MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu)

6.4.2009 - (KOM(2008)0780 – C6‑0413/2008 – 2008/0223(COD)) - ***I

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Silvia-Adriana Ţicău
(Uudelleenlaatiminen – työjärjestyksen 80 a artikla)

Oikaisut/LisäyksetValitseERR01

• ERR01 (PDF - 269 KB)
• ERR01 (DOC - 82 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu)

(KOM(2008)0780 – C6‑0413/2008 – 2008/0223(COD))

(Yhteispäätösmenettely – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2008)0780),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C6‑0413/2008),

–   ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[1],

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle työjärjestyksen 80 a artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 3. helmikuuta 2009 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 80 a ja 51 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A6‑0254/2009),

A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta,

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella ja sellaisena kuin se on jäljempänä tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 3 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(3) Energiakulutuksen vähentäminen rakennusalalla on tärkeä osa toimenpiteitä, joita tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ilmastomuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen liitetyn Kioton pöytäkirjan sitoumusten noudattamiseksi ja vuoden 2012 jälkeisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevien muiden Euroopan tasoisten ja kansainvälisten sitoumusten täyttämiseksi. Pienemmällä energiankulutuksella on myös tärkeä merkitys energian toimitusvarmuuden ja teknologian kehityksen edistämisessä ja työllistymis- ja aluekehitysmahdollisuuksien luomisessa varsinkin maaseudulla.	(3) Koska rakennukset muodostavat 40 prosenttia EU:n kokonaisenergiankulutuksesta, energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttö rakennusalalla ovat tärkeä osa toimenpiteitä, joita tarvitaan EU:n energiariippuvuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Yhdessä uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian lisääntyvän käytön kanssa energiankulutuksen vähentämistoimet EU:ssa mahdollistavat, että EU noudattaa ilmastonmuutosta koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimukseen (UNFCCC) liitetyn Kioton pöytäkirjan sitoumuksia ja pitkän aikavälin sitoumustaan säilyttää maailmanlaajuinen lämpötilan nousu alle 2 ˚C:ssa sekä sitoumustaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärää vähintään 20 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä ja 30 prosenttia, jos saadaan aikaan kansainvälinen sopimus. Pienemmällä energiankulutuksella ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian lisääntyvällä käytöllä on myös tärkeä merkitys energian toimitusvarmuuden ja teknologian kehityksen edistämisessä ja työllistymis- ja aluekehitysmahdollisuuksien luomisessa varsinkin maaseudulla.
Tarkistus  2 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(5) Maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että energiatehokkuutta on parannettava, jotta voitaisiin saavuttaa yhteisön energiankulutukselle asetettu 20 prosentin säästötavoite vuoteen 2020 mennessä, ja vaati komission tiedonannossa Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen määriteltyjen ensisijaisten tointen perusteellista ja nopeaa täytäntöönpanoa. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että rakennusalalla on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannustehokkaita energiansäästöjä. Euroopan parlamentti vaati 31 päivänä tammikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa direktiivin 2002/91/EY säännösten tiukentamista.	(5) Maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto korosti, että energiatehokkuutta on parannettava, jotta voitaisiin saavuttaa yhteisön energiankulutukselle asetettu 20 prosentin säästötavoite vuoteen 2020 mennessä, ja vaati komission tiedonannossa Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen määriteltyjen ensisijaisten tointen perusteellista ja nopeaa täytäntöönpanoa. Toimintasuunnitelmassa todetaan, että rakennusalalla on mahdollista saavuttaa merkittäviä kustannustehokkaita energiansäästöjä. Euroopan parlamentti vaati 31 päivänä tammikuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa direktiivin 2002/91/EY säännösten tiukentamista, ja se on useaan otteeseen, viimeksi toisesta strategisesta energiakatsauksesta antamassaan päätöslauselmassa, vaatinut, että 20 prosentin energiatehokkuustavoitteesta vuoteen 2020 mennessä tehdään sitova. Lisäksi taakanjaosta tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o .../2009/EY, jonka kannalta rakennusalan energiatehokkuus on ratkaisevan tärkeää, asetetaan sitovia kansallisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/.../EY kehotetaan edistämään energiatehokkuutta sellaisen sitovan tavoitteen mukaisesti, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus EU:n koko energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Tarkistus  3 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(5 a) Maaliskuussa 2007 kokoontunut Eurooppa-neuvosto vahvisti yhteisön sitoutumisen yhteisön laajuiseen uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kehittämiseen kannattamalla pakollista tavoitetta, jonka mukaan uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus on 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. [Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa] direktiivissä 2009/.../EY vahvistetaan yhteinen kehys uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian edistämiseksi. Siinä korostetaan tarvetta ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia direktiivin 2002/91/EY mukaisten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi, jotta voidaan nopeuttaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasojen vahvistamista rakennuksissa.
Perustelu
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/.../EY edellytetään uusiutuvien energialähteiden vähimmäistasojen käyttöä rakennusalalla vuoteen 2015 mennessä, ja lisäksi siinä pyydetään ottamaan uusiutuvat energialähteet huomioon rakennusten energiatehokkuutta koskevassa direktiivissä.
Tarkistus  4 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Rakennusten energiatehokkuutta laskettaessa perustana olisi käytettävä menetelmää, joka voi vaihdella maittain tai alueittain ja jossa otetaan huomioon lämpöominaisuuksien lisäksi muut yhä merkittävämmiksi käyvät tekijät, kuten lämmitys/ilmastointijärjestelmät, uusiutuvien energialähteiden käyttö, passiiviset lämmitys- ja jäähdytyselementit, varjostaminen, sisäilman laatu, riittävä luonnonvalo ja rakennuksen suunnittelu. Energiatehokkuuden laskentamenetelmän ei pitäisi perustua ainoastaan siihen vuodenaikaan, jona tarvitaan lämmitystä, vaan sen tulisi kattaa rakennuksen vuotuinen energiatehokkuus.	(9) Rakennusten energiatehokkuutta laskettaessa perustana olisi käytettävä yhteistä menetelmää, jonka objektiivisissa muuttujissa otetaan huomioon alueelliset ilmastoerot ja jossa otetaan huomioon lämpöominaisuuksien lisäksi muut yhä merkittävämmiksi käyvät tekijät, kuten lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmät, lämmön talteenotto, vyöhykesäätö, uusiutuvien energialähteiden käyttö, passiiviset lämmitys- ja jäähdytyselementit, varjostaminen, sisäilman laatu, riittävän luonnonvalon mittaukset, eristys- ja valaistusjärjestelmät, seuranta- ja valvontajärjestelmät ja rakennuksen suunnittelu. Energiatehokkuuden laskentamenetelmän ei pitäisi perustua ainoastaan siihen vuodenaikaan, jona tarvitaan lämmitystä, vaan sen tulisi kattaa rakennuksen vuotuinen energiatehokkuus. Menetelmässä olisi otettava huomioon nykyiset eurooppalaiset standardit.
Tarkistus  5 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 12 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(12) Komission olisi määriteltävä vertailumenetelmä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tätä vertailumenetelmää verratakseen siitä saatuja tuloksia itse vahvistamiinsa energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksiin. Vertailun tulokset ja niiden saavuttamisessa käytetyt tiedot olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle. Komission olisi toimitettujen tietojen avulla voitava arvioida jäsenvaltioiden edistymistä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamisessa ja sen olisi voitava laatia asiasta kertomus. Siirtymäkauden jälkeen jäsenvaltioiden olisi käytettävä tätä vertailumenetelmää tarkistaessaan energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksiaan.	(12) Komission olisi määriteltävä yhteinen menetelmä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. Menetelmän olisi oltava johdonmukainen sellaisessa yhteisön lainsäädännössä käytetyn menetelmän kanssa, jota sovelletaan rakennuksen muodostavien tuotteiden, komponenttien ja rakennuksen teknisten järjestelmien tehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tätä yhteistä menetelmää vahvistaakseen energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset. Laskennan tulokset ja niiden saavuttamisessa käytetyt tiedot olisi toimitettava säännöllisesti komissiolle. Komission olisi toimitettujen tietojen avulla voitava arvioida jäsenvaltioiden edistymistä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamisessa ja sen olisi voitava laatia asiasta kertomus. Jäsenvaltioiden olisi sovellettava tätä menetelmää tarkistaessaan ja vahvistaessaan energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksiaan.
Perustelu
Direktiivin olisi oltava johdonmukainen olemassa olevan lainsäädännön kanssa.
Vertailumenetelmän sijasta tarvitaan yhtä ainoaa laskentamenetelmää, jonka objektiivisissa muuttujissa otetaan huomioon yhtenäismarkkinoita koskevaan lähestymistapaan perustuvat alueelliset erot.
Tarkistus  6 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 13 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(13) Rakennukset vaikuttavat energiankulutukseen pitkällä aikavälillä, ja tästä syystä uusien rakennusten olisi täytettävä energiatehokkuutta koskevat, paikallisen ilmaston mukaan asetetut vähimmäisvaatimukset. Koska kaikkia vaihtoehtoisten energiahuoltojärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia ei yleensä täysimääräisesti tutkita, niiden teknistä, ympäristöllistä ja taloudellista toteutettavuutta olisi tarkasteltava rakennuksen koosta riippumatta.	(13) Rakennukset vaikuttavat energiankulutukseen merkittävästi pitkällä aikavälillä. Koska olemassa olevia rakennuksia korjataan pitkällä aikavälillä, uusien ja olemassa olevien rakennusten, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, olisi täytettävä energiatehokkuutta koskevat, paikallisen ilmaston mukaan asetetut vähimmäisvaatimukset. Koska kaikkia vaihtoehtoisten energiahuoltojärjestelmien tarjoamia mahdollisuuksia ei yleensä täysimääräisesti tutkita, vaihtoehtoisia energiahuoltojärjestelmiä uusille ja olemassa oleville rakennuksille olisi tarkasteltava niiden koosta riippumatta sen periaatteen mukaisesti, että ensin varmistetaan lämmitykseen ja jäähdytykseen tarvittavan energian vähentäminen kustannusoptimaaliselle vähimmäistasolle.
Perustelu
Koska olemassa olevia rakennuksia korjataan noin 25 vuoden välein, vaatimus uusiutuvaa energiaa käyttävien järjestelmien tai yhteistuotannon käytöstä olisi vaikutukseltaan rajallinen, jos olemassa olevat rakennukset jätetään sen ulkopuolelle. Olemassa olevien rakennusten osuus koko rakennuskannasta on 95 prosenttia, joten tilaisuus jäisi tällöin käyttämättä.
Tarkistus  7 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(14) Olemassa olevien rakennusten laajamittaiset korjaukset tarjoavat rakennuksen koosta riippumatta mahdollisuuden toteuttaa kustannustehokkaita toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Kustannustehokkuuden takia energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten soveltaminen olisi voitava rajoittaa niihin korjattuihin osiin, joilla on suurin merkitys rakennuksen energiatehokkuuden kannalta.	(14) Olemassa olevien rakennusten laajamittaiset korjaukset tarjoavat rakennuksen koosta riippumatta mahdollisuuden toteuttaa kustannustehokkaita toimenpiteitä koko rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Kustannustehokkaita toimenpiteitä koskevien vaatimusten asettamisella varmistetaan, ettei luoda esteitä, jotka saattaisivat rajoittaa laajamittaisten korjausten aloittamista.
Tarkistus  8 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 a) Tutkimusten mukaan rakennusala kärsii tehottomuudesta, jonka vuoksi loppukäyttäjien kustannukset ovat huomattavasti optimaalisia kustannuksia korkeammat. Laskelmien mukaan rakennuskustannuksia voitaisiin alentaa jopa 30–35 prosenttia vähentämällä jätteitä useimmissa rakennusprosesseissa ja useimmissa tuotteissa. Rakennusalan tehottomuus on merkittävä uhka direktiivin tavoitteelle ja tarkoitukselle, sillä perusteettoman korkeat rakennus- ja korjauskustannukset vähentävät kustannustehokkuutta ja siten alan energiatehokkuutta. Tämän direktiivin asianmukaisen toimivuuden takaamiseksi komission olisi arvioitava rakennusmarkkinoiden toimintaa ja annettava päätelmistään ja ehdotuksistaan kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä varmistamaan avoin hinnoittelu rakennus- ja korjausalalla ja lisäksi toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä uusien tulokkaiden, erityisesti pk-yritysten, markkinoille pääsyn sekä tarpeellisten palvelujen ja infrastruktuurien saannin esteiden poistamiseksi.
Perustelu
Tutkimusten mukaan jopa 30–35 prosenttia rakennuskustannuksista liittyy suoraan prosesseissa ja tuotannossa syntyvään jätteeseen ("Waste in construction projects - call for a new approach", Josephson/Saukkoriipi, The Centre for Management of the Built Environment Building Economics and Management, Chalmers University of Technology, Göteborg, 2007). Tarpeettomien kustannusten vähentäminen rakennusalalla lisäisi merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta parantavien korjausten määrää, sillä korjaukset olisivat loppukäyttäjille selvästi nykyistä edullisempia.
Tarkistus  9 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(14 b) Kodinkoneiden sekä lämmityksen ja jäähdytyksen energiatehokkuuden parantamiseksi olisi kehitettävä ja otettava käyttöön tietotekniikkaa siten, että tavoitteena ovat "älykkäät rakennukset".
Tarkistus  10 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 15 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(15) Tarvitaan toimenpiteitä sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, jotka eivät ainoastaan täytä nykyisiä energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia vaan ovat tätäkin energiatehokkaampia. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset suunnitelmat sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian käyttö ovat alhaiset tai olemattomat, ja raportoitava suunnitelmista säännöllisesti komissiolle.	(15) Tarvitaan toimenpiteitä sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, jotka eivät ainoastaan täytä nykyisiä energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia vaan joissa varmistetaan vähintään kustannusoptimaalinen energiatehokkuuden taso. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi laadittava kansalliset suunnitelmat sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, ja raportoitava suunnitelmista säännöllisesti komissiolle.
Tarkistus  11 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 a) Jäsenvaltioita olisi kannustettava toteuttamaan myös muita kuin tässä direktiivissä säädettyjä toimenpiteitä rakennusten lisääntyvän energiatehokkuuden edistämiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä yrityksille, omistusasunnossa asuville ja vuokraajille myönnettäviä taloudellisia kannustimia ja verokannustimia, mukaan luettuna korjauspalvelujen alennettu arvonlisäverokanta.
Perustelu
Koska energiatehokkuuteen tehtävien investointien aloituskustannukset ovat usein korkeat, yrityksiä, omistusasunnossa asuvia ja vuokraajia on tuettava taloudellisesti alkuinvestointien yhteydessä. Tällöin voidaan myöntää korottomia lainoja asunnonomistajille tai soveltaa alennettua alv-kantaa energiatehokkaisiin korjauksiin liittyviin palveluihin. Alennetun alv-kannan soveltaminen ainoastaan tuotteisiin saattaa lisätä kouluttamattoman työvoiman käyttöä, mikä heikentää korjausten tehokkuutta eikä siten takaa energiansäästöä.
Tarkistus  12 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(16 b) Jäsenvaltioiden olisi vältettävä vääristävää kuluttajien energianhintojen sääntelyä, jossa ei tarjota kannustimia energiansäästöön.
Perustelu
Energianhintojen sääntelyllä on taipumus johtaa loppukäyttäjien lisääntyvään energiankulutukseen ja energiamarkkinoiden vääristymiseen. Olisi vältettävä tällaisia sääntelytoimenpiteitä ja korvattava ne toimenpiteillä, jotka kannustaisivat loppukuluttajia uusiin energiansäästöihin.
Tarkistus  13 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(17) Rakennuksen tai sen osien mahdolliselle ostajalle tai vuokraajalle olisi annettava energiatehokkuustodistuksen välityksellä paikkansa pitävää tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta ja käytännön ohjeita sen parantamiseksi. Todistuksessa olisi annettava tietoja myös lämmityksen ja jäähdytyksen tosiasiallisesta vaikutuksesta rakennuksen energiatarpeeseen, sen primäärienergian kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin.	(17) Rakennuksen tai sen osien mahdolliselle ostajalle tai vuokraajalle olisi annettava energiatehokkuustodistuksen välityksellä paikkansa pitävää tietoa rakennuksen energiatehokkuudesta ja käytännön ohjeita sen parantamiseksi. Myös liikerakennusten omistajat ja vuokraajat olisi velvoitettava vaihtamaan tietoja tosiasiallisesta energiankulutuksesta, jotta varmistetaan, että kaikki tiedot ovat saatavilla tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi tarvittavista parannuksista. Todistuksessa olisi annettava tietoja myös lämmityksen ja jäähdytyksen tosiasiallisesta vaikutuksesta rakennuksen energiatarpeeseen, sen primäärienergian kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Rakennuksen omistajalla olisi oltava mahdollisuus pyytää sertifiointia tai päivitettyä todistusta milloin tahansa, ei ainoastaan rakennuksen vuokraus-, myynti- tai kunnostusajankohtana.
Perustelu
Energiatehokkuustodistus voitaisiin saada paitsi silloin, kun rakennus tai sen osa vuokrataan, korjataan tai myydään, myös pyydettäessä.
Tarkistus  14 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 a) Viranomaisten olisi näytettävä esimerkkiä ja pantava täytäntöön energiatehokkuustodistukseen sisältyvät suositukset sen voimassaoloaikana. Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä kansallisiin suunnitelmiinsa toimenpiteitä viranomaisten tukemiseksi, jotta nämä toteuttaisivat varhaisessa vaiheessa energiatehokkuuden parannuksia ja panisivat täytäntöön energiatehokkuustodistukseen sisältyvät suositukset sen voimassaoloaikana. Jäsenvaltioiden olisi kansallisia suunnitelmia laatiessaan kuultava paikallisten ja alueellisten viranomaisten edustajia.
Perustelu
Viranomaisten olisi näytettävä esimerkkiä ja pantava täytäntöön energiatehokkuustodistuksiin sisältyvät suositukset. Jäsenvaltioiden olisi sisällytettävä kansallisiin suunnitelmiinsa toimenpiteitä viranomaisten tukemiseksi, jotta nämä toimisivat näin ja toteuttaisivat varhaisessa vaiheessa energiatehokkuuden parannuksia. Jäsenvaltioiden olisi kansallisia suunnitelmiaan laatiessaan kuultava paikallisten ja alueellisten viranomaisten edustajia.
Tarkistus  15 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(17 b) Direktiivissä 2006/32/EY vahvistettujen älykkäiden mittareiden asennusta koskevien vaatimusten mukaisesti omistajien ja vuokraajien olisi saatava täsmällisiä ja tosiaikaisia tietoja energiankulutuksesta käytössään olevissa rakennuksissa.
Tarkistus  16 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(18) Viranomaisten käytössä olevat rakennukset ja rakennukset, joissa kansalaiset käyvät usein, tarjoavat mahdollisuuden antaa esimerkki siitä, kuinka ympäristö- ja energianäkökohdat otetaan huomioon, ja tästä syystä näille rakennuksille olisi suoritettava energiasertifiointi säännöllisin väliajoin. Energiatehokkuutta koskevien tietojen levittämistä kansalaisille olisi tehostettava asettamalla rakennusten energiatodistukset selvästi näkyville.	(18) Viranomaisten käytössä olevien rakennusten ja säännöllisesti yleisön käytössä olevien rakennusten olisi annettava esimerkki siitä, kuinka ympäristö- ja energianäkökohdat otetaan huomioon, ja tästä syystä näille rakennuksille olisi suoritettava energiasertifiointi säännöllisin väliajoin. Energiatehokkuutta koskevien tietojen levittämistä kansalaisille olisi tehostettava asettamalla rakennusten energiatodistukset selvästi näkyville. Jos jäsenvaltiot päättävät sisällyttää energiankäytön osaksi energiasertifiointivaatimuksia, voidaan ottaa käyttöön paikkakohtainen lähestymistapa, jossa toistensa läheisyydessä sijaitsevilla ja saman organisaation käytössä olevilla rakennuksilla on yhteiset energiamittarit.
Perustelu
Tarkistuksessa korostetaan, että joissakin jäsenvaltioissa on esimerkillisesti laajennettu näytteille asettamista koskevia vaatimuksia siten, että niissä otetaan huomioon sekä rakennuksen energiatehokkuus että se, millä tavoin rakennuksen käyttäjät käyttävät energiaa. Tällaisissa tapauksissa sovellettavassa paikkakohtaisessa lähestymistavassa otetaan huomioon, millä tavoin yliopistot, sairaalat ja muut vastaavat julkisen sektorin kohteet on organisoitu, ja sen avulla voidaan saada parempi yleiskuva paikan kokonaisenergiankäytöstä ja hiilijalanjäljestä.
Tarkistus  17 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(18 a) Toisten jäsenvaltioiden antamien energiatehokkuustodistusten vastavuoroisen tunnustamisen varmistamisella on todennäköisesti suuri merkitys kehitettäessä energiatehokkuutta tukevien rahoituspalvelujen ja muiden palvelujen rajat ylittäviä markkinoita. Komission olisi tämän edistämiseksi vahvistettava todistusten sisältöä ja esitystapaa sekä asiantuntijoiden valtuutusta koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset. Energiatehokkuustodistusten pitäisi olla saatavilla sekä omistajan että vuokraajan kielellä, jotta suosituksia olisi helppo ymmärtää.
Perustelu
Energiatehokkuustodistusten vastavuoroinen tunnustaminen on välttämätöntä. Sekä vuokraajan että omistajan pitäisi voida lukea ja ymmärtää todistuksen sisältö, jotta he voivat toimia siihen sisältyvien suositusten mukaisesti.
Tarkistus  18 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 19 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(19) Viime vuosina on ollut havaittavissa ilmastointilaitteiden käytön voimakas lisääntyminen Euroopan maissa. Tämä aiheuttaa näissä maissa vakavia huippukuormitukseen liittyviä ongelmia, mikä nostaa sähköenergian kustannuksia ja rasittaa maiden energiatasetta.	(19) Viime vuosina on ollut havaittavissa ilmastointilaitteiden käytön voimakas lisääntyminen Euroopan maissa. Tämä aiheuttaa kaikissa jäsenvaltioissa vakavia huippukuormitukseen liittyviä ongelmia, mikä nostaa sähköenergian kustannuksia ja rasittaa maiden energiatasetta. Etusijalle olisi asetettava strategiat, joilla tehostetaan rakennusten lämpöominaisuuksia kesäaikana. Tätä varten olisi kehitettävä edelleen passiivisia jäähdytystekniikoita, ensisijaisesti sellaisia tekniikoita, joilla parannetaan sisäilmasto-olosuhteita ja rakennuksia ympäröivää mikroilmastoa.
Perustelu
Kun otetaan huomioon etenkin yleisesti odotettavissa oleva ilmaston lämpeneminen EU:ssa, ei ole enää järkevää olla asettamatta etusijalle strategioita, joilla parannetaan sisäilmastoa maissa, joihin muutos eniten vaikuttaa. Viime vuosien esimerkit osoittavat, että EU:n eteläisten jäsenvaltioiden kuumilla kesillä on vaikutusta myös Keski-Euroopan energiahuoltoon. Toimet ovat tästä syystä entistäkin tarpeellisempia.
Tarkistus  19 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 20 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(20) Pätevän henkilöstön suorittamalla lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säännöllisellä tarkastuksella varmistetaan osaltaan, että laitteet on säädetty oikein tuotemääritelmien mukaisesti ja että ne toimivat ympäristön, turvallisuuden ja energian kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Koko lämmitys- ja ilmastointijärjestelmästä olisi tehtävä puolueeton arviointi säännöllisin väliajoin järjestelmän elinkaaren aikana, erityisesti ennen järjestelmän vaihtamista tai parantamista.	(20) Pätevän henkilöstön suorittamalla lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien säännöllisellä tarkastuksella varmistetaan osaltaan, että laitteet on säädetty oikein tuotemääritelmien mukaisesti ja että ne toimivat ympäristön, turvallisuuden ja energian kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Koko lämmitys- ja ilmastointijärjestelmästä olisi tehtävä puolueeton arviointi säännöllisin väliajoin järjestelmän elinkaaren aikana, erityisesti ennen järjestelmän korvaamista tai jälkiasennusta. Jotta rakennusten omistajien ja vuokraajien hallinnollinen rasite olisi mahdollisimman vähäinen, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että energiatehokkuuden sertifiointi sisältää lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksen ja että lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset tehdään mahdollisuuksien mukaan samanaikaisesti.
Perustelu
On tärkeää varmistaa, että rakennusten omistajien ja vuokraajien hallinnollinen rasite on mahdollisimman vähäinen.
Tarkistus  20 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 a) Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on keskeinen merkitys tämän direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon kannalta. Niiden edustajia olisi kuultava kaikista sen täytäntöönpanoon kansallisella tai alueellisella tasolla liittyvistä seikoista. Paikallisten suunnittelijoiden ja rakennustarkastajien olisi saatava välttämättömien tehtävien hoitamiseksi riittävät ohjeet ja resurssit.
Perustelu
Paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on keskeinen merkitys tämän direktiivin onnistuneen täytäntöönpanon kannalta. Niiden edustajia olisi kuultava kaikista sen täytäntöönpanoon kansallisella tai alueellisella tasolla liittyvistä seikoista. Paikallisten suunnittelijoiden ja rakennustarkastajien olisi saatava välttämättömien tehtävien hoitamiseksi riittävät ohjeet ja resurssit.
Tarkistus  21 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 21 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(21 b) Siltä osin kuin asentajan ammattiin pääsy tai sen harjoittaminen on säänneltyä, ammattipätevyyden tunnustamisedellytyksistä on säädetty ammattipätevyyden tunnustamisesta annetussa direktiivissä 2005/36/EY. Tämän direktiivin soveltaminen ei sen vuoksi rajoita direktiivin 2005/36/EY soveltamista. Direktiivissä 2005/36/EY asetetaan vaatimukset muun muassa arkkitehtien ammattitutkintojen vastavuoroisesta tunnustamisesta, mutta sen lisäksi on varmistettava, että arkkitehdit ja suunnittelijat ottavat energiatehokkaan teknologian riittävästi huomioon suunnitelmissaan ja töissään. Jäsenvaltioiden olisi laadittava tähän liittyen selkeät ohjeet. Ohjeistuksessa olisi kaikilta osin otettava huomioon direktiivi 2005/36/EY ja erityisesti sen 46 ja 49 artikla.
Perustelu
Tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen jäsenvaltioiden välillä helpottaisi ammattilaisten vapaata liikkuvuutta jäsenvaltioiden rajojen yli kaupankäyntiä rajoittamatta. Tämän johdanto-osan kappaleen avulla direktiivi vastaa uusiutuvia energialähteitä koskevaa direktiiviä.
Tarkistus  22 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(23) Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa liitteessä I vahvistetun yleisen kehyksen eräät osat tekniikan kehitykseen, määritellä menetelmät energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten sekä vahvistaa yhteiset periaatteet sellaisten rakennusten määrittelylle, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.	(23) Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta mukauttaa liitteessä I vahvistetun yleisen kehyksen eräät osat tekniikan kehitykseen, määritellä yhteinen menetelmä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten sekä vahvistaa sellaisten rakennusten määritelmä, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, ottaen huomioon tavanomaiset alueelliset sääolot ja kyseisiin sääoloihin ajan mittaan ennustetut muutokset. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, niistä on päätettävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Perustelu
Komission olisi määriteltävä menetelmät energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten ja vahvistettava sellaisten rakennusten yhteinen määritelmä, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, ottaen huomioon tavanomaiset alueelliset sääolot ja kyseisiin sääoloihin ajan mittaan ennustetut muutokset.
Tarkistus  23 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(23 a) Koska valaistuksen osuus on nykyisin noin 14 prosenttia EU:ssa käytetystä energiasta ja koska nykyaikaisilla valaistusjärjestelmillä voidaan säästää yli 80 prosenttia energiaa noudattaen kuitenkin eurooppalaisten standardien mukaisia valaistusolosuhteita, mikä on liian vähän käytetty keino, jonka avulla Euroopan unioni voisi saavuttaa vuoden 2020 tavoitteet, komission olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin valaistussuunnittelua koskevan direktiivin antamiseksi, jotta voidaan täydentää tässä direktiivissä vahvistettuja toimenpiteitä ja tavoitteita. Valaistussuunnittelun parantamiseen perustuvaa energiatehokkuuden lisäämistä ja energiatehokkaiden valaistuslähteiden käyttöä energiaa käyttäviä tuotteita koskevan direktiivin säännösten mukaisesti pidetään merkittävänä keinona rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.
Tarkistus  24 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 24 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(24) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä tavoitteita, koska rakennusala on monimutkainen ja kansalliset asuntomarkkinat eivät voi riittävällä tavalla vastata energiatehokkuuden asettamiin haasteisiin, vaan tavoitteet voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.	(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Perustelu
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus  25 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tällä direktiivillä edistetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista yhteisössä ottaen huomioon ulkoiset ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet sekä sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja kustannustehokkuus.	Tällä direktiivillä edistetään rakennusten energiatehokkuuden parantamista yhteisössä ottaen huomioon ulkoiset ilmasto-olosuhteet, paikalliset olosuhteet sekä sisäilmastolle asetetut vaatimukset ja energiatehokkuuden kustannusoptimaaliset tasot.
Perustelu
Direktiivin kohteeseen pitäisi sisältyä viittaus kustannusoptimaaliseen laskentamenetelmään sekä vaipan osille ja rakennuksen teknisille järjestelmille asetettaviin tehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. Tavoitteet rakennuksille, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, ovat tärkeä osa direktiivin uudelleenlaatimista. Direktiiviin olisi sisällytettävä vaatimuksia, jotka koskevat rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnista vastaavien henkilöiden sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastajien koulutusta ja vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.
Tarkistus  26 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – a alakohta
Komission teksti	Tarkistus
a) rakennusten ja niiden osien kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmän yleistä kehystä;	a) rakennusten ja niiden osien, rakennuksen komponenttien ja rakennuksen teknisten järjestelmien kokonaisenergiatehokkuuden laskentamenetelmää;
Tarkistus  27 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) vähimmäisvaatimusten soveltamista sellaisten olemassa olevien rakennusten ja niiden osien energiatehokkuuteen, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia;	c) vähimmäisvaatimusten soveltamista sellaisten olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuteen, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, sekä rakennuksen komponenttien ja rakennuksen teknisten järjestelmien energiatehokkuuteen, kun niitä korvataan tai jälkiasennetaan;
Perustelu
Direktiivin kohteeseen pitäisi sisältyä viittaus kustannusoptimaaliseen laskentamenetelmään sekä vaipan osille ja rakennuksen teknisille järjestelmille asetettaviin tehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. Tavoitteet rakennuksille, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, ovat tärkeä osa direktiivin uudelleenlaatimista. Direktiiviin olisi sisällytettävä vaatimuksia, jotka koskevat rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnista vastaavien henkilöiden sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastajien koulutusta ja vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.
Tarkistus  28 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – d alakohta
Komission teksti	Tarkistus
d) kansallisia suunnitelmia sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat;	d) kansallisia suunnitelmia ja tavoitteita sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus;
Tarkistus  29 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – g a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	g a) rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnista vastaavien henkilöiden sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastajien koulutusta ja vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.
Perustelu
Direktiivin kohteeseen pitäisi sisältyä viittaus kustannusoptimaaliseen laskentamenetelmään sekä vaipan osille ja rakennuksen teknisille järjestelmille asetettaviin tehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin ja niiden soveltamiseen uusiin ja olemassa oleviin rakennuksiin. Tavoitteet rakennuksille, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, ovat tärkeä osa direktiivin uudelleenlaatimista. Direktiiviin olisi sisällytettävä vaatimuksia, jotka koskevat rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnista vastaavien henkilöiden sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastajien koulutusta ja vastavuoroista tunnustamista jäsenvaltioiden välillä.
Tarkistus  30 Ehdotus direktiiviksi 1 artikla – 2 kohta – g b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	g b) kansallisia suunnitelmia rakennus-, vuokra- ja rakennussuojelulainsäädännön esteiden poistamiseksi ja taloudellisten kannustimien luomiseksi.
Perustelu
Jäsenvaltioita olisi kannustettava luomaan taloudellisia lisäkannustimia esimerkiksi verolainsäädäntöön ja poistamaan rakennus-, vuokra- ja rakennussuojelulainsäädännön nykyisiä esteitä, mukaan luettuina energiansäästöön liittyviä uudenaikaistamistöitä koskevat säännöt ja nykyiset uudenaikaistamisvaatimukset muistomerkeiksi luokiteltavien rakennusten osalta.
Tarkistus  31 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a) 'uudella rakennuksella' tarkoitetaan rakennusta, jota varten saadaan asiaa koskeva rakennuslupa tämän direktiivin voimaantulon jälkeen;
Perustelu
Direktiiviin tarvitaan uuden rakennuksen määritelmä, koska uuden rakennuksen rakentaminen kestää kuukausia tai vuosia. On tärkeää sisällyttää direktiiviin uusia vaatimuksia sellaisia rakennuksia varten, joita varten saadaan asiaa koskeva rakennuslupa tämän direktiivin voimaantulon jälkeen.
Tarkistus  32 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b) 'rakennuksen osilla' tarkoitetaan samaan rakennukseen kuuluvia, erilliseen käyttöön tarkoitettuja huoneistoja tai yksiköitä;
Perustelu
Monissa direktiivin artikloissa käytetään ilmaisua "ja niiden osat". Ilmaisulle olisi sen vuoksi annettava määritelmä, sillä muuten on olemassa vaara, että sen voidaan tulkita käsittävän komponentit ja rakennuksen tekniset järjestelmät. Ilmaisua käytetään sertifiointia koskevissa säännöksissä tarkoittamaan erilliseen käyttöön tarkoitettuja usean perheen rakennusten ja liikerakennusten osia, kuten huoneistoja ja toimistoja.
Tarkistus  33 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 1 c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 c) 'rakennuksella, jolla on nollatason nettomääräinen energiankulutus' tarkoitetaan rakennusta, jonka primäärienergian vuotuinen kokonaiskulutus on rakennuksen erittäin korkean energiatehokkuuden tason vuoksi yhtä suuri tai pienempi kuin paikan päällä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian tuotanto;
Tarkistus  34 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 2 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
2) 'rakennuksen teknisillä järjestelmillä' tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, valaistukseen tai sähköntuotantoon tai näiden yhdistelmään;	2) 'rakennuksen teknisillä järjestelmillä' tarkoitetaan teknisiä laitteita, joita käytetään lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen, valaistukseen tai sähköntuotantoon, mittaus-, seuranta- ja valvontajärjestelmiin tai näiden yhdistelmään;
Tarkistus  35 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 3 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
3) 'rakennuksen energiatehokkuudella' tarkoitetaan laskettua tai mitattua energiamäärää, joka tarvitaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvän energiatarpeen täyttämiseen ja johon sisältyy muun muassa lämmitykseen, veden lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja valaistukseen käytetty energia;	3) 'rakennuksen energiatehokkuudella' tarkoitetaan laskettua tai mitattua energiamäärää, joka tarvitaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvän primäärienergiatarpeen täyttämiseen ja ilmaistaan yksikkönä kWh/m2 vuodessa ja johon sisältyy muun muassa lämmitykseen, veden lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon ja kiinteään valaistusjärjestelmään käytetty energia, kun otetaan huomioon passiivisesta aurinkoenergiasta saatavat hyödyt, aurinkosuojaus ja päivänvalo;
Tarkistus  36 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 4 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
4) 'primäärienergialla' tarkoitetaan uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä tuotettua energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla;	4) 'primäärienergialla' tarkoitetaan uusiutuvista tai uusiutumattomista lähteistä peräisin olevaa energiaa, jota ei ole muunnettu millään prosessilla;
Perustelu
Määritelmien olisi oltava yhdenmukaisia EU:n eri politiikoissa. Tarkistuksessa ehdotetaan sanamuodon muuttamista, jotta voidaan tehdä suora viittaus uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian määritelmään, sellaisena kuin sitä ehdotetaan 17. joulukuuta 2008 pidetyssä Euroopan parlamentin täysistunnossa hyväksytyn uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskevan direktiivin 2 artiklan a alakohdassa.
Tarkistus  37 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 4 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a) 'uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla' tarkoitetaan uusiutuvista, muista kuin fossiilisista energialähteistä peräisin olevaa energiaa: tuuli-, aurinko-, maalämpö-, ilmalämpö-, vesilämpö- ja valtamerienergia, vesivoima, biomassa, kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoissa syntyvä kaasu ja biokaasu;
Perustelu
Uusiutuvista energialähteistä peräisin olevalla energialla on suuri merkitys uudelleenlaatimista koskevassa ehdotuksessa, joten se olisi määriteltävä. Määritelmien olisi oltava yhdenmukaisia EU:n eri politiikoissa. Ehdotettu määritelmä vastaa uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskevan direktiivin 2 artiklan a alakohtaa, sellaisena kuin se hyväksyttiin 17. joulukuuta 2008 pidetyssä Euroopan parlamentin täysistunnossa.
Tarkistus  38 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 5 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
5) 'rakennuksen vaipalla' tarkoitetaan rakennuksen osia, jotka erottavat sen sisätilat ulkoympäristöstä ja joihin sisältyvät ikkunat, seinät, perustukset, pohjalaatta, sisäkatto, ulkokatto ja eristys;	5) 'rakennuksen vaipalla' tarkoitetaan rakennuksen integroituja osia, jotka erottavat sen sisätilat ulkoympäristöstä;
Tarkistus  39 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 5 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	5 a) 'rakennuksen komponentilla' tarkoitetaan rakennuksen yksittäistä osaa, joka vaikuttaa rakennuksen energiatehokkuuteen eikä kuulu rakennuksen tekniseen järjestelmään ja johon sisältyvät ikkunat, varjostus, ulko-ovet, seinät, perustukset, pohjalaatta, sisäkatto, ulkokatto ja eristysjärjestelmät;
Tarkistus  40 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 6 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
6) 'laajamittaiselle korjauksella' tarkoitetaan rakennuksen korjausta, jossa	6) 'laajamittaiselle korjauksella' tarkoitetaan rakennuksen korjausta, jossa
a) rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 25 prosenttia rakennuksen arvosta, rakennusmaan arvo pois lukien, tai	a) rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset ovat yli 20 prosenttia rakennuksen arvosta, jolloin arvon on perustuttava senhetkisiin rakentamiskustannuksiin kyseisessä jäsenvaltiossa, rakennusmaan arvo pois lukien, tai
b) korjaus koskee yli 25:tä prosenttia rakennuksen vaipasta;	b) korjaus koskee yli 25:tä prosenttia rakennuksen vaipasta, ja sillä on suora vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen;
Tarkistus  41 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 10 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
10) 'kustannusoptimaalisella tasolla' tarkoitetaan rakennuksen elinkaaren aikaisten kustannusten alinta tasoa, joka määritetään ottamalla huomioon investointikustannukset, ylläpito- ja käyttökustannukset (mukaan luettuina energiakustannukset) sekä tapauksen mukaan tuotetusta energiasta saatavat tuotot ja käytöstäpoistokustannukset;	10) 'kustannusoptimaalisella tasolla' tarkoitetaan tasoa, jolla rakennuksen elinkaaren aikana laskettu kustannus-hyötyanalyysi on positiivinen, kun otetaan huomioon vähintään investointi- ja käyttökustannusten (mukaan luettuina energiakustannukset), ylläpidon, tuotetusta energiasta saatavien tuottojen ja tapauksen mukaan käytöstäpoistokustannusten nettonykyarvo;
Tarkistus  42 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 14 alakohta
Komission teksti	Tarkistus
14) 'lämpöpumpulla' tarkoitetaan laitetta tai järjestelmää, joka ottaa lämpöä alhaisessa lämpötilassa ilmasta, vedestä tai maaperästä ja toimittaa lämmön rakennukseen.	14) 'lämpöpumpulla' tarkoitetaan konetta, laitetta tai järjestelmää, joka siirtää lämpöä luonnonympäristöstä, kuten ilmasta, vedestä tai maasta, rakennuksiin tai teollisuussovelluksiin kääntämällä lämmön luonnollisen virtauksen siten, että se virtaa alhaisemmasta lämpötilasta korkeampaan. Tässä direktiivissä uusiutuvana energiana pidettävän lämpöpumppujen keräämän ympäröivän energian määrän on oltava sama kuin [uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetun] direktiivin 2009/.../EY mukainen määrä.
Perustelu
Lämpöpumppujen määritelmän sekä primäärienergian määrän ja tällaisten laitteiden tehokkuuden laskemiseksi käytetyn menetelmän on oltava sopusoinnussa uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä äskettäin annetun direktiivin kanssa.
Tarkistus  43 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 14 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	14 a) 'energiaköyhyydellä' tarkoitetaan tilannetta, jossa kotitalouden on käytettävä yli 10 prosenttia tuloistaan energialaskuihin kotinsa lämmittämiseksi Maailman terveysjärjestön suosittelemiin tasoihin perustuvan hyväksyttävän tason mukaisesti;
Perustelu
On teknisesti välttämätöntä määritellä tarkistuksessa 31 mainittu energiaköyhyyden käsite.
Tarkistus  44 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 14 b alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	14 b) 'valaistusjärjestelmällä' tarkoitetaan tietyn valaistustason tuottamisen edellyttämien osatekijöiden yhdistelmää;
Tarkistus  45 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 14 c alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	14 c) 'kaukolämmityksellä tai ‑jäähdytyksellä' tarkoitetaan termisen energian jakelua höyryn, kuuman veden tai jäähdytetyn nesteen muodossa keskitetystä tuotantolähteestä verkoston välityksellä useisiin rakennuksiin käytettäväksi lämmitykseen tai jäähdytykseen sisätiloissa tai prosesseissa tai veden lämmitykseen;
Perustelu
Direktiivin pitäisi sisältää kaukolämmityksen tai -jäähdytyksen määritelmä. Nämä ovat tärkeitä infrastruktuureja, jotka mahdollistavat energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden välisen yhteisvaikutuksen.
Tarkistus  46 Ehdotus direktiiviksi 2 artikla – 14 d alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	14 d) 'valaistussuunnittelulla' tarkoitetaan kaaviota tai piirustusta, jossa esitetään yksityiskohtaisesti valaisimien ja niihin liittyvien säätölaitteiden kokoonpano ja sijoittelu.
Perustelu
Valaistussuunnittelun tavoitteena on valita valaistukselle oikeat perusteet yhdenmukaistettujen eurooppalaisten standardien mukaisesti siten, että käytetään mahdollisimman energiatehokkaita valaistusjärjestelmiä.
Tarkistus  47 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on sovellettava rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmää liitteessä I esitetyn yleisen kehyksen mukaisesti.	1. Komissio vahvistaa asiaankuuluvia sidosryhmiä ja erityisesti paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten edustajia kuultuaan viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 rakennusten energiatehokkuuden yhteisen laskentamenetelmän liitteessä I esitetyn yleisen kehyksen mukaisesti.
	Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
Menetelmä hyväksytään kansallisella tai alueellisella tasolla.	2. Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön yhteinen menetelmä.
Tarkistus  48 Ehdotus direktiiviksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Rakennusten energiatehokkuus on ilmaistava avoimella tavalla, ja siihen on sisällyttävä indikaattori hiilidioksidipäästöjä ja primäärienergiatarvetta varten.
Perustelu
Tämän direktiivin yleisenä poliittisena tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen rakennuksissa. Tämä tavoite olisi sen vuoksi nimenomaisesti mainittava 3 artiklassa.
Tarkistus  49 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vahvistetaan rakennusten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamiseksi ja että vaatimukset lasketaan 3 artiklassa tarkoitetun menetelmän mukaisesti.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vahvistetaan rakennusten sekä rakennuksen komponenttien ja rakennuksen teknisten järjestelmien ja niiden osien energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset vähintään kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamiseksi ja että vaatimukset lasketaan 3 artiklassa tarkoitetun yhteisen menetelmän mukaisesti.
Vaatimuksia vahvistaessaan jäsenvaltiot voivat tehdä eron uusien ja olemassa olevien rakennusten sekä rakennusten eri luokkien välillä.	Vaatimuksia vahvistaessaan jäsenvaltioiden on kuultava viranomaisia ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, ja ne voivat tehdä eron uusien ja olemassa olevien rakennusten sekä rakennusten eri luokkien välillä.
Näissä vaatimuksissa on otettava huomioon yleiset sisäilmasto-olosuhteet, jotta voidaan välttää mahdolliset haittavaikutukset kuten riittämätön ilmanvaihto, sekä paikalliset olosuhteet ja rakennuksen käyttötarkoitus ja ikä.	Näiden vaatimusten on oltava johdonmukaisia muun sovellettavan yhteisön lainsäädännön kanssa, ja niissä on otettava huomioon yleiset sisäilmasto-olosuhteet sekä sisä- ja ulkovalaistusolosuhteet, jotta voidaan välttää mahdolliset haittavaikutukset kuten riittämätön ilmanvaihto ja riittämätön päivänvalo, sekä paikalliset olosuhteet ja rakennuksen käyttötarkoitus ja ikä.
Nämä vaatimukset on tarkistettava säännöllisesti enintään viiden vuoden välein ja tarvittaessa ajantasaistettava, jotta ne vastaavat tekniikan kehitystä rakennusalalla.	Nämä vaatimukset on tarkistettava säännöllisesti enintään neljän vuoden välein ja ajantasaistettava, jotta ne vastaavat tekniikan kehitystä rakennusalalla.
Tarkistus  50 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat jättää vahvistamatta tai soveltamatta 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia seuraaviin rakennusten luokkiin:	2. Jäsenvaltiot voivat jättää vahvistamatta tai soveltamatta 1 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia seuraaviin rakennusten luokkiin:
a) rakennukset, joita suojellaan virallisesti osana määrättyä ympäristöä tai niiden erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi, jos niiden luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä;	a) rakennukset, joita suojellaan virallisesti osana määrättyä ympäristöä tai niiden erityisten arkkitehtonisten tai historiallisten ansioiden vuoksi, siltä osin kuin niiden luonne tai ulkonäkö muuttuisi energiatehokkuutta koskevan tietyn vähimmäisvaatimuksen noudattamisen vuoksi tavalla, jota ei voida hyväksyä;
b) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;	b) rakennukset, joita käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan;
c) väliaikaiset rakennukset, joiden suunniteltu käyttöaika on enintään kaksi vuotta, teollisuuslaitokset, korjaamot ja muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatilarakennukset, joissa energian tarve on alhainen, sekä muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatilarakennukset, joita käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;	c) väliaikaiset rakennukset, joiden suunniteltu käyttöaika on alle 18 kuukautta, teollisuuslaitokset, korjaamot ja muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatilarakennukset, joissa energian tarve on alhainen, sekä muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatilarakennukset, joita käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;
d) asuinrakennukset, jotka on tarkoitettu käytettäväksi enintään neljän kuukauden ajan vuodessa;
e) yksittäiset rakennukset, joiden hyötypinta-ala on yhteensä alle 50 m2.	e) yksittäiset rakennukset, joiden kokonaishyötypinta-ala on alle 50 m2.
Tarkistus  51 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 3 kohta
Komission teksti	Tarkistus
3. Jäsenvaltiot eivät saa 30 päivästä kesäkuuta 2014 alkaen tarjota kannustimia sellaisten rakennusten tai niiden osien rakentamiseen tai korjaamiseen, jotka eivät täytä 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tuloksiin johtavia energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia.	3. Jäsenvaltiot saavat 30 päivästä kesäkuuta 2012 alkaen tarjota kannustimia vain sellaisten rakennusten tai niiden osien, rakennuksen komponentit mukaan luettuina, rakentamiseen tai laajamittaiseen korjaamiseen, joiden osalta tulokset täyttävät vähintään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tuloksiin johtavat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset.
Tarkistus  52 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Kesäkuun 30 päivästä 2017 alkaen, kun jäsenvaltiot tarkastelevat uudelleen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksiaan, niiden on varmistettava, että vaatimukset vastaavat 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tuloksia.	4. Jäsenvaltioiden on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2015 tarkasteltava uudelleen tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti vahvistettuja energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksiaan ja varmistettava, että vaatimukset vastaavat vähintään 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun laskelman tuloksia.
Tarkistus  53 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Jäsenvaltioiden on tarjottava tukea ja teknistä neuvontaa, jotta historiallisissa rakennuksissa tai keskustoissa voidaan toteuttaa erityisohjelmia energiatehokkuutta koskevia mukautuksia varten.
Tarkistus  54 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 4 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 b. Historiallisissa keskustoissa sijaitsevia energiantuotanto- ja eristysjärjestelmiä koskevista toimenpiteistä on tehtävä visuaalisten vaikutusten arviointi.
Tarkistus  55 Ehdotus direktiiviksi 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Komissio vahvistaa viimeistään 31 päivään joulukuuta 2010 vertailumenetelmän rakennusten tai niiden osien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. Vertailumenetelmässä tehdään ero uusien ja olemassa olevien rakennusten sekä rakennusten eri luokkien välillä.	1. Komissio vahvistaa asiaankuuluvia sidosryhmiä ja erityisesti paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten edustajia kuultuaan sekä liitteessä III a esitettyjen periaatteiden perusteella viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2010 yhteisen menetelmän rakennusten tai niiden osien energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten. Tässä yhteisessä menetelmässä voidaan viitata asiaankuuluviin eurooppalaisiin standardeihin, ja siinä
	– tehdään ero uusien ja olemassa olevien rakennusten sekä rakennusten eri luokkien välillä,
	– otetaan huomioon jäsenvaltioiden erilaiset ilmasto-olot ja todennäköinen muutos kyseisissä oloissa asianomaisen rakennuksen elinkaaren aikana ja
	– vahvistetaan energiakustannuksia koskevat yhteiset oletukset tai laskentamenetelmät.
	Komissio tarkastelee uudelleen ja tarvittaessa päivittää yhteistä menetelmää joka viides vuosi.
Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
2. Jäsenvaltioiden on laskettava energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot käyttäen 1 kohdan mukaisesti vahvistettua vertailumenetelmää ja asiaankuuluvia parametreja, kuten ilmasto-olosuhteita, ja vertailtava tämän laskelman tuloksia vahvistamiinsa energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin.	2. Jäsenvaltioiden on laskettava energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaaliset tasot käyttäen 1 kohdan mukaisesti vahvistettua yhteistä menetelmää ja asiaankuuluvia parametreja, kuten ilmasto-olosuhteita.
Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikki näissä laskemissa käytetyt syöttötiedot ja oletukset ja laskelmien tulokset. Tiedot voidaan sisällyttää direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot komissiolle joka kolmas vuosi. Ensimmäinen ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011.	Niiden on ilmoitettava komissiolle kaikki näissä laskelmissa käytetyt syöttötiedot ja oletukset ja laskelmien tulokset. Tiedot on sisällytettävä direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin. Jäsenvaltioiden on toimitettava tiedot komissiolle joka kolmas vuosi. Ensimmäinen ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011.
3. Komissio julkaisee kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen saavuttamisessa.	3. Komissio julkaisee kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä tämän artiklan täytäntöönpanossa.
Tarkistus  56 Ehdotus direktiiviksi 6 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uudet rakennukset täyttävät 4 artiklan mukaisesti vahvistetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset.	Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että uudet rakennukset täyttävät 4 artiklan mukaisesti vahvistetut energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset ja 9 artiklan säännökset.
Jäsenvaltioiden on varmistettava uusien rakennusten osalta, että ennen rakentamisen aloittamista arvioidaan ja otetaan huomioon seuraavien vaihtoehtoisten järjestelmien tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus:	Jäsenvaltioiden on varmistettava uusien rakennusten osalta, että arvioidaan ja otetaan huomioon erittäin tehokkaiden vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus. Vaihtoehtoisiin järjestelmiin voivat sisältyä esimerkiksi seuraavat:
a) uusiutuvien energialähteiden käyttöön perustuvat hajautetut energiahuoltojärjestelmät;	a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat hajautetut energiahuoltojärjestelmät;
b) yhteistuotanto;	b) yhteistuotanto;
c) kauko-/aluelämmitys- tai ‑jäähdytysjärjestelmät, jos niitä on saatavilla;	c) kauko-/aluelämmitys- tai ‑jäähdytysjärjestelmät, jos niitä on saatavilla, erityisesti kokonaan tai osittain uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat järjestelmät;
d) lämpöpumput.	d) lämpöpumput;
	d a) atk-laitteistot seurantaan ja valvontaan.
2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohdassa tarkoitettujen vaihtoehtoisten järjestelmien arviointi dokumentoidaan avoimella tavalla rakennuslupaa tai rakennustöiden lopullista hyväksymistä koskevissa hakemuksissa.
Tarkistus  57 Ehdotus direktiiviksi 7 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia, niiden energiatehokkuutta parannetaan siten, että ne täyttävät energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Jäsenvaltioiden on määritettävä nämä energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset 4 artiklan mukaisesti. Vaatimukset voidaan rakennuksen tai sen osien kokonaisenergiatehokkuuden parantamistavoitetta noudattaen vahvistaa joko koko korjatulle rakennukselle tai korjatuille järjestelmille tai osille, jos ne ovat osa rajatun ajanjakson aikana toteutettavaa korjausta.	Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kun rakennuksiin tehdään laajamittaisia korjauksia tai kun rakennuksen komponentteja ja rakennuksen teknisiä järjestelmiä tai niiden osia jälkiasennetaan tai korvataan, niiden energiatehokkuutta parannetaan siten, että ne täyttävät vähintään energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset sikäli kuin tämä on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Jäsenvaltioiden on määritettävä nämä energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset 4 artiklan ja 9 artiklassa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Vaatimukset on vahvistettava sekä korjatuille järjestelmille ja rakennuksen komponenteille, kun niitä jälkiasennetaan tai korvataan, että koko korjatulle rakennukselle, jos kyse on laajamittaisesta korjauksesta.
	Jäsenvaltioiden on sellaisten rakennusten osalta, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, kannustettava siihen, että arvioidaan ja otetaan huomioon seuraavat erittäin tehokkaat vaihtoehtoiset järjestelmät:
	a) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat hajautetut energiahuoltojärjestelmät;
	b) yhteistuotanto;
	c) kauko-/aluelämmitys- tai ‑jäähdytysjärjestelmät, jos niitä on saatavilla, erityisesti kokonaan tai osittain uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvat järjestelmät;
	d) lämpöpumput;
	d a) atk-laitteistot seurantaan ja valvontaan.
Tarkistus  58 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Rakennuksen tekniset järjestelmät	Rakennuksen tekniset järjestelmät ja rakennuksen komponentit
1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset rakennukseen asennetuille teknisille järjestelmille. Vaatimukset on vahvistettava uusille, korvatuille ja jälkiasennetuille rakennuksen teknisille järjestelmille ja niiden osille.	1. Jäsenvaltioiden on vahvistettava energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset rakennuksen komponenteille sekä rakennukseen asennetuille ja siinä käyttöön otetuille teknisille järjestelmille silloin, kun [puitteiden säätämisestä energiaa käyttäviä tuotteita koskevien ekologisen suunnittelun vaatimusten asettamista varten annettu] direktiivi 2009/.../EY ja sen täytäntöönpanotoimenpiteet eivät kata niitä. Vaatimukset on vahvistettava uusille, korvatuille ja jälkiasennetuille käyttölaitteille, rakennuksen teknisille järjestelmille ja rakennuksen komponenteille sekä niiden osille, ja niitä on sovellettava sikäli kuin ne ovat teknisesti ja toiminnallisesti toteutettavissa.
Vaatimusten on katettava erityisesti seuraavat osat:	Vaatimusten on katettava erityisesti seuraavat osat:
a) lämmitysjärjestelmän lämmityskattilat tai muut lämmönkehittimet;	a) lämmitysjärjestelmän lämmityskattilat, muut lämmönkehittimet tai lämmönvaihtimet, mukaan luettuina kauko-/aluelämmitys- tai ‑jäähdytysjärjestelmät;
b) lämminvesijärjestelmän vedenlämmittimet;	b) lämminvesijärjestelmän vedenlämmittimet;
c) ilmastointijärjestelmien keskusilmastointiyksiköt tai jäähdytysyksiköt.	c) ilmastointijärjestelmien keskusilmastointiyksiköt tai jäähdytysyksiköt;
	c a) asennettu valaistus;
	c b) 2 artiklan 5 a alakohdassa määritellyt rakennuksen komponentit.
2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten on oltava johdonmukaisia järjestelmän muodostaviin tuotteisiin sovellettavan lainsäädännön kanssa ja perustuttava siihen, että tuotteet on asennettu oikein ja rakennuksen teknistä järjestelmää säädetään ja ohjataan asianmukaisesti. Vaatimuksissa on erityisesti varmistettava, että vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä saavutetaan oikea hydraulinen tasapaino ja että asennuksessa on käytetty oikeankokoisia ja -tyyppisiä tuotteita ottaen huomioon rakennuksen teknisen järjestelmän aiottu käyttötarkoitus.	2. Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti vahvistettujen energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten on oltava johdonmukaisia järjestelmän ja rakennuksen komponentit muodostaviin tuotteisiin sovellettavan lainsäädännön kanssa ja perustuttava siihen, että tuotteet on asennettu oikein ja rakennuksen teknistä järjestelmää säädetään ja ohjataan asianmukaisesti. Vaatimuksissa on rakennuksen teknisten järjestelmien osalta varmistettava, että ne säädetään asianmukaisesti käyttöönoton yhteydessä, että vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä saavutetaan oikea hydraulinen tasapaino ja että asennuksessa on käytetty oikeankokoisia ja -tyyppisiä tuotteita ottaen huomioon rakennuksen teknisen järjestelmän aiottu käyttötarkoitus.
Tarkistus  59 Ehdotus direktiiviksi 8 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että älykkäitä mittareita asennetaan kaikkiin uusiin rakennuksiin ja kaikkiin rakennuksiin, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, ja aina mittarin korvaamisen yhteydessä, ja edistettävä tarvittaessa aktiiviohjausjärjestelmien, kuten automaatio-, valvonta- ja seurantajärjestelmien, asentamista.
Tarkistus  60 Ehdotus direktiiviksi 9 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Rakennukset, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat	Rakennukset, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus
1. Jäsenvaltioiden on laadittavaa kansalliset suunnitelmat sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat. Niiden on asetettava vuotta 2020 koskevat tavoitteet sille, mikä tällaisten rakennusten osuuden on vähintään oltava prosentteina rakennusten kokonaismäärästä ja kokonaishyötypinta-alasta.	1. Jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset suunnitelmat sellaisten 2 artiklan 1 c alakohdassa määriteltyjen rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus.
	Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki uudet rakennukset ovat rakennuksia, joilla on vähintään nollatason nettomääräinen energiankulutus, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2018.
	Jäsenvaltioiden on asetettava tavoitteet sille, minkä osuuden tällaisista rakennuksista prosentteina mitattuna on vähintään oltava rakennuksia, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, vuoteen 2015 ja vuoteen 2020 mennessä, rakennusten kokonaismäärästä ja kokonaishyötypinta-alasta.
Erilliset tavoitteet on asetettava	Erilliset tavoitteet on asetettava
a) uusille ja kunnostetuille asuinrakennuksille;	a) uusille ja kunnostetuille asuinrakennuksille;
b) uusille ja kunnostetuille muille kuin asuinrakennuksille;	b) uusille ja kunnostetuille muille kuin asuinrakennuksille;
c) viranomaisten käytössä oleville rakennuksille.	c) viranomaisten käytössä oleville rakennuksille.
Asettaessaan c alakohdassa tarkoitettuja tavoitteita jäsenvaltioiden on otettava huomioon, että viranomaisilla tulisi olla edelläkävijän asema rakennusten energiatehokkuuden alalla.	Edellä c alakohdassa tarkoitettujen rakennusten osalta jäsenvaltioiden on asetettava tavoitteita, jotka on saavutettava huomattavasti ennen ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa vahvistettuja määräaikoja, kun otetaan huomioon, että viranomaisilla tulisi olla edelläkävijän asema rakennusten energiatehokkuuden alalla.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin kansallisiin suunnitelmiin on sisällyttävä muun muassa seuraavat osatekijät:	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset suunnitelmat on laadittava kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, paikalliset ja alueelliset viranomaiset mukaan luettuina, kuulemisen jälkeen, ja niihin on sisällyttävä muun muassa seuraavat osatekijät:
a) jäsenvaltion määritelmä rakennuksille, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat;
b) välitavoitteet sille, mikä tällaisten rakennusten osuuden on vähintään oltava prosentteina rakennusten kokonaismäärästä ja kokonaishyötypinta-alasta vuonna 2015;	b) välitavoitteet sille, mikä tällaisten rakennusten osuuden on vähintään oltava prosentteina rakennusten kokonaismäärästä ja kokonaishyötypinta-alasta vuonna 2015 ja vuonna 2020;
	b a) tiedot kansallisista vaatimuksista, jotka koskevat uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian vähimmäistasoa uusissa rakennuksissa ja olemassa olevissa rakennuksissa, joihin tehdään laajamittaisia korjauksia, kuten uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annetussa direktiivissä 2009/xx/EY ja tämän direktiivin 6 ja 7 artiklassa edellytetään;
c) tiedot tällaisten rakennusten osuuden kasvattamiseksi toteutetuista toimenpiteistä.	c) yhteenveto kaikista toimintalinjoista ja tiedoista, jotka koskevat tällaisten rakennusten osuuden kasvattamiseksi toteutettuja toimenpiteitä;
	c a) kansalliset, alueelliset tai paikalliset ohjelmat tällaisten rakennusten osuuden kasvattamista koskevien toimenpiteiden, kuten verokannustimien, rahoitusvälineiden tai alennetun arvonlisäverokannan, tukemiseksi.
3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset suunnitelmat komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 ja raportoitava sille kolmen vuoden välein kansallisten suunnitelmiensa toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä. Kansalliset suunnitelmat ja edistymisraportit voidaan sisällyttää direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin.	3. Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut kansalliset suunnitelmat komissiolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 ja raportoitava sille kolmen vuoden välein kansallisten suunnitelmiensa toteuttamisessa saavutetusta edistyksestä. Kansalliset suunnitelmat ja edistymisraportit on sisällytettävä direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin.
	3 a. Komissio voi kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut kansallisen suunnitelman 3 kohdan mukaisesti, toissijaisuusperiaatteen täysimääräisesti huomioon ottaen hylätä suunnitelman tai jonkin sen osan sillä perusteella, ettei se täytä kaikkia tämän artiklan vaatimuksia. Asianomaisen jäsenvaltion on tässä tapauksessa ehdotettava muutoksia. Komissio hyväksyy muutokset tai pyytää muita erityismuutoksia kuukauden kuluessa kyseisten ehdotusten vastaanottamisesta. Komissio ja asianomainen jäsenvaltio toteuttavat kaikki kohtuulliset toimenpiteet päästäkseen sopimukseen kansallisesta suunnitelmasta viiden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltio on alun perin toimittanut suunnitelman.
4. Komissio vahvistaa yhteiset periaatteet sellaisten rakennusten määrittelylle, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat.	4. Komissio vahvistaa 2 artiklassa esitetyn määritelmän mukaisesti sellaisten rakennusten yksityiskohtaisen yhteisen määritelmän, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus, viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010.
Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.	Nämä toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
5. Komissio julkaisee kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamisessa, joilla sekä hiilidioksidipäästöt että primäärienergian kulutus ovat alhaiset tai olemattomat. Komissio laatii tämän kertomuksen perusteella strategian ja ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä tällaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi.	5. Komissio julkaisee viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2012 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen jäsenvaltioiden edistymisestä sellaisten rakennusten lukumäärän kasvattamisessa, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus. Komissio laatii tämän kertomuksen perusteella toimintasuunnitelman ja ehdottaa tarvittaessa toimenpiteitä tällaisten rakennusten lukumäärän kasvattamiseksi.
Tarkistus  61 Ehdotus direktiiviksi 9 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	9 a artikla
	Taloudelliset kannustimet ja markkinoiden esteet
	1. Jäsenvaltioiden on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011 laadittava kansallisia toimintasuunnitelmia, joihin sisältyy ehdotettuja toimenpiteitä, tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten täyttämiseksi vähentämällä olemassa olevia oikeudellisia ja markkinoiden esteitä sekä kehittämällä olemassa olevia ja uusia rahoitus- ja verotusvälineitä uusien ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi.
	Ehdotettujen toimenpiteiden on oltava riittäviä, tehokkaita, avoimia ja syrjimättömiä, niiden on tuettava energiatehokkuustodistukseen sisältyvien suositusten täytäntöönpanoa, niillä on pyrittävä edistämään rakennusten energiatehokkuuden huomattavia parannuksia silloin, kun parannus ei muuten olisi taloudellisesti toteutettavissa, ja niihin on sisällyttävä toimenpiteitä energiaköyhyysriskin alaisina olevien kotitalouksien tukemiseksi.
	Jäsenvaltioiden on verrattava rahoitus- ja verotusvälineitään liitteessä III b lueteltuihin välineisiin ja pantava täytäntöön vähintään kaksi kyseisen liitteen toimenpidettä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista.
	2. Jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset kansalliset toimintasuunnitelmat komissiolle sisällyttämällä ne direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin ja päivitettävä niitä joka kolmas vuosi.
	3. Komissio tekee viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 vaikutusten arvioinnin jälkeen aiheellisia lainsäädäntöehdotuksia, jotta voidaan vahvistaa olemassa olevia ja ehdottaa uusia yhteisön rahoitusvälineitä tämän direktiivin täytäntöönpanon tukemiseksi.
	Ehdotuksissa on otettava huomioon seuraavat toimenpiteet:
	a) Euroopan aluekehitysrahaston rahoitusosuuden enimmäismäärää, joka voidaan käyttää energiatehokkuuteen, kaukolämmitys ja -jäähdytys mukaan luettuna, ja uusiutuviin energialähteisiin tehtävien investointien tukemiseksi asetuksen (EY) N:o 1080/2006 7 artiklan mukaisesti, korotetaan vähintään 15 prosenttiin koko rahoitusosuudesta.
	b) Rakennusten energiatehokkuutta, kaukolämmitys ja -jäähdytys mukaan luettuna, lisäävien hankkeiden ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa koskevien hankkeiden tukikelpoisuutta Euroopan aluekehitysrahastosta laajennetaan.
	c) Muita yhteisön varoja käytetään energiatehokkuuteen liittyvien tutkimuksen ja kehittämisen, tiedotuskampanjoiden tai koulutuksen tukemiseksi.
	d) Perustetaan yhteisön talousarviosta, Euroopan investointipankista ja jäsenvaltioista saatavien rahoitusosuuksiin perusteella energiatehokkuusrahasto, jonka avulla voidaan lisätä yksityisiä ja julkisia investointeja energiatehokkuuteen liittyviin, rakennusten energiatehokkuutta, mukaan luettuina uusiutuvat energialähteet rakennuksissa tai rakennuksen komponenteissa, lisääviin hankkeisiin vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuusrahasto on sisällytettävä muuta yhteisön rakennetukea koskevaan ohjelmasuunnitteluun. Sen rahoitusosuuksia koskevat perusteet on määriteltävä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 mukaisesti, ja se on pantava täytäntöön viimeistään vuonna 2014.
	e) Energiatehokkuuteen, mukaan luettuina uusiutuvat energialähteet rakennuksissa tai rakennuksen komponenteissa, liittyvien palvelujen ja tuotteiden arvonlisäverokantaa alennetaan.
Perustelu
Tarkistus ei koske uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen muutettuja osia. Se on kuitenkin välttämätön pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen ja yhtenäisyyteen muiden muutettujen osien, erityisesti 9 artiklan, kanssa.
Tarkistus  62 Ehdotus direktiiviksi 10 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmän perustamiseksi. Energiatehokkuustodistuksessa on esitettävä rakennuksen energiatehokkuus ja vertailuarvoja, kuten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta rakennuksen tai sen osien omistajat tai vuokraajat voivat vertailla ja arvioida sen energiatehokkuutta.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmän perustamiseksi. Energiatehokkuustodistuksessa on esitettävä rakennuksen energiatehokkuus tai, jos rakennusta ei ole vielä rakennettu, arvioitu energiatehokkuus ja vertailuarvoja, kuten energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset, jotta rakennuksen tai sen osien omistajat tai vuokraajat voivat arvioida sen energiatehokkuutta ja vertailla sitä vaivatta muihin asuinrakennuksiin tai muihin kuin asuinrakennuksiin. Siinä voidaan muiden kuin asuinrakennusten osalta tarvittaessa esittää myös liitteessä I tarkoitettu vuosittain kulutettava tosiasiallinen energiamäärä.
2. Todistukseen on sisällyttävä suosituksia rakennuksen tai sen osien energiatehokkuuden parantamiseksi kustannustehokkaasti.	2. Todistukseen on sisällyttävä suosituksia rakennuksen tai sen osien energiatehokkuuden parantamiseksi kustannusoptimaalisesti.
Energiatehokkuustodistukseen sisältyvien suositusten on katettava:	Energiatehokkuustodistukseen sisältyvien suositusten on katettava:
a) rakennuksen vaipan tai rakennuksen teknisten järjestelmien laajamittaisen korjauksen yhteydessä toteutettavat toimenpiteet; ja	a) rakennuksen vaipan, eristysjärjestelmät mukaan luettuina, tai rakennuksen teknisten järjestelmien laajamittaisen korjauksen yhteydessä toteutettavat toimenpiteet; ja
b) rakennuksen yksittäisiä osia tai osatekijöitä koskevat toimenpiteet, jotka eivät liity rakennuksen vaipan tai rakennuksen teknisten järjestelmien laajamittaiseen korjaukseen.	b) rakennuksen yksittäisiä osia tai osatekijöitä koskevat toimenpiteet, jotka eivät liity rakennuksen vaipan, eristysjärjestelmät mukaan luettuina, tai rakennuksen teknisten järjestelmien laajamittaiseen korjaukseen.
3. Energiatehokkuustodistukseen sisältyvien suositusten on oltava teknisesti toteuttamiskelpoisia kyseessä olevassa rakennuksessa, ja suosituksissa on annettava avointa tietoa niiden kustannustehokkuudesta. Kustannustehokkuuden arvioinnin on perustuttava tiettyihin vakioedellytyksiin, kuten energiansäästöjen arviointiin ja suositusten toteuttamiseksi tarvittavien investointien pohjana olevien energianhintojen ja korkotasojen arviointiin.	3. Energiatehokkuustodistukseen sisältyvien suositusten on oltava teknisesti ja toiminnallisesti toteuttamiskelpoisia kyseessä olevassa rakennuksessa, ja suosituksissa on annettava avointa tietoa niiden kustannustehokkuudesta. Kustannustehokkuuden arvioinnin on perustuttava tiettyihin vakioedellytyksiin, joihin on sisällytettävä vähintään energiansäästöjen arviointi ja suositusten toteuttamiseksi tarvittavien investointien pohjana olevien energianhintojen, taloudellisten kannustimien tai verokannustimien ja korkotasojen arviointi.
	3 a. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viranomaiset ja muut rakennusten hankintaan tai korjaukseen rahoitusta tarjoavat laitokset ottavat ilmoitetun energiatehokkuuden ja energiatehokkuustodistuksiin sisältyvät suositukset huomioon määrittäessään taloudellisten kannustimien, verotustoimenpiteiden ja lainojen tason ja ehdot.
4. Energiatehokkuustodistuksessa on ilmoitettava, mistä omistaja tai vuokralainen voi saada yksityiskohtaisempia tietoja todistuksessa annetuista suosituksista. Lisäksi siinä on annettava tietoja suositusten toteuttamiseksi toteutettavista toimenpiteitä.	4. Energiatehokkuustodistuksessa on ilmoitettava, mistä omistaja tai vuokraaja voi saada yksityiskohtaisempia tietoja todistuksessa annetuista suosituksista. Lisäksi siinä on annettava tietoja suositusten toteuttamiseksi toteutettavista toimenpiteistä, mukaan luettuina tiedot saatavilla olevista verokannustimista ja taloudellisista kannustimista sekä rahoitusmahdollisuuksista.
	4 a. Kun otetaan huomioon, että viranomaisilla tulisi olla edelläkävijän asema rakennusten energiatehokkuuden alalla, viranomaisten on toteutettava käytössään oleville rakennuksille annettuihin energiatehokkuustodistuksiin sisältyvät suositukset niiden voimassaoloaikana.
5. Samaan rakennukseen kuuluvien, erilliseen käyttöön tarkoitettujen huoneistojen tai yksikköjen sertifiointi voi perustua	5. Samaan rakennukseen kuuluvien, erilliseen käyttöön tarkoitettujen huoneistojen tai yksikköjen sertifiointi voi perustua
a) koko rakennuksen yhteissertifiointiin, jos erillisistä huoneistoista koostuva rakennus on varustettu yhteisellä lämmitysjärjestelmällä; tai	a) koko rakennuksen yhteissertifiointiin, jos erillisistä huoneistoista koostuva rakennus on varustettu yhteisellä lämmitysjärjestelmällä; tai
b) jonkin toisen samaan rakennukseen kuuluvan ja sen kannalta edustavan huoneiston arviointiin.	b) kyseisen huoneiston tai yksikön energiatehokkuuden arviointiin.
6. Omakotitalojen sertifiointi voi perustua toisen suunnittelultaan ja kooltaan samanlaisen ja tosiasialliselta energiatehokkuuslaadultaan vastaavan rakennuksen arviointiin, jos energiatehokkuustodistuksen antava asiantuntija voi taata tämän vastaavuuden.	6. Omakotitalojen sertifiointi voi perustua toisen suunnittelultaan ja kooltaan samanlaisen ja tosiasialliselta energiatehokkuuslaadultaan vastaavan rakennuksen arviointiin, jos energiatehokkuustodistuksen antava asiantuntija voi taata tämän vastaavuuden.
7. Energiatehokkuustodistus voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta.	7. Energiatehokkuustodistus voi olla voimassa enintään kymmenen vuotta.
	7 a. Komissio hyväksyy viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2010 suuntaviivat, joissa täsmennetään energiatehokkuustodistusten sisältöä, kieltä ja esitystapaa koskevat vähimmäisvaatimukset.
	Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, päätetään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
	7 b. Kunkin jäsenvaltion on tunnustettava toisessa jäsenvaltiossa kyseisten suuntaviivojen mukaisesti annetut todistukset, eikä se saa rajoittaa rahoituspalvelujen tarjoamisen vapautta tuossa jäsenvaltiossa annettuihin todistuksiin liittyvistä syistä.
Tarkistus  63 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuustodistus annetaan rakennettaville, myytäville tai vuokrattaville rakennuksille tai niiden osille sekä rakennuksille, joiden kokonaishyötypinta-alasta yli 250 m2 on viranomaisten käytössä.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuustodistus annetaan rakennettaville, myytäville tai vuokrattaville rakennuksille tai niiden osille, rakennuksille, jotka ovat säännöllisesti yleisön käytössä ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m2, sekä viranomaisten käytössä oleville rakennuksille.
Tarkistus  64 Ehdotus direktiiviksi 11 artikla – 4 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	4 a. Rakennuksen omistaja voi milloin tahansa pyytää valtuutettua asiantuntijaa laatimaan, laskemaan uudelleen ja päivittämään energiatehokkuustodistuksen riippumatta siitä, onko kyseessä rakennettava, kunnostettava, vuokrattava tai myytävä rakennus.
Perustelu
Asianosaisen olisi voitava pyytää tällaista todistusta riippumatta siitä, onko kyseessä rakennettava, kunnostettava, vuokrattava tai myytävä rakennus, jotta rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Tarkistus  65 Ehdotus direktiiviksi 12 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos yli 250 m2 rakennuksen kokonaishyötypinta-alasta on viranomaisten käytössä, asetetaan energiatehokkuustodistus näkyvälle paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä.	Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos rakennus on viranomaisten käytössä tai jos rakennuksen kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m2 ja se on säännöllisesti yleisön käytössä, asetetaan energiatehokkuustodistus näkyvälle paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä.
2. Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteet sen varmistamiseksi, että jos yli 250 m2 sellaisen rakennuksen kokonaishyötypinta-alasta, jolle on annettu energiatehokkuustodistus 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti, on säännöllisesti yleisön käytössä, asetetaan energiatehokkuustodistus näkyvälle paikalle, jossa se on selvästi yleisön nähtävissä.
Tarkistus  66 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavat toimenpiteet nimellisteholtaan yli 20 kW:n lämmityskattiloilla varustettujen lämmitysjärjestelmien säännöllisten tarkastusten toteuttamiseksi. Näissä tarkastuksissa on arvioitava lämmityskattilan hyötysuhde ja mitoitus koko rakennuksen lämmitysvaatimuksiin nähden.	1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavat toimenpiteet uusiutumattomalla nestemäisellä tai kiinteällä polttoaineella toimiville, nimellisteholtaan yli 20 kW:n lämmityskattiloilla varustettujen lämmitysjärjestelmien säännöllisten tarkastusten toteuttamiseksi. Näissä tarkastuksissa on arvioitava lämmityskattilan hyötysuhde ja mitoitus koko rakennuksen lämmitysvaatimuksiin nähden. Jäsenvaltiot voivat peruuttaa kyseiset tarkastukset silloin, kun käytössä on sähköinen seuranta- ja valvontajärjestelmä.
Perustelu
Sähköinen seuranta- ja valvontajärjestelmä helpottaa sähköä kuluttavien laitteiden ja järjestelmien energiatehokkuuden arviointia, joten sen avulla voidaan mahdollisesti luopua ylimääräisistä tarkastuksista.
Tarkistus  67 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisista tarkastustiheyksistä lämmitysjärjestelmän lämmityskattilan tyypin ja nimellistehon mukaan. Tarkastustiheyksiä määritellessään jäsenvaltioiden on otettava huomioon lämmitysjärjestelmän tarkastuksen kustannukset ja tarkastuksesta mahdollisesti aiheutuvat arvioidut energiakustannusten säästöt.	2. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisista tarkastustiheyksistä lämmitysjärjestelmän tyypin ja nimellistehon mukaan. Tarkastustiheyksiä määritellessään jäsenvaltioiden on otettava huomioon lämmitysjärjestelmän tarkastuksen kustannukset ja tarkastuksesta mahdollisesti aiheutuvat arvioidut energiakustannusten säästöt.
Perustelu
Koko lämmitysjärjestelmän, myös lämmityskattiloiden, tarkastuksilla vältetään tarpeeton hallinnollinen rasite, joten se olisi tehokkaampaa.
Tarkistus  68 Ehdotus direktiiviksi 13 artikla – 4 kohta – 2 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Jos komissio katsoo, ettei toisessa alakohdassa tarkoitettu jäsenvaltion selvitys osoita ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen vastaavuutta, se voi kuuden kuukauden kuluessa selvityksen vastaanottamisesta pyytää jäsenvaltiota joko esittämään lisätodisteita tai toteuttamaan erityisiä lisätoimenpiteitä. Jos komissio ei vuoden kuluessa pyynnön esittämisestä ole tyytyväinen toimitettuihin todisteisiin tai toteutettuihin lisätoimenpiteisiin, se voi peruuttaa poikkeuksen.
Perustelu
On tärkeää määritellä selkeä menettely hyväksyntää varten, kun sovelletaan 1, 2 ja 3 kohdasta tehtävää poikkeusta. Jäsenvaltioilla on oltava varmuus kyseisiä poikkeuksia sovellettaessa.
Tarkistus  69 Ehdotus direktiiviksi 14 artikla
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä sellaisten ilmastointijärjestelmien säännöllisten tarkastusten toteuttamiseksi, joiden nimellisteho on yli 12 kW. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastointijärjestelmän tehokkuutta ja mitoitusta koko rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin nähden.	1. Jäsenvaltioiden on säädettävä tarvittavista toimenpiteistä ilmastointi- ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä sellaisten vaihtosuuntaisten lämpöpumppujen säännöllisten tarkastusten toteuttamiseksi, joiden nimellisteho on yli 5 kW. Tarkastuksessa on arvioitava ilmastointijärjestelmän tehokkuutta ja mitoitusta koko rakennuksen jäähdytysvaatimuksiin nähden. Ilmanvaihtojärjestelmien tarkastukseen on sisällyttävä myös ilmavirtausten arviointi.
	Jäsenvaltiot voivat peruuttaa kyseiset tarkastukset silloin, kun käytössä on sähköinen seuranta- ja valvontajärjestelmä.
2. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisista tarkastustiheyksistä ilmastointijärjestelmän tyypin ja nimellistehon mukaan. Tarkastustiheyksiä määritellessään jäsenvaltioiden on otettava huomioon ilmastointijärjestelmän tarkastuksen kustannukset ja tarkastuksesta mahdollisesti aiheutuvat arvioidut energiakustannusten säästöt.	2. Jäsenvaltiot voivat säätää erilaisista tarkastustiheyksistä ilmastointijärjestelmän, ilmanvaihtojärjestelmän tai vaihtosuuntaisten lämpöpumppujen tyypin ja nimellistehon mukaan. Tarkastustiheyksiä määritellessään jäsenvaltioiden on otettava huomioon tarkastuksen kustannukset ja tarkastuksesta mahdollisesti aiheutuvat arvioidut energiakustannusten säästöt.
	2 a. Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä säätäessään varmistettava, sikäli kuin tämä on taloudellisesti ja teknisesti toteutettavissa, että tarkastukset tehdään tämän direktiivin 13 artiklassa tarkoitettujen lämmitysjärjestelmien ja muiden teknisten järjestelmien tarkastusten sekä asetuksessa (EY) N:o 842/2006 säädetyn vuotojen tarkastusten mukaisesti.
	2 b. Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat päättää toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että käyttäjät saavat neuvoja ilmastointijärjestelmän vaihtamisesta tai muista ilmastointijärjestelmän muutoksista, mukaan luettuina tarkastukset ilmastointijärjestelmän hyötysuhteen ja mitoituksen arvioimiseksi. Tämän lähestymistavan kokonaisvaikutusten on oltava vastaavat kuin 1 ja 2 kohdan säännöksiä noudatettaessa.
	Jos jäsenvaltiot soveltavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä, niiden on toimitettava komissiolle selvitys siitä, että nämä toimenpiteet vastaavat 1 ja 2 kohdassa säädettyjä toimenpiteitä, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2011. Jäsenvaltioiden on annettava tällainen selvitys komissiolle joka kolmas vuosi. Selvitykset voidaan sisällyttää direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin.
	Jos komissio katsoo, ettei toisessa alakohdassa tarkoitettu jäsenvaltion selvitys osoita ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen vastaavuutta, se voi kuuden kuukauden kuluessa selvityksen vastaanottamisesta pyytää jäsenvaltiota joko esittämään lisätodisteita tai toteuttamaan erityisiä lisätoimenpiteitä. Jos komissio ei vuoden kuluessa pyynnön esittämisestä ole tyytyväinen toimitettuihin todisteisiin tai toteutettuihin lisätoimenpiteisiin, se voi peruuttaa poikkeuksen.
Tarkistus  70 Ehdotus direktiiviksi 16 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnin ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksen suorittavat riippumattomalla tavalla pätevät ja valtuutetut asiantuntijat, olivat he sitten itsenäisiä ammatinharjoittajia tai julkisyhteisön taikka yksityisyrityksiä edustavan elimen palveluksessa.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rakennusten energiatehokkuuden sertifioinnin ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksen suorittavat riippumattomalla tavalla pätevät ja valtuutetut asiantuntijat, olivat he sitten itsenäisiä ammatinharjoittajia tai julkisyhteisön taikka yksityisyrityksiä edustavan elimen palveluksessa.
Asiantuntijoiden valtuutuksessa on otettava huomioon heidän pätevyytensä ja riippumattomuutensa.	Asiantuntijoiden valtuutuksessa on otettava huomioon heidän pätevyytensä ja riippumattomuutensa.
	2. Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisen pätevyyden ja valtuutuksen vastavuoroinen tunnustaminen.
	3. Komissio vahvistaa vuoteen 2011 mennessä suuntaviivat, jotka sisältävät suosituksia asiantuntijoiden säännöllistä koulutusta koskevia vähimmäisvaatimuksia varten.
	Kyseisestä toimenpiteestä, jonka tarkoituksena on muuttaa tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, päätetään 21 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.
	4. Jäsenvaltioiden on annettava yleisön saataville koulutusta ja valtuutusta koskevia tietoja. Jäsenvaltioiden on myös perustettava ja annettava saataville pätevien ja valtuutettujen asiantuntijoiden rekisteri.
Tarkistus  71 Ehdotus direktiiviksi 17 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuustodistuksille ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusraporteille perustetaan riippumaton valvontajärjestelmä liitteen II mukaisesti.	1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että energiatehokkuustodistuksille ja lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusraporteille perustetaan riippumaton valvontajärjestelmä liitteen II mukaisesti. Jäsenvaltioiden on perustettava erillisiä täytäntöönpanojärjestelyjä organisaatioille, jotka vastaavat energiatehokkuustodistusten sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusraporttien täytäntöönpanosta.
Perustelu
Erilliset täytäntöönpanojärjestelyt (esimerkiksi paikallisviranomaisten kaltaisille organisaatioille, jotka vastaavat energiatehokkuustodistusten sekä lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastusraporttien täytäntöönpanosta) ovat välttämättömiä direktiivin tehokkaan täytäntöönpanon kannalta ja väistämättömien eturistiriitojen välttämiseksi silloin, kun organisaatio voi olla velvollinen määräämään itselleen seuraamuksen.
Tarkistus  72 Ehdotus direktiiviksi 18 artikla – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
Komissio tarkastelee uudelleen 21 artiklassa perustetun komitean avustamana direktiiviä sen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella ja tekee tarvittaessa ehdotuksia, jotka koskevat muun muassa	Komissio tarkastelee uudelleen 21 artiklassa perustetun komitean avustamana direktiiviä ja harkitsee sen tarkistamista vuoteen 2015 mennessä sen soveltamisesta saadun kokemuksen ja siinä tapahtuneen edistymisen perusteella ja tekee tarvittaessa ehdotuksia, jotka koskevat muun muassa
Tarkistus  73 Ehdotus direktiiviksi 18 artikla – b a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	b a) sellaisen yhteisön laajuisen vaatimuksen asettamista, että olemassa olevien rakennusten on oltava rakennuksia, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus.
Perustelu
Komission edistymisraportissa olisi analysoitava direktiivin täytäntöönpanon nykytilaa ja ehdotettava toimenpiteitä sellaisten olemassa olevien rakennusten osuuden kasvattamiseksi, jotka ovat rakennuksia, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus.
Tarkistus  74 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tiedottaakseen rakennusten tai niiden osien omistajille tai vuokraajille eri keinoista ja menetelmistä, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.	1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tiedottaakseen rakennusten tai niiden osien omistajille ja vuokraajille eri keinoista ja menetelmistä, joilla energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Jäsenvaltioiden on annettava rakennusten omistajille tai vuokraajille tietoja erityisesti energiatehokkuustodistuksista ja tarkastusraporteista, niiden tarkoituksesta ja tavoitteista, kustannustehokkaista tavoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellista seurauksista, jos mitään ei tehdä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi.	2. Jäsenvaltioiden on annettava rakennusten omistajille ja vuokraajille tietoja erityisesti energiatehokkuustodistuksista ja tarkastusraporteista, niiden tarkoituksesta ja tavoitteista, kustannustehokkaista tavoista parantaa rakennuksen energiatehokkuutta sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin taloudellisista seurauksista, jos mitään ei tehdä, sekä saatavilla olevista rahoitusvälineistä rakennuksen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tiedotuskampanjoilla on pyrittävä kannustamaan omistajia ja vuokraajia täyttämään vähintään 4 ja 9 artiklassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset.
	3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että paikalliset ja alueelliset viranomaiset osallistuvat sellaisten ohjelmien kehittämiseen, joissa annetaan tietoja ja koulutusta ja lisätään tietoisuutta.
Tarkistus  75 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 3 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 a. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava paikallisten ja alueellisten viranomaisten avulla, että tämän direktiivin täytäntöönpanosta kaavoituksen ja rakennusstandardien valvonnan kautta vastaavien henkilöiden käyttöön annetaan sopivia ohjeita ja koulutusta. Tällaisissa ohjeissa ja koulutuksessa on erityisesti korostettava energiatehokkuuden parantamisen merkitystä, ja niiden avulla on pystyttävä harkitsemaan energiatehokkuuden parannusten, uusiutuvien energialähteiden käytön ja kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen käytön optimaalista yhdistelmää kaavoitettaessa, suunniteltaessa, rakennettaessa ja kunnostettaessa teollisuus- ja asuinalueita.
Perustelu
On tärkeää antaa käyttöön sopivia ohjeita ja koulutusta kaavoituksen ja rakennusstandardien valvonnan kautta. Tällaisissa ohjeissa ja koulutuksessa olisi erityisesti korostettava energiatehokkuuden parantamisen merkitystä, ja niiden avulla olisi pystyttävä harkitsemaan energiatehokkuuden parannusten, uusiutuvien energialähteiden käytön ja kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen käytön optimaalista yhdistelmää kaavoitettaessa, suunniteltaessa, rakennettaessa ja kunnostettaessa teollisuus- ja asuinalueita.
Tarkistus  76 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 3 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 b. Liikerakennusten omistajat ja vuokraajat on velvoitettava vaihtamaan tosiasiallista energiankulutusta koskevia tietoja.
Perustelu
Koska rakennuksen käyttötapa ja vuokraajien energiavalinnat vaikuttavat merkittävästi energiatehokkuuteen, sekä omistajien että vuokraajien on saatava energiatehokkuuden parantamista koskevia tietoja. Liikerakennusten omistajat ja vuokraajat olisi myös velvoitettava vaihtamaan tietoja rakennuksen tai sen osan tosiasiallisesta käytöstä, jotta varmistetaan, että kaikki tiedot ovat saatavilla tietoon perustuvien päätösten tekemiseksi tarvittavista parannuksista.
Tarkistus  77 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 3 c kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 c. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedot seuraavista:
	a) kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason tukijärjestelmät, joilla edistetään energiatehokkuutta ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöä rakennuksissa;
	b) rakennusalalla käytetyn uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian osuus kansallisella ja alueellisella tasolla, mukaan luettuina erityistiedot siitä, onko uusiutuva energia peräisin paikalla olevista laitteista, kaukolämmitys- ja ‑jäähdytysjärjestelmästä vai yhteistuotannosta.
	Kyseiset tiedot on sisällytettävä direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin energiatehokkuutta koskeviin toimintasuunnitelmiin.
Tarkistus  78 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 3 d kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 d. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet entistä useamman asentajan kouluttamiseksi sekä tarvittavan energiatehokkaan ja uusiutuvia energialähteitä käyttävän teknologian asennuksen ja integroinnin pätevyystasoa lisäävän koulutuksen varmistamiseksi, jotta niillä olisi keskeinen asema rakennusten energiatehokkuuden parantamisen tukemisessa.
Perustelu
On tärkeää antaa asentajien käyttöön sopivaa koulutusta. Tällaisessa koulutuksessa olisi korostettava energiatehokkuuden parantamisen merkitystä.
Tarkistus  79 Ehdotus direktiiviksi 19 artikla – 3 e kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	3 e. Komissio perustaa vuoteen 2010 mennessä verkkosivuston, joka sisältää seuraavat tiedot:
	a) uusin versio kustakin direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta energiatehokkuutta koskevasta toimintasuunnitelmasta;
	b) tiedot yhteisön tasolla tuolloin käytössä olevista toimenpiteistä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, mukaan luettuina sovellettavat rahoitus- tai verotusvälineet, asianmukainen soveltamisala tai yhteystiedot;
	c) tiedot kussakin jäsenvaltiossa tuolloin käytössä olevista kansallisista toimintasuunnitelmista sekä kansallisista, alueellisista ja paikallisista toimenpiteistä rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi, mukaan luettuina sovellettavat rahoitus- tai verotusvälineet, asianmukainen soveltamisala tai yhteystiedot;
	d) esimerkkejä rakennusten energiatehokkuuden parantamista koskevista parhaista käytännöistä kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.
	Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen on oltava muodossa, jota tavallisten vuokraajien, omistajien ja yritysten kaikissa jäsenvaltioissa sekä kaikkien paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten on helppo käyttää ja ymmärtää. Niiden on oltava muodossa, jonka avulla kyseiset henkilöt ja organisaatiot voivat helposti käyttää näiden saatavilla olevaa tukea rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja vertailla jäsenvaltioiden välisiä tukitoimenpiteitä.
Perustelu
Direktiivin täytäntöönpanoa on nopeutettava perustamalla verkkosivusto, jonka komissio kehittää ja jota se päivittää yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ja jonka tavoitteena on auttaa jäsenvaltioita ja muita sidosryhmiä ottamaan vastaan ja vaihtamaan tietoja parhaista käytännöistä, kansallisista ohjelmista sekä saatavilla olevista rahoitus- tai verotusvälineistä.
Tarkistus  80 Ehdotus direktiiviksi 22 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Kyseisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja niiden mahdollisista myöhemmistä muutoksista viipymättä.	Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ne pannaan täytäntöön. Kyseisten seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava näistä säännöksistä komissiolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010 ja niiden mahdollisista myöhemmistä muutoksista viipymättä. Jäsenvaltioiden on toimitettava todisteita seuraamuksia koskevien sääntöjen vaikuttavuudesta direktiivin 2006/32/EY 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa energiatehokkuutta koskevissa toimintasuunnitelmissa.
Perustelu
On tärkeää laatia analyysi jäsenvaltioissa sovellettujen seuraamusten vaikuttavuudesta.
Tarkistus  81 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Rakennuksen energiatehokkuus on määritettävä sen lasketun tai tosiasiallisen energiamäärän perusteella, joka vuosittain kulutetaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvien tarpeiden täyttämiseen, ja sen on vastattava lämmitysenergiaa ja jäähdytysenergiaa (liikalämmön välttämiseksi tarvittavaa energiaa), joka tarvitaan rakennuksen suunniteltujen lämpötilaolosuhteiden ylläpitämiseen.	1. Rakennuksen energiatehokkuus on määritettävä sen lasketun tai tosiasiallisen primäärienergiamäärän perusteella, joka vuosittain kulutetaan rakennuksen tavanomaiseen käyttöön liittyvien tarpeiden täyttämiseen, ja sen on vastattava lämmitysenergiaa ja jäähdytysenergiaa (liikalämmön välttämiseksi tarvittavaa energiaa), joka tarvitaan rakennuksen suunniteltujen lämpötilaolosuhteiden ylläpitämiseen. Kulutus on soveltuvin osin tasapainotettava paikan päällä tuotetun, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian avulla.
Perustelu
Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon rakennusten seuraava sukupolvi ja erityisesti mahdollisuus energiaomavaraisuuteen rakennuksissa, jotka sekä tuottavat että kuluttavat energiaa. Laskentaa koskevassa yleisessä kehyksessä olisi sen vuoksi otettava huomioon sekä kulutus että sisäinen tuotanto.
Tarkistus  82 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava avoimella tavalla, ja siihen on sisällyttävä myös numeroarvoinen indikaattori hiilidioksidipäästöistä ja primäärienergian käytöstä.	2. Rakennuksen energiatehokkuus on ilmaistava avoimella tavalla, ja siihen on sisällyttävä myös yksikkönä kWh/m2 vuodessa ilmaistu numeroarvoinen indikaattori primäärienergian käytöstä.
Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmässä olisi otettava huomioon eurooppalaiset standardit.	Rakennusten energiatehokkuuden laskentamenetelmässä on sovellettava eurooppalaisia standardeja ja asiaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä, mukaan luettuna [uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä annettu] direktiivi 2009/.../EY.
Perustelu
Avoimuuden ja vertailukelpoisuuden varmistamiseksi olisi vahvistettava primäärienergiatarpeena ilmaistu rakennuksen energiatehokkuuden yleinen yksikkö, ja kWh/m2 vuodessa on ainoa yksikkö, josta saadaan tällaisia luotettavia tietoja. Lisäksi on otettava huomioon asiaa koskevaan EU:n lainsäädäntöön sisältyvät laskentamenetelmät. Uusiutuvista energialähteistä äskettäin annettu direktiivi on selkeä tapaus laskettaessa esimerkiksi lämpöpumpuista saatavan uusiutuvan energian nettomäärää.
Tarkistus  83 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Rakennuksen sähkönkulutuksen energiatehokkuutta arvioitaessa loppuenergian muuntamista primäärienergiaksi koskevassa muuntokertoimessa on otettava huomioon asianmukaisen sähkönkulutuksen polttoainevalikoiman vuotuinen painotettu keskiarvo.
Perustelu
Tarkistuksella vältetään riski siitä, että rakennuksen energiatehokkuutta muutetaan yksinkertaisesti sähköntoimittajaa vaihtamalla. Tosiasiallisesti sähköntuotannon tehokkuus riippuu käytetystä polttoaineesta ja teknologiasta.
Tarkistus  84 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 3 kohta – a alakohta – ii alakohta
Komission teksti	Tarkistus
ii) eristys;	ii) eristys, sellaisena kuin se saavutetaan vähiten lämpöä johtavilla saatavilla olevilla materiaaleilla;
Perustelu
Eristystekniikat ovat keskeinen tekijä rakennuksen energiatehokkuuden määrittämisessä. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon parhaiden markkinoilla saatavilla olevien eristykseen käytettävien solumuovien eristysominaisuudet asettaessaan rakennusten energiatehokkuutta koskevia tavoitteita.
Tarkistus  85 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 3 kohta – c alakohta
Komission teksti	Tarkistus
c) ilmastointilaitteet;	c) ilmastointilaitteet, jäähdytysjärjestelmät mukaan luettuina;
Perustelu
Rakennusten energiatehokkuuden laskennassa on tärkeää ottaa huomioon lämmitys-, jäähdytys- ja ilmanvaihtojärjestelmien vuorovaikutus. Esimerkiksi lämmön talteenottoon perustuvat järjestelmät voivat tehostaa energian käyttöä. Yhden huoneen jäähdytyksen aikana talteen otettua lämpöä voidaan käyttää toisen huoneen lämmitykseen. Lämpöä voidaan myös vaihtaa lämmön talteenottoon perustuvan ilmanvaihdon avulla tuloilman ja poistoilman välillä, mikä vähentää jäähdytys- tai lämmitysjärjestelmässä tarvittavan energian määrää. Myös asianmukainen vyöhykesäätö voi edistää energiansäästöä sisätilojen lämmityksen tai jäähdytyksen yhteydessä.
Tarkistus  86 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 3 kohta – e alakohta
Komission teksti	Tarkistus
e) kiinteä valaistusjärjestelmä (pääasiassa muissa kuin asuinrakennuksissa);	e) kiinteät valaistusjärjestelmät, joiden valaistussuunnittelussa otetaan huomioon huoneen käyttötarkoitusten kannalta asianmukaiset valaistustasot, paikalla olevat henkilöt, päivänvalon asianmukaisen tason saatavuus, käyttötarkoitusten erojen mukainen valaistustasojen joustava säätö sekä se, käytetäänkö järjestelmää asuinrakennuksessa vai muissa kuin asuinrakennuksissa;
Tarkistus  87 Ehdotus direktiiviksi Liite I – 5 kohta – h a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	h a) tukkukaupan ja keskusvarastojen rakennukset;
Perustelu
"Tukku- ja vähittäiskaupan rakennukset" on liian laaja määritelmä, koska se kattaisi keskusvarastot, yksittäiset myymälät, ostoskeskukset ja sekalaiset liikerakennukset, joista kullakin on ainutlaatuiset energiatarpeensa.
Tarkistus  88 Ehdotus direktiiviksi Liite II – 1 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
1. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun riippumattoman valvontajärjestelmän toteuttamisesta, on valittava satunnaisesti vähintään 0,5 prosenttia kaikista vuosittain annetuista energiatehokkuustodistuksista ja tarkastettava niiden tiedot. Tarkastus on tehtävä jollain seuraavista kolmesta vaihtoehtoisesta tasosta, ja jokaista tarkastustasoa on sovellettava vähintään tilastollisesti merkittävään osuuteen valituista todistuksista:	1. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun riippumattoman valvontajärjestelmän toteuttamisesta, on valittava satunnaisesti vähintään 0,5 prosenttia kaikista kunkin asiantuntijan vuosittain antamista energiatehokkuustodistuksista ja tarkastettava niiden tiedot. Jos riippumaton asiantuntija antaa vain muutamia todistuksia, toimivaltaisten viranomaisten tai elinten on valittava satunnaisesti vähintään yksi todistus ja tarkastettava sen tiedot. Tarkastus on tehtävä jollain seuraavista kolmesta vaihtoehtoisesta tasosta, ja jokaista tarkastustasoa on sovellettava vähintään tilastollisesti merkittävään osuuteen valituista todistuksista:
Perustelu
Riippumatonta valvontajärjestelmää, jossa tarkistetaan todistusten ja tarkastusraporttien voimassaolo ja laatu, olisi vahvistettava siten, että kunkin asiantuntijan työtä valvotaan säännöllisesti. Jos ilmenee säännönvastaisuuksia, toisen tason tarkastuksilla sekä sääntöjä rikkoneelle asiantuntijalle määrättävillä seuraamuksilla torjutaan todistusten ja tarkastusraporttien laatua koskevien sääntöjen rikkomista.
Tarkistus  89 Ehdotus direktiiviksi Liite II – 1 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a. Jos tarkastuksissa todetaan, ettei sääntöjä ole noudatettu, toimivaltaisten viranomaisten tai elinten on valittava satunnaisesti vielä vähintään viisi saman asiantuntijan antamaa todistusta ja tarkastettava niiden tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten on määrättävä asiantuntijalle seuraamuksia, jos lisätarkastuksissa todetaan, ettei sääntöjä ole noudatettu. Vakavimmissa rikkomisissa asiantuntijaa voidaan rangaista peruuttamalla tämän valtuutus.
Perustelu
Riippumatonta valvontajärjestelmää, jossa tarkistetaan todistusten ja tarkastusraporttien voimassaolo ja laatu, olisi vahvistettava siten, että kunkin asiantuntijan työtä valvotaan säännöllisesti. Jos ilmenee säännönvastaisuuksia, toisen tason tarkastuksilla sekä sääntöjä rikkoneelle asiantuntijalle määrättävillä seuraamuksilla torjutaan todistusten ja tarkastusraporttien laatua koskevien sääntöjen rikkomista.
Tarkistus  90 Ehdotus direktiiviksi Liite II – 2 kohta – johdantokappale
Komission teksti	Tarkistus
2. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun riippumattoman valvontajärjestelmän toteuttamisesta, on valittava satunnaisesti vähintään 0,1 prosenttia kaikista vuosittain annetuista tarkastusraporteista ja tarkastettava niiden tiedot. Tarkastus on tehtävä jollain seuraavista kolmesta vaihtoehtoisesta tasosta, ja jokaista tarkastustasoa on sovellettava vähintään tilastollisesti merkittävään osuuteen valituista tarkastusraporteista:	2. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten, joille toimivaltaiset viranomaiset ovat siirtäneet vastuun riippumattoman valvontajärjestelmän toteuttamisesta, on valittava satunnaisesti vähintään 0,1 prosenttia kaikista kunkin asiantuntijan vuosittain antamista tarkastusraporteista ja tarkastettava niiden tiedot. Jos riippumaton asiantuntija antaa vain muutamia tarkastusraportteja, toimivaltaisten viranomaisten tai elinten on valittava satunnaisesti vähintään yksi tarkastusraportti ja tarkastettava sen tiedot. Tarkastus on tehtävä jollain seuraavista kolmesta vaihtoehtoisesta tasosta, ja jokaista tarkastustasoa on sovellettava vähintään tilastollisesti merkittävään osuuteen valituista tarkastusraporteista:
Perustelu
Riippumatonta valvontajärjestelmää, jossa tarkistetaan todistusten ja tarkastusraporttien voimassaolo ja laatu, olisi vahvistettava siten, että kunkin asiantuntijan työtä valvotaan säännöllisesti. Jos ilmenee säännönvastaisuuksia, toisen tason tarkastuksilla sekä sääntöjä rikkoneelle asiantuntijalle määrättävillä seuraamuksilla torjutaan todistusten ja tarkastusraporttien laatua koskevien sääntöjen rikkomista.
Tarkistus  91 Ehdotus direktiiviksi Liite II – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Jos tarkastuksissa todetaan, ettei sääntöjä ole noudatettu, toimivaltaisten viranomaisten tai elinten on valittava satunnaisesti vielä vähintään viisi saman asiantuntijan antamaa tarkastusraporttia ja tarkastettava niiden tiedot. Toimivaltaisten viranomaisten tai elinten on määrättävä asiantuntijalle seuraamuksia, jos lisätarkastuksissa todetaan, ettei sääntöjä ole noudatettu. Vakavimmissa rikkomisissa asiantuntijaa voidaan rangaista peruuttamalla tämän valtuutus.
Perustelu
Riippumatonta valvontajärjestelmää, jossa tarkistetaan todistusten ja tarkastusraporttien voimassaolo ja laatu, olisi vahvistettava siten, että kunkin asiantuntijan työtä valvotaan säännöllisesti. Jos ilmenee säännönvastaisuuksia, toisen tason tarkastuksilla sekä sääntöjä rikkoneelle asiantuntijalle määrättävillä seuraamuksilla torjutaan todistusten ja tarkastusraporttien laatua koskevien sääntöjen rikkomista.
Tarkistus  92 Ehdotus direktiiviksi Liite III a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Liite III a
	Kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa koskevan yhteisen menetelmän periaatteet
	Komissio ottaa kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa koskevaa yhteistä menetelmää vahvistaessaan huomioon vähintään seuraavat periaatteet:
	– määritellään vertailurakennukset, joille on luonteenomaista niiden käyttötarkoitus ja maantieteellinen sijainti ja jotka ovat niiden kannalta edustavia, mukaan luettuina sisäilmasto-olosuhteet ja ulkoiset ilmasto-olosuhteet. Vertailurakennusten on katettava sekä uudet että olemassa olevat asuinrakennukset ja muut kuin asuinrakennukset;
	– määritellään arvioitavien energiatehokkuutta ja energiahuoltoa koskevien toimenpiteiden tekniset kokonaisuudet (esimerkiksi rakennuksen vaipan tai sen osien eristys tai energiatehokkaammat rakennuksen tekniset järjestelmät);
	– määritellään kattavat tekniset kokonaisuudet, joiden tavoitteena on saada aikaan rakennuksia, joilla on nollatason nettomääräinen energiankulutus;
	– arvioidaan vertailurakennusten lämmityksen ja jäähdytyksen energiatarve, toimitettu energia, käytetty primäärienergia ja hiilidioksidipäästöt (mukaan luettuina sovellettavat määritellyt tekniset kokonaisuudet);
	– arvioidaan vertailurakennuksissa sovellettavien teknisten kokonaisuuksien vastaavat energiaan liittyvät investointikustannukset, energiakustannukset ja muut juoksevat kustannukset.
	Energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten eri tasojen kustannustehokkuus on arvioitava laskemalla rakennuksen elinkaarikustannukset vertailurakennuksessa sovellettavien toimenpiteiden teknisten kokonaisuuksien perusteella ja suhteuttamalla ne energiatehokkuuteen ja/tai hiilidioksidipäästöihin.
Tarkistus  93 Ehdotus direktiiviksi Liite III b (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Liite III b
	Rahoitusvälineet rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi
	Jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön vähintään kaksi seuraavan luettelon rahoitusvälinettä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisen lainsäädännön soveltamista:
	a) arvonlisäverokannan alennukset energiaa säästäville, energiatehokkaille ja uusiutuvia energialähteitä käyttäville tavaroille ja palveluille;
	b) muut veronalennukset energiaa säästäville tavaroille ja palveluille tai energiatehokkaille rakennuksille, mukaan luettuina veronalennukset tulo- tai varallisuusverosta;
	c) suorat tuet;
	d) korkotukilainajärjestelyt tai edulliset lainat;
	e) avustusjärjestelyt;
	f) lainatakausjärjestelyt;
	g) energiantoimittajia koskevat vaatimukset tai niiden kanssa tehdyt sopimukset, joiden mukaan kaikille kuluttajaryhmille on tarjottava taloudellista apua.
Perustelu
Tarkistus ei koske uudelleenlaatimista koskevan ehdotuksen muutettuja osia. Se on kuitenkin välttämätön pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen ja yhtenäisyyteen muiden muutettujen osien, erityisesti 9 artiklan, kanssa.

• [1]  EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

PERUSTELUT

Energiatehokkuuden merkitys

Euroopassa on lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä merkittäviä energian tarjontaan ja kysyntään liittyviä haasteita.

Eurooppa tarvitsee kestävän tulevaisuuden, jossa hiilidioksidipäästöt ovat alhaisia. EU on asettanut itselleen erittäin kunnianhimoisia tavoitteita vuodeksi 2020: kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 prosenttia (30 prosenttia, jos kansainvälinen sopimus saadaan aikaan), energiankulutusta on supistettava 20 prosenttia energiatehokkuutta parantamalla, ja tarvitsemastamme energiasta 20 prosenttia on saatava uusiutuvista lähteistä.

EU:ssa valmistaudutaan myös vaikeaan taloudelliseen taantumaan. Bruttokansantuote laski koko EU:ssa vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 0,2 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna. Euroalueella kausitasoitettu työttömyysaste kohosi 7,8 prosenttiin marraskuussa 2008.

Energian hinta ja energiahuollon luotettavuus ovat sekä EU:n kilpailukyvyn että sen kansalaisten hyvinvoinnin kannalta kriittinen tekijä. Kotitalouksien energianhinnat ovat EU:n tasolla nousseet tuntuvasti kahden viime vuoden aikana: sähkön hinta on kohonnut 15 prosenttia, kaasuöljyn hinta 21 prosenttia ja maakaasun hinta 28 prosenttia. Tästä on ollut merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan huono-osaisimpiin väestöryhmiin.

"Vihreiden työpaikkojen" edistämisellä voi olla keskeinen osa EU:n elvytyssuunnitelmassa. Energiatehokkuuteen tehtävillä investoinneilla, jotka ovat usein työvoimavaltaisia, on erityisen suuri merkitys työpaikkojen luomisessa. Komission teettämän tutkimuksen mukaan energiatehokkuuteen tehtävät investoinnit työllistävät yhtä paljon tai enemmän kuin perinteisiin infrastruktuureihin (maanteihin, siltoihin tai energiansiirtoon) tehtävät investoinnit.

Kaasukriisi vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa toi esille EU:n toimitusvarmuuteen liittyvät haasteet ja sen riippuvuuden ulkoisista kaasutoimituksista. Koko EU:ssa tarvittavasta energiasta 51 prosenttia tuodaan EU:n ulkopuolelta.

Energiatehokkuuden lisääminen on kustannustehokkain keino, jonka avulla EU voi saavuttaa hiilidioksidipäästöjä koskevat tavoitteensa, luoda työpaikkoja, vähentää yritysten kustannuksia, puuttua energianhintojen nousun sosiaalisiin vaikutuksiin ja vähentää kasvavaa riippuvuuttaan ulkoisista energiantoimittajista.

Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on erityisen tärkeä toimenpide, sillä sen osuus energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia. Edellä kuvatun tilanteen vuoksi EU:ssa on nyt oikea aika tarkastella uudelleen ja parantaa rakennusten energiatehokkuudesta annettua direktiiviä.

Edistymisen esteet

Komission mukaan direktiivin uudelleenlaadinnalla on kaksi tavoitetta:

·   hyödyntää kokemuksia, jotka on saatu alkuperäisen direktiivin tultua voimaan vuonna 2002, ja

·   varmistaa direktiivin säännösten entistä yhdenmukaisempi ja tehokkaampi soveltaminen.

Rakennus- ja energia-aloilla direktiivin uudelleenlaadintaan on periaatteessa suhtauduttu varsin myönteisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö direktiiviä olisi tarpeen tutkia huolellisesti ja muuttaa.

Uudelleenlaadinta on haaste erityisesti siksi, että nykyisen direktiivin täytäntöönpano on ollut pettymys. Direktiivi on saatettu täysimääräisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä 22 jäsenvaltiossa, mutta komissio on ollut pettynyt energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden määrään monissa jäsenvaltioissa. Vaikuttaa myös siltä (vaikka täsmällisiä tietoja ei olekaan), että uusien rakennusten ja sellaisten korjausten lukumäärä, joissa toteutetaan merkittäviä energiatehokkuuden parannuksia, on monissa jäsenvaltioissa alhainen.

Seuraavassa on lueteltu muutamia edistymisen esteitä:

1.        Tietoisuus taloudellisten säästöjen mahdollisuudesta puuttuu. Tämä este on poistettava tiedotuskampanjoiden avulla.

2.        Saavutettavien säästöjen määrä on epävarma, eikä sitä pidetä luotettavana. Sertifioinnin ja laadunhallinnan avulla voidaan lisätä luottamusta energiansäästötoimenpiteiden tuloksiin.

3.        Energiansäästötoimenpiteisiin tehtäviin suuriin investointeihin ei saada rahoitusta. Viranomaisten pitäisi perustaa taloudellisia tukiohjelmia ja osaltaan varmistaa, että pankit voivat tarjota rahoitusta.

4.        Erityisesti kunnostus- ja korjaustoimenpiteet ovat vaivalloisia. Tiedotuskampanjoissa ja tukiohjelmissa olisi keskityttävä luonnollisiin investointimahdollisuuksiin, esimerkiksi ammatinvaihdoksen yhteydessä, ja lisäksi olisi toteutettava kaupunginosakohtaisia parannusohjelmia.

Direktiiviin tarvittavat parannukset

Rahoitus

Direktiivissä pitäisi ottaa huomioon, että vähimmäisvaatimusten ja muiden vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan riittävästi rahoitusta. Direktiivin tavoite saavutetaan vain, jos saatavilla on useita rahoitusvälineitä, jotka olisi hyvä suunnata huono-osaisimmille kotitalouksille.

On olemassa monia mahdollisia välineitä, joita jäsenvaltio ja/tai komissio voivat ja joita niiden pitäisi ottaa käyttöön:

·   suoraan julkisista menoista rahoitettavat hankkeet

·   lainatakaukset ja tukilainat (joista on hyötyä silloin, kun luottoa on vaikea saada)

·   sosiaaliavustukset

·   arvonlisäverokannan alennukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyville palveluille ja tuotteille

·   varallisuusveron alennukset

·   innovatiiviset rahoitusmallit, kuten rahoitus energialaskuista saataviin säästöihin perustuvien palautusten kautta

·   energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä edistävän rahaston perustaminen tämän direktiivin täytäntöönpanon tukemiseksi.

Rakennerahastojen määrärahojen rajallinen käyttö rakennusten energiatehokkuuden lisäämiseksi on tähän asti sallittu vain niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004 tai sen jälkeen. Komissio on ehdottanut tämän mahdollisuuden ulottamista koskemaan kaikkia jäsenvaltioita. Esittelijä ehdottaa, että tällaisiin hankkeisiin myönnettävän EAKR:n rahoituksen enimmäismäärää korotetaan 3 prosentista 15 prosenttiin.

Tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen

On erittäin tärkeää, että kaikki asiaankuuluvat toimijat ovat tietoisia energiatehokkuuden parantamisen hyödyistä ja että ne saavat asianmukaista tietoa siitä, miten niiden on toimittava. Jäsenvaltioiden pitäisi voida vaihtaa parhaisiin käytäntöihin liittyviä tietoja.

Olisi kehitettävä yhteinen eurooppalainen tietoperusta eli verkkosivusto ja tietokanta, jotka sisältävät kaiken sovellettavan lainsäädännön, kaikki julkiset ohjelmat hiilidioksidipäästöiltään alhaisten ja energiatehokkaiden rakennusten edistämiseksi sekä sovellettavat rahoitus- ja verotusvälineet.

Tiedotus- ja valistuskampanjoissa olisi keskityttävä seikkoihin, joita vähimmäisvaatimukset eivät kata.

Paikalliset ja alueelliset viranomaiset

Jäsenvaltioilla on tärkeä asema rakennusten energiatehokkuuden parannusten täytäntöönpanossa.

Vähimmäisvaatimusten laskentaa varten tarkoitettua standardoitua menetelmää kehitettäessä olisi kuultava paikallisia ja alueellisia viranomaisia.

Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että suunnittelijoiden ja rakennustarkastajien käyttöön annetaan ohjeita ja koulutusta, jotta he pystyvät asianmukaisesti harkitsemaan uusiutuvien energialähteiden, energiatehokkaan teknologian ja kaukolämmityksen ja -jäähdytyksen optimaalista yhdistelmää kaavoitettaessa, suunniteltaessa, rakennettaessa ja kunnostettaessa teollisuus- ja asuinalueita.

Energiatehokkuustodistukset

Energiatehokkuus, sellaisena kuin se määritellään direktiivissä, ei välttämättä heijasta tosiasiallista energiankulutusta. On tärkeää antaa ja asettaa näkyville energiatehokkuustodistuksissa tosiasiallista energiankulutusta koskevia tietoja rakennuksissa, joiden kokonaishyötypinta-alasta yli 250 m² on viranomaisten käytössä, sekä rakennuksissa, jotka ovat säännöllisesti yleisön käytössä ja joiden kokonaishyötypinta-ala on yli 250 m².

Energiatehokkuustodistuksiin sisältyviä tietoja on oltava helppo käyttää ja vertailla viranomaisten käytössä olevissa rakennuksissa ja muissa säännöllisesti yleisön käytössä olevissa rakennuksissa. Komission olisi kehitettävä yhteisiä vaatimuksia näytteille asettamista varten, kuten yhteinen energiamerkki kyseisille rakennuksille.

Viranomaisten käytössä olevien rakennusten on näytettävä esimerkkiä energiatehokkuuden toteuttamisessa ja edistämisessä, joten on kohtuullista edellyttää, että ne panevat kohtuullisessa ajassa täytäntöön energiatehokkuustodistukseen sisältyvät suositukset. Kaikilla rakennuksen omistajilla pitäisi kuitenkin olla oikeus milloin tahansa teettää energiatehokkuustodistus tai tarkistaa sitä eri asiantuntijoiden avulla, jos nämä ovat eri mieltä annetuista suosituksista.

On niin ikään tärkeää lisätä sekä energiatehokkuustodistusten että niitä antavien asiantuntijoiden koulutuksen ja valtuutuksen standardointia ja vastavuoroista tunnustamista kaikissa jäsenvaltioissa. Komission olisi kehitettävä tätä varten yhteisiä suuntaviivoja.

Vähimmäisvaatimukset

Esittelijä tukee komission lähestymistapaa, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden lähentyminen vähimmäisvaatimusten perusteella, ja ehdotettua väljää aikataulua. Lähestymistavan avulla taataan joustavuus maantieteelliset ja ilmastoon liittyvät erot huomioon ottaen ja varmistetaan samalla, että vaatimukset ovat tiukkoja ja perusteltuja. Pienet parannukset ovat kuitenkin välttämättömiä.

Teknologiaa ja rakentamista koskevan osaamisen jatkuvan kehityksen sekä jäsenvaltioiden direktiivin soveltamisesta saamien kokemusten vuoksi on johdonmukaista, että komissio tarkastelee uudelleen ja päivittää säännöllisesti kustannusoptimaalisen energiatehokkuuden laskentaa varten tarkoitettua standardoitua menetelmää.

Jäsenvaltiot eivät saisi antaa kannustimia uusille rakennuksille, jotka eivät saavuta standardoituun menetelmään perustuvia energiatehokkuuden kustannusoptimaalisia tasoja vuoden 2014 jälkeen. Esittelijä on kuitenkin huolissaan siitä, että tämän aikataulun soveltaminen kunnostuksiin aiheuttaa ongelmia. Laajamittaisten kunnostushankkeiden suunnittelu ja toteutus on pitkällinen prosessi, joten jos määräajaksi asetetaan vuosi 2014, merkittävät laajamittaiset hankkeet voivat viivästyä ja keskeytyä monissa maissa.

Esittelijä ei poikkeusten osalta näe mitään syytä, miksi vapaa-ajan asunnot pitäisi vapauttaa vähimmäisvaatimuksista. Esittelijä katsoo kuitenkin, että kaksi vuotta on liian lyhyt ajanjakso väliaikaisessa käytössä olevan rakennuksen määrittelemiseksi. Esimerkiksi suurten yritysten on asetuttava väliaikaisesti rakennuksiin pitkiksi ajanjaksoiksi, kun niiden pääkonttoria kunnostetaan.

Esittelijä on samaa mieltä komission ehdotuksesta, jonka mukaan vähimmäisvaatimukset ulotetaan koskemaan kaikkia laajamittaisia kunnostuksia. Tässä sovelletaan kuitenkin tekniseen ja taloudelliseen toteutettavuuteen perustuvaa poikkeusta. On todennäköistä, että jäsenvaltiot ja jopa paikalliset täytäntöönpanoviranomaiset määrittelevät toteutettavuuden eri tavoin, joten tällä alalla tarvitaan selkeitä ohjeita.

Rakennukset, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset tai olemattomat

Komission ehdotuksia voidaan tältä osin vahvistaa. Ei ole mitään syytä, miksi kaikkien uusien rakennusten ei pitäisi täyttää tätä vaatimusta vuoteen 2020 mennessä. Julkisten rakennusten olisi täytettävä vaatimus jo tätä aiemmin.

Komission olisi vuoteen 2013 mennessä tehtävä ehdotus sellaisten rakennusten yhteiseksi määritelmäksi, joiden hiilidioksidipäästöt ovat alhaiset tai olemattomat, ja vertailumenetelmäksi, jota jäsenvaltiot käyttävät hioessaan kansallisia suunnitelmiaan ja määritelmiään. Komiteamenettelyn sijasta pitäisi soveltaa yhteispäätösmenettelyä, jotta voidaan varmistaa, että määritelmät ovat tiukkoja, tehokkaita ja asianmukaisesti harkittuja.

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastus

Lämmitys- ja ilmastointijärjestelmien tarkastukset voivat olla huomattava byrokraattinen rasite rakennuksen omistajille, joten on tärkeää sovittaa tarkastukset yhteen, mieluiten siten, että tarkastukset tehdään samanaikaisesti.

Komissio ehdottaa poikkeusta lämmitysjärjestelmien säännöllisistä tarkastuksista, jos jäsenvaltiot toteuttavat muita "vastaavia" toimenpiteitä. Samaa sääntöä pitäisi soveltaa ilmastointijärjestelmiin. Komissiolla ei kuitenkaan ilmeisesti ole keinoja estää poikkeusta, jos toimenpiteet eivät sen mielestä tosiasiallisesti olekaan vastaavia. Tämä seikka on korjattava.

LIITE: OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE

Viite: D(2009)14334

Angelika Niebler

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtaja

LOW T06021

STRASBOURG

Asia:        Uudelleenlaatimista koskeva ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta

                 (KOM(2008)0780 – C6-0413/2008 – 2008/0223(COD))

Arvoisa puheenjohtaja

Oikeudellisten asioiden valiokunta, jonka puheenjohtaja olen, on tarkastellut edellä mainittua ehdotusta uudelleenlaatimista koskevan 80 a artiklan mukaisesti, joka on sisällytetty työjärjestykseen 10. toukokuuta 2007 tehdyllä päätöksellä.

Kyseisen artiklan 3 kohdassa todetaan seuraavaa:

"Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle.

Tässä tapauksessa asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan tarkistukset, jotka on esitetty 150 ja 151 artiklan mukaisesti ja jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia.

Kyseisen valiokunnan puheenjohtaja voi kuitenkin poikkeuksellisesti ja tapauskohtaisesti hyväksyä käsiteltäväksi tarkistuksia ehdotuksen muuttumattomina säilyviin osiin, jos hän pitää sitä välttämättömänä pakottavista syistä, jotka liittyvät säädöstekstin yhtenäisyyteen tai yhtenäisyyteen muiden käsiteltäväksi otettujen tarkistusten kanssa. Nämä syyt on mainittava tarkistusten kirjallisissa perusteluissa."

Oikeudellisen yksikön edustajat osallistuivat uudelleenlaadittua ehdotusta käsitelleen neuvoa-antavan ryhmän kokouksiin. Oikeudellisen yksikön lausunnon johdosta ja valmistelijan antamia suosituksia noudattaen oikeudellisten asioiden valiokunta katsoo, ettei käsillä oleva ehdotus sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä tai neuvoa-antavan ryhmän lausunnossa on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta.

Lisäksi työjärjestyksen 80 a artiklan 2 kohdan ja 80 artiklan 3 kohdan mukaisesti oikeudellisten asioiden valiokunta katsoo, että edellä mainitun ryhmän lausunnossa ehdotetut tekniset mukautukset ovat välttämättömiä sen varmistamiseksi, että ehdotus on uudelleenlaatimista koskevien sääntöjen mukainen.

Lopuksi tarkasteltuaan asiaa 9. maaliskuuta 2009 pidetyssä kokouksessa oikeudellisten asioiden valiokunta suosittaa äänin 16 puolesta[1], ei yhtään tyhjää, että asiasta vastaava teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta tutkii edellä mainitun ehdotuksen ottaen huomioon sen ehdotukset ja työjärjestyksen 80 a artiklan määräykset.

Kunnioittavasti

Giuseppe Gargani

Liite: Neuvoa-antavan ryhmän lausunto

• [1]  Läsnä olleet jäsenet: Giuseppe Gargani (puheenjohtaja), Klaus-Heiner Lehne, Eva-Riitta Siitonen, Tadeusz Zwiefka, Neena Gill, Manuel Medina Ortega, Diana Wallis, Francesco Enrico Speroni, Monica Frassoni, Jean-Paul Gauzès, Kurt Lechner, Georgios Papastamkos, Gabriele Stauner, Ieke van den Burg, Vicente Miguel Garcés Ramón, Bill Newton Dunn.

LIITE: EUROOPAN PARLAMENTIN, NEUVOSTON JA KOMISSION OIKEUDELLISISTA YKSIKÖISTÄ KOOSTUVAN NEUVOA-ANTAVAN RYHMÄN LAUSUNTO

	OIKEUDELLISTEN YKSIKÖIDEN NEUVOA-ANTAVA RYHMÄ

Bryssel, 27. tammikuuta 2009

LAUSUNTO

                                                              EUROOPAN PARLAMENTILLE

                                                              NEUVOSTOLLE

                                                              KOMISSIOLLE

Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta

KOM(2008)0780, 13.11.2008 – 2008/0223(COD)

Säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja erityisesti sen 9 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuva neuvoa-antava ryhmä kokoontui 26. marraskuuta ja 4. joulukuuta 2008 käsittelemään muun muassa edellä mainittua komission esittämää ehdotusta.

Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli[1] ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, jolla laaditaan uudelleen rakennusten energiatehokkuudesta 16. joulukuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/91/EY, ja totesi yksimielisesti seuraavaa.

1)        Uudelleenlaaditun ehdotuksen tekstin seuraavat kohdat olisi pitänyt merkitä käyttämällä harmaasävyistä kirjasinlajia, jota yleensä käytetään merkittävien muutosten yksilöimiseen:

           –         johdanto-osan 6 kappaleessa sana "yli" (joka on merkitty kaksoisyliviivauksella) ja sana "noin" (joka on esitetty mukautusnuolten välissä);

           –         johdanto-osan 9 kappaleen viimeinen virke "Energiatehokkuuden laskentamenetelmän ei pitäisi perustua ainoastaan siihen vuodenaikaan, jona tarvitaan lämmitystä, vaan sen tulisi kattaa rakennuksen vuotuinen energiatehokkuus." (joka on esitetty mukautusnuolten välissä);

           –         johdanto-osan 10 kappaleen ensimmäinen virke "Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava vähimmäisvaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle. Vaatimukset olisi asetettava siten, että voidaan saavuttaa kustannusoptimaalinen tasapaino tarvittavien investointien ja rakennuksen elinkaaren aikana säästettyjen energiakustannusten välillä." (joka on esitetty mukautusnuolten välissä);

           –         johdanto-osan 13 kappaleessa ensimmäisen ja toisen virkkeen välissä oleva, kaksoisyliviivauksella merkitty teksti "Hyvillä käytännöillä olisi tässä yhteydessä pyrittävä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien menetelmien optimaaliseen käyttöön." sekä toisen virkkeen jälkeinen, kaksoisyliviivauksella merkitty teksti "Jäsenvaltio voi tehdä tämän yhdellä kertaa tutkimuksessa, jossa esitetään luettelo paikallisten tavanomaisten markkinaolosuhteiden mukaisista energian säästötoimenpiteistä, jotka täyttävät kustannustehokkuusvaatimukset. Ennen rakentamisen aloittamista voidaan pyytää erityisiä tutkimuksia, jos toimenpide tai toimenpiteet katsotaan toteuttamiskelpoisiksi.";

           –         johdanto-osan 18 kappaleen ensimmäistä virkettä edeltävä, kaksoisyliviivauksella merkitty teksti "Sertifiointimenettelyä voidaan tukea ohjelmilla, joilla edistetään tasapuolisia mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen, se voi perustua sidosryhmäorganisaatioiden ja jäsenvaltion nimeämän tahon välisiin sopimuksiin, ja se voidaan toteuttaa niiden energiapalveluyhtiöiden (Energy Service Companies, ESCO) toimesta, jotka suostuvat sitoutumaan määriteltyjen investointien toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden olisi valvottava hyväksyttyjä sertifiointiohjelmia ja huolehdittava niiden jatkotoimista, ja niiden olisi myös helpotettava kannustinjärjestelmien käyttöä. Menettelyn tuloksena annettavassa todistuksessa olisi mahdollisuuksien mukaan kuvattava rakennuksen tosiasiallinen energiatehokkuustilanne, ja sitä voidaan tarkistaa tämän mukaisesti.";

           –         11 artiklan 5 kohdan jälkeinen, kaksoisyliviivauksella merkitty teksti "Todistusten tarkoituksena on vain tietojen antaminen, ja niiden merkitys oikeudenkäynneissä tai muutoin ratkaistaan kansallisten sääntöjen mukaisesti.";

           –         12 artiklan 2 kohdan jälkeinen, kaksoisyliviivauksella merkitty teksti "Näihin rakennuksiin voidaan asettaa selvästi näkyville suositeltavien ja nykyisten sisälämpötilojen vaihteluväli ja tarvittaessa asiaan liittyvät muut ilmastotekijät.";

           –         13 artiklan 3 kohdassa sanat "Lämmitysjärjestelmät, joissa on", jotka on lisätty sanojen "yli 100 kW:n nimellistehon lämmityskattilat" eteen;

           –         liitteen I 3a ja b kohtien välinen, kaksoisyliviivauksella merkitty teksti "näihin ominaisuuksiin voidaan sisällyttää myös ilmatiiviys;".

2)        Uudelleenlaaditun tekstin seuraavat kohdat vastaavat direktiivin 2002/91/EY tällä hetkellä sovellettavan tekstin kohtia, joihin ei ilmeisesti ehdoteta muutoksia, joten niitä ei olisi pitänyt merkitä käyttämällä harmaasävyistä kirjasinlajia:

           –         4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta;

           –         4 artiklan 2 kohdan d alakohta;

           –         10 artiklan 5 kohta;

           –         10 artiklan 7 kohta;

           –         25 artikla.

3)        20 artiklan toisessa kohdassa ensimmäisten sanojen "Nämä toimenpiteet" lisääminen on mukautus direktiivin 2002/91/EY 13 artiklan toisen kohdan nykyiseen tekstiin, ja se olisi pitänyt merkitä käyttämällä asianmukaisia mukautusnuolia.

Tarkastelun perusteella neuvoa-antava ryhmä saattoi todeta yksimielisesti, että ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä tai tässä lausunnossa on sellaisiksi yksilöity. Neuvoa-antava ryhmä totesi myös, että ehdotuksessa ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset mainittujen muutosten kanssa niiden asiasisältöä muuttamatta.

C. PENNERA                                  J.-C. PIRIS                                      C.-F. DURAND

Neuvoston lakimies                            Neuvoston lakimies                            Pääjohtaja

• [1]  Neuvoa-antavalla ryhmällä oli käytössään ehdotuksen englanninkielinen versio, koska se oli käsiteltävänä olevan tekstin alkukieli.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Rakennusten energiatehokkuus (uudelleenlaatiminen)
Viiteasiakirjat	KOM(2008)0780 – C6-0413/2008 – 2008/0223(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	13.11.2008
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ITRE 15.1.2009
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 15.1.2009
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa        Päätös tehty (pvä)	JURI 9.3.2009
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Silvia-Adriana Ţicău 2.12.2008
Oikeusperustan kyseenalaistaminen        JURI-lausunto annettu (pvä)	JURI 31.3.2009
Valiokuntakäsittely	20.1.2009		16.2.2009		19.3.2009
Hyväksytty (pvä)	31.3.2009
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 10 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Šarūnas Birutis, Jan Březina, Jerzy Buzek, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Den Dover, Adam Gierek, Fiona Hall, Rebecca Harms, Erna Hennicot-Schoepges, Mary Honeyball, Ján Hudacký, Romana Jordan Cizelj, Werner Langen, Pia Elda Locatelli, Eugenijus Maldeikis, Eluned Morgan, Antonio Mussa, Angelika Niebler, Reino Paasilinna, Atanas Paparizov, Aldo Patriciello, Francisca Pleguezuelos Aguilar, Anni Podimata, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Mechtild Rothe, Paul Rübig, Andres Tarand, Britta Thomsen, Catherine Trautmann, Claude Turmes, Nikolaos Vakalis, Adina-Ioana Vălean, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ivo Belet, Danutė Budreikaitė, Edit Herczog, Gunnar Hökmark, Bernhard Rapkay, Esko Seppänen, Silvia-Adriana Ţicău, Lambert van Nistelrooij
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (178 art. 2 kohta)	Jill Evans, Ona Juknevičienė, Marusya Ivanova Lyubcheva, Willem Schuth
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	6.4.2009