MIETINTÖ vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – Komissio

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

LIITE

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (2.3.2010)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

8.3.2010 - (2010/2004(BUD))

Budjettivaliokunta
Esittelijä: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska

Tarkistukset

Menettely : 2010/2004(BUD)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0033/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0033/2010

Keskustelut :

PV 24/03/2010 - 16
CRE 24/03/2010 - 16

Äänestykset :

PV 25/03/2010 - 6.19
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0086

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
LIITE
kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – Komissio

(2010/2004(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan,

– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[1],

– ottaa huomioon edellä mainitun 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 46 kohdan mukaisesti toimitetun komission tarkistetun rahoitussuunnitelman vuosiksi 2007–2013,

– ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2010,

– ottaa huomioon 18. marraskuuta 2009 pidetyn neuvottelukomitean kokouksen tulokset,

– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7‑0033/2010),

Yleiset talousarviota koskevat näkökohdat

1. panee merkille, että maksusitoumusmäärärahojen yleiseksi tasoksi vuodeksi 2011 on monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 asetettu 142,629 miljardia euroa, mikä vastaa vain 0,83 prosentin mahdollista enimmäiskorotusta Euroopan parlamentin hyväksymään vuoden 2010 talousarvioon nähden (141,453 miljardia euroa maksusitoumusmäärärahoina); panee merkille, että maksumäärärahojen taso on 134,263 miljardia euroa eli 9,2 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2010 talousarviossa (122,937 miljardia euroa maksumäärärahoina); muistuttaa, että nämä määrärahat vastaavat vain noin 1:tä prosenttia unionin BKTL:sta ja ovat selvästi alhaisemmat kuin ne ovat omia varoja koskevassa nykyisessä päätöksessä;

2. huomauttaa, että maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välinen ero monivuotisessa rahoituskehyksessä on 8,366 miljardia euroa; muistuttaa, että vaikka monivuotisessa rahoituskehyksessä maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välillä on vuoden 2010 osalta eroa vain 6,689 miljardia euroa, vuodeksi 2010 hyväksytyssä talousarviossa eroa on 18,515 miljardia euroa maksuihin tehtyjen lisävähennysten vuoksi; toistaa olevansa huolissaan siitä, että maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen välinen ero luo pitkällä aikavälillä alijäämiä, ja korostaa tekevänsä talousarviomenettelyn aikana kaikkensa, jotta ero pysyisi kestävällä ja hallittavissa olevalla tasolla;

3. muistuttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääriä jäljellä olevina vuosina (2011–2013) koskevien seikkojen huomioon ottamisen lisäksi budjettivallan käyttäjän on ollut pakko tarkistaa monivuotista rahoituskehystä useaan kertaan, koska siinä ei annettu EU:lle mahdollisuutta reagoida asianmukaisesti ja tyydyttävästi viime vuosina esiin tulleisiin erilaisiin haasteisiin; toistaa olevansa vakuuttunut, että monivuotisen rahoituskehyksen syvällinen uudelleentarkastelu ja tarkistaminen on ehdottoman välttämätöntä; pyytää Euroopan komissiota julkaisemaan kertomuksen nykyisen toimielinten sopimuksen toiminnasta ja monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 1 ja 3 julistuksen perusteella ja liittämään kertomukseen konkreettisia ehdotuksia nykyisen toimielinten sopimuksen mukauttamiseksi ja tarkistamiseksi vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon loppuun mennessä;

4. huomauttaa, että vuoden 2011 talousarvio on neljäs nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen piiriin kuuluvista seitsemästä talousarviosta, ja korostaa, että toimielinten sopimuksen 37 kohta lainsäädäntöön liittyvän joustavuuden eli 5 prosentin liikkumavaran käytöstä käy nyt täysin järkeen, sillä budjettivallan käyttäjillä on selvempi kuva käynnissä olevien ohjelmien puutteista ja myönteisestä kehityksestä; muistuttaa, että toimielinten sopimuksen määräyksistä riippumatta EU:n talousarvion asianmukaisen joustavuuden varmistaminen on ennakkoehto sille, että talousarviota voidaan toteuttaa tehokkaasti ja siitä on hyötyä;

5. huomauttaa, että nyt kun EU:lla on Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen lisää valtaa joillakin politiikan aloilla, kaiken järjen mukaan myös sen taloudellisten resurssien olisi kasvettava;

6. pyytää komissiota toimittamaan sille yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttyjen ohjelmien välitarkastusten yhteydessä laajan katsauksen niiden budjettivaikutuksista kaikissa otsakkeissa;

7. pitää myönteisenä, että komissiossa heinäkuussa 2009 tehdyn oman arvioinnin mukaan suurimmassa osassa vuoden 2010 alustavan talousarvioesityksen tueksi esitetyistä toimintoselvityksistä esitettiin selkeät ja ytimekkäät perustelut EU:n lisäarvosta ja niihin sisältyi SMART-tavoitteita sekä tulostavoitteita ja -indikaattoreita; korostaa kuitenkin, että menojen avulla saatujen tulosten laatua on parannettava ja arviointituloksia on hyödynnettävä paremmin; pahoittelee, että määrärahojen vaihtelut selittyivät harvoin toiminnan tuloksia koskevien tietojen käytöllä; edellyttääkin komission parantavan vuoden 2011 toimintoselvityksiään vastaavasti;

8. korostaa, että vielä tarpeen olevat parannukset, jotka koskevat etenkin ulkosuhteiden alasta vastaavia pääosastoja ja liittymistä valmistelevaa tukea, ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta budjettivallan käyttäjällä on enemmän tietoa päätöstensä tueksi ja toimintoperusteisen budjetoinnin sekä strategisen suunnittelun ja ohjelmatyön käyttöönotosta komissiossa saadaan täysi hyöty, etenkin kun otetaan huomioon Lissabonin sopimuksen sisältämät uudet tehtävät ja haasteet;

Vuoden 2011 talousarvion painopisteet

9. muistuttaa, että EU pystyi reagoimaan yhteisesti rahoitus- ja talouskriisiin hyväksymällä Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, mutta toteaa, että EU:n yleinen taloustilanne ei ole vieläkään tyydyttävä;

10. korostaa, että nuoriso on valtavan tärkeä sekä nyt että EU:n tulevaisuuden kannalta ja että siihen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota määriteltäessä keskipitkän ja pitkän aikavälin painopisteitämme; huomauttaa, että nuoriso on sosiaalisten ja osallistavien strategioiden perusta ja että nuorison innovointikapasiteetti on EU:lle keskeisen tärkeä kehityksen ja kasvun voimavara, jonka varaan sen olisi laskettava; palauttaa mieliin, että nuorisoon ja opetukseen sijoittaminen on nykypäivään ja tulevaisuuteen sijoittamista, kuten EU:n nuorisostrategiassa todetaan, ja että tämä koordinoitu ja monialainen sijoittaminen on käynnistettävä viivästyksittä kaikki toimintalinjat kattavana teemana;

11. korostaa, että nuorisopolitiikka on määriteltävä laajasti siten, että se kattaa yksittäisten henkilöiden mahdollisuudet vaihtaa työtä ja asemaa useita kertoja elämänsä aikana ja osallistua rajoituksitta vuoroin esimerkiksi harjoitteluun, akateemiseen tai ammattiympäristöön ja ammattikoulutukseen; katsoo, että yhtenä tavoitteena olisi oltava siirtyminen opetusjärjestelmistä työmarkkinoille;

12. katsoo, että on otettava käyttöön välineitä, joilla edistetään kieltenopiskelua ja kulttuurien välistä vuoropuhelua, ja että ne muodostavat julkisen sektorin nuorisoa koskevien toimien kulmakiven; katsoo, että näillä toimilla voitaisiin lisätä suuren yleisön tietoisuutta Eurooppa-asioista, minkä ansiosta eurooppalainen identiteetti vahvistuisi;

13. muistuttaa innovoinnin ja digitaalisen strategian merkityksestä talouden kehitykselle ja työpaikkojen luomiselle Euroopassa ja huomauttaa, että erityishuomiota olisi kiinnitettävä uusiin taitoihin, kuten tietoteknisiin taitoihin ja yrittäjyyttä koskeviin osa-alueisiin; korostaa tutkimusta, innovointia ja digitaalista strategiaa painopistealueina, jotka ovat ratkaisevia tekijöitä Euroopan kestävän kehityksen kannalta, ja palauttaa mieliin tämän tavoitteen saavuttamista edistävien ohjelmien, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, merkityksen;

14. on vakuuttunut, että EU:n pitäisi globaalin taloustaantuman vallitessa keskittyä tukemaan aktiivisesti innovoivia ja etenkin vihreitä teknologioita, joiden panos on merkittävä pyrittäessä selviytymään talouskriisistä, varmistamaan pk-yritysten markkinoillepääsy ja tekemään EU:sta johtava kestävä ja kilpailukykyinen talous; toteaa, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi taattava tutkimusta ja kehittämistä koskevien ohjelmien moitteeton täytäntöönpano;

15. korostaa tässä yhteydessä, että pk-yrityksillä on ratkaiseva rooli rakenteellisesti heikommassa asemassa olevien alueiden kehittämisessä, etenkin maaseutualueilla, ja näin ollen koko EU:n talouden vahvistamisessa; toteaa näin ollen, että on tarpeen käynnistää nykyistä enemmän pk-yrityksiä koskevia pilottihankkeita maaseutualueiden kehittämiseksi;

16. muistuttaa tässä yhteydessä, että innovoivilla tutkimustuloksilla tulee hyvin todennäköisesti olemaan ratkaiseva vaikutus taloudellisen toiminnan kannalta, ja katsoo, että EU:n pitäisi nyt olla täysin valmis tarjoamaan tarvittavia taloudellisia kannusteita kaikilla hallinnon tasoilla eli kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; uskoo, että tämä kansallisten tutkimuksen tukitoimien lisäksi tuleva unionin lisäarvo luo yhä enemmän heijastusvaikutuksia, jotka hyödyttävät kaikkia jäsenvaltioita;

17. ottaa huomioon, että vapaa liikkuvuus on kirjattu perussopimuksiin ja se on yksi olennaisista ehdoista todellisten sisämarkkinoiden toiminnalle EU:ssa, ja korostaa, että liikkuvuutta on pidettävä ennakkoehtona kaikille nuorisoon kohdistettaville tukitoimille; korostaa näin ollen, että on tärkeää muokata EU:n talousarviota siten, että se edistää muun muassa nuorison liikkuvuutta;

18. korostaa, että liikenne on eurooppalaisen talouden keskeinen osatekijä, sillä se mahdollistaa henkilöiden, tavaroiden ja osaamisen rajatylittävän liikkuvuuden; painottaa, että liikenne on tasavertaisuuden ja sosiaalisen liikkuvuuden ilmentymä erityisesti nuorten tapauksessa, sillä se avaa mahdollisuuksia ja parantaa tiedonvaihtoa osaamisen ja koulutuksen alalla;

19. pitää yrittäjyyden ja pk-yritysten tukemista EU:n nuoriso- ja innovaatiopolitiikan kulmakivenä; on vakuuttunut siitä, että on tarpeen vahvistaa tuki kaikille ohjelmille ja välineille, joilla pyritään edistämään yrittäjyyttä myös maaseutualueilla tarjoamalla tukea hiljattain perustettujen yritysten käynnistysvaiheelle ja nuorten yrittäjien kokemustenvaihdolle; palauttaa tässä yhteydessä mieliin pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act), jolla on helpotettu pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta ja osallistua julkisiin hankintoihin sekä edistetty niiden taitoja ja innovointivalmiuksia; muistuttaa esittäneensä viime vuosina erinäisiä pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joiden tavoitteena on tukea nuoria yrittäjiä, edistää pk-yritysten yhteyksiä ja lisätä työntekijöiden liikkuvuutta, ja korostaa aikovansa seurata tarkkaan säädösehdotuksia, joita esitetään näiden hankkeiden ja toimien päätyttyä;

20. pitää mielessä, että nuorisolla tulee olemaan tärkeä tehtävä nykyisestä rahoitus- ja talouskriisistä selviytymisessä, ja uskoo, että tasavertaisten mahdollisuuksien turvaamisen ja työmarkkinoille siirtymisen ja integroitumisen helpottamista opintojen jälkeen olisi korostettava ja tehostettava myös Euroopan sosiaalirahaston yhteydessä, sillä EU:lla ei ole enää varaa siihen, että etenkin nuoret kärsivät köyhyydestä, huonoista opetusjärjestelmistä ja korkeasta työttömyydestä;

21. muistuttaa, että vuosi 2011 on nimetty Euroopan aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön teemavuodeksi; muistuttaa lisäksi, että vuosi 2010 on nimetty Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi; huomauttaa, että vapaaehtoistyöllä on ratkaiseva merkitys monilla mitä erilaisimmilla aloilla, kuten koulutuksessa, sosiaali- ja terveyspalveluissa ja kehityspolitiikassa, ja se voi tarjota ihmisille uusia taitoja ja valmiuksia, mikä parantaa heidän työllistettävyyttään ja edistää heidän sosiaalista osallisuuttaan;

22. korostaa, että on tärkeää aikaansaada yhteinen ja koordinoitu EU:n suunnitelma toimenpiteiden tukemiseksi ja vahvistamiseksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla; pitää välttämättömänä kehittää entisestään asianmukaisia poliittisia toimia ja kehittää tietämyspohjaa, joka on myös muiden maiden saatavilla; toistaa olevansa vakuuttunut, että EU:n talousarvio ei vieläkään heijasta riittävällä tavalla tätä yleistä kontekstia ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi,

23. katsoo, että nämä painopisteet edustavat yhteistä pyrkimystä panna EU:n kansalaiset etusijalle, minkä pitäisi pysyä yhtenä EU:n painopisteenä;

24. korostaa alueiden rajatylittävän yhteistyön merkitystä osana Euroregions-kehystä ja alueiden tärkeyttä Euroopan integraation syventämiselle; pyytää näin ollen laatimaan uusia pilottihankkeita rajatylittävän talous-, sosiaali- ja kulttuuriyhteistyön edistämiseksi EU:n alueiden välillä;

25. pitää myönteisenä tulevasta EU 2020 -strategiasta laadittua komission valmisteluasiakirjaa[2], jossa yksilöidään kolme EU:n tulevaisuuden kannalta keskeistä teemaa ja käsitellään niitä todellisia haasteita, jotka EU:n on kohdattava, ja katsoo, että valmisteluasiakirja muodostaa pohjan EU:n talousstrategiasta käytävälle laajalle keskustelulle; uskoo, että tässä strategiassa olisi painotettava nykyistä enemmän työttömyyden torjuntaa; korostaa kuitenkin, että vuoden 2011 talousarviolle asetettuihin painopisteisiin liittyen on toteutettava selkeitä ja ennakoivia toimenpiteitä, jotta EU 2020 saa enemmän sisältöä etenkin ilmastonmuutoksen ja ympäristö- ja sosiaalipolitiikan alalla, ja pitää tiukasti kiinni siitä, ettei tästä strategiasta saa tehdä jälleen uutta epämääräistä ja puhtaasti ohjeellista tulostaulua jäsenvaltioille; kieltäytyy toistamasta Lissabonin strategian turhauttavaa kokemusta, kun neuvosto teki järjestelmällisiä leikkauksia budjettikohtiin, joilla toimia tuettiin sovitun strategian mukaisesti;

26. kehottaakin antamaan talousarviomenettelyn kuluessa selkeitä ja kunnianhimoisia rahoitussitoumuksia näiden painopisteiden mukaisesti, jotta voidaan tasoittaa tietä EU 2020 -strategian loppuun saattamiselle ja osoittaa, että EU on valmis ottamaan johtoaseman näissä ratkaisevissa kysymyksissä; odottaa komission ehdotuksen talousarvioesitykseksi ilmentävän tätä kunnianhimoista tavoitetta ja pitäisi valitettavana, jos nyt ei käytettäisi hyväksi tilaisuutta aloittaa talousarviomenettely edessä olevien haasteiden edellyttämällä tavalla;

27. korostaa aikovansa käyttää kaikkia 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen tarjoamia keinoja osoittaa varoja näihin painopisteisiin ja painottaa, että näiden painopisteiden rahoittaminen saattaa edellyttää varojen siirtämistä muista välineistä tai ohjelmista; katsoo, että EU voisi siirtää näihin painopisteisiin varoja huonosti täytäntöönpannuista ohjelmista tai ohjelmista, joissa on suhteessa paljon määrärahoja; katsoo, että budjettivaliokunnan olisi luotettava tässä yhteydessä EP:n erityisvaliokuntien toteuttamaan työhön; katsoo, että täten parannettaisiin varainkäytön laatua, mikä puolestaan on olennaisen tärkeää, koska julkisia varoja on käytössä rajallisesti;

28. katsoo, että EU:n talousarvion esitystavan on oltava selkeä ja kattava, ja aikoo kiinnittää erityistä huomiota rahoitussuunnitelmiin ja viimeaikaisissa suurissa budjettisopimuksissa tehtyihin muutoksiin; pitää myönteisenä, että komissio on parantanut rahoitussuunnitelmiensa esitystapaa, ja kehottaa selventämään edelleen toiminta- ja hallintomenojen jaottelua; on tietoinen siitä, että tämän jaottelun tekeminen voi olla vaikeaa joissakin tapauksissa; palauttaa mieliin, että riittävät hallintomenot ovat välttämättömät ohjelmien toiminnan kannalta;

29. muistuttaa, että näiden painopisteiden rahoittaminen jakamalla varoja mahdollisesti uudelleen ei saa heikentää EU:n keskeisiä politiikan aloja, kuten koheesio- ja rakennepolitiikkaa ja yhteistä maatalouspolitiikkaa; huomauttaa, että koheesiopolitiikalla on ainutlaatuisen monitasoisen hallintorakenteensa ja horisontaalisen luonteensa vuoksi keskeinen osuus EU:n talouden elvytyssuunnitelmassa ja se on ennaltamäärätty tärkeään asemaan pantaessa täytäntöön EU 2020 -strategiaa, edistettäessä toissijaisuusperiaatetta alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan avulla ja lisättäessä unionin kansalaisten hyväksyntää ja tukea; huomauttaa, että näillä politiikoilla toteutetaan yhtä EU:n perusperiaatteista eli sosiaalista osallisuutta sekä jäsenvaltioiden ja alueiden yhteisvastuullisuutta;

30. korostaa, että tämä ensimmäinen uuden perussopimuksen sääntöjen mukainen menettely tarjoaa sen mielestä paremman mahdollisuuden harjoittaa koko EU:n talousarvioon kohdistuvaa täydellistä parlamentaarista valvontaa, ja huomauttaa, ettei se aio tinkiä talousarvioon liittyvistä oikeuksistaan;

Otsake 1 a

31. muistuttaa, että tähän otsakkeeseen sisältyy Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluvia toimintalinjoja ja toimenpiteitä sekä useita monivuotisia ohjelmia (kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma, seitsemäs puiteohjelma ja Euroopan laajuiset liikenneverkot), jotka ovat toteutusvaiheessa vuonna 2011; pyytää komissiota esittämään seurantakertomuksen Euroopan talouden elvytyssuunnitelman täytäntöönpanosta, EIP:lle uskotut toimenpiteet mukaan lukien;

32. korostaa, että EU 2020 -strategiaan liittyvät vuoden 2011 painopisteet rahoitetaan pääasiassa tästä otsakkeesta ja että EU:n toimivallan laajentumisella (muun muassa avaruuspolitiikassa ja matkailun alalla) Lissabonin sopimuksen myötä on todennäköisesti budjettivaikutuksia; korostaa, että Euroopan tieteellisen, teknologisen ja ympäristötavoitteiden edistyksen ja teollisen kilpailukyvyn tukemiseen tähtäävä avaruuspolitiikka tarvitsee todellisia rahoitusponnisteluja sekä EU:lta että jäsenvaltioilta; huomauttaa, että tarvitaan erityisesti konkreettisia ehdotuksia riittävän rahoituksen tarjoamiseksi GMES-hankkeelle;

33. katsoo, että elinikäisen oppimisen ohjelma tukee nuorisoon ja etenkin nuorten itsenäistymiseen liittyviä toimia, sillä siinä keskitytään koulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen; korostaa, että tämän ohjelman pitäisi kattaa kaikki ohjelmakauden alussa suunnitellut toimet ja siinä pitäisi ottaa huomioon mahdollinen uusi kehitys, niin että voidaan muun muassa luoda selvä yhteys koulutuksen ja työmarkkinoiden välille, jotka ovat molemmat ratkaisevan tärkeitä talouden kehityksen ja elpymisen kannalta; korostaa parlamentin jo hyväksymää pyyntöä edetä nuorten ensimmäisiä työpaikkoja edistävän erityisen liikkuvuutta koskevan "Erasmus First Job" -ohjelman toteuttamisessa;

34. palauttaa mieliin, että Euroopan talouden elpymisen yhteydessä liikenteeseen ja erityisesti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin tehtävillä sijoituksilla on ratkaiseva rooli kasvun ja työllisyyden moottorina ja Euroopan taloudellisten ja ympäristöön liittyvien intressien edistäjänä; pitää tässä mielessä kaikkien liikennemuotojen turvallisuutta erittäin tärkeänä;

35. muistuttaa, että muiden tärkeiden osa-alueiden rahoitus on vielä avoin ja se on otettava huomioon ja siitä on sovittava talousarviomenettelyn aikana, vaikka näitä osa-alueita ei ollutkaan ennakoitu monivuotisessa rahoituskehyksessä vuodeksi 2011: rahoitusvalvontapaketin toteuttaminen, mikä edellyttää kolmen uuden erillisviraston perustamista, Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamisen rahoittaminen (75 miljoonaa euroa vuonna 2011; vuonna 2010 rahoitus saatiin joustovälineen kautta), sekä ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä (10 miljoonaa euroa vuonna 2011);

36. on siksi äärimmäisen huolissaan vuotuisessa rahoituskehyksessä esitettyjen määrärahojen jyrkästä laskusta: määrärahat romahtavat 1,875 miljardia euroa vuoden 2010 talousarviosta; on tietoinen siitä, että elvytyssuunnitelman rahoittaminen selittää osittain tämän tilanteen, mutta on edelleen täysin vakuuttunut siitä, että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen pitkälle menevä ja johdonmukainen välitarkistus on ehdoton edellytys tehokkaalle EU:n talousarviolle;

Otsake 1 b

37. katsoo, että koheesio- ja rakennepolitiikkoja arvioitaessa olisi kiinnitettävä huomiota ennen kaikkea niiden yksinkertaistamiseen ja niiden sekä määrälliseen että laadulliseen toteuttamiseen; panee tyytyväisenä merkille, että jäsenvaltiot ovat toimittaneet hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvaukset melkein kaikista toimintaohjelmista ja komissio oli hyväksynyt niistä 87 prosenttia vuoden 2009 loppuun mennessä; odottaakin näin ollen välimaksujen nousevan huomattavasti vuosina 2010 ja 2011;

38. palauttaa mieliin, että taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion vahvistaminen on yksi EU:n perusperiaatteita Lissabonin sopimuksen mukaisesti; katsoo näin ollen, että EU:n koheesiopolitiikan vahvistamisen olisi säilyttävä keskeisenä painopisteenä myös vuonna 2011; korostaa, että N+2, N+3 -säännön noudattamista on valvottava tarkasti, ja pyytää, että budjettivallan käyttäjälle toimitetaan oikea-aikaisesti kattavat ja ajantasaiset tiedot etenkin talousarviositoumuksista, jotka ovat vaarassa peruuntua;

39. toteaa, että nykyisen ohjelmakauden käynnistysvaiheen aikana on ilmoitettu useista viivästyksistä, ja ilmoittaa olevansa huolissaan siitä, että EU:n kaikkien rakennerahastojen käyttöasteet ovat olleet alhaisia viimeksi kuluneina vuosina, mikä on synnyttänyt kasvavan kuilun tämän otsakkeen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välille; pyytää komissiota tämän tilanteen kohentamiseksi tekemään läheistä yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden käyttöaste oli alhainen edellisellä ohjelmakaudella;

40. muistuttaa, että neuvottelussa viime marraskuussa hyväksytyssä yhteisessä lausumassa kehotettiin yksinkertaistamaan täytäntöönpanomenettelyjä ja kehotettiin jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisuutta tarkistaa toimintaohjelmiaan, jotta talouskriisin seurauksiin voidaan puuttua paremmin; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille vuosien 2007–2013 rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä annetun asetuksen (asetus (EY) N:o 1083/2006) käynnissä olevan tarkistamisen, jossa pyritään yksinkertaistamaan rahastojen hallinnointia sekä ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat käsitellä talouskriisin seurauksia; pyytää, että jäsenvaltiot panevat nämä säännökset täytäntöön viiveettä; pyytää komissiota arvioimaan uusien säännösten mahdollisen vaikutuksen maksumäärärahoihin ja arvioimaan, millainen vaikutus talousarvioon olisi ehdotetun poikkeuksen soveltamisella sääntöön, joka koskee talousarviositoumuksen peruuntumista ilman eri toimenpiteitä (N+2, N+3);

41. pitää kiinni siitä, että toteutuksen tehostamisen ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena, jotta EU:n talousarviota käytettäisiin optimaalisella tavalla; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita pyrkimään tähän ja seuraamaan tarkasti toimintalinjojen toteutusta paikan päällä;

Otsake 2

42. korostaa olevansa huolissaan otsakkeen 2 pienestä liikkumavarasta, mikä saattaa johtaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 11 artiklassa tarkoitetun rahoituskurin soveltamiseen, jos maataloushyödykkeiden hinnat ovat yhtä epävakaita kuin ne ovat olleet viimeksi kuluneina vuosina; kehottaa komissiota seuraamaan tarkasti maatalousmarkkinoita estääkseen tällaisen tilanteen syntymisen; pyytää, että vuoden 2011 talousarvioon otetaan riittävä liikkumavara otsakkeeseen 2;

43. muistuttaa, että elvytyssuunnitelman toinen osa – internetin laajakaistayhteydet maaseudulla – rahoitetaan vuonna 2010 maaseudun kehittämisen budjettikohdasta (420 miljoonaa euroa) eikä vuodelle 2011 ole ennakoitu uusia sitoumuksia;

44. muistuttaa, että pakollisten ja ei-pakollisten menojen välisen eron poistaminen muuttaa perinpohjaisesti perinteistä toimielinten välistä vuoropuhelua, ja vahvistaa aikovansa tutkia tarkoin kaikki määrärahat menettelyn eri vaiheissa, koska maatalousmarkkinoiden muutoksia on vaikea ennakoida; kehottaakin komissiota esittämään maataloutta koskevan oikaisukirjelmänsä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta päätöksenteko sovittelukomiteassa olisi rakentavaa ja tehokasta;

45. korostaa, että maatalouden harjoittajien ikääntyessä ponnistelut olisi suunnattava sukupolvenvaihdokseen, jotta maatalous säilyisi kilpailukykyisenä ja kykenisi vastaamaan Kööpenhaminan jälkeisiin uusiin ympäristöhaasteisiin;

46. odottaa ilmastonmuutoksen torjunnan pysyvän tärkeänä kysymyksenä EU:n "Kööpenhaminan jälkeisellä" poliittisella asialistalla vuosina 2010 ja 2011 ja muistuttaa, että kestävä kehitys on osa laajempaa lähestymistapaa ja olemme siitä jatkuvassa vastuussa tuleville sukupolville; pyytää komissiota toimittamaan selkeän toimintasuunnitelman ja aikataulun ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan EU:n toimintaohjelman määrärahojen käytölle; korostaa, että liikennealalla on paljon potentiaalia ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen, ja pyytää komissiota antamaan etusijan kaikkien liikennemuotojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskeville toimenpiteille; muistuttaa, että tämän kohdan määrärahojen vapauttaminen varauksesta riippuu komission ehdotuksista;

47. palauttaa mieliin, että YMP:n ensisijaisena tavoitteena on taata markkinoiden vakaus, luoda turvallisuutta ja varmistaa kuluttajille ja tuottajille kohtuulliset hinnat, ja kehottaa siksi komissiota sisällyttämään vuoden 2011 talousarvioon tarvittavat resurssit talouskriisistä johtuvien tarpeiden tyydyttämiseksi;

48. pyytää komissiota antamaan selvityksen vuoden 2010 talousarviossa maitoalan kriisin vaikutusten lieventämiseksi käyttöön otettujen toimenpiteiden täytäntöönpanosta ja esittämään pysyvän ratkaisun sekä konkreettisia ehdotuksia, joilla käsitellään hintojen epävakautta maitomarkkinoilla ja muilla hyödykemarkkinoilla tulevaisuudessa;

Otsake 3 a

49. vahvistaa aikovansa säilyttää unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamisen edellyttämän rahoituksen ja korostaa, että tämän alan olemassa olevien välineiden kattava ja tehokas täytäntöönpano, täytäntöönpanon valvonta ja välineiden arviointi on tärkeää; katsoo, että tätä varten on arvioitava uudelleen, ovatko alalla käytettävissä olevat esimerkiksi maahanmuuttoon, rajavalvontaan ja -turvallisuuteen, tietosuojaan ja terrorismin torjuntaan liittyvät rahoitusvälineet ja keinot asianmukaisia Tukholman ohjelman tavoitteita ajatellen; muistuttaa tässä yhteydessä, että monille tämän alan ohjelmille tehdään pian välitarkastus, joka saattaa edellyttää myös niille kohdennettujen varojen uudelleentarkastelua;

50. pitää keskeisen tärkeänä, että osana vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen edistämistä vahvistetaan maahanmuuttopolitiikkaa ja tuetaan maahanmuuttajien integroitumista; tämän saavuttamiseksi katsoo, että yksittäisten jäsenvaltioiden maahanmuuttopolitiikkojen yhdenmukaistamista on pidettävä EU:n toiminnan poliittisena painopisteenä, jotta turvallisuusvaatimukset ja perusihmisoikeuksien suojaaminen saadaan konkreettisesti tasapainoon;

51. aikoo tarkastella perusteellisesti suurten tietoverkkojärjestelmien kehittämiseen osoitettujen varojen hoitoa ja erityisesti siirtymistä SIS I - järjestelmästä SIS II:een, jossa on tapahtunut toistuvasti viivästyksiä ja takaiskuja, ja päättää vasta sitten, säilytetäänkö järjestelmien rahoitus suunnitellulla tasolla, ja varaa itselleen oikeuden ottaa varaukseen mahdolliset SIS II -järjestelmään siirtymiseen liittyvät määrärahat odotettaessa täydentävien analyysien ja testien tuloksia;

52. aikoo kiinnittää erityistä huomiota erilaisten muutosten toteuttamiseen, kuten Europolin tuomiseen kokonaan yhteisön piiriin ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamiseen sekä Frontexin rahoitustarpeiden tarkastamiseen;

Otsake 3 b

53. muistuttaa, että tämän otsakkeen piiriin kuuluu hyvin erilaisia, monivuotisten ohjelmien välityksellä toteutettavia toimia nuorison hyväksi, joita ovat esimerkiksi Nuoriso-toimintaohjelma, kulttuuriohjelma, Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, vuotuiset tapahtumat Special Olympics -kilpailut mukaan lukien ja Erasmus Mundus -ohjelma[3]; aikookin tukea näitä EU:n ohjelmia, jotka liittyvät tähän aiheeseen ja jotka ovat suoraan yhteydessä vuoden 2011 talousarvion painopisteisiin, sekä seurata tiiviisti niiden laadullista ja määrällistä toteuttamista; pahoittelee kuitenkin, että tämän otsakkeen enimmäismäärä vuonna 2011 on ainoastaan 15 miljoonaa suurempi kuin vuonna 2010 hyväksytyssä talousarviossa;

54. korostaa, että toisen budjettivallan käyttäjän näihin ohjelmiin tekemät järjestelmälliset leikkaukset ovat perusteettomia ja vaikuttavat haitallisesti "kansalaisten Euroopan" kehitykseen;

Otsake 4

55. muistuttaa, että rahoitukseen, jota myönnetään EU:n toimiin maailmanlaajuisena toimijana, kohdistuu jatkuvaa, melkein kestämätöntä painetta ja sen toimintamahdollisuuksia kaventavat pieni taloudellinen liikkumavara, odottamattomat ja jatkuvasti lisääntyvät kriisit kolmansissa maissa sekä halu ajaa sen ensisijaisia tavoitteita ja velvollisuuksia maailmalla; korostaa, että unionille on annettava riittävät taloudelliset resurssit, jotta se voi antaa yhdenmukaisen ja riittävän vastauksen ennakoimattomiin globaaleihin haasteisiin, ja korostaa erityisesti, että YUTP:lle suunniteltu talousarvio vuodeksi 32011 saattaa osoittautua riittämättömäksi; pahoittelee, että suunniteltuihin vuotuisiin määrärahoihin mahdollisesti tehtävä lisäys loisi lisäpaineita otsakkeeseen 4;

56. huomauttaa, että vuonna 2006 tehtyä toimielinten sopimusta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta on tarpeen tarkistaa Lissabonin sopimuksen mukaisten YUTP/YTPP:n talousarviota koskevien parlamentin oikeuksien osalta, mukaan lukien tarve laatia uusia säännöksiä, jotka koskevat YUTP:n talousarvion joustavaa käyttöä YTPP:n siviilitehtäviin ja sotilaallisten kriisien hallinnointioperaatioiden, erityisesti käynnistysrahaston käytön, täyttä avoimuutta;

57. huomauttaa, että vuoden 2010 lisätalousarvion jälkeen vuosi 2011 on Euroopan ulkosuhdehallinnon ensimmäinen täysi toimintavuosi; aikoo antaa ulkosuhdehallinnolle hallinnolliset resurssit, jotka se tarvitsee voidakseen hoitaa tehtävänsä, ja erityisesti siviilikriisinhallintaa koskevaan kapasiteettiin liittyvät tehtävänsä, mutta palauttaa mieliin yhteisen aikomuksen lisätä parlamentin osallistumista EU:n ulkosuhteiden muovaamiseen ja hoitoon ja toteaa aikovansa toimia tämän aikomuksen mukaisesti ja käyttää täysimääräisesti perussopimuksessa myönnettyä oikeuttaan valvoa Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarviota ja sen valvontaa; palauttaa mieliin, että ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukon täysi talousarviota koskeva avoimuus on varmistettava ja että sen todennäköinen "sui generis" -luonne edellyttää luultavasti uuden pääluokan luomista EU:n talousarvioon;

58. on huolissaan siitä, että kehitysmaissa toteutettavien ilmastonmuutoksen torjuntatoimien tukemiseen tarkoitettujen EU:n sitoumusten rahoittamisesta on hyvin niukasti tietoa, ja muistuttaa, että tätä sitoumusta ei oltu ennakoitu monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa voimakkaasti, että näiden toimenpiteiden rahoituksen olisi täydennettävä olemassa olevaa julkisen kehitysavun rahoitusta;

59. toistaa olevansa lujasti sitoutunut haitilaisten mahdollisimman laajaan avustamiseen maahan iskeneen tuhoisan maanjäristyksen jälkeen; pyytää komissiota esittämään perusteellisen tarpeiden arvioinnin perusteella mahdollisimman pitkälle tähtäävän Haitia koskevan avustussuunnitelman; muistuttaa, että tällainen suunnitelma ei saisi vaarantaa muille kehitysmaille ja vähemmän kehittyneille maille annettuja nykyisiä sitoumuksia ja että rahoituksen olisi tultava uusista lähteistä; palauttaa tässä yhteydessä mieliin EP:n kannan, joka koskee EU:n pysyvien pelastuspalvelujoukkojen perustamista, ja pyytää jälleen kerran komissiota tekemään tätä koskevia konkreettisia ehdotuksia;

60. huomauttaa, että EU on parhaillaan ottamassa käyttöön kaikki voimavaransa nykyisten ohjelmien lisäksi, jotta voidaan tukea rauhanrakentamista ja jälleenrakennusta konfliktialueilla eli Georgiassa, Afganistanissa, Lähi-idässä ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, ja että se ei voi hyväksyä, että nykyiset painopisteet vaihdetaan uusiin;

61. palauttaa mieliin, että on tärkeää myöntää asianmukainen rahoitus Länsi-Balkanin alueen vakauttamiselle ja sen asteittaiselle integroimiselle Euroopan unioniin;

62. korostaa, että EU:n naapuruuspolitiikkaan sisältyvä itäinen kumppanuus on EU:lle erittäin tärkeä, ja toistaa tukevansa ehdotettua kehystä; katsoo, että on yhtä tärkeää varmistaa riittävät kokonaismäärärahat, jotka heijastavat EU:n sitoutumista eteläisiin naapureihinsa;

63. muistuttaa, että "banaanialan liitännäistoimenpiteiden" rahoittamista banaanikauppaa koskevan Geneven sopimuksen jälkeen ei käsitelty vuoden 2010 talousarviosta käydyissä neuvotteluissa; vastustaa tiukasti ehdotusta käyttää otsakkeen 4 liikkumavaroja näiden toimenpiteiden rahoittamiseen (25 miljoonaa euroa vuodessa), joka ei sisälly monivuotiseen rahoituskehykseen, ja uskoo, että tämän budjettikohdan rahoittamiseen tarvitaan asianmukainen monivuotinen ratkaisu;

Otsake 5

64. haluaa EU:n varojen vaikuttavan ja tehokkaan käytön hengessä arvioida tarkasti tämän otsakkeen tilanteen, kunhan sille on toimitettu lisää tietoa komission varsinaisista pyynnöistä, oletetusta kasvuvauhdista ja monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvästä yleisestä liikkumavarasta;

65. korostaa tarvetta toimia avoimesti ja tulevaisuuteen suuntautuvasti kysymyksissä, joilla on suuria rahoitusvaikutuksia, kuten henkilöstötarpeet, eläkkeet, kustannus- ja energiatehokas kiinteistöpolitiikka myös sijainnin suhteen, ulkoistamispolitiikka sekä hallinnolliset vastaan toiminnalliset tehtävät ja suuntaukset;

66. huomauttaa, että neuvosto hyväksyi joulukuussa 2009 palkkoihin ja eläkkeisiin vain 1,85 prosentin korotuksen eli vain puolet "menetelmästä" johtuvasta prosenttiosuudesta ja että taannehtivasti maksettava erotus saattaisi kaikki toimielimet yhteen laskettuina olla noin 135 miljoonaa euroa sen mukaan, mihin tulokseen komission ja Euroopan parlamentin kanteen johdosta aloitetussa oikeuskäsittelyssä päädytään;

67. muistuttaa, että vaikka komission kasvuennuste vuodeksi 2010 oli vain 0,9 prosenttia, siihen ei sisältynyt joitakin hallinnonaloja, joita ei itse asiassa rahoiteta tästä otsakkeesta, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen tuen budjettikohtia (entiset BA-kohdat), toimeenpanovirastoja (tutkimusvirastoja lukuun ottamatta) sekä erillisvirastojen hallintomenoja ja suoraa ja epäsuoraa tutkimusta; pyytää komissiota esittämään kantansa siihen, mitä kriteereitä on sovellettava hallintomenojen kokonaismäärää laskettaessa, ja antamaan jatkossakin selkeän kuvauksen muista kuin otsakkeeseen 5 kuuluvista aloista; pyytää kaikkien hallintomenojen sisällyttämistä otsakkeeseen 5;

68. kehottaa komissiota esittämään päivitetyn "arviointikertomuksen", jotta henkilöstötarpeita voidaan analysoida ja seurata tarkasti;

Hajautetut erillisvirastot

69. kannustaa komissiota toimimaan erillisvirastojen rahoituksen suhteen myös jatkossa samoin kuin viimeaikaisissa talousarviomenettelyissä ja erityisesti ottamaan niiden talousarvioita toteutettaessa syntyvät ylijäämät huomioon päättäessään ehdotettavista tuista; edellyttää kuitenkin, että virastojen, jotka ovat jossain määrin riippuvaisia maksuista saaduista tuloista, pitäisi silti voida käyttää laajasti käyttötarkoitukseen sidottuja tuloja saadakseen talousarvioonsa tarvittavaa joustoa; pitää myönteisenä, että vuotuiset tuet esitetään selkeästi komission talousarvioesityksen yhteydessä, kuten neuvoston asetuksen (EY) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevassa työasiakirjassa pyydetään;

70. odottaa erillisvirastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän jatkavan työtään pian ja vahvistaa odottavansa, että ryhmän onnistuu esittää operatiivisia päätelmiä, joiden avulla toimielimet voivat sopia erillisvirastojen perustamiseen, hallinnointiin ja rahoitukseen sovellettavasta yhteisestä lähestymistavasta sekä niiden paikasta unionin institutionaalisella kartalla;

Vuoden 2011 vuotuisen talousarvion hyväksymistä koskeva menettely

71. korostaa, että vuoden 2011 talousarvion hyväksymistä koskeva talousarviomenettely on ensimmäinen, johon sovelletaan yksinomaan uusia, Lissabonin sopimuksessa määrättyjä sääntöjä; palauttaa mieliin, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat talousarviomenettelyyn Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen sovellettavista siirtymätoimenpiteistä[4], joita sovelletaan, kunnes niitä vastaavat säännöt sisältävät oikeudelliset säädökset (monivuotista rahoituskehystä koskeva uusi asetus, tarkistettu varainhoitoasetus ja mahdollinen toimielinten sopimus jäljelle jäävistä asioista) tulevat voimaan;

72. pitää välttämättömänä vuoden 2010 talousarviomenettelyn moitteettoman sujumisen kannalta, että Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio vahvistavat aikovansa hyväksyä talousarviomenettely-yhteistyötä koskevat periaatteet ja toimintatavat sovittelukomitean organisaation, valmistelun ja toiminnan osalta, kuten edellä mainitun yhteisen lausuman 7 kohdassa todetaan; korostaa, että näiden periaatteiden on noudatettava Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksistä annetussa päätöslauselmassa[5] ja talousarvioasioita koskevista siirtymävaiheen menettelyohjeista Lissabonin sopimuksen voimaantuloa silmällä pitäen annetussa päätöslauselmassa[6] määriteltyjä periaatteita; kehottaa budjettivaliokuntaa neuvottelemaan näistä periaatteista neuvoston ja komission kanssa;

73. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

[1] EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
[2] KOM(2009)0647 lopullinen.
[3] Muistutuksena todetaan, että tämä erityisohjelma kuuluu otsakkeeseen 1 a.
[4] Katso Euroopan parlamentin neuvoston muuttamasta esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010 (kaikki pääluokat) 17. joulukuuta 2009 antaman päätöslauselman liitteenä oleva yhteinen lausuma.
[5] 7. toukokuuta 2009 annettu päätöslauselma.
[6] 12. marraskuuta 2009 annettu päätöslauselma.

budjettivaliokunnalle

vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – Komissio
(2010/2004(BUD))

Valmistelija: Thijs Berman

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. on erittäin huolestunut siitä, että köyhät maat joutuvat ottamaan kontolleen ainakin 50 miljardin euron vuosittaisen lisätaakan ilmastonmuutoksen torjunnan alalla, ja odottaa, että ns. pikakäynnistysohjelmasta saadaan merkittäviä lisävaroja vuoden 2011 talousarviossa etenkin siihen, että aloitetaan EU:n tuki kehitysmaiden auttamiseksi ilmastonmuutoksen lieventämisessä ja siihen mukautumisessa;

2. huomauttaa, että AKT-maat saavat huomattavasti EKR-varoja talous- ja rahoituskriisin hoitamiseen, mutta muut kehitysmaat eivät niitä saa, vaikka niissä asuu suurin osa maailman köyhistä; kehottaa lisäämään aihetta koskevan, vuoden 2010 talousarviossa olevan valmistelutoimen varoja merkittävästi[1];

3. panee merkille, että Euroopan unioni on elintarvikerahoitusvälineen kautta pystynyt reagoimaan nopeasti ja tehokkaasti – kunnioittaen samalla kattavia, avoimia ja demokraattisia menettelyjä – ja ottamaan johtavan aseman elintarvikekriisin hoidossa yleisten koordinointimekanismien kautta; katsoo, että elintarvikerahoitusvälineen yhteydessä tapahtuneesta ohjelmatyössä, yksilöinnistä, arvioinnista ja toteutuksesta saadut kokemukset voitaisiin hyödyntää muotoiltaessa Euroopan unionin toimia ilmastonmuutoksen torjunnan ja muiden keskeisten aiheiden alalla;

4. panee merkille, että kansainvälisen yhteisön reaktio Haitin maanjäristykseen oli nopea ja merkittävä, mutta korostaa jatkuvaa tarvetta parantaa humanitaarisen avun antajien välistä koordinointia ja lisätä toimia yhtenäisten ja avoimien kumppanuuksien aikaansaamiseksi muiden humanitaarisen avun alalla toimivien kanssa, jotta voidaan maksimoida niiden joko rahana tai luontoisetuutena myöntämät potentiaaliset avustukset;

5. kiinnittää huomiota siihen, että nopeus on ratkaisevan tärkeää humanitaarisiin kriiseihin reagoitaessa; vaatii siksi, että tällaista rahoitusta on saatavissa käyttöön erittäin lyhyellä varoitusajalla;

6. panee merkille mikrorahoitusjärjestelmien ratkaisevan tärkeän osuuden pienviljelijöiden ja etenkin naisten auttamisessa elintarvikeomavaraisuuden ja -turvan saavuttamisessa; panee tyytyväisenä merkille, että vuoden 2009 ja 2010 talousarvioissa tällaisten järjestelmien tuki onnistui, ja korostaa tarvetta jatkaa tätä toimintaa;

7. kehottaa komissiota nostamaan rahoituspalvelujen paremman saannin, lainojen ja säästötilien saannin sekä esimerkiksi sato- ja terveysvakuutusten saannin kehitysmaissa tärkeämmälle sijalle;

8. korostaa, että kehitysvälineisiin osoitetuilla varoilla on pyrittävä köyhyyden lievittämiseen, ja vastustaa vakaasti kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä käytettäviksi osoitettujen varojen ohjaamista muuhun lainsäädäntöön, jolla on erilaisia tavoitteita;

9. korostaa tarvetta lisätä Euroopan unionin määrärahoja, joilla rahoitetaan toimia muuttoliikkeen käsittelemiseksi, jotta voitaisiin parantaa laillisen maahanmuuton hoitoa, hidastaa laitonta maahanmuuttoa ja optimoida maahanmuuton vaikutukset kehitykseen;

10. kehottaa komissiota jatkamaan nykyisiä aloitteita, jotka käsittelevät vesihuoltoa kehitysmaissa;

11. kehottaa komissiota rahoittamaan ohjelmia, toimia ja tiedotuskampanjoita, joilla pyritään torjumaan lapsityövoiman käyttöä vetoamalla yritysten sosiaaliseen vastuuseen ja edellyttämällä tytäryhtiöiden valvontaa;

12. palauttaa mieliin, että vuosi 2011 on Euroopan aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön teemavuosi, ja kehottaa antamaan riittävästi rahoitusta, jotta voidaan nopeasti perustaa Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot ja varmistaa niihin osallistuvien vapaaehtoisten turvallisuus.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

[1] 19 06 08 — Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa.

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Thijs Berman, Michael Cashman, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Greze, Enrique Guerrero Salom, Eva Joly, Franziska Keller, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Miguel Angel Martínez Martínez, Cristian Dan Preda, Judith Sargentini

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Rosario Crocetta, Róża, Gräfin von Thun Und Hohenstein

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö