Menettely : 2007/2115(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0105/2008

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0105/2008

Keskustelut :

PV 08/05/2008 - 3
CRE 08/05/2008 - 3

Äänestykset :

PV 08/05/2008 - 5.11
CRE 08/05/2008 - 5.11
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2008)0197

MIETINTÖ     
PDF 257kWORD 175k
2. huhtikuuta 2008
PE 396.734v04-00 A6-0105/2008

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä

(2007/2115(INI))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta

Esittelijä: Alexander Stubb

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 LAUSUNTO talousarvion valvontavaliokunnalta
 LAUSUNTO talous- ja raha-asioiden valiokunnalta
 LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta
 LAUSUNTO oikeudellisten asioiden valiokunnalta
 LAUSUNTO kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä

(2007/2115(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohdan,

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan Euroopan avoimuusaloitteesta (KOM(2006)0194),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan avoimuusaloitetta koskevan vihreän kirjan jatkotoimenpiteistä (KOM(2007)0127),

–   ottaa huomioon komission 10. joulukuuta 2007 esittämän luonnoksen edunvalvojia koskeviksi menettelysäännöiksi,

–   ottaa huomioon 17. heinäkuuta 1996 tekemänsä päätöksen työjärjestyksen muuttamisesta (edunvalvonta Euroopan parlamentissa)(1),

–   ottaa huomioon 13. toukokuuta 1997 tekemänsä päätöksen työjärjestyksen muuttamisesta (edunvalvojia koskevat menettelysäännöt)(2),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön ja talousarvion valvontavaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A6-0105/2008),

A. ottaa huomioon, että lobbaus Euroopan parlamentissa on lisääntynyt merkittävästi, kun parlamentin toimivaltuuksia on laajennettu,

B.  ottaa huomioon, että lobbauksella pyritään vaikuttamaan paitsi poliittisiin ja lainsäädännöllisiin päätöksiin niin myös yhteisön varojen kohdentamiseen sekä lainsäädännön valvontaan ja täytäntöönpanoon,

C. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen odotettavissa olevan ratifioinnin jälkeen Euroopan parlamentin toimivaltuudet lisääntyvät siten, että siitä tulee toinen lainsäätäjä lähes kaikissa tavallisissa lainsäädäntömenettelyissä, jolloin yhä useammat edunvalvontaryhmät pyrkivät vaikuttamaan siihen,

D. ottaa huomioon, että edunvalvojilla on keskeinen rooli demokraattisen järjestelmän perustan muodostavassa avoimessa ja moniarvoisessa vuoropuhelussa ja että he ovat parlamentin jäsenten tehtävien suorittamisen kannalta tärkeä tiedon lähde,

E.  ottaa huomioon, että edunvalvontaryhmät eivät kohdista toimiaan ainoastaan parlamentin jäseniin vaan yrittävät vaikuttaa myös parlamentin päätöksiin kohdistamalla edunvalvontatoimia parlamentin valiokuntien sihteeristössä työskenteleviin virkamiehiin, poliittisten ryhmien työntekijöihin ja jäsenten avustajiin,

F.  ottaa huomioon, että arvioiden mukaan Brysselissä on noin 15 000 edunvalvojaa ja 2 500 edunvalvontaorganisaatiota,

G. ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut, että osana eurooppalaista avoimuusaloitetta otetaan käyttöön EU:n toimielimissä toimivien edunvalvojien yhteinen rekisteri,

H. ottaa huomioon, että parlamentilla on jo vuodesta 1996 ollut oma lobbaajien rekisteri(3) sekä menettelysäännöt(4), joiden sisältämän velvoitteen nojalla rekisteröityjen lobbaajien on noudatettava korkeita eettisiä standardeja,

I.   ottaa huomioon, että parlamentissa on nykyisin noin 5 000 rekisteröityä edunvalvojaa,

J.   ottaa huomioon, että edunvalvontaryhmiin kuuluu paikallisia ja kansallisia organisaatioita, joiden toiminnan sääntely on jäsenvaltioiden vastuulla,

Parlamentin avoimuuden parantaminen

1.  tunnustaa edunvalvontaryhmien vaikutuksen EU:n päätöksentekoon ja pitää siksi tärkeänä, että parlamentin jäsenten olisi tiedettävä, mitä järjestöjä edunvalvontaryhmät edustavat; korostaa, että avoin ja yhtäläinen oikeus päästä vaikuttamaan kaikkiin EU:n toimielimiin on unionin legitimiteetin ja sen kansalaisten keskuudessa nauttiman luottamuksen ehdoton edellytys; korostaa, että avoimuus on kaksisuuntainen tie, jota tarvitaan sekä itse toimielinten työssä että lobbaajien keskuudessa; korostaa, että edunvalvontaryhmien yhtäläiset oikeudet päästä vaikuttamaan EU:n toimielimiin lisäävät unionin asioiden hoitamista varten käytettävissä olevaa asiantuntemusta; pitää tärkeänä, että kansalaisyhteiskunnan edustajat pääsevät vaikuttamaan EU:n toimielimiin ja ennen kaikkea parlamenttiin;

2.  katsoo, että parlamentin jäsenet ovat itse vastuussa siitä, että he saavat tasapuolista tietoa; painottaa, että jäseniä on voitava pitää kykenevinä tekemään poliittisia päätöksiä lobbaajista riippumattomasti;

3.  hyväksyy, että esittelijä voi halutessaan (vapaaehtoisesti) soveltaa "lainsäädännöllistä jalanjälkeä", ts. (parlamentin mietintöihin liitettävää) suuntaa-antavaa luetteloa rekisteröidyistä edunvalvojista, joita on kuultu mietinnön valmistelun aikana ja jotka ovat antaneet siihen merkittävän panoksen; pitää erityisen suositeltavana tällaisen luettelon sisällyttämistä lainsäädäntöpäätöslauselmiin; korostaa kuitenkin, että on vielä tärkeämpää, että komissio liittää tällaisen "lainsäädännöllisen jalanjäljen" lainsäädäntöaloitteisiinsa;

4.  vaatii, että parlamentin on saatava päättää täysin itsenäisesti, missä laajuudessa se ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnasta tulevat mielipiteet;

5.  panee merkille nykyiset säännöt, joiden mukaan jäsenten on ilmoitettava taloudellisista eduistaan; kehottaa puhemiehistöä laatimaan kvestoreiden ehdotuksen perusteella suunnitelman siitä, miten voidaan entistä paremmin panna täytäntöön ja valvoa parlamentin sääntöjä, joiden mukaan jäsenten on ilmoitettava kaikesta saamastaan tuesta riippumatta siitä, onko se taloudellista vai saadaanko se henkilöstön muodossa tai luontoissuorituksena(5);

6.  panee merkille nykyiset virallisia toimintaryhmiä koskevat säännöt, jotka velvoittavat ilmoittamaan rahoituksesta; kehottaa selkeyttämään virallisten toimintaryhmien asemaa, ts. luetteloimaan kaikki olemassa olevat rekisteröidyt ja rekisteröimättömät toimintaryhmät parlamentin verkkosivuilla, mukaan luettuna täydellinen selvitys toimintaryhmän saamasta ulkopuolisesta tuesta sekä ilmoitus toimintaryhmän laajoista tavoitteista; korostaa kuitenkin, että toimintaryhmiä ei millään tavalla tule pitää parlamentin eliminä;

7.  kehottaa puhemiehistöä tarkastelemaan kvestorien ehdotuksen pohjalta mahdollisuuksia rajoittaa luvatonta pääsyä kerroksiin, joissa jäsenten toimistot ovat parlamentin rakennuksissa, kun taas yleisön pääsyä valiokuntien huoneisiin olisi rajoitettava vain poikkeustapauksissa;

Komission ehdotus

8.  pitää tervetulleena komission ehdotusta, joka koskee edunvalvojien toiminnan säännellympää kehystä osana eurooppalaista avoimuusaloitetta;

9.  yhtyy komission määritelmään, jonka mukaan lobbaus on "toimintaa, jolla pyritään vaikuttamaan EU:n politiikan muotoutumiseen ja toimielinten päätöksentekoon"; katsoo tämän määritelmän vastaavan työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohtaa;

10. korostaa, että kaikkia tämän määritelmän piiriin kuuluvia ja toimielinten toimintaan säännöllisesti vaikuttavia toimijoita, mukaan luettuna kaikki EU:n toimielinten ulkopuolisten julkisten ja yksityisten eturyhmien edustajat, olisi pidettävä lobbaajina ja kohdeltava samalla tavoin: ammattimaiset lobbaajat, yritysten omat lobbaajat, hallituksista riippumattomat järjestöt, ajatushautomot, ammattikunnat, ammattiyhdistykset ja työnantajajärjestöt, taloudellista etua tavoittelevat ja tavoittelemattomat järjestöt sekä lakimiehet, kun näiden tarkoituksena on vaikuttaa politiikkaan pikemmin kuin oikeuskäytäntöön; korostaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden alueet ja kunnat sekä kansallisen ja eurooppalaisen tason poliittiset puolueet sekä elimet, joilla on perustamissopimusten mukainen oikeudellinen asema, eivät kuulu näiden sääntöjen soveltamisalan piiriin, kun ne toimivat tällaisten elinten roolia vastaavasti ja suorittavat niille kuuluvia tehtäviä perustamissopimuksessa määrätyllä tavalla;

11. pitää periaatteessa tervetulleena komission ehdotusta "yhden luukun" järjestelmäksi, jossa lobbaajat voisivat rekisteröityä sekä komissioon että parlamenttiin, ja kehottaa laatimaan neuvoston, komission ja parlamentin välille yhteistä pakollista rekisteriä koskevan toimielinten välisen sopimuksen, jota sovellettaisiin kaikissa toimielimissä ja joka sisältäisi täydellisen taloudellisia tietoja koskevan ilmoittamisen, rekisteristä poistamista koskevan yhteisen mekanismin sekä yhteiset eettiset käyttäytymissäännöt; muistuttaa kuitenkin neuvoston, komission ja parlamentin keskeisistä eroista toimieliminä; varaa siksi oikeuden arvioida komission ehdotusta sen valmistuttua ja päättää vasta sitten, asettuuko se tukemaan sitä vai ei;

12. muistuttaa, että parlamentin tiloihin pääsevien lobbaajien määrä on pidettävä kohtuullisena; kehottaa siksi ottamaan käyttöön järjestelmän, jossa lobbaajien on rekisteröidyttävä ainoastaan kerran kaikkiin toimielimiin ja jossa kukin toimielin voi päättää, antaako se kulkuluvan tiloihinsa, jolloin parlamentti voi jatkossakin rajoittaa kullekin järjestölle/yritykselle myönnettävien kulkulupien määrän neljään;

13. kehottaa neuvostoa, komissiota ja parlamenttia tunnustamaan vastavuoroisesti erilliset rekisterit, mikäli yhteistä rekisteriä ei saada luotua; ehdottaa, että jos toimielimet eivät pääse sopimukseen yhteisestä rekisteristä, niiden erillisten verkossa olevien rekisterien olisi sisällettävä linkit muihin rekistereihin, jotta edunvalvojien merkintöjä voidaan vertailla; kehottaa pääsihteeriä siirtämään parlamentin luettelon hyväksytyistä eturyhmien edustajista helpommin saatavissa olevaan paikkaan parlamentin verkkosivuilla;

14. ehdottaa, että perustetaan nopeasti neuvoston edustajista, komission jäsenistä ja puheenjohtajakokouksen nimittämistä Euroopan parlamentin jäsenistä koostuva yhteinen työryhmä tarkastelemaan vuoden 2008 loppuun mennessä sitä, millainen vaikutus on yhteisellä rekisterillä, joka sisältää kaikki lobbaajat, jotka haluavat pääsyn neuvostoon, komissioon tai parlamenttiin, sekä yhteisten menettelysääntöjen laatimista; kehottaa pääsihteeriä toteuttamaan aiheelliset toimenpiteet;

15. kehottaa neuvostoa liittymään mahdolliseen yhteiseen rekisteriin; katsoo, että on huolellisesti tarkasteltava tapaa, jolla edunvalvojat ovat yhteydessä neuvoston sihteeristöön yhteispäätösmenettelyssä käsiteltävien asioiden kyseessä ollen;

16. panee merkille komission aikomuksen ottaa käyttöön vapaaehtoinen rekisteri ja arvioida järjestelmää vuoden kuluttua, mutta on huolissaan siitä, että puhtaasti vapaaehtoinen järjestelmä antaa vastuusta piittaamattomille lobbaajille mahdollisuuden välttää järjestelmän noudattaminen; kehottaa kolmea toimielintä tarkistamaan lobbaajien toimintaa koskevia sääntöjä vähintään kolmen vuoden kuluttua yhteisen rekisterin voimaantulosta, jotta voidaan arvioida, ollaanko muutetulla järjestelmällä saavuttamassa tarvittava avoimuus lobbaajien toiminnan suhteen; on tietoinen Lissabonin sopimuksessa määrätystä pakollisen rekisterin oikeusperustasta, ja päättää toistaiseksi tehdä toimielinten kanssa yhteistyötä toimielinten välisellä sopimuksella nykyisten rekisterien pohjalta; katsoo, että pakollisen rekisteröinnin olisi oltava edellytys lobbaajille, jotka haluavat pääsyn toimielimiin, kuten parlamentin tapauksessa käytännössä jo onkin;

17. katsoo, että koska lobbauskäytännöt kehittyvät edelleen ajan mittaan, tällaista toimintaa koskevien sääntöjen on oltava riittävän joustavia, jotta niitä voitaisiin mukauttaa nopeasti muutoksiin;

18. panee merkille komission luonnoksen edunvalvojia koskeviksi menettelysäännöiksi; muistuttaa komissiota siitä, että parlamentilla on ollut tällainen säännöstö jo yli kymmenen vuoden ajan, ja kehottaa komissiota neuvottelemaan parlamentin kanssa yhteisen säännöstön luomiseksi; katsoo, että säännöstöllä olisi varmistettava voimakas valvontaelementti suhteessa lobbaajien toimintaan; korostaa, että menettelysääntöjä rikkoviin lobbaajiin olisi sovellettava seuraamuksia; korostaa, että rekisteriin merkittyjen tietojen varmentamista varten on osoitettava riittävät voimavarat (henkilöstö ja rahoitus); katsoo, että komission rekisterin osalta seuraamukset voivat sisältää väliaikaisen rekisteristä poissulkemisen ja vakavammissa tapauksissa rekisteristä poistamisen; uskoo, että kun yhteinen rekisteri on luotu, lobbaajien rikkeistä aiheutuvien seuraamusten olisi vaikutettava niiden pääsyyn kaikkiin toimielimiin, joissa rekisteriä käytetään;

19. korostaa, että rekisterin on oltava käyttäjäystävällinen ja saatavilla internetissä: yleisön on voitava helposti löytää rekisteri ja tehdä sieltä hakuja, ja sen on sisällettävä edunvalvontajärjestöjen nimien lisäksi myös itse lobbaajien nimet;

20. korostaa, että rekisterin olisi sisällettävä erillisiä luokkia, joihin lobbaajat rekisteröidään niiden edustamien ryhmien tyypin mukaan (esimerkiksi ammattiyhdistykset, yritysten edustajat, ammattiliitot, työnantajien järjestöt, asianajotoimistot, kansalaisjärjestöt jne.);

21. pitää tervetulleena komission päätöstä vaatia, että rekisteriin liittyviltä edunvalvojilta edellytettävä taloudellisia seikkoja koskeva ilmoitus sisältää seuraavat tiedot:

–    EU:n toimielimiä lobbaavien konsultti- ja asianajotoimistojen osalta kyseiseen edunvalvontaan liittyvä liikevaihto sekä asiakkaiden suhteellinen painoarvo kyseisessä liikevaihdossa,

–    yritysten omien lobbausyksiköiden ja ammattiyhdistysten osalta arvio EU:n toimielinten suorasta edunvalvonnasta aiheutuvista kuluista, ja

–    kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomoiden osalta kokonaisbudjetti ja jakautuminen päärahoituslähteiden mukaan;

22. korostaa, että taloudellisten tietojen esittämisvaatimuksen on koskettava yhtäläisesti kaikkia rekisteröityjä edunvalvojia;

23. kehottaa työryhmää esittämään erityisiä kriteerejä, jotka edellyttäisivät taloudellisten tietojen esittämistä, esimerkiksi ilmoitus lobbauskuluista järkevissä rajoissa (tarkat luvut eivät ole tarpeen);

24. kehottaa asiasta vastaavaa valiokuntaa valmistelemaan tarvittavat muutokset parlamentin työjärjestykseen;

25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EYVL C 261, 9.9.1996, s. 52.

(2)

EYVL C 167, 2.6.1997, s. 14.

(3)

Työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohta.

(4)

Työjärjestyksen liite IX, 3 artikla.

(5)

Työjärjestyksen liite I, 2 artikla.


PERUSTELUT

Poliittisten instituutioiden avoimuus on legitimiteetin edellytys. Olisi oltava helppoa tarkastella sitä, miten päätökset tehdään, mitkä ovat niiden vaikuttimet sekä miten voimavarat, ts. veronmaksajien rahat, kohdennetaan. Siksi lobbaamista koskevat säännöt ovat viime kädessä legitimiteettikysymys.

Tällä hetkellä arvioidaan, että Brysselissä on noin 15 000 lobbaajaa ja 2 500 lobbausjärjestöä. Kun lasketaan pysyvien vierailijoiden kulkuluvat ja "express"-luvat, Euroopan parlamentissa toimii noin 5 000 lobbaajaa.

Komissio on käynnistänyt lobbaamista koskevan keskustelun Euroopan avoimuusaloitteellaan (ETI). Ehdotuksen keskeisenä ajatuksena on tuoda avoimemmin esiin toimijat ja vaikutuskanavat, jotka ovat toiminnassa, kun säädöksiä valmistellaan ja hyväksytään EU:n toimielimissä. Komissio esittää lobbaajia varten vapaaehtoista rekisteriä ja menettelysääntöjä. Parlamentilla on jo käytännössä pakollinen rekisteri ja menettelysäännöt, joista määrätään Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohdassa.

Tämä mietintö on vastine komission ETI-aloitteeseen. Euroopan parlamentin odotetaan toisena lainsäätäjistä suhtautuvan tiukasti edunvalvontaan EU:ssa.

Edunvalvontaa koskevien sääntöjen historia Euroopan parlamentissa

Lobbaus on ollut pitkään kiistanalainen aihe parlamentin keskusteluissa. Näkemykset vaihtelevat suuresti ja 27 jäsenvaltion perinteet poikkeavat toisistaan. Useimmissa jäsenvaltioissa ei ole lainkaan määräyksiä, jotka koskevat suhtautumista näihin ryhmiin parlamentin tai hallituksen tasolla. Toisaalta taas Yhdysvalloissa lobbaajan on kahlattava läpi miltei 600-sivuiset ohjeet voidakseen toimia oikein. Oli miten oli, tällä hetkellä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että eturyhmät tuovat arvokasta asiantuntemusta EU:n lakia säätäville viranomaisille.

Parlamentti oli ensimmäinen yhteisön toimielin, joka puuttui eturyhmien kasvavaan määrään Euroopan tasolla ja erityisesti tämän kehityksen seurauksiin lainsäädäntöprosessin kannalta. Ensimmäinen kirjallinen kysymys lobbaustoiminnan mahdollisen sääntelyn käynnistämisestä esitettiin vuonna 1989. Vuonna 1991 työjärjestystä, valtakirjojen tarkastusta ja loukkaamattomuutta käsittelevä valiokunta laati mietinnön, jossa ehdotettiin lobbaajia koskevia menettelysääntöjä ja luetteloa. Valiokunnassa käytyjen hyvin vaikeiden keskustelujen jälkeen ehdotuksia ei kuitenkaan esitetty täysistunnolle.

Vuoden 1994 Euroopan parlamentin vaalien jälkeen lobbaajien sääntelyä koskeva keskustelu käynnistyi uudelleen. Toisessa saman valiokunnan mietinnössä vältettiin terminologiset kiistat ja nojauduttiin eturyhmien vapaaehtoiseen omatoimiseen määrittelyyn. Sääntelyehdotukset eivät olleet niin rajoittavia, ja niitä pidettiin lobbauksen kannalta avoimempina kuin niitä, jotka sisältyivät vuoden 1993 mietintöön. Syntyi ajatus luettelosta, jossa edunvalvojien oli julkistettava toimintansa ja taloudelliset etunsa. Edunvalvojien odotettiin maksavan rekisteröinnistä, noudattavan menettelysääntöjä ja ilmoittautuvan luetteloon. Vastineeksi he saivat kulkuluvan ja osittaisen pääsyn Euroopan parlamentin joihinkin osiin ja oikeuden tutustua sen asiakirjoihin. Tammikuussa 1996 mietintöön tehtiin runsaasti tarkistuksia täysistunnossa, josta se palautettiin valiokuntaan.

Heinäkuussa 1996 päästiin kompromissiin. Taloudellisten etujen osalta kukin parlamentin jäsen joutuu nyt antamaan yksityiskohtaisen selvityksen ammatillisesta toiminnastaan. Jäsenten on pidättäydyttävä ottamasta vastaan lahjoja tai etuja tehtäviensä hoitamisen yhteydessä. Rekisteröityjen avustajien on myös ilmoitettava muista palkallisista tehtävistään. Nämä säännöt lisättiin parlamentin työjärjestykseen (9 artikla ja liitteet I ja IX). Myöhemmin toteutettiin lisää käytännön toimenpiteitä, jotka koskivat näiden tietojen osittaista julkaisemista parlamentin verkkosivuilla. Saatavilla ovat tällä hetkellä luettelot rekisteröidyistä lobbaajista, parlamentin jäsenten taloudellisia etuja koskevista ilmoituksista sekä rekisteröidyistä avustajista.

Esittelijän ehdotukset

Tämän mietinnön valmistelua varten perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta järjesti 8. lokakuuta 2007 EU-lobbausta käsittelevän workshop-tilaisuuden tutkiakseen edunvalvonnan nykytilaa ja kuullakseen osapuolten reaktioita komission ETI-aloitteeseen. Prosessin aikana esittelijä on yksilöinyt seuraavat mietinnössä käsiteltävät keskeiset kysymykset:

1. Miten edunvalvoja olisi määriteltävä?

Komissio määrittelee lobbauksen toiminnaksi, "jolla pyritään vaikuttamaan Euroopan unionin politiikan muotoutumiseen ja toimielinten päätöksentekoon". Tämä vastaa Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohtaa, jossa edunvalvojat määritellään henkilöiksi, "joiden on toistuvasti päästävä parlamentin tiloihin toimittamaan jäsenille näiden edustajantoimen liittyviä tietoja oman etunsa mukaisesti tai muiden puolesta".

Esittelijä katsoo, että ei pidä tehdä olennaista eroa sen mukaan, lähestyvätkö parlamenttia teollisuuden edustajat vai ympäristönsuojelijat, ovatko edustettuina tuottajien vai kuluttajien edut, vai käyvätkö edustajien kanssa vuoropuhelua yksityiset vai julkiset toimijat. Lisäksi lakiasiaintoimistoja olisi pidettävä lobbaajina silloin, kun ne pyrkivät vaikuttamaan tulevaan lainsäädäntöön eivätkä toimi edustajina oikeustapauksissa.

2.  Missä laajuudessa taloudellisista kytkennöistä olisi ilmoitettava?

Komission mukaan taloudellisia kytkentöjä koskevat tiedot antavat viitteitä eturyhmien vaikutusvallasta. Komissio on todennut, että on tarpeen ja oikeasuhteista vaatia luetteloon rekisteröityviä ilmoittamaan asiaa koskevat budjettitiedot ja jakauma pääasiallisten asiakkaiden ja/tai rahoituslähteiden mukaan. Näiden tietojen päätavoitteena on varmistaa, että päätöksentekijät ja suuri yleisö voivat yksilöidä lobbaustoiminnan tärkeimmät taustavoimat ja arvioida niiden vahvuuden. Komissio vaatii seuraavia:

–    EU:n toimielimiä lobbaavien konsultti- ja asianajotoimistojen osalta kyseiseen edunvalvontaan liittyvä liikevaihto sekä asiakkaiden suhteellinen painoarvo kyseisessä liikevaihdossa,

–    yritysten omien lobbausyksiköiden ja ammattiyhdistysten osalta arvio EU:n toimielinten suorasta edunvalvonnasta aiheutuvista kuluista ja,

–    kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomoiden osalta kokonaisbudjetti ja jakautuminen päärahoituslähteiden mukaan.

Yksityiskohtia on vielä täsmennettävä, kun komissio esittää beta-version tietokantansa käyttöliittymästä ja antaa yksityiskohtaisemmat tiedot vaadittavasta aineistosta. Taloudelliset luvut eivät aina ole paras tapa antaa tietoa lobbaustoiminnan laajuudesta, koska esimerkiksi hallituksista riippumattomat järjestöt käyttävät paljon vapaaehtoistyötä.

Selkeää vastausta odotetaan vielä kysymyksiin siitä, mitkä tiedot ovat hyödyllisiä arvioitaessa ulkopuolisten vaikutusta lainsäädäntöprosessiin, ja miten nämä voidaan saada rikkomatta legitiimejä luottamuksellisuussääntöjä tai ilman liian rasittavia hallinnollisia menettelyjä.

3. Olisiko Euroopan parlamentilla oltava yhteinen rekisteri komission kanssa?

Komissio kehottaa ottamaan käyttöön komission ja parlamentin yhteisen rekisterin. Esittelijä katsoo, että yleisestä näkökulmasta toimielimiä tarkastellaan yhdessä. Myös kaikki eturyhmät haluaisivat "yhden luukun" järjestelmän. Vaikka toimielimillä on merkittäviä eroja ja vaikka ne saattaisivat päätyä asettamaan edunvalvojille erilaisia vaatimuksia esimerkiksi taloudellisten kytkentöjen ilmoittamisen suhteen, kysymystä olisi pidettävä hallinnollisena. Esittelijä ehdottaa yhteistä työryhmää tarkastelemaan yhteisen rekisterin vaikutuksia.

4. Olisiko eturyhmien rekisteröinnin oltava vapaaehtoista vai pakollista?

Parlamentin oikeudellinen yksikkö katsoo, että parlamentin nykyinen rekisteri on käytännössä pakollinen, koska rekisteröinti on kytketty fyysiseen pääsyyn parlamentin tiloihin. Esittelijä yhtyy tähän näkemykseen. Säännöllinen edunvalvonta parlamentissa edellyttää kulkulupaa. Kulkuluvan saamiseksi on rekisteröidyttävä. Tästä syystä myös komissio kannattaa yhteistä rekisteriä. Kulkulupa kannustaa voimakkaasti rekisteröitymään.

Komissio ehdottaa taloudellisten tietojen esittämistä sekä rekisterissä annettujen tietojen järjestelmällisempää valvontaa. Nämä innovaatiot ovat ensisijaisen tärkeitä, ja ne olisi otettava nopeasti käyttöön. Edunvalvontaa koskevan säädöksen laatiminen olisi pitkällinen prosessi, johon ei pitäisi tässä vaiheessa ryhtyä. Tämä vastaa laajaa yksimielisyyttä yhteisestä rekisteristä, "yhden luukun" järjestelmästä komission kanssa.

Komission rekisterin menestystä arvioidaan vuoden kuluttua. Jos Lissabonin sopimus ratifioidaan, se tarjoaa selkeämmän oikeusperustan edunvalvontaa koskevalle säädökselle, jos sellaista pidetään tarpeellisena.

5. Olisiko menettelysääntöjen rikkomisesta määrättävä seuraamuksia?

Parlamentin nykyisessä järjestelmässä vakavin seuraamus on rekisteristä poistaminen. Sakot ja muut vastaavat seuraamukset edellyttäisivät lainsäädäntöä. Edunvalvojien uskottavuuden näkökulmasta rekisteristä poistaminen ei ole lainkaan merkityksetön seuraamus. Sääntöjen noudattamisen valvontaa voitaisiin kuitenkin vahvistaa.

6. Parlamentin avoimuuden parantaminen

Esittelijä pitää avoimuutta kaksisuuntaisena tienä. Tämä tarkoittaa, että kun parlamentti vaatii edunvalvojia toimimaan avoimemmin, myös se itse voi pyrkiä suurempaan avoimuuteen. Siksi esittelijä vaatii lisää selkeyttä rekisteröityihin ja rekisteröimättömiin toimintaryhmiin, joita eturyhmät usein rahoittavat.

Lisäksi esittelijä hyväksyy, että parlamentin jäsen voisi soveltaa "lainsäädännöllistä jalanjälkeä", ts. parlamentin mietintöihin liitettävää suuntaa-antavaa luetteloa edunvalvojista, joita on kuultu mietinnön valmistelun yhteydessä. Ajatuksena on antaa käsitys lainsäädäntöprosessiin osallistuneista eri eturyhmistä ja siten auttaa yleisöä, tiedotusvälineitä, muita parlamentin jäseniä ja kaikkia asiasta kiinnostuneita arvioimaan parlamentin työtä. Toisaalta keskeisiä tietoja saadaan usein luottamuksellisesti, ja parlamentin jäsenten riippumattomuutta olisi puolustettava. Siksi tällaisen "jalanjäljen" soveltamisen olisi perustuttava yksittäisten jäsenten harkintaan. Esittelijä korostaa myös, että on vielä tärkeämpää, että komissio esittää lainsäädännöllisen jalanjäljen lainsäädäntöaloitteidensa yhteydessä.

Esimerkiksi tämän mietinnön laatimisen yhteydessä kuultiin 6. helmikuuta 2008 mennessä ainakin seuraavia organisaatioita. Jotkut muut ovat lähettäneet sähköpostia ja antaneet tietoja epävirallisesti.

1) Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestö (Business Europe)

2) European Public Affairs Consultancies’ Association (EPACA)

3) The Alliance for Lobbying Transparency and Ethics Regulation (ALTER-EU) (Maan ystävät (Eurooppa), Euroopan journalistiliitto (EFJ))

4) Euroopan kemian teollisuuden järjestö (Cefic)

5) Society of European Affairs Professionals (SEAP)

6) Ranskan kauppakamari

7) Council of Bars and Law Societies of Europe (CCEB)

8) International Public Relations Association (IPRA)

9) UK Law Society

10) White & Case

11) Yhdysvaltain kauppakamari

12) Toyota Motor Europe

13) Exxon Mobile

14) European Center for Public Affairs (ECPA)

15) Komissio

Lisäksi seuraavat olivat edustettuina perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan 8. lokakuuta järjestämässä EU-lobbausta käsittelevässä workshop-tilaisuudessa. Muut esittivät näkemyksiään pyöreän pöydän keskustelussa.

1) Business Europe

2) Euroopan kuluttajaliitto (BEUC)

3) SEAP

4) EPACA

5) Corporate Europe Observatory (CEO)

6) ALTER-EU

7) Daimler ("oma" lobbaaja)

8) CCBE

Yhteenveto

Yhteenvetona esittelijä käsittelee avoimuuden tärkeyttä, kannustaa kohtelemaan edunvalvojia yhdenvertaisesti, kehottaa odottamaan, kunnes komissio esittää konkreettisia ehdotuksia (ts. rekisteri ja sen yksityiskohdat), ja esittää esimerkkejä siitä, miten parlamentti voi parantaa omaa avoimuuttaan.


LAUSUNTO talousarvion valvontavaliokunnalta (22.1.2008)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä

(2007/2115(INI))

Valmistelija: José Javier Pomés Ruiz

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään päätöslauselmaesitykseensä seuraavat ehdotukset, joissa valiokunta:

Komission yleinen lähestymistapa

1.        panee merkille, että komissio määrittää edunvalvonnan toiminnaksi, "jolla pyritään vaikuttamaan Euroopan unionin politiikan muotoutumiseen ja sen toimielinten päätöksentekoon";

2.        muistuttaa, että Euroopan unionin toimielimet eivät tee ainoastaan lainsäädäntöön liittyviä vaan myös seuraavia asioita koskevia päätöksiä:

-   sopimukset,

-   avustukset,

-   rikkomukset,

-   sakot,

-   takaisinperinnät ja poikkeusluvat,

joiden osalta sidosryhmät voivat halutessaan ilmaista mielipiteensä tai joihin he voivat vaikuttaa; uskoo, että tulevat säännöt tai menettelysäännöt on laadittava siten, että ne kattavat EU:n toimielinten kaikki toiminta-alat, joihin ulkopuoliset tahot tai henkilöt voivat yrittää vaikuttaa;

3.        panee merkille, että komission ehdotuksen mukaisesti julkishallinnon konsultteja, yritysten omia lobbausyksiköitä, kansalaisjärjestöjä, ajatushautomoita, ammattiyhdistyksiä ja lakiasiaintoimistoja kannustetaan liittymään rekisteriin ja niille tarjotaan mahdollisuus ilmoittaa, mihin ryhmään ne kuuluvat;

4.        huomauttaa, että 3 kohdan luettelo ei sisällä muita eturyhmiä, joilla on merkittävä edustus Brysselissä kuten a) alue-, maakunta- ja paikallisviranomaiset, jotka lobbaavat omasta tai alueelleen sijoittuneiden yritysten tai muiden tahojen puolesta tai b) kirjanpitäjien yritykset, jotka tarjoavat kattavia yrityspalveluja mukaan lukien edunvalvontapalveluja tai c) ammattiyhdistykset;

5.        toteaa komission toimien kohteena olevien edunvalvojaryhmien luettelosta, että komission lähestymistapa perustuu pääasiassa yksityissektorin edunvalvonnan sääntelyyn ilman ilmeistä yritystä soveltaa vastaavaa avoimuutta julkisen sektorin edustajien eli alueviranomaisten, diplomaattien, ministerien ja kansallisten parlamenttien tekemään edunvalvontaan;

6.        panee merkille, että komission ehdotuksen yhteydessä edunvalvojille, jotka antavat vapaaehtoisesti tietyt tiedot itsestään, tarjotaan mahdollisuus osoittaa erityiset kiinnostuksenkohteensa, ja heille ilmoitetaan kyseisillä aloilla järjestettävistä kuulemisista;

7.        muistuttaa, että lukuisissa kannanotoissa, erityisesti kansalaisjärjestöjen kannanotoissa, joita komissio sai vastauksena avoimuutta koskevaan vihreään kirjaan, kannatettiin pakollista (pikemminkin kuin vapaaehtoista) lähestymistapaa ainoana tapana täydellisen avoimuuden varmistamiseksi;

           Taloudelliset tiedot

8.        kannattaa komission ehdotusta, että rekisteröityjen edunvalvojien olisi ilmoitettava:

–   EU:n toimielimiä lobbaavien konsultti- ja asianajotoimistojen osalta kyseiseen edunvalvontaan liittyvä liikevaihto sekä asiakkaiden suhteellinen painoarvo kyseisessä liikevaihdossa;

–   yritysten omien lobbausyksiköiden ja ammattiyhdistysten osalta arvio EU:n toimielinten suorasta edunvalvonnasta aiheutuvista kuluista ja

–   kansalaisjärjestöjen ja ajatushautomoiden osalta, kokonaisbudjetti ja jakautuminen päärahoituslähteiden mukaan (julkisen rahoituksen, lahjoitusten, jäsenmaksujen jne. määrät ja lähteet);

9.        katsoo, että on erityisen tärkeää, että Euroopan parlamentin jäsenet ja muut tahot tietävät, kenelle edunvalvojat tekevät töitä, edunvalvojien tarjoaman tai edistämän tiedon lähteet ja että heillä on tiedot niistä intresseistä, joita edunvalvojat edustavat;

10.      ehdottaa, että tulevissa menettelysäännöissä vaaditaan, että edunvalvonnan takia järjestetyn kokouksen tai keskustelun aluksi edunvalvojat ilmoittavat selkeästi asiakkaan, järjestön, liikkeen tai kampanjan, jonka puolesta he toimivat ja sen ovatko he rekisteröityneitä edunvalvojia;

11.      pyytää komissiota erittelemään seuraukset, jotka aihetuvat laiminlyönnistä tai kieltäytymisestä liittyä vapaaehtoiseen rekisteriin, ja erityisesti:

–     merkittäisiinkö kyseinen laiminlyönti tai kieltäytyminen selkeästi rekisteriin,

–     olisiko kyseistä järjestöä estettävä harjoittamasta edunvalvontaa komissiossa;

12.      katsoo, että rekisterissä olisi oltava yksinkertainen järjestelmä syötettyjen tietojen poistamiseksi ja poistamisen syiden ilmoittamiseksi kyseiselle henkilölle tai elimelle;

Menettelysäännöt

13.      tukee komission kantaa, että edunvalvojien itsesääntely ei ole riittävä vaihtoehto; panee merkille komission aikomuksen vuonna 1992 hyväksymiensä nykyisten vaatimusten tarkistamiseksi ja ajantasaistamiseksi; katsoo, että menettelysääntöjen noudattamisen olisi oltava edellytyksenä uuteen rekisteriin pääsemiselle Euroopan parlamentin esimerkin mukaisesti;

14.      pitää tarpeellisena, että menettelysääntöjen loukkaamistapaukset havaitaan ja niistä langetetaan uskottavat seuraamukset, mikäli menettelysäännöistä aiotaan tehdä tehokkaat ja mikäli halutaan, että Euroopan kansalaiset tuntevat luottamusta tähän järjestelmään; pitää tärkeänä, että valvonnasta huolehtivat täysin itsenäiset toimijat;

                      Parlamentin nykyiset edunvalvontaa koskevat säännöt

15.      huomauttaa, että parlamentilla on jo edunvalvontaa koskevat menettelysäännöt (työjärjestyksen IX liitteen 3 artikla);

16.      huomauttaa, että mitä tulee edunvalvojien määritelmään työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti kvestorit antavat kulkulupia henkilöille, joiden on toistuvasti päästävä parlamentin tiloihin toimittamaan jäsenille näiden edustajantoimeen liittyviä tietoja oman etunsa mukaisesti tai muiden puolesta;

17.      muistuttaa, että parlamentin verkkosivujen mukaisesti ”eturyhmät voivat olla yksityisiä, julkisia tai valtioista riippumattomia. Ne toimittavat parlamentille tietoja ja erityisasiantuntemusta lukuisilta talouden, yhteiskunnan, ympäristön ja tieteen aloilta”.

18.      pyytää pääsihteeriä siirtämään akkreditoituja edunvalvojia koskevan parlamentin luettelon, joka sijaitsee tällä hetkellä osoitteessa: http://www.europarl.europa.eu/parliament/expert/staticDisplay.do?id=65&language helpommin saatavilla olevaan osioon parlamentin verkkosivuilla;

                      Toimielinten välinen yhteistyö

19.      panee merkille komission toivomuksen, että tuleva rekisteri ja menettelysäännöt olisivat yhteisiä ainakin komissiolle ja parlamentille ja että rekisteröinti keskitetyssä palvelupisteessä kannustaisi asianosaisia rekisteröitymään;

20.      tunnustaa, että jos eri toimielimillä on edunvalvojia koskevat omat rekisteröitymisjärjestelyt, edunvalvojien antamat tiedot niiden organisaatioista, asiakkaista, joiden puolesta he toimivat ja kutakin edunvalvontaa varten varatusta rahoituksesta voivat olla epäjohdonmukaisia; katsoo näin ollen, että yhden yhteisen rekisteröintijärjestelmän perustamiseksi on olemassa vankat perustelut;

21.      korostaa, että parlamentin on jatkossakin tehtävä itsenäisesti päätökset edunvalvontaryhmien tai lobbaajien hyväksymisestä tai hyväksymättä jättämisestä siten kuin se pitää tarpeellisena edustaessaan poliittisena toimijana EU:n kansalaisia;

22.      ehdottaa yhteyksien järjestämistä eri toimielinten verkkopohjaisten rekisterien välille, koska toimielimillä ei ole edunvalvojia koskevaa yhteistä rekisteröintijärjestelmää edunvalvojien antamien tietojen vertailemiseksi;

23.      muistuttaa, että tavoitteena on lisätä avoimuutta Euroopan kansalaisia kohtaan, ja edellyttää siksi, että edunvalvojien rekisterien – luotiinpa ne sitten yhteisinä tai toimielinkohtaisina – olisi oltava helposti saatavilla internetissä, standardoituja ja helppotajuisia ja vertailukelpoisia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.1.2008

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

23

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Herbert Bösch, Paul van Buitenen, Paulo Casaca, Jorgo Chatzimarkakis, Antonio De Blasio, Christofer Fjellner, Ingeborg Gräßle, Dan Jørgensen, Carl Lang, Marusya Ivanova Lyubcheva, Hans-Peter Martin, Jan Mulder, Francesco Musotto, Bill Newton Dunn, Borut Pahor, Bart Staes, Alexander Stubb, Kyösti Virrankoski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Carlo Casini, Valdis Dombrovskis, Edit Herczog, Cătălin-Ioan Nechifor, Pierre Pribetich, Petya Stavreva

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 


LAUSUNTO talous- ja raha-asioiden valiokunnalta (28.2.2008)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä

(2007/2115(INI))

Valmistelija: Pervenche Berès

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että 75 prosenttia Euroopan kansalaisia koskevista taloudellisista ja sosiaalipoliittisista toimenpiteistä valmistellaan Brysselissä,

B.  ottaa huomioon, että kuuleminen, osallistuminen ja läpinäkyvyys ovat keskeisessä osassa, kun pyritään lisäämään kansalaisten osallistumista Euroopan unionin politiikan laatimiseen,

C. ottaa huomioon, että edunvalvojien toiminta laajenee nopeasti sekä toimijoiden lukumäärää että käytettyjä tekniikoita ajatellen; ottaa myös huomioon, että kyseinen toiminta koskee erityyppisiä rakenteita sekä toimijoita, joiden etunäkökohdat ovat hyvin erilaiset,

D. ottaa huomioon Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohdan ensimmäisen, toisen ja kolmannen alakohdan, joissa säädetään seuraavaa:

"Kvestorit antavat korkeintaan vuoden ajan voimassa olevia nimellä varustettuja kulkulupia henkilöille, joiden on toistuvasti päästävä parlamentin tiloihin toimittamaan jäsenille näiden edustajantoimeen liittyviä tietoja oman etunsa mukaisesti tai muiden puolesta.

Vastineeksi näiden henkilöiden on:

–  noudatettava työjärjestyksen liitteenä olevia menettelysääntöjä ja

–  ilmoittauduttava kvestorien ylläpitämään luetteloon.

Luettelo on pyynnöstä yleisön nähtävillä parlamentin toimipaikoissa ja kvestorien määräämällä tavalla jäsenvaltioissa sijaitsevissa tiedotustoimistoissa.",

E.  ottaa huomioon kvestorien ilmoituksen 53/05, jolla annetaan säännöksiä jäsenten lähipiirille myönnettävistä kulkuluvista,

1.  katsoo, että Euroopan parlamentin työjärjestyksen 9 artiklan 4 kohdassa olevat voimassa olevat säännökset akkreditoinnin myöntämisen ehdoista eturyhmän edustajalle ovat riittävät ja asianmukaiset; katsoo, että työjärjestyksen kyseisen artiklan sisältämien säännösten lisäksi on tarpeen ryhtyä eturyhmien edustajien toiminnan avoimuutta koskeviin toimenpiteisiin; panee erityisesti merkille perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan laatimassa mietintöluonnoksessa tehdyt ehdotukset.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

26.2.2008

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Mariela Velichkova Baeva, Pervenche Berès, Slavi Binev, Sebastian Valentin Bodu, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Manuel António dos Santos, Christian Ehler, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Robert Goebbels, Donata Gottardi, Dariusz Maciej Grabowski, Gunnar Hökmark, Karsten Friedrich Hoppenstedt, Sophia in ‘t Veld, Piia-Noora Kauppi, Wolf Klinz, Christoph Konrad, Guntars Krasts, Kurt Joachim Lauk, Astrid Lulling, Gay Mitchell, Cristobal Montoro Romero, Lapo Pistelli, John Purvis, Alexander Radwan, Bernhard Rapkay, Dariusz Rosati, Heide Rühle, Eoin Ryan, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Skinner, Margarita Starkevičiūtė, Ieke van den Burg, Cornelis Visser, Sahra Wagenknecht

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Thomas Mann, Gianni Pittella, Bilyana Ilieva Raeva

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 


LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta (29.11.2007)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä

2007/2115(INI))

Valmistelija: Claude Turmes

PERUSTELUT

Euroopan unionin toimielimissä tapahtuvan lobbauksen avoimuuden takaaminen samoin kuin sen varmistaminen, että Euroopan komissio todella palvelee yleistä etua, ovat edellytys sille, että kansalaisten luottamus unionin toimielimiin saadaan palautettua.

Lobbauksen avoimuus

Ammattimainen lobbaus, jonka tavoitteena on EU:n poliittiseen päätöksentekoon vaikuttaminen, kehittyy Brysselissä nopeasti ja jatkuvasti. Siksi on tarpeen vahvistaa tätä alaa koskevat selkeät säännöt, joilla taataan tietojen saanti siitä, kenen etuja lobbarit ajavat, ja ehkäistään epäeettiset käytännöt niin suuressa määrin kuin mahdollista.

Eurooppalaisen avoimuusaloitteen ydinajatus on, että lobbaajista laaditaan rekisteri, johon kirjataan myös ilmoitus taloudellisista tiedoista. Komissio ehdottaa kuitenkin, että menettely olisi vapaaehtoinen.

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta, joka on yksi parlamentin eniten lobatuista valiokunnista, katsoo, että tällainen menettely on tuomittu epäonnistumaan. Se vaatii pakollista rekisteröinti- ja raportointijärjestelmää. Sellainen menettely ei salli kenenkään jäädä järjestelmän ulkopuolelle ja olla noudattamatta sääntöjä; lisäksi siinä kohdellaan kaikkia lobbaajia tasavertaisesti. Taloudelliset tiedot tarjoavat poliittisille päättäjille ja kansalaisille vertailukelpoista ja helposti saatavissa olevaa tietoa siitä, kuinka paljon kuka maksaa kenelle minkä asian lobbaamiseksi.

Euroopan komissio

Koska komissiolla on yksinoikeus tehdä lainsäädäntöaloitteita ja sen on palveltava yhteisön yleistä etua täysin puolueettomasti, komission on lisättävä avoimuuttaan. Sen pitäisi ensinnäkin tehostaa toimiaan henkilöstönsä ja neuvoa-antavien ja täytäntöönpanevien elintensä eturistiriitojen ehkäisemiseksi sekä varmistaa yhteiskunnan eri alojen tasapuolinen edustus.

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  tunnustaa lobbauksen merkittävän vaikutuksen EU:n päätöksentekoon sekä selkeiden sääntöjen tarpeen; katsoo, että kaikissa EU:n toimielimissä sovellettavan uskottavan ja tehokkaan rekisteröinti- ja raportointijärjestelmän, taloudellisten tietojen sekä kaikkien toimielinten jäsenille lähetettyjen asiakirjojen ilmoittaminen mukaan lukien, on oltava pakollinen kaikille lobbaajille ja että se on yhdistettävä eettistä käyttäytymistä koskeviin yhteisiin sääntöihin; katsoo, että järjestelmään olisi sisällytettävä myös riippumaton täytäntöönpano- ja sanktiointimekanismi; pyytää, että lobbausta koskevat asiakirjat, erityisesti yhteinen eettinen säännöstö, taloudellisia etuja koskevat ilmoitukset ja kaikki lobbaajien lähettämät asiakirjat olisivat yleisön saatavilla sähköisessä rekisterissä;

2.  katsoo, että pakolliseen rekisteröinti- ja raportointijärjestelmään on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot(1):

     – lobbaajan(lobbaajien) nimi(nimet),

     – yhteystiedot,

     – edustetut intressit ja/tai elimet;

3.  kehottaa komissiota Euroopan parlamenttia ja neuvostoa sopimaan kaikille lobbaajille yhteisestä toimintasäännöstä;

4.  katsoo, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat itse vastuussa siitä, että he saavat tasapuolista tietoa; painottaa, että jäseniä on voitava pitää kykenevinä tekemään poliittisia päätöksiä lobbaajista riippumattomasti;

5.  kehottaa komissiota selkeyttämään erityisneuvonantajiensa roolia ja taustaa, saattamaan näiden ansioluettelon julkisesti saataville ja määrittelemään selkeästi käsitteet "taloudellinen side" ja "eturistiriita"; katsoo, että eturistiriitatilanteessa olevia erityisneuvonantajia ei saa ottaa yhteisön toimielinten palvelukseen; pyytää komissiota ilmoittamaan selkeästi korkean tason työryhmiensä ja asiantuntijaryhmiensä työn täsmälliset tavoitteet ja laatimaan suuntaviivat yhteiskunnan eri alojen ja eri kansallisuuksien tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi; painottaa, että eturistiriitatilanteessa olevat asiantuntijat eivät saa olla asiantuntijaryhmien jäseninä; kehottaa komissiota julkaisemaan internet-sivuillaan haut mahdollistavan rekisterin kaikkien ryhmien jäsenistä, komitologiamenettelyyn sisältyvät komiteat mukaan lukien, sekä niiden kokousten esityslistat ja asiakirjat ja varmistamaan avoimuuden tällaisia uusia ryhmiä perustettaessa;

6.  kehottaa komissiota perustamaan haut mahdollistavan keskustietokannan, joka sisältää kaiken olennaisen tiedon yhteisesti hallinnoiduista rahastoista ja niiden edunsaajista;

7.  kehottaa komissiota ilmoittamaan kaikista virkamiehistä, jotka ovat lähteneet komission palveluksesta lopullisesti tai määräaikaiselle sapattivapaalle ja siirtyneet uuteen tehtävään, jolla on yhtymäkohtia heidän aikaisempaan toimialaansa; kehottaa tekemään ilmoituksen kahden vuoden kuluessa, mainiten erityisesti työ lobbausyrityksissä neuvonantajina, konsultteina tai avustajina, ja sisällyttämään siihen tiedot mahdollisista henkilöstösääntöjen 16 artiklan mukaisesti hyväksymistään ehdoista tai kielloista;

8.  kehottaa komissiota toimittamaan yksityiskohtaisen luettelon kaikista henkilöistä tai asiantuntijoista, jotka työskentelevät komission palveluksessa tai komission jäsenten kabineteissa ja joiden palkan maksaa yksityinen sektori, jäsenvaltion hallitus tai hallituksesta riippumaton organisaatio, mukaan lukien tiedot siitä, kuka palkan maksaa, mille yksiköille kyseiset henkilöt työskentelevät ja mitä asioita he käsittelevät tai ovat käsitelleet siitä lähtien, kun tulivat komission palvelukseen, jotta voidaan tarjota tietoja kansallisten hallitusten komennukselle lähettämän henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden toiminnasta Euroopan tasolla;

9.  kehottaa parlamenttia julkaisemaan internet-sivullaan kattavan ja täydellisen luettelon olemassa olevista laajennetuista työryhmistä, niiden jäsenistä sekä niiden kokousten esityslistoista ja asiakirjoista;

10. katsoo, että Euroopan parlamentin olisi otettava johtoasema hyväksymällä parhaat käytänteet jäsenten taloudellisia etuja koskevan rekisteröinnin vaatimuksista; kehottaa parlamentin puhemiehistöä teettämään tutkimuksen kunkin jäsenvaltion parlamenttien toimintatavoista ja sen jälkeen suosittelemaan mahdollisia parannuksia omiin menettelytapoihinsa;

11. kehottaa parlamenttia laatimaan jäsenten taloudellisten etujen ilmoittamista varten kyselylomakkeen ja selkeät kriteerit sen täyttämisestä, niin että voidaan taata sääntöjen johdonmukainen ja vertailukelpoinen täytäntöönpano;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.11.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Liam Aylward, Pilar Ayuso, Johannes Blokland, Frieda Brepoels, Dorette Corbey, Chris Davies, Avril Doyle, Mojca Drčar Murko, Edite Estrela, Jill Evans, Matthias Groote, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Satu Hassi, Marie Anne Isler Béguin, Caroline Jackson, Dan Jørgensen, Eija-Riitta Korhola, Marie-Noëlle Lienemann, Alexandru-Ioan Morţun, Roberto Musacchio, Riitta Myller, Miroslav Ouzký, Frédérique Ries, Guido Sacconi, Karin Scheele, Carl Schlyter, Richard Seeber, Bogusław Sonik, Antonios Trakatellis, Thomas Ulmer, Anja Weisgerber, Glenis Willmott

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alfonso Andria, Kathalijne Maria Buitenweg, Bairbre de Brún, Duarte Freitas, Milan Gaľa, Alojz Peterle, Andres Tarand, Claude Turmes

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 

(1)

Tiedot päivitetään kerran vuodessa.


LAUSUNTO oikeudellisten asioiden valiokunnalta (20.12.2007)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan

unionin toimielimissä

(2007/2115(INI))

Valmistelija: Diana Wallis

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että lobbauksella on poliittisissa menettelyissä merkittävä ja perusteltu asema;

2.  pitää olennaisena, että kansalaisyhteiskunnan edustajilla on pääsy Euroopan unionin toimielimiin ja ennen kaikkea Euroopan parlamenttiin;

3.  muistuttaa, että Euroopan parlamentissa on sovellettu jo vuodesta 1996 sääntöjä, jotka koskevat edunvalvojia ja heidän kirjaamistaan julkiseen rekisteriin; katsoo kuitenkin, että tarve saada aikaan entistä jäsennellympi ja tiukempi kehys eri eturyhmien edustajien toiminnalle on keskeinen kysymys paitsi avoimen ja demokraattisen unionin toiminnan kannalta myös liittyen kansalaisten ja muiden osapuolten julkiseen käsitykseen sen työstä; katsoo, että koska lobbauskäytännöt kehittyvät edelleen ajan mittaan, tällaista toimintaa koskevien sääntöjen on oltava riittävän joustavia, jotta niitä voitaisiin mukauttaa nopeasti muutoksiin;

4.  katsoo, että Euroopan parlamentissa lobbausta koskevia sääntöjä olisi sovellettava myös valiokuntien sihteeristöihin, poliittisten ryhmien henkilökuntaan sekä parlamentin jäsenten neuvonantajiin ja avustajiin kohdistuvaan lobbaustoimintaan;

5.  epäilee komission ehdottaman järjestelmän puolueettomuutta ja tehokkuutta ja toteaa tarkastelevansa rekisterin toimintaa vuoden kuluttua sen käyttöönotosta;

6.  katsoo, että mikäli rekisteröintijärjestelmästä tulee pakollinen, kaikkia edunvalvojia olisi kohdeltava tasapuolisesti ja käsitteen ”edunvalvoja” olisi sisällettävä ammattimaisten lobbausyritysten ja niiden PR-asiantuntijoiden lisäksi myös teollisuusyritysten sisäiset työntekijät, alakohtaiset kattojärjestöt, mietintäryhmät, kansalaisjärjestöjen edustajat, kansalliset/alueelliset viranomaiset sekä edunvalvojina toimivat lakimiehet; katsoo, että lobbausta olisi tarkasteltava laajimmassa muodossaan, eli siinä voidaan muun muassa pyrkiä vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon yrittämättä tulla valituksi vaaleissa sekä tavoitella suoraan taloudellista etua tai ei, minkä vuoksi myös vapaaehtoisten edunvalvojien olisi rekisteröidyttävä pakolliseen järjestelmään;

7.  katsoo, että on instituutioiden yhteisen edun mukaista saada lisäselvyyttä lobbaukseen, ja on siksi sitä mieltä, että olisi luotava tehokas yhteys molempien toimielinten asiaa koskevien toimien välille; katsoo, että tällöin etuna olisi yhden ainoan "toimipisteen" luominen käyttäjille, ja samalla taattaisiin tulevien menettelysääntöjen mahdollisten rikkomistapausten yhdenmukainen käsittely;

8.  katsoo, että on kiinnitettävä erityistä huomiota lobbaajien ja eturyhmien toimiin neuvostoon nähden yhteispäätösmenettelyn piiriin kuuluvien kysymysten yhteydessä;

9.  katsoo, että parlamentin on joka tapauksessa säilytettävä riippumattomuutensa muista toimielimistä suhteissaan edunvalvojiin mukaan lukien sen oman toiminnan avoimuutta koskevat säännöt;

10. pitää olennaisena, että lobbaajina toimivat lakimiehet kuuluvat myös tämän aloitteen piiriin ja heihin sovelletaan sen mukaisia rekisteröintivaatimuksia; kehottaa komissiota määrittämään menettelytavan, jonka avulla lakimiehet ja heidän asiakkaansa saavat omien ammatillisten menettelysääntöjensä mukaisen asianmukaisen suojelun, kun he todella toimivat lakiasioiden ammattilaisina, mihin sisältyvät erityisesti kaikki lakimiesten toimet heidän edustaessaan asiakkaitaan oikeudellisissa, tuomioistuintyyppisissä, hallinnollisissa, kurinpidollisissa ja muissa menettelyissä esimerkiksi lakimiesten antaessa lainopillisia neuvoja henkilöstöön liittyvissä, polkumyynnin vastaisissa tai kilpailulainsäädäntöön liittyvissä asioissa yritysten sulautumiset ja valtion tuet mukaan lukien ja heidän antaessaan lainopillisia neuvoja liittyen unionin toimielinten poliittisten prosessien ja päätöksentekomenettelyjen toimintaan;

11. katsoo, että vaikka jonkinlainen raha-asioita koskevien tietojen julkistaminen onkin tarpeen selvällä ja syrjimättömällä tavalla, tämän tulisi olla vain osa kokonaiskuvaa; katsoo, että rahallisen tuen ohella muut seikat voivat olla yhtä tärkeitä, ja uskoo siksi, että lobbaajien ja heidän asiakkaidensa identiteettiä koskevalla avoimuudella on mitä suurin merkitys; vaatii kuitenkin, että jäsenvaltioissa sovellettavia ammattisääntöjä, joilla tietyt lobbaajaryhmät velvoitetaan määrättyyn pidättyvyysvelvollisuuteen asiakkaitaan kohtaan, on ehdottomasti valvottava;

12. katsoo, että raha-asioita koskevissa ilmoituksissa olisi otettava huomioon niitä koskevat liiketoiminnalliset ja kilpailulliset seikat ja että niiden ei tarvitsisi olla liian seikkaperäisiä; katsoo myös, että lobbaustoiminnan kokonaismäärä ja asiakkaista koottu luettelo riittäisivät eikä yksittäisiä palkkioita ja asiakaskohtaisia suhteellisia määriä tarvitsisi mainita;

13. katsoo olevan tarpeen tehdä myös kansalaisjärjestöjen usein harjoittamasta vapaaehtoisesta lobbaustoiminnasta samantasoiset raha-asioita koskevat ilmoitukset, ja vaatii suurelle yleisölle annettavan enemmän tietoa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen raha-asioista sekä niiden lobbauskampanjoiden ja -materiaalien rahoituksesta;

14. tukee ajatusta, jonka mukaan parlamentin esittelijöiden tulisi esittää toimiaan koskeva "lainsäädännöllinen sormenjälki", joka osoittaisi avoimella tavalla heihin heidän esittelijöinä toimiessaan kohdistuneen lobbaamisen ja neuvonannon sekä heille annetut tiedot;

15. vaatii, että Euroopan parlamentin on saatava päättää täysin itsenäisesti, miten se ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnasta tulevat mielipiteet;

16. katsoo, että tässä lausunnossa sekä asiasta vastaavan valiokunnan laatimassa mietinnössä esitetyt suositukset edellyttävät, että parlamentti tarkastelee omia määräyksiään ja menettelysääntöjään ja ryhtyy toimiin ja että se tekee yhteistyötä komission ja neuvoston kanssa; suosittelee vastaavasti, että viimeistään vuoden 2008 ensimmäisen neljänneksen aikana perustetaan parlamenttiin jäsenten työryhmä, joka toimii asiassa yhdessä komission ja neuvoston kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

19.12.2007

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Carlo Casini, Titus Corlăţean, Bert Doorn, Giuseppe Gargani, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Katalin Lévai, Antonio Masip Hidalgo, Manuel Medina Ortega, Aloyzas Sakalas, Francesco Enrico Speroni, Diana Wallis, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Sharon Bowles, Vicente Miguel Garcés Ramón, Eva Lichtenberger, Marie Panayotopoulos-Cassiotou, Michel Rocard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

 


LAUSUNTO kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta (8.1.2008)

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle

sääntöjen kehittämisestä edunvalvojien (lobbaajien) toiminnalle Euroopan unionin toimielimissä

(2007/2115(INI))

Valmistelija: Søren Bo Søndergaard

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ottaa huomioon edunvalvonnan ja edunvalvojien sekä kansalaisjärjestöjen huomattavan merkityksen ja vaikutuksen EU:n päätöksentekoon ja näin ollen sääntelyn tarpeen;

2.  katsoo, että vain kaikkien EU:n toimielinten yhteinen pakollinen rekisteri, jossa julkistetaan edunvalvojien taloudelliset tiedot avoimuuden ja yksityisyyden periaatteita noudattaen, on tehokas apu pyrittäessä tunnistamaan ja arvioimaan minkä tahansa edunvalvontatoiminnan tärkeimmät taustavoimat; katsoo, että rekisterin on oltava yhdistetty kaikkien EU:n toimielinten yhteisiin eettisiin käytännesääntöihin;

3.  katsoo, että ensimmäinen askel kohti EU:n toimielinten välistä yhteistä rekisteriä voitaisiin ottaa siten, että Euroopan parlamentti vaatisi edunvalvojia rekisteröitymään sekä Euroopan parlamenttiin että komissioon Euroopan parlamentin tiloihin pääsyä varten; pyytää vastaavasti komissiota edellyttämään rekisteröitymistä molempiin toimielimiin komission tiloihin pääsyä varten;

4.  pitää komission valitsemaa tuloihin perustuvaa lähestymistapaa välttämättömänä vähimmäisvaatimuksena; on sitä mieltä, että edunvalvojien olisi lisäksi oltava velvollisia julkistamaan edunvalvontamenot muun muassa antamalla Euroopan parlamentin jäseniin käytetyistä edunvalvontamenoista samat tiedot kuin Euroopan parlamentin jäsenet joutuvat antamaan ilmoituksessaan taloudellisista eduistaan;

5.  kehottaa parlamentin puhemiehistöä tai kvestoreita tutkimaan mahdollisuuksia rajoittaa luvatonta pääsyä niihin kerroksiin parlamentin rakennuksissa, joissa jäsenten työhuoneet sijaitsevat, kun taas yleisön pääsyä valiokuntien tiloihin voidaan rajoittaa vain poikkeustilanteissa;

6.  vaatii julkista, ladattavaa online-hakutietokantaa, joka sisältäisi kaikki asianmukaiset tiedot ja jota voitaisiin verrata muihin EU:n toimielinten mahdollisiin tietokantoihin kunnes yhteinen tietokanta on paikallaan;

7.  vaatii seurantajärjestelmää (esim. sellaisista Euroopan parlamentin jäsenistä muodostettu komitea, jotka eivät ole muissa merkittävissä tehtävissä parlamentissa) tarkastelemaan ja takaamaan rekisterin tietojen tarkkuuden ja pitää tärkeänä, että tähän tarkoitukseen myönnetään riittävät resurssit (henkilöstö ja määrärahat);

8.  katsoo, että epätyydyttävää tai väärää tietoa tahallisesti antaneille edunvalvojille pitäisi määrätä seuraamuksia; katsoo, että pakollisessa rekisteröintijärjestelmässä oikeasuhteisia ja riittävän varoittavia seuraamuksia ovat tilapäinen tai vakavammissa tapauksissa jopa täydellinen poistaminen rekisteristä;

9.  kehottaa puheenjohtajakokousta julkaisemaan internet-sivustollaan luettelon kaikista olemassa olevista laajennetuista työryhmistä (mukaan lukien jäsenet, kokousten esityslistat ja asiakirjat) sekä niitä tukevista edunvalvojista ja kansalaisjärjestöistä ja tiedot siitä, minkälaista tukea ne saavat henkilöresursseina, materiaalisena tukena tai taloudellisena tukena;

10. kehottaa puhemiehistöä tarkistamaan edunvalvojien toimintaa koskevat säännöt viimeistään kolme vuotta niiden voimaantulon jälkeen sen arvioimiseksi, onko muuttunut järjestelmä tuonut tarpeellisen määrän avoimuutta edunvalvojien toimintaan; kehottaa komissiota perustamaan kaikki tulevat aloitteet edunvalvonnasta Euroopan unionissa perustamissopimusten tarjoamaan oikeusperustaan läpinäkyvyydestä ja avoimuudesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

18.12.2008

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

52

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alexander Alvaro, Roberta Angelilli, Alfredo Antoniozzi, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Giuseppe Castiglione, Giusto Catania, Carlos Coelho, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Bárbara Dührkop Dührkop, Claudio Fava, Armando França, Urszula Gacek, Kinga Gál, Patrick Gaubert, Roland Gewalt, Lilli Gruber, Jeanine Hennis-Plasschaert, Lívia Járóka, Ewa Klamt, Stavros Lambrinidis, Esther De Lange, Henrik Lax, Sarah Ludford, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Rares-Lucian Niculescu, Bogusław Rogalski, Martine Roure, Luciana Sbarbati, Inger Segelström, Csaba Sógor, Søren Bo Søndergaard, Vladimir Urutchev, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Renate Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edit Bauer, Simon Busuttil, Genowefa Grabowska, Ignasi Guardans Cambó, Sophia in 't Veld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Jean Lambert, Jörg Leichtfried, Antonio Masip Hidalgo, Bill Newton Dunn, Rainer Wieland

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Manuel Medina Ortega


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

1.4.2008

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Enrique Barón Crespo, Bastiaan Belder, Richard Corbett, Jean-Luc Dehaene, Andrew Duff, Ingo Friedrich, Anneli Jäätteenmäki, Jo Leinen, Íñigo Méndez de Vigo, Rihards Pīks, Riccardo Ventre, Johannes Voggenhuber, Dushana Zdravkova

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Graham Booth, Costas Botopoulos, Carlos Carnero González, Monica Frassoni, Gérard Onesta, Georgios Papastamkos, Reinhard Rack, Kathy Sinnott, Mauro Zani

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Willi Piecyk, Søren Bo Søndergaard

Päivitetty viimeksi: 17. huhtikuuta 2008Oikeudellinen huomautus