MIETINTÖ kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyöstä ja täytäntöönpanosta

20.2.2008 - (2007/2138(INI))

Kehitysyhteistyövaliokunta
Esittelijä: Marie-Arlette Carlotti

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyöstä ja täytäntöönpanosta

(2007/2138(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen, Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000[1] allekirjoitetun kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

–   ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen[2] yhteisön tukien rahoituksesta kauden 2008–2013 monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa AKT–EY-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille[3],

–   ottaa huomioon kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta AKT–EY‑kumppanuussopimuksen mukaisesti 14 päivänä toukokuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 617/2007[4],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A6‑0042/2008),

A. ottaa huomioon, että kymmenennen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpano liittyy ratifiointiprosessin loppuunsaattamiseen (kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja kahdessa kolmasosassa AKT-valtioista viimeistään 30. marraskuuta 2007, jotta sen voimaantulo oli mahdollista 1. tammikuuta 2008 (Cotonoun sopimuksen 93 artiklan 3 kohta)),

B.  ottaa huomioon, että raukeamislausekkeen vuoksi ei enää ole mahdollista nojautua aiempien Euroopan kehitysrahastojen jäänteisiin,

C. ottaa huomioon komission sitoutumisen siihen, että kaikki yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston varat käytetään 31. joulukuuta 2007 mennessä,

D. ottaa huomioon, että Euroopan kehitysrahasto on tähän päivään asti jäänyt Euroopan unionin talousarvion ulkopuolelle siitä huolimatta, että Euroopan parlamentti on pyytänyt sen sisällyttämistä talousarvioon,

E.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja kansalliset parlamentit eivät kohdista Euroopan kehitysrahastoon virallista valvontaa, koska se ei sisälly Euroopan unionin talousarvioon, jolloin on kyse demokratiavajeesta,

F.  ottaa huomioon komission 64 AKT-maassa tekemän tutkimuksen ei-valtiollisten toimijoiden ottamisesta mukaan kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyöhön, josta kävi ilmi, että kaikissa tapauksissa on tapahtunut tiedottamista, mutta vain puolessa tutkituista maista on todella osallistuttu ohjelmatyöhön,

G. ottaa huomioon Afrikan yhtenäisyyden periaatteeseen, Afrikan ja Euroopan keskinäiseen riippuvuuteen, yhteiseen vastuuseen ja yhteisiin velvoitteisiin, ihmisoikeuksien, demokratian periaatteiden ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen sekä ajatukseen oikeudesta kehitykseen pohjautuvan Afrikan ja EU:n välisen uuden strategisen kumppanuuden käynnistämisen sekä toimintasuunnitelman vahvistamisen vuosiksi 2008–2010 EU:n ja Afrikan huippukokokusessa Lissabonissa (8. ja 9. joulukuuta 2007) sekä Euroopan parlamentin ja yleisafrikkalaisen parlamentin yhteisen julistuksen, jossa kehotettiin vahvistamaan parlamenttien roolia uudessa strategiassa, hyväksymisen kyseisessä tapaamisessa,

H. ottaa huomioon EU:n ja sen jäsenvaltioiden poliittiset sitoumukset (erityisesti Afrikalle annettavaan) kehitysapuun ja Avun tuloksellisuuteen liittyvissä asioissa,

I.   ottaa huomioon, että EU on sitoutunut nostamaan tukeaan kaupankäynnille yhteensä 2 000 000 000 euroon vuodessa (joista komissio maksaa 1 000 000 000 euroa ja jäsenvaltiot 1 000 000 000 euroa) vuoteen 2010 mennessä,

J.   ottaa huomioon, että kymmenennen Euroopan kehitysrahaston määrärahojen viitteellinen osuus yleiseen talousarviotukeen on noin 30 prosenttia, infrastruktuureihin 30 prosenttia, hallintoon (rauha ja turvallisuus mukaan lukien) 15 prosenttia, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen 8 prosenttia ja sosiaalisektorille ja sosiaaliselle koheesiolle 8 prosenttia ja että jäljelle jäävä osuus jakautuu taloudellisen kehittämisen, institutionaalisen tuen ja ympäristönsuojelun kesken,

K. ottaa huomioon, että kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta terveydenhuoltoon ja peruskoulutukseen myönnettyjen määrärahojen osuus on laskenut hieman yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon verrattuna,

Kymmenennen EKR:n haasteet ja tavoitteet

1.  korostaa Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanon kaudella 2008–2013 asettaman haasteen merkitystä varsinkin, mitä tulee kehitysapuun, kohti Euroopan ja Afrikan välistä uudistettua kumppanuutta etenevään, käynnissä olevaan kehitykseen sekä EU:n panokseen vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2015 mennessä liittyviin EU:n ja jäsenvaltioiden poliittisiin sitoumuksiin;

2.  Antaa täyden tukensa asetuksen (EY) N:o 617/2007 1 artiklassa säädetylle yhteistyön pääasialliselle tavoitteelle "poistaa köyhyys kumppanimaista ja -alueilta osana kestävää kehitystä ja pyrkiä toteuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteet"; pitää erittäin tärkeänä sitä, että nämä ensisijaiset tavoitteet toteutetaan konkreettisesti tässä asetuksessa säädettyjen välineiden ja täytäntöönpanojärjestelyjen avulla ja pitää valitettavana sitä, että maa- ja aluekohtaisia strategia-asiakirjoja koskevissa säännöksissä näitä tavoitteita tulkitaan suppeasti;

3.  vaatii, että Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpano toteutetaan myös noudattaen EY:n perustamissopimuksen 177 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja EU:n kansainvälisiä sitoumuksia;

4.  kehottaa panemaan Euroopan kehitysrahaston täytäntöön Yhdistyneiden Kansakuntien kehitysohjelman niiden suositusten mukaisesti, jotka koskevat julkisen kehitysavun käyttöä, ja kehottaa jättämään ohjelmatyön ulkopuolelle vähintäänkin kaikki sellaiset toimet, jotka eivät täytä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean määrittelemiä, viralliseen kehitysapuun sovellettavia kriteerejä; kehottaa näin ollen muuttamaan asetuksen (EY) N:o 617/2007 2 artiklan 3 kohtaa;

5.  panee tyytyväisenä merkille yksinkertaistamis- ja yhdenmukaistamispyrkimykset, jotka olivat vallalla ennen kyseisen uuden asetuksen (EY) N:o 617/2007 laatimista; katsoo, että pyrkimyksen yhdenmukaistaa asetus kehitysyhteistyön rahoitusvälineen[5] kanssa olisi osaltaan vaikutettava parlamentin aseman vahvistamiseen Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanon seurannassa ja valvonnassa;

6.  tukee Euroopan kehitysrahaston (EKR) sisällyttämistä EU:n talousarvioon kehitysyhteistyön johdonmukaisuuden, avoimuuden ja tehokkuuden parantamiseksi ja sen demokraattisen valvonnan takaamiseksi; korostaa, että EKR:n sisällyttäminen talousarvioon on myös tarkoituksenmukainen ratkaisu toistuviin ongelmiin, jotka liittyvät kankeaan ja hitaaseen hallitustenväliseen ratifiointiprosessiin; kehottaa neuvostoa suunnittelemaan EKR:n budjetointia rahoitusnäkymien väliarvioinnin yhteydessä vuonna 2009;

7.  pitää myönteisenä sitä, että Lissabonin sopimuksessa aiotaan poistaa EY:n perustamissopimuksen 179 artiklan 3 kohta, jossa Euroopan kehitysrahasto suljetaan perustamissopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska silloin Euroopan kehitysrahasto voidaan sisällyttää EU:n talousarvioon;

8.  muistuttaa olevansa sitoutunut kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuteen sekä unionin sitoumuksiin, joilla pyritään varmistamaan, etteivät kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet ole ristiriidassa EU:n muiden sellaisten politiikkojen kanssa, joilla on vaikutusta kyseiseen politiikkaan (kauppa, ympäristönsuojelu, turvallisuus, maatalous jne.);

9.  kehottaa komissiota kiinnittämään enemmän huomiota ammattitaitoisen työvoiman pakoon AKT-valtioista Euroopan unioniin ja ehdottamaan asian vaatimia toimenpiteitä kyseisen väestönosan kotimaahan jäämisen tai sinne palaamisen helpottamiseksi;

10. muistuttaa olevansa sitoutunut vastuun kantamisen ja osallistumisen periaatteisiin, jotka ovat Cotonoun sopimuksen ja kehitysyhteistyötä koskevan eurooppalaisen konsensuksen[6] perusta;

Aikataulu

11. kehottaa niitä EU:n jäsenvaltioita ja AKT-valtioita, jotka eivät vielä ole ratifioineet sisäistä sopimusta ja tarkistettua Cotonoun sopimusta, ratifioimaan ne aloittaakseen viipymättä kymmenennen EKR:n täytäntöönpanon;

12.  panee merkille komission lupauksen, jonka mukaan yhdeksännen EKR:n kaikki varat myönnetään asetettuun määräaikaan eli 31. joulukuuta 2007 mennessä; kehottaa komissiota toteuttamaan kaikki asianmukaiset toimenpiteet, jotta "raukeamislauseketta" ei sovellettaisi lainkaan määrärahoihin ja jotta varmistetaan rahoituksen jatkuvuus;

13. korostaa, että tiukan aikataulun takia kansalaisyhteiskuntia ja parlamentteja ei ole voitu ottaa täysimittaisesti mukaan ohjelmasuunnitteluun ja vaatii, että kuulemisprosessin puutteet korjataan täytäntöönpanovaiheessa;

Strategia-asiakirjat ja ensisijaiset toiminta-alat

14. korostaa, että asetuksen (EY) N:o 617/2007 1 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ohjelmasuunnittelussa on asetettava etusijalle köyhyyden vähentämiseen tähtäävät toimet painottaen varsinkin vuosituhannen kehitystavoitteisiin liittyviä aloja, kuten sosiaaliasioita ja erityisesti terveydenhuoltoa ja peruskoulutusta; korostaa, että kehitysyhteistyövälineeseen perustuvan sitoumuksen, jonka mukaan 20 prosenttia määrärahoista käytetään terveydenhuollon ja peruskoulutuksen alaan vuoteen 2009 mennessä, on koskettava kaikkea unionin kehitysyhteistyöpolitiikan rahoittamista EKR mukaan lukien, jotta se olisi johdonmukaista;

15.  panee merkille, että komissio aikoo saavuttaa tämän tavoitteen talousarviotuen avulla, mutta pahoittelee, ettei yhdessä avunsaajamaiden kanssa ole laadittu kokonaisstrategiaa, jolla terveydenhuollon ja peruskoulutuksen alat asetettaisiin maakohtaisten strategia‑asiakirjojen painopisteiksi; kehottaa tarkastelemaan tätä kysymystä uudelleen väliarvioinnissa, jotta 20 prosentin tavoite saavutetaan;

16. korostaa, että köyhyyttä voidaan vähentää pysyvästi vain taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän kestävän kehityksen puitteissa; korostaa lisäksi, että kaikkien Euroopan kehitysrahaston puitteissa toteutettavien toimien on oltava sellaisen kehitysyhteistyöprosessin mukaisia, jolla pyritään luomaan vakaa talous, jossa suojellaan ympäristöä ja jonka ansiosta kaikki voivat nauttia perussosiaalipalveluista;

17. korostaa, ettei kestävää kehitystä voida koskaan täysin toteuttaa sodan, sisällissodan tai poliittisen epävakauden vallitessa; katsoo näin ollen, että myös demokratian rakentaminen ja ponnistelut rauhan ylläpitämiseksi tai tukemiseksi, oikeusvaltio, vakaat ja demokraattiset instituutiot sekä täysipainoinen ihmisoikeuksien noudattaminen on asetettava etusijalle;

18. on sitä mieltä, että maakohtaisia strategia-asiakirjoja on valvottava demokraattisesti, eikä niitä näin ollen voida laatia ja soveltaa ilman parlamentaarista valvontaa; katsoo, että maakohtaisten strategia-asiakirjojen tarkastelu AKT:n ja EU:n yhteisessä parlamentaarisessa edustajakokouksessa edistää huomattavasti Cotonoun sopimukseen sisältyvää omavastuullisuuden tavoitetta ja on järkevä keino siirtää yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Euroopan parlamentille komiteamenettelyyn kuuluvaa institutionaalista toimivaltaa; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteisellä parlamentaarisella edustajakokouksella on käytettävissään maakohtaisia strategia-asiakirjoja koskevan työnsä loppuun saattamiseksi tarvitsemansa materiaaliset välineet, ja kehottaa komissiota laatimaan seurantaraportin sen lausunnoista;

19. pahoittelee, että asetuksessa (EY) N:o 617/2007 ei säädetä Euroopan parlamenttia, kansallisia parlamentteja, paikallisviranomaisia ja valtiosta riippumattomia toimijoita varten minkäänlaista selvää osallistumis- tai kuulemismenettelyä maakohtaisten strategia‑asiakirjojen seurannan ja arvioinnin kehittämiseksi; kehottaa neuvostoa ja komissiota järjestämään säännöllisesti kuulemisia ohjelmasuunnittelun kaikissa vaiheissa;

Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat

20. pahoittelee, ettei sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökohtia hyväksytty erilliseksi toiminta-alaksi; kehottaa harkitsemaan tätä päätöstä uudelleen EKR:n täytäntöönpanoa koskevan väliarvioinnin yhteydessä AKT‑kumppanimaiden suostumuksella;

21. kehottaa komissiota noudattamaan keskeisiin strategia-asiakirjoihin (kuten kehitysyhteistyötä koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen, EU:n ja Afrikan yhteiseen strategiaan sekä tietysti Cotonoun sopimukseen) sisältyviä, sukupuolten tasa-arvoon liittyviä sitoumuksiaan ja varmistamaan siten, että sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat asetetaan poliittisiksi painopisteiksi AKT-maiden ja EU:n välisessä kumppanuudessa, jonka hankkeet saavat riittävästi huomiota ja rahoitusta tasa-arvon valtavirtaistamiseen, ja vaatii parantamaan tasa-arvonäkökohtien näkyvyyttä lisäämällä komission laatimaan vuosikertomukseen asiaa koskevan luvun ja indikaattoreita, joiden avulla edistymistä voidaan seurata ja valvoa paremmin;

Talousarviotuki

22. katsoo, että talousarviotuen avulla voidaan tehokkaasti edistää köyhyyden poistamista ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamista etenkin keskittämällä voimavaroja peruskoulutuksen ja -terveydenhuollon aloille; on komission kanssa samaa mieltä siitä, että talousarviotuesta on tarpeen tehdä eräänlainen vipulaite, jonka avulla kyseisille aloille myönnettäviä kansallisia talousarvio-osuuksia voidaan kasvattaa;

23. muistuttaa, että talousarviotuen tuloksellisuus ja legitiimiys riippuvat useiden ennakkoehtojen tinkimättömästä noudattamisesta: toisaalta etenkin tiiviimmästä yhteistoiminnasta avunantajien kesken ja toisaalta demokratian pelisääntöjen noudattamisesta, hyvästä hallintotavasta ja avunsaajamaissa demokraattisesti valitun parlamentin valvomasta julkisen talouden hallintamekanismista; kehottaa komissiota noudattamaan tarkasti ennakkoehtoja ennen talousarviotukiohjelmien käynnistämistä;

24. pitää myönteisenä komission sitoutumista talousarviotuen liittämiseen suoraan vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa edistymiseen sekä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen edistämistä niitä koskevien sopimusten avulla takaamalla rahoitus pidemmällä aikavälillä, jolloin voidaan myös parantaa tuen ennakoitavuutta;

25. vaatii, että luotettavien, läpinäkyvien sekä sellaisten indikaattoreiden, joiden avulla voidaan mitata vuosituhannen kehitystavoitteissa edistymistä, perusteella tehtävästä talousarviotuen arvioinnista laaditaan Euroopan parlamentille, yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, kansallisille parlamenteille ja valtioista riippumattomille toimijoille vuosikertomus;

26. vaatii, että talousarviotuesta myönnetään erityisrahoitusta kaikkien AKT-maiden parlamenttien voimavarojen kehittämiseksi talousarvion valvonnassa;

Kannustinerä

27. muistuttaa sitoutuneensa hyvän hallintotavan edistämiseen ja pitää kannatettavana Cotonoun sopimuksen 8 artiklassa määritellyn poliittisen vuoropuhelun periaatetta "hyvän hallintotavan palkitsemisesta" edellyttäen, että palkkion myöntämisperusteet ja täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ovat selvät ja avoimet;

28. toteaa, että useissa arviointiperusteissa, joita komissio on määritellyt kannustinerän myöntämiseksi, otetaan ensisijaisesti huomioon pohjoisen edut, ja vastustaa sellaisten tukiehtojen edistämistä, jotka eivät perustu yksinomaan hyvään hallintotapaan;

29. ilmaisee huolensa taloudelliseen ja sosiaaliseen hallintotapaan liittyvien arviointiperusteiden tulkinnasta; vastustaa taloutta ja sosiaaliasioita koskevien "piilokriteerien" määräämistä ja katsoo, että tämän alan lainsäädännön ja julkissektorin analysointi ei saa johtaa yksityistämistä ja sääntelyn purkamista koskeviin vaatimuksiin; kehottaa täydentämään hallintoprofiileja olemassa oleviin julkisiin palveluihin ja niiden laatuun liittyvillä arviointiperusteilla; muistuttaa, että AKT-valtioiden tai -alueiden kanta, joka koskee lopullista päätöstä osallistua tai olla osallistumatta talouskumppanuussopimuksiin, ei saa kuulua arviointiperusteisiin;

30. kehottaa komissiota selkiyttämään siinä päätöksentekoprosessissa käytettäviä arviointiperusteita, jonka mukaisesti päätetään kannustinerien myöntämisestä, ja esittämään ehdotuksia sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentille ja valtioista riippumattomille toimijoille tiedotetaan kyseisestä asiasta;

Alueellinen yhdentyminen, kaupan alan tuki ja talouskumppanuussopimukset

31. muistuttaa, että EU on sitoutunut nostamaan kaupan alan tukea 2 000 000 000 euroon vuodessa ja myöntämään 50 prosenttia tästä lisätuesta AKT-maille siten, että lisäys katetaan lisärahoituksella; pitää erittäin tärkeänä EU:n antaman, kaupan alan tukea koskevan sitoumuksen täyttämistä ja vaatii komissiota ja neuvostoa tekemään selkoa EU:n ja jäsenvaltioiden tämän tavoitteen saavuttamiseksi tekemien sitoumusten nykytilanteesta;

32.  vaatii, että yhdennettyjen alueohjelmien rahoitus hyödyttää oikeudenmukaisesti kaikkia AKT-maita tai -alueita riippumatta valtioiden kannasta, joka koskee lopullista päätöstä osallistua tai olla osallistumatta talouskumppanuussopimuksiin; vastustaa sitä, että yhdennettyjen alueohjelmien määrärahojen myöntämiselle asetettaisiin talouskumppanuussopimuksiin osallistumista koskevia ehtoja;

33. toistaa vaatimuksensa siitä, että AKT-maiden talouksien mukauttamisesta talouskumppanuussopimuksiin aiheutuvat erityistarpeet katetaan muistakin rahastoista kuin Euroopan kehitysrahastosta;

Osallistuminen

34. korostaa, että EKR:lle myönnetyn vastuuvapauden jälkiarviointi parlamentissa on riittämätöntä demokraattista valvontaa, ja vaatii neuvostoa myöntämään parlamentille institutionaalisen aseman ohjelmasuunnittelun koko seuranta- ja arviointiprosessissa siihen saakka, kunnes EKR sisällytetään EU:n talousarvioon;

35. pahoittelee yhteisön tuen ohjelmasuunnitteluun osallistuvien toimijoiden aseman vahvistamista koskevien sääntöjen poikkeuksellisen horjuvaa ja epäselvää sanamuotoa (ks. asetuksen (EY) N:o 617/2007 2 artiklan 3 kohta); vaatii, että Euroopan parlamentti, kansalliset parlamentit, paikallisviranomaiset ja edustukselliset valtiosta riippumattomat toimijat otetaan mukaan EKR:n täytäntöönpanoa koskevaan ohjelmasuunnittelu-, seuranta- ja valvontaprosessiin;

36. kehottaa EU:n jäsenvaltioiden ja AKT-maiden kansallisia parlamentteja toimeenpanovallan tiukkaan parlamentaariseen valvontaan EKR:n ohjelmasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä; kehottaa komissiota varmistamaan, että kansallisia parlamentteja konsultoidaan aktiivisesti strategia-asiakirjojen laadinnan ja seurannan kaikissa vaiheissa;

37. toistaa tukensa yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhdeksännessä istunnossaan huhtikuussa 2005 esittämälle pyynnölle siitä, että asianmukainen prosenttiosuus Euroopan kehitysrahaston varoista myönnettäisiin parlamentaarikkojen ja poliittisten, sosiaalisten ja talousjohtajien poliittiseen koulutukseen hyvän hallinnon, oikeusvaltioperiaatteen, demokraattisten rakenteiden ja vapaisiin vaaleihin perustuvissa moniarvoisissa demokratioissa tapahtuvan hallituksen ja opposition välisen vuorovaikutuksen juurruttamiseksi pysyvästi kyseisiin maihin;

Seuranta ja tulosten arviointi

38. vaatii, että Euroopan parlamenttia, kansallisia parlamentteja ja valtioista riippumattomia toimijoita kuullaan vuonna 2010 EKR:n ja investointikehyksen täytäntöönpanon väliarvioinnista;

39. panee tyytyväisenä merkille EKR:sta myönnetyn tuen täytäntöönpanoa koskevan komission vuosikertomuksen, joka on toimitettu Euroopan parlamentille; kiinnittää vuosikertomuksen tarkastelun yhteydessä erityisen tarkasti huomiota siihen, miten tuki vaikuttaa köyhyyden poistamiseen ja mikä osuus sillä on vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa; vaatii, että vuosikertomus toimitetaan myös yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle, kansallisille parlamenteille ja valtioista riippumattomille toimijoille;

40. pitää myönteisenä komission ja Euroopan investointipankin ilmaisemaa aikomusta arvioida tuloksia säännöllisesti kiinnittäen erityistä huomiota vuosituhannen kehitystavoitteissa edistymiseen ja liittää kaikki asianomaiset toimijat, valtioista riippumattomat toimijat mukaan, lukien yhteisön antaman avun arviointivaiheeseen, mikä merkitsee luonnollisesti myös Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen osallistumista; kehottaa komissiota täsmentämään, mitä menettelyjä noudattaen ja miten useasti kyseiset arvioinnit aiotaan suorittaa;

41. korostaa, että kriiseissä ja konflikteissa parlamentaarikkojen ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kokemus ja asiantuntemus ovat erityisen arvokkaita, ja pyytää komissiota varmistamaan heidän kuulemisensa ennen asetuksen (EY) N:o 617/2007 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen erityistoimien hyväksymistä;

Avun tuloksellisuus

42. panee tyytyväisenä merkille viittauksen kehitysavun tuloksellisuutta koskevaan Pariisin julistukseen, ja painottaa, että Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyön on tapahduttava kyseisen julistuksen suositusten mukaisesti; korostaa kuitenkin, että tasapainoisen ja tasavertaisen kumppanuuden rakentaminen EU:n ja AKT-valtioiden välille ei voi perustua yksinomaan yhdenmukaistamiseen ja avunantajien järjestäytymiseen, vaan sen on ennen kaikkea edistettävä vastavuoroisia velvoitteita ja keskinäistä luottamusta varsinkin hallintoon liittyvissä asioissa;

43. kehottaa komissiota toteuttamaan suunnitelmansa, jonka mukaan se seuraa tiiviisti tämän alan kehitystä ja laatii syyskuussa 2008 pidettävän Accran huippukokouksen valmisteluun liittyvän erityiskertomuksen; vaatii, että avun tuloksellisuuden arvioinnista laaditaan määräaikaiskertomus, joka jätetään Euroopan parlamentin käsiteltäväksi;

44. myöntää, että komission toimet maksujen nopeuttamiseksi ovat parantaneet huomattavasti EKR:n toteuttamisastetta; korostaa kuitenkin, että tällä alalla on vielä kehittämisen varaa, ja kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan siihen aktiivisesti; kehottaa komissiota laatimaan Euroopan parlamentille ja yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle neljännesvuosittain luettelon varojen maksusta;

45. kannattaa kaikin puolin pyrkimystä parantaa avun ennakoitavuutta Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanon yhteydessä;

Afrikan rauhanrahasto

46. kannattaa voimakkaasti Afrikan rauhanvälineen luomista, ja vaatii, että kyseisen välineen hallinnointisääntöjen on heijastettava Euroopan unionin ja Afrikan unionin välistä tiiviimpää poliittista kumppanuutta EU:n ja Afrikan uuden yhteisen strategian suuntaviivojen mukaisesti;

47. kannattaa ajatusta, jonka mukaan Afrikan rauhanvälinettä on pidettävä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan piiriin kuuluvana välineenä, ja toteaa, että kehitysapukomitean kriteerien mukaan se ei kuulu kehitysyhteistyön piiriin; pahoittelee tässä yhteydessä syvästi neuvoston 11. huhtikuuta 2006 tekemää päätöstä rauhanvälineen rahoittamisesta Euroopan kehitysrahastosta;

48. vaatii komissiota ja neuvostoa myöntämään rahoitusta yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) määrärahoista viimeistään arvioinnin jälkeen, jossa on määrä tarkastella uudelleen vuonna 2010 Afrikan rauhanrahaston rahoitusmenettelyä; vaatii, että sitä kuullaan tämän arvioinnin yhteydessä;

49. vaatii, että Euroopan parlamenttia ja yhteistä parlamentaarista edustajakokousta kuullaan vuosien 2008–2010 toimintaohjelmasta ja varojen käyttöä koskevasta toimintakertomuksesta, jotka komissio laatii;

Yhteisrahoitus ja yhdenmukaisuus muiden välineiden kanssa

50. hyväksyy kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmatyön myötä avautuvan mahdollisuuden yhteisrahoittaa kehitysyhteistyöhankkeita jäsenvaltioiden tai muiden avunantajien kanssa;

51. suosittelee hyödyntämään tätä mahdollisuutta muissa EU:n rahoitusvälineissä ja perustamaan "yleisafrikkalaisen kehitysrahaston", joka yhteisrahoitetaan AKT-valtioiden väliseen toimintaan varatuista EKR:n määrärahoista ja eurooppalaisesta naapuruuden välineestä EU:n ja Afrikan uuden yhteisen strategian suuntaviivojen mukaisesti;

52. toivoo, että AKT ja EU toteuttaisivat yhteisiä yhteisrahoitettuja ohjelmia löytääkseen yhteisiä ratkaisuja suuriin maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten maailmanlaajuisten julkishyödykkeiden saatavuuteen tai ilmastonmuutokseen ja vahvistaakseen siten Cotonoun sopimuksen mukaista poliittista kumppanuutta;

°

° °

53. Kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3, 25. kesäkuuta 2005 allekirjoitetulla sopimuksella (EUVL L 209, 11.8.2005, s. 27) tarkistettu sopimus.
• [2]  EYVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
• [3]  EYVL L 247, 9.9.2006, s. 32.
• [4]  EUVL L 152, 13.6.2007, s. 1.
• [5]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1905/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta (EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41).
• [6]  Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Euroopan unionin kehityspolitiikasta: "Eurooppalainen konsensus" (EUVL C 46, 24.2.2006, s. 1.).

Perustelut

Uusi menettely

Yhdeksänteen EKR:on saakka menettelyn perustana oli kolme välinettä (Cotonoun sopimus, rahoituspöytäkirja, "sisäinen sopimus"), jotka oli ratifioitava kaikissa jäsenvaltioissa ja kahdessa kolmasosassa AKT-valtioista (koskee vain kahta ensimmäistä asiakirjaa). Tästä syystä menettely on erittäin raskas (yhdeksännessä EKR:ssa menettely kesti 2 vuotta 10 kuukautta). Sillä välin oli mahdollista hyödyntää edellisestä EKR:sta käyttämättä jääneitä varoja

Kymmenennessä EKR:ssa sisäistä sopimusta (allekirjoitettu 17. heinäkuuta 2006) tiivistettiin mahdollisimman yksinkertaiseen sanamuotoon ratifiointiprosessin nopeuttamiseksi. Ohjelmasuunnittelua koskevien keskeisten sääntöjen perusteella laadittiin uusi soveltamisasetus, jonka neuvosto hyväksyi 14. toukokuuta 2007. Tämä asiakirja annettiin Euroopan parlamentin käsiteltäväksi.

Menettelyjen yhdenmukaistamiseksi asetusluonnoksessa käytettiin mallina kehitysyhteistyövälinettä. Tämä on myönteistä kehitystä, koska se tuo mukaan Euroopan parlamentin yhteispäätösmenettelyssä antaman neuvottelupanoksen. Tämä edistää myös tässä mietinnössä kannatettua EKR:n sisällyttämistä talousarvioon.

Eurooppalaisen kehitysohjelman tärkein haaste

Määrällisenä haasteena on ratkaista kaikkein heikoimmassa asemassa oleville maille suunnatun EU:n kehitysavun pääasiallinen käyttötarkoitus vuosina 2008–2013.

Laadullisesti tämä asetus on osa kansainväliseen yhteisvastuullisuuteen liittyvää kansainvälistä ja eurooppalaista toimintaa etenkin vähiten kehittyneiden maiden (LCD) hyväksi, joista useimmat ovat AKT-maita. Kymmenennen EKR:n täytäntöönpanojaksoon sisältyy osia useista eurooppalaisen ja maailmanlaajuisen kehitysohjelman keskeisistä tuloksista:

–         EU:n ja jäsenvaltioiden julkista kehitysapua koskevat sitoumukset,

–         vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttaminen vuoteen 2015 mennessä,

–         EU:n ja Afrikan uusi yhteinen strategia,

–         avun tuloksellisuutta koskevat toimet, muun muassa Pariisin huippukokouksen seurantaa koskeva Accran huippukokous vuonna 2008,

–         talouskumppanuussopimusten täytäntöönpano,

–         rahoituskehyksen tarkistaminen vuonna 2010, minkä yhteydessä on pohdittava talousarvioon ottamista.

Aikataulu

Ratifiointiprosessi on saatettava päätökseen 31. joulukuuta 2007 mennessä. Tämän määräajan noudattaminen on olennaista, koska yhdeksännen EKR:n käyttämättä jääneitä varoja ei enää voida siirtää. Komissio on sitoutunut siihen, että yhdeksännen EKR:n kaikki varat myönnetään ennen tätä päivämäärää. Kysymys kankeasta hallitustenvälisestä ratifiointiprosessista on kuitenkin vielä ratkaisematta.

Euroopan parlamentin tehtävänä on varmistaa, ettei yhdeksännen EKR:n varoja menetetä "raukeamislausekkeen" takia.

On myös valitettavaa, etteivät kansallisten parlamenttien ja AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen toimijat ole tiukan aikataulun takia osallistuneet riittävästi.

Osallistuminen

Puutteellisen ohjelmasuunnitteluprosessin jälkeen on selvitettävä puutteiden vaikutus kymmenennen EKR:n täytäntöönpanovaiheeseen EU:n kehitysyhteistyöpolitiikkaan olennaisesti kuuluvien omavastuullisuuden ja osallistumisen periaatteiden mukaisesti.

EKR:n sisällyttäminen talousarvioon auttaa korjaamaan suurimman osan nykyisistä puutteista. Sillä välin on kuitenkin saavutettava huomattavaa edistystä tällä alalla. Osallistumista koskevat säännökset ovat kuitenkin puutteellisia tai hyvin epämääräisiä. Siksi tässä mietinnössä vaaditaan osallistumisen lisäämistä menettelyn kaikissa vaiheissa, joita ovat strategia-asiakirjat, kysymys avun tuloksellisuudesta ja tulosten arviointi.

Kansalliset ja alueelliset strategia-asiakirjat

Strategia-asiakirjat ovat EKR:n tärkeimmät täytäntöönpanovälineet. Tässä mietinnössä korostetaan näin ollen kaksiosaista vaatimusta:

–         sosiaalialan ja etenkin terveydenhuollon ja peruskoulutuksen asettamista etusijalle,

–         demokraattista valvontaa.

Asetuksen säännökset ja tämänhetkinen tieto strategia-asiakirjojen sisällöstä paljastavat näitä kahta seikkaa koskevia lukuisia puutteita. Näiden asiakirjojen toimittaminen tiedoksi yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle on kylläkin oikeansuuntainen toimenpide. On kuitenkin edistyttävä huomattavasti, jotta taataan Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien ja valtiosta riippumattomien toimijoiden osallistuminen strategia-asiakirjojen laatimiseen, täytäntöönpanoon ja arviointiin sekä niiden valvontaan.

Ensisijaiset toiminta-alat

On varmistuttava siitä, että tämän asetusluonnoksen säännökset vastaavat ehdottomasti sen 1 artiklassa asetettua tavoitetta "poistaa köyhyys" ja "toteuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet".

EU:n talousarvioon on vuodesta 2001 alkaen kuulunut tavoite, jonka mukaan 20 prosenttia tuesta käytetään perusterveydenhuoltoon ja -koulutukseen, minkä on koskettava myös EKR:a.

Tavoitteesta ollaan vielä kaukana, koska kymmenennessä EKR:ssa myönnetään vain 6,1 prosenttia suorasta tuesta näille aloille (3,3 prosenttia terveydenhuoltoon ja 2,8 prosenttia koulutukseen, ja niiden lisäksi 1,6 prosenttia sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen). Komission mukaan 20 prosentin tavoite saavutetaan talousarviotuen avulla. Tämä ei riitä. Terveydenhuollon ja koulutuksen ensisijaisuuden on tultava selvästi esiin strategia‑asiakirjojen keskeisillä aloilla.

Sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat

Kaikki kehitykseen liittyvien kysymysten parissa toimivat kansainväliset järjestöt ja toimielimet korostavat niiden kehityshankkeiden merkitystä, joihin osallistuu naisia tai jotka on erityisesti suunnattu heille.

Tässä mietinnössä korostetaan jälleen tavoitetta saada sukupuolten tasa-arvoon liittyvät näkökohdat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaisten tavoitteiden joukkoon. Tässä mielessä on valitettavaa, ettei tämä aihe ole oma toiminta-alansa kymmenennessä EKR:ssa. Koska sukupuolten tasa-arvon alalla saavutettuja tuloksia ei arvioida erikseen, tasa-arvon valtavirtaistamisella ei voida taata alaa koskevien EU:n toimien tehokkuutta tai näkyvyyttä.

Avun tuloksellisuus, avoimuus sekä tulosten seuranta ja arviointi

Tähän asetukseen sisältyy avun tuloksellisuuden seurantaan ja arviointiin liittyviä myönteisiä innovaatioita. Viime vuosina on edistytty huomattavasti myös maksujen nopeuttamisessa, vaikka varsinkin useilla jäsenvaltioilla on vielä parantamisen varaa tällä alalla. Euroopan parlamentin, yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen ja valtiosta riippumattomien toimijoiden on kuitenkin valvottava ja arvioitava avun tuloksellisuutta.

Asetuksen mukaan myös kymmenennen EKR:n täytäntöönpanon tulosten seurannassa ja arvioinnissa on edistytty laatimalla vuosikertomus, joka on toimitettu Euroopan parlamentille. Komissio ilmoittaa myös aikovansa arvioida tuloksia säännöllisesti kiinnittämällä huomionsa vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamisessa saavutettuun edistykseen ja ottamalla mukaan "asianomaiset sidosryhmät". On kuitenkin selvennettävä, millaisia valtuuksia Euroopan parlamentilla on vuosikertomuksen ja mainittujen sidosryhmien ominaislaadun suhteen.

Toimintaedellytysten kehittäminen

Kansallisilla parlamenteilla on oltava olennainen asema ohjelmasuunnittelun tulosten kehittämisessä, täytäntöönpanossa ja valvonnassa. Tämän tehtävän suorittamiseksi niitä on tuettava sekä aineellisesti että parlamentin jäsenten kouluttamisessa. Tässä mietinnössä suositetaan kahdenlaista tukea:

–         taloudellisia resursseja parlamenttien toimintaedellytysten kehittämiseksi,

–         talousarviotuella rahoitettuun talousarvion seurantaan tarkoitettua erityistukea.

Valtiosta riippumattomien toimijoiden on myös hyödyttävä toimintaedellytysten kehittämisestä.

Talousarviotuki

Talousarviotukea aiotaan lisätä tuntuvasti. Se voi olla tarkoituksenmukainen kannustin EU:n kehitysyhteistyöpolitiikalle, jolla edistetään vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista.

Se voi kuitenkin täyttää nämä tavoitteet vain tietyin edellytyksin, joita ovat:

–         avunantajien toiminnan tiiviimpi yhteensovittaminen,

–         hyvä hallintotapa, demokratia, perusvapauksien kunnioittaminen ja avunsaajamaiden demokraattisesti valitsemien parlamenttien valvoma julkisen talouden hallintamekanismi.

Talousarviotuen tai "kannustinerän" avulla ei voida asettaa uusia ehtoja, eivätkä rahoittajat saa käyttää niitä keinona lisätä puuttumistaan talousarvioon ja kansallisiin politiikan aloihin ja kaventaa AKT-maiden poliittista liikkumavaraa.

On välttämätöntä valvoa tätä välinettä tarkasti sen varmistamiseksi,

–         että kyseiset edellytykset täytetään kunnolla ja vältetään siten virheet, joita Euroopan parlamentti korosti edellisessä mietinnössään EKR:n vastuuvapaudesta.

–         että tämä tuki edistää kunnolla vuosituhannen kehitystavoitteiden toteuttamista,

–         että kansalliset parlamentit ja kansalaisyhteiskunnat osallistuvat tehokkaasti.

Kannustinerä

Tämä on uusi väline kymmenennessä EKR:ssa, jonka määrärahoista osa myönnetään tietyin edellytyksin "hyvän hallintotavan" edistämiseen. Periaatteessa parlamentti voi yhtyä ajatukseen hyvän hallintotavan "palkitsemisesta" Cotonoun sopimuksen 8 artiklan mukaisen poliittisen vuoropuhelun edistämiseksi EU:n ja AKT-kumppanimaiden välillä. Tähän säännökseen liittyy kuitenkin paljon epävarmuustekijöitä:

1 –      Päätöksentekoprosessi on epäselvä.

2 –      Euroopan parlamentille, kansallisille parlamenteille, valtiosta riippumattomille toimijoille tai yhteiselle parlamentaariselle edustajakokoukselle ei anneta lainkaan valvontavaltuuksia tai edes tietoja. Vain strategia-asiakirjojen liitteenä julkaistuihin "hallintosuunnitelmiin" perustuva takautuva seuranta on mahdollista.

3 –      Määrätyt "hallintoprofiilien" arviointiperusteet tai niiden tulkinta aiheuttavat ongelmia. Komissio on lisännyt luetteloon arviointiperusteita, jotka eivät perustu suoranaisesti hyvään hallintotapaan tai joissa ajetaan ennen kaikkea pohjoisen etuja, kuten markkinoiden vapauttamista, terrorismin torjuntaa, joukkotuhoaseita koskevia sitoumuksia ja maahanmuuttajien takaisinottovelvoitteen täytäntöönpanoa.

Epäselvyydet voidaan poistaa vain siten, että komission ulkopuolinen taho (Euroopan parlamentti, yhteinen parlamentaarinen edustajakokous, valtiosta riippumattomat toimijat) valvoo kannustinerän maksumenettelyjä ja -ehtoja. Tämä on tuotava selvästi esiin EKR:n täytäntöönpanon yhteydessä.

Yhteisrahoitus ja yhdenmukaisuus muiden välineiden kanssa

Tämän asetuksen toinen uudistus on mahdollisuus kehitysyhteistyöhankkeiden yhteisrahoitukseen jäsenvaltioiden tai toisten rahoittajien kanssa. Tämä on myönteistä kehitystä, joka vastaa toimielinten ja kehitysyhteistyötä tekevien kansalaisjärjestöjen odotuksiin.

Mietinnössä korostetaan, että yhteisrahoituksella on edistettävä EU:n ja AKT-maiden välisen poliittisen kumppanuuden tiivistämistä EU:n ja Afrikan uuden yhteisen strategian suuntaviivojen mukaisesti. Mietinnössä suositellaan yhteisrahoitusmenettelyn laajentamista toisiin EU:n rahoitusvälineisiin EKR:sta ja naapuruuden välineestä yhteisrahoitetun "yleisafrikkalaisen kehitysrahaston" perustamiseksi.

Alueellinen yhdentyminen, kaupan alan tuki ja talouskumppanuussopimukset

Euroopan unioni sitoutui vuoden 2005 lopussa nostamaan kaupan alan tukea 2 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2010 mennessä (1 miljardi komissiolle ja 1 miljardi jäsenvaltioille). Neuvosto on sitoutunut käyttämään 50 prosenttia tästä lisätuesta AKT-maihin. Tästä lupauksesta on pidettävä kiinni.

Lisäksi harkitaan alueellisen yhdentymisen ohjelmiin varattujen määrärahojen käyttöä kymmenennen EKR:n täytäntöönpanon yhteydessä. Komissio on lisännyt tuntuvasti näitä määrärahoja vastatakseen tämän alan kasvaviin tarpeisiin, mutta myös rahoittaakseen talouskumppanuussopimuksien tekemiseen liittyvät muutokset AKT-maiden taloudessa.

Tässä yhteydessä mietinnössä korostetaan Euroopan parlamentin kahta voimakasta vaatimusta:

1 –      EKR tarvitsee lisävaroja talouskumppanuussopimusten rahoittamiseen.

2 –      Alueellisen yhdentymisen ohjelmien määrärahojen jakautumista AKT-maiden ja -alueiden kesken on selvitettävä, jotta estetään talouskumppanuussopimuksiin osallistumista tai niiden ulkopuolelle jäämistä koskevien ehtojen käyttöönotto, kuten yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen antamassa Kigalin julistuksessa korostetaan.

Afrikan rauhanrahasto

Vaikka Euroopan parlamentti antaakin poliittisen tukensa tämän rahaston perustamiselle, sen on pohdittava sen rahoittamista. Tämä YUTP:aan perustuva väline rahoitetaan EKR:n määrärahoista vuosina 2008–2010. Tämä käsittämätön päätös on jälleen uusi osoitus EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan voimavarojen siirtämisestä muiden tavoitteiden hyväksi. Mietinnössä edellytetään tämän menettelyn tarkistamista tämän rahaston rahoituksen uudelleentarkastelun jälkeen vuonna 2010.

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (28.11.2007)

kehitysyhteistyövaliokunnalle

kymmenennen Euroopan kehitysrahaston ohjelmoinnista ja täytäntöönpanosta
(2007/2138(INI))

Valmistelija: Angelika Beer

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon komission 21. helmikuuta 2005 neuvostoa vastaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa nostaman kanteen (asia C-91/05), joka koskee ECOWASissa toteutettavaa pienaseisiin ja kevyisiin aseisiin liittyvää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) toimintoa,

B.  ottaa huomioon, että tuomioistuimen tuomio tässä asiassa saattaa muodostua virstanpylvääksi pyrittäessä ratkaisemaan neuvoston ja komission välillä pitkään jatkunutta toimivaltakiistaa päällekkäisten alojen – kehitysyhteistyön ja yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) toiminnan – osalta,

1.  panee merkille julkisasiamiehen 19. syyskuuta 2007 asiassa C-91/05 antaman ratkaisuehdotuksen, jossa hän katsoi – neuvoston ajaman kannan vastaisesti – pien- ja kevytaseiden leviämisen estämisen kuuluvan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikan piiriin, muun muassa Cotonoun sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan perusteella;

2.  kehottaa neuvostoa ja komissiota mahdollistamaan pien- ja kevytaseisiin sekä entisten taistelijoiden aseistariisuntaan, demobilisointiin ja uudelleen yhteiskuntaan sopeuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamisen kymmenennestä Euroopan kehitysrahastosta siinä tapauksessa, että asiassa C-91/05 annettava päätös sallii mainitut toimet;

3.  haluaa kiinnittää huomion Afrikan rauhanrahastoon toisena tapauksena, jossa on kiistanalaista, onko "kehitys" sen 250 miljoonan euron määrärahojen ensisijainen päämäärä; kehottaa siksi harkitsemaan muita rahoituslähteitä, esimerkiksi vakautusvälinettä, Afrikan rauhanrahaston tulevaa lisärahoitusta suunniteltaessa;

4.  asian arkaluonteisuuden huomioon ottaen kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan Euroopan parlamentin mukaan keskusteluihin Afrikan rauhanrahastosta rahoitettavista uusista rauhantukioperaatioista ja toimittamaan ensi tilassa parlamentille alustavan AKT-maiden maaohjelman, toimintaohjelmat ja vuotuiset varojen käyttöä koskevat toimintakertomukset;

5.  ehdottaa, että neuvoston puheenjohtajavaltion kanssa käytävissä YUTP-kokouksissa keskusteltaisiin Afrikan rauhanrahaston toiminnoista;

6.  pahoittelee, että yhteisön ja EKR:n menettelyjen yhdenmukaistaminen on jäänyt hyvin rajalliseksi huolimatta siitä, että neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäiseen sopimukseen sisällytettiin päätös niiden yhdenmukaistamisesta mahdollisimman pitkälle; toteaa tyydytyksellä, että maa- ja aluekohtaiset arviointikertomukset toimitetaan parlamentille tiedoksi, mutta tähdentää, että se toivoo saavansa yhtä lailla tietoa myös strategisten asiakirjojen valmisteluprosessista, täytäntöönpanosta ja väliarvioinnista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	27.11.2007
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Christopher Beazley, Elmar Brok, Véronique De Keyser, Hanna Foltyn-Kubicka, Bronisław Geremek, Ana Maria Gomes, Anna Ibrisagic, Metin Kazak, Helmut Kuhne, Vytautas Landsbergis, Francisco José Millán Mon, Raimon Obiols i Germà, Vural Öger, Cem Özdemir, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Samuli Pohjamo, Bernd Posselt, Michel Rocard, Libor Rouček, Jacek Saryusz-Wolski, György Schöpflin, Hannes Swoboda, István Szent-Iványi, Inese Vaidere, Geoffrey Van Orden, Kristian Vigenin, Jan Marinus Wiersma, Josef Zieleniec
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexandra Dobolyi, Kinga Gál, Jaromír Kohlíček, Aloyzas Sakalas, Luis Yañez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

budjettivaliokunnaN LAUSUNTO  (7.2.2008)

kehitysyhteistyövaliokunnalle

10:nnen Euroopan kehitysrahaston ohjelmasuunnitelman täytäntöönpanosta
(2007/2138(INI))

Valmistelija: Reimer Böge

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Ensinnäkin budjettivaliokunta on kannattanut EKR:n sisällyttämistä yleiseen talousarvioon talousarvion sekä yhtenäisyysperiaatteen mukaisesti että läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja täytäntöönpanon tehokkuuden perusteella. Unionin ulkoisten toimien käytettävissä olevien rahoitusresurssien nykyinen hajanaisuus on suuri ongelma.

Budjettivaliokunta on määrärahojen tehokkaan täytäntöönpanon edistämisen vuoksi korostanut myös sitä, että eri rahoitusasetusten ja erilaisten täytäntöönpanosääntöjen soveltamisen aiheuttamasta epätyydyttävästä tilanteesta voidaan päästä eroon määrärahojen yleiseen talousarvioon sisällyttämisen avulla.

Budjettivaliokunta ja parlamentti kokonaisuudessaan ovat toisaalta korostaneet myös sitä, että yleiseen talousarvioon sisällyttäminen ei saa vaarantaa muiden politiikanalojen määrärahoja, minkä vuoksi asiaa on käsiteltävä rahoituskehyksen yhteydessä, koska viimeksi mainittua on muutettava siten, että vastaavat lisämäärärahat siirretään yleiseen talousarvioon. On liian varhaista arvioida realistisesti sitä, koska edellä mainittu voisi olla toteutettavissa EKR:n osalta, kun neuvoston asenne otetaan huomioon.

Tässä yhteydessä valmistelija haluaa muistuttaa parlamentin valiokuntien menestyksellisestä yhteistyöstä sen osalta, mikä koskee lainsäädäntö- ja budjettivallan yhdistämistä kehitystavoitteiden täyttämiseksi. Talousarvion käyttäminen strategisissa tapauksissa kuten komissiolle annetuissa vertailutavoitteissa sekä parlamentin riittävässä osallistumisessa strategisten asiakirjojen määrittelyyn, on ollut hyvin hyödyllinen väline. Budjettivaliokunta tukee kehitysvaliokunnan pyrkimyksiä saada aikaan vastaavat suuntaviivat ja varmistaa parlamentin oikeus valvoa myös EKR:n varojen käyttöä.

Myös EKR:n osalta komissio on yli kymmenen viime vuoden ajan enenevässä määrin käyttänyt suoraa budjettitukea ensisijaisena EU:n varojen välitysmekanismina. Budjettivaliokunta on huomauttanut, että siitä voi olla hyötyä esimerkiksi kehityskumppanien vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä kumppanimaissa sekä avunantajien määrärahojen yhteensovittamisessa. Edellä mainitusta huolimatta budjettivaliokunta on korostanut johdonmukaisesti sitä, että tämä väline on suhteutettava siihen, onko asianomaisilla kumppanimailla käytettävissään riittävän kehittyneet talousarvion ja varainhoidon valvontajärjestelmät.

Budjettivaliokunta katsoo myös, että edellä mainitun on oltava ratkaisevassa asemassa 10:ennen EKR:n ohjelmasuunnittelussa, koska monien AKT-maiden talousarvion ja varainhoidon valvontajärjestelmät ovat edelleen heikosti kehittyneitä. Näin ollen budjettivaliokunta katsoo, että ohjelmasuunnitteluprosessissa tarvitaan suuressa määrin yksilöllisyyttä riskien minimoimiseksi ja sen varmistamiseksi, että asianmukaiset toteuttamismekanismit ovat huolellisesti räätälöityjä.

Edellä mainitun perusteella budjettivaliokunta toivoo, että EU:n kehitystavoitteita voidaan toteuttaa tehokkaasti 10:ennen EKR:n täytäntöönpanossa samalla kun varmistetaan riittävä valvonta ja vastuullisuus EU:n varojen käytössä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	23.1.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Reimer Böge, Costas Botopoulos, Simon Busuttil, Daniel Dăianu, Gérard Deprez, Brigitte Douay, Hynek Fajmon, Ingeborg Gräßle, Catherine Guy-Quint, Jutta Haug, Monica Maria Iacob-Ridzi, Anne E. Jensen, Wiesław Stefan Kuc, Janusz Lewandowski, Vladimír Maňka, Jan Mulder, Cătălin-Ioan Nechifor, Gérard Onesta, Margaritis Schinas, Nina Škottová, Theodor Dumitru Stolojan, László Surján, Gary Titley, Kyösti Virrankoski, Ralf Walter
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Thijs Berman, Esther De Lange, Hans-Peter Martin

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	29.1.2008
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Josep Borrell Fontelles, Danutė Budreikaitė, Marie-Arlette Carlotti, Corina Creţu, Ryszard Czarnecki, Nirj Deva, Koenraad Dillen, Fernando Fernández Martín, Alain Hutchinson, Romana Jordan Cizelj, Madeleine Jouye de Grandmaison, Filip Kaczmarek, Glenys Kinnock, Maria Martens, Gay Mitchell, Luisa Morgantini, Horst Posdorf, José Ribeiro e Castro, Toomas Savi, Frithjof Schmidt, Jürgen Schröder, Feleknas Uca, Johan Van Hecke, Jan Zahradil.
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Gabriela Creţu,Sorin Frunzăverde, Miguel Angel Martínez Martínez, Manolis Mavrommatis, Catherine Neris, Atanas Paparizov, Anne Van Lancker, Ralf Walter, Renate Weber.
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)