MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta

23.7.2007 - (KOM(2006)0604 – C6‑0355/2006 – 2006/0197(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Reino Paasilinna
Valmistelija(t) (*):
Erna Hennicot-Schoepges, kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – työjärjestyksen 47 artikla.

Menettely : 2006/0197(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A6-0293/2007
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A6-0293/2007
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta

(KOM(2006)0604 – C6‑0355/2006 – 2006/0197(COD))

(Yhteispäätösmenettely: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0604)[1],

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 157 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0355/2006),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A6‑0293/2007),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  katsoo, että komission ehdotuksen yhteensopivuutta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien kanssa ei ole varmistettu;

3.  kehottaa neuvostoa aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa sekä Euroopan teknologiainstituutin (EIT) rahoituksesta toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan mukaisesti että osaamis- ja innovointiyhteisöjen rahoituksesta käyttäen kaikkia 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia;

4.  muistuttaa, ettei kanta mitätöi 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa vahvistetun, EIT:n perustamiseen sovellettavan menettelyn tulosta;

5.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Komission tekstiParlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

 

(2 a) Innovaation, tutkimuksen ja koulutuksen välisten siteiden ja kytkösten vahvistamiseksi tehokkaasti olisi asetettava etusijalle ja EIT:n toiminnan perustaksi näiden kolmen osatekijän siirtäminen teollisuuden yhteyteen ja niiden soveltaminen.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 4 kappale

(4) Yhteisön ja jäsenvaltioiden nykyisiä linjauksia ja toimia tukemaan tarvitaan uusi yhteisön tason aloite (jäljempänä ’Euroopan teknologiainstituutti’, ’EIT’), jolla edistetään niin sanotun osaamiskolmion – innovointi, tutkimus ja koulutus – integrointia koko EU:ssa.

(4)Yhteisön ja jäsenvaltioiden nykyisiä linjauksia ja toimia tukemaan pitäisi perustaa uusi yhteisön tason aloite (jäljempänä ’Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti’, ’EIT’), jolla edistetään niin sanotun osaamiskolmion – innovointi, tutkimus ja koulutus – integrointia koko EU:ssa ja siten ennen muuta helpotetaan yhteistyötä ja vaihtoa ja luodaan yhteisvaikutuksia huippuosaamiskeskusten ja pk-yritysten välillä.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 6 kappale

(6) EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

(6) EIT:n tulisi pääasiassa pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa huippuluokan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa voidakseen helpottaa ja tehostaa verkottumista ja yhteistyötä sekä luoda yhteisvaikutuksia eurooppalaisten innovointiyhteisöjen kesken.

Perustelu

Yhteistyötä helpottamalla EIT tuottaa lisäarvoa dynaamisessa ja joustavassa järjestelmässä syntyvien luonnollisten yhteisvaikutusten avulla.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 7 kappale

(7) EIT:n hallintoneuvoston olisi kartoitettava innovaatiotoiminnan Euroopassa kohtaamia strategisia pitkän aikavälin haasteita etenkin tieteenalarajat ylittävillä ja/tai monitieteisillä aloilla (mukaan luettuina Euroopan tasolla jo yksilöidyt haasteet) sekä luotava avoin, huippuosaamiseen perustuva menettely, jolla valitaan kyseisille aloille erityiset osaamis- ja innovointiyhteisöt. EIT:n hallintoneuvostossa olisi oltava jäseninä kokeneita edustajia tasapainoisesti yritysmaailmasta ja tieteen ja tutkimuksen piiristä.

(7) EIT:n hallintoneuvoston olisi kartoitettava innovaatiotoiminnan Euroopassa kohtaamia strategisia pitkän aikavälin haasteita etenkin tieteenalarajat ylittävillä ja/tai monitieteisillä aloilla (mukaan luettuina Euroopan tasolla eurooppalaisten teknologiayhteisöjen strategisissa tutkimuslinjauksissa ja yhteisissä teknologia-aloitteissa sekä hallitusten väliseen Eureka-aloitteeseen kuuluvissa markkinoita lähellä olevissa klusterihankkeissa jo yksilöidyt haasteet) sekä luotava avoin, huippuosaamiseen perustuva menettely, jolla valitaan kyseisille aloille erityiset osaamis- ja innovointiyhteisöt. EIT:n hallintoneuvostossa olisi oltava jäseninä kokeneita edustajia tasapainoisesti yritysmaailmasta ja tieteen ja tutkimuksen piiristä.

Perustelu

Jotta voidaan yksilöidä ne innovaatiotoiminnan haasteet, joihin osaamis- ja innovointiyhteisöjen olisi puututtava, olisi käytettävä hyväksi alan ja muiden tutkimus- ja kehittämisyhteisön sidosryhmien eurooppalaisten teknologiayhteisöjen strategisissa tutkimuslinjauksissa ja yhteisissä teknologia-aloitteissa sekä hallitusten väliseen Eureka-aloitteeseen kuuluvissa markkinoita lähellä olevissa klusterihankkeissa nimeämiä strategisia tavoitteita ja aihekohtaisia prioriteetteja. Lisäksi osaamis- ja innovointiyhteisöjen olisi valituksi tultuaan luotava selvät yhteydet asiaan liittyviin aloitteisiin Euroopan tasolla.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)

 

(7 a) EIT:lle ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöille on turvattava akateeminen ja yrittämisen vapaus, jotta ne voivat kehittää oman yritys- ja innovointikulttuurinsa.

Perustelu

Euroopan menestyneimmät tutkimuslaitokset, korkeakoulut ja säätiöt valitsevat aina huippuosaamista, rahoittavat sitä ja odottavat sen tuottavan tulosta. EIT:n menestymisen kannalta ratkaisevaa on itsenäisyys, luottamus ja mahdollisuus yrittää ja erehtyä, jotta se voi tuottaa hyviä innovointituloksia.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 7 b kappale (uusi)

 

(7 b) tarvitaan pilottivaihe, jolloin osaamis- ja innovointiyhteisöjä on rajoitettu määrä, EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan arvioimiseksi ja tarvittaessa parannusten tekemiseksi. Tämän pilottivaiheen aikana hallintoneuvoston pitää valita osaamis- ja innovointiyhteisöt aloilla, jotka auttavat unionia vastaamaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kestävään liikkuvuuteen, energiatehokkuuteen tai tieto- ja viestintätekniikan seuraavaan sukupolveen.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Jotta EIT voisi tukea kilpailukykyä ja lisätä Euroopan talouden kansainvälistä houkuttelevuutta, sen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa.

(8) Jotta EIT voisi tukea kilpailukykyä ja lisätä Euroopan talouden kansainvälistä houkuttelevuutta, ja parantaa Euroopan innovaatiokyvyn näkyvyyttä, sen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa edistämällä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Koska EIT:n on tarkoitus olla Euroopan innovaatiotoiminnan ja tutkimuksen lippulaiva, sen olisi sijaittava lähellä nykyisiä eurooppalaisia huippuosaamiskeskuksia ja maineikkaita tieteellisiä laitoksia voidakseen parhaiten hyötyä olemassa olevasta infrastruktuurista.

Perustelu

Puheenjohtaja Barroson EIT:n perustamista koskevan kehotuksen mukaisesti EIT:n hallintoelinten olisi sijaittava Euroopan kannalta tärkeällä alueella tai sen lähellä.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)

 

(8 b) Lisätäkseen kiinnostavuuttaan Euroopan teknologiainstituutin olisi yhdessä kumppani-instituuttien kanssa luotava asianmukainen rakenne, joka antaa opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden saada harjoittelupaikka ja/tai työpaikka osaamis- ja innovointiyhteisöjen johtavissa kumppaniorganisaatioissa.

Tarkistus 10

Johdanto-osan 9 kappale

(9) EIT:n päätoimintakanavana tulisi käyttää huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia, joita solmitaan tieteenalarajat ylittävin ja monitieteellisin perustein keskeisillä Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Kumppanuudet valitsee EIT:n hallintoneuvosto, ja ne nimetään osaamis- ja innovointiyhteisöiksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin.

(9) EIT:n päätoimintakanavana tulisi käyttää huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia, joita solmitaan tieteenalarajat ylittävin ja monitieteellisin perustein keskeisillä Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Kumppanuudet valitsee EIT:n hallintoneuvosto, ja ne nimetään osaamis- ja innovointiyhteisöiksi. EIT ja osaamis- ja innovointiyhteisöt ovat oikeudellisesti itsenäisiä, ja niiden suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin.

Tarkistus 11

Johdanto-osan 10 kappale

(10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen olisi oltava EIT-tutkintoja. EIT:n olisi edistettävä EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY.

(10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten myöntämässä loppututkinnossa pitää olla EIT-merkintä. EIT:n olisi edistettävä EIT-huippuosaamismerkinnän omaavan pätevyyden tunnustamista EU:n jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY.

Tarkistus 12

Johdanto-osan 11 kappale

(11) EIT:n olisi laadittava immateriaalioikeuksien hallinnointia varten ohjeet, joilla tulisi edistää immateriaalioikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin lisensointi mukaan luettuna sekä tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksilöt, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina sekä toisaalta spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, sovelletaan kyseisten ohjelmien sääntöjä.

(11) EIT:n olisi laadittava immateriaalioikeuksien hallinnointia varten selkeät ja avoimet ohjeet, joissa olisi otettava asianmukaisesti huomioon osaamis- ja innovointiyhteisöjen lukuisten kumppaniorganisaatioiden panos ja joilla tulisi edistää immateriaalioikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin lisensointi mukaan luettuna sekä tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksilöt, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina sekä toisaalta spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, sovelletaan kyseisten ohjelmien sääntöjä.

Perustelu

Koska teollisuuden odotetaan tarjoavan huomattavan osan osaamis- ja innovointiyhteisöjen resursseista, olisi tavoitteiden vastaista vaatia alaa maksamaan kahdesti: osarahoittamaan panostusvaiheessa osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimintaa ja tulosvaiheessa maksamaan täyden hinnan saadakseen osaamis- ja innovointiyhteisöjen tulosten omistusoikeuden tai saadakseen niihin käyttöoikeuden. Sen varmistamiseksi, että teollisuus on halukas käyttämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen tuloksia kasvun ja työpaikkojen luomiseen, osaamis- ja innovointiyhteisöjen immateriaalioikeuksia koskevia ohjeita laadittaessa on otettava asianmukaisesti huomioon osaamis- ja innovointiyhteisöjen lukuisten kumppaniorganisaatioiden panos.

Tarkistus 13

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

 

(11 a) Järjestelmällisen yhteistyön ja säännöllisen mielipiteenvaihdon varmistamiseksi EIT:n olisi huolehdittava osaamis- ja innovointiyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan välisestä säännöllisestä vuoropuhelusta.

Tarkistus 14

Johdanto-osan 12 kappale

(12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on vahvistettava asianmukaiset säännökset. EIT:n toimintaa sääntelevät säännöt annetaan instituutin perussäännössä.

(12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaavat asianmukaiset säännökset annetaan EIT:n perussäännössä.

Tarkistus 15

Johdanto-osan 13 kappale

(13) Jotta taattaisiin EIT:n toiminnallinen riippumattomuus, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitus, jäsenvaltioiden, yksityisten organisaatioiden sekä kansallisten tai kansainvälisten elinten tai laitosten myöntämät varat, tulot EIT:n omasta toiminnasta ja sen omat varat. EIT:n olisi pyrittävä houkuttelemaan puoleensa yhä enemmän rahoitusta yksityisiltä organisaatioilta.

(13) Jotta taattaisiin EIT:n toiminnallinen riippumattomuus, sillä olisi oltava oikeushenkilöllisyys ja sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitus, jäsenvaltioiden, yksityisten organisaatioiden sekä kansallisten tai kansainvälisten elinten tai laitosten myöntämät varat, tulot EIT:n immateriaalioikeuksien hallinnointiin liittyvästä omasta toiminnasta ja sen omat varat. EIT:n olisi pyrittävä houkuttelemaan puoleensa yhä enemmän rahoitusta yksityisiltä organisaatioilta.

Perustelu

Komission ehdotuksen mukainen EIT:lle annettava oikeushenkilöllisyys on tärkeä osatekijä pitäen silmällä sen riippumattomuutta, kun otetaan huomioon sen toimintojen suunniteltu laajuus. Immateriaalioikeuksien hallinnoinnista saatavien varojen olisi oltava tärkeä tulolähde EIT:lle.

Tarkistus 16

Johdanto-osan 15 kappale

(15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti.

(15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 14 kohdan mukaan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyn mukaisesti annettua säädöstä tai neuvoston antamaa säädöstä, joka edellyttää talousarviossa tai rahoituskehyksessä varattujen määrärahojen ylittämistä, ei kuitenkaan voida panna rahallisesti täytäntöön ennen kuin talousarviota on muutettu tai rahoituskehystä on tarvittaessa tarkasteltu asianmukaisesti uudelleen kuhunkin tapaukseen tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistus 17

Johdanto-osan 16 kappale

(16) EIT on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava varainhoitosäännöksensä vastaavasti.

(16) EIT on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 47 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava asianmukainen varainhoitosäännös vastaavasti.

Perustelu

Komission ehdottamassa muodossa EIT:llä on tyypillinen viraston rakenne. Sitä seikkaa on tärkeää korostaa asetuksessa säädetyssä oikeusperustassa.

Tarkistus 18

Johdanto-osan 17 kappale

(17) Hallintoneuvoston olisi vahvistettava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, jonka täydentävyyttä yhteisön politiikan ja välineiden suhteen komission olisi tarkasteltava, sekä vuosikertomus, jossa on täysimittainen tilinpäätös ja joka olisi toimitettava komissiolle ja annettava tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(17) Hallintoneuvoston olisi vahvistettava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, jonka täydentävyyttä yhteisön politiikan ja välineiden suhteen komission olisi tarkasteltava, sekä vuosikertomus, jossa on täysimittainen tilinpäätös ja joka olisi toimitettava komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

Tarkistus 19

Johdanto-osan 19 kappale

(19) EIT:n toimintaa olisi hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin.

(19) Koska EIT on uusi aloite, jonka vaikutuksia ei tunneta ja on vaikea ennakoida, komission olisi seurattava sen toimintaa ja vaikutuksia kattavasti ja säännöllisesti ja otettava huomioon EIT:n vaihtoehtoiset mallit ja tarvittaessa annettava ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

Perustelu

Komission olisi edelleen tutkittava EIT:n muita mahdollisia malleja ja verrattava säännöllisesti eri vaihtoehtoja valittuun malliin. Yksi vaihtoehto voisi olla virtuaalisten EIT-yhteisöjen klustereiden perustaminen tietyillä valituilla aloilla, joihin liittyy paljon julkisia ja tieteellisiä huolenaiheita (esim. ilmastonmuutos), joilla on mahdollista edistyä lähitulevaisuudessa ja joilla on luonnollinen yhteys tutkimuksen sekä palvelujen, tuotteiden ja yritysmallien tuottamisen välillä.

Tarkistus 20

Johdanto-osan 20 kappale

(20) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

(20) Jäsenvaltiot eivät yksin toimiessaan voi riittävällä tavalla saavuttaa toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

Tarkistus 21

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

 

(20 a) EIT:tä koskeva ehdotus jätettiin käsiteltäväksi yhteispäätösmenettelyn mukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen ja yhteisön monivuotisten ohjelmien hyväksymisen jälkeen. Muihin yhteisön koulutuksen, tutkimuksen tai innovoinnin alan ohjelmiin myönnettyjä varoja ei pitäisi käyttää EIT:n rahoittamiseen ja olisi tarkasteltava kaikkia 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia.

Perustelu

Tälle aloitteelle on löydettävä uusi rahoitus, ja mahdollisen yhteisön rahoituksen on tultava nykyisten ohjelmien rahoittamisen lisäksi.

Tarkistus 22

1 artikla

Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’).

Perustetaan Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’). Se on varainhoitoasetuksen 185 artiklan ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisesti perustettava elin.

Perustelu

(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

Tarkistus 23

2 artiklan 1 kohta

1. 'Innovaatiolla' tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jonka kautta vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja, jotka otetaan tuloksekkaasti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita.

1. 'Innovaatiolla' tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jonka kautta vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai organisaatiomalleja, jotka otetaan tuloksekkaasti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita.

Tarkistus 24

2 artiklan 2 alakohta

2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden yhteishanketta – sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta –, jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoista keskinäisesti integroitua innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa jollain tietyllä alalla.

2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan korkeakoulujen, tutkimusorganisaatioiden, yhtiöiden ja muiden innovointiprosessin sidosryhmien oikeudellisesti riippumatonta kumppanuutta strategisena verkostona, joka perustuu yhteiseen keskipitkän tai pitkän aikavälin suunnitteluun EIT:n tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tarkistus 25

2 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. osallistujavaltiolla tarkoitetaan Euroopan unionin jäsenvaltiota tai maata, joka on tehnyt yhteisön kanssa EIT:tä koskevan sopimuksen.

Tarkistus 26

2 artiklan 3 kohta

3. ’Korkeakoululla’ tarkoitetaan kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai hankkia muun tunnustetun korkea-asteen pätevyyden, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä.

3. 'Korkea-asteen oppilaitoksella' tarkoitetaan kaikentyyppisiä koulutusta antavia laitoksia, joissa voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai hankkia muun tunnustetun korkea-asteen pätevyyden, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä.

Perustelu

(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.)

Tarkistus 27

2 artiklan 6 a alakohta (uusi)

 

6 a. ’Tutkinnoilla’ tarkoitetaan tutkintoja, joita osallistuvat korkeakoulut myöntävät, kun korkea-asteen opinnot on saatettu päätökseen.

Perustelu

On syytä täsmentää, että tutkintojen myöntämisestä vastaavat korkeakoulut.

Tarkistus 28

3 artikla

EIT:n tavoitteena on edesauttaa teollisuuden kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa nivomalla toimintaansa keskenään integroitua korkealuokkaisinta innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa.

EIT:n tavoitteena on edistää Euroopan kilpailukykyä ja kestävää talouskasvua tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa edistämällä ja koordinoimalla korkealuokkaisinta innovaatio-, tutkimus- ja korkeakoulutustoimintaa.

Tarkistus 29

4 artikla

1. Saavuttaakseen tavoitteensa EIT

1. Saavuttaakseen tavoitteensa EIT

(a) kartoittaa strategisia pitkän aikavälin haasteita keskeisillä Euroopan kannalta potentiaalisesti taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla innovoinnista todennäköisesti saadaan ajan mittaan parasta lisäarvoa

 

(b) asettaa haasteiden joukosta omat prioriteettinsa ja valitsee niistä ne, joiden osalta se tekee aloitteita ja resurssi-investointeja

(b) määrittää omat painopistealansa

 

(c) tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa

(c) tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa ja edistää niiden osallistumista omaan toimintaansa

(d) valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöjä prioriteettialoille sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet, tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laaduntarkkailutoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin sekä huolehtii sopivantasoisesta koordinoinnista niiden kesken

(d) valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöjä painopistealoille; tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laaduntarkkailutoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin, sekä huolehtii sopivantasoisesta koordinoinnista niiden kesken

(e) hankkii tarvittavat varat julkisista ja yksityisistä lähteistä ja käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti ja pyrkii erityisesti lisäämään yksityisen rahoituksen ja omien resurssiensa osuutta talousarviostaan

(e) hankkii tarvittavat varat julkisista ja yksityisistä lähteistä ja käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti Sen on erityisesti pystyttävä rahoittamaan talousarvionsa huomattavassa ja lisääntyvässä määrin yksityisistä lähteistä ja omasta toiminnasta saaduista tuloista

(f) edistää EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

(f) kannustaa osaamis- ja innovointiyhteisöissä kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten myöntämien, EIT-merkinnän omaavien loppututkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa

 

(f a) edistää osaamiskolmion integroimisessa hyviksi havaittujen toimintamallien levittämistä korkeatasoiseen tietämyksen siirtoon nivoutuvan yhteisen innovointikulttuurin kehittämiseksi

 

(f b) pyrkii maailmanluokan huippuosaamista edustavaksi laitokseksi innovoinnissa, korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa

 

(f c) varmistaa EIT:n ja yhteisön muiden ohjelmien välisen synergian ja keskinäisen täydentävyyden

 

f d) täydentää nykyisiä kansallisia ja alueellisia politiikkoja, välineitä ja verkostoja innovoinnin, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen alalla Euroopassa.

2. Erityisesti EIT:n aloitteesta voidaan perustaa säätiö (jäljempänä ’EIT-säätiö’), jonka nimenomaisena tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia.

2. EIT:llä on oikeus perustaa säätiö (jäljempänä 'EIT-säätiö'), jonka nimenomaisena tavoitteena on edistää ja tukea EIT:n toimia.

EIT voi osoittaa säätiölle enintään 3 prosenttia vuotuisista talousarviovaroistaan.

 

Tarkistus 30

5 artiklan 1 kohta

1. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

1. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen tehtäviin kuuluvat erityisesti seuraavat:

(a) innovaatiotoiminta ja –investoinnit, joissa otetaan täysipainoisesti huomioon tutkimus- ja koulutusnäkökohdat, sekä tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistäminen

a) innovaatiotoiminta ja -investoinnit, joissa Euroopan tason toiminta tuo lisäarvoa ja joissa otetaan täysipainoisesti huomioon tutkimus- ja korkeakoulutusnäkökohdat, sekä tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistäminen

(b) huippututkimus keskeisillä Euroopan yhteisön kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla on voimakasta innovointipotentiaalia

(b) teknologinen ja innovointiin suuntautuva huippututkimus taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, jossa hyödynnetään Euroopan sekä kansallisen tason tutkimuksen tuloksia Euroopan kilpailukyvyn lujittamiseksi kansainvälisesti

(c) maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta, johon kuuluu myös innovointiin liittyvien taitojen kehittäminen sekä johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantaminen

(c) maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta 6 artiklan mukaisesti aloilla, jotka vastaavat Euroopan talouden tulevia tarpeita ja edistävät innovointiin liittyvien taitojen kehittämistä sekä johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantamista ja tutkijoiden liikkuvuutta

(d) parhaiden toimintamallien levittäminen, etenkin sellaisten, jotka liittyvät innovointiin suuntautuneiden organisaatioiden hallintoon tai koulutus- ja tutkimusalan ja yritysmaailman yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen.

(d) parhaiden toimintamallien levittäminen innovointialalla keskittyen korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja yritysmaailman yhteistyön kehittämiseen.

Tarkistus 31

5 artiklan 2 ja 3 kohta

2. EIT valitsee osaamis- ja innovointiyhteisöksi nimettävän yhteistyöryhmän kilpailuun perustuvalla avoimella menettelyllä, jonka yhteydessä julkaistaan yksityiskohtaiset erittelyt ja edellytykset.

2. Osaamis- ja innovointiyhteisöt vastaavat pitkälti itsenäisesti sisäisestä organisaatiostaan ja kokoonpanostaan, tarkasta toimintaohjelmastaan ja työmenetelmistään.

Yhteistyöryhmien valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin:

 

(a) yhteistyöryhmän olemassa olevat ja potentiaaliset innovointivalmiudet sekä sen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvä huippuosaaminen

 

(b) yhteistyöryhmän valmiudet saavuttaa EIT:n asettamat tavoitteet

 

(c) osaamis- ja innovointiyhteisöön tuotavat rahoitus- ja luontoissuoritukset

 

(d) osoitus innovointipotentiaalista mukaan luettuna asianomaiselle alalle sopiva immateriaalioikeuksien hallintasuunnitelma, joka vastaa immateriaalioikeuksien hallintaan liittyviä EIT:n periaatteita ja ohjeita.

 

Valinnassa otetaan huomioon myös

 

(a) toimintarakenne, joka osoittaa sitoutumista EIT:hen ja sen tavoitteisiin

 

(b) valmiudet tarjota dynaaminen, joustava ja houkutteleva työskentely-ympäristö, jossa palkitaan sekä yksittäisten ihmisten että tiimien innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät saavutukset

 

(c) tutkintojen myöntämisen perusta mukaan luettuina järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin tutkintojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen ja laadun osalta

 

(d) yhteistyöryhmän valmiudet mukautua ja ottaa huomioon alallaan tai innovaationäkymissä tapahtuvat muutokset.

 

3. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen resurssit on hankittava julkisista ja yksityisistä lähteistä. Resurssienhankintaan voivat sisältyä erityisesti EIT:n myöntämä tai kanavoima rahoitus sekä kumppaniorganisaatioilta saatava rahoitus.

3. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen on pyrittävä olemaan avoimia uusille kumppaniorganisaatioille aina kun ne voivat tuoda kumppanuuteen lisäarvoa.

 

3 a. Osaamis- ja innovointiyhteisöt ovat oikeudellisesti riippumattomia EIT:stä. EIT:n ja kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön suhde perustuu sopimukseen.

 

3b Kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön on esitettävä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi toimintasuunnitelma.

Tarkistus 32

5 a artikla (uusi)

 

5 a artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen valinta

 

1. EIT valitsee osaamis- ja innovointiyhteisöksi nimettävän yhteistyöryhmän kilpailuun perustuvan avoimen ja selkeän menettelyn perusteella. EIT hyväksyy ja julkaisee yksityiskohtaiset yhteisöjen valintaperusteet, jotka perustuvat huippuosaamisen ja innovointivalmiuksien periaatteisiin, ja valintamenettelyyn osallistuu ulkopuolisia riippumattomia asiantuntijoita.

 

2. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen valinnassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin:

 

a) täysin 1 kohdassa tarkoitetun huippuosaamisen kriteerin mukaisesti yhteistyöryhmän olemassa olevat ja potentiaaliset innovointivalmiudet sekä potentiaalinen huippuosaaminen innovoinnissa, korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa, ja erityisesti sen kyky sisällyttää nämä ainesosat omaan toimintaansa

 

b) yhteistyöryhmän valmiudet saavuttaa 14 a artiklan mukaisen strategisen innovointiohjelman tavoitteet

 

c) yhteistyöryhmän valmiudet varmistaa kestävä, pitkäaikainen rahoitus, mukaan lukien huomattavia rahoitussitoumuksia yksityiseltä sektorilta

 

d) tutkimuksen, korkeakoulutuksen ja innovoinnin osaamiskolmiossa toimivien organisaatioiden osallistuminen yhteistyöryhmään, jossa on mukana ainakin yksi korkea-asteen oppilaitos ja yksi yksityinen yritys

 

e) tarvittaessa asianomaiselle alalle sopiva immateriaalioikeuksien hallintasuunnitelma, joka vastaa immateriaalioikeuksien hallintaan liittyviä EIT:n periaatteita ja ohjeita

 

f) yksityisen sektorin ja erityisesti pk-yritysten ja rahoitusalan osallistuminen ja yhteistyö

 

g) toimenpiteet uusien yritysten perustamisen ja spin-off -toiminnan tukemiseksi

 

h) kyky toimia yhdessä muiden organisaatioiden ja verkostojen kanssa osaamis- ja innovointiyhteisön ulkopuolella tarkoituksena levittää parhaita käytänteitä ja huippuosaamista.

 

3. Täysin 1 kohdassa tarkoitetun huippuosaamisen kriteerin mukaisesti kullakin osaamis- ja innovointiyhteisöllä pitää olla vähintään kolme vähintään kahdessa eri osallistujavaltiossa sijaitsevaa kumppaniorganisaatiota, joiden kaikkien pitää olla asetuksen (EY) N:o 1906/2006 6 artiklan mukaisesti toisistaan riippumattomia.

 

4. Osaamis- ja innovointiyhteisössä voi hallintoneuvoston suostumuksella olla mukana kumppaniorganisaatioita, jotka eivät ole sijoittautuneet osallistujavaltioon.

 

__________________

1 EUVL L 391, 30.12.2006, s. 5.

Tarkistus 33

5 b artikla (uusi)

 

5 b artikla

 

Pilottivaihe

 

1. Viimeistään 24 kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta EIT valitsee ja nimeää kaksi tai kolme osaamis- ja innovointiyhteisöä 5 a artiklan säännöksiä noudattaen.

 

2. EIT voi valita lisää osaamis- ja innovointiyhteisöjä 14 a artiklan mukaisen strategisen innovointiohjelman hyväksymisen jälkeen.

Tarkistus 34

6 artikla

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että ne tutkinnot, joita osaamis- ja innovointiyhteisöt myöntävät niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla ne harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ovat EIT:n tutkintoja.

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla osaamis- ja innovointiyhteisöt harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, yhteisöjen myöntämissä loppututkinnoissa pitää olla EIT-merkintä.

2. EIT kannustaa kumppaniorganisaatioita myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tutkintoja. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden laitoksen myöntämiä taikka kaksois- tai moninkertaisia tutkintoja.

2. EIT kannustaa kumppaneina toimivia korkea-asteen oppilaitoksia myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä pätevyyksiä. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden korkea-asteen oppilaitoksen myöntämiä pätevyyksiä taikka kaksois- tai moninkertaisia pätevyyksiä.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EIT:n tutkintojen tunnustamisessa.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten antamien, EIT-merkinnän omaavien loppututkintojen tunnustamisessa sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2005/36/EY soveltamista.

Tarkistus 35

6 artiklan 2 a kohta (uusi)

2 a. Kaikki kumppanit osaamis- ja innovointiyhteisössä myötävaikuttavat koulutuksen ja tutkimuksen suuntaukseen hallintoneuvoston strategioissa määriteltyjen tieteenalojen ja toimialojen osalta.

Tarkistus 36

6 a artikla (uusi

 

6 a artikla

 

Tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuus

 

1. Toimillaan ja työllään EIT edistää liikkuvuutta eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (Bolognan prosessin yhteydessä tehtyjen sopimusten mukaisesti).

 

2. On varmistettava osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan yhteydessä erityisesti tutkijoille ja opiskelijoille myönnettyjen stipendien siirrettävyys.

Tarkistus 37

7 artikla

1. EIT toimii riippumattomana kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista. Se on päivittäisessä toiminnassaan riippumaton yhteisön toimielimistä. EIT:n elinten jäsenet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet välttääkseen eturistiriidat EIT:n puolesta tekemänsä työn ja aiempien tai samanaikaisten toimiensa välillä.

1. EIT toimii riippumattomana kansallisista viranomaisista ja ulkoisista vaikutuksista.

2. EIT:n toiminnan on oltava yhdenmukaista suhteessa muuhun yhteisön tasolla toteutettavaan toimintaan etenkin innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen alalla.

2. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan on oltava yhdenmukaista suhteessa muuhun yhteisön tasolla toteutettavaan toimintaan ja välineisiin etenkin innovoinnin, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen alalla.

3. EIT ottaa lisäksi asianmukaisesti huomioon kansalliset ja hallitustenväliset politiikat ja aloitteet.

3. EIT ottaa lisäksi asianmukaisesti huomioon alueelliset, kansalliset ja hallitustenväliset politiikat ja aloitteet hyvien käytäntöjen, olemassa olevien resurssien tai koeteltujen mallien hyödyntämiseksi.

Tarkistus 38

8 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) hallintoneuvosto, joka koostuu yritystoiminnan, tutkimuksen ja koulutuksen alalla kokeneista korkean tason jäsenistä ja vastaa EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimien ohjaamisesta ja arvioinnista sekä kaikista muista strategisista päätöksistä

(a) hallintoneuvosto, joka koostuu innovoinnin, yritystoiminnan, tutkimuksen ja korkeakoulutuksen alalla kokeneista korkean tason jäsenistä ja vastaa EIT:n toimien ohjaamisesta, osaamis- ja innovointiyhteisöjen valinnasta, nimeämisestä ja arvioinnista sekä kaikista muista strategisista päätöksistä;

Tarkistus 39

8 artiklan 1 kohdan d alakohta

(d) tarkastuskomitea, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista EIT:ssä, osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

(d) Tarvittaessa sisäinen tarkastustoimi, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista EIT:ssä, osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

Perustelu

EIT:tä ei olisi velvoitettava perustamaan omaa pysyvää tarkastuskomiteaa, vaan sille olisi suotava sama joustavuus kuin muille varainhoitoasetuksen 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille elimille.

Tarkistus 40

8 artiklan 2 kohta

2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean kokouksiin.

2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean kokouksiin.

Tarkistus 41

8 a artikla (uusi)

 

8 a artikla

 

Hallintoneuvoston kokoonpano

 

1. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä, jotka nimitetään tasapainoisesti yritystoiminnan, tieteellisen toiminnan ja tutkimustoiminnan piiristä (jäljempänä ’nimitetyt jäsenet’), että jäseniä, jotka edustavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen innovaatio-, tutkimus- ja tieteelliseen toimintaan osallistuvaa, teknistä ja hallintohenkilökuntaa, opiskelijoita ja väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja jotka ovat heidän valitsemiaan (jäljempänä ’edustajajäsenet’).

 

2. Nimitettyjä jäseniä on 21. Heidän toimikautensa kestää kuusi vuotta, eikä sitä uusita. Jäsenet nimittää komissio erityisen valintalautakunnan ehdotuksesta avoimella menettelyllä, johon kuuluu valintaprosessista Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava kertomus. Valintalautakunnassa on neljä riippumatonta korkeatasoista asiantuntijaa, jotka komissio nimittää tehtäväänsä.

 

3. Komissio huolehtii nimityksissä tiede-, tutkimus- ja yrityskokemuksen samoin kuin naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta ja ottaa huomioon innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristön eri puolilla unionia.

 

4. Kahden vuoden välein vaihdetaan kolmannes nimitetyistä jäsenistä. Ne jäsenet, joiden toimikausi päättyy kahden tai neljän vuoden kuluttua hallintoneuvoston alkuperäisestä asettamisesta, määrätään arvalla.

 

5. Edustajajäseniä on neljä. Heidän toimikautensa kestää kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy, jos jäsen jättää EIT:n tai osaamis- ja innovointiyhteisön. Jäsenten tilalle valitaan toimikauden loppuajaksi uudet jäsenet samalla valintamenettelyllä.

 

6. Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ehdotuksesta edustajajäsenten valintaan ja korvaamiseen liittyvät ehdot ja menettelytavat ennen kuin ensimmäinen osaamis- ja innovointiyhteisö on aloittanut toimintansa. Menettelyllä varmistetaan edustuksen asianmukaisuus, ja siinä otetaan huomioon EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen kehitys.

 

7. Jos hallintoneuvoston jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimetään tai valitaan toimikauden loppuajaksi uusi jäsen samalla menettelyllä kuin hallintoneuvoston jättävä jäsen oli nimetty tai valittu.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 42

8 b artikla (uusi)

 

8 b artikla

 

Hallintoneuvoston tehtävät

 

1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat täysin itsenäisesti EIT:n etujen mukaisesti, sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden hyväksi.

 

2. Hallintoneuvostolla on erityisesti seuraavat tehtävät:

 

(a) hallintoneuvosto määrittelee alat, joille osaamis- ja innovointiyhteisöt perustetaan;

 

(b) hallintoneuvosto vahvistaa kolmivuotiseen päivitettävään työohjelmaan kirjatun EIT:n strategian,

 

(b a) hyväksyy sen talousarvion, tilinpäätöksen ja taseen sekä sen vuosikertomuksen johtajan ehdotuksen perusteella;

 

(c) hallintoneuvosto vahvistaa osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaa varten täsmälliset, avoimet ja helppokäyttöiset menettelyt, joihin kuuluu ulkoinen asiantuntija-arviointi ja jotka kattavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet;

 

(d) hallintoneuvosto valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöiksi nimitettävät yhteistyöryhmät ja peruuttaa nimityksen tarvittaessa;

 

(e) hallintoneuvosto huolehtii osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan jatkuvasta arvioimisesta selkeiden etukäteen tunnettujen kriteerien perusteella;

 

(f) hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä sekä toimeenpano- ja tarkastuskomiteoiden työjärjestykset;

 

(g) hallintoneuvosto määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomiteoiden jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa;

 

(h) hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt, joilla johtaja ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet valitaan;

 

(i) hallintoneuvosto nimittää ja tarvittaessa erottaa johtajan ja nimittää tilinpitäjän ja toimeenpanokomitean jäsenet;

 

(i a) hallintoneuvosto käyttää kurinpidollista toimivaltaa johtajan suhteen;

 

(j) hallintoneuvosto perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen;

 

(k) hallintoneuvosto tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä ”kansainvälisen toimijan” huippuluokan innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen parissa;

 

(l) hallintoneuvosto vahvistaa eturistiriitoihin liittyvät käyttäytymissäännöt;

 

(m) hallintoneuvosto määrittelee periaatteet ja ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointia varten.

 

(m a) hallintoneuvosto hyväksyy osaamis- ja innovointiyhteisöjen osallistujien kesken tehtävät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat sopimukset.

 

(m b) Hallintoneuvosto päättää, perustetaanko sisäinen tarkastustoimi 23 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annetun komission asetuksen N:o 2343/20021 mukaisesti.

 

3. Hallintoneuvosto voi antaa yksittäisiä tehtäviä toimeenpanokomitean tehtäväksi.

 

4. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa nimettyjen jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

 

_________________________

1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 43

8 c artikla (uusi)

 

8 c artikla

 

Hallintoneuvoston toiminta

 

1. Hallintoneuvosto tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

 

Edellä 8 b artiklan 2 kohdan a, b, ba, c, d ja i alakohdan tai 4 kohdan mukaiset päätökset edellyttävät kuitenkin jäsenistön kahden kolmasosan määräenemmistöä.

 

2. Hallintoneuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vähintään kolme kertaa vuodessa ja lisäksi ylimääräiseen kokoukseen, jonka voi kutsua kokoon sen puheenjohtaja tai vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä.

 

3. Hallintoneuvosto koostuu siirtymäajan pelkästään nimitetyistä jäsenistä, kunnes edustajajäsenten vaali voidaan järjestää ensimmäisen osaamis- ja innovointiyhteisön perustamisen jälkeen.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 44

8 d artikla (uusi)

 

8 d artikla

 

Toimeenpanokomitea

 

1. Toimeenpanokomiteassa on viisi jäsentä, joista yhtenä hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana.

 

Hallintoneuvosto valitsee nimettyjen jäsentensä joukosta puheenjohtajaa lukuun ottamatta toimeenpanokomitean neljä muuta jäsentä.

 

2. Toimeenpanokomitea kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajansa kokoon kutsumana tai johtajan pyynnöstä.

 

3. Toimeenpanokomitea tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

 

4. Toimeenpanokomitea

 

(a) valmistelee hallintoneuvoston kokoukset;

 

(b) valvoo EIT:n päivitettävän kolmivuotisen työohjelman toteuttamista;

 

(c) valvoo osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä;

 

(d) tekee hallintoneuvoston sille tehtäväksi antamat päätökset.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 45

8 e artikla (uusi)

 

8 e artikla

 

Johtaja

 

1. Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan EIT:n etujen nimissä paras ratkaisu.

 

2. Johtaja vastaa EIT:n päivittäisestä johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta.

 

3. Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät:

 

(a) johtaja tukee hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa niiden tehtävissä ja järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut;

 

(b) johtaja valmistelee strategialuonnoksen ja talousarvioesityksen toimitettavaksi hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean kautta;

 

(c) johtaja hallinnoi osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä ja varmistaa, että menettelyn eri vaiheet toteutetaan avoimella ja puolueettomalla tavalla;

 

(d) johtaja organisoi EIT:n toimet ja hallinnoi niitä;

 

(d a) johtaja varmistaa EIT:n toiminnan tehokkaiden seuranta- ja arviointimenettelyjen toteuttamisen 15 artiklan mukaisesti;

 

(e) johtaja vastaa hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta; siinä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon sisäiseltä tarkastustoimelta saamansa neuvot;

 

(f) johtaja vastaa kaikista henkilöstöasioista;

 

(g) johtaja valmistelee luonnoksen päivitettäväksi kolmivuotiseksi työohjelmaksi ja EIT:n vuosikertomukseksi ja toimittaa ne hallintoneuvostolle;

 

(h) johtaja toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja taseen sisäiselle tilintarkastustoimelle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä;

 

(i) johtaja huolehtii, että EIT:n tekemissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan;

 

(j) johtaja antaa toimeenpanokomitealle ja hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 46

8 f artikla (uusi)

 

8 f artikla

 

EIT:n henkilöstö

 

1. EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan määräaikaisilla sopimuksilla palkkaamista työntekijöistä. EIT:n johtajaan ja henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

 

2. Jäsenvaltiot ja muut työnantajat voivat lähettää asiantuntijoita EIT:hen määräajaksi.

 

Hallintoneuvosto vahvistaa jäsenvaltioiden tai muiden työnantajien EIT:hen lähettämien asiantuntijoiden työskentelyä koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.

 

3. EIT käyttää henkilöstöasioissa niitä valtuuksia, jotka työsopimusten tekoon valtuutettu viranomainen sille on antanut.

 

4. Henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain EIT:n kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 47

8 g artikla (uusi)

 

8 g artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen organisaatiota ja hallintoa ohjaavat periaatteet

 

1. Hallintoneuvosto vahvistaa ohjeiston, jonka perusteella se määrittelee osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävien sopimusten ehdot ja joita sovelletaan niiden toimien rahoitukseen, seurantaan ja arviointiin. Ohjeisto julkistetaan ennen osaamis- ja innovointiyhteisöjen valinnan aloittamista.

 

2. Hallintoneuvosto antaa ohjeita erityisesti seuraavista asioista:

 

(a) osaamis- ja innovointiyhteisöjen seuranta ja arviointi sekä EIT:n osallistuminen niiden hallintoon;

 

(b) yritystoimintanäkökohtien integroiminen tutkimus- ja koulutustoimintaan, mukaan luettuna koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoimien suunnittelu ja toteutus, henkilöstön ja opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus yritysten ja tiede- ja tutkimuslaitosten välillä, sellaisen opetussisällön tarjoaminen, jossa otetaan huomioon yritystoimintaan, johtamiseen ja innovointiin liittyviä seikkoja, tulosten ja niistä saatujen tulojen jakaminen kumppanien kesken sekä tulosten ja hyvien toimintamallien levittäminen muille kuin kumppaniorganisaatioille pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina.

 

(c) keinot varmistaa, että opetussuunnitelmat ja sisäiset käytännöt edistävät yrittäjä- ja innovointihenkistä ajattelua.

 

3. EIT:n kanssa tehtävissä sopimuksissa on annettava osaamis- ja innovointiyhteisöille laajat valtuudet itse määritellä sisäinen organisaationsa ja täsmälliset toimintasuunnitelmansa ja työmenetelmänsä.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 48

8 h artikla (uusi)

 

8 h artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet

 

EIT huolehtii siitä, että kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön tuloksia seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arviointien on perustuttava hyviin hallintomenettelyihin ja tulossuuntautuneisiin tekijöihin, ja niissä on vältettävä turhia muodollisuuksia ja menettelyteknisiä piirteitä.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 49

8 i artikla (uusi)

 

8 i artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisön toiminnan kesto, jatkaminen ja päättäminen

 

1. Määräajoin tehtävien arviointien tulosten ja toiminta-alojen erityispiirteiden mukaan osaamis- ja innovointiyhteisön toiminta-aika on tavallisesti 7–15 vuotta.

 

2. Hallintoneuvosto voi poikkeuksellisesti päättää jatkaa osaamis- ja innovointiyhteisön toiminta-aikaa alun perin asetettua pitemmälle, jos se on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa EIT:n tavoitteet.

 

3. Jos osaamis- ja innovointiyhteisön arvioinneissa päädytään riittämättömiin tuloksiin, hallintoneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimiin, joihin kuuluu rahoitustuen vähentäminen, muuttaminen tai peruttaminen taikka sopimuksen purkaminen.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 50

8 j artikla (uusi)

 

8 j artikla

 

EIT:n lopettaminen

 

Jos EIT päätetään lopettaa, selvitysmenettely suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavien lakien mukaisesti. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa ja EIT:n säätiön perustamissäädöksessä on vahvistettava asianmukaiset säännöt tällaista tilannetta varten.

Perustelu

Tavallisesti virastojen organisaatiota koskevat säännökset sisällytetään lainsäädäntötekstin artikloihin eikä liitteisiin. Siksi liite on poistettu ja sen sisältö on lisätty artikloina.

Tarkistus 51

9 artikla

1. EIT määrittelee ja julkistaa immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevat periaatteensa ja ohjeensa. Niillä

1. EIT hyväksyy immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevat ohjeensa, jotka perustuvat muun muassa periaatteisiin, jotka luetellaan säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013), 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/2006 2 osassa1.

(a) tuetaan EU:n innovointikapasiteettia

 

(b) otetaan huomioon asianomaisen alan erityispiirteet

 

(c) edistetään immateriaalioikeuksien hyödyntämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa asianmukaisin edellytyksin erityisesti määrittelemällä immateriaalioikeuksien jako EIT:n ja sen kumppanien kesken

 

(d) luodaan asianmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksittäiset ihmiset, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina

 

(e) luodaan erityisiä kannustimia spin-off- ja kaupalliseen toimintaan.

 

2. Kumppaniorganisaatioiden on osoitettava osaamis- ja innovointiyhteisöä koskevassa hakemuksessaan, että ne ovat sopineet seuraavista seikoista 1 kohdassa tarkoitettujen periaatteitten ja ohjeitten mukaisesti:

2. Näiden ohjeiden perusteella kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön kumppaniorganisaatiot tekevät hallintoneuvoston suostumuksella sopimuksen immateriaalioikeuksien hallinnoinnista ja käytöstä.

(a) tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten ja muiden tulosten omistussuhteet, hallinnointi ja suojaaminen

 

(b) kyseisten tulosten käyttöoikeudet ja aiemmin hankittu osaaminen

 

(c) kustannusten ja tuottojen jako, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon eri kumppaniorganisaatioiden panostukset

 

(d) erityiset säännöt, bonukset tai kannustimet, joilla edistetään tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten kehittämistä ja käyttöä mukaan luettuna tulosten hyödyntämiseen perustuva spin-off-toiminta.

 

 

__________________

1EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.

Tarkistus 52

12 artiklan 1 kohta

1. EIT varmistaa, että sen toiminta on erittäin avointa.

1. EIT varmistaa, että sen toiminta, osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta mukaan luettuna, on erittäin avointa. EIT:n on erityisesti luotava helppopääsyinen, maksuton ja monikielinen verkkosivusto, josta saa tietoa EIT:n ja yksittäisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnasta.

Tarkistus 53

12 artiklan 2 kohdan johdantokappale

2. EIT julkaisee viipymättä

2. EIT julkaisee ja toimittaa budjettivallan käyttäjälle

Perustelu

Samaan tapaan kuin on muita virastoja silmällä pitäen vahvistettujen periaatteiden laita, budjettivallan käyttäjälle on tiedotettava tilanteesta säännöllisesti.

Tarkistus 54

12 artiklan 3 kohta

3. EIT ei luovuta kolmansille osapuolille saamiaan luottamuksellisia tietoja, jotka on perustellusti pyydetty pitämään luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

3. EIT ja osaamis- ja innovointiyhteisöt eivät luovuta kolmansille osapuolille saamiaan luottamuksellisia tietoja, jotka on perustellusti pyydetty pitämään luottamuksellisina, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 ja 5 kohdan soveltamista.

Tarkistus 55

13 artikla

1. EIT:n rahoitus järjestetään erityisesti seuraavien kautta:

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen rahoitus järjestetään seuraavien kautta:

(a) Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät varat

(a) yritysten tai yksityisten organisaatioiden myöntämät varat, jotka ovat mieluiten peräisin osaamis- ja innovointiyhteisöihin osallistuvilta yhtiöiltä

(b) jäsenvaltioiden tai niiden viranomaisten myöntämät varat

(b) Euroopan unionin yleisestä talousarviosta myönnettävät varat 16 artiklan säännösten mukaisesti sekä käyttämättömät varat, jotka muuten palautettaisiin jäsenvaltioille; jos käytetään rakennerahaston varoja, päätökset tekee jäsenvaltio tai asianomaiset paikalliset, alueelliset ja hallintoviranomaiset.

(c) yritysten tai yksityisten organisaatioiden myöntämät varat

(c) osallistujavaltioiden, kolmansien maiden tai niiden viranomaisten myöntämät varat;

(d) testamenttilahjoitukset, lahjoitukset ja rahoitus yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta elimiltä

(d) testamenttilahjoitukset, lahjoitukset ja rahoitus yksityishenkilöiltä, instituutioilta, säätiöiltä tai muilta kansallisilta elimiltä

(e) EIT:n omasta toiminnasta ja sen tuloksista tai pääomalahjoituksista, mukaan luettuina ne, joita hallinnoi EIT:n säätiö, taikka immateriaalioikeuksista peräisin olevat tulot

(e) sen omasta toiminnasta, mukaan luettuina EIT:n säätiön hallinnoimista tekijänoikeuspalkkioista tai pääomalahjoituksista peräisin olevat tulot,

(f) kolmansien maiden ja kansainvälisten elinten tai instituutioiden myöntämät varat.

(f) kansainvälisten elinten tai instituutioiden myöntämät varat.

 

(f a) Euroopan investointipankin myöntämät lainat ja varat.

Ne voivat olla myös luontoissuorituksia.

Ne voivat olla myös luontoissuorituksia.

2. EIT voi hakea ja/tai välittää etenkin yhteisön ohjelmista ja rahastoista myönnettävää yhteisön avustusta. Tällaista avustusta ei osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

2. Jos osaamis- ja innovointiyhteisöt tai niiden kumppaniorganisaatiot hakevat suoraan yhteisön ohjelmista myönnettävää avustusta (riskinjakorahoitusväline mukaan lukien) Komissio varmistaa, että niitä ei millään tavalla laiteta etusijalle muiden hakijoiden suhteen. Tällaista avustusta ei osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

 

2 a. EIT:hen tai osaamis- ja innovointiyhteisöihin suoraan liittyviin perustamis- ja/tai hallintokustannuksiin ei myönnetä varoja tutkimuksen puiteohjelmasta, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmasta tai elinikäisen oppimisen ohjelmasta.

Tarkistus 56

14 artikla

1. EIT laatii

1. EIT laatii

(a) päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja –lähteistä. Hallintoneuvosto toimittaa työohjelmaluonnoksen komissiolle. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon työohjelman täydentävyydestä suhteessa yhteisön politiikkaan ja välineisiin. Jos komissio ei hyväksy työohjelmaa, hallintoneuvosto tarkastelee sitä uudelleen ja tekee siihen asianmukaiset muutokset.

a) päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja -lähteistä. Työohjelman on oltava käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstöresurssien mukainen.

(b) vuosikertomuksen vuosittain 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisvuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, riskejä, joita toteutettuihin toimiin liittyy, sekä voimavarojen käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa. Kertomukseen sisällytetään täysimittainen tarkastettu tilinpäätös.

(b) vuosikertomuksen vuosittain 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, riskejä, joita toteutettuihin toimiin liittyy, sekä voimavarojen käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa.

2. Päivitettävä kolmivuotinen työohjelma ja vuosikertomus toimitetaan komissiolle, joka antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle.

2. EIT toimittaa päivitettävän kolmivuotisen työohjelman ja vuosikertomuksen tiedoksi komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

3. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio voivat esittää EIT:n hallintoneuvostolle lausunnon mistä tahansa aiheesta, jota käsitellään päivitettävässä kolmivuotisessa työohjelmassa. Kun EIT:lle esitetään tällainen lausunto, hallintoneuvosto vastaa siihen kolmen kuukauden kuluessa ja ilmoittaa mahdollisista muutoksista painopisteisiinsä ja suunniteltuihin toimiinsa.

 

Tarkistus 57

14 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 a. EIT:n tilit ja kirjanpito esitetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 yleisten säännösten mukaisesti.

 

_________________

1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

Perustelu

EIT:n tileihin sovelletaan yhteisön elimiä koskevan varainhoidon puiteasetuksen yleisiä säännöksiä.

Tarkistus 58

14 a artikla (uusi)

 

14 a artikla

 

Strateginen innovointiohjelma

 

1. EIT laatii 31 päivään joulukuuta 2011 mennessä ja sen jälkeen seitsemän vuoden välein strategisen innovointiohjelman ja toimittaa sen komissiolle.

 

2. Strategisessa innovointiohjelmassa korostetaan EIT:n pitkän aikavälin strategisia aloja keskeisillä potentiaalisesti taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkityksellisillä aloilla, joilla innovoinnista todennäköisesti saadaan eniten lisäarvoa EU:n tasolla. Konkreettisempi ja yksityiskohtaisempi strategia laaditaan 14 artiklassa määritellyssä kolmivuotisessa työohjelmassa, jotta EIT voi vastata tieteen, teknologian, innovoinnin ja muiden olennaisten alojen sisäiseen ja ulkoiseen kehitykseen.

 

3. Ohjelmassa otetaan huomioon 15 artiklassa tarkoitetussa EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen arvioinnissa saadut tulokset.

 

4. Strateginen innovointiohjelma sisältää arvion rahoitustarpeista ja resursseista EIT:n pitkän aikavälin kehitystä ja rahoitusta silmällä pitäen.

 

5. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät komission ehdotuksen pohjalta strategisen innovointiohjelman perustamissopimuksen 251 artiklan mukaisesti.

Tarkistus 59

15 artiklan 1 kohta

1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovointiyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovointiyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. EIT toimittaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain kaikki tiedot, jotka ovat oleellisia arviointimenettelyjen tulosten kannalta.

Perustelu

Tämä on vakiosäännös virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 60

15 artiklan 2 kohta

2. Komissio julkistaa EIT:stä tehdyn arvioinnin viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä. Siinä käsitellään kaikkia EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimia ja tarkastellaan niiden tehokkuutta, kestävyyttä, toimivuutta, merkitystä ja suhdetta yhteisön politiikkaan. Siinä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

2. Komissio suorittaa EIT:n arvioinnin 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen seitsemän vuoden välein. Arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä. Siinä käsitellään kaikkia EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimia ja tarkastellaan niiden vaikutusta, tehokkuutta, kestävyyttä, toimivuutta, merkitystä ja suhdetta yhteisön politiikkaan. Siinä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

Tarkistus 61

15 artiklan 2 a kohta (uusi)

 

2 a. Komissio toimittaa arvioinnin tulokset sekä mahdolliset ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle.

Tarkistus 62

16 artikla

Ohjeelliset rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavaksi kuuden vuoden mittaiseksi kaudeksi ovat 308,7 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Tämän asetuksen mukaiset yhteisön rahoituksen ohjeelliset rahoituspuitteet 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavaksi kuuden vuoden mittaiseksi kaudeksi ovat 308,7, 1 miljoonaa euroa, ja niihin sovelletaan budjettivallan käyttäjän tekemää sopimusta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen C osan ja 47 artiklan mukaisesti. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Tarkistus 63

17 artiklan 1 kohta

1. EIT:n menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut.

1. EIT:n menoihin kuuluvat henkilöstöstä, hallinnosta, infrastruktuurista ja toiminnasta aiheutuvat kulut. Hallintomenot on pidettävä mahdollisimman vähäisinä.

Tarkistus 64

17 artiklan 5 kohta

5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluu alustava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, ja toimittaa ne komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluu alustava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma sekä henkilöstötaulukkoluonnos, ja toimittaa ne komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

Perustelu

Komissiolle toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä henkilöstötaulukkoluonnos. Henkilöstötilanne on keskeinen osa ennakkoarviota.

Tarkistus 65

17 artiklan 5 a kohta (uusi)

 

5 a. Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen kanssa.

Perustelu

Euroopan parlamentin täytyy saada ennakkoarvio. Tämä on vakiosäännös virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 66

17 artiklan 6 kohta

6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä.

6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä, ja toimittaa ne budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Euroopan parlamentin täytyy saada ennakkoarvio. Tämä on vakiosäännös virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 67

17 artiklan 7 kohta

7. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EIT:lle annettavaa avustusta koskevat määrärahat.

7. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EIT:lle annettavaa avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy henkilöstötaulukon.

Perustelu

Henkilöstötaulukko on tärkeä osa viraston talousarviota. Budjettivallan käyttäjän on hyväksyttävä se (tämä on vakiokäytäntö muiden virastojen tapauksessa).

Tarkistus 68

17 artiklan 8 a kohta (uusi)

 

8 a. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Perustelu

Tämä on vakiosäännös muissa virastojen perustamista koskevissa säädöksissä. Ks. myös varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohta.

Tarkistus 69

17 artiklan 9 kohta

9. Kaikki merkittävät muutokset talousarvioon tehdään samaa menettelyä noudattaen.

9. Kaikki merkittävät muutokset talousarvioon kuuluvat budjettivallan käyttäjän päätäntävaltaan.

Perustelu

Budjettivallan käyttäjän valtaoikeudet on taattava.

Tarkistus 70

18 artiklan 1 kohta

1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan.

1. Hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä EIT:hen sovellettavat varainhoitosäännökset komissiota kuultuaan. Ne eivät voi poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002.

Perustelu

Viittausta olisi täydennettävä viittaamalle varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettuja yhteisön elimiä koskevaan puiteasetukseen, millä varmistetaan se, että normaalia varainhoidon valvontaa noudatetaan.

Tarkistus 71

18 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 a. EIT:tä koskevat samat talousarvion valvontasäännöt kuin muita EU:n virastoja.

Perustelu

Jos EIT:tä rahoitetaan EU:n varoista, EIT:tä koskevat EU:n rahoitussäännöt.

Tarkistus 72

18 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 b. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on harjoitettava valvontatointaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti.

Perustelu

Tilintarkastustuomioistuimen tekemä ulkoinen tarkastus on vastuuvapauden ennakkoehto.

Tarkistus 73

18 artiklan 4 kohta

4. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden johtajalle EIT:n talousarvion toteuttamisen ja hallintoneuvostolle säätiön osalta.

4. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden johtajalle EIT:n talousarvion toteuttamisen osalta.

Perustelu

Säätiötä koskevaa erillistä vastuuvapausmenettelyä on vältettävä.

Tarkistus 74

20 artikla

Komissio esittää viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja EIT:n toiminnasta sekä tekee mahdolliset asianmukaiset ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi.

Komissio esittää 31 päivään joulukuuta 2010 mennessä ja sen jälkeen seitsemän vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja EIT:n toiminnasta. Raportti sisältää arvion EIT:n tuomasta lisäarvosta, sen täydentävyydestä nykyisten kansallisten ja yhteisön koulutusta, tutkimusta ja innovaatiota tukevien välineiden kanssa sekä 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Komissio tekee tämän raportin pohjalta mahdolliset asianmukaiset ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi

Komission raporteissa otetaan huomioon 14 artiklassa säädetyt hallintoneuvoston vuosikertomukset ja 15 artiklassa säädetyt ulkoiset arvioinnit.

Komission raporteissa otetaan huomioon 14 artiklassa säädetyt hallintoneuvoston vuosikertomukset ja 15 artiklassa säädetyt ulkoiset arvioinnit.

Tarkistus 75

21 artikla

21 artikla

Poistetaan.

Perussääntö

 

Hyväksytään liitteessä esitetty EIT:n perussääntö.

 

Perustelu

Ks. tarkistus 2 - perussäännöt on siirretty liitteestä 8 a–8 l artiklaan (uusi).

Tarkistus 76

Liite

 

Liite poistetaan.

Perustelu

Ks. tarkistus 2 - liite on siirretty osaksi lainsäädäntötekstiä.

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

PERUSTELUT

Johdanto

Ajatus Euroopan teknologiainstituutista (EIT) juontaa juurensa Lissabonin strategian vuoden 2005 väliarvioinnista. Komission ensimmäisessä tiedonannossa, joka annettiin 22. helmikuuta 2006 ja jonka aiheena oli "Uuden kasvua ja työllisyyttä edistävän kumppanuuden toteuttaminen – Euroopan teknologiainstituutti: tiennäyttäjä osaamiselle" (KOM(2006)0077) määriteltiin ainoastaan ehdotetun Euroopan teknologiainstituutin keskeiset osat, joista muutamia kehitettiin edelleen myöhemmässä tiedonannossa, jonka aiheena oli "Euroopan teknologiainstituutti: perustamisvaiheen jatkotoimet" (KOM(2006)0276).

Lainsäädäntöehdotus (KOM(2006)0604 lopullinen/2) julkaistiin 13. marraskuuta 2006.

Euroopan parlamentti ilmaisi komission vuosittaisesta toimintastrategiasta (2007) antamassaan päätöslauselmassa (A6-0154/2006) suhtautuvansa Euroopan teknologiainstituuttiin skeptisesti ja korosti olevan vaarana, että se vain aiheuttaa päällekkäisyyksiä tai murentaa nykyisiä rakenteita, ja pelkäävänsä, että EIT vaarantaa tutkimukselle ja innovaatioille myönnetyt, jo valmiiksi rajalliset resurssit.

Eurooppa-neuvosto ilmaisi seuraavasti tukensa EIT:lle kokouksessaan 14.–15. joulukuuta 2006: "Neuvoston ja Euroopan parlamentin olisi komission edotusta perusteellisesti tarkasteltuaan ryhdyttävä ripeästi toimiin päätöksen tekemiseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta vuoden 2007 aikana."

Esittelijä uskoo lujasti ajatukseen tutkimus-, innovointi- ja koulutusponnistelujen paremmasta koordinoinnista yhteisössä, julkisten ja yksityisten tahojen kumppanuussuhteiden luomisen tärkeyteen tutkimus- ja kehittämistoiminnan alalla perustutkimus mukaan luettuna sekä siihen, että helpotetaan pk-yritysten mahdollisuuksia saada uutta tietoa. Esittelijä on kuitenkin huolestunut jossakin määrin hätäisestä tavasta, jolla kyseinen, kauaskantoisia seurauksia mukanaan tuova ajatus on esitetty, varsinkin, kun se on esitetty hetkenä, jolloin useat muut uudet politiikan välineet, joilla käsitellään samoja ongelmia, ovat varhaisessa täytäntöönpanovaiheessa. Ainakin viisi komission pääosastoa (tutkimuksen pääosasto, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto, aluepolitiikan pääosasto, koulutuksesta ja kulttuurista vastaava pääosasto sekä tietoyhteiskunnasta ja viestimistä vastaava pääosasto) hallinnoi tällä hetkellä aloitteita tutkimuksen ja innovoinnin tukemiseksi.

Jos EIT:lle annetaan oikeanlainen muoto, se voi osoittautua hyödylliseksi yhteisön tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, mutta sen koko olemassaolon oikeutus riippuu useista seikoista, joita ei ole vielä selvitetty tarpeeksi ja joista tärkeimpiä käsitellään jäljempänä.

Rakenne ja vastuuvelvollisuus

Komissio on ehdottanut EIT:n perusrakenteeksi kahta yksikköä:

–   Hallintoneuvosto

–   Osaamis- ja innovointiyhteisöt

Komission suunnitelmaan sisältyy suppea hallintoneuvosto, jonka komissio nimittää erityisen valintalautakunnan ehdotuksesta. Nimityksissä varmistetaan tiede- ja tutkimuskokemuksen ja yrityskokemuksen tasapainoinen edustus. Nimitetyillä jäsenillä on ajallisesti rajattu valtuutus, ja heidät korvataan jatkuvalla periaatteella. Hallintoneuvosto tekee EIT:n toimintaa koskevat horisontaaliset ja strategiset päätökset. Se määrittelee strategiset alat ja pääasialliset tutkimusaihealueet, perustaa osaamis- ja innovointiyhteisöjä, valitsee yhtiöt, jotka hallinnoivat osaamis- ja innovointiyhteisöjä, ja seuraa ja arvioi niitä ja koordinoi osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimintaa.

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen on kaavailtu olevan kumppanuussuhteita, joissa yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja elinkeinoelämää edustavat ryhmät työskentelevät yhdessä käsitelläkseen jotakin strategisesti merkittävää aihetta jollakin poikkitieteellisellä alalla, ja ne suorittavat EIT:n kaiken operatiivisen toiminnan.

Osaamis- ja innovointiyhteisöjä koskevien ehdotusten valitseminen perustuu avoimiin kilpailuihin.

Esittelijä pitää myönteisenä komission kokonaisnäkemystä EIT:n rakenteesta, vaikka se on hänen mielestään puutteellinen seuraavista syistä:

Yksi suurimmista ongelmista liittyy hallintoneuvoston valintamenettelyyn ja EIT:n vastuuvelvollisuuteen. Ensinnäkin hallintoneuvoston valintamenettelyn olisi oltava avoimempi varsinkin suhteessa Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon. Tämä ei merkitse sitä, että Euroopan parlamentin ja neuvoston pitäisi valita erityisen valintalautakunnan jäsenet tai itse hallintoneuvoston jäsenet, vaan ainoastaan sitä, että on tarpeen varmistaa, että menettely on avoin ja että komissio raportoi siitä asianmukaisesti muille toimielimille. Lisäksi komission ehdotukseen sisältyy ainoastaan komission kuuleminen määriteltäessä EIT:n strategisia prioriteetteja. Euroopan parlamentille ja neuvostolle pitäisi suoda kyseisessä asiassa selkeästi mahdollisuus hyväksyä kyseiset prioriteetit ennen niiden lopullista hyväksyntää.

Rahoitus

Tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen taso Euroopan unionissa on jäänyt jälkeen meidän tärkeimpiin kilpailijoihimme nähden. Tutkimuksen ja kehittämisen intensiteetti (eli menot prosenttiosuutena BKT:sta) oli 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa 1,92 prosenttia vuonna 2003, kun taas Yhdysvalloissa se oli 2,59 prosenttia ja Japanissa 3,15 prosenttia. Ainostaan kaksi jäsenvaltiota, Ruotsi ja Suomi, ovat yltäneet Barcelonan tavoitteeseen, joka koskee kolmen prosentin suuruisen osuuden BKT:sta käyttämistä tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja innovointiin. Ei myöskään pidä unohtaa, että tutkimuksen seitsemännelle puiteohjelmalle myönnettäviä varoja vähennettiin 30 prosenttia komission ehdotukseen nähden vuosien 2007–2013 rahoituskehystä koskevan sopimuksen seurauksena. Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmalle myönnettäviä varoja vähennettiin vastaavasti 24 prosenttia.

Ottaen huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen puutteen Euroopan unionissa on tarpeen varmistaa, ettei EIT vie varoja yhteisön nykyisiltä toimilta kyseisellä alalla. Yhteisön perusrahoitus EIT:lle pitäisi lisätä nykyiseen rahoituskehykseen, ja lisärahoitusta pitäisi hankkia eri lähteistä yhteisön, jäsenvaltioiden ja alueiden lähteet ja yksityiset lähteet mukaan lukien.

Tullakseen eurooppalaisen innovoinnin tiennäyttäjäksi EIT:n on pystyttävä hankkimaan huomattava määrä yksityistä rahoitusta. EIT:n olemassaolon oikeutus riippuu sen kyvystä hankkia oma rahoituksensa joko ulkoisista lähteistä tai sen oman toiminnan (mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi, sillä ehdotuksessa ennakoidaan EIT:n keräävän niitä itselleen ajan myötä) tuottamien tulojen muodossa.

Esittelijä kannattaa komission ehdotusta siitä, että suuren osan EIT:n tuloista pitäisi tulla sen tutkimusta ja koulutusta koskevien sopimusten kautta hankkimista varoista. Se on osa-alue, jolla Eurooppa on selvästi jäänyt jälkeen Yhdysvaltoihin nähden, sillä Yhdysvalloissa yliopistot ja tutkimuslaitokset osaavat paljon paremmin muuttaa tietämyksensä pääomaksi. Tämä saattaa kuitenkin johtua myös muista tekijöistä, kuten eurooppalaisten yliopistojen yleisestä kokemusten ja aloitteellisuuden puutteesta teollis- ja tekijänoikeuksien alalla, yliopistojen henkilökunnalle asetetuista rajoituksista, mitä tulee yliopiston ulkopuoliseen toimintaan, sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisten vakiintuneiden siteiden puuttumisesta. EIT ei tuo välitöntä ratkaisua mihinkään edellä mainituista ongelmista. Myös edellä mainituissa asioissa on tarpeen pohtia, tarjoavatko seitsemännen puiteohjelman puitteissa toteutettavat yhteiset teknologia-aloitteet kuitenkin paremman ratkaisun, ja on tärkeää välttää seitsemännen puiteohjelman ja EIT:n toiminnan päällekkäisyyksiä.

Osaamiskolmio

Komissio on ehdottanut, että EIT:n toimita pitäisi sisällään kaikki osaamiskolmion kolme sivua, jotka ovat innovointi, tutkimus ja koulutus.

Vaikka esittelijä tunnustaa kaikkien kolmen osa-alueen tärkeyden, hän on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että EIT:n pääasiallinen tehtävä on innovaatioiden edistäminen. Näin ollen EIT:n tutkimustehtävät keskittyisivät pikemminkin innovaatioiden luomiseen kuin perustutkimukseen.

Olisi suotavaa, että EIT mukailisi seitsemännen puiteohjelman, Euroopan teknologiayhteisöjen ja yhteisten teknologia-aloitteiden tutkimusaiheita ja että se tekisi yleisesti ottaen läheistä yhteistyötä Euroopan tutkimusneuvoston kanssa.

Esittelijä ei ole lainkaan vakuuttunut siitä, että EIT:n vahva koulutuselementti toisi eurooppalaiselle tutkimusalueelle lisäarvoa varsinkaan, kun korkea-asteen koulutuksesta ovat vastuussa jäsenvaltiot. Itse ehdotuksen oikeusperusta näyttää sulkevan pois sen mahdollisuuden, että EIT olisi koulutuslaitos ja todella myöntäisi tutkintoja. EIT:n pitäisi pikemminkin kehittää tavaramerkki tai etiketti ("EIT:n tutkinto"), joka täydentäisi osaamis- ja innovointiyhteisöihin osallistuvien koulutuslaitosten myöntämiä muodollisia akateemisia tutkintoja ja lisäisi niiden arvoa.

Päällekkäisyyksien riski ja EIT:n perustamisen oikeutus

EIT:n toiminta on nähtävä muita tutkimusta ja innovointia koskevia yhteisön aloitteita eli lähinnä seitsemättä puiteohjelmaa ja kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa täydentävänä.

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovaatio-osuus kohdistuu loogisestikin tutkimustulosten muuttamiseen kaupallisiksi innovaatioiksi, jotka hyödyttävät eurooppalaisia yrityksiä, teollisuutta ja kilpailukykyä painottuen erityisesti pk-yrityksiin. Tässä tilanteessa on vaikea nähdä, että EIT:llä olisi täydentävä rooli.

Esittelijä on valmis tukemaan melkein mitä tahansa yhteisön ponnisteluja, joilla pyritään myöntämään innovoinnille, tutkimukselle ja koulutukselle lisää määrärahoja, mutta hän olisi yllättynyt, jos kyseisiä varoja myönnettäisiin sellaiseen toimintaan, joka menee päällekkäin Eurooppa-neuvoston rahoituskehystä koskevassa sopimuksessa vähentämien varojen kanssa.

Kuten ehdotettuun Euroopan teknologiainstituuttiin, myös seitsemänteen puiteohjelmaan sisältyy strategisesti tärkeitä tutkimusaloja, sen avulla pyritään helpottamaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppanuuksia (pääasiassa yhteisten teknologia-aloitteiden kautta) ja siinä perustetaan uusi pysyvä elin (Euroopan tutkimusneuvosto) valvomaan tutkimuksen rahoitusta koskevia päätöksiä.

Mitä tulee EIT:n puitteissa noudatettavaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaan, jossa yksityiset yritykset voivat ottaa siihen yhteyttä ehdottaakseen hankkeita, joista EIT:n hallintoneuvosto päättää ylhäältä alaspäin -periaatteella, vastaavanlainen rakenne on jo olemassa seitsemännen puiteohjelman puitteissa integroitujen hankkeiden ja yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa, ja monet jäsenvaltiot voivat myös todistaa kyseisen yhteistyön toteutumisesta alueellisella tasolla. Vaikka Euroopassa todella tarvitaankin lisää tämäntyyppisiä kumppanuuksia, ehdotuksessa ei ole riittävästi perusteltu sitä, että ehdotettu EIT olisi paras tapa järjestää kyseinen asia.

On niin ikään syytä muistaa, että monilla jäsenvaltioilla on kansallisella tasolla varsin toimivat innovaatiovirastot, joilla on vakiintuneet käytännöt siinä, miten ne saattavat yhteen teollisuuden ja tutkimuslaitokset. EIT:n yksi tärkeä tehtävä olisi tarkastella eri maissa noudatettavia parhaita käytäntöjä ja mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa tarjota pysyvä foorumi jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien, tutkimussäätiöiden ja virastojen välistä kokemusten vaihtoa varten.

Uusi yhteisön tason elin voi tuoda lisäarvoa nykyisille aloitteille, mutta se on mahdollista varmistaa vasta sitten, kun jonkin pilottihankkeen arviointi on osoittanut, että EIT:n konsepti tuo Euroopalle lisäarvoa, mitä tulee innovaatioihin ja kilpailukykyyn sekä eurooppalaisen tutkimusalueen kannalta. Vasta riippumattomaan ulkoiseen arviointiin perustuvan "pilottivaiheen EIT:n" perinpohjaisen tarkastelun jälkeen voidaan päättää, pitääkö EIT:stä tehdä pysyvä yhteisön elin, vai olisiko Euroopalle enemmän hyötyä siitä, että varat kohdennettaisiin yhteisön muuhun innovaatio-, tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO*  (19.6.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta
(KOM(2006)0604 – C6‑0355/2006 – 2006/0197(COD))

Valmistelija: Erna Hennicot-Schoepges

(*) Valiokuntien tehostettu yhteistyö – 47 artikla

LYHYET PERUSTELUT

Tarkasteltuaan komission lopullista asetusehdotusta Euroopan teknologiainstituutin (EIT) perustamisesta[1] valmistelija haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

–         Euroopan teknologiainstituutti on tarkoitettu huippuosaamiskeskukseksi tai vähintäänkin osaamiskeskusten koordinointielimeksi osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan kautta. Tarjoamalla parhaat mahdolliset työolot eurooppalaisille tutkijoille ja etenkin kannustamalla heidän liikkuvuuttaan ja edistämällä pätevyyden tunnustamista se voisi olla konkreettinen ratkaisu ns. aivovientiin, mutta se voisi myös houkutella maailman parhaita tutkijoita ja opiskelijoita Euroopan unionin alueelle integroidun huippuosaamiskumppanuuden puitteissa osaamiskolmiossa.

–         Tältä osin on keskeisen tärkeää, että osaamis- ja innovointiyhteisöt ovat mahdollisimman itsenäisiä, jotta ne voivat hoitaa operatiivisia tehtäviään EIT:n määrittelemässä strategisessa kehyksessä ollen samaan aikaan vastuullisia EIT:lle (ks. AM 21 ja 22). Osaamis- ja innovointiyhteisöjen on oltava vaurauden ja työpaikkojen luoja tuottamalla innovatiivisia pk-yrityksiä huipputeknologian alalla ja edistämällä uusia organisaatio- ja yritysmuotoja. Tietovirtojen dynamisoimiseksi, tietämyksen jakamiseksi ja resurssien optimaalisen käytön edistämiseksi olisi tältä osin tärkeää, että osaamis- ja innovointiyhteisöt sijoittautuisivat maantieteellisten keskusten ympärille ja huolehtisivat niiden lähialueista. (ks. AM 19)

–         Innovaatioprosessia tarkasteltaessa on olennaista ottaa huomioon Euroopan kulttuurinen monimuotoisuus ja sen erityispiirteet. Monikulttuurisen työympäristön myötä EIT voi edistää yhteisymmärrystä jäsenvaltioiden välillä ja muodostua hyvän yhteistyön välineeksi, joka voi helpottaa eturistiriitojen ratkaisua kansallisella tasolla. Voitaisiin siis ajatella, että EIT antaisi uudentyyppistä koulutusta, kuten tarkistuksessa 4 mainitaan (johdanto-osan kappale 10 a, uusi).

–         Innovaatioiden vaikutuksen optimoimiseksi EIT:n hallintoneuvostossa olisi annettava erityinen sija insinööreille, jotta he voisivat osallistua strategioiden laatimiseen ja tarpeen mukaan niiden optimaaliseen täytäntöönpanoon osaamis- ja innovointiyhteisöissä.

–         On myös sovitettava yhteen yliopistojen, ohjelmien ja tutkimustyön (Euroopan tutkimusneuvosto, seitsemäs puiteohjelma, yhteinen tutkimuskeskus tai teknologiayhteisöt) edut yhteen EIT:n perustamisen kanssa.

–         EIT:n on määrä olla huippuosaamishanke, joten olisi suotavaa varmistaa, että korkea-asteen oppilaitokset säilyttävät oppiarvojen myöntämisoikeuden. Mikäli korkea-asteen oppilaitosten osaamis- ja innovointiyhteisöjen puitteissa antamista, EIT-merkinnän omaavista oppiarvoista on määrä tehdä erittäin näkyvä ja kansainvälisesti tunnustettu merkki huippuosaamisesta, myönnytyksiin ei ole varaa. Tältä osin on toivottavaa, että kaikki kumppanit osaamis- ja innovointiyhteisössä myötävaikuttavat opetuksen ja tutkimuksen suuntaan (ks. AM 27). EIT:n hallintoneuvostoa voisi avustaa akateemisten asiantuntijoiden neuvosto, jotta EIT:n kokonaisstrategialle voitaisiin antaa innovaatiota suosivan koulutuksen integroitu ulottuvuus (ks. AM 3).

–         Perustamalla "Euroopan teknologiainstituutin laatumerkintä", jonka tulisi mahdollisuuksien mukaan olla huomattavasti EIT:n tutkintojen ulkopuolisia yliopistotutkintoja korkeampi, voitaisiin tukea instituutin maineen levittämistä ja varmistaa sen yleinen tunnustaminen.

–         EIT:llä on seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta ja muista yhteisön ohjelmista, kuten elinikäisen oppimisen ohjelma, erillinen ja riippumaton budjetti. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen, kuten kaikkien muiden mahdollisten organismien, on voitava samoin edellytyksin kuin muut hakijat täysin avoimesti ilman suosintaa vastata yhteisön ohjelmien puitteissa tehtäviin tarjouspyyntöihin.

Valmistelija on näin ollen vakaasti sitä mieltä, että EIT:n tavoitteet, rakenne ja rahoitus pitäisi määritellä paljon tarkemmin, jotta sen potentiaalia voitaisiin kehittää parhaiten.

HUOM! Syntaktisista syistä on sovittu, että tässä asetuksessa käytetyt henkilöihin viittaavat termit koskevat sekä naisia että miehiä sanotun rajoittamatta velvollisuutta kohdella naisia ja miehiä tasavertaisesti.

TARKISTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[2]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 6 kappale

(6) EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

(6) EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa huippuluokan koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 8 kappale

(8) Jotta EIT voisi tukea kilpailukykyä ja lisätä Euroopan talouden kansainvälistä houkuttelevuutta, sen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa.

(8) Jotta EIT voisi tukea kilpailukykyä ja lisätä Euroopan talouden kansainvälistä houkuttelevuutta, ja parantaa Euroopan innovaatiokyvyn näkyvyyttä, sen pitäisi pystyä vetämään puoleensa kumppaniorganisaatioita, tutkijoita ja opiskelijoita koko maailmasta ja tekemään yhteistyötä kolmansissa maissa toimivien organisaatioiden kanssa edistämällä tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuutta.

Tarkistus 3

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

 

(8 a) Lisätäkseen kiinnostavuuttaan Euroopan teknologiainstituutin olisi yhdessä kumppani-instituuttien kanssa luotava asianmukainen rakenne, joka antaa opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden saada harjoittelupaikka ja/tai työpaikka osaamis- ja innovointiyhteisöjen johtavissa kumppaniorganisaatioissa.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 9 kappale

(9) EIT:n päätoimintakanavana tulisi käyttää huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia, joita solmitaan tieteenalarajat ylittävin ja monitieteellisin perustein keskeisillä Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Kumppanuudet valitsee EIT:n hallintoneuvosto, ja ne nimetään osaamis- ja innovointiyhteisöiksi. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin.

(9) EIT:n päätoimintakanavana tulisi käyttää huippuosaamiseen perustuvia strategisia pitkäkestoisia kumppanuuksia, joita solmitaan tieteenalarajat ylittävin ja monitieteellisin perustein keskeisillä Euroopan kannalta taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittävillä aloilla. Kumppanuudet valitsee EIT:n hallintoneuvosto, ja ne nimetään osaamis- ja innovointiyhteisöiksi. Osaamis- ja innovointiyhteisöt on sijoitettava mahdollisuuksien mukaan, ja kun kaikki huippuosaamisen edellytykset täyttyvät, tasaisesti vanhoihin ja uusiin jäsenvaltioihin. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet perustuvat sopimuksiin, joissa vahvistetaan yhteisöjen oikeudet ja velvollisuudet ja joilla varmistetaan toimien riittävä koordinointi ja luodaan menettelyt yhteisöjen toimien ja niiden tulosten seurantaan ja arviointiin.

Perustelu

Osaamis- ja innovointiyhteisöt olisi sijoitettava mahdollisimman tasaisesti kaikkialle EU:n alueelle sekä uusiin että vanhoihin jäsenvaltioihin.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 10 kappale

(10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen olisi oltava EIT-tutkintoja. EIT:n olisi edistettävä EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY.

(10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n hallintoneuvostoa voi tältä osin avustaa akateeminen asiantuntijaneuvosto. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten myöntämien oppiarvojen olisi oltava EIT-merkinnän omaavia oppiarvoja. EIT:n olisi edistettävä EIT-huippuosaamismerkinnän omaavien oppiarvojen tunnustamista EU:n jäsenvaltioissa ja niiden ulkopuolella. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

(10 a) EIT voisi tarjoa uudenlaista koulutusta, kuten "European Business Practice, Corporate Governance, Entrepreneurism, Business Ethics".

Tarkistus 7

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

 

(10 b) Euroopan teollisen kilpailukyvyn lisäämiseksi EIT:n on säännöllisesti seurattava ja otettava huomioon Euroopan työnantajien tarpeita kolutukseen ja innovointiin liittyvien vaatimusten muuttuessa Euroopan ja maailman markkinoilla.

Tarkistus 8

Johdanto-osan 12 kappale

(12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on vahvistettava asianmukaiset säännökset. EIT:n toimintaa sääntelevät säännöt annetaan instituutin perussäännössä.

(12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien, autonomian ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on vahvistettava asianmukaiset säännökset. EIT:n toimintaa sääntelevät säännöt annetaan instituutin perussäännössä.

Tarkistus 9

Johdanto-osan 20 kappale

(20) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

(20) Jäsenvaltiot eivät yksin toimiessaan voi riittävällä tavalla saavuttaa toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen,

Tarkistus 10

Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)

(20 a) EIT:tä ei saisi rahoittaa varoista, jotka on myönnetty yhteisön ohjelmiin koulutuksen, tutkimuksen tai innovaation alalla. On tutkittava 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten välisen sopimuksen1 tarjoamat kaikki mahdollisuudet.

 

1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

Tarkistus 11

Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)

 

(20 b) Miessukupuolta käytetään tässä asetuksessa yksinomaan tekstin luettavuuden parantamiseksi ilman minkäänlaista pyrkimystä syrjimiseen.

Perustelu

Syntaktisista syistä on sovittu, että tässä asetuksessa käytetyt henkilöihin viittaavat termit koskevat sekä naisia että miehiä sanotun rajoittamatta velvollisuutta kohdella naisia ja miehiä tasavertaisesti.

Tarkistus 12

1 artikla

Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’).

Perustetaan riippumaton ja autonominen organismi, Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’).

Tarkistus 13

2 artiklan 1 kohta

1. 'Innovaatiolla' tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jonka kautta vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai liiketoimintamalleja, jotka otetaan tuloksekkaasti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita.

1. 'Innovaatiolla' tarkoitetaan sitä prosessia tuloksineen, jonka kautta vastataan uusilla ideoilla yhteiskunnalliseen tai taloudelliseen kysyntään ja luodaan uusia tuotteita, palveluja tai organisaatiomalleja, jotka otetaan tuloksekkaasti käyttöön olemassa olevilla markkinoilla tai jotka pystyvät luomaan uusia markkinoita.

Tarkistus 14

2 artiklan 2 kohta

2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden yhteishanketta – sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta –, jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoista keskinäisesti integroitua innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa jollain tietyllä alalla.

2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan kumppaniorganisaatioista koostuvaa itsenäistä oikeudellista rakennetta – sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta – jossa on mukana ainakin yksi korkea-asteen oppilaitos ja jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoista keskinäisesti integroitua innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa jollain tietyllä alalla.

Perustelu

On muistutettava osaamis- ja innovointiyhteisöjen tarvitsemasta itsenäisyydestä ja siitä, että korkea-asteen oppilaitosten on välttämättä oltava niissä mukana.

Tarkistus 15

2 artiklan 3 kohta

3. 'Korkeakoululla' tarkoitetaan kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai hankkia muun tunnustetun korkea-asteen pätevyyden, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä.

3. 'Korkea-asteen oppilaitoksella' tarkoitetaan kaikentyyppisiä korkea-asteen koulutusta antavia laitoksia, joissa voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai hankkia muun tunnustetun korkea-asteen pätevyyden, riippumatta laitoksesta kansallisesti käytetystä nimityksestä.

Tarkistus 16

3 artikla

EIT:n tavoitteena on edesauttaa teollisuuden kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa nivomalla toimintaansa keskenään integroitua korkealuokkaisinta innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa.

EIT:n tavoitteena on edesauttaa teollisuuden ja talouden kilpailukykyä tehostamalla jäsenvaltioiden ja yhteisön innovaatiokapasiteettia. Se pyrkii saavuttamaan tavoitteensa nivomalla toimintaansa keskenään integroitua huippuluokan innovaatio-, tutkimus- ja koulutustoimintaa.

Tarkistus 17

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

(c) tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa

Poistetaan.

Tarkistus 18

4 artiklan 1 kohdan f alakohta

(f) edistää EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

(f) kannustaa osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten myöntämien, EIT-merkinnän omaavien oppiarvojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

Tarkistus 19

4 artiklan 1 kohdan f a alakohta (uusi)

 

(f a) varmistaa parhaiden toimintamallien levittäminen, etenkin sellaisten, jotka liittyvät innovointiin suuntautuneiden organisaatioiden hallintoon tai korkea‑asteen oppilaitosten ja tutkimuslaitosten ja yritysten kumppanuuksien kehittämiseen.

Tarkistus 20

4 artiklan 1 kohdan f a alakohta (uusi)

(f b) kannattaa osaamis- ja innovointiyhteisöjen välistä vaihtoa yhteisen innovointikulttuurin kehittämiseksi.

Perustelu

Euroopan teknologiainstituutin on edistettävä innovointikulttuurin leviämistä ja annettava mahdollisuus osaamis- ja innovointiyhteisöjen väliseen vaihtoon.

Tarkistus 21

5 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) innovaatiotoiminta ja –investoinnit, joissa otetaan täysipainoisesti huomioon tutkimus- ja koulutusnäkökohdat, sekä tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistäminen

(a) innovaatiotoiminta ja -investoinnit, joissa otetaan täysipainoisesti huomioon tutkimus- ja koulutusnäkökohdat, sekä tulosten levittämisen ja hyödyntämisen edistäminen uusien tai jo olemassa olevien yhteisön toimien tai välineiden pohjalta

Tarkistus 22

5 artiklan 1 kohdan c alakohta

(c) maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta, johon kuuluu myös innovointiin liittyvien taitojen kehittäminen sekä johtamis- ja yrittäjäntaitojen parantaminen

(c) maisterin- ja tohtorintutkintotason koulutustoiminta siten kuin se on määriteltynä tämän asetuksen 6 artiklassa

Tarkistus 23

5 artiklan 1 kohdan d alakohta

(d) parhaiden toimintamallien levittäminen, etenkin sellaisten, jotka liittyvät innovointiin suuntautuneiden organisaatioiden hallintoon tai koulutus- ja tutkimusalan ja yritysmaailman yhteistyön ja kumppanuuksien kehittämiseen.

Poistetaan.

Tarkistus 24

5 artiklan 2 kohdan b alakohta

(b) valmiudet tarjota dynaaminen, joustava ja houkutteleva työskentely-ympäristö, jossa palkitaan sekä yksittäisten ihmisten että tiimien innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät saavutukset

(b) valmiudet tarjota dynaaminen, joustava ja houkutteleva työskentely-ympäristö, jossa hyödynnetään ja palkitaan sekä yksittäisten ihmisten että tiimien innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvät saavutukset

Tarkistus 25

5 artiklan 2 kohdan c alakohta

(c) tutkintojen myöntämisen perusta mukaan luettuina järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin tutkintojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen ja laadun osalta

(c) oppiarvojen myöntämisen perusta mukaan luettuina järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin oppiarvojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen ja laadun osalta

Tarkistus 26

5 artiklan 3 a kohta (uusi)

3 a. Kukin osaamis- ja innovointiyhteisö organisoidaan yhden tai useamman maantieteellisen keskuksen ympärille, jotka voivat olla erityisesti yliopistojen kampuksella. Se koordinoi myös laajempaa tutkimus- ja koulutuskeskusten huippuosaamisen verkostoa innovointiin, tutkimukseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa.

Tarkistus 27

5 artiklan 3 b kohta (uusi)

3 b. Kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön tavoitteena on innovatiivisten pk-yritysten luominen.

Tarkistus 28

5 artiklan 4 kohta

4. Yhteistyöryhmissä voi olla mukana kolmansista maista tulevia kumppaniorganisaatioita, jotka pystyvät myötävaikuttamaan osaamis- ja innovointiyhteisöjen tavoitteiden saavuttamiseen.

4. Yhteistyöryhmissä voi olla mukana kolmansista maista tulevia kumppaniorganisaatioita, jotka pystyvät myötävaikuttamaan tehokkaasti ja vaikuttavasti osaamis- ja innovointiyhteisöjen tavoitteiden saavuttamiseen.

Tarkistus 29

5 artiklan 4 a kohta (uusi)

 

4 a. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppanuuteen osallistuvien valintaa ei saisi tehdä kansallisten tai alueellisten kriteerien, vaan osaamista koskevien kriteerien perusteella.

Perustelu

Olisi löydettävä oikea tasapaino toisaalta osaamis- ja innovointiyhteisöjen eurooppalaisen ulottuvuuden ja toisaalta sen, että niillä on tarve toimia huippuosaajina, välillä.

Tarkistus 30

5 a artikla (uusi)

5 a artikla

 

EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen väliset suhteet

 

1. Kukin osaamis- ja innovointiyhteisö toteuttaa toimintaansa autonomisesti EIT:n määrittelemässä kehyksessä.

 

2. Kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön on esitettävä hallintoneuvoston hyväksyttäväksi toimintasuunnitelma sekä annettava toimintaraportti puolivuosittain.

Tarkistus 31

6 artiklan 1 kohta

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että ne tutkinnot, joita osaamis- ja innovointiyhteisöt myöntävät niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla ne harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ovat EIT:n tutkintoja.

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että ne oppiarvot, joita osaamis- ja innovointiyhteisöt myöntävät niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla ne harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ovat EIT-merkinnän omaavia oppiarvoja.

Tarkistus 32

6 artiklan 2 kohta

2. EIT kannustaa kumppaniorganisaatioita myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tutkintoja. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden laitoksen myöntämiä taikka kaksois- tai moninkertaisia tutkintoja.

2. EIT kannustaa kumppaneina toimivia korkea-asteen oppilaitoksia myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä oppiarvoja. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden korkea-asteen oppilaitoksen myöntämiä taikka kaksois- tai moninkertaisia oppiarvoja.

Tarkistus 33

6 artiklan 2 a kohta (uusi)

2 a. Kaikki kumppanit osaamis- ja innovointiyhteisössä myötävaikuttavat koulutuksen ja tutkimuksen suuntaukseen hallintoneuvoston strategioissa määriteltyjen tieteenalojen ja toimialojen osalta.

Tarkistus 34

6 artiklan 3 kohta

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EIT:n tutkintojen tunnustamisessa.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä osaamis- ja innovointiyhteisöjen kumppaneina toimivien korkea-asteen oppilaitosten antamien, EIT-merkinnän omaavien oppiarvojen tunnustamisessa sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2005/36/EY soveltamista.

Tarkistus 35

6 a artikla (uusi)

6 a artikla

 

Liikkuvuus

 

1. Toimillaan ja työllään Euroopan teknologiainstituutti edistää liikkuvuutta eurooppalaisella korkeakoulutusalueella (Bolognan prosessin yhteydessä tehtyjen sopimusten mukaisesti).

 

2. On varmistettava osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan yhteydessä erityisesti tutkijoille ja opiskelijoille myönnettyjen stipendien siirrettävyys.

Tarkistus 36

12 artiklan 1 kohta

1. EIT varmistaa, että sen toiminta on erittäin avointa.

1. EIT varmistaa, että sen toiminta on erittäin avointa. EIT:n on erityisesti luotava helppopääsyinen, maksuton ja monikielinen verkkosivusto, josta saa tietoa EIT:n ja yksittäisten osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnasta.

Perustelu

Luotavan verkkosivuston on tarjottava tietoa, jolla varmistetaan suuri avoimuus ja edistetään EIT:n työtä.

Tarkistus 37

13 artiklan 2 kohta

2. EIT voi hakea ja/tai välittää etenkin yhteisön ohjelmista ja rahastoista myönnettävää yhteisön avustusta. Tällaista avustusta ei osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

2. EIT voi hakea ja/tai välittää etenkin yhteisön ohjelmista ja rahastoista myönnettävää yhteisön avustusta sanotun rajoittamatta jo olemassa olevien yhteisön ohjelmien, kuten elinikäistä oppimista koskeva ohjelman, rahoitusta. Tällaista avustusta ei osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

Tarkistus 38

15 a artikla (uusi)

15 a artikla

 

Siirtymäsäännökset

 

EIT valitsee 24 kuukauden kuluessa tämän asetuksen hyväksymisestä yhteistyössä komission kanssa enintään kolme osaamis- ja innovointiyhteisöä. Yhden näistä osaamis- ja innovointiyhteisöistä on toimittava uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen alalla.

Perustelu

Koska EIT pyrkii osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta ennen kaikkea edistämään innovointia EU:ssa, osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimialan valinnan on oltava markkinasuuntautunutta ja riippumatonta ja tapahduttava hallintoneuvoston antaman ehdotuksen jälkeen.

Tarkistus 39

Liite, 1 artiklan 1 kohta

1. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä, jotka nimitetään tasapainoisesti yritystoiminnan ja toisaalta tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä (jäljempänä 'nimitetyt jäsenet'), että jäseniä, jotka edustavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen innovaatio-, tutkimus- ja tieteelliseen toimintaan osallistuvaa, teknistä ja hallintohenkilökuntaa, opiskelijoita ja väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja jotka ovat heidän valitsemiaan (jäljempänä 'edustajajäsenet').

1. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä, jotka nimitetään tasapainoisesti yritystoiminnan ja toisaalta tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä (jäljempänä 'nimitetyt jäsenet'), että jäseniä, jotka edustavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen innovaatio-, tutkimus- ja tieteelliseen toimintaan osallistuvaa, teknistä ja hallintohenkilökuntaa, opiskelijoita ja väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja jotka ovat heidän valitsemiaan (jäljempänä 'edustajajäsenet'). Insinööreille on annettava erityinen sija, koska heidän taitotietonsa myötävaikuttaa laajalti tutkimuksen tulosten muuntamiseen innovatiivisiksi tuotteiksi ja prosesseiksi.

Tarkistus 40

Liite, 2 artiklan 1 kohta

1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat EIT:n etujen mukaisesti, sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden hyväksi.

1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat EIT:n etujen mukaisesti, sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden hyväksi ja täysin itsenäisesti.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan teknologiainstituutti

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0604 – C6-0355/2006 – 2006/0197(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

29.11.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

18.1.2007

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Erna Hennicot-Schoepges

18.12.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

27.2.2007

21.3.2007

8.5.2007

 

Hyväksytty (pvä)

18.6.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

3

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Ivo Belet, Marie-Hélène Descamps, Jolanta Dičkutė, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Ovidiu Victor Ganţ, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Manolis Mavrommatis, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Christa Prets, Karin Resetarits, Pál Schmitt, Gheorghe Vergil Şerbu, Nikolaos Sifunakis, Hannu Takkula, Thomas Wise

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Giusto Catania, Den Dover, Ignasi Guardans Cambó, Gyula Hegyi, Erna Hennicot-Schoepges, Nina Škottová, Grażyna Staniszewska, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

David Hammerstein

  • [1]  Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta, KOM (2006)0604 lopullinen, 18. lokakuuta 2006.
  • [2]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO  (12.6.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta
(KOM(2006)0604 – C6‑0355/2006 – 2006/0197(COD))

Valmistelija: Nina Škottová

LYHYET PERUSTELUT

1)   Komission ehdotuksen tavoitteet

EIT:n tarkoituksena on edesauttaa teollisuuden kilpailukykyä tehostamalla Euroopan unionin innovaatiokapasiteettia. Tavoitteena on integroida kaikkein korkeatasoisin innovointi, tutkimus ja koulutus (osaamisen kolmio). Ehdotus liittyy siten Lissabonin ohjelmaan.

Komissio esittelee EIT:n maailmanluokan huippuosaamisen tiennäyttäjänä, jonka olisi tarkoitus muuntaa innovatiiviset keksinnöt kaupallisiksi toimiksi. Kyseistä ehdotusta on tarpeen tarkastella myös Lissabonin ohjelman puitteissa, joka tähtää Euroopan unionin teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen ja sellaisten palvelujen kehittämiseen, joiden avulla voidaan luoda työpaikkoja ja edistää kestävää kasvua. Varsinkin yksityisen sektorin osallistuminen EIT-hankkeeseen vaikuttaa äärimmäisen lupaavalta, ja se voisi toimia osaamisen kolmion tehokkuutta stimuloivana moottorina.

2)   Taloudelliset vaikutukset

Ehdotettu viitemäärä on 308 miljoonaa euroa kuudeksi vuodeksi 1. tammikuuta 2008 alkaen (vuoteen 2013 asti).

EU:n muista ohjelmista odotetaan saatavan 1,5 miljardia euroa (tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma ja rakennerahastot jne.).

Lisäksi jäsenvaltioilta, yksityiseltä sektorilta ja Euroopan investointipankin lainojen kautta olisi tarkoitus saada 527 miljoonaa euroa.

Tämä tarkoittaa sitä, että komissio arvioi EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen kustannusten olevan yhteensä 2,367 miljardia euroa (ks. jäljempänä oleva taulukko).

3)   EIT:n oikeudellinen luonne

Komissio ilmoittaa ehdotuksessa, että kyseisessä asiassa sovelletaan varainhoitoasetuksen 185 artiklaa, koska EIT saa määrärahoja yleisestä talousarviosta. Komissio katsoo kuitenkin, ettei se ole "virasto" sanan tavanomaisessa merkityksessä. Euroopan parlamentin oikeudellinen yksikkö tuli lausunnossaan siihen tulokseen, että koska viraston selvää määritelmää ei ole olemassa, Euroopan teknologiainstituuttiin pitäisi soveltaa 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohtaa.

Koska EIT edustaa, sellaisessa muodossa, jossa komissio on sitä ehdottanut, rakennetta/organisaatiota, joka on hyvin samanlainen kuin virasto, (tai lähes identtinen sen kanssa), valmistelija esittää yhdessä virastoista vastaavan pysyvän esittelijän kanssa useita tarkistuksia, jotka saattavat EIT:n organisaatiorakenteen yhdenmukaiseksi jo olemassa olevien virastojen, kuten Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa. Tämä koskee johtajan tehtäviä, mahdollisuutta erottaa hänet, johtajaan kohdistuvaa valvontaa, velvollisuutta laatia määräajoin raportteja Euroopan parlamentille jne.

4)   Rahoitukseen liittyvät ongelmat

Rahoitusta ei ole selkeästi vahvistettu monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosiksi 2007–2013. Näin ollen rahoitusohje (308 miljoonaa euroa) pienentäisi otsakkeen 1 a alle jätettyä marginaalia noin 25 prosenttia.

Komission ehdotuksen mukaan Euroopan unionin lisärahoitus EIT:lle otettaisiin nykyisistä yhteisön ohjelmista:

§ tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma

§ kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma

§ rakennerahastot (Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR)) rakennerahastoilta odotettavissa olevan rahoitusmäärän arvioidaan olevan noin 1,25 miljardia euroa vuosiksi 2007–2013, ja kyseisestä summasta miljardi euroa tulisi Euroopan aluekehitysrahastolta ja 250 miljoonaa euroa Euroopan sosiaalirahastolta.

Kyseiset määrärahat eivät näin ollen olisi käytettävissä muita hankkeita varten, jotka ovat tukikelpoisia rakennerahastojen osalta. Otsakkeiden 1 a ja 1 b alla käytettävissä olevat niukat varat vähenisivät näin ollen entisestään.

Lisäksi juridiselta näkökannalta tarkasteltuna on syytä epäillä vahvasti, onko tällainen Euroopan unionin kaksinkertainen rahoitus (EU:n rahoittamana elimenä EIT saisi lisärahoitusta EU:n nykyisistä ohjelmista) hyväksyttävää, koska EIT ei Euroopan unionin rahoittamana elimenä ainoastaan saisi rahoitusta Euroopan unionin talousarviosta, vaan se saisi lisäksi rahoitusta unionin nykyisistä ohjelmista.

Kuten tilintarkastustuomioistuin totesi Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevassa erityiskertomuksessaan 6/2005[1], eri lähteistä peräisin olevaan yhdistettyyn yhteisön rahoitukseen liittyy lukuisia riskejä (kuten liikarahoitus tai kaksinkertainen rahoitus).

Lisäksi on erittäin kyseenalaista, onko tällainen kaksinkertainen rahoitus yhteensopiva varainhoitoasetuksen 111 artiklan kanssa, jos sitä ei selvästi mainita kyseessä olevassa yhteisön ohjelmassa: Kutakin toimintaa varten voidaan samalle saajalle myöntää ainoastaan yksi avustus talousarviosta, paitsi jos asianomaisissa perussäädöksissä toisin säädetään. Saaja voi saada talousarviosta saman varainhoitovuoden aikana vain yhden toiminta-avustuksen. Hakijan on ilmoitettava välittömästi tulojen ja menojen hyväksyjälle tekemistään muista hakemuksista tai saamistaan muista avustuksista, jotka liittyvät samaan toimintaan tai työohjelmaan. EIT:tä ei kuitenkaan mainita niissä säädöksissä, joilla kyseiset yhteisön ohjelmat on perustettu. Kyseisten ohjelmien puitteissa ei näin ollen voida myöntää etuuskohtelua rahoituksen saamisessa. Tämä merkitsee sitä, ettei rahoitusta voida pitää varmana, ja on syytä muistaa, että suurin osa EIT:n arvioiduista kustannuksista (noin 1,5 miljardia euroa 2,67 miljardista eurosta) on tarkoitus saada nykyisistä ohjelmista.

EIT:tä yhteisrahoitetaan myös paikallisviranomaisten, jäsenvaltioiden ja yritysten toimesta sekä EIP:n lainoista ja pääomasijoituksista. Tarkkoja lukuja on mahdotonta saada, koska yksityisen sektorin kiinnostusta on vaikeaa arvioida.

Yhtenä huolenaiheena on, että EIT:n toiminnassa saattaisi ilmetä päällekkäisyyksiä jo olemassa olevien, seitsemännen puiteohjelman puitteissa perustettujen rakenteiden, kuten Euroopan tutkimusneuvoston kanssa. Yksi seitsemännen puiteohjelman innovaatioista on Euroopan tutkimusneuvoston perustaminen: "Ideat"-erityisohjelma pannaan täytäntöön tieteellisen huippuosaamisen, autonomisuuden ja tehokkuuden periaatteita noudattaen Euroopan tutkimusneuvoston kautta. Tutkimusneuvosto muodostuu kaikkein tasokkaimpien tieteentekijöiden, insinöörien ja tutkijoiden muodostamasta tieteellisestä neuvostosta, joka edustaa eurooppalaista tutkimusyhteisöä, jota tukee täytäntöönpanorakenne, joka perustetaan toimeenpanovirastoksi tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19. joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003 mukaisesti.

Esittelijä haluaa myös selventää nykyisen yhteisen tutkimuskeskuksen ja EIT:n suhdetta. Yhteisen tutkimuskeskuksen kokonaishenkilöstömäärä on tällä hetkellä 1 957 henkeä (kaikki vakinaisia työntekijöitä).

Valmistelija haluaa lisäksi korostaa, että EIT:n, yhteisen tutkimuskeskuksen ja Euroopan tutkimusneuvoston sekä yksityisen sektorin välistä suhdetta on tarpeen selventää.

5)   Johtopäätökset

a)  Valmistelija pitää komission aloitetta Euroopan teknologiainstituutin perustamiseksi merkittävänä askeleena kohti EU:n kilpailukyvyn perustamista. Valmistelija on kuitenkin huolissaan siitä, että näin tärkeä hanke saattaisi epäonnistua, koska monet EIT:n rahoitukseen liittyvät näkökohdat ovat vielä varsin epäselviä. Komission esittämä materiaali on paikoin epäselvää ja/tai ristiriitaista, minkä vuoksi on vaikeaa arvioida, voidaanko EIT:n asianmukainen rahoitus varmistaa vai ei.

b)  Ottaen huomioon muista yhteisön ohjelmista saatavan lisärahoituksen kyseenalaisuuden sekä sen, että se vähentäisi muiden hankkeiden saatavilla olevaa rahoitusta, tämäntyyppinen lisärahoitus on epävarmalla pohjalla.

c)  On täysin ilmeistä, että otsakkeen 1 a määrärahat ovat riittämättömät. Euroopan parlamentti on ponnistellut vahvistaakseen kyseistä otsaketta, jonka tarkoituksena on kilpailukyvyn edistäminen kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. EIT voisi olla myös varteenotettava ehdokas toimielinten välisen sopimuksen tarkistamista varten (otsakkeen 1 a tarkistaminen).

d)  EIT:n rakenne sellaisena, kuin komissio on sitä ehdottanut, muistuttaisi jo olemassa olevien virastojen rakennetta. Valmistelija esittää näin ollen joukon tarkistuksia EIT:n organisaation saattamiseksi yhdenmukaiseksi niiden vakiosäännösten kanssa, jotka on vahvistettu muiden virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

yksityiskohtainen selvitys resursseista (sellaisina kuin ne on eritelty komission ehdotuksen rahoitusselvityksessä)

Ehdotuksen tavoitteet ja niihin liittyvät rahoituskustannukset ja resurssit (lähtökohtana 6 osaamis- ja innovointiyhteisöä vuonna 2013)

Kustannukset

2008

2009

2010

2011

2012

2013

Yhteensä

EIT:n hallintorakenne

2.900

5.800

8.700

8.700

8.700

8.700

43.500

Osaamis- ja innovointiyhteisöt

0.000

0.000

220.800

303.600

441.600

662.400

1,628.400

Avustukset maisterin- ja tohtorintutkinto-opiskelijoille

0.000

0.000

5.600

20.600

45.200

73.800

145.200

Innovointi-, tutkimus- ja koulutuskapasiteetin parantaminen

0.000

0.000

100.000

150.000

150.000

150.000

550.000

Kustannukset yhteensä

2.900

5.800

335.100

482.900

645.500

894.900

2,367.100

Resurssit

 

 

 

 

 

 

 

Paikallisviranomaiset ja jäsenvaltiot, yritykset, EIP:n lainat, pääomasijoitukset (rahoituslähteen mukaan suoraan osaamis- ja innovointiyhteisöille tai suoraan EIT:lle)

0.000

0.000

47.080

113.040

133.740

233.100

526.960

Yhteisön talousarvio (ohjelmat: (7. puiteohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, elinikäisen oppimisen ohjelma, rakennerahastot: EAKR, ESR) (suoraan osaamis- ja innovointiyhteisöille)[2]

 

 

 

238.020

309.860

436.760

546.800

1,531.440

Yhteisön talousarvio (alaotsakkeen 1a kohdentamaton liikkumavara) (suoraan EIT:lle)

2.900

5.800

50.000

60.000

75.000

115.000

308.700

Resurssit yhteensä

2.900

5.800

335.100

482.900

645.500

894.900

2,367.100

TARKISTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Luonnos Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus 1

1 a kohta

1 a.     katsoo, että komission ehdotuksen yhteensopivuutta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien kanssa ei ole varmistettu;

Tarkistus 2

1 b kohta (uusi)

1 b. muistuttaa, ettei budjettivaliokunnan lausunto mitätöi 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdassa vahvistetun, Euroopan teknologiainstituutin perustamiseen sovellettavan menettelyn tulosta;

Tarkistus 3

1 c kohta (uusi)

1 c. kehottaa neuvostoa aloittamaan neuvottelut parlamentin kanssa sekä EIT:n hallintoelimen rahoituksesta toimielinten välisen sopimuksen 47 kohdan mukaisesti että osaamis- ja innovointiyhteisöjen rahoituksesta käyttäen 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarjoamia kaikkia mahdollisuuksia;

Ehdotus asetukseksi

Komission teksti[3]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 4

Johdanto-osan 1 a ja 1 b viite (uusi)

 

ottavat huomioon varainhoitoasetuksen 185 artiklan,

 

ottavat huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen1 47 artiklan,

 

_____________

1 EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

Perustelu

EIT on sellaisena, kuin komissio on sitä ehdottanut, rakenne/organisaatio, joka on tyypillinen virastojen tapauksessa. Tämän on heijastuttava oikeusperustasta, johon asetuksessa viitataan.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 15 kappale

(15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti.

(15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet. Talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 14 kohdan mukaan parlamentin ja neuvoston yhteispäätösmenettelyn mukaisesti annettua säädöstä tai neuvoston antamaa säädöstä, joka edellyttää talousarviossa tai rahoituskehyksessä varattujen määrärahojen ylittämistä, ei kuitenkaan voida panna rahallisesti täytäntöön ennen kuin talousarviota on muutettu tai rahoituskehystä on tarvittaessa tarkasteltu asianmukaisesti uudelleen kuhunkin tapaukseen tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

 

(15 a) Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin, kuten tällä hetkellä Galileoon, liittyvien ongelmien valossa yksityisen sektorin rahoitusta ei voida pitää itsestään selvänä.

Tarkistus 7

1 artikla

Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’).

Perustetaan Euroopan teknologiainstituutti (jäljempänä ’EIT’). Se on varainhoitoasetuksen 185 artiklan ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 47 artiklan mukaisesti perustettava elin.

Perustelu

EIT on sellaisena, kuin komissio on sitä ehdottanut, rakenne/organisaatio, joka on tyypillinen virastojen tapauksessa. Tämän on heijastuttava oikeusperustasta, johon asetuksessa viitataan.

Tarkistus 8

8 a – 8 l artikla (uusi)

 

8 a artikla

 

Hallintoneuvoston kokoonpano

 

1. Hallintoneuvostossa on sekä nimitettyjä jäseniä, jotka nimitetään tasapainoisesti yritystoiminnan ja toisaalta tiede- ja tutkimustoiminnan piiristä (jäljempänä ’nimitetyt jäsenet’), että jäseniä, jotka edustavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen innovaatio-, tutkimus- ja tieteelliseen toimintaan osallistuvaa, teknistä ja hallintohenkilökuntaa, opiskelijoita ja väitöskirjaa valmistelevia tutkijoita ja jotka ovat heidän valitsemiaan (jäljempänä ’edustajajäsenet’).

 

2. Nimitettyjä jäseniä on 15. Heidän toimikautensa kestää kuusi vuotta, eikä sitä uusita. Jäsenet nimittää komissio erityisen valintalautakunnan ehdotuksesta. Valintalautakunnassa on neljä riippumatonta korkeatasoista asiantuntijaa, jotka komissio nimittää tehtäväänsä.

 

3. Komissio huolehtii nimityksissä tiede- ja tutkimuskokemuksen ja yrityskokemuksen samoin kuin naisten ja miesten tasapainoisesta edustuksesta ja ottaa huomioon innovoinnin, tutkimuksen ja koulutuksen toimintaympäristön eri puolilla unionia.

 

4. Kahden vuoden välein vaihdetaan kolmannes nimitetyistä jäsenistä. Ne jäsenet, joiden toimikausi päättyy kahden tai neljän vuoden kuluttua hallintoneuvoston alkuperäisestä asettamisesta, määrätään arvalla.

 

5. Edustajajäseniä on neljä. Heidän toimikautensa kestää kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy, jos jäsen jättää EIT:n tai osaamis- ja innovointiyhteisön. Jäsenten tilalle valitaan toimikauden loppuajaksi uudet jäsenet samalla valintamenettelyllä.

 

6. Hallintoneuvosto vahvistaa johtajan ehdotuksesta edustajajäsenten valintaan ja korvaamiseen liittyvät ehdot ja menettelytavat ennen kuin ensimmäinen osaamis- ja innovointiyhteisö on aloittanut toimintansa. Menettelyllä varmistetaan edustuksen asianmukaisuus, ja siinä otetaan huomioon EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen kehitys.

 

7. Jos hallintoneuvoston jäsen ei pysty hoitamaan tehtäviään toimikautensa loppuun saakka, hänen tilalleen nimetään tai valitaan toimikauden loppuajaksi uusi jäsen samalla menettelyllä kuin hallintoneuvoston jättävä jäsen oli nimetty tai valittu.

 

8 b artikla

 

Hallintoneuvoston tehtävät

 

1. Hallintoneuvoston jäsenet toimivat EIT:n etujen mukaisesti, sen päämäärien ja tehtävän, identiteetin ja yhtenäisyyden hyväksi.

 

2. Hallintoneuvostolla on erityisesti seuraavat tehtävät:

 

(a) hallintoneuvosto vahvistaa kolmivuotiseen päivitettävään työohjelmaan kirjatun EIT:n strategian, sen talousarvion, tilinpäätöksen ja taseen sekä sen vuosikertomuksen johtajan ehdotuksen perusteella;

 

(b) hallintoneuvosto määrittelee alat, joille osaamis- ja innovointiyhteisöt perustetaan;

 

(c) hallintoneuvosto vahvistaa osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaa varten täsmälliset, avoimet ja helppokäyttöiset menettelyt, joihin kuuluu ulkoinen asiantuntija-arviointi ja jotka kattavat EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen suhteet;

 

(d) hallintoneuvosto valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöiksi nimitettävät yhteistyöryhmät ja peruuttaa nimityksen tarvittaessa;

 

(e) hallintoneuvosto huolehtii osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminnan jatkuvasta arvioimisesta;

 

(f) hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä sekä toimeenpano- ja tarkastuskomitean työjärjestykset;

 

(g) hallintoneuvosto määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa;

 

(h) hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt, joilla johtaja ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet valitaan;

 

(i) hallintoneuvosto nimittää ja tarvittaessa erottaa johtajan ja nimittää tilinpitäjän ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet;

 

(i a) hallintoneuvosto käyttää kurinpidollista toimivaltaa johtajan suhteen;

 

(j) hallintoneuvosto perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen;

 

(k) hallintoneuvosto tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä ”kansainvälisen toimijan” huippuluokan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin parissa;

 

(l) hallintoneuvosto vahvistaa eturistiriitoihin liittyvät käyttäytymissäännöt;

 

(m) hallintoneuvosto määrittelee periaatteet ja ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointia varten.

 

3. Hallintoneuvosto voi antaa yksittäisiä tehtäviä toimeenpanokomitean tehtäväksi.

 

4. Hallintoneuvosto valitsee puheenjohtajansa nimettyjen jäsentensä keskuudesta. Puheenjohtajan toimikausi on kolme vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

 

8 c artikla

 

Hallintoneuvoston toiminta

 

1. Hallintoneuvosto tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

 

Edellä 8 b artiklan 2 kohdan a, b, c, d ja i alakohdan tai 4 kohdan mukaiset päätökset edellyttävät kuitenkin jäsenistön kahden kolmasosan määräenemmistöä.

 

2. Hallintoneuvosto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen vähintään kolme kertaa vuodessa ja lisäksi ylimääräiseen kokoukseen, jonka voi kutsua kokoon sen puheenjohtaja tai vähintään yksi kolmasosa sen jäsenistöstä.

 

3. Hallintoneuvosto koostuu siirtymäajan pelkästään nimitetyistä jäsenistä, kunnes edustajajäsenten vaali voidaan järjestää ensimmäisen osaamis- ja innovointiyhteisön perustamisen jälkeen.

 

8 d artikla

 

Toimeenpanokomitea

 

1. Toimeenpanokomiteassa on viisi jäsentä, joista yhtenä hallintoneuvoston puheenjohtaja, joka toimii myös toimeenpanokomitean puheenjohtajana.

 

Hallintoneuvosto valitsee nimettyjen jäsentensä joukosta puheenjohtajaa lukuun ottamatta toimeenpanokomitean neljä muuta jäsentä.

 

2. Toimeenpanokomitea kokoontuu säännöllisesti puheenjohtajansa kokoon kutsumana tai johtajan pyynnöstä.

 

3. Toimeenpanokomitea tekee päätökset jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä.

 

4. Toimeenpanokomitea

 

(a) valmistelee hallintoneuvoston kokoukset;

 

(b) valvoo EIT:n päivitettävän kolmivuotisen työohjelman toteuttamista;

 

(c) valvoo osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä;

 

(d) tekee hallintoneuvoston sille tehtäväksi antamat päätökset.

 

8 e artikla

 

Johtaja

 

1. Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan EIT:n etujen nimissä paras ratkaisu.

 

2. Johtaja vastaa EIT:n päivittäisestä johtamisesta ja on sen laillinen edustaja. Hän vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle ja raportoi sille säännöllisesti EIT:n toiminnasta.

 

3. Johtajalla on erityisesti seuraavat tehtävät:

 

(a) johtaja tukee hallintoneuvostoa ja toimeenpanokomiteaa niiden tehtävissä ja järjestää niiden kokousten sihteeristöpalvelut;

 

(b) johtaja valmistelee strategialuonnoksen ja talousarvioesityksen toimitettavaksi hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean kautta;

 

(c) johtaja hallinnoi osaamis- ja innovointiyhteisöjen valintaan käytettävää menettelyä ja varmistaa, että menettelyn eri vaiheet toteutetaan avoimella ja puolueettomalla tavalla;

 

(d) johtaja organisoi EIT:n toimet ja hallinnoi niitä;

 

(d a) johtaja varmistaa EIT:n toiminnan tehokkaiden seuranta- ja arviointimenettelyjen toteuttamisen 15 artiklan mukaisesti;

 

(e) johtaja vastaa hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta; siinä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon tarkastuskomitealta saamansa neuvot;

 

(f) johtaja vastaa kaikista henkilöstöasioista;

 

(g) johtaja valmistelee luonnoksen päivitettäväksi kolmivuotiseksi työohjelmaksi ja EIT:n vuosikertomukseksi ja toimittaa ne hallintoneuvostolle;

 

(h) johtaja toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja taseen tarkastuskomitealle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä;

 

(i) johtaja huolehtii, että EIT:n tekemissä sopimuksissa ja yleissopimuksissa asetettuja EIT:n velvoitteita noudatetaan;

 

(j) johtaja antaa toimeenpanokomitealle ja hallintoneuvostolle kaikki tiedot, joita ne tarvitsevat tehtäviensä suorittamisessa.

 

8 f artikla

 

Tarkastuskomitea

 

1. Tarkastuskomiteassa on viisi jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää komissiota kuultuaan nelivuotiskaudeksi sellaisten ulkoisten neuvonantajien joukosta, joilla on asianmukaista kokemusta tieteellisten, tutkimusta harjoittavien ja yritysten organisaatioiden auditoinnista ja rahoitusvalvonnasta.

 

2. Tarkastuskomitea suorittaa tehtävänsä täysin riippumattomana EIT:n muista elimistä.

 

3. Tarkastuskomitea valitsee puheenjohtajansa.

 

4. Tarkastuskomitea tarkastelee alustavaa tilinpäätöstä ja antaa suosituksia hallintoneuvostolle ja johtajalle.

 

5. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 3 kohdassa komission sisäiselle tarkastajalle uskotut tehtävät suoritetaan tarkastuskomitean vastuulla, ja komitea vahvistaa siihen tarvittavat järjestelyt.

 

8 g artikla

 

EIT:n henkilöstö

 

1. EIT:n henkilöstö koostuu EIT:n suoraan määräaikaisilla sopimuksilla palkkaamista työntekijöistä. EIT:n johtajaan ja henkilöstöön sovelletaan Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

 

2. Jäsenvaltiot ja muut työnantajat voivat lähettää asiantuntijoita EIT:hen määräajaksi.

 

Hallintoneuvosto vahvistaa jäsenvaltioiden tai muiden työnantajien EIT:hen lähettämien asiantuntijoiden työskentelyä koskevat määräykset, joissa määritellään heidän oikeutensa ja velvollisuutensa.

 

3. EIT käyttää henkilöstöasioissa niitä valtuuksia, jotka työsopimusten tekoon valtuutettu viranomainen sille on antanut.

 

4. Henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain EIT:n kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä.

 

8 h artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen organisaatiota ja hallintoa ohjaavat periaatteet

 

1. Hallintoneuvosto vahvistaa ohjeiston, jonka perusteella se määrittelee osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävien sopimusten ehdot ja joita sovelletaan niiden toimien rahoitukseen, seurantaan ja arviointiin. Ohjeisto julkistetaan ennen osaamis- ja innovointiyhteisöjen valinnan aloittamista.

 

2. Hallintoneuvosto antaa ohjeita erityisesti seuraavista asioista:

 

(a) osaamis- ja innovointiyhteisöjen seuranta ja arviointi sekä EIT:n osallistuminen niiden hallintoon;

 

(b) yritystoimintanäkökohtien integroiminen tutkimus- ja koulutustoimintaan, mukaan luettuna koulutuksen ja tutkimus- ja kehitystoimien suunnittelu ja toteutus, henkilöstön ja opiskelijoiden ja tutkijoiden liikkuvuus yritysten ja tiede- ja tutkimuslaitosten välillä, sellaisen opetussisällön tarjoaminen, jossa otetaan huomioon yritystoimintaan, johtamiseen ja innovointiin liittyviä seikkoja, tulosten ja niistä saatujen tulojen jakaminen kumppanien kesken sekä tulosten ja hyvien toimintamallien levittäminen muille kuin kumppaniorganisaatioille pienet ja keskisuuret yritykset mukaan luettuina.

 

(c) keinot varmistaa, että opetussuunnitelmat ja sisäiset käytännöt edistävät yrittäjä- ja innovointihenkistä ajattelua.

 

3. EIT:n kanssa tehtävissä sopimuksissa on annettava osaamis- ja innovointiyhteisöille laajat valtuudet itse määritellä sisäinen organisaationsa ja täsmälliset toimintasuunnitelmansa ja työmenetelmänsä.

 

8 i artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisöjen arviointia ja seurantaa koskevat periaatteet

 

EIT huolehtii siitä, että kunkin osaamis- ja innovointiyhteisön tuloksia seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arviointien on perustuttava hyviin hallintomenettelyihin ja tulossuuntautuneisiin tekijöihin, ja niissä on vältettävä turhia muodollisuuksia ja menettelyteknisiä piirteitä.

 

8 j artikla

 

Osaamis- ja innovointiyhteisön toiminnan kesto, jatkaminen ja päättäminen

 

1. Määräajoin tehtävien arviointien tulosten ja toiminta-alojen erityispiirteiden mukaan osaamis- ja innovointiyhteisön toiminta-aika on tavallisesti 7–15 vuotta.

 

2. Hallintoneuvosto voi poikkeuksellisesti päättää jatkaa osaamis- ja innovointiyhteisön toiminta-aikaa alun perin asetettua pitemmälle, jos se on tarkoituksenmukaisin keino saavuttaa EIT:n tavoitteet.

 

3. Jos osaamis- ja innovointiyhteisön arvioinneissa päädytään riittämättömiin tuloksiin, hallintoneuvosto ryhtyy tarvittaviin toimiin, joihin kuuluu rahoitustuen vähentäminen, muuttaminen tai peruttaminen taikka sopimuksen purkaminen.

 

8 k artikla

 

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

 

1. EIT:n tilinpitäjä toimittaa kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä tarkastuskomitealle, komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta.

 

2. Saatuaan tarkastuskomitean lausunnon ja tilintarkastustuomioistuimen huomautukset EIT:n alustavasta tilinpäätöksestä johtaja laatii EIT:n lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

 

3. Hallintoneuvosto antaa lausunnon EIT:n lopullisesta tilinpäätöksestä.

 

4. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston sitä koskevan lausunnon varainhoitovuotta seuraavan heinäkuun 1 päivään mennessä komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Johtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Hän toimittaa vastineensa myös hallintoneuvostolle.

 

8 l artikla

 

EIT:n lopettaminen

 

Jos EIT päätetään lopettaa, selvitysmenettely suoritetaan komission valvonnassa asiaan sovellettavien lakien mukaisesti. Osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa ja EIT:n säätiön perustamissäädöksessä on vahvistettava asianmukaiset säännöt tällaista tilannetta varten.

Perustelu

Usually, the provisions concerning the organisation of the Agency are integrated in the articles of the legislative text and not laid down in an annex. Therefore, the annex is deleted and inserted as Articles 8a to 8l.

The power to dismiss the Director and to exercise disciplinary authority over him is one of the main features of the organisational structure of agencies. Even agencies which fulfil their tasks in complete independence such as the Agency for Fundamental Rights are bound to respect these rules (see Article 8b, paragraph 2, point (ia).

As for other agencies, the Director should be responsible for the proper implementation of a regular evaluation procedure (see Article 8e, paragraph 3, point (da).

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus 9

12 artiklan 2 kohdan johdantokappale

2. EIT julkaisee viipymättä

2. EIT toimittaa budjettivallan käyttäjälle

Perustelu

Samaan tapaan kuin on muita virastoja silmällä pitäen vahvistettujen periaatteiden laita, budjettivallan käyttäjälle on tiedotettava tilanteesta säännöllisesti.

Tarkistus 10

13 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät varat

(a) Euroopan unionin talousarviosta myönnettävät varat, jotka on vahvistettu 16 artiklassa

Perustelu

Komission ehdottama säännös on harhaanjohtava, koska ei ole selvää, mistä EU:n rahoitus tulee. Tarkistuksessa viitataan näin ollen selvästi 308 miljoonan euron suuruiseen viitemäärään, jotta ei jää epäselväksi, että kyseinen ohjeellinen määrä rahoitetaan EU:n talousarviosta.

Tarkistus 11

13 artiklan 2 kohta

2. EIT voi hakea ja/tai välittää etenkin yhteisön ohjelmista ja rahastoista myönnettävää yhteisön avustusta. Tällaista avustusta ei osoiteta toimiin, joita jo rahoitetaan yhteisön talousarviosta.

Poistetaan.

Perustelu

There are serious legal doubts concerning the EIT´s eligibility for applying for funds coming from existing Community programmes such as the 7th Framework Programme for Research or the Structural Funds.

According to the financial statement of the Commission proposal the financial assistance for the EIT from existing Community programmes would amount to more than EUR 1,5 billion. This would represent an unacceptable reduction of the funding for these programmes. Other applicants competing for these scarce resources would not be able to carry out their projects.

Therefore the reference to financing from other Community programmes has to be deleted.

(Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

Tarkistus 12

14 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja –lähteistä. Hallintoneuvosto toimittaa työohjelmaluonnoksen komissiolle. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon työohjelman täydentävyydestä suhteessa yhteisön politiikkaan ja välineisiin. Jos komissio ei hyväksy työohjelmaa, hallintoneuvosto tarkastelee sitä uudelleen ja tekee siihen asianmukaiset muutokset.

(a) päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja –lähteistä. Hallintoneuvosto toimittaa työohjelmaluonnoksen komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon työohjelman täydentävyydestä suhteessa yhteisön politiikkaan ja välineisiin. Jos komissio ei hyväksy työohjelmaa, hallintoneuvosto tarkastelee sitä uudelleen ja tekee siihen asianmukaiset muutokset.

Perustelu

Samaan tapaan kuin on muita virastoja silmällä pitäen vahvistettujen periaatteiden laita, budjettivallan käyttäjälle on tiedotettava tilanteesta säännöllisesti.

Tarkistus 13

14 artiklan 2 kohta

2. Päivitettävä kolmivuotinen työohjelma ja vuosikertomus toimitetaan komissiolle, joka antaa ne tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle.

2. Päivitettävä kolmivuotinen työohjelma ja vuosikertomus toimitetaan komissiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimelle. Työohjelman on oltava käytettävissä olevien taloudellisten ja henkilöstöresurssien mukainen.

Perustelu

Kuten muidenkin virastojen tapauksessa, Euroopan parlamentin on saatava keskeiset tiedot, kuten työohjelma ja vuosikertomus, suoraan EIT:ltä. Työohjelmassa on otettava huomioon käytettävissä olevat resurssit.

Tarkistus 14

15 artiklan 1 kohta

1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovointiyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovointiyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. EIT toimittaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain kaikki tiedot, jotka ovat oleellisia arviointimenettelyjen tulosten kannalta.

Perustelu

Tämä on vakiosäännös virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 15

16 artikla

Ohjeelliset rahoituspuitteet tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavaksi kuuden vuoden mittaiseksi kaudeksi ovat 308,7 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Tämän asetuksen mukaiset yhteisön rahoituksen ohjeelliset rahoituspuitteet 1 päivästä tammikuuta 2008 alkavaksi kuuden vuoden mittaiseksi kaudeksi ovat XXX miljoonaa euroa, ja niihin sovelletaan budjettivallan käyttäjän tekemää sopimusta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen C osan ja 47 artiklan mukaisesti. Budjettivallan käyttäjä myöntää vuotuiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa.

Tarkistus 16

17 artiklan 5 kohta

5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluu alustava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma, ja toimittaa ne komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

5. Hallintoneuvosto hyväksyy ennakkoarvion, johon kuuluu alustava päivitettävä kolmivuotinen työohjelma sekä henkilöstötaulukkoluonnos, ja toimittaa ne komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä.

Perustelu

Komissiolle toimitettaviin tietoihin on sisällyttävä henkilöstötaulukkoluonnos. Henkilöstötilanne on keskeinen osa ennakkoarviota.

Tarkistus 17

17 artiklan 5 a kohta (uusi)

 

5 a. Komissio toimittaa ennakkoarvion budjettivallan käyttäjälle yhdessä Euroopan unionin alustavan talousarvioesityksen kanssa.

Perustelu

Euroopan parlamentin täytyy saada ennakkoarvio. Tämä on vakiosäännös virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 18

17 artiklan 6 kohta

6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä.

6. Komissio sisällyttää ennakkoarvion perusteella Euroopan unionin alustavaan talousarvioesitykseen arviot, joiden se katsoo olevan henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättömiä, ja toimittaa ne budjettivallan käyttäjälle perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Euroopan parlamentin täytyy saada ennakkoarvio. Tämä on vakiosäännös virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 19

17 artiklan 7 kohta

7. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EIT:lle annettavaa avustusta koskevat määrärahat.

7. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy EIT:lle annettavaa avustusta koskevat määrärahat. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy henkilöstötaulukon.

Perustelu

Henkilöstötaulukko on tärkeä osa viraston talousarviota. Budjettivallan käyttäjän on hyväksyttävä se (tämä on vakiokäytäntö muiden virastojen tapauksessa).

Tarkistus 20

17 artiklan 8 a kohta (uusi)

 

8 a. Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

Perustelu

Tämä on vakiosäännös muissa virastojen perustamista koskevissa säädöksissä. Ks. myös varainhoitoasetuksen 179 artiklan 3 kohta.

Tarkistus 21

18 artiklan 1 kohta

1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan.

1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti sen jälkeen, kun komissiota on ensin kuultu. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan. Varainhoitosäännökset voivat poiketa komission 19 päivänä marraskuuta 2002 antamasta asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002(7) ainoastaan, jos EIT:n toiminta sitä nimenomaisesti vaatii ja jos komissio on antanut siihen etukäteen suostumuksensa.

 

_________________

1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

Perustelu

Virastoja koskevaa puiteasetusta (EY, Euratom) N:o 2343/2002 on noudatettava. Tämä sanamuoto on yhdenmukainen niiden säännösten kanssa, jotka on vahvistettu muissa virastojen perustamista koskevissa säädöksissä.

Tarkistus 22

21 artikla

21 artikla

Poistetaan.

Perussääntö

 

Hyväksytään liitteessä esitetty EIT:n perussääntö.

 

Perustelu

Ks. tarkistus 2 - perussäännöt on siirretty liitteestä 8 a–8 l artiklaan (uusi).

Tarkistus 23

Liite

 

Liite poistetaan.

Perustelu

Ks. tarkistus 2 - perussäännöt on siirretty 8 a–8 l artiklaan (uusi).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan teknologiainstituutti

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0604 - C6-0355/2006 - 2006/0197(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

29.11.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Nina Škottová

25.10.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

7.5.2007

11.6.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

11.6.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Richard James Ashworth, Reimer Böge, Herbert Bösch, Simon Busuttil, Joan Calabuig Rull, Paulo Casaca, Gérard Deprez, Hynek Fajmon, Szabolcs Fazakas, Salvador Garriga Polledo, Ingeborg Gräßle, Louis Grech, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Mario Mauro, Gérard Onesta, Petre Popeangă, Nina Škottová, László Surján, Helga Trüpel, Kyösti Virrankoski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marusya Ivanova Lyubcheva, Paul Rübig, Gianluca Susta

  • [1]  EUVL C 94, 21. huhtikuuta 2006, s. 16–17 ja s. 33 (kohdat 66 ja 68).
  • [2]  Myönnetään ohjelmissa sovellettavien menettelyjen mukaisesti.
  • [3]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO  (6.6.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta
(KOM(2006)0604 – C6‑0355/2006 – 2006/0197(COD))

Valmistelija: Umberto Guidoni

LYHYET PERUSTELUT

Talousarvion valvontaa koskevasta näkökulmasta kaksi komission ehdotuksen näkökohtaa ansaitsee erityistä huomiota.

1. Arviointi ja tarkistaminen

Ensinnäkin valmistelija on vakuuttunut, että arviointia ja tarkistamista koskevia määräyksiä olisi vahvistettava. Euroopan teknologiainstituutti (EIT) on uusi väline EU:n tasolla. Muihin välineisiin verrattuna sen lisäarvo on vielä osoitettava. Ainakin aloitusvaiheessa vuodesta 2008 vuoteen 2013 on todennäköistä, että EIT:tä rahoitetaan pääasiassa yhteisön talousarvioista. Tämän vuoksi budjettivaltaa ja vastuuvapauden myöntämiseen liittyvää valtaa käyttävät viranomaiset tarvitsevat vankan perustan sen toiminnan arvioimiseksi. Valmistelija ehdottaa kahta arviointivaihetta:

a)        EIT:n organisaatiorakennetta olisi tarkistettava kahden toimintavuoden jälkeen

b)        täysimittainen arviointi EIT:n toiminnasta olisi tehtävä ajoissa

seuraavien rahoitusnäkymien valmistelun vuoksi.

2. Varainhoidon valvontamekanismit

Toiseksi on tarpeen selventää varainhoidon valvontaa koskevia määräyksiä. Komission ehdotuksessa todetaan, että EIT:n varainhoitoa koskevat säännöt on hyväksyttävä yhteisön yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen[1] 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tämä tarkoittaa varainhoidon termein sitä, että EIT on 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen elinten, toisin sanoen virastojen, kaltainen. Periaatteessa näiden elinten varainhoidon valvontaa koskevat säännöt on vahvistettu virastoista annetussa varainhoidon puiteasetuksessa[2]. Valmistelija on huolissaan siitä, että komission ehdotuksessa kaavaillaan EIT:n varainhoitomalliksi sellaista, mikä poikkeaa kyseisistä säännöistä ilman riittäviä perusteita.

Esimerkiksi mitä tulee sisäiseen tarkastukseen, komission ehdotuksessa kaavaillaan melko mutkikasta rakennetta. Ottaen huomioon, että virastoja koskevassa puiteasetuksessa todetaan, että näillä elimillä on oltava sisäinen tilintarkastustoiminta, ja siinä sallitaan jonkinasteinen joustavuus tämän toiminnan suunnittelemiseksi, EIT:tä koskevassa komission ehdotuksessa kaavaillaan viidestä henkilöstä muodostuvan pysyvän tarkastuskomitean perustamista.

Lisäksi komission ehdotuksessa kaavaillaan vastuuvapausmenettelyä, jossa parlamentti ja neuvosto ovat mukana. Vastuuvapaus voidaan myöntää ainoastaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemän ulkoisen tarkastuksen perusteella. EY:n perustamissopimuksen mukaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen edellytetään tarkastavan "yhteisön kaikkia tuloja ja menoja koskevat " tilit ja "kaikkien yhteisön perustamien toimielinten tuloja ja menoja koskevat tilit, jollei toimielimen perustamisasiakirjassa toisin määrätä"[3]. Tarkastustensa kautta tilintarkastustuomioistuin "avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa"[4].

Komission ehdotuksessa ei kuitenkaan mainita tilintarkastustuomioistuimen tekemää tarkastusta vastuuvapauden ennakkoehtona. Joistakin tilintarkastustuomioistuimen erityisistä tarkastusvaltuuksista annetaan erillisiä määräyksiä liitteessä.

Lisäksi valmistelija on sitä mieltä, että EIT:n talousarvioita koskevan vastuuvapausmenettelyn on oltava mahdollisimman avoin. Komission ehdotuksessa kaavaillaan tehtäväksi kaksi päätöstä vastuuvapauden myöntämiseksi, toinen EIT:n talousarviosta sellaisenaan ja toinen EIT:n säätiöstä, joka perustetaan EIT:n talousarviosta erilleen. EIT:n säätiön tarkoitus on hankkia varoja yksityisiltä sponsoreilta. Tämän vuoksi näyttää liian mutkikkaalta, että säätiö saa yhteisön varoja ja että sille myönnetään vastuuvapaus joka vuosi erikseen.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[5]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 18 kappale

(18) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi voitava antaa lausunto EIT:n työohjelmasta ja vuosikertomuksesta ja sen sisältämästä tilinpäätöksestä.

(18) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi voitava antaa lausunto EIT:lle sen kolmivuotisesta työohjelmasta.

Perustelu

Mitä tulee vuosikertomukseen ja erityisesti tilintarkastuslausuntoon, parlamentti antaa lausuntonsa vastuuvapausmenettelyn mukaisesti.

Tarkistus 2

4 artiklan 1 kohdan d alakohta

(d) valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöjä prioriteettialoille sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet, tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laaduntarkkailutoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin sekä huolehtii sopivantasoisesta koordinoinnista niiden kesken

(d) valitsee ja nimeää osaamis- ja innovointiyhteisöjä prioriteettialoille sekä määrittelee sopimuksella niiden oikeudet ja velvollisuudet, tarjoaa niille asianmukaista tukea, soveltaa asianmukaisia laaduntarkkailutoimenpiteitä, seuraa jatkuvasti niiden toimia ja arvioi niitä määräajoin, huolehtii sopivantasoisesta koordinoinnista osaamis- ja innovointiyhteisöjen välillä ja edistää sellaisen verkoston rakentamista, jolla yhdistetään Euroopan innovaatioaloitteet, jotka ulottuvat osaamis- ja innovointiyhteisöjen ulkopuolelle

Perustelu

Jotta arvioitaisiin EIT:n lisäarvoa nykyisiin EY:n ohjelmiin verrattuna, EIT:n verkostoitumispotentiaali on selvitettävä erityisesti.

Tarkistus 3

4 artiklan 2 kohdan 2 alakohta

EIT voi osoittaa säätiölle enintään 3 prosenttia vuotuisista talousarviovaroistaan.

EIT voi osoittaa talousarviostaan kiinteän määrän säätiön perustamiseksi.

Perustelu

Tuntuu tarpeettomalta, että säätiö, jonka tehtävänä on hankkia yksityisiä sponsoreita, saa EIT:n kautta säännöllisesti yhteisön varoja. Säätiötä koskevaa ylimääräistä vastuuvapausmenettelyä on vältettävä.

Tarkistus 4

8 artiklan 1 kohdan d alakohta

(d) tarkastuskomitea, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista EIT:ssä, osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

(d) sisäinen tarkastustoimi, joka antaa hallintoneuvostolle ja johtajalle neuvoja rahoitus- ja muusta hallinnosta ja valvontarakenteista EIT:ssä, osaamis- ja innovointiyhteisöjen kanssa muodostettavien rahoitusyhteyksien organisoinnista sekä hallintoneuvoston pyynnöstä muista seikoista.

Perustelu

EIT:tä ei olisi velvoitettava perustamaan omaa pysyvää tarkastuskomiteaa, vaan sille olisi suotava sama joustavuus kuin muille varainhoitoasetuksen 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille elimille.

Tarkistus 5

8 artiklan 2 kohta

2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean kokouksiin.

2. Komissio voi nimittää tarkkailijoita osallistumaan hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean kokouksiin.

Tarkistus 6

14 artiklan 1 kohdan b alakohta

(b) vuosikertomuksen vuosittain 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisvuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, riskejä, joita toteutettuihin toimiin liittyy, sekä voimavarojen käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa. Kertomukseen sisällytetään täysimittainen tarkastettu tilinpäätös.

(b) vuosikertomuksen vuosittain 30 päivään kesäkuuta mennessä. Kertomuksessa selostetaan EIT:n edellisen kalenterivuoden aikana toteuttamat toimet ja arvioidaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aikatauluun, riskejä, joita toteutettuihin toimiin liittyy, sekä voimavarojen käyttöä ja EIT:n yleistä toimintaa.

Perustelu

On syytä selventää, että varainhoitovuotta n koskeva raportointikausi on kalenterivuosi. Kertomuksen toimittaminen on mahdollista vuoden n+1 kesäkuuhun saakka. Tileihin sovelletaan yhteisön elimiä koskevan varainhoidon puiteasetuksen yleisiä säännöksiä.

Tarkistus 7

14 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 a. EIT:n tilit ja kirjanpito esitetään Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 23 päivänä joulukuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 yleisten säännösten mukaisesti.

 

_________________

1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

Perustelu

EIT:n tileihin sovelletaan yhteisön elimiä koskevan varainhoidon puiteasetuksen yleisiä säännöksiä.

Tarkistus 8

15 artiklan 1 kohta

1. Mahdollisimman laadukkaisiin tuloksiin ja mahdollisimman tehokkaaseen resurssienkäyttöön pääsemiseksi EIT varmistaa, että sen toimia – mukaan luettuina osaamis- ja innovointiyhteisöjen hallinnoimat toimet – seurataan jatkuvasti ja että niistä tehdään määräajoin riippumaton arviointi. Arvioinnin tulokset julkistetaan.

Poistetaan.

Perustelu

EIT:n hallinnollista taakkaa olisi rajoitettava. Komission olisi oltava vastuussa arvioinnista.

Tarkistus 9

15 artiklan 2 kohta

2. Komissio julkistaa EIT:stä tehdyn arvioinnin viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein. Arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä. Siinä käsitellään kaikkia EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimia ja tarkastellaan niiden tehokkuutta, kestävyyttä, toimivuutta, merkitystä ja suhdetta yhteisön politiikkaan. Siinä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla.

2. Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2009 parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tiedoksi EIT:stä tehdyn arvioinnin. Tämä arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan EIT:n organisaatiorakenteen tehokkuutta ja sen toimintaa käytännössä. Arvioinnissa on erityisesti analysoitava EIT:n kykyä koordinoida osaamis- ja innovaatioyhteisöjen toimintaa.

 

Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi.

Perustelu

EIT:n toimintaa käytännössä olisi arvioitava kahden vuoden kuluttua. Komission olisi saatava mahdollisuus ehdottaa tarvittaessa muutoksia oikeusperustaan. Täysimittainen arviointi EIT:n toiminnasta olisi tehtävä ennen seuraavia rahoitusnäkymiä.

Tarkistus 10

18 artiklan 1 kohta

1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan.

1. Hallintoneuvoston olisi hyväksyttävä EIT:hen sovellettavat varainhoitosäännökset komissiota kuultuaan. Ne eivät voi poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002.

Perustelu

Viittausta olisi täydennettävä viittaamalle varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettuja yhteisön elimiä koskevaan puiteasetukseen, millä varmistetaan se, että normaalia varainhoidon valvontaa noudatetaan.

Tarkistus 11

18 artiklan 3 a kohta (uusi)

 

3 a. Euroopan tilintarkastustuomioistuimen on harjoitettava valvontatointaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 mukaisesti.

Perustelu

Tilintarkastustuomioistuimen tekemä ulkoinen tarkastus on vastuuvapauden ennakkoehto.

Tarkistus 12

18 artiklan 4 kohta

4. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden johtajalle EIT:n talousarvion toteuttamisen ja hallintoneuvostolle säätiön osalta.

4. Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n+2 huhtikuun 30 päivää neuvoston suosituksesta varainhoitovuotta n koskevan vastuuvapauden johtajalle EIT:n talousarvion toteuttamisen osalta.

Perustelu

Säätiötä koskevaa erillistä vastuuvapausmenettelyä on vältettävä.

Tarkistus 13

20 artikla

Komissio esittää viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen antamisesta ja sen jälkeen neljän vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportin tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja EIT:n toiminnasta sekä tekee mahdolliset asianmukaiset ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi.

Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tiedoksi arvion tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja EIT:n toiminnasta. Arviointi perustuu riippumattomaan ulkoiseen arvioon, ja siinä tarkastellaan sitä, miten EIT täyttää tehtävänsä, hoitaa työnsä ja saavuttaa tavoitteensa. Siinä käsitellään kaikkia EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen toimia ja tarkastellaan niiden tehokkuutta, kestävyyttä, toimivuutta, merkitystä ja suhdetta yhteisön politiikkaan. Siinä otetaan huomioon eri osapuolten näkökannat sekä eurooppalaisella että kansallisella tasolla. Arvio on annettava yleisön käyttöön. Komissio tekee mahdolliset asianmukaiset ehdotukset tämän asetuksen muuttamiseksi.

Komission raporteissa otetaan huomioon 14 artiklassa säädetyt hallintoneuvoston vuosikertomukset ja 15 artiklassa säädetyt ulkoiset arvioinnit.

Komission on otettava huomioon 14 artiklassa säädetyt hallintoneuvoston vuosikertomukset ja 15 artiklassa säädetyt ulkoiset arvioinnit.

Perustelu

EIT:n toiminnan olisi oltava valmis ajoissa, jotta seuraavia rahoitusnäkymiä voidaan valmistella.

Tarkistus 14

Liite, 2 artikla, 2 kohdan f–m alakohta

(f) Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä sekä toimeenpano- ja tarkastuskomitean työjärjestykset.

(f) Hallintoneuvosto vahvistaa työjärjestyksensä sekä toimeenpanokomitean työjärjestykset.

(g) Hallintoneuvosto määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa.

(g) Hallintoneuvosto määrittelee komission suostumuksella hallintoneuvoston ja toimeenpanokomitean jäsenille suoritettavat asianmukaiset korvaukset, joiden suuruudessa otetaan huomioon vastaavat järjestelyt jäsenvaltioissa.

(h) Hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt, joilla johtaja ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet valitaan.

(h) Hallintoneuvosto vahvistaa menettelyt, joilla johtaja ja toimeenpanokomitean jäsenet valitaan.

(i) Hallintoneuvosto nimittää johtajan, tilinpitäjän ja toimeenpano- ja tarkastuskomitean jäsenet.

(i) Hallintoneuvosto nimittää johtajan, tilinpitäjän ja toimeenpanokomitean jäsenet.

(j) Hallintoneuvosto perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen.

(j) Hallintoneuvosto perustaa tarvittaessa neuvoa-antavia ryhmiä, joiden toimikausi voi olla määräaikainen.

(k) Hallintoneuvosto tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä ”kansainvälisen toimijan” huippuluokan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin parissa.

(k) Hallintoneuvosto tekee EIT:tä tunnetuksi maailmassa lisätäkseen sen houkuttelevuutta ja tehdäkseen siitä ”kansainvälisen toimijan” huippuluokankoulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin parissa.

(l) Hallintoneuvosto vahvistaa eturistiriitoihin liittyvät käyttäytymissäännöt.

(l) Hallintoneuvosto vahvistaa eturistiriitoihin liittyvät käyttäytymissäännöt.

(m) Hallintoneuvosto määrittelee periaatteet ja ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointia varten.

(m) Hallintoneuvosto määrittelee periaatteet ja ohjeet immateriaalioikeuksien hallinnointia varten.

 

(m a) Hallintoneuvosto päättää, perustetaanko sisäinen tarkastustoimi 23 päivänä joulukuuta 2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annetun komission asetuksen N:o 2343/20021 mukaisesti.

 

_________________________

1 EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

Tarkistus 15

Liite, 5 artiklan 3 kohta, e ja h alakohta

(e) Johtaja vastaa hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta. Siinä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon tarkastuskomitealta saamansa neuvot.

(e) Johtaja vastaa hallinto- ja talousasioista, myös EIT:n talousarvion toteuttamisesta. Siinä johtaja ottaa asianmukaisesti huomioon sisäiseltä tarkastustoimelta saamansa neuvot.

(h) Johtaja toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja taseen tarkastuskomitealle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä.

(h) Johtaja toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja taseen sisäiselle tarkastustoimelle ja sen jälkeen hallintoneuvostolle toimeenpanokomitean välityksellä.

Perustelu

Tarkistuksen tarkoituksena on korvata pysyvä tarkastuskomitea sisäisillä tarkastajilla.

Tarkistus 16

Liite, 6 artikla

6 artikla

Poistetaan.

Tarkastuskomitea

 

1. Tarkastuskomiteassa on viisi jäsentä, jotka hallintoneuvosto nimittää komissiota kuultuaan nelivuotiskaudeksi sellaisten ulkoisten neuvonantajien joukosta, joilla on asianmukaista kokemusta tieteellisten, tutkimusta harjoittavien ja yritysten organisaatioiden auditoinnista ja rahoitusvalvonnasta.

 

2. Tarkastuskomitea suorittaa tehtävänsä täysin riippumattomana EIT:n muista elimistä.

 

3. Tarkastuskomitea valitsee puheenjohtajansa.

 

4. Tarkastuskomitea tarkastelee alustavaa tilinpäätöstä ja antaa suosituksia hallintoneuvostolle ja johtajalle.

 

5. Asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 3 kohdassa komission sisäiselle tarkastajalle uskotut tehtävät suoritetaan tarkastuskomitean vastuulla, ja komitea vahvistaa siihen tarvittavat järjestelyt.

 

Tarkistus 17

Liite, 11 artikla

11 artikla

Poistetaan.

Talousarvion toteuttaminen ja valvonta

 

1. EIT:n tilinpitäjä toimittaa kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä tarkastuskomitealle, komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta.

 

2. Saatuaan tarkastuskomitean lausunnon ja tilintarkastustuomioistuimen huomautukset EIT:n alustavasta tilinpäätöksestä johtaja laatii EIT:n lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen hallintoneuvostolle lausuntoa varten.

 

3. Hallintoneuvosto antaa lausunnon EIT:n lopullisesta tilinpäätöksestä.

 

4. Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja hallintoneuvoston sitä koskevan lausunnon varainhoitovuotta seuraavan heinäkuun 1 päivään mennessä komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Johtaja toimittaa 30 päivään syyskuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Hän toimittaa vastineensa myös hallintoneuvostolle.

 

Perustelu

EIT:n talousarvion toteuttamisen ja valvonnan olisi noudatettava varainhoitoasetuksen 185 artiklassa tarkoitettujen toimielinten varainhoidon puiteasetuksessa säädettyjä yleisiä sääntöjä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan teknologiainstituutti

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0604 - C6-0355/2006 - 2006/0197(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

29.11.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Umberto Guidoni

27.11.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

3.5.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

5.6.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Herbert Bösch, Paulo Casaca, Antonio De Blasio, Szabolcs Fazakas, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Ashley Mote, Jan Mulder, Francesco Musotto, José Javier Pomés Ruiz, Alexander Stubb

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Daniel Caspary, Edit Herczog, Monica Maria Iacob-Ridzi, Bill Newton Dunn, Paul Rübig, Margarita Starkevičiūtė

  • [1]  25. kesäkuuta 2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annettu neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 1605/2002, EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1. sellaisena kuin se on muutettuna 13. joulukuuta 2006 annetulla neuvoston asetuksella (EY, Euratom) N:o 1995/2006, EUVL L 390, 30.12.2006, s. 1.
  • [2]  23. joulukuuta 2002 Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta annettu komission asetus N:o 2343/2002, EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.
  • [3]  EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 1 kohta.
  • [4]  EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohta.
  • [5]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

oikeudellisten asioiden valiokunnaN LAUSUNTO  (12.6.2007)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta
(KOM(2006)0604 – C6‑0355/2006 – 2006/0197(COD))

Valmistelija: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

LYHYET PERUSTELUT

1.        Komission asetusehdotus

Euroopan teknologiainstituutin (EIT) perustamista koskeva ehdotus esitettiin ensimmäistä kertaa komission kevään 2005 kertomuksessa Lissabonin strategian väliarvioinnin yhteydessä. Laajojen kuulemisten jälkeen komissio antoi 22. tammikuuta 2006 ensimmäisen EIT:tä koskevan tiedonannon hahmotellen instituutin pyrkimykset ja mahdollisen toiminta-alan. Eurooppa-neuvosto tunnusti maaliskuussa 2006, että EIT olisi tärkeä askel korkea-asteen koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välillä nykyisin olevan kuilun kuromiseksi umpeen ja pyysi komissiota toimittamaan kesäkuun puoliväliin mennessä ehdotuksen, joka koskisi seuraavia toimenpiteitä, jotka on tarpeen toteuttaa. Euroopan komissio hyväksyi toisen EIT:tä koskevan tiedonannon 8. kesäkuuta 2006, ja 18. lokakuuta 2006 se esitti ehdotuksen asetukseksi Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta.

2.        Oikeudellisten asioiden valiokunnan kanta

Oikeudellisten asioiden valiokunta suhtautuu hyväksyvästi yleisiin periaatteisiin, joka koskevat EIT:n perustamista ja toimintaa ja jotka on muotoiltu komission esittämässä asiakirjassa. Valiokunta ehdottaa kuitenkin joidenkin tarkistusten tekemistä, joiden tarkoituksena on kiinnittää huomiota tarpeeseen kehittää oikeudellinen perusta ja rahoitusperusta instituutin toiminnalle sekä periaatteita, jotka sääntelevät immateriaalioikeuksien hallinnointia.

Tähän mennessä mitään EU:n aloitetta ei ole täysin kohdistettu kaikkiin kolmeen osaamiskolmion osatekijään samanaikaisesti täysin integroidulla tavalla ja varmistaen, että ne vahvistavat toisiaan. Tähänastiset ohjelmat ovat olleet joko suunnattuja yksinomaan yhdelle osaamiskolmion lohkolle tai parhaimmassa tapauksessa kahdelle (seitsemäs tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelma (2007–2013), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma), ja niissä on pääasiassa tuettu näiden lohkojen kehittämistä ainoastaan kansallisella tasolla. Ottaen huomioon innovointiin liittyvän haasteen luonteen ja mittakaavan, Euroopan tason toiminta voi tuoda lisähyötyjä, joita jäsenvaltio ei voisi saada toimimalla yksin.

Ehdotus Euroopan teknologiainstituutin perustamisesta on tärkeä akateemisille ja tieteellisille piireille erityisesti unionin uusissa jäsenvaltioissa, koska se lisää tilaisuuksia suoraan yhteistyöhön näiden maiden koulutus- ja tiedeinstituuttien ja edistyneimpien eurooppalaisten elimien, sekä eurooppalaisen liike-elämän välillä ja samanaikaisesti unionin koulutusohjelmien määrärahojen hakemista. Instituutti luo tämän seurauksena tilaisuuksia sellaisten koulutus- ja tutkimusohjelmien kehittämiseen, jotka perustuvat todellisiin taloudellisiin tarpeisiin. On suositeltavaa, että instituutin tehtävässä korostuu tarve ponnistella enemmän tutkimustulosten kaupallistamiseksi ja pitkällä aikavälillä Euroopan ja jäsenvaltioiden talouksien kilpailukyvyn kasvattaminen maailmanmarkkinoilla EIT:n toiminnan kautta.

Mitä tulee "osaamiskolmion" käsitteeseen, valiokunta katsoo, että itse ehdotuksen oikeusperusta sulkee pois mahdollisuuden, että EIT toimisi koulutuslaitoksena ja myöntäisi akateemisia oppiarvoja, koska EY:n perustamissopimuksen 149 artiklan mukaan koulutus kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan.

EIT:n on kehitettävä oma "tavaramerkkinsä" – EIT-tutkinto – joka täydentää osaamis- ja innovointiyhteisöihin kuuluvien koulutuslaitosten myöntämiä virallisia tutkintoja.

Valiokunta tunnustaa osaamiskolmion kaikkien kolmen osatekijän tärkeyden, mutta on vakuuttunut siitä, että EIT:n päätehtävä on tukea innovointia. Näin ollen EIT:n tutkimustehtävissä olisi keskityttävä kehittämään innovointia, eikä tekemään tieteellistä perustutkimusta.

Mitä tulee instituutin rakenteeseen, on syytä ottaa huomioon tarve täsmentää instituutin ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sekä niiden elinten, joista ne koostuvat, välisten keskinäisten suhteiden kysymystä, millä voi olla välitöntä merkitystä määriteltäessä EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen objektiivisia ominaispiirteitä esimerkiksi rahoitukseen liittyen.

Mitä tulee instituutin rahoitukseen, oikeudellisten asioiden valiokunta kiinnittää huomiota tarpeeseen laatia instituutin toiminnalle rahoitusperustat sekä määrittää täsmällisesti yksittäisistä lähteistä tulevan rahoituksen määrä, jotta instituutti olisi täysin erityisvirastolle kuuluvan muodon ja rakenteiden mukainen. Komission on tarpeen tarkastella uudelleen mahdollisuutta käyttää osa alaotsaketta 1a varten vahvistetut enimmäismäärät alittavasta kohdentamattomasta liikkumavarasta EIT:n rahoittamiseen enintään 308,7 miljoonalla eurolla. Lujan oikeus- ja rahoitusperustan luominen instituutin asianmukaisen hallinnollisen ja operatiivisen toiminnan varmistamiseksi on erittäin tärkeää pitäen silmällä pitkän aikavälin kumppanuuden rakentamista korkea-asteen koulutuksen, tutkimuslaitosten ja yksityisten yhteisöjen välille sekä innovoinnin edistämistä yhteisön tasolla.

EIT:lle allokoitavien yhteisön perusmäärärahojen olisi edustettava täydennystä voimassa oleviin rahoitusnäkymiin, mutta lisävaroja olisi hankittava ulkoisista lähteistä kansallisella, alueellisella tai yksityisellä tasolla. Kyky hankkia omia varoja, sekä ulkoisista lähteistä että oman toiminnan kautta saatavista tuloista (joita EIT:tä koskevan ehdotuksen mukaan tulee aikanaan kertymään immateriaalioikeuksien hallinnoinnin yhteydessä), tulee olemaan ratkaisevan tärkeää EIT:n toiminnan kannalta. Kun otetaan huomioon tieteelliseen tutkimukseen ja kehittämiseen suunnattavien varojen jatkuva vähyys EU:ssa, on ponnisteltava sen varmistamiseksi, että toimintaansa aloittavalla EIT:llä on taattu määrä yhteisön rahoitusta, jota ei tarjota muiden käynnissä olevien yhteisön tutkimus- ja innovointitoimintojen kustannuksella.

Immateriaalioikeuksien asianmukainen hallinta ja tasapainoinen jakautuminen ovat keskeisiä osatekijöitä innovoinnin kehittämisessä ja siihen investoimisessa. EIT:n tälle alalle laatimien tarkkojen ohjeiden olisi oltava yhdenmukaisia niiden sääntöjen kanssa, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin (2007–2013) ja joista neuvosto ja parlamentti ovat jo sopineet. Lisäksi oikeudellisten asioiden valiokunta korostaa, että komission on tarpeen valvoa sitä tapaa, millä immateriaalioikeuksia hallinnoidaan sekä kustannusten ja voittojen jakotapaa, jossa jako-osuus on suhteutettava yksittäisten kumppaniorganisaatioiden antamaan panokseen.

TARKISTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Komission teksti[1]Parlamentin tarkistukset

Tarkistus 1

Johdanto-osan 6 kappale

(6) EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä nivomalla toimintaansa kaikkein korkealuokkaisinta koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

(6) EIT:n tulisi pyrkiä edesauttamaan yhteisön ja jäsenvaltioiden innovaatiokapasiteetin kehittämistä saattamalla koulutus- ja tutkimustoiminta vastaavuussuhteeseen innovaatiotoiminnan kanssa kaikkein korkeimman laadun säilyttäen.

Perustelu

EIT:n toiminnan on koskettava kaikkia kolmea tietämyksen osa-aluetta, jotta päätarkoitus, innovatiivisuuden kasvu, saavutetaan.

Tarkistus 2

Johdanto-osan 10 kappale

(10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen olisi oltava EIT-tutkintoja. EIT:n olisi edistettävä EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY.

(10) On tarpeen tukea koulutusta, joka on kiinteä mutta usein pois jäävä osa kattavaa innovaatiostrategiaa. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksissa olisi määrättävä, että yhteisöjen myöntämien tutkintojen olisi oltava EIT-tutkintoja. Instituutin olisi edistettävä EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa. Kaikissa toimissa olisi noudatettava ammattipätevyyden tunnustamisesta annettua direktiiviä 2005/36/EY.

Perustelu

(Tarkistuksen alkuosa ei vaikuta suomenkieliseen versioon. Perustelu ei koske jälkimmäistä osaa.)

Tarkistus 3

Johdanto-osan 11 kappale

(11) EIT:n olisi laadittava immateriaalioikeuksien hallinnointia varten ohjeet, joilla tulisi edistää immateriaalioikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin lisensointi mukaan luettuna sekä tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksilöt, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina sekä toisaalta spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, sovelletaan kyseisten ohjelmien sääntöjä.

(11) EIT:n olisi laadittava immateriaalioikeuksien hallinnointia varten selkeät ja tarkat ohjeet, joilla tulisi edistää immateriaalioikeuksien hyödyntämistä asianmukaisin edellytyksin lisensointi mukaan luettuna sekä tarjota tarkoituksenmukaisia kannustimia EIT:lle ja sen kumppaneille toimintaan osallistuvat yksilöt, osaamis- ja innovointiyhteisöt ja kumppaniorganisaatiot mukaan luettuina sekä toisaalta spin-off- ja kaupalliseen toimintaan. Jos toimia rahoitetaan yhteisön tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista, sovelletaan kyseisten ohjelmien sääntöjä.

Perustelu

On ratkaisevan tärkeää, että EIT laatii immateriaalioikeuksien hallinnointia varten selkeät ja konkreettiset ohjeet, mikäli se haluaa hankkia tieteellisiä kumppaneita ja rahoituskumppaneita.

Tarkistus 4

Johdanto-osan 12 kappale

(12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaamiseksi on vahvistettava asianmukaiset säännökset. EIT:n toimintaa sääntelevät säännöt annetaan instituutin perussäännössä.

(12) EIT:n vastuuvelvollisuuksien ja sen toiminnan avoimuuden takaavat asianmukaiset säännökset annetaan EIT:n perussäännössä.

Tarkistus 5

Johdanto-osan 13 kappale

(13) Jotta taattaisiin EIT:n toiminnallinen riippumattomuus, sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitus, jäsenvaltioiden, yksityisten organisaatioiden sekä kansallisten tai kansainvälisten elinten tai laitosten myöntämät varat, tulot EIT:n omasta toiminnasta ja sen omat varat. EIT:n olisi pyrittävä houkuttelemaan puoleensa yhä enemmän rahoitusta yksityisiltä organisaatioilta.

(13) Jotta taattaisiin EIT:n toiminnallinen riippumattomuus, sillä olisi oltava oikeushenkilöllisyys ja sen olisi hallinnoitava omaa talousarviotaan, jonka rahoituslähteisiin olisi kuuluttava yhteisön rahoitus, jäsenvaltioiden, yksityisten organisaatioiden sekä kansallisten tai kansainvälisten elinten tai laitosten myöntämät varat, tulot EIT:n immateriaalioikeuksien hallinnointiin liittyvästä omasta toiminnasta ja sen omat varat. EIT:n olisi pyrittävä houkuttelemaan puoleensa yhä enemmän rahoitusta yksityisiltä organisaatioilta.

Perustelu

Komission ehdotuksen mukainen EIT:lle annettava oikeushenkilöllisyys on tärkeä osatekijä pitäen silmällä sen riippumattomuutta, kun otetaan huomioon sen toimintojen suunniteltu laajuus. Immateriaalioikeuksien hallinnoinnista saatavien varojen olisi oltava tärkeä tulolähde EIT:lle.

Tarkistus 6

Johdanto-osan 15 kappale

(15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 kohdan mukaisesti.

(15) Tällä asetuksella vahvistetaan kaudelle 2008–2013 rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjä pitää ensisijaisena ohjeenaan talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 37 ja 47 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Komission ehdottamassa muodossa EIT:llä on tyypillinen viraston rakenne. Sitä seikkaa on tärkeää korostaa asetuksessa säädetyssä oikeusperustassa.

Tarkistus 7

Johdanto-osan 16 kappale

(16) EIT on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava varainhoitosäännöksensä vastaavasti.

(16) EIT on Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdassa ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 47 kohdassa tarkoitettu yhteisöjen perustama elin, jonka olisi vahvistettava asianmukainen varainhoitosäännös vastaavasti.

Perustelu

Komission ehdottamassa muodossa EIT:llä on tyypillinen viraston rakenne. Sitä seikkaa on tärkeää korostaa asetuksessa säädetyssä oikeusperustassa.

Tarkistus 8

2 artiklan 2 alakohta

2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden yhteishanketta – sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta –, jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoista keskinäisesti integroitua innovointi-, tutkimus- ja koulutustoimintaa jollain tietyllä alalla.

2. ’Osaamis- ja innovointiyhteisöllä’ tarkoitetaan kumppaniorganisaatioiden yhteishanketta – sen täsmällisestä oikeudellisesta muodosta riippumatta –, jonka EIT valitsee ja nimeää toteuttamaan korkeatasoisia suunnitelmia, joissa liitetään koulutus- ja tutkimustoimintaa yhteen innovointitoiminnan kanssa jollain tietyllä alalla.

Perustelu

Tarkoituksena on varmistaa, että osaamis- ja innovointiyhteisöjen toiminta suunnattaisiin ennen kaikkea tieteellistä ja tutkimuspotentiaalia hyödyntämällä tapahtuvaan innovointiin.

Tarkistus 9

2 artiklan 6 a alakohta (uusi)

 

6 a. 'Tutkinnolla' tarkoitetaan jonkin korkeakoulun, yliopiston tai ammatillisen oppilaitoksen opiskelijalle korkea-asteen koulutusohjelman päätyttyä myöntämää akateemista loppututkintoa.

Perustelu

Jotta voidaan määritellä selkeästi, ettei EIT sellaisenaan ole koulutuslaitos ja ettei sillä niin ollen ole valtuuksia myöntää muodollisia akateemisia tutkintoja, on tehtävä selvä ero kansallisesti tunnustettujen koulutuslaitosten myöntämien "tutkintojen" ja "EIT:n tutkintojen" välille, joista viimeksi mainitut ovat EIT:n myöntämiä ylimääräisiä osoituksia ansioista, mutta joilla ei ole merkitystä ilman muodollista koulutuslaitosten myöntämää "tutkintoa".

Tarkistus 10

2 artiklan 6 b alakohta (uusi)

 

6 b. 'EIT:n tutkinnolla' tarkoitetaan todistusta opiskelijan osallistumisesta EIT:n toimintaan keskeisenä osana koulutusta jossakin tunnustetussa koulutuslaitoksessa.

Perustelu

Tarkistuksessa täsmennetään, että "EIT:n tutkinnot" lisäävät akateemisten "tutkintojen" ansioita, mutta ne eivät korvaa akateemisia tutkintoja.

Tarkistus 11

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

(c) tekee toimintaansa tunnetuksi mahdollisten kumppaniorganisaatioiden parissa

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 12

4 artiklan 1 kohdan e alakohta

(e) hankkii tarvittavat varat julkisista ja yksityisistä lähteistä ja käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti ja pyrkii erityisesti lisäämään yksityisen rahoituksen ja omien resurssiensa osuutta talousarviostaan

(e) hankkii tarvittavat varat julkisista ja yksityisistä lähteistä ja käyttää resurssejaan tämän asetuksen mukaisesti ja pyrkii erityisesti lisäämään yksityisen rahoituksen ja EIT:n oman toiminnan tuottamien tulojen osuutta talousarviostaan

Perustelu

EIT:n pitäisi suuremmassa määrin pyrkiä hankkimaan itse oma pääomansa joko yksityisistä lähteistä tai tuottamalla pääomaa toimintojensa kautta.

Tarkistus 13

4 artiklan 1 kohdan f alakohta

(f) edistää EIT-tutkintojen tunnustamista jäsenvaltioissa.

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Perustelu

(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

Tarkistus 14

5 artiklan 2 kohdan 3 alakohdan c alakohta

(c) tutkintojen myöntämisen perusta mukaan luettuina järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin tutkintojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen ja laadun osalta

(c) järjestelyt, joilla otetaan huomioon eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskeva yhteisön politiikka etenkin tutkintojen yhteensopivuuden, selkeyden, tunnustamisen osalta

Perustelu

Vaikka mahdollisiin osaamis- ja innovointiyhteisöihin liittyvien koulutusnäkökohtien eurooppalaiseen ulottuvuuteen onkin kiinnitettävä huomiota valintamenettelyssä, tässä ehdotuksessa oleva määritelmä on liian kapea-alainen.

Tarkistus 15

6 artiklan 1 kohta

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että ne tutkinnot, joita osaamis- ja innovointiyhteisöt myöntävät niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla ne harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, ovat EIT:n tutkintoja.

1. EIT:n ja osaamis- ja innovointiyhteisöjen sopimuksessa on määrättävä, että niillä tieteenaloilla ja toimialoilla, joilla osaamis- ja innovointiyhteisöt harjoittavat opinto-, tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, myönnetään EIT-tutkintoja.

Perustelu

Ehdotuksen oikeusperustan ja jäsenvaltioiden korkea-asteen koulutuksen alalla omaaman toimivallan vuoksi EIT:n ei pitäisi myöntää tutkintoja. EIT-hankkeiden ja niihin osallistuneiden opiskelijoiden huippuosaamisen tunnetuksi tekemiseksi EIT-tutkinnot ovat kuitenkin tarkoituksenmukainen ratkaisu.

Tarkistus 16

6 artiklan 2 kohta

2. EIT kannustaa kumppaniorganisaatioita myöntämään osaamis- ja innovointiyhteisöjen integroidun luonteen mukaisesti yhteisiä tutkintoja. Käyttää voidaan kuitenkin myös vain yhden laitoksen myöntämiä taikka kaksois- tai moninkertaisia tutkintoja.

Poistetaan.

Perustelu

Ehdotuksen oikeusperustan ja jäsenvaltioiden korkea-asteen koulutuksen alalla omaaman toimivallan vuoksi EIT:n ei pitäisi myöntää tällaisia tutkintoja.

Tarkistus 17

6 artiklan 3 kohta

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EIT:n tutkintojen tunnustamisessa.

3. Jäsenvaltioiden on tehtävä yhteistyötä EIT:n tutkintojen tunnustamisessa ja tunnetuksi tekemisessä.

Perustelu

Vaikka EIT:n tutkinto ei ole sellaisenaan tutkinto, sen pitäisi olla merkki huippuosaamisesta, ja jäsenvaltioiden pitäisi ponnistella saadakseen sille tunnustusta merkkinä huippuosaamisesta.

Tarkistus 18

9 artiklan 1 kohdan johdantokappale

1. EIT määrittelee ja julkistaa immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevat periaatteensa ja ohjeensa. Niillä

1. EIT määrittelee ja julkistaa immateriaalioikeuksien hallinnointia koskevat periaatteensa ja ohjeensa niiden periaatteiden mukaisesti, jotka on määritelty säännöistä, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin sekä tutkimustulosten levittämistä (2007–2013), 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1906/2006 2 osassa1. Niillä

 

__________________

1 EUVL L 391, 30.12.2006, s. 1.

Perustelu

Immateriaalioikeuksia koskevien sääntöjen pitäisi olla yhdenmukaisia niiden sääntöjen kanssa, jotka koskevat yritysten, tutkimuskeskusten ja korkeakoulujen osallistumista seitsemännen puiteohjelman toimiin (2007–2013) ja joista neuvosto ja parlamentti ovat jo sopineet.

Tarkistus 19

9 artiklan 1 kohdan c alakohta

(c) edistetään immateriaalioikeuksien hyödyntämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa asianmukaisin edellytyksin erityisesti määrittelemällä immateriaalioikeuksien jako EIT:n ja sen kumppanien kesken

(c) edistetään immateriaalioikeuksien hyödyntämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa asianmukaisin edellytyksin erityisesti määrittelemällä säännöt, joiden mukaan EIT ja sen kumppanit jakavat ja hyödyntävät immateriaalioikeuksia, noudattaen EU:n ja jäsenvaltioiden voimassa olevia säännöksiä

Perustelu

EIT noudattaa toiminnassaan Euroopan unionin voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Tarkistus 20

14 artiklan 1 kohdan a alakohta

(a) päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja –lähteistä. Hallintoneuvosto toimittaa työohjelmaluonnoksen komissiolle. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon työohjelman täydentävyydestä suhteessa yhteisön politiikkaan ja välineisiin. Jos komissio ei hyväksy työohjelmaa, hallintoneuvosto tarkastelee sitä uudelleen ja tekee siihen asianmukaiset muutokset.

(a) päivitettävän kolmivuotisen työohjelman, jossa esitetään sen keskeiset painopisteet ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeesta ja –lähteistä. Hallintoneuvosto toimittaa työohjelmaluonnoksen komissiolle. Komissio antaa kolmen kuukauden kuluessa lausunnon työohjelman täydentävyydestä suhteessa yhteisön politiikkaan ja välineisiin. Jos komissio ei hyväksy työohjelmaa, hallintoneuvosto tarkastelee sitä uudelleen ja tekee siihen asianmukaiset muutokset sekä esittää sen sitten neuvostolle ja parlamentille hyväksyttäväksi.

Perustelu

Neuvostolla ja Euroopan parlamentilla on oltava mahdollisuus valvoa EIT:n toimintaa strategisella tasolla sen työohjelman hyväksymisen kautta.

Tarkistus 21

18 artiklan 1 kohta

1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan mukaisesti. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan.

1. EIT vahvistaa varainhoitosäännöksensä neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklan 1 kohdan ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 47 kohdan mukaisesti. On asianmukaisesti huolehdittava EIT:n toiminnan riittävästä joustavuudesta, jotta se voi saavuttaa tavoitteensa ja houkutella kumppaneita yksityiseltä sektorilta pitkäjänteisesti mukaan toimintaan.

Perustelu

Komission ehdottamassa muodossa EIT:llä on tyypillinen viraston rakenne. Sitä seikkaa on tärkeää korostaa asetuksessa säädetyssä oikeusperustassa.

Tarkistus 22

Liite, 5 artiklan 1 kohta

1. Johtajalla on oltava kokemusta ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan EIT:n etujen nimissä paras ratkaisu.

1. Johtajalla on oltava yliopistollinen ja tieteellinen tutkinto ja tunnustettu asema EIT:n toiminta-aloilla. Hallintoneuvosto nimittää johtajan neljän vuoden mittaiseksi toimikaudeksi. Hallintoneuvosto voi jatkaa toimikautta kerran neljällä vuodella, jos se katsoo sen olevan EIT:n etujen nimissä paras ratkaisu.

Perustelu

Tieteellinen ja pedagoginen tutkinto on asianmukainen osoitus EIT:n johtajan kokemuksesta.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan teknologiainstituutti

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0604 – C6-0355/2006 – 2006/0197(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

ITRE

Lausunnon antanut valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

29.11.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä)

 

 

 

 

Valmistelija

       Nimitetty (pvä)

Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

26.2.2007

 

 

Valiokuntakäsittely

11.4.2007

3.5.2007

 

 

Hyväksytty (pvä)

11.6.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlo Casini, Cristian Dumitrescu, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Alain Lipietz, Antonio Masip Hidalgo, Manuel Medina Ortega, Aloyzas Sakalas, Diana Wallis, Rainer Wieland, Jaroslav Zvěřina, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Luis de Grandes Pascual, Janelly Fourtou, Kurt Lechner, Michel Rocard, Gabriele Stauner

  • [1]  Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Euroopan teknologiainstituutti

Viiteasiakirjat

KOM(2006)0604 - C6-0355/2006 - 2006/0197(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

18.10.2006

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ITRE

29.11.2006

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

BUDG

29.11.2006

CONT

29.11.2006

IMCO

29.11.2006

CULT

29.11.2006

 

JURI

29.11.2006

 

 

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

IMCO

19.12.2006

 

 

 

Tehostettu yhteistyö

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CULT

18.1.2007

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Reino Paasilinna

23.11.2006

 

 

Valiokuntakäsittely

19.3.2007

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

9.7.2007

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

7

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

John Attard-Montalto, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Nicole Fontaine, Norbert Glante, Umberto Guidoni, Fiona Hall, David Hammerstein, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Anne Laperrouze, Romano Maria La Russa, Eluned Morgan, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Aldo Patriciello, Miloslav Ransdorf, Vladimír Remek, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Claude Turmes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pilar Ayuso, Joan Calabuig Rull, Avril Doyle, Göran Färm, Neena Gill, Edit Herczog, Hannes Swoboda, Lambert van Nistelrooij

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

23.7.2007