MIETINTÖ vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"

7.9.2011 - (2011/2107(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Marisa Matias

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"

(2011/2107(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti niiden tutkimukseen liittyvät artiklat,

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle" (KOM(2011)0048),

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviosta[1],

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Innovaatiounioni: Euroopan mukauttaminen kriisin jälkeiseen maailmaan"[2],

–   ottaa huomioon 11. marraskuuta 2010 antamansa päätöslauselman tutkimuspuiteohjelmien täytäntöönpanon yksinkertaistamisesta[3],

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman Euroopan aluekehitysrahastosta annetussa asetuksessa (EY) N:o 1080/2006 tutkimukseen ja innovointiin osoitettujen varojen sekä seitsemännen tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelman välisen synergian aikaansaamisesta kaupungeissa, alueilla, jäsenvaltioissa ja unionissa[4],

–   ottaa huomioon asiantuntijakomitean 23. heinäkuuta päivätyn 2009 raportin "Towards a world class Frontier Research Organisation - Review of the European Research Council’s Structures and Mechanisms",

–   ottaa huomioon riippumattomien asiantuntijoiden ryhmän 31. heinäkuuta 2010 päivätyn raportin "Mid-Term Evaluation of the Risk-Sharing Financial Facility (RSFF),

–   ottaa huomioon asiantuntijaryhmän 12. marraskuuta 2010 päivätyn raportin "Interim Evaluation of the 7th Framework Programme",

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle 9. helmikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Vastaus asiantuntijaryhmän tekemään seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman väliarviointiin sekä asiantuntijaryhmän tekemään riskinjakorahoitusvälineen väliarviointiin" (KOM(2011)0052),

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 kokoontuneen 3047. kilpailukykyneuvoston (sisämarkkinat, teollisuus, tutkimus ja avaruus) päätelmät seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman väliarvioinnista, myös riskinjakorahoitusvälineestä,

–   ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Viestintäteknologian kehityksen kärjessä: tulevan ja nousevan teknologian tutkimusstrategia Euroopalle" (KOM(2009)0184),

–   ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselmaesityksen Marie Skłodowska-Curielle myönnetyn Nobelin palkinnon satavuotisjuhlan viettämisestä[5],

–   ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeen "Resurssitehokas Eurooppa" (KOM(2011)0021),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, kalatalousvaliokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0302/2011),

A. ottaa huomioon, että komissio päätti talousarvion kokonaistarkastelun perusteella käynnistää keskustelun tutkimus- ja innovointirahoituksen tehokkuuden parantamisesta alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla ja käsitellä varojen jakamista EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmille EU:lle ensisijaisen tärkeänä asiana;

B.  ottaa huomioon, että EU on vahvistanut tavoitteen kasvattaa tutkimuksen ja kehittämisen (T&K) menoja kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä ja että koska monet maat ovat vielä kaukana tämän tavoitteen saavuttamisesta, on erityisen tärkeää lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja T&K:hon;

C. toteaa, että nykyinen kehitys osoittaa, että on olemassa voimakkaita paineita Euroopan unionin talousarvion jäädyttämiseksi ja jopa pienentämiseksi viimeaikaisiin kansallisiin talousarvioihin kohdistuneiden ankarien kurinalaisuusvaatimusten johdosta; toteaa, että toisin kuin tiettyjen muiden budjettikohtien alalla tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin (T&K&I) alalla EU:n yhteistyö on parhaiten näyttänyt tuottavan lisäarvoa, minkä vuoksi on tarpeen jakaa uudelleen käytettävissä olevat unionin varat;

D. ottaa huomioon, että unioni on parhaillaan taloudellisessa, sosiaalisessa ja ympäristöön liittyvässä kriisissä (joka koettelee EU:n jäsenvaltioita hyvin eri tavoilla) ja että tutkimus (perustutkimus ja soveltava tutkimus), koulutus ja innovointi ovat EU 2020 -strategian lippulaivahankkeiden saavuttamisen kautta ratkaisevan tärkeitä välineitä sekä talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen että kestävän ja osallistavan kasvumallin määrittelemisen kannalta;

E.  katsoo, että EU:lla ja sen jäsenvaltioilla on oltava keinot, joilla vastataan yhteisesti EU:n kansalaisten kohtaamiin yhteiskuntaa, taloutta, ympäristöä, väestöä ja etiikkaa koskeviin suuriin haasteisiin, kuten muun muassa väestön ikääntyminen, terveys, elintarvikevarmuus, kestävä kehitys ja suuret ekologiset haasteet; katsoo, että näiden kysymysten ratkaisujen pitäisi innostaa ihmisiä ottamaan enemmän vastuuta teoistaan;

F.  ottaa huomioon, että muut alueet ja maat maailmassa investoivat yhä enemmän T&K&I:hin, ja katsoo, että EU:n tämän alan investointien olisi siksi suuntauduttava tieteellisten valmiuksien vahvistamiseen, teollisuuden investointien edistämiseen ja EU:n yleisen kilpailukyvyn parantamiseen; katsoo, että innovointiketjun eri osia varten on kehitettävä johdonmukainen apuvälinejoukko, joka turvaa sopivan tasapainon teoreettisen tutkimuksen, soveltavan tieteellisen tutkimuksen ja innovoinnin välillä;

G. toteaa, että vaikka EU:n T&K&I-rahoitus on lisääntynyt, tieteellisesti ja teknisesti edistyneemmät EU:n jäsenvaltiot onnistuvat edelleen saamaan suurimman osan käytettävissä olevista varoista eri rahoitusjärjestelmien ja ohjelmien kautta (laajat hankkeet mukaan luettuina), ja tietyt jäsenvaltiot ja niiden alueet ovat pysyvästi aliedustettuina, kun on kyse rahoituksen saannista ja hankkeisiin osallistumisesta; katsoo, että eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamiseksi on pyrittävä huippuosaamisen kehittämiseen kaikissa unionin osissa ja että rakenne- ja koheesiorahastot ovat tärkein väline sen saavuttamisessa;

H. toteaa, että EU:n sisällä on edelleen merkittäviä ja yhä kasvavia eroja, jotka koskevat T&K:n rahoittamisvalmiuksia, teollisuuden rakenteita ja korkea-asteen koulutusjärjestelmiä ja että nämä erot näkyvät osittain kokonaisosallistumisessa seitsemänteen puiteohjelmaan; katsoo, että käyttöön pitäisi ottaa tasapainottavia mekanismeja kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan alueiden tutkimus- ja innovointivalmiuksien edistämiseksi;

I.   katsoo, että yhteinen strategiakehys pitäisi laatia samojen yleisperiaatteiden pohjalta kuin eurooppalainen tutkimusalue siten, että hyödynnetään valtavaa käyttämätöntä potentiaalia 27 erilaisen kansallisen tutkimusstrategian ja -ohjelman koordinoimiseksi ja vähennetään tarpeetonta pirstaloitumista;

J.   katsoo, että pk-yritysten suuri merkitys EU:n taloudelle ja työllisyydelle ei näy niiden osuudessa T&K&I:hin osoitetusta EU-rahoituksesta; katsoo, että pk-yritysten osallistumisen T&K&I-yhteistyöhankkeisiin pitäisi olla 15 prosenttia, ja toteaa, että menettelyjen yksinkertaistaminen ja byrokratian vähentäminen ovat ehdottomia edellytyksiä tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja koko teollisuuden osallistumisen lisäämiseksi myöntäen samalla, että yhteistyö teollisuuden kanssa on lisännyt merkittävästi teollisuuden T&K&I-investointeja;

K. ottaa huomioon, että köyhyyteen liittyvät ja väheksytyt sairaudet haittaavat talouden kehitystä erityisesti kehitysmaissa; ottaa huomioon, että yli miljardi ihmistä kärsii näistä sairauksista ja että sairaudet aiheuttavat joka vuosi miljoonia kuolemia;

L.  toteaa, että yli 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia, mutta suurin osa korkeakoulujen ylemmistä viroista (esimerkiksi tohtorintutkintoa edellyttävät virat ja professuurit) on edelleen miesten hallussa;

M. ottaa huomioon, että Euroopan tutkimusneuvosto on perustamisestaan eli vuodesta 2007 lähtien myöntänyt rahoitusta 1 700 hankkeelle noin 2,5 miljardin euron arvosta ja että lähes 90 prosenttia näistä avustuksista myönnettiin miespuolisille hakijoille;

N. ottaa huomioon, että erittäin ongelmallinen "lasikatto" näyttää sulkevan naistutkijoita hankkeiden ulkopuolelle, mikä merkitsee sitä, että naisten osuus korkeammassa asemassa olevista tutkijoista pienenee;

O.  huomauttaa, että monien jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä sukupuolistereotypiat elävät edelleen tietyillä tutkimusaloilla, kuten luonnontieteissä[6];

1.  panee tyytyväisenä merkille komission vihreän kirjan, jossa määritellään yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle, ja katsoo, että uudessa yhteisessä strategiakehyksessä olisi keskityttävä sovittamaan yhteen EU:n tutkimusohjelmat ja rahoitusjärjestelmät unionin tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja jäsenvaltioiden tutkimusohjelmien pohjalta; uskoo, että yhteisen strategiakehyksen lähestymistavan olisi oltava integroitu niin, että pyritään lisäämään sen houkuttelevuutta ja käytettävyyttä kaikkien osallistujien kannalta;

2.  katsoo, että EU:n tutkimusvaroilla ja -ohjelmilla sekä rakenne- ja koheesiorahastoilla on erilaisia tavoitteita ja että siksi ne on pidettävä erillään;

3.  myöntää, että tiettyjen jäsenvaltioiden osallistuminen seitsemänteen puiteohjelmaan on suhteellisen vähäistä ja että Euroopan alueiden tutkimus- ja innovointisaavutusten välillä on edelleen kuilu huolimatta toimista, joita on toteutettu rakennerahastojen avulla tutkimus- ja kehitysvalmiuksien tehostamiseksi; on vakuuttunut, että kaikkien alueiden huippuosaamispotentiaalia on hyödynnettävä; katsoo siksi, että alisuorittavien alueiden ja jäsenvaltioiden tukemiseksi tarvitaan uusia lähestymistapoja huippuosaamisen ja alueiden älykkään erikoistumisen saavuttamiseksi;

4.  kehottaa komissiota maksimoimaan kaiken olennaisen synergian yhteisen strategiakehyksen, rakennerahastojen, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston ja Euroopan kalatalousrahaston välillä sekä kehittämään eri rahastoihin perustuvaa lähestymistapaa samalla kun kunnioitetaan niiden eri tavoitteita; on vakuuttunut siitä, että koheesiovälineet voisivat tehostaa huippuosaamisen kehittämistä ja valmiuksien kehittämistä parantamalla alueellisen tutkimuksen ja innovointipolitiikkojen yhteensopivuutta; katsoo, että tämä mahdollistaa huippuosaamisen portaikon kehittämisen, minkä seurauksena nämä alueet osallistuvat täysipainoisesti tutkimuksen ja innovoinnin yhteiseen strategiakehykseen laadun ja huippuosaamisen pohjalta;

5.  ehdottaa, että tähän uuteen lähestymistapaan voisi sisältyä toimia, joilla pyritään yliopistojen nykyaikaistamiseen, tieteellisten laitteiden hankintaan, paikalliseen teknologiasiirtoon, uusyritysten ja oheisyritysten tukemiseen, T&K&I-tulosten levittämiseen, parantamaan ohjelmien valmiuksia järjestää kansainvälistä tutkijakoulutusta, huippututkimuskeskusten perustamiseen, huippuosaamisverkostojen ja ‑klustereiden rakentamiseen tai alueiden välisten yhteisten vertaisarvioitujen T&K&I-toimien toteuttamiseen; uskoo, että tietyt seitsemännen puiteohjelman tukitoimet ovat osoittautuneet menestyksekkäiksi toimien yhdistämisessä ja että ne olisi säilytettävä yhteisessä strategiakehyksessä;

6.  kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan rahoitusta Euroopan tutkimusneuvoston, Marie Curie -ohjelman tai yhteistyöhankkeiden ehdotuksille, jotka täyttävät huippuosaamiskriteeit mutta joita ei voida rahoittaa EU-varojen puutteen vuoksi;

7.  pitää tärkeänä säilyttää sopivat välineet, joilla tuetaan alueiden institutionaalisten valmiuksien kehittämistä tutkimus- ja innovointipolitiikan alalla, sillä aluetaso on strateginen yhteen kokoava tekijä, joka yhdistää puiteohjelmasta tulevan ja rakennerahastoista tulevan rahoituksen, koska sillä on myös vahvat kytkökset paikallisiin yrityksiin, palveluihin sekä tutkimus- ja koulutuskeskuksiin;

8.  vaatii, että koska koheesiopolitiikka suuntautuu tulevaisuudessa Eurooppa 2020 ‑strategiaan, innovointia koskevasta painopistealueesta on tehtävä tavoitealueita 1 ja 2 velvoittava ja että tämä painopiste on otettava huomioon myös varojen osoittamisessa kaikilla tasoilla;

9.  katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisia täytyisi rohkaista innovoinnin suuntaan etenkin jatkamalla ja vahvistamalla tutkimuksen ja kehityksen alueellista ulottuvuutta tukevia hankkeita, kuten "Regions of Knowledge", "Living Labs" ja "Smart Cities";

10. pitää lähentymistoimien jatkamista tärkeänä ja pyytää komissiota luomaan taloudellisesti ja sosiaalisesti heikommille ja puiteohjelmassa aliedustetuille jäsenvaltioille ja alueille huippuosaamisen portaikon niiden vahvuuksien perusteella ja tehokkaiden ja selkeiden kriteerien mukaisesti niin, että pyritään lisäämään huomattavasti niiden inhimillistä pääomaa ja tutkimusvalmiuksia;

11. katsoo, että eurooppalaista tutkimusaluetta voitaisiin kehittää julistamalla kilpailu huippututkimuskeskusten perustamiseksi heikommassa asemassa oleville alueille; katsoo, että tukivarojen myöntäminen kilpailun muodossa luo lisää dynamiikkaa ja luovuutta, joka myös rakenteellisesti heikoilla alueilla voi johtaa tutkimus- ja teknologia-alan uusien toimipaikkojen onnistuneeseen perustamiseen ja synnyttää tulevaisuuteen suuntautuneita työpaikkoja; katsoo, että kilpailuun osallistujien olisi oltava ryhmiä, joissa kussakin on mukana yksi kansainvälisesti tunnustettu tutkimuslaitos ja yksi heikommassa asemassa oleva alue; katsoo, että perustamisehdotusten tieteelliset suunnitelmat olisi arvioitava huippuosaamisperiaatteen mukaan; katsoo, että samanaikaisesti alueelta olisi vaadittava tulevaisuuden kannalta elinkelpoista kokonaiskonseptia, jossa esimerkiksi rakennerahastosta myönnettävien tukien avulla ja soveltuvien reunaehtojen myötä rakennetaan tutkimus- ja innovaatiomyönteinen infrastruktuuri ja ympäristö;

12. kehottaa komissiota tarkastelemaan eurooppalaisen tutkimusyhteistyön edistämiseksi mahdollisuutta perustaa yhteinen yleiseurooppalainen rahasto, jonka varat ovat peräisin rakennerahastoista;

13. on vakuuttunut, että puiteohjelman uskottavuus perustuu tieteelliseen laatuun, ja pitää siksi huippuosaamista tutkimusrahoituksen pääkriteerinä; muistuttaa, että huippuosaamisen luonne vaihtelee osallistujatyypistä ja itse tutkimus- ja innovointihankkeen luonteesta riippuen (tutkimuslaitokseen sovellettava huippuosaamista koskeva kriteeri ei ole sama kuin yksittäiseen tutkijaan tai pk-yritykseen sovellettava kriteeri ja perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen sovellettavat kriteerit eroavat toisistaan); korostaa, että teknistä kehitystä, innovointia, pilottihankkeita ja markkinoiden luomista olisi pidettävä tarvittaessa tärkeänä kriteerinä teolliselle ja soveltavalle tutkimukselle;

14. kehottaa koordinoimaan paremmin paikallisen, alueellisen, kansallisen ja unionin tason rajat ylittävät tutkimus- ja innovointistrategiat ja etsimään enemmän synergiaa niiden välillä siten, että kunnioitetaan eri sisältöjen ominaispiirteitä ja vahvistetaan samalla täydentävyyden ja yhteistyön mahdollisuuksia niiden välillä; uskoo, että tiedon ja parhaiden käytäntöjen saatavuus ja jakaminen, tehostetut yhteiset ohjelmasuunnittelutoimet, yksinkertaiset, joustavat säännöt ja välineet sekä tarvittaessa välineiden lähentyminen ovat ratkaisevan tärkeitä rahoituksen ja mahdollisesti yhteisrahoituksen tehokkuuden lisäämiselle;

15. on vakuuttunut siitä, että EU:lla on velvollisuus hyödyntää suurta tutkimus-, teknologia- ja innovointipotentiaaliaan ja auttaa löytämään ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ovat

 väestörakenteen muuttuminen EU:n väestön ikääntyessä, mukaan luettuina ikään liittyvät sairaudet ja perhepolitiikat, maailman väestömäärän kasvu, väheksytyt sairaudet, ravitsemus/elintarviketurva, kaupungistuminen, liikkuvuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja muuttoliike

 siirtyminen niukkojen resurssien kestävään hoitoon, mukaan luettuina vesitalous, maankäyttö ja maanhoito, ilmastonmuutoksen hillitseminen, biologisen monimuotoisuuden, meren ekosysteemien ja metsien säilyttäminen, uusiutuvat energiamuodot, energiatehokkuus ja -varmuus, kriittiset raaka-aineet ja muut biologiset ja fyysiset luonnonvarat

 vahvan, vakaan ja oikeudenmukaisen pohjan luominen taloudelle, mukaan luettuina talouden elpyminen, perustutkimukseen ja soveltavaan tutkimukseen perustuvan tiedon lisääminen kaikilla tieteenaloilla EU:n talouden ja työllisyyden edistämiseksi lähtien yhteiskuntatieteistä ja humanistisista tieteistä muiden alojen, kuten biologian ja lääketieteen sekä kansalaisten ja infrastruktuurien siviiliturvallisuutta koskevan tutkimuksen, kautta keskeisiin teknologia-aloihin;

uskoo, että yhteisessä strategiakehyksessä olisi keskityttävä yhteiskunnallisten haasteiden kattavaan ratkaisemiseen sellaisilla tasapainotetuilla välineillä, jotka kattavat opetus-, ammattikoulutus-, tutkimus- ja innovointitoimintojen koko kentän;

16. muistuttaa, että on tärkeää varmistaa puiteohjelman ja yhteisen strategiakehyksen välisten menestyksekkäiden välineiden jatkuvuus etenkin yhteistyöohjelmissa; kehottaa komissiota arvioimaan ajoissa nykyisten välineiden tehokkuutta pyrittäessä erityisten politiikan tavoitteiden saavuttamiseen ja mukauttamaan niitä, joiden tehokkuutta tai selviä tuloksia ei ole selvästi osoitettu;

17. pyytää tekemään esimerkiksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastustuomioistuinten yhteistyönä riippumattoman tarkastuksen jäsenvaltioiden, Euroopan unionin ja paikallishallintojen tekemään tutkimukseen liittyvien julkisten menojen tehokkuudesta;

18. kehottaa komissiota parantamaan EU:n lisäarvon näkyvyyttä tutkimuksessa ja innovoinnissa;

19. kehottaa toteuttamaan EU:ssa ja jäsenvaltioissa yhteisiä julkisen ja yksityisen sektorin toimia, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian tavoite, jonka mukaan bruttokansantuotteesta käytetään kolme prosenttia T&K:hon; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan viipymättä erityisestä etenemissuunnitelmasta tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

20. korostaa, että olisi toteutettava toimia yhteisen strategiakehyksen menojen mukauttamiseksi mahdollisimman hyvin Eurooppa 2020 -strategian politiikan yleisiin tavoitteisiin; vaatii selvää koordinointia uusien aloitteiden kanssa, kuten innovaatiounioni ja muut olennaiset lippulaivahankkeet;

21. muistuttaa, että tutkimuksen ja innovoinnin tulevalla rahoittamisella tulisi pyrkiä rakentamaan eurooppalaista tutkimusaluetta luomalla enemmän synergiaa ja parempaa yhteistyötä eri T&K&I-politiikkojen ja -rahoitusohjelmien välillä EU:n, jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten kesken;

Yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle

22. painottaa, että yhteisen strategiakehyksen lähtökohtana olisi oltava se, että luonteeltaan ja kooltaan erilaiset T&K&I-hankkeet sekä eri rahoitusjärjestelmät organisoidaan tavalla, jolla niiden johdonmukaisuus, laaja edustavuus, yhteensovittaminen, yksinkertaistaminen ja täydentävyys varmistetaan ja luodaan huippuosaamisen portaikko;

23. huomauttaa, että jotta tutkijat voivat osallistua yhteisen strategiakehyksen hankkeisiin, sopimusmenettelyjen hallinnollisissa säännöissä olisi otettava huomioon yliopistoja ja tutkimuskeskuksia koskevat erilaiset kansalliset säännöt; painottaa erityisesti, että yhteisrahoitusmekanismien ei pitäisi haitata yliopistoja ja tutkimuskeskuksia ja että yliopistoja ei pitäisi missään tilanteessa asettaa muita toimijoita heikompaan asemaan;

24. kehottaa komissiota perustamaan yksinkertaisen ja helppokäyttöisen järjestelmän innovoinnin nopeuttamiseksi, investoimaan T&K&I-hankkeisiin, joilla torjutaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, ja soveltamaan todella kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa huomio kiinnitetään innovoinnin ja arvoketjun tärkeisiin eri vaiheisiin (materiaalin toimittajasta loppukäyttäjän tuotteeseen);

25. on vakuuttunut siitä, että yhteiseen strategiakehykseen kuuluvat tehtävät olisi toteutettava erikseen mutta tiiviissä keskinäisessä suhteessa siten, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) toimii pääasiassa osaamis- ja innovaatioyhteisön verkostona, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman innovointiin liittyvät osat panostavat innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen, tuleva puiteohjelma kattaa kaiken tutkimuksen ja rakenne- ja koheesiorahastoja käytetään tiiviimmissä yhteistyössä ja kohdennetummin mutta silti erillään; katsoo, että yhteistyöhankkeiden pitäisi pysyä yhteisen strategiakehyksen selkärankana;

26. korostaa tarvetta tehostaa yhteisen strategiakehyksen joustavuutta siten, että on mahdollista siirtää varoja luokasta toiseen ja myös tarjouspyyntöjen välillä, mutta myös siten, että yhteinen strategiakehys on riittävän joustava, jotta varoja voidaan kohdentaa suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joita ilmaantuu budjettikauden aikana;

27. kehottaa määrittelemään selkeästi koko rahoitusjärjestelmän ja pyytää yhdistämään tiiviimmin tutkimuksen, koulutuksen ja innovoinnin; kehottaa – eurooppalaisen T&K&I-politiikan luoman eurooppalaisen lisäarvon vuoksi ja Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi – kaksinkertaistamaan vuodesta 2014 alkaen seuraavaa varainhoitovuotta koskevan EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien talousarvion (lukuun ottamatta rakennerahastoihin sisältyvää T&K&I:tä ja EIP:tä koskevaa budjettia), jotta voidaan vastata asianmukaisesti nykyiseen talouskriisiin ja suuriin yhteisiin haasteisiin; uskoo, että julkisten tutkimusmäärärahojen korottamisella olisi pyrittävä tuottamaan laajempia yhteiskunnallisia hyötyjä ja parempaa kilpailukykyä; muistuttaa, että EU:n kaikkien välineiden T&K&I-myönteistä roolia on tehostettava vahvistettava ja kehitettävä myös tiiviimmässä yhteistyössä EIP:n kanssa ja yksinkertaistamalla rahoituksen saantiin liittyviä menettelyjä; kehottaa siksi ottamaan käyttöön vakauteen ja lähentymiseen pyrkivän uuden organisatorisen mallin, joka perustuu seuraavaan kolmeen eri rahoitustasoon:

Ensimmäinen taso: valmiuksien kehittäminen ja infrastruktuurit

28. toteaa, että ensimmäiseen tasoon pitäisi kuulua infrastruktuureihin liittyvät EU-rahastot (laajemmassa merkityksessä myös institutionaaliset infrastruktuurit) ja valmiuksien kehittäminen;

29. toteaa, että tämän tason rahoitusjärjestelmään kuuluvat puiteohjelman "Valmiudet"-ohjelma ja Marie Curie -hankkeet, unionin osuus tutkimusinfrastruktuurien ja -hankkeiden rahoittamisessa, mahdollisuus saada lainaa EIP:sta (yli 50 miljoonan euron hankkeet ja riskinjakorahoitusväline), edellä mainittuihin puiteohjelman osiin liittyvät tuet sekä yhteistyö infrastruktuureihin liittyvien rakennerahastojen kanssa;

30. pyytää vahvistamaan yhteisen tutkimuskeskuksen asemaa unionin omana laitoksena, joka laatii tieteellisiä ja taloudellisia analyysejä kehityspolitiikan tarpeisiin Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti;

31. painottaa, että tulevat laajat EU:n investointihankkeet, kuten Iter, Galileo ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä (GMES), olisi rahoitettava puiteohjelman ulkopuolella perustamalla niitä varten omat budjettikohdat, jotta varmistetaan avoimen ja luotettavan rahoitusjärjestelmän luominen ja rajoitetaan samalla niiden mahdollisia kustannusylityksiä; ehdottaa, että nämä ohjelmat rahoitetaan osittain EIP:n liikkeelle laskemilla joukkovelkakirjalainoilla;

32. korostaa, että laajamittaisilla tutkimusinfrastruktuureilla on ratkaisevan tärkeä rooli eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymiselle, ja kehottaa lisäämään tutkimusinfrastruktuureille saatavilla olevaa EU:n kokonaisrahoitusta erityisesti silloin, kun tarjolla on eniten eurooppalaista lisäarvoa, ja jatkamaan rahoitusta valmisteluvaiheen jälkeen sekä takaamaan rahoituksen avoimen saatavuuden infrastruktuureille huippuosaamisen pohjalta;

Toinen taso: tutkimus, potentiaali, yhteistyö ja yhteensovittaminen

33. toteaa, että toiseen tasoon pitäisi kuulua koko tutkimus, eli perustutkimus ja soveltava tutkimus sekä yhteiskuntatieteellinen ja humanistinen tutkimus; katsoo, että koordinointiosallistujat ovat pääasiassa yliopistoja ja tutkimuskeskuksia tai -laitoksia; katsoo, että teollisuutta, erityisesti pk-yrityksiä, ja innovoivia voittoa tavoittelemattomia järjestöjä olisi kannustettava osallistumaan ja tekemään yhteistyötä yliopistojen ja julkisten tutkimuskeskusten kanssa ja toimimaan tarvittaessa koordinoijina; katsoo, että tämä taso on puiteohjelman suurin osa ja että sen olisi tähdättävä vahvan tieteellisen pohjan kehittämiseen sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen alalla, mitä innovoinnin jouduttaminen edellyttää;

34. toteaa, että tässä yhteydessä avainsanoja ovat idean omaleimaisuus ja relevanssi, tieteellisen huippuosaamisen laatu ja potentiaali sekä hankkeiden lisäarvo, mukaan luettuina runsaasti riskejä sisältävä tutkimus ja hankkeet, jotka koskevat muuta kuin teknologista innovointia ja yhteiskunnallista innovointia; katsoo, että liiketoimintasuunnitelma ja markkinapotentiaali ovat myönteisiä huomioon otettavia tekijöitä, mutta eivät tarpeellisia edellytyksiä hyväksynnälle;

35. toteaa, että tätä tasoa koskevaan rahoitusjärjestelmään kuuluu EU:n puiteohjelman tukijärjestelmä ja yhteistyö T&K&I:hin liittyvien rakennerahastojen kanssa; katsoo, että näiden kahden rahoituslähteen synergiasta ja EU:n ja ulkoisten rahoituslaitosten rahoittamien hankkeiden välisen vuorovaikutuksen yksinkertaistamisesta olisi etua; katsoo, että apurahoja olisi myönnettävä ensisijaisesti julkisille ja yksityisille tutkimuslaitoksille sekä innovoiville pk-yrityksille;

36. vaatii joustavampaa rahoitusjärjestelmää, jotta yhteistyöteemasta voidaan tehdä pk-yrityksille houkuttelevampi, jolloin pk-yritykset voisivat osallistua mahdollisuuksien mukaan yhteistyöhankkeisiin hankkeiden täytäntöönpanon aikana, ja hankkeelle pitäisi olla tätä varten avoin budjettikohta; katsoo, että tällä tavoin pk-yritykset näkisivät mahdollisuudet selvemmin, sillä hankkeeseen mukaan lähtemisen ja markkinatulosten välinen aika lyhenisi;

37. huomauttaa, että Euroopan tutkimusneuvosto on osoittanut onnistuneensa tieteellisen huippuosaaminen edistämisessä ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisessa; kehottaa parantamaan edelleen eurooppalaisen tutkimusalueen rakenteita ja mekanismeja ja vahvistamaan sen välineitä; pitää välttämättömänä lisätä nuorille, naispuolisille ja innovoivista pk-yrityksistä peräisin oleville tutkijoille (sekä tutkijaryhmille että yksittäisille tutkijoille) osoitettujen tukien osuutta merkittävästi talousarviossa sekä vahvistaa Marie Curie -toimia ja ‑aloitteita ja siten liikkuvuutta (ottamalla käyttöön viides vapaa liikkuvuus, tietämyksen vapaa liikkuvuus), urakehitystä ja yhteistyötä yliopistojen, julkisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden välillä sekä suurten tutkimusinfrastruktuurien käyttömahdollisuutta; kehottaa teollisuutta osallistumaan enemmän tohtorin tutkintoon sisältyviin ja tutkinnon jälkeisiin tutkimusohjelmiin; kehottaa toteuttamaan tarpeelliset toimenpiteet, joilla taataan EU:ssa tiedealalla työskenteleville kunnon työolot, millä Euroopasta tehdään kansainvälisesti houkuttelevampi tutkijoille, hillitään asiantuntijoiden maastamuuttoa ja saavutetaan huippuosaaminen Euroopassa;

38. painottaa, että tutkijoiden liikkuvuus Euroopassa olisi asetettava etusijalle, ja kehottaa vahvistamaan toimenpiteitä (esimerkiksi eläkkeiden siirrettävyyttä, ammattitutkintojen vastavuoroista tunnistamista, perhe- ja työelämän yhteensovittamistoimia ja toiseen jäsenvaltion muuttavan tutkijan mukana kulkevaa tutkimusseteliä), joilla tuetaan eurooppalaisten tutkijoiden liikkuvuutta, estetään aivovienti ja tehdään tutkijoiden uranäkymistä EU:ssa houkuttelevampia; kehottaa ottamaan käyttöön tarvittaessa Euroopan tutkimusneuvoston apurahoissa liikkuvuustuen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään toimia akateemisten tutkintojen vastavuoroisen nopean tunnustamisen helpottamiseksi;

39. uskoo, että Euroopan tutkimusneuvoston mallin soveltamisalaa voidaan edelleen laajentaa yhteistyössä tehtäviin ja monitieteellisiin tutkimushankkeisiin, jos niissä ylläpidetään alhaalta ylöspäin suuntautuvaa luonnetta ja jos tieteellistä huippuosaamista pidetään pääasiallisena valintaperusteena;

40. pitää tervetulleena jatkuvaa edistystä kohti miesten ja naisten tasapainoista osallistumista puiteohjelmaan; on yhtä mieltä siitä, että toimia naisten osallistumisen lisäämiseksi olisi tehostettava hankkeiden koko keston ajan ja että komission olisi ryhdyttävä uudelleen edistämään naispuolisten tieteenharjoittajien tukemista ja pyrittävä aktivoimaan jäsenvaltioita, jotta ne puuttuisivat sukupuolten välisiin eroihin ja kiinnittäisivät erityishuomiota sukupuolisidonnaisten esteiden poistamiseen; korostaa, että tavoite, jonka mukaan naisten osuuden ohjelmakomiteoissa ja neuvoa-antavissa komiteoissa olisi oltava 40 prosenttia, on saavutettava; kehottaa komissiota laatimaan yhdessä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa sukupuoli-indikaattorit ja tavoitteet sisältävän sukupuolten tasa-arvon edistämisen toimintaohjelman ja valvomaan sen täytäntöönpanoa;

41. korostaa tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista ja sitä, että tutkijoille on siksi kaikilla tasoilla annettava mahdollisuus lykätä apurahan alkamista tai keskeyttää siihen liittyvä työ äitiys-, isyys- tai vanhempainloman takia hankkeissa, joissa tämä on mahdollista, ja kehottaa myös tarjoamaan heille mahdollisuuden jatkaa apurahasopimuksen kestoa samoista syistä hankkeissa, joissa aikataulu ei ole etusijalla; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tutkijoille nämä mahdollisuudet;

42. korostaa, että eurooppalaisen tutkimusalueen täysipainoinen toteuttaminen edellyttää lainsäädännöllisiä toimenpiteitä, joiden avulla varmistetaan kaikkien EU:n toimijoiden osallistuminen kansallisiin ohjelmiin sekä avataan yksittäisten jäsenvaltioiden julkaisemat kilpailut kaikille yhdenmukaistamalla säännöt, menettelyt, sopimukset ja arviointikriteerit;

Kolmas taso: markkinoiden ja innovoinnin yhteiset tavoitteet

43. toteaa, että tämän tason olisi katettava innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden markkinoilletulon kehittäminen ja edistäminen sekä yleisen edun tuottaminen; katsoo, että teollisuudella ja erityisesti innovoivilla pk-yrityksillä on keskeinen asema uusien tuotteiden, palvelujen ja menetelmien kehittämisessä;

44.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelmaa myös tulevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa ja lisäämään tälle ohjelmalle varattua rahoitusta, kun otetaan huomioon tarve kannustaa nuoria osallistumaan tutkimus- ja innovointitoimintaan ja tukea nuoria yrittäjiä, jotka osallistuvat T&K&I-toimintaan ja käyttävät T&K&I-tuloksia paikallisten tai alueellisten yhteisöjen taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen;

45. katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yritysten osallistamiseen, jotta voitaisiin tarttua joustavasti ja tehokkaasti uusiin ideoihin ja mahdollisuuksiin niiden noustessa esiin, mikä avaisi uusia väyliä innovoinnille; painottaa, että pk-yritysten alakohtainen määritelmä on ennakkoedellytys niiden onnistuneelle osallistumiselle yhteisön tukikehykseen; toteaa, että innovointitoimien menestys riippuu myös johtohenkilöstön taidoista ja kokemuksesta;

46. korostaa, että pk-yritysten mahdollisuutta käyttää tutkimus- ja innovointipalveluja on parannettava paikallisella ja Euroopan tasolla; katsoo, että onnistuneista ohjelmista, kuten Eurostars, on saatu tärkeää kokemusta vastaukseksi innovatiivisten yritysten tarpeisiin, ja siksi tätä olisi vahvistettava; kehottaa kaikilla tasoilla toimiin, joilla pyritään tarjoamaan innovatiivisia ratkaisuja tiettyihin julkisen sektorin tarpeisiin houkuttelemalla pieniä yrityksiä osallistumaan kilpailuihin ideoista, jotka johtavat lyhytkestoisiin kehittämissopimuksiin;

47. toteaa, että tätä tasoa koskevaan rahoitusjärjestelmään kuuluvat EIT:n tarjoama, osaamis- ja innovaatioyhteisöön liittyvä EU:n rahoitus, Euroopan investointirahaston (EIR) erilliset takaukset ja EIP:n erityislainat (pääasiassa alle 50 miljoonan euron hankkeet) sekä yhteistyö yrittäjyyteen liittyvien rakennerahastojen kanssa; katsoo, että EU:n innovointipolitiikalta puuttuvat kuitenkin pk-yritysten erityisominaisuuksia vastaavat asianmukaiset rahoitusvälineet; uskoo, että eurooppalainen tutkimusalue hyötyisi suuresti asianmukaisen vaikutusarvioinnin jälkeen tehdystä EU:n pk-yrityksiä koskevasta ohjelmasta, joka voitaisiin perustaa EIP:n erikoistuneeksi osastoksi, joka omistautuisi täysin pk-yritysten innovaatiohankkeisiin;

48. huomauttaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti on toiminut menestyksekkäästi ja myötävaikuttanut eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistumiseen; korostaa, että tarvitaan kapea-alaisempia osaamis- ja innovaatioyhteisöjä, joilla on siten tiiviimpi verkosto ja pienempi budjetti, mikä parantaa myös pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia vuosimaksujen kustannusten pienenemisen myötä; katsoo, että nämä pienemmät osaamis- ja innovaatioyhteisöt voivat luoda EU:hun yhden yhteysyksikön eri puolilta EU:ta tulevien tutkijoiden kohtaamispaikaksi ja parantaa näin mahdollisuuksia kilpailla maailmanmarkkinoilla;

49. katsoo, että pk-yritysten ohjelmiin osallistumisen lisäämiseksi edelleen on tarkasteltava tiettyjä rahoitusvälineitä ja toimia, joita ovat

•   niin kutsutut pehmeät lainat, jotka maksetaan hallinnollisia kustannuksia lukuun ottamatta takaisin, kun hanke on menestynyt

•   toimet, joilla pk-yrityksille tarjotaan (erityisesti siemen- ja käynnistysvaiheessa) kattavaa rahoitusta, joka kattaa koko innovointisyklin ja myös T&K-palveluiden ja -neuvonnan saatavuuden

•   riskinjakorahoitusvälineen soveltaminen niin, että pienempien määrärahojen myöntäminen on mahdollista kansallisten välittäjien kautta

•   riskipääoman helpompi saatavuus

•   pk-yritysten suurempi osallistuminen tutkimuslinjausten laatimiseen;

50. pyytää kokeilemaan uusia rahoitusmenetelmiä, kuten hankkeiden rahoittamiseen käytettäviä unionin joukkovelkakirjoja ja EU:n "innovointiseteliä", joka antaisi yrityksille mahdollisuuden käyttää kyseiset varat suoraan akkreditoiduissa tutkimuskeskuksissa; katsoo, että näitä seteleitä ei olisi laskettava raportoitaviin kuluihin, koska tutkimuskeskukset todistaisivat, että setelit on käytetty siellä; toteaa, että keskukset voitaisiin perustaa kansallisesti tai alueellisesti ja akkreditoinnin vahvistaisi eurooppalainen elin, kuten YTK; katsoo, että puiteohjelman yhteydessä yhteisen tutkimuskeskuksen innovointipanokseen pitäisi kuulua entistä tiiviimpi yhteistyö teollisuuden kanssa;

51. pitää myönteisenä EU:n pienyritysten tutkimustoimintaa tukevaa aloitetta (SBIR), jolla tunnistetaan teknologiasuuntautuneen julkisen sektorin kohtaamat haasteet ja rahoitetaan T&K-hankkeita, joilla kehitetään uusia ratkaisuja sekä vanhoihin että kehittymässä oleviin ongelmiin.

*****

52. katsoo, ettei kaikki innovointi perustu tutkimukseen eikä kaiken tutkimuksen päämäärä ole innovointi; katsoo näin ollen, että ehdotetun uudelleenorganisoinnin olisi katettava kaikki innovointiin liittyvät vaiheet ideasta markkinoille saakka, mukaan luettuina muut kuin tekniset, ekologiset ja yhteiskunnalliset innovaatiot; uskoo, että tähän olisi sisällyttävä innovatiivisten käytäntöjen (kuten innovatiiviset ja esikaupalliset julkiset hankinnat, kannustinpolitiikat, teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvät käytännöt ja edelläkävijämarkkina-aloitteet) edistäminen ja niiden laajan levittämisen helpottaminen; muistuttaa, että standardointi pitäisi ottaa huomioon puututtaessa suuriin haasteisiin ja muotoiltaessa yhteisen strategiakehyksen painopistealueita, mutta sen ei pitäisi olla uusi erillinen väline tai toimenpide;

53. viittaa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (CIP) tähänastiseen menestykseen ja vaatii ohjelman ehdotonta jatkuvuutta ja kehittämistä edelleen, jotta vahvistettaisiin erityisesti innovatiivisia pk-yrityksiä Euroopan talouden moottoreina;

54. korostaa kuitenkin, että joistakin kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman välineistä voisi tulla tulevan puiteohjelman luonteva jatke, jolloin ne toisivat jatkuvuutta EU:n tutkimus- ja innovointihankkeille; katsoo, että puiteohjelman hankkeissa kehitettyä teknologiaa voitaisiin laajentaa innovointihankkeisiin, joissa

– levitettäisiin niiden käyttöä eri teollisuudenaloilla ja palvelualoilla,

– kehitettäisiin lisää lähialojen tai täydentävien alojen lisäsovelluksia;

55. muistuttaa, että tutkimuksen sekä tieteellisen, teknologisen ja innovointitoiminnan erittäin kilpailullinen luonne ja paikallinen tieteellinen ja innovatiivinen valmiuksien kehittäminen edellyttävät jossain määrin päällekkäisyyttä ja pirstoutumista, joita ilman tutkimusyhteistyö heikentyisi;

56. korostaa, että puiteohjelmassa olisi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin, joilla luodaan vahvat ja toimivat sääntelypuitteet immateriaalioikeuksien suojaamista varten tutkimusprosessin varhaisessa vaiheessa, jotta nykyistä tehokkaammin houkutettaisiin yksityisiä investointeja ja varmistettaisiin, että tutkimus ja kehitys myötävaikuttaisivat tehokkaasti Euroopan unionin kilpailukyvyn kohentumiseen;

57. kehottaa painokkaasti toteuttamaan kaikille potentiaalisille osallistujille tarkoitettuja koulutusohjelmia erityisesti hallinnollisten sääntöjen soveltamisesta ja kehottaa komissiota kehittämään koulutushankkeiden valintaa ja arviointia koskevia kriteereitä ottaen huomioon muun muassa huippuosaamisen portaikon; vaatii komissiota auttamaan aktiivisesti julkisia elimiä ja etenkin aliedustettujen jäsenvaltioiden julkisia elimiä parantamaan hallintojärjestelmäänsä toteuttamalla arviointeja ja antamalla suosituksia näille elimille niiden rahoituskäytäntöjen ja hankehallinnon parantamiseksi;

58. toistaa, että EU:n tutkimusrahoituksen hallinnoinnin yksinkertaistaminen edellyttää suurta askelta; uskoo, että yksinkertaistamisen tärkein tekijä on siirtyminen nykyisestä valvontaperusteisesta lähestymistavasta luottamuspohjaisempaan ja riskisietoisempaan lähestymistapaan, mikä hyödyttää etenkin pk-yrityksiä; vaatii kaikkien määritettyjen yksinkertaistamistoimenpiteiden täytäntöönpanoa uudessa yhteisessä strategiakehyksessä, mukaan luettuina hyväksyttävän virheriskin suurempi marginaali, tavanomaisten kirjanpitokäytäntöjen laajempi hyväksyminen, kertakorvausten ja kiinteämääräisten korvausten käyttö (vapaaehtoispohjalta), soveltamisen ja sopimusmenettelyjen sekä ennakkomaksuja ja kustannusten tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen yksinkertaistaminen, rahoitukseen ja tieteellisiin seikkoihin liittyvän raportoinnin huomattava vähentäminen, sopimuksen tekoon kuluvan ajan lyhentäminen korkeintaan kuuteen kuukauteen, apurahojen saamiseen ja maksamiseen kuluvan ajan huomattava lyhentäminen sekä suuremman joustavuuden tarjoaminen osallistujille siinä, miten ne järjestävät ja hallinnoivat hankkeitaan ja valitsevat kumppaninsa;

59. on vakuuttunut, että yksinkertaistamisen olisi johdettava rahoitusosuuksien ja epäsuorien kustannusten laskentamenetelmien yhdistelmän vähenemiseen eri rahoitusjärjestelmissä siten, että ei kuitenkaan poisteta yliopistoihin, tutkimusjärjestöihin ja teollisuuteen sovellettavaa erilaista järjestelmää;

60. suosittaa määrittämään rajoitetut yhteiset (hallinnolliset, taloudelliset ja organisatoriset) säännöt ja periaatteet, joita on helppo tulkita ja joita sovelletaan kaikkiin EU:n T&K&I-ohjelmiin ja -välineisiin;

61. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan eurooppalaisten tutkimusohjelmien saatavuutta esimerkiksi siten, että perustetaan yksi yhteyspiste, vahvistetaan "yksi asiakirja yhtä hanketta kohti" -periaate ja luodaan foorumi parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi; toistaa tässä yhteydessä, että tarvitaan helppokäyttöinen, keskitetty asiointipiste, josta kaikki mahdolliset osallistujat voivat saada neuvoja ja hakea taloudellista tukea; kritisoi tämänhetkistä tutkimushanke-ehdotuspyyntöjä koskevaa avoimuuden ja tietojen puutetta, jonka seurauksena tutkijat ja laitokset eivät pysty valmistautumaan riittävästi, mikä estää niiden osallistumisen;

62. huomauttaa, että eurooppalaisen osaamisyhteiskunnan luomiseen johtava johdonmukainen politiikka edellyttää koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisten kytkösten vahvistamista; tähdentää, että yhteisen strategiakehyksen olisi huomioitava ja otettava mukaan koko osaamisketju esimerkiksi infrastruktuurikehityksen, standardoinnin, koulutusohjelmien ja avainteknologioita tukevien toimien kautta; kannustaa kaikkeen yhteistyöhön yliopistojen, yritysten ja tutkimuslaitosten välillä ja uskoo, että taidot ja teknologian siirto ovat olennaisen tärkeitä osatekijöitä; pyytää tarjoamaan välineitä vauhdittamaan teknologian siirtämistä tutkimuksesta teolliseen soveltamiseen sekä palvelu- että tuotantoalalla;

63. vaatii nykyistä vahvempaa hallitustenvälistä osallistumista yhteisen ohjelmasuunnittelun toimenpiteisiin, jotka vahvistaisivat T&K&I-yhteistyötä eri puolilla Eurooppaa;

64. korostaa yhteisten teknologia-aloitteiden ja eurooppalaisten teknologiayhteisöjen tärkeyttä ja kehottaa luomaan kaikille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksille yhteisen erityiskehyksen, joka sisältää yhteiset, selvät ja yksinkertaistetut ehdot ja jossa tehdään selvä ero yksityisen sektorin ja julkisen sektorin roolien välille; korostaa tarvetta ryhtyä tehokkaisiin toimenpiteisiin, jotta parannettaisiin avoimuutta ja mahdollistettaisiin pk-yrityksille ja julkiselle tutkimussektorille tällaisten välineiden vapaa saatavuus; kehottaa komissiota tarkastelemaan perinpohjaisesti käynnissä olevien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien huipputasoa, vaikutusta ja merkitystä ennen kuin vahvistetaan tai tuetaan uusia kumppanuuksia, jotta parannetaan niiden hallinnointia laajemman toimijapohjan osallistumisen varmistamiseksi sekä tutkimuslinjausten laadinnassa että uusien tulokkaiden pääsyn varmistamisessa; on myös vakuuttunut, että välineissä olisi otettava huomioon selvästi julkisten painopisteiden tavoitteet (yhteiskunnallisia ja kestäviä ratkaisuja arvostaen) ja että niiden pitäisi houkutella todellisia yksityisiä investointeja;

65. korostaa, että yhteisen strategiakehyksen olisi oltava houkutteleva rahoitusmekanismi sekä yksityisen että julkisen sektorin toimijoille (myös kansalaisjärjestöille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille); uskoo, että kaikilla suurimerkityksisiin T&K&I-hankkeisiin ja eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin osallistuvilla olisi oltava asema painopisteiden asettamisesta käytävässä keskustelussa ja mahdollisuus käyttää tutkimusinfrastruktuureja;

Suuntaviivoja seuraavaa puiteohjelmaa varten

66. kannattaa siirtymistä tiedeperusteiseen lähestymistapaan ja kehottaa omaksumaan luottamukseen perustuvan suhtautumistavan tutkijoihin sekä parempaan riskinsietoon perustuvan asenteen osallistujiin kaikissa rahoitusjärjestelmän vaiheissa, mukaan luettuina tieteen hyödyntäminen ja innovointi; vaatii akateemiselle tutkimukselle asianmukaista rahoitusmallia seuraavassa puiteohjelmassa;

67. katsoo, että yhteisen strategiakehyksen ei pitäisi rajoittua pelkästään tutkimusjohtoisiin tai teknologiapohjaiseen innovointiin, vaan siitä olisi tuettava innovoinnin eri lähteitä; huomauttaa, että monet yritykset – erityisesti pk-yritykset – käyttävät muita innovointilähteitä, kuten asiakkaita, markkinoita, käyttäjiä ja – ei vähäisimpänä – työntekijöitä, ja tällaiset innovaatiot ovat usein muita käytännöllisempiä ja keskittyvät tiettyjen prosesseihin, palveluihin tai tuotteisiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen, koska ehdotettujen ratkaisujen löytäjiä ovat usein työntekijät, jotka ovat lähimpänä tuotantoprosesseja, markkinoita ja asiakkaita; uskoo siksi, että EU:n olisi vahvistettava käytännönläheistä ja työntekijälähtöistä innovointia;

68. vaatii komissiota varmistamaan, että Horizon 2020 -ohjelman yleiskustannukset tarkistetaan; pyytää siksi komissiota tutkimaan, miten suuren prosentuaalisen osan yleiskustannukset muodostavat seitsemännessä puiteohjelmassa, ja esittämään ehdotuksia osuuden pitämiseksi mahdollisimman alhaisena;

69. kehottaa pitämään yhteistyötutkimuksen (nykyinen Yhteistyö-ohjelma) keskeisenä seitsemännessä puiteohjelmassa siten, että vahvistetaan synergioita, joilla lisätään ja vahvistetaan sellaisten tutkimushankkeiden vaikutusta ja levittämistä, joita tehdään yhteistyössä maailman huippua edustavien EU:n sisäisten ja ulkopuolisten kumppanien kanssa; uskoo, että yhteistyötutkimuksen rahoituksen olisi oltava temaattisesti joustavampaa (laaja-alaisemmat pyynnöt) ja rahoitusjärjestelyjen käyttäjäystävällisiä, jotta mukaan saadaan huipputason tutkijoita ja vastataan sekä suurten yhteenliittymien että pienempien ryhmien tarpeisiin; katsoo, että olisi katettava koko innovaatioketju tutkimustyöstä laaja-alaisiin pilottihankkeisiin ja esittelyihin ja että olisi omistettava rajattu budjetti aloille, jotka ovat kehittäneet strategisen näkemyksen puuttuakseen tarvittaessa yhteiskunnallisiin haasteisiin pitkän aikavälin investointisykleillä;

70. suhtautuu epäillen siihen, kuinka tehokasta on käyttää varoja huippuosaamisen tutkimusverkostojen luomiseen sekä konferenssien ja tapahtumien järjestämiseen, ja kehottaa tehostamaan sähköiseen verkostoitumiseen liittyviä toimenpiteitä tutkimuksen ja innovoinnin alalla ja levittämään tutkimustuloksia internetin välityksellä;

71. suhtautuu epäillen siihen, onko useinkaan mahdollista myöntää rahoitusta vain yhdelle ehdotukselle ehdotuspyyntöä kohden, sillä tämä johtaa ehdotusten valmisteluun ja arviointiin käytettyjen resurssien tuhlaamiseen sekä siihen, että erinomaiset ideat jäävät vaille rahoitusta; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuutta rahoittaa erinomaisia, valitsematta jääneitä ehdotuksia ylimääräisillä tutkimusmäärärahoilla (jotka vastaavat tutkimusrahastoja), joihin liittyy myös jäsenvaltioiden sekä alue- ja rakennerahastojen rahoitusta;

72. kehottaa vahvistamaan poikkitieteellistä ja monitieteellistä tutkimusta ja tunnustamaan tutkimuksen yhteiskunnallisen ulottuvuuden; muistuttaa tässä yhteydessä, että suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin olisi vastattava – teknologian keinoja lukuun ottamatta – yhteiskuntatieteellisellä ja humanistisella tutkimuksella ja sosiaalisella innovoinnilla, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä näihin haasteisiin vastaamisen onnistumisessa; uskoo siksi, että yhteisessä strategiakehyksessä olisi varmistettava itsenäinen aihealue "yhteiskunta- ja taloustieteet ja humanistiset tieteet" ja sen sisällyttäminen lisätekijänä kaikkiin ohjelmavetoisiin toimiin;

73. kehottaa jatkamaan tieteen ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta koskevaa teemaa itsenäisenä ja laajentamaan sitä horisontaalisesti kattamaan suuret yhteiskunnalliset haasteet, jotta herätettäisiin kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan mielenkiintoa ja houkutettaisiin osallistumaan tutkimukseen; katsoo lisäksi, että komission olisi tuettava etiikkaa koskevien ohjeiden edelleenkehittämistä ja laajempaa levittämistä sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöille suunniteltujen välineiden kehittämistä edelleen;

74. vaatii asettamaan tutkimuksen painopisteet ja tavoitteet avoimemmalla ja osallistamiseen perustuvalla tavalla siten, että toimintaan osallistuvat tasapainoisesti muun muassa tiedeyhteisö, tutkijat (myös pienemmistä tutkimusjärjestöistä), julkinen sektori, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja pk-yritykset; kehottaa luomaan erityisfoorumin kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja tutkijoiden välistä vuoropuhelua varten, jotta nämä voisivat keskustella eri alojen tutkimuksen painopistealoista; uskoo, että olisi edistettävä myös pk-yritysten ja tutkijoiden vuorovaikutuksen lähentämiseen tarkoitettuja erityisfoorumeja;

75. katsoo, että erityistutkimusohjelmien taloudellinen mutta myös yhteiskunnallinen, eettinen ja kestävä arviointi on tärkeä prosessi, jota on parannettava ja edistettävä laajemmin niin Euroopan unionin kuin jäsenvaltioidenkin tasolla; tukee komission aloitteita tällä alalla, esimerkiksi vastuullisten tutkimus- ja innovointiperiaatteiden kehittämistä, ja rohkaisee niiden edistämistä ja käyttöä edelleen;

76. kehottaa säilyttämään tasapainon alhaalta ylöspäin etenevien hankkeiden, kuten nykyinen tulevan ja nousevan teknologian (FET) avoin järjestelmä, ja ylhäältä alaspäin etenevien hankkeiden ("suuret yhteiskunnalliset haasteet") sekä helpottamaan pieniä alhaalta ylöspäin eteneviä hankkeita ja alhaalta ylöspäin etenevää yhteistyötutkimusta; katsoo, että yhteistyöhankkeiden nykyistä matalampi osallistumiskynnys johtaisi tieteellisten valmiuksien vahvistumiseen; uskoo, että strategiset painopisteet on yhdistettävä kehittymässä oleviin ongelmiin; pyytää komissiota tutkimaan alhaalta ylöspäin etenevien hankkeiden ja ylhäältä alaspäin etenevien hankkeiden tasapainoa ja tarkastelemaan sitä sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta; painottaa, että tutkimusohjelmaa laadittaessa on tehtävä yhteistyötä tutkijoiden, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa ja neuvoteltava heidän kanssaan;

77. puoltaa sitä, että tutkimusrahoituksessa keskitytään pieniin ja keskisuuriin hankkeisiin; katsoo, että korkeakoulut ja pk-yritykset hallinnoivat pieniä ja keskisuuria hankkeita helpommin ja vähäisellä hallinnolla; katsoo, että ne myös mahdollistavat hakemusten tähän mennessä epätyydyttävän onnistumisosuuden nostamisen;

78. katsoo, että kun nykyiset innovointimallit eivät täytä tiettyjä yhteiskunnallisia tarpeita, uusia julkisia lisensointijärjestelmiä ja innovointia koskevia kannustinpalkintoja voidaan käyttää keskittämään tutkimusta näille aloille ja varmistamaan julkisten menojen tehokas käyttö; kehottaa komissiota käynnistämään mahdollisimman nopeasti pilottialoitteen lääketieteen kannustinpalkintoja varten;

79. vaatii koko T&K&I-ketjun johdonmukaista kattamista avoimuussääntöjen täytäntöönpanon avulla ja selkeää koordinointia tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksesta vastaavien komission eri pääosastojen välille;

80. kehottaa tiivistämään tarvittaessa kansainvälistä yhteistyötä Euroopan unionin strategisten kumppanien, myös BRIC-maiden kaltaisten nopeasti kasvavien maiden, kanssa vastavuoroiselta pohjalta, jotta voidaan vastata paremmin globaaleihin haasteisiin; muistuttaa, että kolmansien maiden tutkijoiden osallistumista kannustettaisiin yksikertaisemmilla menettelyillä ja hakemusten huomattavasti lyhyemmillä käsittelyajoilla; korostaa, että naapurimaissa tarvitaan vahvempaa tieteellisten valmiuksien kehittämistä, joka perustuu yhteisen strategiakehyksen parempaan yhteensovittamiseen EU:n naapuruuspolitiikan välineiden kanssa; uskoo, että valmiuksien kehittämisen tehokas vahvistaminen sekä oikeudenmukaisten ja kattavien kumppanuuksien perustaminen kehitysmaiden kanssa on olennaisen tärkeää niiden kestävän kehityksen vahvistamiselle;

81. katsoo, että kolmansien maiden kanssa tehtävää tutkimusalan yhteistyötä, johon mahdollisesti liittyy kaksikäyttöä, olisi vältettävä kaikkien sellaisten maiden kanssa, jotka eivät kunnioita ihmisoikeuksia, YK:n päätöslauselmia eivätkä kansainvälistä oikeutta;

82. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0256.
• [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0236.
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0401.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0189.
• [5]  B7-0343/2011.
• [6]  Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen, 2 kohta. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0221.

PERUSTELUT

1. Tausta

Komissio on tehnyt aloitteen julkaisemalla vihreän kirjan, jossa pyritään laatimaan yhteinen strategiakehys vuoden 2013 jälkeiselle tutkimuksen ja innovoinnille sekä sovittamaan Euroopan unionin ohjelmat – tutkimuksen puiteohjelma, Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT), kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – yhteen tutkimukseen ja innovointiin osoitetun rakennerahastojen ja koheesiorahaston rahoituksen kanssa.

Ehdotus kaikki rahoitusvälineet ja -ohjelmat kattavan yhteisen kehyksen luomisesta (vaikka niille osoitettu rahoitus ja niiden asema eurooppalaisessa yhteydessä vaihtelee) tarjoaa esittelijän mielestä mahdollisuuden vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta ja määritellä hanke, jonka avulla voidaan luoda tehokkaasti tutkimusalueen vahvistamisen ja selkeästi määritellyn lähentymisstrategian välinen side.

Esittelijä ehdottaa tässä mietinnössä nykyisten välineiden ja ohjelmien uudelleenorganisointia, jotta unioni voi vastata edessään oleviin haasteisiin. Esittelijä katsoo myös, että erityistapauksia varten olisi perustettava uusi virasto – eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten investointipankki – ja että olisi käytettävä joukkovelkakirjalainoja komission ehdottaman puitekehyksen täydentämiseksi.

Esitetyllä ehdotuksella pyritään ennen kaikkea vakauteen ja lähentymiseen. Mikään yhteinen strategia ei tuota tulosta, jos sen "pelisääntöjä" muutetaan koko ajan. Riippumatta siitä, mikä strategia hyväksytään vastaukseksi nykyiseen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen, tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin kohdistuvia investointeja ei voida pitää taattuina niin kauan kuin mahdollisuudet saada unionin rahoitusta ovat epävarmoja eivätkä ole yhdenvertaisia.

2. Hankkeiden rakenne ja niiden tukeminen

Eurooppa on maailman rikkain alue, mutta sen tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin kohdistamien investointien kokonaismäärä ei ole tämän aseman mukainen. Yhdysvallat, Japani ja BRIC-maat ovat investoineet laajemmin. Vaikka investointien määrä on kasvanut EU:ssa viime vuosina, yhteenkuuluvuuden tunne ei ole vastaavasti lisääntynyt jäsenvaltioiden välisten huomattavien erojen vuoksi. Nämä erot ilmenevät kahdella tavalla. Ensinnäkin tieteellisesti ja teknisesti kehittyneimmät maat hyötyvät edelleen eniten Euroopan unionin laajuisista ohjelmista. Esimerkiksi seitsemännestä puiteohjelmasta eniten tukia saaneiden "top 50"-lista osoittaa, että uudet jäsenvaltiot ja taantuneet taloudet ovat edelleen aliedustettuina elleivät kokonaan listan ulkopuolella olipa sitten kyse akateemisista instituutioista tai teollisuudesta. Toiseksi, investointien määrä vaihtelee valtavasti yhdestä jäsenvaltiosta toiseen. Vaikka unionin esittämä tavoite on lisätä kokonaisinvestointeja kolmeen prosenttiin BKT:stä vuoteen 2020 mennessä, tällä hetkellä ainoastaan kuusi maata (Itävalta, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa ja Ruotsi) investoi enemmän kuin 2 prosenttia BKT:stään tutkimukseen ja innovointiin. Kymmenessä maassa investoidaan vähemmän kuin yksi prosentti BKT:stä ja yhdessätoista maassa investointien osuus on yhden ja kahden prosentin välillä BKT:stä. Kun tätä kriteeriä sovelletaan investointeihin henkeä kohden, korkeimmalla sijalla ovat eniten investointeja tehneet maat. Tällä mittarilla mitattuna jotkut maat, esimerkiksi Luxemburg, nousevat listan kärkeen, vaikka niiden investoinnit absoluuttisesti ja BKT:stä laskettuna prosenttiosuutena ovat vähäisempiä. Uudet jäsenvaltiot ja syrjäisimmät alueet ovat jälleen listan loppupäässä.

Koska nykyisessä Euroopassa erot vain kasvavat, olisi pyrittävä lähentymään vahvemmassa asemassa olevia ja tehostettava yhteistyötä. Tämän vuoksi koheesiorahoituksella olisi oltava täydentävä rooli yhteisessä puitekehyksessä, vaikka toisaalta sitä olisi kohdeltava erillisenä yksikkönä.

Tässä mietinnössä esitetyllä lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että yhteisessä puitekehyksessä tietämystä ei välttämättä nähdä niin kapeasti, pelkästään potentiaalisena markkinoille saatettavana tuotteena vaan myös julkisena hyödykkeenä. Innovaatiota ei pitäisi myöskään pitää ainoastaan tutkimuksen tuloksena eikä tutkimusta aina innovaatioon johtavana. Käytettävissä olevat eri resurssit olisi yhdistettävä niin, että ne muodostavat johdonmukaisen kehyksen rahoituslähteille hankkeiden luonteeseen tai kokoon nähden. On myös otettava huomioon tutkimuksen ja innovoinnin yhteiskunnallinen ulottuvuus ja tutkittava sitä, koska ei ole mahdollista toteuttaa tehokkaita toimia tuntematta yhteiskuntaa, jossa ne on tarkoitus toteuttaa.

Riippumatta siitä, mitä ajattelemme teollisuushankkeesta sinänsä, Airbus on esimerkki hankkeesta, jossa Eurooppa on osoittanut vahvuutensa aloilla, joista tässä on kyse. Kyseessä on erittäin innovatiivinen pitkän aikavälin hanke, johon käytetään monia erilaisia resursseja ja joka on tunnustettu maailmanlaajuisesti menestykseksi. Komission ehdottaman uudistuksen onnistuminen riippuu siitä, kyetäänkö koordinoimaan edellä mainitun kaltaisia hankkeita toisten erityyppisten ja erikokoisten hankkeiden kanssa niin, että yhteistyö on mahdollisimman tiivistä ja jossa otetaan samalla huomioon paikalliset, alueelliset ja kansalliset erot.

3. Post-it-vaikutus

Spencer Silver keksi vuonna 1968 erikoisen liimalapun, joka kiinnittyi mutta ei jättänyt jälkiä, joten sitä saattoi käyttää uudestaan. Juuri näiden erityisominaisuuksien vuoksi tuote epäonnistui. Silver yritti viisi vuotta turhaan näyttää keksintönsä etuja. Vuonna 1974 erään kirkkokuoron jäsen Art Fry päätti käyttää ystävänsä kehittämää "epäonnistunutta" liimalappua, koska hän oli kyllästynyt siihen, että hänen kirjanmerkkinsä putosi aina kun hän avasi virsikirjansa haluamastaan kohdasta. Silver Spencerin keksintö saatettiin kaupan vasta vuonna 1977 ja se levisi markkinoille vuotta myöhemmin. Tänään kaikki tuntevat post-it-laput ja niiden saaman suosion. Tämän suosion saavuttaminen kesti kuitenkin kymmenen vuotta. Post-it-esimerkki osoittaa selkeästi, että rahoituksen myöntämistä ei saisi rajoittaa vain niihin innovaatioihin tai hankkeisiin, jotka tarjoavat takeet välittömästä menestyksestä.

Siksi on välttämätöntä kyetä erottamaan selkeästi toisistaan eriluonteiset tuet ja hankkeet, toisin sanoen erottaa, onko kyse ennestään vahvoille verkostoille tai hankkeille suunnatuista tuista, joiden avulla pyritään vahvistamaan vahvistamisen tarpeessa olevia infrastruktuureja ja joita koskeva tukijärjestelmä on jo luotu, vai onko kyse valmiuksien kehittämiseen tai tutkimushankkeisiin suunnatuista tuista. Kyky erottaa nämä asiat toisistaan auttaa meitä yhdistämään yksittäiset osatekijät strategisesti yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Edellä mainittu esimerkki osoittaa myös, että on tarpeen nähdä yhteinen työmme pidemmällä kuin lyhyen ja keskipitkän aikavälin tähtäimellä.

Tie huippuosaamiseen – jonka kriteerit riippuvat siitä, mitkä toimijat ovat kyseessä – on mahdoton, ellei siihen anneta tarvittavia resursseja (siksi investointien määrää on lisättävä huomattavasti) ja toteuteta päättäväisiä toimia asianomaisten menettelyjen yksinkertaistamiseksi sekä byrokratian ja hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi. Jatkuvien ongelmien vuoksi tapahtuu usein niin, että ehdotuksia palkitaan pikemmin niiden erinomaisen sanamuodon kuin itse ehdotuksen erinomaisuuden ansiosta. Edellä mainitut kaksi ehtoa on näin ollen täytettävä, jotta on mahdollista laajentaa EU:n ohjelmiin osallistuvien kirjoa ja maantieteellistä jakautumista. Tähän tavoitteeseen on kuitenkin mahdotonta päästä, ellei oteta huomioon useita tieteen aloja, monenlaista innovointia, tilaa omaleimaisuudelle ja mahdolliselle epäonnistumiselle tieteen ja innovoinnin yhteiskunnallista roolia tai aikaa, joka tarvitaan välttämättä hankkeiden vahvistamiseen riippuen siitä, minkä tyyppiset ja laajuiset hankkeet ovat kyseessä.

Lopuksi on äärimmäisen tärkeää luoda tasapaino suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaavien hankkeiden ja alhaalta ylöspäin etenevien hankkeiden välillä, jotta annetaan tilaa uteliaisuudelle, jolla on ratkaiseva merkitys tieteellisen toiminnan lujittamisessa. Post-it-esimerkki muistuttaa meitä myös siitä, että vaikka markkinat eivät ole tärkein tietämystuotannon tavoite, erinomaiset markkinat saattavat avautua joskus aivan tyhjästä.

4. Tämän päivän Eurooppa

Tässä mietinnössä pyritään korjaamaan nykyisten järjestelmien ja ohjelmien rakenteita ja luomaan uusia järjestelmiä kaikkia toimijoita hyödyttävän strategian kehittämiseksi. Tutkimusta ja innovointia olisi pidettävä olennaisina tekijöinä kaikkien sellaisten kasvustrategioiden vahvistamiselle, joilla tavoitellaan kestävyyttä ja osallistamista. Edellä mainitun kaltainen sitoutuminen on erityisen tärkeää nykyisen talous- ja yhteiskunnallisen kriisin kannalta.

Lähentymisen vahvistaminen ja koko EU:n kilpailukyvyn parantaminen yhteistyömallin pohjalta ovat myötävaikuttavat osaltaan talouden elpymiseen sekä kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen perustuvan kehitysmallin luomiseen.

Tämän päivän Euroopassa on paljon tieteellisiin ja teknisiin valmiuksiin sekä teollisuuteen liittyviä eroavaisuuksia eri maiden välillä. On kuitenkin yksi yhteinen tekijä: pienet ja keskisuuret yritykset muodostavat suurimman osan eurooppalaisesta teollisuudesta ja niissä syntyy eniten uusia työpaikkoja. Viime vuosina on siksi kehitetty lisää välineitä, joiden avulla voitaisiin varmistaa pk-yritysten laajempi osallistuminen. Määrällisellä kasvulla ei kuitenkaan ole ollut odotettua vaikutusta, ja tämä on yksi nykyisen kehyksen heikkouksista. Pk-yritysten heikko osallistuminen johtuu jossain määrin siitä, että nykyiset välineet eivät ole niille sopivia vaan soveltuvat paremmin akateemisiin laitoksiin ja suuryrityksiin. Siksi on tärkeää varmistaa, ettei nykyisiä välineitä ja ohjelmia sovelleta samalla tavoin kohteisiin, jotka ovat luonnostaan erilaisia. Tästä syystä esittelijä ehdottaa seuraavassa kaaviossa esitettyä kolmetasoista mallia:

 

Esimerkiksi korkeakoulujen hankkeiden tuloksia mitataan julkaisujen tai sitaattien määrällä tai kollegojen tunnustuksella, kun taas pienten ja keskisuurten yritysten tuloksen mittana on todennäköisesti niiden kyky saattaa tuote tai palvelu markkinoille.

Edellä olevan mallin tarkoituksena on lyhyesti sanottuna mahdollistaa nykyisten ohjelmien ja välineiden sekä uusien välineiden yhteentoimivuuden tehostaminen ja korjata nykyisiä ohjelmiin osallistumista koskevia eroja.

Eurooppalaisesta tutkimus- ja innovaatiojärjestelmästä pyritään tekemään entistä johdonmukaisempi ja kattavampi niin, että se kattaisi kaikki alat yliopistoista markkinoihin ja saisi kansalaiset ja toimijat, jotka ovat perinteisesti pysyneet etäällä, osallistumaan aktiivisemmin tähän prosessiin, ja tekemään siitä entistä avoimempi ja määrittelemään sille selkeät säännöt. Näillä sanoilla voidaan kiteyttää tässä mietinnössä esitetyt ehdotukset.

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.7.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"
(2011/2107(INI))

Valmistelija: Carl Haglund

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että yhteisen strategiakehyksen tavoite on kattaa kaikki asianmukainen EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitus, jota myönnetään tällä hetkellä seitsemännen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kaltaisten EU:n aloitteiden välityksellä yhtenäisten päämäärien ja jaettujen strategisten tavoitteiden pohjalta;

2.  katsoo, että rakenne- ja koheesiorahastoilla olisi täydennettävä EU:n tutkimus- ja innovaatiorahastoja, mutta ne eivät voi korvata niitä, ja koska kyseisten rahastojen päätavoitteet eroavat, ne olisi pidettävä edelleen erillään tulevan monivuotisen rahoituskehyksen aikana; katsoo lisäksi, että näiden rahastojen välisten synergioiden lisääminen on tärkeä tapa varmistaa eurooppalainen lisäarvo;

3.  pitää myönteisenä komission ehdotuksia laajentaa innovatiivisten rahoitusvälineiden käyttöä, jotta voidaan lujittaa EU:n talousarvion vaikutusvaltaa mutta kunnioittaa samalla täysimääräisesti budjetti- ja vastuuvapausvallan käyttäjien oikeuksia; pyytää komissiota parantamaan ensisijaisten kohderyhmien, kuten pk-yritysten (erityisesti siemen- ja alkuvaiheessa olevien yritysten), yliopistojen ja tutkimuskeskusten toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia saada rahoitusta; vaatii, että pk-yrityksiä koskevat erityistoimet olisi toteutettava EIP:n suojissa sillä edellytyksellä, että ne eivät ohjaa varoja pois seitsemännen puiteohjelman rahoituksesta; kehottaa täsmentämään niin kutsuttujen pehmeiden lainojen käsitteen arviointia; pitää epäilyttävinä sellaisia lainajärjestelyjä, joihin sisältyy mahdollisuus muuttaa lainat apurahoiksi; pyytää komissiota ja EIP:tä toteuttamaan riskinjakorahoitusvälineen, jotka käytetään keskeisenä välineenä tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoittamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi, millä varmistetaan pitkäaikainen talouskasvu ja työllisyys Euroopassa;

4.  painottaa, että EU:n tutkimusrahoituksen riskejä pelkäävä kulttuuri estäisi rahoittamasta runsaasti riskejä sisältäviä tutkimusideoita, joilla olisi suurimmat läpimurtomahdollisuudet, ja kehottaa siksi omaksumaan luottamukseen perustuvan toimintamallin, jossa siedettäisiin paremmin riskejä ja epäonnistumisia – ja johon sisältyisi palkintojen käyttö ilman, että niillä korvataan asianmukaisesti strukturoitua rahoitusta – sen sijaan, että suositaan tuloksiin perustuvaa toimintamallia, joka on ristiriidassa innovatiivisen tieteellisen tutkimuksen perusluonteen kanssa;

5.  on vakuuttunut, että toiminnan horisontaalisen yksinkertaistamisen kaikissa tutkimus- ja innovaatiohjelmissa olisi oltava yksi uuden ohjelmakauden tärkeimmistä tavoitteista yhdessä joustavuuden varmistavien toimien kanssa, ja kiinnittää huomiota yksinkertaistamista koskeviin tärkeisiin päätöksiin, jotka olisi tehtävä varainhoitoasetuksen käynnissä olevan tarkistuksen yhteydessä ja jotka koskevat ennakkomaksuja ja kustannusten tukikelpoisuutta koskevien sääntöjen yksinkertaistamista sekä tutkimuspalkintojen käytön lisäämistä; painottaa tarvetta yksinkertaistaa edelleen hakumenettelyjä ja valvontamekanismeja Euroopan tutkimus- ja innovaatio-ohjelmista tukea hakevien eduksi;

6.  pyytää komissiota luomaan potentiaalisille tutkimus- ja innovaatiotoimijoille mahdollisuuksia huippututkimukseen kaikissa jäsenvaltioissa, joiden osallistumisaste seitsemänteen puiteohjelmaan on alhainen, mukaan luettuna kannustaminen rakenne- ja koheesiorahastojen tehokkaampaan ja joustavampaan käyttöön, mihin sisältyvät keinot varmistaa mahdollisimman tehokas synergia rahastojen välillä; korostaa yhteistyöhankkeisiin perustuvan rajatylittävän yhteistyön merkitystä ja korostaa tarvetta kehittää erityistoimia huippuosaamisen edistämiseksi kaikkialla Euroopassa;

7.  toistaa kantansa, jonka mukaan vuoden 2013 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä laajamittaisiin hankkeisiin, kuten ITER ja Galileo, osoitetut varat olisi vahvistettava koko ohjelmakaudeksi ja rajattava, jotta varmistetaan niiden suunnittelun jatkuvuus ja järjestämisen vakaus; katsoo, että kaikki ylimääräiset kulut on rahoitettava talousarvion joustavuuden avulla sen sijaan, että varoja suunnataan uudelleen muiden ohjelmien, kuten tutkimuksen ja innovoinnin alan ohjelmien, kustannuksella;

8.  tukee voimakkaasti EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vuosittaisten resurssien lisäämistä huomattavasti, sillä on käynyt ilmi, että ne voivat tuoda erinomaista eurooppalaista lisäarvoa ja auttaa toipumaan talouskriisistä ja parantamaan kilpailukykyä; tähdentää, että neuvoston hyväksymässä työllisyyttä ja kasvua koskevassa Eurooppa 2020 -strategiassa todetaan selvästi tarve saada lisävaroja tutkimukseen ja innovointiin;

9.  korostaa edelleen, että on tärkeää edistää EU:n ja kansallisen tutkimuksen ja kehittämisen rahoituksen täydentävyyttä; vaatii tässä yhteydessä EU:n ja kansallisen tason toimien parempaa koordinointia tehostetuilla yhteisillä ohjelmasuunnittelutoimilla, sovituilla yhteisillä standardeilla sekä nopeammilla, joustavimmilla ja yksinkertaisimmilla välineillä, joilla mahdollistetaan yhteisrahoittaminen;

10. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita sopimaan viipymättä erityisestä etenemissuunnitelmasta, jotta saavutetaan se Eurooppa 2020 -strategian tavoite, että tutkimukseen ja kehittämiseen käytetään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta; pyytää tässä yhteydessä vuotuista arviota kolmen prosentin tavoitteen toteuttamisesta EU:n ohjausjakson puitteissa, ja viittaa tämän tavoitteen edellyttämään valtavaan taloudelliseen sitoumukseen, mikä merkitsee EU:n ja kansallisille talousarvioille noin 130 miljardia euroa vuodessa ja kaksi kertaa niin paljon yksityiselle sektorille; korostaa tässä yhteydessä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden merkitystä eurooppalaisen tutkimusalueen ja innovaatiounionin luomisen onnistumisessa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	13.7.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 1 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Damien Abad, Alexander Alvaro, Andrea Cozzolino, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Estelle Grelier, Carl Haglund, Lucas Hartong, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Anne E. Jensen, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Barbara Matera, Claudio Morganti, Miguel Portas, Dominique Riquet, László Surján, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Frédéric Daerden, Roberto Gualtieri, María Muñiz De Urquiza

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (14.7.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"
(2011/2107(INI))

Valmistelija: Lara Comi

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pyytää, että yhteinen strategiakehys on johdonmukainen teollisuuspolitiikan kanssa ja että sillä edistetään tutkimus- ja innovointiohjelmien ja koheesiorahastojen keskinäistä koordinointia, mikä ei kuitenkaan saa tapahtua rahastoihin kohdennettujen varojen kustannuksella;

2.  katsoo, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa Euroopan unioni on jäämässä jälkeen suurista talouksista, kuten Yhdysvallat ja Japani, sekä Kiinan kaltaisista nopeasti kehittyvien talouden maista; kehottaa siksi komissiota ehdottamaan yhteistä strategiakehystä, joka takaisi tutkimukseen ja innovointiin suunnattujen EU:n varojen tehokkaan käytön; katsoo, että tarvitaan integroidumpaa lähestymistapaa, jotta voidaan edelleen kehittää koulutusta, tutkimusta ja innovointia sekä saavuttaa tavoite varata kolme prosenttia BKT:sta tutkimukseen ja kehitykseen;

3.  peräänkuuluttaa yhteistä strategiakehystä hallinnon yksinkertaistamiseksi siten, että kehitetään yhdenmukaistetummat säännöt, jotka koskevat kaikkia EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmien osallistujia; on komission kanssa samaa mieltä siinä, että Euroopan unionin standardit ovat tärkeä keino saada tutkimustuloksia markkinoille ja yleistää teknologioita ja että ne voivat olla tässä avainasemassa vain, jos pysytään teknologian kehityksen ja yhä nopeampien tuotekehittelysyklien kanssa samassa tahdissa;

4.  korostaa asemaa, joka standardoinnilla saattaa olla tutkimuksen ja innovoinnin edistämisessä, koska se myötävaikuttaa kilpailukykyyn ja tarjoaa kuluttajille paremman suojan; kehottaa siksi pitämään standardoinnille annettua merkitystä yhtenä hankkeiden arviointiperusteena;

5.  uskoo innovoinnin ja luovuuden olevan olennaisia talouden elpymiselle ja katsoo, ettei pidä aliarvioida sitä, miten tärkeää on muuttaa unionin tieteelliset ja teknologiset läpimurrot uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi; odottaa, että riittävästi varoja ja uusia sijoituksia kohdennetaan siten, että luodaan aidot tiedon sisämarkkinat, jotka houkuttelevat innovointia edistäviä yrityksiä ja yrittäjiä ja luovat uusia lisäarvoa tuottavia työpaikkoja ja joilla ratkaistaan suurimpia yhteiskunnallisia haasteita;

6.  korostaa, että on tärkeää luoda huippuosaamisen verkostoja ja integroida unionin toimintalinjat ja jäsenvaltioiden käynnistämät strategiat vahvistamalla paikallis- ja aluehallinnon asemaa; katsoo, että jäsenvaltioiden tutkimukselle ja innovoinnille kohdennettujen varojen yhdistäminen toisi enemmän näkyvää lisäarvoa tuloksina, koska se toisi uusia mahdollisuuksia suurten strategisten hankkeiden rahoittamiseen;

7.  suosittelee, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti sisällytetään täysin yhteiseen strategiakehykseen, jotta voitaisiin luoda yrityksiä ja teollisuutta varten eurooppalainen huippuosaamiskeskus, joka voisi kilpailla globaalien tutkimusalan toimijoiden kanssa EU:n innovaatio-osaamisen ja kilpailukyvyn vaalimisessa ja edistämisessä sekä samalla puuttua aivovientiin, houkutella kansainvälisiä kykyjä sekä edistää kasvavan osaamisen taloutta;

8.  korostaa, että on tärkeää edistää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamista; pyytää yksinkertaistamaan yhteisiä teknologia-aloitteita, jotta vältettäisiin huomattavien varojen osoittaminen vain muutamiin hankkeisiin, samoin kuin yksinkertaistamaan valtiontukia koskevia sääntöjä noudattaen täydellistä avoimuutta ja käyttämällä tehokkaita, byrokratiaa aiheuttamattomia valvontamenettelyjä, jotta innovointi ei esty pitkällisten käsittelyjen vuoksi;

9.  peräänkuuluttaa julkisen sektorin ostovoiman käyttöä innovaation edistämiseen julkisilla hankintamenettelyillä, joihin kuuluvat esikaupalliset hankinnat, jotka voivat antaa julkisille viranomaisille mahdollisuuden jakaa riskejä ja hyötyjä toimittajien kanssa ilman valtiontukia; korostaa, että on tärkeää varmistaa, että sopimusosapuolet kunnioittavat tarjouksen esittävien yritysten innovatiivisten ratkaisujen luottamuksellisuutta etenkin taitotiedon alalla; ehdottaa asiaankuuluvien valtiontukia ja julkisia hankintoja koskevien sääntöjen yksinkertaistamista ja niiden saattamista joustavimmiksi; kehottaa siksi harjoittamaan tukea ja koulutusta koskevaa ennakoivaa politiikkaa ja varmistamaan innovatiivisia ratkaisuja hakevien julkisten viranomaisten oikeusvarmuuden;

10. kehottaa komissiota toteuttamaan tilintarkastuksen, joka koskee EU:n talousarvion ensisijaisia tavoitteita seuraavaa rahoituskehystä varten, ja asettamaan etusijalle eurooppalaista lisäarvoa tuovat hankkeet, jotka kykenevät tehostamaan EU:n kilpailukykyä ja yhdentymistä tutkimuksen, osaamisen ja innovoinnin aloilla;

11. pitää myönteisenä komission aikomusta parantaa yritysten innovoinnin edellytyksiä varsinkin immateriaalioikeuksien sekä EU-patentin ja EU:n standardointilainsäädännön hyväksymisen osalta; korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksia tarvitaan sen takaamiseksi, että teknologian hyödyntäminen ja siirto sekä tieteellisten tulosten saatavuus ja nopea leviäminen ovat tasapainossa; katsoo, että innovatiivisille nuorille yrityksille pitäisi antaa patentointia koskevaa apua erityisesti perustamalla yhteisöpatentti;

12. on vakuuttunut, että tutkimukseen osoitettavaan julkiseen rahoitukseen on sovellettava laadullista arviointia osana julkisten menojen laskemista, kun talousarviolle asetettuja keskipitkän aikavälin tavoitteita arvioidaan;

13. katsoo siksi, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden olisi tunnustettava pk-yritysten tärkeys innovoinnin vauhdittamisessa Euroopassa; korostaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan tukea pk-yritysten tutkimustoimintaa ja helpottaa niiden osallistumista EU:n tutkimus- ja innovointiohjelmiin asianmukaisen tiedon avulla; katsoo, että komission olisi parannettava rahoituksen saatavuutta ja osoitettava osa tutkimusmäärärahoista pienille toimijoille, pienille tutkimuslaitoksille ja pienille ja hyvin pienille tutkimusyrityksille sekä nuorten ja naisyrittäjien ylläpitämille pk-yrityksille ja kannustettava samalla verkostojen tai klustereiden luomiseen;

14. pyytää kokeilemaan uusia rahoitusmenetelmiä, kuten hankkeiden rahoittamiseen käytettäviä unionin joukkovelkakirjoja ja unionin "innovointiseteliä", mikä antaisi yrityksille mahdollisuuden käyttää kyseiset varat suoraan akkreditoiduissa tutkimuskeskuksissa; katsoo, että näitä seteleitä ei olisi laskettava raportoitaviin kuluihin, koska tutkimuskeskukset todistaisivat, että setelit on käytetty siellä; toteaa, että keskukset voitaisiin perustaa kansallisesti tai alueellisesti ja akkreditoinnin vahvistaisi eurooppalainen elin, kuten YTK;

15. suosittelee kannustamaan pääomasijoitusrahastojen ja unionin ulkopuolisten tahojen osallistumista hankkeisiin;

16. korostaa, että menettelytapoja on yksinkertaistettava ja ohjelman on sisällettävä joustavia mekanismeja, jotta se pysyisi maailmanlaajuisten muutosten tahdissa ja jotta sen painopisteitä voidaan päivittää;

17. pitää kansallisten ja alueellisten hallintoelinten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten, yritysten ja pk-yritysten sekä kansalaisyhteiskunnan välistä synergiaa välttämättömänä tutkimuksen ja yhteiskunnan tarpeiden onnistuneelle yhteensovittamiselle; painottaa, että on perustettava järjestelmä, jolla kannustetaan aktiivisesti tutkijoiden ja tiedemiesten liikkuvuutta eurooppalaisten yliopistojen ja akateemisten keskusten välillä myös siten, että helpotetaan ammattitutkintojen vastavuoroista tunnustamista ja taataan eläkkeiden siirrettävyys; korostaa, että tämä vilkastuttaisi tietojen vaihtoa sekä edistäisi suuresti innovointia ja Euroopan osaamistalouden kehittymistä;

18. pyytää vahvistamaan yhteisen tutkimuskeskuksen asemaa unionin omana laitoksena, joka laatii tieteellisiä ja taloudellisia analyysejä kehityspolitiikan tarpeisiin Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti; katsoo, että puiteohjelman yhteydessä yhteisen tutkimuskeskuksen innovointipanokseen pitäisi kuulua entistä tiiviimpi yhteistyö teollisuuden kanssa;

19. katsoo, että EU:n eri tutkimus- ja innovointivälineet pitäisi jatkuvasti sopeuttaa markkinoiden kehitykseen ja että välineiden olisi reagoitava tähän kehitykseen kuluttajanäkökulma huomioon ottaen, koska EU:n markkinat ovat maailman suurimmat ja maailmantaloudesta tulee yhä osaamiskeskeisempi;

20. ehdottaa, että komission tulisi löytää konkreettisia mittareita, joilla voidaan arvioida EU:n kaikkien eri tutkimus- ja innovointivälineiden innovaatiotoiminnan tehokkuutta ja edistystä; katsoo, että on lisättävä tiedon sekä eri rahoitusohjelmista ja -hankkeista saatujen tulosten jakamista, jotta voidaan parantaa ymmärrystä innovointiprosessista ja vähentää Euroopan unionin kansalaisten sekä tieteen ja teknologian kehityksen välistä kuilua;

21. kehottaa yksinkertaistamaan ja rationalisoimaan eurooppalaisen tutkimusalueen sääntöjä ja menettelytapoja lukuisten välineiden vuoksi;

22. muistuttaa, että T&K-tavoite, joka on kolme prosenttia BKT:sta, muodostuu kahden prosentin (yksityinen sektori) ja yhden prosentin (julkinen sektori) suuruisista osuuksista; huomauttaa, että yksityisen tutkimuksen kulutuksen alalla on yhä puutteita, jotka voidaan voittaa vain sopeuttamalla pk-yritysten ja muiden yritysten sääntelyä; tukee erityisesti komission tekemää työtä, jolla pyritään kehittämään uusi pääindikaattori, joka perustuu innovaation toimituspalveluun, koska tämä olisi informatiivisempaa kuin suoritusten mittaaminen numeerisilla tavoitteilla;

23. pitää myönteisenä EU:n pienyritysten tutkimustoimintaa tukevaa aloitetta (SBIR), jolla tunnistetaan teknologiasuuntautuneen julkisen sektorin kohtaamat haasteet ja rahoitetaan T&K-hankkeita, joilla kehitetään uusia ratkaisuja sekä vanhoihin että kehittymässä oleviin ongelmiin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	12.7.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Lara Comi, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Iliana Ivanova, Philippe Juvin, Eija-Riitta Korhola, Edvard Kožušník, Kurt Lechner, Hans-Peter Mayer, Phil Prendergast, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Kyriacos Triantaphyllides, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	María Irigoyen Pérez, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Olle Schmidt, Wim van de Camp

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (12.7.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"
(2011/2107(INI))

Valmistelija: Hermann Winkler

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että tutkimus ja innovointi ovat välttämättömiä vetureita, jotta Eurooppa voi säilyttää kilpailukykyisen asemansa ja vahvistaa sitä, ja korostaa koheesiopolitiikan huomattavaa panosta tutkimuksen ja innovoinnin kehittämisessä alueilla; korostaa tässä yhteydessä, että innovoinnin, tutkimuksen ja yrittäjyyden aluepoliittisen tukemisen merkitys on vuosikymmenten aikana oikeutetusti kasvanut; huomauttaa, että koheesiopolitiikan varoista on varattu noin 86 miljardia euroa – noin 25 prosenttia koko koheesiopolitiikan budjetista – näihin tarkoituksiin, ja pyytää komissiota analysoimaan, voitaisiinko rakennerahastoista rahoitetuille innovointihankkeille varmistaa sama näkyvyys kuin puiteohjelmista rahoitetuille; katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian ja "Innovaatiounioni"-lippulaivahankkeen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti tämä suuntaus olisi säilytettävä joka tapauksessa siten, että kestävä (myös ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä) kehitys huomioidaan varojen kohdentamisessa, jonka ennakkoedellytyksenä on vahva ja hyvin toimiva aluepolitiikka; kehottaa koordinoimaan selkeästi Eurooppa 2020 -strategian mukaisia nykyisiä ja uusia aloitteita ja edistämään muun muassa yhteiskunnallisia innovointeja, jotka perustuvat julkisen ja yksityisen sektorin sekä ihmisten väliseen kumppanuuteen (public-private-people);

2.  korostaa, että tulevan aluepoliittisen yhteisen strategisen kehyksen sekä tutkimus- ja innovointiohjelmien tulevan yhteisen strategian välillä on edistettävä koordinoinnin ja synergioiden lisäämistä EU:n innovaatiosyklien vahvistamiseksi; vaatii komissiota takaamaan täydentävyyden ja vahvistamaan, miten se käytännössä saavutetaan; korostaa tässä yhteydessä mahdollisuuksia synergioiden luomiseksi kahden politiikan välillä siten, että varmistetaan kummankin täytäntöönpano; painottaa sitä, että Euroopan unionin, jäsenvaltioiden ja alueiden päähaasteena on synergian luominen eri rahoitusvälineiden välille julkisen ja yksityisen sektorin harjoittamassa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä jatkorahoituksen varmistaminen kyseisten hankkeiden tulosten levittämiseksi ja niiden markkinoille saattamiseksi; pyytää jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota näiden toimien täytäntöönpanoon kansallisella ja alueellisella tasolla erityisesti silloin, kun vastuu EU:n eri rahastoista kuuluu eri kansallisille viranomaisille, jotta parannetaan tärkeiden ohjelmien täydentävyyttä;

3.  muistuttaa, että niukkojen taloudellisten resurssien aikana on ratkaisevaa, että rahat jaetaan harkiten alueiden huolellisesti valitsemien prioriteettien perusteella, jotta kriittinen massa voidaan saavuttaa;

4.  vaatii, että koska koheesiopolitiikka suuntautuu tulevaisuudessa Eurooppa 2020 ‑strategiaan, innovointia koskevasta painopistealueesta on tehtävä tavoite 1 ja 2 -alueita velvoittava, ja että tämä painopiste on otettava huomioon myös varojen osoittamisessa kaikilla tasoilla; huomauttaa kuitenkin, että pelkästään tavoitteiden asettaminen tutkimusta, kehitystä ja innovointia koskevien menojen lisäämiselle ei johda tuloksiin, elleivät toimenpiteet käy käsi kädessä yhteiskuntien yleisen rakenteellisen kehityksen kanssa;

5.  kehottaa komissiota ehdottamaan vaihtoehtoisesti muita kannusteita rakennerahastovarojen käyttämiseksi innovointeihin;

6.  tukee innovoinnin alalla alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja korostaa, että kaikkien paikallisten ja alueellisten toimijoiden olisi osallistuttava aktiivisesti alueellisten innovointistrategioidensa suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

7.  kehottaa alueita kehittämään alueellisiin resursseihin, nykyisiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvia räätälöityjä innovointistrategioita "älykkään erikoistumisen" käsitteen mukaisesti; suosittaa, että alueet määrittelevät, miten rakennerahastojen tuen ja tulevien tutkimus- ja innovointiohjelmien väliset mahdolliset synergiat voidaan käytännössä hyödyntää, jotta voidaan luoda vahvoja, kilpailukykyisiä kansainvälisiä klustereita ja alueellisia huippuosaamisen painopisteitä ja päästä samalle tasolle muiden alueiden kanssa, millä vahvistetaan alueellista taloutta;

8.  huomauttaa kuitenkin, että yksittäisten alueiden talouskasvuun pyrkimisen lisäksi EU pitäisi nähdä kokonaisuudessaan innovointialueena, jotta alueet täydentäisivät toisiaan paremmin kansainvälisen kilpailukyvyn vauhdittamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä sovittamaan paremmin yhteen alueellisten toimijoiden ja viranomaisten välistä toimintaa sekä myös jäsenvaltioiden ja EU:n viranomaisten välistä toimintaa ja koordinoimaan sitä; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission tarjoamaa apua, jonka kautta alueet voivat saada arvokasta tukea ja jonka pitäisi varmistaa strategioiden laatu asettamatta toissijaisuusperiaatetta kyseenalaiseksi; korostaa, että alueellista yhteistyötä ja rahoitusta on kehitettävä edelleen tätä varten;

9.  vaatii vahvempaa hallitustenvälistä osallistumista yhteisen ohjelmasuunnittelun toimenpiteisiin ja Interreg III B -aloitteeseen, jolla vahvistetaan yhteistyötä tutkimuksessa, kehityksessä ja innovoinnissa koko EU:ssa sekä uusien jäsenvaltioiden osallistumisen lisäämiseksi ja parantamiseksi kaikissa EU:n tutkimusohjelmissa;

10. katsoo, että paikallis- ja alueviranomaisia täytyisi rohkaista innovoinnin suuntaan etenkin tutkimuksen ja kehityksen alueellista ulottuvuutta tukevien "Regions of Knowledge", "Living Labs" ja "Smart Cities" tyyppisten hankkeiden jatkamisen ja vahvistamisen kautta;

11. painottaa, että tällaisen synergiaa edistävän integroidun strategian perusedellytyksenä on osallisina olevien viranomaisten kaikkien tukimahdollisuuksien tunteminen; muistuttaa, että myös sellaiset tiedonsaantimahdollisuudet rahoitetaan rakennerahastoista;

12. huomauttaa, että innovointi on laaja käsite, joka perustuu ennen kaikkea kysyntään ja käyttäjiin, koska se juontaa juurensa vuorovaikutuksesta markkinoiden kanssa; tunnustaa, että tutkimuksen alalla on eroja viimeisimmässä tietämyksessä ja sen toteuttamisessa käytännössä; suosittelee siksi teknologian huippututkimusta täydentävänä tarpeellisena tekijänä alueiden tuen keskittämistä alueellisen huippuosaamisen kehittämiseen yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa ja sen lisäksi sovellusten tukemiseen, jotta yrityksiä kannustetaan kehittämään innovatiivisia menetelmiä, saattamaan innovaatiot markkinakelpoisiksi ja tukemaan tiedonsiirtoa ja taitotiedon vaihtamista yhteisön eduksi;

13. korostaa, että on välttämätöntä luoda "huippuosaamiseen johtavia portaita" koskeva suunnitelma ja että tämän suunnitelman osana täytyy olla, että tutkimuslaitosten, yliopistojen, pk-yritysten ja muiden oleellisten toimijoiden välisiä alueellisia verkostoja parannetaan klustereiden, alueellisten teknologiafoorumien ja huippuosaamisen painopisteiden luomista varten, jotta niiden osallistuminen tutkimusta ja innovointia koskeviin EU:n yhteistyöhankkeisiin ja ohjelmiin helpottuu;

14. kehottaa laatimaan koheesiorahaston ja EAKR:n puitteissa tutkimusinfrastruktuurin luomista varten "huippuosaamiseen johtavia portaita" koskevan toimintasuunnitelman, jotta edistetään asianomaisten maiden osallistumista seuraavaan yhteiseen tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmaan;

15. korostaa, että pk-yritykset ovat tärkeitä paikalliselle ja alueelliselle kehitykselle ja talouksille EU:ssa sekä koko unionin teolliselle kilpailukyvylle ja että ne ovat sen tärkeimpiä työpaikkojen tarjoajia; katsoo, että koska on varmistettava, että pk-yritykset hyötyvät enemmän tutkimus- ja innovointituesta, alueellisen innovointituentuen olisi keskityttävä pk-yrityksiin, tuensaajiin kohdistuvia hallinnollisia rasitteita olisi vähennettävä ja rahoitusohjelmista olisi tehtävä joustavampia; korostaa tässä yhteydessä koheesiopolitiikan lisäarvoa alueellisesti suuntautuneiden ja perinteisillä liiketoiminta-aloilla toimivien pk-yritysten innovointikyvyn parantamisessa, kun tarjotaan enemmän mahdollisuuksia tutkimukseen, joka keskittyy soveltavaan tutkimukseen, tekniikansiirtoon, innovointiin, kykyjen kehittämiseen, innovointikulttuurin edistämiseen ja erityisesti monentyyppisen yrittäjyyden kansainvälistymiseen tai edistämiseen neuvonnan lisätarjonnan ja helposti saatavilla olevan tuen avulla, mukaan luettuina "yhden palvelupisteen" aloitteet, joilla kannustetaan pk-yrityksiä tarkastelemaan uusia mahdollisuuksia ja hyödyntämään paremmin niille saatavilla olevia alueellisia resursseja; painottaa tässä yhteydessä myös mahdollista lisäarvoa, jota syntyy, kun pk-yritykset osallistuvat tiiviimmin osaamis- ja innovaatioyhteisöihin;

16. korostaa, että yhteenkuuluvuuden ja EU:n talouden kilpailukyvyn lisäämisen vuoksi olisi ryhdyttävä toimenpiteisiin – muun muassa osallistumismenettelyjen yksinkertaistamiseen ja valistamiseen – joilla parannettaisiin tutkimuksen ja innovaation saatavuutta pk-yrityksille, myös alikehittyneillä ja syrjäisillä alueilla ja maaseutualueilla sijaitseville pk-yrityksille;

17. toteaa, että sekä seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman että kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman keskitetty lähestymistapa että myös rakennerahastojen hajautettu lähestymistapa ovat perusteltuja; korostaa kuitenkin sääntöjen, menettelytapojen ja menetelmien yhdenmukaistamisen välttämättömyyttä mahdollisuuksien rajoissa samalla kun varmistetaan tarvittava joustavuus hallintojärjestelmien eroista huolimatta; painottaa, että tutkimuksen ja innovoinnin rahoituksien olisi oltava jäsenvaltioiden ja EU:n tasolla tehokkaampaa ja että sen optimointiin olisi sitouduttava, jotta kehitettäisiin EU:n strateginen tutkimus- ja innovointisuunnitelma; katsoo, että ylimitoitetut hallinnolliset vaatimukset ovat koheesiopolitiikan tavoitteiden saavuttamiselle oleellinen este ja vaatii sen tähden tehokkaita toimia tukikäsittelyn ja valvontajärjestelmien yksinkertaistamiseksi;

18. pitää myönteisenä, että komissio syventyy yhdessä EIP:n kanssa riskinjakovälineiden lisäksi edelleen nykyaikaisiin rahoitusvälineisiin, kuten uudistuviin rahastoihin, houkutellakseen lisää yksityisiä sijoittajia ja hyödyntääkseen julkisia varoja tehokkaammin; kehottaa alueellisia toimijoita nimenomaisesti hyödyntämään näitä mahdollisuuksia;

19. kehottaa komissiota vahvistamaan synergiaa eri välineiden ja rahastojen välillä, edistämään eri rahastoihin perustuvaa lähestymistapaa, tarkastelemaan uusia mahdollisuuksia yhdisteltyyn rahoitukseen ja laajentamaan rakennerahastojen ristiinrahoitusta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	12.7.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	41 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Charalampos Angourakis, Catherine Bearder, Victor Boştinaru, Zuzana Brzobohatá, John Bufton, Alain Cadec, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Elie Hoarau, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Petru Constantin Luhan, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Franz Obermayr, Jan Olbrycht, Markus Pieper, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Michael Theurer, Michail Tremopoulos, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Andrea Cozzolino, Karima Delli, Ivars Godmanis, Karin Kadenbach, Marek Henryk Migalski, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter, Derek Vaughan
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Norica Nicolai

MAATALOUDEN JA MAASEUDUN KEHITTÄMISEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (15.7.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"
(KOM(2011)0048)

Valmistelija: Giovanni La Via

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa alueellista yhteenkuuluvuutta lujittavan tutkimuksen ja kehittämisen olevan sosiaalisen ja taloudellisen hyvinvoinnin tärkein tekijä Euroopassa; katsoo, että tutkimuksen ja teknologian kehittämisen rahoittamisen olisi oltava tehokkaampaa sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla erityisesti maataloudessa, joka on sosioekonomisesti sekä ympäristöä ja elintarviketurvaa ajatellen strategisesti tärkeä ala;

2.  on samaa mieltä siitä, että Eurooppa 2020 -strategian älykästä ja kestävää kasvua koskevat tavoitteet on tässä yhteydessä täytettävä, sekä siitä, että tavoitteeksi on asetettava tutkimuksen ja kehittämisen menojen kasvattaminen 3 prosenttiin bkt:stä vuoteen 2020 mennessä;

3.  katsoo, että seuraavien vuosikymmenten kuluessa maataloussektori joutuu vastamaan erityishaasteisiin: yhä kasvavan väestön ruokatarpeet on tyydytettävä, samalla kun käytetään ympäristön kannalta kestävämpiä menetelmiä ja hyödynnetään väheneviä resursseja (vesi, energia, maaperän köyhtyminen jne.) nykyistä tehokkaammin, sekä pyritään lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia (kuivuus, tulvat, korkeampi suolapitoisuus) ja sopeutumaan siihen; katsoo, että nämä haasteet tarkoittavat, että tulevaisuudessa maatalouteen vaikuttavat entistäkin enemmän erilaiset muutokset, kuten viljelijöiden määrän huomattava väheneminen ja viljelykasvien monimuotoisuuden köyhtyminen; korostaa, että nimenomaan alue- ja paikallistasolla on luotava synergioita tutkimusta ja teknologian kehittämistä koskevien politiikkojen ja koheesiopolitiikan välillä ja että nämä synergiat vaikuttavat taloudelliseen ja teolliseen toimintaan sekä sosiaalisiin käytäntöihin; korostaa tutkimuksen ja ekoinnovaatioiden merkitystä pyrittäessä tekemään maataloudesta maailmanlaajuisesti kestävämpi, ympäristöystävällisempi ja kilpailukykyisempi;

4.  kehottaa tutkimaan tarkemmin, kuinka voidaan tehostaa biologisten (eläinten ja kasvien tuotanto ja terveys sekä näihin liittyvät tuotantopanokset, biomassan saatavuus, metsänhoito, jätteet) ja fyysisten (maankäyttö, maaperän kunto, veden saatavuus, ilmastonmuutos) resurssien älykästä käyttöä , ja kehottaa kehittämään taloudellista toimintaa, joka on taloudellisesti ja ekologisesti kestävää; katsoo, että Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto voi olla keskeisessä asemassa maatalousalan tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisessä; vaatii maatalousrahaston rahoituksen säilyttämistä vähintäänkin nykyisellä tasollaan;

5.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vauhdittamaan taloudellisia investointeja riippumattomaan biotekniseen ja bioteknologiseen tutkimukseen maailmanlaajuisen elintarviketurvan haasteeseen vastaamiseksi;

6.  katsoo, että eläinten ja kasvien terveyttä koskevassa tutkimus- ja innovointitoiminnassa olisi otettava huomioon kasvi- tai eläintautien mahdollinen leviäminen ja muut kasvua estävät tekijät, jotka johtuvat muun muassa ilmaston muuttumisesta; toteaa, että lisääntyvä tietämys biologisten resurssien (mikrobien, kasvien ja eläinten) kestävästä hoidosta, tuotannosta ja käytöstä muodostaa perustan nykyistä turvallisemmille, ekotehokkaammille ja kilpailukykyisimmille maatalouden sekä siihen liittyvien alojen tuotteille ja palveluille; huomauttaa, että pysyäkseen kilpailukykyisenä maailmanmarkkinoilla EU:n on hyödynnettävä kaikkia käytettävissä olevia innovaatioita;

7.  panee huolestuneena merkille, että maataloustuotannon kasvu on hidastumassa, ja samaan aikaan maatalousalan tutkimuksessa ja innovoinnissa on edistytty hitaasti;

8.  toteaa, että tutkimus ja innovointi ovat oleellisen tärkeitä, kun pyritään pienentämään maatalous- ja elintarviketuotantoalan vaikutuksia sekä vähentämällä maatalouden hiilidioksidipäästöjä että kehittämällä uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa energiaa ja tehostamalla bioenergiatuotantoa;

9.  pitää ensiarvoisen tärkeänä, että ihmisten osaamiseen investoidaan rinnan tieteeseen investoinnin kanssa tarkoituksena edistää modernia maataloutta ja maaseudun toimintojen monipuolistamista; katsoo, että koulutus ja neuvonta ovat oleellisia tekijöitä, joilla maatalousyrityksissä voidaan luoda osaamiseen perustuvaa kasvua ja että siksi olisi keskityttävä neuvonta- ja koulutuspalveluihin innovoinnin tukemiseksi kaikilla tasoilla (tuoteinnovaatiot, prosessi-innovointi ja johtamisen innovointi); korostaa ennen kaikkea sitä, että nuoria viljelijöitä on tuettava maatalousyritysten hallinnointiin ja hoitamiseen tarvittavien taitojen kehittämisessä;

10. huomauttaa, että maatalous on monialaista toimintaa, jota hyödyttää parhaiten monitieteellinen tutkimus: maataloudessa hyödynnetään useiden tutkimusalojen, kuten teknologian tutkimuksen ja biotieteiden, tuloksia ja se on erittäin riippuvainen julkisen vallan toimista; katsoo lisäksi, että on oleellisen tärkeää asettaa etusijalle EU:n viljelijöiden osaamisen ja kokemusten vaihto rahoittamalla nuorille viljelijöille suunnattuja opintomatkaohjelmia;

11. suosittaa, että maatalousalan kilpailukyvyn parantamiseksi tunnistetaan ja poistetaan esteet, jotka haittaavat tutkimustulosten siirtämistä laboratoriosta kehittämis-, kaupallistamis- ja soveltamisvaiheen kautta maatalouden elintarvikeketjuihin ja maatalousteollisuuden ketjuihin;

12. katsoo, että tutkimuksella ja teknologisilla innovaatioilla on pyrittävä siihen, että kaikkia maatalouden elintarvikeketjuihin osallistujia tuetaan tasapuolisesti;

13. muistuttaa, että julkisen vallan harjoittaman politiikan olisi nyt ja vastaisuudessa edistettävä innovointia; katsoo, että olisi omaksuttava nykyistä rohkeampi lähestymistapa, jossa painotetaan kriittisiä tavoitteita ja hallinnon huomattavaa yksinkertaistamista; korostaa, että hallinto- ja rahoitusjärjestelmän mahdollisten muutosten olisi tuettava monitieteellistä, monialaista ja eri rahastoista rahoitettavaa innovointia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	12.7.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Richard Ashworth, Liam Aylward, José Bové, Luis Manuel Capoulas Santos, Vasilica Viorica Dăncilă, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Lorenzo Fontana, Iratxe García Pérez, Béla Glattfelder, Sergio Gutiérrez Prieto, Martin Häusling, Esther Herranz García, Peter Jahr, Elisabeth Jeggle, Jarosław Kalinowski, Elisabeth Köstinger, Agnès Le Brun, George Lyon, Gabriel Mato Adrover, Mairead McGuinness, Mariya Nedelcheva, James Nicholson, Georgios Papastamkos, Marit Paulsen, Britta Reimers, Ulrike Rodust, Alfreds Rubiks, Giancarlo Scottà, Czesław Adam Siekierski, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Alyn Smith, Marc Tarabella
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Luís Paulo Alves, Salvatore Caronna, Spyros Danellis, Giovanni La Via, Maria do Céu Patrão Neves
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Oreste Rossi

KALATALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.7.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

vihreästä kirjasta "Haasteista mahdollisuuksiin: Euroopan unioni kohti yhteistä innovaatiotutkimuksen ja -rahoituksen strategiakehystä"
(2011/2107(INI))

Valmistelija: Jarosław Leszek Wałęsa

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että kalastusalasta riippuvaisia EU:n kansalaisia on 70 miljoonaa; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita edistämään tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jotta saadaan kilpailukykyinen, kestävä ja ajan tasalla oleva kalastusala; huomauttaa, että EU:n talouden perustan erityisesti unionin reuna-alueilla muodostavat yhteisön konsolidoidut toimintalinjat, kuten maatalous- ja kalastuspolitiikka, edellyttävät asianmukaista ja kohdennettua tieteellistä tukea; korostaa, että perinteiset tavat, joilla ratkaistaan sellaisia alakohtaisia erityisongelmia kuin ympäristövaikutukset, rehuntuotanto, terveysvalvonta ja rannikkovyöhykkeiden yhdentäminen, ovat jo kauan sitten lakanneet olemasta ensisijaisia ja tärkeimpiä ratkaisutapoja; suosittaa, että rahoituskehyksen puitteissa myönnetään Euroopan kalatalousrahaston rahoitusta kalastusalan laitoksille ja tieteellisen tutkimuksen välineille;

2.  pitää erittäin tärkeänä, että täytetään vihreän kirjan tavoitteista erityisesti se, että EU:n tulevassa talousarviossa keskitytään toimintamuotoihin, joilla saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja lisätään tuloslähtöisyyttä; katsoo, että vaikka huippuosaaminen onkin tieteen peruskriteeri, kalastusalan tapaisilla aloilla tarvitaan soveltavaa tutkimusta hallintatoimenpiteiden määrittämiseksi ja soveltamiseksi; muistuttaa, että uuden yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet, jotka perustuvat ekosysteemiperustaiseen lähestymistapaan ja kestävään enimmäistuottoon, edellyttävät monialaista ja alakohtaista tietoa ja arviointia, jonka pohjalta voidaan tehdä nopeita johtopäätöksiä, joista riippuvat lukemattomat liiketoimintaan liittyvät päätökset, työpaikat ja merten ekosysteemiin kohdistuvat toimet;

3.  toivoo, että vihreä kirja tuo tältä osin mukanaan muutoksen kalastusalan nykyiseen tiedepolitiikkaan, sillä pelkkä huippuosaamisen tavoittelu tällä alalla on johtanut hyvin tärkeiden aiheiden sivuuttamiseen – esimerkkinä sellainen lajien ja niiden käyttäytymisen tuntemus, jota kalastusalukset voivat hyödyntää ja jota voidaan käyttää hallintatoimiin – ja siihen, että monet tutkijat ovat etääntyneet soveltavasta kalastuksen tutkimuksesta ja monet nuoret tutkijat ovat hylänneet alan, mikä on aiheuttanut vakavan pulan asiantuntevasta henkilöstöstä juuri silloin, kun sitä resurssitilanteen näkökulmasta eniten tarvittaisiin;

4.  katsoo, että erityiset talousarviomäärärahat uudessa puiteohjelmassa esitettäville ehdotuspyynnöille ja siitä johtuville toimille auttaisivat torjumaan monia alan heikkouksia ja puutteita ja auttaisivat myös vahvistamaan kalastus- ja vesiviljelyalan tutkijoiden asemaa; korostaa, että vahvan tutkimus- ja innovointiperustan luominen sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla auttaa kehittämään edelleen kalastus- ja vesiviljelyalaa niin, että siitä tulee entistä kestävämpi, kilpailukykyisempi ja vakaampi ja että sillä on entistä paremmat valmiudet vastata ympäristöhaasteisiin, jotta voidaan varmistaa Euroopan kalastusalan riippumattomuus muuhun maailmaan nähden sekä turvata merten ekosysteemien elinvoimaisuus ja kalastusalan hyvinvointi;

5.  korostaa, että tiedot merten ekosysteemien tilasta ja kalavaroista ovat hyvin puutteellisia eikä ole luotettavaa tieteellistä tietoa kohdelajeista eikä muistakaan lajeista eikä myöskään syvänmeren lajeista, minkä vuoksi on syytä tehostaa moniulotteista monialaista tutkimusta, jotta kalastusalaa voidaan säännöstellä asianmukaisesti ja erityisesti ekosysteemilähtökohtaa soveltaen; korostaa, että tässä tarvitaan EU-maiden tutkijaryhmien ja tutkimuslaitosten yhteistyötä ja niiden toimien koordinointia sekä EU‑maiden tutkijaryhmien ja heidän yhteisön ulkopuolisten kollegoidensa välistä yhteistyötä; katsoo, että on tarpeen edistää kalastusalueiden keskinäistä yhteistyötä parhaiden käytäntöjen ja tietämyksen jakamiseksi; kehottaa kalastusalan yrityksiä huomioimaan tutkimustulokset asianmukaisesti; katsoo, että suoraan osallisille sidosryhmille ja suurelle yleisölle olisi tiedotettava tarkemmin käynnistetyistä tutkimusohjelmista ja niistä saaduista tuloksista;

6.   pitää myönteisenä, että vihreässä kirjassa korostetaan tarvetta tutkimukseen, joka lisää innovointi- ja kilpailukykyä, joka puolestaan EKTR-toimiin yhdistettynä voi luoda kalastusalan yrityksille uusia mahdollisuuksia tarkastella uusia kestäviä kalastusmenetelmiä, kuten uusien kalastusvälineiden ja vähemmän saastuttavien, entistä turvallisempien ja parempien alusten kehittämistä, sekä parantaa kalastustuotteiden hyödyntämistä ja lisätä niiden arvostusta;

7.   katsoo, että tarvitaan tehokkaampaa koordinointia tutkimuksen puiteohjelmien ja Euroopan kalatalousrahaston välineiden sekä muiden yhteisön ohjelmien välillä;

8.  katsoo, että EU:n kilpailukyvyn kannalta on ratkaisevaa saada yritykset osallistumaan entistä laajemmin seuraavaan puiteohjelmaan; katsoo, että yrittäjiä, erityisesti pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien mikro- ja pienyritysten omistajia, voitaisiin kannustaa osallistumaan unionin ohjelmiin perustamalla yksinkertaisempi, vähemmän byrokraattinen, avoimempi ja helposti käytettävissä oleva järjestelmä; katsoo, että eri sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, kalastajajärjestöjen ja alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien, olisi myös voitava jättää pieniä käytännönläheisiä hankkeita koskevia hakemuksia;

9.  toteaa, että tutkimuksen puiteohjelmissa keskitytään ensisijaisesti perustutkimukseen, minkä vuoksi tarvitaan tutkimusohjelmia, joissa on riittävästi määrärahoja erityisesti kalastus- ja vesiviljelytutkimukselle sen tukemiseksi sekä ravintoketjuun tulevien kalastustuotteiden ympäristö- ja saniteettivaatimusten täyttämiseksi;

10. huomauttaa, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistuksen tarkoituksena on varmistaa kalastuskäytäntöjen kestävyys, joten on rahoitettava tutkimusta esimerkiksi sellaisen tekniikan kehittämiseksi, jolla kalastusalukset saadaan toimimaan valikoivammin tai jolla voidaan vähentää alusten polttoaineenkulutusta;

11. katsoo, että EU:n nykyiset tutkimuksen ja innovoinnin rahoitusvälineet eivät täytä riittävällä tavalla kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimustarpeita; korostaa, että kaikkien alan kohtaamien haasteiden ja tarpeiden ratkaiseminen edellyttää näiden välineiden mukauttamista alan erityispiirteisiin erityisesti soveltavan tutkimuksen osalta;

12. katsoo, että on myös tuettava kalastuslaivastojen kehittämistä, jotta voidaan harjoittaa kestävää kalastusta ja luoda suotuisat olosuhteet pienimuotoiselle kalastukselle, minkä vuoksi uudessa rahoituskehyksessä on keskityttävä tämän alan tutkimukseen ja innovointiin;

13. toteaa, että käyttämällä rakennerahastoja tutkimusinfrastruktuuri-investointeihin vähennetään jäsenvaltioiden eroja tieteellisissä valmiuksissa ja lisätään joidenkin jäsenvaltioiden ja alueiden osallistumista unionin tutkimusohjelmiin;

14. toteaa, että elintarvikkeiden raaka-ainetuotannon ja muun yhteisillä merillä tapahtuvan toiminnan kestävyys riippuu naapurimaiden yhteisistä lähestymistavoista; korostaa, että naapurimaissa tarvitaan vahvempaa tieteellisten valmiuksien kehittämistä, joka perustuu yhteisen strategiakehyksen parempaan yhteensovittamiseen EU:n naapuruuspolitiikan välineiden kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	12.7.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Josefa Andrés Barea, Antonello Antinoro, Kriton Arsenis, Alain Cadec, João Ferreira, Carmen Fraga Estévez, Marek Józef Gróbarczyk, Carl Haglund, Iliana Malinova Iotova, Werner Kuhn, Isabella Lövin, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Crescenzio Rivellini, Ulrike Rodust, Struan Stevenson, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Chris Davies, Estelle Grelier, Raül Romeva i Rueda, Nikolaos Salavrakos, Antolín Sánchez Presedo, Ioannis A. Tsoukalas

NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (18.7.2011)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

vihreästä kirjasta: "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle"
(2011/2107(INI))

Valmistelija: Britta Thomsen

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että yli 60 prosenttia korkeakoulututkinnon suorittaneista on naisia, mutta suurin osa korkeakoulujen ylemmistä viroista (esimerkiksi tohtorintutkintoa edellyttävät virat ja professuurit) on edelleen miesten hallussa,

B.  ottaa huomioon, että Euroopan tutkimusneuvosto on perustamisestaan eli vuodesta 2007 lähtien myöntänyt rahoitusta 1700 hankkeelle noin 2,5 miljardin euron arvosta ja että lähes 90 prosenttia näistä avustuksista myönnettiin miespuolisille hakijoille,

C. ottaa huomioon, että erittäin ongelmallinen "lasikatto" näyttää sulkevan naistutkijoita hankkeiden ulkopuolelle, mikä merkitsee sitä, että naisten osuus korkeammassa asemassa olevista tutkijoista pienenee,

D. ottaa huomioon, että naisten yrittäjyydellä on keskeinen osa naisten työllisyysasteen nostamisessa, joka kuuluu Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin; katsoo, että naisyrittäjyys takaa liiketoiminnan kehityksen ja innovaatiot, mutta niihin sisältyviä mahdollisuuksia hyödynnetään aivan liian vähän Euroopan unionissa,

E.  ottaa huomioon, että seitsemännen puiteohjelman tavoitteena oli naistutkijoiden osuuden kasvattaminen 40 prosenttiin, mutta puiteohjelman väliarvioinnin mukaan heidän osuutensa oli valitettavasti vain 25,5 prosenttia; toteaa kuitenkin, että tämä on hienoinen parannus verrattuna tutkimuksen kuudennen puiteohjelman aikana saavutettuun naistutkijoiden osallistumisasteeseen,

F.  ottaa huomioon, että julkisessa kuulemisessa EU:n tutkimus- ja innovointirahoituksen yhteistä strategiakehystä koskevasta vihreästä kirjasta oltiin sitä mieltä, että sukupuolten tasapuolinen edustus on sisällytettävä kaikkiin yhteisen strategiakehyksen osa-alueisiin,

1.  muistuttaa komissiota siitä, että kuudennen puiteohjelman jälkiarvioinnissa suositeltiin sukupuolten tasa-arvon edistämisen toimintaohjelman laatimista; vaatii, että sukupuolten tasa-arvon edistämisen toimintaohjelma laaditaan osana yhteistä strategiakehystä;

2.  arvostelee sitä, että vihreässä kirjassa "Haasteista mahdollisuuksiin: yhteinen strategiakehys EU:n tutkimus- ja innovointirahoitukselle" ei ole riittävästi otettu huomioon sukupuolten välisiä eroja ja tasa-arvonäkökohtia;

3.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon tasa-arvonäkökohdat yhteisessä strategiakehyksessä – kaikissa siihen kuuluvissa ohjelmissa – asettamalla indikaattoreita, joilla mitataan naisten osallistumista EU:n rahoittamiin tutkimushankkeisiin, ja keräämällä sukupuolen mukaan eriteltyä tietoa miesten ja naisten osuuksista sekä rahavarojen jaosta;

4.  kehottaa komissiota tehostamaan kansainvälistä yhteistyötä ja edistämään siinä naisten asemaa;

5.  kehottaa yliopistoja ja tutkimuslaitoksia toteuttamaan tasa-arvostrategioita ja mahdollistamaan naisten osallistumisen tieteen eri aloilla;

6.  kehottaa komissiota edistämään ansioihin perustuvia valintaperusteita, joilla autetaan naisia menestymään tutkimuksen, kehityksen ja innovoinnin alan urallaan tasavertaisesti miesten kanssa; kehottaa komissiota kehittämään menetelmiä niiden tutkimushankkeitten suosimiseksi, joissa naispuolisten tutkijoiden osuus on vähintään 40 prosenttia, minkä tulisi myös olla naisten osuutta koskeva tavoite yhteisessä strategiakehyksessä;

7.  vaatii komissiota perustamaan monialaisen komitean vastaamaan naistutkijoiden edustukseen liittyvästä valvonnasta ja neuvonnasta osana yhteistä strategiakehystä;

8.  huomauttaa, että monien jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmissä sukupuolistereotypiat elävät edelleen tietyillä tutkimusaloilla, kuten luonnontieteissä[1];

9.  pitää tarpeellisena korkeampiin tutkijanvirkoihin (esim. professuureihin) ylentämisen edellytysten tarkistamista tavoitteena sisällyttää niihin sukupuolten tasa-arvoa koskevia näkökohtia ja puuttua naisten vähyyteen kyseisissä viroissa;

10. vaatii komissiota luomaan selvät yhteydet yhteisen strategiakehyksen ja Vilnassa toimivan Euroopan tasa-arvoinstituutin välille tietopohjan luomista varten tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamiseksi ja naistutkijoiden vahvan edustuksen varmistamiseksi yhteisessä strategiakehyksessä; kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia analysoimaan, miksi niin moni naistutkija luopuu jossain vaiheessa tieteellisestä urastaan[2];

11. kehottaa edistämään yrityskulttuuria korostamalla aineettoman pääoman ja sosiaalisen tilinpidon merkitystä;

12. kehottaa komissiota panostamaan erityisesti naisyrittäjien osuuden kasvattamiseen kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmassa (CIP) ja tukemaan naisyrittäjien riittäviä rahoituksensaantimahdollisuuksia; suhtautuu myönteisesti komission suunnitelmiin helpottaa naisten yrittäjyyttä perustamalla naisyrittäjien verkostoja, mutta korostaa, että tähän tarkoitukseen tarvitaan riittävästi varoja ja päättäväisiä toimia;

13. painottaa, että naistutkijoiden liikkuvuus on tärkeä edellytys heidän uralla etenemiselleen, ja suosittelee, että seuraaviin puiteohjelmiin sisällytetään soveltuvia toimenpiteitä, joilla mahdollistetaan naistutkijoiden liikkuminen EU:n sisällä sekä perheen ja työn yhteensovittaminen;

14. vaatii komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan naistutkijoiden ja naisyrittäjien asemaa kehittämällä lasten päivähoitojärjestelyjä, sosiaaliturvaa koskevia säännöksiä ja äitiysvapaata; korostaa, että työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on sekä miesten että naisten vastuulla;

15. korostaa tasa-arvonäkökohtien huomioon ottamista ja sitä, että tutkijoille on siksi kaikilla tasoilla annettava mahdollisuus lykätä apurahan alkamista tai keskeyttää siihen liittyvä työ äitiys-, isyys- tai vanhempainloman takia hankkeissa, joissa tämä on mahdollista, ja kehottaa myös tarjoamaan heille mahdollisuuden jatkaa apurahasopimuksen kestoa samoista syistä hankkeissa, joissa aikataulu ei ole etusijalla; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tutkijoille nämä mahdollisuudet;

16. painottaa, että rakennerahastoja ja koheesiopolitiikkaa on käytettävä synergiaetuja yhteisen strategiakehyksen kanssa tuottavalla tavalla sellaisten aloitteiden rahoittamiseksi, joilla pyritään takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet ja lisäämään naisten työllistymistä teknologian ja innovoinnin alalla sekä kouluttamaan naistutkijoita;

17. pitää tärkeänä sukupuolittain eriytymättömien tutkimusalojen edistämistä; vaatii yliopistoja, EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään tiedettä molempia sukupuolia kiinnostavana alana koulutuksen varhaisvaiheista alkaen tarjoamalla naistutkijoita roolimalleiksi ja järjestämällä tiedotuskampanjoita tutkijaksi ryhtymisestä ja tutkimuksen alalla tarjolla olevista mahdollisuuksista;

18. korostaa, että naisten on tärkeää olla edustettuina tutkimuslaitosten johtopaikoilla ja konkreettisissa tutkimushankkeissa;

19. vaatii korkeakouluja ja niiden henkilöstön nimittämisestä vastaavia tahoja nimittämään korkeakoulujen elimiin vähintään yhden naispuolisen professorin;

20. suhtautuu myönteisesti sellaisten foorumien toimintaan, joiden ansiosta naistutkijat saavat ja vaihtavat tietoa ohjelmiin ja kansainvälisiin hankkeisiin osallistumisesta sekä apurahoista ja jotka takaavat naisille pääsyn tieteellisiin verkostoihin ja auttavat heitä solmimaan yhteyksiä, ja kannattaa tällaista toimintaa; pyytää siksi komissiota tekemään yhteistyötä verkkoyhteisöjen kanssa ja tukemaan niiden toimintaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	13.7.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Marije Cornelissen, Silvia Costa, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Zita Gurmai, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Astrid Lulling, Barbara Matera, Angelika Niebler, Siiri Oviir, Antonyia Parvanova, Nicole Sinclaire, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Eva-Britt Svensson, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Izaskun Bilbao Barandica, Vilija Blinkevičiūtė, Christa Klaß, Mojca Kleva, Mariya Nedelcheva, Norica Nicolai, Chrysoula Paliadeli, Antigoni Papadopoulou, Sirpa Pietikäinen, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Jacek Włosowicz

• [1]  Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma naisten osallistumisesta tieteelliseen tutkimukseen, 2 kohta. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0221.
• [2]  Ks. kertomus 'Naisten ja miesten tasa-arvo – 2010' (KOM(2009)0694).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	31.8.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	46 0 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Lena Ek, Ioan Enciu, Vicky Ford, Gaston Franco, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Romana Jordan Cizelj, Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Michèle Rivasi, Paul Rübig, Konrad Szymański, Michael Theurer, Britta Thomsen, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Niki Tzavela, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Francesco De Angelis, Satu Hassi, Jiří Havel, Marian-Jean Marinescu, Alajos Mészáros, Vladko Todorov Panayotov, Mario Pirillo, Silvia-Adriana Ţicău, Lambert van Nistelrooij, Hermann Winkler