Menettely : 2008/2160(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A6-0103/2009

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A6-0103/2009

Keskustelut :

PV 25/03/2009 - 11
CRE 25/03/2009 - 11

Äänestykset :

PV 26/03/2009 - 4.10
CRE 26/03/2009 - 4.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P6_TA(2009)0194

MIETINTÖ     
PDF 207kWORD 109k
25. helmikuuta 2009
PE 416.306v03-00 A6-0103/2009

johon sisältyy ehdotus Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä

(2008/2160(INI))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Stavros Lambrinidis

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE
 PERUSTELUT
 EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE (B6-0302/2008)
 kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunto
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE

turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä

(2008/2160(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Stavros Lambrinidisin PSE-ryhmän puolesta laatiman ehdotuksen Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä (B6-0302/2008),

–   ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn Euroopan yleissopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan(1), ja erityisesti niiden säännökset, jotka liittyvät henkilötietojen suojaan, sananvapauteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen sekä vapautta ja turvallisuutta koskevaan oikeuteen,

–   ottaa huomioon yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24. lokakuuta 1995 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 95/46/EY(2), rikosasioissa tehtävässä poliisi- ja oikeudellisessa yhteistyössä käsiteltävien henkilötietojen suojaamisesta 27. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS(3), julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä 17. marraskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(4), komission 13. marraskuuta 2007 esittämän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla annetun direktiivin 2002/22/EY, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY ja kuluttajansuojaa koskevasta yhteistyöstä annetun asetuksen (EY) N:o 2006/2004 muuttamisesta (KOM(2007)0698), Euroopan parlamentin ja neuvoston 15. maaliskuuta 2006 yleisesti saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen tai yleisten viestintäverkkojen yhteydessä tuotettavien tai käsiteltävien tietojen säilyttämisestä annetun direktiivin 2006/24(EY)(5) sekä julkisasiamiehen 14. lokakuuta 2008 antaman ratkaisuehdotuksen asiassa C-301/06 Irlanti vastaan Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto,

–   ottaa huomioon tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä 24. helmikuuta 2005 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2005/222/YOS(6), muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosta ja väärennysten torjunnasta 28. toukokuuta 2001 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2001/413/YOS(7), terrorismin torjumisesta tehdyn puitepäätöksen 2002/475/YOS muuttamisesta 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/919/YOS(8), komission 22. toukokuuta 2007 esittämän tiedonannon neuvostolle, Euroopan parlamentille ja alueiden komitealle "Tavoitteena yleinen toimintalinja tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi" (KOM(2007)0267) sekä äskettäiset aloitteet vakavan rikollisuuden ja terrorismin paljastamiseksi (esimerkiksi internetin sisällön valvontaa koskevan Check the Web -hankkeen),

-   ottaa huomioon Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Yhdistyneiden kansakuntien tekemän työn niin rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumisen kuin myös perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisen puolesta myös internetissä(9),

-   ottaa huomioon eurooppalaisten tuomioistuinten ja kansallisten perustuslakituomioistuinten viimeaikaiset tuomiot ja erityisesti Saksan perustuslakituomioistuimen tuomion(10), jossa tunnustetaan erillisoikeus tietotekniikkajärjestelmien luottamuksellisuuden ja koskemattomuuden suojelemiselle,

-   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 3 kohdan ja 94 artiklan,

-   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A6-0103/2009),

A. katsoo, että internetin kehitys osoittaa, että siitä on tulossa korvaamaton väline demokraattisten aloitteiden edistämisessä, uusi foorumi poliittiselle keskustelulle (esimerkiksi online-kampanjointi, sähköinen äänestäminen), keskeinen väline maailmanlaajuisesti käytettäessä sananvapautta (esimerkiksi verkkopäiväkirjan pito) ja kehitettäessä liiketoimintaa sekä mekanismi, jolla edistetään digitaalista lukutaitoa ja levitetään tietoa (verkko-opetus), ottaa huomioon, että internet on tarjonnut kaikenikäisille ihmisille yhä paremmat mahdollisuudet esimerkiksi viestiä eri puolilla maailmaa olevien ihmisten kanssa, parantanut tällä tavoin ihmisten mahdollisuutta oppia tuntemaan muita kulttuureja ja lisännyt siten ymmärtämystä muita ihmisiä ja kulttuureja kohtaan; lisäksi internet on monipuolistanut uutistarjontaa, sillä ihmiset voivat nyt seurata uutisia eri puolilta maailmaa,

B.  katsoo, että hallitusten ja yleishyödyllisten organisaatioiden ja laitosten pitäisi ottaa käyttöön sopiva sääntelykehys ja asianmukaiset tekniset välineet, jotta kansalaiset voisivat osallistua aktiivisesti ja tehokkaasti hallintoprosesseihin käyttämällä sähköisen hallinnon sovelluksia,

C. katsoo, että internet antaa täyden merkityksen sananvapauden määritelmälle, joka on kirjattu Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklaan, erityisesti sen "alueellisista rajoista riippumattomalle" ulottuvuudelle,

D. katsoo, että avoimuutta, yksityisyyden kunnioittamista ja luottamuksen ilmapiiriä internetin sidosryhmien välillä pitäisi pitää korvaamattomina tekijöinä kehitettäessä kestävää näkemystä internet-turvallisuudesta,

E.  katsoo, että internet saattaa sekä lisätä sananvapautta ja yksityisyyttä että kasvattaa sitä vaaraa, että yksityiset ja julkiset toimijat loukkaavat ja rajoittavat niitä,

F.  ottaa huomioon, että vapautensa takia internetiä on myös käytetty väkivaltaisten viestien, kuten tahallisesti terrori-iskuihin yllyttävien viestien sekä viharikoksiin mahdollisesti yllyttävien sivustojen, levittämiseen; katsoo, että laajemmat tietoverkkorikollisuuden uhat ovat lisääntyneet maailmanlaajuisesti ja että ne ovat vaaraksi yksilöille (myös lapsille) ja verkoille,

G. katsoo, että näihin rikoksiin on reagoitava tehokkaasti ja määrätietoisesti muuttamatta internetin pohjimmiltaan vapaata ja avointa luonnetta,

H. katsoo, että demokraattisessa yhteiskunnassa nimenomaan kansalaisilla on oikeus tarkkailla ja arvioida päivittäin hallitustensa ja heille palveluja tuottavien yksityisten yritysten toimintaa ja mielipiteitä; katsoo, että teknisesti edistykselliset valvontamenetelmät uhkaavat yhä enenevässä määrin tätä periaatetta, koska toisinaan laissa ei säädetä riittävän hyvin niiden käytön rajoittamisesta,

I.   katsoo, että yksilöillä on oikeus ilmaista itseään vapaasti internetissä (esimerkiksi käyttäjien luoma sisältö, verkkopäiväkirjat, sosiaaliset verkostot), ja ottaa huomioon, että internetin hakukoneet ja palveluntarjoajat ovat helpottaneet huomattavasti tietojen hankkimista esimerkiksi muista ihmisistä; ottaa huomioon, että joissakin tilanteissa yksittäiset henkilöt haluavat kuitenkin poistaa näissä tietokannoissa olevia tietoja; katsoo, että yritysten on voitava siksi varmistaa, että yksilöt saavat henkilökohtaiset tietonsa poistettua tietokannoista,

J.   katsoo, että teknologian kehitys yhä useammin mahdollistaa kansalaisten salaisen ja kansalaisten näkökulmasta hyvin vaikeasti havaittavan valvonnan heidän toimiessaan internetissä; katsoo, että valvontamenetelmien pelkkä olemassaolo ei saa automaattisesti oikeuttaa niiden käyttöä, vaan etusijalla olevan kansalaisten perusoikeuksien suojelun perusteella pitäisi määritellä rajat ja täsmälliset olosuhteet, joissa viranomaiset tai yritykset voivat käyttää näitä menetelmiä, ottaa huomioon, että internetrikosten ja avoimeen demokraattiseen yhteiskuntaan kohdistuvien uhkien taustalla on tiettyjä henkilöitä ja organisaatioita, jotka käyttävät internetiä loukatakseen kansalaisten oikeuksia, mutta katsoo, ettei näiden rikosten ja uhkien torjunta saa tarkoittaa sitä, että EU:n jäsenvaltiot ottavat oikeudekseen kuunnella ja valvoa kaikkea internetin tietoliikennettä omalla alueellaan, olipa kyse niiden omien kansalaisten tietoliikenteestä tai ulkomailta tulevasta tietoliikenteestä; katsoo, että rikosten torjuntatoimien on oltava oikeasuhtaisia rikoksen luonteeseen nähden,

K. katsoo, että henkilöllisyysvarkaudet ja -petokset ovat kasvava ongelma, jonka viranomaiset, yksittäiset kansalaiset ja yhtiöt alkavat vasta vähitellen ymmärtää ja joka tuo mukanaan suuria turvallisuusongelmia, jotka liittyvät siihen, että internetiä käytetään enenevässä määrin monenlaisiin tarkoituksiin, muun muassa kaupankäyntiin ja luottamuksellisten tietojen vaihtamiseen,

L.  katsoo, että on palautettava mieleen, että kun on kyse sananvapauden tai yksityiselämän kunnioittamisen kaltaisista oikeuksista, viranomaiset saavat rajoittaa niiden käyttämistä, jos viranomaistoimet ovat lainmukaisia, välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkoituksenmukaisia demokraattisessa yhteiskunnassa,

M. katsoo, että internetissä on suuri valta- ja tietokuilu yhtäältä yhtiöiden ja hallitusten ja toisaalta yksittäisten käyttäjien välillä; katsoo siksi, että on käynnistettävä keskustelu "suostumuksen" tarpeellisista rajoituksista sekä siltä kannalta, mitä asioita yritykset ja hallitukset voivat vaatia käyttäjää paljastamaan, että siltä kannalta, missä määrin yksilöiden pitäisi suostua luopumaan yksityisyydestään ja muita perusoikeuksistaan saadakseen tiettyjä internetpalveluja tai muita etuoikeuksia,

N. ottaa huomioon, että maailmanlaajuisen, avoimen ja osallistavan luonteensa takia internet yleensä on vapaa väline, mutta tämä ei sulje pois tarvetta harkita kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, miten internetin käyttäjien perusvapauksia sekä turvallisuutta kunnioitetaan ja suojellaan,

O. ottaa huomioon, että perusoikeuksia, joihin internetin maailma vaikuttaa, ovat muun muassa yksityiselämän kunnioittaminen (myös oikeus poistaa pysyvästi oma digitaalinen jalanjälki), tietosuoja, mielipiteenvapaus, sananvapaus, yhdistymisvapaus, lehdistönvapaus, oikeus ilmaista poliittisia mielipiteitä, oikeus osallistua poliittiseen toimintaan, syrjintäkielto ja oikeus koulutukseen; katsoo, että näiden oikeuksien sisältöä, myös niiden soveltamisalaa ja laajuutta, niiden tarjoaman suojelun tasoa sekä niiden väärinkäyttöä koskevia kieltoja pitäisi ohjata ihmis- ja perusoikeuksien suojelusta annetuilla säännöillä, jotka vahvistetaan jäsenvaltioiden perustuslaeissa, kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa, myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa (ECHR), yhteisön oikeuden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan yleisperiaatteissa ja/tai muissa asiaankuuluvissa kansallisen, kansainvälisen ja yhteisön lainsäädännön säännöksissä niiden soveltamisalalla,

P.  katsoo, että kaikkien internetin alalla tai internetissä toimivien tahojen pitäisi kantaa vastuunsa ja osallistua foorumeihin, joissa keskustellaan kiireellisistä ja tärkeistä internettoimintaan liittyvistä asioista yhteisten ratkaisujen etsimiseksi ja edistämiseksi,

Q. katsoo, että digitaalisesta lukutaidottomuudesta tulee 2000-luvun uusi lukutaidottomuuden muoto; katsoo, että internetin käyttömahdollisuuden varmistaminen kaikille kansalaisille on siksi yhtä tärkeää kuin kaikkien kansalaisten koulutuksen varmistaminen ja että hallitukset tai yksityiset yritykset eivät saisi evätä tätä mahdollisuutta uhkaamalla rangaistuksella; katsoo, ettei tätä mahdollisuutta saa käyttää väärin laittoman toiminnan harjoittamiseen; katsoo, että on tärkeää käsitellä esille tulevia kysymyksiä, kuten verkon puolueettomuutta, yhteentoimivuutta, kaikkien internetin palvelinten maailmanlaajuista tavoitettavuutta sekä avointen formaattien ja standardien käyttämistä,

R.  ottaa huomioon, että World Wide Webin tekninen infrastruktuuri ja protokollat eivät vielä tue täysin internetin kansainvälistä, monikulttuurista ja ennen kaikkea monikielistä luonnetta,

S.  katsoo, että meneillään olevassa prosessissa, joka koskee luetteloa internetiin liittyvistä oikeuksista, on tärkeää ottaa huomioon kaikki merkittävät tätä alaa koskevat tutkimukset ja hankkeet, mukaan lukien tuoreet EU-tutkimukset tästä aiheesta(11),

T.  katsoo, että taloudellinen toiminta on tärkeää internetin tulevan dynaamisen kasvun kannalta ja että sen taloudellinen tehokkuus pitäisi turvata oikeudenmukaisella kilpailulla sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojelulla, jonka on oltava välttämätöntä, oikeasuhtaista ja tarkoituksenmukaista,

U. katsoo, että oikea tasapaino pitäisi säilyttää luovan alan ja kulttuurialan kokeiluille ja vaihdolle ennennäkemättömiä mahdollisuuksia avaavan julkisen sektorin tiedon uudelleenkäytön sekä teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisen välillä,

V. ottaa huomioon, että kaikkialla maailmassa hallitukset painostavat enenevässä määrin tieto- ja viestintäteknologia-alan (ICT-alan) yrityksiä noudattamaan kansallista lainsäädäntöä ja politiikkaa tavoilla, jotka saattavat loukata sananvapautta ja yksityisyydensuojaa, jotka ovat kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että myönteisiä toimia on toteutettu, muun muassa monista sidosryhmistä muodostuva ryhmä, jossa on mukana yrityksiä, kansalaisjärjestöjä (myös ihmisoikeusjärjestöjä ja lehdistönvapautta edistäviä ryhmiä), sijoittajia ja tutkijoita, on kehittänyt yhteistyöhön perustuvan lähestymistavan suojellakseen ja lisätäkseen sananvapautta ja yksityisyyttä ICT-alalla ja on käynnistänyt Global Network Initiative (GNI) -aloitteen(12),

W. ottaa huomioon, että tiukat tietosuojasäännöt ovat EU:lle ja sen kansalaisille tärkeä asia ja että tietojen suojelua koskevan direktiivin 95/46/EY johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan selvästi, että teknologia (eli tietojenkäsittelyjärjestelmät) on "tehty palvelemaan ihmistä" ja että niiden on kunnioitettava "yksilöiden perusoikeuksia ja -vapauksia –, erityisesti oikeutta yksityisyyteen, ja osallistuttava taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, kaupan kehittämiseen sekä yksilöiden hyvinvoinnin lisäämiseen",

1.   esittää neuvostolle seuraavat suositukset:

Kaikille täysimääräinen ja turvallinen pääsy internetiin

(a)  osallistutaan ponnisteluihin, joilla pyritään luomaan internetistä tärkeä väline käyttäjien vaikutusvallan lisäämiseksi ja ympäristö, joka sallii alhaalta ylöspäin suuntautuvien lähestymistapojen ja sähköisen demokratian kehityksen varmistaen samalla asianmukaisten suojatoimien luomisen, koska alalla voi kehittyä uusia valvonnan ja sensuurin muotoja; otetaan huomioon, että käyttäjien internetissä nauttiman vapauden ja yksityiselämän suojan pitäisi olla todellista eikä näennäistä,

(b)  tunnustetaan, että internet voi olla ainutlaatuinen mahdollisuus tehostaa osallistuvaa kansalaisuutta ja että tässä suhteessa pääsy verkkoihin ja sisältöihin on yksi keskeisistä tekijöistä; suositellaan, että kyseistä asiaa kehitetään edelleen sen olettamuksen pohjalta, että jokaisella on oikeus olla osallisena tietoyhteiskunnassa ja että instituutioilla ja sidosryhmillä kaikilla tasoilla on yleinen vastuu avustaa tämän kehityksen toteuttamisessa(13) ja käydä siten käsiksi uuteen kaksitahoiseen haasteeseen, jonka digitaalinen lukutaidottomuus ja demokratian ulkopuolelle jääminen sähköisten viestintävälineiden aikakaudella muodostavat(14),

(c)   kehotetaan jäsenvaltioita reagoimaan tietoyhteiskunnan kasvuun ja etsimään keinoja päätöksentekoa koskevan avoimuuden lisäämiseksi helpottamalla kansalaistensa pääsyä hallitusten tallentamiin tietoihin, jotta kansalaiset voivat hyödyntää kyseisiä tietoja, ja neuvostoa soveltamaan samaa periaatetta omiin tietoihinsa,

(d) varmistetaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa, että turvallisuutta, sananvapautta ja yksityisyyden suojaa sekä avoimuutta internetissä ei pidetä kilpailevina tavoitteina vaan että niitä käsitellään samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti tavalla, joka vastaa asianmukaisesti kaikkiin näihin vaatimuksiin,

(e)   varmistetaan, että kaikissa asiaankuuluvissa toimissa, välineissä tai päätöksissä, jotka liittyvät internetin turvallisuuden ja vapauden vahvistamiseen, otetaan huomioon alaikäisten lakisääteiset oikeudet suojeluun, sellaisina kuin niistä määrätään lasten oikeuksia koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja sellaisina kuin ne heijastuvat EU:n lainsäädännössä,

Vahva sitoutuminen tietoverkkorikollisuuden torjuntaan

(f)   kehotetaan neuvoston puheenjohtajavaltiota ja komissiota harkitsemaan kokonaisvaltaista strategiaa tietoverkkorikollisuuden torjumiseksi muun muassa Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti, myös tapoja, joilla käsitellään väärän henkilöllisyyden käyttöä ja siihen liittyviä petoksia EU:n tasolla yhteistyössä internetpalvelujen tarjoajien, käyttäjäjärjestöjen ja IT-rikollisuutta käsittelevien poliisiviranomaisten kanssa, sekä ehdottamaan, kuinka voitaisiin järjestää tiedotuskampanjoita ja torjua tällaista rikollisuutta ja varmistaa samalla, että kaikki voivat käyttää internetiä turvallisesti ja vapaasti, kehotetaan perustamaan EU:n palveluyksikkö, joka auttaa henkilöllisyysvarkauksien ja henkilöllisyyspetosten uhreja,

(g)  kannustetaan pohtimaan julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välistä välttämätöntä yhteistyötä tällä alalla ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyön tehostamista sekä tarkoituksenmukaisen koulutuksen järjestämistä lainvalvonta- ja oikeusviranomaisille, mukaan lukien perusoikeuksiin liittyviä kysymyksiä koskeva koulutus; tunnustetaan jaetun vastuun tarve sekä yhteissääntelyyn ja itsesääntelyyn perustuvien välineiden edut, koska ne tarjoavat tehokkaan vaihtoehdon perinteiselle lainsäädännölle tai täydentävät sitä,

(h)  varmistetaan, että Check the Web -hankkeen puitteissa tehty työ ja viimeaikaiset aloitteet, joiden avulla pyritään tehostamaan tietoverkkorikollisuutta koskevan tiedon levittämistä muun muassa perustamalla kansallisia hälytysjärjestelmiä ja eurooppalainen hälytysjärjestelmä internetissä tehtyjen rikosten ilmoittamista varten (Europol perustaa verkkorikollisuutta käsittelevän eurooppalaisen järjestelmän) ovat välttämättömiä, oikeasuhtaisia ja tarkoituksenmukaisia ja että niiden lisäksi käyttöön otetaan kaikki välttämättömät suojakeinot,

(i)   kannustetaan lasten suojeluun tarkoitettuja ohjelmia ja koulutetaan heidän vanhempiaan EU:n lainsäädännön mukaisesti uusien verkossa esiintyvien vaarojen osalta ja laaditaan vaikutustenarviointi nykyisten ohjelmien tehokkuudesta tähän mennessä, kiinnitetään tässä yhteydessä erityistä huomiota online-pohjaisiin peleihin, jotka on suunnattu ensisijaisesti lapsille ja nuorille,

(j)   kannustetaan kaikkia EU:n tietokonevalmistajia asentamaan koneisiin valmiiksi lastensuojeluohjelmia, jotka ovat helposti käynnistettävissä,

(k)  annetaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseen tähtääviä rikosoikeudellisia toimenpiteitä koskeva direktiivi sen jälkeen, kun nykyaikaisen innovaatiotutkimuksen valossa on arvioitu, kuinka paljon sitä tarvitaan ja miten laaja direktiivi on oikeasuhtainen, ja kielletään samalla kyseisessä tarkoituksessa kaikkien internetin käyttäjien toiminnan järjestelmällinen tarkkailu ja valvonta internetissä sekä varmistetaan, että rangaistukset ovat oikeassa suhteessa tehtyihin rikkomuksiin; kunnioitetaan myös yksittäisten käyttäjien sananvapautta ja yhdistymisvapautta ja torjutaan tietoverkoissa tehtävien teollis- ja tekijänoikeusrikkomusten kannustimia, myös eräitä liiallisia käyttöoikeusrajoituksia, joita teollis- ja tekijänoikeuksien haltijat itse ovat asettaneet,

(l)   varmistetaan, että kiistanalaisten poliittisten mielipiteiden ilmaisemisesta internetissä ei panna vireille rikosoikeudenkäyntiä,

(m)  varmistetaan, etteivät lait tai käytännöt rajoita tai kriminalisoi toimittajien ja tiedotusvälineiden oikeutta koota ja jakaa tietoa tiedotustarkoituksiin,

Perusoikeuksien ehdottoman suojelun ja tehostetun edistämisen jatkuva huomioon ottaminen internetissä

(n)  otetaan huomioon, että "sähköisestä henkilöllisyydestä" on enenevässä määrin tulossa olennainen osa minuutta ja että tässä suhteessa sitä kannattaa suojella asianmukaisesti ja tehokkaasti sekä yksityisten että julkisten toimijoiden tunkeilulta – siksi pitäisi määritellä yksilön sähköiseen henkilöllisyyteen luonnostaan liittyvät tiedot ja suojella niitä, ja kaikkia näitä yksittäisiä tietoja pitäisi pitää luovuttamattomina henkilökohtaisina oikeuksina, jotka eivät ole luonteeltaan taloudellisia ja joilla ei voi käydä kauppaa; otetaan asianmukaisesti huomioon nimettömyyden, salanimien ja tietovirtojen hallinnan merkitys yksityisyydelle ja että käyttäjiä pitäisi opastaa ja heille pitäisi tarjota keinot yksityisyyden suojaamiseksi tehokkaasti esimerkiksi käyttämällä erilaisia saatavilla olevia yksityisyyden suojaa parantavia tekniikoita (PET),

(o)  varmistetaan, että jäsenvaltiot, jotka kuuntelevat ja seuraavat omalla alueellaan tietoliikennettä, olipa se niiden omien kansalaisten tietoliikennettä tai ulkomailta tulevaa tietoliikennettä, noudattavat tiukasti asianomaisia lakisääteisiä edellytyksiä ja varotoimenpiteitä, kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että jos kansallisessa lainsäädännössä säädetään ns. verkkoratsioista, ne edellyttävät toimivaltaisen oikeusviranomaisen myöntämää voimassa olevaa etsintälupaa; huomauttaa, ettei ole hyväksyttävää, että verkkoratsioiden tekemiseen sovellettaisiin vastaavia yksinkertaistettuja menettelyjä kuin tavanomaisiin suoriin etsintöihin, sillä ne rikkoisivat oikeusvaltioperiaatetta ja oikeutta yksityisyyteen,

(p)  tunnustetaan vaarat internetin valvonnan ja hallinnan tietyissä muodoissa, joiden avulla pyritään myös seuraamaan yksilön jokaista liikettä verkossa ja joiden tarkoituksena on tehdä käyttäjästä profiili ja antaa "pisteitä"; tehdään selväksi, että tällaisia menetelmiä pitäisi aina arvioida niiden välttämättömyyden ja suhteellisuuden kannalta niiden tavoitteiden valossa, joihin niillä pyritään; korostetaan myös, että käyttäjiltä vaaditaan suurempaa tietoisuutta ja tietoon perustuvaa suostumusta heidän toimiessaan verkossa tavalla, johon liittyy henkilötietojen antamista, esimerkiksi verkkoyhteisöissä,

(q)  kehotetaan jäsenvaltioita yksilöimään kaikki verkkovalvontaa käyttävät tahot sekä laatimaan verkkovalvontaa käsittelevät vuosikertomukset, jotka ovat yleisön saatavilla, ja varmistamaan laillisuus-, suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteen toteutumisen,

      (r)     tutkitaan ja määritetään rajat suostumukselle, jonka hallitukset tai yksityiset yritykset voivat pyytää ja saada käyttäjiltä ja jossa nämä luopuvat osittain yksityisyyttään, koska yksittäisten käyttäjien ja tällaisten instituutioiden välillä vallitsee selvä neuvotteluasemien ja tiedon epätasapaino,

(s)  rajataan tiukasti, määritellään ja säännellään tapaukset, joissa yksityistä internetyritystä voidaan vaatia paljastamaan tietoja valtion viranomaisille, ja varmistetaan, että siihen, kuinka valtion viranomaiset käyttävät näitä tietoja, sovelletaan tiukimpia tietosuojavaatimuksia, luodaan kyseisen prosessin tehokas valvonta- ja arviointijärjestelmä,

(t)   painotetaan sitä, että internetin käyttäjillä olisi oltava mahdollisuus käyttää oikeuttaan saada poistettua henkilökohtaiset tietonsa pysyvästi internetsivustoilta tai kolmannen osapuolen tiedontallennusvälineestä; varmistetaan, että jäsenvaltiot saattavat tehokkaasti voimaan kansalaisten oikeuden saada tutustua henkilökohtaisiin tietoihinsa, mukaan lukien heidän oikeutensa poistaa sellaiset tiedot verkkosivustoilta,

      (u)     tuomitaan hallituksen määräämä sensuuri, joka koskee verkkosivuilta etsittävissä olevaa sisältöä, erityisesti silloin, kun rajoituksilla voi olla tukahduttava vaikutus poliittiseen mielipiteenilmaisuun,

(v)  kehotetaan jäsenvaltioita varmistamaan, että sananvapauteen ei kohdisteta mielivaltaisia rajoituksia julkiselta ja/tai yksityiseltä taholta, ja välttämään kaikkia oikeudellisia tai hallinnollisia toimenpiteitä, joilla voi olla tukahduttava vaikutus yksilöiden mielipiteenilmaisun kaikkiin näkökohtiin,

(w) muistutetaan, että henkilötietojen siirtämisessä kolmansiin maihin on noudatettava muun muassa direktiiviä 95/46/EY ja puitepäätöstä 2008/977/YOS,

(x) kiinnitetään huomiota siihen, että "esineiden internetin" kehittymisen ja radiotaajuustunnistusjärjestelmien (RFID) käytön myötä tietosuojaa ja kansalaisten oikeuksien suojaamista ei pitäisi sivuuttaa,

(y)  kehotetaan jäsenvaltioita soveltamaan moitteettomasti direktiiviä 95/46/EY, joka koskee henkilötietojen käsittelyä internetiin liittyvissä yhteyksissä; muistuttaa jäsenvaltioille, että tätä direktiiviä ja erityisesti sen 8 artiklaa on noudatettava riippumatta siitä, mitä tekniikkaa henkilötietojen käsittelyssä käytetään, ja että direktiivissä jäsenvaltioita vaaditaan turvaamaan henkilöiden oikeus muutoksenhakuun ja korvaukseen säännösten rikkomisesta (22, 23 ja 24 artikla),

(z)  kannustetaan sisällyttämään perusperiaatteet, jotka vahvistetaan "luettelossa internetiin liittyvistä oikeuksista", internetiin liittyvien välineiden ja sovellusten tutkimus- ja kehitysprosesseihin sekä edistämään sisäänrakennetun yksityisyyden suojan periaatetta, jonka mukaan yksityisyyttä koskevat vaatimukset ja tietosuojavaatimukset pitäisi ottaa käyttöön mahdollisimman pian uuden teknologian elinkaaren aikana, jolloin kansalaisille taataan käyttäjäystävällinen ympäristö,

(za) kannatetaan ja pyydetään, että Euroopan tietosuojavaltuutettu ja 29 artiklan mukainen työryhmä osallistuisivat aktiivisesti tietosuojaan mahdollisesti vaikuttavaa internettoimintaa koskevan EU:n lainsäädännön kehittämiseen,

(zb) kehotetaan komissiota tekemään perusteellinen tutkimus verkkomainonnan yksityisyyttä koskevista näkökohdista,

Kansainväliset tavoitteet

(zc) rohkaistaan kaikkia internetin toimijoita sitoutumaan jatkuvaan internetin perusoikeuksien kehittämiseen, joka perustuu nykyisiin perusoikeuksiin, edistää niiden toteutumista ja kannustaa uusien periaatteiden tunnustamista; otetaan huomioon, että tässä suhteessa aktiivinen internetin perusoikeuksia edistävä yhteenliittymä on johtavassa asemassa,

(zd) varmistetaan, että tässä yhteydessä harkitaan monitoimijaista ja -tasoista prosessilähtöistä aloitetta sekä maailmanlaajuisten ja paikallisten aloitteiden yhdistelmää internetin käyttäjien oikeuksien määrittelemiseksi ja niiden suojelemiseksi, varmistaen samalla menettelyn oikeutus, vastuuvelvollisuus ja hyväksyntä,

(ze)  tunnustetaan, että internetin maailmanlaajuinen ja avoin luonne edellyttää maailmanlaajuisia tietosuoja-, turvallisuus- ja sananvapaussääntöjä; kehotetaan tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja komissiota tekemään aloite tällaisten sääntöjen laatimista varten; pidetään myönteisenä henkilötietojen suojelusta Strasbourgissa 15.-17. lokakuuta 2008 pidetyn 30. kansainvälisen tietosuojavaltuutettujen konferenssin (International Conference of Data Protection and Privacy Commissioners) päätöslauselmaa, jonka mukaan on hyvin tärkeää suojella yksityisyyttä rajattomassa maailmassa sekä saada aikaan yhteinen ehdotus yksityisyyttä ja henkilötietojen suojelua koskevien kansainvälisten standardien asettamisesta; kehotetaan kaikkia EU:n sidosryhmiä (niin julkisia kuin yksityisiäkin) osallistumaan tähän pohdintaan,

(zf) korostetaan, kuinka tärkeää on kehittää verkkoon todellinen sähköinen foorumi, jossa EU:n kansalaiset voivat käydä interaktiivista keskustelua poliitikkojen ja muiden institutionaalisten sidosryhmien kanssa,

(zg) kannustetaan EU:ta osallistumaan aktiivisesti eri kansainvälisiin foorumeihin, joilla käsitellään internetin maailmanlaajuisia ja paikallisia näkökohtia, esimerkiksi Internetin hallintofoorumiin (IGF),

(zh) osallistutaan yhdessä kaikkien asiaankuuluvien EU:n toimijoiden kanssa eurooppalaisen internetin hallintofoorumin perustamiseen, joka arvioisi kansallisista internetin hallintofoorumeista kertynyttä kokemusta, toimisi alueellisena keskuksena ja välittäisi tehokkaammin Euroopan laajuisia kysymyksiä, kantoja ja huolia tulevilla kansainvälisillä internetin hallintofoorumeilla,

o

o o

2.   kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.

(1)

EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(2)

EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

(3)

EUVL L 350, 30.12.2008, s. 60.

(4)

EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90.

(5)

EUVL 2006, L 105, s. 54.

(6)

EUVL L 69, 16.3.2005, s. 67.

(7)

EYVL L 149, 2.6.2001, s. 1.

(8)

EUVL L 330, 9.12.2008, s. 21.

(9)

Esimerkiksi: Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus, tehty 23.11.2001; Euroopan neuvoston yleissopimus yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä, tehty 28.1.1981.

(10)

BVerfG, 1 BvR 370/07, 27.2.2008, Absatz-Nr (1 - 333). http://www.bverfg.de/entscheidungen/rs20080227_1bvr037007.html

(11)

1 Katso myös http://www.europarl.europa.eu/activities/committees/studiesCom/searchPerform.do; tuoreessa tutkimuksessa "Strengthening Security and Fundamental Freedoms on the Internet - an EU Policy on the Fight Against Cyber Crime" esitetään muun muassa ajatus hyväksyä ei-sitova luettelo internetiin liittyvistä oikeuksista.

(12)

http://www.globalnetworkinitiative.org/index.php.

(13)

Katso Kreikan perustuslaki ja sen 5A pykälä.

(14)

Euroopan neuvoston 17.9.2008 julkaisemassa asiakirjassa "Internet - a critical resource for all" korostetaan myös, että oikeudenmukaisuuden ja osallistumisen varmistaminen ja edistäminen internetin osalta on merkittävä askel oikeudenmukaisuuden ja osallistumisen kehittymiselle koko yhteiskunnassa.


PERUSTELUT

Perusoikeudet internetissä – edistystä ja uhkia

Elämme aikaa, jona kaikki hallituksista poliisiin, yksityisiin yrityksiin ja jopa rikollisiin pyrkivät pääsemään mahdollisimman laajasti käsiksi ihmisten yksityisiin sähköisiin tietoihin. Erityisesti internetin kautta yksityiselämästämme on saatavilla ennennäkemättömän yksityiskohtaista tietoa; jopa yhdellä ainoalla klikkauksella jollakin internetsivustolla syntyy tietoa, jota markkinoijat, tietopalvelut tai identiteettivarkaat voivat potentiaalisesti käyttää hyväkseen.

Siksi yksityisyyden suoja internetissä on perusoikeus, jonka suojaaminen on lainsäätäjien kiireellisimpiä tehtäviä. Se luo myös ennennäkemättömän vaikeita eettisiä, oikeudellisia, teknisiä ja poliittisia haasteita yhteiskunnillemme.

Kaikki ymmärtävät, että internetin avulla on mahdollista edistää perusoikeuksia, lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia rajattoman suuren tietomäärän avulla ja yhdistää yksilöt ja yhteisöt eri puolilla maailmaa. Ehkä vähemmän itsestään selvää on, että internet myös vakavasti vaarantaa perusoikeudet ja voi altistaa haitalliselle valvonnalle ja myös tarjota toimintavälineen rikollisille ja jopa terroristeille. Ja kaikkein vaikeinta on tietää, miten internetiä tulisi säännellä siten, että siitä saadaan sen tarjoamat hyödyt ja samalla rajoitetaan todellista ja vakavaa väärinkäytön vaaraa. Asian tekee vieläkin mutkikkaammaksi internetin luonne – hajautettu, käyttäjien ylläpitämä verkko, mitä mikään hallitus ei valvo ja joka ylittää lähestulkoon kaikki rajat.

Tämän mietinnön tarkoituksena onkin tuoda esille, kuinka yksilön perusoikeuksia voidaan parhaiten suojella ja edistää sähköisessä toimintaympäristössä. Lähtökohtaisesti on tärkeää

–         ottaa mukaan tarkasteluun kaikki toimijat

–         toimia eri tasoilla ja käyttää hyväksi nykyisiä kansallisia, alueellisia ja kansainvälisiä sääntelyvälineitä ja tarkastella niiden soveltamista nykyhetken oikeudellisessa käytännössä

–         vaihtaa parhaita käytänteitä; ja

–         ottaa huomioon erilaisten internetkäyttäjien tarpeet ja ongelmat ja monet (jatkuvasti kehittyvät) sähköiset toiminnot.

Tärkeintä on löytää tasapaino yksityisyyden ja turvallisuuden välillä. Tämä vaatii jatkuvaa valppaana oloa ja uudelleenarviointia, jotta voidaan pysyä tekniikan vääjäämättömän kehityskulun mukana. On pohdittava huolellisesti kaikkia erilaisia turvallisuusongelmia lähtien kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä verkkojen turvallisuuteen ja luotettavuuteen sekä sähköisesti tietoja vaihtavien yksityishenkilöiden turvallisuuteen. Jos internetin turvallisuuden parantaminen on yhteiskuntiemme oikeutettu tavoite, on myös tarkasteltava ja rajoitettava sellaisten valvonta- ja seurantatekniikoiden käyttöä, jotka voivat uhata perusoikeuksiamme – erityisesti silloin, kun niiden tarpeellisuus, suhteellisuus ja tehokkuus ovat kyseenalaisia. Kaiken lainsäädännön ja toimintaohjelmien kulmakivenä on oltava joustavuus, mukautettavuus ja vastuuvelvollisuus, jotta voidaan aina olla askeleen edellä tekniikan kehitystä.

Internet voi myös suuresti edistää muita perusoikeuksia, kuten sananvapautta, poliittisen toiminnan vapautta ja yhdistymisvapautta – vaikka toisaalta sen avulla on myös aivan yhtä helppo heikentää niitä. Yksi äskettäinen esimerkki tästä keskustelusta on lainsäädäntöaloite, joka koski internetkeskustelujen seurantaa terroristien hyökkäysten estämiseksi. Tämä on klassinen esimerkki lainsäädännöstä, joka voi johtaa laajamittaiseen valvontaan, jos sitä ei muotoilla hyvin tiukasti tavoitteiden mukaiseksi, mikä vaikuttaa tukahduttavasti poliittisten mielipiteiden ilmaisuun – joka puolestaan on demokraattisen yhteiskunnan ytimessä.

Oikean tasapainon löytäminen näissä asioissa on olennaista. Internet on ilman muuta antanut tehokkaita uusia välineitä rikolliseen toimintaan, ja on itsestään selvää, että terroristeja olisi estettävä käyttämästä internetiä hyökkäysten suunnitteluun ja toteuttamiseen. Samoin yhteiskunnissamme esitetään oikeutettuja vaatimuksia lapsipornografian levittämisen estämisestä internetissä. Koska tällaiset rikolliset luovat konkreettisia uhkia, kansalaiset vastustavat vähemmän poliisin vaatimuksia internetin laajasta valvonnasta – vaikka internet sinänsä on "aineeton". Tällaista suuntausta on vastustettava. Tarvitaan tehokkaita lakeja rikollisuuden torjumiseksi, mutta niissä ei saa mennä liiallisuuksiin. Koska internet on luonteeltaan epämääräinen ja aineeton, se on altis tällaisille liiallisuuksille. Harvat esimerkiksi hyväksyisivät sen, että poliisi tai markkinointiyritykset saisivat avata kaikki postin kautta lähetetyt kirjeet ja tarkastaa niiden sisällön. Samanlaista valppautta vaaditaan myös silloin, kun on kyse sähköisen viestinnän sisällön suojaamisesta.

Rikollisia etsivät valtion viranomaiset eivät kuitenkaan ole ainoita, jotka voivat tukahduttaa mielipiteenilmaisua ja uhata yksityisyyden suojaa, vaan myös yksityiset internetyritykset voivat menetellä näin voittoa tavoitellessaan. Uusin tekniikka tässä suhteessa – tavallisesti vasta sen jälkeen, kun yritykset on saatu verekseltään kiinni luvattomasta tietojen keräämisestä, tallentamisesta ja käytöstä – on pyytää käyttäjän "suostumusta" hänen tietojensa käyttöön (pyytäen joko kielteistä tai myönteistä vastausta).

On syytä kysyä: "Mitkä ovat suostumuksen rajat?" Kyse on paitsi siitä, mitä tietoja yritys voi pyytää käyttäjää antamaan, myös siitä, missä määrin käyttäjän voidaan sallia tinkiä yksityisyydestään ja muista perusoikeuksistaan saadakseen tiettyjä internetpalveluja tai etuja.

Näihin kysymyksiin ei ole helppoja vastauksia. Työlainsäädännön alalla yhteiskunnissamme on sovittu rajoista sen suhteen, missä määrin kansalaiset voivat suostua myönnytyksiin yksityiselämänsä suhteen. Useimmissa jäsenvaltioissa määritellään työlainsäädännössä ja työehtosopimuksissa esimerkiksi enimmäistyöaika, minimipalkka ja muita työelämän oikeuksia, joiden rajoittamisesta työnantaja ei voi pyytää työntekijää "neuvottelemaan". Tähän on olemassa yksinkertainen selitys: Katsotaan, että työntekijän ja työnantajan välillä ei vallitse vallan tasapainoa ja että näin ollen suostumusta ei voida yhdenvertaisesti antaa tai saada. Toiseksi on myös päätetty, että on syytä estää kilpailu alhaisimmasta tarjouksesta kaikkien työelämän oikeuksien suhteen, mikä voisi olla seurauksena, jos yksittäisten työntekijöiden sallittaisiin tai heidät "pakotettaisiin" neuvottelemaan oikeuksiensa luovuttamisesta.

Samanlainen vallan ja tiedon epäsuhta vallitsee internetissä: Yritysmaailman ja julkisen vallan edut painavat enemmän ja niiden valta ja tiedot ovat ylivoimaiset yksittäiseen käyttäjään verrattuna, ja vaara kätkeytyy myös "halvempien" (ja siksi joidenkin käyttäjien kannalta "parempien") internetpalveluiden tarjoamiseen alhaisempaa yksityisyyden suojaa vastaan. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että seuraava kamppailu keskustelussa internetin turvallisuudesta ja yksityisyydestä käydään hallitusten ja yksityisten yritysten hakeman "suostumuksen" rajoista. Tämä asia on nykypäivän eurooppalaisille varsin merkityksellinen;

"isoveli" ei tulekaan autoritaarisen hallintojärjestelmän muodossa, vaan se tulee – jos on tullakseen – varkain ja omalla "suostumuksellamme". Lopuksi on mainittava vielä kaksi oikeutta:

oikeus koulutukseen ja oikeus internetin käyttöön. Digitaalisesta lukutaidottomuudesta tulee 2000-luvun uusi lukutaidottomuuden muoto. Digitaalisesta lukutaidottomuudesta tulee 2000-luvun uusi lukutaidottomuuden muoto. Samoin kuin kaikilla lapsilla nykyään on oikeus koulutukseen ja kaikilla aikuisilla oikeus jatkokoulutukseen, kaikilla tulisi olla koko elämänsä ajan oikeus päästä käyttämään tietokonetta ja internetiä. Hallitusten pitäisi huolehtia, että käyttömahdollisuus on niiden syrjäisimmilläkin seuduilla ja köyhimmilläkin kansalaisilla; käyttöoikeutta ei myöskään saa evätä kansalaisilta "rangaistuksena" heidän rikkeistään. Kaikkien elämänalojen, seutujen ja kulttuurien ihmisten pitäisi voida käyttää hyväkseen kaikkia niitä eri palveluja, joita internet tarjoaa. Näin he voivat kehittää itseään, osallistua koulutukseen, ammatilliseen toimintaan ja ylläpitää ihmissuhteitaan sekä käyttää kaikin mahdollisin tavoin tekniikan ja lakien sallimia taloudellisia mahdollisuuksia.


EHDOTUS SUOSITUKSEKSI NEUVOSTOLLE (B6-0302/2008) (11.6.2008)

työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan mukaisesti

esittäjä(t): Stavros Lambrinidis

turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen henkilötietojen suojaamista, sanan- ja tiedonvälityksen vapautta sekä yksityis- ja perhe-elämän suojaa koskevat artiklat,

–   ottaa huomioon viimeaikaiset aloitteet vakavan rikollisuuden ja terrorismin paljastamiseksi ("Check the web" -hanke) ja viimeaikaisen ehdotuksen terrorismin torjunnasta 13. kesäkuuta 2002 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS muuttamiseksi, kuten myös ehdotuksen henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla annetun direktiivin 2002/58/EY tarkistamiseksi,

   ottaa huomioon Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Yhdistyneiden kansakuntien (YK) tekemän työn niin rikollisuuden ja verkkorikollisuuden torjumisen kuin myös perusoikeuksien ja -vapauksien kunnioittamisen puolesta myös internetissä,

   ottaa huomioon eurooppalaisten tuomioistuinten ja kansallisten perustuslakituomioistuinten viimeaikaiset tuomiot ja erityisesti Saksan perustuslakituomioistuimen (BVerfG) tuomion, jossa tunnustetaan erillisoikeus tietotekniikkajärjestelmien luottamuksellisuuden ja koskemattomuuden suojelemiselle,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 114 artiklan 1 kohdan,

A. toteaa, että internetistä on tullut maailmanlaajuisesti erityisen tärkeä väline sananvapauden käytölle ja taloudellisen toiminnan kehitykselle; katsoo, että tässä yhteydessä on erityisen tärkeää, ettei rikollisuuden eikä julkisten tai yksityisten toimijoiden vallan väärinkäytön torjunta rajoita internetin mahdollisuuksia,

B.  toteaa, että internet-ilmiötä on sen maailmanlaajuisen ulottuvuuden, nopean kehityksen ja teknisen erityisyyden takia vaikea valvoa yksinomaan kansallisella lainsäädännöllä ja että aloitteita pitäisi tehdä nimenomaan kansainvälisellä tasolla yksilön turvallisuutta koskevien oikeuksien sekä yksilön vapautta ja yksityiselämää suojaavien oikeuksien turvaamiseksi,

1.  esittää neuvostolle seuraavat suositukset:

     a)  kansallisten lainsäädäntöjen harmonisoinnin mahdollistamiselle Euroopan unionin sisällä koskien vaatimuksia perusoikeuksien suojelemista internetissä,

     b)  keskustelun vahvistamiselle kansallisten ja eurooppalaisten lainsäätäjien kuten myös kansallisten ja eurooppalaisten tuomioistuinten välillä,

     c)  keskustelun edistämiselle kaikkien internetissä toimivien ja sen vaikutuspiirissä olevien, erityisesti internet-operaattoreiden ja käyttäjien välillä,

     d)  tarvittavien sopimusten solmimisen edistämiselle kansainvälisellä tasolla kahdenvälisissä (erityisesti transatlanttiset suhteet) ja monenvälisissä (Euroopan neuvoston, OECD:n ja YK:n puitteissa tehtävät aloitteet) suhteissa;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja tiedoksi komissiolle.


kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunto (20.1.2009)

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

turvallisuuden ja perusvapauksien vahvistamisesta internetissä

(2008/2160(INI))

Valmistelija: Manolis Mavrommatis

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että internet on merkittävä ja ainutlaatuinen työkalu, joka myötävaikuttaa muun muassa ilmaisunvapauden kehittämiseen ja edistämiseen, näkemysten muovautumiseen, kulttuurin ja tiedon levittämiseen sekä taloudellisten toimintojen kehittämiseen,

B.  ottaa huomioon, että valtioiden rajat ylittävän ulottuvuutensa vuoksi internetiä sääntelemässä on eurooppalainen ja kansainvälinen oikeudellinen kehys, joka sääntelee sellaisia kysymyksiä kuten perusoikeuksien suojelu, mukaan lukien henkilötietojen ja teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa koskevat oikeudet, sekä internetin käytön turvallisuus, erityisesti alaikäisten ja heikommassa asemassa olevien sosiaaliryhmien kohdalla,

1.  pitää myönteisenä internetiä ja muita viestintätekniikkoja käyttävien lasten suojelemista koskevan monivuotisen yhteisöohjelman perustamista ja toivoo, että se pannaan mitä pikimmin täytäntöön;

2.  kehottaa jäsenvaltioita, komissiota, internetin tarjoajia, sen käyttäjien edustajia ja kaikkia vastaavia toimivaltaisia tahoja tekemään yhteistyötä, jotta laitonta ja haitallista verkkosisältöä rajoitettaisiin ja jotta se vähitellen poistettaisiin;

3.   tunnustaa, että internetin laaja käyttö voi tuoda mukanaan merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja ja myötävaikuttaa merkittävästi sisämarkkinoiden saattamiseen valmiiksi; katsoo, että aina on kuitenkin turvattava kaikki yksityisten ihmisten perusoikeudet Euroopan perusoikeuskirjan pohjalta ja suojeltava niitä sekä turvattava oikeudenmukainen tasapaino kaikkien asianosaisten oikeuksien ja vapauksien välillä;

4.  muistuttaa Unescon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista ja edistämistä koskevasta yleissopimuksesta, joka tuli voimaan 18. maaliskuuta 2007 ja jossa korostetaan, että kulttuuri-ilmaisuja ei voida pitää pelkästään kaupallisten neuvottelujen kohteina, koska niillä on kaksinainen (taloudellinen ja kulttuurinen) luonne, ja näin ollen niitä on suojeltava väärinkäytöksiltä internetissä;

5.  tukee siksi kulttuurisen ja luovan sisällön laillisen verkkotarjonnan kehittämistä ja piratismin torjumista.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.1.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Ivo Belet, Guy Bono, Marie-Hélène Descamps, Věra Flasarová, Milan Gaľa, Vasco Graça Moura, Lissy Gröner, Luis Herrero-Tejedor, Ruth Hieronymi, Mikel Irujo Amezaga, Ramona Nicole Mănescu, Manolis Mavrommatis, Ljudmila Novak, Doris Pack, Zdzisław Zbigniew Podkański, Pál Schmitt, Hannu Takkula, Thomas Wise, Tomáš Zatloukal

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Gyula Hegyi, Nina Škottová, László Tőkés, Ewa Tomaszewska, Cornelis Visser

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Maria Berger


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.2.2009

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

45

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Alexander Alvaro, Emine Bozkurt, Philip Bradbourn, Mihael Brejc, Kathalijne Maria Buitenweg, Michael Cashman, Carlos Coelho, Esther De Lange, Panayiotis Demetriou, Gérard Deprez, Armando França, Urszula Gacek, Roland Gewalt, Jeanine Hennis-Plasschaert, Ewa Klamt, Magda Kósáné Kovács, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Stavros Lambrinidis, Roselyne Lefrançois, Baroness Sarah Ludford, Claude Moraes, Javier Moreno Sánchez, Maria Grazia Pagano, Martine Roure, Inger Segelström, Csaba Sógor, Ioannis Varvitsiotis, Manfred Weber, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Edit Bauer, Simon Busuttil, Marco Cappato, Charlotte Cederschiöld, Sylvia-Yvonne Kaufmann, Metin Kazak, Jean Lambert, Marian-Jean Marinescu, Antonio Masip Hidalgo, Bill Newton Dunn, Hubert Pirker, Nicolae Vlad Popa, Eva-Britt Svensson, Charles Tannock

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)

Costas Botopoulos, Luis de Grandes Pascual, Jelko Kacin

Päivitetty viimeksi: 12. maaliskuuta 2009Oikeudellinen huomautus