MIETINTÖ Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (18.3.2010)

LIITE

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

23.4.2010 - (2009/2216(INI))

Ulkoasiainvaliokunta
Esittelijä: Evgeni Kirilov

Tarkistukset

Menettely : 2009/2216(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0123/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0123/2010

Keskustelut :

PV 20/05/2010 - 4
CRE 20/05/2010 - 4

Äänestykset :

PV 20/05/2010 - 7.8
CRE 20/05/2010 - 7.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0193

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO
LIITE
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta

(2009/2216(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Etelä-Kaukasiasta, mukaan lukien 15. marraskuuta 2007 Euroopan naapuruuspolitiikan lujittamisesta[1] ja 17. tammikuuta 2008 Etelä-Kaukasiaa koskevasta tehokkaammasta EU:n politiikasta[2] sekä uudesta aluepoliittisesta lähestymistavasta Mustanmeren alueeseen[3] antamansa päätöslauselmat,

– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2009 Azerbaidžanin sananvapaustilanteesta[4], 3. syyskuuta 2008 Georgiasta[5], 5. kesäkuuta 2008 Georgian turvallisuustilanteen huononemisesta[6] ja 13. maaliskuuta 2008 Armeniasta[7] antamansa päätöslauselmat,

– ottaa huomioon 3. joulukuuta 2008 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle itäisestä kumppanuudesta (KOM(2008)0823),

– ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 pidetyn itäistä kumppanuutta koskevan Prahan huippukokouksen yhteisen julkilausuman,

– ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa marraskuussa 2006 tehdyt Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmat ja eurooppalaisen naapuruus- ja kumppanuusvälineen, joka kytkeytyy tiiviisti Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmien toteuttamiseen,

– ottaa huomioon komission 23. huhtikuuta 2009 hyväksymät Armeniaa, Azerbaidžania ja Georgiaa koskevat selvitykset Euroopan naapuruuspolitiikan edistymisestä,

– ottaa huomioon maakohtaiset strategia-asiakirjat 2007–2013 sekä Armeniaa, Azerbaidžania ja Georgiaa koskevat naapuruus- ja kumppanuusvälineen maaohjelmat 2007–2010,

– ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian naapuruus- ja kumppanuusvälineen ohjelma-asiakirjojen väliarvioinnin,

– ottaa huomioon Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kanssa vuonna 1996 tehdyt kumppanuus- ja yhteistyösopimukset,

– ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen asiaa koskevat seurantaraportit,

– ottaa huomioon Georgian konfliktia käsittelevän riippumattoman kansainvälisen selvitysvaltuuskunnan 30. syyskuuta 2009 antaman raportin (Tagliavinin raportti),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunnon (A7‑0123/2010),

A. ottaa huomioon, että 8. joulukuuta 2009 pidetyssä ulkoasiainneuvoston kokouksessa EU toisti pyrkivänsä edistämään vakautta, yhteistyötä, hyvinvointia ja hyvää hallintotapaa koko Etelä-Kaukasiassa, myös teknisen avun ohjelmien kautta,

B. ottaa huomioon, että Georgiassa elokuussa 2008 käydyn sodan ja aseleposopimukseen johtaneen EU:n menestyksekkään väliintulon seurauksena – ja koska sitoutumisen tarve oli suuri sopimuksen täysimääräisen toteutumisen turvaamiseksi – EU:sta on tullut merkittävä toimija alueen turvallisuudessa, mistä osoituksena ovat EU:n tarkkailuoperaatio, sodan jälkeisen merkittävän avustusohjelman käynnistäminen sekä sodan syitä ja kulkua selvittelevän tiedonhankintavaltuuskunnan työn aloittaminen,

C. ottaa huomioon, että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) Minskin ryhmän välittämät neuvottelut Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi tehostuivat vuonna 2009,

D. ottaa huomioon, ettei Etelä-Kaukasian konfliktialueilta siirtymään pakotetuille ihmisille ole edelleenkään annettu oikeutta palata koteihinsa ja että vaikka kaikki kolme maata ovat käynnistäneet pakolaisten ja kotiseudultaan siirtymään joutuneiden paikalliseen kotouttamiseen tähtääviä ohjelmia, monet asiat haittaavat edelleen niiden onnistumista; katsoo, että viranomaiset eivät saisi hyödyntää pakolaisia ja kotiseudultaan siirtymään joutuneita poliittisiin tarkoituksiin konfliktitilanteissa,

E. ottaa huomioon, että diplomaattisuhteiden luomista ja kehittämistä sekä maiden välisen rajan avaamista koskevien Armenian ja Turkin välisten pöytäkirjojen allekirjoittaminen lokakuussa 2009 ovat lupaavia askelia, jotka kuitenkaan eivät ole johtaneet ratifiointiin,

F. katsoo, että jäätyneet konfliktit ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen este ja haittaavat myös elintason kohenemista Etelä-Kaukasian alueella ja Euroopan naapuruuspolitiikan itäisen kumppanuuden täysimääräistä kehittämistä; katsoo, että konfliktien rauhanomainen ratkaiseminen on tärkeää EU:n naapurialueiden vakauden kannalta ja että on edelleen toimittava sellaisten yhteisen edun mukaisten alojen määrittelemiseksi, joiden avulla voidaan ratkaista erimielisyydet ja edistää vuoropuhelua, alueellista yhteistyötä ja kehitysmahdollisuuksia,

G. ottaa huomioon, että EU kunnioittaa itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden periaatteita suhteissaan Etelä-Kaukasian valtioihin,

H. ottaa huomioon, että itäinen kumppanuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia syventää kahdenvälisiä suhteita ja tuo alueelle myös monenkeskistä yhteistyötä,

I. ottaa huomioon, että itäisen kumppanuuden tavoitteena on nopeuttaa uudistuksia, oikeudellista lähentymistä ja taloudellista yhdentymistä sekä tukea konkreettisesti valtion aseman lujittamista ja kumppanimaiden alueellista koskemattomuutta ja että se perustuu ehdollisuuden, eriyttämisen ja kaikkien asianosaisten osallistumisen periaatteisiin ja siihen kuuluu neuvotteleminen uusista assosiaatiosopimuksista, joille tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä,

J. ottaa huomioon, että EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarinen edustajakokous (Euronest) on määrä perustaa virallisesti ja että se on tärkeä monenvälinen mekanismi, jonka avulla käydään tiivistä parlamenttien välistä vuoropuhelua Euroopan parlamentin ja EU:n kuuden itäisen kumppanin – myös Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian – välillä, jotta näitä maita saadaan tuotua lähemmäs Euroopan unionia,

K. katsoo, että Etelä-Kaukasian alueen tilanne edellyttää yhä ennakoivampaa politiikkaa EU:n sitoutumisessa alueeseen ja että itäisen kumppanuuden käynnistäminen ja Lissabonin sopimuksen voimaantulo merkitsevät oivaa tilaisuutta EU:n Etelä-Kaukasiaa koskevan strategian laatimiseen,

1. vahvistaa, että EU:n tärkein tavoite alueella on kannustaa Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian kehittymistä avoimiksi, rauhantahtoisiksi, vakaiksi demokraattisiksi valtioiksi, jotka ovat valmiita luomaan hyvät naapurisuhteet ja pystyvät tekemään Etelä-Kaukasiasta kestävän rauhan, vakauden ja hyvinvoinnin alueen ja näin tehostamaan näiden maiden integroimista EU:n toimintaan; katsoo, että EU:n on korostettava rooliaan poliittisena toimijana tämän tavoitteen saavuttamiseksi luomalla yhdessä alueen valtioiden kanssa strategian, jossa yhdistyy määrätietoinen asenne ja EU:n asema pehmeänä vaikuttajana ja jota täydennetään kahdenvälisillä toimilla;

Turvallisuuskysymykset ja konfliktien rauhanomainen ratkaisu

2. korostaa, että vallitsevan tilanteen säilyttäminen ei ole hyväksyttävä eikä kestävä ratkaisu alueen konflikteihin, sillä tilanteeseen liittyy jatkuva riski jännitteiden kärjistymisestä ja aseellisten selkkausten alkamisesta uudelleen; katsoo, että kaikkien osapuolten olisi toimittava aktiivisesti vakauden ja rauhan edistämiseksi; kannattaa rajatylittävien ohjelmien ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelun käyttöä konfliktien selvittämisen ja luottamuksen lisäämisen välineinä eri osapuolten välillä; painottaa, että EU:lla on tärkeä tehtävä edistää vuoropuhelun kulttuuria alueella sekä varmistaa YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevien päätöslauselmien täytäntöönpano, mukaan lukien sen päätöslauselma 1325 (2000);

3. panee merkille, että konfliktien hallinta ja ratkaisu sekä normaali vuoropuhelu vaativat muun muassa kaikkien osapuolten ja yhteisöjen oikeuksien ja legitiimien etujen tunnustamista, avoimuutta tarkastella uudelleen käsityksiä menneistä tapahtumista ja päästä niistä yhteisymmärrykseen, halua voittaa viha ja pelko sekä valmiutta päästä kompromissiin ehdottomien kantojen sijasta, luopua kostonhalusta ja keskustella todellisista myönnytyksistä vakauden ja hyvinvoinnin lujittamiseksi;

4. korostaa, että konflikteja on ehkäistävä myös turvaamalla kaikkien kansallisten vähemmistöjen jäsenten oikeudet, edistämällä uskonnollista suvaitsevaisuutta ja vahvistamalla sosiaalista ja taloudellista koheesiota;

5. korostaa, että ulkopuolisten toimijoiden on käytettävä vaikutusvaltaansa ja ‑mahdollisuuksiaan tavalla, joka on täysin kansainvälisen oikeuden mukainen, ihmisoikeuslainsäädäntö mukaan luettuna; katsoo, että olisi pyrittävä lisäämään ulkopuolisten toimijoiden täysipainoista yhteistyötä alueella konfliktien ratkaisemiseksi rauhanomaisesti; katsoo, ettei minkään ulkopuolisen toimijan ole hyväksyttävää asettaa ehtoja Etelä-Kaukasian valtioiden itsemääräämisoikeuden ja alueellisen koskemattomuuden kunnioittamiselle;

Vuoristo-Karabahin konflikti

6. on tyytyväinen Vuoristo-Karabahin konfliktia koskevien neuvottelujen dynaamiseen edistymiseen, joka näkyi Armenian ja Azerbaidžanin presidenttien kuudessa tapaamisessa vuonna 2009 Moskovan julistuksen hengessä; kehottaa osapuolia tehostamaan rauhanneuvotteluja, jotta ratkaisuun päästäisiin jo tulevien kuukausien aikana, suhtautumaan asioihin rakentavammin ja luopumaan pyrkimyksistä pysyttää voimassa vallitseva tilanne, joka on syntynyt pakon voimalla ilman kansainvälistä oikeutusta ja joka näin ollen saa aikaan epävakautta ja pitkittää sodasta kärsimään joutuneiden väestönosien kärsimyksiä; tuomitsee ajatuksen sotilaallisesta ratkaisusta samoin kuin jo käytetyn sotilaallisen voiman ankarat seuraukset, ja kehottaa molempia osapuolia välttämään uusia vuoden 1994 aselevon rikkomuksia;

7. tukee täysin Etyjin Minskin ryhmän välityspyrkimyksiä, Madridin asiakirjaan sisältyviä perusperiaatteita ja Etyjin Minskin ryhmän yhteispuheenjohtajavaltioiden 10. heinäkuuta 2009 L'Aquilassa pidetyn G8-maiden kokouksen yhteydessä antamaa julistusta; kehottaa myös kansainvälistä yhteisöä osoittamaan rohkeutta ja poliittista tahtoa ja auttamaan sopimukseen pääsyn estävien jäljellä olevien kiistakohtien ratkaisemisessa;

8. on erittäin huolissaan siitä, että sadattuhannet pakolaiset ja kotiseudultaan siirtymään joutuneet, jotka pakenivat kodeistaan Vuoristo-Karabahin sodan aikana tai sen seurauksena, ovat edelleen pakolaisina eikä heidän oikeuksiaan kunnioiteta, mukaan lukien oikeus palata kotiseudulle, omistusoikeus ja oikeus henkilökohtaiseen turvallisuuteen; kehottaa kaikkia osapuolia tunnustamaan yksiselitteisesti ja ehdoitta nämä oikeudet ja tarpeen toteuttaa ne nopeasti ja ratkaista ongelma pikaisesti kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti; vaatii tässä yhteydessä Armenian joukkojen vetäytymistä kaikilta Azerbaidžanin miehitetyiltä alueilta, jotta siirtymään joutuneet väestönosat voivat palata koteihinsa; pyytää kansainvälisten joukkojen käyttöä YK:n peruskirjan mukaisesti, jotta voidaan antaa tarvittavat siirtymäkauden turvallisuustakuut niin, että siirtymään joutuneet voivat palata koteihinsa ja kodittomuuden aiheuttamat uudet konfliktit voidaan estää; kehottaa Armenian ja Azerbaidžanin viranomaisia ja eri yhteisöjen johtajia osoittamaan sitoutumisensa eri etnisten ryhmien välisten rauhanomaisten suhteiden luomiseen siirtymään joutuneiden paluuta helpottavilla käytännön valmisteluilla; katsoo, että maan sisäisten ja muiden pakolaisten tilanne on ratkaistava kansainvälisten standardien mukaisesti ja ottamalla huomioon muun muassa Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen äskettäinen suositus 1877(2009) "Euroopan unohdetut ihmiset: pitkään sisäisenä pakolaisena olleiden ihmisten ihmisoikeuksien suojelu";

9. painottaa, että kestävän rauhan aikaansaaminen edellyttää todellisia toimenpiteitä; pyytää kaikkia eri viranomaisia välttämään provosoivaa toimintaa ja retoriikkaa, tilannetta pahentavia kannanottoja ja historian muuntelua; kehottaa Armenian ja Azerbaidžanin johtajia toimimaan vastuullisesti, puhumaan maltillisemmin ja pohjustamaan asiaa niin, että kansalaiset hyväksyisivät ja ymmärtäisivät kattavan ratkaisun hyödyt täysin;

10. katsoo, että kannasta, jonka mukaan Vuoristo-Karabahiin kuuluvat kaikki sitä ympäröivät miehitetyt Azerbaidžanin alueet, olisi luovuttava pikaisesti; katsoo, että Vuoristo-Karabahin tilapäinen asema voisi olla ratkaisu lopullisen aseman määrittämiseen saakka ja että se voisi toimia siirtymäajan järjestelynä alueella elävien Armenian ja Azerbaidžanin yhteisöjen rauhanomaiselle rinnakkaiselolle ja yhteistyölle;

11. korostaa, että kaikkien turvallisuus on välttämätön osa kaikkia ratkaisuja; tunnustaa, että kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaiset pitävät rauhanturvaamisjärjestelyt, joissa otetaan huomioon sekä sotilas- että siviilinäkökohdat, ovat tärkeitä; kehottaa neuvostoa tarkastelemaan mahdollisuutta tukea rauhanprosessia yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tehtävien puitteissa sekä laajan tarkkailuoperaation käynnistämistä paikan päällä, mikä helpottaisi kansainvälisten rauhanturvajoukkojen sijoittamista alueelle sitten, kun poliittinen ratkaisu on löydetty;

Armenian ja Turkin lähentyminen

12. panee tyytyväisenä merkille pöytäkirjat diplomaattisuhteiden luomisesta ja kehittämisestä Armenian ja Turkin välillä ja myös yhteisen rajan avaamisesta; kehottaa molempia osapuolia hyödyntämään tätä tilaisuutta suhteiden parantamiseen ratifioimalla pöytäkirjat ja panemalla ne täytäntöön ehdoitta kohtuullisessa ajassa; painottaa, että Armenian ja Turkin lähentyminen ja Etyjin Minskin ryhmässä käydyt neuvottelut ovat erillisiä prosesseja, joiden olisi edettävä omien edellytystensä mukaisesti; toteaa kuitenkin, että edistymisellä jommassakummassa prosessissa voisi olla kauaskantoisia ja mahdollisesti hyvin myönteisiä seurauksia koko alueella;

Georgian konfliktit

13. toteaa jälleen kannattavansa ehdoitta Georgian alueellista koskemattomuutta ja sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuutta ja tukevansa Georgian viranomaisten jatkuvia ponnisteluja maan sisäisten konfliktien ratkaisemiseksi Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa; panee tyytyväisenä merkille Tagliavinin raportin ja tukee sen keskeisiä havaintoja ja päätelmiä; odottaa, että raportissa tarjolla olevia laajoja taustatietoja voidaan käyttää kansainvälisen rikostuomioistuimen oikeuskäsittelyissä ja että myös yksittäiset kansalaiset voivat käyttää niitä Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomista koskevissa asioissa; tukee EU:n tarkkailuoperaation mandaattia ja kehottaa jatkamaan sitä ja panemaan se kokonaisuudessaan täytäntöön; katsoo, että Venäjä ja miehitettyjen alueiden tosiasialliset viranomaiset, joita Venäjä tosiasiassa kontrolloi, estävät joidenkin sen osien täytäntöönpanon;

14. panee tyytyväisenä merkille, että kansainvälinen yhteisö kieltäytyy lähes yksimielisesti hyväksymästä Etelä-Ossetian ja Abhasian yksipuolisia itsenäisyysjulistuksia, ja kehottaa osapuolia noudattamaan vuonna 2008 tehtyä aseleposopimusta sekä takaamaan EU:n tarkkailuoperaation henkilöstön turvallisuuden ja vapaan pääsyn paikalle; kehottaa Venäjää noudattamaan sitoumustaan ja vetämään joukkonsa asemiin, joissa ne olivat ennen elokuun 2008 sodan puhkeamista;

15. kehottaa Venäjää kunnioittamaan Georgian tasavallan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta sekä sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen loukkaamattomuutta, ja tuomitsee näin ollen tiukasti kansainvälisen oikeuden vastaisena sen, että Venäjän federaatio tunnusti Georgiasta irtautuneiden Etelä-Ossetian ja Abhasian alueiden itsenäisyyden; panee erittäin huolestuneena merkille Venäjän federaation ja Abhasian todellisten viranomaisten välillä 17. helmikuuta 2010 tehdyn sopimuksen Venäjän sotilastukikohdan perustamisesta Abhasiaan ilman Georgian hallituksen suostumusta, ja huomauttaa, että tällainen sopimus on vastoin 12. elokuuta ja 8. syyskuuta 2008 tehtyjä aseleposopimuksia;

16. korostaa, että on suojeltava kaikkien Georgiasta irtautuneilla alueilla asuvien turvallisuutta ja oikeuksia, edistettävä etnisten georgialaisten oikeutta palata kotiinsa turvallisissa ja ihmisarvoa kunnioittavissa oloissa, lopetettava kansalaisuuteen pakottaminen, lievennettävä rajojen tosiasiallista suljettuna pitämistä sekä järjestettävä EU:lle ja muille kansainvälisille toimijoille mahdollisuuksia avustaa molempien alueiden ihmisiä; tähdentää, että tätä varten tarvitaan selkeämmin määriteltyjä lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteita; rohkaisee Georgiaa jatkamaan kotiseudultaan siirtymään joutuneiden henkilöiden avustamista koskevan toimintaohjelmansa toteuttamista ja auttamaan heitä alueellaan;

17. korostaa, että on tärkeää puuttua konfliktien Georgian ja Abhasian väliseen sekä Georgian ja Etelä-Ossetian väliseen ulottuvuuteen ja varmistaa, että kaikkien eri väestöryhmien oikeudet ja huolenaiheet otetaan yhdenvertaisesti huomioon; korostaa, että Abhasian ja Etelä-Ossetian eristäminen haittaa konfliktin ratkaisua, ja kannattaa 27. tammikuuta 2010 hyväksyttyä valtion strategiaa, jossa painotetaan osallistumista yhteistyön kautta; rohkaisee Georgian viranomaisia käymään neuvotteluja kaikkien sidosryhmien kanssa strategian täytäntöönpanoa koskevan toimintasuunnitelman laatimiseksi; painottaa luottamuksen lisäämiseen tähtäävien toimien tärkeyttä ja ihmisten keskinäistä kanssakäymistä konfliktialueella; kannustaa lisäksi EU:ta edistämään hankkeita, jotka koskevat konfliktin vaikutuspiirissä olevien liikkumisen vapautta hallinnollisten rajalinjojen yli;

18. pitää Genevessä käytäviä neuvotteluja erittäin tärkeinä, sillä ne ovat ainoa foorumi, jossa kaikki konfliktin osapuolet ovat edustettuina ja kolme suurta kansainvälistä toimijaa – EU, Etyj ja YK – tekevät tiivistä yhteistyötä alueen turvallisuuden ja vakauden eteen; pitää valitettavana, että foorumi ei tarjoamistaan mahdollisuuksista huolimatta ole toistaiseksi tuottanut merkittäviä tuloksia ja että aselepolinjalla tapahtuu usein välikohtauksia, vaikka on luotu myönteisenä pidettävä välikohtausten ehkäisy- ja hallintamekanismi; kehottaa osapuolia hyödyntämään kaikin mahdollisin tavoin mekanismia ja sen tarjoamia mahdollisuuksia lisätä keskinäistä luottamusta; kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa tekemään kaikkensa, jotta näille neuvotteluille saataisiin uutta pontta, niin että tilanne saataisiin vakautumaan tyydyttävästi ja elokuussa 2008 tehty aseleposopimus pantua täysimääräisesti täytäntöön;

Demokratia, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltio

19. painottaa, että demokratisoituminen, hyvä hallintotapa, poliittinen moniarvoisuus, oikeusvaltion periaatteet sekä ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat ensiarvoisen tärkeitä määritettäessä Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian tulevia suhteita EU:hun; kehottaa näitä maita ryhtymään uudelleen toimiin, jotta ne voivat panna kattavasti täytäntöön Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmat, ja kehottaa komissiota avustamaan niitä edelleen tässä asiassa; on huolissaan Etelä-Kaukasian maiden vähäisestä edistymisestä tällä alalla, mikä käy ilmi komission laatimista vuoden 2009 edistymiskertomuksista ja ilmenee myös Euroopan neuvoston suosituksista; on tyytyväinen ihmisoikeuksia koskevan vuoropuhelun aloittamiseen EU:n sekä Georgian ja Armenian välillä, ja kehottaa Azerbaidžania ja EU:ta saattamaan loppuun vastaavaa yhteistyörakennetta koskevat neuvottelut;

20. korostaa, että jatkuva sitoutuminen demokraattisiin uudistuksiin sekä poliittinen dialogi ja yhteistyö ovat avainasemassa kansallisen yhteisymmärryksen luomisessa; painottaa, että demokratian ja oikeusvaltion edistämiseksi on tärkeää vahvistaa demokraattisia instituutioita ja lisätä niiden riippumattomuutta ja avoimuutta, mukaan lukien oikeuslaitoksen riippumattomuus, vahvistaa toimeenpanovallan parlamentaarista valvontaa, varmistaa demokraattinen vallanvaihto ja myös lujittaa kansalaisyhteiskuntaa ja vahvistaa sen asemaa sekä lisätä ihmisten välistä kanssakäymistä; panee merkille, että demokratisoituminen on annetuista sitoumuksista huolimatta edistynyt hitaasti;

21. kiinnittää huomiota alueella yhä laajalti esiintyvään korruptioon ja kehottaa viranomaisia tehostamaan toimia sen torjumiseksi, sillä se uhkaa talouskasvua ja alueen valtioiden sosiaalista ja poliittista kehitystä; katsoo, että huomiota olisi kiinnitettävä enemmän monopolien torjumiseen ja julkishallinnon työhönottoon; panee tyytyväisenä merkille Georgian edistymisen korruption torjunnassa;

22. panee merkille alueen maissa vastikään pidetyt vaalit; painottaa, että on tärkeää järjestää vapaat ja rehelliset vaalit kansainvälisten sitoumusten ja standardien mukaisesti ja että näiden maiden on edelleen pyrittävä hyväksymään ja toteuttamaan uudistuksia voidakseen toimia näiden standardien mukaisesti, mukaan lukien vaalien jälkeisten valvontamekanismien vahvistaminen ja niiden jälkeisten mahdollisten väkivaltaisuuksien asianmukainen tutkinta ja tekijöiden asettaminen vastuuseen; korostaa EU:n roolia teknisen avun toimittamisessa ja vaalien kansainvälisen, riippumattoman valvonnan varmistamisessa; vahvistaa kannan, jonka mukaan EU ei tunnusta Georgiasta irtautuneilla alueilla järjestettyjen vaalien perustuslaillista ja oikeudellista perustaa ja puolustaa kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ihmisten poliittisia oikeuksia;

23. pitää sananvapautta perusoikeutena ja keskeisenä periaatteena, viestimien roolia tärkeänä ja viestimien vapautta ja riippumattomuutta välttämättömänä; pitää sananvapauden rajoituksia ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuden puutetta Etelä-Kaukasian maissa huolestuttavana ja kehottaa viranomaisia varmistamaan, että näihin epäkohtiin puututaan; paheksuu viestinnän ammattilaisten ahdistelua ja uhkailua ja toimittajien osaksi tulleita hyökkäyksiä, kidutusta ja huonoa kohtelua; katsoo, että pätevien ammatillisten elinten on kehitettävä ja lujitettava sanavapaudelle tärkeitä itsesäätelyperiaatteita ja -menettelyjä;

– on huolissaan Armeniassa toimittajiin kohdistetuista hyökkäyksistä ja erityisesti oppositioaktivisti ja toimittaja Nikol Pašinianin yhä jatkuvasta vankeudesta 18. kesäkuuta 2009 myönnetystä armahduksesta huolimatta;

– on edelleen huolestunut siitä, että ilmapiiri Azerbaidžanin tiedotusvälineissä on huonontunut; pitää myönteisenä presidentin 25. joulukuuta 2009 myöntämää armahdusta, joka koski 99 vangittua, mutta pitää sitä vastoin valitettavana kahden nuoren aktivistin ja bloggaajan Emin Millin ja Adnan Hajizaden pidättämistä ja tuomitsemista, ja kehottaa näin ollen vapauttamaan heidät;

– kehottaa Georgian viranomaisia selventämään tiedotusvälineiden omistussuhteita ja lupien myöntämistä tiedotusvälineille; panee merkille Georgian parlamentin aloitteen yleisradiolautakunnan laajentamisesta siten, että siihen kuuluu enemmän opposition ja kansalaisjärjestöjen edustajia, ja odottaa aloitteen tuloksia;

24. katsoo, että kokoontumisvapaus on taattava, koska se on oleellista vapaan, demokraattisen ja vireän yhteiskunnan kehittämiseksi; on huolestunut välittömistä ja epäsuorista vaikeuksista, joita kansalaisyhteiskunta kohtaa järjestäytyessään, ja siitä, että otetaan käyttöön lakeja ja käytäntöjä, jotka voivat epäsuorasti rajoittaa kokoontumisvapautta, kuten viranomaisten harjoittama ahdistelu veroasioissa; korostaa kansalaisyhteiskunnan merkittävää roolia alueen demokratisoitumis-, rauhan- ja sovintoprosesseissa;

25. kehottaa alueen maita osallistumaan aktiivisesti EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarisen edustajakokouksen työhön ja käyttämään kaikkia sen tarjoamia mahdollisuuksia monenkeskiseen ja kahdenväliseen mielipiteenvaihtoon, lainsäädännön tuomiseen lähemmäs EU:n normeja ja parlamentin harjoittamaan demokraattisten uudistusten valvontaan; panee merkille tässä yhteydessä, että tiivistynyt vuoropuhelu alueen maiden kansanedustajien välillä on ratkaisevan tärkeää; toivoo, että näin voitaisiin luoda puitteet Armenian ja Azerbaidžanin parlamenttien jäsenten kahdenvälisille tapaamisille parlamentaarisen vuoropuhelun käynnistämiseksi Euroopan parlamentin jäsenten läsnä ollessa; kehottaa asiasta kiinnostuneita EU:n jäsenvaltioiden parlamentteja ja Euroopan parlamenttia vahvistamaan parlamentaarista yhteistyötä alueen maiden parlamenttien kanssa tavoitteena näiden aseman ja päätöksentekovalmiuksien vahvistaminen;

Talouskysymykset ja sosiaalinen kehitys

26. katsoo, että laajempi yhteistyö alueellisella tasolla ja EU:n kanssa esimerkiksi talous-, liikenne-, energia- ja ympäristökysymyksissä on tärkeää näiden alojen optimaaliselle kehitykselle sekä alueen vakauden varmistamiseksi, mutta yhteistyöhön pitää kuulua myös inhimillisen pääoman kehittäminen koko alueella pitkäaikaisena investointina; panee tyytyväisenä merkille, että kaikki kolme maata hyötyvät EU:n tullietuusjärjestelmästä (GSP), ja ottaa huomioon, että ne ovat kaikki oikeutettuja kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevaan erityiseen kannustusmenettelyyn (GSP+); panee merkille, että alueellinen yhteistyö oikeus- ja poliisiasioissa ja yhdennetyn rajavalvonnan perustaminen ovat välttämättömiä alueen sisäisen ja EU:hun suuntautuvan liikkuvuuden lisäämiseksi; pitää valitettavana, että jäätyneet konfliktit haittaavat edelleen kaikkien kolmen maan osallistumista yhteisten alueellisten hankkeiden täytäntöönpanoon;

27. korostaa, että suotuisan liiketoimintailmapiirin luominen ja yksityissektorin kehittäminen on tärkeää; panee merkille, että Azerbaidžanin huomattava talouskasvu perustuu pääasiassa öljy- ja kaasutuloihin; tukee uudistusprosessia, joka muuttaa taloutta houkuttelevammaksi ulkomaalaisille sijoittajille; kannustaa Azerbaidžanin viranomaisia nopeuttamaan neuvotteluja Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenyydestä ja kehottaa komissiota tukemaan Azerbaidžania jatkossakin WTO-jäsenyysprosessissa; panee tyytyväisenä merkille Armenian ja Georgian talousuudistuksissa saavutetun edistyksen; panee kuitenkin merkille, että yleismaailmallinen talouskriisi on vaikuttanut Armenian ja Georgian talouskehitykseen, ja pitää tervetulleena EU:n vuoden 2009 lopulla tekemää päätöstä makrotaloudellisen avustuksen myöntämisestä näille kahdelle maalle;

28. on huolissaan sotilas- ja puolustusmenojen nopeasta kasvusta ja asevarustelusta Etelä-Kaukasiassa; tuo esiin, että näiden menojen merkittävä osuus maiden talousarvioista vie huomattavan määrän varoja kiireellisemmiltä ongelmilta, joita ovat esimerkiksi köyhyyden vähentäminen, sosiaaliturva ja talouskehitys; kehottaa neuvostoa ja komissiota estämään tältä osin sen, ettei EU:n makrotaloudellisella talousavulla rahoiteta epäsuorasti sotilasvoimien vahvistamista alueella;

29. ottaa huomioon Etelä-Kaukasian geopoliittisesti strategisen sijainnin ja alueen kasvavan merkityksen Kaspianmeren alueen ja Keski-Aasian Eurooppaan yhdistävänä energia- ja liikennekäytävänä ja yhteydenpitoväylänä; pitää näin ollen erittäin tärkeänä, että EU:n yhteistyö Etelä-Kaukasian kanssa asetetaan etusijalle erityisesti energiaan liittyvissä asioissa; painottaa näiden kolmen maan tärkeää roolia energian kauttakululle ja EU:n energiatoimitusten ja toimitusreittien monipuolistamisen kannalta; kehottaa unionia jälleen kerran toteuttamaan tältä osin konkreettisia toimenpiteitä alueen poliittisen vakauden varmistamiseksi; on tyytyväinen Azerbaidžanin ja Georgian valmiuteen toimia jatkossakin aktiivisesti markkinaperusteisen energiantoimituksen ja kuljetusten monipuolistamisen edistämiseksi alueella; suosittaa voimakkaasti asianomaisia maita ja komissiota ottamaan Armenian mukaan alueen tärkeisiin liikenne- ja energiahankkeisiin;

30. tunnustaa alueen merkityksen EU:n energia-alan yhteistyölle ja energian toimitusvarmuudelle erityisesti eteläistä energiakäytävää kehitettäessä (Nabucco ja White Stream); korostaa, että on tärkeää syventää EU:n ja Azerbaidžanin energia-alan kumppanuutta, ja panee merkille maan energiavarojen suuren arvon ja niiden tärkeän merkityksen maan talouskehitykselle; korostaa, että luonnonvarojen hyödyntämisestä saatavat tulot on jaettava tasaisesti ja investoitava koko maan kehittämiseen niin, että maa voi suojautua öljyntuotannon mahdollisen vähentymisen kielteisiltä vaikutuksilta; panee merkille Azerbaidžanin ja Venäjän välisen kumppanuuden tiivistymisen erityisesti energia-alalla, ja pitää tässä suhteessa myönteisenä Azerbaidžanin aikomusta monipuolistaa talouttaan; korostaa alueen energia-alan avoimuuden tärkeyttä keskeisenä edellytyksenä sijoittajien luottamukselle ja pitää kiitettävänä Azerbaidžania osallistumista kaivannaisteollisuuden avoimuusaloitteeseen;

31. myöntää, että on erittäin tärkeää kehittää uutta infrastruktuuria ja uusia liikennekäytäviä – hankkeita Kaspianmeren ja Mustanmeren alueiden yhdistämiseksi Etelä-Kaukasian kautta tai sen alueelta käsin – kuten myös energia-alan toisessa strategisessa katsauksessa todetaan; kannattaa tässä yhteydessä kaikkia aloitteita, jotka edistävät vakaampaa tuottajien ja kuluttajien sekä kauttakulkumaiden välistä vuoropuhelua, johon liittyisi energian säätelyjärjestelmiin ja toimitusvarmuutta koskevaan lainsäädäntöön liittyvän asiantuntemuksen vaihto sekä parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien avoimuus- ja solidaarisuusmekanismit ja energiatoimitusten keskeytymisen varhaisen vaiheen varoitusjärjestelmien kehittäminen; katsoo, että tämä käy rinta rinnan säätelykehysten lähentämisen, markkinaintegraation ja rajatylittäviin siirtoinfrastruktuureihin sovellettavan syrjimättömyyden periaatteen kanssa;

32. korostaa, että on edistettävä energiatehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä, investoitava uusiutuviin energialähteisiin ja varmistettava ympäristönäkökohtien huomioonottaminen; myöntää, että tarjonnan monipuolistaminen on erittäin tärkeää ja että se saavutetaan vain lisäämällä yhteistyötä naapurivaltioiden kanssa; katsoo, että Kaukasian alueellisen ympäristökeskuksen olisi saatava riittävästi rahoitusta ja tukea, niin että se voi toteuttaa myös uskottavia rajatylittäviä hankkeita; katsoo, että Azerbaidžanin ilmoittamat suunnitelmat vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämisen nostamisesta hallituksen ensisijaiseksi tavoitteeksi ansaitsevat tunnustusta, ja rohkaisee tällaisiin tavoitteisiin pyrkimistä; on tyytyväinen Armenian päätökseen Medzamorin ydinvoimalan käytöstä poistamisesta ja kannustaa Armenian viranomaisia etsimään kestäviä vaihtoehtoisia energiantoimitusratkaisuja EU:n vaatimusten mukaisesti; on tyytyväinen Georgian hallituksen pyrkimyksiin kehittää vesivoima-alaa ja korostaa tältä osin EU:n tuen tarvetta;

33. katsoo, että kaikkien yhteiskunnan toimijoiden osallistumiseen perustuvan sosiaalisen koheesion ja sosiaalisen vuoropuhelun sekä sukupuolten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistäminen sekä koulutuksen, terveydenhuollon ja inhimillisen pääoman kehittäminen ja riittävän elintason varmistaminen ovat välttämättömiä tekijöitä vireiden demokraattisten yhteiskuntien rakentamisessa; suhtautuu myönteisesti siihen, että kaikki kolme maata ovat hyväksyneet ohjelmia köyhyyden torjumiseksi ja kannustaa panemaan ne täysimääräisesti täytäntöön;

Kohti EU:n strategiaa

34. suhtautuu myönteisesti itäiseen kumppanuuteen ja panee merkille siihen liittyvät aloitteet ja kokoukset; painottaa, että sen uskottavuus edellyttää konkreettisia hankkeita ja asianmukaisia kannustimia; aikoo kehittää edelleen kumppanuuden parlamentaarista ulottuvuutta;

35. on tyytyväinen itäisen kumppanuuden yhteydessä tarjoutuvaan tilaisuuteen syventää Etelä-Kaukasian maiden ja EU:n kahdenvälisiä suhteita luomalla uusia sopimussuhteita assosiaatiosopimusten avulla; toteaa, että nykyisiä toimintasuunnitelmia seuraaviin suunnitelmiin on tärkeää kirjata virstanpylväitä ja merkkipaaluja; muistuttaa, että neuvottelujen aloittamisen edellytyksiin kuuluvat riittävä demokratian, oikeusvaltion periaatteiden noudattamisen ja ihmisoikeuksien taso, ja kehottaa komissiota antamaan tarvittaessa teknistä apua, jotta maat täyttävät asetetut ennakkoehdot; on tyytyväinen erityisesti itäisessä kumppanuudessa tarjolla olevaan kokonaisvaltaiseen instituutioiden kehittämisohjelmaan, joka on innovatiivinen väline ja tarkoitettu erityisesti auttamaan maita täyttämään asetetut ennakkoehdot; toistaa, että Euroopan parlamentilla on oikeus saada välittömästi kattavat tiedot kaikista assosiaatiosopimusten neuvotteluvaiheista myös siksi, että sen on annettava suostumuksensa sopimusten tekemiselle; odottaa, että kun kaikki Etelä-Kaukasian maat panevat assosiaatiosopimukset täytäntöön, taloudellisen yhdentymisen ja EU:n kanssa harjoitetun poliittisen yhteistyön tahti kiihtyy;

36. katsoo, että Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvät toimintasuunnitelmat ja niiden toteuttaminen ovat keskeinen perusta, kun arvioidaan sitoumusten noudattamista ja kahdenvälisten suhteiden kehitystä EU:n kanssa sekä harkitaan näiden maiden kanssa tehtyjen sopimusten statuksen nostamista; panee merkille Armenian ja Georgian sitoutumisen Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon ja kehottaa Azerbaidžania nopeuttamaan toimiaan tältä osin; katsoo, että Euroopan parlamentin olisi oltava mukana tässä prosessissa; panee merkille näiden kolmen maan erilaisen edistyksen Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvien toimintasuunnitelmien toimeenpanossa; katsoo, että neuvotteluissa uudesta assosiaatiosopimuksesta olisi otettava huomioon nämä erot, erilaiset tavoitteet ja alueellinen ulottuvuus sekä se, että maita on kohdeltava yhdenvertaisesti;

37. katsoo, että EU:n Etelä-Kaukasiaa koskevan strategian alueellista ulottuvuutta olisi vahvistettava asianmukaisesti; on tältä osin tyytyväinen lisärahoituksen myöntämiseen itäisen kumppanuuden yhteydessä eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineelle alueellisia kehitysohjelmia ja monenvälistä yhteistyötä varten; kehottaa komissiota määrittelemään joukon alueellisia ja rajatylittäviä hankkeita sekä ohjelmia näille kolmelle Etelä-Kaukasian maalle esimerkiksi liikenteen, ympäristön, kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan aloilla ja kannustamaan näin konkreettisella tavalla yhteistyön vahvistamiseen ja luottamuksen lisäämiseen osapuolten välillä;

38. muistuttaa, että kaikki Etelä-Kaukasian maat kuuluvat myös Mustanmeren synergia-aloitteeseen, jolla voidaan edistää kumppanien välistä keskinäistä luottamusta parantamalla alueellista yhteistyötä tietyillä aloilla ja myös toteuttamalla rajatylittäviä ohjelmia; korostaa Mustanmeren alueen merkitystä EU:lle ja pyytää neuvostoa ja komissiota sekä erityisesti varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa kehittämään ideoita ja strategioita yhteistyön vahvistamiseksi kaikkien Mustanmeren alueen maiden välillä ja yhteyksien lisäämiseksi Euroopan unioniin; suosittelee näin ollen, että perustettaisiin institutionalisoitu rakenne, Mustanmeren unioni;

39. vahvistaa, että Venäjän, Turkin ja Yhdysvaltojen näkemyksillä suuri merkitys Etelä-Kaukasian alueen konfliktin ratkaisemisessa; huomauttaa, ettei itäisen kumppanuuden tarkoituksena ole eristää Venäjää vaan päinvastoin saada aikaan rauhaa, vakautta ja kestävää talouskehitystä kaikissa kumppanimaissa koko alueen ja sen naapurimaiden hyödyksi;

Turvallisuuskysymykset ja konfliktien rauhanomainen ratkaisu

40. uskoo, että konfliktien ratkaisemisen tukeminen on ensiarvoisen tärkeää ja että EU:lla on hyvät mahdollisuudet tukea luottamuksen rakentamista, jälleenrakennusta ja kunnostamista ja se voi myös edesauttaa konfliktien vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen osallistumista; katsoo, että tässä mielessä on oleellisen tärkeää luoda puitteet kansalaisten osallistumiselle, ei vain johtajien vaan myös kansalaisjärjestöjen kesken; pitää myös tärkeänä, että kaikkiin alueen konflikteihin edelleen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta ne voidaan ratkaista nopeasti; myöntää, että alueellinen yhteistyö on välttämätön edellytys luottamuksen lisäämiselle ja turvallisuuden vahvistamiselle Euroopan naapuruuspolitiikan painopisteiden mukaisesti; kehottaa kaikkia osapuolia osallistumaan täysimääräisesti itäiseen kumppanuuteen kuuluvaan monenväliseen yhteistyöhön ilman, että osallistumista kytkettäisiin konfliktien lopulliseen ratkaisemiseen;

41. korostaa, että alueen jäätyneissä konflikteissa on vaarallinen leviämisen mahdollisuus; suosittelee tältä osin perustamaan Etelä-Kaukasian alueen turvallisuus- ja yhteistyökokouksen, johon osallistuisivat kaikki asianosaiset maat sekä alueelliset ja globaalit toimijat ja jonka tarkoituksena olisi laatia Etelä-Kaukasian vakaussopimus;

42. panee merkille EU:n nykyisen osallistumisen konfliktien ratkaisemiseen alueella ja katsoo, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo oikeuttaa EU:n roolin korostumisen; kannattaa varauksetta Etelä-Kaukasiaan nimitetyn EU:n erityisedustajan, Peter Semnebyn, toimia; panee tyytyväisenä merkille EU:n tarkkailuoperaation toiminnan Georgiassa ja kehottaa tehostamaan EU:n toimia Venäjän ja Georgiasta irtautuneiden alueiden tosiasiallista valtaa käyttävien viranomaisten suostuttelemiseksi päästämään EU:n tarkkailuvaltuuskunta Etelä-Ossetiaan ja Abhasiaan; katsoo, että EU:lla on nyt mahdollisuus tukea Vuoristo-Karabahin kiistan ratkaisemista, korostaa EU:n osallistumisen merkitystä tässä; pitää siksi välttämättömänä, että EU:lle annetaan tärkeämpi rooli Minskin ryhmässä myöntämällä EU:n toimivaltuudet ryhmän ranskalaiselle yhteispuheenjohtajalle; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tarjota humanitaarista apua ja tukea Vuoristo-Karabahin alueen väestölle ja myös kotiseudultaan siirtymään joutuneille ja alueelta lähteneille pakolaisille; pyytää komissiota ja erityisedustaja Semnebya harkitsemaan Abhasiassa ja Ossetiassa toteutettujen apu- ja tiedotusohjelmien ulottamista Vuoristo-Karabahin alueelle;

43. kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa seuraamaan tiiviisti alueen kehitystä ja olemaan aktiivisesti mukana konfliktien ratkaisussa; tunnustaa EU:n Etelä-Kaukasian erityisedustajan työn ja esittää toiveen, että korkea edustaja varmistaa sen jatkamisen ja johdonmukaisuuden; kannustaa neuvostoa harkitsemaan yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan välineiden mahdollista käyttämistä, jotta se voisi lisätä osallistumistaan rauhan rakentamiseen ja konfliktinhallintaan;

44. kehottaa komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia myöntää tuntuvaa taloudellista ja teknistä apua luottamusta lisääviin ja eri yhteisöjen välisiä suhteita kohentaviin toimenpiteisiin ja osallistumaan kunnostamiseen ja jälleenrakennukseen kaikilla konfliktialueella, kuten ansiomahdollisuuksia lisääviin hankkeisiin, kotiseudultaan siirtymään joutuneiden ja sinne palanneiden ihmisten taloudellista ja sosiaalista sopeutumista tukeviin hankkeisiin sekä asuntojen kunnostamiseen ja vuoropuheluun ja sovitteluun tähtääviin hankkeisiin, sekä jatkuvasti kehittämään ja tukemaan kansalaisyhteiskunnan hankkeita, joilla pyritään edistämään sovinnontekoa ja alueen väestöryhmien ja ihmisten välisiä yhteyksiä;

Demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltio

45. kannattaa EU:n rahoitusta ja apua näiden periaatteiden ja prosessien edistämiseksi alueella ja katsoo, että tällaiselle EU:n tuelle olisi asetettava poliittisia ehtoja, kuten poliittisessa vuoropuhelussa ja uudistuksissa sekä demokratisoinnissa saavutettava edistys; varoittaa hallituksia mahdollisuudesta käyttää hyväkseen konflikteja kansainvälisen yhteisön mielenkiinnon kääntämiseksi pois kotimaan asioista;

46. kehottaa komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että poliittisiin ehtoihin kuuluvia sitoumuksia myös noudatetaan, kuten komission ja Georgian tammikuussa 2009 sopimaan EU:n konfliktin jälkeiseen tukeen kuuluvaa Georgian hallituksen erityistä sitoumusta nopeuttaa demokraattisia uudistuksia, ja ilmoittamaan säännöllisesti Euroopan parlamentille edistyksestä;

47. panee tyytyväisenä merkille Armeniaa käsittelevän EU:n korkean tason neuvoa-antavan komitean työn; on tyytyväinen taloudellisen avun lisäämisen mahdollisuuteen itäisen kumppanuuden kysymyksissä, mukaan lukien EU:n kanssa tehtävien uusien assosiaatiosopimusten neuvotteluiden valmistelun rahoitus, ja kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta tarjota räätälöityä apua myös Azerbaidžanille ja Georgialle;

48. katsoo, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vähemmistöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien oikeuksiin, ja rohkaisee Armeniaa, Azerbaidžania ja Georgiaa panemaan täytäntöön ihmisoikeuksien alan yleisiä valistusohjelmia, joilla edistetään suvaitsevuutta, moniarvoisuutta ja monimuotoisuutta, mukaan lukien seksuaalivähemmistöjen ja muiden marginalisoitujen ja leimattujen ryhmien kunnioittamista;

49. on huolissaan siitä, että Eutelsat on kieltäytynyt lähettämästä Georgian yleisradion venäjänkielisiä lähetyksiä, sillä kieltäytymisen taustalla vaikuttavat olevan poliittiset syyt; toteaa, että kieltäytymisen takia alueen venäjänkielisten satelliittilähetysten monopoli jää Intersputnikille ja sen suurimmalle asiakkaalle, Gazprom Media Groupille; painottaa, että on äärimmäisen tärkeää, ettei riippumattoman median lähetyksiä estetä demokraattisessa ja moniarvoisessa yhteiskunnassa;

50. katsoo, että itäisen kumppanuuden kansalaisyhteiskuntafoorumi voisi edistää aidon kansalaisyhteiskunnan syntymistä ja vahvistaa sen juurtumista alueen valtioihin, ja kehottaa komissiota varmistamaan, että foorumi saa riittävästi taloudellista tukea; muistuttaa, että on tärkeää rahoittaa kansalaisyhteiskunnan hankkeita, että alueella toimivilla EU:n edustustoilla on merkittävä asema hankkeiden valinnassa ja että hankkeilla voi olla suuri merkitys yhteyksien edistämisessä koko alueella;

Talousyhteistyö ja sosiaalinen kehitys

51. katsoo, että EU:n olisi tuettava edelleen talouden, kaupan ja investointien kehittämistä alueella ja että kauppapolitiikka on keskeinen poliittisen vakauden ja talouskehityksen osatekijä, joka johtaa köyhyyden vähentymiseen Etelä-Kaukasiassa; katsoo, että neuvotteluilla pitkälle menevistä laaja-alaisista vapaakauppa-alueista ja näiden alueiden toteuttamisella on tässä hyvin merkittävä rooli; kehottaa komissiota harkitsemaan mahdollisia tapoja auttaa alueen maita valmistelemaan vapaakauppa-alueita sekä sopimaan niistä ja toteuttamaan ne tulevaisuudessa, mukaan lukien tulevista pitkälle menevistä, laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista johtuvien sitoumusten noudattaminen, ja arvioimaan ajallaan näiden sopimusten sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia; kannustaa lisäksi Etelä-Kaukasian maita harkitsemaan vapaakauppa-alueen perustamista keskenään;

52. korostaa Armenian, Georgian ja Azerbaidžanin geopoliittista asemaa suhteessa Euroopan unioniin, EU:n ehdokasvaltion asemassa olevaan Turkkiin, Venäjään ja Iraniin; katsoo, että kaupankäynti sisältyy yhtenä olennaisena osana kaikkiin toimiin, joilla EU edistää poliittista vakautta, ihmisoikeuksia, kestävää kasvua ja hyvinvointia, ja että Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian alueellinen ulottuvuus edellyttää alueellista tarkastelutapaa kauppasopimuksista käytävissä neuvotteluissa; kehottaa komissiota määrittelemään yhteiset taloudellisen edun alat, joiden avulla voidaan ratkaista erimielisyydet, helpottaa vuoropuhelua ja edistää alueellista yhteistyötä; kehottaa EU:ta lisäämään sitoutumistaan ja osallistumistaan alueen yhdentymisen edistämiseksi, sillä kauppapolitiikka kuuluu nyt yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

53. pitää myönteisinä toukokuussa 2008 julkistettujen Georgiaa ja Armeniaa koskevien toteutettavuustutkimuksien tuloksia, jotka osoittavat, että pitkälle menevistä, laaja-alaisista vapaakauppasopimuksista olisi merkittävää taloudellista etua sekä kyseisille maille että EU:lle niin että komissio voi siirtyä tulevien sopimusneuvottelujen valmistelevaan vaiheeseen; kehottaa Georgiaa, Armeniaa ja Azerbaidžania tehostamaan edistymistään Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyvien omien toimintasuunnitelmiensa sekä komission suositusten toimeenpanossa erityisesti hallinnon ja instituutioiden valmiuksien kehittämisen ja lainsäädännön (erityisesti kunkin kolmen valtion heikon teollis- ja tekijänoikeuksien suojan) uudistusten täytäntöönpanon osalta, mikä on mainittujen kunnianhimoisten vapaakauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon ja niiden vaikutusten kestävyyden ehdoton ennakkoehto; uskoo, että vapaakauppasopimusten tekeminen Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin kanssa voisi johtaa talouskasvuun ja sen lisäksi myös lisätä ulkomaisia investointeja, luoda uusia työpaikkoja ja poistaa köyhyyttä;

54. muistuttaa, että energian toimitusvarmuus on yhteinen huolenaihe; kehottaa unionia siksi tukemaan voimakkaammin eurooppalaisten normien mukaisia energiahankkeita alueella – mukaan lukien energiatehokkuuden edistämistä ja vaihtoehtoisten energialähteiden kehittämistä koskevat hankkeet – tehostamaan yhteistyötä energia-asioissa ja työskentelemään määrätietoisesti eteläisen energiakäytävän toteuttamiseksi, mukaan lukien Nabucco-öljyputken valmiiksi saattaminen mahdollisimman pikaisesti; kehottaa komissiota myös varmistamaan, että energiaan ja liikenteeseen liittyvät hankkeet Etelä-Kaukasiassa parantavat näiden kolmen maan välisiä suhteita eivätkä sulje tiettyjä yhteisöjä ulkopuolelle; korostaa jälleen, että Bakun aloite ja sitä tukevat ohjelmat INOGATE ja TRACECA ovat merkittäviä;

55. korostaa, että poliittinen vakaus on luotettavan ja keskeytyksettömän energiatoimituksen ehto, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset edellytykset infrastruktuurin kehittämiselle; muistuttaa tässä yhteydessä, että Bakun, Tbilisin ja Ceyhanin välisen ja Bakun, Tbilisin ja Erzurumin välisen kaasuputken muodostama kaksinkertainen energiakäytävä edistää EU:n ja Kaspianmeren alueen lähentymistä; kehottaa uudistamaan nykyiset kolmen Etelä-Kaukasian maan kanssa tehdyt kahdenväliset energia-alan sopimukset tai yhteisymmärryspöytäkirjat ja sisällyttämään niihin energian toimitusvarmuutta koskevan lausekkeen, jossa määritellään menettelysäännöt ja erityistoimet, joita sovelletaan energiatoimituksen keskeytyessä; katsoo, että energian toimitusta ja siirtoa koskevien määräysten olisi sisällyttävä näiden maiden kanssa käytäviin neuvotteluihin laaja-alaisista assosiaatiosopimuksista;

56. korostaa edelleen ihmisten välisten kontaktien ja erityisesti nuorten liikkuvuutta edistävien ohjelmien sekä EU:n alueiden ja kansallisia vähemmistöjä käsittävien melko autonomisten paikallisyhteisöjen välisten ystävyystoimintaohjelmien merkitystä; katsoo, että liikkuvuusohjelmiin osallistuvien opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden määrää on lisättävä merkittävästi; panee tyytyväisenä merkille viisumin myöntämisen helpottamista ja palauttamista koskevien sopimusten tekemisen Georgian kanssa ja kehottaa neuvostoa ja komissiota edistämään viisumin myöntämisen helpottamista ja palauttamista koskevien sopimusten tekemistä Armenian ja Azerbaidžanin kanssa;

57. toistaa, että EU:n on kehitettävä strategia Etelä-Kaukasiaa varten, koska alue on tärkeä unionille ja EU:lla on mahdollisesti merkittävä rooli alueen kehityksessä ja sen konfliktien ratkaisemisessa;

* *

58. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, komissiolle sekä Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian hallituksille ja parlamenteille.

[1] EUVL C 282E, 6.11.2008, s. 443.
[2] EUVL C 41E, 19.2.2009, s. 53.
[3] EUVL C 41E, 19.2.2009, s. 64.
[4] Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0120.
[5] EUVL C 295E, 4.12.2009, s. 26.
[6] EUVL C 285E, 26.11.2009, s. 7.
[7] EUVL C 66E, 20.3.2009, s. 67.

ulkoasiainvaliokunnalle

Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian tarpeellisuudesta
(2009/2216(INI))

Valmistelija: Metin Kazak

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa ulkoasiainvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa Armenian, Georgian ja Azerbaidžanin geopoliittista asemaa Euroopan unioniin, EU:n ehdokasvaltion asemassa olevaan Turkkiin, Venäjään ja Iraniin nähden ja pitää näin ollen äärimmäisen tärkeänä, että Etelä-Kaukasian kanssa harjoitettava yhteistyö asetetaan etusijalle erityisesti alueen taloudelliseen ja kaupalliseen kehitykseen, energian toimitusvarmuuteen, poliittiseen vakauteen, demokratian edistämiseen ja hyvään hallintotapaan liittyvissä asioissa, jotta etenkin jäätyneet konfliktit saadaan ratkaistuksi;

2. kehottaa komissiota määrittelemään taloudellista etua koskevat yhteiset alueet, joiden avulla voidaan poistaa eroja, helpottaa vuoropuhelua ja edistää alueellista yhteistyötä;

3. katsoo, että kaupankäynti sisältyy olennaisena osana kaikkiin toimiin, joilla EU edistää poliittista vakautta, ihmisoikeuksien noudattamista, kestävää kasvua ja hyvinvointia kaikissa itäisen kumppanuuden maissa ja erityisesti Etelä-Kaukasian alueella;

4. katsoo, että Etelä-Kaukasiaa koskevan EU:n strategian alueellinen ulottuvuus edellyttää alueellisen lähestymistavan soveltamista kauppasopimuksista käytäviin neuvotteluihin;

5. pitää myönteisinä toukokuussa 2008 julkistettujen Georgiaa ja Armeniaa koskevien toteutettavuustutkimuksien tuloksia, jotka osoittavat, että perusteellisista ja kattavista vapaakauppasopimuksista olisi merkittävää taloudellista etua sekä kyseisille maille että EU:lle, jolloin komissio voi siirtyä sopimuksia koskevien tulevien neuvottelujen valmistelevaan vaiheeseen; kehottaa Azerbaidžania liittymään WTO:hon mahdollisimman pian, koska WTO-jäsenyys on mahdollista tulevaa vapaakauppasopimusta koskevien neuvottelujen ennakkoehto; kehottaa komissiota antamaan Azerbaidžanille teknistä tukea, jotta sen liittyminen WTO:hon toteutuisi; kehottaa Georgiaa, Armeniaa ja Azerbaidžania tehostamaan edistymistään Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevien omien toimintasuunnitelmiensa sekä komission suositusten toimeenpanossa erityisesti hallinnon ja instituutioiden valmiuksien kehittämisen ja lainsäädännön uudistamisen täytäntöönpanon osalta (erityisesti siten, että kukin kolmesta valtiosta parantaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojan heikkoa tasoaan), mikä on mainittujen kunnianhimoisten vapaakauppasopimusten tehokkaan täytäntöönpanon ja niiden vaikutusten kestävyyden ehdoton ennakkoehto;

6. kehottaa komissiota tukemaan Etelä-Kaukasian valtioiden rahoitus- ja pankkijärjestelmän kehittämistä sopivien teknisen tuen mekanismien avulla liiketoimintaympäristön ja sijoittajien vaatimuksiin vastaamiseksi;

7. katsoo, että tulevien assosiaatiosopimusten ja niitä mahdollisesti seuraavien perusteellisten ja kattavien vapaakauppasopimusten tekeminen jokaisen Etelä-Kaukasian maan kanssa olisi ensimmäinen askel kohti vastaavanlaisten vapaakauppasopimusten tekemistä Etelä-Kaukasian maiden välillä, jolloin luodaan asianomaisten maiden keskinäinen perusteellinen ja kattava vapaakauppa-alue, jonka tarkoituksena on edistää alueellista yhdentymistä; kehottaa komissiota tukemaan ja vahvistamaan paikallis- ja alueviranomaisten osallistumista rajat ylittävään yhteistyöhön yhteistyön tehostamiseksi toiminnan mahdollistavan lainsäädännön vahvistamisen avulla;

8. uskoo, että vapaakauppasopimusten tekeminen Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin kanssa voisi johtaa talouskasvuun ja myös lisätä ulkomaisia investointeja, luoda uusia työpaikkoja ja poistaa köyhyyttä;

9. pitää myönteisinä useiden alueellisten yhteistyöjärjestöjen, erityisesti Mustanmeren taloudellisen yhteistyön järjestön (BSEC), pyrkimyksiä lisätä Etelä-Kaukasian alueen yhdentymistä; kehottaa EU:ta lisäämään sitoutumistaan ja osallistumistaan alueen yhdentymisen edistämiseksi, sillä kauppapolitiikka kuuluu nyt yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROPEAN PARLIAMENT

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNTA

Puheenjohtaja

Gabriele Albertini

Ulkoasiainvaliokunnan

puheenjohtaja

Asia: D(2009)70478

HC/ac

Bryssel,

Etelä-Kaukasiaa koskeva EU:n strategia

Arvoisa puheenjohtaja

Valiokuntanne on valmistelemassa lainsäädäntöön liittymätöntä valiokunta-aloitteista mietintöä EU:n Etelä-Kaukasiaa koskevasta strategiasta (2009/2216(INI)).

Koska asiaan liittyy myös energianäkökohtia, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta esitti 24. marraskuuta 2009 valiokuntien puheenjohtajakokoukselle pyynnön saada esittää lausunnon. Puheenjohtajakokous hyväksyi pyynnön 17. joulukuuta 2009.

Koska aikataulu oli tiukka, valiokunnan koordinaattorit päättivät olla laatimatta mietintöluonnoksesta virallista lausuntoa ajanpuutteen ja valiokunnalla tammikuussa 2010 komission jäsenehdokkaiden kuulemisten vuoksi olleen suuren työmäärän vuoksi.

Koordinaattorit päättivät kuitenkin kokouksessaan 2. joulukuuta 2009 antaa lausunnon kirjeen muodossa.

Pyydän näin ollen Teitä harkitsemaan seuraavien ehdotusten sisällyttämistä päätöslauselmaesitykseenne:

1. panee merkille Etelä-Kaukasian – Georgian, Armenian ja Azerbaidžanin – strategisen merkityksen merkittävänä kauttakuljetusalueena EU:n energiatoimitusten varmuuden ja monipuolistumisen kannalta, koska se muodostaa Kaspianmeren altaan ja Keski-Aasian öljy- ja kaasuvarojen kauttakuljetuskäytävän; panee myös merkille Azerin Šhaahi Deniz ‑kaasukentän toisen kehittämisvaiheen potentiaalisesti suuren merkityksen vuoteen 2015 ulottuvalla ajanjaksolla sekä tästä resurssista kilpailevat kaasuputkihankkeet;

2. korostaa nykyisten öljy- ja kaasuputkistojen – Baku-Supsan ja Baku-Tbilisi-Ceyhanin (BTC) raakaöljyputkistot sekä Etelä-Kaukasian (Baku-Tbilisi-Erzerum, BTE) luonnonkaasuputkisto – merkitystä Azerbaidžanin, Kazakstanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin toimitusvaihtoehtojen monipuolistamisessa;

3. myöntää, että on erittäin tärkeää kehittää uutta infrastruktuuria ja uusia liikennekäytäviä, jotka monipuolistavat toimittajien ja toimitusreittien valikoimaa, kuten sellaiset hankkeet kuin Nabucco, Kaspianmeren alueen kaasuputkihanke, Turkin, Kreikan ja Italian yhdyslinjahanke, White Stream -hanke sekä INOGATE (Interstate Oil and Gas Transport to Europe) - ja TRACECA (Transport Corridor Europe-Caucasus-Asia) -hankkeet, jotka yhdistävät Kaspianmeren ja Mustanmeren alueet Etelä-Kaukasian kautta tai sen alueelta käsin, kuten myös energia-alan toisessa strategisessa katsauksessa todetaan;

4. korostaa, että investoijien luottamus riippuu hallinnon avoimuudesta ja johdonmukaisuudesta, öljy- ja kaasuvaroja, tuotantokapasiteettia ja liikenneinfrastruktuuria koskevien tietojen avoimuudesta sekä alueen yleisestä poliittisesta vakaudesta; on huolissaan, että vuoden 2008 Georgian konfliktin seurauksena Etelä-Kaukasiaan liitetty poliittinen riski lisää alueen infrastruktuurihankkeiden vaikeuksia ja kustannuksia;

5. korostaa, että poliittinen vakaus on luotettavan ja keskeytyksettömän energiatoimituksen ehto, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset edellytykset infrastruktuurin kehittämiselle; muistuttaa tässä yhteydessä, että Bakun, Tbilisin ja Ceyhanin välisen ja Bakun, Tbilisin ja Erzurumin välisen kaasuputken muodostama kaksinkertainen energiakäytävä edistää EU:n ja Kaspianmeren alueen lähentymistä;

6. muistuttaa tässä yhteydessä, että Etelä-Kaukasia otettiin kesäkuussa 2004 mukaan Euroopan naapuruuspolitiikkaan, ja pitää erityisen myönteisinä neuvoston 8. joulukuuta 2009 Etelä-Kaukasiasta esittämiä päätelmiä, joissa se vahvisti 7. toukokuuta 2009 pidetyn Prahan huippukokouksen yhteisen julistuksen nämä kolme Etelä-Kaukasian maata kattavan itäisen kumppanuuden perustamisesta Euroopan naapuruuspolitiikan erityisenä itäisenä ulottuvuutena;

7. antaa täyden tukensa ehdotukselle perustaa EU:n ja sen itäisten naapurimaiden parlamentaarinen edustajakokous (Euronest), jolle annettaisiin tehtäväksi toimia itäisen kumppanuuden parlamentaarisena instituutiona; katsoo, että Euroopan parlamentilla on varteenotettava tehtävä kumppaneiden energiapolitiikan yhdenmukaistamiseen tähtäävien suuntaviivojen edistämisessä tai todentamisessa;

8. kannustaa monenkeskistä yhteistyötä itäisen kumppanuuden energiatoimitusten varmuutta käsittelevän kolmannen ohjelmakokonaisuuden puitteissa pitkän aikavälin energiatoimitusten ja siirron varmuuden parantamiseksi EU:n ja sen kumppaneiden kannalta; ja pitää kiinni alalla hyväksytystä neljästä "ydintavoitteesta", jotka koskevat energiasolidaarisuuden ja -varmuuden mekanismeja, infrastruktuurin kehittämistä, toimitusten yhteen liittämistä ja niiden monipuolistamista, energiatehokkuuden edistämistä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä;

9. kannattaa tässä yhteydessä kaikkia aloitteita, jotka edistävät vakaampaa tuottajien ja kuluttajien sekä kauttakulkumaiden välistä vuoropuhelua, johon liittyisi energian säätelyjärjestelmiin ja toimitusvarmuutta koskevaan lainsäädäntöön liittyvän asiantuntemuksen vaihto sekä parhaiden käytäntöjen vaihto, mukaan lukien avoimuus- ja solidaarisuusmekanismit ja energiatoimitusten keskeytymisen varhaisen vaiheen varoitusjärjestelmien kehittäminen; katsoo, että tämä käy rinta rinnan säätelykehysten lähentämisen, markkinaintegraation ja rajatylittäviin siirtoinfrastruktuureihin sovellettavan syrjimättömyyden periaatteen kanssa;

10. kannustaa alueellista yhteistyötä energiamarkkinoiden kehittämisessä ja pitää myönteisenä sitä, että itäinen kumppanuus täydentää muita INOGATE-ohjelman puitteissa parhaillaan toteutettavia hankkeita Bakun aloitteen ja Mustanmeren synergia-aloitteen mukaisesti; arvioi, että alueellisten ohjelmien suhteen saavutettaisiin synergiaetuja alueellisia sähköalan markkinoita, energiatehokkuuden parantamista ja uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä koskevan "lippulaiva-aloitteen" mukaisesti ja että olisi tarkasteltava konkreettisella tasolla yhteistyön lisäämistä siirtoverkko-operaattoreiden ja säätelyviranomaisten välillä ja varmistettava verkkoon pääsyä koskevien ehtojen yhdenmukaistaminen ja yhteensopivat siirto- ja kauttakulkusäännöt;

11. katsoo, että eteläisen energiakäytävän kehittämistä tukevan, energiatoimitusten ja siirtoreittien monipuolistamista koskevan "lippulaiva-aloitteen" mukaisesti toteutetuissa toimissa voitaisiin tarvittavia yhteenliitäntä- ja infrastruktuurihankkeita määritellessä saada keskinäistä hyötyä pitkän aikavälin suunnittelusta, jota toteutetaan Euroopan kymmenvuotisen verkkokehityssuunnitelman mukaisesti, ja myös käynnissä olevasta Euroopan laajuisen energiaverkoston (TEN-E) linjausten tarkistamisprosessista;

12. kehottaa uudistamaan nykyiset kolmen Etelä-Kaukasian maan kanssa tehdyt kahdenväliset energia-alan sopimukset tai yhteisymmärryspöytäkirjat ja sisällyttämään niihin energian toimitusvarmuutta koskevan lausekkeen, jossa määritellään menettelysäännöt ja erityistoimet, joita sovelletaan energiatoimituksen keskeytyessä; katsoo, että energian toimitusta ja siirtoa koskevien määräysten olisi sisällyttävä näiden maiden kanssa käytäviin neuvotteluihin laaja-alaisista assosiaatiosopimuksista;

Toivon, että valiokuntamme näin ilmaistua kantaa voidaan hyödyntää lopullista mietintöä hyväksyttäessä.

Kunnioittavasti

Herbert Reul

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Laima Liucija Andrikienė, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, William (The Earl of) Dartmouth, Joe Higgins, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Iuliu Winkler, Jan Zahradil, Pablo Zalba Bidegain, Paweł Zalewski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Catherine Bearder, George Sabin Cutaş, Salvatore Iacolino, Libor Rouček, Michael Theurer, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Sylvie Guillaume

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö