MIETINTÖ Euroopan parlamentin työjärjestyksen valiokuntien yhteiskokousmenettelyä koskevan 51 artiklan muuttamisesta

27.5.2011 - (2010/2061(REG))

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta
Esittelijä: Carlo Casini

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Euroopan parlamentin työjärjestyksen valiokuntien yhteiskokousmenettelyä koskevan 51 artiklan muuttamisesta

(2010/2061(REG))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajan 11. maaliskuuta 2010 päivätyn kirjeen ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajan 25. maaliskuuta 2010 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 211 ja 212 artiklan,

–   ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0197/2011),

1.  päättää muuttaa työjärjestystä jäljempänä esitetyllä tavalla;

2.  palauttaa mieliin, että kyseinen muutos tulee voimaan seuraavan istuntojakson ensimmäisenä päivänä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1 Euroopan parlamentin työjärjestys 51 artikla
Nykyinen teksti	Tarkistus
Jos 49 artiklan 1 kohdan ja 50 artiklan mukaiset ehdot täyttyvät ja puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä. Tässä tapauksessa esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota kyseiset valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksessa, jonka rinnakkaispuheenjohtajina toimivat kyseisten valiokuntien puheenjohtajat. Kyseiset valiokunnat voivat perustaa valiokuntien välisiä työryhmiä valmistelemaan yhteiskokouksia ja äänestyksiä.	1. Kun puheenjohtajakokouksen käsiteltäväksi annetaan toimivaltakysymys 188 artiklan 2 kohdan mukaisesti, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä, jos
	– asia kuuluu liitteen VII nojalla erottamattomasti usean valiokunnan toimivaltaan ja
	– puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä.
	2. Tässä tapauksessa asianomaisten valiokuntien esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksissa, joiden rinnakkaispuheenjohtajina toimivat valiokuntien puheenjohtajat.
	Asianomaiset valiokunnat voivat menettelyn kaikissa vaiheissa käyttää asiasta vastaavan valiokunnan asemaan liittyviä oikeuksia vain yhteistoimin. Valiokunnat voivat perustaa työryhmiä valmistelemaan kokouksia ja äänestyksiä.
	3. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen toisessa käsittelyssä neuvoston kantaa käsitellään asianomaisten valiokuntien yhteiskokouksessa, joka siinä tapauksessa, että kyseisten valiokuntien puheenjohtajat eivät ole päässeet sopimukseen, pidetään neuvoston kannan ilmoittamista parlamentille seuraavan ensimmäisen parlamentin elinten kokouksille varatun viikon keskiviikkona. Jos myöhemmän kokouksen koollekutsumisesta ei päästä sopimukseen, valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja kutsuu sen koolle. Suosituksesta toiseen käsittelyyn äänestetään yhteiskokouksessa asianomaisten valiokuntien esittelijöiden laatiman yhteisen tekstin perusteella tai, jos yhteistä tekstiä ei ole, asianomaisissa valiokunnissa esitettyjen tarkistusten perusteella.
	Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen kolmannessa käsittelyssä asianomaisten valiokuntien puheenjohtajat ja esittelijät ovat viran puolesta sovittelukomiteavaltuuskunnan jäseniä.

PERUSTELUT

I.    MIETINNÖN TAUSTAA

Edellisellä vaalikaudella puheenjohtajakokous perusti Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida parlamentin toimintaa ja ehdottaa parannuksia. Valiokuntien yhteistyötä koskevasta luvusta työryhmä ehdotti, että yhteistyöhön osallistuvan valiokunnan asemaa vahvistetaan valiokuntien yhteistyömenettelyssä – työjärjestyksen entinen 47 artikla, joka nyt on 50 artikla – ja että tämän lisäksi kehitetään uusi valiokuntien yhteistyömuoto, joka otettiin käyttöön uudella 51 artiklalla.

Ehdotusta perusteltiin sillä, että erityistapauksissa, kun erittäin tärkeä lainsäädäntöasiakirja ei kuulu selkeästi jonkin valiokunnan toimivaltaan vaan työ voidaan jakaa useammalle valiokunnalle, toimivaltakiista on ratkaistava yhdenvertaisuuden ja yhteistyön periaatteiden mukaisesti. Kyseiset valiokunnat pitävät yhteiskokouksia, joissa voidaan vaihtaa etukäteen ajatuksia ja joissa valiokunnissa olevat enemmistöt ja vähemmistöt selkeytyvät. Kyseisten valiokuntien jäsenet toimittavat yhteisen äänestyksen lainsäädäntöehdotukseen esitetyistä tarkistuksista. Näin ollen täysistunnon käsiteltäväksi jätetään tasapainoisempi yhteinen mietintö.

Maaliskuun 19. päivänä 2009 puheenjohtajakokous äänesti sen puolesta, että työjärjestykseen laadittaisiin vaihtoehto, joka antaa puheenjohtajakokoukselle mahdollisuuden käynnistää menettelyn, joka sisältää yhteisiä valiokuntakokouksia ja ‑äänestyksiä niissä erityistapauksissa, joissa asia kuuluu lähestulkoon yhtä lailla kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan.

Parlamentti muutti 6. toukokuuta 2009 työjärjestystään ja otti 51 artiklassa käyttöön uuden "valiokuntien yhteiskokousmenettelyn"[1]:

"Jos 49 artiklan 1 kohdan ja 50 artiklan mukaiset ehdot täyttyvät ja puheenjohtajakokous on vakuuttunut, että asia on erittäin tärkeä, se voi päättää, että sovelletaan valiokuntien yhteiskokousmenettelyä ja yhteisäänestystä. Tässä tapauksessa esittelijät laativat yhteisen mietintöluonnoksen, jota kyseiset valiokunnat käsittelevät ja josta ne äänestävät yhteiskokouksessa, jonka rinnakkaispuheenjohtajina toimivat kyseisten valiokuntien puheenjohtajat. Kyseiset valiokunnat voivat perustaa valiokuntien välisiä työryhmiä valmistelemaan yhteiskokouksia ja äänestyksiä."

Vuoden 2010 alussa valiokuntien puheenjohtajakokous käsitteli ehdotusta työjärjestyksen 51 artiklan mukaista valiokuntien yhteistyötä koskeviksi suuntaviivoiksi. Tähän asiakirjaan esittivät huomautuksia ja muutosehdotuksia Jo Leinen ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan (ENVI) puolesta sekä Sharon Bowles talous- ja raha-asioiden valiokunnan (ECON) puolesta.

Tämän kirjeenvaihdon jälkeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtaja Klaus-Heiner Lehne saattoi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan käsiteltäväksi kolme 51 artiklan soveltamista koskevaa kysymystä, jotka voidaan esittää pääpiirteittäin seuraavasti:

1)   Sovelletaanko työjärjestyksen 51 artiklaa tavallisen lainsäätämisjärjestyksen yhteydessä koko menettelyn ajan vai ainoastaan ensimmäisessä käsittelyssä?

2)   Voivatko ainoastaan kyseiset yhdessä toimivat valiokunnat käyttää "asiasta vastaavan valiokunnan" asemaan liittyviä oikeuksia, kuten oikeutta esittää täysistunnossa tarkistuksia tai hylkäysesitys?

3)   Onko valiokuntien päätettävä yhdessä siitä, miten parlamentti käyttää oikeuksiaan käsiteltäessä 51 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti hyväksyttyyn säädökseen perustuvia esityksiä säädösvallan siirron nojalla annettaviksi säädöksiksi tai ehdotuksia täytäntöönpanosäädöksiksi?

Klaus-Heiner Lehne ehdotti lisäksi, että työjärjestykseen liitetään 215 artiklan d alakohdan nojalla suuntaviivoja, joilla helpotetaan tämän uuden menettelyn täytäntöönpanoa.

Jo Leinen puolestaan ehdotti perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalle, että tilannetta olisi selkeytettävä tarkistamalla työjärjestystä. Hän korosti erityisesti, että kahden tai useamman valiokunnan yhdistäminen on käytännössä mahdotonta yhteispäätösmenettelyn toisessa käsittelyssä tai komitologiamenettelyssä. Useissa työjärjestyksen artikloissa (43 artiklan 1 kohta, 63 artiklan 1 kohta, 87 artikla ja 88 artiklan 2 ja 3 kohta ja erityisesti 188 artikla) mainitaan ainoastaan yksi valiokunta, mikä hänen mukaansa osoittaa, ettei tällaiseen menettelyyn voida ottaa mukaan toista valiokuntaa.

II.  EHDOTETTU TYÖJÄRJESTYKSEN MUUTOS

Esittelijä katsoo, että työjärjestyksen tulkinta tai sen täytäntöönpanoa helpottavat suuntaviivat eivät tässä tapauksessa riitä. Kyseessä on tärkeä menettelykysymys, joka on ratkaistava täysistunnossa siten, että äänestyksessä vaaditaan työjärjestysasioihin sovellettava enemmistö eli jäsenten enemmistö. Näin on tehtävä jo senkin vuoksi, että määräyksen sanamuoto mahdollistaa kahdenlaisen tulkinnan.

Uuden 51 artiklan version tarkoituksena on lähinnä

1)   parantaa määräyksen luettavuutta ja siten helpottaa sen käyttöä

2)   määritellä uudelleen määräyksen soveltamisen ehdot

3)   määritellä sen normatiivinen sisältö.

Ensimmäisen tavoitteen saavuttamiseksi soveltamisehtoja ei enää ilmaista viittaamalla muihin määräyksiin. Kaksi ehtoa esitetään selvällä ja helposti ymmärrettävällä tavalla.

Toisen tavoitteen saavuttaminen eli soveltamisehtojen uudelleen määrittely edellytti muutosta sisältöön: kun tähän asti riitti – viittauksesta 50 artiklaan johtuen – että asia "kuuluu lähes tasavertaisesti kahden tai useamman valiokunnan toimivaltaan tai että asian eri näkökohdat kuuluvat kahden tai useamman eri valiokunnan toimivaltaan", nyt edellytetään, että "asia kuuluu [– –] erottamattomasti usean valiokunnan toimivaltaan".

Muutoksella halutaan korostaa valiokuntien yhteistoimintamenettelyn poikkeuksellisuutta, ja se on perusteltu muun muassa menettelyyn liittyvän hallinnollisen ja teknisen työn vuoksi.

Kolmas tavoite, 51 artiklan normatiivisen sisällön määrittely eli sen määrittely, mitä käytännön seurauksia sen soveltamisella on lainsäädäntömenettelyn kulkuun, on vaikeampi. Mihin vaiheeseen asti menettelyn on oltava "yhteinen", koko menettelyn ajan vai yksinomaan ensimmäisessä käsittelyssä?

Vaikka jälkimmäisen ratkaisun puolesta voidaankin esittää käytännön argumentteja, esittelijä tukee ensimmäistä. On yleisesti hyväksyttyä, että uuden menettelyn tarkoituksena on antaa asianomaisille valiokunnille mahdollisuus vaihtaa mielipiteitä varhaisessa vaiheessa ja pohjustaa erittäin tärkeiden asioiden käsittelyä täysistunnossa, ja tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä tämä logiikka pätee kaikkiin vaiheisiin aina säädöksen hyväksymiseen asti. Yhteistoimintaan osallistuvista valiokunnista tulee siten menettelyn ajaksi työjärjestyksessä tarkoitettu "asiasta vastaava valiokunta".

• [1]  Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietintö A6-0273/2009, esittelijä Richard Corbett (P6_TA(2009)0359, 6. toukokuuta 2009).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	24.5.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Ashley Fox, Matthias Groote, Enrique Guerrero Salom, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Daniel Hannan, Constance Le Grip, David Martin, Paulo Rangel, Potito Salatto, Algirdas Saudargas, Søren Bo Søndergaard, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski, Luis Yáñez-Barnuevo García
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	John Stuart Agnew, Zuzana Brzobohatá, Sylvie Guillaume, Íñigo Méndez de Vigo, Rainer Wieland