikla ei sisälly EU:sta tehdyn sopimuksen 46 artiklan tyhjentävään luetteloon tapauksista, joissa oikeutta nostaa kanne EY:n tuomioistuimessa EY:n perustamissopimuksen määräysten perusteella voidaan soveltaa myös YUTP:n alaan;

43. korostaa kuitenkin, että neuvoston käytäntö, jonka mukaisesti se vain antaa parlamentille tietoja ja toimittaa kuvailevan vuosikertomuksen edellisen vuoden aikana toteutetuista YUTP-toimista sen sijaan, että se todella kuulisi parlamenttia kunkin vuoden alussa mainitun vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja raportoisi sen perusteella parlamentille siitä, onko parlamentin kanta otettu huomioon ja kuinka se siinä tapauksessa on otettu huomioon, rikkoo todellisuudessa 21 artiklan sisältöä;

44. kehottaa neuvostoa korjaamaan mainitun asiaintilan siten, että se tulkitsee talousarvion kurinalaisuutta ja moitteetonta varainhoitoa koskevan uuden toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohtaa laajemmin ja joustavammin, jotta parlamentin oikeus tulla vuosittain etukäteen kuulluksi YUTP:n tulevista tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista voidaan varmistaa; korostaa, että voimassa olevissa perussopimuksissa ei ole mitään viitteitä siihen, että edellä mainittuun 21 artiklaan sisältyvä termin "kuuleminen" merkitys voisi poiketa sen tavanomaisesta merkityksestä EU:n lainsäädännössä;

45. korostaa valmiuttaan keskustella kunkin vuoden alussa neuvoston ja korkean edustajan / neuvoston pääsihteerin kanssa alkavaa vuotta koskevista YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista, koska mainittu keskustelu antaa ihanteellisen mahdollisuuden kuulla parlamenttia; katsoo lisäksi, että ehdokkaiden, jotka pyrkivät korkean edustajan / neuvoston pääsihteerin virkaan, olisi erityisen hyödyllistä esittää ohjelmansa Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunnassa;

46. kehottaa sekä neuvostoa että jäsenvaltioita vahvistamaan ETPP:n parlamentaarista valvontaa entisestään siten, että varmistetaan parlamentin merkittävä osallistuminen uuden toimielinten sopimuksen mukaisen rakenteellisen vuoropuhelun avulla sekä huolehditaan läheisestä yhteistyöstä Euroopan parlamentin ja kansallisten kansanedustuslaitosten välillä;

47. korostaa kuinka tärkeää on ottaa parlamentti mukaan olennaisella tavalla keskusteluihin ja menettelyihin kansainvälisten sopimusten sekä EU:n ja kolmansien maiden välisten sopimusten teon yhteydessä;

48. ehdottaa seuraavia toimia, joilla vahvistetaan erityisesti parlamentin suorittamaa tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen valvontaa:

a) EU:n toimielinten ja erityisvirastojen väliset suhteet:

– parlamentille annetaan valtuudet nimittää ja erottaa terrorismin torjunnan koordinaattori sekä tilannekeskuksen (SitCen), EU:n satelliittikeskuksen ja Eurojustin päälliköt,

– varmistetaan, että terrorismin torjunnan koordinaattori sekä tilannekeskuksen (SitCen), EU:n satelliittikeskuksen ja Eurojustin päälliköt toimittavat Euroopan parlamentille vuosikertomuksen toiminnastaan ja talousarviostaan, sekä varmistetaan, että kaikki parlamentin myöhemmin esittämät suositukset ja huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon,

b) jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten ja erityisvirastojen väliset suhteet:

– kehitetään Euroopan parlamentin ja kansallisten kansanedustuslaitosten yhteistyötä, jolla varmistetaan EU:n tiedustelupalvelujen ja -elinten demokraattinen valvonta ja jonka ansiosta Euroopan unionin kansalaiset voivat suhtautua luottavaisesti sekä EU:n että kansallisten turvallisuuspalvelujen ja tiedustelupalvelujen toimintaan ja saada siitä avoimesti tietoa,

– päivitetään Euroopan unionin solidaarisuusrahaston rahoituksesta 7. marraskuuta 2002 tehtyä toimielinten sopimusta[19] siten, että sopimus kattaa arkaluonteiset tiedot kaikista YUTP-toimista ja varmistetaan, että parlamentti on täydellisesti selvillä kaikista koko YUTP:n alaa koskevista tiedoista,

– tehostetaan erityisesti neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi 20. marraskuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa[20] tarkoitetun Euroopan parlamentin nykyisen erityisvaliokunnan roolia, jotta se pystyy valvomaan EU:n tason uusia tiedusteluelimiä (EU:n satelliittikeskus, tilannekeskus, terrorismin torjunnan koordinaattori, Eurojust sekä EU:n sotilasesikunta),

– annetaan todelliset valtuudet terrorismin torjunnan koordinaattorille vahvistamalla koordinaattorin toimivaltaa ja tehtäviä,

c) EU:n ja kolmansien maiden suhteet:

– osallistutaan parlamentin erityisvaliokunnan ja Yhdysvaltain kongressin tiedusteluvaliokuntien väliseen tietojen sekä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen,

– pyydetään kolmansia maita ja erityisesti liittyviä maita ja assosioituneita maita jakamaan saatavissa olevat YUTP:n alaa koskevat arkaluonteiset tiedot parlamenttiensa tai hallitustensa välityksellä vastaavien EU:n elinten kanssa;

YUTP:n ja ETPP:n rahoitus

49. katsoo, että YUTP:lle myönnetty 1 740 miljoonan euron budjettirahoitus vuosiksi 2007–2013 on riittämätön, jotta sillä voitaisiin saavuttaa unionin tavoitteet maailmanlaajuisena vaikuttajana, mutta myöntää toisaalta, että YUTP:n toimille vuodeksi 2007 myönnetty 159,2 miljoonan euron määräraha edustaa merkittävää edistymistä aikaisempiin vuosiin verrattuna;

50. pitää myönteisenä, että parlamentti ja neuvosto saivat neuvotteluissa lopulta sovittua YUTP:aa koskevan luvun tehostamisesta ja siitä, että yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on saatavilla vähintään 1 740 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013; muistuttaa, että tämä itse asiassa yli kolminkertaistaa vanhojen rahoitusnäkymien rahoitustason ja juuri tästä syystä on samalla lujitettava parlamentaariseen valvontaan liittyviä toimenpiteitä ja neuvoston on omalta osaltaan parannettava yhteistyötä;

51. pitää myönteisenä sitä, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehty uusi toimielinten sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2007, koska se lisää erityisesti parlamentin osallistumista YUTP:n päätöksentekoprosessiin ja mahdollistaa unionin ulkoisten toimien sekä YUTP-toimien rahoituksen demokraattisen valvonnan tehostamisen ja siinä konsolidoidaan ja tehostetaan aiempia määräyksiä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista säännöllisistä poliittisista neuvotteluista Euroopan parlamentin kanssa;

52. toistaa olevansa pettynyt siihen, että neuvoston vuosittaiset selvitykset on tähän asti rajattu kuvailemaan YUTP-toimia, minkä neuvostokin toteaa selvitysten johdannoissa, vaikka EU-sopimuksen 28 artiklassa määrätään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia koskevista neuvotteluista, joissa otetaan huomioon parlamentin kannat;

53. panee merkille erityisesti vuonna 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohdan, jotka koskevat YUTP:n rahoitusta ja joissa määrätään neuvoston ja parlamentin välisestä rakenteellisesta vuoropuhelusta, mikä rakentavasti ja joustavasti tulkittuna voisi edistää asiasta vastaavan valiokunnan aitoa kuulemista; katsoo, että puheenjohtajavaltio Suomen ja parlamentin kahden asianomaisen valiokunnan puheenjohtajien välinen selvittävä kirjeiden vaihto täyttää tässä yhteydessä osittain vaatimuksen parlamentin kuulemisesta;

54. varoittaa tulkitsemasta toimielinten sopimuksen 43 kohtaa rajoittavalla tavalla, joka johtaisi tilanteeseen, jossa kierrettäisiin parlamentille EU:sta tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan kuuluvaa oikeutta tulla aidosti kuulluksi kunkin vuoden alussa kyseisen vuoden tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista;

55. katsoo, että EU:n talousarvioon kohdistuvien taloudellisten vaikutusten todellista arviointia on tähän asti haitannut se, että neuvosto ei ole antanut ennakoivia tietoja, vaikka viime vuosina tästä asiasta on järjestetty yhteisiä kokouksia; katsoo, että uuden toimielinten sopimuksen allekirjoittamisen myötä nyt on tullut aika toteuttaa sekä kirjaimeltaan että hengeltään nämä määräykset, jotka nyt ovat saaneet selkeän sanamuodon;

56. pahoittelee neuvoston aiempaa asennetta, kun se on antanut merkittäviä taloudellisia tietoja vasta, kun lopulliset päätökset on jo tehty, mikä on täysin koko toiminnan tarkoituksen vastaista; pitää kuitenkin myönteisenä, että asiassa on tapahtunut jonkin verran parannusta varsinkin uuden Kosovo-operaation yhteydessä, ja odottaa näin tehtävän jatkossa säännöllisesti;

57. korostaa tässä yhteydessä uuden toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohtaa; painottaa nimenomaisesti, että neuvoston on kuultava parlamenttia tulevaisuuteen suuntautuvasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden taloudellisia vaikutuksia, vuosittain 15. kesäkuuta mennessä täysin uuden toimielinten sopimuksen mukaisesti; korostaa, että edellisenä vuonna käynnistettyjen toimenpiteiden arviointi on otettava mukaan, ja katsoo, että yhdessä nämä voisivat tarjota perustan aidosti paremmalle demokraattiselle valvonnalle;

58. pitää YUTP:lle ajanjaksoksi 2007–2013 jo myönnetyn rahoituksen riittämättömyyden vuoksi valitettavana, että talousarvion YUTP:aa koskevaan lukuun sisältyvässä Euroopan unionin erityisedustajia koskevassa momentissa ei vältetä erityisedustajien liiallista nimittämistä, koska määritelmän mukaisesti erityisedustaja olisi nimitettävä vain erityisissä tapauksissa ja koska erityisedustajien nimittäminen ei saisi heikentää komission edustustojen roolia paikan päällä;

59. muistuttaa, että Euroopan unionin erityisedustajat kuuluvat YUTP:n talousarvion piiriin ja että toimielinten sopimuksen 42 kohdan asiaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös heidän toimeksiantojensa jatkamisesta aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin; on sitä mieltä, että EU:n erityisedustajien nimittämiselle ja arvioinnille on tarpeen vahvistaa kriteerit, joihin sisältyy muun muassa heidän tehtäviensä määrittely ja niiden tarkoitus, toimeksiannon kesto, koordinointi ja täydentävyys ensimmäiseen pilariin kuuluvien komission edustustojen kanssa sekä heidän potentiaalisen "lisäarvonsa" arviointi; kehottaa neuvostoa ja komissiota asiassa yhteistyöhön muun muassa antamalla mahdollisuus tutustua ajoissa arviointiraportteihin, joissa olisi oltava merkittävää, perinpohjaista ja objektiivista tietoa ja jotka olisi laadittava korkean edustajan vastuulla;

60. on erityisesti huolissaan siitä, että yhdisteltyjä YUTP-toimia, joihin liittyvät menot johtuvat sekä siviilialan toimista että toimista, joilla on sotilaallisia tai puolustukseen liittyviä vaikutuksia, on minkään parlamentin ollut tähän asti melkein mahdotonta arvioida; huomauttaa, että tämä johtuu sirpaloituneesta tilanteesta, jossa toisaalta kansalliset parlamentit voivat tarkastella rahoituksen sotilas-/puolustuspuolta ja toisaalta Euroopan parlamentti voi tarkastella pelkästään siviilinäkökohtia; korostaa, että näitä yhdisteltyjä siviili- ja sotilasalan toimia olisi voitava valvoa koko laajuudessaan, ja kehottaakin neuvostoa ja komissiota varauksettomaan yhteistyöhön löytääkseen keinot, joilla saadaan yleiskuva näistä operaatioista ja niiden moninkertaisesta rahoitusrakenteesta;

61. pitää valitettavana sitä, että uusi toimielinten sopimus ei sisällä nimenomaisesti ETPP:n puitteissa toteutettavien sotilaallisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoittamista yhteisön talousarviosta, mikä mahdollistaisi irtautumisen nykyisestä käytännöstä, jossa joudutaan turvautumaan jäsenvaltioiden lisäbudjetteihin ja käynnistysrahastoihin;

62. pitää sen vuoksi valitettavana sitä, että uusi toimielinten sopimus ei muuta ETPP‑operaatioita koskevia nykyisiä sääntöjä, joista voidaan mainita periaate "aiheutuneet kustannukset maksaa niiden aiheuttaja" sekä kaikki muut tapauskohtaiset järjestelyt, kuten Athene-järjestelmä; muistuttaa, että tällaiset järjestelyt vakiinnuttavat tilanteen, jossa rahoitustaakka kohdistuu niihin jäsenvaltioihin, jotka antavat suurimman panoksen toteutettavissa operaatioissa, mikä vaarantaa tulevan osallistumisen ETPP‑operaatioihin ja luo tilanteen, joka voidaan helposti välttää rahoittamalla yhteiset operaatiot EU:n talousarviosta;

63. pahoittelee, että ainakin yhdessä tapauksessa neuvosto on rahoittanut tiettyjä kuluja hallitustenvälisen Athene-järjestelmän kautta, vaikka komissio yksiselitteisesti katsoi, että kyseiset menot olisi pitänyt rahoittaa EU:n talousarviosta; katsoo, että neuvoston ja komission velvollisuutena on tiedottaa parlamentille ja neuvotella sen kanssa asioista, joihin liittyy epävarmuutta, eikä voi hyväksyä neuvoston yksipuolisia päätöksiä;

64. pyytää neuvostoa saattamaan parlamentin ajan tasalle ministerien joulukuussa 2006 hyväksymistä Athene-järjestelmää koskevista uusista määräyksistä; on yllättynyt, ettei neuvosto katsonut tarpeelliseksi tiedottaa parlamentille asiasta kahdessa yhteisessä kokouksessa, jotka pidettiin vuoden 2006 syksyllä, kun asiasta kerran oli keskusteltu aikaisemmin vuoden kuluessa;

65. toistaa ehdotuksensa talousarviota koskevasta uudesta metodiikasta Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan menojen avoimuuden lisäämiseksi ja Euroopan unionin turvallisuusstrategian tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavan sotilaallisten ja siviilivoimavarojen kehittämisen tukemiseksi:

a) alkuvaiheessa neuvosto laatisi talousarvioasiakirjan, josta ilmenisi jäsenvaltioiden sitoutuminen siviilikriisinhallinnan yleistavoitteen 2008 ja sotilaallisen kriisinhallinnan yleistavoitteen 2010 täyttämiseen,

b) toisessa vaiheessa jäsenvaltiot sitoutuisivat yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan virtuaalisessa "talousarviossa", josta Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden parlamentit keskustelisivat yhdessä vuosittain ja jossa ne sitoutuisivat useiksi vuosiksi kerrallaan rahoittamaan Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sisältyviin operaatioihin tarvittavat varusteet ja henkilöstön, mikä olisi osoitus jäsenvaltioiden valmiudesta käyttää varoja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja lisäisi sotilasmenojen avoimuutta,

c) yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan talousarvion järkiperäistämiseksi tehtävien yhteisten päätösten muun muassa kansallisia menoja koskevasta tilinpidosta unionin tasolla turvallisuus- ja puolustusasioissa pitäisi muodostaa osa vuosille 2008–2009 kaavailtua tarkistettua unionin rahoitusjärjestelmää;

66. panee merkille, että komissio kohtelee kaikkia yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevassa luvussa käyttämättä jääviä määrärahoja ja etenkin takaisin perittyjä varoja myöhemmin varainhoitoasetuksessa tarkoitettuina "käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina", joten ne palautetaan kyseisiin kohtiin seuraavana vuonna; ei ole vakuuttunut siitä, että tämä on varainhoitoasetuksen säännösten mukaista, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan asiaa;

* *

67. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille, YK:n pääsihteerille, Naton pääsihteerille sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtajalle.

[1] EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.
[2] EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 182.
[3] EUVL C 247 E, 6.10.2005, s. 88.
[4] EUVL C 288 E, 25.11.2006, s. 59.
[5] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0495.
[6] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0263.
[7] EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 396.
[8] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0270 ja P6_TA(2006)0566.
[9] EUVL C 298 E, 8.12.2006, s. 226 ja 235.
[10] EUVL C 82 E, 1.4.2004, s. 610 ja Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0348.
[11] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0346.
[12] EUVL C 320 E, 15.12.2005, s. 253.
[13] EUVL C 292 E, 1.12.2006, s. 112.
[14] EUVL C 297 E, 7.12.2006, s. 341.
[15] EUVL C 290 E, 29.11.2006, s. 107.
[16] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0569.
[17] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2006)0568.
[18] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
[19] EYVL C 283, 20.11.2002, s. 1.
[20] EYVL C 298, 30.11.2002, s. 1.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (28.2.2007)

ulkoasiainvaliokunnalle

Valmistelija: Antonis Samaras

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. pitää myönteisenä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehtyä uutta toimielinten sopimusta, joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2007 ja jossa konsolidoidaan ja tehostetaan aiempia määräyksiä yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevista säännöllisistä poliittisista neuvotteluista Euroopan parlamentin kanssa; katsoo sopimuksen täytäntöönpanon parantavan ratkaisevasti YUTP-toimien rahoituksen demokraattista valvontaa;

2. pitää myönteisenä, että parlamentti ja neuvosto saivat neuvotteluissa lopulta sovittua YUTP:aa koskevan luvun tehostamisesta ja siitä, että YUTP:aan on saatavilla vähintään 1 740 miljoonaa euroa vuosina 2007–2013; muistuttaa, että tämä itse asiassa yli kolminkertaistaa vanhojen rahoitusnäkymien rahoitustason ja juuri tästä syystä on samalla lujitettava parlamentaariseen valvontaan liittyviä toimenpiteitä ja neuvoston on omalta osaltaan parannettava yhteistyötä;

3. toistaa olevansa pettynyt siihen, että neuvoston vuosittaiset selvitykset on tähän asti käytännössä rajattu kuvailemaan YUTP-toimia, minkä neuvostokin toteaa selvitysten johdannoissa, vaikka EU-sopimuksen 28 artiklassa määrätään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja ja niiden taloudellisia vaikutuksia koskevista neuvotteluista, joissa otetaan huomioon parlamentin kannat;

4. katsoo, että EU:n talousarvioon kohdistuvien taloudellisten vaikutusten todellista arviointia on tähän asti haitannut se, että neuvosto ei ole antanut ennakoivia tietoja, vaikka viime vuosina tästä asiasta on järjestetty yhteisiä kokouksia; katsoo, että uuden toimielinten sopimuksen allekirjoittamisen myötä nyt on tullut hetki toteuttaa sekä kirjaimeltaan että hengeltään nämä määräykset, jotka nyt ovat saaneet selkeän sanamuodon;

5. pahoittelee neuvoston aiempaa asennetta, kun se on antanut merkittäviä taloudellisia tietoja vasta, kun lopulliset päätökset on jo tehty, mikä on täysin koko toiminnan tarkoituksen vastaista; pitää kuitenkin myönteisenä, että asiassa on tapahtunut jonkin verran parannusta varsinkin uuden Kosovo-operaation yhteydessä, ja odottaa näin tehtävän jatkossa säännöllisesti;

6. korostaa tässä yhteydessä uuden toimielinten sopimuksen 42 ja 43 kohtaa; painottaa nimenomaisesti, että neuvoston on kuultava parlamenttia tulevaisuuteen suuntautuvasta asiakirjasta, jossa käsitellään YUTP:n tärkeimpiä näkökohtia ja perusvalintoja sekä niiden taloudellisia vaikutuksia, vuosittain 15. kesäkuuta mennessä täysin uuden toimielinten sopimuksen mukaisesti; korostaa, että edellisenä vuonna käynnistettyjen toimien arviointi on otettava mukaan, ja katsoo, että yhdessä nämä voisivat tarjota perustan aidosti paremmalle demokraattiselle valvonnalle;

7. on erityisesti huolissaan siitä, että yhdisteltyjä YUTP-toimia, joihin liittyvät menot johtuvat sekä siviilialan toimista että toimista, joilla on sotilaallisia tai puolustukseen liittyviä vaikutuksia, on minkään parlamentin ollut tähän asti melkein mahdotonta arvioida; huomauttaa, että tämä johtuu sirpaloituneesta tilanteesta, jossa toisaalta kansalliset parlamentit voivat tarkastella rahoituksen sotilas-/puolustuspuolta ja toisaalta Euroopan parlamentti voi tarkastella pelkästään siviilinäkökohtia; korostaa, että näitä yhdisteltyjä siviili- ja sotilasalan toimia olisi voitava valvoa koko laajuudessaan, ja kehottaakin neuvostoa ja komissiota varauksettomaan yhteistyöhön löytääkseen keinot, joilla saadaan yleiskuva näistä operaatioista ja niiden moninkertaisesta rahoitusrakenteesta;

8. muistuttaa, että Euroopan unionin erityisedustajat kuuluvat YUTP:n talousarvion piiriin ja että toimielinten sopimuksen 42 kohdan asiaa koskevia määräyksiä sovelletaan myös heidän toimeksiantojensa jatkamisesta aiheutuviin taloudellisiin vaikutuksiin; on sitä mieltä, että EU:n erityisedustajien nimittämiselle ja arvioinnille on tarpeen vahvistaa kriteerit, joihin sisältyy muun muassa heidän tehtäviensä määrittely ja niiden tarkoitus, toimeksiannon kesto, koordinointi ja täydentävyys ensimmäiseen pilariin kuuluvien komission lähetystöjen kanssa sekä heidän potentiaalisen "lisäarvonsa" arviointi; kehottaa neuvostoa ja komissiota asiassa yhteistyöhön muun muassa antamalla mahdollisuus tutustua ajoissa arviointiraportteihin, joissa olisi oltava merkittävää, perinpohjaista ja objektiivista tietoa ja jotka olisi laadittava korkean edustajan vastuulla;

9. pahoittelee, että ainakin yhdessä tapauksessa neuvosto on rahoittanut tiettyjä kuluja hallitustenvälisen "Ateenan mekanismin" kautta, vaikka komissio yksiselitteisesti katsoi, että kyseiset menot olisi pitänyt rahoittaa EU:n talousarviosta; katsoo, että neuvoston ja komission velvollisuutena on tiedottaa parlamentille ja neuvotella sen kanssa asioista, joihin liittyy epävarmuutta, eikä voi hyväksyä neuvoston yksipuolisia päätöksiä;

10. pyytää neuvostoa saattamaan parlamentin ajan tasalle ministerien joulukuussa 2006 hyväksymistä "Ateenan mekanismia" koskevista uusista määräyksistä; on yllättynyt, ettei neuvosto katsonut tarpeelliseksi tiedottaa parlamentille asiasta kahdessa yhteisessä kokouksessa, jotka pidettiin vuoden 2006 syksyllä, kun asiasta kerran oli keskusteltu aikaisemmin vuoden kuluessa;

11. panee merkille, että komissio kohtelee kaikkia YUTP:aa koskevassa luvussa käyttämättä jääviä määrärahoja ja etenkin takaisin perittyjä varoja myöhemmin varainhoitoasetuksessa tarkoitettuina "käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina", joten ne palautetaan kyseisiin kohtiin seuraavana vuonna; ei ole vakuuttunut siitä, että tämä on varainhoitoasetuksen säännösten mukaista, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan asiaa.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	YUTP:aa koskeva vuosittainen selvitys 2005
Menettelynumero	2006/2217(INI)
Asiasta vastaava valiokunta	AFET
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä)	BUDG 28.9.2006
Tehostettu yhteistyö – ilmoitettu istunnossa (pvä)
Valmistelija Nimitetty (pvä)	Antonis Samaras 20.9.2004
Alkuperäinen valmistelija
Valiokuntakäsittely	24.1.2007		27.2.2007
Hyväksytty (pvä)	27.2.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Reimer Böge, James Elles, Szabolcs Fazakas, Salvador Garriga Polledo, Louis Grech, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Umberto Pirilli, Petre Popeangă, Antonis Samaras, László Surján, Helga Trüpel, Kyösti Virrankoski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Hans-Peter Martin, Margarita Starkevičiūtė
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)
Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)	...

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Neuvoston vuosittainen selvitys Euroopan parlamentille YUTP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden taloudellisista vaikutuksista Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon (6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten sopimuksen H kohdan 40 kohta) – 2005

Viiteasiakirjat

2006/2217(INI)

Annettu EP:lle (pvä)

Asiasta vastaava valiokunta
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

AFET
28.9.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG
28.9.2006

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa
Päätös tehty (pvä)

Tehostettu yhteistyö
Ilmoitettu istunnossa (pvä)

Esittelijä(t)
Nimitetty (pvä)

Elmar Brok
13.9.2006

Alkuperäinen esittelijä

Valiokuntakäsittely

23.1.2007

21.3.2007

Hyväksytty (pvä)

27.3.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

–:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Alma Anastase, Angelika Beer, Panagiotis Beglitis, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Adrian-Mihai Cioroianu, Simon Coveney, Véronique De Keyser, Giorgos Dimitrakopoulos, Michael Gahler, Bronisław Geremek, Maciej Marian Giertych, Ana Maria Gomes, Jana Hybášková, Jelko Kacin, Helmut Kuhne, Joost Lagendijk, Vytautas Landsbergis, Francisco José Millán Mon, Philippe Morillon, Pasqualina Napoletano, Janusz Onyszkiewicz, Justas Vincas Paleckis, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Tobias Pflüger, João de Deus Pinheiro, Mirosław Mariusz Piotrowski, Bernd Posselt, Michel Rocard, Raül Romeva i Rueda, Libor Rouček, Katrin Saks, Jacek Saryusz-Wolski, Hannes Swoboda, Konrad Szymański, Charles Tannock, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Kristian Vigenin, Jan Marinus Wiersma, Josef Zieleniec

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Giulietto Chiesa, Alexandra Dobolyi, Árpád Duka-Zólyomi, Glyn Ford, Milan Horáček, Gisela Kallenbach, Tunne Kelam, Jaromír Kohlíček, Evgeni Kirilov, Aloyzas Sakalas, Luis Yañez-Barnuevo García

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Proinsias De Rossa, Ria Oomen-Ruijten

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

4.4.2007

Huomautuksia (saatavilla vain yhdellä kielellä)

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö